Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Iranista ja erityisesti 13. joulukuuta 2018 antamansa päätöslauselman Iranista ja erityisesti Nasrin Sotoudehin tapauksesta(1) ja 17. syyskuuta 2019 antamansa päätöslauselman Iranista, erityisesti naisten oikeuksien puolustajien ja vangittujen EU:n kaksoiskansalaisten tilanteesta(2),

–  ottaa huomioon 9. joulukuuta 2020 annetun YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston Irania koskevan julkilausuman, jossa vaadittiin Nasrin Sotoudehin vapauttamista,

–  ottaa huomioon 12. joulukuuta 2020 annetun Euroopan ulkosuhdehallinnon (EUH) tiedottajan julkilausuman Ruhollah Zamin teloittamisesta,

–  ottaa huomioon 25. marraskuuta 2020 annetun YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston julkilausuman, jossa Irania kehotettiin pidättäytymään Ahmadreza Djalalin teloittamisesta,

–  ottaa huomioon 26. lokakuuta 2020 annetun Iranin islamilaisen tasavallan ihmisoikeustilannetta koskevan YK:n erityisraportoijan julkilausuman, jossa vaadittiin vastuuseen mielenosoitusten väkivaltaisesta tukahduttamisesta, ja tämän 21. heinäkuuta 2020 antaman raportin Iranin islamilaisen tasavallan ihmisoikeustilanteesta,

–  ottaa huomioon 9. joulukuuta 2020 käydyn Euroopan unionin ja Iranin välisen viidennen korkean tason vuoropuhelun,

–  ottaa huomioon ihmisoikeuksien puolustajia koskevat EU:n suuntaviivat,

–  ottaa huomioon kuolemanrangaistusta, kidutusta ja sananvapautta koskevat EU:n suuntaviivat,

–  ottaa huomioon, että vuoden 2012 mielipiteenvapauden Saharov-palkinto myönnettiin Nasrin Sotoudehille,

–  ottaa huomioon vuonna 1948 annetun ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 144 artiklan 5 kohdan ja 132 artiklan 4 kohdan,

A.  toteaa, että vuoden 2012 Saharov-mielipiteenvapauspalkinnon saaja Nasrin Sotoudeh on iranilainen asianajaja, ihmisoikeusaktivisti ja poliittinen vanki, joka on taistellut naisten, lasten, uskonnollisten vähemmistöjen, toimittajien ja taiteilijoiden sekä kuolemaantuomittujen oikeuksien puolesta, ja että tämän seurauksena Iranin viranomaiset ovat jatkuvasti kohdistaneet häneen painostusta ja häirinneet häntä ja hänet on pidätetty ja vangittu useita kertoja; ottaa huomioon, että häneen kohdistetut syytetoimet ja häntä vastaan nostetut syytteet osoittavat, kuinka vakavasti ja laajasti Iranin oikeuslaitos on valmis kriminalisoimaan ihmisoikeusaktivismin;

B.  toteaa, että Nasrin Sotoudeh on ollut mielivaltaisesti pidätettynä 13 päivästä kesäkuuta 2018 lähtien edustettuaan naisia, jotka osoittivat mieltä pakollista hijab-huivin käyttöä koskevaa Iranin lakia vastaan, ja että hänet tuomittiin maaliskuussa 2019 poissaolevana 33 vuoden vankeusrangaistukseen ja 148 raipaniskuun; toteaa, että YK:n asiantuntijat ovat useasti ilmaisseet vakavan huolensa siitä, että hänen tämänhetkinen pidätyksensä on mielivaltainen, ja vaatineet hänen vapauttamistaan;

C.  ottaa huomioon, että Nasrin Sotoudeh vapautettiin tilapäisesti 7. marraskuuta 2020 positiivisen covid-19-testin jälkeen; toteaa, että hänet määrättiin palaamaan 2. joulukuuta 2020 Qarchakin vankilaan, joka on julmista ja epäinhimillisistä pidätysoloista tunnettu Teheranissa sijaitseva naisille tarkoitettu pidätyskeskus; toteaa, että tällä Iranin viranomaisten tekemällä päätöksellä voi olla hengenvaarallisia seurauksia Sotoudehille ja se pidentää edelleen hänen mielivaltaista vangitsemistaan, mikä rikkoo kansainvälisestä ihmisoikeuslainsäädännöstä johtuvia Iranin velvoitteita;

D.  ottaa huomioon, että Iranin viranomaiset ovat kohdistaneet painostusta Nasrin Sotudehin perheeseen ja ystäviin ja erityisesti hänen aviomieheensä Reza Khandaniin hiljentääkseen ja pysäyttääkseen Nasrin Sotoudehin vapauttamista vaativat kampanjat;

E.  toteaa, että Nasrin Sotoudehin vangitseminen on osa tehostettuja tukahduttamistoimia naisten oikeuksien puolustajia vastaan Iranissa; ottaa huomioon, että naisten oikeuksien puolustajat, jotka ovat aktiivisesti kampanjoineet naisten vaikutusmahdollisuuksien ja oikeuksien vahvistamiseksi, ovat joutuneet kokemaan häirintää, mielivaltaisia pidätyksiä ja vangitsemisia ja heidän oikeuttaan asianmukaisen oikeuskäsittelyn ja oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin on loukattu;

F.  ottaa huomioon, että Ahmadreza Djalali, iranilais-ruotsalainen lääkäri, tutkija ja belgialaisen VUB-yliopiston ja italialaisen Piemonten yliopiston professori tuomittiin lokakuussa 2017 väärin perustein kuolemaan vakoilusta syytettynä ja että hänet on ilmeisesti siirretty eristysosastolle teloitusta varten, vaikka on laajalti todettuja havaintoja siitä, että hänen oikeudenkäyntinsä oli räikeän epäoikeudenmukainen ja että hänet tuomittiin kiduttamalla saadun pakotetun tunnustuksen perusteella; ottaa huomioon, että Iranin viranomaiset ovat uhanneet surmata hänet ja hänen perheensä Ruotsissa ja Iranissa; ottaa huomioon, että Evinin poliittisten vankien vankilasta kirjoittamassaan kirjeessä Djalali totesi pidätyksen johtuvan siitä, että hän kieltäytyi vakoilemasta eurooppalaisia instituutioita Iranin puolesta; ottaa huomioon, että Ahmadreza Djalalille ilmoitettiin 24. marraskuuta 2020, että hänen teloituksensa on välitön;

G.  ottaa huomioon, että toimittaja Ruhollah Zam teloitettiin 12. joulukuuta 2020 hirttämällä sen jälkeen, kun korkein oikeus oli tehnyt 8. joulukuuta 2020 kiireellisen päätöksen pitää voimassa kuolemanrangaistus, joka hänelle oli tuomittu epämääräisistä syytteistä ”korruptiosta maan päällä”, joita tuettiin pakottamalla saaduilla tunnustuksilla; ottaa huomioon, että Iranin viranomaiset houkuttelivat Ruhollah Zamin, jolle oli myönnetty turvapaikka Ranskassa vuonna 2009 ja joka oli Iranin viranomaisiin kriittisesti suhtautuvan suositun Telegram-kanavan toimittaja, Irakiin ja sieppasivat hänet ja veivät hänet Iraniin; ottaa huomioon, että hänen teloituksensa sen vuoksi, että hän käytti oikeuttaan sananvapauteen, loukkaa räikeästi ihmisoikeuksia koskevaa kansainvälistä oikeutta;

H.  ottaa huomioon, että EU:n kansalainen ja ranskalais-iranilainen tutkija Fariba Adelkhah, joka on Pariisin Sciences Po -yliopiston tutkimusjohtaja, on ollut mielivaltaisesti pidätettynä Evin-vankilassa kesäkuusta 2019 lähtien;

I.  ottaa huomioon, että henkilöitä, joilla on sekä unionin että Iranin kansalaisuus, pidätetään edelleen ja että pidätyksen jälkeen he joutuvat pitkäksi ajaksi vankiloiden eritysosastolle ja heitä kuulustellaan eikä heille taata mahdollisuutta asianmukaiseen oikeuskäsittelyyn eikä oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja heidät tuomitaan pitkiin vankeusrangaistuksiin epämääräisten ja määrittelemättömien kansallista turvallisuutta ja vakoilua koskevien syytteiden perusteella; ottaa huomioon, että Iran ei tunnusta kaksoiskansalaisuutta ja rajoittaa siten ulkomaisten suurlähetystöjen mahdollisuuksia tavoittaa maassa pidätettyinä olevat kaksoiskansalaisensa;

J.  katsoo, että iranilaiset tuomioistuimet eivät pysty takaamaan asianmukaista oikeuskäsittelyä eivätkä oikeudenmukaisia oikeudenkäyntejä, ne epäävät oikeuden käyttää oikeusavustajaa erityisesti tutkinnan aikana, sekä oikeuden konsulihenkilöstön, YK:n tai humanitaaristen järjestöjen vierailuihin; toteaa, että Iranin oikeuslaitoksen tuomiot perustuvat usein epämääräisiin tai määrittelemättömiin kansallista turvallisuutta ja vakoilua koskeviin syytteisiin; ottaa huomioon, ettei ole olemassa riippumattomia mekanismeja, joilla taataan tuomioistuinlaitoksen vastuunalaisuus, ja tuomareiden politisoitumiseen liittyy edelleen vakavia huolenaiheita;

K.  ottaa huomioon, että Iranin viranomaiset ovat reagoineet ankarilla tukahduttamistoimilla köyhyyden, inflaation, korruption ja poliittisen autoritarismin vastaisiin kansalaisyhteiskunnan mielenosoituksiin; ottaa huomioon, että Iranin tiedustelupalvelu on tehostanut kansalaisyhteiskunnan työntekijöihin ja ihmisoikeuksien puolustajiin, asianajajiin, ympäristöaktivisteihin, naisten oikeuksien puolustajiin, opiskelijoihin, toimittajiin, opettajiin, kuorma-autonkuljettajiin ja rauhanomaisiin aktivisteihin kohdistuvia tukahduttamistoimia;

L.  ottaa huomioon, että YK:n ihmisoikeusasiantuntijat ovat kehottaneet Irania takaamaan oikeudet ihmisoikeuksien puolustajille ja lakimiehille, jotka on vangittu, koska he ovat julkisesti tukeneet hijabin pakollista käyttöä Iranissa vastustavia mielenosoituksia, ja että asiantuntijat ovat ilmaisseet vakavan huolensa nuorten rikoksentekijöiden jatkuvien teloitusten johdosta;

M.  ottaa huomioon, että vankiloiden epäinhimillisistä ja halventavista oloista on laadittu lukuisia raportteja ja että vangeilla ei ole kunnollista mahdollisuutta saada sairaanhoitoa pidätyksen aikana, minkä tarkoituksena on pelotella, rangaista tai pakottaa heitä YK:n vankeinhoidon vähimmäissääntöjen vastaisesti;

N.  ottaa huomioon, että kymmenet ihmisoikeuksien puolustajat, toimittajat, asianajajat ja aktivistit ovat edelleen vangittuina rauhanomaisen aktivismin vuoksi ja että heihin ei ole sovellettu covid-19-pandemian aikana toteutettuja armahduksia eikä väliaikaisia vapautuksia, joilla pyrittiin helpottamaan vankiloiden tilanahtautta;

O.  ottaa huomioon, että YK:n Iranin islamilaisen tasavallan ihmisoikeustilanteen erityisraportoija totesi YK:n yleiskokoukselle 21. heinäkuuta 2020 toimittamassaan vuosiraportissa olevansa tyrmistynyt siitä, että Iranissa käytetään edelleen kuolemanrangaistusta ja että teloitusten määrä on suuri, ja tämä vahvisti saatujen tietojen osoittavan, että sananvapauden rajoittamisen suuntaus jatkuu ja vähemmistöjä ja naisia syrjitään jatkuvasti;

P.  ottaa huomioon, että YK:n erityisraportoija vahvistaa kyseisessä raportissa, että vaikka on selviä todisteita siitä, että Iranin turvallisuusjoukkojen voimankäyttö oli liiallista ja johti yli 300 ihmisen, joiden joukossa oli myös naisia ja lapsia, kuolemaan marraskuussa 2019 järjestetyissä mielenosoituksissa, Iranin viranomaiset eivät ole vieläkään, lähes vuotta myöhemmin, suorittaneet kansainvälisten normien mukaisia tutkimuksia;

Q.  ottaa huomioon, että mielenosoittajille annetut kuolemantuomiot ovat lisääntyneet ja ”tunnustuksia” hankitaan kiduttamalla, minkä jälkeen mielenosoittajia teloitetaan ilman, että siitä ilmoitetaan heidän asianajajilleen tai perheenjäsenilleen, toteaa, että näin kävi painijatähti Navid Afkarille, joka murhattiin teloittamalla 12. syyskuuta 2020 sellaisten syytteiden perusteella, joihin hän kielsi täysin syyllistyneensä; ottaa huomioon, että hänen veljensä ovat edelleen vankilassa ja he ovat saaneet erittäin pitkät vankeustuomiot hallituksen vastaisiin mielenosoituksiin osallistumisesta;

R.  ottaa huomioon, että parlamentti hyväksyi päätöslauselman, jossa kehotetiin perustamaan Lähi-itään ja erityisesti Iraniin liittyviä asioita käsittelevä EUH:n StratCom-yksikkö;

S.  ottaa huomioon, että joukkovalvontateknologioita, myös verkkosensuuria, käytetään verkko- ja katumielenosoitusten tukahduttamiseen; ottaa huomioon, että valtion tiedotusvälineet ovat järjestäneet mielenosoittajiin ja ihmisoikeuksien puolustajiin kohdistettuja disinformaatiokampanjoita, joihin on osallistunut merkittäviä kansallisia henkilöitä ja joiden tarkoituksen on vääristellä marraskuun 2019 mielenosoituksia;

1.  tuomitsee jyrkästi naispuolisen ihmisoikeusaktivistin ja asianajajan Nasrin Sotoudehin mielivaltaisen pidätyksen, tuomitsemisen ja äskettäisen palauttamisen vankilaan ja kehottaa Iranin islamilaisen tasavallan viranomaisia vapauttamaan Sotoudehin välittömästi ja ehdoitta ja antamaan hänelle mahdollisuuden saada tarvitsemaansa terveydenhoitoa;

2.  tuomitsee jyrkästi Amad News Telegram -kanavan Ranskassa asuneen toimittajan Ruhollah Zamin teloituksen 12. joulukuuta 2020 ja painija Navid Afkarin teloituksen 12. syyskuuta 2020; ilmaisee syvän osanottonsa näiden perheille, ystäville ja työtovereille; kehottaa EU:n ja sen jäsenvaltioiden toimielimiä tarjoamaan tehokkaampaa suojelua EU:ssa asuville Iranin kansalaisille, joihin Iranin tiedustelupalvelut kohdistavat häirintää ja uhkailua;

3.  kehottaa Irania keskeyttämään välittömästi ruotsalais-iranilaisen tutkijan Ahmadreza Djalalin välittömän teloitustuomion täytäntöönpanon, vapauttamaan hänet ja maksamaan hänelle korvauksia sekä lopettamaan hänen perheensä uhkailun Iranissa ja Ruotsissa; tuomitsee jyrkästi myös Djalalin kidutuksen, mielivaltaisen pidätyksen ja kuolemantuomion; ottaa huomioon, että Djalalille kerrottiin 24. marraskuuta 2020, että syyttäjäviranomaiset olivat antaneet määräyksen tuomion täytäntöönpanemiseksi, ja että hänet siirrettiin eristysosastolle 209 Evin-vankilassa; kehottaa jälleen komission varapuheenjohtajaa / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa ja EU:n jäsenvaltioita ryhtymään kiireesti toimiin, joilla pyritään pysäyttämään kaikki Ahmadreza Djalalin teloittamista koskevat suunnitelmat, kumoamaan hänen kuolemantuomionsa ja varmistamaan Djalalin vapauttaminen välittömästi;

4.  kehottaa kaikkia EU:n jäsenvaltioita yhdessä antamaan julkilausumia ja toteuttamaan diplomaattisia aloitteita epäoikeudenmukaisten oikeudenkäyntien seuraamiseksi ja niissä vankiloissa vierailemiseksi, joissa pidetään ihmisoikeuksien puolustajia ja muita mielipidevankeja, myös EU:n kansalaisia Iranissa, ihmisoikeuksien puolustajia koskevien EU:n suuntaviivojen mukaisesti;

5.  kehottaa Iranin hallitusta vapauttamaan välittömästi ja ehdoitta ne sadat ihmiset, jotka on pidätetty mielivaltaisesti sen vuoksi, että he ovat käyttäneet rauhanomaisesti oikeuttaan mielipiteen- ja sananvapauteen, ja toteaa, että näiden joukossa on mielenosoittajia, toimittajia, tiedotusvälineiden työntekijöitä, poliittisia toisinajattelijoita, taiteilijoita, kirjailijoita ja ihmisoikeuksien puolustajia, esimerkiksi asianajajia, naisten oikeuksien puolustajia, työntekijöiden oikeuksia puolustavia aktivisteja, vähemmistöjen oikeuksia puolustavia aktivisteja, luonnonsuojelijoita, kuolemanrangaistuksen vastaisten liikkeiden tukijoita ja muita sekä totuutta, oikeutta ja korvausta 1980-luvun laajamittaisista laittomista teloituksista vaativia ihmisiä; korostaa, että siihen saakka, kunnes heidät vapautetaan, Iranin viranomaisten on taattava heidän fyysinen ja henkinen turvallisuutensa;

6.  kehottaa Irania luopumaan välittömästi kaikista syytteistä ja poistamaan kaikki matkustusrajoitukset kaikilta Euroopan unionin ja Iranin kaksoiskansalaisilta, jotka ovat mielivaltaisten pidätysten ja muiden rajoittavien toimenpiteiden kohteena, kuten Fariba Adelkhah, Nahid Taghavi, Kameel Ahmady ja Nazanin Zaghari-Ratcliffe; toistaa vaatimuksensa vapauttaa välittömästi ja ehdoitta Kamran Ghaderi, Massoud Mossaheb ja Morad Tahbaz, jotka ovat tällä hetkellä vangittuina Iranin vankiloissa, ja tuomitsee jälleen kerran sen, että Iranin oikeuslaitos vangitsee jatkuvasti EU:n ja Iranin kaksoiskansalaisia epäoikeudenmukaisten oikeudenkäyntien jälkeen eikä anna heille mahdollisuutta saada konsuliviranomaisten tukea;

7.  on huolissaan naispuoliseen ihmisoikeuksien puolustajaan Golrokh Iraeen kohdistuneesta fyysisestä hyökkäyksestä ja tämän siirtämisestä Evin-vankilaan 13. joulukuuta 2020; kehottaa selvittämään välittömästi hänen tilannettaan ja toistaa vaatimuksensa hänen vapauttamisestaan;

8.  tuomitsee jyrkästi sananvapautta, yhdistymisvapautta ja rauhanomaista kokoontumisvapautta koskevien oikeuksien tukahduttamisen; kehottaa Iranin viranomaisia varmistamaan kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen, jonka osapuoli se on, täysimääräisen täytäntöönpanon ja varmistamaan, että kaikilla pidätetyillä on oikeus asianmukaiseen oikeuskäsittelyyn ja oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin, mihin kuuluu myös oikeus käyttää valitsemaansa asianajajaa;

9.  tuomitsee kansalaistoiminnan rajoitukset, kuolemanrangaistuksen käytön poliittisen sorron välineenä, Iranin rikoslakiin sisältyvät amputoinnit, raipparangaistukset ja muut julmat ja epäinhimilliset rangaistukset, julmat ja epäinhimilliset vankeusolot, kidutuksella ja pahoinpitelyllä hankitut tunnustukset sekä siviilien oikeudenkäynnit vallankumoustuomioistuimissa; tuomitsee kuolemanrangaistuksen käytön rauhanomaisen toisinajattelun, ihmisoikeusaktivismin ja sananvapauden harjoittamista koskevan oikeuden vastaisena pelotteena; kehottaa Iranin hallitusta keskeyttämään välittömästi kaikkien vireillä olevien teloitusten täytäntöönpanon, kun tavoitteena on kuolemanrangaistuksen poistaminen kokonaan;

10.  panee merkille iranilaisten naisten saavuttamat edistysaskeleet koulutuksen, tieteen ja tutkimuksen alalla, mistä on osoituksena se, että valtaosa iranilaisten yliopistojen opiskelijoista on naisia; vaatii Iranin islamilaista tasavaltaa poistamaan lain nojalla ja käytännössä kaikenlaisen syrjinnän ja ihmisoikeusrikkomukset naisia ja tyttöjä vastaan; tukee voimakkaasti iranilaisnaisia ja ihmisoikeuksien puolustajia, jotka puolustavat edelleenkin ihmisoikeuksia kaikista vaikeuksista ja heihin henkilökohtaisesti kohdistuvista seurauksista huolimatta;

11.  kehottaa Iranin viranomaisia puuttumaan etnisiin ja uskonnollisiin vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden, kuten kristittyjen ja bahaiden, ja hlbti-henkilöiden syrjinnän kaikkiin muotoihin ja vapauttamaan välittömästi ja ehdoitta kaikki henkilöt, jotka on vangittu siksi, että he ovat käyttäneet uskonnon- tai vakaumuksenvapauttaan tai sukupuolisen suuntautumisen vapautta;

12.  kehottaa käynnistämään YK:n johtaman tutkinnan kansainvälisistä rikoksista ja muista vakavista ihmisoikeusloukkauksista, joihin on syyllistytty marraskuussa 2019 ja tammikuussa 2020 järjestetyissä mielenosoituksissa; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita hyväksymään kohdennettuja rajoittavia toimenpiteitä näistä väärinkäytöksistä vastuussa olevia virkamiehiä vastaan;

13.  tukee voimakkaasti Iranin kansan pyrkimyksiä, kun ihmiset haluavat elää vapaassa, vakaassa, vauraassa, osallistavassa ja demokraattisessa maassa, joka kunnioittaa ihmisoikeuksia ja perusvapauksia koskevia kansallisia ja kansainvälisiä sitoumuksiaan; kehottaa Iranin viranomaisia varmistamaan riippumattoman ja puolueettoman tutkinnan kaikista näiden mielenosoitusten aikana tapahtuneista kuolemantapauksista, mielenosoittajien murhista rikosoikeudellisessa vastuussa oleviksi epäiltyjen henkilöiden tapauksista sekä kaikista tahdonvastaisten katoamisten ja laittomien teloitusten uhreiksi tälläkin hetkellä joutuneiden tapauksista; kehottaa Iranin viranomaisia lisäksi kaivamaan uhrien ruumiit haudoista ja palauttamaan ne perheille, tunnistamaan rikoksentekijät ja asettamaan heidät syytteeseen sekä tarjoamaan uhreille tehokkaita oikeussuojakeinoja;

14.  pitää myönteisenä, että neuvosto on hyväksynyt ihmisoikeuksia koskevan pakotemekanismin, niin kutsutun Magnitski-lain, ja pitää tätä tärkeänä EU:n välineenä seuraamusten määräämiseksi ihmisoikeuksien loukkaajille; kehottaa toteuttamaan kohdennettuja toimia niitä Iranin viranomaisia vastaan, jotka ovat syyllistyneet vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin, kuten Ruhollah Zamin ja Navid Afkarin teloitukset ja kaksoiskansalaisten ja ulkomaalaisten mielivaltaiset pidätykset Iranissa, sekä vakaviin ihmisoikeusrikkomuksiin osallistuneita viranomaisia vastaan, mukaan lukien tuomarit, jotka ovat tuominneet kuolemaan toimittajia, ihmisoikeuksien puolustajia, poliittisia toisinajattelijoita ja aktivisteja;

15.  katsoo, että tarvitaan lisää kohdennettuja pakotteita, jos Iranin viranomaiset eivät vapauta Djalalia, kuten EU ja sen jäsenvaltiot pyytävät;

16.  kehottaa neuvostoa ottamaan ihmisoikeusrikkomukset esille keskeisenä osana Iranin kanssa tehtävää kahdenvälistä yhteistyötä varapuheenjohtajan / korkean edustajan ja Iranin ulkoministerin huhtikuussa 2016 hyväksymän yhteisen julkilausuman mukaisesti; kehottaa EUH:ta sisällyttämään jatkossakin ihmisoikeudet ja erityisesti ihmisoikeuksien puolustajien tilanteen EU:n ja Iranin korkean tason vuoropuheluun ja kehottaa painokkaasti Iranin viranomaisia lopettamaan kaikki pelottelu- ja kostotoimet, joita ihmisoikeuksien puolustajiin on kohdistettu siksi, että nämä ovat olleet yhteydessä EU:n ja YK:n virkamiehiin;

17.  kehottaa EUH:ta ja EU:n jäsenvaltioita tukemaan täysimääräisesti Saharov-palkinnon saajia diplomaatti- ja konsuliedustustojensa kautta ja perustamalla sisäisen toimielinten välisen työryhmän tukemaan vaarassa olevia Saharov-palkinnon saajia; katsoo, että EU:n edustustojen olisi lisättävä tukeaan vaarassa oleville palkinnonsaajille;

18.  pyytää EUH:ta vahvistamaan valmiuksiaan torjua Iranin Euroopan maaperällä harjoittamaa häirintää ja disinformaatiota; kehottaa Iranin viranomaisia lopettamaan verkkopalvelujen ja -sisällön sensuroinnin ja pidättymään internetyhteyksien katkaisemisesta, sillä nämä toimet ovat vastoin kansainvälisiä ihmisoikeuksia;

19.  kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita puuttumaan ihmisoikeuksia puolustavien naisten erityiseen haavoittuvuuteen toteuttamalla asianmukaisia suojelutoimenpiteitä, jotka suojaavat heitä heihin kohdistuvilta erityisiltä ja sukupuolisidonnaisilta riskeiltä;

20.  kehottaa Iranin viranomaisia esittämään pysyvän vierailukutsun YK:n ihmisoikeusneuvoston kaikille erityisraportoijille ja tekemään yhteistyötä ennakoivasti; kehottaa viranomaisia erityisesti varmistamaan, että YK:n Iranin islamilaisen tasavallan ihmisoikeustilanteen erityisraportoija päästetään maahan;

21.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, Euroopan ulkosuhdehallinnolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, jäsenvaltioiden parlamenteille ja hallituksille, Iranin islamilaisen tasavallan korkeimmalle johtajalle, Iranin islamilaisen tasavallan presidentille sekä Iranin Majlisin jäsenille.

(1) EUVL C 388, 13.11.2020, s. 127. (2) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2019)0019.