Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU-sopimus) ja erityisesti sen 2 ja 3 artiklan sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT‑sopimus) ja erityisesti sen 4, 16, 67, 70–72, 75, 82–87 ja 88 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja etenkin sen 6, 7, 8, 11, 14, 21 ja 24 artiklan,

–  ottaa huomioon 24. heinäkuuta 2020 annetun komission tiedonannon EU:n turvallisuusunionistrategiasta (COM(2020)0605),

–  ottaa huomioon 24. heinäkuuta 2020 annetun komission tiedonannon Euroopan unionin strategiasta lasten seksuaalisen hyväksikäytön torjunnan tehostamiseksi (COM(2020)0607),

–  ottaa huomioon 24. heinäkuuta 2020 annetun komission tiedonannon ampuma-aseiden laittoman kaupan torjuntaa koskevasta EU:n toimintasuunnitelmasta vuosiksi 2020–2025 (COM(2020)0608),

–  ottaa huomioon 24. heinäkuuta 2020 annetun komission tiedonannon EU:n huumeidenvastaisesta ohjelmasta ja toimintasuunnitelmasta 2021−2025 (COM(2020)0606),

–  ottaa huomioon EU:n terrorismin vastaisesta toimintaohjelmasta 9. joulukuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”A Counter-Terrorism Agenda for the EU: Anticipate, Prevent, Protect, Respond” (COM(2020)0795),

–  ottaa huomioon 19. syyskuuta 2019 antamansa päätöslauselman rahanpesun vastaisen unionin lainsäädännön täytäntöönpanon tilanteesta(1),

–  ottaa huomioon 10. heinäkuuta 2020 antamansa päätöslauselman rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevasta kokonaisvaltaisesta unionin toimintapolitiikasta – komission toimintasuunnitelma ja muu viimeaikainen kehitys(2),

–  ottaa huomioon 12. joulukuuta 2018 antamansa päätöslauselman terrorismia käsittelevän erityisvaliokunnan työn tuloksista ja suosituksista(3),

–  ottaa huomioon 19. syyskuuta 2019 antamansa päätöslauselman Euroopan muistiperinnön merkityksestä Euroopan tulevaisuudelle(4),

–  ottaa huomioon 19. kesäkuuta 2020 antamansa päätöslauselman rasisminvastaisista mielenosoituksista George Floydin kuoleman johdosta(5),

–  ottaa huomioon 26. marraskuuta 2019 antamansa päätöslauselman lasten oikeuksista YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen 30. vuosipäivän yhteydessä(6),

–  ottaa huomioon unionin tuomioistuimen yhdistetyissä asioissa C-511/18 La Quadrature du Net ym., C-512/18 French Data Network ym. ja C-520/18 Ordre des barreaux francophones et germanophone ym. 6. lokakuuta 2020 antaman tuomion,

–  ottaa huomioon unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön joukkovalvonnasta ja tietojen säilyttämisestä,

–  ottaa huomioon 12. syyskuuta 2018 annetun komission tiedonannon ”Eurooppa, joka suojelee: aloite Euroopan syyttäjänviraston toimivaltuuksien laajentamiseksi koskemaan rajat ylittäviä terrorismirikoksia” (COM(2018)0641),

–  ottaa huomioon Europolin viimeaikaiset raportit(7),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 132 artiklan 2 kohdan,

–  ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan päätöslauselmaesityksen,

A.  ottaa huomioon, että unionin turvallisuuspolitiikan on edelleenkin pohjauduttava EU:n perustana oleviin arvoihin, jotka on vahvistettu SEU-sopimuksen 2 artiklassa ja joita ovat muun muassa demokratian, yksilönvapauksien ja oikeusvaltion periaatteet, sekä perusoikeuskirjaan; ottaa huomioon, että perusoikeuskirjan 6 artiklassa vahvistetulla oikeudella turvallisuuteen viitataan siihen, että yksilö on turvassa kohtuuttomilta pidätyksiltä, etsinnöiltä ja muilta valtion toimilta; ottaa huomioon, että Euroopan yhdentymishanke perustuu ajatukseen avoimesta yhteiskunnasta; ottaa huomioon, että näiden oikeuksien ja vapauksien käyttämistä voidaan rajoittaa ainoastaan lailla sekä kyseisten oikeuksien ja vapauksien keskeistä sisältöä kunnioittaen; ottaa huomioon, että suhteellisuusperiaatteen mukaisesti rajoituksia voidaan säätää ainoastaan, jos ne ovat välttämättömiä ja vastaavat tosiasiallisesti unionin tunnustamia yleisen edun mukaisia tavoitteita tai tarvetta suojata muiden henkilöiden oikeuksia ja vapauksia;

B.  ottaa huomioon, että EU:n uuden turvallisuusunionistrategian olisi tarjottava asianmukaiset keinot vastata tehokkaasti nykyisiin ja uusiin haasteisiin Euroopan nopeasti muuttuvassa turvallisuusuhkaympäristössä; ottaa huomioon, että komissio on määrittänyt tärkeimmiksi haasteiksi kyberrikollisuuden, johon sisältyvät identiteettivarkaudet, sekä kyberturvallisuuden, hybridiuhat, disinformaation, terrori‑iskut ja järjestäytyneen rikollisuuden, joka kattaa muun muassa ihmiskaupan, ampuma-asekaupan, huumausainekaupan sekä rahoitus-, talous- ja ympäristörikollisuuden;

C.  ottaa huomioon, että terrori-iskut vähenivät EU:ssa määrällisesti vuonna 2019 mutta unionissa on viime aikoina tehty uusia terrori-iskuja; ottaa huomioon, että useita äärioikeistolaisten tekemiä hyökkäyksiä ei virallisesti tunnustettu terrori-iskuiksi(8); ottaa huomioon, että jihadistisen terrorismin uhka on edelleen suuri ja että oikeistoterrorismin uhka on kasvanut viime vuosina; ottaa huomioon, että vasemmistoterrorismin uhka on edelleen olemassa joissakin jäsenvaltioissa; toteaa, että kaikenlainen terrorismi kaikissa ilmenemismuodoissaan on tuomittava ja siihen on puututtava; ottaa huomioon, että internet on yksi terroristijärjestöjen eniten käyttämistä välineistä terroristisen sisällön levittämiseksi(9) ja uusien jäsenten värväämiseksi sekä väkivaltaan yllyttämiseksi;

D.  ottaa huomioon, että 30. syyskuuta 2020 julkaistun komission kertomuksen(10) mukaan suurimmassa osassa jäsenvaltioita on raportoitu merkittävistä puutteista direktiivin (EU) 2017/541(11) täytäntöönpanossa;

E.  ottaa huomioon, että Euroopassa ilmenee edelleen uusia järjestäytyneen rikollisuuden muotoja, joissa käytetään hyväksi muuttuvia yhteiskunnallisia haavoittuvuuksia, ja että useimmat järjestäytyneet rikollisryhmät ovat mukana monenlaisessa rikollisessa toiminnassa; ottaa huomioon, että järjestäytyneiden rikollisryhmien voittojen arvioidaan olevan EU:ssa vuositasolla 110 miljardia euroa mutta vain noin prosentti näistä voitoista takavarikoidaan(12); toteaa, että järjestäytyneen rikollisuuden ja korruption välillä on vahva yhteys;

F.  ottaa huomioon, että vuonna 2019 komissio käynnisti rikkomusmenettelyt 23:a jäsenvaltiota vastaan lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja seksuaalisen riiston sekä lapsipornografian torjumisesta 13. joulukuuta 2011 annetun direktiivin 2011/93/EU(13) noudattamatta jättämisen vuoksi; ottaa huomioon, että jäsenvaltiot ovat edistyneet direktiivin täytäntöönpanossa mutta haasteita on edelleen erityisesti ennaltaehkäisyssä, rikosoikeudessa sekä uhrien suojelussa, tukemisessa ja auttamisessa; ottaa huomioon, että verkkolaitteiden laaja saatavuus tekee helpommaksi verkossa tapahtuvan lasten seksuaalisen pakottamisen ja kiristyksen sekä seksuaalisen hyväksikäytön lasten itsensä tuottaman avoimen seksuaalisen materiaalin avulla; ottaa huomioon, että yhä useammat lapset ja teini-ikäiset joutuvat verkkoviettelyn uhreiksi;

G.  ottaa huomioon, että seksuaalinen hyväksikäyttö on edelleen ihmiskaupan yleisin tarkoitus EU:ssa mutta useissa jäsenvaltioissa on raportoitu työvoiman hyväksikäyttöön tähtäävän ihmiskaupan lisääntymisestä(14); ottaa huomioon, että tuomioiden ja syytteiden määrä on edelleen alhainen suhteessa ilmoitettuun uhrien määrään; ottaa huomioon, että digitaaliteknologia, sosiaalinen media ja internetpalvelut ovat tärkeitä välineitä ihmiskaupan uhrien rekrytoinnissa;

H.  ottaa huomioon, että Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen (EMCDDA) ja Europolin raporttien mukaan EU:n laittomien huumausaineiden markkinat ovat aina vain monimutkaisemmat, mukautuvammat ja innovatiivisemmat ja niiden vähittäismarkkinoiden arvon arvioidaan olevan 30 miljardia euroa vuodessa ja että laittomien huumausaineiden kauppa on merkittävä tulonlähde järjestäytyneille rikollisryhmille, joilla voi olla yhteyksiä muuhun laittomaan toimintaan ja terrorismiin; ottaa huomioon, että laittomasta huumausainekaupasta on tulossa väkivallan ja korruption lisääntymistä edistävä tekijä ja että sillä voi olla laajoja kielteisiä vaikutuksia yhteiskuntaan; ottaa huomioon, että huumausaineisiin liittyvät kuolemantapaukset näyttävät Euroopassa vakiintuneen yli 9 000 kuolemantapauksen tasolle vuosittain(15) ja että huumausaineiden käyttö on edelleen merkittävä kansanterveysongelma;

I.  panee merkille, että Europol tarjosi vuonna 2019 jäsenvaltioille entiseen tapaan operatiivisia analyysejä ja tietoja niiden menettelyihin sekä ennakoivaa tukea korkean profiilin tutkintatoimiin kolmella alalla, jotka muodostavat jatkuvan uhan unionin sisäiselle turvallisuudelle ja jotka ovat kyberrikollisuus, vakava ja järjestäytynyt rikollisuus sekä terrorismi;

J.  ottaa huomioon, että Prüm-verkostossa oli vuonna 2019 käytettävissä yli 9,2 miljoonaa DNA-profiilia vertailua varten kaikissa jäsenvaltioiden tietokannoissa ja että kyseisenä vuonna tehtiin yli 2,2 miljoonaa DNA-hakua; ottaa lisäksi huomioon, että vuonna 2019 tehtiin lähes 400 000 sormenjälkihakua, joista saatiin 10 000 todennettua osumaa, ja yli 16 miljoonaa ajoneuvorekisteritietojen hakua(16);

K.  toteaa, että oikeudellinen yhteistyö rikosasioissa on yksi unionin vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen peruspilareista ja se perustuu tuomioiden ja oikeudellisten päätösten vastavuoroisen tunnustamisen periaatteeseen; katsoo, että vastavuoroisen tunnustamisen täytyy perustua jäsenvaltioiden keskinäiseen luottamukseen; ottaa huomioon, että monien rikosten tutkinta edellyttää sähköisesti tallennettua todistusaineistoa (”sähköinen todistusaineisto”); ottaa huomioon, että toimivaltaisilla viranomaisilla on usein käytännön vaikeuksia saada asiaankuuluvia tietoja palveluntarjoajilta rajat ylittävissä tutkintatoimissa, koska nykyiset välineet, kuten keskinäistä oikeusapua koskevat sopimukset ja eurooppalainen tutkintamääräys, ovat tehottomia; ottaa huomioon, että nykyiset menettelyt voivat olla pitkiä ja asianomaiset tiedot on usein poistettu ennen kuin palveluntarjoaja saa pyynnön; ottaa huomioon, että lainsäätäjät keskustelevat parhaillaan sähköistä todistusaineistoa koskevasta lainsäädäntöpaketista;

L.  ottaa huomioon, että rikosoikeudellisten menettelyjen oikeudenmukaisuuden varmistamiseksi annetun menettelytakeita koskevan direktiivin(17) täytäntöönpano ei ole ollut tyydyttävää, mikä heikentää keskinäistä luottamusta ja haittaa oikeusviranomaisten välistä yhteistyötä;

M.  toteaa, että unionin tuomioistuin on todennut ratkaisuissaan useaan otteeseen, että sähköisen viestinnän tietojen tai matkatietojen yleinen säilyttäminen ja joukkovalvonta eivät ole perusoikeuskirjan mukaisia; ottaa huomioon, että unionin tuomioistuin vahvisti yhdistetyissä asioissa C-511/18, C-512/18 ja C520/18 antamassaan tuomiossa asiassa Tele2 annetun oikeuskäytännön ja totesi, että ainoastaan tiettyihin henkilöihin tai tiettyyn maantieteelliseen alueeseen rajoittuva tietojen valikoiva säilyttäminen on sallittua; ottaa huomioon, että tuomioistuin kuitenkin myös täsmensi, että viestinnän lähteelle annettujen IP-osoitteiden yleinen ja erotuksetta tapahtuva säilyttäminen on mahdollista vakavan rikollisuuden ja yleiseen turvallisuuteen kohdistuvien vakavien uhkien torjumiseksi soveltaen tiukkoja takeita;

N.  ottaa huomioon, että uhrien oikeuksia koskevan direktiivin(18) täytäntöönpano ei ole ollut tyydyttävää, mikä johtuu erityisesti direktiivin puutteellisesta ja/tai virheellisestä saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä(19);

O.  ottaa huomioon, että covid-19-kriisi on kriisi on lisännyt merkittävästi tiettyjä rikoksia, kuten lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvän materiaalin tuottamista ja levittämistä verkossa, ja saatujen tietojen mukaan lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvän materiaalin määrä on kasvanut 25 prosenttia joissakin jäsenvaltioissa; ottaa huomioon, että 70–85 prosenttia hyväksikäytetyiksi joutuneista lapsista tuntee hyväksikäyttäjänsä ja että valtaosassa tapauksissa hyväksikäyttäjä on ihminen, johon uhrit luottavat; ottaa huomioon, että erityisesti naisiin ja lapsiin kohdistuvan perhe- ja lähisuhdeväkivallan on raportoitu lisääntyneen merkittävästi tänä aikana; ottaa huomioon, että pandemialla on osoittautunut olevan huomattava vaikutus vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden toimintaympäristöön eri puolilla Eurooppaa sellaisilla aloilla kuin verkkorikollisuus, tavaroiden väärentäminen, petokset ja järjestäytynyt omaisuusrikollisuus(20); ottaa huomioon, että kriisi aiheuttaa viivästyksiä ja haittaa oikeussuojan, avun ja tuen saatavuutta sekä heikentää vankilaoloja; ottaa huomioon, että kriisi on pahentanut muuttajien tilannetta ja tehnyt heistä alttiimpia rikollisten hyväksikäytölle sekä muuttanut salakuljetusreittejä;

1.  panee tyytyväisenä merkille EU:n uuden turvallisuusunionistrategian julkaisemisen ja korostaa tarvetta tällä alalla annetun EU:n lainsäädännön tehokkaaseen täytäntöönpanoon ja arviointiin; on samaa mieltä komission kanssa siitä, että jos sääntely- ja täytäntöönpanokehyksessä on havaittu puutteita, tarvitaan jatkotoimia lainsäädäntöaloitteiden ja muiden aloitteiden muodossa; korostaa lisäksi, että turvallisuusunionistrategian puitteissa toteutettavien toimenpiteiden on oltava riittävän joustavia, jotta voidaan vastata jatkuvasti muuttuviin olosuhteisiin ja rikollisjärjestöjen toimintatapojen muuttumiseen;

2.  tähdentää, että kaikkiin uusiin lainsäädäntöehdotuksiin on liitettävä kattava ja perusteellinen vaikutustenarviointi, joka koskee muun muassa vaikutuksia perusoikeuksiin ja syrjinnän riskejä; korostaa EU:n perusoikeusviraston keskeistä roolia perusoikeuksien kunnioittamisen arvioinnissa;

3.  korostaa, että terrorismin tarkoituksen on sen luonteesta riippumatta uhata demokraattisia yhteiskuntia Euroopassa ja sen kohteena ovat eurooppalaiset arvot; pitää valitettavana viime vuosina tehtyjen iskujen ja etenkin jihadistihyökkäysten ja äärioikeiston toiminnan uhrien suurta määrää; korostaa lainvalvontaviranomaisten tärkeää työtä, jonka avulla on estetty monta iskua; panee kuitenkin merkille, että terrorismin uhka EU:ssa on edelleen suuri; kehottaa komissiota varmistamaan terrorismin torjumisesta annetun direktiivin (EU) 2017/541 täysimääräisen ja nopean täytäntöönpanon kaikissa jäsenvaltioissa; panee tyytyväisenä merkille komission 9. joulukuuta 2020 esittämän EU:n uuden terrorisminvastaisen ohjelman, jolla edistetään nykyiseen työhön ja siinä ilmoitettuihin uusiin aloitteisiin perustuvaa yhteistä lähestymistapaa erilaisiin esimerkiksi Europolin TE-SAT 2020 -selvityksessä mainittuihin tekijöihin perustuvien terrorismin uhkien ennakoimiseksi ja ehkäisemiseksi, niiltä suojelemiseksi ja niihin vastaamiseksi; katsoo, että siihen sisältyvät toimenpiteet ja toimet, jotka koskevat erityisesti koordinointia, tehostettua yhteistyötä kansallisella, alueellisella ja kansanvälisellä tasolla ja tietojenvaihtoa jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välillä, terrorismin rahoitusta, radikalisoitumisen torjuntaa verkossa ja verkon ulkopuolella, ennaltaehkäisyä ja koulutusta, vihapuheen, rasismin ja suvaitsemattomuuden torjuntaa sekä terrorismin uhrien suojelua, auttamista ja tukemista, edistävät terrorismin aiheuttaman uhkan tehokkaampaa torjuntaa tulevaisuudessa;

4.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita soveltamaan radikalisoitumisen ehkäisemiseen ja torjumiseen kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa olisi yhdistettävä turvallisuus-, koulutus-, sosiaali- ja kulttuuripoliittiset ja syrjinnän vastaiset toimet ja jonka olisi katettava kaikki asiaankuuluvat sidosryhmät, myös radikalisoitumisen torjuntaverkosto (RAN), ruohonjuuritason yhteisöaloitteet ja ruohonjuuritason yhteisötyö, yhteisölähtöinen poliisitoiminta, kielten ja arvojen integrointi ja elinikäinen oppiminen; kehottaa jälleen komissiota käyttämään EU:n varoja tehokkaammin tähän tarkoitukseen ja kehittämään menetelmiä asiaankuuluvien ohjelmien tehokkuuden arvioimiseksi;

5.  korostaa, että koulutus, mukaan lukien kriittisen ajattelun, digitaalisten taitojen ja verkkoturvallisuustaitojen kehittäminen, on ratkaisevan tärkeää keskipitkän ja pitkän aikavälin ennaltaehkäisyssä ja keskeisessä asemassa rikolliseen toimintaan johtavan radikalisoitumisen ja äänivallattomuuden tunteen vähentämisessä;

6.  painottaa, että vaikka terroristinen verkkosisältö ei olekaan ainoa tekijä, sen on todettu olevan liikkeellepaneva voima yksilöiden ja varsinkin nuorten radikalisoitumisessa, ja toteaa, että jotkut heistä ovat tehneet direktiivissä (EU) 2017/541 määriteltyjä terrorismirikoksia; katsoo, että sosiaalisen eriarvoisuuden torjuminen on ratkaisevan tärkeää radikalisoitumisen perimmäisiin syihin puuttumiseksi; korostaa tarvetta havaita nopeasti terroristinen sisältö ja poistaa se kokonaan verkosta käyttäen perustana selkeitä säännöksiä, jotka koskevat muun muassa ihmisen suorittamaa arviointia sekä asianmukaisia ja vahvoja suojatoimia, joilla varmistetaan perusoikeuksien ja perustuslaillisten normien täysi noudattaminen; korostaa, että vaikka asiassa onkin jonkin verran edistytty, yritysten on oltava paljon tiiviimmin mukana tässä prosessissa; kehottaa ottamaan käyttöön avoimia mekanismeja, jotta verkossa oleva terroristinen sisältö voidaan tunnistaa ja siitä voidaan raportoida nopeasti ja jotta EU:n kansalaiset voivat ilmoittaa tällaisesta sisällöstä; katsoo, että ehdotus asetukseksi verkossa tapahtuvan terroristisen sisällön levittämisen estämisestä(21), josta parlamentti ja neuvosto pääsivät äskettäin yhteisymmärrykseen, on tässä suhteessa tärkeä väline, ja kehottaa panemaan sen täysimääräisesti täytäntöön heti, kun sitä aletaan soveltaa; korostaa tarvetta vahvistaa Europoliin perustetun internetsisältöä koskevia ilmoituksia tekevän EU:n yksikön (EU IRU) valmiuksia;

7.  muistuttaa, että uskonnonvapaus ja sananvapaus ovat Euroopan unionin perusoikeuskirjan 10 ja 11 artiklassa vahvistettuja perusoikeuksia; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita vaalimaan näitä perusoikeuksia ottaen huomioon viimeaikaiset uskonnollisesti motivoituneet terrori-iskut;

8.  suhtautuu myönteisesti komission ilmoittamaan järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa koskevaan toimintasuunnitelmaan; toistaa aiemmat pyyntönsä järjestäytyneen rikollisuuden torjunnasta 24. lokakuuta 2008 tehdyn neuvoston puitepäätöksen 2008/841/YOS(22) tarkistamisesta ja painottaa jälleen tarvetta ottaa käyttöön järjestäytyneen rikollisuuden yhteinen määritelmä; katsoo, että yhteisessä määritelmässä olisi otettava huomioon myös se, että rikollisryhmät käyttävät väkivaltaa, korruptiota tai pelottelua saadakseen taloudellista toimintaa tai julkisia hankintoja koskevan määräysvallan tai vaikuttaakseen demokraattisiin prosesseihin; katsoo, että järjestäytyneet rikollisryhmät voidaan hajottaa tehokkaammin, kun huolehditaan siitä, että ne menettävät rikoksilla saadun hyödyn; painottaa tässä yhteydessä tarvetta toteuttaa lisätoimenpiteitä, jotka koskevat omaisuuden jäädyttämistä ja takavarikointia sekä ilman rikostuomiota menetetyksi määrättyä omaisuutta, ja kehottaa jäsenvaltioita lisäämään asiaa koskevaa yhteistyötä ja tietojenvaihtoa; toteaa, että uutta rikollista toimintaa, kuten ympäristörikollisuutta, järjestäytynyttä omaisuusrikollisuutta tai kulttuuriesineiden kauppaa, ei pitäisi jättää huomiotta, koska sillä rahoitetaan usein muuta rikollista toimintaa;

9.  panee tyytyväisenä merkille 7. toukokuuta 2020 annetun komission tiedonannon, joka koskee toimintasuunnitelmaa rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevaa kokonaisvaltaista unionin toimintapolitiikkaa varten ja jossa esitetään lisäparannuksia EU:n näiden rikosten johdosta toteuttamiin toimiin, erityisesti voimassa olevan lainsäädännön täytäntöönpanoon ja sen valvontaan; muistuttaa tarpeesta parantaa EU:n hallinto-, oikeus- ja lainvalvontaviranomaisten ja erityisesti jäsenvaltioiden rahanpesun selvittelykeskusten välistä yhteistyötä muun muassa FIU.net-verkoston kautta; katsoo, että nykyisten turvallisuusalan yhteistyömallien, kuten Euroopan monialaisen rikosuhkien torjuntafoorumin (EMPACT), näkyvyyttä olisi lisättävä; katsoo, että EU:n olisi näytettävä tietä erittäin tarpeellisissa rahanpesunvastainen toimintaryhmän (FAFT) uudistuksissa; katsoo, että rahanpesudirektiiviä on arvioitava perusteellisesti ja tarvittaessa tarkistettava;

10.  kehottaa jälleen EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioita torjumaan päättäväisesti järjestelmällistä korruptiota ja kehittämään tehokkaita välineitä korruption ehkäisemiseksi, torjumiseksi ja sanktioimiseksi ja petosten torjumiseksi sekä valvomaan säännöllisesti julkisten varojen käyttöä; kehottaa siksi komissiota käynnistämään välittömästi uudelleen vuotuisen korruption vastaisen seurannan ja raportoinnin, jonka olisi katettava kaikki jäsenvaltiot sekä EU:n toimielimet, virastot ja elimet; tähdentääkin, että on tehokkaasti estettävä se, että järjestäytyneet rikollisryhmät käyttävät uuden monivuotisen rahoituskehyksen ja elpymissuunnitelman mukaista EU:n rahoitusta korruptioon ja petoksiin;

11.  muistuttaa, että jäsenvaltiot, joilla on sijoittajien oleskelulupa- ja kansalaisuusjärjestelyjä, helpottavat usein korruptiota ja rahanpesua ja tuovat siten turvallisuusriskejä unioniin; suhtautuu myönteisesti komission käynnistämiin tähän liittyviin rikkomusmenettelyihin(23); kehottaa jälleen komissiota käyttämään kaikki lainsäädäntöaloiteoikeutensa tarjoamat mahdollisuudet ja esittämään lainsäädäntöehdotuksen näiden järjestelyjen kieltämiseksi tai sääntelemiseksi;

12.  korostaa tarvetta tehostaa unionin ja kansallisella tasolla toimia verkossa ja verkon ulkopuolella tapahtuvan lasten seksuaalisen hyväksikäytön jatkuvasti kehittyvän ilmiön torjumiseksi, muun muassa lasten seksuaalisen hyväksikäytön ehkäisemiseksi ja havaitsemiseksi ja siitä ilmoittamiseksi, lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvän materiaalin poistamiseksi verkosta ja asiaan liittyvien rikosten tutkinnan ja syyteharkinnan parantamiseksi; panee merkille 24. heinäkuuta 2020 annetun komission tiedonannon Euroopan unionin strategiasta lasten seksuaalisen hyväksikäytön torjunnan tehostamiseksi; panee lisäksi merkille komission aikomuksen esittää ennen kesäkuuta 2021 uusi kattava lainsäädäntöehdotus, jossa edellytetään, että palveluntarjoajat havaitsevat lasten seksuaalisen hyväksikäytön verkossa ja ilmoittavat siitä; edellyttää, että ehdotuksessa noudatetaan kaikin puolin perusoikeuksia ja siihen liitetään perusteellinen vaikutustenarviointi;

13.  korostaa, että näitä toimenpiteitä on täydennettävä julkisella tiedotuskampanjalla, joka on suunniteltu yhteistyössä kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien, kuten lasten oikeuksia ajavien järjestöjen, kanssa ja jossa valistetaan lapsia, heidän vanhempiaan ja opettajia verkon vaaroista; kehottaa parantamaan lasten, myös heidän henkilötietojensa ja yksityisyytensä, suojelua internetissä ja pyytää jäsenvaltioita tukemaan alalla nykyisin toimivia verkostoja ja kampanjoita;

14.  kehottaa jäsenvaltioita panemaan täysimääräisesti täytäntöön direktiivin 2011/93/EU ja tarjoamaan asianmukaiset henkilöresurssit ja taloudelliset resurssit sitä varten, että direktiiviä voidaan alkaa pikaisesti soveltaa täysimääräisesti; pitää valitettavana, että useissa jäsenvaltioissa rikoslaissa säädetään hyvin vähäisiä seuraamuksia seksuaalisesta kanssakäymisestä lapsen kanssa, mikä ei ole tehokas pelote(24); kehottaa jäsenvaltioita arvioimaan näitä seuraamuksia uudelleen ja tekemään tarvittavat lainsäädännölliset muutokset, jotta niiden lait saataisiin nopeasti vastaamaan direktiivin 2011/93/EU säännöksiä; kehottaa komissiota arvioimaan, onko direktiiviä tarpeen vahvistaa sisällyttämällä siihen uhrien suojelua ja tukea ja näiden rikosten ennaltaehkäisyä koskevia säännöksiä;

15.  muistuttaa komissiota kehotuksestaan nimittää lasten oikeuksia käsittelevä EU:n edustaja, jonka olisi toimittava yhteyshenkilönä kaikissa lapsiin liittyvissä EU:n asioissa ja politiikkatoimissa; panee tyytyväisenä merkille komission päätöksen sisällyttää lasten seksuaalisen hyväksikäytön torjunnan tehostamisesta 24. heinäkuuta 2020 annettuun EU:n strategiaan lasten seksuaalisen hyväksikäytön ehkäisemisen ja torjumisen eurooppalaisen keskuksen perustaminen, kuten parlamentti vaati lasten oikeuksista 26. marraskuuta 2019 antamassaan päätöslauselmassa, ja toteaa, että se toimisi yhteyspisteenä toteutettaessa eurooppalaista koordinoitua monen sidosryhmän toimintamallia, joka kattaa lainvalvonnan, ennaltaehkäisyn ja lasten seksuaalisen hyväksikäytön uhrien auttamisen;

16.  korostaa, että päästä päähän -salaus edistää kansalaisten yksityisyyttä ja lasten suojelua internetissä sekä tietojärjestelmien turvallisuutta ja se on välttämätön tutkiville journalisteille, väärinkäytösten paljastajille ja muille, jotka haluavat ilmoittaa väärinkäytöksistä; huomauttaa, että takaportit voivat vakavasti vaarantaa salauksen vahvuuden ja tehokkuuden ja rikolliset ja EU:n ulkopuoliset valtiolliset toimijat, jotka pyrkivät horjuttamaan yhteiskuntaamme, voivat käyttää niitä väärin; huomauttaa, että rikolliset sopeutuvat nopeasti uuteen kehitykseen ja hyödyntävät uutta teknologiaa laittomiin tarkoituksiin; kehottaa siksi jäsenvaltioita ja EU:n lainvalvontakoulutusvirastoa (CEPOL) tarjoamaan lainvalvontaviranomaisille laadukasta koulutusta asiaankuuluvilla aloilla; kehottaa komissiota arvioimaan, olisiko löydettävissä sääntelyratkaisu, joka mahdollistaa lainvalvontaviranomaisten laillisen ja kohdennetun pääsyn tarvittaviin tietoihin perusoikeuksia noudattaen;

17.  korostaa, että valtiollisten tai valtiosta riippumattomien toimijoiden levittämä disinformaatio voi uhata demokratiaa ja turvallisuutta, erityisesti kun sitä tehostetaan uusilla teknologioilla, kuten tekoälyllä ja deepfake-materiaalilla; kehottaa komissiota tekemään disinformaation torjunnasta EU:n turvallisuusunionistrategian olennaisen osan, myös myöntämällä riittävää rahoitusta; panee merkille eurooppalaisen demokratian toimintasuunnitelman, jossa käsitellään disinformaation haastetta mahdollisena uhkana sisäiselle turvallisuudelle; muistuttaa, että on tärkeää järjestää tiedotuskampanjoita, jotta kansalaiset saavat tietää, että tällaisia disinformaatiotekniikoita käytetään;

18.  toteaa, että sellaisten hybridiuhkien torjuminen, joilla pyritään heikentämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja horjuttamaan luottamusta instituutioihin, sekä EU:n häiriönsietokyvyn parantaminen ovat turvallisuusunionistrategian tärkeä osa; korostaa tässä yhteydessä tarvetta vahvistaa jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä ja parantaa EU:n tason koordinointia kaikkien toimijoiden välillä näiden uhkien torjumiseksi; suhtautuu myönteisesti komission esittämiin keskeisiin toimenpiteisiin hybridiuhkien torjumiseksi ja korostaa tarvetta valtavirtaistaa hybridinäkökohdat laajempaan päätöksentekoon;

19.  tähdentää, että uudet ja kehittyvät teknologiat koskettavat kaikkia turvallisuuden osa-alueita ja luovat uusia turvallisuushaasteita ja -uhkia; korostaa turvatun kriittisen infrastruktuurin, myös digitaalisen infrastruktuurin ja viestintäinfrastruktuurin, merkitystä; kehottaa komissiota suunnittelemaan ennakoivasti uusien teknologioiden tutkimusta, kehittämistä ja käyttöönottoa EU:n sisäisen turvallisuuden varmistamiseksi kunnioittaen täysimääräisesti perusoikeuksia ja eurooppalaisia arvoja; korostaa, että EU ei saa rahoittaa teknologioita, jotka rikkovat perusoikeuksia;

20.  korostaa, että 5G-infrastruktuuri on Euroopan tulevan turvallisuuden strateginen osatekijä ja Euroopan strategisen resilienssin keskeinen osatekijä; kehottaa komissiota laatimaan eurooppalaisen 5G-verkoston rakentamista koskevan suunnitelman, joka kattaa myös rahoituksen sen kehittämiseksi Euroopassa, sekä suunnitelman kolmansista maista, jotka eivät kunnioita perusoikeuksia ja eurooppalaisia arvoja, peräisin olevan 5G-teknologian asteittaiseksi käytöstä poistamiseksi ja korvaamiseksi;

21.  panee merkille, että järjestäytynyt rikollinen salakuljetus kytkeytyy usein myös muihin järjestäytyneen rikollisuuden muotoihin; odottaa, että siirtolaisten salakuljetuksen vastaisessa EU:n toimintasuunnitelmassa vuosiksi 2021–2025 ehdotetaan toimia, joilla parannetaan valmiuksia ehkäistä, tunnistaa ja tutkia rikollisia salakuljetusverkostoja sekä toteuttaa niihin liittyviä syytetoimia; katsoo, että toimintasuunnitelmassa olisi puututtava keskeisenä seikkana muun muassa siihen, että salakuljettajat käyttävät sosiaalisen median alustoja ja verkkoviestialustoja palvelujen mainostamiseen ja asiakkaiden rekrytointiin; katsoo, että erityistä huomiota olisi kiinnitettävä ilman huoltajaa oleviin alaikäisiin, jotka muodostavat erittäin haavoittuvassa asemassa olevan ryhmän ja joihin kohdistuu erilaisia riskejä, mukaan lukien väkivalta, riisto ja hyväksikäyttö, EU:hun suuntautuvilla ja sen sisällä kulkevilla muuttoreiteillä(25); panee merkille EU:n virastojen ja yksiköiden, erityisesti Europolin ihmisten salakuljetusta tutkivan keskuksen (EMSC), roolin; kehottaa jäsenvaltioita noudattamaan kansainvälistä oikeutta käsitellessään merihädässä oleville henkilöille annettavaa humanitaarista apua komission vuonna 2020 antaman ohjeistuksen mukaisesti;

22.  panee tyytyväisenä merkille ampuma-aseiden laittoman kaupan torjuntaa koskevan EU:n toimintasuunnitelman vuosiksi 2020–2025 hyväksymisen ja sen, että siihen sisältyy asianmukaisia indikaattoreita ja raportointimääräyksiä ja se kattaa Kaakkois-Euroopan kumppanit (Länsi-Balkanin maat, Moldovan ja Ukrainan), samalla kun tehostetaan yhteistyötä Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan maiden kanssa; panee tyytyväisenä merkille komission aikomuksen ottaa käyttöön takavarikoituja ampuma-aseita koskeva järjestelmällinen ja yhdenmukaistettu tietojen keruu;

23.  kehottaa panemaan nopeasti täytäntöön parlamentin ehdottaman pimeän verkon pysyvää seurantaa EU:n tasolla koskevan valmistelutoimen ja kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota tarkastelemaan muita toimia, joilla estetään ampuma-aseiden laiton kauppa pimeässä verkossa;

24.  panee tyytyväisenä merkille komission ehdotuksen vahvistaa unionin ja jäsenvaltioiden sitoutuminen kansalaisten terveyden ja turvallisuuden suojelemiseen huumausaineisiin liittyviltä uhkilta hyväksymällä EU:n uusi huumeidenvastainen ohjelma seuraaviksi viideksi vuodeksi; katsoo, että unionin huumausainepolitiikassa olisi edelleen noudatettava integroitua, tasapainoista, monitieteistä sekä näyttöön ja ihmisoikeuksiin perustuvaa lähestymistapaa ja että sitä olisi koordinoitava tiiviisti unionin ulkoisen toiminnan kanssa; edellyttää, että laittomiin huumausaineisiin liittyvässä unionin toiminnassa kiinnitetään yhtä paljon huomiota sekä ilmiön tarjonta- että kysyntäpuoleen ja niihin osoitetaan yhtä paljon resursseja, ja kehottaa keskittymään EU:n toimintasuunnitelmassa enemmän kuntoutukseen ja ennaltaehkäisyyn muun muassa erityisesti lapsille ja nuorille suunnattujen tiedotuskampanjoiden avulla;

25.  tukee kansalaisyhteiskunnan ja muiden asiaankuuluvien sidosryhmien osallistumista käynnissä oleviin keskusteluihin komission tiedonannosta EU:n huumeidenvastaisesta ohjelmasta ja toimintasuunnitelmasta 2021–2025; katsoo, että unionin ja kansalliset vastaukset huumausaineisiin liittyviin haasteisiin olisi suunniteltava siten, että asianosaiset, myös huumausaineiden käyttäjät, osallistuvat niihin mahdollisimman laajasti; kehottaa laajentamaan EMCDDA:n toimeksiantoa siten, että se kattaa huumausaineiden monikäytön;

26.  panee merkille komission 9. joulukuuta 2020 antaman lainsäädäntöehdotuksen(26) Europolin toimeksiannon vahvistamiseksi perussopimuksessa määrättyjen viraston toimenkuvan ja tehtävien puitteissa, jotta se voi paremmin hoitaa tehtävänsä lainvalvontatietojen vaihdon ja yhteistyön keskuksena terrorismin sekä vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa EU:ssa ja jotta Europolille voidaan tarjota asianmukaiset välineet tehokkaampaan yhteistyöhön kaikkien asiaankuuluvien kumppaneiden kanssa; korostaa, että toteutettaessa tällaisia muutoksia olisi samalla lisättävä poliittista vastuuvelvollisuutta sekä oikeudellista ja parlamentaarista valvontaa ja keskityttävä vahvasti vastuuvelvollisuuteen, avoimuuteen ja perusoikeuksien kunnioittamiseen; korostaa, että Europolin toimeksiannon tarkistamisen yhteydessä olisi täysin yhdenmukaistettava viraston tietosuojajärjestelmä asetuksen (EU) 2018/1725(27) kanssa; vaatii esittämään Europolin nykyisen oikeudellisen kehyksen arvioinnin nykyisen Europol-asetuksen 68 artiklan mukaisesti;

27.  panee merkille Prüm-päätösten lainsäädäntökehyksen mahdollisen uudistamisen; panee merkille eri asiantuntijoiden havaitsemat puutteet, jotka johtuvat muun muassa tietojen riittämättömästä laadusta, sekä heidän esittämänsä mahdolliset parannukset; muistuttaa Prüm-päätösten käyttöä koskevien julkisesti saatavilla olevien ja täsmällisten tietojen merkityksestä ja kehottaa komissiota keräämään nämä tiedot kaikilta osallistuvilta jäsenvaltioilta, jotta voidaan arvioida asianmukaisesti nykyisiä Prüm-puitteita ja mahdollistaa mielekäs demokraattinen valvonta; vaatii, että uusiin ehdotuksiin sisältyy jäsenvaltioiden velvollisuus toimittaa komissiolle nämä tiedot, joita on käytettävä säännöllisesti annettavissa ja julkisesti saatavilla olevissa tarkastelukertomuksissa; vaatii myös, että ehdotukseen liitetään perusteellinen vaikutustenarviointi, jossa käsitellään vaikutuksia perusoikeuksiin ja jossa olisi osoitettava, tuottaisiko automaattinen tietojenvaihto lisäarvoa ja tarvitaanko uusia biometristen tietojen luokkia; korostaa, että kaikissa uusissa ratkaisuissa on noudatettava tarpeellisuus- ja suhteellisuusperiaatteita sekä tietosuojaa koskevaa EU:n säännöstöä ja luotava vankat takeet perusoikeuksien suojelemiseksi;

28.  korostaa, että matkustajatietodirektiivin(28) (API-direktiivi) avulla on tehostettu rajavalvontaa ja turvallisuusuhkia aiheuttavien henkilöiden tunnistamista; panee merkille komission aikomuksen ehdottaa uutta versiota API-direktiivistä, jotta se olisi Lissabonin sopimuksen määräysten ja tietosuojaa koskevan säännöstön mukainen; edellyttää, että tarkistuksen yhteydessä toteutetaan perusteellinen vaikutustenarviointi, jossa tarkastellaan myös vaikutuksia perusoikeuksiin;

29.  muistuttaa, että viime vuosina on saatu päätökseen tärkeitä EU:n lainsäädäntöaloitteita rikollisten havaitsemiseksi sen ulkorajoilla ja poliisiyhteistyön tehostamiseksi, jotta voidaan edistää korkean turvallisuuden tason varmistamista unionin vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella; muistuttaa lisäksi, että näihin aloitteisiin sisältyy EU:n tietojärjestelmien uusi rakenne ja niiden yhteentoimivuus ja että nyt olisi kiinnitettävä huomiota aloitteiden oikea-aikaiseen täytäntöönpanoon perusoikeuksia täysimääräisesti kunnioittaen;

30.  korostaa, että riittävät valmiudet tietojen käsittelyyn lainvalvonnassa ovat olennainen osa koko unionin turvallisuustoimien ketjua; huomauttaa, että riittämätön kapasiteetti yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa heikentää vakavasti EU:n turvallisuuspolitiikan tehokkuutta; kehottaa komissiota tekemään toimivaltansa puitteissa kaiken mahdollisen varmistaakseen riittävät valmiudet tietojen käsittelyyn jäsenvaltioissa;

31.  arvostaa Eurojustin tekemää työtä, jolla tuetaan ja koordinoidaan kansallisten oikeusviranomaisten työtä kansainväliseen rikollisuuteen liittyvässä tutkinnassa ja syytteeseenpanossa; kehottaa tehostamaan toimia oikeusviranomaisten keskinäisen luottamuksen edistämiseksi, myös panemalla tehokkaasti täytäntöön prosessuaalisten oikeuksien etenemissuunnitelmaa koskevat direktiivit, sekä tietojenvaihdon ja viestinnän helpottamiseksi ja nopeuttamiseksi oikeusalalla Euroopan unionissa; tähdentää, että rikosasioissa tehtävän oikeudellisen yhteistyön digitalisointi ei ole edennyt toivotulla tavalla; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita antamaan oikeusviranomaisille taloudellista tukea riittävien määritysstandardien ja asianmukaisten digitaalisten välineiden turvaamiseksi, oikeusviranomaisten yhteistyön helpottamiseksi ja nopeuttamiseksi sekä turvallisen tietojenvaihdon mahdollistamiseksi; panee tyytyväisenä merkille komission 2. joulukuuta 2020 antaman tiedonannon EU:n oikeusalan digitalisaatiosta ja ehdotuksen asetukseksi rajat ylittävissä siviili- ja rikosoikeudellisissa menettelyissä käytettävästä tietokoneistetusta viestintäjärjestelmästä (e-CODEX-järjestelmä);

32.  huomauttaa, että jäsenvaltioiden välistä oikeudellista yhteistyötä sekä oikeudellisten päätösten ja tuomioiden vastavuoroista tunnustamista olisi parannettava muun muassa panemalla rikosasioissa tehtävää oikeudellista yhteistyötä koskevat välineet oikea-aikaisesti ja asianmukaisesti täytäntöön; huomauttaa, että useiden jäsenvaltioiden oikeusvaltiotilanteen kehitys on vaikuttanut tähän tietojenvaihtoon ja yleisesti poliisiyhteistyöhön ja oikeudelliseen yhteistyöhön; korostaa tässä yhteydessä, että keskinäinen luottamus perustuu yhteiseen ymmärrykseen SEU-sopimuksen 2 artiklassa vahvistetuista EU:n arvoista, joihin kuuluu myös oikeusvaltioperiaate, jonka olennaisia osatekijöitä ovat oikeuslaitosten riippumattomuus ja korruption torjunta;

33.  kehottaa jälleen ryhtymään lisätoimiin, joilla parannetaan lainvalvontaviranomaisten koulutusta strategioista rasismin ja syrjinnän torjumiseksi sekä estetään, tunnistetaan ja kielletään rotuun ja etniseen alkuperään perustuva profilointi ja väkivalta; kehottaa jäsenvaltioita investoimaan tähän alaan ja tekemään yhteistyötä CEPOLin ja Euroopan juridisen koulutusverkoston kanssa; korostaa, että radikalisoitumisen, terrorismin ja rahanpesun suuntauksia koskevaa koulutusta tarvitaan jatkuvasti;

34.  panee tyytyväisenä merkille Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisen; kehottaa säilyttämään sen riippumattomuuden ja varmistamaan sen tehokkaan toiminnan kansallisissa oikeudellisissa menettelyissä; on huolissaan siitä, että komissio on syyllistynyt merkittävään laiminlyöntiin jättämällä huomiotta EPPOn roolin turvallisuusunionin vahvistamisessa; kehottaa arvioimaan EPPOn toimeksiannon mahdollista laajentamista SEUT-sopimuksen 83 artiklan mukaisesti, kun EPPOn toiminta on päässyt kunnolla käyntiin;

35.  kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan uhrien oikeuksia koskevan direktiivin ja muiden uhrien oikeuksia koskevien EU:n sääntöjen täysimääräisen ja asianmukaisen täytäntöönpanon; panee tyytyväisenä merkille uhrien oikeuksia koskevan strategian hyväksymisen ja uhrien oikeuksia käsittelevän komission koordinaattorin toimen perustamisen; kehottaa jälleen kiinnittämään erityistä huomiota haavoittuvassa asemassa oleviin uhreihin ja mahdollisuuteen maksaa uhreille korvauksia varoista, jotka on saatu takavarikoidusta ja menetetyksi tuomitusta omaisuudesta ja rikoshyödystä; kehottaa jälleen varmistamaan uhrien tukipalvelujen kestävän rahoituksen;

36.  muistuttaa, että ihmiskaupan haavoittuvassa asemassa oleville uhreille täytyy antaa tehokasta suojelua ja apua muun muassa heidän yhteiskuntaan integroitumistaan varten kiinnittäen erityistä huomiota ilman huoltajaa oleviin alaikäisiin; korostaa tarvetta antaa lainvalvontahenkilöstölle ihmiskaupan psykologisia näkökohtia koskevaa koulutusta ja panna syrjinnän vastainen lainsäädäntö täytäntöön sukupuoli- ja lapsiystävällisellä tavalla;

37.  korostaa, että sukupuolten tasa-arvo on ratkaisevan tärkeä tekijä radikalisoitumisen torjunnassa, perhe- ja lähisuhdeväkivallan vähentämisessä sekä seksuaalisen hyväksikäytön ja lasten hyväksikäytön ehkäisemisessä; kehottaa komissiota sisällyttämään turvallisuusstrategiaansa tärkeänä ennaltaehkäisevänä osana toimenpiteitä sukupuolten tasa-arvon tukemiseksi ja kehottaa neuvostoa ottamaan käyttöön siirtymälausekkeen hyväksymällä yksimielisen päätöksen naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan (ja muiden sukupuoleen perustuvan väkivallan muotojen) määrittämiseksi yhdeksi SEUT-sopimuksen 83 artiklan 1 kohdassa määritellyistä rikollisuuden aloista; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita asettamaan etusijalle perhe- ja lähisuhdeväkivallan torjunnan tarjoamalla tukipalveluja, perustamalla erikoistuneita lainvalvontayksikköjä ja nostamalla syytteitä näistä rikoksista; pyytää komissiota ja jäsenvaltioita antamaan asiasta ajantasaista tietoa; kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita ratifioimaan Istanbulin yleissopimuksen;

38.  pitää valitettavana, että jäsenvaltiot eivät ole panneet EU:n turvallisuustoimenpiteitä järjestelmällisesti ja oikea-aikaisesti täytäntöön; katsoo, että turvallisuustoimenpiteitä toteutettaessa ei pidä noudattaa vain lain kirjainta vaan myös sen henkeä; toteaa, että jos turvallisuustoimenpiteitä ei järjestelmällisesti panna täytäntöön täysimääräisesti ja oikea-aikaisesti, ne ovat vaarassa menettää merkityksensä eivätkä välttämättä lisää turvallisuutta, jolloin ne eivät enää täytä välttämättömyyden ja oikeasuhteisuuden vaatimuksia; kehottaa komissiota aloittamaan rikkomusmenettelyt välittömästi sen jälkeen, kun määräaika saattaa lainsäädäntö osaksi kansallista lainsäädäntöä on umpeutunut tai kun rikkominen on havaittu;

39.  korostaa, että on tärkeää saada näyttöä EU:n nykyisten turvallisuustoimenpiteiden tehokkuudesta; huomauttaa, että se, missä määrin perusoikeuksien rajoittamista voidaan pitää tarpeellisena ja oikeasuhteisena, riippuu näiden politiikkojen tehokkuudesta, josta on osoituksena julkisesti saatavilla oleva määrällinen ja laadullinen näyttö; pitää valitettavana, että komissio on tähän mennessä toimittanut turvallisuustoimenpiteistä ainoastaan anekdoottista näyttöä eikä lainkaan määrällistä näyttöä;

40.  kehottaa komissiota arvioimaan säännöllisesti nykyisiä turvallisuuspolitiikkoja ja -sopimuksia ja saattamaan ne tarvittaessa EU:n tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisiksi; katsoo, että Yhdysvaltojen ja Australian kanssa tehdyt matkustajarekisteritietoja (PNR) koskevat sopimukset on pikaisesti muutettava unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisiksi, ja pitää komission kieltäytymistä toimimasta oikeuskäytännön mukaisesti vakavana laiminlyöntinä;

41.  on huolissaan joidenkin toimien ulkoistamisesta lainvalvontaviranomaisilta yksityiselle sektorille ja kehottaa valvomaan paremmin kaikkea yksityisen ja julkisen sektorin välistä turvallisuusalan yhteistyötä; pitää valitettavana, että EU:n rahoitus yksityisille yrityksille, jotka kehittävät turvallisuusjärjestelmiä tai niiden osia, ei ole avointa;

42.  on syvästi huolissaan siitä, että joillekin oikeus- ja sisäasioiden alalla toimiville EU:n virastoille ei ole varattu resursseja sitä varten, että ne voivat täyttää kaikki toimeksiantonsa mukaiset tehtävät; kehottaa antamaan oikeus- ja sisäasioiden alalla toimiville EU:n virastoille ja elimille asianmukaisen rahoituksen ja henkilöstön, jotta EU voi toteuttaa turvallisuusunionistrategian;

43.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2019)0022. (2) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0204. (3) EUVL C 388, 13.11.2020, s. 42. (4) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2019)0021. (5) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0173. (6) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2019)0066. (7) Terrorismitilanteesta ja -suuntauksista Euroopassa vuonna 2020 annettu selvitys (European Union Terrorism Situation and Trend Report, TE-SAT), julkaistu 23. kesäkuuta 2020; internetissä harjoitettavaa järjestäytynyttä rikollisuutta koskeva uhkakuva-arvio (Internet Organised Crime Threat Assessment, IOCTA), julkaistu 5. lokakuuta 2020; Raportti verkossa tapahtuvasta lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä covid-19-pandemian aikana (Exploiting isolation: Offenders and victims of online child sexual abuse during the COVID-19 pandemic), julkaistu 19. kesäkuuta 2020. (8) Europolin TE-SAT-selvitys 2020, s. 66. (9) Perustuu Europolin TE-SAT-selvitykseen 2020, s. 24. (10) Komission 30. syyskuuta 2020 antama kertomus terrorismin torjumisesta 15 päivänä maaliskuuta 2017 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/541 29 artiklan 1 kohdan nojalla (COM(2020)0619). (11) EUVL L 88, 31.3.2017, s. 6. (12) EU:n turvallisuusunionistrategia, s. 19. (13) EUVL L 335, 17.12.2011, s. 1. (14) Komission yksiköiden valmisteluasiakirja, joka liittyy kolmanteen kertomukseen edistymisestä ihmiskaupan torjunnassa (2020) (ihmiskaupan ehkäisemisestä ja torjumisesta sekä ihmiskaupan uhrien suojelemisesta annetun direktiivin 2011/36/EU 20 artiklassa edellytetty), s. 3 (SWD(2020)0226). (15) EMCDDA, ”European Drug Report 2020: Trends and Developments”, syyskuu 2020, s. 66. (16) Deloitte Consulting & Advisory CVBA, ”Study on the Feasibility of Improving Information Exchange under the Prüm Decisions”, toukokuu 2020, s. 7. (17) EUVL L 132, 21.5.2016, s. 1. (18) EUVL L 315, 14.11.2012, s. 57. (19) Komission 11. toukokuuta 2020 antama kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle rikoksen uhrien oikeuksia, tukea ja suojelua koskevista vähimmäisvaatimuksista sekä neuvoston puitepäätöksen 2001/220/YOS korvaamisesta 25 päivänä lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/29/EU täytäntöönpanosta, s. 9 (COM(2020)0188). (20) Europolin raportti ”How COVID-19-related crime infected Europe during 2020”, 12. marraskuuta 2020. (21) COM(2018)0640. (22) EUVL L 300, 11.11.2008, s. 42. (23) Kyprosta ja Maltaa vastaan 20. lokakuuta 2020 aloitetut rikkomusmenettelyt, jotka koskevat niiden sijoittajien kansalaisuusjärjestelyjä, joista käytetään myös nimitystä ”kultainen passi”. (24) Komission 16. joulukuuta 2016 antama kertomus sen arvioimisesta, missä määrin jäsenvaltiot ovat toteuttaneet tarvittavat toimenpiteet lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja seksuaalisen riiston sekä lapsipornografian torjumisesta 13 päivänä joulukuuta 2011 annetun direktiivin 2011/93/EU noudattamiseksi, s. 8 (COM(2016)0871). (25) Ihmisten salakuljetusta tutkiva eurooppalainen keskus (Europol), ”Fourth Annual Activity Report – 2020”. (26) Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) 2016/794 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse Europolin yhteistyöstä yksityisten osapuolten kanssa, rikostutkintaa tukevasta Europolin suorittamasta henkilötietojen käsittelystä sekä Europolin roolista tutkimuksessa ja innovoinnissa (COM(2020)0796). (27) EUVL L 295, 21.11.2018, s. 39. (28) Neuvoston direktiivi 2004/82/EY, annettu 29. huhtikuuta 2004, liikenteenharjoittajien velvollisuudesta toimittaa tietoja matkustajista (EUVL L 261, 6.8.2004, s. 24).