Hakemisto 
Hyväksytyt tekstit
Torstai 14. toukokuuta 2020 - BrysselLopullinen painos
Muuntogeeninen soija MON 87708 × MON 89788 × A5547-127
 Vastuuvapaus 2018: Toinen polttokenno- ja vety-yhteisyritys
 Vastuuvapaus 2018: Clean Sky 2 -yhteisyritys
 Vastuuvapaus 2018: biopohjaisten teollisuudenalojen yhteisyritys
 Vastuuvapaus 2018: Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen
 Vastuuvapaus 2018: ECSEL-yhteisyritys
 Vastuuvapaus 2018: Toinen innovatiiviset lääkkeet -aloitetta toteuttava yhteisyritys (IMI2)
 Vastuuvapaus 2018: Shift2Rail-yhteisyritys
 Vastuuvapaus 2018: Euroopan ympäristökeskus
 Vastuuvapaus 2018: Euroopan unionin rautatievirasto
 Vastuuvapaus 2018: Euroopan meriturvallisuusvirasto
 Vastuuvapaus 2018: Euroopan GNSS-virasto
 Vastuuvapaus 2018: Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus
 Vastuuvapaus 2018: Euroopan unionin lentoturvallisuusvirasto
 Vastuuvapaus 2018: Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto
 Vastuuvapaus 2018: EU:n yleinen talousarvio – Euroopan parlamentti
 Vastuuvapaus 2018: EU:n yleinen talousarvio – Euroopan unionin tuomioistuin
 Vastuuvapaus 2018: EU:n yleinen talousarvio – Euroopan oikeusasiamies
 Vastuuvapaus 2018: EU:n yleinen talousarvio pääluokka IX – Euroopan tietosuojavaltuutettu
 Vastuuvapaus 2018: EU:n yleinen talousarvio – Tilintarkastustuomioistuin
 Vastuuvapaus 2018: Euroopan unionin elinten käännöskeskus
 Vastuuvapaus 2018: EU:n yleinen talousarvio – Eurooppa-neuvosto ja neuvosto
 Vastuuvapaus 2018: ENISA (Euroopan unionin kyberturvallisuusvirasto)
 Vastuuvapaus 2018: Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus
 Vastuuvapaus 2018: Euroopan kalastuksenvalvontavirasto
 Vastuuvapaus 2018: Euroopan unionin yleinen talousarvio – Euroopan ulkosuhdehallinto
 Vastuuvapaus 2018: SESAR-yhteisyritys
 Vastuuvapaus 2018: Euroopan koulutussäätiö
 Vastuuvapaus 2018: Eurojust
 Vastuuvapaus 2018: ITERistä ja fuusioenergian kehittämisestä vastaava eurooppalainen yhteisyritys
 Vastuuvapaus 2018: BERECin tukivirasto (BEREC-virasto)
 Vastuuvapaus 2018: Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö
 Vastuuvapaus 2018: energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirasto
 Vastuuvapaus 2018: vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaava Euroopan unionin virasto (eu-LISA)
 Vastuuvapaus 2018: Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti
 Vastuuvapaus 2018: Euratomin hankintakeskus
 Vastuuvapaus 2018: kahdeksas, yhdeksäs, kymmenes ja yhdestoista Euroopan kehitysrahasto
 Vastuuvapaus 2018: Euroopan tasa-arvoinstituutti
 Vastuuvapaus 2018: Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen
 Vastuuvapaus 2018: Euroopan pankkiviranomainen
 Vastuuvapaus 2018: Euroopan unionin lainvalvontakoulutusvirasto
 Vastuuvapaus 2018: Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto
 Vastuuvapaus 2018: Euroopan kemikaalivirasto
 Vastuuvapaus 2018: Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus
 Vastuuvapaus 2018: Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen
 Vastuuvapaus 2018: EU:n yleinen talousarvio – Komissio ja toimeenpanovirastot
 Vastuuvapaus 2018: Euroopan unionin perusoikeusvirasto
 Vastuuvapaus 2018: EU:n yleinen talousarvio – Alueiden komitea
 Vastuuvapaus 2018: Euroopan raja- ja merivartiovirasto
 Vastuuvapaus 2018: Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirasto (Europol)
 Vastuuvapaus 2018: Euroopan lääkevirasto
 Vastuuvapaus 2018: Euroopan unionin yleinen talousarvio – Euroopan talous- ja sosiaalikomitea
 Vastuuvapaus 2018: Euroopan unionin erillisvirastojen toiminnan tuloksellisuus, varainhoito ja sen valvonta
 Eurooppayhtiöiden (SE) yhtiökokouksia ja eurooppaosuuskuntien (SCE) osuuskuntien kokouksia koskevat väliaikaiset toimenpiteet ***
 Parlamentin ennakkoarvio tuloista ja menoista varainhoitovuodeksi 2021

Muuntogeeninen soija MON 87708 × MON 89788 × A5547-127
PDF 179kWORD 52k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. toukokuuta 2020 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa MON 87708 × MON 89788 × A5547‑127 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (D065067/03 ‒ 2020/2535(RSP))
P9_TA(2020)0069B9-0121/2020

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon ehdotuksen komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa MON 87708 × MON 89788 × A5547-127 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (D065067/03),

–  ottaa huomioon muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista 22. syyskuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003(1) ja erityisesti sen 7 artiklan 3 kohdan ja 19 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon, että asetuksen (EY) N:o 1829/2003 35 artiklassa tarkoitetussa elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevässä pysyvässä komiteassa 9. joulukuuta 2019 toimitetussa äänestyksessä päätettiin olla antamatta lausuntoa ja muutoksenhakukomiteassa 23. tammikuuta 2020 toimitetussa äänestyksessä päätettiin myös olla antamatta lausuntoa,

–  ottaa huomioon yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16. helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 11 ja 13 artiklan(2),

–  ottaa huomioon Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) 22. toukokuuta 2019 antaman lausunnon, joka julkaistiin 5. heinäkuuta 2019(3),

–  ottaa huomioon aikaisemmat päätöslauselmansa, joissa vastustetaan luvan myöntämistä muuntogeenisille organismeille,(4)

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 112 artiklan 2 ja 3 kohdan,

–  ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan päätöslauselmaesityksen,

A.  ottaa huomioon, että Monsanto Europe N.V. toimitti yrityksen Monsanto Company puolesta 28. lokakuuta 2016 Alankomaiden kansalliselle toimivaltaiselle viranomaiselle hakemuksen, jäljempänä ’hakemus’, asetuksen (EY) N:o 1829/2003 5 ja 17 artiklan mukaisesti; ottaa huomioon, että hakemus kattoi muuntogeenistä soijaa MON 87708 × MON 89788 × A5547–127 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen elintarvikkeiden, elintarvikkeiden ainesosien ja rehun saattamisen markkinoille sekä muuntogeenistä soijaa MON 87708 × MON 89788 × A5547–127 sisältävien tai siitä koostuvien tuotteiden saattamisen markkinoille muuhun kuin elintarvike- ja rehukäyttöön, viljelyä lukuun ottamatta;

B.  ottaa huomioon, että EFSA antoi 22. toukokuuta 2019 hakemuksesta myönteisen lausunnon, joka julkaistiin 5. heinäkuuta 2019;

C.  ottaa huomioon, että muuntogeeninen soija MON 87708 × MON 89788 × A5547–127 on kehitetty kestämään dikamba-, glufosinaattiammonium- ja glyfosaattipohjaisia rikkakasvien torjunta-aineita(5);

Täydentävät rikkakasvien torjunta-aineet

D.  toteaa, että rikkakasvien torjunta-aineita kestävien muuntogeenisten viljelykasvien viljelyn on osoitettu johtavan torjunta-aineiden lisääntyvään käyttöön suurelta osin sen vuoksi, että ilmaantuu torjunta-aineille vastustuskykyisiä rikkakasveja(6); ottaa huomioon, että tämän seurauksena on odotettavissa, että muuntogeenisen soijan MON 87708 × MON 89788 × A5547-127 sadot altistuvat sekä suuremmille että toistuville annoksille täydentäviä rikkakasvien torjunta-aineita (glufosinaatti, dikamba ja glyfosaatti), mikä saattaa johtaa suurempaan jäämien määrään sadossa;

E.  ottaa huomioon, että vertaisarvioidun tutkimuksen mukaan glyfosaattia kertyy muuntogeenisiin soijapapuihin(7); ottaa huomioon, että Argentiinassa toteutetussa pilottihankkeessa havaittiin yllättävän suuria glyfosaattijäämiä muuntogeenisissä soijapavuissa(8);

F.  toteaa, että glyfosaatin karsinogeenisuutta koskevia kysymyksiä ei ole ratkaistu; ottaa huomioon, että EFSA totesi marraskuussa 2015, että glyfosaatti ei todennäköisesti ole karsinogeeninen, ja Euroopan kemikaalivirasto totesi maaliskuussa 2017, että vaaraluokitus ei ollut aiheellinen; ottaa huomioon, että Maailman terveysjärjestön syöpätutkimukseen erikoistunut virasto Kansainvälinen syöväntutkimuslaitos sen sijaan luokitteli glyfosaatin vuonna 2015 todennäköisesti ihmisille syöpää aiheuttavaksi aineeksi; ottaa huomioon, että joissakin viimeaikaisissa vertaisarvioiduissa tutkimuksissa vahvistetaan glyfosaatin karsinogeeninen potentiaali(9);

G.  ottaa huomioon, että glufosinaatti on luokiteltu lisääntymiselle vaarallisten aineiden kategoriaan 1B ja näin ollen se täyttää Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1107/2009 säädetyt poissulkemiskriteerit(10); ottaa huomioon, että glufosinaatin käytön hyväksynnän voimassaolo päättyi unionissa 31. heinäkuuta 2018(11);

H.  ottaa huomioon, että muuntogeenisissä kasveissa tapa, jolla kasvit hajottavat täydentäviä rikkakasvien torjunta-aineita, ja hajoamistuotteiden (’metaboliitit’) koostumus ja täten myrkyllisyys voivat itsessään perustua geneettiseen muuntamiseen(12);

I.  toteaa, että tästä huolimatta rikkakasvien torjunta-aineiden ja niiden metaboliittien jäämien arvioinnin muuntogeenisissä kasveissa ei katsota kuuluvan muuntogeenisiä organismeja käsittelevän EFSAn lautakunnan toimivaltaan;

J.  toteaa, että vaikka EFSA toteaa lausunnossaan, että EFSAn torjunta-aineyksikkö on tutkinut tämän hakemuksen kannalta merkityksellisten rikkakasvien torjunta-ainejäämien arvioinnin, tämä ei yksin riitä, koska täydentävien rikkakasvien torjunta-aineiden ja metaboliittien yhteistoksisuutta ja niiden mahdollista vuorovaikutusta itse muuntogeenisen kasvin, tässä tapauksessa muuntogeenisen soijan MON 87708 × MON 89788 × A5547-127, kanssa ei ole otettu huomioon;

K.  ottaa huomioon, että lisäksi EFSAn torjunta-aineyksikön mukaan toksikologiset tiedot, joiden perusteella on mahdollista tehdä arviointi riskeistä, joita kuluttajille aiheutuu useista glyfosaattia kestävien muuntogeenisten viljelykasvien kannalta merkityksellisistä glyfosaatin metaboliiteista, puuttuvat(13) ja tiedot ovat riittämättömät glyfosaatin jäämien enimmäismäärien (MRL-arvojen) määrittämiseksi muuntogeenisissä soijapavuissa(14);

L.  ottaa huomioon, että useat jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset ovat tuoneet esiin huolta siitä, että muuntogeenisten viljelykasvien torjunta-ainejäämiä ja kuluttajille mahdollisesti aiheutuvia terveysriskejä ei ole analysoitu(15);

M.  ottaa huomioon, että tammikuussa 2020 esitellyn kansainvälisen tutkimushankkeen ”Risk Assessment of genetically engineered organisms in the EU and Switzerland” päätelmissä todettiin, että muuntogeenisiä organismeja koskevassa unionin riskinarvioinnissa ei käsitellä tyydyttävällä tavalla kansanterveydelle ja ympäristölle aiheutuvia riskejä, mukaan lukien terveysriskit, jotka liittyvät rikkakasvien torjunta-aineita kestävistä muuntogeenisistä kasveista saatujen tuotteiden kulutukseen(16);

Jäämien enimmäismäärät ja niihin liittyvät tarkastukset

N.  ottaa huomioon, että Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 396/2005(17), jolla pyritään varmistamaan kuluttajansuojan korkea taso jäämien enimmäismäärien osalta, säädetään, että sellaisten tehoaineiden, joiden käyttö ei ole sallittua unionissa, jäämiä olisi valvottava ja seurattava tarkasti elintarvikkeiksi ja rehuiksi tuoduissa viljelykasveissa(18);

O.  ottaa huomioon, että jäsenvaltioilla ei kuitenkaan ole velvollisuutta mitata tuotteiden glufosinaattijäämiä minkään tuotteen eli ei myöskään soijan osalta osana unionin viimeisintä yhteensovitettua monivuotista valvontaohjelmaa vuosiksi 2019, 2020 ja 2021(19); huomauttaa, ettei voida sulkea pois mahdollisuutta, että muuntogeenisessä soijassa MON 87708 × MON 89788 × A5547-127 tai siitä saaduissa elintarvikkeissa ja rehussa olevat glufosinaattijäämät ylittävät jäämien enimmäismäärät (MRL), jotka on otettu käyttöön kuluttajansuojan korkean tason varmistamiseksi;

Epädemokraattinen päätöksenteko

P.  ottaa huomioon, että asetuksen (EY) N:o 1829/2003 35 artiklassa tarkoitetussa elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevässä pysyvässä komiteassa 9. joulukuuta 2019 toimitetussa äänestyksessä päätettiin olla antamatta lausuntoa, mikä tarkoittaa, ettei jäsenvaltioiden määräenemmistö tukenut luvan myöntämistä; ottaa huomioon, että muutoksenhakukomiteassa 23. tammikuuta 2020 toimitetussa äänestyksessä päätettiin niin ikään olla antamatta lausuntoa;

Q.  ottaa huomioon, että komissio myöntää ongelmalliseksi, että se tekee muuntogeenisiä organismeja koskevia lupapäätöksiä edelleen ilman jäsenvaltioiden määräenemmistöä, mikä on näkyvä poikkeus kaikkien tuotelupien keskuudessa, mutta josta on tullut sääntö muuntogeenisiä elintarvikkeita ja rehuja koskevassa päätöksenteossa(20);

R.  ottaa huomioon, että parlamentti antoi kahdeksannella vaalikaudella kaikkiaan 36 päätöslauselmaa, joissa vastustettiin elintarvike- ja rehukäyttöön tarkoitettujen muuntogeenisten organismien markkinoille saattamista (33 päätöslauselmaa) ja muuntogeenisten organismien viljelyä unionissa (kolme päätöslauselmaa); ottaa huomioon, että parlamentti on tähän mennessä hyväksynyt seitsemän vastalausetta yhdeksännellä vaalikaudellaan; toteaa, että jäsenvaltioiden määräenemmistö ei puoltanut luvan myöntämistä millekään näistä muuntogeenisistä organismeista; toteaa, että siitä huolimatta, että komissio itse myöntää demokratian puutteen, jäsenvaltioiden tuen puutteen ja parlamentin vastustuksen, se jatkaa lupien myöntämistä muuntogeenisille organismeille;

S.  ottaa huomioon, että lainsäädäntöä ei tarvitse muuttaa, jotta komissio voi olla antamatta lupaa muuntogeenisille organismeille, jos jäsenvaltioiden määräenemmistö ei puolla sitä muutoksenhakukomiteassa(21);

Unionin kansainvälisten velvoitteiden noudattaminen

T.  panee merkille, että asetuksessa (EY) N:o 1829/2003 säädetään, että muuntogeeniset elintarvikkeet tai rehut eivät saa vaikuttaa haitallisesti ihmisten terveyteen, eläinten terveyteen tai ympäristöön, ja edellytetään komission ottavan päätöstään laatiessaan huomioon kaikki unionin lainsäädännön asiaankuuluvat säännökset sekä muut perustellut tekijät, jotka liittyvät tarkasteltavaan asiaan; katsoo, että näihin perusteltuihin tekijöihin olisi sisällytettävä unionin velvoitteet, jotka johtuvat YK:n kestävän kehityksen tavoitteista, Pariisin ilmastosopimuksesta ja biologista monimuotoisuutta koskevasta YK:n yleissopimuksesta;

U.  ottaa huomioon, että oikeutta ruokaan käsittelevän YK:n erityisraportoijan äskettäisessä raportissa todettiin, että vaarallisilla torjunta-aineilla on katastrofaalisia vaikutuksia terveyteen erityisesti kehitysmaissa(22); toteaa, että kestävän kehityksen tavoitteessa 3.9 pyrkimyksenä on vähentää vuoteen 2030 mennessä merkittävästi vaarallisista kemikaaleista ja ilman, veden ja maaperän saastumisesta sekä pilaantumisesta johtuvia kuolemia ja sairauksia(23);

V.  ottaa huomioon, että EFSA havaitsi, että käyttäjän arvioitu altistuminen lisääntymiselle vaaralliseksi aineeksi luokitellulle glufosinaatille, kun sitä käytetään muuntogeenisen maissin rikkakasvien torjuntaan, ylitti hyväksyttävän käyttäjän altistumistason (AOEL) silloinkin, kun käytettiin henkilönsuojaimia(24); ottaa huomioon, että käyttäjien lisääntyvän altistumisen riski on erityisen huolestuttava rikkakasvien torjunta-aineita kestävien muuntogeenisten viljelykasvien osalta, kun otetaan huomioon, että torjunta-aineita käytetään niiden kohdalla enemmän;

W.  ottaa huomioon, että metsäkato on merkittävä syy biologisen monimuotoisuuden vähenemiseen; toteaa, että maankäytöstä ja maankäytön muuttumisesta, joka johtuu pääasiassa metsäkadosta, aiheutuvat päästöt ovat toiseksi suurin ilmastonmuutoksen aiheuttaja fossiilisten polttoaineiden käytön jälkeen(25); toteaa, että Pariisin ilmastosopimuksella ja biologista monimuotoisuutta koskevalla strategisella suunnitelmalla vuosiksi 2011–2020, joka hyväksyttiin biologista monimuotoisuutta koskevan YK:n yleissopimuksen sekä Aichin biodiversiteettitavoitteiden mukaisesti, edistetään kestävän metsätalouden, metsien suojelun ja metsien ennallistamisen hyväksi tehtävää työtä(26); toteaa, että YK:n kestävän kehityksen tavoitteeseen 15 sisältyy metsäkadon pysäyttäminen vuoteen 2020 mennessä(27); toteaa, että metsillä on monitoimintoinen rooli, joka tukee useimpien YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista(28);

X.  toteaa, että soijan tuotanto on keskeinen metsäkatoa aiheuttava tekijä Amazonin, Cerradon ja Gran Chacon metsissä Etelä-Amerikassa; toteaa, että 97 prosenttia Brasiliassa ja 100 prosenttia Argentiinassa viljellystä soijasta on muuntogeenistä soijaa(29);

Y.  ottaa huomioon, että unioni on maailman toiseksi suurin soijan tuoja ja että suurin osa soijasta tuodaan eläinten rehuksi; ottaa huomioon, että komission analyysissa on todettu, että soija on historiallisesti ollut unionin suurin maailman metsäkadon ja siihen liittyvien päästöjen aiheuttaja ja että sen osuus unionin koko tuonnin aiheuttamasta metsäkadosta on lähes puolet(30);

1.  katsoo, että ehdotus komission täytäntöönpanopäätökseksi ylittää asetuksessa (EY) N:o 1829/2003 säädetyn täytäntöönpanovallan;

2.  katsoo, että ehdotus komission täytäntöönpanopäätökseksi ei ole unionin oikeuden mukainen, sillä se ei ole sopusoinnussa asetuksen (EY) N:o 1829/2003 tavoitteen kanssa; toteaa, että kyseisenä tavoitteena on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 178/2002(31) säädettyjen yleisten periaatteiden mukaisesti luoda perusta ihmisten elämän ja terveyden suojelun korkean tason, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin sekä ympäristön ja kuluttajien etujen varmistamiselle muuntogeenisten elintarvikkeiden ja rehujen suhteen sekä varmistaa samalla sisämarkkinoiden tehokas toiminta;

3.  pyytää komissiota peruuttamaan ehdotuksen täytäntöönpanopäätökseksi;

4.  pyytää, ettei komissio myönnä lupaa sellaisten muuntogeenisten kasvien tuonnille elintarvike- tai rehukäyttöön, joista on tehty vastustuskykyisiä sellaiselle rikkakasvien torjunta-aineelle, tässä tapauksessa glufosinaatille, jonka käyttöön ei ole myönnetty lupaa unionissa;

5.  kehottaa komissiota sitoutumaan jäämien enimmäismääriä koskevan lainsäädännön tulevassa REFIT-arvioinnissa sekä pellolta pöytään ‑strategiassa siihen, että unioniin tuotavissa elintarvikkeisissa ja rehuissa ei saa olla myrkyllisten torjunta-aineiden, kuten glufosinaatin, jäämiä; kehottaa jälleen komissiota ja jäsenvaltioita takaamaan kolmansista maista tuotavien maataloustuotteiden tehokkaan valvonnan, jotta varmistetaan terveyden suojelun korkea taso ja tasapuoliset toimintaedellytykset unionin elintarviketuotantoa varten(32);

6.  kehottaa komissiota liittämään rikkakasvien torjunta-aineita kestävien muuntogeenisten kasvien riskinarviointiin täydentävien rikkakasvien torjunta-aineiden jäämiä ja niiden metaboliitteja, myös yhteisvaikutuksia, koskevan riskinarvioinnin kaikilta osin riippumatta siitä, onko kyseistä muuntogeenistä kasvia tarkoitus viljellä EU:n alueella vai tuoda sinne elintarvike- ja rehukäyttöön;

7.  kehottaa komissiota perumaan muuntogeenisten organismien viljelyä tai elintarvike- ja rehukäyttöä koskevat lupaehdotukset, jos elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevä pysyvä komitea ei anna lausuntoa;

8.  panee tyytyväisenä merkille, että kunkin komission jäsenen toimeksiantokirjeessä todetaan, että he varmistavat Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumisen toimialallaan ja että kollegio kokonaisuudessaan vastaa tavoitteiden yleisestä saavuttamisesta(33);

9.  suhtautuu myönteisesti siihen, että Euroopan vihreän kehityksen ohjelma, komission lippulaivahanke, on esitetty olennaisena osana komission strategiaa YK:n Agenda 2030 -toimintaohjelman ja kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamiseksi;

10.  palauttaa mieliin, että kestävän kehityksen tavoitteet voidaan saavuttaa vain, jos toimitusketjut muuttuvat kestäviksi ja luodaan synergiaa toimintapolitiikkojen välillä(34);

11.  on erittäin huolissaan siitä, että unionin suuri riippuvuus soijapapujen muodossa olevan eläinten rehun tuonnista aiheuttaa metsäkatoa kolmansissa maissa(35);

12.  pyytää, ettei komissio salli muuntogeenisten soijapapujen tuontia, ellei voida osoittaa, että niiden viljely ei ole edistänyt metsäkatoa;

13.  kehottaa komissiota tarkistamaan kaikki nykyiset muuntogeenisiä soijapapuja koskevat luvat unionin kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti, mukaan lukien Pariisin ilmastosopimuksen, biologista monimuotoisuutta koskevan YK:n yleissopimuksen ja kestävän kehityksen tavoitteiden mukaiset velvoitteet;

14.  toistaa kehotuksensa panna täytäntöön eurooppalainen kasviproteiinin tuotanto- ja hankintastrategia(36), jonka avulla unioni voisi vähentää riippuvuuttaan muuntogeenisen soijapavun tuonnista ja luoda lyhyempiä elintarvikeketjuja ja alueellisia markkinoita; vaatii, että tämä sisällytetään tulevaan Pellolta pöytään -strategiaan;

15.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1) EUVL L 268, 18.10.2003, s. 1.
(2) EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13.
(3) Muuntogeenisiä organismeja käsittelevän EFSAn lautakunnan tieteellinen lausunto aiheesta ”Assessment of genetically modified soybean MON 87708 × MON 89788 × A5547‐127, for food and feed uses, under Regulation (EC) No 1829/2003 (application EFSA‐GMO‐NL‐2016‐135)”, EFSA Journal 2019;17(7):5733, https://doi.org/10.2903/j.efsa.2019.5733
(4)––––––– Kahdeksannella vaalikaudella parlamentti hyväksyi 36 päätöslauselmaa, joissa vastustettiin luvan myöntämistä muuntogeenisille organismeille. Lisäksi parlamentti on antanut yhdeksännellä vaalikaudella seuraavat päätöslauselmat:Euroopan parlamentin päätöslauselma 10. lokakuuta 2019 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia MZHG0JG (SYN-ØØØJG-2) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2019)0028),Euroopan parlamentin päätöslauselma 10. lokakuuta 2019 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa A2704-12 (ACS-GMØØ5-3) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2019)0029),Euroopan parlamentin päätöslauselma 10. lokakuuta 2019 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia MON 89034 × 1507 × MON 88017 × 59122 × DAS-40278-9 ja muunnostapahtumista MON 89034, 1507, MON 88017, 59122 ja DAS 40278-9 kahta, kolmea tai neljää yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2019)0030),Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. marraskuuta 2019 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä puuvillaa LLCotton25 (ACS-GHØØ1-3) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2019)0054),Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. marraskuuta 2019 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa MON 89788 (MON-89788-1) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2019)0055),Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. marraskuuta 2019 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia MON 89034 × 1507 × NK603 × DAS-40278-9 ja alayhdistelmiä MON 89034 × NK603 × DAS-40278-9, 1507 × NK603 × DAS-40278-9 ja NK603 × DAS-40278-9 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2019)0056),Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. marraskuuta 2019 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia Bt11 × MIR162 × MIR604 × 1507 × 5307 × GA21 ja muunnostapahtumista Bt11, MIR162, MIR604, 1507, 5307 ja GA21 kahta, kolmea, neljää tai viittä yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2019)0057).
(5) EFSAn lausunto, s. 3.
(6) Ks. esimerkiksi Bonny S., ”Genetically Modified Herbicide-Tolerant Crops, Weeds, and Herbicides: Overview and Impact”, Environmental Management, tammikuu 2016, 57(1), s. 31–48,https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/26296738 ja Benbrook, C.M., ”Impacts of genetically engineered crops on pesticide use in the U.S. – the first sixteen years”, Environmental Sciences Europe, 24, 24(2012), https://enveurope.springeropen.com/articles/10.1186/2190-4715-24-24
(7) https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/24491722
(8) https://www.testbiotech.org/sites/default/files/TBT_Background_Glyphosate_Argentina_0.pdf
(9) Katso esimerkiksi https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1383574218300887, https://academic.oup.com/ije/advance-article/doi/10.1093/ije/dyz017/5382278, https://journals.plos.org/plosone/article?id=10.1371/journal.pone.0219610 ja https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6612199/
(10) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1107/2009, annettu 21. lokakuuta 2009, kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta sekä neuvoston direktiivien 79/117/ETY ja 91/414/ETY kumoamisesta (EUVL L 309, 24.11.2009, s. 1).
(11) https://ec.europa.eu/food/plant/pesticides/eu-pesticides-database/public/?event=activesubstance.detail&language=FI&selectedID=1436
(12) Tämä koskee myös glyfosaattia, kuten todetaan EFSAn arvioinnissa ”Review of the existing maximum residue levels for glyphosate according to Article 12 of Regulation (EC) No 396/2005”, EFSA Journal 2018;16(5):5263, s. 12, https://www.efsa.europa.eu/fr/efsajournal/pub/5263
(13) EFSA conclusion on the peer review of the pesticide risk assessment of the active substance glyphosate, EFSA Journal 2015;13(11):4302, s. 3, https://www.efsa.europa.eu/en/efsajournal/pub/4302
(14) EFSA Review of the existing maximum residue levels for glyphosate according to Article 12 of Regulation (EC) No 396/2005 – revised version to take into account omitted data, EFSA Journal 2019;17(10):5862, s. 4, https://doi.org/10.2903/j.efsa.2019.5862
(15) Jäsenvaltioiden muuntogeenistä soijaa MON 87708 × MON 89788 × A5547-127 koskevat huomautukset ovat saatavilla EFSAn kysymysrekisterissä: http://registerofquestions.efsa.europa.eu/roqFrontend/login?
(16) https://www.testbiotech.org/sites/default/files/RAGES_%20Factsheet_Overview_0.pdf
(17) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 396/2005, annettu 23. helmikuuta 2005, torjunta-ainejäämien enimmäismääristä kasvi- ja eläinperäisissä elintarvikkeissa ja rehuissa tai niiden pinnalla sekä neuvoston direktiivin 91/414/ETY muuttamisesta (EUVL L 70, 16.3.2005, s. 1).
(18) Ks. asetuksen (EY) N:o 396/2005 johdanto-osan 8 kappale.
(19) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/533, annettu 28. maaliskuuta 2019, unionin yhteensovitetusta monivuotisesta valvontaohjelmasta vuosiksi 2020, 2021 ja 2022 kasvi- ja eläinperäisissä elintarvikkeissa ja niiden pinnalla olevien torjunta-ainejäämien enimmäismäärien noudattamisen varmistamiseksi ja kuluttajien kyseisille torjunta-ainejäämille altistumisen arvioimiseksi (EUVL L 88, 29.3.2019, s. 28).
(20) Katso esimerkiksi asetuksen (EY) N:o 1829/2003 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse jäsenvaltioiden mahdollisuudesta rajoittaa muuntogeenisten elintarvikkeiden ja rehujen käyttöä tai kieltää se alueellaan 22. huhtikuuta 2015 esitetyn komission lainsäädäntöehdotuksen perustelut samoin kuin asetuksen (EU) N:o 182/2011 muuttamisesta 14. helmikuuta 2017 tehdyn komission lainsäädäntöehdotuksen perustelut.
(21) Asetuksen (EU) N:o 182/2011 (6 artiklan 3 kohta) mukaisesti komissio ”voi hyväksyä” luvan – ei ”hyväksyy” luvan – jos jäsenvaltioiden määräenemmistö ei muutoksenhakukomiteassa puolla luvan antamista.
(22) https://www.ohchr.org/EN/Issues/Environment/ToxicWastes/Pages/Pesticidesrighttofood.aspx
(23) https://www.un.org/sustainabledevelopment/health/
(24) EFSA Conclusion regarding the peer review of the pesticide risk assessment of the active substance glufosinate, EFSA Scientific Report (2005) 27, 1–81, s. 3, https://efsa.onlinelibrary.wiley.com/doi/pdf/10.2903/j.efsa.2005.27r
(25) Komission tiedonanto, annettu 23. heinäkuuta 2019, aiheesta ”EU:n toimien tehostaminen maailman metsien suojelemiseksi ja ennallistamiseksi” (COM(2019)0352, s. 1).
(26) Sama kuin edellä, s. 2.
(27) Ks. tavoite 15.2: https://www.un.org/sustainabledevelopment/biodiversity/
(28) Komission tiedonanto, annettu 23. heinäkuuta 2019, aiheesta ”EU:n toimien tehostaminen maailman metsien suojelemiseksi ja ennallistamiseksi” (COM(2019)0352, s. 2).
(29) International Service for the Acquisition of Agri-biotech Applications, ‘Global status of commercialized biotech/GM crops in 2017: Biotech Crop Adoption Surges as Economic Benefits Accumulate in 22 Years’, ISAAA Brief No. 53 (2017), s. 16 ja s. 21, http://www.isaaa.org/resources/publications/briefs/53/download/isaaa-brief-53-2017.pdf
(30) Komission tekninen raportti – 2013 – 063 ”The impact of EU consumption on forestation: Comprehensive analysis of the impact of EU consumption on deforestation”, Euroopan komission ympäristöasioiden pääosaston rahoittama tutkimus, jonka toteuttivat VITO, IIASA, HIVA ja IUCN NL, http://ec.europa.eu/environment/forests/pdf/1.%20Report%20analysis%20of%20impact.pdf, s. 23–24: Vuosina 1990–2008 unioniin tuotiin kasvi- ja eläintuotteita, jotka aiheuttivat metsäkatoa 90 000 neliökilometrin edestä. Kasvituotteiden osuus tästä oli 74 000 neliökilometriä (82 prosenttia), ja öljykasvien osuus oli suurin (52 000 neliökilometriä). Soijapapujen ja soijakakkujen osuus tästä oli 82 prosenttia (42 600 neliökilometriä), mikä vastaa 47:ää prosenttia unionin koko tuonnin aiheuttamasta metsäkadosta.
(31) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 178/2002, annettu 28. tammikuuta 2002, elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen perustamisesta sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä menettelyistä (EYVL L 31, 1.2.2002, s. 1).
(32)Euroopan parlamentin päätöslauselma 16. tammikuuta 2019 torjunta-aineiden lupamenettelystä unionissa (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2019)0023).
(33) Katso esimerkiksi https://ec.europa.eu/commission/commissioners/sites/comm-cwt2019/files/commissioner_mission_letters/mission-letter-frans-timmermans-2019_en.pdf, s. 2.
(34) Euroopan parlamentin päätöslauselma 11. syyskuuta 2018 luonnonvarojen avoimesta ja vastuullisesta hallinnasta kehitysmaissa: esimerkkinä metsät (EUVL C 433, 23.12.2019, s. 50), 67 kohta.
(35) Sama kuin edellä.
(36) Euroopan parlamentin päätöslauselma 15. tammikuuta 2020 Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta (Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0005), http://www.europarl.europa.eu/doceo/document/TA-9-2020-0005_FI.html, 64 kohta.


Vastuuvapaus 2018: Toinen polttokenno- ja vety-yhteisyritys
PDF 146kWORD 50k
Päätös
Päätös
Päätöslauselma
1. Euroopan parlamentin päätös 13. toukokuuta 2020 vastuuvapauden myöntämisestä toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018 (2019/2104(DEC))
P9_TA(2020)0070A9-0030/2020

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018,

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n yhteisyrityksistä varainhoitovuodelta 2018 sekä yhteisyritysten vastaukset(1),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman(2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

–  ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2020 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2018 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä yhteisyritykselle (05763/2019 – C9‑0070/2019),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(3) ja erityisesti sen 209 artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046(4) ja erityisesti sen 71 artiklan,

–  ottaa huomioon toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen perustamisesta 6. toukokuuta 2014 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 559/2014(5) ja erityisesti sen 12 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 209 artiklassa tarkoitettujen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten varainhoidon malliasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 110/2014(6),

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 71 artiklassa tarkoitettujen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten varainhoidon malliasetuksesta 13. maaliskuuta 2019 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/887(7),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0030/2020),

1.  myöntää toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen toimitusjohtajalle vastuuvapauden yhteisyrityksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018;

2.  esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen toimitusjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

2. Euroopan parlamentin päätös 13. toukokuuta 2020 toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen varainhoitovuoden 2018 tilien päättämisestä (2019/2104(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018,

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n yhteisyrityksistä varainhoitovuodelta 2018 sekä yhteisyritysten vastaukset(8),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman(9) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

–  ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2020 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2018 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä yhteisyritykselle (05763/2019 – C9‑0070/2019),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(10) ja erityisesti sen 209 artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046(11) ja erityisesti sen 71 artiklan,

–  ottaa huomioon toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen perustamisesta 6. toukokuuta 2014 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 559/2014(12) ja erityisesti sen 12 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 209 artiklassa tarkoitettujen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten varainhoidon malliasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 110/2014(13),

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 71 artiklassa tarkoitettujen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten varainhoidon malliasetuksesta 13. maaliskuuta 2019 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/887(14),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0030/2020),

1.  hyväksyy toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen varainhoitovuoden 2018 tilien päättämisen;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen toimitusjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

3. Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. toukokuuta 2020, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018 (2019/2104(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0030/2020),

A.  ottaa huomioon, että polttokenno- ja vety-yhteisyritys (FCH) perustettiin toukokuussa 2008 neuvoston asetuksella (EY) N:o 521/2008(15) julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudeksi 31 päivään joulukuuta 2017 ulottuvan toimikauden ajaksi ja että tarkoituksena oli keskittyä kehittämään markkinasovelluksia ja helpottaa teollisuuden lisäpyrkimyksiä ottaa polttokenno- ja vetyteknologiat nopeasti käyttöön; ottaa huomioon, että asetus (EY) N:o 521/2008 kumottiin neuvoston asetuksella (EU) N:o 559/2014(16);

B.  ottaa huomioon, että toukokuussa 2014 annetulla asetuksella (EU) N:o 559/2014 perustettiin toinen polttokenno- ja vety-yhteisyritys (FCH2), joka korvasi alkuperäisen FCH:n ja toimii sen seuraajana 31 päivään joulukuuta 2024 saakka;

C.  ottaa huomioon, että FCH-yhteisyrityksen osakkaita olivat komission edustama unioni, eurooppalaisen polttokenno- ja vetyteknologian alan yhteisen teknologia-aloitteen teollisuusryhmittymä ja tutkimusryhmittymä N.ERGHY;

D.  ottaa huomioon, että FCH2-yhteisyrityksen osakkaita ovat komission edustama unioni, New Energy World Industry Grouping Aisbl -teollisuusryhmittymä, joka nimettiin vuonna 2016 uudelleen Hydrogen Europe -teollisuusryhmittymäksi, ja New European Research Grouping on Fuel Cells and Hydrogen Aisbl -tutkimusryhmittymä;

E.  ottaa huomioon, että unioni osallistuu FCH2-yhteisyrityksen ensimmäisen vaiheen toimintakuluihin enintään 470 000 000 eurolla seitsemännestä puiteohjelmasta; ottaa huomioon, että muilta osakkailta saatujen rahoitusosuuksien on oltava vähintään samansuuruisia kuin unionin osuus;

Talousarvio- ja varainhallinto

1.  toteaa tilintarkastustuomioistuimen katsovan kertomuksessaan FCH2-yhteisyrityksen tilinpäätöksestä, että varainhoitovuoden 2018 tilinpäätös antaa kaikilta olennaisilta osiltaan oikeat ja riittävät tiedot FCH2-yhteisyrityksen taloudellisesta asemasta 31 päivältä joulukuuta 2018 sekä sen toimien tuloksista, rahavirroista ja nettovarallisuuden muutoksista mainittuna päivänä päättyneeltä varainhoitovuodelta yhteisyrityksen varainhoitosääntöjen ja komission tilinpitäjän vahvistamien kirjanpitosääntöjen mukaisesti; toteaa lisäksi, että FCH2-yhteisyrityksen kirjanpitosäännöt perustuvat kansainvälisesti hyväksyttyihin julkisen sektorin tilinpäätösstandardeihin;

2.  ottaa huomioon, että FCH2-yhteisyrityksen varainhoitovuoden 2018 lopulliseen talousarvioon sisältyi 85 504 157 euroa maksusitoumusmäärärahoja ja 126 526 307 euroa maksumäärärahoja;

3.  toteaa, että vuonna 2018 maksusitoumusmäärärahojen kokonaiskäyttöaste oli 93 prosenttia ja maksumäärärahojen 83 prosenttia;

Monivuotisen talousarvion toteuttaminen seitsemännen puiteohjelman yhteydessä

4.  panee merkille, että unionin rahoitusosuus FCH2-yhteisyritykselle seitsemännestä puiteohjelmasta on 421 300 000 euroa, johon sisältyy 19 100 000 euroa luontoissuorituksia, ja että teollisuusryhmittymää ja tutkimusryhmittymää edustavat osakkaat osallistuvat rahoitukseen 442 500 000 eurolla, johon sisältyy 420 000 000 euroa luontoissuorituksia FCH2-yhteisyrityksen rahoittamiin seitsemännen puiteohjelman hankkeisiin ja 17 900 000 euroa käteissuorituksia hallinnollisiin kuluihin;

5.  ottaa huomioon, että seitsemännen puiteohjelman hankkeisiin vuonna 2018 käytettävissä olleiden FCH2-yhteisyrityksen maksumäärärahojen käyttöaste oli 79,6 prosenttia, mikä johtui käynnissä olevia seitsemännen puiteohjelman hankkeita koskevien kuluilmoitusten viivästymisestä;

Monivuotisen talousarvion toteuttaminen Horisontti 2020 -puiteohjelman yhteydessä

6.  panee merkille, että unionin rahoitusosuus FCH2-yhteisyritykselle Horisontti 2020 ‑puiteohjelmasta on 318 800 000 euroa ja teollisuusryhmittymää ja tutkimusryhmittymää edustavat osakkaat osallistuvat rahoitukseen 649 400 000 eurolla, johon sisältyy 1 800 000 euroa luontoissuorituksia FCH2-yhteisyrityksen rahoittamiin Horisontti 2020 -hankkeisiin, 7 700 000 euroa luontoissuorituksia täydentäviin toimiin ja 3 600 000 euroa käteissuorituksia hallinnollisiin kuluihin;

7.  panee merkille, että teollisuutta edustavien osakkaiden luontoissuoritukset, jotka koskivat operatiivisia toimia, olivat vähäisiä ja että tämä johtuu siitä, että FCH2-yhteisyritys varmentaa ne yhdessä lopullisten kuluilmoitusten kanssa; toteaa, että siksi suurin osa sidotuista luontoissuorituksista varmennetaan myöhemmin Horisontti 2020 ‑ohjelman mittaan, kun hankkeiden loppumaksut suoritetaan ja kustannusselvityksiä koskevien lausuntojen määräaika koittaa;

8.  panee merkille, että maksusitoumusmäärärahojen käyttöaste oli 95,8 prosenttia ja maksumäärärahojen käyttöaste oli 84,4 prosenttia; toteaa, että seitsemännen puiteohjelman osalta vuoden 2018 lopussa suoritettiin väliaikaisia ja ennen kaikkea lopullisia määräaikaiskertomuksia varten 29 maksua, joiden kokonaismäärä oli 21 400 000 euroa; toteaa, että talousarvion toteutusaste maksumäärärahojen osalta oli 79,6 prosenttia (vuonna 2017 vastaava osuus oli 73,8 prosenttia);

9.  toteaa, että Horisontti 2020 -puiteohjelman osalta maksumäärärahoista suoritettiin 19 ennakkomaksua vuoden 2017 ja 2018 ehdotuspyyntöjen perusteella valittuihin hankkeisiin, yksitoista maksua tutkimuksiin ja kaksi yhteiselle tutkimuskeskukselle; toteaa lisäksi, että talousarvion toteutusaste maksujen osalta oli 83,4 prosenttia (vuonna 2017 vastaava osuus oli 93,3 prosenttia); toteaa, että talousarvion toteutusaste maksusitoumusmäärärahojen osalta oli 95,8 prosenttia (vuonna 2017 vastaava osuus oli 98,3 prosenttia), mikä johtui ehdotuspyynnön tuloksesta, jossa yhtä aihealuetta ei katettu, ja hankintojen suunnittelun viivästymisestä;

10.  panee merkille, että FCH2-yhteisyritys laati toimintasuunnitelman, jonka yhteisyrityksen hallintoneuvosto vahvisti maaliskuussa 2018 ja joka sisältää monia erilaisia toimia, jotka yhteisyrityksen on tarkoitus toteuttaa ja joista osa on jo käynnistetty; toteaa, että suurin osa näistä toimista on määrä toteuttaa vuosina 2018 ja 2019, kun taas vähäisempää osaa toimista harkitaan seuraavalle ohjelmakaudelle;

Tuloksellisuus

11.  toteaa, että FCH2-yhteisyritys arvioi toiminnastaan saatavaa lisäarvoa käyttäen keskeisinä tulosindikaattoreina tiettyjä toimenpiteitä, jotka liittyvät esimerkiksi uusiutuvaan energiaan, energian loppukäytön tehokkuuteen, älykkäisiin verkkoihin ja varastointiin; toteaa lisäksi, että FCH2-yhteisyritys hyödyntää muita toimenpiteitä, kuten demonstrointihankkeita jäsenvaltioissa ja alueilla, joille on myönnetty unionin rahoitusta; toteaa, että FCH2-yhteisyritys tarkisti keskeisiä tulosindikaattoreita vuonna 2018 viimeaikaisen merkittävän teknisen kehityksen ja uusien sovellusten vuoksi;

12.  toteaa, että hallintokulujen osuus (hallinto- ja toimintatalousarvio) oli alle viisi prosenttia, mikä viittaa siihen, että FCH2-yhteisyrityksen organisaatiorakenne on varsin kevyt ja tehokas;

13.  panee merkille, että vuonna 2018 vipuvaikutus oli 1,36, kun edellytyksenä oli 0,56; toteaa lisäksi, että kun otetaan huomioon kaikkien yksityisten kumppaneiden luontoissuoritukset hankkeissa, vipuvaikutus oli 1,96;

14.  pitää myönteisenä, että kaikki ehdotuspyynnöt julkaistiin ja saatettiin päätökseen asiaa koskevien työsuunnitelmien ja 20 aihealuetta sisältäneen vuoden 2018 työohjelman mukaisesti;

15.  panee merkille, että vuoden 2018 lopussa FCH2-yhteisyrityksen palveluksessa oli 27 työntekijää kymmenestä jäsenvaltiosta, ja panee tyytyväisenä merkille henkilöstön sukupuolijakauman (51 prosenttia oli miehiä ja 49 prosenttia naisia); panee myös merkille, että vuonna 2018 naisten osuus Horisontti 2020 -hankkeissa oli 31 prosenttia, 26 prosenttia ohjelman koordinaattoreista oli naisia, 22 prosenttia FCH2-yhteisyrityksen jäsenvaltioiden edustajien ryhmän jäsenistä oli naisia ja 33 prosenttia tiedekomitean jäsenistä oli naisia;

16.  toteaa, että tehokas viestintä on olennaista unionin rahoittamien hankkeiden onnistumisen kannalta; katsoo, että on tärkeää lisätä yhteisyrityksen saavutusten näkyvyyttä ja levittää enemmän tietoa sen tuottamasta lisäarvosta; kehottaa FCH2-yhteisyritystä jatkamaan ennakoivia tiedotuskäytäntöjä ja levittämään tutkimustuloksensa yleisölle esimerkiksi sosiaalisen median tai muiden viestintäkanavien kautta pyrkien lisäämään näin yleistä tietoisuutta unionin tuen vaikutuksesta ja kiinnittäen erityistä huomiota markkinoille pääsyyn;

17.  toteaa, että liikennealalla FCH2-yhteisyritys tuki demonstrointitoimia, jotka koskivat yli 1 900:aa kevyttä ajoneuvoa, joista yli 630 oli vuonna 2018 jo käytössä; toteaa myös, että FCH2-yhteisyritys esitteli 45 unionin kymmenessä jäsenvaltiossa käytössä olevaa linja-autoa vuonna 2018; panee tyytyväisenä merkille, että polttokennoja energialähteenä käyttävien linja-autojen käyttöönottoa voidaan maailmanlaajuisella tasolla pitää huippusaavutuksena, jonka edistyminen on pitkälti FCH2-yhteisyrityksen hankkeiden tulos;

Sisäinen tarkastus

18.  toteaa, että vuonna 2018 FCH2-yhteisyritys saattoi päätökseen kaikkien niiden toimintasuunnitelmien toteutuksen, joilla vastataan suosituksiin, jotka annettiin sisäisen tarkastuksen vuonna 2016 toteuttamien tulosjohtamista koskevien tarkastusten perusteella, mukaan lukien suositus monivuotisen työohjelman ja strategisten ja operatiivisten tavoitteiden tarkistamisesta; panee merkille, että tammikuussa 2018 FCH2-yhteisyritys toimitti sisäisen tarkastuksen osastolle toimintasuunnitelman, joka liittyy kolmeen sisäisen tarkastuksen esittämään suositukseen; toteaa, että nämä suositukset koskevat koordinointia keskustukiyksikön kanssa ja sen välineiden ja palvelujen täytäntöönpanoa; ottaa huomioon, että osana toimintasuunnitelmaa FCH2-yhteisyritys järjesti ensimmäisen työpajansa keskustukiyksikön kanssa; pitää myönteisenä, että FCH2-yhteisyritys toimitti joulukuussa 2018 sisäisen tarkastuksen tarkasteltavaksi kaikki toimintasuunnitelmat, jotka koskevat vuoden 2017 tarkastuskertomuksen perusteella annettuja suosituksia; panee myös tyytyväisenä merkille, että vuonna 2019 sisäinen tarkastus lähetti hallintoneuvostolle kirjeen, jossa vahvistettiin, että kaikki suositukset ja toimintasuunnitelmat on pantu onnistuneesti täytäntöön;

19.  ottaa huomioon, että jälkitarkastuksia jatkettiin käynnistämällä 141 seitsemännen puiteohjelman avustuksia koskevaa tarkastusta, joista 132 saatiin päätökseen ja loput oli määrä saada päätökseen vuoden 2019 ensimmäisellä neljänneksellä; toteaa, että nämä tarkastukset kattavat yhteensä 23 prosenttia hyväksyttyjen kuluilmoitusten arvosta; toteaa, että jäännösvirhetaso oli alle kaksi prosenttia; toteaa, että vuonna 2018 käynnistettiin 14 uutta Horisontti 2020 -puiteohjelmaa koskevaa tarkastusta;

20.  panee merkille komission lopullisen arvion FCH-yhteisyrityksestä vuosilta 2008–2016 sekä Horisontti 2020 -puiteohjelman puitteissa toimineen FCH2-yhteisyrityksen väliarvioinnin, joka kattaa vuodet 2014–2016, ja toteaa, että hallintoneuvosto hyväksyi maaliskuussa 2018 toimintasuunnitelman, josta useita toimia on jo käynnistetty; toteaa, että suurin osa ohjelmasta odotetaan saatavan päätökseen vuosien 2018 ja 2019 välillä, mutta ottaa huomioon, että pieni määrä toimia pannaan oletettavasti täytäntöön seuraavalla ohjelmakaudella;

Sisäiset kontrollit

21.  pitää myönteisenä, että FCH2-yhteisyritys on ottanut käyttöön rahoitusta ja operatiivista toimintaa koskeviin asiakirjatarkastuksiin perustuvat ennakkotarkastusmenettelyt ja avustusten saajien jälkitarkastukset seitsemännen puiteohjelman väli- ja loppumaksujen osalta sekä Horisontti 2020 -hankkeiden kuluilmoitusten osalta ja että komissio vastaa jälkitarkastuksista; pitää myönteisenä, että jälkitarkastusten jäännösvirhetaso oli vuoden 2018 lopussa 1,10 prosenttia seitsemännen puiteohjelman osalta ja 0,46 prosenttia Horisontti 2020 -puiteohjelman osalta ja että tilintarkastustuomioistuimen mukaan ne jäävät alle olennaisuusrajan;

22.  toteaa, että FCH2-yhteisyritys käynnisti vuonna 2017 yhdessä komission tutkimuksen ja innovoinnin pääosaston yhteisen tarkastustoiminnon kanssa ensimmäisen jälkitarkastuksen, joka kohdistui Horisontti 2020 -puiteohjelman välimaksuja koskevien kuluilmoitusten satunnaisotokseen; panee merkille, että FCH2-yhteisyritys on ottanut käyttöön rahoitusta ja operatiivista toimintaa koskeviin asiakirjatarkastuksiin perustuvat ennakkotarkastusmenettelyt; ottaa huomioon, että FCH2-yhteisyritys toimittaa avustusten saajien jälkitarkastukset seitsemännen puiteohjelman väli- ja loppumaksuista, kun taas Horisontti 2020 -puiteohjelman kuluilmoitusten jälkitarkastuksista vastaa komission yhteinen tarkastustoiminto; toteaa kuitenkin huolestuneena, että vuoden 2018 lopussa oli vielä meneillään kaksi vuonna 2017 käynnistettyä tarkastusta ja FCH2-yhteisyritys ei saanut niitä valmiiksi, koska keskustelut avustusten saajien kanssa jatkuivat ja ne edellyttivät koordinointia myös tutkimuksen ja innovoinnin pääosaston muiden yksiköiden kanssa, jotta voitiin varmistaa tarkastustulosten yhtenäisyys eri sidosryhmien kesken;

23.  kehottaa tilintarkastustuomioistuinta arvioimaan luontoissuoritusten laskemisessa ja niiden arvon määrittämisessä käytettävän menetelmän asianmukaisuuden ja luotettavuuden ja katsoo, että arvioinnissa olisi tarkasteltava luontoissuorituksiin liittyvän menettelyn täytäntöönpanoa varten laadittujen ohjeiden muotoilua ja lujuutta, jotta tuettaisiin luontoissuoritusten suunnitteluun, niistä raportointiin ja niiden todentamiseen liittyvää prosessia.

(1) EUVL C 426, 18.12.2019, s. 1.
(2) EUVL C 426, 18.12.2019, s. 42.
(3) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(4) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
(5) EUVL L 169, 7.6.2014, s. 108.
(6) EUVL L 38, 7.2.2014, s. 2.
(7) EUVL L 142, 29.5.2019, s. 16.
(8) EUVL C 426, 18.12.2019, s. 1.
(9) EUVL C 426, 18.12.2019, s. 42.
(10) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(11) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
(12) EUVL L 169, 7.6.2014, s. 108.
(13) EUVL L 38, 7.2.2014, s. 2.
(14) EUVL L 142, 29.5.2019, s. 16.
(15) Neuvoston asetus (EY) N:o 521/2008, annettu 30. toukokuuta 2008, polttokenno- ja vetyteknologian alalla toimivan yhteisyrityksen perustamisesta (EUVL L 153, 12.6.2008, s. 1).
(16) Neuvoston asetus (EU) N:o 559/2014, annettu 6. toukokuuta 2014, toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen perustamisesta (EUVL L 169, 7.6.2014, s. 108).


Vastuuvapaus 2018: Clean Sky 2 -yhteisyritys
PDF 149kWORD 52k
Päätös
Päätös
Päätöslauselma
1. Euroopan parlamentin päätös 13. toukokuuta 2020 vastuuvapauden myöntämisestä Clean Sky 2 -yhteisyrityksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018 (2019/2101(DEC))
P9_TA(2020)0071A9-0032/2020

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Clean Sky 2 -yhteisyrityksen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018,

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n yhteisyrityksistä varainhoitovuodelta 2018 sekä yhteisyritysten vastaukset(1),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman(2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

–  ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2020 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2018 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä yhteisyritykselle (05763/2019 – C9‑0067/2019),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(3) ja erityisesti sen 209 artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046(4) ja erityisesti sen 71 artiklan,

–  ottaa huomioon Clean Sky 2 -yhteisyrityksestä 6. toukokuuta 2014 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 558/2014(5) ja erityisesti sen 12 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 209 artiklassa tarkoitettujen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten varainhoidon malliasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 110/2014(6),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnon,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0032/2020),

1.  myöntää Clean Sky 2 -yhteisyrityksen toimitusjohtajalle vastuuvapauden yhteisyrityksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018;

2.  esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Clean Sky 2 -yhteisyrityksen toimitusjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

2. Euroopan parlamentin päätös 13. toukokuuta 2020 Clean Sky 2 -yhteisyrityksen varainhoitovuoden 2018 tilien päättämisestä (2019/2101(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Clean Sky 2 -yhteisyrityksen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018,

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n yhteisyrityksistä varainhoitovuodelta 2018 sekä yhteisyritysten vastaukset(7),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman(8) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

–  ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2020 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2018 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä yhteisyritykselle (05763/2019 – C9‑0067/2019),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(9) ja erityisesti sen 209 artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046(10) ja erityisesti sen 71 artiklan,

–  ottaa huomioon Clean Sky 2 -yhteisyrityksestä 6. toukokuuta 2014 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 558/2014(11) ja erityisesti sen 12 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 209 artiklassa tarkoitettujen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten varainhoidon malliasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 110/2014(12),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnon,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0032/2020),

1.  hyväksyy Clean Sky 2 -yhteisyrityksen varainhoitovuoden 2018 tilien päättämisen;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen Clean Sky 2 -yhteisyrityksen toimitusjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

3. Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. toukokuuta 2020, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan Clean Sky 2 -yhteisyrityksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018 (2019/2101(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Clean Sky 2 ‑yhteisyrityksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnon,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0032/2020),

A.  toteaa, että yhteisyritys aloitti itsenäisen toimintansa 16. marraskuuta 2009;

B.  ottaa huomioon, että Horisontti 2020 -puiteohjelman mukaisen Clean Sky -yhteisyrityksen korvasi 27. kesäkuuta 2014 alkaen asetuksella (EU) N:o 558/2014(13) perustettu Clean Sky 2 -yhteisyritys;

C.  ottaa huomioon, että yhteisyrityksen päätavoitteena on edistää merkittävästi ilmailualan teknologioiden ympäristövaikutusten vähentämistä ja parantaa Euroopan ilmailualan kilpailukykyä; ottaa huomioon, että yhteisyrityksen toiminnan kestoa on jatkettu 31. joulukuuta 2024 asti;

D.  ottaa huomioon, että yhteisyrityksen perustajaosakkaita ovat komission edustama Euroopan unioni, integroitujen teknologioiden demonstraatiotoimien, innovatiivisten ilma-alusten demonstraatioalustaa koskevien toimien ja poikittaistoimien vetäjät sekä integroitujen teknologioiden demonstraatiotoimien assosiaatiojäsenet;

E.  ottaa huomioon, että unionin on määrä rahoittaa yhteisyrityksen toisen vaiheen toimintaa Horisontti 2020 -puiteohjelman talousarviosta enintään 1 755 000 000 eurolla;

Talousarvio- ja varainhallinto

1.  panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin katsoo, että yhteisyrityksen tilinpäätös 31. joulukuuta 2018 päättyneeltä varainhoitovuodelta antaa kaikilta olennaisilta osiltaan oikeat ja riittävät tiedot yhteisyrityksen taloudellisesta asemasta 31. päivältä joulukuuta 2018 sekä sen toimien tuloksista, rahavirroista ja nettovarallisuuden muutoksista mainittuna päivänä päättyneeltä varainhoitovuodelta yhteisyrityksen varainhoitosääntöjen ja komission tilinpitäjän vahvistamien kirjanpitosääntöjen mukaisesti;

2.  toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan Clean Sky 2 ‑yhteisyrityksen tilinpäätöksen perustana olevat toimet olivat kaikilta olennaisilta osiltaan lailliset ja sääntöjenmukaiset;

3.  toteaa, että yhteisyrityksen varainhoitovuoden 2018 lopulliseen talousarvioon sisältyi 371 100 000 euroa maksusitoumusmäärärahoja ja 343 786 573 euroa maksumäärärahoja; toteaa, että 98,7 prosenttia maksusitoumusmäärärahoista ja 98,6 prosenttia maksumäärärahoista muodostuu komission avustuksista ja edellisiltä vuosilta siirretyistä määrärahoista;

4.  panee merkille, että maksusitoumusmäärärahojen käyttöaste oli 99,2 prosenttia (99,6 prosenttia vuonna 2017) ja maksumäärärahojen käyttöaste 97,3 prosenttia (98,5 prosenttia vuonna 2017); panee merkille, että hallintomenoihin osoitettujen maksumäärärahojen käyttöaste laski 79,23 prosenttiin (93,13 prosentista vuonna 2017);

5.  panee tyytyväisenä merkille, että yhteisyritys on ottanut käyttöön erilaisia välineitä tarkkaillakseen ohjelman toteutusta toimien tuottavuuden, saavutusten, suunnittelun ja riskien kannalta;

Monivuotisen talousarvion toteuttaminen seitsemännen puiteohjelman yhteydessä

6.  toteaa, että unionin rahoitusosuus seitsemännestä puiteohjelmasta on 800 000 000 euroa ja että teollisuusryhmittymää ja tutkimusryhmittymää edustavat osakkaat osallistuvat rahoitukseen 608 300 000 eurolla, johon sisältyy 594 100 000 euroa luontoissuorituksia toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen rahoittamiin seitsemännen puiteohjelman hankkeisiin ja 14 900 000 euroa käteissuorituksia hallinnollisiin kuluihin;

7.  toteaa, että seitsemännen puiteohjelman päättyessä virallisesti vuonna 2017 sen toteutusaste oli lähes 100 prosenttia; panee merkille, että vuonna 2018 yhteisyritys peri takaisin vielä noin 850 000 euroa, jotka liittyivät selvittämättä oleviin ennakkomaksuihin ja jälkitarkastusten tuloksiin;

Monivuotisen talousarvion toteuttaminen Horisontti 2020 -puiteohjelman yhteydessä

8.  panee merkille, että vuoden 2018 loppuun mennessä Horisontti 2020 -puiteohjelmasta rahoitettaviin toimiin varatusta 2 064 000 000 euron kokonaismäärästä 816 700 000 euroa oli unionin käteissuorituksia ja 14 100 000 euroa yksityisten osakkaiden käteissuorituksia; panee merkille, että vuoden 2018 loppuun mennessä hallintoneuvosto oli validoinut 273 900 000 euron luontoissuoritukset, 157 600 000 euron luontoissuoritukset oli raportoitu muttei vielä validoitu ja teollisuutta edustavilta osakkailta oli saatu 801 700 000 euron luontoissuoritukset täydentäviin toimiin;

Ehdotuspyynnöt

9.  panee merkille, että vuonna 2018 yhteisyritys käynnisti kaksi ehdotuspyyntöä, sai 417 tukikelpoista ehdotusta (kaikkiaan ehdotuksia oli 420) ja valitsi rahoitettaviksi 131 ehdotusta;

10.  panee merkille, että ydinkumppaneita koskeneet neljä ehdotuspyyntöä päätettiin onnistuneesti vuonna 2017; panee merkille, että vuoden 2018 toiminta koski kaikkien valittujen ydinkumppanien sisällyttämistä uuteen osakkaiden avustussopimukseen ja että muutamista näistä ydinkumppaneista tuli aktiivisia osakkaita vuonna 2018; toteaa, että kaikkien neljän ehdotuspyynnön sekä valittujen ehdokkaiden osakkaiksi ottamisen myötä yhteisyrityksellä oli 183 ydinkumppania, joista 49 oli intressiyhteisöjä tai asianomaisia kolmansia osapuolia;

11.  toteaa, että vuoden 2018 loppuun mennessä oli käynnistetty yhdeksän ehdotuspyyntöä, joista kahdeksan on joko arvioitu ja pantu kokonaisuudessaan täytäntöön tai niiden täytäntöönpano on loppuvaiheessa, ja toteaa, että näissä kahdeksassa ehdotuspyynnössä on mukana yli 560 kumppania 27 eri maasta; panee merkille, että seitsemäs ehdotuspyyntö pantiin täytäntöön lokakuussa 2018 ja siinä oli 198 osallistujaa, kahdeksas ehdotuspyyntö käynnistettiin marraskuussa 2018 ja siinä oli 182 osallistujaa ja yhdeksäs ehdotuspyyntö käynnistettiin myös marraskuussa 2018 ja arvioitiin maaliskuussa 2019;

Tuloksellisuus

12.  pitää valitettavana, että tietoa joistain keskeisistä tulosindikaattoreista ei ole vielä saatavilla hankkeiden luonteen vuoksi; pitää myönteisenä, että suurin osa erityisistä keskeisistä tulosindikaattoreista on joko saavutettu tai etenee suunnitellusti; toteaa, että asiantuntijat vaativat lisäämään valvontaa ja analyyseja sekä erottamaan selkeästi toisistaan kunkin vuoden lopussa saavutetut keskeiset tulosindikaattorit ja suunnitellut keskeiset tulosindikaattorit;

13.  toteaa, että hallintokulujen osuus (hallinto- ja toimintatalousarvio) on alle viisi prosenttia, mikä viittaa siihen, että yhteisyrityksen organisaatiorakenne on varsin kevyt ja tehokas;

14.  panee merkille, että väliaikaisen ja sopimussuhteisen henkilöstön vaihtuvuus oli yhteisyrityksessä suurta vuosina 2017 ja 2018; panee merkille, että väliaikaisen henkilöstön vaihtuvuus kasvoi lähes 17 prosenttia; toteaa, että lisäksi tilapäistyöntekijöiden käyttö lähes kaksinkertaistui vuonna 2018;

15.  panee merkille, että yhteisyrityksen vuotuisessa toimintakertomuksessa 2018 sukupuolten tasapuolista edustusta koskevat keskeiset tulosindikaattorit vuosina 2017 ja 2018 osoittavat, että vaikka naisten osallistumisaste on vakaa, se on kuitenkin melko alhainen: naisia on 22 prosenttia ohjelman osanottajista, 13 prosenttia ohjelman koordinaattoreista ja 18–25 prosenttia neuvonantajista ja asiantuntijoista, jotka suorittavat arviointeja ja analyysejä ja työskentelevät tiedekomiteassa; suosittelee, että naisten osallistumista ohjelmaan pyritään jatkuvasti lisäämään;

16.  pitää myönteisenä, että yhteisyritys käyttää Euroopan parhaita kykyjä ja resursseja; panee merkille, että siinä hyödynnetään johtavien eurooppalaisten ilmailualan tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen tiedekuntien avainosaamista ja -tietämystä;

Keskeiset kontrollit ja valvontajärjestelmät

17.  ottaa huomioon, että yhteisyritys on ottanut käyttöön rahoitusta ja operatiivista toimintaa koskeviin asiakirjatarkastuksiin perustuvat ennakkotarkastusmenettelyt sekä avustusten saajien jälkitarkastukset seitsemännen puiteohjelman väli- ja loppumaksujen osalta ja että Horisontti 2020 -hankkeiden kuluilmoitusten jälkitarkastuksista vastaa komission yhteinen tarkastus;

18.  toteaa, että yhteisyritys raportoi jälkitarkastusten jäännösvirhetasoksi 1,21 prosenttia seitsemännen puiteohjelman hankkeiden ja 1,11 prosenttia Horisontti 2020 -puiteohjelman hankkeiden kohdalla ja että molemmat luvut jäävät alle kahden prosentin olennaisuusrajan;

Petostentorjuntastrategia

19.  panee merkille, että yhteisyritys kiinnittää erityistä huomiota petosten ehkäisemiseen ja havaitsemiseen; toteaa, että tästä syystä tutkimuksen ja innovoinnin pääosasto (RTD) panee sidosryhmien kanssa vuonna 2020 täytäntöön petostentorjuntastrategian kaksinkertaisen rahoituksen havaitsemiseksi ja ehkäisemiseksi; panee kuitenkin huolestuneena merkille, että vuonna 2018 havaittiin kolme väitettyä petollista toimintaa sisältänyttä tapausta, jotka liittyivät yhteisyrityksen antamaan rahoitukseen; toteaa, että niistä ilmoitettiin Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF);

Sisäinen tarkastus

20.  panee merkille, että vuonna 2018 sisäinen tarkastus suoritti koordinointia yhteisen tukikeskuksen kanssa koskevan tarkastuksen, jonka tarkoituksena oli arvioida yhteisyrityksen hallinnoinnin, riskinhallinnan ja sisäisten prosessien suunnittelun asianmukaisuutta; panee tyytyväisenä merkille, että sisäinen tarkastus piti vahvuutena sitä, että yhteisyritys vaihtoi aktiivisesti tietoa yhteisen tukikeskuksen kanssa; toteaa lisäksi, että tarkastajat panivat merkille johtajien yhteiset menettelytavat, joilla tuodaan esille heidän tarpeensa tärkeiden kysymysten, kuten luottamuksellisuuden, osalta; toteaa, että tämän lisäksi sisäiselle tarkastukselle on annettu useita suosituksia komission tietojärjestelmien mukauttamiseksi edelleen, jotta voidaan poistaa jäljellä olevat tiedonsiirron rajoitukset; kehottaa yhteisyritystä saattamaan valmiiksi sen edunsaajien luottamuksellisten tietojen käsittelyä koskevat kriteerit ja menettelyt;

Muita huomautuksia

21.  panee merkille, että yhteisyritys on jatkanut kahdenvälisiä sopimuksia joidenkin jäsenvaltioiden ja alueiden kanssa sen tekemän älykkään erikoistumisen tutkimus- ja innovointistrategioiden painopisteiden kartoituksen perusteella, jonka mukaan yli 60 aluetta on ilmoittanut yhteisyritykselle, että ilmailuala tai vastaavat alat kuuluvat niiden tutkimuksen ja innovoinnin painopisteisiin; panee lisäksi tyytyväisenä merkille, että vuonna 2018 allekirjoitettiin yhteisymmärryspöytäkirja erään Saksan alueen kanssa, minkä seurauksena 31. joulukuuta 2018 mennessä voimassa olleiden yhteisymmärryspöytäkirjojen määrä nousi 17:ään; toteaa, että tämän jälkeen allekirjoitettiin yhteisymmärryspöytäkirja Ranskan Uuden-Akvitanian alueen kanssa kesäkuussa 2019;

22.  toteaa, että tehokas viestintä on olennaista unionin rahoittamien hankkeiden onnistumisen kannalta; katsoo, että on tärkeää lisätä yhteisyrityksen saavutusten näkyvyyttä ja levittää enemmän tietoa sen tuottamasta lisäarvosta; kehottaa yhteisyritystä jatkamaan ennakoivia tiedotuskäytäntöjä ja levittämään tutkimustuloksensa suurelle yleisölle esimerkiksi sosiaalisen median tai muiden viestintäkanavien kautta pyrkien siten lisäämään yleistä tietoisuutta unionin tuen vaikutuksesta ja kiinnittäen erityistä huomiota markkinoille pääsyyn;

23.  pyytää tilintarkastustuomioistuinta arvioimaan luontoissuoritusten laskemisessa ja niiden arvon määrittämisessä käytettävän menetelmän asianmukaisuuden ja luotettavuuden; katsoo, että arvioinnissa olisi tarkasteltava luontoissuorituksiin liittyvän menettelyn täytäntöönpanoa varten laadittujen ohjeiden muotoilua ja lujuutta, jotta tuettaisiin luontoissuoritusten suunnitteluun, niistä raportointiin ja niiden todentamiseen liittyvää prosessia;

Liikenne ja matkailu

24.  painottaa, että yhteisyrityksen tavoitteet olisi mukautettava siten, että niissä otetaan huomioon tarve vähittäiseen hiilestä irtautumiseen, ja että tarkoitukseen olisi osoitettava automaattisesti tarvittavat taloudelliset ja henkilöresurssit, jotta varmistetaan, että yhteisyrityksellä on riittävä kapasiteetti sopeutua mahdollisiin mukautuksiin;

25.  toteaa, että yhteisyritys on unionin ja ilmailuteollisuuden välinen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus, jonka tavoitteena on kehittää läpimurtoteknologioita lentokoneiden ja lentoliikenteen ympäristötehokkuuden lisäämiseksi merkittävästi; toteaa, että Clean Sky -yhteisyritys perustettiin vuonna 2007 osana seitsemättä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmaa ja että vuonna 2014 siitä tuli Clean Sky 2 -yhteisyritys tutkimuksen ja innovoinnin Horisontti 2020 ‑puiteohjelmassa;

26.  panee merkille, että yhteisyrityksen ohjelmat yhteisrahoitetaan Horisontti 2020 ‑puiteohjelmasta (2014–2020) unionin avustuksilla, joiden määrä on enintään 1 755 000 000 euroa, ja yksityisten osakkaiden luontoissuorituksilla, joiden määrä on vähintään 2 193 750 000 euroa; panee merkille, että hallinnolliset kustannukset jaetaan tasapuolisesti unionin ja yksityisten osakkaiden kesken eivätkä ne saa ylittää 78 000 000:ta euroa kyseisellä ajanjaksolla;

27.  pitää myönteisenä yhteisyrityksen merkittävää panosta ilmailualan tehostamiseen; korostaa yhteisyrityksen erinomaisia tuloksia ja keskeistä roolia Euroopassa, kun pyritään varmistamaan vihreän teknologian käyttöönoton tuntuva nopeutuminen lentokoneiden hiilidioksidi- ja muiden kasvihuonekaasupäästöjen ja melupäästöjen vähentämiseksi; painottaa, että tämän yhteisyrityksen olisi oltava tulevassa Horisontti Eurooppa -puiteohjelmassa strategisessa osassa, jotta voidaan täyttää uudet vuodelle 2050 asetetut ilmastoneutraaliustavoitteet sekä toteuttaa suunnitellut hiilidioksidivähennykset teknisen edistyksen ansiosta;

28.  toteaa, että yhteisyrityksen kehittämän ja markkinoiman teknologian maailmanlaajuisella käytöllä voitaisiin poistaa Alankomaiden kokonaispäästöjä vastaava määrä hiilidioksidipäästöjä;

29.  painottaa, että Clean Sky 1 -teknologialla on vähennetty matkustajakohtaisia hiilidioksidipäästöjä pitkän matkan lennoilla 19 prosenttia ja keskipitkän matkan lennoilla 40 prosenttia; vaatii, että yhteisyritykselle osoitetaan kaikki tarvittavat taloudelliset ja henkilöresurssit, jotta se voi jatkaa menestyksekästä toimintaansa;

30.  toteaa, että jopa 40 prosenttia yhteisyrityksen rahoituksesta osoitetaan sen 16 vetäjälle ja niiden intressiyhteisöille eli teollisuusyrityksille, jotka ovat sitoutuneet toteuttamaan Clean Sky 2 -ohjelman täysimittaisesti koko sen keston ajan; toteaa, että 30 prosenttia yhteisyrityksen rahoituksesta on määrä myöntää ehdotuspyyntöjen ja tarjouspyyntöjen kautta sen ydinkumppaneille (jotka valitaan pitkäaikaisen ohjelmaan sitoutumisen perusteella); toteaa lisäksi, että loput 30 prosenttia rahoituksesta on määrä myöntää ehdotuspyyntöjen ja tarjouspyyntöjen kautta muille kumppaneille (jotka osallistuvat tiettyihin aihealueisiin ja hankkeisiin tarkasti määritellyn ja rajoitetun sitoumuksen puitteissa);

31.  panee merkille, että yhteisyrityksen yksityiset osakkaat ovat vuoden 2018 alustavan tilinpäätöksen määräpäivästä (helmikuun 2019 loppu) alkaen raportoineet operatiivisiin toimiin tarkoitettuja luontoissuorituksia yhteensä 399 000 000 euroa ja että yhteisyritys on validoinut suoritusten varmennetuksi määräksi 279 900 000 euroa; panee samoin merkille, että yksityiset osakkaat ovat raportoineet täydentäviin toimiin tarkoitettuja luontoissuorituksia yhteensä 827 900 000 euroa, joista yhteisyritys on validoinut 620 000 000 euroa;

32.  toteaa, että yhteisyritykseen kuuluu tätä nykyä 16 vetäjää ja 193 ydinkumppania (muun muassa 50 pk-yritystä) ja että ehdotuspyyntöjä on julkistettu yhdeksän (jäljellä olevien varojen myöntämiseksi muille kumppaneille); toteaa, että ehdotuspyynnöistä kahdeksan on arvioitu ja niiden perusteella on valittu 560 kumppania (31 prosenttia on pk-yrityksiä, joiden osuus rahoituksesta on 25 prosenttia) 27 maasta;

33.  panee merkille, että yhteisyritys aikoo tarkistaa varainhoitosääntöjään yhdenmukaistaakseen ne unionin yleiseen talousarvioon sovellettavien uusien varainhoitosääntöjen kanssa asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046(14) mukaisesti;

34.  panee merkille, että sisäinen tarkastus antoi yhteisyritykselle erittäin tärkeän suosituksen, jossa kehotetaan laatimaan konsolidoitu riskirekisteri, joka kattaa ohjelmaan ja yhteisyritykseen itsenäisenä yksikkönä kohdistuvat riskit; panee merkille, että sisäinen tarkastaja huomautti yhteisyrityksen johdolle objektiivisuuden puutteesta, joka johtui heidän toistuvasta osallistumisestaan hallinnointitehtäviin ja laadunhallintaprosesseista; kehottaa painokkaasti yhteisyritystä ratkaisemaan ongelman viipymättä ja panemaan sisäisen tarkastajan suosituksen kaikilta osin täytäntöön;

35.  panee huolestuneena merkille, että sisäinen tarkastaja yksilöi useita riskialoja, jotka edellyttävät toimia yhteisyrityksen johdolta; odottaa, että yhteisyrityksen johto toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet näiden riskien lieventämiseksi;

36.  panee merkille, että vuonna 2018 havaittiin kolme väitettyä petollista toimintaa sisältänyttä tapausta, jotka liittyivät yhteisyritykseltä rahoitusta saaviin tuensaajiin, ja niistä ilmoitettiin OLAFille; kehottaa yhteisyritystä toteuttamaan kaikki tarvittavat toimenpiteet petostapausten ehkäisemiseksi tulevaisuudessa.

(1) EUVL C 426, 18.12.2019, s. 1.
(2) EUVL C 426, 18.12.2019, s. 32.
(3) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(4) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
(5) EUVL L 169, 7.6.2014, s. 77.
(6) EUVL L 38, 7.2.2014, s. 2.
(7) EUVL C 426, 18.12.2019, s. 1.
(8) EUVL C 426, 18.12.2019, s. 32.
(9) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(10) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
(11) EUVL L 169, 7.6.2014, s. 77.
(12) EUVL L 38, 7.2.2014, s. 2.
(13) Neuvoston asetus (EU) N:o 558/2014, annettu 6. toukokuuta 2014, Clean Sky 2 ‑yhteisyrityksestä (EUVL L 169, 7.6.2014, s. 77).
(14) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18. heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1).


Vastuuvapaus 2018: biopohjaisten teollisuudenalojen yhteisyritys
PDF 143kWORD 51k
Päätös
Päätös
Päätöslauselma
1. Euroopan parlamentin päätös 13. toukokuuta 2020 vastuuvapauden myöntämisestä biopohjaisten teollisuudenalojen yhteisyrityksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018 (2019/2102(DEC))
P9_TA(2020)0072A9-0034/2020

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon biopohjaisten teollisuudenalojen yhteisyrityksen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018,

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n yhteisyrityksistä varainhoitovuodelta 2018 sekä yhteisyritysten vastaukset(1),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman(2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

–  ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2020 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2018 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä yhteisyritykselle (05763/2019 – C9‑0068/2019),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(3) ja erityisesti sen 209 artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046(4) ja erityisesti sen 71 artiklan,

–  ottaa huomioon biopohjaisten teollisuudenalojen yhteisyrityksen perustamisesta 6. toukokuuta 2014 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 560/2014(5) ja erityisesti sen 12 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 209 artiklassa tarkoitettujen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten varainhoidon malliasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 110/2014(6),

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 71 artiklassa tarkoitettujen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten varainhoidon malliasetuksesta 13. maaliskuuta 2019 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/887(7),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0034/2020),

1.  myöntää biopohjaisten teollisuudenalojen yhteisyrityksen toimitusjohtajalle vastuuvapauden yhteisyrityksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018;

2.  esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman biopohjaisten teollisuudenalojen yhteisyrityksen toimitusjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

2. Euroopan parlamentin päätös 13. toukokuuta 2020 biopohjaisten teollisuudenalojen yhteisyrityksen varainhoitovuoden 2018 tilien päättämisestä (2019/2102(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon biopohjaisten teollisuudenalojen yhteisyrityksen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018,

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n yhteisyrityksistä varainhoitovuodelta 2018 sekä yhteisyritysten vastaukset(8),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman(9) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

–  ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2020 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2018 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä yhteisyritykselle (05763/2019 – C9‑0068/2019),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(10) ja erityisesti sen 209 artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046(11) ja erityisesti sen 71 artiklan,

–  ottaa huomioon biopohjaisten teollisuudenalojen yhteisyrityksen perustamisesta 6. toukokuuta 2014 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 560/2014(12) ja erityisesti sen 12 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 209 artiklassa tarkoitettujen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten varainhoidon malliasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 110/2014(13),

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 71 artiklassa tarkoitettujen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten varainhoidon malliasetuksesta 13. maaliskuuta 2019 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/887(14),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0034/2020),

1.  hyväksyy biopohjaisten teollisuudenalojen yhteisyrityksen varainhoitovuoden 2018 tilien päättämisen;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen biopohjaisten teollisuudenalojen yhteisyrityksen toimitusjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

3. Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. toukokuuta 2020, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä biopohjaisten teollisuudenalojen yhteisyrityksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018 (2019/2102(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä biopohjaisten teollisuudenalojen yhteisyrityksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0034/2020),

A.  ottaa huomioon, että biopohjaisten teollisuudenalojen yhteisyritys perustettiin asetuksella (EU) N:o 560/2014 julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudeksi kymmeneksi vuodeksi ja että sen tavoitteena on tuoda yhteen kaikki keskeiset sidosryhmät ja auttaa osaltaan nostamaan unioni keskeiseksi toimijaksi kehittyneiden biopolttoaineiden ja biotuotteiden tutkimuksessa, demonstroinnissa ja käyttöönotossa;

B.  ottaa huomioon, että tilinpitäjä laati yhteisyrityksen vuoden 2018 tilinpäätöksen yhteisyrityksen hallintoneuvoston 14. lokakuuta 2014 tekemällä päätöksellä hyväksyttyjen yhteisyrityksen varainhoitosääntöjen 38 ja 43 artiklan mukaisesti;

C.  ottaa huomioon, että yhteisyrityksen perustajaosakkaita ovat komission edustama unioni ja teollisuuskumppanit, joita edustaa biopohjaisten teollisuudenalojen yhteenliittymä (BIC);

Yleistä

1.  toteaa, että unioni osallistuu yhteisyrityksen toimintakuluihin enintään 975 000 000 eurolla, jotka maksetaan Horisontti 2020 -puiteohjelmasta; toteaa, että teollisuutta edustavien yhteisyrityksen osakkaiden rahoitusosuus on yhteisyrityksen elinkaaren aikana vähintään 2 730 000 000 euroa, joka sisältää vähintään 182 500 000 euron luontois- ja käteissuoritukset yhteisyrityksen operatiivisiin toimiin ja vähintään 1 755 000 000 euron luontoissuoritukset yhteisyrityksen työohjelman ulkopuolisten täydentävien toimien toteuttamiseksi;

2.  toteaa, että vuoden 2018 ehdotuspyynnön yhteydessä valituista 101 ehdotuksesta 19 oli avustussopimuksen valmisteluvaiheessa vuoden 2018 lopussa; toteaa lisäksi, että vuoden 2018 alkuun mennessä yhteisyrityksen ohjelmaan sisältyi 101 meneillään olevaa hanketta, joihin osallistui yhteensä 1 169 osallistujaa 35 maasta ja joiden avustusten kokonaismäärä oli 499 000 000 euroa;

3.  toteaa, että yhteisyrityksen tavoitteita ei voitu edistää perinteisillä unionin välineillä; panee merkille, että yhteisyrityksellä on ollut jäsentävä vaikutus ja että se on yhdistänyt alat ja toimijat uusien arvoketjujen käyttöönoton mahdollistamiseksi ja houkutellut yhä enemmän investointeja biopohjaisia teollisuudenaloja koskevien innovaatioiden kehittämiseen; panee lisäksi merkille, että yhteisyrityksen tehtävänä on toteuttaa BIC:n kehittämä ja komission hyväksymä strateginen innovointi- ja tutkimuslinjaus;

4.  toteaa, että tehokas viestintä on olennaista unionin rahoittamien hankkeiden onnistumisen kannalta; katsoo, että on tärkeää lisätä yhteisyrityksen saavutusten näkyvyyttä ja levittää tietoa niiden tuottamasta lisäarvosta; kehottaa yhteisyritystä jatkamaan ennakoivia tiedotuskäytäntöjä levittämällä tutkimustuloksensa yleisölle esimerkiksi sosiaalisen median tai muiden viestintäkanavien kautta ja lisäämään siten yleistä tietoisuutta unionin tuen vaikutuksesta kiinnittäen erityistä huomiota markkinoille pääsyyn;

5.  pyytää tilintarkastustuomioistuinta arvioimaan luontoissuoritusten laskemisessa ja niiden arvon määrittämisessä käytettävän menetelmän asianmukaisuuden ja luotettavuuden; pyytää tarkastelemaan arvioinnissa luontoissuorituksiin liittyvän menettelyn täytäntöönpanoa varten laadittujen ohjeiden muotoilua ja niiden lujuutta, jotta tuettaisiin luontoissuoritusten suunnitteluun, niistä raportointiin ja niiden todentamiseen liittyvää prosessia;

Talousarvio- ja varainhallinto

6.  toteaa tilintarkastustuomioistuimen katsovan kertomuksessaan yhteisyrityksen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2018, että yhteisyrityksen tilinpäätös antaa kaikilta olennaisilta osiltaan oikeat ja riittävät tiedot yhteisyrityksen taloudellisesta asemasta 31. päivältä joulukuuta 2018 sekä sen toimien tuloksista ja rahavirroista mainittuna päivänä päättyneeltä varainhoitovuodelta yhteisyrityksen varainhoitosääntöjen ja komission tilinpitäjän vahvistamien kirjanpitosääntöjen mukaisesti;

7.  panee merkille, että yhteisyrityksen tilinpäätöksen mukaan käytettävissä olevaan varainhoitovuoden 2018 lopulliseen talousarvioon sisältyi 121 231 820 euroa maksusitoumusmäärärahoja ja 118 126 520 euroa maksumäärärahoja ja että maksusitoumusmäärärahojen käyttöaste oli 99 prosenttia ja maksumäärärahojen käyttöaste 71 prosenttia;

8.  toteaa, että maksumäärärahoja käytettiin lähinnä vuoden 2017 ehdotuspyyntöihin perustuvien avustussopimusten ennakkorahoitukseen ja aikaisempiin ehdotuspyyntöihin perustuvien hankkeiden välimaksuihin; toteaa lisäksi, että maksumäärärahojen alhaisempi käyttöaste johtui joidenkin määräaikaiskertomusten viivästymisestä ja määrältään avustussopimuksissa hyväksyttyjä määrärahoja merkittävästi vähäisemmistä kuluilmoituksista;

9.  panee merkille, että unioni suoritti vuoden 2018 loppuun mennessä kaikkiaan 264 600 000 euron käteissuoritukset enintään 975 000 000 euron määrästä, joka myönnettiin yhteisyritykselle sen elinkaaren ajaksi;

10.  on huolissaan siitä, että teollisuutta edustavien osakkaiden oli määrä maksaa 757 900 000 euron rahoitusosuudet yhteisyrityksen operatiivisiin toimiin ja hallinnollisiin kuluihin mutta ne raportoivat maksaneensa vain 36 800 000 euroa luontoissuorituksina operatiivisiin toimiin ja hallintoneuvosto validoi teollisuutta edustavilta osakkailta 21 200 000 euroa (12 100 000 luontoissuorituksina ja 9 100 000 käteissuorituksena) yhteisyrityksen hallinnollisiin kuluihin;

11.  panee tilintarkastustuomioistuimen kertomuksesta merkille, että yhteisyritys suoritti vuonna 2018 arvioinnin saattaakseen ajan tasalle osakkaisiin kuuluvien oikeussubjektien jäsenyyden, joka on pääasiallinen perusta teollisuutta edustavien osakkaiden yhteisyrityksen operatiivisiin toimiin suorittamien luontoissuoritusten validoinnille ja kirjaamiselle; panee tyytyväisenä merkille, että tätä arviointia pidetään hyvänä käytäntönä ja että se olisi suoritettava säännöllisesti;

12.  pitää valitettavana, että teollisuutta edustavien osakkaiden yhteisyrityksen operatiivisiin kuluihin suorittamista vähintään 182 500 000 euron käteissuorituksista ainoastaan 800 000 euroa oli maksettu vuoden 2018 loppuun mennessä ja että tämän tuloksena komissio päätti vuoden 2018 lopussa pienentää yhteisyrityksen vuoden 2020 talousarviota (205 000 000 euroa) 140 000 000 eurolla; panee huolestuneena merkille, että on olemassa suuri riski siitä, että käteissuoritusten vähimmäismäärää ei saavuteta yhteisyrityksen ohjelman päättymiseen mennessä;

Tuloksellisuus

13.  panee merkille, että yhteisyrityksen käytettävissä olevien erityisten keskeisten tulosindikaattorien todettiin olevan aikataulussa; pitää myönteisenä, että yhteisyritys on toiminut tehokkaasti ja että sen keskimääräinen suorituskyky suhteessa Horisontti 2020 -puiteohjelman kolmeen tärkeimpään keskeiseen tulosindikaattoriin ylittää vuodeksi 2018 asetetut tavoitteet;

14.  panee huolestuneena merkille, että vuoden 2018 lopussa vipuvaikutus oli 1,88 eli se oli odotettua pienempi; panee huolestuneena merkille, että toteutunut vipuvaikutus on vuodesta 2015 jatkuvasti vähentynyt; kehottaa yhteisyritystä ryhtymään toimiin vipuvaikutuksen nostamiseksi ajanjaksolle 2014–2020 asetettuun tavoitetasoon 2,86;

15.  panee merkille, että kaikki sidosryhmät voivat osallistua yhteisyrityksen täysin avoimiin ehdotuspyyntöihin; on tyytyväinen yhteisyrityksen mittaviin toimiin tavoitteistaan ja saavutuksistaan tiedottamiseksi sekä sen tapaan pitää yhteyttä sidosryhmiinsä unionissa tapahtumiensa, kokoustensa ja verkkosivustonsa välityksellä;

16.  toteaa asiantuntijoiden vahvistaneen, että yhteisyritys on houkutellut mukaan tyydyttävän määrän valittujen arvoketjujen aloilla toimivia unionin parhaita toimijoita; panee merkille, että teollisuuden osallistumisaste oli tasapainossa, sillä se oli 61 prosenttia osallistujien kokonaismäärästä; korostaa, että voittoa tavoittelevista yksityisistä yrityksistä 54 prosenttia on pieniä ja keskisuuria yrityksiä ja 27 prosenttia suuria yrityksiä;

17.  panee merkille, että vuonna 2018 yhteisyrityksen toimiin sisältyi 17 avustussopimusta, jotka perustuivat vuoden 2017 ehdotuspyyntöön, joten yhteisyrityksen kokonaisportfolio oli vuoden 2018 lopussa 82 sopimusta; panee lisäksi merkille, että yhteisyritys toteutti onnistuneesti vuoden 2018 ehdotuspyynnön; toteaa, että menettely aloitettiin ennen vuoden 2018 loppua 19 hyväksytyn ehdotuksen osalta;

18.  panee merkille, että vuoden 2018 ehdotuspyynnön rakenteen ja ehdotusten pisteytysjärjestelmän hallinnointitavan vuoksi toinen ehdotuspyynnön kahdesta lippulaivahankkeesta jäi rahoittamatta, vaikka kummastakin aiheesta saatiin tukikelpoisia ehdotuksia, joille annettiin suuri pistemäärä;

19.  panee tyytyväisenä merkille, että yhteisyritys saavutti vuonna 2018 kohtuullisesti sukupuolten tasapuolisen edustuksen sen eri elimissä (tiedekomitea: 60 prosenttia naisia ja 40 prosenttia miehiä; valtioiden edustajien ryhmä: 59 prosenttia naisia ja 41 prosenttia miehiä; ohjelmatoimisto: 61 prosenttia naisia ja 39 prosenttia miehiä; arviointiasiantuntijat (vuoden 2018 ehdotuspyyntö): 48 prosenttia naisia ja 52 prosenttia miehiä; hankekoordinaattorit: 45 prosenttia naisia ja 55 prosenttia miehiä), lukuun ottamatta hallintoneuvostoa (20 prosenttia naisia ja 80 prosenttia miehiä); panee merkille yhteisyrityksen huomautuksen, että se ei voi vaikuttaa hallintoneuvoston kokoonpanoon; panee tyytyväisenä merkille, että sukupuolet ovat tasapuolisesti edustettuina yhteisyrityksen hankkeissa osallisena olevan henkilöstössä (46 prosenttia naisia ja 54 prosenttia miehiä);

Hankinta- ja palvelukseenottomenettelyt

20.  panee merkille, että vuoden 2018 lopussa yhteisyrityksen palveluksessa oli 23 henkilöä eli henkilöstötaulukon mukainen enimmäismäärä; panee merkille, että vuonna 2018 käynnistettiin kaksi palvelukseenottomenettelyä, joista toinen koski sopimussuhteista toimihenkilöä ja toinen väliaikaista toimihenkilöä; panee kuitenkin merkille, että yhteisyrityksen palvelukseen otettiin kolme uutta sopimussuhteista toimihenkilöä vuonna 2018; panee lisäksi merkille, että vuoden 2018 lopussa nimitettiin yksi ehdokas väliaikaiseen toimeen ja että hän aloitti tehtävässään vuoden 2019 ensimmäisellä neljänneksellä;

Sisäinen tarkastus

21.  panee merkille, että marraskuussa 2017 sisäinen tarkastus suoritti sisäisen valvonnan standardien toteutusta biopohjaisten teollisuudenalojen yhteisyrityksessä koskevaan rajoitettuun tarkastukseen liittyvän kenttätyön; panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan tilanne vuoden 2018 lopussa osoitti, että yhteisyritys oli suurelta osin pannut täytäntöön sisäisen valvonnan standardit;

22.  panee merkille, että ohjelmatoimisto suoritti sisäisen valvonnan standardiensa itsearvioinnin arvioidakseen niiden toteutuksen nykytasoa ja määrittääkseen edellytykset sille, että organisaation sisäisen valvonnan kehyksen valmiusastetta voidaan nostaa; toteaa, että sisäinen tarkastus antoi kolme suositusta tukeakseen ja täydentääkseen yhteisyrityksen nykyisiä toimia tällä alalla; panee merkille, että ohjelmatoimisto ehdotti vastaavia toimintasuunnitelmia ja että sisäinen tarkastus piti niitä riittävinä ongelmien lieventämiseksi; panee kuitenkin huolestuneena merkille, että kolme tarkasteltua standardia olivat vielä täysin täytäntöönpanematta vuoden 2018 alussa;

23.  panee merkille, että vuotuisen toimintakertomuksen mukaan lähes kaikki sisäisen valvonnan standardit katsotaan täytäntöönpannuiksi tai suurelta osin täytäntöönpannuiksi ja että vain tietyt standardit, kuten sisäisen valvonnan standardit 8 (prosessit ja menettelyt), sisäisen valvonnan standardit 10 (liiketoiminnan jatkuvuus) ja sisäisen valvonnan standardit 11 (asiakirjahallinto), on vielä pantava täysimääräisesti täytäntöön;

24.  toteaa, että yhteisyritys käynnisti vuonna 2017 yhdessä komission tutkimuksen ja innovoinnin pääosaston yhteisen tarkastustoiminnon kanssa ensimmäisen jälkitarkastuksen, joka kohdistui Horisontti 2020 -puiteohjelman välimaksuja koskevien kuluilmoitusten satunnaisotokseen; panee merkille, että tarkastusten toinen aalto alkoi vuonna 2018, mutta tarkastettujen osallistujien vähäisen määrän vuoksi päätelmiä ei voida vielä tehdä;

25.  panee tyytyväisenä merkille tilintarkastustuomioistuimen esittämän havainnon siitä, että jäännösvirhetaso, joka oli 0,01 prosenttia Horisontti 2020 -puiteohjelman osalta, jää alle olennaisuusrajan;

26.  panee merkille, että komissio teki väliarvioinnin yhteisyrityksen toiminnasta vuosina 2014–2016 ja että esitettyjen suositusten huomioon ottamiseksi laadittiin toimintasuunnitelma; panee merkille, että toimintasuunnitelman mukaan suurin osa suositusten perusteella toteutettavista toimista oli tarkoitus toteuttaa vuosina 2018 ja 2019 ja että useita toimia on jo toteutettu;

Oikeudellinen kehys

27.  panee huolestuneena merkille, että vaikka yhteisyrityksen väliarviointi saatettiin päätökseen sen oikeudellisessa kehyksessä vahvistetun tarkan aikataulun mukaisesti, se ei kuitenkaan pystynyt tuottamaan parasta lisäarvoa yhteisyrityksen päätöksentekoprosessille tässä sen toiminnan alkuvaiheessa;

Eturistiriitojen ennaltaehkäisy ja hallinta sekä avoimuus

28.  toteaa, että yhteisyritys käynnisti yhdessä kuuden muun yhteisyrityksen kanssa yhteisyrityksiä koskevan yhteisen kiinnostuksenilmaisupyynnön valitakseen enintään seitsemän luottamuksellista neuvontaa antavaa henkilöä, jotka perustavat luottamuksellista neuvontaa antavien henkilöiden verkoston; toteaa, että tämän seurauksena johtajat nimittivät marraskuussa 2018 kaksi luottamuksellista neuvontaa antavaa henkilöä.

(1) EUVL C 426, 18.12.2019, s. 1.
(2) EUVL C 426, 18.12.2019, s. 24.
(3) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(4) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
(5) EUVL L 169, 7.6.2014, s. 130.
(6) EUVL L 38, 7.2.2014, s. 2.
(7) EUVL L 142, 29.5.2019, s. 16.
(8) EUVL C 426, 18.12.2019, s. 1.
(9) EUVL C 426, 18.12.2019, s. 24.
(10) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(11) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
(12) EUVL L 169, 7.6.2014, s. 130.
(13) EUVL L 38, 7.2.2014, s. 2.
(14) EUVL L 142, 29.5.2019, s. 16.


Vastuuvapaus 2018: Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen
PDF 141kWORD 50k
Päätös
Päätös
Päätöslauselma
1. Euroopan parlamentin päätös 13. toukokuuta 2020 vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018 (2019/2091(DEC))
P9_TA(2020)0073A9-0042/2020

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018,

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuonna 2018 sekä virastojen vastaukset(1),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman(2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

–  ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2020 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2018 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä viranomaiselle (005761/2020 – C9‑0058/2020),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(3) ja erityisesti sen 208 artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046(4) ja erityisesti sen 70 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/79/EY kumoamisesta 24. marraskuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1094/2010(5) ja erityisesti sen 64 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(6) ja erityisesti sen 108 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 70 artiklassa tarkoitettuja, SEUT-sopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen nojalla perustettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 18. joulukuuta 2018 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/715(7) ja erityisesti sen 105 artiklan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan lausunnon,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0042/2020),

1.  myöntää Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen toimitusjohtajalle vastuuvapauden viranomaisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018;

2.  esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen toimitusjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

2. Euroopan parlamentin päätös 13. toukokuuta 2020 Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen varainhoitovuoden 2018 tilien päättämisestä (2019/2091(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018,

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuonna 2018 sekä virastojen vastaukset(8),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman(9) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

–  ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2020 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2018 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä viranomaiselle (05761/2020 – C9‑0058/2020),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(10) ja erityisesti sen 208 artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046(11) ja erityisesti sen 70 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/79/EY kumoamisesta 24. marraskuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1094/2010(12) ja erityisesti sen 64 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(13) ja erityisesti sen 108 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 70 artiklassa tarkoitettuja, SEUT-sopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen nojalla perustettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 18. joulukuuta 2018 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/715(14) ja erityisesti sen 105 artiklan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan lausunnon,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0042/2020),

1.  hyväksyy Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen varainhoitovuoden 2018 tilien päättämisen;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen toimitusjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

3. Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. toukokuuta 2020, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018 (2019/2091(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan lausunnon,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0042/2020),

A.  ottaa huomioon, että Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen tulo- ja menotaulukon(15) mukaan sen lopullinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2018 oli 25 207 008 euroa, mikä merkitsee 5,03 prosentin lisäystä vuoteen 2017 verrattuna; ottaa huomioon, että viranomaisen toiminta rahoitetaan unionin rahoitusosuudella (9 365 000 euroa eli 37,15 prosenttia) sekä jäsenvaltioiden kansallisten valvontaviranomaisten rahoitusosuuksilla (15 742 008 euroa eli 62,45 prosenttia)(16);

B.  ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin toteaa kertomuksessaan Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2018 saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että viranomaisen tilit olivat luotettavat ja tilien perustana olevat toimet olivat lailliset ja sääntöjenmukaiset;

Talousarvio- ja varainhallinto

1.  panee tyytyväisenä merkille, että varainhoitovuonna 2018 toteutetun talousarvion seurannan tuloksena talousarvion toteutusaste oli 100 prosenttia eli 0,21 prosenttia korkeampi kuin vuonna 2017; panee lisäksi merkille, että maksumäärärahojen käyttöaste oli 85,48 prosenttia, mikä merkitsee 2,61 prosentin vähennystä vuoteen 2017 verrattuna;

2.  toteaa, että viranomaisen työmäärä kasvaa jatkuvasti ja työhön sisältyy sekä sääntelytehtäviä että unionin oikeuden täytäntöönpanon valvontaa ja soveltamista;

Tuloksellisuus

3.  panee merkille, että kullakin viranomaisen kolmella toiminnallisesti kohdennetulla strategisella tavoitteella on keskeiset tulosindikaattorit, joilla arvioidaan sen toiminnasta saatavaa lisäarvoa ja sen talousarviohallinnon parantamista sisäisesti käytettävien muiden indikaattoreiden lisäksi;

4.  panee merkille, että viranomainen saavutti tavoitteensa 11 keskeisen tulosindikaattorin kohdalla; toteaa, että se oli hyvin lähellä saavuttaa myös tavoittamatta jääneet kahdessa keskeisessä tulosindikaattorissa kuvatut tavoitteet;

5.  panee merkille, että suurin osa viranomaisen suunnitellusta työstä (218 tuotetta ja palvelua) toimitettiin onnistuneesti ja että 25 tuotteen ja palvelun toteutus viivästyi vähän riittämättömien resurssien sekä vaatimusten ja painopisteiden muuttumisen vuoksi; panee merkille myös, että vain kolme toimintalinjaa jäi toteuttamatta suunnitellulla tavalla tai niiden toteutus viivästyi liikaa;

6.  panee merkille, että viranomainen aikoo korvata nykyisen sähköisen henkilöresurssien hallintajärjestelmänsä komission tarjoamalla Sysper-järjestelmällä; panee huolestuneena merkille Sysper 2:n täytäntöönpanon viivästymisen; kehottaa viranomaista tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle asian edistymisestä;

7.  panee tyytyväisenä merkille, että viranomainen pyrkii tunnistamaan ennakoivasti tehokkuus- ja synergiamahdollisuuksia muiden virastojen ja etenkin Euroopan pankkiviranomaisen (EPV) ja Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (ESMA) kanssa Euroopan valvontaviranomaisten yhteiskomitean ja yhteisten hankintojen kautta; suhtautuu myönteisesti viranomaisen ensisijaiseen tavoitteeseen kehittää yhteistyössä EPV:n ja ESMAn kanssa yhteisiä ohjeita siitä, miten rahanpesun torjunta ja terrorismin rahoituksen riskit otetaan huomioon vakavaraisuusvalvonnassa; kannustaa voimakkaasti viranomaista pyrkimään aktiivisesti lisäämään ja laajentamaan yhteistyötä kaikkien unionin virastojen kanssa; kehottaa viranomaista myös selvittämään mahdollisia tapoja yhdistää sen muita kuin asiantuntijayksiköitä, esim. tieto- ja viestintätekniikkayksikön, muiden unionin virastojen kanssa;

8.  korostaa, että viranomaisella on olennainen rooli unionin rahoitusjärjestelmän yhteisen valvontajärjestelmän edistämisessä, jotta voidaan varmistaa rahoitusvakaus, paremmin integroidut, tehokkaammat ja turvallisemmat rahoitusmarkkinat sekä kuluttajansuojan korkea taso unionissa edistämällä tavara- ja rahoituspalvelumarkkinoiden oikeudenmukaisuutta ja avoimuutta;

9.  korostaa, että viranomaisella on keskeinen tehtävä, sillä se auttaa luomaan yhteisiä, laadukkaita sääntely- ja valvontastandardeja ja -käytäntöjä, myötävaikuttaa oikeudellisesti sitovien unionin säädösten yhdenmukaiseen soveltamiseen, edistää ja helpottaa tehtävien ja vastuun siirtoa toimivaltaisten viranomaisten välillä, seuraa ja arvioi markkinakehitystä omalla vastuualueellaan sekä edistää vakuutuksenottajien, eläkejärjestelmien jäsenten ja edunsaajien suojaa;

10.  korostaa tarkemman valvonnan tarvetta tietyissä jäsenvaltioissa, jotta voidaan puuttua haavoittuvuuksiin näiden jäsenvaltioiden vakuutusmarkkinoilla ja suojella kuluttajia monikansallisten vakuutusyhtiöiden epäreiluilta käytännöiltä;

11.  tähdentää, että viranomaisen olisi pitäydyttävä ainoastaan Euroopan parlamentin ja neuvoston sille osoittamissa tehtävissä ja toimeksiannossa ja hyödynnettävä niiden tarjoamia toimintamahdollisuuksia täysin samalla kun se pitää huolen siitä, että kaikki tehtävät hoidetaan kokonaisuudessaan ja määräajassa, eikä se saa koskaan pyrkiä ylittämään toimeksiantonsa mukaisia valtuuksia; huomauttaa, että keskittyminen parlamentin ja neuvoston osoittamaan toimeksiantoon auttaa käyttämään resurssit tehokkaammin ja vaikuttavammin;

12.  yhtyy tilintarkastustuomioistuimen huoleen siitä, että kansallisilla valvontaviranomaisilla on vertaisarviointien välityksellä ratkaiseva sananvalta viranomaisen tärkeimmässä hallintoelimessä, mikä tarkoittaa, että ne voivat päättää viranomaisen toimien laajuuden niiden oman vaikuttavuuden tarkistamista silmällä pitäen;

Henkilöstöpolitiikka

13.  panee merkille, että 31. joulukuuta 2018 henkilöstötaulukosta oli täytettynä 95,54 prosenttia ja että 107 väliaikaista tointa unionin talousarviossa hyväksytyistä 112 väliaikaisesta toimesta oli täytettynä (vuonna 2017 hyväksyttyjä toimia oli 101); panee merkille, että vuonna 2018 viranomaisen palveluksessa työskenteli lisäksi 33 sopimussuhteista toimihenkilöä ja 18 kansallista asiantuntijaa;

14.  pitää valitettavana, että miehet (kuusi jäsentä) ja naiset (yksi jäsen) eivät ole tasapuolisesti edustettuina johtokunnassa; panee merkille, että viranomaisen mukaan ylempien johtajien kohdalla sukupuolet olivat vuonna 2018 melko tasapuolisesti edustettuina (viisi miestä ja kolme naista);

15.  toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen mukaan viranomainen ei ole vielä saattanut päätökseen siirtymistä sääntelytehtävistä valvontatehtäviin ja viranomaisen olisi lisättävä valvontatehtäviin osoitettavia henkilöresursseja;

Hankinnat

16.  panee huolestuneena merkille, että viranomaisen yhteen hankintamenettelyyn soveltamat sopimuksentekoperusteet muodostuivat kilpailuun perustumattomista hintatekijöistä; kehottaa viranomaista käyttämään sopimuksentekoperusteita, jotka muodostuvat kilpailuun perustuvista hintatekijöistä;

Eturistiriitojen ennaltaehkäisy ja hallinta sekä avoimuus

17.  panee merkille viranomaisen jo käyttöön ottamat toimenpiteet sekä sen jatkuvat pyrkimykset avoimuuden varmistamiseksi, eturistiriitojen ehkäisemiseksi ja hallitsemiseksi ja väärinkäytösten paljastajien suojelemiseksi; toteaa, että viranomainen julkistaa verkkosivustollaan luettelon ulkoisten sidosryhmien kanssa pidetyistä kokouksista;

18.  korostaa avoimen, tehokkaan ja riippumattoman hallinnon merkitystä kaikkien unionin virastojen ja koko unionin kannalta; muistuttaa pyöröovi-ilmiöön kuuluvien tilanteiden aiheuttamasta eturistiriitaongelmasta ja korostaa, että tällaisten kysymysten käsitteleminen edellyttää yhtenäistä oikeuskehystä;

Sisäiset kontrollit

19.  panee merkille, että komission sisäinen tarkastus julkaisi viranomaisen stressitestejä koskevan tarkastuskertomuksen, jonka johdosta annettiin viisi parannussuositusta ja ryhdyttiin toteuttamaan toimintasuunnitelmaa;

20.  panee merkille, että vuonna 2018 viranomainen käytti 29:ää tilapäistyöntekijää vuokratyöyritysten kanssa tehtyjen sopimusten kautta; muistuttaa, että direktiivin 2008/104/EY(17) mukaan näillä työntekijöillä olisi oltava samat työehdot ja -olot kuin viranomaisen suoraan palkkaamilla työntekijöillä; panee huolestuneena merkille, että sopimuksissa ei vaadittu vuokratyöyrityksiä noudattamaan kyseisiä työehtoja, mikä aiheutti oikeudenkäyntien ja maineeseen liittyviä riskejä; kehottaa viranomaista perehtymään tilapäistyöntekijöidensä työehtoihin ja -oloihin ja huolehtimaan siitä, että ne ovat unionin ja kansallisen työlainsäädännön mukaisia;

Muita huomautuksia

21.  toteaa, että tulevaisuudessa viranomaisen tulot mahdollisesti vähenevät Yhdistyneen kuningaskunnan unionista eromaisen seurauksena; panee merkille, että viranomainen antoi vakuutuksenantajille ja kansallisille valvontaviranomaisille kaksi lausuntoa toimenpiteistä, joilla pyritään välttämään palvelukatkot ja minimoimaan riskit;

22.  korostaa rahoitusjärjestelmän vastuuta pyrittäessä vastaamaan kestävyyshaasteisiin ja varmistamaan, että unioni täyttää velvoitteet, joihin se on sitoutunut ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen puitteissa tehdyn Pariisin sopimuksen yhteydessä; korostaa viranomaisen tärkeää roolia ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvien tekijöiden sisällyttämisessä sääntely- ja valvontakehykseen sekä pantaessa liikkeelle ja ohjattaessa yksityisen pääoman virtoja kestäviin investointeihin; korostaa siksi, että tarvitaan riittävästi resursseja, jotta voidaan valvoa tapaa, jolla rahoituslaitokset ja toimivaltaiset kansalliset viranomaiset panevat tätä kehystä täytäntöön;

23.  kehottaa viranomaista keskittymään tutkimustensa tulosten levittämiseen yleisölle ja pyrkimään saavuttamaan yleisön sosiaalisen median ja muiden viestintäkanavien avulla;

o
o   o

24.  viittaa vastuuvapauden myöntämistä koskevaan päätökseen liittyvien muiden, luonteeltaan yleisten huomautusten osalta erillisvirastojen toiminnan tuloksellisuudesta, varainhoidosta ja sen valvonnasta 14. toukokuuta 2020 antamaansa päätöslauselmaan(18).

(1) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 1.
(2) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 34.
(3) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(4) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
(5) EUVL L 331, 15.12.2010, s. 48.
(6) EUVL L 328, 7.12.2013, s. 42.
(7) EUVL L 122, 10.5.2019, s. 1.
(8) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 1.
(9) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 34.
(10) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(11) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
(12) EUVL L 331, 15.12.2010, s. 48.
(13) EUVL L 328, 7.12.2013, s. 42.
(14) EUVL L 122, 10.5.2019, s. 1.
(15) EUVL C 108, 22.3.2018, s. 147.
(16) EUVL C 108, 22.3.2018, s. 149.
(17) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/104/EY, annettu 19. marraskuuta 2008, vuokratyöstä (EUVL L 327, 5.12.2008, s. 9).
(18) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0121.


Vastuuvapaus 2018: ECSEL-yhteisyritys
PDF 141kWORD 44k
Päätös
Päätös
Päätöslauselma
1. Euroopan parlamentin päätös 13. toukokuuta 2020 vastuuvapauden myöntämisestä ECSEL-yhteisyrityksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018 (2019/2106(DEC))
P9_TA(2020)0074A9-0045/2020

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon ECSEL-yhteisyrityksen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018,

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n yhteisyrityksistä varainhoitovuodelta 2018 sekä yhteisyritysten vastaukset(1),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman(2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

–  ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2020 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2018 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä yhteisyritykselle (05763/2019 – C9‑0072/2019),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(3) ja erityisesti sen 209 artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046(4) ja erityisesti sen 71 artiklan,

–  ottaa huomioon ECSEL-yhteisyrityksen perustamisesta 6. toukokuuta 2014 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 561/2014(5) ja erityisesti sen 12 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 209 artiklassa tarkoitettujen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 110/2014(6),

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 71 artiklassa tarkoitettujen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten varainhoidon malliasetuksesta 13. maaliskuuta 2019 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/887(7),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0045/2020),

1.  myöntää ECSEL-yhteisyrityksen toimitusjohtajalle vastuuvapauden yhteisyrityksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018;

2.  esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman ECSEL-yhteisyrityksen toimitusjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

2. Euroopan parlamentin päätös 13. toukokuuta 2020 ECSEL-yhteisyrityksen varainhoitovuoden 2018 tilien päättämisestä (2019/2106(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon ECSEL-yhteisyrityksen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018,

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n yhteisyrityksistä varainhoitovuodelta 2018 sekä yhteisyritysten vastaukset(8),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman(9) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

–  ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2020 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2018 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä yhteisyritykselle (05763/2019 – C9‑0072/2019),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(10) ja erityisesti sen 209 artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046(11) ja erityisesti sen 71 artiklan,

–  ottaa huomioon ECSEL-yhteisyrityksen perustamisesta 6. toukokuuta 2014 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 561/2014(12) ja erityisesti sen 12 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 209 artiklassa tarkoitettujen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 110/2014(13),

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 71 artiklassa tarkoitettujen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten varainhoidon malliasetuksesta 13. maaliskuuta 2019 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/887(14),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0045/2020),

1.  hyväksyy ECSEL-yhteisyrityksen varainhoitovuoden 2018 tilien päättämisen;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ECSEL-yhteisyrityksen toimitusjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

3. Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. toukokuuta 2020, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä ECSEL-yhteisyrityksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018 (2019/2106(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä ECSEL-yhteisyrityksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0045/2020),

A.  ottaa huomioon, että elektronisia komponentteja ja järjestelmiä Euroopan johtoasemaa varten koskeva ECSEL-yhteisyritys perustettiin 7. kesäkuuta 2014 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 187 artiklan mukaisesti, sen tehtävänä on panna täytäntöön yhteinen teknologia-aloite ”Elektroniset komponentit ja järjestelmät Euroopan johtoasemaa varten” (ECSEL) ja se on voimassa 31. joulukuuta 2024 asti;

B.  ottaa huomioon, että kesäkuussa 2014 neuvoston asetuksella (EU) N:o 561/2014(15) perustettu yhteisyritys korvasi ARTEMIS- ja ENIAC-yhteisyritykset ja toimi niiden seuraajana;

C.  ottaa huomioon, että yhteisyrityksen osakkaita ovat unioni, jäsenvaltiot ja vapaaehtoisesti assosioituneet maat (jäljempänä ’osallistujavaltiot’) sekä yksityisinä osakkaina organisaatiot, jotka edustavat niihin kuuluvia yrityksiä ja muita organisaatioita, jotka toimivat unionissa aktiivisesti elektronisten komponenttien ja järjestelmien alalla;

D.  toteaa, että yhteisyritykselle koko Horisontti 2020 -kaudella suoritettavien rahoitusosuuksien ennakoidaan jakautuvan seuraavasti: 1 184 874 000 euroa unionilta, 1 170 000 000 euroa osallistujavaltioilta ja 1 657 500 000 euroa yksityisiltä osakkailta;

Talousarvio- ja varainhallinto

1.  toteaa tilintarkastustuomioistuimen katsovan kertomuksessaan yhteisyrityksen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2018, että tilinpäätös antaa kaikilta olennaisilta osiltaan oikeat ja riittävät tiedot yhteisyrityksen taloudellisesta asemasta 31. päivältä joulukuuta 2018 sekä sen toimien tuloksista, rahavirroista ja nettovarallisuuden muutoksista mainittuna päivänä päättyneeltä varainhoitovuodelta yhteisyrityksen varainhoitosääntöjen ja komission tilinpitäjän vahvistamien kirjanpitosääntöjen mukaisesti;

2.  toteaa, että yhteisyrityksen varainhoitovuoden 2018 lopulliseen talousarvioon sisältyi 194 100 000 euroa maksusitoumusmäärärahoja ja 310 554 000 euroa maksumäärärahoja; toteaa, että maksusitoumusmäärärahojen käyttöaste oli 98 prosenttia ja maksumäärärahojen käyttöaste 65 prosenttia;

3.  toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksessa todetaan, että yhteisyrityksen varainhoitovuodelta 2018 annetun tilinpäätöksen perustana olevat toimet olivat kaikilta olennaisilta osiltaan lailliset ja sääntöjenmukaiset;

4.  toteaa, että unioni osoitti vuoden 2018 loppuun mennessä seitsemännen puiteohjelman varoista 637 600 000 euroa yhteisten toimien yhteisrahoitukseen ja vielä 17 900 000 euroa näitä toimia koskevien hallinnollisten kulujen yhteisrahoitukseen; toteaa, että seitsemännen puiteohjelman operatiivisiin toimiin liittyvän sitoumuksen kumulatiivinen arvo oli 606 000 000 euroa ja että asianomaisten maksujen kumulatiivinen määrä oli 529 000 000 euroa; toteaa, että vuonna 2018 seitsemännen puiteohjelman hankkeisiin käytettävissä olevien 98 000 000 euron maksumäärärahojen käyttöaste oli alhainen (42 prosenttia), mikä johtui pääasiassa siitä, että kansalliset rahoitusviranomaiset esittivät käynnissä olevien seitsemännen puiteohjelman toimia koskevien hankkeiden päättymistä koskevat lausunnot viiveellä;

5.  panee merkille, että yhteisyritys suoritti seitsemännen puiteohjelman hankkeiden yhteydessä maksuja 41 000 000 euroa, mikä vastaa 22:ta prosenttia toimintaan liittyvien maksujen kokonaismäärästä vuonna 2018; toteaa lisäksi, että jäännösvirhetaso oli 3,36 prosenttia vuoden lopussa;

6.  huomauttaa, että seitsemännen puiteohjelman toimintaan liittyvien maksujen osalta yhteisyritys on edelleen riippuvainen sen osallistujavaltioiden kansallisista rahoitusviranomaisista, mikä lisää loppumaksujen viivästymisen riskiä;

7.  toteaa huolestuneena, että vuonna 2018 osallistujavaltiot, joiden on rahoitettava yhteisyrityksen Horisontti 2020 -hankkeiden operatiivisia toimia ainakin 1 170 000 000 eurolla, tekivät sitoumuksia 564 000 000 euron arvosta ja niiden suorittamien maksujen määrä oli 178 000 000 euroa, mikä vastaa 15:tä prosenttia kaikista vaadituista rahoitusosuuksista; toteaa, että osallistujavaltioiden rahoitusosuuksien alhainen taso johtui siitä, että tietyt osallistujavaltiot ottavat kulut huomioon ja raportoivat niistä yhteisyritykselle vasta tukemiensa Horisontti 2020 -hankkeiden lopussa; toteaa, että Horisontti 2020 -puiteohjelman hankkeisiin käytettävissä olleiden maksusitoumusmäärärahojen käyttöaste oli 100 prosenttia ja maksumäärärahojen käyttöaste 72 prosenttia ja että maksumäärärahojen käyttöaste aleni, koska yhteisyritykselle osoitettiin ylimääräinen 20 000 000 euron maksuosuus joulukuussa 2018;

8.  toteaa, että teollisuutta edustavien osakkaiden rahoitusosuudet yhteisyrityksen toiminnasta olivat 1 657 500 000 euroa ja että vuoden 2018 lopussa yhteisyritys arvioi, että ne olivat suorittaneet tästä määrästä luontoissuorituksia 705 400 000 euron verran, kun taas unionin käteissuoritusten määrä oli 512 000 000 euroa; toteaa lisäksi, että teollisuutta edustavien osakkaiden käteissuoritukset olivat 11 300 000 euroa ja että ne olivat raportoineet 694 100 000 euron luontoissuoritukset, joita ei ollut validoitu;

Tuloksellisuus

9.  panee merkille, että toiminnan ja ohjelman tuloksellisuuden mittaamiseen käytetään keskeisiä tulosindikaattoreita ja että yhteisyritys tekee yhteistyötä muiden yhteisyritysten ja sidosryhmiensä kanssa määritelläkseen yhteiset vaikutusta koskevat keskeiset tulosindikaattorit ja menetelmät näiden keskeisten tulosindikaattoreiden arvioimiseksi;

10.  toteaa, että hallintokulujen osuus (hallinto- ja toimintatalousarvio) oli alle viisi prosenttia, mikä viittaa siihen, että yhteisyrityksen organisaatiorakenne on varsin kevyt ja tehokas;

11.  suhtautuu myönteisesti siihen, että yhteisyritysohjelmassa vuonna 2018 saavutettu kokonaisvipuvaikutus laskettuna siten, että Horisontti 2020 -puiteohjelman kustannuksista vähennetään unionin rahoitus ja tämä jaetaan unionin rahoituksella, on kolme, mikä ylittää koko kauden 2014–2020 tavoitellun vipuvaikutuksen; toteaa lisäksi, että saavutettu kokonaisvipuvaikutus on 3,3, jos perustana käytetään kansallisia kustannuksia;

12.  panee merkille, että yhteisyritys on pyrkinyt vakiinnuttamaan ja kehittämään toimintaansa, jotta se olisi sujuvaa ja tehokasta; panee merkille, että vuonna 2018 käynnistettiin neljä ehdotuspyyntöä, joiden tuloksena valittiin 13 yhteistyöhanketta ja kaksi koordinointi- ja tukitoimea;

13.  panee merkille, että yhteisyritys käynnisti kaksi ehdotuspyyntöä; toteaa, että vaikka ehdotusten määrä väheni neljäntenä vuonna peräkkäin, valittujen ehdotusten määrä on sama kuin vuonna 2017;

14.  toteaa, että tehokas viestintä on olennaista unionin rahoittamien hankkeiden onnistumisen kannalta; katsoo, että on tärkeää lisätä yhteisyrityksen saavutusten näkyvyyttä ja levittää enemmän tietoa niiden tuottamasta lisäarvosta; kehottaa yhteisyritystä jatkamaan ennakoivia tiedotuskäytäntöjä levittämällä tutkimustuloksensa yleisölle esimerkiksi sosiaalisen median tai muiden viestintäkanavien kautta ja lisäämään siten yleistä tietoisuutta unionin tuen vaikutuksesta kiinnittäen erityistä huomiota markkinoille pääsyyn;

Henkilöstö

15.  panee merkille, että henkilöstötaulukossa olevasta 31 toimesta vuonna 2018 oli täytetty 30 tointa, joista 14 oli väliaikaisia toimihenkilöitä ja 16 sopimussuhteisia toimihenkilöitä; panee myös merkille, että vuonna 2018 täytettiin kaksi hallintopäällikön tointa ja yksi talousjohtajan toimi sekä yksi ohjelmavastaavan toimi;

16.  panee merkille yhteisyrityksen vuotuisen toimintakertomuksen 2018 tiedot, jotka koskevat ECSEL-hankkeiden sukupuolijakaumaa ja joista käy ilmi, että vuonna 2018 aloitetuissa ECSEL-hankkeissa ja kyseisenä vuonna raportoiduissa (vuosina 2014, 2015 ja 2016 aloitetuissa) hankkeissa osallisina olevien naisten kokonaismäärä oli yhteensä 3 336 (18 prosenttia), kun miesten määrä oli 14 820 (82 prosenttia); panee merkille, että ECSEL-hankkeisiin osallistuvien, rahoitusta saavien yritysten koko henkilöstö ei harjoita tutkimustoimintaa ja että tutkimushenkilöstöstä vain 16 prosenttia on naisia;

Hankinnat

17.  panee erittäin huolestuneena merkille, että tilintarkastustuomioistuin havaitsi merkittäviä puutteita hallinnollisia palveluja koskevien hankintamenettelyjen hallinnoinnissa; panee yhteisyrityksen vastauksista merkille, että tätä kysymystä käsittelemään on nimitetty talousarviota, hankintoja ja sopimuksia käsittelevä hallintoavustaja;

Sisäiset kontrollit

18.  pitää myönteisenä, että yhteisyritys on arvioinut kansallisten rahoitusviranomaisten jälkitarkastusten täytäntöönpanoa ja että se on saanut kansallisilta rahoitusviranomaisilta kirjalliset lausunnot, joiden mukaan tapahtumien laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta saatiin kohtuullinen varmuus kansallisten menettelyjen täytäntöönpanon perusteella; panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksessa viitataan siihen, että Horisontti 2020 -puiteohjelman maksuihin kohdistettavista jälkitarkastuksista vastaa komission yhteinen tarkastus ja että yhteisyritys laski vuoden 2018 lopussa jäännösvirhetasoksi 1,15 prosenttia;

19.  toteaa, että kansallisten rahoitusviranomaisten soveltamien menetelmien ja menettelyjen erilaisuutta koskeva ongelma ei ole enää merkityksellinen Horisontti 2020 -hankkeiden täytäntöönpanon kannalta, sillä jälkitarkastukset ovat jatkossa yhteisyrityksen tai komission vastuulla; panee merkille, että Horisontti 2020 -puiteohjelman yhteisen jälkitarkastussuunnitelman määräysten mukaisesti yhteisyritys sai kansallisilta rahoitusviranomaisilta 22 lausumaa kaikkiaan 27 lausumasta, ja toteaa, että ne tarjoavat kohtuullisen suojan sen osakkaiden taloudellisille eduille;

20.  panee merkille, että komissio suoritti ARTEMIS- ja ENIAC-yhteisyrityksiä koskevan, vuodet 2008–2013 kattavan loppuarvioinnin sekä Horisontti 2020 -puiteohjelman puitteissa toimivaa yhteisyritystä koskevan, vuodet 2014–2016 kattavan väliarvioinnin; toteaa, että yhteisyritys valmisteli ja hyväksyi toimintasuunnitelman puuttuakseen näissä arvioinneissa annettuihin suosituksiin ja että jotkut toimet on jo käynnistetty; toteaa, että suurin osa toimista on vielä toteuttamatta vuonna 2019, kun taas osan toimista katsottiin olevan yhteisyrityksen toimintamahdollisuuksien ulkopuolella;

21.  panee merkille, että yhden teollisuutta edustavan osakkaan kanssa viestintäpalvelujen tarjoamisesta ja tapahtumien järjestämisestä tehdyn palvelutasosopimuksen täytäntöönpanoa koskeva loppumaksu suoritettiin ilman tarvittavia todentavia asiakirjoja;

22.  pyytää tilintarkastustuomioistuinta arvioimaan luontoissuoritusten laskemisessa ja niiden arvon määrittämisessä käytettävän menetelmän asianmukaisuuden ja luotettavuuden ja ehdottaa, että arvioinnissa tarkastellaan luontoissuoritusten täytäntöönpanoa varten laadittujen ohjeiden muotoilua ja niiden lujuutta, jotta tuettaisiin luontoissuoritusten suunnitteluun, niistä raportointiin ja niiden todentamiseen liittyvää prosessia;

23.  panee huolestuneena merkille, että yhteisyritys havaitsi, että ENIAC-yhteisyritys oli jättänyt laskuttamatta hallinnollisia kuluja koskevat yli 1 000 000 euron käteissuoritukset teollisuutta edustavalta AENEAS-osakkaalta ennen yhteisyrityksen perustamista; toteaa, että tämän ongelman ratkaisemiseksi yhteisyritys sai osakkailtaan 1 000 000 euroa ennakkoon maksettuna käteissuorituksena; kehottaa yhteisyritystä esittämään veloituslaskun viipymättä;

Sisäinen tarkastus

24.  toteaa, että vuonna 2018 komission sisäinen tarkastus suoritti riskinarvioinnin; toteaa, että sisäinen tarkastus seurasi Horisontti 2020 -puiteohjelman avustusprosessia ja yhteisyrityksen tuloksellisuutta koskevien tarkastussuositustensa täytäntöönpanoa; panee merkille, että sisäinen tarkastus on todennut, että kaikki suositukset on pantu asianmukaisesti täytäntöön;

Henkilöstöhallinto

25.  toteaa, että yhteisyrityksessä oli 30 työntekijää 31. joulukuuta 2018; panee merkille, että vuoden 2018 aikana yhteisyritys täytti kaksi toimea, jotka olivat hallinto- ja talouspäällikkö ja ohjelmavastaava, ja ilmoitti yhdestä täytettävästä kansallisen asiantuntijan toimesta;

26.  toteaa, että yhteisyrityksen organisaatiokaaviota päivitettiin 6. elokuuta 2018 organisaatiorakenteen mukauttamiseksi asiantuntemusta koskeviin painopisteisiin ja tarpeisiin; panee merkille, että hallintoneuvosto vahvisti tammikuussa 2018 viisi uutta henkilöstösääntöjen täytäntöönpanosääntöä.

(1) EUVL C 426, 18.12.2019, s. 1.
(2) EUVL C 426, 18.12.2019, s. 24.
(3) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(4) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
(5) EUVL L 169, 7.6.2014, s. 152.
(6) EUVL L 38, 7.2.2014, s. 2.
(7) EUVL L 142, 29.5.2019, s. 16.
(8) EUVL C 426, 18.12.2019, s. 1.
(9) EUVL C 426, 18.12.2019, s. 24.
(10) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(11) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
(12) EUVL L 169, 7.6.2014, s. 152.
(13) EUVL L 38, 7.2.2014, s. 2.
(14) EUVL L 142, 29.5.2019, s. 16.
(15) EUVL L 169, 7.6.2014, s. 152.


Vastuuvapaus 2018: Toinen innovatiiviset lääkkeet -aloitetta toteuttava yhteisyritys (IMI2)
PDF 146kWORD 52k
Päätös
Päätös
Päätöslauselma
1. Euroopan parlamentin päätös 13. toukokuuta 2020 vastuuvapauden myöntämisestä toisen innovatiiviset lääkkeet -aloitetta toteuttavan yhteisyrityksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018 (2019/2103(DEC))
P9_TA(2020)0075A9-0046/2020

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon toisen innovatiiviset lääkkeet -aloitetta toteuttavan yhteisyrityksen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018,

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n yhteisyrityksistä varainhoitovuodelta 2018 sekä yhteisyritysten vastaukset(1),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman(2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

–  ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2020 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2018 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä yhteisyritykselle (05763/2020 – C9‑0069/2020),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(3) ja erityisesti sen 209 artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046(4) ja erityisesti sen 71 artiklan,

–  ottaa huomioon toisen innovatiiviset lääkkeet -aloitetta toteuttavan yhteisyrityksen perustamisesta 6. toukokuuta 2014 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 557/2014(5) ja erityisesti sen 12 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 209 artiklassa tarkoitettujen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten varainhoidon malliasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 110/2014(6),

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 71 artiklassa tarkoitettujen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten varainhoidon malliasetuksesta 13. maaliskuuta 2019 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/887(7),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön A9-0046/2020),

1.  myöntää toisen innovatiiviset lääkkeet -aloitetta toteuttavan yhteisyrityksen toimitusjohtajalle vastuuvapauden yhteisyrityksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018;

2.  esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman toisen innovatiiviset lääkkeet -aloitetta toteuttavan yhteisyrityksen toimitusjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

2. Euroopan parlamentin päätös 13. toukokuuta 2020 toisen innovatiiviset lääkkeet ‑aloitetta toteuttavan yhteisyrityksen varainhoitovuoden 2018 tilien päättämisestä (2019/2103(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon toisen innovatiiviset lääkkeet -aloitetta toteuttavan yhteisyrityksen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018,

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n yhteisyrityksistä varainhoitovuodelta 2018 sekä yhteisyritysten vastaukset(8),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman(9) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

–  ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2020 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2018 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä yhteisyritykselle (05763/2020 – C9‑0069/2020),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(10) ja erityisesti sen 209 artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046(11) ja erityisesti sen 71 artiklan,

–  ottaa huomioon toisen innovatiiviset lääkkeet -aloitetta toteuttavan yhteisyrityksen perustamisesta 6. toukokuuta 2014 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 557/2014(12) ja erityisesti sen 12 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 209 artiklassa tarkoitettujen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten varainhoidon malliasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 110/2014(13),

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 71 artiklassa tarkoitettujen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten varainhoidon malliasetuksesta 13. maaliskuuta 2019 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/887(14),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön A9-0046/2020),

1.  hyväksyy toisen innovatiiviset lääkkeet -aloitetta toteuttavan yhteisyrityksen varainhoitovuoden 2018 tilien päättämisen;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen toisen innovatiiviset lääkkeet ‑aloitetta toteuttavan yhteisyrityksen toimitusjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

3. Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. toukokuuta 2020, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä toisen innovatiiviset lääkkeet -aloitetta toteuttavan yhteisyrityksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018 (2019/2103(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä toisen innovatiiviset lääkkeet -aloitetta toteuttavan yhteisyrityksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön A9-0046/2020),

A.  ottaa huomioon, että innovatiivisia lääkkeitä koskevaa yhteistä teknologia-aloitetta toteuttava yhteisyritys (IMI-yhteisyritys) perustettiin joulukuussa 2007 kymmeneksi vuodeksi ja että sen tavoitteena oli parantaa huomattavasti lääkekehitysprosessin tehokkuutta ja vaikuttavuutta, jotta lääkeala tuottaisi pitkällä aikavälillä tehokkaampia ja turvallisempia innovatiivisia lääkkeitä;

B.  ottaa huomioon, että toukokuussa 2014 annetulla asetuksella (EU) N:o 557/2014(15) perustettiin toinen innovatiiviset lääkkeet -aloitetta toteuttava yhteisyritys (IMI2-yhteisyritys) kaudeksi, joka päättyy 31. joulukuuta 2024; ottaa huomioon, että se korvasi IMI-yhteisyrityksen kesäkuussa 2014 ja jatkaa sen toimintaa, jotta seitsemänteen puiteohjelmaan liittyvä tutkimustoiminta voidaan saattaa päätökseen ja jotta voidaan käynnistää uusi hanke Horisontti 2020 -puiteohjelmassa;

C.  ottaa huomioon, että IMI-yhteisyrityksen ja IMI2-yhteisyrityksen perustajaosakkaita ovat komission edustama unioni ja Euroopan lääketeollisuuden yhdistysten liitto;

D.  ottaa huomioon, että unioni rahoittaa IMI-yhteisyritystä seitsemännen puiteohjelman talousarviosta enintään 1 000 000 000 eurolla kymmenen vuoden ajan ja että perustajaosakkaiden on katettava käyttökustannuksia samansuuruisilla osuuksilla, joista kumpikaan ei ylitä neljää prosenttia unionin koko rahoitusosuudesta;

E.  ottaa huomioon, että unioni rahoittaa IMI2-yhteisyritystä tutkimuksen ja Horisontti 2020 -puiteohjelman talousarviosta enintään 1 638 000 000 eurolla kymmenen vuoden ajan, että komissiota lukuun ottamatta osakkaiden on katettava 50 prosenttia käyttökustannuksista ja että niiden on osallistuttava toimintakustannuksiin käteissuorituksin ja/tai luontoissuorituksin, joiden arvo on yhtä suuri kuin unionin rahoitusosuus;

Talousarvio- ja varainhallinto

1.  panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin katsoo kertomuksessaan IMI2-yhteisyrityksen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2018, että tilinpäätös antaa kaikilta olennaisilta osiltaan oikeat ja riittävät tiedot yhteisyrityksen taloudellisesta asemasta 31 päivältä joulukuuta 2018 sekä sen toimien tuloksista, sen rahavirroista ja nettovarallisuuden muutoksista mainittuna päivänä päättyneeltä varainhoitovuodelta yhteisyrityksen varainhoitosääntöjen ja komission tilinpitäjän vahvistamien kirjanpitosääntöjen mukaisesti;

2.  panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen mukaan IMI2-yhteisyrityksen vuoden 2018 tilien perustana olevat toimet olivat kaikilta olennaisilta osiltaan lailliset ja sääntöjenmukaiset;

3.  panee merkille, että varainhoitovuoden 2018 lopullisessa talousarviossa oli 275 600 000 euroa maksusitoumusmäärärahoja (187 900 000 euroa vuonna 2017) ja 235 900 000 euroa maksumäärärahoja (206 400 000 euroa vuonna 2017); toteaa, että mukaan lukien edeltävien vuosien käyttämättä olevat määrärahat sekä käyttötarkoitukseensa sidotut tulot maksusitoumusmäärärahoja oli käytettävissä yhteensä 485 596 000 euroa (322 400 000 euroa vuonna 2017) ja maksumäärärahoja 235 963 021 euroa (206 400 000 euroa vuonna 2017);

4.  toteaa, että teollisuutta edustavien osakkaiden oli määrä maksaa IMI-yhteisyrityksen toimintaan 1 000 000 000 euron osuus, josta IMI2-yhteisyritys oli validoinut vuoden 2018 loppuun mennessä 655 200 000 euroa luontois- ja käteissuorituksia, tarkemmin sanottuna 633 300 000 euroa luontoissuorituksia ja 21 900 000 euroa käteissuorituksia; huomauttaa, että IMI2-yhteisyrityksen osakkaat olivat lisäksi raportoineet 80 600 000 euron luontoissuorituksista, joita ei ollut validoitu; korostaa, että teollisuutta edustavien osakkaiden luontois- ja käteissuoritusten kokonaismäärä oli näin ollen vuoden 2018 loppuun mennessä 735 800 000 euroa ja seitsemänteen tutkimuksen puiteohjelmaan liittyviin IMI2-yhteisyrityksen toimiin kohdistuvat unionin käteissuoritukset olivat 916 000 000 euroa;

5.  panee tyytyväisenä merkille, että IMI-yhteisyrityksessä seitsemännen puiteohjelman hankkeiden maksumäärärahojen käyttöaste oli 88 prosenttia, mikä on parannus edelliseen kauteen verrattuna, jolloin käyttöaste jäi alle 75 prosentin neljänä peräkkäisenä vuotena; toteaa lisäksi, että maksumäärärahojen käyttöaste Horisontti 2020 -puiteohjelmassa oli 86 prosenttia ja että vuonna 2018 hallinnollisten menoihin ja toimintamenoihin liittyvät maksusitoumus- ja maksumäärärahat käytettiin tehokkaammin kuin vuonna 2017;

6.  toteaa, että teollisuutta edustavien osakkaiden ja assosioituneiden kumppaneiden oli määrä maksaa IMI2-yhteisyrityksen toimintaan luontois- ja käteissuorituksina 1 425 000 000 euron osuus, josta toimitusjohtaja oli validoinut luontoissuorituksina 130 500 000 euroa ja lisäksi 83 900 000 euron määrä oli raportoitu vuoden 2018 loppuun mennessä; panee myös merkille, että toimitusjohtaja oli validoinut teollisuutta edustavien osakkaiden käteissuorituksia 13 500 000 euroa; toteaa lisäksi, että teollisuutta edustavien osakkaiden kokonaisrahoitusosuudet Horisontti 2020 ‑puiteohjelmaa koskevaan IMI2-yhteisyrityksen toimintaan olivat näin ollen vuoden 2018 lopussa 227 700 000 euroa ja unionin käteissuoritukset olivat puolestaan 241 900 000 euroa;

7.  toteaa, että vuonna 2018 IMI2-yhteisyrityksen hallintoneuvosto hyväksyi kolme talousarviomuutosta: 

   a) 12. kesäkuuta 2018 talousarvioon sisällytettiin edelliseltä vuodelta siirretyt määrät (209 698 405 euroa maksusitoumusmäärärahoja ja 56 133 212 euroa maksumäärärahoja)
   b) 13. heinäkuuta 2018 talousarvioon sisällytettiin edelliseltä vuodelta ylimääräisinä siirretyt määrärahat (25 669 euroa maksusitoumusmäärärahoja 25 669 euroa maksumäärärahoja), jotka vastasivat vuonna 2017 rahoituksen saajilta takaisin perittyjä ja vuoden 2018 talousarvioon siirrettyjä IMI-yhteisyrityksen määriä; ja
   c) 5. joulukuuta 2018 toimintaan tarkoitettuja maksumäärärahoja vähennettiin 36 332 261 eurolla, koska unionin osuutta (34 978 261 euroa) toimintakustannuksista oli vähennetty ja IMI2-yhteisyrityksen kumppanin (Bill and Melinda Gates Foundation) seuraavalle vuodelle siirretty osuus (1 354 000 euroa) toimintakustannuksista oli siirretty vuoden 2019 talousarvioon;

8.  toteaa, että vuoden 2018 lopussa toiminta- ja hallintomenoihin tarkoitettuja käyttämättömiä maksumäärärahoja, joiden siirtämisen vuodelle 2019 IMI2‑yhteisyrityksen hallintoneuvosto on hyväksynyt, oli arviolta 30 943 429 euroa; panee huolestuneena merkille tilintarkastustuomioistuimen havainnon, että vaikka tilanne on parantunut IMI2-yhteisyrityksen toteuttamien korjaavien toimenpiteiden jälkeen, uusien maksumäärärahatarpeiden suunnittelussa ja seurannassa on edelleen puutteita;

Tuloksellisuus

9.  toteaa, että IMI2-yhteisyritys raportoi vuonna 2018 ensimmäistä kertaa keskeisistä tulosindikaattoreista vuotuisessa toimintakertomuksessaan 2018; pitää myönteisenä, että tämä toimenpide on osoittautunut tehokkaaksi seurantavälineeksi ja lisännyt avoimuutta IMI2-yhteisyrityksen saavutusten osalta ja siten herättänyt kansalaisyhteiskunnan kiinnostuksen;

10.  toteaa, että vuotuisen toimintakertomuksen mukaan 31. joulukuuta 2018 mennessä kerättyjen tietojen analyysi osoittaa, että IMI2-yhteisyrityksen hankkeissa käsitellään lähes kaikkia IMI2-yhteisyrityksen strategisen tutkimussuunnitelman painopistealoja (yhtätoista kahdestatoista);

11.  on tyytyväinen siihen, että IMI-yhteisyritys allekirjoitti yhteensä 20 uutta avustussopimusta vuonna 2018, mikä kasvatti koko hankesalkun 119:ään (59 IMI‑yhteisyrityshanketta ja 60 IMI2-yhteisyrityshanketta);

12.  panee merkille, että hallintokulujen osuus (hallinto- ja toimintatalousarvio) on edelleen alle viisi prosenttia, mikä viittaa siihen, että IMI2-yhteisyrityksen organisaatiorakenne on varsin kevyt ja tehokas;

13.  panee merkille, että IMI2-yhteisyrityksen vipuvaikutusarvo oli 0,99 vuonna 2018;

14.  toteaa, että tehokas viestintä on olennaista unionin rahoittamien hankkeiden onnistumisen kannalta; katsoo, että on tärkeää lisätä IMI2-yhteisyrityksen saavutusten näkyvyyttä ja levittää tietoa niiden tuottamasta lisäarvosta; kehottaa IMI2-yhteisyritystä jatkamaan ennakoivia tiedotuskäytäntöjä levittämällä tutkimustuloksensa yleisölle esimerkiksi sosiaalisen median tai muiden viestintäkanavien kautta ja lisäämään siten yleistä tietoisuutta unionin tuen vaikutuksesta kiinnittäen erityistä huomiota markkinoille pääsyyn;

15.  pitää myönteisenä, että vuonna 2018 käynnistettiin onnistuneesti EBOVAC3-hanke, jonka tavoitteena on tehdä kliinisiä tutkimuksia lapsilla Sierra Leonessa ja Guineassa; panee lisäksi merkille, että hankkeessa toteutetaan kliininen tutkimus, joka kohdistetaan terveydenhuoltopalvelujen tarjoajiin Kongon demokraattisessa tasavallassa ja joka osaltaan vaikuttaa taudin torjuntaan; panee tyytyväisenä merkille, että IMI2-yhteisyrityksen Ebola+-hankkeista saatuja kokemuksia voidaan soveltaa muihin uusiin tartuntatauteihin;

16.  kehottaa IMI2-yhteisyritystä harkitsemaan rahoitettavien hankkeiden määrän tarkistamista tulevaisuudessa; toteaa lisäksi, että pienemmällä määrällä suuria ja riittävästi rahoitettuja hankkeita selvennettäisiin huomattavasti IMI2-yhteisyrityksen toiminta-alaa ja autettaisiin suurta yleisöä ymmärtämään paremmin sen tuomat hyödyt;

Henkilöstö ja palvelukseenotto

17.  panee merkille, että joulukuussa 2018 IMI2-yhteisyrityksen viroista oli täytetty yhteensä 48 (49 vuonna 2017);

18.  toteaa, että vuoden 2018 lopussa IMI2-yhteisyrityksessä työskenteli 15 jäsenvaltion kansalaisia ja seitsemästä jäsenvaltiosta palveluksessa oli yksi henkilöstön jäsen; toteaa, että 48:sta henkilöstön jäsenestä 73 prosenttia oli naisia ja vain 27 prosenttia miehiä;

19.  panee huolestuneena merkille tilintarkastustuomioistuimen havainnon, että vuonna 2018 IMI2-yhteisyrityksen henkilöstön vaihtuvuus oli korkea, keskimäärin 21 prosenttia, ja sopimussuhteisten toimihenkilöiden vaihtuvuus oli erityisen korkea, 60 prosenttia, ja että tilanne paheni, kun kahdeksan henkilöä oli pitkällä sairauslomalla ja näistä neljä oli uusia tapauksia vuonna 2018, niin että vain puolet IMI2-yhteisyrityksen henkilöstöstä oli työkykyisiä vuonna 2018, mikä lisäsi riskiä, että IMI2-yhteisyritys ei saavuttaisi toimintaansa liittyviä tavoitteita suunnitellulla tavalla; toteaa, että IMI2-yhteisyritys käytti palvelukseenottamiseen liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi väliaikaista henkilöstöä, jonka osuus koko henkilöstöstä oli 9,8 prosenttia vuonna 2018, ja se on panostanut pätevän henkilöstönsä työssä pysymiseen järjestämällä koulutusta ja hyvinvointitoimia ja toisaalta myös täyden henkilöstömäärän saavuttamiseen; on huolissaan pitkäaikaisella sairauslomalla olevien henkilöstön jäsenten määrästä ja siitä, että jotkut näistä tapauksista saattavat liittyä uupumukseen ja epätyydyttävään työ- ja yksityiselämän tasapainoon; kehottaa IMI2-yhteisyritystä toimimaan ennakoivasti suhteessa asianomaiseen henkilöstöön, arvioimaan huolellisesti henkilöstön työmäärää ja varmistamaan tehtävien tasapuolisen jakautumisen;

Sisäinen tarkastus

20.  toteaa, että komission sisäisen tarkastuksen maaliskuussa 2018 julkaisemassa lopullisessa tarkastusraportissa, joka koskee koordinointia yhteisen tukikeskuksen kanssa ja yhteisen tukikeskuksen välineiden ja palvelujen toteuttamista IMI2-yhteisyrityksessä, todetaan, että IMI2-yhteisyritys on toteuttanut asianmukaiset hallinto- ja riskinhallintaprosessit sekä sisäisen valvonnan prosessit, joilla tuetaan vaikuttavasti ja tehokkaasti sen koordinointitoimia yhteisen tukikeskuksen kanssa sekä yhteisen tukikeskuksen välineiden ja palvelujen toteuttamista;

21.  toteaa, että komission sisäisen tarkastuksen suorittamassa tarkastuksessa ei havaittu yhtään kriittistä tai erittäin tärkeää ongelmakohtaa ja että sen perusteella annettiin kolme ”tärkeää” suositusta; toteaa, että IMI2-yhteisyritys laati toimintasuunnitelman, jossa kolme suositusta muutettiin viideksi toimeksi, ja näistä kahteen suositukseen liittyvistä toimista neljä oli pantu täytäntöön vuoden 2018 loppuun mennessä;

Sisäisen valvonnan järjestelmät

22.  panee merkille tilintarkastustuomioistuimen havainnon, jonka mukaan IMI2‑yhteisyritys on ottanut käyttöön rahoitusta ja operatiivista toimintaa koskeviin asiakirjatarkastuksiin perustuvat luotettavat ennakkotarkastusmenettelyt, jotka koskevat erityisesti seitsemännen puiteohjelman väli- ja loppumaksuja; panee merkille, että IMI2-yhteisyritys suorittaa jälkitarkastuksia edunsaajien luona, kun taas Horisontti 2020 -puiteohjelman hankkeita koskevien kuluilmoitusten jälkitarkastuksista vastaa komission sisäinen tarkastus; panee merkille, että IMI2-yhteisyritys raportoi vuoden 2018 lopussa jälkitarkastusten jäännösvirhetasoksi 0,87 prosenttia seitsemännen puiteohjelman hankkeiden ja 0,67 prosenttia Horisontti 2020 -puiteohjelman hankkeiden kohdalla;

23.  toteaa, että IMI2-yhteisyrityksen hallintoneuvosto hyväksyi joulukuussa 2017 IMI2‑yhteisyrityksen sisäisen valvonnan kehyksen, joka on yhdenmukainen komission valvontakehyksen kanssa; toteaa, että vuonna 2018 IMI2-yhteisyrityksen sisäisen valvonnan toimintasuunnitelmassa keskityttiin sisäisen valvonnan kehystä ja tarkistusta koskevien uusien periaatteiden täytäntöönpanoon ja sisäisen valvontaympäristön rakenteen kehittämiseen; panee merkille valvontajärjestelmän täytäntöönpanoa ja tehokkuuden arviointia koskevien uusien toimintaohjeiden hyväksymisen;

24.  toteaa, että komission budjettipääosasto teki vuotuisen arviointinsa IMI2‑yhteisyrityksessä perustetuista paikallisista rahoitusjärjestelmistä, tarkasteli tietoja paikallisten järjestelmien ja valvontaympäristön muutoksista, arvioi tarkastuksissa ja valvontamenettelyissä havaittuja sisäisen valvonnan puutteita ja tarkasti toimiin liittyvien tapahtumien otoksen; toteaa, että komission budjettipääosasto totesi 13. joulukuuta 2018, että IMI2-yhteisyrityksen sisäisen valvonnan järjestelmät toimivat suunnitellusti; toteaa, että IMI2-yhteisyritys saattoi päätökseen tilinpitäjän 5. helmikuuta 2018 hyväksymän toimintasuunnitelman täytäntöönpanon, että komission budjettipääosasto arvioi toimintasuunnitelman täytäntöönpanon tilannetta ja että kaikki viisi suositusta oli päätetty 28. tammikuuta 2019 mennessä;

25.  kehottaa tilintarkastustuomioistuinta arvioimaan luontoissuoritusten laskemisessa ja niiden arvon määrittämisessä käytettävän menetelmän asianmukaisuuden ja luotettavuuden ja katsoo, että arvioinnissa olisi tarkasteltava luontoissuoritusten täytäntöönpanoa varten laadittujen ohjeiden muotoilua ja lujuutta, jotta tuettaisiin luontoissuoritusten suunnitteluun, niistä raportointiin ja niiden todentamiseen liittyvää prosessia.

(1) EUVL C 426, 18.12.2019, s. 1.
(2) EUVL C 426, 18.12.2019, s. 1.
(3) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(4) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
(5) EUVL L 169, 7.6.2014, s. 54.
(6) EUVL L 38, 7.2.2014, s. 2.
(7) EUVL L 142, 29.5.2019, s. 16.
(8) EUVL C 426, 18.12.2019, s. 1.
(9) EUVL C 426, 18.12.2019, s. 1.
(10) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(11) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
(12) EUVL L 169, 7.6.2014, s. 54.
(13) EUVL L 38, 7.2.2014, s. 2.
(14) EUVL L 142, 29.5.2019, s. 16.
(15) Neuvoston asetus (EU) N:o 557/2014, annettu 6 päivänä toukokuuta 2014, toisen innovatiiviset lääkkeet -aloitetta toteuttavan yhteisyrityksen perustamisesta (EUVL L 169, 7.6. 2014, s. 54).


Vastuuvapaus 2018: Shift2Rail-yhteisyritys
PDF 152kWORD 47k
Päätös
Päätös
Päätöslauselma
1. Euroopan parlamentin päätös 13. toukokuuta 2020 vastuuvapauden myöntämisestä Shift2Rail-yhteisyrityksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018 (2019/2105(DEC))
P9_TA(2020)0076A9-0055/2020

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Shift2Rail-yhteisyrityksen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018,

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n yhteisyrityksistä varainhoitovuodelta 2018 sekä yhteisyritysten vastaukset(1),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman(2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

–  ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2020 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2018 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä yhteisyritykselle (05763/2019 – C9‑0071/2019),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(3) ja erityisesti sen 209 artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046(4) ja erityisesti sen 71 artiklan,

–  ottaa huomioon Shift2Rail-yhteisyrityksen perustamisesta 16. kesäkuuta 2014 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 642/2014(5) ja erityisesti sen 12 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 209 artiklassa tarkoitettujen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 110/2014(6),

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 71 artiklassa tarkoitettujen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten varainhoidon malliasetuksesta 13. maaliskuuta 2019 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/887(7),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnon,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0055/2020),

1.  myöntää Shift2Rail-yhteisyrityksen toimitusjohtajalle vastuuvapauden yhteisyrityksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018;

2.  esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Shift2Rail-yhteisyrityksen toimitusjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

2. Euroopan parlamentin päätös 13. toukokuuta 2020 Shift2Rail-yhteisyrityksen varainhoitovuoden 2018 tilien päättämisestä (2019/2105(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Shift2Rail-yhteisyrityksen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018,

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n yhteisyrityksistä varainhoitovuodelta 2018 sekä yhteisyritysten vastaukset(8),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman(9) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

–  ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2020 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2018 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä yhteisyritykselle (05763/2019 – C9‑0071/2019),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(10) ja erityisesti sen 209 artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046(11) ja erityisesti sen 71 artiklan,

–  ottaa huomioon Shift2Rail-yhteisyrityksen perustamisesta 16. kesäkuuta 2014 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 642/2014(12) ja erityisesti sen 12 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 209 artiklassa tarkoitettujen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 110/2014(13),

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 71 artiklassa tarkoitettujen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten varainhoidon malliasetuksesta 13. maaliskuuta 2019 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/887(14),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnon,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0055/2020),

1.  hyväksyy Shift2Rail-yhteisyrityksen varainhoitovuoden 2018 tilien päättämisen;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen Shift2Rail-yhteisyrityksen toimitusjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

3. Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. toukokuuta 2020, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Shift2Rail-yhteisyrityksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018 (2019/2105(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Shift2Rail-yhteisyrityksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnon,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0055/2020),

A.  ottaa huomioon, että Shift2Rail-yhteisyritys perustettiin kesäkuussa 2014 asetuksella (EU) N:o 642/2014(15) kymmenen vuoden ajaksi;

B.  ottaa huomioon, että yhteisyrityksen perustajaosakkaita ovat komission edustama Euroopan unioni ja rautatieteollisuutta edustavat kumppanit (keskeiset sidosryhmät, joihin kuuluu rautatiekaluston valmistajia, rautatieyhtiöitä, rataverkon haltijoita ja tutkimuskeskuksia) ja että muut tahot voivat osallistua yhteisyritykseen assosioituneina osakkaina;

C.  ottaa huomioon, että yhteisyrityksen tavoitteina ovat yhtenäisen eurooppalaisen rautatiealueen luominen, Euroopan rautatiejärjestelmän houkuttelevuuden ja kilpailukyvyn lisääminen, tieliikenteestä rautateille tehtävän liikennemuotosiirtymän varmistaminen ja Euroopan rautatieteollisuuden johtavan aseman ylläpitäminen maailmanmarkkinoilla;

D.  ottaa huomioon, että yhteisyritys aloitti itsenäisen toimintansa toukokuussa 2016;

Yleistä

1.  toteaa tilintarkastustuomioistuimen katsovan kertomuksessaan yhteisyrityksen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2018, että tilinpäätös antaa kaikilta olennaisilta osiltaan oikeat ja riittävät tiedot yhteisyrityksen taloudellisesta asemasta 31 päivältä joulukuuta 2018 sekä sen toimien tuloksista, rahavirroista ja nettovarallisuuden muutoksista mainittuna päivänä päättyneeltä varainhoitovuodelta yhteisyrityksen varainhoitosääntöjen ja komission tilinpitäjän vahvistamien kirjanpitosääntöjen mukaisesti;

2.  ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksessa todetaan, että yhteisyrityksen varainhoitovuodelta 2018 annetun tilinpäätöksen perustana olevat toimet olivat kaikilta olennaisilta osiltaan lailliset ja sääntöjenmukaiset;

3.  toteaa, että unioni osallistuu yhteisyrityksen toimintakuluihin enintään 450 000 000 eurolla, jotka maksetaan Horisontti 2020 -puiteohjelmasta; toteaa, että teollisuutta edustavien yhteisyrityksen osakkaiden rahoitusosuus on vähintään 470 000 000 euroa, joka sisältää vähintään 350 000 000 euron luontois- ja käteissuoritukset yhteisyrityksen operatiivisiin toimiin ja hallinnollisiin kuluihin ja vähintään 120 000 000 euron luontoissuoritukset yhteisyrityksen täydentäviin toimiin;

4.  toteaa, että tehokas viestintä on olennaista unionin rahoittamien hankkeiden onnistumisen kannalta; katsoo, että on tärkeää lisätä yhteisyrityksen saavutusten näkyvyyttä ja levittää tietoa niiden tuottamasta lisäarvosta; kehottaa yhteisyritystä jatkamaan ennakoivia tiedotuskäytäntöjä levittämällä tutkimustuloksensa yleisölle esimerkiksi sosiaalisen median tai muiden viestintäkanavien kautta ja lisäämään siten yleistä tietoisuutta unionin tuen vaikutuksesta kiinnittäen erityistä huomiota markkinoille pääsyyn;

5.  pyytää tilintarkastustuomioistuinta arvioimaan luontoissuoritusten laskemisessa ja niiden arvon määrittämisessä käytettävän menetelmän asianmukaisuuden ja luotettavuuden ja katsoo, että arvioinnissa on tarkasteltava luontoissuorituksia koskevan menettelyn täytäntöönpanoa varten laadittujen ohjeiden muotoilua ja lujuutta, jotta tuettaisiin luontoissuoritusten suunnitteluun, niistä raportointiin ja niiden todentamiseen liittyvää prosessia;

Talousarvio- ja varainhallinto

6.  panee merkille, että käytettävissä olevaan varainhoitovuoden 2018 lopulliseen talousarvioon sisältyi 84 756 000 euroa maksusitoumusmäärärahoja ja 71 890 204 euroa maksumäärärahoja; korostaa, että maksusitoumusmäärärahojen käyttöaste oli 100 prosenttia ja maksumäärärahojen käyttöaste 82,3 prosenttia, mikä on vähän etenkin maksumäärärahojen osalta; panee merkille, että maksumäärärahojen odotettua vähäisempi käyttö johtuu siitä, että yhteisyrityksen osakkuudesta ei ole vielä tehty oikeudellista päätöstä; panee merkille osaston 2 (hallintomenot, kolme prosenttia yhteisyrityksen talousarviosta) maksumäärärahojen alhaisen käyttöasteen (63,4 prosenttia), joka johtui siitä, että monivuotisiin puitesopimuksiin liittyvässä toimittajien laskutuksessa ilmeni viipeitä; panee lisäksi merkille, että suurin osa yhteisyrityksen vuonna 2018 suorittamista maksuista oli vuosien 2015 ja 2016 ehdotuspyyntöjen perusteella valittujen Horisontti 2020 -hankkeiden välimaksuja sekä vuoden 2018 ehdotuspyyntöjen perusteella valittujen Horisontti 2020 -hankkeiden ennakkomaksuja;

7.  panee merkille, että yhteisyritys oli sitonut sille osoitetusta 411 200 000 euron määrästä (johon sisältyi 158 900 000 euroa unionin käteissuoritusten enimmäismääränä ja 6 500 000 euroa yhteisyrityksen hallinnollisiin kuluihin tarkoitettuja teollisuutta edustavien osakkaiden käteissuorituksia) vuoden 2018 loppuun mennessä 84 756 000 euroa ja suorittanut maksuja 59 155 000 euroa ensimmäisen aallon hankkeiden täytäntöönpanoon; toteaa tämän osoittavan, että yhteisyrityksellä on tällä hetkellä toisistaan riippuvaisia monivuotisia avustus- ja hankintasopimuksia, jotka kattavat 39 prosenttia yhteisyrityksen tutkimus- ja innovointiohjelman täytäntöönpanosta yhteisyrityksen monivuotisen työohjelman mukaisesti;

8.  panee tyytyväisenä merkille, että teollisuutta edustavien osakkaiden vastuulla oli 350 000 000 euron rahoitusosuudet yhteisyrityksen operatiivisiin toimiin ja hallinnollisiin kuluihin ja että ne raportoivat vuoden 2018 loppuun mennessä – neljä kuukautta sen jälkeen, kun yhteisyritys oli käynnistänyt ensimmäiset Horisontti 2020 -hankkeensa – suorittaneensa luontoissuorituksina 63 700 000 euroa operatiivisiin toimiin ja että tästä määrästä 21 700 000 euroa oli varmennettu; panee lisäksi merkille, että teollisuutta edustavien osakkaiden vastuulla oli 120 000 000 euron rahoitusosuudet yhteisyrityksen täydentäviin toimiin ja että ne raportoivat suorittaneensa 6 500 000 euron käteissuoritukset yhteisyrityksen työsuunnitelman ulkopuolisiin muihin toimiin;

9.  toteaa, että teollisuutta edustavien osakkaiden kokonaisrahoitusosuudet olivat vuoden 2018 loppuun mennessä 252 300 000 euroa ja unionin käteissuoritukset 158 900 000 euroa;

10.  panee merkille, että vuonna 2018 yhteisyritys teki vuoden 2018 ehdotuspyyntöjen perusteella 17 avustussopimusta ja että pyyntöihin liittyvien tutkimus- ja innovointitoimien arvo oli 152 600 000 euroa, josta yhteisyrityksen osarahoitusosuus on enintään 77 300 000 euroa; panee merkille, että muut osakkaat suostuivat rajoittamaan yhteisrahoituspyyntönsä 44,44 prosenttiin hankkeen kokonaiskustannuksista, mikä on alhaisin kokonaisosuus Horisontti 2020 -puiteohjelmassa; pitää valitettavana, että vain 76 pientä ja keskisuurta yritystä (pk-yritykset) osallistui vuoden 2018 ehdotuspyyntöön (120 vuonna 2017) ja rahoituksen saajiksi valittiin 40 pk-yritystä (50 vuonna 2017; 21,6 prosenttia kaikista rahoituksen saajista);

Tuloksellisuus

11.  panee merkille, että kolmas keskeisten tulosindikaattoreiden joukko laaditaan hankkeiden luonteen vuoksi Horisontti 2020 -puiteohjelman ensimmäisten tulosten perusteella; panee lisäksi merkille, että yhteisyritys jatkoi keskeisten tulosindikaattoreiden mallin kehittämistä mitatakseen tutkimus- ja innovointitoimien vaikutusta yhteisyrityksestä annettuun asetukseen; panee merkille, että tämä työ on edelleen käynnissä ja ensimmäiset tulokset esiteltiin hallintoneuvostolle joulukuussa 2018;

12.  toteaa, että hallintokulujen osuus (hallinto- ja toimintatalousarvio) oli alle viisi prosenttia, mikä viittaa siihen, että yhteisyrityksen organisaatiorakenne on varsin kevyt ja tehokas;

13.  panee merkille, että yhteisyritys auttoi luomaan jatkuvuutta ja yhteistä visiota rautatiealan tutkimuksesta rautatieyhteisössä; panee merkille, että yhteisyritys on lisäksi auttanut rakentamaan luottamusta niiden toimijoiden välille, joilla muuten ei olisi mahdollisuutta jakaa ajatuksia ja yhteisiä etuja kaupallisen tilanteen ulkopuolella; toteaa, että rautatiealan toimijoiden osallistumista yhteisyritykseen olisi vahvistettava pitkällä aikavälillä;

14.  toteaa, että yhteisyrityksen olisi osallistuttava rautatiealan haasteisiin vastaamiseen keskittymällä rautatiejärjestelmän ja sen käyttäjien tarpeisiin, myös niissä jäsenvaltioissa, joiden alueella ei ole rautatiejärjestelmää; toteaa, että tätä varten yhteisyritys toteuttaa Shift2Rail-ohjelmaa sekä rautatiealan tutkimus- ja innovointitoimia Euroopassa sidosryhmien ja jäsenvaltioiden välisen yhteistyön avulla; toteaa, että erityistä huomiota olisi kiinnitettävä sellaisten konkreettisten toimenpiteiden edistämiseen, joilla poistetaan jäljellä olevat yhteentoimivuuden parantamista haittaavat tekniset esteet, sekä toimiin, joilla tuetaan yhdennetympiä, tehokkaampia ja turvallisempia unionin rautatiemarkkinoita, joiden perimmäisenä tavoitteena on yhtenäisen eurooppalaisen rautatiealueen toteuttaminen;

15.  panee merkille, että yhteisyritys käynnisti vuonna 2018 ehdotuspyynnön, joka koski ainoastaan sen osakkaille tarkoitettuja, kertakorvaukseen perustuvan rahoitusjärjestelyn muodossa annettavia avustuksia; avustusten arviointivaiheeseen osallistuneet rahoitusasiantuntijat havaitsivat kuitenkin joitakin merkittäviä poikkeamia rahoitusehdotuksissa; yhteisyritys hyödynsi avustusten valmisteluvaihetta analysoidakseen edunsaajien esittämiä perusteluja poikkeamista ja korjatakseen kertakorvauksen määrää perustelluissa tapauksissa; kehottaa yhteisyritystä lujittamaan edelleen edunsaajatietokannassaan olevia rahoitustietoja ja esittämään rahoitusasiantuntijoiden tärkeät huomautukset arviointiraportin tiivistelmässä; panee merkille yhteisyrityksen vastauksen, jonka mukaan kaikkia komission päätökseen C(2017)7151(16) liittyviä oikeudellisia ja rahoituksellisia näkökohtia on seurattu tarkasti ja tulojen ja menojen hyväksyjä on varmistanut, että kaikki asiantuntijoiden esittämät tekniset ja taloudelliset huomautukset on otettu asianmukaisesti huomioon; tilintarkastustuomioistuimen suosituksen mukaisesti koko prosessia lisäksi vahvistetaan edelleen vuoden 2019 ehdotuspyynnön yhteydessä;

16.  panee merkille, että yhteisyrityksen vuoden 2018 toimintakertomuksen mukaan sukupuolijakaumaa koskevat keskeiset tulosindikaattorit osoittavat, että naisten osuus hallintoneuvostossa on kyseisenä vuonna hyvin pieni – vain 15 prosenttia – ja että naisten osuus yhteisyrityksen edustajista oli 34 prosenttia ja tiedekomiteasta 40 prosenttia;

Henkilöstön valinta ja palvelukseenotto

17.  panee merkille, että vuonna 2018 yhteisyritys otti palvelukseensa kaksi kansallista asiantuntijaa henkilöstötaulukon mukaisesti sekä budjettivallan käyttäjien suostumuksella yhdeksi vuodeksi lähetetyn kolmannen kansallisen asiantuntijan korvaamaan yhden ohjelmajohtajan;

18.  panee merkille, että vuoden 2018 lopussa yhteisyrityksen palveluksessa oli 22 henkilöä henkilöstötaulukkoon otetuista 23 henkilöstä;

Sisäinen valvonta

19.  panee merkille, että yhteisyritys on ottanut käyttöön luotettavat rahoitusta ja operatiivista toimintaa koskeviin asiakirjatarkastuksiin perustuvat ennakkotarkastusmenettelyt ja että komission tutkimuksen ja innovoinnin pääosaston yhteinen tarkastus on vastuussa Horisontti 2020 -puiteohjelman hankkeisiin liittyvien kuluilmoitusten jälkitarkastuksesta; panee lisäksi merkille, että tilanne vuoden 2018 lopussa osoitti, että tärkeimmät sisäisen valvonnan standardit oli pantu suurelta osin täytäntöön ja joitakin toimia jäi vielä saatettavaksi päätökseen vuonna 2019, ja toteaa, että näihin kuuluu erityisesti keskeisten tulosindikaattoreiden mallin tarkistaminen;

20.  panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen mukaan Horisontti 2020 ‑puiteohjelman jäännösvirhetaso oli 0,97 prosenttia eli olennaisuusrajan alapuolella; ottaa huomioon, että vuoden 2018 lopussa yhteisyritys saattoi perustaa virhetasoa koskevan laskelmansa neljään jälkitarkastuskertomukseen, joista yksi liittyi riskiperusteiseen tarkastukseen ja kolme yhteisyrityksen edustavaan otokseen;

21.  toteaa, että sisäinen tarkastus hoitaa yhteisyrityksen sisäisen tarkastajan tehtäviä ja että se raportoi näistä tehtävistä välillisesti hallintoneuvostolle ja toimitusjohtajalle; panee merkille, että ensimmäisen tarkastustehtävän yhteydessä yhteisyritykselle laadittiin riskiprofiili ja tavoitteena oli laatia kolmivuotinen sisäisen tarkastuksen suunnitelma; panee merkille, että sisäisen tarkastuksen strateginen tarkastussuunnitelma vuosiksi 2017–2019 esitettiin kesäkuussa 2017; lisäksi sisäinen tarkastus suoritti tämän tarkastussuunnitelman mukaisesti vuonna 2018 sisäisen valvonnan standardien täytäntöönpanoa koskevan rajoitetun tarkastuksen; panee tyytyväisenä merkille, että johdolle havaittujen puutteiden korjaamiseksi annetusta viidestä suosituksesta, joita ei ollut vielä pantu täysimääräisesti täytäntöön, enää yksi edellytti täytäntöönpanotoimia vielä vuonna 2019;

22.  pitää valitettavana, että vuoden 2017 lopussa ei ollut vielä saatu päätökseen komission yhteisiin Horisontti 2020 -avustusten hallinnointi- ja seurantavälineisiin liittyvää erityistä kehitystyötä, joka oli tarpeen yhteisyrityksen luontoissuoritusten käsittelemiseksi; panee kuitenkin merkille, että toimitusjohtaja validoi luontoissuoritukset vuonna 2018;

23.  panee merkille, että komissio suoritti väliarvioinnin yhteisyrityksen Horisontti 2020 ‑puiteohjelman piiriin kuuluvista operatiivista toimista vuosina 2014–2016; toteaa, että laadittiin toimintasuunnitelma, jonka hallintoneuvosto vahvisti kesäkuussa 2018; ottaa huomioon, että kaikkiin väliarvioinnissa esitettyihin suosituksiin ei kohdenneta toimia nykyisessä rahoituskehyksessä; panee kuitenkin merkille, että joitakin toimintasuunnitelmaan sisältyviä toimia on jo käynnistetty ja joitakin niistä on tarkoitus panna täytäntöön viimeistään vuonna 2020;

Muut kysymykset

24.  painottaa yhteisyrityksen ja Euroopan unionin rautatieviraston (ERA) välisen yhteistyön merkitystä; panee merkille rautatieviraston osallistumisen yhteisyrityksen hallintoneuvoston ja monivuotisen toimintasuunnitelman laadintaryhmien kokouksiin; panee merkille, että yhteisyritys arvioi ERA:lta tulleita tutkimus- ja innovointipyyntöjä, jotta vältettäisiin toimien päällekkäisyys ja maksimoitaisiin julkisen rahoituksen käytön tehokkuus;

25.  panee merkille, että vuonna 2018 eräästä assosioituneesta osakkaasta tuli perustajaosakkaan kokonaan omistama tytäryhtiö, minkä seurauksena kyseisen perustajaosakkaan edustus hallintoneuvostossa kasvoi; panee merkille, että yhteisyrityksen nykyisessä säädöskehyksessä ei oteta riittävällä tavalla huomioon teollisuutta edustavien yhteisyrityksen osakkaiden välisiä yritysostoja ja niiden mahdollisia vaikutuksia osakkaiden tasapainoiseen edustukseen hallintoneuvostossa; panee merkille yhteisyrityksen vastauksen, jonka mukaan sen säädöskehys ei mahdollista perustajaosakkaan vaikutusvallan lisäämistä päätöksentekoprosessissa ja yleisessä hallinnoinnissa; toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen havainto otetaan huomioon mahdollisissa asetukseen tehtävissä muutoksissa;

26.  panee merkille, että yhteisyrityksen väliarviointi saatiin päätökseen sen säädöskehyksessä vahvistetussa määräajassa; pitää valitettavana, ettei se voinut tuottaa parasta lisäarvoa yhteisyrityksen päätöksentekoprosessille sen toiminnan näin varhaisessa vaiheessa; panee merkille yhteisyrityksen vastauksen, jonka mukaan arviointi tapahtui yhteisyrityksen toiminnan varhaisessa vaiheessa, mutta tämä vaatimus oli yhteisyrityksestä annetun asetuksen ja Horisontti 2020 -puiteohjelman mukainen;

27.  toteaa, että henkilöstön vaihtuvuus kahden viime vuoden aikana johtui yksinomaan sopimussuhteisten toimihenkilöiden vaihtumisesta; pitää myönteisinä toimia, joita yhteisyritys on toteuttanut selviytyäkseen tästä tilanteesta; panee merkille, että yhteisyritys käytti tilapäistyöntekijöiden palveluja ja näiden osuus sen koko henkilöstöstä oli noin 17 prosenttia; panee merkille yhteisyrityksen vastauksen, jonka mukaan pääasialliset syyt tähän juontuvat nykyisen henkilöstötaulukon rakenteesta, joka ei anna yhteisyritykselle mahdollisuutta tarjota samoja suotuisia sopimusehtoja kuin muut elimet ja toimielimet; panee merkille, että käyttöön on otettu pehmeitä toimenpiteitä, joilla pyritään vähentämään suurta vaihtuvuutta; kehottaa komissiota seuraamaan tätä asiaa;

Liikenne ja matkailu

28.  korostaa, että yhteisyrityksen tavoitteina ovat yhtenäisen eurooppalaisen rautatiealueen luominen ja unionin rautatiejärjestelmän houkuttelevuuden ja kilpailukyvyn lisääminen; huomauttaa, että rautatieliikennemuodolla on keskeinen asema unionin tulevissa toimissa, joilla edistetään siirtymistä vähäpäästöiseen liikkuvuuteen ja torjutaan kielteisiä ulkoisvaikutuksia; korostaa, että yhteisyrityksellä on oltava tarvittavat taloudelliset, aineelliset ja henkilöresurssit, jotta se voi saavuttaa nämä keskeiset tavoitteet ja edistää todellista liikennemuotosiirtymää;

29.  panee merkille, että yhteisyritys on vuonna 2014 Horisontti 2020 -puiteohjelmassa perustettu julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus; panee merkille, että Shift2Rail‑ohjelmaa rahoitetaan yhteisesti unionin rahoitusosuuksilla (yhteisyrityksen toimintatalousarviosta) ja muilta osakkailta eli kahdeksalta perustajaosakkaalta (muilta kuin EU:lta) ja 19 assosioituneelta osakkaalta saatavilla luontoissuorituksilla;

30.  panee merkille, että vuonna 2018 yhteisyritys edistyi tavoitteidensa saavuttamisessa eli Shift2Rail-ohjelman täytäntöönpanossa varmistaen vaikuttavan, tehokkaan ja moitteettoman varainhoidon; panee merkille, että edellisinä vuosina käynnistetyt tutkimus- ja innovointitoimet edistyivät vuonna 2018 hyvin ja ne ovat suurelta osin hyvässä vauhdissa; panee merkille, että uusi tutkimus- ja innovointitoimien aalto (vuonna 2018 tehty ehdotuspyyntö) käynnistyi vuoden lopussa; panee merkille, että vuonna 2018 toteutettujen toimien kokonaiskustannusten arvioidaan olevan 83 400 000 euroa;

31.  korostaa tarvetta lisätä rautateiden houkuttelevuutta liikenteenharjoittajien ja matkustajien näkökulmasta, jotta saadaan toteutetuksi pysyvä siirtymä maanteiltä rautateille, ja toteaa, että seuraavat viisi vuotta ovat äärimmäisen tärkeitä rautatieliikenteen menestyksen kannalta ja että yhteisyrityksellä on keskeinen asema tehtäessä rautatieliikenteestä edullisempaa, tehokkaampaa ja houkuttelevampaa;

32.  painottaa, että pelkästään vaihteiden tai viallisten vaihteiden osuus rautatieverkoston koko ylläpidosta on 25–30 prosenttia ja että niiden osuus infrastruktuurikuluista on merkittävä; suhtautuu myönteisesti siihen, että yhteisyritys on lisännyt järjestelmän luotettavuutta ja vähentänyt kuluja;

33.  panee tyytyväisenä merkille yhteisyrityksen tavoitteen puolittaa rautatiejärjestelmän elinkaarikustannukset, kaksinkertaistaa kapasiteetti ja parantaa luotettavuutta ja täsmällisyyttä 50 prosentilla; kehottaa yhteisyritystä varmistamaan, että sillä on käytössään kaikki näiden tavoitteiden saavuttamisen edellyttämät henkilöresurssit ja taloudelliset resurssit;

34.  suhtautuu myönteisesti yhteisyrityksen pyrkimyksiin ottaa käyttöön automaattinen junanhallinta; varoittaa, että tieliikenneala on edistynyt automatisoinnissa paremmin;

35.  suhtautuu myönteisesti yhteisyrityksen päätökseen ehdottaa hallintoneuvostolleen vuoden 2018 vuotuisessa työohjelmassa kertasuoritusperusteisen avustuksen hyväksymistä, ja toteaa, että avustus otettiin myöhemmin käyttöön osakkaille tarkoitettuun pyyntöön sisältyvässä kertasuoritusperusteista avustusta koskevassa pilottihankkeessa osana vuoden 2018 ehdotuspyyntöä;

36.  katsoo, että yhteisyrityksen päätöksentekoprosessin ja yleisen hallinnon oikeudellisen selkeyden varmistamiseksi on äärimmäisen tärkeää selventää yhteisyrityksen säädöskehystä, joka koskee teollisuutta edustavien osakkaiden välisiä yritysostoja ja niiden vaikutuksia edustukseen hallintoneuvostossa; kehottaa näin ollen neuvostoa käsittelemään tätä kysymystä neuvoston asetuksen (EU) N:o 642/2014 mahdollisissa muutoksissa;

37.  panee merkille, että vuonna 2018 yhteisyritys käynnisti 14 edustavaa tarkastusta perusjoukostaan ja yhden riskiperusteisen tarkastuksen (vuonna 2017 käynnistettyjen 15 edustavan tarkastuksen ja yhden riskiperusteisen tarkastuksen lisäksi), jolloin yhteisyrityksen tarkastukset kattoivat suoraan 4 660 000 euron määrän; panee merkille, että 31. joulukuuta 2018 mennessä päätökseen saatetuissa kolmessa edustavassa tarkastuksessa ja yhdessä riskiperusteisessa tarkastuksessa havaittu kokonaisvirhetaso oli 0,94 prosenttia yksinkertaisena keskiarvona ilmaistuna ja 1,19 prosenttia painotetun keskiarvon mukaan; panee merkille, että myös kaikki muut virhetasot (edustavat ja jäännösvirhetasot) ovat toki kattavuudeltaan vähäisiä mutta jäävät silti kahden prosentin tavoiterajan alapuolelle;

38.  on tyytyväinen siihen, että yhteisyrityksen vuosia 2017–2020 koskevan petostentorjuntastrategian täytäntöönpano jatkui ja että se ei ole johtanut yhteenkään tapaukseen, joka edellyttäisi tiivistä seurantaa suureksi arvioidun petosriskin vuoksi, ja että OLAFille ei ole lähetetty asiakirjoja tutkimuksia varten.

(1) EUVL C 426, 18.12.2019, s. 1.
(2) EUVL C 426, 18.12.2019, s. 57.
(3) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(4) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
(5) EUVL L 177, 17.6.2014, s. 9.
(6) EUVL L 38, 7.2.2014, s. 2.
(7) EUVL L 142, 29.5.2019, s. 16.
(8) EUVL C 426, 18.12.2019, s. 1.
(9) EUVL C 426, 18.12.2019, s. 57.
(10) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(11) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
(12) EUVL L 177, 17.6.2014, s. 9.
(13) EUVL L 38, 7.2.2014, s. 2.
(14) EUVL L 142, 29.5.2019, s. 16.
(15) Neuvoston asetus (EU) N:o 642/2014, annettu 16. kesäkuuta 2014, Shift2Rail-yhteisyrityksen perustamisesta (EUVL L 177, 17.6.2014, s. 9).
(16) Komission päätös C(2017)7151, tehty 27. lokakuuta 2017, luvan myöntämisestä kertasuorituksena tehtävälle korvaukselle toimien tukikelpoisia kustannuksia varten tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma Horisontti 2020:n sekä Euroopan atomienergiayhteisön tutkimus- ja koulutusohjelman (2014–2018) yhteydessä.


Vastuuvapaus 2018: Euroopan ympäristökeskus
PDF 141kWORD 51k
Päätös
Päätös
Päätöslauselma
1. Euroopan parlamentin päätös 13. toukokuuta 2020 vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan ympäristökeskuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018 (2019/2070(DEC))
P9_TA(2020)0077A9-0064/2020

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan ympäristökeskuksen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018,

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuodelta 2018 sekä virastojen vastaukset(1),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman(2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

–  ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2020 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2018 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä virastolle (05761/2020 – C9‑0037/2020),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(3) ja erityisesti sen 208 artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046(4) ja erityisesti sen 70 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan ympäristökeskuksesta sekä ympäristöä koskevasta Euroopan tieto- ja seurantaverkostosta 23. huhtikuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 401/2009(5) ja erityisesti sen 13 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(6) ja erityisesti sen 108 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 70 artiklassa tarkoitettuja, SEUT-sopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen nojalla perustettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 18. joulukuuta 2018 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/7157 ja erityisesti sen 105 artiklan(7),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lausunnon,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0064/2020),

1.  myöntää Euroopan ympäristökeskuksen toiminnanjohtajalle vastuuvapauden keskuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018;

2.  esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan ympäristökeskuksen toiminnanjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

2. Euroopan parlamentin päätös 13. toukokuuta 2020 Euroopan ympäristökeskuksen varainhoitovuoden 2018 tilien päättämisestä (2019/2070(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan ympäristökeskuksen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018,

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuodelta 2018 sekä virastojen vastaukset(8),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman(9) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

–  ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2020 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2018 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä virastolle (05761/2020 – C9‑0037/2020),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(10) ja erityisesti sen 208 artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046(11) ja erityisesti sen 70 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan ympäristökeskuksesta sekä ympäristöä koskevasta Euroopan tieto- ja seurantaverkostosta 23. huhtikuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 401/2009(12) ja erityisesti sen 13 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(13) ja erityisesti sen 108 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 70 artiklassa tarkoitettuja, SEUT-sopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen nojalla perustettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 18. joulukuuta 2018 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/715(14) ja erityisesti sen 105 artiklan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lausunnon,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0064/2020),

1.  hyväksyy Euroopan ympäristökeskuksen varainhoitovuoden 2018 tilien päättämisen;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen Euroopan ympäristökeskuksen toiminnanjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

3. Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. toukokuuta 2020, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan ympäristökeskuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018 (2019/2070(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan ympäristökeskuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lausunnon,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0064/2020),

A.  toteaa, että Euroopan ympäristökeskuksen tulo- ja menotaulukon(15) mukaan sen lopullinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2018 oli 65 800 176,52 euroa, mikä merkitsee 6,57 prosentin vähennystä vuoteen 2017 verrattuna; ottaa huomioon, että keskuksen talousarvio rahoitetaan pääasiassa unionin talousarviosta (65,45 prosenttia) ja erityisten sopimusten mukaisista määrärahoista eli Copernicus-ohjelmasta ja European Human Biomonitoring -ohjelmasta (34,55 prosenttia)(16);

B.  ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin on todennut kertomuksessaan keskuksen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2018 saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että keskuksen tilit olivat luotettavat ja tilien perustana olevat toimet olivat lailliset ja sääntöjenmukaiset;

Talousarvio- ja varainhallinto

1.  panee tyytyväisenä merkille, että varainhoitovuonna 2018 toteutetun talousarvion seurannan tuloksena talousarvion toteutusaste oli 99,96 prosenttia, mikä merkitsee hienoista 0,01 prosentin vähennystä vuoteen 2017 verrattuna; panee merkille, että maksumäärärahojen käyttöaste oli 91,06 prosenttia, mikä merkitsee 2,03 prosentin lisäystä edellisvuoteen verrattuna;

Toiminnan tuloksellisuus

2.  panee tyytyväisenä merkille, että keskuksen mukaan merkittävää edistystä saavutettiin päällekkäisiin tehtäviin liittyvien resurssien jakamisessa muiden samantyyppisiä tehtäviä hoitavien virastojen kanssa; panee merkille myös, että keskus toteutti ihmisten terveyteen liittyviä yhteisiä toimia muiden tieteellisiä tehtäviä hoitavien virastojen, muun muassa Euroopan kemikaaliviraston ja Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen, kanssa; panee tyytyväisenä merkille, että kiinnostus keskuksen tietoja ja dataa kohtaan on kasvamassa; katsoo, että ympäristötiedon levittäminen on erittäin tärkeää, kun otetaan huomioon uuden komission politiikat ja ilmastonmuutoksen vaarat;

3.  toteaa, että keskus saavutti sen vuotuisen työohjelman mukaiset vuotta 2018 koskevat tavoitteensa ja tarjosi eurooppalaisille päätöksentekijöille ja kansalaisille pääsyn ajantasaisiin ja merkityksellisiin tietoihin: keskuksen verkkosivusto sai 500 000 käyttäjää lisää (+ 17 %) vuonna 2018 ja saavutti yhteensä 3,45 miljoonan käyttäjän määrän rekisteröiden 10,7 miljoonaa käyntiä (+ 15 %);

4.  kannustaa keskusta jatkamaan palvelujensa digitalisointia;

5.  muistuttaa, että ympäristökeskus tuottaa luotettavaa ja riippumatonta tietoa ympäristöstä; antaa tunnustusta keskuksen laadukkaista tuotoksista vuonna 2018, esimerkiksi Euroopan ilmanlaatua, elohopeaa Euroopan ympäristössä sekä kiertotaloutta koskevista raporteista; korostaa, että on edelleen vaikeaa saada selkeää ja luotettavaa tietoa joistain EU:n talouden osa-alueista, minkä vuoksi keskus ei pysty tekemään täysin kattavaa analyysia ympäristön tilasta unionissa;

6.  panee merkille keskuksen keskeisen roolin ympäristön tilaa koskevan laadukkaan tiedon tuottajana ja toteaa, että sen merkitys vain kasvaa, kun otetaan huomioon millaisen valtavan haasteen edessä unioni on pyrkiessään torjumaan ilmaston ja biologisen monimuotoisuuden kriisiä, sekä sen roolin etsittäessä ratkaisuja Euroopan vihreän kehityksen ohjelman avulla; pitää myönteisenä sitä, että keskuksen mielipidettä kuullaan kaikissa toimielimissä, ja suosittelee, että keskuksen tieteellisellä komitealla olisi keskeinen rooli komission neuvonantajana;

7.  kehottaa keskusta tekemään yhteistyötä EU:n muiden asiaankuuluvien virastojen kanssa, jotta ihmisen toiminnan ympäristövaikutuksia voidaan arvioida paremmin;

8.  muistuttaa, että vuonna 2018 keskus aloitti energiaunionin hallintoa ja ympäristöraportoinnin virtaviivaistamista koskevan työnsä;

9.  pitää valitettavana, että eri syistä, kuten rajallisten tietotekniikka- ja henkilöresurssien vuoksi, joitakin toimintoja ei voitu toteuttaa kokonaisuudessaan vuonna 2018; panee huolestuneena merkille, että johtokunnan mukaan keskuksen valmius vastata edelleen asianmukaisesti toimintapolitiikan muutoksiin edellyttää sille osoitettujen ydinresurssien lisäystä tai nykyisten ydintehtävien laajamittaisempaa priorisointia ja/tai karsimista;

10.  panee merkille komission suorittaman Euroopan ympäristökeskuksen ja Euroopan ympäristön tieto- ja seurantaverkon (Eionet) arvioinnin päätelmät;

11.  korostaa, että keskuksen tavoitteet ovat yleiseurooppalaisia ja että tästä syystä sen on tehtävä tiivistä yhteistyötä Euroopassa sijaitsevien kolmansien maiden kanssa;

12.  panee merkille, että vuonna 2018 suoritetun johtokunnan ja työvaliokunnan toimintaa koskevan sisäisen arvioinnin tulokset pannaan täytäntöön vuonna 2019; kehottaa keskusta tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tässä yhteydessä toteutetuista toimenpiteistä;

Henkilöstöpolitiikka

13.  panee merkille, että 31. joulukuuta 2018 henkilöstötaulukosta oli täytettynä 98,39 prosenttia ja että unionin talousarviossa hyväksytyistä 124 toimesta oli täytettynä 3 vakinaista ja 119 väliaikaista tointa (vuonna 2017 hyväksyttyjä toimia oli 127); toteaa, että vuonna 2018 keskuksessa työskenteli lisäksi 63 sopimussuhteista toimihenkilöä ja 19 kansallista asiantuntijaa;

14.  panee merkille, että keskuksen mukaan eri sukupuolet eivät olleet vuonna 2018 tasapuolisesti edustettuina ylemmässä johdossa (seitsemän miestä ja kaksi naista) mutta että hallintoneuvostossa saavutettiin hyvä tasapaino (15 miestä ja 17 naista);

15.  panee huolestuneena merkille tilintarkastustuomioistuimen kertomuksesta, että keskuksella ei ole erityistä luotettavuutta edellyttäviin tehtäviin liittyviä ajantasaisia toimintaperiaatteita; panee keskuksen vastauksesta merkille, että se on kartoittanut erityistä luotettavuutta edellyttäviä tehtäviä vuodesta 2009 alkaen, ja toteaa, että luetteloa tarkistetaan parhaillaan, jotta siinä voidaan ottaa huomioon muutokset, jotka ovat seurausta keskuksen uudelleenorganisoinnista syyskuussa 2018; kehottaa keskusta viipymättä hyväksymään ja ottamaan käyttöön erityistä luotettavuutta edellyttäviin tehtäviin liittyvät toimintaperiaatteet;

16.  kannattaa tilintarkastustuomioistuimen ehdotusta työpaikkailmoitusten julkistamisesta myös EU:n henkilöstövalintatoimiston verkkosivustolla julkisuuden lisäämiseksi; ymmärtää keskuksen vastauksessa esiin otetun kysymyksen, joka koskee tällaisesta julkaisemisesta aiheutuvia korkeita käännöskustannuksia; panee merkille, että keskus julkaisee työpaikkailmoituksia EU:n virastojen verkoston sivustolla ja sosiaalisessa mediassa, jotta saadaan lisää julkisuutta;

Hankinnat

17.  pitää valitettavana, että 1,4 miljoonan euron sopimus irtisanottiin toimeksisaajan epätyydyttävien palvelusuoritteiden vuoksi ja keskus allekirjoitti joitakin kuukausia myöhemmin uuden kahden miljoonan euron etusijajärjestykseen perustuvan sopimuksen samantyyppisistä palveluista saman toimeksisaajan kanssa lisäämättä teknisiin eritelmiin seikkoja, joilla poistettaisiin riski siitä, että vastaavanlaisia ongelmia esiintyisi jälleen uuden sopimuksen yhteydessä; katsoo, että tällainen hankintakäyttäytyminen herättää vakavaa huolta keskuksen moitteettomasta varainhoidosta; kehottaa keskusta tekemään sopimuksia ainoastaan, jos palvelusuoritteiden voidaan odottaa olevan tyydyttäviä; kehottaa keskusta raportoimaan toimeksisaajan palvelusuoritteista tilintarkastustuomioistuimelle ja vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle;

18.  panee tilintarkastustuomioistuimen kertomuksesta huolestuneena merkille, että keskus teki Copernicus-ohjelman paikallisten maakartoituspalvelujen hankintaa varten sopimuksen palveluista, joiden arvo ylitti kyseisen puitesopimuksen enimmäisarvon, mutta ei vahvistanut sitä muuttamalla sopimusta; panee keskuksen vastauksesta merkille, että keskuksen mukaan talousarvion enimmäismäärää korotettiin komission ohjeiden mukaisesti; kehottaa kuitenkin keskusta vahvistamaan ainoastaan julkisiin hankintoihin sovellettavien säännösten mukaiset sopimusmuutokset;

Eturistiriitojen ennaltaehkäisy ja hallinta sekä avoimuus

19.  panee merkille keskuksen nykyiset toimet ja jatkuvat pyrkimykset, jotka koskevat avoimuuden varmistamista, eturistiriitojen ennaltaehkäisyä ja hallintaa sekä väärinkäytösten paljastajien suojelua; ilmaisee huolestumisensa siitä, että keskus ei ole ottanut käyttöön asiantuntijoiden eturistiriitoja koskevaa ilmoitusjärjestelmää;

20.  korostaa, että hallintoneuvoston jäsenten ansioluetteloiden ja sidonnaisuusilmoitusten julkaisemisen olisi oltava pakollista;

Muita huomautuksia

21.  panee merkille keskuksen pyrkimykset kustannustehokkaan ja ympäristöystävällisen työpaikan varmistamiseksi sekä toimet, joilla se pyrkii mieluiten vähentämään toimitiloihin ja matkoihin liittyviä hiilidioksidipäästöjä ja korvaamaan ne;

22.  kehottaa keskusta keskittymään tutkimustensa tulosten levittämiseen yleisölle ja pyrkimään saavuttamaan yleisön sosiaalisen median ja muiden viestintäkanavien avulla;

o
o   o

23.  viittaa vastuuvapauden myöntämistä koskevaan päätökseen liittyvien muiden, luonteeltaan yleisten huomautusten osalta erillisvirastojen toiminnan tuloksellisuudesta, varainhoidosta ja sen valvonnasta 14. toukokuuta 2020 antamaansa päätöslauselmaan(17).

(1) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 1.
(2) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 34.
(3) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(4) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
(5) EUVL L 126, 21.5.2009, s. 13.
(6) EUVL L 328, 7.12.2013, s. 42.
(7) EUVL L 122, 10.5.2019, s. 1.
(8) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 1.
(9) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 34.
(10) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(11) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
(12) EUVL L 126, 21.5.2009, s. 13.
(13) EUVL L 328, 7.12.2013, s. 42.
(14) EUVL L 122, 10.5.2019, s. 1.
(15) EUVL C 416, 15.11.2018, s. 1.
(16) EUVL C 416, 15.11.2018, s. 3.
(17) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0121.


Vastuuvapaus 2018: Euroopan unionin rautatievirasto
PDF 147kWORD 49k
Päätös
Päätös
Päätöslauselma
1. Euroopan parlamentin päätös 13. toukokuuta 2020 vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin rautatieviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018 (2019/2081(DEC))
P9_TA(2020)0078A9-0061/2020

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin rautatieviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018,

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuonna 2018 sekä virastojen vastaukset(1),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman(2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

–  ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2020 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2018 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä virastolle (05761/2020 – C9‑0048/2020),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(3) ja erityisesti sen 208 artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046(4) ja erityisesti sen 70 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin rautatievirastosta ja asetuksen (EY) N:o 881/2004 kumoamisesta 11. toukokuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/796(5) ja erityisesti sen 65 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(6) ja erityisesti sen 108 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 70 artiklassa tarkoitettuja, SEUT-sopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen nojalla perustettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 18. joulukuuta 2018 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/715(7) ja erityisesti sen 105 artiklan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnon,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0061/2020),

1.  myöntää Euroopan unionin rautatieviraston pääjohtajalle vastuuvapauden viraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018;

2.  esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan unionin rautatieviraston pääjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

2. Euroopan parlamentin päätös 13. toukokuuta 2020 Euroopan unionin rautatieviraston varainhoitovuoden 2018 tilien päättämisestä (2019/2081(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin rautatieviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018,

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuonna 2018 sekä virastojen vastaukset(8),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta)(9),

–  ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2020 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2018 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä virastolle (05761/2020 – C9‑0048/2020),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(10) ja erityisesti sen 208 artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046(11) ja erityisesti sen 70 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin rautatievirastosta ja asetuksen (EY) N:o 881/2004 kumoamisesta 11. toukokuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/796(12) ja erityisesti sen 65 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(13) ja erityisesti sen 108 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 70 artiklassa tarkoitettuja, SEUT-sopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen nojalla perustettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 18. joulukuuta 2018 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/715(14) ja erityisesti sen 105 artiklan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnon,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0061/2020),

1.  hyväksyy Euroopan unionin rautatieviraston varainhoitovuoden 2018 tilien päättämisen;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen Euroopan unionin rautatieviraston pääjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

3. Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. toukokuuta 2020, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin rautatieviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018 (2019/2081(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin rautatieviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnon,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0061/2020),

A.  toteaa, että Euroopan unionin rautatieviraston tulo- ja menotaulukon(15) mukaan sen lopullinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2018 oli 28 793 243 euroa, mikä merkitsee 6,31 prosentin vähennystä vuoteen 2017 verrattuna; toteaa, että viraston talousarvio rahoitetaan pääasiassa unionin talousarviosta(16);

B.  ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin toteaa kertomuksessaan viraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2018 saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että viraston tilit olivat luotettavat ja tilien perustana olevat toimet olivat lailliset ja sääntöjenmukaiset;

Talousarvio- ja varainhallinto

1.  panee tyytyväisenä merkille, että varainhoitovuonna 2018 toteutetun talousarvion seurannan tuloksena talousarvion toteutusaste oli 99,98 prosenttia, mikä merkitsee hienoista 0,02 prosentin vähennystä vuoteen 2017 verrattuna; toteaa, että maksumäärärahojen käyttöaste oli 88,96 prosenttia, mikä merkitsee 1,66 prosentin lisäystä vuoteen 2017 verrattuna;

2.  panee merkille viraston roolin pyrittäessä varmistamaan eurooppalaisen rautatiejärjestelmän turvallisuus ja yhteentoimivuus ja parantamaan rautateiden kilpailukykyä muihin liikennemuotoihin verrattuna vähentämällä hallinnollisia ja teknisiä esteitä, kannustamalla markkinoille tuloa ja varmistamalla syrjimättömyys, käyttämällä julkisia varoja tehokkaammin julkisiin rautatieliikennepalveluihin sekä varmistamalla parempi infrastruktuurin hallinta; tukee komission visiota Euroopan rautatiejärjestelmästä, jolla on turvallisuustason osalta johtoasema maailmassa;

3.  on tyytyväinen viraston rooliin Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmän (ERTMS) kehittämistä, testausta ja täytäntöönpanoa koskevissa jatkotoimissa sekä erityisten ERTMS-hankkeiden arvioinnissa; panee lisäksi merkille, että neljäs rautatiepaketti sisältää viraston roolia vahvistavan teknisen pilarin, jossa sille esitetään uusia tehtäviä, joilla varmistetaan unionin kehyksen yhdenmukainen täytäntöönpano; korostaa, että viraston vastuualueen kasvaessa sille on osoitettava myös tarvittavat rahoitus-, henkilöstö- ja aineelliset resurssit, jotta se pystyy suoriutumaan uusista lisätehtävistään tarkoituksenmukaisesti ja tehokkaasti;

4.  muistuttaa, että ERTMS:llä on ratkaiseva merkitys yhtenäisen eurooppalaisen rautatiealueen toteuttamisessa; korostaa siksi, että ERTMS:n kehittämisen ja käyttöönoton optimoitu koordinointi on ensisijainen painopiste, sillä siten varmistetaan yhtenäinen, avoin, vakaa, kohtuuhintainen ja yhteentoimiva ERTMS koko Euroopassa;

5.  panee merkille, että viraston toimeksiantoa laajennettiin uudessa virastoa koskevassa asetuksessa ja että virasto alkoi vuonna 2019 kerätä sen perusteella maksuja ja palkkioita sertifiointitehtävistä ottaen huomioon pienten ja keskisuurten yritysten, jäljempänä ’pk-yritykset’, erityiset tarpeet; panee merkille, että uuden Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/796 mukaan maksut ja palkkiot ovat käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja virastolle; panee merkille, että viraston varainhoitoasetuksen soveltamissääntöihin on tehtävä joitakin muutoksia ja että virasto on antamansa vastauksen perusteella toimittanut komissiolle poikkeuspyynnön tätä tarkoitusta varten; kehottaa virastoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tämän uuden järjestelmän täytäntöönpanosta;

6.  kehottaa virastoa ottamaan sertifiointiprosessin aikana huomioon pk-yritysten erityistarpeet erityisesti vähentämällä niille aiheutuvaa hallinnollista ja taloudellista rasitetta;

Tuloksellisuus

7.  panee merkille, että virasto käyttää rautatieindikaattoreita kaikilla toiminta-aloillaan keskeisinä tulosindikaattoreina arvioidakseen toiminnastaan saatavaa lisäarvoa sekä muita indikaattoreita talousarviohallintonsa parantamiseksi;

8.  kehottaa virastoa panemaan tilintarkastustuomioistuimen suositukset täytäntöön;

9.  toteaa, että viraston saavutukset olivat tyydyttäviä sen keskeisten tulosindikaattorien ja tulostavoitteiden osalta ja että virasto on toteuttanut kokonaan ensimmäiset toimensa neljännen rautatiepaketin voimaantulon jälkeen; panee merkille, että virasto saavutti 95 prosentissa tapauksia tavoitteensa raporttien, ohjeiden ja lausuntojen antamisesta ajoissa; toteaa, että virasto ei saavuttanut 90 prosentin tavoitetta, joka koski kaikkien tulosten saavuttamista rahoitus- ja henkilöresurssisuunnitelman mukaisesti, sillä vain 79,75 prosenttia luokiteltiin täysin saavutetuiksi;

10.  suhtautuu myönteisesti siihen, että virasto ja Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen ovat jatkaneet yhteistyötään kirjanpitopalvelujen jakamisessa; kehottaa virastoa selvittämään mahdollisuuksia jakaa päällekkäisiin tehtäviin liittyviä resursseja samantyyppisiä tehtäviä hoitavien virastojen kanssa; kehottaa virastoa pyrkimään aktiivisesti lisäämään ja laajentamaan yhteistyötä kaikkien unionin virastojen kanssa; kehottaa virastoa selvittämään mahdollisuuksia jakaa henkilöstöä tietyillä muilla kuin asiantuntija-aloilla sekä tekniikkaa ja hallintoa koskevilla aloilla ja keskittymään erityisesti kehittämään yhteistyötä Pariisissa toimivan turvallisuusalan tutkimuslaitoksen kanssa;

11.  kannustaa virastoa jatkamaan palvelujensa digitalisointia;

12.   panee merkille, että Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asettamaa tavoitetta eli eurooppalaisten rautatiemarkkinoiden luomista ei ole saavutettu; kehottaa virastoa keskittämään ponnistelunsa ja julkaisunsa tälle alalle;

13.  toteaa, että liikennemuotosiirtymä maanteiltä rautateille voidaan toteuttaa vain, jos on olemassa kilpailukykyinen eurooppalainen rautatiealue; kehottaa virastoa laatimaan luettelon toimenpiteistä, joilla varmistetaan, että rautatieliikenne voidaan tulevaisuudessa integroida nykyaikaisiin logistiikkaketjuihin;

14.  toteaa, että seuraavat viisi vuotta ovat ratkaisevan tärkeitä rautatiealan tulevaisuuden kannalta ja että virastolla on oltava tarvittavat taloudelliset ja henkilöresurssit edessä oleviin haasteisiin vastaamiseksi;

15.  toteaa, että ohjeellinen enimmäismäärä, jota tilintarkastustuomioistuin käyttää arvioidessaan talousarvion toteutusta varainhoitovuodelta toiselle tehtävien siirtojen osalta, saavutettiin osastossa 1 (henkilöstö), jossa se oli 10 prosenttia, ja osastossa 2 (hallinto), jossa se oli 20 prosenttia; pitää valitettavana, ettei osaston 3 (toimintamenot) 30 prosentin ohjeellista enimmäismäärää saavutettu;

16.  panee merkille, että henkilöstöä koskevan vuotuisen vertailututkimuksen tulokset olivat samankaltaiset kuin vuonna 2017, sillä 18,4 prosenttia henkilöstöstä oli osoitettu hallinnollisiin tehtäviin (18,18 prosenttia vuonna 2017), 69,7 prosenttia operatiivisiin tehtäviin (70,16 prosenttia vuonna 2017) ja 11,90 prosenttia valvonta- ja rahoitustehtäviin (11,67 prosenttia vuonna 2017);

17.  pitää myönteisinä viraston jatkuvia pyrkimyksiä valmistautua neljännessä rautatiepaketissa määriteltyihin uusiin tehtäviinsä ja ottaa kesäkuussa 2019 hoitaakseen tehtävänsä EU:n viranomaisena, joka vastaa raideliikenteen kalustoyksikköjen markkinoillesaattamislupien ja rautatieyritysten yhtenäisten turvallisuustodistusten myöntämisestä sekä käyttöönottoluvan ERTMS:n ratalaitteita varten; pitää erityisen myönteisenä, että kaikki säädökset ja hallintoneuvoston päätökset hyväksyttiin ajallaan ja että virasto julkaisi kalustoyksikköjen markkinoillesaattamislupia koskevan hakuoppaan; panee tyytyväisenä merkille viraston muut toimet sen valmistautuessa uusiin tehtäviinsä (aktiivinen yhteydenpito sidosryhmien kanssa, oppimistapaukset ja testivaihe sekä kansallisten turvallisuusviranomaisten valvontaa koskeva pilottihanke); on tyytyväinen keskitetyn asiointipisteen kehittämiseen;

panee tyytyväisenä merkille, että virasto on alkanut yhdenmukaistaa rautatiealan yli 14 000:ta kansallista sääntöä;

   a) pitää valitettavana, että rautatiealaa ei ole vielä läheskään yhdenmukaistettu, toisin kuin lento- ja maantieliikennettä;
   b) kehottaa virastoa tehostamaan toimiaan yhtenäisen eurooppalaisen rautatiealueen luomiseksi;

18.  toteaa, että virastolla on keskeinen rooli byrokraattisten esteiden vähentämisessä rajatylittävässä rautatieliikenteessä;

19.  toteaa, että Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmän varustelutaso on Euroopassa täysin riittämätön sekä infrastruktuurin että liikkuvan kaluston osalta, ja kehottaa virastoa ehdottamaan toimenpiteitä prosessin nopeuttamiseksi;

20.  pitää valitettavana, että vuonna 2018 kirjattiin 37 vaatimustenvastaisuutta, joista 18:lla oli rahoitusvaikutuksia (neljässä tapauksessa yli 15 000 euroa); kehottaa virastoa jatkamaan pyrkimyksiään parantaa hallintoaan ja hankintamenettelyjään;

21.  panee merkille, että virasto ehdotti hyvän hallintotavan säännöstön tarkistamista; edellyttää, että virasto raportoi säännöstön kehittymisestä seuraavassa vuosikertomuksessaan; panee tyytyväisenä merkille, että virasto jatkoi etiikkaa ja petosten torjuntaa koskevaa koulutusta; on tyytyväinen siihen, ettei OLAFille toimitettu yhtään petosepäilytapausta; toteaa, että tapaus, josta ilmoitettiin vuonna 2017, on edelleen tutkittavana;

22.  panee tyytyväisenä merkille ISO 9001 -todentamistarkastuksen läpäisemisen onnistuneesti;

Henkilöstöpolitiikka

23.  panee merkille, että 31. joulukuuta 2018 henkilöstötaulukosta oli täytettynä 89,19 prosenttia ja että unionin talousarviossa hyväksytyistä 148 väliaikaisesta toimesta 132 oli täytettynä (vuonna 2017 hyväksyttyjä toimia oli 139); panee merkille, että vuonna 2018 virastossa työskenteli lisäksi 31 sopimussuhteista toimihenkilöä ja kaksi kansallista asiantuntijaa;

24.  panee huolestuneena merkille, että viraston mukaan eri sukupuolet eivät olleet vuonna 2018 tasapuolisesti edustettuina ylemmässä johdossa (viisi miestä ja yksi nainen) eivätkä hallintoneuvostossa (40 miestä ja 15 naista);

25.  panee merkille, että virasto on hyväksynyt toimintaperiaatteet, jolla suojellaan työntekijöiden ihmisarvoa ja estetään häirintää, ja että se edistää häirintäyhdyshenkilöiden toimia ja henkilöstöä kannustetaan kertomaan ongelmistaan heille; panee merkille, että ilmoitettuja väitettyjä työpaikkakiusaamistapauksia oli yksi mutta yhtään tapausta ei tutkittu tai viety tuomioistuimen käsiteltäväksi;

Hankinnat

26.  panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan virasto ei tarkistanut systemaattisesti hintoja ja hinnankorotuksia, jotka laskutettiin tavarantoimittajan puitesopimuksen toimeksisaajalle toimittamien hintatarjousten ja laskujen perusteella ohjelmistolisenssien hankintaa varten; toteaa, että virasto on soveltanut komission puitesopimusta ja odottaa uutta puitesopimusta, jossa määrätään uudelleen kilpailuttamisesta; kehottaa virastoa mukauttamaan ennakkotarkastuksia, joita kohdistetaan puitesopimusten perusteella suoritettaviin maksuihin, ja varmistamaan, että kaikki hankinnat kilpailutetaan;

27.  panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan virasto päätti erään konferenssin järjestämistä koskevaan suoraan sopimukseen tehdyn muutoksen avulla tehdä sopimuksen ja maksaa kaikista asiaan liittyvistä palveluista erikseen, mikä merkitsi sopimuksen keinotekoista jakamista ja teki siten sopimuksesta ja kaikista siihen liittyvistä maksuista sääntöjenvastaisia; panee merkille viraston vastauksen, jonka mukaan se aikoo valmistella tehtävänkuvauksen puitesopimuksen allekirjoittamiseksi tapahtumien järjestämisestä;

Eturistiriitojen ennaltaehkäisy ja hallinta sekä avoimuus

28.  panee merkille, että virasto on julkistanut verkkosivustollaan hallintoneuvoston ja henkilöstön jäsenten sidonnaisuuksia koskevat ilmoitukset ja hallintoneuvoston jäsenten ja joidenkin johtohenkilöiden ansioluettelot; suhtautuu myönteisesti siihen, että viraston koko ylemmän johdon ja henkilöstön on kesäkuusta 2019 alkaen täytynyt allekirjoittaa vuotuinen eturistiriidattomuutta koskeva ilmoitus;

29.  panee merkille, että sovellettava hyvää hallintotapaa koskeva kehys sisältää viraston mukaan tiukkoja toimenpiteitä, jotka koskevat neljännen rautatiepaketin mukaisiin uusiin tehtäviin osallistuvien henkilöiden eturistiriitojen hallintaa; panee myös merkille, että kehykseen on liittynyt käytännön vaikeuksia, minkä vuoksi siitä esitetään tarkistettu ehdotus; panee merkille, että Euroopan petostentorjuntavirasto tutkii yhä vuonna 2017 ilmoitettua petosepäilyä; panee merkille, että sen jälkeen ei ole ilmoitettu muista petosepäilyistä; kehottaa virastoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tutkimuksen tuloksista;

30.  panee merkille, että virasto hyväksyi väärinkäytösten paljastamista koskevat ohjeet, jotka julkaistiin 21. marraskuuta 2018;

Sisäiset kontrollit

31.  panee merkille, että viraston uudelleenjärjestelyn jälkeen tilinpitäjä on hallinnollisesti suoraan yhteydessä pääjohtajaan eikä ole enää vastuussa rahoitus- ja hankintaryhmästä;

32.  panee merkille, että komission sisäinen tarkastus julkaisi vuonna 2018 tarkastuskertomuksen ohjelmien, hankkeiden ja palvelujen hallinnoinnista virastossa ja että virasto laati toimintasuunnitelman, jossa käsitellään mahdollisia parannuskohteita; kehottaa virastoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tässä yhteydessä toteutetuista toimenpiteistä;

Muita huomautuksia

33.  toteaa, että siirtymäkauden loppuun mennessä (16. kesäkuuta 2019) virastosta tulee pelkän politiikkatoimien valmistelijan ja levittäjän sijasta viranomainen, joka toimii suoraan toimialan hyväksi liikkuvan kaluston turvallisuussertifikaattien hyväksymisessä; panee tältä osin merkille, että viraston uudelleenjärjestely on mahdollistanut tarvittavien muutosten tekemisen, jotta varmistetaan uusien sovellusten hallinnointi asiantuntijoita hyödyntäen sekä koulutusohjelman ja seurantajärjestelmän kehittäminen;

34.  panee merkille, että virasto allekirjoitti 15. huhtikuuta 2019 toimipaikkaa koskevan sopimuksen Ranskan viranomaisten kanssa; toteaa, että päätös kahdesta kotipaikasta on neuvoston päätös, jota viraston on sovellettava;

35.  kehottaa virastoa keskittymään tutkimustensa tulosten levittämiseen yleisölle ja pyrkimään saavuttamaan yleisön sosiaalisen median ja muiden viestintäkanavien kautta;

o
o   o

36.  viittaa vastuuvapauden myöntämistä koskevaan päätökseen liittyvien muiden, luonteeltaan yleisten huomautusten osalta erillisvirastojen toiminnan tuloksellisuudesta, varainhoidosta ja sen valvonnasta 14. toukokuuta 2020 antamaansa päätöslauselmaan(17).

(1) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 80.
(2) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 80.
(3) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(4) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
(5) EUVL L 138, 26.5.2016, s. 1.
(6) EUVL L 328, 7.12.2013, s. 42.
(7)EUVL L 122, 10.5.2019, s. 1.
(8) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 80.
(9) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 80.
(10) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(11) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
(12) EUVL L 138, 26.5.2016, s. 1.
(13) EUVL L 328, 7.12.2013, s. 42.
(14)EUVL L 122, 10.5.2019, s. 1.
(15) EUVL C 108, 22.3.2018, s. 76.
(16) EUVL C 108, 22.3.2018, s. 77, komissiolta saatu avustus (28 135 398 euroa), kolmansien maiden rahoitusosuus (657 845 euroa – summa on edellistä vuotta pienempi).
(17) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0121.


Vastuuvapaus 2018: Euroopan meriturvallisuusvirasto
PDF 143kWORD 50k
Päätös
Päätös
Päätöslauselma
1. Euroopan parlamentin päätös 13. toukokuuta 2020 vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan meriturvallisuusviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018 (2019/2076(DEC))
P9_TA(2020)0079A9-0066/2020

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan meriturvallisuusviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018,

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuonna 2018 sekä virastojen vastaukset(1),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman tilien luotettavuudesta(2) sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

–  ottaa huomioon 18. helmikuuta 2020 annetun neuvoston suosituksen varainhoitovuoden 2018 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä virastolle (05761/2020 – C9‑0043/2020),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(3) ja erityisesti sen 208 artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046(4) ja erityisesti sen 70 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan meriturvallisuusviraston perustamisesta 27. kesäkuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1406/2002(5) ja erityisesti sen 19 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(6) ja erityisesti sen 108 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 70 artiklassa tarkoitettuja, SEUT-sopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen nojalla perustettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 18. joulukuuta 2018 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/715(7) ja erityisesti sen 105 artiklan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnon,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0066/2020),

1.  myöntää Euroopan meriturvallisuusviraston pääjohtajalle vastuuvapauden viraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018;

2.  esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan meriturvallisuusviraston pääjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

2. Euroopan parlamentin päätös 13. toukokuuta 2020 Euroopan meriturvallisuusviraston varainhoitovuoden 2018 tilien päättämisestä (2019/2076(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan meriturvallisuusviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018,

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuonna 2018 sekä virastojen vastaukset(8),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman tilien luotettavuudesta(9) sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

–  ottaa huomioon 18. helmikuuta 2020 annetun neuvoston suosituksen varainhoitovuoden 2018 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä virastolle (05761/2020 – C9‑0043/2020),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(10) ja erityisesti sen 208 artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046(11) ja erityisesti sen 70 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan meriturvallisuusviraston perustamisesta 27. kesäkuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1406/2002(12) ja erityisesti sen 19 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(13) ja erityisesti sen 108 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 70 artiklassa tarkoitettuja, SEUT-sopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen nojalla perustettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 18. joulukuuta 2018 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/715(14) ja erityisesti sen 105 artiklan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnon,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0066/2020),

1.  hyväksyy Euroopan meriturvallisuusviraston varainhoitovuoden 2018 tilien päättämisen;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen Euroopan meriturvallisuusviraston pääjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

3. Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. toukokuuta 2020, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan meriturvallisuusviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018 (2019/2076(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan meriturvallisuusviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnon,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0066/2020),

A.  toteaa, että Euroopan meriturvallisuusviraston tulo- ja menotaulukon(15) mukaan sen lopullinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2018 oli 106 777 232,65 euroa, mikä merkitsee 23,76 prosentin lisäystä vuoteen 2017 verrattuna; toteaa, että lisäys liittyi pääasiassa viraston toimivaltuuksien laajenemiseen; toteaa, että viraston talousarvio rahoitetaan kokonaisuudessaan unionin talousarviosta(16);

B.  ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin toteaa kertomuksessaan viraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2018 saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että viraston tilit ovat luotettavat ja tilien perustana olevat toimet ovat lailliset ja sääntöjenmukaiset;

Talousarvio- ja varainhallinto

1.  panee tyytyväisenä merkille, että varainhoitovuonna 2018 toteutetun talousarvion seurannan tuloksena talousarvion toteutusaste oli 99,02 prosenttia, mikä merkitsee lievää 0,98 prosentin lisäystä vuoteen 2017 verrattuna, ja maksumäärärahojen käyttöaste oli 92,84 prosenttia, mikä merkitsee 3,41 prosentin vähennystä;

Toiminnan tuloksellisuus

2.  panee merkille, että virasto käyttää tiettyjä keskeisiä tulosindikaattoreita arvioidakseen vuotuisen työohjelmansa täytäntöönpanoa ja että viraston arviointi on pääasiallinen väline arvioitaessa sen toiminnasta saatavaa lisäarvoa; panee merkille viraston tulosjohtamisjärjestelmän, jossa asetetaan sekä monivuotiset tavoitteet että neljännesvuosittaiset keskeiset tulosindikaattorit vuotuisten työohjelmien täytäntöönpanon säännöllistä seurantaa varten; toteaa, että virasto käyttää vain talousarvion toteutusastetta keskeisenä tulosindikaattorina talousarviohallintonsa parantamiseksi;

3.  panee merkille, että jatkuvuutta ja ulkoisten palvelujen laatua koskevat viraston keskeiset tulosindikaattorit ovat yleisesti ottaen saavuttaneet niille asetetut tavoitteet ja että vierailuja ja tarkastuksia koskevaa viraston laatujärjestelmää on laajennettu;

4.  kehottaa virastoa panemaan tilintarkastustuomioistuimen suositukset täytäntöön;

5.  panee merkille, että virasto tekee tiivistä yhteistyötä unionin muiden virastojen, kuten Euroopan kalastuksenvalvontaviraston ja Euroopan raja- ja merivartioviraston kanssa eurooppalaisen merivartioinnin alalla; kehottaa vahvasti virastoa lisäämään ja laajentamaan yhteistyötään kaikkien unionin virastojen kanssa;

6.  panee merkille, että viraston perustamisasetuksen täytäntöönpanosta vuonna 2017 tehdyn riippumattoman ulkoisen arvioinnin hyväksymisen jälkeen virasto esitti toimintasuunnitelmansa maaliskuussa 2018; panee tyytyväisenä merkille, että toimintasuunnitelmassa määritettiin toimia, mahdollisia riskejä ja lieventäviä toimenpiteitä sekä toteutusaikataulu ja realistiset talousarviovaikutukset;

7.  kannustaa virastoa jatkamaan palvelujensa digitalisointia;

8.  panee merkille, että eurooppalaiseen yhteistyöhön rannikkovartiostojen tehtävien alaan liittyvien kauko-ohjatun ilma-aluksen käytön kokonaisjärjestelmien (RPAS) toiminnot viivästyivät teknisten haasteiden ja ilmailulupien saamiseen kansallisilta viranomaisilta liittyvien jatkuvien vaikeuksien vuoksi ja että tämän takia talousarviota tarkistettiin siten, että vähennettiin EU:n avustusta ja palautettiin komissiolle kuusi miljoonaa euroa maksumäärärahoja; toteaa, että vähennys osoittautui riittämättömäksi, koska teknisistä ongelmista ja huonoista sääoloista aiheutuneet uudet viivästykset johtivat maksumäärärahojen vähäisempään käyttöön; tukee hallintoneuvoston suositusta, jonka mukaan viraston olisi puututtava ilmailulupien antamista koskevaan riskiin, jotta talousarvio voitaisiin toteuttaa täysimääräisenä;

9.  panee tyytyväisenä merkille viraston antaman suoran tuen jäsenvaltioiden toimille ympäristölainsäädännön voimaansaattamiseksi ja täytäntöönpanemiseksi samoin kuin sen kauko-ohjatun ilma-aluksen käytön kokonaisjärjestelmien palvelut, joilla avustetaan merivalvontaoperaatioissa, kuten meren pilaantumisen ja päästöjen seurannassa; uskoo, että lisäresurssien avulla virastolla voi olla merkittävä rooli jäsenvaltioiden tukemisessa merenkulkuun liittyvien ympäristöriskien vähentämisessä ja merenkulkualan kestävyyden parantamisessa;

10.  ymmärtää, että virastolla on takanaan vasta toinen kokonainen toimintavuosi sen jälkeen, kun sen toimeksiantoa laajennettiin vuoden 2016 lopussa, ja että osa talousarviomuutoksiin johtaneista tekijöistä ei ollut tiedossa vuoden 2018 talousarviota laadittaessa; panee merkille, että viraston oli muutettava talousarviotaan ottaakseen huomioon Portugaliin sovellettavasta korjauskertoimesta johtuvat palkankorotukset;

11.  suhtautuu myönteisesti siihen, että virasto testaa korkealle sijoitettua tietoliikenneasemaa (High Altitude Pseudo-Satellites, HAPS), ja panee tyytyväisenä merkille, että tällä tavoin pienennetään satelliittien ja droonien välistä eroa;

12.  suhtautuu myönteisesti viraston ponnisteluihin saattaa operatiiviset palvelut, analyysit, asiantuntijatieto ja paras mahdollinen tekninen tuki komission ja jäsenvaltioiden hankkeiden sekä meriliikennealan käyttäjien käyttöön;

13.  kehottaa virastoa hyödyntämään täysipainoisesti ja tarvittaessa mukauttamaan droonien, HAPSin ja satelliittien tarjoamia käyttömahdollisuuksia; painottaa järjestelmien monitoiminnallisuutta, sillä ne kattavat laajan kirjon meripelastustoiminnasta meren pilaantumisen varhaiseen havaitsemiseen ja seurantaan sekä keskeisiin pyrkimyksiin torjua laitonta toimintaa, kuten huumausaineiden kauppaa, ihmisten salakuljetusta ja luvatonta kalastusta;

14.  panee merkille, että viraston hallintoneuvosto hyväksyi marraskuussa 2018 uuden sisäisen valvonnan kehyksen, joka perustuu komission vuoden 2017 kehykseen;

15.  panee merkille, että virasto laajensi vuoden 2018 alussa vierailujen ja tarkastusten laadunhallintajärjestelmän soveltamisalaa sisällyttämällä siihen merenkulun turvatoimiin liittyvät tarkastukset ja horisontaalisen analyysiprosessin; panee tyytyväisenä merkille, että TÜV Rheinland Portugal suoritti laajennetun laadunhallintajärjestelmän vuotuisen varmennuksen menestyksekkäästi havaitsematta vaatimustenvastaisuuksia;

16.  toteaa, että virastossa ei raportoitu eturistiriitoja koskevia tapauksia vuonna 2018; panee merkille, että riskinhallintapolitiikan mukaisesti riskirekisteri päivitettiin vuonna 2018 ja että tämä päivitys ei johtanut kriittisiin riskeihin, joiden perusteella tulojen ja menojen hyväksyjä voisi esittää vuotuisessa vahvistuslausumassa virallisen varauman; toteaa lisäksi, että vuonna 2018 ei esiintynyt aiemmin havaittuja riskejä;

17.  arvostaa sitä, että virasto on ottanut käyttöön asianmukaiset maksujen valvontamekanismit viraston sopimuksissa;

18.  panee merkille, että henkilöstöä koskevan viidennen vertailututkimuksen tulokset ovat samankaltaiset kuin vuonna 2017, sillä 20,20 prosenttia tehtävistä (20,42 prosenttia vuonna 2017) liittyi koordinoinnin hallinnolliseen tukeen, 71,65 prosenttia (72,08 prosenttia) operatiivisiin tehtäviin ja 8,15 prosenttia (7,50 prosenttia) neutraaleihin tehtäviin;

Henkilöstöpolitiikka

19.  panee merkille, että 31. joulukuuta 2018 henkilöstötaulukon viroista/toimista oli täytettynä 98,58 prosenttia ja että unionin talousarviossa hyväksytyistä 212 väliaikaisen toimihenkilön ja virkamiehen toimesta 209 oli täytettynä (verrattuna 212 hyväksyttyyn toimeen vuonna 2017); panee merkille, että vuonna 2018 keskuksessa työskenteli lisäksi 30 sopimussuhteista toimihenkilöä ja 17 kansallista asiantuntijaa; kannustaa virastoa tekemään selvityksen henkilöstön jakamisesta unionin virastojen kesken korostamalla erityisesti mahdollisuuksia yhdistää nykyistä enemmän hallintohenkilöstöä muiden Lissaboniin sijoittuneiden virastojen, kuten Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen, kanssa;

20.  panee tyytyväisenä merkille, että myös ylemmässä johtoportaassa on saavutettu sukupuolten tasapuolinen edustus (2 miestä ja 2 naista); on kuitenkin huolestunut, että miehet (44 jäsentä) ja naiset (12 jäsentä) eivät ole tasapainoisesti edustettuina hallintoneuvostossa;

21.  pitää valitettavana tietojen ja yksityiskohtien puutteellisuutta meriturvallisuusvirastoa koskevan sukupuolten tasapuolisen edustuksen toimintasuunnitelmassa;

Hankintamenettelyt

22.  panee tilintarkastustuomioistuimen kertomuksesta merkille, että vuoden 2018 loppuun mennessä virasto ei järjestelmällisesti tarkistanut hintoja ja palkkioita, jotka laskutettiin tavarantoimittajien puitesopimuksen toimeksisaajalle toimittamien hintatarjousten ja laskujen perusteella ohjelmistolisenssien hankintaa varten; panee viraston vastauksesta merkille, että tämän puitesopimuksen toteutusmekanismi ei sisältänyt kiinteää hintaluetteloa vaan komissio päätti soveltaa hinnankorotusjärjestelmää ja että toimeksisaaja on käyttänyt oikeuttaan päättää sopimus 12. lokakuuta 2019;

Eturistiriitojen ennaltaehkäisy ja hallinta sekä avoimuus

23.  panee merkille, että virasto käyttää ja julkaisee hallintoneuvostonsa jäsenten ja ylimmän johdon eturistiriitoja koskevia ilmoituksia ja että virasto on antanut eturistiriitoja koskevia ohjeita ja toteuttanut väärinkäytösten paljastamista koskevia järjestelyjä, jotka ovat tärkeä väline petosten, korruption ja vakavien sääntöjenvastaisuuksien havaitsemisessa;

Sisäiset kontrollit

24.  toteaa, että komission sisäinen tarkastus julkaisi tarkastuskertomuksen ”Visits and Inspections in the Agency”, jossa se totesi, että tähän tarkoitukseen suunnitellut hallinto- ja valvontajärjestelmät ovat asianmukaisesti suunniteltuja sekä tehokkaasti ja vaikuttavasti toteutettuja; huomauttaa, että sisäinen tarkastus antoi neljä suositusta, jotka virasto hyväksyi ja sitoutui käsittelemään;

25.  panee merkille, että virasto toteutti vuonna 2018 kaikki toimintasuunnitelmat, jotka liittyivät sisäisen tarkastuksen vuonna 2017 tekemään meriturvallisuusviraston henkilöstöhallinnon tarkastukseen;

Muita huomautuksia

26.  panee merkille viraston pyrkimykset kustannustehokkaan ja ympäristöystävällisen työpaikan edistämiseksi; toteaa kuitenkin, että virasto ei ole toteuttanut mitään täydentäviä toimenpiteitä vähentääkseen tai korvatakseen hiilidioksidipäästöjä;

27.  kehottaa virastoa asettamaan tavoitteeksi tutkimustulostensa levittämisen yleisölle ja yleisön tavoittamisen sosiaalisen median ja muiden tiedotusvälineiden kautta;

o
o   o

28.  viittaa vastuuvapauden myöntämistä koskevaan päätökseen liittyvien muiden, luonteeltaan yleisten huomautusten osalta erillisvirastojen toiminnan tuloksellisuudesta, varainhoidosta ja sen valvonnasta 14. toukokuuta 2020 antamaansa päätöslauselmaan(17).

(1) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 1.
(2) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 1.
(3) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(4) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
(5) EYVL L 208, 5.8.2002, s. 1.
(6) EUVL L 328, 7.12.2013, s. 42.
(7) EUVL L 122, 10.5.2019, s. 1.
(8) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 1.
(9) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 1.
(10) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(11) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
(12) EYVL L 208, 5.8.2002, s. 1.
(13) EUVL L 328, 7.12.2013, s. 42.
(14) EUVL L 122, 10.5.2019, s. 1.
(15) EUVL C 120, 29.3.2019, s. 201.
(16) EUVL C 120, 29.3.2019, s. 202.
(17) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0121.


Vastuuvapaus 2018: Euroopan GNSS-virasto
PDF 142kWORD 43k
Päätös
Päätös
Päätöslauselma
1. Euroopan parlamentin päätös 13. toukokuuta 2020 vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan GNSS-viraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018 (2019/2084(DEC))
P9_TA(2020)0080A9-0067/2020

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan GNSS-viraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018,

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuodelta 2018 sekä virastojen vastaukset(1),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman(2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

–  ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2020 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2018 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä virastolle (05761/2020 – C9‑0051/2020),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(3) ja erityisesti sen 208 artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046(4) ja erityisesti sen 70 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan GNSS-viraston perustamisesta, eurooppalaisten satelliittinavigointiohjelmien hallintorakenteista annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1321/2004 kumoamisesta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 683/2008 muuttamisesta 22. syyskuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 912/2010(5) ja erityisesti sen 14 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(6) ja erityisesti sen 108 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 70 artiklassa tarkoitettuja, SEUT-sopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen nojalla perustettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 18. joulukuuta 2018 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/715(7) ja erityisesti sen 105 artiklan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0067/2020),

1.  myöntää Euroopan GNSS-viraston toimitusjohtajalle vastuuvapauden viraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018;

2.  esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan GNSS-viraston toimitusjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

2. Euroopan parlamentin päätös 13. toukokuuta 2020 Euroopan GNSS-viraston varainhoitovuoden 2018 tilien päättämisestä (2019/2084(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan GNSS-viraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018,

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuodelta 2018 sekä virastojen vastaukset(8),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman(9) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

–  ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2020 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2018 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä virastolle (05761/2020 – C9‑0051/2020),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(10) ja erityisesti sen 208 artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046(11) ja erityisesti sen 70 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan GNSS-viraston perustamisesta, eurooppalaisten satelliittinavigointiohjelmien hallintorakenteista annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1321/2004 kumoamisesta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 683/2008 muuttamisesta 22. syyskuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 912/2010(12) ja erityisesti sen 14 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(13) ja erityisesti sen 108 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 70 artiklassa tarkoitettuja, SEUT-sopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen nojalla perustettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 18. joulukuuta 2018 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/715(14) ja erityisesti sen 105 artiklan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0067/2020),

1.  hyväksyy Euroopan GNSS-viraston varainhoitovuoden 2018 tilien päättämisen;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen Euroopan GNSS-viraston toimitusjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

3. Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. toukokuuta 2020, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan GNSS-viraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018 (2019/2084(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan GNSS-viraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0067/2020),

A.  toteaa, että Euroopan GNSS-viraston tulo- ja menotaulukon(15) mukaan sen lopullinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2018 oli 32 230 582 euroa, mikä merkitsee 13,22 prosentin lisäystä vuoteen 2017 verrattuna; ottaa huomioon, että lisäys liittyi osastoihin 2 ja 3; toteaa, että viraston talousarvio rahoitetaan pääasiassa unionin talousarviosta(16);

B.  ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin toteaa kertomuksessaan viraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2018 saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että viraston tilit ovat luotettavat ja tilien perustana olevat toimet ovat lailliset ja sääntöjenmukaiset;

Talousarvio- ja varainhallinto

1.  panee tyytyväisenä merkille, että varainhoitovuonna 2018 toteutetun talousarvion seurannan tuloksena talousarvion toteutusaste oli 100 prosenttia, ja toteaa, että se oli sama vuonna 2017; panee lisäksi merkille, että maksumäärärahojen käyttöaste oli 83,72 prosenttia, mikä merkitsee 2,48 prosentin laskua vuoteen 2017 verrattuna;

2.  panee merkille, että virasto hallinnoi vuonna 2018 perustalousarvionsa lisäksi edelleen suurta delegoitua talousarviota, joka liittyy Euroopan geostationaariseen navigointilisäjärjestelmään (EGNOS), Galileon delegointisopimukseen, julkisesti säänneltyjä palveluja koskevaan delegointisopimukseen ja Horisontti 2020 -ohjelman delegointisopimukseen; toteaa, että vuonna 2018 delegoidusta talousarviosta sidottiin yhteensä 1 173 219 279 euroa ja maksuja suoritettiin 796 500 300,84 euroa;

Siirrettyjen määrärahojen peruuntuminen

3.  pitää myönteisenä sitä, että vuodelta 2017 vuodelle 2018 siirrettyjä määrärahoja peruuntui 3,25 prosenttia siirretystä kokonaismäärästä, mikä merkitsi 2,05 prosentin vähennystä vuoteen 2017 verrattuna;

Tuloksellisuus

4.  panee merkille, että virasto käyttää tiettyjä keskeisiä tulosindikaattoreita, joilla se mittaa toimintojensa tuottamaa lisäarvoa ja parantaa talousarviohallintoaan;

5.  panee merkille, että viraston Galileo- ja EGNOS-ohjelmat ovat nyt täysin toimintavaiheessa, ja toteaa erityisesti Galileon osalta, että neljä viimeistä satelliittia ennen kolmatta erää laukaistiin onnistuneesti vuonna 2018 ja sen lisäksi virasto teki hankintasopimuksen;

6.  panee tyytyväisenä merkille, että virasto on ulkoistanut tilinpitopalvelunsa komissiolle vuodesta 2015 ja että se jakaa toiminnan jatkuvuuden hallintaan ja sisäiseen tarkastukseen liittyvien palvelujen tuottamisen muiden virastojen kanssa;

7.  panee merkille, että vastuuvapauden myöntävän viranomaisen viime vuonna esittämien huomautusten ja havaintojen perusteella komissio saattoi päätökseen Galileo- ja EGNOS-ohjelmien ja viraston toiminnan väliarvioinnin ja esitti sen parlamentille ja neuvostolle lokakuussa 2017;

8.  kannustaa virastoa jatkamaan palvelujensa digitalisointia;

Henkilöstöpolitiikka

9.  panee merkille, että 31. joulukuuta 2018 henkilöstötaulukosta oli täytettynä 90,63 prosenttia ja että unionin talousarviossa hyväksytyistä 128 väliaikaisesta toimesta oli täytetty 116 (vuonna 2017 hyväksyttyjä toimia oli 116); panee merkille, että vuonna 2018 virastossa työskenteli lisäksi 51 sopimussuhteista toimihenkilöä ja 3 kansallista asiantuntijaa; panee merkille, että virastolle osoitettiin vuoden 2018 henkilöstötaulukkoa varten kymmenen lisätointa sinne jo lisättyjen kahden toimen lisäksi;

10.  panee huolestuneena merkille vuodelta 2018 raportoidun sukupuolten välisen epätasapainon ylemmässä johdossa (kymmenen miestä ja kaksi naista) sekä hallintoneuvostossa (44 miestä ja seitsemän naista);

11.  pitää myönteisenä, että virasto hyväksyi tilintarkastustuomioistuimen ehdotuksen ja julkaisi viimein ilmoitukset avoimista toimista EPSOn verkkosivustolla, jotta ne saavuttaisivat suuremman yleisön; panee viraston vastauksesta merkille, että se aikoo julkaista kaikki avoimia toimia koskevat ilmoitukset virastojen yhteisessä portaalissa, jonka katsotaan virastojen näkökulmasta vastaavan EPSOa, ja että lisäksi virasto julkaisee avoimia toimia koskevat ilmoituksensa avaruusalaan erikoistuneiden julkaisujen kautta;

Hankintamenettelyt

12.  panee tilintarkastustuomioistuimen kertomuksesta merkille, että 15. joulukuuta 2016 virasto allekirjoitti 1 500 000 000 euron arvoisen puitesopimuksen Galileo-satelliittijärjestelmän käytöstä vuosina 2017–2027; toteaa lisäksi, että sopimus tehtiin julkisen hankintamenettelyn perusteella; huomauttaa, että yksi osallistuneista tarjoajista on nostanut kanteen, jossa se kyseenalaistaa menettelyn tuloksen; toteaa, että Euroopan unionin tuomioistuin päättää antamassaan tuomiossa puitesopimusta koskevan hankintamenettelyn sekä kaikkien siihen liittyvien erillissopimusten ja tulevien maksujen laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta; huomauttaa, että kirjallinen menettely saatettiin päätökseen vuoden 2019 ensimmäisellä neljänneksellä, että suullinen kuuleminen oli määrä järjestää vuoden 2019 toisella tai kolmannella neljänneksellä ja että tuomioistuimen tuomio oli määrä antaa vuoden 2019 viimeisellä neljänneksellä mutta että tuomioistuin keskeytti menettelyn 3. joulukuuta 2019 (asia T-99/17)(17); huomauttaa hankintapäätöksen mahdollisen kumoamisen seurauksia koskevan viraston oikeudellisen analyysin perusteella, että viraston ei todennäköisesti tarvitsisi irtisanoa sopimusta mutta sen olisi maksettava kantajalle aiheutuvat noin 300 000 euron oikeudenkäyntikulut sekä maksettava mahdolliset vahingonkorvaukset, jotka mainitaan viraston tilinpäätöksessä; kehottaa virastoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle asian edistymisestä;

13.  panee merkille, että sisäisen arvioinnin perusteella ja ottaen huomioon sähköisten hankintamenettelyjen käyttöä koskevat vastuuvapauden myöntävän viranomaisen huomautukset ja havainnot päädyttiin siihen, että tarjousten sähköistä toimittamista koskeva moduuli ei nykyisessä kehitysvaiheessaan vastannut viraston monimutkaisiin hankintatarpeisiin ja että toistaiseksi on päätetty olla toteuttamatta tarjouskilpailuja sähköisesti; kehottaa virastoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle asian edistymisestä;

Eturistiriitojen ennaltaehkäisy ja hallinta sekä avoimuus

14.  panee merkille, että yksi entinen korkean tason virkamies toimii neuvoa-antavassa tehtävässä active senior -aloitteessa mutta ei saa siitä palkkiota;

15.  huomauttaa viraston ylimmän johdon sidonnaisuuksia koskeviin ilmoituksiin ja ansioluetteloiden julkaisemiseen liittyvien vastuuvapauden myöntävän viranomaisen huomautusten ja havaintojen perusteella, että viraston hallintoneuvoston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan osalta ainoastaan sidonnaisuuksia koskevat ilmoitukset julkaistaan viraston verkkosivustolla; panee merkille, että virasto aikoo julkaista hallintoneuvoston jäsenten ansioluettelot verkkosivustollaan otettuaan asianmukaisesti huomioon sovellettavat henkilötietojen suojaa koskevat säännöt;

16.  pitää valitettavana, että hallintoneuvoston jäsenten ansioluetteloita ei vieläkään ole julkaistu viraston verkkosivustolla; kehottaa virastoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tässä yhteydessä toteutetuista toimenpiteistä;

17.  toteaa, että virasto hyväksyi väärinkäytösten paljastamista koskevat sisäiset toimintaperiaatteet kesäkuussa 2018;

18.  toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan komission sisäinen tarkastus suoritti vuonna 2018 viraston tietohallintatapaa koskevan tarkastuksen ja että virasto laati toimintasuunnitelman, jonka tarkoituksena oli kohdentaa toimia eräisiin mahdollisesti parannusta vaativiin osa-alueisiin; kehottaa virastoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle asian edistymisestä;

Muita huomautuksia

19.  ottaa huomioon vastuuvapauden myöntävän viranomaisen huomautukset ja havainnot, jotka liittyvät viraston sitoumukseen minimoida Yhdistyneen kuningaskunnan unionista eroamisesta aiheutuvat kielteiset vaikutukset, ja toteaa, että virasto lähetti kaikille niiden sopimusten toimeksisaajille ja avustusten saajille, joihin ero vaikuttaa, kirjeet, joissa vaadittiin lieventävien toimenpiteiden toteuttamista lokakuun 2019 loppuun mennessä erityisesti sen varmistamiseksi, että pääurakoitsijat ja alihankkijat eivät ole Yhdistyneeseen kuningaskuntaan sijoittautuneita yhteisöjä ja että Galileon turvallisuuden valvontakeskuksen varakeskus on siirretty Yhdistyneestä kuningaskunnasta Espanjaan; kehottaa virastoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle kyseisten toimien tuloksista;

20.  kehottaa virastoa keskittymään tutkimustulostensa levittämiseen yleisölle ja pyrkimään saavuttamaan yleisön sosiaalisen median ja muiden viestintäkanavien avulla;

o
o   o

21.  viittaa vastuuvapauden myöntämistä koskevaan päätökseen liittyvien muiden, luonteeltaan yleisten huomautusten osalta erillisvirastojen toiminnan tuloksellisuudesta, varainhoidosta ja sen valvonnasta 14. toukokuuta 2020 antamaansa päätöslauselmaan(18).

(1) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 1.
(2) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 34.
(3) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(4) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
(5) EUVL L 276, 20.10.2010, s. 11.
(6) EUVL L 328, 7.12.2013, s. 42.
(7) EUVL L 122, 10.5.2019, s. 1.
(8) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 1.
(9) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 34.
(10) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(11) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
(12) EUVL L 276, 20.10.2010, s. 11.
(13) EUVL L 328, 7.12.2013, s. 42.
(14) EUVL L 122, 10.5.2019, s. 1.
(15) EUVL C 116, 28.3.2018, s. 21.
(16) EUVL C 116, 28.3.2018, s. 22.
(17) ECLI:EU:T:2019:847.
(18) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0121.


Vastuuvapaus 2018: Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus
PDF 146kWORD 46k
Päätös
Päätös
Päätöslauselma
1. Euroopan parlamentin päätös 13. toukokuuta 2020 vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018 (2019/2069(DEC))
P9_TA(2020)0081A9-0073/2020

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018,

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuonna 2018 sekä virastojen vastaukset(1),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman(2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

–  ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2020 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2018 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä keskukselle (05761/2020 – C9-0036/2020),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(3) ja erityisesti sen 208 artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046(4) ja erityisesti sen 70 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksesta 12. joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1920/2006(5) ja erityisesti sen 15 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(6) ja erityisesti sen 108 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 70 artiklassa tarkoitettuja, SEUT-sopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen nojalla perustettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 18. joulukuuta 2018 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/715(7) ja erityisesti sen 105 artiklan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnon,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0073/2020),

1.  myöntää Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen johtajalle vastuuvapauden keskuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018;

2.  esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen johtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

2. Euroopan parlamentin päätös 13. toukokuuta 2020 Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen varainhoitovuoden 2018 tilien päättämisestä (2019/2069(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018,

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuonna 2018 sekä virastojen vastaukset(8),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman(9) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

–  ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2020 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2018 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä keskukselle (05761/2020 – C9-0036/2020),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(10) ja erityisesti sen 208 artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046(11) ja erityisesti sen 70 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksesta 12. joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1920/2006(12) ja erityisesti sen 15 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(13) ja erityisesti sen 108 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 70 artiklassa tarkoitettuja, SEUT-sopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen nojalla perustettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 18. joulukuuta 2018 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/715(14) ja erityisesti sen 105 artiklan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnon,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0073/2020),

1.  hyväksyy Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen varainhoitovuoden 2018 tilien päättämisen;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen johtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

3. Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. toukokuuta 2020, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018 (2019/2069(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnon,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0073/2020),

A.  toteaa, että Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen tulo- ja menotaulukon(15) mukaan sen lopullinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2018 oli 16 174 200,21 euroa, mikä merkitsee 2,18 prosentin lisäystä vuoteen 2017 verrattuna; toteaa, että keskuksen talousarvio rahoitetaan pääasiassa unionin talousarviosta(16);

B.  ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin toteaa kertomuksessaan keskuksen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2018 saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että keskuksen tilit olivat luotettavat ja tilien perustana olevat toimet olivat lailliset ja sääntöjenmukaiset;

Talousarvio- ja varainhallinto

1.  panee tyytyväisenä merkille, että varainhoitovuonna 2018 toteutetun talousarvion seurannan tuloksena talousarvion toteutusaste oli 100 prosenttia eli sama kuin vuonna 2017; panee merkille, että maksumäärärahojen käyttöaste oli 98,02 prosenttia, mikä merkitsee 3,31 prosentin lisäystä edellisvuoteen verrattuna;

Tuloksellisuus

2.  panee merkille, että arvioidakseen toiminnastaan saatavaa lisäarvoa ja parantaakseen budjettihallintoaan keskus mittaa kahdeksan strategisen tavoitteen mukaan jaettujen 50 keskeisen tulosindikaattorin avulla 66 vuosittaisen tavoitteen saavuttamista; panee merkille, että vuodesta 2019 alkaen keskus on ottanut käyttöön uuden tuloksellisuusmallin, joka perustuu kymmeneen keskeiseen tulosindikaattoriin, joita käytetään mittaamaan sen tehokkuutta haluttujen tuotosten saavuttamisessa ja tähän tarkoitukseen osoitettujen varojen käytössä;

3.  panee merkille, että keskus on saavuttanut 85 prosenttia sovellettavista vuoden 2018 työohjelmassa suunnitelluista tuotoksista ja tuloksista ja että se on pannut vuoteen 2025 ulottuvan strategiansa ensimmäisen vuoden toimet onnistuneesti täytäntöön;

4.  kannustaa keskusta jatkamaan palvelujensa digitalisointia;

5.  panee tyytyväisenä merkille, että keskus hyödyntää edelleen synergiaetuja Euroopan meriturvallisuusviraston kanssa hallinto- ja tukipalvelujen sekä yhteisten tilojen hallinnoinnin alalla Lissabonissa ja että nämä synergiat liittyvät myös tieto- ja viestintätekniikkaan, televiestintään ja verkkopohjaisiin infrastruktuureihin ja palveluihin; toteaa, että muiden unionin virastojen kanssa on otettu käyttöön toiminnallisia synergioita oikeus- ja sisäasioiden sekä terveydenhuollon aloilla; antaa virastoille kiitosta tällaisesta rinnakkaiselosta ja katsoo, että niiden esimerkkiä kannattaisi seurata;

6.  korostaa keskuksen tärkeää roolia sen toimittaessa poliittisille päätöksentekijöille ja alan toimijoille huumausaineita ja huumausaineriippuvuutta sekä uusia suuntauksia koskevia selvityksiä ja tietoja, jotta laitonta huumausaineiden käyttöä ja kauppaa voidaan torjua tehokkaasti, ja muistuttaa, että laittoman huumausainekaupan on todettu olevan järjestäytyneen rikollisuuden ja terrorismin tärkeimpiä tulonlähteitä ja niiden rekrytointikanava; palauttaa mieliin, että keskuksen toimeksiantoa laajennettiin vuonna 2018 muun muassa siten, että siihen sisällytettiin uusia vastuualueita ja viralliset kumppanuussuhteet unionin muiden virastojen kuten Europolin kanssa;

7.  katsoo, että vuoteen 2025 ulottuvaan keskuksen strategiaan(17) täysimääräisesti perustuvan keskuksen ohjelma-asiakirjan 2019–2021 hyväksyminen on tärkeä keskuksen strategiseen ja operatiiviseen suunnittelukehykseen liittyvä edistysaskel;

Henkilöstöpolitiikka

8.  panee merkille, että 31. joulukuuta 2018 henkilöstötaulukosta oli täytettynä 96,05 prosenttia ja että unionin talousarviossa hyväksytyistä kymmenestä virasta yhdeksän ja 66 väliaikaisesta toimesta 64 oli täytettynä (verrattuna 77 hyväksyttyyn virkaan tai toimeen vuonna 2017); panee merkille, että vuonna 2018 keskuksen palveluksessa työskenteli lisäksi 29 sopimussuhteista toimihenkilöä ja yksi kansallinen asiantuntija;

9.  panee merkille, että keskuksen ilmoittamien tietojen mukaan sukupuolten edustus hallintoneuvostossa oli tasapuolinen vuonna 2018, sillä siinä oli 15 miesjäsentä ja 14 naisjäsentä;

10.  panee tyytyväisenä merkille, että keskus on antanut yleiset ohjeet sellaisen työkulttuurin luomisesta ja ylläpitämisestä, joka perustuu ihmisarvoon ja kunnioitukseen, jotta voidaan estää ja torjua häirintää; toteaa, että keskus tarjoaa mahdollisuuden luottamukselliseen neuvontaan;

Hankintamenettelyt

11.  panee tyytyväisenä merkille, että keskus otti käyttöön hallintosuunnitelmansa mukaisen hankintasuunnitelman, joka toteutettiin onnistuneesti tiiviissä yhteistyössä kaikkien yksikköjen kanssa;

12.  toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan keskus ei ollut saanut kohtuullista määrää tarjouksia arvoltaan vähäisiin hankintamenettelyihin ja että viidessä näistä menettelyistä ainoastaan yksi ehdokas jätti tarjouksen ja yhdessä menettelyssä jätettiin kaksi tarjousta; toteaa, että keskuksen vastauksen mukaan se oli asianmukaisesti kutsunut mukaan sovellettavissa rahoitussäännöissä vaaditun määrän tarjoajia, jotta varmistettiin tarvittava kilpailun taso; kehottaa keskusta jatkamaan ponnistelujaan sen varmistamiseksi, että kaikissa julkisia hankintoja koskevissa menettelyissä noudatetaan terveen kilpailun periaatetta, ja helpottamaan osallistumista sen arvoltaan vähäisiä sopimuksia koskeviin hankintamenettelyihin;

Eturistiriitojen ennaltaehkäisy ja hallinta sekä avoimuus

13.  panee merkille keskuksen nykyiset toimenpiteet ja jatkuvat pyrkimykset turvata avoimuus, estää ja hallita eturistiriitoja sekä huolehtia väärinkäytösten paljastajien suojelusta; panee tyytyväisenä merkille, että johtajan ja tiedekomitean jäsenten ansioluettelot ja ilmoitukset sidonnaisuuksista on julkaistu keskuksen verkkosivustolla;

14.  korostaa, että parlamentin vetoomusvaliokunnan hiljattain tilaamassa tutkimuksessa(18) todettiin, että eturistiriitojen vaara on olemassa, koska keskus käyttää asiantuntijoita ja erityisesti koska tiedekomitea tekee päätöksiä itsenäisesti;

Sisäiset kontrollit

15.  toteaa, että komission sisäisen tarkastuksen annettua selvityksen tiedonkeruu-, validointi- ja laadunvarmistusprosessien tuen tarvetta koskevasta analyysista ja keskuksen tarkasteltua uudelleen tietojen laadunvalvontakehystään ja mukautettua sen vuoteen 2025 ulottuvaan keskuksen strategiaan kaikki hyväksytyn toimintasuunnitelman tarvittavat suositukset oli pantu täytäntöön vuonna 2018;

16.  panee huolestuneena merkille, että keskuksen mukaan useita sisäisen tarkastuksen vuonna 2015 tekemään tietotekniikkahankkeiden hallinnointia koskevaan tarkastukseen sisältyviä suosituksia oli pantu täytäntöön vain osittain ja että vuoden 2018 lopussa kaksi suositusta oli edelleen toteuttamatta; toteaa kuitenkin, että nämä kaksi suositusta oli määrä panna täytäntöön vuoden 2019 puoliväliin mennessä; kehottaa keskusta tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle saavutetusta edistymisestä kesäkuuhun 2020 mennessä;

17.  toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan direktiivin 2008/104/EY(19) ja Portugalin työlainsäädännön nojalla tilapäistyöntekijöillä olisi oltava samanlaiset työehdot kuin palveluja käyttävän yrityksen suoraan palkkaamilla työntekijöillä; toteaa kuitenkin, että asiaa koskevissa sopimuksissa ei nimenomaisesti edellytetty, että työvoimanvuokrausyritysten olisi noudatettava näitä ehtoja, eikä ole näyttöä siitä, että keskus itse olisi mitenkään vertaillut oman ja tilapäisen henkilöstön työehtoja, ja katsoo, että tämä asettaa vaakalaudalle henkilöstön turvalliset ja ennakoitavat työehdot ja siitä aiheutuu keskukselle oikeusriidan riski ja maineeseen liittyviä riskejä; toteaa, että keskuksen vastauksen mukaan keskuksen ja työvoimanvuokrausyrityksen välisessä sopimuksessa viitataan keskuksen velvollisuuteen noudattaa kaikkia sovellettavan lainsäädännön osa-alueita ja että kyseisen sopimuksen mukaan työvoimanvuokrausyritys on se osapuoli, johon oikeusriitariskit kohdistuvat; korostaa kuitenkin, että tämäntyyppisestä tilanteesta aiheutuu keskukselle suuria maineeseen liittyviä riskejä; panee tyytyväisenä merkille, että keskus arvioi uudelleen tilapäistyöntekijöiden käytön toimintaperiaatteitaan niin, että ne perustuvat enemmän sen jäsenvaltion lainsäädäntöön, jossa keskus sijaitsee, keskuksen operatiivisten tarpeiden ja oikeudellisen kehyksen mukaisesti; kehottaa keskusta arvioimaan tilapäisen henkilöstönsä työehtoja ja varmistamaan, että ne ovat unionin ja kansallisen työlainsäädännön mukaisia; kehottaa keskusta tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle saavutetusta edistymisestä kesäkuuhun 2020 mennessä;

18.  toteaa, että unioni allekirjoitti vuonna 2006 Norjan kanssa sopimuksen, jossa määritellään kaava, jolla lasketaan Norjan rahoitusosuus keskukselle sekä rahoitusosuuden vähimmäismäärä, jota olisi mukautettava vuosittain unionin hintakehityksen ja bruttokansantulon perusteella; toteaa huolestuneena, että unionin talousarviotuki kasvoi 24 prosentilla vuosien 2007–2018 välisenä aikana, mutta Norjan rahoitusosuus pysyi suurin piirtein ennallaan; toteaa, että keskuksen vastauksen mukaan unionin tuen lisäyksen ja Norjan rahoitusosuuden välillä ei ole lineaarista korrelaatiota ja että keskuksella ei ole vaadittavaa oikeuskelpoisuutta vaatia toisenlaista kaavaa/menetelmää Norjan vähimmäisrahoitusosuuden mukauttamiseksi; kehottaa keskusta ja asianomaisia osapuolia mukauttamaan Norjan vähimmäisrahoitusosuutta sovittujen ehtojen mukaisesti;

19.  kehottaa keskusta keskittymään tutkimustulostensa levittämiseen yleisölle ja yleisön tavoittamiseen sosiaalisen median ja muiden viestintäkanavien kautta;

o
o   o

20.  viittaa vastuuvapauden myöntämistä koskevaan päätökseen liittyvien muiden, luonteeltaan yleisten huomautusten osalta erillisvirastojen toiminnan tuloksellisuudesta, varainhoidosta ja sen valvonnasta 14. toukokuuta 2020 antamaansa päätöslauselmaan(20).

(1) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 1.
(2) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 1.
(3) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(4) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
(5) EUVL L 376, 27.12.2006, s. 1.
(6) EUVL L 328, 7.12.2013, s. 42.
(7) EUVL L 122, 10.5.2019, s. 1.
(8) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 1.
(9) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 1.
(10) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(11) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
(12) EUVL L 376, 27.12.2006, s. 1.
(13) EUVL L 328, 7.12.2013, s. 42.
(14) EUVL L 122, 10.5.2019, s. 1.
(15) EUVL C 29, 23.1.2019, s. 1.
(16) EUVL C 29, 23.1.2019, s. 2.
(17) Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus, “EMCDDA Strategy 2025”, Lissabon, maaliskuu 2017; http://www.emcdda.europa.eu/publications/work-programmes-and-strategies/strategy-2025_en.
(18)https://www.europarl.europa.eu/RegData/etudes/STUD/2020/621934/IPOL_STU(2020)621934_EN.pdf
(19)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/104/EY, annettu 19. marraskuuta 2008, vuokratyöstä (EUVL L 327, 5.12.2008, s. 9).
(20)Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0121.


Vastuuvapaus 2018: Euroopan unionin lentoturvallisuusvirasto
PDF 148kWORD 54k
Päätös
Päätös
Päätöslauselma
1. Euroopan parlamentin päätös 13. toukokuuta 2020 vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin lentoturvallisuusviraston (11. syyskuuta 2018 asti Euroopan lentoturvallisuusvirasto) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018 (2019/2077(DEC))
P9_TA(2020)0082A9-0074/2020

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin lentoturvallisuusviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018,

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuodelta 2018 sekä virastojen vastaukset(1),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman(2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta,

–  ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2020 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2018 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä virastolle (05761/2020 – C9‑0044/2020),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(3) ja erityisesti sen 208 artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046(4) ja erityisesti sen 70 artiklan,

–  ottaa huomioon yhteisistä siviili-ilmailua koskevista säännöistä ja Euroopan lentoturvallisuusviraston perustamisesta sekä neuvoston direktiivin 91/670/ETY, asetuksen (EY) N:o 1592/2002 ja direktiivin 2004/36/EY kumoamisesta 20. helmikuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 216/2008(5) ja erityisesti sen 60 artiklan,

–  ottaa huomioon yhteisistä siviili-ilmailua koskevista säännöistä ja Euroopan unionin lentoturvallisuusviraston perustamisesta, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 2111/2005, (EY) N:o 1008/2008, (EU) N:o 996/2010, (EU) N:o 376/2014 ja direktiivien 2014/30/EU ja 2014/53/EU muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 552/2004, (EY) N:o 216/2008 ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3922/91 kumoamisesta 4. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1139(6) ja erityisesti sen 121 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(7) ja erityisesti sen 108 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 70 artiklassa tarkoitettuja, SEUT-sopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen nojalla perustettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 18. joulukuuta 2018 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/715(8) ja erityisesti sen 105 artiklan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnon,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0074/2020),

1.  myöntää Euroopan unionin lentoturvallisuusviraston pääjohtajalle vastuuvapauden viraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018;

2.  esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan unionin lentoturvallisuusviraston pääjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

2. Euroopan parlamentin päätös 13. toukokuuta 2020 Euroopan unionin lentoturvallisuusviraston (11. syyskuuta 2018 asti Euroopan lentoturvallisuusvirasto) varainhoitovuoden 2018 tilien päättämisestä (2019/2077(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin lentoturvallisuusviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018,

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuodelta 2018 sekä virastojen vastaukset(9),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman(10) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta,

–  ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2020 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2018 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä virastolle (05761/2020 – C9‑0044/2020),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(11) ja erityisesti sen 208 artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046(12) ja erityisesti sen 70 artiklan,

–  ottaa huomioon yhteisistä siviili-ilmailua koskevista säännöistä ja Euroopan lentoturvallisuusviraston perustamisesta sekä neuvoston direktiivin 91/670/ETY, asetuksen (EY) N:o 1592/2002 ja direktiivin 2004/36/EY kumoamisesta 20. helmikuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 216/2008(13) ja erityisesti sen 60 artiklan,

–  ottaa huomioon yhteisistä siviili-ilmailua koskevista säännöistä ja Euroopan unionin lentoturvallisuusviraston perustamisesta, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 2111/2005, (EY) N:o 1008/2008, (EU) N:o 996/2010, (EU) N:o 376/2014 ja direktiivien 2014/30/EU ja 2014/53/EU muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 552/2004, (EY) N:o 216/2008 ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3922/91 kumoamisesta 4. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1139(14) ja erityisesti sen 121 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(15) ja erityisesti sen 108 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 70 artiklassa tarkoitettuja, SEUT-sopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen nojalla perustettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 18. joulukuuta 2018 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/715(16) ja erityisesti sen 105 artiklan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnon,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0074/2020),

1.  hyväksyy Euroopan unionin lentoturvallisuusviraston varainhoitovuoden 2018 tilien päättämisen;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen Euroopan unionin lentoturvallisuusviraston pääjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

3. Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. toukokuuta 2020, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin lentoturvallisuusviraston (11. syyskuuta 2018 asti Euroopan lentoturvallisuusvirasto) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018 (2019/2077(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin lentoturvallisuusviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnon,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0074/2020),

A.  toteaa, että Euroopan unionin lentoturvallisuusviraston tulo- ja menotaulukon(17) mukaan sen lopullinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2018 oli 197 871 000 euroa, mikä merkitsee 3,27 prosentin lisäystä vuoteen 2017 verrattuna; toteaa, että 36 915 000 euroa viraston talousarviosta oli peräisin unionin talousarviosta(18) ja 102 992 000 euroa oli maksutuloja;

B.  ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin toteaa kertomuksessaan viraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2018 saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että viraston tilit ovat luotettavat ja tilien perustana olevat toimet ovat lailliset ja sääntöjenmukaiset;

Talousarvio- ja varainhallinto

1.  panee tyytyväisenä merkille, että varainhoitovuonna 2018 toteutetun talousarvion seurannan tuloksena talousarvion toteutusaste oli 98,31 prosenttia, mikä merkitsee 1,02 prosentin vähennystä vuoteen 2017 verrattuna; panee lisäksi merkille, että maksumäärärahojen käyttöaste oli 90,26 prosenttia, mikä merkitsee 3,49 prosentin vähennystä vuoteen 2017 verrattuna;

Tuloksellisuus

2.  panee merkille, että kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö (ICAO) suoritti viraston tarkastuksen vuonna 2017 ja julkaisi kesäkuussa 2018 tarkastuksen tulokset, jotka vahvistivat hyvin korkean toteutusasteen, jonka perusteella virasto kuuluu maailman kolmen parhaan lentoalan sääntelyviranomaisen joukkoon;

3.  panee merkille, että virasto vahvistaa turvallisuusselvityksiin ja turvallisuuteen liittyviä toimintoja ja että se erityisesti kehittää Data4Safety-ohjelmaa, joka tarjoaa big data -alustan ja entistä paremman analysointikapasiteetin Euroopan tasolla;

4.  kannustaa virastoa jatkamaan digitalisointipolitiikkaansa;

5.  panee tyytyväisenä merkille, että virasto jakaa päällekkäisiin tehtäviin liittyviä resursseja muiden virastojen, kuten Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen, Euroopan koulutussäätiön ja Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen, kanssa tutkimuksiin, verkko-opiskeluun, pilvipalveluihin ja LinkedIn-palveluihin sekä ympäristötietoisuutta kehittävään koulutukseen liittyvissä toimissa; kehottaa painokkaasti virastoa pyrkimään aktiivisesti lisäämään ja laajentamaan yhteistyötä kaikkien unionin virastojen kanssa;

6.  panee merkille, että vuonna 2018 suoritettiin ulkoinen arvio viraston yhtenäisen ohjelma-asiakirjan laatimiseen liittyvistä prosesseista sekä tavoista, joilla viraston keskeisiä sidosryhmiä kuullaan yhtenäistä ohjelma-asiakirjaa laadittaessa; toteaa, että virasto laatii parhaillaan toimintasuunnitelmaa kohdentaakseen toimia kaikkiin mahdollisesti parannusta vaativiin osa-alueisiin;

7.  korostaa viraston ratkaisevan tärkeää roolia varmistettaessa lentoturvallisuuden ja ympäristönsuojelun mahdollisimman korkea taso nopeasti kasvavilla lentoliikennemarkkinoilla; korostaa, että vuosi 2018 oli virastolle merkittävä asetuksen (EU) 2018/1139(19) voimaantulon vuoksi; toteaa, että viraston vastuut ja työmäärä lisääntyivät mutta sen resursseja ei lisätty vastaavasti, mikä aiheutti sille merkittäviä haasteita sen tehtävien hoitamisessa ja tavoitteiden saavuttamisessa vuonna 2018 ja johti siihen, että tiettyjen toimintojen toteuttamista jouduttiin lykkäämään tai niiden tärkeysjärjestystä jouduttiin alentamaan; toistaa, että virastolle olisi annettava riittävästi taloudellisia resursseja ja henkilöstöä, jotta se pystyisi hoitamaan sille annetut tärkeät tehtävät, ja toteaa, että työntekijöiden määrä oli 31. joulukuuta 2018 vähentynyt 767:ään (vuonna 2017: 771);

8.  muistuttaa viraston panoksesta melua ja hiilidioksidipäästöjä koskevien älykkäiden standardien kehittämisessä sekä sen vastuusta ilmailualan tuotteiden, osien ja laitteiden ympäristösertifioinnissa; katsoo, että lisäresurssien avulla virastolla voi olla johtava rooli ilmailun kestävyyttä parantavien toimenpiteiden kehittämisessä ja toteuttamisessa;

9.  on tyytyväinen siihen, että virasto on toteuttanut merkittäviä toimia yhtenäisen eurooppalaisen droonialueen luomiseksi;

10.  on huolestunut siitä, että lentoliikenne on houkutteleva kohde kyberhyökkäyksille ja että ohjelmistovirheillä voi olla vakavia seurauksia; kehottaa virastoa yhdessä eurooppalaisen ilmailualan kyberturvallisuuskeskuksen kanssa lujittamaan entisestään eurooppalaisen lentoliikenteen digitaalista häiriönsietokykyä;

11.  on huolestunut siitä, että kauko-ohjattujen ilma-alusten järjestelmien tuleva käyttöönotto herättää turvallisuuteen liittyvää huolta väestön keskuudessa; vaatii virastoa ottamaan paremmin huomioon yleiset turvallisuuteen liittyvät huolenaiheet ja rikostentekijöiden syytteeseenpanoon liittyvät viranomaisten huolenaiheet;

12.  vaatii virastoa varmistamaan, että unioniin laaditaan niin pian kuin se on turvallisuutta vaarantamatta mahdollista droonien kaupallista myyntiä koskevia yhtenäisiä sääntöjä, joita on helppo noudattaa; on huolestunut siitä, että virastolla ei ole käytettävissään riittäviä taloudellisia eikä henkilöresursseja tätä uutta tehtävää varten;

13.  huomauttaa, että viraston talousarviossa oli vuoden lopussa 2 000 000 euron yleinen alijäämä (avustuksiin liittyvät toiminnot olivat 700 000 euron verran ylijäämäisiä ja maksuihin liittyvät toiminnot 2 700 000 euron verran alijäämäisiä); toteaa, että maksuihin liittyvä alijäämä vähennetään kertyneestä ylijäämästä, joka pienenee 54 900 000 eurosta 52 200 000 euroon; huomauttaa, että maksuihin liittyvistä toiminnoista saatavat tulot kasvoivat 1 800 000 euroa vuoteen 2017 verrattuna mutta että henkilöstökustannukset nousivat 3 700 000 euroa, hallintokustannukset 900 000 euroa ja toimintamenot 2 600 000 euroa; toteaa, että avustuksiin liittyvissä toiminnoissa avustuksen korottaminen 2 000 000 eurolla riitti kattamaan hallintokustannusten 100 000 euron ja toimintamenojen 1 400 000 euron kasvun;

14.  on tyytyväinen viraston toimintaa tehostaviin toimiin, kuten Lean Efficiency Agility ‑ohjelman käynnistämiseen ja muihin tehostamisaloitteisiin, joiden tuloksena työmäärä väheni yhteensä 16 kokoaikaisen työntekijän työpanoksen verran ja virasto saattoi järjestellä henkilöstöä uudelleen ja selviytyä lisääntyneistä tehtävistä ja aiempien toimintojen muuttuneista laatuvaatimuksista; pitää niin ikään myönteisinä digitalisaation ja automaation lisäämistä ja taloushallinnon prosessien yksinkertaistamista, joiden ansiosta 86 prosenttia rahoitustoimista käsitellään paperittomina;

15.  on hyvillään siitä, että virasto on pannut täytäntöön tilintarkastustuomioistuimen suosituksen varmistaa tilinpitäjän riippumattomuus ja että tilinpitäjä raportoi toiminnastaan nyt viraston hallintoneuvostolle ja hallinnostaan viraston pääjohtajalle;

16.  on tyytyväinen siihen, että viraston hallintoneuvosto on hyväksynyt väärinkäytösten paljastamista koskevat ohjeet, ja kehottaa virastoa varmistamaan niiden täytäntöönpanon; panee merkille, että sisäinen tarkastus toteutti vuonna 2018 eettisen arvioinnin, joka kattoi menettelysääntöjä, eettisiä periaatteita ja petoksia koskevat osa‑alueet, ja toteaa, että arviointikertomuksen luonnos on määrä julkaista vuoden 2019 alussa; toistaa tässä yhteydessä, että on tarpeen ottaa käyttöön suojatoimia eturistiriitojen varalta;

Henkilöstöpolitiikka

17.  panee merkille, että 31. joulukuuta 2018 henkilöstötaulukosta oli täytettynä 95,74 prosenttia ja että 651 väliaikaista tointa unionin talousarviossa hyväksytyistä 680 väliaikaisesta toimesta oli täytettyinä (vuonna 2017 hyväksyttyjä toimia oli 678); panee merkille, että vuonna 2018 virastossa työskenteli lisäksi 83 sopimussuhteista toimihenkilöä ja 19 kansallista asiantuntijaa;

18.  panee huolestuneena merkille, että viraston mukaan eri sukupuolet eivät olleet vuonna 2018 tasapuolisesti edustettuina ylemmässä johdossa (neljä miestä ja yksi nainen) eivätkä hallintoneuvostossa (26 miestä ja kolme naista);

19.  panee merkille, että virasto osallistui komission ”Naiset ja liikenne” -aloitteeseen, jolla pyritään vahvistamaan naisten työllistymismahdollisuuksia kaikilla tasoilla; panee tyytyväisenä merkille, että virasto on perustanut sukupuolten tasapuolista edustusta käsittelevän työryhmän antamaan suosituksia siitä, miten nykyinen huomattava epätasapaino voidaan korjata;

20.  kehottaa virastoa laatimaan pitkän aikavälin henkilöstöhallinnon kehyksen, jossa käsitellään sen henkilöstön työ- ja yksityiselämän tasapainoa, elinikäistä ohjausta ja urakehitystä, sukupuolten tasapuolista edustusta, etätyötä, syrjimättömyyttä, maantieteellistä tasapainoa sekä vammaisten henkilöiden palvelukseenottoa ja integrointia;

Hankinnat

21.  panee tilintarkastustuomioistuimen kertomuksesta merkille, että virasto sitoi komission kanssa tehtävään arkistointipalveluita koskevaan sopimukseen tarkoitetut varat noin kahdeksan kuukautta sen jälkeen kun sopimus oli uusittu; toteaa, että varainhoitoasetuksen mukaan varat olisi sidottava ennen sitoutumista oikeudellisiin velvoitteisiin; panee merkille viraston vastauksen, jonka mukaan sitominen hyväksyttiin ennen laskun saamista mutta yksikön toiminnan jo alettua, minkä vuoksi jälkikäteen tehty sitoumus oli poikkeus; kehottaa virastoa tekemään talousarviositoumukset ennen oikeudellisia sitoumuksia;

22.  panee tilintarkastustuomioistuimen kertomuksesta huolestuneena merkille, että virasto oli päättänyt tehdä volyymiltään enintään 5 000 000 euron suuruisten data-analyysipalvelujen hankkimiseksi puitesopimuksen yhden ainoan toimeksisaajan kanssa Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistun avoimen menettelyn perusteella; panee kuitenkin merkille, että puitesopimuksen ehdot eivät olleet riittävän yksityiskohtaisia mahdollistaakseen reilun kilpailun, koska vaatimukset eivät olleet vielä tiedossa, kun hankintamenettely järjestettiin; muistuttaa, että varainhoitoasetuksen mukaan hankintaviranomaisen on tällaisessa tilanteessa tehtävä puitesopimuksia useiden toimeksisaajien kanssa ja yksittäisissä hankinnoissa on käytettävä valittujen toimeksisaajien välistä kilpailumenettelyä; panee merkille viraston vastauksen, jonka mukaan se valitsi yhden toimeksisaajan kanssa tehtävän puitesopimuksen useiden toimeksisaajien kanssa tehtävän puitesopimuksen sijasta, sillä jälkimmäinen vaihtoehto olisi johtanut toimeksisaajan vaihtumiseen puitesopimuksen aikana, millä olisi ollut vakavia seurauksia sen johdonmukaisuuden ja oikea-aikaisen päätökseen saattamisen kannalta; kehottaa virastoa laatimaan puitesopimuksia, jotka mahdollistavat reilun kilpailun ja takaavat rahalle saatavan vastineen;

23.  panee tilintarkastustuomioistuimen kertomuksesta merkille, että toisessa viraston ydintoimintaan eli sertifiointitehtävien ulkoistamiseen liittyvässä hankintamenettelyssä virasto teki sopimuksia ottaen huomioon vain palveluiden laadun arvioimatta niiden hintaa; panee lisäksi merkille, että virasto teki sopimuksen yhden toimeksisaajan kanssa ennen kuin se oli saanut todisteita siitä, ettei toimeksisaaja ollut tilanteessa, joka sulkisi sen pois menettelystä; panee viraston vastauksesta merkille, että tätä viraston nimenomaista toimintaa ei ole käsitelty varainhoitoasetuksessa; toteaa myös, että ei ollut sellaista riskiä, että virasto saisi palveluja kelpaamattomalta palveluntarjoajalta, koska poissulkemisperusteisiin liittyvä näyttö toimitettiin ennen mitään tehtävien myöntämistä; kehottaa virastoa varmistamaan, että sopimukset allekirjoitetaan vasta sen jälkeen, kun poissulkemisperusteet on tarkistettu;

24.  ottaa huomioon vastuuvapauden myöntävän viranomaisen huomautukset ja havainnot, jotka koskevat joidenkin sellaisten komission kehittämien välineiden käyttöä, joiden tarkoituksena on ottaa käyttöön yhteinen ratkaisu tietojen vaihtamiseksi sähköisesti julkisiin hankintamenettelyihin osallistuvien kolmansien osapuolten kanssa (sähköiset hankintamenettelyt), ja toteaa, että virasto on tammikuusta 2018 alkaen tarjonnut kaikille toimittajille mahdollisuuden esittää laskut sähköisessä muodossa; panee lisäksi tyytyväisenä merkille, että vuoden 2018 loppuun mennessä 80 prosenttia laskuista saatiin sähköisessä muodossa; toteaa kuitenkin, että sähköisesti saatujen laskujen käsittely sekä laskutietojen kirjaaminen tapahtuu manuaalisesti, koska sitä pidetään järkevimpänä ratkaisuna;

Eturistiriitojen ehkäiseminen ja hallinta sekä avoimuus

25.  ottaa huomioon vastuuvapauden myöntävän viranomaisen huomautukset ja havainnot viraston suorittamasta arvioinnista, joka koski sen puolueettomuutta ja riippumattomuutta koskevia toimia ja eturistiriitojen estämistä ja vähentämistä, sekä sidonnaisuusilmoitusten tekemisen, tarkastelun ja päivittämisen laajentamisen koskemaan koko henkilöstöä ja toteaa tähän liittyen, että virasto sai toukokuun 2019 lopulla etiikkaa, petosten torjuntaa ja eturistiriitoja koskevan sisäisen tarkastuksen lopullisen tarkastuskertomuksen, jossa esitettiin yleisesti myönteinen johtopäätös hallinta- ja valvontajärjestelmistä; panee lisäksi merkille, että virasto on laatinut sisäisen tarkastuksen suosituksiin liittyvän toimintasuunnitelman ja että se aikoo maaliskuun 2020 loppuun mennessä tarkastella viraston henkilöstöä ja valituslautakunnan jäseniä koskevia menettelysääntöjä ja se aikoo myös tarkastella menettelyä, joka koskee valituslautakunnan jäsenten sidonnaisuuksien julkista ilmoittamista;

26.  panee merkille, että 62 prosenttia viraston tuloista muodostuu maksuista; panee merkille viraston näkemyksen, jonka mukaan se, että hakijat suorittavat maksuja, ei välttämättä merkitse eturistiriitaa;

Sisäiset kontrollit

27.  panee merkille, että sisäinen tarkastus tutki vuonna 2018 kaikki keskeneräiset toimet, jotka liittyivät toiminnan jatkuvuuteen, tietoturvan hallintaan sekä ilmailualan turvallisuutta koskevaan eurooppalaiseen suunnitelmaan, ja vahvisti niiden täytäntöönpanon;

28.  panee merkille, että komission sisäinen tarkastus julkaisi vuonna 2018 tarkastuskertomuksen viraston strategisesta riskienarvioinnista ja tietotekniikasta (”Strategic Risk Assessment including IT in EASA”); toteaa myös, että virasto laati toimintasuunnitelman käsitelläkseen joitakin mahdollisesti parannusta vaativia osa-alueita;

29.  toteaa, että viraston oma sisäinen tarkastus toteutti vuonna 2018 neljä tarkastustoimeksiantoa arvioidakseen, oliko asiaa koskevia säännöksiä noudatettu, prosessin tavoitteet saavutettu ja keskeisiä riskejä lievennetty asianmukaisesti; panee merkille, että tämä varmuustaso esitettiin kaikissa arvioinneissa ja että suosituksissa esitettiin joko valvontaympäristön tai prosessien kokonaistehokkuuden parantamista; toteaa lisäksi, että vuonna 2018 tehdyssä neljässä seurantatarkastuksessa havaittiin, että jäännösriskit olivat vähentyneet huomattavasti hyväksyttävälle tasolle ja että kaikki keskeneräiset toimet oli toteutettu siten, että lopulliset toimet oli tarkoitus saada päätökseen vuoden 2019 kolmanteen vuosineljännekseen mennessä;

30.  kehottaa keskusta keskittymään tutkimustensa tulosten levittämiseen suurelle yleisölle ja pyrkimään saavuttamaan yleisön sosiaalisen median ja muiden viestintäkanavien kautta;

o
o   o

31.  viittaa vastuuvapauden myöntämistä koskevaan päätökseen liittyvien muiden, luonteeltaan yleisten huomautusten osalta erillisvirastojen toiminnan tuloksellisuudesta, varainhoidosta ja sen valvonnasta 14. toukokuuta 2020 antamaansa päätöslauselmaan(20).

(1) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 48.
(2) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 48.
(3) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(4) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
(5) EUVL L 79, 19.3.2008, s. 1.
(6) EUVL L 212, 22.8.2018, s. 1.
(7) EUVL L 328, 7.12.2013, s. 42.
(8) EUVL L 122, 10.5.2019, s. 1.
(9) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 48.
(10) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 48.
(11) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(12) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
(13) EUVL L 79, 19.3.2008, s. 1.
(14) EUVL L 212, 22.8.2018, s. 1.
(15) EUVL L 328, 7.12.2013, s. 42.
(16) EUVL L 122, 10.5.2019, s. 1.
(17) EUVL C 279, 8.8.2018, s. 4.
(18) EUVL C 279, 8.8.2018, s. 5.
(19) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1139, annettu 4. heinäkuuta 2018, yhteisistä siviili-ilmailua koskevista säännöistä ja Euroopan unionin lentoturvallisuusviraston perustamisesta, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 2111/2005, (EY) N:o 1008/2008, (EU) N:o 996/2010, (EU) N:o 376/2014 ja direktiivien 2014/30/EU ja 2014/53/EU muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 552/2004, (EY) N:o 216/2008 ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3922/91 kumoamisesta (EUVL L 212, 22.8.2018, s. 1).
(20) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0121.


Vastuuvapaus 2018: Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto
PDF 158kWORD 48k
Päätös
Päätös
Päätöslauselma
1. Euroopan parlamentin päätös 13. toukokuuta 2020 vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018 (2019/2096(DEC))
P9_TA(2020)0083A9-0077/2020

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018,

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuodelta 2018 sekä virastojen vastaukset(1),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan tarkastuslausuman(2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

–  ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2020 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2018 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä virastolle (05761/2020 – C9‑0063/2020),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(3) ja erityisesti sen 208 artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046(4) ja erityisesti sen 70 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston perustamisesta 19. toukokuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 439/2010(5) ja erityisesti sen 36 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(6) ja erityisesti sen 108 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 70 artiklassa tarkoitettuja, SEUT-sopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen nojalla perustettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 18. joulukuuta 2018 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/715(7) ja erityisesti sen 105 artiklan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnon,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0077/2020),

1.  myöntää Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston pääjohtajalle vastuuvapauden viraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018;

2.  esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston pääjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

2. Euroopan parlamentin päätös 13. toukokuuta 2020 Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston varainhoitovuoden 2018 tilien päättämisestä (2019/2096(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018,

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuodelta 2018 sekä virastojen vastaukset(8),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan tarkastuslausuman(9) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

–  ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2020 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2018 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä virastolle (05761/2020 – C9‑0063/2020),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(10) ja erityisesti sen 208 artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046(11) ja erityisesti sen 70 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston perustamisesta 19. toukokuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 439/2010(12) ja erityisesti sen 36 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(13) ja erityisesti sen 108 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 70 artiklassa tarkoitettuja, SEUT-sopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen nojalla perustettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 18. joulukuuta 2018 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/715(14) ja erityisesti sen 105 artiklan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnon,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0077/2020),

1.  hyväksyy Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston varainhoitovuoden 2018 tilien päättämisen;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston pääjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L‑sarja).

3. Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. toukokuuta 2020, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018 (2019/2096(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan turvapaikka‑asioiden tukiviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnon,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0077/2020),

A.  toteaa, että Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston tulo- ja menotaulukon(15) mukaan sen lopullinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2018 oli 97 665 322 euroa, mikä merkitsee 12,52 prosentin lisäystä vuoteen 2017 verrattuna; toteaa, että lisäys liittyi operatiivisten toimien vahvistamiseen; toteaa, että viraston talousarvio rahoitetaan pääasiassa unionin talousarviosta(16);

B.  ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin toteaa kertomuksessaan Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2018 saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että viraston tilit olivat luotettavat, ja saaneensa tarpeellisen määrän tarkastusevidenssiä siitä, että tilien perustana olevat tulot olivat lailliset ja sääntöjenmukaiset; panee kuitenkin merkille, että tilintarkastustuomioistuin esitti perustelut varauman sisältävälle lausunnolle varainhoitovuosien 2016 ja 2017 maksujen laillisuuteen ja sääntöjenmukaisuuteen liittyvien havaintojensa perusteella; toteaa, että varainhoitovuosien 2016 ja 2017 vaikutuksia lukuun ottamatta 31 päivänä joulukuuta 2018 päättyneen varainhoitovuoden tilien perustana olevat maksut olivat tilintarkastustuomioistuimen mukaan kaikilta olennaisilta osiltaan lailliset ja sääntöjenmukaiset;

Vuotta 2017 koskevan vastuuvapausmietinnön seuranta

1.  panee merkille viraston hallintoneuvoston 6. kesäkuuta 2018 tekemän päätöksen vapauttaa viraston edellinen pääjohtaja tehtävistään välittömästi; panee merkille, että virastoon nimitettiin väliaikainen pääjohtaja 6. kesäkuuta 2018 ja uusi pääjohtaja 16. kesäkuuta 2019; pitää myönteisenä viraston seurantakertomusta varainhoitovuotta 2017 koskevista parlamentin huomautuksista ja erityisesti viraston hallintoneuvoston, väliaikaisen pääjohtajan ja uuden pääjohtajan toteuttamia korjaavia toimenpiteitä viraston hallintorakenteen ja tehokkuuden parantamiseksi, avoimuuden palauttamiseksi ja luottamuksen rakentamiseksi; tukee ja pitää myönteisinä viraston vuoden 2019 hallintoa koskevassa toimintasuunnitelmassa esitettyjä toimenpiteitä; panee merkille uuden pääjohtajan 4. syyskuuta 2019 järjestetyssä julkisessa kuulemisessa ja talousarvion valvontavaliokunnassa 4. joulukuuta 2019 järjestetyssä virastojen kuulemisessa esittämän myönteisen viestin ja aikomuksen tehdä tulevaisuudessa tiivistä yhteistyötä;

Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksen tulos

2.  pitää valitettavina OLAFin havaitsemia sääntöjenvastaisuuksia, jotka koskivat vuonna 2017 tapahtuneita hankintamenettelyjen rikkomista, unionin varojen väärinkäyttöä, huonoa hallintoa, aseman väärinkäyttöä henkilöresursseihin liittyvissä kysymyksissä, tietosuojasääntöjen rikkomista, häirintää ja henkilöstön jäsenten epäasiallista kohtelua; kehottaa jälleen virastoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle OLAFin ehdottamiin toimenpiteisiin liittyvien jatkotoimenpiteiden toteuttamisesta; ymmärtää viraston pyynnön, että asiasta raportoitaisiin yksityiskohtaisemmin sopivissa puitteissa luottamuksellisuuteen ja tietosuojaan liittyvien kysymysten vuoksi;

3.  panee merkille viraston hallintoneuvoston 6. kesäkuuta 2018 tekemän päätöksen vapauttaa viraston pääjohtaja tehtävistään välittömästi; korostaa kuitenkin, että varainhoitovuoden 2017 talousarvio toteutettiin viraston edellisen johdon valvonnassa; tähdentää, että tämä mietintö koskee varainhoitovuoden 2017 vastuuvapausmenettelyä; panee merkille, että uusi pääjohtaja on sitoutunut toteuttamaan merkittäviä uudistuksia, joilla varmistetaan vakaa hallinto;

Perusteet kielteiselle lausunnolle varainhoitovuoden 2017 tilien perustana olevien maksujen laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta

4.  panee merkille vastuuvapauden myöntävän viranomaisen huomautukset ja havainnot, joiden mukaan virasto on erittäin riippuvainen riittävistä resursseista, ennen kaikkea jäsenvaltioiden sen käyttöön asettamista asiantuntijoista, ja toteaa, että jäsenvaltioille ja komissiolle on ilmoitettu asiantuntijoiden määrän olevan puutteellinen eri tasoilla; panee lisäksi merkille, että virasto on lisännyt paikallisten tilapäistyöntekijöiden käyttöä korvatakseen jäsenvaltioiden sen käyttöön asettamien ja lähettämien työntekijöiden puutetta ja että vuonna 2018 vain 26 prosenttia operatiivisten tarpeiden edellyttämästä henkilöstöstä oli jäsenvaltioiden asiantuntijoita; huomauttaa, että ilman väliaikaisten toimihenkilöiden käyttöä virasto ei pystyisi tarjoamaan ratkaisevan tärkeää tukea jäsenvaltioiden turvapaikkajärjestelmiä varten; panee merkille viraston ehdotuksen turvapaikkavalmiushenkilöiden luettelosta, jossa olisi 500 jäsenvaltioiden asiantuntijaa; kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota kiireellisesti arvioimaan ja käsittelemään ehdotusta;

Talousarvio- ja varainhallinto

5.  pitää valitettavana, että viraston vuotuiset talousarviot ovat vähäisiä eikä niissä ole aina riittäviä vararahastoja, joilla rahoitettaisiin odottamattomia, kiireellisiä operatiivisia tarpeita, ja että tämä aiheuttaa epävarmuutta talousarvion suhteen ja haittaa valmiussuunnittelua; panee merkille, että virasto käy jatkuvaa vuoropuhelua komission ja budjettivallan käyttäjien kanssa sen toiminnan suunnittelusta ja resurssien osoittamisesta; toteaa, että virasto käyttää osan assosioituneilta mailta saatavista rahoitusosuuksista ennakoimattomien toimintamenojen kattamiseen, erityisesti jäsenvaltioiden suunnittelemattomiin tukipyyntöihin vastaamiseen; kehottaa virastoa käsittelemään budjettirajoitteita edelleen tiiviisti yhdessä komission ja budjettivallan käyttäjien kanssa;

6.  korostaa, että ehdotetut talousarvioon tehtävät leikkaukset voivat heikentää viraston mahdollisuuksia jatkaa asianmukaisesti toimeksiantonsa mukaisten tehtävien hoitamista eli tarvittavan tuen antamista jäsenvaltioille; muistuttaa, että viraston toimeksiantoa vahvistettaessa ja sen työmäärän lisääntyessä virastolle olisi osoitettava myös riittävät talousarviomäärärahat;

7.  pitää myönteisenä viraston ja Frontexin yhteisen hallintoneuvoston uutta yhteistyöstrategiaa; panee lisäksi tyytyväisenä merkille, että virasto toimii aktiivisesti virastojen verkostossa yhteisten toimien virtaviivaistamiseksi esimerkiksi ehdottamalla luottamuksellista neuvontaa antavien henkilöiden palvelukseenottamista sekä osallistumalla puitesopimuksia koskeviin yhteisiin hankintamenettelyihin ja henkilöstön liikkuvuusohjelmiin; kannustaa vahvasti virastoa pyrkimään aktiivisesti lisäämään ja laajentamaan yhteistyötä kaikkien unionin virastojen kanssa; kiinnittää huomiota tilintarkastustuomioistuimen muuttoliikkeen hallintaa koskevassa erityiskertomuksessaan esittämään suositukseen varmistaa turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston ja viraston täydentävyys ja parempi keskinäinen koordinaatio; kehottaa virastoa kehittämään ajatusta päällekkäisiin tehtäviin liittyvien resurssien jakamisesta samantyyppisiä tehtäviä hoitavien virastojen kanssa;

Tuloksellisuus

8.  panee merkille, että 31. joulukuuta 2018 henkilöstötaulukosta oli täytettynä vain 68,22 prosenttia ja että unionin talousarviossa hyväksytyistä 214 väliaikaisesta toimesta 146 oli täytettynä (verrattuna 155 hyväksyttyyn toimeen vuonna 2017); panee merkille, että vuonna 2018 virastossa työskenteli lisäksi 61 sopimussuhteista toimihenkilöä ja kolme kansallista asiantuntijaa; panee tyytyväisenä merkille, että viraston palvelukseenottosuunnitelman mukaan sillä on 500 henkilöstön jäsentä vuoteen 2020 mennessä;

9.  panee merkille, että hallinto-osaston johtotason toimihenkilöistä on puutetta, sillä neljä viidestä johtotason paikasta oli joko täyttämättä tai niitä hoitaneet henkilöt oli vapautettu tehtävistään, mutta panee merkille viraston antaman vastauksen, jonka mukaan henkilöstöhallinnon ja turvallisuusyksikön päällikön avointa virkaa koskeva ilmoitus julkaistaan vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä; panee lisäksi merkille, että virastossa tehdyn uudelleenjärjestelyn johdosta rahoitus- ja hankintayksikön päällikön palvelukseenotto on meneillään ja tieto- ja viestintätekniikkayksikön päällikön virka täytettiin vuonna 2019; kehottaa virastoa toteuttamaan lisätoimia avoimien virkojen täyttämiseksi yhteistyössä komission ja jäsenvaltioiden kanssa ja pitämään vastuuvapauden myöntävän viranomaisen ajan tasalla tämän riskin lieventämiseksi toteutetuista korjaavista toimenpiteistä;

10.  pitää valitettavana, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan viraston henkilöresurssien tilanne on huonontunut eksponentiaalisesti vuoden 2017 lopusta lähtien; panee merkille, että vuoden 2018 lopussa viraston henkilöstöä oli 216 ja että virasto lähetti 89 tarjouskirjettä ja allekirjoitti 60 sopimusta; toteaa kuitenkin, että vuoden 2018 lopussa 78 tointa oli edelleen täyttämättä; ilmaisee vakavan huolensa siitä, että tämä tilanne aiheuttaa huomattavan riskin viraston toiminnan jatkumiselle sen nykyisessä laajuudessa; panee merkille ylimmän johdon ilmaiseman sitoumuksen toteuttaa viraston palvelukseenottosuunnitelma avoimesti ja tehokkaasti;

11.  panee huolestuneena merkille, että vuonna 2018 ylimmässä johdossa oli vain miehiä (yhdeksän jäsentä), mutta toteaa, että epätasapainoinen sukupuolijakauma muuttui, kun vuonna 2019 pääjohtajaksi valittiin nainen; panee tyytyväisenä merkille, että hallintoneuvostossa on saavutettu sukupuolten tasapuolinen edustus (16 miestä ja 15 naista);

12.  panee merkille pääjohtajan hallintoneuvostolle 26. marraskuuta 2019 esittämän uuden organisaatiokaavion; katsoo, että henkilöstön uudelleenjärjestelyllä olisi edistettävä sisäisen valvonnan, laadunvarmistuksen ja riskinhallinnan vahvistamista sekä tilintarkastustuomioistuimen ja komission sisäisen tarkastuksen edellyttämien toimien noudattamista;

Henkilöstöpolitiikka

13.  panee huolestuneena merkille, että 31. joulukuuta 2018 henkilöstötaulukosta oli täytettynä vain 68,22 prosenttia ja että unionin talousarviossa hyväksytyistä 214 väliaikaisesta toimesta 146 oli täytettynä (verrattuna 155 hyväksyttyyn toimeen vuonna 2017); panee merkille, että vuonna 2018 virastossa työskenteli lisäksi 61 sopimussuhteista toimihenkilöä ja kolme kansallista asiantuntijaa;

14.  panee tyytyväisenä merkille jäsenvaltioissa toimivien turvapaikka-asioiden tukiryhmien ja muiden viraston puolesta toimivien henkilöryhmien asumisen osalta (tämä koskee esimerkiksi viraston oman henkilöstön, jäsenvaltioiden asiantuntijoiden ja sopimussuhteisten asiantuntijoiden erioikeuksia ja vapauksia), että virasto on sopinut isäntävaltiojärjestelystä Kyproksen kanssa heinäkuussa 2019, tekee isäntävaltiosopimuksen Kreikan kanssa tammikuussa 2020 ja sen oli määrä tehdä uusi sopimus Italian kanssa asetuksen (EU) N:o 439/2010(17) säännösten noudattamiseksi täysimääräisesti ja viraston muiden isäntävaltiojärjestelyjen mukaisesti; kehottaa virastoa ja komissiota etsimään edelleen yhdessä jäsenvaltioiden kanssa toimivia ratkaisuja turvapaikka-asioiden tukiryhmien ja muiden viraston puolesta toimivien henkilöryhmien asumisjärjestelyiden osalta;

15.  panee merkille viraston vastaukset tilintarkastustuomioistuimen huomautuksiin ja pyrkimykset käsitellä niitä uuden pääjohtajan alaisuudessa muun muassa asettamalla etusijalle isäntävaltiojärjestelyistä sopiminen Italian, Kreikan ja Kyproksen kanssa jäsenvaltioissa toimivien turvapaikka-asioiden tukiryhmien ja muiden viraston puolesta toimivien henkilöryhmien asumisjärjestelyiden osalta, lisäämällä palvelukseenottomenettelyjen avoimuutta ja vahvistamalla viraston oikeudellisia toimintoja vuoden 2019 aikana;

16.  panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin on havainnut virastoissa kautta linjan suuntauksen, että tietotekniikan konsultointitehtäviin palkataan ulkopuolista henkilöstöä; kehottaa vähentämään mahdollisimman paljon ulkopuolisen henkilöstön palvelukseenotosta aiheutuvaa riippuvuutta tällä tärkeällä ja arkaluonteisella alalla mahdollisten riskien rajoittamiseksi;

17.  panee tilintarkastustuomioistuimen kertomuksesta merkille, että virasto käynnisti vuonna 2018 avoimen julkisia hankintoja koskevan menettelyn, jonka tarkoituksena oli tehdä puitesopimuksia vuokratyöntekijäpalveluiden toimittamisesta Italiassa; panee merkille, että virasto keskeytti menettelyn, koska se sai vain yhden tarjouksen ja koska virasto katsoi, ettei tarjousta voitu hyväksyä, sillä sen vaatima rahoitus olisi ylittänyt arvioidun enimmäisbudjetin; toteaa, että tilintarkastustuomioistuin havaitsi tarjouseritelmissä merkittävän virheen, jonka määrä oli 25 miljoonaa euroa; panee kuitenkin merkille, että virasto on hyväksynyt nämä havainnot sekä hyväksynyt ja toteuttanut seuraavat korjaavat toimenpiteet: vuokratyöntekijäpalveluja koskevan puitesopimuksen irtisanominen Italiassa, vuokratyöntekijäpalveluja koskevan uuden hankintamenettelyn käynnistäminen Italiassa, ylimääräisen jäsenvaltioiden asiantuntijoita koskevan haun käynnistäminen ja mahdollisuuksien mukaan muiden järjestelyjen käyttäminen asiantuntijoiden palkkaamiseksi siihen saakka kunnes uusi puitesopimus tulee voimaan, viraston palkkaamien vuokratyöntekijöiden määrän merkittävä vähentäminen tilapäisesti Italiassa ja toiminnan jatkuvuuden varmistaminen yhdessä Italian viranomaisten kanssa keskeisten tukitoimenpiteiden osalta; panee myös merkille, että uusi hankintamenettely saatettiin päätökseen ja uusi puitesopimus tehtiin joulukuussa 2019, jotta toiminnan jatkuvuus turvataan koko menettelyn ajan; kehottaa virastoa soveltamaan unionin julkisia hankintoja koskevia sääntöjä kurinalaisesti;

18.  panee merkille, että virasto hyödyntää IT-yritysten kanssa tehtyjä palvelusopimuksia, jotka on muotoiltu siten, että ne voisivat tarkoittaa vuokratyöntekijöiden osoittamista viranomaisen käyttöön sen sijaan, että toimitettaisiin selkeästi määriteltyjä IT-palveluita tai -tuotteita; muistuttaa, että vuokratyöntekijöiden osoittamista tarkasti määritettyihin, määräaikaisiin tehtäviin säännellään direktiivillä 2008/104/EY(18) sekä jäsenvaltioiden hyväksymillä erityissäännöillä; toteaa, että sellaisten IT-palvelusopimusten hyödyntäminen, joilla hankitaan työvoimaa, ei ole unionin henkilöstösääntöjen eikä unionin sosiaalisten ja työllisyyttä koskevien sääntöjen mukaista; panee tyytyväisenä merkille, että virasto tarkisti aikaan ja resursseihin pohjautuvien sopimusten malliaan, jotta jokaiseen sopimukseen voitaisiin sisällyttää luettelo tuotoksista, jotka on sopimuksen mukaan saatava aikaan; kehottaa virastoa olemaan jatkossakin huolellinen ja varmistamaan, että sopimusten muotoilun avulla estetään kaikenlainen epäselvyys siitä, hankitaanko sopimuksilla IT-palveluita vai koskevatko ne tilapäistä työvoimaa;

Hankinnat

19.  panee viraston antamista tiedoista merkille, että se alkoi vuonna 2018 panna täytäntöön komission päätöstä väärinkäytösten paljastamisesta ja laati eturistiriitojen hallintaa ja ennaltaehkäisyä varten käytännön oppaan, joka hallintoneuvoston oli määrä hyväksyä vuoden 2019 kolmanteen neljännekseen mennessä, sekä säännöt väärinkäytösten paljastajien suojelemiseksi; panee tyytyväisenä merkille, että virasto on järjestänyt useita henkilöstölle suunnattuja etiikkaa käsitteleviä koulutustilaisuuksia, joissa on keskitytty erityisesti eturistiriitojen ennaltaehkäisyyn ja joissa on ollut erityisesti johtotason toimihenkilöille räätälöity osio; panee tyytyväisenä merkille, että eturistiriitoja koskevat säännöt on sisällytetty myös asiaankuuluviin toimintamenettelyihin ja -periaatteisiin; kehottaa virastoa kiinnittämään edelleen erityistä huomiota eturistiriitojen ennaltaehkäisyyn ja väärinkäytösten paljastamista koskevien sääntöjen ja menettelyjen asianmukaiseen täytäntöönpanoon;

20.  panee huolestuneena merkille, että vaikka virasto julkistaa verkkosivustollaan hallintoneuvostonsa jäsenten sidonnaisuuksia koskevat ilmoitukset ja ansioluettelot, se ei edelleenkään julkista ylimmän johdon sidonnaisuuksia koskevia ilmoituksia; kehottaa virastoa ryhtymään välittömästi toimiin asian suhteen;

Eturistiriitojen ennaltaehkäisy ja hallinta sekä avoimuus

21.  on tietoinen, että virastolla ei ollut vuoden 2018 lopussa sisäisen tarkastuksen yksikköä eikä komission sisäinen tarkastus ollut antanut kattavia tarkastuskertomuksia tammikuun 2018 jälkeen; toteaa lisäksi, että sellaisia jälkitarkastuksia koskevan järjestelmän luominen, joiden avulla tarkastettaisiin toimien laillisuus ja sääntöjenmukaisuus, oli alkuvaiheissaan; pitää myönteisenä viraston vastausta, jonka mukaan virasto on sopinut sisäisten kontrollien järjestelmää koskevista korjaavista toimenpiteistä ja dokumentoinut ne ja että näihin korjaaviin toimenpiteisiin lukeutuu sisäisen tarkastuksen yksikön perustaminen vuoden 2019 neljänteen neljännekseen mennessä sekä jälkikäteen suoritettavan sisäisen valvonnan yksikön perustaminen vuoden 2019 kolmanteen neljännekseen mennessä; panee tyytyväisenä merkille, että virasto rakentaa jälkitarkastusyksikköään ja että ensimmäinen jälkitarkastuksista vastaava virkamies otettiin palvelukseen vuoden 2019 neljännellä neljänneksellä ja lisää virkamiehiä otetaan palvelukseen vuoden 2020 alkupuoliskolla; toteaa, että virasto on kehittämässä sisäisen tarkastuksen yksikköään ja neuvottelee parhaillaan toisen, laajan kokemuksen alalta omaavan unionin viraston kanssa parhaan ratkaisun löytämiseksi virastolle; kehottaa virastoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tässä yhteydessä toteutetuista toimenpiteistä;

Sisäiset kontrollit

22.  pitää myönteisenä, että tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksessa EU:n virastoista varainhoitovuodelta 2018 todetaan, että virasto on ryhtynyt konkreettisiin ja myönteisiin toimiin, joilla se pyrkii parantamaan organisaationsa hallinto- ja ohjausjärjestelmää; panee merkille, että toimintasuunnitelman 61 toimenpiteestä 48 oli suoritettu, kun taas 13 toimenpidettä oli edelleen kesken tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksen aikaan;

23.  pitää myönteisinä viraston syyskuussa 2019 hyväksymiä erityistä luotettavuutta edellyttäviä tehtäviä koskevia toimintaperiaatteita, jotka sisältävät suuntaviivat ja kriteerit johtoryhmälle riskinarvioinnin tekemiseksi, viraston erityistä luotettavuutta edellyttävien tehtävien yksilöimiseksi ja dokumentoimiseksi yhdessä sovittujen riskiä lieventävien kontrollien kanssa ja lisäksi erityistä luotettavuutta edellyttävän tehtävän arvioimiseksi ja riskiä lieventävien kontrollien dokumentoimiseksi vuoden 2020 ensimmäiseen neljännekseen mennessä;

24.  palauttaa mieliin, että virastolla ei ollut vuoden 2017 lopulla omaa oikeudellista yksikköä vaan edellisen pääjohtajan valvonnassa oli sen sijaan käytetty lukuisia asianajotoimistoja; panee kuitenkin merkille, että virasto laati vuonna 2018 luettelon kaikista sopimuksista, jotka koskivat oikeudellista neuvontaa, että vuonna 2019 viraston uusi johtava oikeudellinen neuvonantaja aloitti tehtävässään ja uusi oikeudellista neuvontaa koskeva, vanhat sopimukset korvaava puitesopimus allekirjoitettiin ja että vuonna 2020 on määrä ottaa palvelukseen useita muita oikeudellisia neuvonantajia; huomauttaa kuitenkin, että oikeudellisia asiakirjoja ei kuitenkaan edelleenkään tarkastettu viraston sisällä järjestelmällisesti ja että vuoden 2018 julkiset hankintamenettelyt olivat useissa kohdin oikeudelliselta kannalta epäjohdonmukaisia; kehottaa virastoa varmistamaan, että sen oikeudelliset toiminnot ovat vankalla pohjalla ja sen oikeudellisia menettelyjä hallinnoidaan vaikuttavalla tavalla; pitää myönteisenä viraston tavoitetta kehittää hallintoa ja sisäisen valvonnan kehystä perustamalla muun muassa oikeudellisten ja tietosuoja-asioiden yksikkö sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan yksikkö, jotta varmistetaan tulevaisuudessa oikeudellisten asiakirjojen, myös hankintoihin liittyvien asiakirjojen, järjestelmällinen tarkastus; pitää myönteisenä myös viraston aloitetta perustaa virastoon sisäisen tarkastuksen yksikkö ja järjestää samalla yhteiset tarkastusvalmiudet vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan Euroopan unionin viraston kanssa;

25.  pitää valitettavana, että virasto ei ole edelleenkään vahvistanut toimintaperiaatteita, jotka koskisivat erityistä luotettavuutta edellyttäviä tehtäviä, ja toteaa, että tämä ei ole viraston sisäisen valvonnan standardien mukaista, sillä niissä edellytetään, että erityistä luotettavuutta edellyttävät tehtävät määritellään ja dokumentoidaan selkeästi ja niitä koskevat tiedot pidetään ajan tasalla; panee viraston vastauksesta merkille, että erityistä luotettavuutta edellyttäviin tehtäviin sovellettavia toimintaperiaatteita viimeisteltiin parhaillaan ja ne oli määrä hyväksyä vuoden 2019 kolmanteen neljännekseen mennessä ja panna täytäntöön vuoden 2019 neljänteen neljännekseen mennessä; kehottaa virastoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle asian edistymisestä;

26.  on tyytyväinen, että sisäisten valvontajärjestelmien täytäntöönpanossa on edistytty, hankintojen ja menotapahtumien valvonta mukaan luettuina; tukee päätöstä vähentää oikeudellisen neuvonnan ulkoistamista ja lopettaa se nopeasti sekä perustaa sisäinen oikeudellinen yksikkö; tukee tilintarkastustuomioistuimen huomautuksia siitä, että tarvitaan lisää korjaavia toimenpiteitä;

27.  panee merkille vastuuvapauden myöntävän viranomaisen huomiot ja havainnot, jotka liittyivät siihen, että virasto on yksi harvoista unionin virastoista, joiden toimipaikkoja on sijoitettu usealle paikkakunnalle ja että virasto teki vuokrasopimuksia useammalla paikkakunnalla analysoimatta paikallisia markkinoita asianmukaisesti, ja toteaa tähän liittyen, että Roomassa sijaitsevan toimiston osalta käynnistetään pian uusi tarjouspyyntömenettely, jota ennen toimistotilojen vuokramarkkinat analysoidaan asianmukaisesti nykyisen tilanteen korjaamiseksi; panee lisäksi merkille, että Ateenassa sijaitsevan toimiston nykyinen vuokrasopimus päättyi tammikuussa 2020 ja että parhaillaan valmistellaan uutta hankintamenettelyä, johon sisältyy asianmukainen markkina-analyysi; panee lisäksi merkille, että Lesboksessa toimiva Paganin käsittelykeskus siirsi hotspot-alueilla sijaitsevat operatiiviset työtilat keskusten ulkopuolelle; panee merkille, että Kyproksen toimiston osalta rakennuksen omistajan kanssa allekirjoitettiin vuoden 2018 puolivälissä uusi sopimus alkuperäisen sopimuksen sääntöjenmukaistamiseen tähtäävän tarjouksen jälkeen ja että siihen sisältyi mahdollisuus jatkaa sopimusta tarvittaessa; pitää myönteisinä uusia, 15. helmikuuta 2019 hyväksyttyjä hankintoja koskevia toimintamenettelyjä, jotka sisältävät ohjeistusta hankintamenettelyjen ja sopimusten hallinnointimenettelyjen arkaluonteisiin näkökohtiin, myös markkinatutkimuksia koskevia yksityiskohtaisia määräyksiä; panee merkille viraston pyrkimykset saattaa hankintamenettelynsä linjaan komission yksiköiden kiinteistökartoituksessa ja niistä neuvottelemisessa käyttämien menetelmien kanssa ja julkistaa ilmoitus markkinakartoituksesta kaikkien kaavailtujen kiinteistöhankintasopimusten osalta avoimuuden ja kilpailun lisäämiseksi;

28.  panee huolestuneena merkille, että vastuita ja tehtäviä, jotka koskevat vuokrattujen toimitilojen ja niihin liittyvien palveluiden ja työurakoiden hallinnointia, ei ole määritelty selkeästi ja että tämä voi haitata toimitiloihin liittyvien riskien tehokasta lieventämistä; kehottaa virastoa ottamaan käyttöön vaikuttavat toimintaperiaatteet, jotka koskevat vuokrattujen toimitilojen ja niihin liittyvien palveluiden hallinnointia;

Muita huomautuksia

29.  panee tyytyväisenä merkille vastuuvapauden myöntävän viranomaisen huomautukset, jotka koskevat 6. kesäkuuta 2018 tehtävässään aloittaneen uuden väliaikaisen pääjohtajan nimitystä, ja toteaa tämän osalta, että johdon muutoksen myötä avoimuus on asetettu uuden pääjohtajan johdolla hallintoa koskevan toimintasuunnitelman perusperiaatteeksi ja että uusi pääjohtaja on sitoutunut noudattamaan tätä lähestymistapaa myös tulevaisuudessa;

30.  kehottaa virastoa keskittymään tutkimustensa tulosten levittämiseen yleisölle ja pyrkimään saavuttamaan yleisön sosiaalisen median ja muiden viestintäkanavien avulla;

31.  panee merkille vastuuvapauden myöntävän viranomaisen huomautukset ja havainnot, jotka koskevat viraston Maltassa sijaitsevien toimistotilojen laajentamista ottamalla käyttöön lisäosa rakennuksesta, jossa viraston tilat sijaitsevat, ja toteaa tämän osalta, että virasto allekirjoitti lokakuussa 2018 asiaa koskevan vuokrasopimuksen, jonka kustannukset katetaan täysimääräisesti viraston talousarviosta ja jolla pyritään saamaan koko rakennus viraston käyttöön;

o
o   o

32.  viittaa vastuuvapauden myöntämistä koskevaan päätökseen liittyvien muiden, luonteeltaan yleisten huomautusten osalta erillisvirastojen toiminnan tuloksellisuudesta, varainhoidosta ja sen valvonnasta 14. toukokuuta 2020 antamaansa päätöslauselmaan(19).

(1) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 1.
(2) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 1.
(3) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(4) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
(5) EUVL L 132, 29.5.2010, s. 11.
(6) EUVL L 328, 7.12.2013, s. 42.
(7) EUVL L 122, 10.5.2019, s. 1.
(8) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 1.
(9) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 1.
(10) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(11) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
(12) EUVL L 132, 29.5.2010, s. 11.
(13) EUVL L 328, 7.12.2013, s. 42.
(14) EUVL L 122, 10.5.2019, s. 1.
(15) EUVL C 306, 30.8.2018, s. 4.
(16) EUVL C 306, 30.8.2018, s. 6.
(17) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 439/2010, annettu 19 päivänä toukokuuta 2010, Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston perustamisesta (EUVL L 132, 29.5.2010, s. 11).
(18) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/104/EY, annettu 19 päivänä marraskuuta 2008, vuokratyöstä (EUVL L 327, 5.12.2008, s. 9).
(19) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0121.


Vastuuvapaus 2018: EU:n yleinen talousarvio – Euroopan parlamentti
PDF 299kWORD 116k
Päätös
Päätöslauselma
1. Euroopan parlamentin päätös 13. toukokuuta 2020 vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018, pääluokka I – Euroopan parlamentti (2019/2056(DEC))
P9_TA(2020)0084A9-0021/2020

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2018(1),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin konsolidoidun tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018 (COM(2019)0316 – C9-0051/2019)(2),

–  ottaa huomioon selvityksen talousarvio- ja varainhallinnosta varainhoitovuonna 2018, pääluokka I – Euroopan parlamentti(3),

–  ottaa huomioon sisäisen tarkastajan vuosikertomuksen varainhoitovuodelta 2018,

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018 sekä toimielinten vastaukset(4),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman(5) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan 10 kohdan ja 318 artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(6) ja erityisesti sen 164, 165 ja 166 artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046(7) ja erityisesti sen 260, 261 ja 262 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin talousarvion toteuttamista koskevista sisäisistä säännöistä 10. joulukuuta 2018 tehdyn puhemiehistön päätöksen ja erityisesti sen 34 artiklan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan, 104 artiklan 3 kohdan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0021/2020),

A.  ottaa huomioon, että puhemies hyväksyi 27. kesäkuuta 2019 parlamentin tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018;

B.  ottaa huomioon, että pääsihteeri johtavana valtuutettuna tulojen ja menojen hyväksyjänä vakuutti 25. kesäkuuta 2019 saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että parlamentin talousarvioon osoitetut varat on käytetty aiottuun tarkoitukseensa moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti ja että käytössä olevat valvontamenettelyt antoivat riittävät takeet siitä, että tilien perustana olevat toimet olivat lailliset ja sääntöjenmukaiset;

C.  ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuimen tarkastukseen sisältyneessä varainhoitovuoden 2018 hallinto- ja muita menoja koskevassa erillisessä arvioinnissa todettiin, ettei se ollut havainnut vakavia puutteita tarkastelluissa asetuksessa (EU, Euratom) 2018/1046 edellytetyissä toimielinten ja elinten vuotuisissa toimintakertomuksissa;

D.  ottaa huomioon asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 262 artiklan 1 kohdan, jonka mukaan kaikkien unionin toimielinten on pyrittävä kaikin tavoin toimimaan vastuuvapauden myöntämistä koskevaan Euroopan parlamentin päätökseen liitettyjen huomautusten mukaisesti;

1.  myöntää puhemiehelle vastuuvapauden Euroopan parlamentin talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018;

2.  esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

2. Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. toukokuuta 2020, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018, pääluokka I – Euroopan parlamentti (2019/2056(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018, pääluokka I – Euroopan parlamentti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan, 104 artiklan 3 kohdan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0021/2020),

A.  panee merkille, että Euroopan parlamentin tilinpitäjä vakuutti lopullista tilinpäätöstä varmentaessaan saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että tilinpäätös antaa kaikilta olennaisilta osiltaan oikeat ja riittävät tiedot parlamentin taloudellisesta asemasta, toimien tuloksista ja rahavirroista;

B.  ottaa huomioon, että tavanomaisen menettelyn mukaisesti parlamentin hallinnolle lähetettiin 126 kysymystä ja saaduista kirjallisista vastauksista keskusteltiin talousarvion valvontavaliokunnan avoimessa kokouksessa talousarviosta vastaavan varapuhemiehen, pääsihteerin ja sisäisen tarkastajan läsnä ollessa;

C.  katsoo, että julkisen varainhoidon laatua, tehokkuutta ja vaikuttavuutta on aina varaa parantaa ja että valvontaa tarvitaan sen varmistamiseksi, että poliittinen johto ja parlamentin hallinto ovat vastuuvelvollisia unionin kansalaisille;

Parlamentin talousarvio- ja varainhallinto

1.  panee merkille, että parlamentin lopullinen talousarvio vuonna 2018 oli yhteensä 1 950 687 373 euroa eli 18,9 prosenttia monivuotisen rahoituskehyksen(8) otsakkeesta 5, johon sisältyivät unionin toimielinten kaikki hallintomenot vuonna 2018, ja toteaa, että kasvu vuoden 2017 talousarviosta (1 909 590 000 euroa) oli 2,2 prosenttia;

2.  ottaa huomioon, että tileihin kirjattuja tuloja oli 31. joulukuuta 2018 yhteensä 193 998 910 euroa (206 991 865 euroa vuonna 2017), josta käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja oli 30 783 590 euroa (50 052 674 euroa vuonna 2017);

3.  korostaa, että 67,6 prosenttia kaikista sitoumuksista sisältyi neljään lukuun: luku 10 ”Toimielimen jäsenet”, luku 12 ”Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt”, luku 20 ”Kiinteistöt ja niiden liitännäiskulut” ja luku 42 ”Parlamentin jäsenten avustajiin liittyvät menot”, mikä osoittaa, että parlamentin menot olivat suurelta osin erittäin joustamattomia;

4.  panee merkille, että parlamentin tilinpäätös varainhoitovuodelta 2018 perustui seuraaviin määriin:

a)  Käytettävissä olleet määrärahat (euroa)

määrärahat 2018

1 950 687 373

erikseen esitetyt siirrot varainhoitovuodelta 2017

2 564 000

ilman eri toimenpiteitä tehdyt siirrot varainhoitovuodelta 2017

289 785 291

käyttötarkoitukseensa sidottuihin tuloihin perustuvat määrärahat vuodeksi 2018

30 783 590

käyttötarkoitukseensa sidottuihin tuloihin perustuvien määrärahojen siirrot vuodelta 2017

47 369 977

Yhteensä

2 318 626 231

b)  Määrärahojen käyttö varainhoitovuonna 2018 (euroa)

sitoumukset

2 283 150 877

suoritetut maksut

1 933 089 380

seuraavalle vuodelle ilman eri toimenpiteitä siirretyt määrärahat, käyttötarkoitukseensa sidottuihin tuloihin perustuvat määrärahat mukaan luettuina

348 106 015

seuraavalle vuodelle erikseen siirretyt määrärahat

---

peruuntuneet määrärahat

39 994 836

c)  Talousarviosta saatu rahoitus (euroa)

saatu vuonna 2018

193 998 910

d)  Kokonaistase 31. joulukuuta 2018 (euroa)

1 671 682 153

5.  toteaa, että parlamentin talousarvioon otetuista määrärahoista sidottiin 99,2 prosenttia eli 1 934 477 627 euroa ja peruuntumisaste oli 0,8 prosenttia; panee tyytyväisenä merkille, että edellisten vuosien tapaan talousarvion toteutusaste oli erittäin korkea; panee merkille, että maksujen kokonaismäärä oli 1 636 858 018 euroa, joten maksumäärärahojen käyttöaste oli 84,6 prosenttia;

6.  korostaa, että vuonna 2018 määrärahoja peruuntui 16 209 746 euroa ja peruuntumiset liittyivät pääasiassa palkkoihin ja muihin etuuksiin sekä kiinteistömenoihin;

7.  toteaa, että varainhoitovuonna 2018 hyväksyttiin yksitoista varainhoitoasetuksen 31 ja 49 artiklan mukaista siirtoa, joiden kokonaismäärä oli 53 533 500 euroa eli 2,7 prosenttia lopullisista määrärahoista; kiinnittää huomiota siihen, että suurin osa määrärahojen siirroista liittyi parlamentin kiinteistöpolitiikkaan ja erityisesti Konrad Adenauer -rakennushankkeeseen liittyvien vuotuisten maksuosuuksien rahoittamiseen;

Tilintarkastustuomioistuimen lausunnot vuoden 2018 tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta

8.  palauttaa mieliin, että tilintarkastustuomioistuin arvioi kaikkien unionin toimielinten hallintomenot ja muut menot erikseen yhtenä toimintalohkoryhmänä; toteaa, että hallintomenoja ja niiden liitännäismenoja ovat henkilöstömenot (palkat, korvaukset ja eläkkeet), joiden osuus kokonaismäärästä on 60 prosenttia, sekä kiinteistöihin, laitteisiin, energiaan, viestintään ja tietotekniikkaan liittyvät menot;

9.  toteaa, että tarkastusevidenssi osoittaa kokonaisuutena tarkasteltuna, että hallintomenojen virhetaso ei ollut olennainen; panee myös merkille, että kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevia virheitä oli kolmetoista eli monivuotisen rahoituskehyksen hallintomenoja koskevan otsakkeen 5 arvioitu virhetaso jäi olennaisuusrajan alapuolelle;

10.  panee merkille parlamenttia koskevan erityisen havainnon, jonka tilintarkastustuomioistuin esitti vuosikertomuksessaan parlamentin tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2018; toteaa, että viime vuosien terroristihyökkäysten vuoksi toimielimet, parlamentti mukaan luettuna, ovat pitäneet välttämättömänä vahvistaa kiireellisesti henkilöstönsä ja toimitilojensa suojelua; panee huolestuneena merkille, että tilintarkastustuomioistuin havaitsi puutteita parlamentin ja komission menettelyissä; toteaa, että parlamentti käytti turvallisuuteen liittyvien rakennusurakoiden hankinnassa jo olemassa olevia puitesopimuksia, jotka oli laadittu siten, että parlamentti pystyi niiden nojalla tilaamaan tarjoajan esittämän yksittäisen tarjouksen perusteella keskeisiä turvallisuusurakoita, jotka eivät sisältyneet alkuperäiseen hintaluetteloon; toteaa parlamentin käyttäneen tätä menetelmää kahdessa tilintarkastustuomioistuimen tarkastamista neljästä menettelystä;

11.  panee huolestuneena merkille parlamentin tilintarkastustuomioistuimen kanssa järjestetyssä kuulemismenettelyssä antaman vastauksen, jossa se totesi, ettei kilpailuttaminen tapahtunut aivan optimaalisesti, kun otetaan huomioon erityinen konteksti (aikapaine ja markkinakohtainen rakenne); panee tyytyväisenä merkille, että asianmukainen hintakilpailu varmistetaan kilpailuttamalla tällä alalla viiden toimeksisaajan kanssa tehdyt uudet puitesopimukset uudelleen;

Sisäisen tarkastajan vuosikertomus

12.  toteaa, että asiasta vastaavan valiokunnan ja sisäisen tarkastajan kokouksessa 18. marraskuuta 2019 sisäinen tarkastaja esitteli vuosikertomuksensa ja kuvasi tarkastuslausumaa koskevia tarkastuksia ja konsultointitoimeksiantoja, jotka hän oli suorittanut ja joista hän oli raportoinut ja jotka kattoivat vuonna 2018 seuraavat aiheet:

   kiinteistöjen kunnossapito, kunnostus ja hoito (infrastruktuurin ja logistiikan pääosasto, INLO)
   toimielimen tieto- ja viestintätekniikan turvallisuuden alustava tarkastelu
   virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja muihin toimihenkilöihin sovellettavien palvelussuhteen ehtojen mukaiset henkilökohtaiset etuudet
   Luxemburgin henkilöstömyymälä (INLO)
   sisäisen tarkastajan kertomuksiin sisältyvien keskeneräisten toimien seuranta – vaiheet 1 ja 2, 2018
   sisäisen laadunvarmistustoiminnon perustaminen turvallisuusasioiden pääosastoon (SAFE)
   riippumaton neuvonta ”From Desktop to Hybrid” -tietotekniikkahankkeessa (innovoinnin ja teknisen tuen pääosasto, ITEC)
   eräät unionin ulkoasioiden pääosaston (EXPO) raportointilomakejärjestelmän näkökohdat
   tietotekniikan käyttökeskeytyksen seuranta ja toiminnan jatkuvuuden vahvistaminen
   ateriapalvelualan (INLO) hankinnat ja sopimusten täytäntöönpano; raporttia ei ole vielä julkaistu mutta alustavista havainnoista keskustellaan parhaillaan johdon kanssa;

13.  pitää myönteisinä ja tukee toimia, joista sisäinen tarkastaja on sopinut asiasta vastaavien pääosastojen kanssa varmennustoimeksiantojen ja konsultointitoimeksiantojen johdosta antamiensa suositusten perusteella;

toteaa, että hyväksyttyjä toimia ovat seuraavat:

   kiinteistöjen kunnossapidon, kunnostuksen ja hoidon (INLO) tarkastuksen osa-alueella tehostetaan kunnossapidon strategista kehystä ja jatketaan parlamentin kiinteistöjen kunnossapitotoimien parantamista hyväksymällä kattavat toimintaperiaatteet ja jäsennelty, johdonmukainen monivuotinen suunnitelma; lisätään luottamusta parlamentin kiinteistöprosessien ja -toimintojen tehokkuuteen ja kustannustehokkuuteen; tuetaan huoltopäätösten tekoa luotettavilla tiedoilla ja analyyseilla
   tietojärjestelmien tarkastuksen osa-alueella tarkastellaan alustavasti uudelleen toimielimen tieto- ja viestintätekniikan turvallisuutta, vahvistetaan tietojärjestelmien turvallisuuden hallintaa (tämä kattaa toimintaperiaatteet, vaatimukset ja suuntaviivat) etenkin hyväksymällä toimielimen tietoturvaperiaatteet; parannetaan tietoteknisten resurssien (laitteistot, niihin liittyvät ohjelmistot ja verkot) määrittämistä, suojaamista ja valvontaa; parannetaan kyberturvallisuuden häiriötilanteiden havaitsemista ja niihin reagointia ja tehostetaan palautumisvalmiuksia
   henkilöstön jäsenten henkilökohtaisten etuuksien tarkastuksen osa-alueella lujitetaan alan yleistä valvontaympäristöä ja ratkaistaan erityisesti perhe-etuuksiin liittyviä kysymyksiä
   Luxemburgin henkilöstömyymälän tarkastuksen johdosta toteutetaan tarvittavat toimet valvontaympäristön ja valvontatoimien sekä sisäisen hallinnon asianmukaisuuden parantamiseksi; varmistetaan, että myymälän liiketoimet, myös sen ennakkotili, ovat varainhoitoasetuksen, kirjanpitoperiaatteiden ja verolainsäädännön mukaisia;

suositukset:

   ulkoasioiden pääosaston raportointilomakejärjestelmän yhteydessä pannaan täytäntöön kuusi suositusta raportointijärjestelmän lujittamiseksi ja valtuuskuntien, valiokuntien muiden asianomaisten osapuolten välisen yhteistyön jäsentämiseksi paremmin
   turvallisuusasioiden pääosaston sisäisen laadunvarmistustoiminnon perustamisen yhteydessä pannaan täytäntöön kuusi tätä koskevaa suositusta, joihin kuuluu erityisesti laatupolitiikan luominen
   ”From Desktop to Hybrid” -pilottihankkeen osalta vahvistetaan hankkeen liiketaloudellista toimintamallia; korvataan lukuisat nykyiset laitteet hybridilaitteilla; parannetaan konseptin toimivuuden osoittamisen ja pilottihankkeiden varainhoitoa ennen uusien välineiden käyttöönottoa
   tietotekniikan käyttökeskeytyksen seurannan ja toiminnan jatkuvuuden vahvistamisen osa-alueella varmistetaan tieto- ja viestintätekniikkainfrastruktuurin täydentävä suoja; testataan palautussuunnitelmaa; luetteloidaan kriittiset tietojärjestelmät ja niiden riippuvuussuhteet ja parannetaan suunnittelua parlamentin tieto- ja viestintätekniikkainfrastruktuurin sijoittamiseksi parlamentin tilojen ulkopuolelle;

14.  panee merkille, että vuoden 2018 seurantaprosessissa saatettiin päätökseen 28 tointa 76 keskeneräisestä toimesta ja että myöhässä olevien toimien riskiprofiili aleni asteittain edelleen vuonna 2018; huomauttaa erityisesti, että merkittäviin riskeihin liittyvien keskeneräisten toimien määrä laski 22:sta seitsemään eikä korkeimman riskiluokan (”kriittinen”) toimia ollut kesken; panee merkille, että näiden validoitujen toimien lisäksi kesken oli kaikkiaan 117 toimea, joista osassa täytäntöönpanon määräaika on myöhemmin ja joista 47 liittyy merkittäviin riskeihin; edellyttää, että niiden täytäntöönpanossa noudatetaan sovittuja määräaikoja;

15.  on erityisen tyytyväinen pääosastojen mahdollisuuteen antaa sisäiselle tarkastajalle konsultointitoimeksiantoja ja suosittelee, että kaikki pääosastot käyttävät tätä mahdollisuutta tarvittaessa;

16.  panee merkille, että kaksi tarkastusta, joista toinen koski vierailijaryhmiä ja toinen parlamentin jäsenten avustajakorvauksia, olivat osa vuoden 2019 toimintaa ja niistä raportoidaan vuoden 2020 alussa; pyytää sisäistä tarkastajaa ilmoittamaan talousarvion valvontavaliokunnalle molempien tarkastusten tuloksista heti, kun ne ovat saatavilla;

17.   pitää erittäin valitettavana, että sisäisen tarkastajan kertomus ei ole julkinen; vaatii, että tämä kertomus julkistetaan vuosittain ja lähetetään jäsenille samanaikaisesti kuin parlamentin puhemiehelle ja pääsihteerille; pitää valitettavana, että tammikuussa 2020 päätettiin, että jäsenet voivat tutustua vuoden 2018 kertomukseen vain pyynnöstä valvotussa lukusalissa; uskoo vahvasti, että rajoittamalla mahdollisuuksia tutustua tähän asiakirjaan, joka koskee julkisten varojen käyttöä, annetaan valitettavasti vaikutelma siitä, että asiassa on jotain peiteltävää;

Vuoden 2017 vastuuvapauspäätöslauselman seuranta

18.  panee merkille parlamentin talousarvion valvontavaliokunnalle vuotta 2017 koskevaan vastuuvapauspäätöslauselmaan 17. syyskuuta 2019 annetut kirjalliset vastaukset sekä pääsihteerin esityksen, jossa käsiteltiin useita vuotta 2017 koskevaan parlamentin vastuuvapauspäätöslauselmaan sisältyneitä kysymyksiä ja pyyntöjä, sekä niiden johdosta käydyn keskustelun jäsenten kanssa;

19.  pitää valitettavana, että osa vuoden 2017 vastuuvapautta koskevassa parlamentin päätöslauselmassa annetuista suosituksista ei ole johtanut toimiin eikä vastuuvapautta koskevassa seuranta-asiakirjassa esitetä tälle minkäänlaisia perusteluja; pitää tärkeänä, että talousarvion valvontavaliokunnassa järjestetään entistä useammin parlamentin talousarviota ja sen toteutukseen vaikuttavia seikkoja koskevia keskusteluja pääsihteerin kanssa;

Parlamentin vastuuvapaus 2018

20.  panee merkille talousarviosta vastaavan varapuhemiehen, pääsihteerin ja parlamentin talousarvion valvontavaliokunnan jäsenten välisen keskustelun, joka liittyi parlamentille vuodelta 2018 myönnettävään vastuuvapauteen ja joka järjestettiin 18. marraskuuta 2019 sisäisen tarkastajan läsnä ollessa;

21.  kehottaa uudelleen puhemiehistöä seuraamaan kaikkien vastuuvapauspäätösten noudattamista työjärjestyksen 25 artiklan ja liitteen V ja varainhoitoasetuksen 6 artiklan ja 166 artiklan mukaisesti; pyytää pääsihteeriä välittämään tämän päätöslauselman puhemiehistölle korostaen kaikkia puhemiehistön toimenpiteiden toteuttamista tai päätösten tekemistä koskevia pyyntöjä; kehottaa pääsihteeriä laatimaan toimintasuunnitelman ja aikataulun, jonka avulla puhemiehistö voi seurata ja/tai noudattaa parlamentin vastuuvapauspäätöslauselmiin sisältyviä suosituksia, ja sisällyttämään tulokset vuotuiseen seuranta-asiakirjaan; kehottaa pääsihteeriä raportoimaan budjettivaliokunnalle ja talousarvion valvontavaliokunnalle hyvissä ajoin kaikista puhemiehistölle esitetyistä hankkeista, joilla on merkittäviä talousarviovaikutuksia; muistuttaa, että puhemiehistön on parannettava merkittävästi ja ennakoivalla tavalla päätöksentekomenettelynsä avoimuutta;

22.  pitää valitettavana sisäisissä tutkimuksissa vuonna 2018 havaittua jäsenten edustajakorvauksiin liittyvää neljää tapausta, joiden yhteydessä voitiin periä takaisin 146 814 euroa (vuonna 2017 havaittiin 47 tapausta ja perittiin takaisin 903 741 euroa), ja toteaa, että jäsenille maksetuista matka- ja oleskelukuluista voitiin kuuden tutkimuksen perusteella periä takaisin 173 546 euroa (vuonna 2017 vastaava määrä oli 68 589,05 euroa); joiden yhteydessä voitiin periä takaisin;

23.  huomauttaa, että lainsäädäntötoiminta lisääntyi huomattavasti vuonna 2018, kun parlamentin vaalikausi 2014–2019 lähestyi loppuaan;

24.  panee merkille, että kaksi erityisvaliokuntaa, terrorismia käsittelevä erityisvaliokunta (TERR) ja torjunta-aineiden lupamenettelyä unionissa käsittelevä erityisvaliokunta (PEST), saivat vuoden aikana työnsä onnistuneesti päätökseen ja kolmas erityisvaliokunta, talousrikoksia, veropetoksia ja veronkiertoa käsittelevä erityisvaliokunta (TAX3), perustettiin;

25.  korostaa, että vuoden 2019 EU-vaaleja koskeva viestintäkampanja käynnistettiin onnistuneesti; kiinnittää huomiota siihen, että vuoden 2019 EU-vaaleissa äänestäneiden kansalaisten määrä kasvoi mutta äänestysaktiivisuus oli joissakin maissa yhä liian alhainen; katsoo, että erityisesti kyseisissä maissa tämäntyyppisten kampanjoiden olisi oltava luonteeltaan jatkuvia;

26.  hyväksyy toimielimen toimenpiteet turvallisuuden parantamiseksi, etenkin fyysiseen ja kiinteistöjen turvallisuuteen liittyvissä asioissa mutta myös kyberturvallisuuden ja viestinnän turvallisuuden alalla;

27.  pitää valitettavana, että vaikka parlamentin budjettivaliokunta ei hyväksynyt tekoälyn seurantakeskuksen perustamista varten pyydettyjä määrärahoja, tämä aloite näyttää edelleen olevan käynnissä työryhmän muodossa; on erittäin huolissaan jäsenten tekemän demokraattisen päätöksen ilmeisestä kiertämisestä ja pitää sitä hyvin valitettavana ennakkotapauksena; suosittelee, että työryhmän toiminta keskeytetään välittömästi, kunnes budjettivallan käyttäjä on päättänyt osoittaa sille määrärahat;

28.  on tietoinen kiinteistöpolitiikan merkityksestä, etenkin Martens-rakennushankkeesta ja Montoyer 63 -rakennuksen uudelleen rakentamisesta, jotka saatettiin loppuun vuonna 2018 Brysselissä, sekä Luxemburgissa toteutettavasta Konrad Adenauer -hankkeesta, jonka on määrä valmistua kesäkuun 2023 loppuun mennessä; on tietoinen siitä, että parlamentin budjettivaliokunta hyväksyi vuonna 2018 hankkeen ennakkorahoitusta varten keräilysiirron, jonka määrä oli 29 miljoonaa euroa ja jonka ansiosta säästettiin arviolta 4,7 miljoonaa euroa korkoja; on huolissaan Konrad Adenauer -rakennuksen rakennustöiden viivästymisestä Luxemburgissa, sillä rakennuksen oli suunniteltu valmistuvan vuonna 2018 mutta nyt sen ei odoteta tapahtuvan ennen vuotta 2023;

29.  kannustaa käyttämään ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmää (EMAS), joka on yksityisille ja julkisille organisaatioille tarkoitettu Euroopan unionin hallinnointiväline, jonka avulla ne arvioivat ja parantavat ympäristönsuojelunsa tasoa asetuksen (EY) N:o 1221/2009 mukaisesti(9); kannattaa parlamentin hiilijalanjäljen pienentämiseksi toteutettuja toimenpiteitä;

30.  kehottaa hallintoa kiinnittämään huomiota jäsenten menettelysääntöihin, joissa määrätään, että jäsenten on toimittava ainoastaan yleisen edun mukaisesti ja suoritettava tehtävänsä pyyteettömästi, nuhteettomasti, avoimesti, huolellisesti, rehellisesti, vastuullisesti ja parlamentin mainetta varjellen; korostaa, että menettelysäännöissä määritellään eturistiriidat ja se, kuinka jäsenten olisi käsiteltävä niitä, ja niihin sisältyy entisten jäsenten ammatillista toimintaa koskevia sääntöjä;

31.  panee huolestuneena merkille, että vuosien 2012–2018 välillä ainakin 24:ssä menettelysääntöihin liittyvässä rikkomustapauksessa ei langetettu seuraamuksia; korostaa, että jos rikkomuksista ei määrätä asianmukaisia seuraamuksia, on epätodennäköisempää, että jäsenet noudattavat menettelysääntöjä; kehottaa puhemiestä arvioimaan huolellisesti kaikki väitetyt menettelysääntöjen rikkomukset ja määräämään kyseisille jäsenille tapauksesta riippuen asianmukaiset seuraamukset;

32.  panee merkille säännöt jäsenten kuljetuksista Euroopan parlamentin toimipaikoissa; katsoo, että sääntöjen määräykset edellytyksistä, joilla puhemies, pääsihteeri, apulaispääsihteeri ja kaikkien poliittisten ryhmien puheenjohtajat voivat käyttää virka-autoja jatkuvasti, ovat liian epämääräiset; kehottaa puhemiehistöä tarkistamaan sääntöjä siten, että virka-autojen käytölle asetetaan tiukemmat ehdot;

33.  pitää väärinkäytösten paljastajien suojelua demokratian keskeisenä elementtinä ja ratkaisevan tärkeänä seikkana laittoman toiminnan ja väärinkäytösten estämisessä ja ehkäisemisessä; muistuttaa, että muun muassa parlamentin jäsenten valtuutetut avustajat ovat haavoittuvassa asemassa työsopimuksensa vuoksi; panee huolestuneena merkille pääsihteerin ilmoituksen, jonka mukaan väärinkäytösten paljastajia koskevia sääntöjä sovelletaan valtuutettuihin avustajiin mutta parlamentti ei voi tarjota heille työsuhdeturvaa; toteaa, että avustajat ovat riippuvaisia yksittäisestä jäsenestä, jonka palveluksessa he ovat; kehottaa pääsihteeriä ottamaan tämän seikan huomioon, kun valtuutetut avustajat toimivat väärinkäytösten paljastajina, ja selvittämään sopimussuojan vaihtoehtoja, jotka parlamentti tarjoaa häirinnän kohteeksi joutuneille valtuutetuille avustajille, ja ulottamaan saman suojan koskemaan valtuutettuja avustajia, kun nämä toimivat väärinkäytösten paljastajina;

34.  korostaa, että valtuutettujen avustajien sopimusten päättämistä koskevissa nykyisissä säännöissä ei määrätä mahdollisuudesta päättää sopimus ”yhteisestä sopimuksesta”, ja toteaa, että se olisi keino ottaa huomioon jäsenten ja avustajien välinen erityinen suhde ja antaisi molemmille osapuolille mahdollisuuden todeta, ettei keskinäistä luottamusta enää ole, ja hyötyä yhteisestä ratkaisusta heikentämättä valtuutettujen avustajien sosiaalisia oikeuksia; pyytää pääsihteeriä löytämään ratkaisun siihen, että valtuutettujen avustajien palkat voidaan maksaa ainoastaan belgialaisten pankkien tileille, mikä on vastoin yhtenäisen raha- ja maksuliiton ideaa;

35.   toteaa jälleen olevansa huolissaan väitetystä käytännöstä, jossa jäsenet velvoittavat valtuutetut avustajat lähtemään virkamatkalle varsinkin Strasbourgiin ilman matkamääräystä tai ilman, että heidän virkamatkakulujaan tai edes matkakulujaan korvataan; katsoo tällaisen käytännön tarjoavan mahdollisuuden väärinkäytöksiin; toteaa, että kun valtuutetut avustajat matkustavat ilman matkamääräystä, heidän on maksettava itse kustannuksensa eivätkä he kuulu työajan vakuutuksen piiriin; kehottaa uudelleen pääsihteeriä tutkimaan tätä väitettyä käytäntöä ja raportoimaan siitä vuoden loppuun mennessä;

36.  kehottaa jälleen puheenjohtajakokousta ja puhemiehistöä harkitsemaan uudelleen valtuutettujen avustajien mahdollisuutta osallistua jäsenten mukana tietyin, myöhemmin vahvistettavin edellytyksin parlamentin virallisille valtuuskuntamatkoille ja virkamatkoille, kuten monet jäsenet ovat jo pyytäneet; kehottaa pääsihteeriä tutkimaan näiden virkamatkojen talousarviovaikutuksia sekä niiden organisointia ja logistiikkaa;

37.  kehottaa parlamenttia mukauttamaan henkilöstösääntöihin liittyviä sisäisiä sääntöjään kaikilta osin unionin oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta hiljattain hyväksyttyyn direktiiviin (EU) 2019/1937(10) muun muassa perustamalla turvallisia ilmoittamiskanavia; pyytää lisäksi, että parlamentti takaa väärinkäytösten paljastajille saman tasoisen suojelun kuin työpaikkahäirinnän uhreille; pyytää pääsihteeriä käynnistämään pakollisen koulutuksen esimiehille, jotta lisätään parlamentin henkilöstön keskuudessa tietoisuutta väärinkäytösten paljastajien suojelusta ja heidän henkilöstösääntöjen mukaisesta velvollisuudestaan raportoida laittomasta toiminnasta tai hallinnollisista epäkohdista;

38.  toteaa, että Yhdistyneen kuningaskunnan päätös erota Euroopan unionista vaikutti merkittävästi parlamentin eri yksiköihin, erityisesti valiokuntiin, tutkimusyksiköihin ja horisontaalisiin yksiköihin;

39.  pitää myönteisenä puhemiehistön 2. toukokuuta 2018 tekemää päätöstä, joka koskee henkilöstöä, jolla on Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisuus, ja jonka mukaan yhtäkään virkamiestä ei irtisanota Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisuuden perusteella; ymmärtää, että Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisia olevista sopimussuhteisen ja väliaikaisen henkilöstön jäsenistä Yhdistyneen kuningaskunnan alustavasti kaavailtuun eropäivään mennessä tehdyt tapauskohtaiset arvioinnit eivät johtaneet yhdenkään sopimuksen irtisanomiseen; toteaa, että poliittiset ryhmät tekevät omat tapauskohtaiset arvionsa omasta henkilöstöstään;

40.  panee merkille, että viiden prosentin henkilöstövähennystavoite, jonka perusteella parlamentin oli poistettava vuonna 2018 hallintoa koskevasta henkilöstötaulukostaan 60 tointa, saavutettiin; pitää tärkeänä, että parlamentin toiminnan tuloksellisuuden korkea taso varmistetaan sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä ja että samalla varmistetaan vastuullinen talousarviohallinto ja saavutetaan asiaankuuluvia säästöjä; katsoo, että lisäsäästöt ovat mahdollisia; on täysin vakuuttunut siitä, että on tärkeää panna täytäntöön neuvostolle, jäsenvaltioille ja unionin kansalaisille kohdennettu viestintästrategia, jotta vastattaisiin epäoikeudenmukaiseen ja laajalle levinneeseen arvosteluun, joka Euroopan unionin virkamieskuntaan on jo vuosien ajan kohdistunut;

41.  on huolissaan pitkäaikaisella sairauslomalla olevien henkilöstön jäsenten määrästä ja työuupumustapausten jyrkästä lisääntymisestä sekä siitä, että jotkut näistä tapauksista saattavat liittyä loppuunpalamiseen ja työ- ja yksityiselämän tasapainon häiriintymiseen; on erityisesti huolissaan henkilöstövajeesta ja katsoo, että samanaikaisesti on vaikeaa perustella ylimmän johdon tehtävien lisääntymistä, joka johtaa epätasapainoiseen, johtajakeskeiseen hallintorakenteeseen; kehottaa hallintoa omaksumaan ennakoivan lähestymistavan suhteessa asianomaiseen henkilöstöön, arvioimaan huolellisesti henkilöstön työmäärää ja varmistamaan tehtävien tasapuolisen jakautumisen; pyytää 30. kesäkuuta 2020 mennessä raporttia pitkäaikaisten sairauslomien ja työuupumuksen johdosta toteutetuista toimista;

42.  korostaa henkilöstöön kohdistuvien odotusten kasvaessa, että on tärkeää käydä säännöllistä rakentavaa vuoropuhelua henkilöstökomitean, ammattiliittojen ja poliittisten ryhmien henkilöstön edustajien kanssa; luottaa siihen, että rakentava vuoropuhelu näiden elinten kanssa jatkuu erityisesti henkilöstöpolitiikkaan sekä työoloihin liittyvistä kysymyksistä, kuten liikkuvuudesta, työympäristöstä ja joustavasta työajasta;

43.   katsoo, että tätä varten on erittäin tärkeää kuulla henkilöstön edustajia, kun puhemiehistö keskustelee henkilöstöpolitiikkaan vaikuttavista yleisistä asioista; pyytää pääsihteeriä toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet tämän ehdottoman välttämättömän toimen toteuttamiseksi;

44.   huomauttaa, että erittäin asiantuntevan ja riippumattoman, uskollisen ja motivoituneen unionin virkamieskunnan säilyttämiseksi henkilöstösääntöjä on noudatettava kaikilta osin ja sovellettava kirjaimellisesti; kehottaa tässä yhteydessä myös lopettamaan tiettyjä henkilöitä suosivat siirrot, jotka voivat olla vahingollisia menettelyille ja haitata siten toimielimen ja erityisesti unionin uskottavuutta yleisesti;

45.   muistuttaa Euroopan oikeusasiamiehen havainnoista ja suosituksista yhdistetyissä asioissa 488/2018/KR ja 514/2018/K sekä parlamentin 18. huhtikuuta 2018 antamasta päätöslauselmasta, joiden mukaan olisi varmistettava etenkin, että henkilöstön edustuselinten virkamiehiä osallistuu parlamentin ylemmän johdon valintalautakuntiin, ja kehottaa pääsihteeriä parantamaan edelleen korkea-arvoisten virkamiesten nimitysmenettelyjä lisäämällä niiden avoimuutta ja tasapuolisuutta; kehottaa lisäksi varmistamaan johdonmukaisuuden julkaistaessa ylemmän johdon avoimia toimia koskevia ilmoituksia parlamentin ulkopuolella sekä julkaisemaan tällaiset ilmoitukset huolellisesti, kun toimet tulevat avoimiksi; kehottaa parlamentin hallintoa raportoimaan vuosittain korkea-arvoisten virkamiesten nimityksistä;

46.   pitää erittäin valitettavana, ettei sopimussuhteisella henkilöstöllä ole uranäkymiä; kehottaa pääsihteeriä arvioimaan riskit, jotka liittyvät siihen, että palvelukseen otetaan yhä enemmän sopimussuhteista henkilöstöä, muun muassa vaaran siitä, että parlamenttiin luodaan kaksitasoinen henkilöstörakenne; korostaa, että vakinaisen henkilöstön olisi hoidettava keskeiset pysyvät toimet ja tehtävät;

47.  on vakuuttunut siitä, että parlamentin houkuttelevuus työpaikkana on sen menestyksen avaintekijä; kehottaa kiinnittämään huomiota joidenkin kansallisuuksien palvelukseenotossa ilmenneisiin vaikeuksiin; kehottaa pääsihteeriä korostamaan todellisen maantieteellisen tasapainon tarvetta siten, että kaikista jäsenvaltiosta on oikeasuhteinen edustus kaikilla tasoilla, myös johtotehtävissä; panee merkille, että sukupuolten tasapuolisen edustuksen saavuttamiseksi on toteutettu erittäin myönteisiä toimia; kehottaa toteuttamaan pikaisia toimia, jotta voidaan parantaa sukupuolten tasapuolista edustusta kaikilla tasoilla, myös pääjohtajien tasolla;

48.   pitää valitettavana, että vuoden 2004 jälkeen unioniin liittyneet maat ovat jatkuvasti aliedustettuina erityisesti ylemmissä viroissa, ja katsoo, että ongelmana on se, että vaikka uusien jäsenvaltioiden kansalaisia palkataan, useampia vanhojen jäsenvaltioiden kansalaisia ylennetään, mikä johtaa jatkuvasti laajenevaan kuiluun vanhojen ja uusien jäsenvaltioiden välillä; kehottaa korjaamaan tämän tilanteen;

49.   toteaa, että sisäisissä kilpailuissa vuosina 2014–2019 korkeimpaan AD9‑palkkaluokkaan nimitettiin 30 henkilöä, joista 16 oli kahdesta suuresta vanhasta jäsenvaltiosta, joten huomattava määrä henkilöstöä nimitettiin näistä kahdesta maasta koko vaalikaudella, ja pyytää pääsihteeriä selittämään syyt tähän epäsuhtaiseen tulokseen;

50.   pitää valitettavana, että Luxemburgissa on vaikea saada henkilöstöä palvelukseen alempiin palkkaluokkiin, etenkin sihteeri- ja virkailijahenkilöstön tehtäväryhmään; korostaa, että tämän rakenteellisen ongelman ratkaisemiseksi tarvitaan korjauskerrointa, jossa otetaan huomioon tämän työskentelypaikkakunnan korkeammat elinkustannukset, sekä palvelukseenottoa korkeampiin palkkaluokkiin; kehottaa uudistamaan Euroopan unionin henkilöstövalintatoimiston (EPSO) palvelukseenottomenettelyjä siten, että ne vastaavat paremmin toimielinten tarpeita ja ovat lisäksi lyhyempiä;

51.  palauttaa mieliin, että työjärjestyksen 11 artiklassa asetetaan esittelijöille ja valmistelijoille, varjoesittelijöille ja -valmistelijoille sekä valiokuntien puheenjohtajille velvoite julkistaa mietintöjensä yhteydessä edunvalvojien kanssa järjestetyt tapaamiset; panee tyytyväisenä merkille, että uuden vaalikauden alusta lähtien parlamentin verkkosivustolla on ollut tarvittava infrastruktuuri, jotta jäsenet voivat julkistaa edunvalvojien kanssa suunnitellut tapaamiset; kehottaa sihteeristöä toimittamaan yksityiskohtaisia tietoja ja järjestämään koulutusta, jotta jäsenten toimistot voivat helpommin noudattaa täysimääräisesti tätä velvoitetta; pitää valitettavana, että nykyiseen infrastruktuuriin ei sisälly prosessia, jolla jäsenet ja valtuutetut avustajat voisivat esittää käyttäjien kokemuksiin perustuvia parannusehdotuksia ja antaa palautetta; kehottaa parlamentin yksiköitä laatimaan vuotuisen palautelomakkeen ja sisällyttämään sen tulokset kertomukseen välineen käytöstä; suhtautuu myönteisesti siihen, että pääsihteeri on kehottanut parlamentin yksiköitä yhdistämään välineen avoimuusrekisteriin ja lainsäädäntövahtiin, ja kannustaa ryhtymään kaikkiin toimiin, joilla tätä välinettä voitaisiin edelleen parantaa, muun muassa mahdollistamalla jäsenten toimittamien, edunvalvojien kanssa pidettyjä kokouksia koskevien tietojen käsittelyn parlamentin verkkosivuston infrastruktuurissa koneellisesti luettavassa muodossa ja tarjoamalla mahdollisuuden yhdistää kokous jäsenyyteen jossakin valtuuskunnassa, kehottaa ilmoittamaan, että kokous pidettiin henkilöstön tasolla, yhdistämään parlamentin verkkosivustolla olevat tiedot jäsenen omaan verkkosivustoon ja asettamaan tämän infrastruktuurin saataville kaikilla unionin virallisilla kielillä; kehottaa lisäksi parlamenttia tiedottamaan jäsenille nykyistä paremmin esittelijöiden ja valmistelijoiden, varjoesittelijöiden ja -valmistelijoiden sekä valiokuntien puheenjohtajien velvollisuudesta julkistaa tällaiset tapaamiset;

52.   pitää myönteisenä tätä positiivista toimenpidettä, jolla lisätään avoimuutta ja parannetaan kaikkien jäsenten mahdollisuutta julkistaa halutessaan nämä tiedot parlamentin verkkosivustolla olevan infrastruktuurin kautta, vaikka jäsen ei olisi esittelijä tai valmistelija, varjoesittelijä tai -valmistelija tai valiokunnan puheenjohtaja; katsoo, että avoimuuden lisääminen tällä tavoin auttaa unionin kansalaisia ymmärtämään paremmin parlamentin jäsenten työtä; pitää tästä syystä valitettavana, että tämä tapaamisten ilmoittamista koskeva infrastruktuuri on olemassa vain englanninkielisenä eikä kaikilla unionin virallisilla kielillä;

53.  pyytää parlamenttia laatimaan avoimuusrekisterin toimintaa koskevan parlamentin ja komission yhteisen kertomuksen lisäksi vuosittain yksityiskohtaisen kertomuksen edunvalvojista ja muista organisaatioista, joille on myönnetty pääsy parlamentin toimitiloihin;

54.  toteaa, että julkisten tietojen tuottaminen avoimessa, koneluettavassa, helposti saatavilla olevassa ja uudelleen käytettävässä muodossa tarjoaa erinomaisia mahdollisuuksia sekä julkisen avoimuuden lisäämiseen että innovoinnille; suhtautuu myönteisesti nykyisiin aloitteisiin tuottaa tietoa ja muuntaa yleisön kannalta tärkeät tiedot tällaiseen muotoon; korostaa tarvetta omaksua käyttäjäystävällisempi, järjestelmällisempi ja koordinoidumpi lähestymistapa tällaisiin aloitteisiin parlamentin selvästi määriteltyjen avointa dataa koskevien toimintaperiaatteiden puitteissa;

55.  on tietoinen lisäarvosta, jota vapaat ja avoimen lähdekoodin ohjelmistot voivat tuottaa parlamentille; korostaa erityisesti tällaisten ohjelmistojen roolia pyrittäessä lisäämään avoimuutta ja välttämään riippuvuus yhdestä tarjoajasta; toteaa myös, että tällaisten ohjelmistojen avulla voi olla mahdollista parantaa turvallisuutta, koska niillä voidaan havaita ja korjata heikkouksia; suosittelee painokkaasti, että kaikki toimielimelle kehitetyt ohjelmistot asetetaan julkisesti saataville vapaan ja avoimen lähdekoodin lisenssillä;

56.  toteaa, että täysistunnon nimenhuutoäänestysten tulosten olisi oltava saatavilla avoimessa koneluettavassa muodossa ja helposti näkyvillä parlamentin verkkosivustolla; kehottaa tästä syystä parlamenttia julkistamaan koneluettavan version nimenhuutoäänestysten tuloksista muiden kuin koneluettavien versioiden ohessa täysistuntojen pöytäkirjojen verkkosivulla;

57.  panee merkille, että taloudellisen tuen maksamista kutsutuille vierailijaryhmille koskevat tarkistetut säännöt tulivat voimaan 1. tammikuuta 2017; kehottaa pääsihteeriä julkistamaan viipymättä arvioinnin näistä säännöistä; katsoo, että nykyisessä järjestelmässä ei oteta huomioon majoitus- ja kuljetuskulujen vaihtelua eikä se pysy inflaatiokehityksen mukana, ja kehottaa painokkaasti tarkistamaan mahdollisimman pian vierailijaryhmille maksettavan taloudellisen korvauksen laskentajärjestelmää muun muassa sen varmistamiseksi, etteivät jäsenet voisi saada järjestelmästä taloudellista hyötyä; kehottaa puhemiehistöä ottamaan yleiseksi käytännöksi järjestelmän, jossa vierailijaryhmien korvaukset maksetaan laskutositteiden perusteella; pyytää jälleen poistamaan mahdollisuuden nimittää valtuutettuja avustajia ryhmän johtoon;

Ympäristöystävällinen parlamentti ja hiilineutraalius vuoteen 2030 mennessä

58.  panee tyytyväisenä merkille, että parlamentti on edistänyt kestävää kehitystä hoitaessaan poliittisia ja lainsäädäntömenettelyihin liittyviä tehtäviään; korostaa, että parlamentin on näytettävä esimerkkiä ja edistettävä kestävää kehitystä toimintatavoillaan;

59.  kiittää parlamentin sitoutumista ympäristöä säästäviin julkisiin hankintoihin; panee merkille, että parlamentin tavoitteena on lisätä tiettyjen ensisijaisten tuotteiden osalta ”ympäristöä säästäviksi”, ”erittäin ympäristöä säästäviksi” tai ”luonnostaan ympäristöä säästäviksi” luokiteltujen sopimusten arvopainotettua osuutta; panee merkille, että vuonna 2018 ensisijaisissa tuotekategorioissa 44,9 prosenttia arvoon perustuvista sopimuksista luokiteltiin ”ympäristöä säästäviksi”, ”erittäin ympäristöä säästäviksi” tai ”luonnostaan ympäristöä säästäviksi”; huomauttaa, että kun lukuun sisällytetään tuotekategoriasta riippumatta kaikki ”luonnostaan ympäristöä säästäviksi” luokitellut sopimukset, parlamentin sopimusten ympäristöystävällisyys vuonna 2018 nousee 55,8 prosenttiin, joka on lähellä 60 prosentin välitavoitetta; korostaa tarvetta kehittää edelleen ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja asettamalla kunnianhimoisia tavoitteita sopimusten viherryttämiseksi keskipitkällä aikavälillä;

60.  panee tyytyväisenä merkille vuoden 2018 ympäristökatselmuksen ja ympäristöselonteon sekä vuoden 2018 toimintasuunnitelman täytäntöönpanon ja sen säännöllisen seurannan;

61.  tukee parlamentin tavoitetta vähentää hiilidioksidipäästöjään mahdollisimman paljon; ilmaisee jälleen huolensa siitä, että parlamentin toiminnan maantieteellinen hajauttaminen aiheuttaa 78 prosenttia kaikista parlamentin henkilöstöstä johtuvista päästöistä ja sen ympäristövaikutus on 11 000–19 000 tonnia hiilidioksidipäästöjä;

62.  katsoo, että ilmastohätätilan julistamisen jälkeen parlamentin on johdettava näyttämällä esimerkkiä ja sitouduttava saavuttamaan hiilineutraalius vuoteen 2030 mennessä; pyytää parlamenttia laatimaan strategian, jonka avulla siitä tulee hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä, ja esittämään tämän strategian vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle; kehottaa puhemiehistön EMAS-työryhmää tarkistamaan keskeisiä tulosindikaattoreita ja nykyistä hiilidioksidipäästöjen vähentämissuunnitelmaa hiilineutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä; pyytää myös, että parlamentin hiilidioksidipäästöjen kompensoinnista laaditaan kiireellisesti raportti ja niistä pidetään kirjaa;

63.  painottaa, että noin 67 prosenttia parlamentin hiilijalanjäljestä aiheutuu henkilökuljetuksista; muistuttaa, että puhemiehistö hyväksyi 15. toukokuuta 2017 tekemällään päätöksellä ehdotuksen tarjota jäsenille tehokas ja korkealaatuinen keino minimoida ympäristövaikutukset siirtymällä parlamentin autokannassa asteittain sähköajoneuvoihin ja edistämällä kaupunkiympäristössä kaikkia päästöttömiä kuljetusmuotoja ja päästä tavoitteeseen täysin sähköinen ajoneuvokannan käyttöönotossa vuodesta 2024 alkaen; pitää myönteisinä eri toimenpiteitä ja välineitä, jotka infrastruktuurin ja logistiikan pääosasto on ottanut käyttöön tältä osin; edellyttää, että puhemiehistö laatii matkakorvausjärjestelmän, jossa hiilidioksidipäästöjen kompensoinnin kustannukset sisällytetään matkan hintaan ja joka kannustaa käyttämään ympäristöystävällisiä liikennemuotoja;

64.  tukee parlamentin tavoitetta kompensoida päästönsä, joita ei voida välttää; ehdottaa, että välttämättömät päästöt kompensoidaan yhdessä muiden unionin toimielinten ja elinten kanssa;

65.  korostaa, että parlamentin on huolehdittava ilmastonmuutoksen torjuntaa koskevista sitoumuksistaan ja toteutettava siksi kaikissa rakennuksissaan asianmukaiset toimet, jotta se voi tarjota koko henkilöstölleen polkupyörien pysäköintipaikkoja, joissa pyörät ovat suojassa varkailta, ilkivallalta ja sääoloilta ja joissa järjestelyt olisivat vähintään samalla tasolla kuin nykyisissä autojen pysäköintitiloissa sovellettavat järjestelyt; toteaa, että pysäköintitarroja käyttävä tunnistusjärjestelmä voisi olla myös erittäin hyödyllinen;

66.  suhtautuu myönteisesti parlamentin pyrkimyksiin lisätä paperittomien kokousten määrää; kehottaa tarjoamaan kaikille jäsenille, henkilöstöön kuuluville ja valtuutetuille avustajille lisää koulutusta paperittomista työkaluista, joita on luotu asiakirjojen tulostamisen vähentämiseksi, sekä toteuttamaan lisää tiedotuskampanjoita;

67.  pyytää parlamenttia tiedottamaan jäsenille paremmin mahdollisuudesta käyttää 20 minuuttia ovelta ovelle kestävää ja jäsenille maksutonta suoraa junayhteyttä parlamentin ja Brysselin lentoaseman välillä ja käyttämään vaikutusvaltaansa sen edistämiseksi, että kyseisiä junia kulkee säännöllisesti ja lyhyemmin väliajoin, jotta tämä vaihtoehto olisi mahdollisimman houkutteleva;

68.  antaa henkilöstölle tunnustusta Strasbourgiin liikennöivien tilausjunien täysimääräisestä käyttämisestä; pyytää, että ylemmät johtajat eivät käytäisi virka-autojaan virkamatkoillaan Strasbourgiin;

69.  kannattaa sitä, että kaikki parlamentin hiilidioksidipäästöt, myös jäsenten lennoista heidän kotimaansa ja Brysselin ja Strasbourgin välillä aiheutuvat päästöt, kompensoidaan vuosittain päästöhyvityksillä; palauttaa mieliin, että parlamentin päästöt vuodesta 2017 alkaen kattava kompensointisopimus allekirjoitettiin 19. heinäkuuta 2018 ja sen kokonaisarvo on 184 095,80 euroa;

70.  on huolissaan hiilidioksidipäästöjen kompensoinnin hintojen vaihtelusta päästötodistusmarkkinoilla, koska sen vuoksi on mahdotonta arvioida tarkasti, kuinka paljon varoja tarvitaan kompensoimaan hiilidioksidipäästöjen koko määrä; kehottaa kiinnittämään huomiota siihen, että budjettikohdassa 2390 käytettävissä olevat varat (tällä hetkellä 249 000 euroa) eivät ehkä riitä kompensoimaan tulevien vuosien hiilidioksidipäästöjen kokonaismäärää;

71.  pitää myönteisinä kvestorien ja puhemiehistön huhti- ja kesäkuussa 2018 tekemiä päätöksiä muovijätteen vähentämisestä ja jätehuoltotoimista; kehottaa parlamenttia toteuttamaan ripeästi lisätoimia siirryttäessä kohti muovitonta parlamenttia;

72.  panee tyytyväisenä merkille touko- ja kesäkuussa 2018 toimitetun ulkoisen tarkastuksen myönteiset tulokset, jotka vahvistivat parlamentin ympäristöasioiden hallintajärjestelmän hyvän tilan ja kypsyyden;

Parlamentin toiminnan maantieteellinen hajauttaminen – yksi ainoa toimipaikka

73.  korostaa, että unioni on päättänyt olla toimielintensä ja virastojensa välityksellä läsnä useissa jäsenvaltioissa, millä taataan vahva yhteys kansalaisiin ja varmistetaan unionin lisäarvon näkyvyys (unionin näkyvyys) ottaen huomioon vastuullinen julkisten varojen hoito;

74.  toteaa, että parlamentin jäsenten vuosittain Strasbourgiin tekemään kahteentoista matkaan liittyvät kustannukset ovat 21 266 689 euroa; toteaa, että parlamentin henkilöstön vuotuiset matkakustannukset ovat 3 631 082 euroa ja valtuutettujen avustajien matkakustannukset ovat 2 097 250 euroa;

75.  panee merkille, että vuonna 2018 Thalys-tilausjunan kustannukset olivat 3 741 900 euroa (3 668 532 euroa vuonna 2017);

76.  korostaa, että parlamentin virka-autojen ajaminen Strasbourgiin ja takaisin kuljettajaa lukuun ottamatta tyhjinä, lisää entisestään Strasbourgiin vuosittain tehtävien kahdentoista virkamatkan taloudellisia ja ympäristövaikutuksia; suhtautuu myönteisesti siihen, että valtuutetuilla edustajilla on mahdollisuus matkustaa virka-autojen mukana Strasbourgiin ja takaisin, mutta pitää valitettavana, että tätä mahdollisuutta ei hyödynnetä täysimääräisesti; kehottaa parlamenttia antamaan myös kaikille parlamentin ja poliittisten ryhmien työntekijöille mahdollisuuden käyttää tätä vaihtoehtoa matkalla Strasbourgiin ja parantamaan tiedotusta tästä mahdollisuudesta;

77.  toteaa, että lisämenot, jotka johtuvat siitä, että toimipaikkoja on useampi kuin yksi ainoa, ovat vastoin moitteettoman varainhoidon ja talousarviota koskevan kurinalaisuuden periaatteita; muistuttaa, että parlamentin suuri enemmistö on useissa päätöslauselmissa ilmaissut kannattavansa yhtä ainoaa toimipaikkaa, jotta varmistetaan unionin veronmaksajien varojen tehokas käyttö; panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen arvion mukaan muutto Strasbourgista Brysseliin voisi tuottaa 114 miljoonan euron vuotuiset säästöt sekä 616 miljoonan euron kertaluonteisen säästön, jos Strasbourgin rakennuksista voidaan luopua onnistuneesti, tai vaihtoehtoisesti 40 miljoonan euron kertaluonteisen kustannuksen, jos tässä ei onnistuta; toteaa, että yhdestä ainoasta toimipaikasta päättäminen edellyttää yksimielistä perussopimusmuutosta; kehottaa neuvostoa ottamaan huomioon parlamentin kannan ja kantamaan vastuunsa ja toimimaan sen mukaisesti; korostaa, että olisi tehokkaampaa, jos parlamentin virka-autoilla kuljetettaisiin Strasbourgiin jäseniä, valtuutettuja avustajia ja henkilöstön jäseniä, joilla on matkamääräys; katsoo, että parlamentin virka-autot olisi ainakin täytettävä, ennen kuin tilataan tilausbusseja, jos Brysselin ja Strasbourgin väliset tilausjunat ovat täynnä;

78.  korostaa, että yhtenä Pariisin sopimuksen allekirjoittajista unioni sitoutui ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen nojalla rajoittamaan maapallon keskilämpötilan nousun selvästi alle 2 celsiusasteeseen esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon verrattuna, ja panee huolestuneena merkille, että 12 vuosittaista matkaa Strasbourgiin lisäävät tarpeettomasti parlamentin aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä;

Viestinnän pääosasto

79.  muistuttaa, että vuonna 2018 viestinnän pääosastossa oli 805 henkilöstön jäsentä; kehottaa viestinnän pääosastoa hyödyntämään tulevina vuosina suurempaa prosentuaalista osuutta kuin 6,1:ä prosenttia parlamentin kokonaistalousarviosta, joka oli sen vuonna 2018 hyödyntämä osuus;

80.  on tyytyväinen talousarvion täysimääräiseen toteuttamiseen vuonna 2018 ja pitää sitä osoituksena siitä, että kaikki viestinnän pääosaston käytettävissä olevat resurssit pyrittiin käyttämään, jotta tavoitettaisiin mahdollisimman suuri joukko kansalaisia, mikä oli erityisen tärkeää vaaleja edeltävänä vuonna; panee tyytyväisenä merkille, että pääosasto osallistui vuonna 2018 aktiivisesti EU-vaalien kampanjastrategian laatimiseen ja käynnistämiseen;

81.  panee merkille, että vuodesta 2017 lähtien viestinnän pääosaston pääindikaattori on ollut se, kuinka paljon huomiota parlamentti saa kaikilla viestintäkanavilla tunneissa mitattuna; panee tyytyväisenä merkille, että huomion saamisen mittaamisen lisäksi viestinnän pääosasto on kehittämässä menetelmää, jolla voidaan mitata sen toiminnan taloudellisuutta, tehokkuutta ja vaikuttavuutta kaikilla viestintäkanavilla; hyväksyy parlamentin näkyvyyden painottamisen;

82.  kehottaa viestinnän pääosastoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tulevissa vastuuvapausmenettelyissä kunakin vuonna asetetuista tavoitteista, jotta tämä voi arvioida pääosaston toiminnan vaikuttavuutta;

83.  kehottaa viestinnän pääosastoa jatkamaan pyrkimyksiään parantaa parlamentin julkista verkkosivustoa etenkin hakukoneoptimoinnin osalta ja lisätä sen näkyvyyttä; kehottaa viestinnän pääosastoa luomaan verkkosivuston, jota on helppo selata ja käyttää kaikilla laitteilla (älypuhelimet, tabletit ja pöytätietokoneet) ja keskittymään erityisesti verkkosivuston yksinkertaistettuun mobiiliversioon;

84.  panee merkille, että vuonna 2018 toteutettiin useita media-alan hankkeita ja parlamentin esilläoloa verkossa vakiinnutettiin entisestään ottamalla käyttöön Webstreaming 3.0, joka parantaa parlamentin suoratoistokapasiteettia;

85.  panee lisäksi merkille, että parlamentti paransi huomattavasti sosiaalisen median käyttöä, ja kehottaa edelleen käyttämään vapaita ja avoimen lähdekoodin itse ylläpidettäviä sosiaalisen median alustoja, joissa kiinnitetään erityistä huomiota käyttäjien tietosuojaan; panee merkille myös toimet, joilla lisättiin tietoisuutta unionin toiminnasta, ja kehottaa edelleen parlamenttia tehostamaan toimintaansa sosiaalisessa mediassa tiedottaakseen parlamentin työn tuloksista unionin kansalaisille; toteaa myös, että kattavaan vierailijastrategiaan ja – kiinnittäen erityistä huomiota nuoriin – Ambassador School -ohjelman toteutukseen panostettiin merkittävästi;

86.  toteaa, että vuonna 2018 jäsenvaltioissa järjestettiin 285 lehdistötilaisuutta, joihin osallistui yli 3 629 toimittajaa; pitää myönteisenä, että lisäksi 1 905 toimittajaa kutsuttiin osallistumaan täysistuntoihin ja 1 191 toimittajaa kutsuttiin keskitetysti järjestettyihin lehdistöseminaareihin; kiittää viestinnän pääosastoa siitä, että se on käyttänyt median kaikkia mahdollisia kanavia jakaakseen tietoa parlamentin toiminnasta ja saavutuksista; kehottaa pääosastoa kiinnittämään riittävästi huomiota sosiaalisen median merkitykseen ja huomattaviin ja alati kasvaviin mahdollisuuksiin kansalaisten tavoittamiseksi;

87.  kannattaa Parlamentariumin toimintaa ja toteaa, että siellä oli vieraillut 11. heinäkuuta 2018 mennessä kaksi miljoonaa kävijää, ja on tyytyväinen Europa Experience -pilottihankkeiden onnistumiseen Berliinissä, Ljubljanassa, Strasbourgissa ja Helsingissä; kiittää vierailu- ja seminaariyksikköä, joka otti vastaan ennätysmäärän vierailijoita vuonna 2018;

88.  palauttaa mieliin, että vuosi 2018 oli Euroopan historian talon ensimmäinen kokonainen toimintavuosi; panee merkille, että Euroopan historian talossa kävi 164 158 vierailijaa; pitää myönteisenä komission kanssa tehtyä yhteisrahoitussopimusta, jolla varmistetaan vuotuinen osuus toimintakustannuksista; on edelleen hyvin huolestunut Euroopan historian talossa aikaisemman toimeksisaajan alaisuudessa vallinneista työoloista ja pyytää pääsihteeriä tiedottamaan pikaisesti parlamentin talousarvion valvontavaliokunnalle Euroopan historian talon työntekijöiden tilanteesta uuden toimeksisaajan alaisuudessa; pyytää pääsihteeriä myös julkistamaan luvut toimeksisaajan kokonaiskustannuksista ja Euroopan historian talon työntekijöiden palkkoihin käytetystä määrästä;

Euroopan parlamentin yhteystoimistot

89.  muistuttaa jäsenvaltioissa toimivien Euroopan parlamentin yhteystoimistojen uudistuksesta, jossa tarkistetun tehtävänkuvauksen tavoitteena on yhteydenpito kansalaisten ja tiedotusvälineiden kanssa panostamalla enemmän lehdistötiimeihin, sidosryhmiin ja mielipidevaikuttajiin kansalaisten tavoittamiseksi;

90.  panee merkille, että vuoden 2018 menoerät jakautuivat seuraavasti:

Menoerä

Menot vuonna 2018

Henkilöstökustannukset

22 814 372 euroa

Kiinteistökustannukset

11 170 082 euroa

Turvallisuuskustannukset

1 843 339 euroa

Viestintäkustannukset

11 639 088 euroa

Yhteensä

45 886 152 euroa

91.  korostaa, että viestinnän jäsenvaltioissa on oltava vaikuttavaa samalla kun varmistetaan kustannustehokkuus; kehottaa kaikkia päätöksentekijöitä pyrkimään tuottamaan lisäarvoa etenkin juoksevista kustannuksista;

92.  pyytää parlamenttia ja jäsenvaltioita tehostamaan yhteistyötä jäsenvaltioissa toimivien yhteystoimistojen kanssa; kehottaa yhteystoimistoja lisäämään näkyvyyttään järjestämällä tapahtumia ja toimimalla aktiivisesti sosiaalisessa mediassa, jotta ne tavoittaisivat kansalaiset; kehottaa yhteystoimistoja lisäämään yhteistyötään ja viestintäänsä yksittäisten unionin toimielinten kanssa yhteystoimistojen toiminnan järkevöittämiseksi;

93.   panee merkille, että Ateenassa toimiva Euroopan parlamentin yhteystoimisto käytti 38 400 euroa pysäköintitilojen vuokraan vuonna 2018; pitää näitä kustannuksia suhteettoman suurina, kun otetaan huomioon, että tällä hetkellä toimistossa työskentelee vain kuusi työntekijää; kehottaa parlamenttia tutkimaan näiden kustannusten syitä ja toteuttamaan tarvittaessa asianmukaisia toimenpiteitä tilanteen korjaamiseksi;

94.  toteaa puhemiehistön päättäneen 30. tammikuuta 2019, että parlamentin toimisto Lontoossa säilytetään ja Edinburghin paikallistoimisto säilytetään ainakin vuoden 2020 loppuun saakka; toteaa, että päätös parlamentin läsnäolosta Edinburghissa vuoden 2020 jälkeen tehdään myöhemmin;

95.  panee huolestuneena merkille puhemiehistön 11. helmikuuta 2019 tekemän päätöksen parlamentin tuesta Jakartassa sijaitsevalle EU:n ASEAN-edustustolle, Addis Abebassa sijaitsevalle EU:n edustustolle Afrikan unionissa ja EU:n YK-edustustolle New Yorkissa; katsoo, että tämän parlamentaarisen tuen erityisluonteen vuoksi parlamentin talousarvion valvontavaliokunnalle olisi toimitettava parlamentin vastuuvapausmenettelyn yhteydessä vuosittain yksityiskohtaiset tiedot tukeen käytetyistä resursseista ja sen tuloksista; pyytää pääsihteeriä tekemään tästä parlamentin diplomaattisesta tuesta kustannus-hyötyanalyysin ennen vuoden 2020 loppua ja ennen kuin tukea laajennetaan suunnitellusti muualle maailmaan;

Henkilöstöasioiden pääosasto

96.  muistuttaa, että vuonna 2018 henkilöstöasioiden pääosastossa oli 456 henkilöstön jäsentä ja se hallinnoi 47,5:ä prosenttia parlamentin kokonaistalousarviosta;

97.  panee tyytyväisenä merkille valtuutettuihin avustajiin liittyvien tehtävien siirtämisen varainhoidon pääosastolta henkilöstöasioiden pääosastolle sekä vastuiden siirron järjestämiseksi tarvitut huomattavat toimet;

98.  panee tyytyväisenä merkille valtuutettujen avustajien palvelupisteen perustamisen huolehtimaan alusta loppuun valtuutettujen avustajien palvelukseenotosta, heidän sopimustensa muuttamisesta ja päättämisestä ja heille annettavasta hallinnollisesta tuesta; katsoo, että palvelupisteen valmiuksia vastata valtuutettujen avustajien tarpeisiin olisi vahvistettava entisestään; suhtautuu myönteisesti yksinkertaistetun ja nopeutetun menettelyn käyttöönottoon valtuutettujen avustajien palvelukseenotossa ja edistymiseen paperittomaan asiakirjahallintoon siirtymisessä; kehottaa vahvistamaan valtuutettujen avustajien palvelukseenotosta vastaavia parlamentin hallintotiimejä aina ennen uuden vaalikauden alkua riittävän pitkäksi ajaksi kattavan koulutuksen antamiseksi etukäteen ja kunnes suuresta työtaakasta on selviydytty;

99.  kehottaa jälleen hallintoa tarjoamaan mahdollisimman varhain tulevan vaalikauden alussa koulutusta tai julkaisuja, jotka on suunnattu erityisesti uusille valtuutetuille avustajille, myös käytännön asioiden ja hallinnollisten asioiden (kuten matkamääräykset, lääkärintarkastukset, akkreditointi, pysäköintitarrat, vierailijaryhmät ja näyttelyt) osalta, sellaisten järjestelmään liittyvien virheiden välttämiseksi, jotka estävät uusia valtuutettuja avustajia koskevien hallintomenettelyjen sujuvan etenemisen;

100.  pyytää jälleen kerran, että valtuutetuille avustajille maksetaan sama päiväraha kuin henkilöstösääntöjen alaiselle henkilöstölle Strasbourgissa pidettäviin istuntojaksoihin osallistumiseksi tehtävillä virkamatkoilla;

101.  tukee niiden seurausten hallintaa, joita Yhdistyneen kuningaskunnan erolla unionista on parlamentin hallinnolle, etenkin henkilöresursseihin ja talousarvioon kohdistuvien vaikutusten osalta;

102.  panee merkille, että henkilöstöasioiden pääosaston pääindikaattori vuonna 2018 oli toteutusaika; panee tyytyväisenä merkille, että tiedonkeruuta koskevia tavoitteita ja menetelmiä tarkennettiin ja tulokset arvioitiin yleisesti myönteisiksi;

103.  toteaa, että parlamentin palveluksessa toimi joulukuussa 2018 yhteensä 9 883 toimihenkilöä, johon sisältyy vakinainen ja väliaikainen henkilöstö, sopimussuhteinen henkilöstö ja valtuutetut avustajat (9 682 toimihenkilöä vuonna 2017);

104.  kehottaa kiinnittämään huomiota tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomukseen nro 15/2019: Vuoden 2014 henkilöstöuudistuspaketin täytäntöönpano komissiossa - suuria säästöjä, mutta myös seurauksia henkilöstölle; panee huolestuneena merkille tilintarkastustuomioistuimen huomautukset, jotka koskevat muita unionin toimielimiä, myös parlamenttia, ja suhtautuu siksi myönteisesti komissio valmiuteen hyväksyä tilintarkastustuomioistuimen suositukset; tukee parlamentin talousarvion valvontavaliokunnan kantaa tähän asiaan(11); korostaa, että unionin on tärkeää tarjota asuinvaltion yksityissektoriin verrattuna kilpailukykyisiä palkkoja, ja on huolestunut siitä, että heikommat palvelussuhteen ehdot ovat saattaneet vähentää unionin palveluksessa toimimisen houkuttavuutta varsinkin silloin, kun on vaikeuksia houkutella riittävästi työntekijöitä eräistä jäsenvaltioista; varoittaa vakavista seurauksista, joita hallinnon määrärahojen leikkaamisella tai henkilöstön vähentämisellä voi olla tulevaisuudessa unionin virkamieskunnalle ja unionin politiikkojen täytäntöönpanolle; ilmaisee myös syvän huolensa vuoden 2014 henkilöstöuudistuksesta johtuvasta sopimussuhteisten toimihenkilöiden osuuden kasvusta, mikä on lisännyt unionin toimielinten työsuhteiden epävarmuutta ja johtanut toimielimissä halvan työvoiman käyttöön virkamieskunnan rinnalla; kehottaa unionin toimielimiä arvioimaan kattavasti henkilöstösääntöjen mahdollisen tulevan uudistuksen tai tarkistuksen vaikutukset henkilöstöhallintoon ja henkilöstön hyvinvointiin;

105.  muistuttaa, että yhtäläisten mahdollisuuksien edistäminen on edelleen keskeinen osatekijä parlamentin henkilöstöpolitiikassa; ottaa huomioon, että sukupuolten tasa-arvon etenemissuunnitelmaa toteutetaan edelleen konkreettisilla toimilla: tavoitteiksi on asetettu, että naisten osuus yksikönpäälliköistä olisi 40 prosenttia, johtajista 35 prosenttia ja pääjohtajista 30 prosenttia vuoden 2019 loppuun mennessä; pitää kuitenkin valitettavana, että sukupuolten tasa-arvon etenemissuunnitelmaa ei ole pantu täytäntöön kaikilta osin, etenkin naisten osuuden a lisäämistä 40 prosenttiin ylimmän johdon tehtävissä vuoteen 2020 mennessä koskevan tavoitteen osalta; kehottaa asettamaan pikaisesti kunnianhimoisempia tavoitteita ja saavuttamaan ne nopeasti;

106.  ehdottaa myös, että painotetaan nykyistä enemmän kaikkien yhtäläisiä mahdollisuuksia esimerkiksi lisäämällä parlamentin hallinnossa työskentelevien vammaisten henkilöiden määrää; panee merkille, että puhemiehistössä on jo olemassa sukupuolten tasa-arvoa ja moninaisuutta käsittelevä korkean tason ryhmä, ja pyytää, että se toteuttaa tutkimuksen jäsenvaltioissa ja kansainvälisesti toteutetuista toimenpiteistä, jotka ovat olleet vaikuttavia vammaisten henkilöiden työelämään osallistumisen lisäämiseksi, lainsäädäntötoimenpiteet mukaan luettuna; pyytää korkean tason ryhmää raportoimaan puhemiehistölle ja esittämään konkreettisia ehdotuksia, kun tutkimus on valmistunut ja sen tulokset analysoitu; kehottaa asettamaan pikaisesti kunnianhimoisia tavoitteita, myös maantieteellisen tasapainon tarpeeseen liittyviä tavoitteita, ja saavuttamaan ne nopeasti;

107.  panee tyytyväisenä merkille, että tasa-arvoa ja moninaisuutta käsittelevä korkean tason ryhmä antoi vuonna 2018 henkilöstöasioiden pääosaston tehtäväksi laatia kertomuksen ja etenemissuunnitelman, joka sisältää luettelon toimenpiteistä, joiden avulla Euroopan parlamentin pääsihteeristössä lopetetaan etniseen alkuperään, vammaisuuteen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai sukupuoli-identiteettiin perustuva syrjintä; panee merkille, että puhemiehistö hyväksyi kertomuksen huhtikuussa 2019 ja että sitä pannaan jo täytäntöön; kehottaa korkean tason ryhmää vahvistamaan ja parantamaan tällaisia toimenpiteitä ja aloitteita, jotta voidaan edistää osallistavaa työympäristöä Euroopan parlamentissa;

108.  pitää valitettavana, että jäsenten osalta ei ole olemassa järjestelmää, jolla äitiyslomalla oleville parlamentin jäsenille voitaisiin tilapäisesti ottaa sijaisia; katsoo, että tämä on täysin unionin ydinarvojen vastaista, koska se lähettää signaalin siitä, että naispuolinen ehdokas saattaa merkitä edustuksen väliaikaista keskeytymistä; katsoo, että se, ettei ole olemassa järjestelmää, jolla vanhempainvapaalla tai pitkäaikaisella sairauslomalla oleville parlamentin jäsenille voitaisiin tilapäisesti ottaa sijaisia, on ratkaisematon ongelma, sillä he eivät voi myöskään antaa äänestysvaltakirjaa heidän puolestaan äänestämistä varten, minkä vuoksi unionin kansalaisten edustus on väliaikaisesti epätasapainossa; kehottaa neuvostoa muuttamaan Euroopan parlamentin jäsenten valitsemisesta yleisillä, välittömillä vaaleilla annetun säädöksen(12) 6 artiklaa tilanteen korjaamiseksi;

109.  pitää valitettavana, että pääjohtajatason tehtävissä toimivien naisten määrä pysyi ajanjakson 2017–2018 aikana ennallaan eli absoluuttisina lukuina kahdessa, mikä oli kaukana tavoitteesta; panee tyytyväisenä merkille, että johtajatasolla naisten lukumäärä nousi 34 prosenttiin vuoden 2018 lopussa ja 37 prosenttiin vuoden 2019 aikana ja että yksikönpäälliköiden tasolla naisten määrä nousi 38 prosenttiin vuoden 2018 lopussa ja 39 prosenttiin vuoden 2019 lopussa; myöntää vaiheittaisen lähestymistavan tarpeellisuuden mutta korostaa, että tilanne on tyydyttävä vasta, kun sukupuolten tasapuolinen edustus johtotehtävissä kuvastaa kyseisiin tehtäviin pätevien henkilöiden sukupuolijakaumaa;

110.  toteaa, että joillakin jäsenvaltioilla ei ole ainoatakaan johtajan tai pääjohtajan paikkaa ja että vaikka vuosien 2004, 2007 ja 2013 laajentumisista on kulunut monta vuotta, uusien jäsenvaltioiden edustus ei ole lisääntynyt vastaavasti johtotason tehtävissä vaan jotkut kansallisuudet ovat niissä edelleen vahvasti yliedustettuina; suosittelee, että tähän tilanteeseen puututaan; muistuttaa, että kaiken palvelukseenoton on perustuttava pätevyyteen, mutta myös henkilöstön maantieteellisen tasapainon noudattaminen on tärkeää; kehottaa tätä varten parlamenttia varmistamaan, että kaikilla tasoilla, myös johtaja- ja pääjohtajatason tehtävien tasolla, henkilöstön jäsenet palkataan ja heitä ylennetään ilman kansallisuuteen perustuvaa syrjintää ja varmistamaan, että työsuhde parlamentissa on yhtä houkutteleva kaikkia kansallisuuksia edustavien henkilöiden kannalta;

111.  panee merkille niitä valtuutettuja avustajia varten kehitetyt ratkaisut, jotka olivat työskennelleet keskeytyksettä kahden peräkkäisen vaalikauden ajan mutta joilta puuttui enintään kaksi kuukautta niistä kymmenestä palvelusvuodesta, jotka oikeuttavat eläkkeeseen unionin toimielinten eläkejärjestelmän mukaisesti; pitää valitettavana, että tämä ratkaisu tarjottiin liian myöhään edeltävän vaalikauden aikana esitetyistä lukuisista ja toistuvista varoituksista huolimatta; kritisoi lisäksi sitä, että löydettiin vain yksi ratkaisu ja että se riippui yksinomaan joidenkin tilanteen tasalla olleiden ja tällaisessa tilanteessa oleville valtuutetuille avustajilleen solidaarisuutta osoittaneiden parlamentin jäsenten hyvästä tahdosta; kritisoi myös sitä, että hallinto ei tiedottanut uudelle vaalikaudelle valituille parlamentin jäsenille tästä asiasta eikä siitä, että tällaisissa tapauksissa heillä oli mahdollisuus tehdä alle kuuden kuukauden sopimuksia, minkä seurauksena monilla tässä tilanteessa olevista avustajista oli suuria vaikeuksia löytää parlamentin jäsentä, joka palkkaisi heidät keskeytyksettä lyhyeksi aikaa, ja osa heistä ei onnistunut tässä (hallinnon tietojen mukaan tapauksia oli ainakin kolme kyseisistä 170 valtuutetusta avustajasta);

112.  pitää myönteisenä, että parlamentin pääsihteeristön etätyömahdollisuuksia on laajennettu ja yksinkertaistettu, mutta kehottaa laajentamaan mahdollisuutta tehdä etätyötä vahvistetun aikataulun mukaisesti kuten komissiossa ja muissa toimielimissä; kannattaa selvityksen laatimista etätyöstä saaduista kokemuksista ja pyytää jakamaan arvioinnin tulokset parlamentin jäsenille ja kaikkiin parlamentin yksiköihin;

113.  kehottaa jälleen hyödyntämään enemmän videokonferensseja ja muita teknisiä mahdollisuuksia ympäristön suojelemiseksi ja resurssien säästämiseksi vähentämällä etenkin henkilöstön virkamatkoja kolmen työskentelypaikkakunnan välillä;

114.  panee merkille häirintää koskevan parlamentin nollatoleranssipolitiikan kaikilla tasoilla, niin jäsenten, henkilöstön kuin valtuutettujen avustajien tasolla, ja työpaikkahäirinnän ehkäisemiseksi käyttöön otetut toimet, erityisesti puhemiehistön 12. maaliskuuta 2018 hyväksymän päivitetyn etenemissuunnitelman jäsenten ja valtuutettujen avustajien, harjoittelijoiden tai muun henkilöstön välisissä konflikti- ja häirintätapauksissa toteutettavien ennaltaehkäisevien ja varhaisen vaiheen tukitoimien mukauttamiseksi, parlamentin sisäisten käytäntöjen ja menettelyjen ulkoisen tarkastuksen, luottamuksellista neuvontaa antavien henkilöiden verkoston ja sovittelijan toimen perustamisen sekä työpaikkahäirinnän asiantuntijoiden julkisen kuulemisen järjestämisen; toteaa, että ulkoisen tarkastuksen tuloksia odotettiin marraskuun alussa 2018, ja pyytää tiedottamaan niistä heti, kun ne ovat saatavilla; pyytää selitystä tälle viivästymiselle mutta pitää myönteisenä, että jotkut ryhmät ovat painokkaasti kannustaneet jäseniään osallistumaan ihmisarvoa ja kunnioitusta työpaikalla koskeviin koulutustilaisuuksiin voidakseen näyttää esimerkkiä, ja kehottaa järjestämään koulutusta jäsenille ja henkilöstölle; edellyttää, että etenemissuunnitelma pannaan täytäntöön täysimääräisesti ja avoimesti; panee merkille, että työpaikkakiusaamista ja sukupuolista häirintää sekä niiden ennaltaehkäisyä työpaikalla käsittelevä neuvoa-antava komitea sai vuosina 2014–2017 vuosittain noin 20 valitusta työpaikkakiusaamisesta tai sukupuolisesta häirinnästä ja vuonna 2018 seitsemän valitusta, mitä ei voida jättää huomiotta tilanteessa, jossa jokainen tapaus on liikaa;

115.  pyytää panemaan täytäntöön kokonaisuudessaan toimenpiteet, joita suositeltiin seksuaalisen häirinnän ja hyväksikäytön torjumisesta EU:ssa 26. lokakuuta 2017 annetussa parlamentin päätöslauselmassa, ja erityisesti panemaan täytäntöön koko henkilöstölle ja jäsenille järjestettävän häirinnän vastaisen pakollisen koulutuksen ja yhdistämään kaksi nykyistä komiteaa yhdeksi riippumattomaksi komiteaksi; pyytää, että häirinnän uhreiksi joutuneiden oikeudelliset ja lääketieteelliset kulut katetaan henkilöstösääntöjen 24 artiklan mukaisesti;

116.  on tyytyväinen siihen, että kolmessa ensimmäisessä henkilöstökategoriassa (parlamentissa työskentelevät yksinhuoltajat ja parlamentin jäsenet; molemmat vanhemmat työskentelevät kokoaikaisesti parlamentissa; molemmat vanhemmat työskentelevät parlamentissa, toinen kokoaikaisesti ja toinen vähintään puolipäiväisesti), joiden mukaan parlamentin päiväkodin ja parlamentin kanssa sopimuksen tehneiden Brysselissä toimivien yksityisten päiväkotien paikat ensisijaisesti jaetaan, ei ollut jonotuslistoja; panee merkille, että vuonna 2018 tarjottiin 197:ä paikkaa ja henkilöstön jäsenet hyväksyivät 116 paikkaa; panee tyytyväisenä merkille, että Wayenbergin päiväkotia laajennetaan parhaillaan ja sen kapasiteetiksi tulee 320 paikkaa (tällä hetkellä paikkoja on 230);

117.  panee merkille, että 1. helmikuuta 2020 lähtien Esedra-yritys on ollut parlamentin päiväkotien uusi palveluntarjoaja; toteaa, että parlamentin asianomaiset yksiköt (henkilöstöasioiden pääosasto) antoivat niukasti tietoa tämän uuden sopimuksen aiheuttamista muutoksista ennen palveluntarjoajan vaihtumista ja se aiheutti ahdistusta; korostaa, että parlamentin on tarjouspyyntöä arvioitaessa aina asetettava etusijalle sen päiväkodissa hoidettavien lasten hyvinvointi ja erittäin tärkeänä on pidettävä palveluntarjoajan henkilöstön työoloja;

118.  korostaa, että päiväkoteja varten tarvitaan selkeät säännöt; pyytää parlamentin päiväkotien hallintokomiteaa hyväksymään riittävät täsmennykset, joilla sen säännöistä tehdään selkeät ja avoimet ja jotka kattavat kaikki epätavalliset ja erityiset tilanteet, kuten yksittäisten perheiden tai sellaisten lasten tilanteet, joilla on erityistarpeita; ehdottaa, että päiväkotipalveluita koskevat ajantasaiset tiedot, kuten maksut ja nykyinen kapasiteetti, asetetaan saataville verkkosivustoilla; suosittelee lisäksi Euroopan parlamentin valvonnassa toimivia päiväkoteja koskevien sääntöjen 4 artiklan tarkistamista siten, että niissä selvästi ilmoitetaan enimmäismaksu, jotta varmistetaan riittävä avoimuus ja estetään mahdolliset eroavaisuudet;

119.  muistuttaa, että kaikkien palveluntarjoajien on noudatettava kaikilta osin Belgian lainsäädäntöä ja varmistettava, että alihankkija noudattaa kunnioitusta ja ihmisarvoa työpaikalla koskevia parlamentin toimintaperiaatteita; kehottaa asiasta vastaavia parlamentin yksiköitä huolehtimaan sujuvasta siirtymästä ja varmistamaan, ettei mikään uuden johdon mahdollisesti käyttöön ottamista muutoksista päiväkotien toimintatavassa heikennä palvelun laatua eikä työoloja aiempaan palveluntarjoajaan verrattuna;

120.  panee merkille, että henkilöstöasioiden pääosaston henkilöstön suuren työmäärän vuoksi valtuutettujen avustajien palkkojen muuttaminen on joustamatonta, kun jäsen sitä pyytää ja se on perusteltua valtuutetun avustajan tehtävien lisääntymisen vuoksi;

Infrastruktuurin ja logistiikan pääosasto

121.  muistuttaa, että vuonna 2018 infrastruktuurin ja logistiikan pääosastossa oli 607 henkilöstön jäsentä ja se hallinnoi 12,6:a prosenttia parlamentin kokonaistalousarviosta;

122.  panee merkille, että sidottujen määrärahojen määrä oli 239 547 603 euroa, mikä vastaa 11 prosentin vähennystä vuoteen 2017 verrattuna (265 839 576 euroa);

123.  korostaa parlamentin kiinteistöpolitiikan osalta, että kustannustehokkuuden periaate on otettava mahdollisimman hyvin huomioon sekä nykyisiin rakennuksiin että uusiin hankkeisiin liittyvien kustannusten osalta; korostaa, että parlamentin on tärkeintä keskittyä tehokkaaseen varainhoitoon ja että tavoitteena on oltava työn suorittaminen mahdollisimman alhaisin kustannuksin;

124.  panee merkille, että puhemiehistö hyväksyi huhtikuussa 2018 uuden keskipitkän ja pitkän aikavälin kiinteistöstrategian; toteaa, että puhemiehistön kiinteistöstrategiassa keskitytään toimenpiteisiin, joilla pyritään vastaamaan vuoden 2019 jälkeisiin tarpeisiin, kuten rakennusten peruskorjaamiseen, joka on edelleen yksi tärkeimmistä haasteista; muistuttaa, että parlamentti on keskittynyt kiinteistöjen ostamiseen, minkä vuoksi se omistaa nyt 80 prosenttia käyttämistään rakennuksista;

125.  panee merkille, että Brysselissä Martens-rakennus valmistui ja Montoyer 63 -rakennus rakennettiin uudelleen;

126.  toteaa, että parlamentin suurimman kiinteistöhankkeen – Konrad Adenauer -rakennuksen laajentaminen Luxemburgissa – ensimmäinen vaihe, itäsiipi, jonka osuus on noin 70 prosenttia koko hankkeesta, on valmistumassa; muistuttaa, että tällä hetkellä parlamentin henkilöstö on Luxemburgissa sijoitettuna neljään rakennukseen; toteaa, että Konrad Adenauer -rakennus tuo kaikki yksiköt saman katon alle ja mahdollistaa siten mittakaavaedut energia-, vesi-, turvallisuus- ja kiinteistöhallinnon aloilla; huomauttaa huolestuneena, että tietyt rakennusviiveistä aiheutuvat kustannukset ovat olleet alun perin ennakoitua suurempia, mutta parlamentti on voinut osin kompensoida lisäkuluja lainojen huomattavasti alhaisempien rahoituskustannusten ansiosta; panee merkille, että tässä vaiheessa Adenauer-hankkeen kokonaiskustannukset jäävät 32,5 miljoonaa euroa hyväksyttyjä kokonaismäärärahoja pienemmiksi, mihin eivät sisälly muun muassa projektinhallinta-, rahoitus-, sertifiointielinkustannukset; pitää rakennusviivästysten aiheuttamaa kustannusten nousua valitettavana ja toteaa, että rakennusyritysten kanssa tehdyt rahoitustoimet (jotka liittyivät hankkeen viivästymiseen) ovat olleet tarpeen lisäviivästysten ja -kustannusten välttämiseksi (5–15 prosenttia sopimuksen määrästä);

127.  panee huolestuneena merkille, että aiempien vuosien tapaan hyväksyttiin uusi 29 miljoonan euron keräilysiirto Konrad Adenauer -rakennushankkeen ennakkorahoitusta varten; korostaa, että keräilyksi kutsuttu käytäntö merkitsee joustamista erittelyperiaatteesta ja tietoista talousarvion totuudenmukaisuuden periaatteen vastaisuutta; ei hyväksy voimassa olevaa käytäntöä, jonka mukaisesti vuoden lopussa tehtävällä keräilysiirrolla rahoitetaan meneillään olevia kiinteistöhankkeita; kehottaa parantamaan talousarviohallintoa, jotta tällaiset siirrot voidaan vähentää minimiin ja jotta voidaan parantaa asiaan liittyvien budjettikohtien selkeyttä ja avoimuutta;

128.  on tyytyväinen jäsenten työympäristön parantamiseen Brysselissä (1 henkilökohtainen työhuone + 2 työhuonetta henkilöstölle) sekä Strasbourgissa (1+1 työhuonetta); kannattaa myös jäsenten työolojen parantamista jäljempänä olevan 147 kohdan mukaisesti;

129.  tukee infrastruktuurin ja logistiikan pääosaston pyrkimyksiä tiukentaa turvallisuusjärjestelyjään tekemällä rakenteellisia ja organisatorisia parannuksia, mukaan lukien kaikkien fyysisten sijaintipaikkojen turvaaminen; korostaa tarvetta sovittaa avoimuus yhteen turvallisuusvaatimusten kanssa;

130.  pitää valitettavana, että useat tärkeät palveluntarjoajat ovat äskettäin päättäneet olla jatkamatta parlamentin kanssa tekemiään pitkän aikavälin sopimuksia (pankit ja ruokakaupat) ja pyytää pääosastoa selvittämään syyt palvelujen vähenemiseen parlamentissa;

131.  panee merkille, että työt Wayenbergin päiväkodin laajentamiseksi aloitettiin vuonna 2018; on kuitenkin huolissaan siitä, että pääsy näihin tiloihin ei ollut turvallinen rakennustöiden aikana, ja ehdottaa, että infrastruktuurin ja logistiikan pääosasto ja turvallisuusasioiden pääosasto kiinnittäisivät tulevaisuudessa enemmän huomiota käyttäjien turvallisuuden varmistamiseen tällaisten rakennustöiden aikana;

132.  panee merkille parlamentin laajan infrastruktuurin, joka jakautuu seuraavasti:

Brysselin rakennukset

Luxemburgin rakennukset

Strasbourgin rakennukset

13 omistuksessa

1 omistuksessa

5 omistuksessa

7 vuokrattu

6 vuokrattu

1 pysäköintitila vuokrattu

671 285 m2

176 283 m2

344 283 m2

Parlamentin yhteystoimistot ja paikallistoimistot

 

Yhteensä

37

omistuksessa

12

vuokrattu

25

pinta-ala

28 383 m2

133.  panee merkille, että puhemiehistö antoi pääsihteerille tehtäväksi valtuuttaa infrastruktuurin ja logistiikan pääosasto käynnistämään arkkitehtikilpailu Paul-Henri Spaak -rakennuksen kunnostamiseksi ottaen huomioon vain kaksi vaihtoehtoa, rakennuksen peruskorjaus tai uudelleensuunnittelu; edellyttää, että rakennusta valmistellaan siihen, että parlamentin toiminta kehittyy edelleen tulevina vuosikymmeninä perussopimusten mukaisesti; palauttaa mieliin, että arkkitehtuurikilpailu käynnistettiin konkreettisten arkkitehtonisten ehdotusten saamiseksi ja että poliittisten elinten ja budjettivallan käyttäjän olisi tehtävä lopullinen päätös hankkeesta; korostaa, että tällainen päätös olisi tehtävä rakennuksen turvallisuutta koskevan arvioinnin julkaisemisen jälkeen ja että ennen päätöstä pääsihteerin olisi laadittava ehdotus suunnitelman sisällyttämisestä talousarvioon;

134.  panee merkille, että puhemiehistö on hyväksynyt Europa Experience -keskusten perustamisen useisiin yhteystoimistoihin ja tämä on määrä toteuttaa tulevina vuosina;

135.  kannattaa kuljettajapalvelujen siirtämistä sisäisesti hoidettaviksi ja panee merkille, että vuonna 2018 tyytyväisyys virka-autopalveluun oli erittäin korkealla tasolla (99,9 prosenttia); ehdottaa, että virka-autot eivät saisi ajaa tyhjinä Brysselistä Strasbourgiin ja takaisin vaan että niitä käytettäisiin kuljettamaan jäseniä, henkilöstöä ja valtuutettuja avustajia, joilla on matkamääräys; panee merkille uuden säännön, joka edellyttää kuljettajien odottavan enintään viisi minuuttia noutopaikassa, ja ymmärtää tällaisen säännön tarpeellisuuden, mutta epäilee kuitenkin, että tämä aikaraja on liian tiukka; panee merkille, että jäsenet joutuvat odottamaan pitkään lentokentällä, ennen kuin autot lähtevät parlamenttiin jaehdottaa, että näiden viivästysten poistamiseksi etsitään jokin tehokkaampi keino;

136.  ilmaisee vakavan huolestumisensa kahden parlamentin tekemän, parlamentin siivous- ja ravintolahenkilöstöä koskevan, ulkoisen käyttöoikeussopimuksen mukaisista henkilöstön työoloista, ja suosittelee painokkaasti, että infrastruktuurin ja logistiikan pääosasto teettää riippumattoman selvityksen kyseisen henkilöstön tyytyväisyydestä työoloihinsa, jotta varmistetaan kunnioitus ja ihmisarvo työpaikalla; kehottaa arvioimaan parlamentin julkisia hankintoja koskevia toimintaperiaatteita, jotta voidaan parantaa läpinäkyviä ja ennakoitavissa olevia työoloja kaikkien tilauksesta tuotettavien palvelujen osalta; kehottaa parlamenttia tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tämän arvioinnin tuloksista; toteaa parlamentin noudattavan sovellettavaa lainsäädäntöä;

137.   on huolissaan siitä, ettei pääosasto ole vieläkään onnistunut ratkaisemaan parlamentin lämminvesijärjestelmän ongelmaa, ja pyytää asiasta vastaavaa valiokuntaa tarjoamaan tulevaisuudessa tietoja toimista, joita on toteutettu legionellan torjumiseksi parlamentissa;

138.  on tyytyväinen parlamentin itsepalveluruokalan ruokatarjonnan monipuolistamiseen; on kuitenkin huolissaan siitä, että ruokatarjonnan hinta-laatusuhde on havaittu epätyydyttäväksi, vaikka kustannus-hyötyanalyysista järjestettiin julkinen tarjouskilpailu; kehottaa tarkastelemaan uudelleen markkinoilla toimivien mahdollisten palveluntarjoajien laadun ja hinnan arviointia; kehottaa tekemään tyytyväisyystutkimuksen tulosten mukaiset tarvittavat muutokset epätasapainoisen hinta-laatusuhteen osalta; ilmaisee vakavan huolensa ruoan ja juomien hinnasta ja laadusta;

139.  ilmaisee solidaarisuutensa COMPASS-konsernin työntekijöitä kohtaan, jotka kärsivät henkilöstövähennyksistä ja työolojensa heikentämisestä; on huolissaan siitä, että ulkopuolinen ateriapalveluyritys käyttää yhä enemmän tilapäistä ja vuokrahenkilöstöä, mikä vaikuttaa palvelujen laatuun ja vakinaisen henkilöstön etuihin ja työolojen laatuun;

140.  suhtautuu myönteisesti siihen, että vuonna 2017 perustettiin ennakkotarkastus- ja hankintakoordinointiyksikkö, jotta voidaan vahvistaa ennakkovarmennuksesta vastaavan yksikön keskeistä roolia ja tarjota tukea hankintamenettelyjen yhdenmukaisen soveltamisen ja seurannan varmistamiseksi infrastruktuurin ja logistiikan pääosastossa;

141.  panee tyytyväisenä merkille, että vuonna 2018 toimitettiin rakennusten esteettömyyttä vammaisten henkilöiden kannalta koskeva tarkastus osana kaikkien käyttäjien tarpeet huomioon ottavan suunnittelun toimintaperiaatteita ja infrastruktuurin ja logistiikan pääosaston esteettömyysverkoston käynnistämistä;

142.  hyväksyy infrastruktuurin ja logistiikan pääosaston roolin parlamentin ympäristöpolitiikassa ja etenkin tavoitteen tehdä rakennuksista entistä energiatehokkaampia ja vähentää vedenkulutusta;

Konferenssilogistiikan ja -tulkkauksen pääosasto

143.  muistuttaa, että vuonna 2018 konferenssilogistiikan ja -tulkkauksen pääosastossa oli 534 henkilöstön jäsentä ja se hallinnoi 3,1:ä prosenttia parlamentin kokonaistalousarviosta;

144.  katsoo ehdottomasti, että monikielisyyttä koskevia menettelysääntöjä on sovellettava, sillä ne antavat jäsenille mahdollisuuden ilmaista itseään omalla kielellään; korostaa, että monikielisyyttä koskevien menettelysääntöjen tarkistamisen myötä käyttöön otettuja täsmällisempiä kieliprofiileja on käytettävä vain poikkeusolosuhteissa; toteaa, ettei niiden tarkoituksena ole rajoittaa kielitarjontaa vaan tarjota jäsenille kohdennetumpaa palvelua markkinarajoitusten ja logististen rajoitteiden tapauksessa;

145.  hyväksyy pääosastossa vuonna 2018 tehdyt muutokset, jotta voitiin tehostaa parlamentin valmiuksia järjestää konferensseja ja prosessin päätökseen saattamisen jälkeen vahvistaa uudet työolot tulkeille;

146.  antaa tunnustusta konferenssihallinnon nykyaikaistamisstrategialle, jossa keskitytään pääasiassa parlamentin palveluntarjonnan parantamiseen ja mukauttamiseen käyttäjien tarpeiden perusteella ja yhden yhteisen käyttöliittymän kehittämiseen järjestäjille;

147.  panee tyytyväisenä merkille tulkkien työoloista 8. syyskuuta 2018 tehdyn sopimuksen; kannustaa hallinnon ja tulkkien edustajista koostuvaa yhteistä seurantaryhmää tarjoamaan jatkossakin foorumin hedelmälliselle yhteistyölleen, jotta mahdollisesti esiin nousevat ongelmat voidaan ratkaista kitkattomasti;

148.  panee merkille, että tulkkien tulkkauskopissa käyttämien viikkotulkkaustuntien keskimääräinen kokonaismäärä kasvoi vuodesta 2014, jolloin se oli 11 tuntia ja 54 minuuttia, 13 tuntiin ja 47 minuuttiin vuonna 2018 muun muassa parlamentin toiminnan lisääntymisen vuoksi;

149.  kehottaa kiinnittämään huomiota siihen, että tiettyjen kielten käännöskustannuksissa on suuria eroja, ja pyytää pääosastoa selvittämään syyt näihin suuriin eroihin;

Käännöspääosasto

150.  muistuttaa, että vuonna 2018 käännöspääosastossa oli 1 145 henkilöstön jäsentä ja se hallinnoi 0,9:ää prosenttia parlamentin kokonaistalousarviosta;

151.  panee merkille, että vuonna 2018 käännöspääosaston tuotanto kasvoi 10 prosenttia edellisvuoteen verrattuna, mikä johtui parlamentin toimintaan tiiviisti liittyvän käännöskysynnän syklisestä luonteesta; panee huolestuneena merkille, että sisäinen käännöstuotanto suhteessa kapasiteettiin nousi 119,4 prosenttiin (kun vertailuarvo on 100 prosenttia) ja ulkoistamisaste oli 32,8 prosenttia (31,4 prosenttia vuonna 2017); pyytää käännöspääosastoa harkitsemaan ulkoistamisen lisäämistä noudattaen 100 prosentin vertailuarvoa ja keskittyen asiakirjojen laatuun ja käännösten virheettömyyteen; kehottaa käännöspääosastoa jatkamaan työtään lisätäkseen ulkoistettujen käännösten vaatimustenmukaisuuden ja laadun tarkastamista;

152.  panee merkille asteittaisen siirtymisen eTranslation-välineeseen, joka tarjoaa konekäännöstuotoksia kaikilla kieliyhdistelmillä; korostaa kääntäjien korvaamatonta roolia ja lisäarvoa;

153.  panee merkille, että kääntäjille annettiin vuonna 2018 uusia tehtäviä, joiden myötä kääntämisestä tulee kieli- ja kulttuurirajat ylittävää viestintää, muun muassa siten, että perustettiin Audio Capacity -yksikkö, jossa jotkut kääntäjät kääntävät tietoiskuja (päivittäisiä tiedotteita) 24 kielelle ja podcast-lähetyksiä kuudelle kielelle; panee merkille, että käännöspääosasto palkkasi äänivalmentajan, joka koulutti lähes 180 henkilöstön jäsentä; on huolissaan siitä, että vaalikauden lopun vuoksi käännöspääosaston henkilöstön työmäärä oli poikkeuksellisen suuri ja lisäksi sen oli selviydyttävä tuleviin uusiin ja tuntemattomiin tehtäviin liittyvistä epävarmuustekijöistä; kehottaa käännöspääosaston ylintä johtoa ja henkilöstöä jatkamaan keskusteluja työmäärän syklisyyden vaikutuksesta henkilöstön hyvinvointiin; kannustaa perustamaan konferenssilogistiikan ja -tulkkauksen pääosastoon perustetun ryhmään tapaan hallinnon ja kääntäjien edustajista koostuvan yhteisen seurantaryhmän;

Varainhoidon pääosasto

154.  muistuttaa, että vuonna 2018 varainhoidon pääosastossa oli 222 henkilöstön jäsentä ja se hallinnoi 20,8:aa prosenttia parlamentin kokonaistalousarviosta;

155.  on tietoinen siitä, että varainhoidon pääosaston sääntelykehys on kehittynyt huomattavasti sen jälkeen, kun jäsenten asemaa koskevat säännöt tulivat voimaan vuonna 2009; panee lisäksi merkille uuden varainhoitoasetuksen voimaantulon 2. elokuuta 2018 ja sen jälkeen parlamentin talousarvion toteuttamista koskeviin sisäisiin sääntöihin tehdyt muutokset, jotka vaikuttavat varainhoidon pääosaston työhön;

156.  on huolestunut henkilöresurssien niukkuudesta ja liikkuvuudesta, joiden vuoksi jäsenille ja parlamentille tarjottavat keskeiset palvelut on ollut asetettava etusijalle, mikä aiheutti ongelmia tehtyjen tarkastusten laajuuden, määräaikojen, maksujen suorittamisen nopeuden ja menotapahtumien tasapainottamisen osalta; on huolissaan tästä suuntauksesta ja sen kielteisistä vaikutuksista, etenkin työhyvinvoinnin heikkenemisestä ja pitkäaikaisten sairauksien lisääntymisestä, jotka ovat vuoden aikana korostuneet;

157.  ilmaisee vakavan huolensa pääosaston tietotekniikkasovellusten vanhentumisen ja tietotekniikan toimimattomuuden riskistä, joita molempia pidetään suurina; kehottaa varainhoidon pääosastoa ja innovoinnin ja teknisen tuen pääosastoa tehostamaan rakentavaa yhteistyötään voidakseen toteuttaa asianmukaisia lieventämistoimenpiteitä, mukaan lukien uuden varainhoito- ja kirjanpitojärjestelmän sujuva käyttöönotto;

158.  on tyytyväinen merkittäviin toimiin, jotka liittyvät rahoitusprosessien digitalisointiin parhaillaan tehtäviin investointeihin, ja toteaa niitä olevan esimerkiksi jäsenten sähköiset allekirjoitukset, joilla pyritään parantamaan asiakaspalvelua, hallinnon tehokkuutta ja etenkin tarkastusten tasoa, jäsenten sairauskulujen sähköisen korvaamisen käyttöönotto ja läsnäolotietojen keskusrekisterin automatisointi asiaan liittyvien etuuksien maksamisen nopeuttamiseksi sekä verkkoportaalin toimintojen laajentaminen jäsenten keskitetyksi asiointipisteeksi, jonka kautta he voivat hallinnoida taloudellisia ja sosiaalisia etuuksiaan; pitää valitettavana sitä, että tietojen syöttämisessä ja tarkastamisessa on aikaa vievää tehottomuutta, ja etenkin sitä, että tiedot jäsenten matkakuluista syötetään järjestelmään kahdesti, kun jäsenet tekevät sen ensin itse ja toisessa vaiheessa hallinto tekee sen uudelleen;

159.  toteaa, että parlamentin uusi matkatoimisto aloitti toimintansa 1. tammikuuta 2019 julkisen tarjouskilpailun jälkeen; panee merkille, että matkatoimiston puhelinpalvelukeskusta, joka on käytettävissä viikonloppuisin mutta joka ei kata kaikkia matkatoimiston käyttämiä yhtiöitä, käytetään suhteellisen vähän; pitää valitettavana, että jäsenillä on ollut vaikeuksia saada yhteys matkatoimiston puhelinpalvelukeskukseen työaikoina ja niiden ulkopuolella; pitää valitettavana toimiston rajallisia aukioloaikoja ja varsinkin sitä, että se on suljettu perjantai-iltapäivisin Strasbourgissa pidettävää istuntoa edeltävien perjantaiden iltapäiviä lukuun ottamatta, sillä tämä rajoittaa vakavasti jäsenten henkilöstön mahdollisuuksia työskennellä tehokkaasti; kehottaa parantamaan toimiston käytettävyyttä; vaatii sellaisen yksinkertaisen ja käyttäjäystävällisen valitusmekanismin pakollista käyttöönottoa, joka mahdollistaisi kaikkien ongelmien nopean ratkaisemisen; pitää valitettavana, että toimisto vastaa matkalippukyselyihin hitaasti; ei voi mitenkään hyväksyä sitä, että toimiston ehdottamat matkaliput eivät aina ole kaikkein kustannustehokkaimpia (vaan usein verkosta ostettavia lippuja kalliimpia) ja että jäsenten matkakulujen korvaaminen viivästyy huomattavasti; kehottaa varainhoidon pääosastoa käynnistämään matkatoimiston palveluja koskevan tyytyväisyystutkimuksen ja esittämään sen tulokset viimeistään 30. kesäkuuta 2020 ja kehottaa sitä tiedottamaan asiakkaille varainhoidon pääosaston ja parlamentin matkatoimiston organisaatiosta ja niille kuuluvista tehtävistä; kehottaa uutta matkatoimistoa pohtimaan tyytyväisyystutkimuksen tuloksia ja toteuttamaan niitä vastaavia parannuksia;

Yleinen kulukorvaus

160.  pitää myönteisinä puhemiehistön toteuttamia toimia avoimuuden ja taloudellisen vastuuvelvollisuuden lisäämiseksi;

161.  palauttaa mieliin, että erillinen pankkitili on pakollinen yleisen kulukorvauksen vastaanottamiseksi; kehottaa parlamenttia ilmoittamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle säännöllisesti, kuinka moni jäsen noudattaa tätä velvoitetta;

162.  pyytää kiinnittämään huomiota siihen, että puhemiehistö hyväksyi 2. heinäkuuta 2018 pitämässään kokouksessa uuden ohjeellisen luettelon kuluista, jotka voidaan kattaa yleisestä kulukorvauksesta, ja toteaa luettelon sisältävän yleisimmät esimerkit tukikelpoisista menoista; panee merkille, että jäsenten niin halutessa yleisen kulukorvauksen käytön vapaaehtoiseen tarkastukseen liittyvät kustannukset voidaan kattaa yleisestä kulukorvauksesta; muistuttaa, että kaikki jäsenet voivat vapaasti dokumentoida sen, kuinka he käyttävät yleistä kulukorvausta, ja julkistaa nämä tiedot omilla verkkosivustoillaan; kehottaa parlamenttia ilmoittamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle säännöllisesti, kuinka moni jäsen noudattaa näitä suosituksia;

163.  panee merkille viime vuosina tehdyt parannukset menojen korvaamisen tehokkaassa ja avoimessa todentamisessa ja valvonnassa, sillä esimerkiksi jäsenten matkakulukorvausten ja avustajakorvausten osalta toteutuneista menoista on toimitettava todentavat asiakirjat; kehottaa toimimaan tiukasti tapauksissa, joissa on havaittu väärinkäytöksiä; kehottaa puhemiehistöä tekemään johtopäätöksiä aiemmista petostapauksista ja määräämään petostapauksissa ankaria rangaistustoimenpiteitä; kehottaa painokkaasti jäseniä käyttämään yleistä kulukorvaustaan ainoastaan Euroopan parlamentin jäsenten asemaa koskevien sääntöjen soveltamisohjeissa määrättyihin tarkoituksiin; kehottaa puhemiehistöä arvioimaan suuntaviivoja puhemiehistön viimeisimmän päätöksen mukaisesti; pyrkii kansalaisten edun ja parlamentin ja sen jäsenten maineen vuoksi hyvin mukautettuun tasapainoon edustajantoimen vapauden ja väärinkäytösten ja petosten riskin torjunnan välillä; katsoo, että olisi asianmukaista arvioida asiaa koskevia määräyksiä säännöllisesti viiden vuoden välein vaalikauden puolivälin paikkeilla;

164.  palauttaa mieliin Euroopan parlamentin jäsenten asemaa koskevien sääntöjen soveltamisohjeista 19. toukokuuta ja 9. heinäkuuta 2008 tehdyn puhemiehistön päätöksen, sellaisena kuin se on muutettuna (viimeksi muutettu 1. heinäkuuta 2019) 62 artiklan 1 ja 2 kohdan, jonka mukaan ”maksettavat määrät”, yleinen kulukorvaus mukaan lukien, ”on tarkoitettu yksinomaan jäsenen edustajantoimen hoitamiseen liittyvän toiminnan rahoittamiseen eikä niitä saa käyttää henkilökohtaisiin kuluihin eikä poliittisiin tukiin tai lahjoituksiin” ja ”jäsenen on palautettava käyttämättä jääneet määrät parlamentille, jollei niitä ole maksettu kiinteämääräisen korvauksen muodossa”; kehottaa pääsihteeriä ja puhemiehistöä varmistamaan, että nämä määräykset pannaan täytäntöön ja niitä noudatetaan kaikilta osin, sekä ilmoittamaan säännöllisesti vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle, kuinka moni jäsen on maksanut takaisin käyttämättä jääneet määränsä;

165.  palauttaa mieliin, että tilapäinen työryhmä, jonka tehtävänä on määrittää ja julkistaa yleisen kulukorvauksen käyttöön sovellettavat säännöt, suositteli viime vaalikaudella, että puhemiehistö jatkaisi keskusteluja yleisestä kulukorvauksesta ja tekisi sopimuksen, jossa jäseniä vaaditaan säilyttämään kaikki yleiseen kulukorvaukseen liittyvät kuitit, hyväksymään sellaisen riippumattoman tilintarkastajan käyttö, joka vastaa vuosittaisesta tilintarkastuksesta ja tilintarkastajan lausunnon julkaisemisesta, ja palauttamaan käyttämätön osuus yleisestä kulukorvauksesta toimikautensa päättyessä;

166.  muistuttaa lisäksi, että tilapäisen työryhmän esittämien muutosten lisäksi täysistunto on hyväksynyt seuraavat yleistä kulukorvausta koskevat lisämuutokset: parlamentin sisäinen tarkastus tarkastaa pistokokein viisi prosenttia yleisen kulukorvauksen käytöstä, tarkastuksen lopulliset tulokset ja havainnot on liitettävä parlamentin julkaisemaan vuotuiseen sisäiseen tarkastuskertomukseen ja jäsenten on julkistettava vuosittain yleiskatsaus menoistaan menoluokittain (kuten viestintäkustannukset, toimistovuokra, toimistotarvikkeet);

167.  kehottaa puhemiehistöä panemaan mahdollisimman pian täytäntöön yleistä kulukorvausta koskevan täysistunnossa ilmaistun demokraattisen tahdon;

168.   suhtautuu myönteisesti siihen, että viime vaalikaudella puhemiehistö perusti parlamentin verkkosivustolla oleville jäsenten verkkosivuille tarvittavan infrastruktuurin niitä jäseniä varten, jotka haluavat julkistaa menojensa vapaaehtoisen tarkastuksen tai vahvistuksen, jonka mukaan he ovat käyttäneet yleistä kulukorvausta jäsenten asemaa koskevien sääntöjen ja niiden soveltamisohjeiden asiaa koskevien määräysten mukaisesti; kehottaa parlamenttia tiedottamaan jäsenille nykyistä paremmin tästä mahdollisuudesta ja sen hyödyntämisestä käytännössä;

Vapaaehtoinen eläkerahasto

169.  toteaa, että vapaaehtoisen eläkerahaston arvioitu vakuutusmatemaattinen alijäämä oli 286,1 miljoonaa euroa vuoden 2018 lopussa; toteaa lisäksi, että vuoden 2018 lopussa huomioon otettava nettovarallisuus oli 112,3 miljoonaa euroa ja eläkevastuu 398,4 miljoonaa euroa;

170.  palauttaa mieliin, että nämä ennakoidut tulevat vastuut jakautuvat useiden kymmenien vuosien ajalle, mutta toteaa, että vapaaehtoinen eläkerahasto maksoi vuonna 2018 yhteensä 17,8 miljoonaa euroa;

171.  toteaa, että tämä herättää huolta rahaston varojen mahdollisesta ehtymisestä ja että parlamentti takaa eläkeoikeuksien maksamisen, jos ja kun rahasto ei kykene itse täyttämään velvoitteitaan;

172.  kannattaa painokkaasti 10. joulukuuta 2018 pidetyn kokouksen tuloksia ja toteaa, että tuolloin puhemiehistö päätti rahaston kestävyyden parantamiseksi muuttaa eläkejärjestelmään sovellettavia sääntöjä nostamalla eläkeiän 63 vuodesta 65:een ja ottamalla käyttöön tulevien eläkeläisten eläkemaksuihin sovellettavan viiden prosentin maksun; kannattaa puhemiehistön päätöstä myönteisenä toimena; panee kuitenkin merkille, että parlamentti on tulevaisuudessakin vastuussa erittäin suuresta määrästä; palauttaa mieliin, että Euroopan parlamentin jäsenten asemaa koskevien sääntöjen 27 artiklan 2 kohdan mukaisesti ”[h]ankitut oikeudet ja odotusoikeudet säilyvät täysimääräisinä.”;

173.  kehottaa pääsihteeriä ja puhemiehistöä pyrkimään täysin jäsenten asemaa koskevien sääntöjen 27 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti kaikin mahdollisin tavoin löytämään ongelmaan oikeudenmukaisen ratkaisun ja pitämään parlamentin vastuun mahdollisimman pienenä, sillä kyse on veronmaksajien rahoista, sekä tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tässä yhteydessä toteutetuista toimenpiteistä;

Innovoinnin ja teknisen tuen pääosasto

174.  muistuttaa, että vuonna 2018 innovoinnin ja teknisen tuen pääosastossa oli 484 henkilöstön jäsentä ja se hallinnoi 6,4:ää prosenttia parlamentin kokonaistalousarviosta;

175.  panee merkille, että innovoinnin ja teknisen tuen pääosaston pääindikaattori vuonna 2018 oli sen oikea-aikainen ja tehokas reagointivalmius käyttäjien ja kumppanien pyyntöihin kaikilla toiminta-aloilla; edellyttää, että innovoinnin ja teknisen tuen pääosasto investoi edelleen nykyaikaisten, saumattomien, tehokkaiden ja käyttäjäkeskeisten tietoteknisten käyttöliittymien tarjoamiseen;

176.  tukee sähköistä parlamenttia koskevien sovellusten käynnissä olevaa kehittämistä, tietoteknisten innovointitoimien vahvistamista ja parlamentin kyberturvallisuusvalmiuksien lujittamista; pitää myönteisenä päätöstä kaksinkertaistaa EU:n toimielinten, elinten ja virastojen tietotekniikan kriisiryhmälle (CERT-EU) osoitettavat varat; on tyytyväinen siihen, että unionin toimielinten valmiuksia varmistaa optimaalinen suoja kyberhyökkäyksiä vastaan on vahvistettu;

177.  toteaa, että innovoinnin ja teknisen tuen pääosaston on hyvin vaikea saada palvelukseen riittävästi erittäin päteviä asiantuntijoita, joilla on hyvin erityisiä profiileja, tietämystä ja kokemusta; kehottaa parlamenttia varmistamaan, että tämä pyyntö toimitetaan asianmukaisesti Euroopan unionin henkilöstövalintatoimistolle, jotta voidaan vastata paremmin tällaisiin unionin toimielinten erityistarpeisiin;

178.  edellyttää, että innovoinnin ja teknisen tuen pääosasto tehostaa toimia taatakseen parlamentin tieto- ja viestintätekniikan infrastruktuurin toiminnan jatkuvuuden ja häiriönsietokyvyn, joka on saat aikaan lokakuussa 2017 tapahtuneen tieto- ja viestintätekniikan käyttökeskeytyksen jälkeen; kehottaa lisäämään toimia ja valmiuksia, jotta saadaan varmuus parlamentin tieto- ja viestintätekniikan kestävyydestä; kehottaa jatkamaan työtä ja edistymistä toiminnan jatkuvuuden, riskinhallinnan, vaaratilanteiden hallinnan ja palautumiskyvyn aloilla; korostaa, että parlamentin internetverkon toiminnassa on puutteita;

179.  tähdentää tietoihin ja yksityisyyteen liittyvien riskien lisääntymistä; panee huolestuneena merkille äskettäiset raportit käyttäjien tietojen tallentamisesta ja käsittelystä, kun käyttäjät kirjautuvat parlamentin WiFi-verkkoon; pitää tarvetta säilyttää tiedot jopa kuuden kuukauden ajan hyvin kyseenalaisena(13); kehottaa parlamenttia laatimaan tietoturvaperiaatteet ja -strategian; korostaa, että innovoinnin ja teknisen tuen pääosaston ja turvallisuusasioiden pääosaston välinen tiivis yhteistyö on äärimmäisen tärkeää; kannustaa pääosastoja suunnittelemaan yhteisiä toimintoja keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä;

Turvallisuusasioiden pääosasto

180.  muistuttaa, että vuonna 2018 turvallisuusasioiden pääosastossa oli 756 henkilöstön jäsentä ja se hallinnoi 1,5:ä prosenttia parlamentin kokonaistalousarviosta;

181.  on huolissaan turvallisuusasioiden pääosaston äskettäisen henkilöstökyselyn tuloksista ja toivoo, että lähitulevaisuudessa löydetään ratkaisu henkilöstön huolenaiheisiin vastaamiseksi;

182.  muistuttaa, että avoimuus yleisölle on parlamentin perusominaisuus ja että asianmukainen tasapaino tarvittavan turvallisuustason kanssa on säilytettävä;

183.  suhtautuu myönteisesti puhemiehistön kahdeksannella vaalikaudella tekemiin merkittäviin turvallisuutta koskeviin päätöksiin, erityisesti a) toimenpiteisiin, jotka koskevat suhteita isäntämaiden kansallisiin viranomaisiin ja muihin toimielimiin, etenkin toimia Brysselin Eurooppa-korttelin turvaamiseksi, ulkopuolisten palveluntarjoajien henkilöstön turvallisuusselvityksiä, uhka-arvioita ja valmiustason muuttamista, b) toimenpiteitä parlamentin rakennusten turvallisuuden parantamiseksi sekä c) sisäisiä toimenpiteitä; muistuttaa, että kyseiset päätökset merkitsivät infrastruktuuri-investointeja;

184.  pitää myönteisenä sopimusta, jonka parlamentti teki vuonna 2018 komission, Euroopan ulkosuhdehallinnon, talous- ja sosiaalikomitean ja alueiden komitean kanssa turvatarkastuksia koskevasta vastavuoroisesta vapautuksesta; pitää kuitenkin valitettavana, ettei tällaista sopimusta ole vielä allekirjoitettu neuvoston kanssa, ja toivoo, että asiaan löydetään pian ratkaisu;

185.  on tyytyväinen jäsenten ja heidän henkilöstönsä kulkulupien vaihtamiseen; odottaa parlamentin henkilöstön käyttämien kulkulupien tulevaa vaihtamista;

186.  antaa turvallisuusasioiden pääosastolle ja infrastruktuurin ja logistiikan pääosastolle tunnustusta hyvästä yhteistyöstä niiden pyrkiessä puhemiehistön pyynnön mukaisesti lisäämään parlamentin kaikkien rakennusten turvallisuutta ja parantamaan pääsyä rakennuksiin ja pysäköintihalleihin;

187.  panee merkille suojeluyksikön perustamisen erityisesti parlamentin puhemiehen henkilösuojausta sekä parlamentin strategisten sijaintipaikkojen turvallisuuden vahvistamista varten;

188.  kannattaa tekstiviesteihin perustuvan hälytysjärjestelmän laajentamista kaikkiin virkapuhelimen käyttäjiin ja toteaa, että tulevaisuudessa järjestelmä kattaa kaikki jäsenet ja koko henkilöstön;

Oikeudellinen yksikkö

189.  pitää hyvänä oikeudellisen yksikön strategiaa, jonka mukaan juristit ovat paremmin parlamentin valiokuntien käytettävissä; kehottaa lisäämään parlamentaarisen toiminnan parissa työskentelevää henkilöstöä;

190.  panee tyytyväisenä merkille, että oikeudellinen yksikkö kunnioittaa sukupuolten tasapuolista edustusta hallintovirkamiesten, yksikönpäälliköiden ja johtajien tasolla;

191.  korostaa, että oikeudellinen yksikkö voitti kahdeksannella vaalikaudella 95 prosenttia tuomioistuimeen viedyistä tapauksista; on vakuuttunut siitä, että oikeudellinen yksikkö hoitaa tehtävänsä parlamentin ja unionin kansalaisten taloudellisten etujen turvaamisessa, kun se hankkii julkisia varoja takaisin tuomioistuimen käsittelemien asioiden kautta;

192.  on huolestunut siitä, että joihinkin virkoihin on vaikea löytää päteviä henkilöitä tietyistä maista, koska jäsenvaltioiden kaikki oikeusjärjestelmät ja kielet on katettava;

Vuosikertomus tehdyistä hankintasopimuksista

193.  palauttaa mieliin, että kahdessa peräkkäisessä varainhoitoasetuksessa(14) ja asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 soveltamissäännöissä(15) säädetään tiedoista, joita budjettivallan käyttäjälle ja kansalaisille on toimitettava toimielimen tekemistä sopimuksista; toteaa, että varainhoitoasetuksissa vaaditaan julkistamaan tehdyt sopimukset, joiden arvo on yli 15 000 euroa, ja että kyseessä on raja-arvo, jonka ylittyessä tarjouskilpailumenettely on pakollinen;

194.  panee merkille, että vuonna 2018 tehtiin yhteensä 251 hankintasopimusta, joista 94 perustui avoimiin tai rajoitettuihin menettelyihin ja niiden arvo oli 569,5 miljoonaa euroa ja 155 perustui neuvottelumenettelyihin ja niiden kokonaisarvo oli 35,9 miljoonaa euroa; panee merkille, että arvon perusteella laskettuna neuvottelumenettelyissä tehtyjen sopimusten osuus tehtyjen sopimusten kokonaisarvosta laski 12 prosentista (2017) kuuteen prosenttiin vuonna 2018 ja määrän perusteella laskettuna 70,5 miljoonasta eurosta (2017) 35,86 miljoonaan euroon (2018);

195.  panee merkille seuraavan eritelmän vuosina 2018 ja 2017 tehdyistä hankintasopimuksista sopimustyypin mukaan, mukaan lukien rakennussopimukset:

Sopimustyyppi

2018

2017

Määrä

Osuus

Määrä

Osuus

Palvelut

Toimitukset

Urakat

Rakennusurakat

199

37

12

3

79 %

15 %

5 %

1 %

177

36

11

0

79 %

16 %

5 %

0 %

Yhteensä

251

100 %

224

100 %

Sopimustyyppi

2018

2017

Arvo (euroina)

Osuus

Arvo (euroina)

Osuus

Palvelut

256 374 627

42 %

446 313 270

76 %

Toimitukset

210 526 209

35 %

133 863 942

23 %

Urakat

133 431 628

22 %

6 892 972

1 %

Rakennusurakat

5 039 824

1 %

0

0 %

Yhteensä

605 372 288

100 %

587 070 184

100 %

(Vuosikertomus Euroopan parlamentin tekemistä hankintasopimuksista, 2018, s. 6)

196.  panee merkille seuraavan eritelmän vuosina 2018 ja 2017 tehdyistä hankintasopimuksista menettelytyypin mukaan ja niiden määrän ja arvon perusteella:

Menettelytyyppi

2018

2017

Määrä

Osuus

Määrä

Osuus

Avoin

Rajoitettu

Neuvottelu

Kilpailu

Poikkeus

89

5

155

1

1

35,46 %

1,99 %

61,75 %

0,40 %

0,40 %

78

1

145

-

-

35 %

1 %

64 %

-

-

Yhteensä

251

100 %

224

100 %

Menettelytyyppi

2018

2017

Arvo (euroina)

Osuus

Arvo (euroina)

Osuus

Avoin

Rajoitettu

Neuvottelu

Kilpailu

Poikkeus

486 039 380

83 433 046

35 859 040

24 221

16 600

80

14

6

-

-

488 368 460

28 200 000

70 501 724

-

-

83 %

5 %

12 %

-

-

Yhteensä

605 372 288

100 %

587 070 184

100 %

(Vuosikertomus Euroopan parlamentin tekemistä hankintasopimuksista, 2018, s. 8)

Poliittiset ryhmät (momentti 4 0 0)

197.  toteaa, että vuonna 2018 momentin 4 0 0 määrärahat poliittisille ryhmille ja sitoutumattomille jäsenille käytettiin seuraavasti(16):

Ryhmä

2018

2017

Määrä-rahat vuodessa

Omat varat ja siirretyt määrä-rahat

Menot

Vuotuisten määrä-rahojen käyttöaste

Seuraavalle kaudelle siirretyt määrä-rahat

Määrä-rahat vuodessa

Omat varat ja siirretyt määrä-rahat

Menot

Vuotuisten määrä-rahojen käyttöaste

Seuraavalle kaudelle siirretyt määrä-rahat

Euroopan kansanpuolue (PPE)

18 282

6 690

20 820

113,88

4 152

17 790

8 150

19 330

108,66

6 610

Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä (S&D)

15 792

5 863

16 888

106,94

4 767

15 610

5 469

15 268

97,81

5 812

Euroopan konservatiivit ja reformistit (ECR)

6 182

2 962

7 200

116,47

1 944

6 200

2 810

6 051

97,60

2 959

Euroopan liberaalidemokraattien puolue (ALDE)

5 823

1 824

6 033

103,61

1 614

5 711

1 694

5 596

97,99

1 809

Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmä (Verts/ALE)

4 478

1 579

4 669

104,27

1 388

4 333

1 826

4 583

105,77

1 578

Euroopan yhtyneen vasemmiston ryhmä / Pohjoismaiden vihreä vasemmisto (GUE/NGL)

4 443

1 257

4 590

103,31

1 110

4 421

1 407

4 571

103,39

1 257

Vapauden ja suoran demokratian Eurooppa (EFDD)

3 829

1 828

2 725

71,17

1 915

3 654

1 917

3 523

96,41

1 827

Kansakuntien ja vapauden Eurooppa (ENF)

3 238

1 094

3 612

111,55

720

2 719

846

2 474

90,99

1 091

Sitoutumattomat

1 153

314

537

46,57

442

929

257

494

53,18

318

Yhteensä

63 220

23 412

67 073

106,09

18 052

61 365

24 377

61 889

100,85

23 258

198.  on tyytyväinen siihen, että poliittisten ryhmien riippumattomat tarkastajat antoivat varainhoitovuodelta 2018 vain vakiomuotoisia lausuntoja;

Euroopan tason poliittiset puolueet ja Euroopan tason poliittiset säätiöt

199.  toteaa, että vuonna 2016 perustettiin Euroopan tason poliittisista puolueista ja Euroopan tason poliittisista säätiöistä vastaava viranomainen arvioimaan rekisteröintipyyntöjä, rekisteröimään uusia unionin tason puolueita ja säätiöitä, valvomaan niiden rahoitusta ja määräämään seuraamuksia, jos ne eivät noudata velvoitteitaan; toteaa, että viranomainen oli täysin toiminnassa vuonna 2017;

200.  panee merkille, että komissio, neuvosto ja parlamentti sopivat myöntävänsä viranomaiselle lisää määrärahoja ja henkilöresursseja varainhoitovuoden 2019 talousarviossa;

201.  huomauttaa, että asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/2014(17) 6 artiklan 10 kohdan mukaan Euroopan tason poliittisista puolueista ja Euroopan tason poliittisista säätiöistä vastaavan viranomaisen johtaja toimittaa parlamentille, neuvostolle ja komissiolle vuosittain kertomuksen viranomaisen toiminnasta; panee merkille, että vuosikertomus lähetettiin parlamentin puhemiehelle ja pääsihteerille 21. marraskuuta 2019; pitää valitettavana, että kertomus toimitettiin parlamentin talousarvion valvontavaliokunnalle vasta tammikuussa 2020; ilmaisee huolensa päätöksestä, että viranomaisen nimenomaisesta pyynnöstä kertomus katsottiin luottamukselliseksi ja se asetettiin vain harvojen henkilöiden saataville rajoitetuissa olosuhteissa; katsoo, että rajoittamalla mahdollisuuksia tutustua tähän asiakirjaan, joka koskee julkisten varojen käyttöä, annetaan valitettavasti vaikutelma siitä, että asiassa on jotain peiteltävää; vaatii, että viranomaisen kertomus julkistetaan vuosittain ja että se lähetetään jäsenille samanaikaisesti kuin se lähetetään parlamentin puhemiehelle ja pääsihteerille;

202.  kehottaa parlamentin talousarvion valvontavaliokuntaa kutsumaan viranomaisen johtajan vuotuiseen kuulemistilaisuuteen parlamentin vastuuvapausmenettelyn yhteydessä, kuten muiden virastojen ja toimielinten johtajien kohdalla menetellään;

203.  korostaa viranomaisen toimintaa koskevan julkisen raportoinnin merkitystä yhtenä vastuuvelvollisuuden osatekijänä, joka on olennainen pyrittäessä jatkuvasti luomaan luottamusta ja varmuutta sekä arvioimaan, onko viranomaisella riittävästi henkilöstöä, resursseja ja pätevyyttä voidakseen ehkäistä tehokkaasti poliittisten puolueiden ja säätiöiden varojen väärinkäyttöä;

204.  toteaa, että vuonna 2018 momentin 4 0 2 määrärahat käytettiin seuraavasti:

Puolue

Lyhenne

Omat varat

EP:n lopullinen maksuosuus – ensimmäinen osa

Tulot yhteensä (18)

EP:n maksuosuuden osuus tukikelpoisista menoista (enintään 85 %)

Tulojen ylijäämä (siirto varaukseen tai tappio)

Euroopan kansanpuolue

PPE

1 427 466

7 356 802

11 340 157

85 %

64 271

Euroopan sosialidemokraattinen puolue

PSE

1 153 831

6 309 079

7 462 911

85 %

-

Euroopan liberaalidemokraattien puolue

ALDE

759 642

2 674 543

3 935 648

85 %

157 524

Euroopan vihreät

EGP

544 072

2 244 342

2 961 972

85 %

-26 538

Euroopan vasemmistopuolue

EL

301 456

1 513 876

1 875 332

85 %

-6 798

Euroopan demokraattipuolue

PDE

125 374

532 075

754 587

85 %

18 913

Euroopan vapaa allianssi

EFA

156 351

628 696

910 047

85 %

32 110

Euroopan konservatiivien ja reformistien liitto

ACRE

-286 814

1 253 918

1 245 829

71 %

-729 991

Euroopan kristillinen poliittinen liike

ECPM

125 110

624 532

749 641

85 %

5 995

Kansakuntien ja vapauden Euroopan liike

MENL

211 768

1 045 592

1 257 360

85 %

-28 579

YHTEENSÄ

 

4 518 257

24 183 454

32 493 485

 

-513 092

205.  toteaa, että vuonna 2018 momentin 4 0 3 määrärahat käytettiin seuraavasti:

Säätiö

Lyhenne

Liittyy puolueeseen

Omat varat

EP:n lopullinen avustus

Tulot yhteensä

EP:n avustuksen osuus tukikelpoisista kustannuksista (enintään 85 %)

Tulojen ylijäämä (siirto varaukseen tai tappio)

Wilfried Martens Centre for European Studies

WMCES

PPE

1 097 171

5 816 345

6 913 516

85 %

31 397

Foundation for European Progressive Studies

FEPS

PSE

1 050 548

4 895 825

5 946 373

85 %

-

European Liberal Forum

ELF

ALDE

292 141

1 650 538

1 942 680

85 %

-

Green European Foundation

GEF

EGP

185 182

1 038 822

1 224 004

85 %

1 368

Transform Europe

TE

EL

244 655

1 193 712

1 438 367

85 %

16 375

Institute of European Democrats

IED

PDE

45 755

255 000

300 755

85 %

-

Coppieters Foundation

CF

EFA

115 193

388 702

503 895

85 %

38 617

New Direction – Foundation for European Reform

ND

ACRE

279 636

1 215 011

1 494 647

85 %

-156 378

Sallux

SALLUX

ECPM

77 416

418 444

495 860

85 %

2 159

Foundation for a Europe of Nations and Freedom

FENL

MENL

53 600

329 251

382 851

85 %

-4 503

YHTEENSÄ

 

 

3 441 296

17 201 651

20 642 947

 

-70 965

(1) EUVL L 57, 28.2.2018.
(2) EUVL C 327, 30.9.2019, s. 1.
(3) EUVL C 340, 8.10.2019, s. 1.
(4) EUVL C 340, 8.10.2019, s. 1.
(5) EUVL C 340, 8.10.2019, s. 9.
(6) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(7) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
(8) Neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 1311/2013, annettu 2. joulukuuta 2013, vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884).
(9) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1221/2009, annettu 25. marraskuuta 2009, organisaatioiden vapaaehtoisesta osallistumisesta yhteisön ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmään (EMAS-järjestelmä) ja asetuksen (EY) N:o 761/2001 ja komission päätösten 2001/681/EY ja 2006/193/EY kumoamisesta (EUVL L 342, 22.12.2009, s. 1).
(10) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/1937, annettu 23. lokakuuta 2019, unionin oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta (EUVL L 305, 26.11.2019, s. 17).
(11) Työasiakirja vuoden 2014 henkilöstöuudistuspaketin täytäntöönpanosta komissiossa – suuria säästöjä, mutta myös seurauksia henkilöstölle.
(12)Neuvoston päätökseen 76/787/EHTY, ETY, Euratom liitetty säädös edustajien valitsemisesta Euroopan parlamenttiin yleisillä välittömillä vaaleilla (EYVL L 278, 8.10.1976, s. 5).
(13) https://euobserver.com/institutional/146270
(14) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18. heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1).
(15) Komission delegoitu asetus (EU) N:o 1268/2012, annettu 29. lokakuuta 2012, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 soveltamissäännöistä (EUVL L 362, 31.12.2012, s. 1).
(16) Kaikki määrät ovat tuhansia euroja.
(17) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 1141/2014, annettu 22. lokakuuta 2014, Euroopan tason poliittisten puolueiden ja Euroopan tason poliittisten säätiöiden perussäännöstä ja rahoituksesta (EUVL L 317, 4.11.2014, s. 1).
(18) Tulojen kokonaismäärä sisältää edelliseltä vuodelta varainhoitoasetuksen (kyseisenä varainhoitovuonna voimassa ollut versio) 125 artiklan 6 kohdan mukaisesti siirretyn määrän.


Vastuuvapaus 2018: EU:n yleinen talousarvio – Euroopan unionin tuomioistuin
PDF 150kWORD 53k
Päätös
Päätöslauselma
1. Euroopan parlamentin päätös 13. toukokuuta 2020 vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018, pääluokka IV – Euroopan unionin tuomioistuin (2019/2058(DEC))
P9_TA(2020)0085A9-0027/2020

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2018(1),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin konsolidoidun tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018 (COM(2019)0316 – C9-0053/2019)(2),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen vuosikertomuksen vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle vuonna 2018 toimitetuista sisäisistä tarkastuksista,

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018 sekä toimielinten vastaukset(3),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman(4) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan 10 kohdan sekä 317, 318 ja 319 artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(5) ja erityisesti sen 55, 99, 164, 165 ja 166 artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046(6) ja erityisesti sen 59, 118, 260, 261 ja 262 artiklan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnon,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0027/2020),

1.  myöntää unionin tuomioistuimen kirjaajalle vastuuvapauden Euroopan unionin tuomioistuimen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018;

2.  esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan unionin tuomioistuimelle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

2. Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. toukokuuta 2020, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018, pääluokka IV – Euroopan unionin tuomioistuin (2019/2058(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018, pääluokka IV – Euroopan unionin tuomioistuin,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnon,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0027/2020),

A.  haluaa korostaa vastuuvapauden myöntävänä viranomaisena vastuuvapausmenettelyn yhteydessä, että unionin toimielinten demokraattista legitimiteettiä on erityisen tärkeää vahvistaa edelleen lisäämällä avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta sekä soveltamalla tulosbudjetoinnin käsitettä ja noudattamalla henkilöresursseja koskevaa hyvää hallintotapaa;

1.  panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuin totesi vuotta 2018 koskevassa vuosikertomuksessaan, ettei se ollut havainnut merkittäviä puutteita Euroopan unionin tuomioistuimen henkilöresursseihin ja hankintamenettelyihin liittyvillä tarkastetuilla aihealueilla;

2.  panee tyytyväisenä merkille tilintarkastustuomioistuimen päätelmän, ettei virhetaso kokonaisuutena tarkastellen ollut olennainen tuomioistuimen hallintomenoihin liittyvien maksujen osalta 31. joulukuuta 2018 päättyneeltä varainhoitovuodelta ja että tarkastetut valvontajärjestelmät olivat vaikuttavia;

3.  pitää yleisesti ottaen valitettavana, että tilintarkastustuomioistuimen vuotta 2018 koskevan vuosikertomuksen 10. luku ”Hallinto” ja sen päätelmät ovat melko suppeat, olkoonkin, että monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeen 5 ”Hallinto” riskitasoa pidetään alhaisena;

4.  panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin valitsi kaikkien unionin toimielinten ja elinten osalta yhteensä 45 tapahtuman otoksen monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeesta 5 ”Hallinto”; panee merkille, että tarkoituksena oli poimia edustava otos otsakkeen 5 eri menoista, jotka edustavat 6,3:a prosenttia unionin talousarviosta; panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen tulosten perusteella hallintomenoihin liittyvä riski on vähäinen; katsoo kuitenkin, että ”muihin toimielimiin” liittyvien valittujen tapahtumien määrä ei ole riittävä, ja pyytää tilintarkastustuomioistuinta lisäämään tarkastettavien tapahtumien määrää vähintään 10 prosentilla;

5.  panee merkille, että vuonna 2018 tuomioistuimen talousarvio oli 410 025 089 euroa (399 344 000 euroa vuonna 2017), mikä merkitsee 2,67 prosentin kasvua; panee merkille, että talousarvion yleinen toteutusaste oli 99,18 prosenttia (98,69 prosenttia vuonna 2017);

6.  on tyytyväinen siihen, että tuomioistuimen varainhoito oli kaiken kaikkiaan järkevää ja moitteetonta varainhoitovuonna 2018; panee merkille talousarvion korkean toteutusasteen osastossa 1 (tuomioistuimen henkilöstö, osuus toteutuneesta talousarviosta 75 prosenttia), jossa toteutusaste oli 99,0 prosenttia (98,6 prosenttia vuonna 2017), ja osastossa 2 (kiinteistöt, kalusteet, laitteet ja erityiset hallinnosta johtuvat menot, jäljellä oleva osuus toteutuneesta talousarviosta), jossa toteutusaste oli 99,8 prosenttia (99,1 prosenttia vuonna 2017);

7.  panee merkille tuomioistuimen pyrkimykset välttää merkittävät erot maksusitoumusten (99,18 prosenttia) ja maksujen (94,04 prosenttia) välillä; pitää myönteisenä, että tuomioistuin seuraa hyvin tiiviisti talousarvionsa toteuttamista vuoden aikana laatimalla kuukausittaisia tulostauluja, joilla varmistetaan saataville asetettujen resurssien optimaalinen käyttö;

8.  korostaa, että tuomioistuin on soveltanut tulosbudjetoinnin periaatteita kaikkiin hallintoyksiköihinsä; panee merkille, että tuomioistuin on asettanut erityisiä tavoitteita, joihin liittyy yksi tai useampi vuotuisen talousarvion valmistelun kannalta olennaisen tärkeä mitattavissa oleva indikaattori; panee merkille, että kaikkien yksiköiden kanssa on järjestetty työpajoja talousarvioon sovellettavan toimintatavan yhdenmukaistamiseksi ja parhaiden käytäntöjen vaihtamiseksi;

9.  pitää kuitenkin valitettavana budjettikohdan 2022 ”Siivous ja ylläpito” menojen kasvua 11,81 prosentilla vuosien 2017 ja 2018 välillä, mikä johtui uudesta kiinteistöhuoltosopimuksesta ja muista tekijöistä, joiden osalta ei ollut tehty ennakkoarviointia ja jotka johtivat tämän budjettikohdan määrärahojen lisäämiseen vuoden 2018 aikana; kehottaa tuomioistuinta jatkamaan ponnistelujaan luotettavien ennakkoarvioiden laatimiseksi;

10.  on tyytyväinen siihen, että kokousten ja konferenssien lopullisten määrärahojen käyttöaste nousi 98,83 prosenttiin vuonna 2018 (81,40 prosenttia vuonna 2017); toteaa, että tämä budjettikohta on osittain tarkoitettu rahoittamaan virallisia vierailuja ja juhlatilaisuuksia, joita koskeva talousarviosuunnittelu ei ole yhtä hyvin ennakoitavissa odottamattomien tapahtumien vuoksi;

11.  pitää myönteisenä tuomioistuimen pyrkimystä julkaista vuotuinen toimintakertomuksensa 29. huhtikuuta; panee merkille, että tuomioistuin tutkii edelleen yhteistyössä muiden toimielinten kanssa mahdollisuutta nopeuttaa aikataulua, mikä antaisi vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle enemmän aikaa perehtyä asioihin perusteellisemmin ja toteuttaa vastuuvapausmenettely;

12.  toteaa, että tuomioistuin on sitoutunut toteuttamaan toimia tilintarkastustuomioistuimen antamien suositusten täytäntöön panemiseksi, erityisesti kun on kyse ennakoivasta asianhallinnasta ja aikataulujen mukauttamisesta eri tapausten luonteen ja monimutkaisuuden mukaan; antaa tuomioistuimelle tunnustusta huolellisesta suunnittelusta ja seurannasta lainkäytön sujuvan jatkuvuuden varmistamiseksi; panee merkille, että menettelyjen keskimääräinen kesto vuonna 2018 oli 15,7 kuukautta unionin tuomioistuimessa (16,4 kuukautta vuonna 2017) ja 20 kuukautta unionin yleisessä tuomioistuimessa (20,6 kuukautta vuonna 2015 ja 16 kuukautta vuonna 2017); kannustaa tuomioistuinta jatkamaan ponnistelujaan menettelyjen keston lyhentämiseksi aina kun se on mahdollista;

13.  toteaa, että näiden kahden tuomioistuimen käsiteltäviksi saatettujen asioiden käsittely kohtuullisessa ajassa sekä ratkaisujen laadun säilyttäminen ovat tuomioistuimen tärkeimmät tavoitteet; panee merkille, että menettelyjen keskimääräisen keston lyhentäminen viime vuosien aikana on ollut mahdollista tiukan valvontajärjestelmän ja herkeämättömän valppauden ansiosta; toteaa kuitenkin, että tämä edellyttää jatkuvaa tarkkailua, eritoten työmäärän kasvaessa;

14.  pitää myönteisenä, että käyttäjät ovat ilmaisseet tyytyväisyytensä e-Curia-sovellukseen (jonka käyttö on ollut pakollista asianajajien ja unionin yleisen tuomioistuimen välisessä oikeudenkäyntiasiakirjojen vaihdossa 1. joulukuuta 2018 alkaen); panee merkille, että tuomioistuin ei ole tehnyt e-Curia-sovelluksen käyttöä pakolliseksi; kannustaa tuomioistuinta seuraamaan yleisen tuomioistuimen antamaa hyvää esimerkkiä ja harkitsemaan e-Curia-sovelluksen pakollista käyttöönottoa; on tyytyväinen siihen, että tämä kehitys on parantanut asiakirjojen vaihdon turvallisuutta ja nopeutta, edistänyt ympäristönsuojelua (paperin käytön vähentymisen myötä) sekä vähentänyt postituskuluja; kannustaa tuomioistuinta jatkamaan ponnistelujaan oikeusprosessin kaikkien vaiheiden laajan digitalisoinnin toteuttamiseksi;

15.  ottaa huomioon, että tarvitaan lisää organisatorisia ja menettelyllisiä toimenpiteitä, jotta tuomioistuin voi selviytyä jatkuvasti kasvavasta työtaakastaan ja samalla pitää kiinni tavoitteistaan; panee merkille, että tuomioistuin esitti 26. maaliskuuta 2018 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 281 artiklan toisen kohdan nojalla pyynnön Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännöstä tehdyn pöytäkirjan N:o 3 muuttamiseksi ja että kyseinen lainsäädäntömenettely päättyi asetuksen (EU, Euratom) 2019/629(7) hyväksymiseen ja voimaantuloon ;

16.  panee merkille, että vuonna 2018 tuomioistuimessa oli 2 217 virkaa/toimea (2 180 virkaa/toimea vuonna 2017), jotka jakautuivat seuraavasti: 1 413 virkamiestä (64 prosenttia), 650 väliaikaista toimihenkilöä (29 prosenttia) ja 154 sopimussuhteista toimihenkilöä (7 prosenttia);

17.  huomauttaa, että henkilöstön jakautuminen toimialoittain on pysynyt samana kuin aiempina vuosina, ja toteaa, että vähintään 85 prosenttia täytetyistä viroista/toimista liittyy tuomioistuintoimintaan tai kielellisiin tehtäviin; panee merkille, että virkojen/toimien täyttöaste pysyi vuonna 2018 erittäin korkeana (97 prosenttia), sillä jatkuva lainkäyttötoiminta edellyttää nopeaa ja optimaalista rekrytointia kaikkiin avoimiin virkoihin/toimiin;

18.  muistuttaa tapausten määrän jatkuvasti kasvaessa, että resurssien joustava kohdentaminen, erityisesti nykyisten lakimiesavustajien tapauksessa, voisi lisätä tuomioistuimen tehokkuutta; kehottaa tuomioistuinta raportoimaan toteutetuista konkreettisista toimenpiteistä;

19.  on huolissaan siitä, että vuonna 2018 tuomioistuimessa työskenteli 274 harjoittelijaa ja vain 87 heistä oli oikeutettu 1 120 euron suuruiseen kuukausittaiseen apurahaan; panee tyytyväisenä merkille, että tuomioistuin hyväksyi uudet harjoittelijoita koskevat säännöt ja pyysi lisämäärärahoja voidakseen rahoittaa harjoittelijoiden harjoittelujaksoja tuomioistuimen jäsenten kabineteissa vuodesta 2019 alkaen; panee kuitenkin merkille, että kaikista tarjotuista harjoittelujaksoista ei edelleenkään makseta oikeudenmukaista korvausta; kehottaa tuomioistuinta hyväksymään pikaisesti päätöksen korvauksen maksamisesta kaikista harjoittelujaksoista pitäen mielessä syrjimättömät käytännöt ja oikeudenmukaisen korvauksen periaatteen; kehottaa tuomioistuinta varmistamaan, että koko sen palveluksessa olevalle henkilöstölle maksetaan oikeudenmukainen korvaus;

20.  on tyytyväinen yleisen tuomioistuimen uudistukseen, jolla helpotettiin tapaussuman purkamista ja lyhennettiin menettelyjen keskimääräistä kestoa; panee merkille, että vuonna 2018 yleinen tuomioistuin saattoi päätökseen 13 prosenttia enemmän asioita kuin vuonna 2017 ja vähensi vireillä olevien asioiden määrää 12 prosentilla;

21.  panee tyytyväisenä merkille, että Euroopan unionin tuomioistuimen kaksi tuomioistuinta saattoivat vuonna 2018 päätökseen 1 769 asiaa, mikä merkitsee ennätysmäistä tuottavuutta ja vahvistaa yleisen suuntauksen, jonka mukaan tuomioistuinten toiminnan määrä kasvoi vuosina 2012–2018 huomattavasti;

22.  huomauttaa, että tuomioistuimella oli vuonna 2018 ennätyksellisen paljon vireille saatettuja uusia asioita (849 asiaa eli 15 prosenttia enemmän kuin vuonna 2017); panee tyytyväisenä merkille päätökseen saatettujen asioiden ennätyksellisen määrän (760 asiaa eli kymmenen prosenttia enemmän kuin vuonna 2017);

23.  pitää myönteisenä sitä, että vuonna 2018 unionin yleinen tuomioistuin saattoi ensimmäisen kerran historiansa aikana päätökseen yli tuhat asiaa (kaikkiaan 1 009 asiaa); korostaa samalla, että vireillä olevien asioiden määrä on vähentynyt merkittävästi (12 prosenttia) vuoteen 2017 verrattuna (1 333 asiaa vireillä 31. joulukuuta 2018, kun vastaava luku vuotta aiemmin oli 1 508);

24.  panee merkille naisten määrän tasaisen kasvun johtotehtävissä ja toteaa, että naisten osuus oli 37,7 prosenttia vuonna 2018, 35 prosenttia vuonna 2016 ja 30 prosenttia vuonna 2013; panee merkille, että vuonna 2018 naisjohtajia oli 27 (21 keskijohdon tehtävissä ja 6 ylemmän johdon tehtävissä), kun miespuolisia johtajia oli 45; pitää myönteisinä tuomioistuimen pyrkimyksiä vahvistaa yhtäläisiä mahdollisuuksia ja monimuotoisuutta koskevaa politiikkaansa perustamalla erityinen yksikkö, jonka tehtävänä on järjestää konkreettisia ohjelmia, toimenpiteitä ja tietoisuutta lisääviä kokouksia sekä toteuttaa niihin liittyviä jatkotoimia; kehottaa tuomioistuinta jatkamaan ponnistelujaan;

25.  panee kuitenkin merkille, että naiset ovat edelleen määrällisesti epätasapainoisesti edustettuina sekä unionin tuomioistuimen että yleisen tuomioistuimen tuomarien viroissa; kehottaa jälleen kerran neuvoston jäseniä puuttumaan tähän tilanteeseen edistämällä aktiivisesti sukupuolten tasapuolista edustusta tuomareita nimitettäessä SEUT-sopimuksen 8 artiklassa ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 23 artiklassa vahvistettujen periaatteiden sekä asetusten (EU, Euratom) 2015/2422(8) ja (EU, Euratom) 2019/629 nojalla tehtyjen sitoumusten mukaisesti;

26.  toteaa jälleen, että olisi seurattava tiiviisti maantieteellistä tasapainoa eli henkilöstön jakautumista kansallisuuden mukaan etenkin johtotehtävissä; panee merkille, että tuomioistuimen 57 yksikönpäälliköstä vain 15 ja 13 johtajasta vain kaksi oli kotoisin Euroopan unioniin vuoden 2004 toukokuussa ja sen jälkeen liittyneistä jäsenvaltioista; kannustaa jälleen kerran tuomioistuinta laatimaan toimintaperiaatteet maantieteellisen tasapainon parantamiseksi ja raportoimaan asiasta vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tältä osin;

27.  suhtautuu myönteisesti tuomioistuimen sitoumukseen edistää työ- ja yksityiselämän tasapainottamiseen tähtääviä toimenpiteitä ja mainitsee esimerkkinä päätöksen sallia satunnainen etätyö rakenteellisten etätyöjärjestelyjen ohella; panee merkille myös saavutukset tietotekniikan alalla työsovellusten etäkäyttömahdollisuuksien parantamiseksi; panee lisäksi tyytyväisenä merkille pyrkimyksen suojella henkilöstön psyykkistä terveyttä tarjoamalla henkilöstölle mahdollisuuden käyttää osa-aikaisesti työskentelevän psykologin palveluja;

28.  on huolissaan tuomioistuimessa ilmenneistä työuupumustapauksista, joita oli 12 sekä vuonna 2017 että vuonna 2018; pyytää siksi tuomioistuinta arvioimaan, jakautuuko työtaakka oikeassa suhteessa eri tiimien ja henkilöstön jäsenten kesken;

29.  kehottaa tuomioistuinta julkaisemaan vuosittain taulukon, jossa esitetään yksityiskohtaiset tiedot tuomioistuimen tekemien toimielinten välisten yhteistyösopimusten mukaisista maksuista ja palveluista ja niihin liittyvistä seikoista; muistuttaa, että on tärkeää tehdä yhteistyötä toimielinten välillä eri aloja, kuten henkilöstöhallinto, turvallisuus ja tietotekniikka, koskevien yksikön tason sopimusten avulla; yhtyy sisäisen tarkastuksen antamiin suosituksiin, joiden mukaan hyvien käytäntöjen vaihtoa muiden toimielinten kanssa olisi lisättävä ja mahdollisuuksia tiivistää yhteistyötä esimerkiksi tietotekniikka-asioihin liittyvien sopimusten valmistelussa ja hallinnoinnissa olisi tutkittava; pitää valitettavana, että parlamentti ei ole saanut tuomioistuimen yhteistyötä Euroopan petostentorjuntaviraston kanssa koskevassa kysymyksessään edellytettyjä tietoja; kannustaa tuomioistuinta etsimään keinoja lisätä yhteistyötään Euroopan petostentorjuntaviraston kanssa;

30.  panee merkille, että tuomioistuin saattoi tietojenkäsittelytoimensa ajan tasalle asetuksen (EU) 2018/1725(9) voimaantulon jälkeen; panee tyytyväisenä merkille, että tietoturvaloukkauksista raportointia varten otettiin käyttöön erityinen menettely;

31.  on tyytyväinen tuomioistuimen pyrkimyksiin parantaa toimielimen kyberturvallisuutta; toteaa, että toimintaa on koordinoitu EU:n toimielinten, elinten ja virastojen tietotekniikan kriisiryhmän (CERT-EU) kanssa sekä toimielinten välisen tietotekniikkakomitean turvallisuutta käsittelevän alaryhmän kanssa;

32.  pitää myönteisenä henkilöstön valinta- ja palvelukseenottomenettelyjen toimivuutta koskevaa sisäistä tarkastusta, jolla pyritään löytämään synergioita ja virtaviivaistamismahdollisuuksia menettelyjen tehostamiseksi; panee merkille että vuonna 2018 saatiin päätökseen vuonna 2016 käynnistetty toimintasuunnitelma, jonka mukaisia toimenpiteitä olivat muun muassa uuden palvelukseenottokäsikirjan käyttöönotto, henkilöstöhallinnon tietojärjestelmän moduulien ajan tasalle saattaminen ja uusien moduulien käyttöönotto, hallinnon menettelyjen yksinkertaistaminen sekä avoimia toimia koskevien ilmoitusten laatimisen virtaviivaistaminen; panee merkille toimet, joilla pyritään lisäämään tuomioistuimen ja Luxemburgin-toimipaikan houkuttavuutta toimielinten välisissä yhteyksissä;

33.  korostaa sisäisen tarkastajan jatkotoimia, joiden tarkoituksena on arvioida, ovatko tarkastuksen kohteena olleiden yksiköiden toteuttamat toimenpiteet asianmukaisia, vaikuttavia ja oikea-aikaisia, sekä havaita ja kirjata toteutetut parannukset; panee tyytyväisenä merkille, että kaikki toteutetut tarkastukset saatettiin päätökseen, mutta toteaa, että lisätarkastukset ovat vielä mahdollisia;

34.  panee merkille tuomioistuimen petostentorjuntastrategian, jolla torjutaan petoksia, lahjontaa ja kaikenlaista unionin etuja vahingoittavaa laitonta toimintaa; toteaa, että tämä strategia perustuu asiaan liittyviin varainhoitoasetuksen säännöksiin ja henkilöstösääntöjen määräyksiin sekä lisäksi joukkoon sisäisiä päätöksiä ja sääntöjä; toteaa, että strategia on olennainen osa tuomioistuimen riskienhallintapolitiikkaa sisäisen valvonnan järjestelmän yhteydessä;

35.  panee merkille tuomioistuimen asetukseen (EY) N:o 1221/2009(10) perustuvan ympäristöasioiden hallintajärjestelmän; toteaa, että vuonna 2018 tuomioistuin paransi ympäristönsuojelun tasoaan perusvuoteen 2015 verrattuna seuraavasti: paperinkulutus väheni 15,5 prosenttia, sähkönkulutus väheni 8,3 prosenttia ja videoneuvottelujen määrä lisääntyi 52,9 prosenttia; pitää myönteisinä myös muita hankkeita, kuten kertakäyttömuovien vähentämistä, henkilökohtaisten tulostimien määrän vähentämistä sekä osallistumista yhdessä muiden Luxemburgissa sijaitsevien unionin toimielinten kanssa itsepalvelupolkupyöräjärjestelmään ”vel’OH”;

36.  suhtautuu myönteisesti tuomioistuimen sitoumukseen noudattaa täysin tuomioistuimen rakennusten viidennen laajennuksen (kolmannen tornin rakentaminen, jolloin saadaan 50 000 lisäneliötä) aikataulua ja talousarviota ja panee merkille, että laajentamisen ansiosta tuomioistuimen koko henkilöstö voidaan koota yhteen paikkaan; panee merkille turvajärjestelyjen parannustoimet ja on tyytyväinen siihen, että tuomioistuimen rakennukset on suunniteltu siten, että vammaisilla henkilöillä on niihin helppo pääsy;

37.  panee tyytyväisenä merkille, että kyseisen viidennen laajennuksen 25 vuoden poistoajan kuluessa saadaan aikaan noin 100 miljoonan euron säästöt verrattuna tilanteeseen, jossa olisi jatkettu rakennusten vuokraamista, ja katsoo tämän selvästi osoittavan ostamiseen perustuvan kiinteistöpolitiikan arvon; korostaa EU:n toimielinten toimistotiloja tarkastelleen tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 34/2018 lopputulosta ja toteaa, että erityiskertomuksessa esitettiin viisi hyvin myönteistä havaintoa tuomioistuimen kiinteistöpolitiikan tehokkuudesta;

38.  panee kiinnostuneena merkille, että tuomioistuimen henkilöstökomitea toteutti vuonna 2017 avokonttoreita käsitelleen kyselytutkimuksen ja esitteli sen tulokset pääjohtajille 30. tammikuuta 2018; suhtautuu myönteisesti tuomioistuimen aloitteeseen perustaa työryhmä, johon kuuluu kiinteistö- ja turvallisuusosaston johtaja, henkilöstökomitean puheenjohtaja sekä avokonttoreissa työskenteleviä henkilöstön jäseniä; panee merkille, että informaatioteknologiaosasto muunsi työryhmän suositusten perusteella osan toimistotiloistaan erillisiksi toimistoiksi; kehottaa tuomioistuinta kertomaan näkemyksiään tästä kokemuksesta muille toimielimille ja erityisesti komissiolle;

39.  onnittelee tuomioistuinta siitä, että Euroopan oikeusasiamies on nimennyt sen yhdeksi kolmesta finalistista Hyvän hallinnon palkinto -kilpailussa (kategoriassa ”huippuosaamiseen yhteistyön avulla”) tunnustuksena Euroopan unionin tuomioistuinverkoston luomisesta; on yhtä mieltä siitä, että suojatun alustan perustaminen tammikuussa 2018 oli avoimuuden ja yhteistyön näkökulmasta merkittävä askel oikeaan suuntaan, sillä se mahdollisti aiemmin julkistamattomien asiakirjojen asettamisen verkostoon osallistuvien tuomioistuinten saataville;

40.  panee merkille tuomioistuimen verkkosivuston uudistuksen aloittamisen kesäkuussa 2018 sekä merkittävät toimet ja ponnistelut yleisölle annettavien tietojen lisäämiseksi, selkeyttämiseksi ja yksinkertaistamiseksi; pitää myönteisenä verkkosivuston uutta tuotetta ”aiheenmukaiset muistiot”, joilla on tarkoituksena esittää yleiskatsaus tietyn unionin oikeuden alan oikeuskäytäntöön kaikilla virallisilla kielillä; panee merkille, että äskettäisen kyselytutkimuksen mukaan käyttäjät ovat hyvin tyytyväisiä sivustoon, sillä 80 prosenttia käyttäjistä antoi arvosanaksi 4 tai 5 viidestä;

41.  pitää myönteisenä tuomioistuimen viestintästrategiaa, jonka tavoitteena on tuomioistuimen tuominen lähemmäksi kansalaisia; panee merkille tuomioistuimen viestintäbudjetissa tapahtuneen kehityksen (330 500 eurosta vuonna 2013 yhteensä 429 000 euroon vuonna 2018); panee merkille tuomioistuimen YouTube-kanavalla 23 virallisella kielellä saatavilla olevat lyhyet animaatioelokuvat, joita katsottiin 82 800 kertaa vuonna 2018, sen läsnäolon Twitterissä, jossa sillä on yli 74 000 seuraajaa (42 000 vuonna 2017), sekä sen tiedotustapahtumat, kuten toimittajille suunnatut seminaarit sekä avointen ovien päivät;

42.  kannustaa tuomioistuinta lähettämään julkiset kuulemisensa ja asettamaan niiden tallenteet saataville verkossa; katsoo, että avoimuuden lisääminen olisi SEUT-sopimuksen 15 artiklan mukaista ja hyödyttäisi kaikkia, jotka työskentelevät oikeusalalla tai opiskelevat oikeustiedettä unionissa;

43.  huomauttaa, että tuomioistuin on perustanut Euroopan unionin tuomioistuinverkoston, johon kuuluvat jäsenvaltioiden perustuslakituomioistuimet ja ylimmät tuomioistuimet, ja koordinoi sitä;

44.  pitää myönteisenä, että tuomioistuimen tarkistettujen menettelysääntöjen mukaisesti tuomioistuimen verkkosivustolla julkaistaan sen jäsenten virkamatkoja (tuomioistuimen edustaminen juhlatilaisuudessa tai virallisessa tapahtumassa) koskeva luettelo, josta ilmenee muun muassa osallistuvan jäsenen nimi ja tapahtuman tarkoitus, paikka ja järjestäjä; kehottaa tuomioistuinta julkistamaan muiden unionin toimielinten tavoin myös asiaan liittyvät kulut; kehottaa jälleen tuomioistuinta julkaisemaan aiempaa tarkempia tietoja jäsentensä muista toimista, kuten lueteltujen tapahtumien tarkoitus, päivämäärä, paikka sekä matka- ja päivärahat ja tieto, maksoiko ne tuomioistuin vai kolmas osapuoli;

45.  on tyytyväinen siihen, että tuomioistuimen jäseniin sovelletaan menettelysääntöjä, jotka koskevat jäsenten riippumattomuutta, puolueettomuutta, rehellisyyttä, sitoutuneisuutta, kollegiaalisuutta, vastuita ja velvoitteita; toteaa, että tuomioistuin käyttää jäsentensä taloudellisia sidonnaisuuksia koskevia ilmoituksia sisäisenä keinona varmistaa puolueettomuus ja riippumattomuus; kehottaa tuomioistuinta harkitsemaan ilmoitusten julkistamista julkisen valvonnan mahdollistamiseksi;

46.  toteaa, että taloudellisia sidonnaisuuksia koskevat ilmoitukset perustuvat pakostakin siihen, mitä asianosaiset itse haluavat ilmoittaa, eikä tuomioistuimella nykyinen oikeudellinen kehys huomioon ottaen ole tutkintavaltuuksia, jotta se voisi varmistaa ilmoitettujen tietojen todenperäisyyden ja kattavuuden; kehottaa tuomioistuinta parantamaan järjestelmää yhdessä muiden unionin toimielinten kanssa;

47.  kehottaa jälleen tuomioistuinta julkistamaan verkkosivustollaan kaikkien jäsentensä ansioluettelot ja sidonnaisuuksia koskevat ilmoitukset; panee merkille, että verkkosivustolla on julkaistu kunkin jäsenen lyhyt biografia, joka ei kuitenkaan sisällä tietoa jäsenyyksistä muissa organisaatioissa; toteaa, että jäsenten uusien menettelysääntöjen mukaan jäsenten on ottaessaan vastaan tehtävänsä toimitettava ilmoitus taloudellisista sidonnaisuuksistaan sen tuomioistuimen presidentille, jonka jäseniä he ovat; kehottaa tuomioistuinta julkistamaan nämä ilmoitukset verkkosivustollaan;

48.  panee merkille sisäiset menettelyt, joilla tarkistetaan ennen tietyn asian osoittamista jäsenelle taloudellisista sidonnaisuuksistaan antaman ilmoituksen perusteella, onko kyseisellä jäsenellä tapaukseen liittyviä taloudellisia sidonnaisuuksia; panee merkille, että jäsenet ottavat yhteyttä sen tuomioistuimen presidenttiin, jonka jäseniä he ovat, aina kun ilmenee menettelysääntöjen tulkintaan liittyvä ongelma ja että neuvoa-antava komitea kutsutaan koolle vain poikkeustapauksissa, kuten silloin, kun jäsenestä on tehty valitus; kehottaa tuomioistuinta tiedottamaan parlamentin talousarvion valvontavaliokunnalle tämän järjestelyn toimivuudesta;

49.  pitää valitettavana, että parlamentille ei ole annettu tietoja tuomioistuimen ylempien henkilöstön jäsenten pyöröovitapauksia koskevien sisäisten menettelyjen parantamisessa tapahtuneesta edistyksestä; muistuttaa tuomioistuinta Euroopan oikeusasiamiehen vuonna 2018 käynnistämästä strategisesta aloitteesta ylempien henkilöstön jäsenten pyöröovitapauksia koskevien henkilöstösääntöjen määräysten täytäntöön panemiseksi; kehottaa tuomioistuinta laatimaan ja julkistamaan viipymättä tiukat säännöt tässä asiassa;

50.  panee merkille uusia henkilöstön jäseniä koskevan menettelyn, joka liittyy ennen palvelukseenottoa annettavaan ilmoitukseen eturistiriidattomuudesta; panee lisäksi merkille, että palvelukseenottomenettelyä on muutettu sen varmistamiseksi, että kyseiset ilmoitukset arvioidaan ja nimittävälle viranomaiselle ehdotetaan tarvittaessa erityisiä toimenpiteitä; panee merkille myös, että tuomioistuin on parhaillaan laatimassa sääntöjä henkilöstön jäsenten muita toimia varten; kehottaa tuomioistuinta raportoimaan tästä parlamentin talousarvion valvontavaliokunnalle;

51.  panee merkille tuomioistuimen menettelyt ja sisäiset säännöt, joilla on määrä estää kaikkinainen häirintä työpaikalla ja jotka on julkistettu sen verkkosivustolla; pitää myönteisinä annettuja tietoja siitä, miten käynnistetään virallinen tai epävirallinen menettely asiattoman käytöksen tapauksessa;

52.  kiittää toimielinten välistä häirintäyhdyshenkilöiden verkostoa, johon kaikki Luxemburgissa sijaitsevat unionin toimielimet osallistuvat ja joka on perustettu häirinnän ehkäisemistä ja siihen liittyvää neuvontaa koskevien parhaiden käytäntöjen vaihtamiseksi; on tyytyväinen tuomioistuimen häirintäyhdyshenkilöille annettuun tehokkaaseen koulutukseen;

53.  pitää valitettavana, että tuomioistuin ei ole ilmoittanut parlamentille suunnitelmista tehostaa virka-autojen käyttöä koskevaa valvontajärjestelmää; korostaa vaatimusta siitä, että kuljettajien olisi saatettava jäseniä näiden kotimaihin vain perustelluissa poikkeustapauksissa; kehottaa painokkaasti tuomioistuinta ottamaan pikaisesti käyttöön toimenpiteitä sellaisten tilanteiden välttämiseksi, joissa kuljettaja ajaa virka-autolla jäsenen kotimaahan ilman, että jäsen on kyydissä; korostaa, että tällaiset käytännöt voivat aiheuttaa tuomioistuimelle suuria maineeseen liittyviä ja eettisiä riskejä; kehottaa tuomioistuinta raportoimaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tämän asian edistymisestä kesäkuuhun 2020 mennessä;

54.  panee merkille, että käännöstyömäärästä ulkoistettiin yli 40 prosenttia ja että ulkoistetun käännössivun kustannus vuonna 2018 oli 103,10 euroa (111,30 euroa vuonna 2017); panee merkille, että talon sisällä käännetyn sivun kustannus vuonna 2018 oli 128,07 euroa (136,70 euroa vuonna 2017); toteaa, että sisäisiin kustannuksiin sisältyvät kaikki tarvittavat alakulut, kuten tietotekniikka, toimistotilat ja vastaavat kulut; toteaa, että nykytilanteessa tuomioistuin ei pidä suositeltavana nostaa ulkoistamisastetta entisestään ja että toimielimen käsittelemien tietojen arkaluonteisuuden vuoksi osa käännöstyöstä olisi säilytettävä talon sisällä; pyytää tuomioistuinta esittämään talousarvion valvontavaliokunnalle perustelunsa tässä asiassa;

55.  toteaa, että henkilöstön jäseniin kuuluville Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisille on ilmoitettu, että nimittävä viranomainen ei aio vaatia virkamiehiä, jotka eivät enää ole minkään jäsenvaltion kansalaisia, eroamaan Yhdistyneen kuningaskunnan erottua unionista; panee merkille, että samoin Yhdistyneestä kuningaskunnasta tuleville väliaikaisille ja sopimussuhteisille toimihenkilöille on ilmoitettu, että arviointi, joka perustuu yksikön etuun, tehdään tapauskohtaisesti;

56.  korostaa kaikkea viime vuosina tehtyä työtä sellaisilla aloilla kuin tulosbudjetointi, eettiset toimintapuitteet lukuisine niihin liittyvine sääntöineen ja menettelyineen, tehostetut viestintätoimet ja lisääntyneet toimenpiteet avoimuuden parantamiseksi; panee tyytyväisenä merkille toimielinten välisten yksikön tason sopimusten ja yhteistyösopimusten merkittävän määrän; korostaa unionin toimielinten ja elinten välisen yhteistyön ja kokemustenvaihdon merkitystä; kehottaa analysoimaan mahdollisuutta virallistaa verkostoitumistoimia eri aloilla parhaiden käytäntöjen jakamiseksi ja yhteisten ratkaisujen kehittämiseksi.

(1) EUVL L 57, 28.2.2018.
(2) EUVL C 327, 30.9.2019, s. 1.
(3) EUVL C 340, 8.10.2019, s. 1.
(4) EUVL C 340, 8.10.2019, s. 9.
(5) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(6) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
(7)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2019/629, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2019, Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännöstä tehdyn pöytäkirjan N:o 3 muuttamisesta (EUVL L 111, 25.4.2019, s. 1).
(8)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2015/2422, annettu 16 päivänä joulukuuta 2015, Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännöstä tehdyn pöytäkirjan N:o 3 muuttamisesta (EUVL L 341, 24.12.2015, s. 14).
(9) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1725, annettu 23 päivänä lokakuuta 2018, luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta sekä asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja päätöksen N:o 1247/2002/EY kumoamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 39).
(10) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1221/2009, annettu 25 päivänä marraskuuta 2009, organisaatioiden vapaaehtoisesta osallistumisesta yhteisön ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmään (EMAS-järjestelmä) ja asetuksen (EY) N:o 761/2001 ja komission päätösten 2001/681/EY ja 2006/193/EY kumoamisesta (EUVL L 342, 22.12.2009, s. 1).


Vastuuvapaus 2018: EU:n yleinen talousarvio – Euroopan oikeusasiamies
PDF 132kWORD 52k
Päätös
Päätöslauselma
1. Euroopan parlamentin päätös 13. toukokuuta 2020 vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018, pääluokka VIII – Euroopan oikeusasiamies (2019/2062(DEC))
P9_TA(2020)0086A9-0028/2020

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2018(1),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin konsolidoidun tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018 (COM(2019)0316 – C9‑0057/2019)(2),

–  ottaa huomioon Euroopan oikeusasiamiehen vuosikertomuksen vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle vuonna 2018 toimitetuista sisäisistä tarkastuksista,

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018 sekä toimielinten vastaukset(3),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman(4) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan 10 kohdan sekä 317, 318 ja 319 artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(5) ja erityisesti sen 55, 99, 164, 165 ja 166 artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046(6) ja erityisesti sen 59, 118, 260, 261 ja 262 artiklan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0028/2020),

1.  myöntää Euroopan oikeusasiamiehelle vastuuvapauden oikeusasiamiehen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018;

2.  esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan oikeusasiamiehelle, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, komissiolle, Euroopan unionin tuomioistuimelle, tilintarkastustuomioistuimelle, Euroopan tietosuojavaltuutetulle ja Euroopan ulkosuhdehallinnolle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

2. Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. toukokuuta 2020, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018, pääluokka VIII – Euroopan oikeusasiamies (2019/2062(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018, pääluokka VIII – Euroopan oikeusasiamies,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0028/2020),

A.  haluaa korostaa vastuuvapauden myöntävänä viranomaisena vastuuvapausmenettelyn yhteydessä, että unionin toimielinten demokraattista legitimiteettiä on erityisen tärkeää vahvistaa edelleen lisäämällä avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta sekä soveltamalla tulosbudjetoinnin käsitettä ja noudattamalla henkilöresursseja koskevaa hyvää hallintotapaa;

1.  panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuin totesi Euroopan oikeusasiamiehen tilinpäätöksestä varainhoitovuonna 2018 antamassaan kertomuksessa, ettei se ollut havainnut merkittäviä puutteita henkilöresursseihin ja hankintamenettelyihin liittyvillä tarkastetuilla aihealueilla;

2.  panee merkille tilintarkastustuomioistuimen päätelmän, ettei virhetaso kokonaisuutena tarkastellen ollut olennainen oikeusasiamiehen hallintomenoihin liittyvissä maksuissa 31. joulukuuta 2018 päättyneeltä varainhoitovuodelta ja että tarkastetut valvontajärjestelmät olivat vaikuttavia;

3.  pitää yleisesti ottaen valitettavana, että tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen 10. luku ”Hallinto” ja sen päätelmät ovat melko suppeat, olkoonkin, että monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeen 5 ”Hallinto” riskitasoa pidetään alhaisena;

4.  panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin valitsi kaikkien unionin toimielinten ja elinten osalta yhteensä 45 tapahtuman otoksen monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeesta 5 ”Hallinto”; panee merkille, että tarkoituksena oli poimia edustava otos otsakkeen 5 eri menoista, jotka edustavat 6,3:a prosenttia unionin talousarviosta; panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen tulosten perusteella hallintomenoihin liittyvä riski on vähäinen; katsoo kuitenkin, että ”muihin toimielimiin” liittyvien valittujen tapahtumien määrä ei ole riittävä, ja pyytää tilintarkastustuomioistuinta lisäämään tarkastettavien tapahtumien määrää vähintään 10 prosentilla;

5.  pitää myönteisenä, että oikeusasiamies noudattaa hyvää käytäntöä, jonka mukaan vuotuisen toimintakertomuksen toimittamisen määräaika on tilikautta seuraavan vuoden 31. maaliskuuta; pitää siten myönteisenä, että oikeusasiamies hyväksyi vuotuisen toimintakertomuksensa 28. maaliskuuta mennessä, jolloin vastuuvapauden myöntävälle toimielimelle jäi enemmän aikaa syventyä siihen ja suorittaa vastuuvapausmenettely paremmin;

6.  tähdentää, että oikeusasiamiehen talousarvio on puhtaasti hallinnollinen ja vuonna 2018 se oli 10 837 545 euroa (vuonna 2017 se oli 10 905 441 euroa), mikä merkitsee 67 896 euron (0,62 prosentin) vähennystä; panee tyytyväisenä merkille oikeusasiamiehen kaiken kaikkiaan järkevän ja moitteettoman varainhoidon varainhoitovuonna 2018; panee merkille, että kokonaismäärärahoista sidottiin 95,33 prosenttia (93,91 prosenttia vuonna 2017) ja maksettiin 91,33 prosenttia (86,20 prosenttia vuonna 2017);

7.  panee merkille parannukset, jotka liittyvät siihen, että vuodelta 2018 vuodelle 2019 siirrettyjä määrärahoja oli 433 865,17 euroa (4 prosenttia vuoden 2018 talousarviosta) verrattuna 841 340,68 euron siirtoihin (7,71 prosenttia vuoden 2017 talousarviosta) vuodelta 2017 vuodelle 2018;

8.  panee kuitenkin merkille, että määrärahoja jäi käyttämättä useissa budjettikohdissa, kuten budjettikohdassa B3-030 (ulkoiset kokoukset), jossa 13 514,61 euroa 45 000 eurosta jäi käyttämättä, ja budjettikohdassa B3-210 (julkaisut), jossa 47 530,48 euroa 161 100 eurosta jäi käyttämättä; muistuttaa, että tarvitaan toimenpiteitä talousarviota koskevien yliarviointien minimoimiseksi;

9.  panee merkille oikeusasiamiehen rajalliset resurssit koko ajan kasvavan työmäärän hoitamiseksi; tukee oikeusasiamiehen pyyntöä saattaa henkilöstötaulukko vastaamaan todellisia tarpeita ja työmäärää yksilöimällä luonteeltaan pysyviä tehtäviä, jotka vakituisen henkilöstön olisi hoidettava; panee merkille, että henkilöstötaulukossa oli 82 virkaa ja toimea vuonna 2018 (77 virkaa ja toimea vuonna 2013); pyytää oikeusasiamiestä raportoimaan mahdollisista tehokkuushyödyistä, jotka saadaan pelkästään tehtävien uudelleenorganisoinnista ja uudelleenjaosta;

10.  kannustaa oikeusasiamiehen toimistoa tekemään yhteistyötä unionin muiden toimielinten kanssa kulujen rajoittamiseksi; panee merkille käännöstoimen osalta, että oikeusasiamiehellä ei ole omia kääntäjiä ja se on siksi riippuvainen Euroopan parlamentista ja Euroopan unionin elinten käännöskeskuksesta; panee kuitenkin merkille, että vuonna 2018 käännöskulut kasvoivat, sillä oikeusasiamies käytti käännöstoimeen 343 771 euroa (262 631 euroa vuonna 2017);

11.  panee tyytyväisenä merkille esimerkillisen sukupuolijakauma johtotehtävissä, joissa työskenteli neljä naista ja neljä miestä; panee kuitenkin merkille, että koko henkilöstöstä 65 prosenttia on naisia ja vain 35 prosenttia miehiä; kannustaa kehittämään oikeusasiamiehen toimiston työskentely-ympäristöä sukupuolijakauman suhteen tasa-arvoisemmaksi;

12.  toteaa johtotehtävissä toimivien maantieteellisen tasapainon osalta, että vuonna 2018 oikeusasiamiehen toimistossa työskenteli johtotehtävissä henkilöitä kuudesta eri maasta (Saksa, Kreikka, Irlanti, Italia, Puola ja Ruotsi), kun vuonna 2013 maita oli kahdeksan (Itävalta, Saksa, Tanska, Kreikka, Irlanti, Puola, Portugali ja Iso-Britannia); ottaa huomioon, että johtajien kokonaismäärä väheni 11:stä 8:aan vuosina 2013–2018; kehottaa oikeusasiamiestä jatkamaan pyrkimyksiään maantieteellisen tasapainon saavuttamiseksi ottaen kuitenkin huomioon oikeusasiamiehen toimiston pienen koon ja ydintoiminnan erityisluonteen;

13.  pitää myönteisinä oikeusasiamiehen toimiston toimia, jotka liittyvät uuteen sukupuolten tasa-arvopolitiikkaan, mutta pitää valitettavana koulutuspäivien keskimääräisen lukumäärän eroa sukupuolten välillä: miehillä keskimäärin 6,8 ja naisilla keskimäärin 5,9 koulutuspäivää;

14.  panee merkille vuoden 2017 henkilöstöhallinnon kehyksen meneillään olevan täytäntöönpanon, jonka yhteydessä hyväksytään uusia sääntöjä väliaikaisten toimihenkilöiden palkkaamisesta, päätös osa-aikatyöstä ja työajan hyvittämisestä sekä syrjimättömyyden ja yhdenvertaisen kohtelun toimintaperiaatteet; panee merkille palvelukseenottomenettelyjen parantamiseen tähtäävät muut aloitteet sekä henkilöstön opintokäyntien ja henkilöstövaihto-ohjelmien kaltaiset toimet;

15.  kannustaa oikeusasiamiestä edelleen kehittämään pitkän aikavälin henkilöstöhallinnon kehystä, jossa käsitellään henkilöstön työ- ja yksityiselämän tasapainoa, elinikäistä ohjausta ja urakehitystä, sukupuolten tasapuolista edustusta, syrjimättömyyttä, etätyöskentelyä, maantieteellistä tasapainoa ja palvelukseenottoa sekä vammaisten henkilöiden integroimista henkilöstöön;

16.  panee kiinnostuneena merkille, että oikeusasiamies on sisäisten toimiensa yhteydessä pyytänyt Euroopan vammaisfoorumia levittämään kanaviensa kautta oikeusasiamiehen harjoitteluilmoitusta vammaisten henkilöiden kannustamiseksi hakemaan harjoittelupaikkaa; panee merkille, että hakulomaketta on tarkistettu siten, että se sisältää kysymyksen valintamenettelyjen aikana tarvittavista kohtuullisista mukautuksista;

17.  panee oikeusasiamiehen sisäisen valvonnan standardien osalta tyytyväisenä merkille, että työpaikkahäirinnän ehkäisemistä koskevan päätöksen täytäntöönpanemiseksi toteutettiin toimia, joihin kuuluu ammattietiikasta vastaavien henkilöiden (yksi Brysselissä ja yksi Strasbourgissa) ja sovittelukomitean jäsenten nimittäminen; panee merkille, että kaikki henkilöstön jäsenet osallistuivat eettistä toimintaa, muun muassa työpaikkahäirinnän ehkäisemistä, koskevaan pakolliseen koulutukseen syyskuussa 2018 ja että yksikönpäälliköille järjestettiin oma tilaisuus marraskuussa 2018;

18.  pitää myönteisenä, että on pantu täytäntöön oikeusasiamiehen henkilöstöä koskevat, vuonna 2017 hyväksytyt eettisiä ja hyviä toimintatapoja koskevat ohjeet, joissa uusia henkilöstön jäseniä vaaditaan tekemään sidonnaisuusilmoitus ja työsuhteensa päättäville työntekijöille annetaan tietoa heidän velvollisuuksistaan;

19.  pitää valitettavana, että oikeusasiamiehen vuoden 2017 vastuuvapauspäätöslauselmaa koskevassa seurantakertomuksessa vain toistetaan parlamentin huomautukset useimpiin mainituista kohdista antamatta tarkempia tietoja; korostaa, että seurantakertomus on olennaisen tärkeä parlamentin talousarvion valvontavaliokunnalle, ja kehottaa oikeusasiamiestä sisällyttämään seuraavaan seurantakertomukseensa tarvittavat vastaukset ja selvitykset esitettyihin kohtiin;

20.  panee merkille, että sääntöjen yleistä noudattamista koskevassa oikeusasiamiehen keskeisessä tulosindikaattorissa tavoitetta, joka on kunnianhimoiset 90 prosenttia, ei saavutettu vuonna 2018; panee merkille, että noudattamisaste oli 81 prosenttia (85 prosenttia vuonna 2017), kun taas yleistä etua koskevien tutkimusten tapauksessa se oli 85 prosenttia (79 prosenttia vuonna 2017); pitää viimeksi mainittua noudattamisastetta merkittävänä, sillä sääntöjen noudattamisen vaikutukset todennäköisesti hyödyttävät suurempaa yleisöä;

21.  tukee oikeusasiamiehen aikomusta tehdä entistäkin tiiviimpää yhteistyötä parlamentin kanssa sen varmistamiseksi, että sille tiedotetaan laiminlyönneistä ja erityisesti tutkimusten yhteydessä havaituista hallinnollisista epäkohdista sekä tapauksista, joissa toimielimet vastaavat kielteisesti oikeusasiamiehen suosituksiin; uskoo, että tällaiset tiedot tiivistetyssä ja järjestetyssä muodossa olisivat erittäin arvokkaita parlamentin talousarvion valvontavaliokunnalle; panee kuitenkin merkille oikeusasiamiehen vahvistuksen siitä, että yleisesti ottaen toimielimet tekevät rakentavaa yhteistyötä oikeusasiamiehen kanssa;

22.  korostaa, että keskeisen tulosindikaattorin 7 (tehokkuus: kantelujen ja tutkimusten hoitamista koskeva, erillisistä osista koostuva indikaattori) kaikissa kolmessa osassa tulokset ovat tavoitetasolla tai sen yläpuolella; panee merkille, että tutkimuksen käsittely saatettiin päätökseen kuuden kuukauden sisällä 57 prosentissa tapauksista ja 18 kuukauden sisällä 88 prosentissa tapauksista (tavoitteet 50 ja 80 prosenttia) ja että indikaattorin kolmannessa osassa – sellaisten tapauksien suhteellinen osuus, joissa käsiteltäväksi ottamista koskeva päätös on tehty kuukauden sisällä – osuus on kasvanut merkittävästi eli 69 prosentista vuonna 2016 aina 86 prosenttiin vuonna 2017 ja saavuttanut 90 prosentin tavoitearvon vuonna 2018;

23.  panee merkille, että kaikenlaisten kantelujen keskimääräinen käsittelyaika piteni 79 päivään vuonna 2018 (64 päivää vuonna 2017), kun taas tutkimusten keskimääräinen käsittelyaika lyheni 255 päivään vuonna 2018 (266 päivää vuonna 2017 ja 369 päivää vuonna 2013); panee kuitenkin merkille, että päätettyjen kanteluihin perustuvien tutkimusten määrä kasvoi 53 prosenttia, mikä selittää kaikkien kantelujen pidentyneen keskimääräisen käsittelyajan;

24.  panee merkille, että toimivallan piiriin kuuluvien kantelujen määrä (880 verrattuna 751 kanteluun vuonna 2017) kasvoi edelleen merkittävästi vuonna 2018 (17 prosentin lisäys), kun se vuonna 2017 kasvoi 5,5 prosenttia; panee merkille, että kantelujen perusteella aloitettujen tutkimusten määrä oli 482, kun se vuonna 2017 oli 433 (11 prosentin lisäys), ja päätettyjen kanteluihin perustuvien tutkimusten määrä oli 534, kun se vuonna 2017 oli 348 (53 prosentin lisäys); panee merkille, että aloitettujen ja päätettyjen tutkimusten lisääntyminen johtuu osittain siitä, että uudelleenluokittelun vuoksi eräät tapaukset, joissa luokittelu olisi aikaisemmin ollut ”ei perusteita tutkimukseen”, päätetään nyt ”tutkimuksina, joissa ei havaittu hallinnollisia epäkohtia”;

25.  panee merkille oikeusasiamiehen vuonna 2018 päätökseen saattamien tutkimusten tulokset: a) hallinnollisia epäkohtia ei havaittu 254 tapauksessa (46,6 prosenttia), b) asianomaiset toimielimet sopivat asian – ehdotukset hyväksyttiin – ratkaisut saatiin aikaan 221 tapauksessa (40,6 prosenttia), c) lisätutkimuksia ei tarvittu 56 tapauksessa (10,3 prosenttia), d) hallinnollisia epäkohtia havaittiin 29 tapauksessa (5,3 prosenttia) ja e) muut tulokset 10 tapauksessa (1,8 prosenttia); toteaa, että oikeusasiamiehen perustehtävänä on varmistaa, että unionin hallinto palvelee yleistä etua, ja auttaa kaikkia niitä, joilla on ongelmia unionin toimielinten kanssa;

26.  panee merkille, että vuodesta 2013 oikeusasiamiehen verkkosivustolla on julkaistu yksityiskohtaisia tietoja oikeusasiamiehen virkamatkoista, myös niiden kustannuksista, tarkoituksesta ja kestosta; toteaa, että vuonna 2018 matkakulut olivat 27 206,79 euroa (30 592 euroa vuonna 2017); muistuttaa, että avoimuussyistä vuotuiseen toimintakertomukseen olisi sisällytettävä luettelo virkamatkojen vuotuisesta tilanteesta;

27.  antaa tunnustusta aloitteelle ”Hyvän hallinnon palkinto”, jolla annetaan virallisesti tunnustusta hyvästä työstä ja autetaan näin jakamaan parhaita käytäntöjä toimielinten välillä ja joka toimii inspiraation lähteenä tuleville hankkeille; pitää myönteisenä yhteistyötä Euroopan oikeusasiamiesten verkoston, muiden jäsenvaltioiden elinten sekä kansainvälisten verkostojen ja järjestöjen kanssa korkeimman vaatimustason määrittämiseksi ja edistämiseksi;

28.  pitää myönteisinä oikeusasiamiehen kyberturvallisuuden ja tietosuojan parantamiseen tähtääviä toimia, joita ovat esimerkiksi tieto- ja viestintäteknologian turvallisuutta koskevat koulutukset, tietosuojaloukkausten käsittelyä koskevan menettelyn kehittäminen sekä tietosuojavastaavan ja Euroopan tietosuojavaltuutetun kuuleminen ajoissa hankkeiden sisäänrakennetun yksityisyyden suojan varmistamiseksi; pyytää oikeusasiamiestä raportoimaan myös jatkossa parhaillaan toteutettavien toimien täytäntöönpanosta, myös tietosuojan vaikutustenarvioinnin mallin laatimisesta sekä käsittelytoimien keskusrekisterin luomisesta;

29.  toteaa, että vapaat ja avoimen lähdekoodin ohjelmistot voivat luoda lisäarvoa oikeusasiamiehelle; korostaa erityisesti tällaisten ohjelmistojen roolia pyrittäessä lisäämään avoimuutta ja välttämään riippuvuus yhdestä tarjoajasta; panee myös merkille niiden potentiaalin turvallisuuden parantamisen alalla, sillä ne mahdollistavat puutteiden tunnistamisen ja korjaamisen; suosittelee painokkaasti, että kaikki toimielimelle kehitetyt ohjelmistot asetetaan julkisesti saataville vapaan ja avoimen lähdekoodin ohjelmiston lisenssillä;

30.  korostaa, että on tärkeää saada unionin kansalaiset tietoisiksi mahdollisuudesta kääntyä oikeusasiamiehen puoleen, jos ilmenee hallinnollisia epäkohtia; panee merkille, että oikeusasiamiehen toimisto pyrkii jatkuvasti lisäämään näkyvyyttään muun muassa ottamalla vuonna 2018 käyttöön uuden verkkosivuston, johon sisältyy parannettu rajapinta mahdollisia kanteluja varten ja käyttäjäystävällinen hakutoiminto; panee merkille uuden videon, jossa käsitellään muun muassa tiedonsaantia, unionin rahoitukseen liittyviä ongelmia ja edunvalvonnan avoimuutta; panee merkille, että erilaisista alustoista oikeusasiamiehen Twitter-tilillä seuraajien määrä kasvoi 17 prosenttia, LinkedIn-tilillä 13 prosenttia ja Instagramissa huomattavat 61 prosenttia; kannustaa edelleen käyttämään itseisännöityjä vapaita ja avoimen lähdekoodin verkkoyhteisöalustoja, joissa kiinnitetään erityistä huomiota käyttäjien tietosuojaan;

31.  kannustaa oikeusasiamiestä jatkamaan palvelujensa sähköistämistä koskevaa johdonmukaista politiikkaa;

32.  suhtautuu myönteisesti sosiaalisen median suuntaviivojen kehittämiseen yhteistyössä muiden unionin toimielinten kanssa ja parhaiden käytäntöjen vaihtoon, jotta voidaan vastata unionin toimielinten kohtaamiin haasteisiin, jotka liittyvät sosiaalisen median lisääntyvään käyttöön ja näkyvyyteen siellä;

33.  kannustaa oikeusasiamiehen toimistoa jatkamaan toimiaan ympäristöjalanjälkensä pienentämiseksi, kuten edistämään digitalisaatiota paperin käytön vähentämiseksi ja rajoittamaan henkilöstön virkamatkoja kannustamalla videoneuvottelujen hyödyntämiseen sekä edistämään joukkoliikenteen käyttöä; pyytää toimittamaan lisätietoa näiden toimien toteuttamisesta vuoden 2019 vastuuvapausmenettelyn yhteydessä;

34.  korostaa, että parlamentti on toistuvasti pyytänyt oikeusasiamiehen ohjesäännön tarkistamista uusien realiteettien ja haasteiden vuoksi; toteaa, että ohjesääntöä tarkistettiin viimeksi vuonna 2008 ja parlamentti hyväksyi lopulta helmikuussa 2019 päätöslauselman luonnoksesta Euroopan parlamentin asetukseksi Euroopan oikeusasiamiehen ohjesäännöstä ja hänen tehtäviensä hoitamista koskevista yleisistä ehdoista (oikeusasiamiehen ohjesääntö); toteaa, että on oikeusasiamiehen tehtävä antaa tämän asetuksen soveltamissäännöt; pyytää oikeusasiamiehen toimistoa raportoimaan asiasta seuraavassa vuotuisessa toimintakertomuksessaan;

35.  suhtautuu myönteisesti siihen, että oikeusasiamies toteutti ns. pyöröovitapausten käsittelyä koskevan tutkimuksen ja tarkasteli sitä, miten 15 unionin toimielintä ja elintä (mukaan lukien Euroopan parlamentti, neuvosto ja tuomioistuin) julkaisevat tietoja, kun niiden ylemmät toimihenkilöt pyytävät lupaa siirtyä muihin tehtäviin toimielimen ulkopuolelle, sekä sitä, kuinka usein tällaisia tietoja julkaistaan, ja tietojen laajuutta ja sisältöä; panee merkille, että oikeusasiamies havaitsi, että alaa koskevien sääntöjen määrätietoisen täytäntöönpanon merkitys tiedostetaan mutta että joitakin parannusehdotuksia on kuitenkin esitetty; pitää myönteisenä, että oikeusasiamies aikoo toteuttaa seurantatutkimuksen vuonna 2020;

36.  antaa oikeusasiamiehelle tunnustusta uudesta nopeutetusta sisäisestä menettelystä, jolla käsitellään asiakirjoihin tutustumista koskevia kanteluja; panee merkille, että uudessa järjestelmässä kanteluja koskevat päätökset tehdään kolme kertaa nopeammin kuin tavanomaisessa menettelyssä; pyytää oikeusasiamiestä jakamaan muiden unionin toimielinten ja elinten kanssa tämän uuden menettelyn tehokkuutta koskevan arviointinsa tulokset;

37.  pitää myönteisenä oikeusasiamiehen yhteistyötä Euroopan petostentorjuntaviraston kanssa kummallekin taholle välitetyissä tapauksissa; panee merkille päällekkäisten tutkimusten välttämiseksi käyttöön otetun suoran yhteyskanavan, joka tuotti ensimmäiset tulokset vuonna 2018;

38.  korostaa kaikkea viime vuosina tehtyä työtä sellaisilla aloilla kuin tulosbudjetointi, eettiset toimintapuitteet kaikkine niihin liittyvine sääntöineen ja menettelyineen, tehostetut viestintätoimet ja lisääntyneet toimenpiteet avoimuuden lisäämiseksi; panee tyytyväisenä merkille toimielinten välisten palvelu- ja yhteistyösopimusten huomattavan määrän; korostaa unionin toimielinten ja elinten välisen yhteistyön ja kokemustenvaihdon merkitystä; kehottaa analysoimaan mahdollisuutta virallistaa verkostoitumistoimia eri aloilla parhaiden käytäntöjen jakamiseksi ja yhteisten ratkaisujen kehittämiseksi.

(1) EUVL L 57, 28.2.2018.
(2) EUVL C 327, 30.9.2019, s. 1.
(3) EUVL C 340, 8.10.2019, s. 1.
(4) EUVL C 340, 8.10.2019, s. 9.
(5) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(6) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.


Vastuuvapaus 2018: EU:n yleinen talousarvio pääluokka IX – Euroopan tietosuojavaltuutettu
PDF 133kWORD 47k
Päätös
Päätöslauselma
1. Euroopan parlamentin päätös 13. toukokuuta 2020 vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018, pääluokka IX – Euroopan tietosuojavaltuutettu (2019/2063(DEC))
P9_TA(2020)0087A9-0029/2020

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2018(1),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin konsolidoidun tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018 (COM(2019)0316 – C9‑0058/2019)(2),

–  ottaa huomioon Euroopan tietosuojavaltuutetun vuosikertomuksen vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle vuonna 2018 toimitetuista sisäisistä tarkastuksista,

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018 sekä toimielinten vastaukset(3),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman(4) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan 10 kohdan sekä 317, 318 ja 319 artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(5) ja erityisesti sen 55, 99, 164, 165 ja 166 artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046(6) ja erityisesti sen 59, 118, 260, 261 ja 262 artiklan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnon,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0029/2020),

1.  myöntää Euroopan tietosuojavaltuutetulle vastuuvapauden tietosuojavaltuutetun talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018;

2.  esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan tietosuojavaltuutetulle, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, komissiolle, Euroopan unionin tuomioistuimelle, tilintarkastustuomioistuimelle, Euroopan oikeusasiamiehelle ja Euroopan ulkosuhdehallinnolle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

2. Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. toukokuuta 2020, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018, pääluokka IX – Euroopan tietosuojavaltuutettu (2019/2063(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018, pääluokka IX – Euroopan tietosuojavaltuutettu,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnon,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0029/2020),

A.  haluaa korostaa vastuuvapauden myöntävänä viranomaisena vastuuvapausmenettelyn yhteydessä, että unionin toimielinten demokraattista legitimiteettiä on erityisen tärkeää vahvistaa edelleen lisäämällä avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta sekä soveltamalla tulosbudjetoinnin käsitettä ja noudattamalla henkilöresursseja koskevaa hyvää hallintotapaa;

1.  panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuin totesi kertomuksessaan Euroopan tietosuojavaltuutetun tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2018, ettei tietosuojavaltuutetun henkilöresursseihin ja hankintamenettelyihin liittyvillä tarkastetuilla aihealueilla ollut havaittu vakavia puutteita;

2.  panee merkille, että tietosuojavaltuutetun vuotuisen toimintakertomuksen mukaan tilintarkastustuomioistuin tutki yhden tapahtuman varainhoitovuodelta 2018 eikä tämä tarkastelu antanut aihetta huomautuksiin;

3.  panee tyytyväisenä merkille tilintarkastustuomioistuimen päätelmän, ettei virhetaso kokonaisuutena tarkastellen ollut olennainen tietosuojavaltuutetun hallintomenoihin liittyvissä maksuissa 31. joulukuuta 2018 päättyneeltä varainhoitovuodelta ja että tarkastetut valvontajärjestelmät olivat vaikuttavia; panee merkille tilintarkastustuomioistuimen pyynnön ottaa uudelleen käyttöön jälkitarkastukset, jotka ovat jälleen käytössä;

4.  pitää yleisesti ottaen valitettavana, että tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen 10. luku ”Hallinto” ja sen päätelmät ovat melko suppeat, olkoonkin, että monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeen 5 ”Hallinto” riskitasoa pidetään alhaisena;

5.  panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin valitsi kaikkien unionin toimielinten ja elinten osalta yhteensä 45 tapahtuman otoksen monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeesta 5 ”Hallinto”; panee merkille, että tarkoituksena oli poimia edustava otos otsakkeen 5 eri menoista, jotka edustavat 6,3:a prosenttia unionin talousarviosta; panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen tulosten perusteella hallintomenoihin liittyvä riski on vähäinen; katsoo kuitenkin, että ”muihin toimielimiin” verrattuna valittujen tapahtumien määrä ei ole riittävä, ja pyytää tilintarkastustuomioistuinta lisäämään tarkastettavien tapahtumien määrää vähintään 10 prosentilla;

6.  muistuttaa, että tietosuojavaltuutettu ei ole unionin erillisvirasto, ja katsoo, että vaikka sen talousarvio muodostaa hyvin pienen prosenttiosuuden unionin talousarviosta, tilintarkastustuomioistuimen olisi kuitenkin tutkittava asianmukaisesti tietosuojavaltuutetun toimien laillisuus ja sääntöjenmukaisuus, sillä avoimuus on olennaisen tärkeää kaikkien unionin elinten asianmukaisen toiminnan kannalta; toteaa, että tietosuojavaltuutettua ei käsitellä unionin vuoden 2018 talousarvion toteuttamista koskevassa tilintarkastustuomioistuimen kertomuksessa eikä unionin virastoja ja muita elimiä koskevassa vuoden 2018 kertomuksessa; painottaa kuitenkin, että tilintarkastustuomioistuimen suorittamien riippumattomien ulkoisten tarkastusten tuloksia koskevien tietojen olisi oltava julkisesti saatavilla kaikkien unionin elinten osalta; kehottaa siksi tilintarkastustuomioistuinta harkitsemaan kantaansa uudelleen ja aloittamaan tietosuojavaltuutettua koskevien tarkastuskertomusten julkaisemisen tulevana vuonna; pyytääkin tilintarkastustuomioistuinta laatimaan erilliset vuotuiset toimintakertomukset tietosuojavaltuutetun tilinpäätöksestä, sillä kyseessä on tärkeä unionin elin, joka pyrkii varmistamaan, että unionin toimielimet ja elimet kunnioittavat täysimääräisesti oikeutta yksityisyyteen ja tietosuojaan;

7.  panee tyytyväisenä merkille tietosuojavaltuutetun kaiken kaikkiaan järkevän ja moitteettoman varainhoidon; toteaa, että tietosuojavaltuutettu on erottanut selkeästi toisistaan ”nykyiset ja uudet toiminnot”; panee merkille 1,54 prosentin lisäyksen nykyisissä toiminnoissa, mikä noudattelee tietosuojavaltuutetun säästöpolitiikkaa, ja toteaa, että säästötoimien yhteydessä useimmissa budjettikohdissa varat jäädytettiin ja lisäystä oli 0 prosenttia; toteaa kuitenkin, että nykyisissä toiminnoissa tapahtunut lisäys liittyy lähinnä unionin uuden elimen eli Euroopan tietosuojaneuvoston perustamiseen ja siihen liittyviin toimintoihin (tietosuojaneuvosto aloitti toimintansa 25. toukokuuta 2018);

8.  huomauttaa, että vuonna 2018 tietosuojavaltuutetun määrärahat olivat yhteensä 14 449 068 euroa (11 324 735 euroa vuonna 2017), mikä merkitsee 27,59 prosentin korotusta vuoden 2017 talousarvioon verrattuna (määrärahat kasvoivat 21,93 prosenttia vuodesta 2016 vuoteen 2017); on ilahtunut siitä, että 93,7 prosenttia kaikista määrärahoista oli sidottu vuoden 2018 loppuun mennessä, kun vuonna 2017 vastaava luku oli 89 prosenttia; panee huolestuneena merkille, että talousarvion toteutusaste maksumäärärahojen osalta oli 75,2 prosenttia, kun vuonna 2017 vastaava luku oli 77 prosenttia kaikkien määrärahojen osalta;

9.  katsoo edelleen, että ennakkoarviot tuloista ja menoista ovat välttämättömiä, jotta voidaan varmistaa tehokas talousarvion toteutus tulevina vuosina; myöntää, että tietyillä tosiseikoilla on tässä ratkaiseva merkitys ja esimerkiksi henkilöstön vähäiselläkin vaihtuvuudella on merkittävä vaikutus talousarvion yleiseen toteutusasteeseen, koska tietosuojavaltuutetun henkilöstön palkkojen osuus kaikista määrärahoista on yli 53 prosenttia; toteaa, että äskettäin perustettuun tietosuojaneuvostoon liittyvät ennakkoarviot voivat olla paikkansapitäviä vasta, kun se on toiminut jo joitakin vuosia;

10.  panee kiinnostuneena merkille, että tietosuojavaltuutettu on käynnistänyt uuden avoimen kilpailun luodakseen erittäin pätevien tietosuoja-asiantuntijoiden reservin tulevien palvelukseenottotarpeidensa täyttämiseksi; toteaa henkilöstön palvelukseenottoa koskevan suunnittelun osalta, että tietosuojavaltuutettu on pyytänyt kohtuullista kuuden henkilöstön jäsenen lisäystä tietosuojaneuvoston perustamiseen liittyvien valmistelutöiden takia;

11.  toteaa, että vuosi 2018 oli tietosuojavaltuutetun kannalta merkittävä, koska vuonna 2016 annettiin asetus (EU) 2016/679(7) ja direktiivi (EU) 2016/680(8) tietosuojasääntöjen uudenaikaistamiseksi; huomauttaa, että asetuksen (EU) 2016/679 mukaiset uudet tehtävät ja vastuut edellyttävät tulevaisuudessa lisäresursseja; panee merkille, että tietosuojavaltuutetulla oli 97 henkilöstön jäsentä vuonna 2018 (55 vuonna 2013); pyytää kuitenkin tietosuojavaltuutettua arvioimaan, voitaisiinko mahdollisia tehokkuushyötyjä saavuttaa pelkästään tehtävien uudelleenorganisoinnilla ja uudelleenjaolla;

12.  toteaa, että tämän uuden lainsäädännön myötä perustettiin tietosuojaneuvosto, joka koostuu 28 jäsenvaltion tietosuojaviranomaisista ja tietosuojavaltuutetusta ja jonka tehtävänä on varmistaa asetuksen (EU) 2016/679 johdonmukainen täytäntöönpano kaikkialla unionissa; huomauttaa, että huomattavan paljon tietosuojavaltuutetun aikaa ja työpanosta alkuvuonna 2018 käytettiin tietosuojaneuvoston sihteeristön tukemiseen sekä osallistumiseen täysipainoisesti tietosuojaneuvoston työhön sen jäsenenä;

13.  toteaa, että henkilötietojen käsittelyä koskevien uusien sääntöjen perusteella myös unionin toimielinten ja elinten on varmistettava, että ne noudattavat näitä sääntöjä, ja tämä käsittää niiden tietoteknisen infrastruktuurin ja järjestelmien ylläpidon ja hallinnon; panee merkille, että tietosuojavaltuutettu on laajentanut alakohtaisten ohjeiden luetteloaan ja käynnistänyt ohjelman, jossa selvitetään, noudatetaanko sääntöjä unionin elimissä;

14.  toteaa, että Euroopan tietosuojaviranomaisten välille tarvitaan lisää avoimuutta ja yhteistyötä; korostaa tietosuojavaltuutetun ja jäsenvaltioiden kansallisten tietosuojaviranomaisten välisen yhteistyön merkitystä, jotta voidaan varmistaa tehokas valvonta sekä yhteistyö valmisteltaessa uutta oikeudellista kehystä; kehottaa tietosuojavaltuutettua antamaan talousarvion valvontavaliokunnalle tietoa kaikista saaduista tuloksista;

15.  toteaa, että tietosuojavaltuutettu julkaisee vuosittain tietoa muiden toimielinten kanssa tekemästään yhteistyöstä, joka käsittää esimerkiksi työterveys-, käännös- ja tulkkaus-, ateria- ja koulutuspalveluja koskevat yksikön tason sopimukset sekä kiinteistö-, logistiikka-, turvallisuus- ja tietotekniikkapalveluja koskevat hallinnolliset sopimukset; pitää myönteisenä, että tietosuojavaltuutetun ja tietosuojaneuvoston välillä on tehty lähinnä tietotekniikkaa koskeva yhteisymmärryspöytäkirja, jonka perusteella viimeksi mainittu uusi unionin elin voi hyötyä kaikesta tietosuojavaltuutetun viime vuosina tekemästä työstä;

16.  panee tyytyväisenä merkille tietosuojavaltuutetun aikomuksen (hankintaprosessien uudenaikaistamisen yhteydessä) ottaa käyttöön sähköinen työnkulku, jotta menettelyt voidaan toteuttaa paperittomina; pitää tärkeänä tietosuojavaltuutetun ja komission välistä yhteistyötä hankinnoissa, varainhoidossa ja henkilöresursseissa; pitää myönteisenä, että komission budjettipääosaston ja tietotekniikan pääosaston kanssa on tehty yksikön tason sopimus ABAC- ja Sysper II -työkaluista, kuten edellisessä vastuuvapausmietinnössä pyydettiin; kannustaa tietosuojavaltuutettua edistämään palvelujen digitalisointia koskevien johdonmukaisten toimintaperiaatteiden aikaansaamista;

17.  toteaa, että eettisten asiain neuvonantajan ensimmäinen toimintasuunnitelma pantiin kokonaisuudessaan täytäntöön ja että toisessa raportissa esitetään useita toimenpiteitä, kuten tietosuojavaltuutetun ja henkilöstön jäsenten menettelysääntöjen tarkistaminen, tarkistettu päätös ulkoisesta toiminnasta ja mahdollinen liittyminen unionin toimielinten uuteen avoimuusrekisteriin; kehottaa tietosuojavaltuutettua panemaan pyydetyt toimenpiteet täytäntöön mahdollisimman pian; suhtautuu myönteisesti eettisten toimintapuitteiden yhteydessä järjestettyihin tiedotustilaisuuksiin; pyytää, että seuraavassa vuotuisessa toimintakertomuksessa annettaisiin yksityiskohtaista tietoa eettisiin toimintapuitteisiin liittyvistä tuloksista;

18.  pitää myönteisenä, että vuonna 2016 hyväksytyt väärinkäytösten paljastajien suojelua koskevat sisäiset säännöt aiotaan päivittää, jotta voidaan lujittaa väärinkäytösten paljastajien ja väitettyjen tekijöiden suojelua; panee merkille tietyt suojatoimenpiteet, kuten riskinarvioinnin ja sen, että pääsyä asiaan liittyviin asiakirjoihin rajoitetaan tiukasti tiedonsaantitarpeen mukaan; kehottaa tietosuojavaltuutettua pyytämään, että eettisten asiain neuvonantaja kiinnittäisi tähän asiaan erityistä huomiota seuraavassa koko henkilöstölle järjestettävässä tiedotustilaisuudessa; panee tyytyväisenä merkille, että tietosuojavaltuutetun toimistossa ei ole toistaiseksi ollut yhtään väärinkäytösten paljastamiseen liittyvää tapausta;

19.  palauttaa mieliin kyberturvallisuuteen liittyvän tietosuojan merkityksen; on tyytyväinen siihen, että tietosuojavaltuutettu on antanut unionin toimielimille ohjeita siitä, miten ne voivat suojata henkilötietoja toteuttaessaan kyberturvallisuustoimenpiteitä, miten kattavat tietoturvallisuuden hallintajärjestelmät toimivat perustana sekä tietosuojaa että kyberturvallisuutta koskevien velvoitteiden täyttämiselle ja miten ne voivat täyttää henkilötietojen tietoturvaloukkauksia koskevat tiedoksianto- ja ilmoittamisvelvoitteensa; toteaa, että Cambridge Analytican toteuttamaan Facebook‑tietojen väärinkäyttöön liittyvä skandaali ja kasvava näyttö laittomasta puuttumisesta vaaleihin edellyttävät tietosuojavaltuutetulta toimia; korostaa, että tietosuojavaltuutetun on torjuttava mahdollista digitaalisten tietojen väärinkäyttöä;

20.  toteaa, että vapaat ja avoimen lähdekoodin ohjelmistot voivat luoda lisäarvoa tietosuojavaltuutetulle; korostaa erityisesti tällaisten ohjelmistojen roolia avoimuuden lisäämisessä ja toimittajariippuvuuteen liittyvien ongelmien ehkäisyssä; toteaa myös, että tällaisilla ohjelmistoilla voi olla mahdollista parantaa turvallisuutta, koska niillä voidaan tunnistaa ja korjata heikkouksia; suosittaa painokkaasti, että toimielimelle kehitetyt ohjelmistot asetetaan yleisesti saataville vapaan ja avoimen lähdekoodin ohjelmiston lisensseillä;

21.  on tyytyväinen siihen, että häirinnän kieltämistä koskeva päätös on asetettu koko henkilöstön saataville tietosuojavaltuutetun intranetsivustolla; panee tyytyväisenä merkille, että tietosuojavaltuutettu valmistelee parhaillaan häirinnän kieltämistä koskevan päätöksen tarkistamista sekä valtuutusta nimittää uusia luottamuksellista neuvontaa antavia henkilöitä; toteaa, että 69 prosenttia vuoden 2018 henkilöstökyselyyn vastanneista sanoi olevansa tietoisia työpaikkakiusaamista ja seksuaalista häirintää koskevasta nykyisestä toimintapolitiikasta; panee tyytyväisenä merkille, että vuonna 2018 koulutettiin yksi luottamuksellista neuvontaa antava henkilö;

22.  suhtautuu myönteisesti siihen, että tietosuojavaltuutetun ansioluettelo ja sidonnaisuuksia koskeva ilmoitus ovat saatavilla tietosuojavaltuutetun verkkosivustolla; toteaa, että ilmoitukset perustuvat pakostakin siihen, mitä asianosaiset itse haluavat ilmoittaa, eikä tietosuojavaltuutetulla tai eettisten asiain neuvonantajalla ole tutkintavaltuuksia varmistua ilmoitettujen tietojen todenperäisyydestä ja kattavuudesta; kehottaa tietosuojavaltuutettua yhdessä muiden unionin toimielinten ja elinten kanssa arvioimaan, miten järjestelmää voitaisiin parantaa;

23.  kehottaa tietosuojavaltuutettua takaamaan, että kaikki eettisiin toimintapuitteisiin liittyvät ohjeet ja menettelyt julkaistaan tietosuojavaltuutetun verkkosivustolla ja päivitetään säännöllisesti; kehottaa tietosuojavaltuutettua jatkamaan toimiaan, joiden tavoitteena on parantaa verkossa saatavilla olevia tietoja avoimuuden ja julkisen valvonnan mahdollistamiseksi;

24.  pitää valitettavana, ettei vuotuisessa toimintakertomuksessa ollut tarkempaa tietoa konkreettisista toimenpiteistä, jotka koskevat työhyvinvoinnin parantamista; on kuitenkin ilahtunut siitä, että vuonna 2018 on hyväksytty ja/tai toteutettu tiettyjä päätöksiä ja toimintaperiaatteita, ja mainitsee esimerkkeinä henkilöstökyselyä koskevan raportin sekä etätyötä ja mentorointia koskevat tarkistetut päätökset; pyytää tietosuojavaltuutettua antamaan asiasta tarkempaa tietoa seuraavassa vuotuisessa toimintakertomuksessa;

25.  on ilahtunut siitä, että tietosuojavaltuutettu päätti vuonna 2018 tarjota tulevaisuudessa vain palkallisia harjoittelujaksoja Blue Book -harjoitteluohjelmassa; huomauttaa, että tämä muutos tietosuojavaltuutetun harjoittelijoiden valintamenettelyyn tehtiin Euroopan oikeusasiamiehen annettua suosituksen, joka koskee palkallisten harjoittelujaksojen kelpoisuusperusteiden muuttamista; muistuttaa, että on taattava, että kaikille unionin toimielinten harjoittelijoille maksetaan asianmukainen korvaus, jottei lisättäisi taloudellisin perustein tapahtuvaa syrjintää;

26.  panee kiinnostuneena merkille, että tietosuojavaltuutetun henkilöstössä oli edustettuina 20 eri unionin kansalaisuutta (16 eri unionin kansalaisuutta vuonna 2017); toteaa sukupuolijakaumasta, että henkilöstöstä 40 prosenttia oli miehiä (32 prosenttia vuonna 2017) ja 60 prosenttia naisia; antaa tietosuojavaltuutetulle tunnustusta jatkuvista pyrkimyksistä tasapainottaa sukupuolten edustus, kun otetaan huomioon tietosuojavaltuutetun toimiston pienuus ja erityinen ydintoiminta;

27.  panee kiinnostuneena merkille, että tietosuojavaltuutettu sai neljä lisätoimistoa MTS‑rakennuksesta, jonka tietosuojavaltuutettu nykyisin jakaa oikeusasiamiehen kanssa; toteaa, että tietosuojavaltuutetun henkilöstön määrän, tietosuojaneuvoston sihteeristö mukaan lukien, odotetaan edelleen kasvavan vuonna 2020, joten pidemmälle menevä laajentuminen koko rakennukseen on tarpeen; tukee tietosuojeluvaltuutetun pyyntöä ja pyytää tiedottamaan talousarvion valvontavaliokunnalle kaikista asiaan liittyvistä toimista ja tuloksista;

28.  on tyytyväinen tietosuojavaltuutetun kohdennettuihin aloitteisiin ympäristöjalanjäljen pienentämiseksi; kannustaa tietosuojavaltuutettua laatimaan konkreettisen toimintasuunnitelman, jotta se voi pienentää ympäristöjalanjälkeään;

29.  on ilahtunut siitä, että tietosuojavaltuutetun viestintätoiminnan merkitys on korostunut huomattavasti viime vuosina; panee merkille toimet, joita on toteutettu tietosuojavaltuutetun verkkonäkyvyyden vaikuttavuuden lisäämiseksi; panee merkille, että vuonna 2018 järjestettiin kaksi tärkeää viestintäkampanjaa, nimittäin etiikkakysymyksiin keskittynyt kansainvälinen konferenssi (jolla tavoitettiin mahdollisimman laaja yleisö osallistumaan keskusteluun digitaalisesta etiikasta) ja joulukuussa 2018 viestintäkampanja unionin toimielimiä koskevasta uudesta tietosuoja-asetuksesta;

30.  toteaa, että tietosuojavaltuutettu käyttää keskeisiä tulosindikaattoreita voidakseen seurata työtään ja resurssien käyttöään; panee tyytyväisenä merkille, että vuonna 2018 tietosuojavaltuutettu saavutti tai ylitti useimmissa keskeisissä tulosindikaattoreissa asetetut tavoitteet (esimerkiksi indikaattorissa 4 ”sidosryhmien kiinnostuksen taso”, jossa tavoitteena oli 10 kuulemista, kuulemisia oli 13); toteaa, että asiaan liittyvien strategisten tavoitteiden täytäntöönpanossa on edistytty hyvin eikä korjaavia toimenpiteitä tarvita; kannustaa tietosuojavaltuutettua jatkamaan edelleen tämänsuuntaista työtä;

31.  pitää myönteisenä, että tietosuojavaltuutettu noudattaa lähes kaikkia 16:ta sisäisen valvonnan standardia, joita seurataan säännöllisesti, jotta voidaan varmistaa tavoitteiden taloudellinen, tehokas ja tuloksellinen saavuttaminen; huomauttaa, että sisäinen tarkastus toteutti seurantatarkastuksen, joka koski sisäisen valvonnan standardien tarkastelun avoinna olleita suosituksia, ja totesi, että sisäisen valvonnan taso on tyydyttävä ja vaikuttava;

32.  toteaa, että sisäinen tarkastus toteutti kyselyn, jossa keskityttiin kolmeen pääalueeseen, jotka olivat tietosuojavaltuutetun hallintotapa tietosuojaneuvoston yhteydessä, henkilöstö-, talousarvio- ja varainhallinnon toteuttamiskehys sekä logistinen tuki tietosuojaneuvoston ja tietosuojavaltuutetun tukiryhmille ja jotka siis otettiin lähemmän tarkastelun kohteeksi; huomauttaa, että sisäinen tarkastus antoi loppuraportin, jonka mukaan kaikki suositukset ovat vain ”pohdittavia asioita” eivätkä edellytä sen mukaan mitään jatkotoimia;

33.  toteaa, että käännöksiin käytettiin 337 057,35 euroa tietosuojavaltuutetun ja 516 461,90 euroa tietosuojaneuvoston toiminnan osalta; huomauttaa, että tietosuojavaltuutettu saa tietyn kiintiön verran käännöksiä ilmaiseksi komission käännöstoimen pääosastolta; panee merkille, että usein toistuva tarve käännöksiin kaikilla unionin virallisilla kielillä yhdistettynä tietosuojavaltuutetun toimiston pienuuteen tarkoittaa, että käännöstoiminta on mahdotonta toteuttaa sisäisesti siten, että kustannukset ja hyödyt pysyvät tasapainossa;

34.  panee merkille, että henkilöstön virkamatkat kirjataan integroituun virkamatkojen käsittelyjärjestelmään ja virkamatkaraportti ladataan kululaskelmaan asiakirjatodisteena; on ilahtunut vuotuisessa toimintakertomuksessa annetuista, edellisessä vastuuvapausmietinnössä pyydetyistä tiedoista, sillä niiden mukaan virkamatkojen määrässä ja kustannuksissa ei ole neljän viime vuoden aikana ollut merkittäviä eroja;

35.  panee tyytyväisenä merkille, että tietosuojavaltuutettu on hyvänä esimerkkinä ja asettaa vuotuisen toimintakertomuksen toimittamisen määräajaksi tilivuotta seuraavan vuoden 31. maaliskuuta; pitää siten myönteisenä, että tietosuojavaltuutettu hyväksyi vuotuisen toimintakertomuksensa 26. maaliskuuta 2019, jolloin vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle jäi enemmän aikaa syventyä siihen ja se voi paremmin toteuttaa vastuuvapausmenettelyn;

36.  korostaa kaikkea viime vuosina tehtyä työtä sellaisilla aloilla kuin tulosbudjetointi, eettiset toimintapuitteet kaikkine niihin liittyvine sääntöineen ja menettelyineen, tehostetut viestintätoimet ja lisääntyneet toimenpiteet avoimuuden parantamiseksi; panee tyytyväisenä merkille toimielinten välisten yksikön tason sopimusten ja yhteistyösopimusten merkittävän määrän; korostaa unionin toimielinten ja elinten välisen yhteistyön ja kokemustenvaihdon merkitystä; kehottaa analysoimaan mahdollisuutta virallistaa verkostoitumistoimia eri aloilla parhaiden käytäntöjen jakamiseksi ja yhteisten ratkaisujen kehittämiseksi;

37.  korostaa, että Yhdistyneen kuningaskunnan eroamisella Euroopan unionista on merkittävä vaikutus tietosuojavaltuutetun suunniteltuun toimintaan; painottaa, että on tärkeää neuvotella Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa pikaisesti tietosuojasopimus.

(1) EUVL L 57, 28.2.2018.
(2) EUVL C 327, 30.9.2019, s. 1.
(3) EUVL C 340, 8.10.2019, s. 1.
(4) EUVL C 340, 8.10.2019, s. 9.
(5) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(6) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
(7) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27. huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1).
(8) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/680, annettu 27. huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta toimivaltaisten viranomaisten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä rikosten ennalta estämistä, tutkimista, paljastamista tai rikoksiin liittyviä syytetoimia tai rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanoa varten sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja neuvoston puitepäätöksen 2008/977/YOS kumoamisesta (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 89).


Vastuuvapaus 2018: EU:n yleinen talousarvio – Tilintarkastustuomioistuin
PDF 139kWORD 50k
Päätös
Päätöslauselma
1. Euroopan parlamentin päätös 13. toukokuuta 2020 vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018, pääluokka V – Tilintarkastustuomioistuin (2019/2059(DEC))
P9_TA(2020)0088A9-0031/2020

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2018(1),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin konsolidoidun tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018 (COM(2019)0316 – C9‑0054/2019)(2),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle vuonna 2018 toimitetuista sisäisistä tarkastuksista,

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018 sekä toimielinten vastaukset(3),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman(4) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan 10 kohdan sekä 317, 318 ja 319 artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(5) ja erityisesti sen 55, 99, 164, 165 ja 166 artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046(6) ja erityisesti sen 59, 118, 260, 261 ja 262 artiklan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0031/2020),

1.  myöntää tilintarkastustuomioistuimen pääsihteerille vastuuvapauden tilintarkastustuomioistuimen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018;

2.  esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

2. Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. toukokuuta 2020, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018, pääluokka V – Tilintarkastustuomioistuin (2019/2059(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018, pääluokka V – Tilintarkastustuomioistuin,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0031/2020),

A.  haluaa korostaa vastuuvapauden myöntävänä viranomaisena vastuuvapausmenettelyn yhteydessä, että unionin toimielinten demokraattista legitimiteettiä on erityisen tärkeää vahvistaa edelleen lisäämällä avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta sekä soveltamalla tulosbudjetoinnin käsitettä ja noudattamalla henkilöresursseja koskevaa hyvää hallintotapaa;

1.  panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen tilinpäätöksen tarkastaa ulkoinen tilintarkastusyritys, PricewaterhouseCoopers Sàrl, jotta tarkastuksessa voidaan soveltaa samoja avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden periaatteita kuin tilintarkastustuomioistuin soveltaa tarkastuskohteisiinsa; panee tyytyväisenä merkille, että ulkoisen tarkastajan kertomuksessa todetaan, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan tilintarkastustuomioistuimen taloudellisesta asemasta 31 päivältä joulukuuta 2018 sekä sen toimien tuloksista, rahavirroista ja nettovarallisuuden muutoksista päättyneeltä varainhoitovuodelta;

2.  korostaa, että vuonna 2018 tilintarkastustuomioistuimen lopulliset määrärahat olivat yhteensä 146 469 000 euroa (141 240 000 euroa vuonna 2017) eli määrärahat kasvoivat 3,70 prosenttia vuodesta 2017 (hintatason nousuksi Luxemburgissa arvioidaan 1,9 prosenttia); panee merkille, että 96,21 prosenttia kaikista määrärahoista sidottiin vuoden 2018 loppuun mennessä (97,73 prosenttia vuonna 2017 ja 99 prosenttia vuonna 2016) ja että 94,73 prosenttia kaikista määrärahoista maksettiin vuonna 2018 (94,27 prosenttia vuonna 2017 ja 93,29 prosenttia vuonna 2016);

3.  korostaa, että tilintarkastustuomioistuimella on luonteeltaan puhtaasti hallinnollinen talousarvio, joka liittyy toimielimen henkilöstömenoihin (osasto 1) sekä kiinteistöihin, irtaimeen omaisuuteen, laitteisiin ja sekalaisiin hallinnosta johtuviin menoihin (osasto 2); on huolissaan osaston 2 määrärahojen jatkuvasta ylimitoituksesta, sillä maksusitoumusaste oli 59,13 prosenttia (57,13 prosenttia vuonna 2017) ja maksatusaste 55,11 prosenttia (55,75 prosenttia vuonna 2017);

4.  panee merkille, että varainhoitovuodelle 2019 siirrettyjen maksusitoumusten määrä oli 6 068 597 euroa eli 4,1 prosenttia vuoden 2018 talousarviosta (vuoden 2017 talousarviosta siirrettiin 7 908 250 euroa eli 5,5 prosenttia vuodelle 2018); panee merkille, että suurin määrärahasiirrossa mukana ollut määrä oli 4 310 280 euroa, joka siirrettiin luvussa 21 (Tietojenkäsittely, laitteet ja irtain omaisuus: hankinta, vuokraus ja ylläpito) tietotekniikkahankkeisiin, jotka olivat vielä käynnissä vuoden 2018 lopussa;

5.  pitää yleisesti ottaen valitettavana, että tilintarkastustuomioistuimen vuoden 2018 vuosikertomuksen 10. luku ”Hallinto” ja sen päätelmät ovat melko suppeat, olkoonkin, että monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeen 5 ”Hallinto” riskitasoa pidetään alhaisena; pyytää laajentamaan 10. lukua koskevaa tarkastustyötä, jotta kunkin toimielimen hallintomenoihin liittyvät puutteet tulevat arvioiduiksi;

6.  panee tyytyväisenä merkille, että yleisesti ottaen tilintarkastustuomioistuin on viime vuosina noudattanut moitteettomasti talousarviota koskevaa kurinalaisuutta, jotta sen hallintokustannukset pysyisivät vakaina mutta sen ydintoimintaan ei kohdistuisi kielteisiä vaikutuksia; panee merkille, että vuodeksi 2018 ei pyydetty lisätoimia ja että tilintarkastustuomioistuimen henkilöstötaulukossa oli näin ollen (vuoden 2017 tapaan) yhteensä 853 hyväksyttyä toimea;

7.  panee tyytyväisenä merkille toimet, jotka tilintarkastustuomioistuin on toteuttanut voidakseen julkaista vuotuisen toimintakertomuksensa 5. toukokuuta mennessä seuraavana vuonna ja hyväksyä lopullisen tilinpäätöksensä 31. toukokuuta mennessä; on yhtä mieltä siitä, että tilintarkastustuomioistuimelle on annettava riittävästi aikaa tarkastustyönsä suorittamiseen, kuten unionin talousarvion toteuttamista koskevassa tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksessa on todettu; ehdottaa kuitenkin, että tilintarkastustuomioistuin keskustelee asiasta tarkemmin parlamentin talousarvion valvontavaliokunnan ja muiden asiaankuuluvien toimijoiden kanssa, jotta vastuuvapausmenettelyn kestoa voidaan arvioida paremmin;

8.  pitää hyvänä ajatuksena vuotuiseen toimintakertomukseen sisältyvää taulukkoa, joka osoittaa komission ja muiden toimielinten kanssa allekirjoitetut eri yksikön tason sopimukset, jotka koskevat muun muassa henkilöresursseihin liittyviä kysymyksiä, kääntämistä ja infrastruktuuria, ja jossa ilmoitetaan niiden talousarviovaikutukset; panee huolestuneena merkille, että tilintarkastustuomioistuimen henkilöstöä koskevien asioiden hallinnointiin ja virkamatkojen hallinnointiin liittyviä henkilökohtaisten etuuksien hallinto- ja maksutoimiston menoja koskevan yksikön tason sopimuksen arvo nousi 325 000 euroon vuonna 2018 (180 000 euroa vuonna 2017) uuden sopimuksen vuoksi; muistuttaa toimielinten välisen yhteistyön merkityksestä;

9.  arvostaa tilintarkastustuomioistuimen pyrkimyksiä käyttää virka-autojaan mahdollisimman kustannustehokkaasti; panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin allekirjoitti osana yhteistyötä tuomioistuimen kanssa virka-autoja koskevan nelivuotisen toimielinten välisen leasingsopimuksen, mikä johti edullisempiin leasinghintoihin ja ympäristökriteerien käyttöönottoon;

10.  panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin päätti tarkistaa virka-autojen käyttöä koskevia sääntöjä ja että uusien sääntöjen mukaan jäsenet ja pääsihteeri voivat käyttää virka-autoja muihin kuin virkatehtävien hoitamiseen liittyviin matkoihin 100 euron kiinteällä kuukausimaksulla, johon lisätään tietyt kulut ja maksut; panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin odottaa tästä koituvan huomattavia säästöjä verrattuna nykyisten sääntöjen mukaiseen tilanteeseen; toteaa, että uusia sääntöjä sovelletaan 1. tammikuuta 2020 alkaen; on sitä mieltä, että virka-autoja ei pitäisi missään tilanteessa käyttää yksityisiin tarkoituksiin; katsoo, että tällainen käytäntö voi vahingoittaa tilintarkastustuomioistuimen ja yleisesti unionin toimielinten mainetta; pyytää siksi tilintarkastustuomioistuinta harkitsemaan asiaa uudelleen ja pitämään parlamentin ajan tasalla;

11.  panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin hyväksyi vuosiksi 2018–2020 uudet keskeiset tulosindikaattorit, jotka koostuvat indikaattoreista, jotka tarjoavat yleiskuvan sen työn tulosten levittämisestä ja vaikutuksista ja siitä vallitsevista käsityksistä; panee merkille, että keskeiset tulosindikaattorit koskevat muun muassa tilintarkastustuomioistuimen esiintymistä parlamentissa, neuvostossa ja kansallisissa parlamenteissa sekä julkaistujen (eikä pelkästään hyväksyttyjen) erityiskertomusten lukumäärää; panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuimen työ on selvästi tehostunut, minkä osoittaa se, että erityiskertomusten lukumäärä kasvoi 25 prosenttia vuodesta 2008 ja että esiintymiset parlamentissa lisääntyivät 47 prosenttia, esiintymiset neuvostossa 39 prosenttia ja esiintymiset kansallisissa parlamenteissa 164 prosenttia vuodesta 2017; pyytää tilintarkastustuomioistuinta harkitsemaan tarkastusten lisäarvon sisällyttämistä keskeisiin tulosindikaattoreihinsa ja raportoimaan jatkuvasti suositustensa täytäntöönpanosta;

12.  on tyytyväinen siihen, että tiedotusvälineiden kiinnostus tilintarkastustuomioistuimeen on lisääntynyt voimakkaasti ja erityisesti sen erityiskertomukset saavat paljon näkyvyyttä; pitää myönteisenä, että tilintarkastustuomioistuin aikoo jatkaa julkaisujensa tunnetuksi tekemistä sosiaalisen median kanavien kautta; panee kiinnostuneena merkille, että useimmat tilintarkastustuomioistuimen julkaisut ovat saatavilla sen verkkosivustolla linkin ”Hae julkaisuista” kautta; panee merkille, että vuonna 2018 medianäkyvyys oli suurin eurooppalaista suurten nopeuksien rautatieverkkoa, Euroopan keskuspankin pankkeihin kohdistaman kriisinhallinnan toiminnallista tehokkuutta sekä Turkin-pakolaisavun koordinointivälinettä koskeneilla erityiskertomuksilla; suhtautuu myönteisesti tilintarkastustuomioistuimen digitaalisen viestinnän strategiaan, joka koskee yhteistyötä toimielinten ulkopuolisten sidosryhmien (kuten ajatushautomoiden, kansalaisjärjestöjen, toimialajärjestöjen ja tutkijoiden) kanssa, jotka voivat toimia tilintarkastustuomioistuimen viestien voimistajina; kannustaa lisäksi käyttämään itseisännöityjä vapaita ja avoimen lähdekoodin verkkoyhteisöalustoja, joissa kiinnitetään erityistä huomiota käyttäjien tietosuojaan;

13.  panee tyytyväisenä merkille, että kun huomioon otetaan myös sosiaalinen media, medianäkyvyys kaiken kaikkiaan lähes kolminkertaistui vuonna 2018 vuoteen 2017 nähden (mainintojen määrä verkkojulkaisuissa ja sosiaalisessa mediassa kasvoi noin 15 500 maininnasta yli 44 000 mainintaan); panee merkille, että vuonna 2018 tilintarkastustuomioistuimen tuotteita koskevia julkaisuja sen virallisilla tileillä sosiaalisessa mediassa katsottiin noin 11 miljoonaa kertaa, mikä on lähes 18 kertaa enemmän kuin vuonna 2017; panee merkille, että vuonna 2018 tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksista julkaistiin yli 11 000 verkkoartikkelia, kun vuonna 2013 verkkoartikkeleita oli 1 500;

14.  toteaa, että erityiskertomuksia julkaistiin 35 (28 vuonna 2017), yleisluonteisiin tarkastuksiin perustuvia julkaisuja 9 (2 vuonna 2017) ja lausuntoja 10 (5 vuonna 2017); panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuin on varainhoitoasetuksen mukaisesti pyrkinyt yleensä laatimaan erityiskertomuksensa 13 kuukauden kuluessa, mutta toteaa, että vuonna 2018 julkaistujen erityiskertomusten laatimiseen kului keskimäärin 15,2 kuukautta; painottaa kuitenkin, että 35 erityiskertomuksesta 15 (43 prosenttia) laadittiin alle 13 kuukaudessa (29 prosenttia vuonna 2017);

15.  panee huolestuneena merkille, että tilintarkastustuomioistuin valitsi monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeesta 5 ”Hallinto” kaikkien unionin toimielinten ja elinten osalta yhteensä 45 tapahtuman otoksen (55 tapahtuman otoksen vuonna 2017 ja 100:n vuonna 2016); toteaa, että tarkoituksena oli poimia edustava otos otsakkeen 5 kaikista menoista, jotka edustavat 6,3:a prosenttia unionin talousarviosta; panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen tulosten perusteella hallintomenoihin liittyvä riski on vähäinen; katsoo kuitenkin, että ”muihin toimielimiin” liittyvien valittujen tapahtumien määrä ei ole riittävä, ja pyytää tilintarkastustuomioistuinta lisäämään tarkastettavien tapahtumien määrää vähintään 10 prosentilla; pyytää tilintarkastustuomioistuinta harkitsemaan, että se esittäisi unionin toimielimiä koskevan erillisen vuosikertomuksen samalla tavoin kuin se tekee jo unionin virastojen osalta; pyytää tilintarkastustuomioistuinta pitämään parlamentin ajan tasalla tältä osin;

16.  panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuimen verkkosivustolla olevassa avoimuutta koskevassa osiossa on tilintarkastustuomioistuimen kokouskalenteri ja taulukko, jossa esitetään tilintarkastustuomioistuimen jäsenten virkamatkat (niiden ajankohta, paikka, tarkoitus ja kustannukset), sekä linkit aiheeseen liittyviin asiakirjoihin ja muihin avoimuusportaaleihin;

17.  huomauttaa, että tilintarkastustuomioistuin otti 1. tammikuuta 2019 käyttöön läsnäolorekisterin, johon kirjataan sen jäsenten osallistuminen tilintarkastustuomioistuimen ja sen jaostojen ja komiteoiden kokouksiin; pyytää tilintarkastustuomioistuinta raportoimaan näistä asioista parlamentin talousarvion valvontavaliokunnalle seuraavassa vuotuisessa toimintakertomuksessaan;

18.  kehottaa tilintarkastustuomioistuinta vahvistamaan menettelyt jäsenten vuosi- ja sairauslomien ja muiden poissaolojen kirjaamiseksi, jotta voidaan varmistaa, että kaikki jäsenten lomat tosiasiallisesti kirjataan; painottaa, että nykyinen käytäntö saattaa vaarantaa unionin kansalaisten ja unionin toimielinten luottamuksen tilintarkastustuomioistuimeen;

19.  panee kiinnostuneena merkille, että tilintarkastustuomioistuin kerää tietoja jäsenten työhön liittyvistä virkamatkoista arvioidakseen, kuuluiko suunniteltu toiminta tilintarkastustuomioistuimen edun piiriin; pitää myönteisenä, että jäsenet toimittavat tavattavien henkilöiden nimet ja tehtävänimikkeet, yleiskuvauksen käsiteltävistä aiheista sekä tapauksen mukaan tarvittavat tiedot sisältävän kutsun mahdollisten väärinkäytösten riskin pienentämiseksi;

20.  panee merkille, että jäsenten virkamatkoja koskevia sääntöjä selventävä päätös tuli voimaan 1. helmikuuta 2018; panee merkille, että päätöksessä määritellään erityisesti tiedot, jotka on toimitettava matkamääräystä pyydettäessä;

21.  panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin päätti sisäisen valvonnan järjestelmänsä puitteissa siirtää helmikuusta 2018 alkaen tulojen ja menojen hyväksyjälle kuuluvan toimivallan jäsenten virkamatka- ja edustuskuluihin liittyvien tilien osalta pääsihteerille; panee merkille, että näihin menoihin sovelletaan nyt pääsihteeristön yksiköiden käyttämää yleistä valvontajärjestelmää, johon kuuluu riskinhallintaa sekä ennakko- ja jälkivalvontaa, ja ne sisältyvät myös edelleenvaltuutettujen ja valtuutettujen tulojen ja menojen hyväksyjien vuotuiseen lausumaan; pitää erittäin valitettavana, että tilintarkastustuomioistuin ryhtyi toimiin tässä asiassa vasta erään varsin kriittisen tilanteen jälkeen;

22.  panee merkille, että sisäinen tarkastus tarkasteli vuoden 2018 vuotuisia valvontakertomuksia ja edelleenvaltuutettujen tulojen ja menojen hyväksyjien lausumia arvioidakseen toimitettujen tietojen luotettavuutta; panee merkille, että pääsihteeri pyysi valvontakertomuksia kaikilta osastoilta; toteaa, että sisäinen tarkastus vahvistaa yksiköiden suorittamien ennakko- ja jälkitarkastusten luotettavan laadun ja että tarkastuskertomuksiin sisältyvät tiedot ovat kaiken kaikkiaan luotettavia;

23.  panee merkille tilintarkastustuomioistuimen tekemän päätöksen suorittaa vuosien 2012–2018 osalta virkamatkakuluja ja virka-autojen käyttöä koskeva sisäinen tarkastus ja toteaa, että se saatiin päätökseen heinäkuussa 2019; panee merkille, että tarkastuskertomuksessa todettiin, että valtaosa sisäisen tarkastuksen tarkastamista satunnaisotannalla valituista toimista oli sovellettavien sääntöjen ja menettelyjen mukaisia; pitää valitettavana, että kertomuksessa todettiin myös, että ennen vuosien 2017–2018 uudistuksia tilintarkastustuomioistuimen hallinto- ja valvontajärjestelmissä oli tiettyjä puutteita; panee lisäksi merkille, että kertomuksessa todettiin, että vuosien 2017–2018 uudistuksilla tosiasiassa korjattiin nämä valvontajärjestelmien puutteet ja että nykyiset hallinto- ja valvontamenettelyt ovat yleisesti ottaen luotettavia;

24.  panee merkille, että kyseisen tarkastuskertomuksen perusteella ei ole havaittu merkkejä siitä, että jäsenet tai entiset jäsenet olisivat käyttäneet asemaansa väärin; toteaa, että tarkastuskertomuksen jälkeen ei ole tehty muita sisäisiä tutkimuksia;

25.  toteaa, että Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) on toimittanut erästä entistä jäsentä koskevan kertomuksensa Luxemburgin oikeusviranomaisille; panee merkille, että tämän entisen jäsenen koskemattomuus on pidätetty; panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin on perinyt entiseltä jäseneltä takaisin 153 407,58 euroa;

26.  panee merkille, että OLAF käynnisti vuonna 2016 tutkimuksen erään tilintarkastustuomioistuimen nykyisen jäsenen mahdollisesta matka- ja oleskelukulujen väärinkäytöstä hänen ollessaan parlamentin jäsen; toteaa, että OLAF sai tapauksen käsittelyn päätökseen syyskuussa 2019 ja suositti parlamentille 11 243 euron takaisinperintää; panee merkille, että tapauksen johdosta ei ole annettu mitään kurinpidollisia tai oikeudellisia suosituksia eikä tilintarkastustuomioistuimelle annettu mitään suosituksia;

27.  panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuimen jäseniin sovelletaan menettelysääntöjä, jotka sääntelevät jäsenten riippumattomuutta, puolueettomuutta, rehellisyyttä, sitoutuneisuutta, kollegiaalisuutta, luottamuksellisuutta, vastuuntuntoisuutta ja velvoitteita toimikauden päätyttyä; panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuin julkaisee verkkosivustollaan selvitykset jäsenten sidonnaisuuksista (selvitykset taloudellisista sidonnaisuuksista ja ulkopuolisesta toiminnasta) ja ansioluettelot, joten tilintarkastustuomioistuin on muiden unionin toimielinten tavoin julkisen valvonnan alainen;

28.  on huolissaan siitä, että selvitykset sidonnaisuuksista perustuvat siihen, mitä asianosaiset itse haluavat ilmoittaa, eikä tilintarkastustuomioistuimella tai sen eettisellä komitealla ole nykyinen oikeudellinen kehys huomioon ottaen tutkintavaltuuksia, jotta voitaisiin varmistaa ilmoitettujen tietojen todenperäisyys ja kattavuus; kehottaa tilintarkastustuomioistuinta varmistamaan, että jäsenet toimittavat pikemminkin selvityksen sidonnaisuuksista kuin ilmoituksen eturistiriidattomuudesta; korostaa, että nykyisiä menettelyjä, myös eettisen komitean menettelyjä, on vahvistettava, jotta varmistetaan, ettei eturistiriitoja ilmene; pyytää tilintarkastustuomioistuinta raportoimaan mahdollisesta edistyksestä;

29.  panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuin on julkaissut eettiset ohjeet, joita sovelletaan kaikkiin jäseniin ja henkilöstöön; pitää myönteisenä, että eettinen komitea keskustelee kaikista merkityksellisinä pitämistään eettisluonteisista asioista sekä arvioi tilintarkastustuomioistuimen jäsenten toimielimen ulkopuolella hoitamia tehtäviä; panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen henkilöstön jäsenten joukosta on nimitetty eettisiä neuvonantajia tavoitteena varmistaa, että kaikilla henkilöstön jäsenillä on oikeus ja mahdollisuus saada luottamuksellista ja puolueetonta neuvontaa arkaluonteisista kysymyksistä, kuten eturistiriidoista, lahjojen vastaanottamisesta ja siitä, miten antaa tietoja vakavista sääntöjenvastaisuuksista (väärinkäytösten paljastaminen);

30.  korostaa, että tilintarkastustuomioistuin tarjoaa kaikille henkilöstön jäsenille nimenomaan julkisen sektorin etiikkaa koskevaa koulutusta, joka on pakollinen uusille henkilöstön jäsenille ja johon sisältyy väärinkäytösten paljastamista (muun muassa noudatettavaa menettelyä sekä henkilöstön jäsenten oikeuksia) koskeva osuus; panee tyytyväisenä merkille, että sisäisissä ohjeissa etiikkaa koskevista usein kysytyistä kysymyksistä annetaan esimerkkejä, joiden tarkoituksena on helpottaa mahdollisten eturistiriitojen tunnistamista; kehottaa tilintarkastustuomioistuinta tehostamaan edelleen toimiaan parantamalla tiedotusta ja viestintää sekä toteuttamalla valvontatoimia;

31.  korostaa, että eettisten toimintapuitteiden on koostuttava säännöistä, joilla ehkäistään, tunnistetaan ja vältetään mahdolliset eturistiriidat; panee merkille, että Puolan ja Kroatian ylimpien tarkastuselinten asiantuntijat ovat tarkastelleet tilintarkastustuomioistuimen eettisiä toimintapuitteita; panee merkille lopullisen vertaisarviointiraportin; kehottaa tilintarkastustuomioistuinta ilmoittamaan parlamentille kaikista jatkotoimista, joista päätetään vertaisarvioinnin tulosten perusteella;

32.  panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuin on luonut väärinkäytösten paljastamista varten kanavia, joilla varmistetaan väärinkäytösten paljastajien asianmukainen suojelu, sekä julkaissut asiaa koskevat menettelytapasäännöt; toteaa, että verkkosivustolla on yhteydenottolomake vakavista väärinkäytöksistä ilmoittamista varten; panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuimen kotisivulla on linkki sivulle, jolla on tietoa siitä, miten voi ilmoittaa petostapauksista OLAFille;

33.  panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin järjestää edelleen johtajille, uudelle henkilöstölle ja henkilöresursseista vastaavalle henkilöstölle koulutusta ja esityksiä tietoisuuden lisäämiseksi häirinnästä työympäristössä; panee lisäksi merkille, että häirinnän torjunnasta vastaavat yhteyshenkilöt saavat asiaankuuluvaa koulutusta vuosittain; panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin tehosti vuonna 2017 häirinnän vastaisia sääntöjään ja näiden sääntöjen tarkoituksena on välttää häirintätilanteita, ylläpitää tyydyttävää työympäristöä ja helpottaa henkilöiden välisten konfliktien ratkaisemista sopimalla;

34.  suhtautuu myönteisesti tilintarkastustuomioistuimen henkilöstönsä hyvinvoinnin varmistamiseksi toteuttamiin toimiin, kuten joustavan työajan ja etätyön mahdollistamiseen, yhdenvertaisia mahdollisuuksia koskeviin esityksiin ja maksuttomiin psykologilla käynteihin; panee kuitenkin merkille, että työuupumistapauksia oli vuonna 2018 kolme; pyytää siksi tilintarkastustuomioistuinta arvioimaan, jakautuuko työtaakka oikeassa suhteessa tiimien ja henkilöstön jäsenten kesken;

35.  panee merkille, että vuonna 2018 tehtiin yksi häirintää koskeva virallinen kantelu ja että sukupuolista häirintää koskevat tosiseikat vahvistettiin; panee merkille, että ennaltaehkäiseviin ja kurinpidollisiin toimenpiteisiin päättyneen menettelyn loppuun saattaminen kesti viisi kuukautta kantelun jättämispäivästä;

36.  korostaa, että kuten entisten korkeiden virkamiesten ammattitoimintaa palvelussuhteen päätyttyä koskevassa henkilöstösääntöjen 16 artiklan kolmannessa kohdassa mainitaan, tilintarkastustuomioistuin julkaisee tiedot korkeiden virkamiesten ammattitoiminnasta palvelussuhteen päättymisen jälkeen; panee myös merkille asiaan liittyvien sääntöjen julkaisemisen sen verkkosivustolla;

37.  panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin ja OLAF tekevät tiivistä yhteistyötä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi; panee lisäksi merkille, että vuonna 2018 tilintarkastustuomioistuin ilmoitti yhdeksän tarkastustensa yhteydessä paljastunutta petosepäilytapausta (vuonna 2017 se ilmoitti 13 tapausta); onnittelee tilintarkastustuomioistuinta siitä, että käynnissä olleet neuvottelut johtivat toukokuussa 2019 allekirjoitettuun tilintarkastustuomioistuimen ja OLAFin väliseen hallinnolliseen yhteistyöjärjestelyyn, jolla pyritään helpottamaan käytännön työsuhteita kyseisten elinten välillä erityisesti petosepäilyistä ilmoittamisen osalta ja järjestämään yhteisen edun mukaisia toimia, kuten koulutusta, työpajoja tai henkilöstövaihtoa;

38.  pitää valitettavana, että vuoden 2017 vastuuvapauspäätöslauselmaa koskevassa tilintarkastustuomioistuimen seurantakertomuksessa annetaan vain suppeita vastauksia parlamentin huomautuksiin; korostaa, että ilman seurantatietoja parlamentin talousarvion valvontavaliokunta ei voi todeta, onko tilintarkastustuomioistuin pannut parlamentin suositukset täytäntöön; kehottaa tilintarkastustuomioistuinta sisällyttämään seuraavaan seurantakertomukseensa kaikki tarvittavat parlamentin suositusten täytäntöönpanoon liittyvät vastaukset ja yksityiskohtaisemmat selitykset;

39.  toteaa, että Yhdistyneen kuningaskunnan eroaminen unionista ei vaikuta merkittävästi tilintarkastustuomioistuimen rakenteeseen ja henkilöresursseihin; panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin on sitoutunut käyttämään henkilöstösääntöjen 49 artiklan mukaista harkintavaltaansa siten, että virkamiehiä ei irtisanota pelkästään sillä perusteella, että he eivät enää ole minkään jäsenvaltion kansalaisia; panee merkille, että väliaikaisten ja sopimussuhteisten toimihenkilöiden osalta tilintarkastustuomioistuin on lain mukaan velvollinen tutkimaan jokaisen tapauksen erikseen ja sallimaan poikkeukset, jos ne ovat perusteltuja yksikön edun vuoksi; pitää hyvänä, että tilintarkastustuomioistuin on sitoutunut käyttämään tätä mahdollisuutta poikkeusten sallimiseen avoimesti ja läpinäkyvästi; panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin aikoo perustaa arviointinsa yksinomaan yksikön etuun;

40.  painottaa, että tilintarkastustuomioistuin on sitoutunut parantamaan sukupuolijakaumaa kaikilla hallinnon tasoilla; panee merkille, että 45 prosenttia sen tarkastajista ja hallintohenkilöstöstä on naisia ja sen palveluksessa työskentelee siis lähes yhtä paljon naisia ja miehiä; panee merkille, että johtohenkilöstöstä 38 prosenttia eli 24 on naisia ja että 10 johtajasta kolme on naisia; kehottaa tilintarkastustuomioistuinta jatkamaan toimiaan sukupuolten tasapuolisen edustuksen edistämiseksi erityisesti johtotehtävissä ja ylemmissä johtotehtävissä; panee tyytyväisenä merkille, että naisten osuus tarkastusjaostojen johtotehtävissä nousi 7 prosentista vuonna 2015 lähes 24 prosenttiin vuoden 2018 lopussa (20 prosenttia vuonna 2017); panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen kaudella 2018–2020 soveltamassa, helmikuussa 2018 hyväksytyssä yhtäläisten mahdollisuuksien politiikassa kiinnitetään huomiota myös ikään ja toimintarajoitteisiin liittyviin kysymyksiin;

41.  toteaa jälleen, että tilintarkastustuomioistuimen 28 jäsenestä vain kuusi (vuonna 2016 neljä) on naisia; painottaa sukupuolten epätasapainoa jäsenten keskuudessa; muistuttaa, että jäsenvaltioiden olisi kannustettava aktiivisemmin naisia hakemaan tällaisiin tehtäviin; toteaa jälleen, että neuvoston olisi aina esitettävä nimitysmenettelyssä vähintään kaksi ehdokasta, yksi nainen ja yksi mies;

42.  panee merkille, että käännöstyömäärän kasvua on kompensoitu tehokkuuseduilla, jotka on saatu virtaviivaistamalla tilintarkastustuomioistuimen sisäisiä menettelyjä, muun muassa keskittämällä käännösten esi- ja jälkikäsittely; toteaa, että tämän ansiosta sivukohtaiset kustannukset ovat laskeneet merkittävästi (yli 10 prosenttia vuoteen 2017 verrattuna);

43.  toteaa jälleen kerran suhtautuvansa myönteisesti tilintarkastustuomioistuimen muiden julkisten elinten ja sidosryhmien kanssa tekemään yhteistyöhön; panee tyytyväisenä merkille ylimpien tarkastuselinten johtajien välisen yhteistyön ja yhteisen työsuunnitelman hyväksymisen vuodesta 2018 alkaen; kannattaa myös eri yliopistojen kanssa solmittuja kumppanuuksia, jotka liittyvät tilintarkastustuomioistuimen toimiin koulutustarjontansa laajentamiseksi; pyytää tilintarkastustuomioistuinta laajentamaan yhteyksiään uusiin yliopistoihin, jotta se voi tulevaisuudessa harjoittaa monimuotoista ja maantieteellisesti tasapainoista yhteistyötä;

44.  panee tyytyväisenä merkille, että K2-rakennuksen arkistotiloista tuli tarpeettomia digitalisoinnin lisääntymisen ansiosta; panee merkille, että tilat aiotaan muuttaa uusiksi yhteistyö- tai hyvinvointitiloiksi ja että kustannukset katetaan muutama vuosi sitten päätökseen saadusta K3-rakennushankkeesta jäljellä olevien määrärahojen avulla; toteaa, että K1-rakennuksen mukavuustaso on edelleen huomattavasti alhaisempi kuin muiden kampuksen rakennusten; panee merkille, että eräässä selvityksessä suositellaan kunnostustöitä, jotka johtaisivat valtaviin investointeihin; panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin harkitsee edelleen vaihtoehtoja mahdollisimman tehokkaan ratkaisun löytämiseksi rakennuksen tulevaisuutta varten (myös yhteistyö Luxemburgin viranomaisten kanssa); kehottaa tilintarkastustuomioistuinta ilmoittamaan parlamentin talousarvion valvontavaliokunnalle kaikista ratkaisuista ja niiden arvioiduista talousarviovaikutuksista;

45.  pitää myönteisenä, että tilintarkastustuomioistuin on laatinut kattavan ympäristöohjelman, jonka avulla puututaan erilaisiin tilintarkastustuomioistuimen ympäristöanalyysissään esiin tuomiin ongelmiin ja vähennetään tilintarkastustuomioistuimen ympäristövaikutuksia; panee tyytyväisenä merkille, että se onnistui vähentämään energiankulutustaan 11,5 prosenttia vuosina 2014–2018, vedenkulutustaan 21,1 prosenttia vuosina 2016–2018 ja paperinkulutustaan 50,8 prosenttia vuosina 2014–2018;

46.  tukee tilintarkastustuomioistuimen pyrkimyksiä parantaa tietosuojaa ja kyberturvallisuutta hyväksymällä vuoden 2018 puolivälissä kolmivuotisen kyberturvallisuuden toimintasuunnitelman, joka sisältää toimia tunnistettujen riskien vähentämiseksi; panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuin tekee yhteistyötä EU:n toimielinten, elinten ja virastojen tietotekniikan kriisiryhmän (CERT-EU) kanssa joidenkin suunnitelmassa esitettyjen valvontatoimien toteuttamiseksi;

47.  on tietoinen lisäarvosta, jota vapaat ja avoimen lähdekoodin ohjelmistot voivat tuoda tilintarkastustuomioistuimelle; korostaa erityisesti niiden roolia pyrittäessä lisäämään avoimuutta ja välttämään riippuvuus yhdestä tarjoajasta; on myös tietoinen tällaisten ohjelmistojen tarjoamista mahdollisuuksista turvallisuuden parantamiseen, sillä ne mahdollistavat heikkouksien havaitsemisen ja korjaamisen; suosittelee painokkaasti, että kaikki tilintarkastustuomioistuimelle kehitetyt ohjelmistot asetetaan julkisesti saataville vapaan ja avoimen lähdekoodin ohjelmiston lisenssillä;

48.  korostaa kaikkea tilintarkastustuomioistuimen viime vuosina tekemää työtä sellaisilla aloilla kuin tulosbudjetointi, eettiset toimintapuitteet kaikkine niihin liittyvine sääntöineen ja menettelyineen, tehostetut viestintätoimet ja lisääntyneet toimenpiteet avoimuuden parantamiseksi; panee tyytyväisenä merkille toimielinten välisten yksikön tason sopimusten ja yhteistyösopimusten merkittävän määrän; korostaa unionin toimielinten ja elinten välisen yhteistyön ja kokemustenvaihdon merkitystä; ehdottaa harkittavaksi, että analysoidaan virallistettuja verkostoitumistoimia eri aloilla parhaiden käytäntöjen jakamiseksi ja yhteisten ratkaisujen kehittämiseksi.

(1) EUVL L 57, 28.2.2018.
(2) EUVL L 327, 30.9.2019, s. 1.
(3) EUVL C 340, 8.10.2019, s. 1.
(4) EUVL C 340, 8.10.2019, s. 9.
(5) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(6) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.


Vastuuvapaus 2018: Euroopan unionin elinten käännöskeskus
PDF 142kWORD 45k
Päätös
Päätös
Päätöslauselma
1. Euroopan parlamentin päätös 13. toukokuuta 2020 vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018 (2019/2072(DEC))
P9_TA(2020)0089A9-0035/2020

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018,

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuonna 2018 sekä virastojen vastaukset(1),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman(2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

–  ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2020 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2018 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä keskukselle (05761/2020 – C9‑0039/2020),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(3) ja erityisesti sen 208 artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046(4) ja erityisesti sen 70 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen perustamisesta 28. marraskuuta 1994 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2965/94(5) ja erityisesti sen 14 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(6) ja erityisesti sen 108 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 70 artiklassa tarkoitettuja, SEUT-sopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen nojalla perustettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 18. joulukuuta 2018 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/715(7) ja erityisesti sen 105 artiklan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan lausunnon,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0035/2020),

1.  myöntää Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen johtajalle vastuuvapauden keskuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018;

2.  esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen johtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

2. Euroopan parlamentin päätös 13. toukokuuta 2020 Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen varainhoitovuoden 2018 tilien päättämisestä (2019/2072(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018,

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuonna 2018 sekä virastojen vastaukset(8),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman(9) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

–  ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2020 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2018 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä keskukselle (05761/2020 – C9‑0039/2020),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(10) ja erityisesti sen 208 artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046(11) ja erityisesti sen 70 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen perustamisesta 28. marraskuuta 1994 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2965/94(12) ja erityisesti sen 14 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(13) ja erityisesti sen 108 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 70 artiklassa tarkoitettuja, SEUT-sopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen nojalla perustettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 18. joulukuuta 2018 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/715(14) ja erityisesti sen 105 artiklan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan lausunnon,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0035/2020),

1.  hyväksyy Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen varainhoitovuoden 2018 tilien päättämisen;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen johtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L‑sarja).

3. Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. toukokuuta 2020, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018 (2019/2072(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan lausunnon,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0035/2020),

A.  toteaa, että Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen tulo- ja menotaulukon mukaan(15) sen lopullinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2018 oli 47 142 100 euroa, mikä merkitsee 4,63 prosentin vähennystä vuoteen 2017 verrattuna; ottaa huomioon, että 91,48 prosenttia keskuksen talousarviosta on peräisin toimielinten, muiden virastojen ja elinten suorista maksuosuuksista(16);

B.  ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin toteaa kertomuksessaan keskuksen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2018 saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että keskuksen tilit olivat luotettavat ja tilien perustana olevat toimet olivat lailliset ja sääntöjenmukaiset;

Talousarvio- ja varainhallinto

1.  panee tyytyväisenä merkille, että varainhoitovuonna 2018 toteutetun talousarvion seurannan tuloksena talousarvion toteutusaste oli 94,94 prosenttia, mikä merkitsee 1,82 prosentin lisäystä edelliseen vuoteen verrattuna; panee merkille, että maksumäärärahojen käyttöaste oli 87,94 prosenttia, mikä merkitsee 2,53 prosentin lisäystä edellisvuoteen verrattuna;

Toiminnan tuloksellisuus

2.  panee merkille, että keskus käyttää panos- ja tuotosindikaattoreita keskeisinä tulosindikaattoreina arvioidakseen toimintansa tuloksia ja useita indikaattoreita parantaakseen talousarviohallintoaan; panee merkille keskuksen ohjelmien ja toimien tarkistetun ennakkoarvioinnin ja parhaillaan toteutettavan jälkitarkistuksen; kehottaa keskusta kehittämään edelleen keskeisiä tulosindikaattoreita toimintansa tulosten ja vaikutusten arviointia varten, jotta saadaan laadullisia neuvoja siitä, kuinka keskuksen tuotoksella saadaan aikaan enemmän lisäarvoa ja parannetaan keskuksen toimintamallia;

3.  panee tyytyväisenä merkille, että vuonna 2018 keskus otti merkittäviä edistysaskeleita käännösteknologian käytössä ja että tiiviissä yhteistyössä kumppaninsa komission käännöstoimen pääosaston kanssa se on menestyksekkäästi ottanut työnkulussaan käyttöön konekääntämisen ja Euramisin;

4.  panee lisäksi merkille, että vuonna 2018 otettiin yleiseen käyttöön aivan uusi versio maailman suurimmasta termitietokannasta, Euroopan interaktiivisesta termipankista (IATE), ja että keskus kehittää ja hallitsee sitä toimielinkumppaniensa puolesta;

5.  suhtautuu myönteisesti siihen, että keskus toteutti seuraavat kaksi toimea, jotka koskivat resurssien jakamista päällekkäisissä tehtävissä muiden virastojen kanssa EU:n virastojen verkoston kautta: yhteinen palveluluettelo, jossa luetellaan kaikki virastojen jaettavissa olevat palvelut, ja yhteinen hankintaportaali virastojen hankintasuunnitelmien jakamista varten; kannustaa keskusta aktiivisesti lisäämään ja laajentamaan yhteistyötä unionin kaikkien virastojen kanssa, etenkin kun otetaan huomioon sen strategisesti hyvä sijainti Luxemburgissa, joissa sijaitsee monen muun EU:n viraston päätoimipaikka;

6.  kannustaa keskusta panemaan täytäntöön tilintarkastustuomioistuimen suositukset;

7.  suhtautuu myönteisesti keskuksen liiketoimintamallista vuonna 2017 tehdyn ulkoisen arvioinnin edistymiseen; kehottaa keskusta tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle lopullisen arvioinnin tuloksista;

8.  panee tyytyväisenä merkille, että vuonna 2017 käyttöön otetun asiakirjojen kääntämistä koskevan hinnoittelurakenteen vaikutus näkyy edelleen, ja korostaa sen myönteisiä seurauksia ja että vuonna 2018 tämä merkitsi 4,4 miljoonan euron säästöä keskuksen asiakkaille;

9.  kehottaa keskusta ottamaan käyttöön kestävän toimintamallin, joka vastaa ulkoisen tutkimuksen (”Study on the Translation Centre as the Linguistic Shared Service Provider for the EU Agencies and Bodies”) pohjalta laadittua muutossuunnitelmaa; kannustaa keskusta panemaan täysin täytäntöön toimet, jotka auttaisivat mukauttamaan uutta toimintamallia tekniikan kehitykseen, kuten verkkokäännös- ja puheentunnistushankkeen;

10.  panee huolestuneena merkille, että keskus ei ole saattanut päätökseen petostentorjuntasuunnitelmaa, joka oli tarkoitus panna täytäntöön vuoden 2018 loppuun mennessä ja jonka toteutusaste oli 66 prosenttia vuonna 2018; kehottaa keskusta nopeuttamaan tämän suunnitelman toteuttamista;

11.  on tyytyväinen keskuksen pyrkimyksiin kehittää keskeisiä henkilöstön valmiuksia laadun ja projektinhallinnan alalla, sillä 86,8 prosenttia keskeisestä henkilöstöstä on saanut koulutusta, mikä ylittää vuodelle 2018 asetetun tavoitteen;

12.  panee merkille, että keskus noudatti sitoumustaan antaa unionin toimielinten käyttöön uusi IATE-versio vuoden 2018 loppuun mennessä, mikä tapahtui marraskuussa 2018; panee merkille, että keskus julkaisi toimielinten välisen IATE-version helmikuussa 2019;

Henkilöstöpolitiikka

13.  panee merkille, että 31. joulukuuta 2018 henkilöstötaulukosta oli täytettynä 94,82 prosenttia ja että unionin talousarviossa hyväksytyistä 55 virasta ja 138 väliaikaisesta toimesta 50 virkaa ja 133 väliaikaista tointa oli täytettynä (verrattuna 195 hyväksyttyyn toimeen vuonna 2017); panee merkille, että vuonna 2018 keskuksessa työskenteli lisäksi 23 sopimussuhteista toimihenkilöä;

14.  panee tyytyväisenä merkille, että vuonna 2018 saavutettiin hyvä sukupuolijakauma ylemmissä johtotehtävissä (kolme miestä ja kaksi naista) sekä johtokunnassa (32 miestä ja 27 naista);

15.  kannustaa keskusta laatimaan pitkän aikavälin henkilöstöhallinnon kehyksen, jossa käsitellään sen henkilöstön työ- ja yksityiselämän tasapainoa, elinikäistä ohjausta ja urakehitystä, sukupuolten tasapuolista edustusta, etätyötä, syrjimättömyyttä, maantieteellistä tasapainoa sekä vammaisten henkilöiden palvelukseenottoa ja integrointia;

Hankinnat

16.  panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan keskus oli ottanut vuoden 2018 loppuun mennessä käyttöön sähköisen laskutuksen mutta ei ollut vielä ottanut käyttöön komission sähköisiin tarjouskilpailuihin ja sähköiseen laskutukseen kehittämiä välineitä, joiden tarkoituksena on ottaa käyttöön yhtenäinen ratkaisu tietojen vaihtamiseksi sähköisesti julkisiin hankintamenettelyihin osallistuvien kolmansien osapuolten kanssa (sähköiset hankintamenettelyt); kehottaa keskusta ottamaan käyttöön kaikki hankintamenettelyjen hallinnoinnissa tarvittavat välineet ja tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle niiden soveltamisesta;

Eturistiriitojen ennaltaehkäisy ja hallinta sekä avoimuus

17.  toteaa, että keskus päätti julkistaa sidonnaisuuksia koskevat ilmoitukset ilman ansioluetteloita keskuksen johtokunnan kokoon (noin 130 jäsentä ja varajäsentä) liittyvien hallinnollisten ongelmien takia; panee merkille, että keskuksen johtajan ansioluettelo ja sidonnaisuuksia koskeva ilmoitus on julkaistu keskuksen verkkosivustolla; panee merkille, että keskus katsoo, että eturistiriitoihin liittyvät riskit ovat hyvin pieniä sen toiminnan luonteen vuoksi;

18.  toteaa huolestuneena, että vaikka keskusta ei rahoiteta maksuilla, se on riippuvainen tuloista, jotka se saa keskuksen johtokunnassa edustettuina olevilta asiakkailtaan, ja toteaa, että sen vuoksi on olemassa suuri riski, että keskuksen tuotteiden hinnoitteluun liittyy eturistiriitoja, jotka voitaisiin ratkaista, jos komissio keräisi maksut keskuksen asiakkaiden puolesta, jolloin keskus rahoitettaisiin täysin unionin talousarviosta; panee merkille keskuksen huomautuksen, jonka mukaan mahdollisuus saada rahoitusta unionin talousarviosta edellyttäisi komission ja budjettivallan käyttäjän välistä sopimusta; kehottaa keskusta tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tämän riskin lieventämiseksi toteutetuista toimenpiteistä;

Muita huomautuksia

19.  suhtautuu myönteisesti vuonna 2018 käyttöön otetun IATE-tietokannan uuteen versioon, jonka tarkoituksena on lisätä keskuksen julkista näkyvyyttä ja läsnäoloa verkossa; kehottaa keskusta pyrkimään työnsä tulosten levittämiseen yleisölle ja saavuttamaan kansalaiset sosiaalisen median ja muiden viestintävälineiden kautta;

20.  kannustaa keskusta edistämään palvelujensa digitalisaatiota;

21.  pitää valitettavana, että Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) päätti 26. huhtikuuta 2018 irtisanoa keskuksen kanssa tehdyn käännösjärjestelyn huolimatta sen sääntömääräisestä velvollisuudesta hyödyntää keskuksen palveluja EUIPOn perustamisesta annetun asetuksen (EU) 2017/1001(17) 148 artiklan mukaisesti; panee merkille keskuksen unionin yleisessä tuomioistuimessa 6. heinäkuuta 2018 nostaman kanteen ja 4. kesäkuuta 2019 pidetyn istunnon suullisen vaiheen päättämisen; panee merkille, että keskus ja EUIPO allekirjoittivat 7. joulukuuta 2018 uuden järjestelyn vain kahdeksi vuodeksi; kehottaa keskusta pitämään vastuuvapauden myöntävän viranomaisen ajan tasalla oikeuskäsittelyn etenemisestä;

o
o   o

22.  viittaa vastuuvapauden myöntämistä koskevaan päätökseen liittyvien muiden, luonteeltaan yleisten huomautusten osalta erillisvirastojen toiminnan tuloksellisuudesta, varainhoidosta ja sen valvonnasta 14. toukokuuta 2020 antamaansa päätöslauselmaan(18).

(1) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 1.
(2) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 1.
(3) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(4) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
(5) EYVL L 314, 7.12.1994, s. 1.
(6) EUVL L 328, 7.12.2013, s. 42.
(7) EUVL L 122, 10.5.2019, s. 1.
(8) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 1.
(9) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 1.
(10) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(11) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
(12) EYVL L 314, 7.12.1994, s. 1.
(13) EUVL L 328, 7.12.2013, s. 42.
(14) EUVL L 122, 10.5.2019, s. 1.
(15) EUVL C 416, 15.11.2018, s. 16.
(16) EUVL C 416, 15.11.2018, s. 18.
(17) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/1001, annettu 14. kesäkuuta 2017, Euroopan unionin tavaramerkistä (EUVL L 154, 16.6.2017, s. 1).
(18) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0121.


Vastuuvapaus 2018: EU:n yleinen talousarvio – Eurooppa-neuvosto ja neuvosto
PDF 152kWORD 54k
Päätös
Päätöslauselma
1. Euroopan parlamentin päätös 13. toukokuuta 2020 vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018, pääluokka II – Eurooppa-neuvosto ja neuvosto (2019/2057(DEC))
P9_TA(2020)0090A9-0038/2020

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2018(1),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin konsolidoidun tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018 (COM(2019)0316 – C9‑0052/2019)(2),

–  ottaa huomioon neuvoston vuosikertomuksen vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle vuonna 2018 toimitetuista sisäisistä tarkastuksista,

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018 sekä toimielinten vastaukset(3),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman(4) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan 10 kohdan sekä 317, 318 ja 319 artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(5) ja erityisesti sen 55, 99, 164, 165 ja 166 artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046(6) ja erityisesti sen 59, 118, 260, 261 ja 262 artiklan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan lausunnon,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0038/2020),

1.  lykkää päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä neuvoston pääsihteerille Eurooppa-neuvoston ja neuvoston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018;

2.  esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

2. Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. toukokuuta 2020, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018, pääluokka II – Eurooppa-neuvosto ja neuvosto (2019/2057(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018, pääluokka II – Eurooppa-neuvosto ja neuvosto,

–  ottaa huomioon Euroopan oikeusasiamiehen suosituksen asiassa 1069/2019/MIG Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajavaltion sponsoroinnista,

–  ottaa huomioon Euroopan oikeusasiamiehen erityiskertomuksen strategisessa tutkimuksessa OI/2/2017/TE neuvoston lainsäädäntöprosessin avoimuudesta,

–  ottaa huomioon 17. tammikuuta 2019 antamansa päätöslauselman oikeusasiamiehen strategisesta tutkimuksesta OI/2/2017 lainsäädäntökäsittelyn avoimuudesta EU:n neuvoston valmisteluelimissä(7),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan lausunnon,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0038/2020),

A.  haluaa korostaa vastuuvapauden myöntävänä viranomaisena vastuuvapausmenettelyn yhteydessä, että unionin toimielinten demokraattista legitimiteettiä on erityisen tärkeää vahvistaa edelleen lisäämällä avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta sekä soveltamalla tulosbudjetoinnin käsitettä ja noudattamalla henkilöresursseja koskevaa hyvää hallintotapaa;

1.  panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuin totesi vuotta 2018 koskevassa vuosikertomuksessaan, ettei se ollut havainnut merkittäviä puutteita Eurooppa-neuvoston ja neuvoston henkilöresursseihin ja hankintamenettelyihin liittyvillä tarkastetuilla aihealueilla;

2.  panee merkille tilintarkastustuomioistuimen päätelmän, ettei virhetaso kokonaisuutena tarkastellen ollut olennainen neuvoston hallintomenoihin liittyvissä maksuissa 31. joulukuuta 2018 päättyneeltä varainhoitovuodelta ja että tarkastetut valvontajärjestelmät olivat vaikuttavia;

3.  pitää yleisesti ottaen valitettavana, että tilintarkastustuomioistuimen vuoden 2018 vuosikertomuksen 10. luku ”Hallinto” ja sen päätelmät ovat melko suppeat, olkoonkin, että monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeen 5 ”Hallinto” riskitasoa pidetään alhaisena;

4.  panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin valitsi 45 tapahtuman otoksen monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeesta 5 ”Hallinto” kaikkien unionin toimielinten ja elinten osalta; toteaa, että tarkoituksena oli poimia edustava otos otsakkeen 5 eri menoista, jotka edustavat 6,3:a prosenttia unionin talousarviosta; panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen tulosten perusteella hallintomenoihin liittyvä riski on vähäinen; katsoo kuitenkin, että ”muihin toimielimiin” liittyvien valittujen tapahtumien määrä ei ole riittävä, ja pyytää tilintarkastustuomioistuinta lisäämään tarkastettavien tapahtumien määrää vähintään 10 prosentilla;

5.  pitää valitettavana, että parlamentin aikaisemmissa vastuuvapauspäätöslauselmissa esitettyä kehotusta erottaa Eurooppa-neuvoston ja neuvoston talousarvio kummankin toimielimen omiksi talousarvioiksi ei ole otettu huomioon; kehottaa neuvostoa ottamaan käyttöön erilliset talousarviot avoimuuden edistämiseksi ja kummankin toimielimen vastuuvelvollisuuden ja varainkäytön tehokkuuden parantamiseksi;

6.  toteaa, että vuonna 2018 neuvoston kokonaistalousarvio oli 572 854 377 euroa (561 576 000 euroa vuonna 2017) ja sen toteutusaste oli kokonaisuudessaan 91,9 prosenttia (93,8 prosenttia vuonna 2017); panee merkille, että määrärahat kasvoivat 11,3 miljoonaa euroa eli 2 prosenttia; toteaa, että vuonna 2017 määrärahalisäys oli 3 prosenttia ja vuonna 2016 se oli 0,6 prosenttia;

7.  panee tyytyväisenä merkille neuvoston kaiken kaikkiaan järkevän ja moitteettoman varainhoidon; panee merkille, että vuonna 2010 neuvoston talousarvio oli 634 miljoonaa euroa ja vuonna 2018 se oli supistunut 573 miljoonaan euroon eli vähennystä on ollut 9,63 prosenttia;

8.  panee merkille, että vuodelta 2018 vuodelle 2019 siirrettyjen määrärahojen kokonaismäärä oli 56 599 584 euroa eli siirtojen osuus oli 10,7 prosenttia (vuonna 2017 määrä oli 60 576 175 euroa eli 11,5 prosenttia) ja että siirretyt määrärahat olivat lähtöisin pääasiassa tietojärjestelmiä (18,3 miljoonaa euroa), kiinteistöjä (16,0 miljoonaa euroa) ja tulkkausta (11,9 miljoonaa euroa) koskevista budjettikohdista; panee merkille, että vuonna 2018 määrärahoja peruutettiin 46 348 862 euroa (35 025 789 euroa vuonna 2017); muistuttaa neuvostoa siitä, että määrärahasiirrot seuraavalle varainhoitovuodelle ovat poikkeuksia vuotuisuuden periaatteeseen ja että niiden olisi vastattava todellisia tarpeita, ja kehottaa siksi neuvostoa tehostamaan toimiaan talousarviota koskevien yliarviointien välttämiseksi;

9.  panee jälleen merkille valtuuskuntien matkakulujen alhaisen toteutusasteen, sillä maksusitoumusmäärärahat olivat 11,1 miljoonaa euroa, kun lopullinen talousarvio (sisäiset uudelleenkohdennukset mukaan luettuina) oli 22,3 miljoonaa euroa; toteaa, että koska jäsenvaltioiden oli maksettava takaisin aiempina vuosina käyttämättä jääneet määrät, neuvosto sitoi vain 11,1 miljoonaa euroa myöhempiin maksuihin; kehottaa neuvostoa tiedottamaan parlamentille tuloksista, joita on saavutettu neuvoteltaessa jäsenvaltioiden kanssa toimista tämän pitkäaikaisen ongelman ratkaisemiseksi;

10.  panee merkille, että vuoden 2018 henkilöstötaulukossa oli 3 031 virkaa ja toimea (vuonna 2017 virkoja ja toimia oli 3 027); panee merkille, että vuonna 2018 palvelukseen otettiin 137 henkilöä (74 vakinaista vikamiestä ja 63 väliaikaista toimihenkilöä) ja että vuoden aikana työsuhteensa päätti 184 henkilöä (154 vakinaista virkamiestä ja 30 väliaikaista toimihenkilöä), minkä johdosta virkojen ja toimien nettotäyttöaste laski 47:llä, ja toteaa tämän olleen suurin syy siihen, että henkilöstömäärärahoja jäi käyttämättä 18,8 miljoonaa euroa;

11.  panee merkille lisääntyneen työmäärän, joka näkyi siinä, että kokouksia pidettiin vuonna 2018 yhteensä 7 733, kun niitä vuonna 2010 oli 6 338; panee merkille toiminnan toisen määrällisen indikaattorin eli virallisessa lehdessä julkaistujen säädösten määrän, joka oli 1 210 vuonna 2018, kun se vuonna 2010 oli 825;

12.  panee tyytyväisenä merkille neuvoston pyrkimykset panna täytäntöön dynaamisempaa, joustavampaa ja yhteistyökykyisempää pääsihteeristöä koskeva toimintasuunnitelmansa; panee merkille, että neuvosto jatkoi taloushallintonsa ja varainkäyttönsä tuloksellisuuden parantamista muun muassa perustamalla neuvoa-antavan johtokunnan, hyväksymällä ohjeet yhteisiä projektinhallinnan ja työryhmien työskentelyn puitteita varten, perustamalla uudelleenorganisoinnin työryhmän ja tarkastelemalla uudelleen sisäisiä sääntöjä uuden varainhoitoasetuksen julkaisemisen jälkeen;

13.  panee merkille, että neuvoston kiinteistötilanteen johdosta vuonna 2018 käytiin tiiviitä neuvotteluja Belgian viranomaisten kanssa, jotka eivät Europa-rakennuksen lopullista hintaa koskevasta sopimuksesta huolimatta myyneet neljää rakennuksen lähellä sijaitsevaa maa-aluetta; panee merkille, että osapuolet pääsivät sopimukseen vaihtoehtoisesta ratkaisusta, minkä johdosta maa-alueita varten alun perin varattu 4 672 944 euron määrä jäi käyttämättä;

14.  ilmaisee huolensa tiedotusvälineissä liikkuvista hälyttävistä tiedoista, jotka koskevat uuden Europa-rakennuksen rakentamista; kehottaa neuvostoa tutkimaan tarkasti pääurakoitsijan ja kaikki alihankkijat (joita on tiedotusvälineiden mukaan ainakin 12) sekä palkattujen työntekijöiden työskentelyolosuhteet ja toimittamaan kaikki tutkimustyön tulokset parlamentin talousarvion valvontavaliokunnalle;

15.  panee merkille, että tarkistettu sisäisen valvonnan kehys tuli voimaan 1. marraskuuta 2018 ja se sisältää viisi osa-aluetta, jotka ovat valvontaympäristö, riskinarviointi, valvontatoimet, tiedotus ja viestintä sekä seurantatoimet, ja lisäksi 17 periaatetta ja 33 ominaisuutta, joilla saadaan kohtuullinen varmuus asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta;

16.  on tyytyväinen siihen, että 92 prosenttia vuosina 2015–2017 annetuista sisäisen tarkastuksen suosituksista oli vuonna 2018 pantu täytäntöön tai niiden täytäntöönpano oli meneillään; toteaa, että sisäisen tarkastuksen vuoden 2018 työohjelma perustui päivitettyyn riskinarviointiin, jossa otettiin huomioon riskirekisterien tarkistaminen, ja se pantiin tehokkaasti täytäntöön; panee merkille, että vuonna 2018 tarkastuksia tehtiin muun muassa teknisen hallinnoinnin, tietotekniikkahankintojen, oikeudellisten palvelujen ja viestintästrategian alalla;

17.  panee merkille, että ehdotetusta parlamentin, neuvoston ja komission välisestä uudesta toimielinten sopimuksesta, joka koskee edunvalvojien pakollista koneellisesti luettavassa muodossa olevaa avoimuusrekisteriä, käytiin kaksi neuvottelukierrosta Bulgarian puheenjohtajakaudella vuonna 2018 ja yksi Romanian puheenjohtajakaudella vuonna 2019; palauttaa mieliin Euroopan oikeusasiamiehen 18. kesäkuuta 2019 tekemän päätöksen, jonka mukaan neuvoston pääsihteeristön tulisi pitää kattavasti kirjaa kaikista edunvalvojien ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan välisistä tapaamisista ja tiedot niistä olisi julkistettava; pitää valitettavana, että neuvosto ei kaikista neuvotteluista huolimatta ole vieläkään liittynyt avoimuusrekisteriin, ja kehottaa neuvostoa jatkamaan neuvotteluja, jotta ne voidaan saattaa onnistuneesti päätökseen ja neuvosto saadaan viimein mukaan rekisteriin; kehottaa neuvostoa osoittamaan aitoa sitoutumista avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden periaatteisiin toteuttamalla konkreettisia toimenpiteitä ja noudattamalla Suomen omalla puheenjohtajakaudellaan antamaa esimerkkiä; kehottaa kaikkia puheenjohtajakolmikoita näyttämään hyvää esimerkkiä kieltäytymällä tapaamasta rekisteröimättömiä edunvalvojia;

18.  panee merkille oikeusasiamiehen suosituksen, jonka mukaan Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan ja puheenjohtajan kabinetin tulisi julkaista täydellinen luettelo kaikista edunvalvojien tapaamisista; on pettynyt siihen, että Eurooppa-neuvoston uusi puheenjohtaja ei ole vielä ryhtynyt noudattamaan suositusta; toteaa, että vaikka Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja ei ilmeisesti juurikaan tapaa edunvalvojia, edunvalvonnan avoimuus on silti tärkeä periaatteellinen asia; kehottaa Eurooppa-neuvoston puheenjohtajaa varmistamaan, että hän ja hänen kabinettinsa kieltäytyvät tapaamasta rekisteröimättömiä edunvalvojia ja julkistavat ennakoivasti kattavan luettelon edunvalvojien tapaamisista; kehottaa neuvoston pääsihteeristöä varmistamaan, että Eurooppa-neuvoston puheenjohtajaan sovellettavat eettiset säännöt muutetaan vastaamaan komission puheenjohtajaan sovellettavia sääntöjä niin, että pyöröovi-ilmiötä koskevia sääntöjä sovelletaan kolmen vuoden ajan ja kaikkiin unionin toimintaan liittyviin uusiin tehtäviin siirtyminen edellyttää virallista hyväksyntää;

19.  panee tyytyväisenä merkille, että osana neuvoston pääsihteeristön uudelleenjärjestelyä 1. heinäkuuta 2018 perustettiin digitaaliset palvelut; toteaa, että tieto- ja hallintaohjelmalla on tarkoitus virtaviivaistaa ja digitalisoida keskeisiä toimintaan liittyviä prosesseja tarjoamalla täysin integroitu sovellus- ja palvelujärjestelmä, joka on käyttäjien käytössä henkilöstölle, puheenjohtajavaltioille ja valtuuskuntien jäsenille tarkoitetun yhteisöllisen ja suojatun digitaalisen työskentely-ympäristön muodossa;

20.  toteaa, että Yhdistyneen kuningaskunnan unionista eroamiseen liittyvistä neuvotteluista on uutisoitu paljon ja ne ovat olleet tiedotusvälineiden erityisen suuren kiinnostuksen kohteena; panee tyytyväisenä merkille, että neuvosto kehitti jatkuvasti verkkosivustoaan ja pyrki intensiivisesti lisäämään yleisöään kaikilla kanavilla (verkkosivuston kävijämäärä kasvoi 9 prosenttia ja Facebookissa seuraajamäärä kasvoi 13 prosenttia, Twitterissä 26 prosenttia ja Instagramissa 92 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna); panee merkille tiedotus- ja lehdistötilaisuuksien suuren määrän; panee merkille Newsroom-sivuston, jota lehdistö ja tiedotusvälineet voivat hyödyntää katsoakseen, ladatakseen ja upottaakseen omaan materiaaliinsa neuvoston korkearesoluutioista video- ja valokuvamateriaalia; kannustaa lisäksi käyttämään avoimia sosiaalisen median alustoja, joissa kiinnitetään erityistä huomiota käyttäjien tietosuojaan;

21.  muistuttaa kannattavansa oikeusasiamiehen suosituksia lainsäädäntökäsittelyn avoimuudesta EU:n neuvoston valmisteluelimissä(8); kehottaa neuvostoa tehostamaan pyrkimyksiään lisätä lainsäädäntöprosessin jäljitettävyyttä ja helppolukuisuutta, huolehtimaan varsinkin lainsäädäntöprosessin tärkeimpien etappien avoimuudesta ja tekemään jäsenvaltioiden kannanottojen (esimerkiksi lausumien ja muutosehdotusten) tunnistamisesta ja julkaisemisesta hyvissä ajoin koneellisesti luettavassa muodossa normin lainsäädäntökeskusteluissa, joita käydään neuvoston kokouksissa, neuvoston pysyvien edustajien komitean valmistelukeskusteluissa tai sen valmisteluelimissä; kehottaa neuvostoa tehostamaan toimiaan avoimuuden lisäämiseksi muun muassa julkaisemalla neuvoston lainsäädäntöasiakirjoja, laatimalla neuvoston valmisteluelinten kokouksista viralliset pöytäkirjat, joihin kirjataan jäsenvaltioiden kannat, ja julkaisemalla ne sekä asettamalla nykyistä useampia trilogiasiakirjoja saataville oikeusasiamiehen suositusten mukaisesti; panee merkille neuvoston pyrkimykset parantaa avoimuutta sen verkkosivustoon tehtävien jatkuvien muutosten ja sen sisäisen avoimuusryhmän toiminnan kautta; kehottaa neuvostoa ottamaan käyttöön lisätoimenpiteitä onnistuneen avoimuuspolitiikan aikaansaamiseksi, jotta kansalaiset voivat helpommin seurata unionin lainsäädäntöprosessia;

22.  palauttaa mieliin päätelmät, jotka oikeusasiamies teki toukokuussa 2018 erityiskertomuksessaan strategisessa tutkimuksessa OI/2/2017/TE neuvoston lainsäädäntöprosessin avoimuudesta ja joissa todettiin neuvoston nykyisten käytäntöjen muodostavan hallinnollisen epäkohdan; muistuttaa Alankomaiden, Belgian, Irlannin, Latvian, Luxemburgin, Ruotsin, Slovenian, Tanskan ja Viron lokakuussa 2019 laatimasta yhteisestä epävirallisesta asiakirjasta, joka koskee avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden lisäämistä unionissa ja jossa neuvostoa pyydetään nimenomaisesti lisäämään trilogineuvottelujen avoimuutta julkaisemalla järjestelmällisesti merkittäviä lainsäädäntöasiakirjoja; pyytää neuvostoa harkitsemaan näitä suosituksia vakavasti avoimuuden nimissä ja raportoimaan asiasta parlamentille;

23.  ilmaisee syvän huolensa eurooppalaisissa tiedotusvälineissä esitetyistä tiedoista, joiden mukaan yritykset sponsoroivat neuvoston puheenjohtajavaltioita, ja jakaa unionin kansalaisten ja Euroopan parlamentin jäsenten huolestumisen asiasta; on tietoinen siitä, että jäsenvaltioiden odotetaan rahoittavan oman puheenjohtajakautensa, ja pitää valitettavana, että turvautumisesta yritysten sponsorointiin joidenkin kustannusten kattamiseksi on viime vuosina tullut yleinen käytäntö; on erittäin huolestunut siitä, että tämä käytäntö saattaa aiheuttaa vahinkoa unionin, sen toimielinten ja etenkin neuvoston maineelle ja johtaa unionin kansalaisten luottamuksen menettämiseen; toteaa neuvoston väittävän, että sponsorointi kuuluu ainoastaan puheenjohtajavaltiona toimivan jäsenvaltion vastuulle; yhtyy oikeusasiamiehen näkemykseen siitä, että yleisön silmissä neuvoston puheenjohtajuus ja puheenjohtajavaltio ovat sama asia; tukee täysin oikeusasiamiehen arviota ja suositusta(9), jonka mukaan neuvoston olisi annettava asiassa ohjeistusta jäsenvaltioille; suosittelee lisäksi painokkaasti, että neuvosto harkitsisi puheenjohtajakausien sisällyttämistä talousarvioon; pyytää neuvostoa välittämään tiedon tästä huolestumisesta jäsenvaltioille ja erityisesti nykyiselle puheenjohtajakolmikolle, harkitsemaan suosituksia vakavasti ja raportoimaan asiasta parlamentille;

24.  pyytää, että Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan menettelysäännöt muutetaan vastaamaan komission ja parlamentin vastaavia sääntöjä, jotta voidaan varmistaa virallisen hyväksynnän edellyttäminen siirryttäessä unionin lainsäädäntöön liittyviin tehtäviin kolmen vuoden aikana neuvostosta lähtemisen jälkeen;

25.  on syvästi huolestunut eturistiriitaväitteistä, joita on esitetty joitakin jäsenvaltioiden edustajia vastaan, jotka ovat mukana toimintapolitiikkaa ja talousarviota koskevassa korkean tason päätöksenteossa; pyytää neuvostoa varmistamaan, että sellaiset jäsenvaltioiden edustajat, joiden on mahdollista hyötyä unionin tuista suoraan omistamiensa yritysten kautta, eivät osallistu toimintapolitiikkaa tai talousarviota koskeviin keskusteluihin ja äänestyksiin asiassa; pyytää lisäksi, että neuvosto kehottaisi parlamentin tapaan komissiota ehdottamaan uusia tarkastusmenettelyjä, jotta kiireellisten ja vakavien eturistiriitatapausten tutkintaa voitaisiin nopeuttaa, ja varmistamaan, että tarkastuspäätelmistä ilmoitetaan asianmukaisesti parlamentille;

26.  pitää valitettavana, ettei neuvosto taaskaan vastannut parlamentin kirjallisiin kysymyksiin eikä neuvoston pääsihteeri osallistunut 12. marraskuuta 2019 vuotuisen vastuuvapausmenettelyn yhteydessä järjestettyyn kuulemistilaisuuteen, mikä osoittaa, että neuvosto on edelleen täysin haluton tekemään yhteistyötä; painottaa, että neuvoston menoja on valvottava samalla tavalla kuin muiden toimielinten menoja, ja huomauttaa, että tämän valvonnan lähtökohdat on lueteltu parlamentin aikaisempina vuosina antamissa vastuuvapauspäätöslauselmissa; huomauttaa, että parlamentti on ainoa unionin kansalaisten suoraan valitsema toimielin ja sen rooli vastuuvapausmenettelyssä on suoraan yhteydessä kansalaisten oikeuteen saada tietoa julkisten varojen käytöstä;

Neuvoston ja parlamentin tuleva yhteistyö

27.  toteaa, että parlamentin rooli vastuuvapausmenettelyssä on määritelty Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa (SEUT), varainhoitoasetuksessa ja parlamentin työjärjestyksessä;

28.  toteaa, että SEUT-sopimuksen 319 artiklan mukaisesti parlamentti myöntää neuvoston antamasta suosituksesta komissiolle unionin yleisen talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden; toteaa, että neuvoston rooli suositusten antajana vastuuvapausmenettelyssä on täysin tunnustettu;

29.  korostaa, että parlamentilla on nykyisen tulkinnan ja käytännön mukaisesti oikeus myöntää vastuuvapaus SEUT-sopimuksen 316, 317 ja 319 artiklan mukaisesti eli kullekin talousarvion pääluokalle erikseen, jotta voidaan säilyttää avoimuus ja varmistaa demokraattinen vastuuvelvollisuus unionin veronmaksajia kohtaan;

30.  on sitä mieltä, että kunkin toimielimen eri roolit vastuuvapausmenettelyssä olisi erotettava toisistaan eikä näillä kahdella toimielimellä näin ollen saisi olla vuotuisessa vastuuvapausmenettelyssä samanarvoista ja vastavuoroista roolia;

31.  muistuttaa, että SEUT-sopimuksen 316 ja 335 artiklan mukaisesti toimielimet ovat hallinnollisesti riippumattomia ja niiden menot esitetään talousarvion erillisissä osissa; toteaa, että varainhoitoasetuksen 59 artiklan mukaan kukin toimielin on itse vastuussa talousarvionsa toteuttamisesta; korostaa pitävänsä tärkeänä, että toimielimet toteuttavat talousarvioitaan vastuullisesti ja ammattimaisesti;

32.  toteaa, että parlamentti on kehittänyt lähes kahdenkymmenen vuoden ajan käytäntöä, jonka mukaisesti vastuuvapaus myönnetään kaikille unionin toimielimille ja elimille; palauttaa mieliin, että parlamentti myöntää unionin toimielimille ja elimille vastuuvapauden toimitettujen asiakirjojen ja esittämiinsä kirjallisiin kysymyksiin annettujen vastausten pohjalta niiden pääsihteerejä kuultuaan; panee merkille, että neuvostoa lukuun ottamatta kaikki unionin toimielimet ja elimet suostuvat osallistumaan parlamentin vastuuvapausmenettelyyn; pitää valitettavana, ettei neuvosto suostunut vastaamaan parlamentin talousarvion valvontavaliokunnan 12. marraskuuta 2019 lähettämiin kysymyksiin;

33.  panee tyytyväisenä merkille, että neuvosto on osoittanut valmiutta päästä parlamentin kanssa sopimukseen siitä, kuinka vastuuvapausmenettelyssä tehtäisiin yhteistyötä;

34.  pitää valitettavana, että neuvoston yhteistyöhaluttomuus vastuuvapausmenettelyssä on johtanut siihen, että parlamentti on varainhoitovuodesta 2009 alkaen evännyt neuvoston pääsihteeriltä vastuuvapauden;

35.  painottaa, että parlamentin ja neuvoston välillä on laadittava yhteisymmärryspöytäkirja, jotta pystyttäisiin ratkaisemaan neuvoston ja parlamentin pitkäaikaiset näkemyserot vastuuvapauden nykyisestä myöntämiskäytännöstä;

36.  panee tyytyväisenä merkille, että parlamentin hiljattain nimittämän neuvotteluryhmän kokoonpano on hyväksytty; kehottaa neuvotteluryhmää varmistamaan, että sopimus on täysin johdonmukainen parlamentin talousarvion valvontavaliokunnan helmikuussa 2020 hyväksymän kannan kanssa; kehottaa neuvostoa jatkamaan neuvotteluja ilman aiheettomia lisäviivytyksiä;

37.  katsoo, että vastaukset joihinkin toistuviin kysymyksiin eri toimielimille, elimille ja virastoille lähetetyissä kyselylomakkeissa, kuten vastaukset sukupuolijakaumaa ja maantieteellistä jakaumaa, eturistiriitoja, edunvalvontaa ja väärinkäytösten paljastajien suojelua koskeviin kysymyksiin, voitaisiin mahdollisesti sisällyttää SEUT-sopimuksen 318 artiklan mukaisesti laadittavaan unionin varoja koskevaan arviointikertomukseen, siltä osin kuin näillä kysymyksillä on yhteys talousarvion toteuttamiseen; palauttaa mieliin, että SEUT-sopimuksen 318 artiklassa tarkoitettu kertomus mainitaan nimenomaisesti SEUT-sopimuksen 319 artiklan 1 kohdassa yhtenä niistä asiakirjoista, jotka on tarkoitus tutkia vastuuvapausmenettelyn yhteydessä;

38.  muistuttaa, että kukin toimielin ja elin on varainhoitoasetuksen nojalla velvollinen toimimaan vastuuvapauden myöntämistä koskevaan parlamentin päätökseen liitettyjen huomautusten mukaisesti ja raportoimaan toimenpiteistä, jotka on toteutettu näiden huomautusten perusteella; huomauttaa, että jos toimielin kieltäytyy noudattamasta tätä vaatimusta sen jälkeen, kun sitä on kehotettu tekemään ratkaisu, sitä vastaan voidaan nostaa laiminlyöntikanne SEUT-sopimuksen 265 artiklan nojalla;

39.  pitää myönteisenä, että komission varapuheenjohtajaehdokas Věra Jourová ja jäsenehdokas Johannes Hahn totesivat parlamentissa pidetyissä kuulemisissaan olevansa halukkaita toimimaan tässä asiassa niin, että neuvoston talousarvion toteuttamisesta saataisiin avoimemmin tietoa; viittaa Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöön, joka koskee veronmaksajien ja kansalaisten oikeutta saada tietoa julkisten tulojen käytöstä;

40.  katsoo, että kyseisten komission jäsenten sitoumukset merkitsevät myönteistä asennemuutosta verrattuna komission tähän asti omaksumaan kantaan, sellaisena kuin se ilmaistiin sen 23. tammikuuta 2014 päivätyssä kirjeessä, jossa se totesi, että komission ei pitäisi odottaa valvovan muiden toimielinten talousarvioiden toteuttamista;

41.  pyytää neuvostoa täyttämään sille erityisesti annetun tehtävän ja antamaan vastuuvapauden myöntämistä koskevia suosituksia muille unionin toimielimille.

(1) EUVL L 57, 28.2.2018.
(2) EUVL C 327, 30.9.2019, s. 1.
(3) EUVL C 340, 8.10.2019, s. 1.
(4) EUVL C 340, 8.10.2019, s. 9.
(5) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(6) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
(7) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2019)0045.
(8) Euroopan parlamentin päätöslauselma 17. tammikuuta 2019 oikeusasiamiehen strategisesta tutkimuksesta OI/2/2017 lainsäädäntökäsittelyn avoimuudesta EU:n neuvoston valmisteluelimissä (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2019)0045).
(9) Euroopan oikeusasiamiehen suositus asiassa 1069/2019/MIG Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajavaltion sponsoroinnista.


Vastuuvapaus 2018: ENISA (Euroopan unionin kyberturvallisuusvirasto)
PDF 144kWORD 45k
Päätös
Päätös
Päätöslauselma
1. Euroopan parlamentin päätös 13. toukokuuta 2020 vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin verkko- ja tietoturvaviraston (ENISA) (nykyisin ENISA (Euroopan unionin kyberturvallisuusvirasto) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018 (2019/2080(DEC))
P9_TA(2020)0091A9-0039/2020

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin verkko- ja tietoturvaviraston (ENISA) lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018,

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuonna 2018 sekä virastojen vastaukset(1),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman(2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

–  ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2020 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2018 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä virastolle (05761/2020 – C9‑0047/2020),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(3) ja erityisesti sen 208 artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046(4) ja erityisesti sen 70 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin verkko- ja tietoturvavirastosta (ENISA) ja asetuksen (EY) N:o 460/2004 kumoamisesta 21. toukokuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 526/2013(5) ja erityisesti sen 21 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin kyberturvallisuusvirasto ENISAsta ja tieto- ja viestintätekniikan kyberturvallisuussertifioinnista sekä asetuksen (EU) N:o 526/2013 kumoamisesta 17. huhtikuuta 2019 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/881 (kyberturvallisuusasetus)(6) ja erityisesti sen 31 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(7) ja erityisesti sen 108 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 70 artiklassa tarkoitettuja, SEUT-sopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen nojalla perustettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 18. joulukuuta 2018 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/715(8) ja erityisesti sen 105 artiklan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0039/2020),

1.  myöntää ENISAn (Euroopan unionin kyberturvallisuusvirasto) pääjohtajalle vastuuvapauden viraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018;

2.  esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman ENISAn (Euroopan unionin kyberturvallisuusvirasto) pääjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

2. Euroopan parlamentin päätös 13. toukokuuta 2020 Euroopan unionin verkko- ja tietoturvaviraston (ENISA) (nykyisin ENISA (Euroopan unionin kyberturvallisuusvirasto)) varainhoitovuoden 2018 tilien päättämisestä (2019/2080(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin verkko- ja tietoturvaviraston (ENISA) lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018,

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuonna 2018 sekä virastojen vastaukset(9),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman(10) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

–  ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2020 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2018 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä virastolle (05761/2020 – C9‑0047/2020),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(11) ja erityisesti sen 208 artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046(12) ja erityisesti sen 70 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin verkko- ja tietoturvavirastosta (ENISA) ja asetuksen (EY) N:o 460/2004 kumoamisesta 21. toukokuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 526/2013(13) ja erityisesti sen 21 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin kyberturvallisuusvirasto ENISAsta ja tieto- ja viestintätekniikan kyberturvallisuussertifioinnista sekä asetuksen (EU) N:o 526/2013 kumoamisesta 17. huhtikuuta 2019 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/881 (kyberturvallisuusasetus)(14) ja erityisesti sen 31 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(15) ja erityisesti sen 108 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 70 artiklassa tarkoitettuja, SEUT-sopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen nojalla perustettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 18. joulukuuta 2018 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/715(16) ja erityisesti sen 105 artiklan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0039/2020),

1.  hyväksyy Euroopan unionin kyberturvallisuusviraston (ENISA) varainhoitovuoden 2018 tilien päättämisen;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ENISAn (Euroopan unionin kyberturvallisuusvirasto) pääjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

3. Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. toukokuuta 2020, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin verkko- ja tietoturvaviraston (ENISA) (nykyisin ENISA (Euroopan unionin kyberturvallisuusvirasto)) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018 (2019/2080(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin verkko‑ ja tietoturvaviraston (ENISA) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0039/2020),

A.  toteaa, että Euroopan verkko- ja tietoturvaviraston tulo- ja menotaulukon(17) mukaan sen lopullinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2018 oli 11 473 788 euroa, mikä merkitsee 2,67 prosentin lisäystä vuoteen 2017 verrattuna; toteaa, että viraston talousarvio rahoitetaan pääasiassa unionin talousarviosta(18);

B.  ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin toteaa kertomuksessaan viraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2018 saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että viraston tilit olivat luotettavat ja tilien perustana olevat toimet olivat lailliset ja sääntöjenmukaiset;

Talousarvio- ja varainhallinto

1.  panee tyytyväisenä merkille, että varainhoitovuonna 2018 toteutetun talousarvion seurannan tuloksena talousarvion toteutusaste oli 99,98 prosenttia, mikä merkitsee 0,01 prosentin vähennystä vuoteen 2017 verrattuna; panee lisäksi merkille, että maksumäärärahojen käyttöaste oli 88,56 prosenttia, mikä merkitsee hienoista 0,37 prosentin lisäystä vuoteen 2017 verrattuna;

Tuloksellisuus

2.  panee merkille, että virasto käyttää tiettyjä keskeisiä tulosindikaattoreita, joilla se mittaa toimintojensa tuottamaa lisäarvoa ja parantaa talousarviohallintoaan, ja toteaa, että se käyttää laadullisia indikaattoreita enemmän toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisen arviointiin ja määrällisiä indikaattoreita enemmän hallinnollisten tavoitteiden saavuttamisen arviointiin; panee merkille, että vastatakseen paremmin sidosryhmien odotuksiin virasto parantaa raportointipakettiaan räätälöimällä laadullisia ja määrällisiä keskeisiä tulosindikaattoreitaan niin, että niillä mitataan tehokkaammin sen toiminnan vaikutuksia;

3.  pyytää virastoa tehostamaan toimiaan 5G-verkon turvallisuuspuutteiden korjaamiseksi ja levittämään tietoa aiheesta mahdollisimman laajalti, jotta varmistetaan, että alalla hyödynnetään olemassa olevia teknisiä ratkaisuja;

4.  pitää valitettavana, että komission vuonna 2017 teettämän, viraston vuosien 2013–2016 toiminnan ulkoista arviointia koskevan tutkimuksen jälkeen ei ole vahvistettu virallista toimintasuunnitelmaa; panee kuitenkin merkille, että asiaankuuluvia suosituksia on pantu täytäntöön ja että komission sisäisen tarkastuksen suorittamassa tarkastuksessa annettiin vastaavanlaisia suosituksia, joiden osalta on sovittu virallisesta korjaavasta toimintasuunnitelmasta;

5.  kannustaa virastoa jatkamaan palvelujensa digitalisointia;

6.  kehottaa komissiota tekemään toteutettavuustutkimuksen, jossa arvioidaan mahdollisuutta luoda yhteisiä synergioita Tessalonikissa päätoimipaikkaansa pitävän Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen (Cedefop) kanssa; kehottaa komissiota arvioimaan molempia skenaarioita eli viraston siirtämistä Cedefopin päätoimipaikkaan Thessalonikiin ja Cedefopin päätoimipaikan siirtämistä viraston Heraklionissa sijaitsevaan päätoimipaikkaan; toteaa, että viraston siirtäminen Cedefopin päätoimipaikkaan merkitsisi hallinto- ja tukipalvelujen ja yhteisten tilojen hallinnoinnin jakamista sekä yhteisiä tieto- ja viestintätekniikan ja televiestinnän infrastruktuureja ja verkkopohjaisia infrastruktuureja, jolloin säästettäisiin suuri määrä varoja, jotka voitaisiin käyttää molempien virastojen lisärahoitukseen;

Henkilöstöpolitiikka

7.  panee huolestuneena merkille, että 31. joulukuuta 2018 henkilöstötaulukon toimista oli täytettynä vain 93,62 prosenttia ja että unionin talousarviossa hyväksytyistä 47 väliaikaisesta toimesta 44 oli täytettynä (verrattuna 48 hyväksyttyyn toimeen vuonna 2017); panee merkille, että vuonna 2018 viraston palveluksessa työskenteli lisäksi 27 sopimussuhteista toimihenkilöä ja kolme kansallista asiantuntijaa;

8.  panee merkille, että vuonna 2015 virasto suunnitteli viraston hallintotehtäviin osallistuvan henkilöstön siirtämistä Ateenaan, vaikka asetuksen (EU) N:o 526/2013(19) mukaan tällainen henkilöstö olisi sijoitettava Heraklioniin, ja että on todennäköistä, että kustannuksia voitaisiin edelleen vähentää, jos kaikki henkilöstön jäsenet keskitettäisiin yhteen toimipaikkaan; panee merkille, että Heraklionin toimipaikassa työskentelee tällä hetkellä vain seitsemän henkilöstön jäsentä; panee merkille, että virasto tarkastelee edelleen toimipaikkojensa merkityksellisyyttä nykyisen toimipaikkasopimuksen ja toimipaikoissa kehitettyjen ohjelmien mukaisesti;

9.  panee huolestuneena merkille, että riittävän ammattitaitoista henkilöstöä on vaikea rekrytoida, saada kiinnostumaan ja jäämään viraston palvelukseen, mikä johtuu pääasiassa ilmoitettujen toimien luonteesta (sopimussuhteisen toimihenkilön toimet) ja viraston henkilöstön jäsenten palkkoihin Kreikassa sovellettavista alhaisista korjauskertoimista; panee kuitenkin tyytyväisenä merkille, että virasto on toteuttanut sosiaalisia toimenpiteitä houkuttelevuuden lisäämiseksi;

10.  panee merkille, että virastolla ei ole tarvittavia määrärahoja kaikista avoimista toimista ilmoittamiseksi kaikilla EU:n kielillä EPSOn edellyttämällä tavalla; panee kuitenkin merkille, että virasto julkaisee muiden unionin erillisvirastojen tavoin ilmoituksia avoimista toimista useilla verkkosivustoilla, julkaisuissa eri puolilla unionia sekä EU:n virastojen verkoston verkkosivustolla;

11.  toteaa, että tehtävien siirtoa uusille henkilöstön jäsenille koskevaa prosessia tarkistetaan parhaillaan, jotta tietämystä voidaan vastedes siirtää paremmin uudelle henkilöstölle, ja toteaa, että tämä prosessi on tarkoitus sisällyttää erityistä luotettavuutta edellyttävien tehtävien toimintaperiaatteisiin; pyytää virastoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle, kun kyseinen tarkistus on saatu päätökseen;

12.  panee huolestuneena merkille sukupuolten välisen epätasapainon ylemmässä johdossa vuonna 2018 (kahdeksan miestä ja kaksi naista) sekä johtokunnassa (25 miestä ja viisi naista);

Eturistiriitojen ennaltaehkäisy ja hallinta sekä avoimuus

13.  panee merkille viraston nykyiset toimenpiteet ja jatkuvat pyrkimykset avoimuuden sekä eturistiriitojen ennaltaehkäisyn ja hallinnan takaamiseksi ja panee merkille, että johtokunnan jäsenten ansioluettelot ja heidän ilmoituksensa eturistiriidoista on nyt julkaistu viraston verkkosivustolla; palauttaa mieliin, että virasto ei julkaise verkkosivustollaan ylemmän johdon ilmoituksia eturistiriidoista; kehottaa jälleen virastoa julkaisemaan kaikkien johtokunnan jäsenten ansioluettelot sekä ylemmän johdon ilmoitukset eturistiriidoista ja raportoimaan tältä osin toteutetuista toimenpiteistä vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle;

Sisäiset kontrollit

14.  panee huolestuneena merkille, että virasto ei ole tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan vahvistanut erityistä luotettavuutta edellyttäviä tehtäviä koskevia toimintaperiaatteita, joissa määriteltäisiin tällaiset tehtävät, pidettäisiin niitä koskeva luettelo ajan tasalla ja määriteltäisiin toimenpiteet, joilla pienennettäisiin riskiä siitä, että työntekijä ajaa omaa etuaan; kehottaa virastoa viipymättä hyväksymään ja ottamaan käyttöön tällaiset toimintaperiaatteet;

15.  panee merkille, että komission sisäinen tarkastus julkaisi vuonna 2018 sidosryhmien osallistumista ENISAn suoritetuotantoon koskevan tarkastuskertomuksen, jota varten virasto laatii parhaillaan toimintasuunnitelmaa, jonka tarkoituksena on kohdentaa toimia mahdollisesti parannusta vaativiin osa-alueisiin;

Muita huomautuksia

16.  panee merkille, että Yhdistyneen kuningaskunnan päätös erota unionista vaikuttaa hyvin vähän viraston toimintaan ja hallintoon; panee kuitenkin merkille, että virasto on tarkistanut sisäisiä prosessejaan lieventääkseen riskejä, joita liittyy Yhdistyneen kuningaskunnan eroon unionista, mutta mitään näistä riskeistä ei ole pidetty kriittisinä vaan pikemminkin hyvin pieninä;

17.  pitää valitettavana, että virasto ei ole vielä vahvistanut virallista strategiaa ympäristöystävällisen työympäristön takaamiseksi; kehottaa virastoa vahvistamaan sen kiireellisesti;

18.  kehottaa virastoa keskittymään tutkimustensa tulosten levittämiseen yleisölle ja pyrkimään saavuttamaan yleisön sosiaalisen median ja muiden viestintäkanavien avulla;

o
o   o

19.  viittaa vastuuvapauden myöntämistä koskevaan päätökseen liittyvien muiden, luonteeltaan yleisten huomautusten osalta erillisvirastojen toiminnan tuloksellisuudesta, varainhoidosta ja sen valvonnasta 14. toukokuuta 2020 antamaansa päätöslauselmaan(20).

(1) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 1.
(2) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 34.
(3) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(4) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
(5) EUVL L 165, 18.6.2013, s. 41.
(6) EUVL L 151, 7.6.2019, s. 15.
(7) EUVL L 328, 7.12.2013, s. 42.
(8) EUVL L 122, 10.5.2019, s. 1.
(9) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 1.
(10) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 34.
(11) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(12) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
(13) EUVL L 165, 18.6.2013, s. 41.
(14) EUVL L 151, 7.6.2019, s. 15.
(15) EUVL L 328, 7.12.2013, s. 42.
(16) EUVL L 122, 10.5.2019, s. 1.
(17) EUVL C 120, 29.3.2019, s. 205.
(18) EUVL C 120, 29.3.2019, s. 206.
(19) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 526/2013, annettu 21. toukokuuta 2013, Euroopan unionin verkko- ja tietoturvavirastosta (ENISA) ja asetuksen (EY) N:o 460/2004 kumoamisesta (EUVL L 165, 18.6.2013, s. 41).
(20) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0121.


Vastuuvapaus 2018: Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus
PDF 146kWORD 53k
Päätös
Päätös
Päätöslauselma
1. Euroopan parlamentin päätös 13. toukokuuta 2020 vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen (nykyisin Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus (Cedefop)) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018 (2019/2066(DEC))
P9_TA(2020)0092A9-0040/2020

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018,

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuonna 2018 sekä virastojen vastaukset(1),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman(2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

–  ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2020 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2018 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä keskukselle (05761/2020 – C9‑0033/2020),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(3) ja erityisesti sen 208 artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046(4) ja erityisesti sen 70 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen perustamisesta 10. helmikuuta 1975 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 337/75(5) ja erityisesti sen 12 a artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen (Cedefop) perustamisesta ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 337/75 kumoamisesta 16. tammikuuta 2019 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/128(6) ja erityisesti sen 15 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(7) ja erityisesti sen 108 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 70 artiklassa tarkoitettuja, SEUT-sopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen nojalla perustettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 18. joulukuuta 2018 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/715(8) ja erityisesti sen 105 artiklan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnon,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0040/2020),

1.  myöntää Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen (Cedefop) pääjohtajalle vastuuvapauden keskuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018;

2.  esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen (Cedefop) pääjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

2. Euroopan parlamentin päätös 13. toukokuuta 2020 Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen (nykyisin Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus (Cedefop) varainhoitovuoden 2018 tilien päättämisestä (2019/2066(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018,

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuonna 2018 sekä virastojen vastaukset(9),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman(10) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

–  ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2020 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2018 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä keskukselle (05761/2020 – C9‑0033/2020),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(11) ja erityisesti sen 208 artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046(12) ja erityisesti sen 70 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen perustamisesta 10. helmikuuta 1975 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 337/75(13) ja erityisesti sen 12 a artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen (Cedefop) perustamisesta ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 337/75 kumoamisesta 16. tammikuuta 2019 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/128(14) ja erityisesti sen 15 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(15) ja erityisesti sen 108 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 70 artiklassa tarkoitettuja, SEUT-sopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen nojalla perustettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 18. joulukuuta 2018 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/715(16) ja erityisesti sen 105 artiklan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnon,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0040/2020),

1.  hyväksyy Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen varainhoitovuoden 2018 tilien päättämisen;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen (Cedefop) pääjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

3. Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. toukokuuta 2020, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen (nykyisin Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus (Cedefop)) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018 (2019/2066(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnon,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0040/2020),

A.  toteaa, että Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen tulo- ja menotaulukon(17) mukaan sen lopullinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2018 oli 17 850 210 euroa, mikä merkitsee 0,11 prosentin hienoista vähennystä vuoteen 2017 verrattuna; toteaa, että keskuksen talousarvio rahoitetaan pääasiassa unionin talousarviosta(18);

B.  ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin toteaa kertomuksessaan keskuksen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2018 saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että keskuksen tilit olivat luotettavat ja tilien perustana olevat toimet olivat lailliset ja sääntöjenmukaiset;

Talousarvio- ja varainhallinto

1.  panee tyytyväisenä merkille, että varainhoitovuonna 2018 toteutetun talousarvion seurannan tuloksena talousarvion toteutusaste oli 100 prosenttia, mikä merkitsee hienoista 0,04 prosentin lisäystä vuoteen 2017 verrattuna; panee merkille, että maksumäärärahojen käyttöaste oli 96,50 prosenttia, mikä merkitsee 6,84 prosentin lisäystä vuoteen 2017 verrattuna;

Tuloksellisuus

2.  panee merkille, että keskus käyttää esimerkillistä toiminnan tuloksellisuuden mittausjärjestelmää, joka sisältää keskeisiä tulosindikaattoreita, joilla arvioidaan sen toiminnasta saatavaa lisäarvoa hankkeen, toiminnan ja organisaation tasolla, sekä muita toimenpiteitä, joilla parannetaan sen talousarviohallintoa;

3.  panee merkille myös, että keskuksen vuoden 2018 työohjelma on toteutettu täysimääräisesti asetettujen tavoitteiden ja ohjeiden mukaisesti;

4.  pitää myönteisenä sitä, että keskus kehittää synergiaa ja jakaa resursseja muiden virastojen kanssa;

5.  panee merkille, että keskus jatkoi virallistettua tiivistä yhteistyötä Euroopan koulutussäätiön (ETF) ja Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön (Eurofound) kanssa;

6.  panee merkille, että varainhoitoa koskevien sääntöjen mukaisesti keskuksesta vuonna 2017 tehdyssä ulkoisessa arvioinnissa todettiin, että keskuksen tiiviimpi yhteistyö komission työllisyyspääosaston vastuualueeseen kuuluvien kolmen muun erillisviraston – ETF:n, Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston (EU-OSHA) sekä Eurofoundin – kanssa osoittautui toteutettavissa olevaksi vaihtoehdoksi; panee merkille, että keskuksen uudelleenlaaditussa perustamisasetuksessa (asetus (EU) 2019/128), joka tuli voimaan helmikuussa 2019, otettiin huomioon tämän ulkoisen arvioinnin tulos;

7.  kehottaa komissiota suorittamaan toteutettavuustutkimuksen, jossa arvioidaan mahdollisuutta kehittää yhteisiä synergioita Eurofoundin kanssa, vaikka näitä elimiä ei yhdistettäisikään täysin; kehottaa komissiota arvioimaan molempia skenaarioita eli keskuksen siirtämistä Eurofoundin päätoimipaikkaan Irlannin Loughlinstowniin sekä Eurofoundin päämajan siirtämistä keskuksen päätoimipaikkaan Thessalonikiin; toteaa, että tämä merkitsisi hallinto- ja tukipalvelujen ja yhteisten tilojen hallinnoinnin jakamista sekä yhteisiä tieto- ja viestintätekniikan ja televiestinnän infrastruktuureja ja verkkopohjaisia infrastruktuureja, mikä merkitsisi merkittäviä säästöjä, jotka voitaisiin käyttää molempien virastojen lisärahoitukseen; on tietoinen siitä, että virastojen vaikuttava, tehokas ja virheetön työ liittyy läheisesti niiden toiminnallisten ja hallinnollisten toimintojen kattamiseksi tarvittavaan riittävään rahoitukseen; kehottaa siksi jäsenvaltioita mukauttamaan virastojen suoritettavaksi annetut tehtävät niille osoitettuun rahoitukseen;

8.  kehottaa keskusta jatkamaan digitalisointiaan;

9.  kannustaa keskusta panemaan täytäntöön tilintarkastustuomioistuimen suositukset;

10.  arvostaa keskuksen asiantuntemusta ja sen jatkuvaa laadukasta työtä, kun se tarjoaa tutkimusta, analyyseja ja teknistä neuvontaa tukeakseen elinikäisen oppimisen, ammatillisen koulutuksen, tutkintoja ja osaamista koskevan politiikan kehittämistä Euroopassa ja edistääkseen siten laadukasta koulutusta, joka on mukautettu työmarkkinoiden tarpeisiin; painottaa tässä yhteydessä, että on tärkeää varmistaa riittävät aineelliset ja henkilöresurssit, joiden turvin keskus voi hoitaa lisääntyvät ja muuttuvat tehtävänsä, ja varmistaa samalla yleensäkin keskuksen ensisijaisuus suhteessa yksityisiin toimeksisaajiin;

11.  panee tyytyväisenä merkille keskuksen panoksen ja asiantuntemuksen, kun se tarjoaa uutta tietoa, näyttöä ja politiikka-analyyseja, seuraa toimintapolitiikan suuntauksia ja toimii tiedonvälittäjänä unionin asialistalla olevien erittäin tärkeiden aiheiden osalta; panee merkille keskuksen laadukkaan työn useissa ja erityisesti seuraavissa hankkeissa: Euroopan osaamisohjelma, Europass, osaamispanoraaman tarkistaminen ja Kööpenhaminan prosessin osallistujien tukeminen, Euroopan osaamisindeksi ja osaamisennuste;

12.  pitää huomionarvoisena, että keskus on ottanut käyttöön uuden digitalisaatioon keskittyvän osion erityisesti siihen liittyvät verkkotyökalut, jotka tarjoavat maakohtaista tietoa ja parempia verkkodatan visualisointimahdollisuuksia, kuten työmarkkinatietoja koskevat ohjausresurssit ja osaamisennusteet; panee tähän liittyen merkille keskuksen kohdennetut markkinointikampanjat, joilla lisätään tietoisuutta sen verkkosivuston sisällöstä;

13.  korostaa, että avoimuus ja kansalaisten tietoisuus virastojen olemassaolosta ovat keskeisiä tekijöitä virastojen demokraattisen vastuuvelvollisuuden kannalta; pitää ensiarvoisen tärkeänä virastojen resurssien ja tietojen käytettävyyttä ja helppokäyttöisyyttä; kehottaa siksi arvioimaan, miten tiedot ja resurssit nykyään esitetään ja asetetaan saataville sekä missä määrin ne ovat kansalaisten mielestä helposti yksilöitävissä, tunnistettavissa ja käytettävissä; muistuttaa, että jäsenvaltiot voivat lisätä kansalaisten tietoisuutta tältä osin laatimalla kattavan suunnitelman entistä useampien unionin kansalaisten tavoittamiseksi;

Henkilöstöpolitiikka

14.  panee merkille, että 31. joulukuuta 2018 henkilöstötaulukosta oli täytettynä 96,7 prosenttia siten, että 12 virkamiestä ja 76 väliaikaista toimihenkilöä oli nimitetty toimeen unionin talousarviossa hyväksytyistä 78 väliaikaisen toimihenkilön ja 13 virkamiehen toimesta (92 hyväksyttyä tointa vuonna 2017); panee merkille, että vuonna 2018 keskuksessa työskenteli lisäksi 26 sopimussuhteista toimihenkilöä ja kolme kansallista asiantuntijaa;

15.  panee merkille, että keskus on toteuttanut toimia niiden vastuuvapauden myöntävän viranomaisen havaintojen ja kommenttien perusteella, jotka liittyvät tammikuussa 2019 tehtävänsä aloittaneeseen keskuksen henkilöstöresursseista vastaavaan uuteen yksikönpäällikköön sekä keskuksen oikeudellisten palvelujen ulkoistamista koskevaan päätökseen; panee lukuisten oikeustapausten, joissa keskus on osallisena, vuoksi huolestuneena merkille, että oikeudellisten palvelujen täydellinen ulkoistaminen aiheuttaa riskin tapausten johdonmukaiselle käsittelylle ja tehokkuuden periaatteelle; kehottaa keskusta tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle asian edistymisestä;

16.  panee merkille keskuksen jatkuvan prosessin, jolla se pyrkii parantamaan valintamenettelyjä varmistamalla, että valintalautakuntien arvioimia nimeämisperusteita noudatetaan ja henkilöstöhallinnon suorittamaa valvontaa lisätään; panee huolestuneena merkille, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan vuonna 2018 tehtyä kahta tarkastettua palvelukseenottoa vuosina 2015 ja 2016 laadituista kahdesta varallaololuettelosta ei hoidettu ja dokumentoitu asianmukaisesti ja vastaavaa on havaittu useissa muissa aiempina vuosina tarkastetuissa palvelukseenottomenettelyissä; kehottaa keskusta ryhtymään välittömästi korjaaviin toimiin sääntöjenmukaisten palvelukseenottomenettelyjen varmistamiseksi ja raportoimaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tätä varten toteutetuista toimenpiteistä;

17.  panee merkille keskuksen huolen siitä, että sen uudessa perustamisasetuksessa sen toimialaa laajennetaan kattamaan ammatillisen koulutuksen lisäksi myös tutkintoja ja taitoja koskeva politiikka mutta ei tarjota uusien tehtävien tueksi lisäresursseja; panee merkille, että keskuksen henkilöstöä on jo vähennetty 10 prosenttia, mikä on lisännyt sen henkilöstön työkuormitusta ja -painetta;

18.  pitää myönteisenä, että keskuksen henkilöstön osalta on kaiken kaikkiaan lähes saavutettu sukupuolten tasapuolinen edustus (59 prosenttia naisia ja 41 prosenttia miehiä) mutta pitää valitettavana, että sukupuolten edustuksesta johtotehtävissä ei ole saatavilla tarkkoja tietoja;

19.  panee tyytyväisenä merkille, että vuonna 2018 sukupuolet olivat tasapuolisesti edustettuina hallintoneuvostossa (50 prosenttia naisia ja 50 prosenttia miehiä);

20.  pitää valitettavana, että henkilöstön maantieteellisestä jakaumasta ei ole selvyyttä;

Hankinnat

21.  pitää valitettavana, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan hankintamenettelyssä, joka koski keskuksen matkatoimistopalveluja, hintaan ja laatuun liittyvät sopimuksentekoperusteet eivät olleet aina riittävän yksityiskohtaisia eikä niiden avulla kyetty varmistamaan taloudellisesti edullisimpia sopimuksia; pitää valitettavana, että keskuksen menettelytavat mahdollisesti poikkeuksellisen alhaisten tarjousten suhteen ja tällaisten tarjousten dokumentointi olivat riittämättömiä;

Eturistiriitojen ennaltaehkäisy ja hallinta sekä avoimuus

22.  panee merkille keskuksen nykyiset toimet ja jatkuvat pyrkimykset avoimuuden, eturistiriitojen ennaltaehkäisyn ja hallinnan sekä väärinkäytösten paljastajien suojelun varmistamiseksi; panee kuitenkin huolestuneena merkille, että keskus ei vielä julkista ylemmän johdon ansioluetteloita verkkosivustollaan ja että keskuksen vuodesta 2014 lähtien käytössä olleiden eturistiriitojen ehkäisemistä ja hallintaa koskevien toimintaperiaatteiden mukaisesti sen ylempi johto, sisäiset asiantuntijat ja avustajat ilmoittavat mahdollisista eturistiriidoista ainoastaan, jos niitä ilmenee; panee merkille keskuksen päivitetyt ohjeet eturistiriitojen ilmoittamisesta valinta- ja palvelukseenottomenettelyissä sekä sen laatimat tarkistetut säännöt eturistiriitojen ehkäisemisestä ja hallinnasta hallintoneuvoston jäsenille, riippumattomille asiantuntijoille ja muulle henkilöstölle;

23.  pitää myönteisenä, että keskus hyväksyi vastuuvapauden myöntävän viranomaisen havaintojen ja kommenttien perusteella 2. syyskuuta 2019 asetuksen (EY) N:o 1049/2001 täytäntöönpanosäännöt(19);

24.  panee merkille, että vastuuvapauden myöntävän viranomaisen havaintojen ja kommenttien perusteella perustettiin riippumaton väärinkäytösten paljastajien ilmoitus-, neuvonta- ja käsittelyelin nimittämällä keskuksen sisäisen valvonnan koordinaattori eettisyydestä ja lahjomattomuudesta vastaavaksi keskuksen yhteyshenkilöksi;

Yleistä

25.  kehottaa keskusta keskittymään tutkimustensa tulosten levittämiseen yleisölle ja pyrkimään saavuttamaan yleisön sosiaalisen median ja muiden viestintäkanavien avulla;

Sisäinen tarkastus

26.  panee erittäin huolestuneena merkille, että sisäisen tarkastuksen 14.–18. tammikuuta 2018 tekemän keskuksen henkilöstöhallintoa ja etiikkaa koskevan tarkastuksen perusteella palvelukseenottomenettelyt luokiteltiin edelleen kriittisiksi;

o
o   o

27.  viittaa vastuuvapauden myöntämistä koskevaan päätökseen liittyvien muiden, luonteeltaan yleisten huomautusten osalta erillisvirastojen toiminnan tuloksellisuudesta, varainhoidosta ja sen valvonnasta 14. toukokuuta 2020 antamaansa päätöslauselmaan(20).

(1) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 1.
(2) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 1.
(3) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(4) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
(5) EYVL L 39, 13.2.1975, s. 1.
(6) EUVL L 30, 31.1.2019, s. 90.
(7) EUVL L 328, 7.12.2013, s. 42.
(8) EUVL L 122, 10.5.2019, s. 1.
(9) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 1.
(10) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 1.
(11) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(12) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
(13) EYVL L 39, 13.2.1975, s. 1.
(14) EUVL L 30, 31.1.2019, s. 90.
(15) EUVL L 328, 7.12.2013, s. 42.
(16) EUVL L 122, 10.5.2019, s. 1.
(17) EUVL C 108, 22.3.2018, s. 1.
(18) EUVL C 108, 22.3.2018, s. 2.
(19) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1049/2001, annettu 30. toukokuuta 2001, Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi (EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43).
(20) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0121.


Vastuuvapaus 2018: Euroopan kalastuksenvalvontavirasto
PDF 143kWORD 45k
Päätös
Päätös
Päätöslauselma
1. Euroopan parlamentin päätös 13. toukokuuta 2020 vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan kalastuksenvalvontaviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018 (2019/2085(DEC))
P9_TA(2020)0093A9-0041/2020

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan kalastuksenvalvontaviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018,

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuonna 2018 sekä virastojen vastaukset(1),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman(2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

–  ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2020 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2018 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä virastolle (05761/2020 – C9‑0052/2020),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(3) ja erityisesti sen 208 artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046(4) ja erityisesti sen 70 artiklan,

–  ottaa huomioon yhteisön kalastuksenvalvontaviraston perustamisesta ja yhteiseen kalastuspolitiikkaan sovellettavasta valvontajärjestelmästä annetun asetuksen (ETY) N:o 2847/93 muuttamisesta 26. huhtikuuta 2005 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 768/2005(5) ja erityisesti sen 36 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan kalastuksenvalvontavirastosta 19. maaliskuuta 2019 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/473(6) ja erityisesti sen 45 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(7) ja erityisesti sen 108 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 70 artiklassa tarkoitettuja, SEUT-sopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen nojalla perustettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 18. joulukuuta 2018 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/715(8) ja erityisesti sen 105 artiklan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon kalatalousvaliokunnan lausunnon,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0041/2020),

1.  myöntää Euroopan kalastuksenvalvontaviraston pääjohtajalle vastuuvapauden viraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018;

2.  esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan kalastuksenvalvontaviraston pääjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

2. Euroopan parlamentin päätös 13. toukokuuta 2020 Euroopan kalastuksenvalvontaviraston varainhoitovuoden 2018 tilien päättämisestä (2019/2085(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan kalastuksenvalvontaviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018,

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuonna 2018 sekä virastojen vastaukset(9),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman(10) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

–  ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2020 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2018 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä virastolle (05761/2020 – C9‑0052/2020),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(11) ja erityisesti sen 208 artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046(12) ja erityisesti sen 70 artiklan,

–  ottaa huomioon yhteisön kalastuksenvalvontaviraston perustamisesta ja yhteiseen kalastuspolitiikkaan sovellettavasta valvontajärjestelmästä annetun asetuksen (ETY) N:o 2847/93 muuttamisesta 26. huhtikuuta 2005 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 768/2005(13) ja erityisesti sen 36 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan kalastuksenvalvontavirastosta 19. maaliskuuta 2019 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/473(14) ja erityisesti sen 45 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(15) ja erityisesti sen 108 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 70 artiklassa tarkoitettuja, SEUT-sopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen nojalla perustettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 18. joulukuuta 2018 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/715(16) ja erityisesti sen 105 artiklan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon kalatalousvaliokunnan lausunnon,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0041/2020),

1.  hyväksyy Euroopan kalastuksenvalvontaviraston varainhoitovuoden 2018 tilien päättämisen;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen Euroopan kalastuksenvalvontaviraston pääjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

3. Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. toukokuuta 2020, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan kalastuksenvalvontaviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018 (2019/2085(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan kalastuksenvalvontaviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon kalatalousvaliokunnan lausunnon,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0041/2020),

A.  toteaa, että Euroopan kalastuksenvalvontaviraston tulo- ja menotaulukon(17) mukaan sen lopullinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2018 oli 17 408 849 euroa, mikä merkitsee 1,73 prosentin lisäystä vuoteen 2017 verrattuna; toteaa, että viraston talousarvio rahoitetaan pääasiassa unionin talousarviosta(18);

B.  ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin totesi kertomuksessaan viraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2018 saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että viraston tilit varainhoitovuonna 2018 olivat luotettavat ja tilien perustana olevat toimet olivat lailliset ja sääntöjenmukaiset;

Talousarvio- ja varainhallinto

1.  panee tyytyväisenä merkille, että varainhoitovuonna 2018 toteutetun talousarvion seurannan tuloksena talousarvion toteutusaste oli 99,74 prosenttia, mikä merkitsee hienoista 0,83 prosentin lisäystä vuoteen 2017 verrattuna; panee tyytyväisenä merkille, että maksumäärärahojen käyttöaste oli 87,62 prosenttia, mikä merkitsee 13,81 prosentin lisäystä vuoteen 2017 verrattuna;

Tuloksellisuus

2.  panee merkille, että virasto käyttää useita keskeisiä tulosindikaattoreita, joilla tuetaan sen monivuotisia strategisia tavoitteita ja arvioidaan sen toiminnasta saatavaa lisäarvoa;

3.  panee merkille, että virasto toteutti 98 prosenttia toiminnastaan ajoissa ja pani vuotuisen viestintästrategiasuunnitelmansa kokonaan täytäntöön;

4.  panee merkille, että virasto, Euroopan raja- ja merivartiovirasto ja Euroopan meriturvallisuusvirasto hyväksyivät kolmikantatyöjärjestelyn, jossa määritellään kyseisten virastojen välinen yhteistyö ja yhteistyö rannikkovartiotehtäviä hoitavien kansallisten viranomaisten kanssa tarjoamalla palveluja, tietoa, kalustoa ja koulutusta sekä koordinoimalla monialaisia operaatioita;

5.  kannustaa virastoa jatkamaan palvelujensa digitalisointia;

6.  panee merkille, että virastoa koskevan toisen viisi vuotta kattavan (2012–2016) riippumattoman ulkoisen arvioinnin tulokset esitettiin vuonna 2017; panee tyytyväisenä merkille, että vuoden 2018 lopussa yksi suositus oli käsitelty ja kymmenessä suosituksessa oli edistytty hallintoneuvostolle esitetyn etenemissuunnitelman mukaisesti;

7.  katsoo, että viraston rooli Frontexin perustamisen edistämisessä ei saisi heikentää viraston ydintoimintaa unionin elimenä, joka vastaa kalastuksenvalvontatoimien operatiivisen koordinoinnin järjestämisestä ja avun antamisesta jäsenvaltioille ja komissiolle tällä alalla, koska tämä voisi johtaa kalastuksen valvonnan heikentymiseen ja laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen (LIS-kalastus) lisääntymiseen; korostaa siksi, että virastolle on annettava sen lisääntyviin tehtäviin suhteutetut riittävät taloudelliset ja henkilöresurssit;

8.  korostaa, että virasto hyväksyi kesäkuussa 2018 päätöksen organisaatioiden tai itsenäisten ammatinharjoittajien kanssa pidettyjä kokouksia koskevien tietojen julkistamisesta ja että sen jälkeen, kun parlamentti ja komissio ovat päässeet sopimukseen avoimuusrekisteristä, virasto julkistaa verkkosivustollaan asiaankuuluvat pääjohtajan ja henkilöstön tapaamiset edunvalvojien kanssa;

9.  toteaa, että vuonna 2017 tehdyn valmistelutyön jälkeen virasto otti vuonna 2018 käyttöön tietoturvallisuuden hallintajärjestelmän, joka perustuu kansainväliseen ISO 27001 -standardiin ja jonka tarkoituksena on suojata virastoa teknologiaan perustuvilta riskeiltä ja säilyttää tietojen luottamuksellisuus, eheys ja saatavuus;

10.  korostaa viraston aktiivista roolia ja lisäarvoa Länsi-Afrikan alueellisen kalastuksenhallinnan parantamishankkeessa (PESCAO), jolla kehitetään valmiuksia torjua LIS-kalastusta ja parantaa kalavarojen hoitoa Länsi-Afrikassa; korostaa vuonna 2018 toteutettuja kolmea operaatiota, jotka koskivat Senegalia, Gambiaa, Guinea-Bissauta, Guineaa, Sierra Leonea, Kap Verdeä ja Mauritaniaa;

11.  korostaa, että virastolla on tärkeä rooli yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanossa ja sen tavoitteiden saavuttamisessa erityisesti purkamisvelvoitteen osalta, koska jäsenvaltioilla on vaikeuksia tämän velvoitteen noudattamisessa;

Henkilöstöpolitiikka

12.  panee merkille, että 31. joulukuuta 2018 henkilöstötaulukosta oli täytettynä 98,36 prosenttia siten, että 60 toimeen unionin talousarviossa hyväksytyistä 61 toimesta oli nimitetty väliaikainen toimihenkilö (verrattuna 61 hyväksyttyyn toimeen vuonna 2017); panee merkille, että vuonna 2018 virastossa työskenteli lisäksi 11 sopimussuhteista toimihenkilöä ja kuusi kansallista asiantuntijaa;

13.  kehottaa virastoa laatimaan pitkän aikavälin henkilöstöhallinnon kehyksen, jossa käsitellään sen henkilöstön työ- ja yksityiselämän tasapainoa, elinikäistä ohjausta ja urakehitystä, sukupuolten tasapuolista edustusta, etätyötä, syrjimättömyyttä, maantieteellistä tasapainoa sekä vammaisten henkilöiden palvelukseenottoa ja integrointia;

14.  panee huolestuneena merkille sukupuolten välisen epätasapainon hallintoneuvostossa (47 miestä ja 21 naista);

Hankinnat

15.  korostaa, että hankintojen alalla tärkeimpänä tehtävänä vuonna 2018 oli käynnistää kaksi avointa ehdotuspyyntöä, joissa hankinnan kohteena olivat matkatoimiston ja tapahtumajärjestäjän palvelut virastolle ja Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirastolle;

16.  pitää myönteisenä, että unionin virastojen hankintatoimien jakamista koskevan tavoitteen mukaisesti virasto käynnisti toisen toimielintenvälisen avoimen tarjouskilpailun vuonna 2018 ja kaksi muuta virastoa tuli mukaan hankintamenettelyyn; kehottaa virastoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle sen yhteisten hankintamenettelyjen tulevasta kehityksestä; katsoo tämän käytännön olevan esimerkki, jota on syytä noudattaa; kehottaa virastoa tarkastelemaan lähemmin mahdollisuuksia yksinkertaistaa menettelyjä yhdessä muiden toimielinten kanssa;

17.  panee tilintarkastustuomioistuimen kertomuksesta merkille, että virasto ei tarkistanut systemaattisesti hintoja ja palkkioita, jotka laskutettiin tavarantoimittajan puitesopimuksen toimeksisaajalle toimittamien hintatarjousten ja laskujen perusteella ohjelmistolisenssien hankintaa varten; panee viraston vastauksesta merkille, että se ei voi muuttaa komission allekirjoittaman puitesopimuksen ehtoja ja määräyksiä ja että se panee uuden puitesopimuksen täytäntöön ratkaistakseen vanhaan sopimukseen liittyvät ongelmat;

Eturistiriitojen ennaltaehkäisy ja hallinta sekä avoimuus

18.  panee merkille viraston nykyiset toimet ja jatkuvat pyrkimykset avoimuuden, eturistiriitojen ennaltaehkäisyn ja hallinnan sekä väärinkäytösten paljastajien suojelun varmistamiseksi; panee tyytyväisenä merkille, että asiantuntijat, jotka eivät allekirjoita sidonnaisuuksia koskevaa ilmoitusta, eivät saa työskennellä erillissopimuksella ja että virasto seuraa säännöllisesti ilmoitusten jättämistä;

19.  panee merkille, että vuonna 2018 komission sisäinen tarkastus laati tarkastuskertomuksen suunnittelusta, budjetoinnista ja seurannasta virastossa ja että samalla hyväksyttiin toimintasuunnitelma mahdollisista parannuskohteista; kehottaa virastoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle toteutetuista toimenpiteistä;

Muita huomautuksia

20.  panee merkille, että virasto on käynnistänyt prosessin tullakseen sertifioiduksi EU:n ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmässä ja toteuttanut useita toimenpiteitä, joilla pyritään vähentämään sen yhteenlaskettua ympäristövaikutusta; toteaa kuitenkin, että virasto ei ole toteuttanut mitään täydentäviä toimenpiteitä vähentääkseen tai korvatakseen hiilidioksidipäästöjä;

21.  kehottaa virastoa keskittymään tutkimustensa tulosten levittämiseen suurelle yleisölle ja pyrkimään saavuttamaan yleisön sosiaalisen median ja muiden viestintäkanavien avulla;

o
o   o

22.  viittaa vastuuvapauden myöntämistä koskevaan päätökseen liittyvien muiden, luonteeltaan yleisten huomautusten osalta erillisvirastojen toiminnan tuloksellisuudesta, varainhoidosta ja sen valvonnasta 14. toukokuuta 2020(19) antamaansa päätöslauselmaan.

(1) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 1.
(2) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 34.
(3) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(4) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
(5) EUVL L 128, 21.5.2005, s. 1.
(6) EUVL L 83, 25.3.2019, s. 18.
(7) EUVL L 328, 7.12.2013, s. 42.
(8)EUVL L 122, 10.5.2019, s. 1.
(9) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 1.
(10) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 34
(11) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(12) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
(13) EUVL L 128, 21.5.2005, s. 1.
(14) EUVL L 83, 25.3.2019, s. 18.
(15) EUVL L 328, 7.12.2013, s. 42.
(16)EUVL L 122, 10.5.2019, s. 1.
(17) EUVL C 416, 15.11.2018, s. 42.
(18) EUVL C 416, 15.11.2018, s. 43.
(19) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0121.


Vastuuvapaus 2018: Euroopan unionin yleinen talousarvio – Euroopan ulkosuhdehallinto
PDF 146kWORD 53k
Päätös
Päätöslauselma
1. Euroopan parlamentin päätös 13. toukokuuta 2020 vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018, pääluokka X – Euroopan ulkosuhdehallinto (2019/2064(DEC))
P9_TA(2020)0094A9-0043/2020

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2018(1),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin konsolidoidun tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018 (COM(2019)0316 – C9‑0059/2019)(2),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018 sekä toimielinten vastaukset(3),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman(4) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan 10 kohdan sekä 317, 318 ja 319 artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(5) ja erityisesti sen 55, 99 ja 164–167 artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046(6) ja erityisesti sen 59, 118 ja 260–263 artiklan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan lausunnon,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0043/2020),

1.  myöntää unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle vastuuvapauden Euroopan ulkosuhdehallinnon talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018;

2.  esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan ulkosuhdehallinnolle, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle, Euroopan unionin tuomioistuimelle, Euroopan oikeusasiamiehelle ja Euroopan tietosuojavaltuutetulle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

2. Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. toukokuuta 2020, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018, pääluokka X – Euroopan ulkosuhdehallinto (2019/2064(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018, pääluokka X – Euroopan ulkosuhdehallinto,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan lausunnon,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0043/2020),

A.  toteaa, että hallintojärjestelmien vaikuttavuus ja tehokkuus sekä resurssien käyttö päätoimipaikassa ja unionin edustustoissa ovat keskeisiä ohjaavia periaatteita pyrittäessä saavuttamaan ulkopolitiikan tavoitteet, vastaamaan geopoliittisiin haasteisiin ja vahvistamaan unionin asemaa maailmanlaajuisena toimijana;

B.  toteaa, että on olennaisen tärkeää edistää yhteistä hallintokulttuuria Euroopan ulkosuhdehallinnossa (EUH) vahvistamalla diplomaattihenkilöstön eurooppalaista luonnetta ja yhteishenkeä;

C.  haluaa korostaa vastuuvapauden myöntävänä viranomaisena vastuuvapausmenettelyn yhteydessä, että unionin toimielinten demokraattista legitimiteettiä on erityisen tärkeää vahvistaa edelleen lisäämällä avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta sekä soveltamalla tulosbudjetoinnin käsitettä ja noudattamalla henkilöresursseja koskevaa hyvää hallintotapaa;

1.  pitää yleisesti ottaen valitettavana, että tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen 10. luku ”Hallinto” ja sen päätelmät ovat melko suppeat, olkoonkin, että monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeen 5 ”Hallinto” riskitasoa pidetään alhaisena;

2.  katsoo, että tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen 10. luvun piiriin kuuluva tarkastustyö olisi tasapainotettava paremmin unionin toimielinten kesken ja sen olisi mentävä sääntöjenmukaisuutta koskevia vaatimuksia pidemmälle;

3.  katsoo, että enemmän tarkastustyötä olisi kohdennettava toimintamenoihin tai seikkoihin, joista on tulossa EUH:n kannalta hyvin merkittäviä tai jopa kriittisiä, kuten strategisiin viestintävalmiuksiin ja tietotekniikkaan (esimerkiksi kyberturvallisuuteen), edustustojen kattavan turvallisuuspaketin tuloksellisuuteen tai yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan siviilitoimia koskevan operaatioiden tukifoorumin varainhoitoon ja hallinnolliseen tukeen;

4.  panee myös merkille, että tilintarkastustuomioistuin ei toisena perättäisenä vuonna raportoinut EUH:ta koskevista erityisongelmista;

5.  panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuin ei toisena peräkkäisenä vuonna havainnut olennaisia virhetasoja EUH:n vuotuisessa toimintakertomuksessa ja hallintojärjestelyissä;

6.  panee merkille, että EUH:n kokonaistalousarvio vuodeksi 2018 oli 678,5 miljoonaa euroa (eli 2,8 prosenttia enemmän kuin vuonna 2017) ja että maksusitoumusmäärärahojen käyttöaste oli vuoden lopussa 99,9 prosenttia ja maksumäärärahojen käyttöaste 84,8 prosenttia (hieman alhaisempi kuin vuonna 2017, jolloin se oli 86,7 prosenttia), mihin sisältyivät komission lisämaksuosuudet unionin edustustoihin lähetetyn komission henkilöstön hallintokustannusten kattamiseksi; panee merkille talousarvion tämänhetkisen jakautumisen siten, että EUH:n päätoimipaikkaa varten on osoitettu 249,7 miljoonaa euroa ja edustustoja varten 428,8 miljoonaa euroa;

7.  panee merkille, että Euroopan kehitysrahastosta ja erityisrahastoista saatiin vuonna 2018 myös 58,5 miljoonan euron rahoitusosuus, kun vuonna 2017 tämä rahoitusosuus oli 55 miljoonaa euroa;

8.  kehottaa EUH:ta mahdollisesti yksinkertaistamaan nykyistä talousarvionimikkeistöä, jotta EUH:ta voidaan hallinnoida helpommin ja tehokkaammin virtaviivaistamalla asteittain ne 35 budjettikohtaa, joita käytetään komission henkilöstötoimien rahoittamiseen edustustoissa, ottaen huomioon maantieteelliset välineet ja erilaiset kehitysvälineet;

9.  panee tyytyväisenä merkille talousarviohallinnon yksinkertaistamisen, jonka myötä kaikkien edustustojen, myös Euroopan kehitysrahaston edustustojen, toimitiloja koskevat yhteiset yleiskustannukset (vuokrat, turvallisuus, siivous ja muut yleiskustannukset) rahoitettiin vuonna 2018 kokonaisuudessaan EUH:n budjettikohdista kolmantena peräkkäisenä vuonna; tukee EUH:n pyrkimyksiä modernisoida ja yksinkertaistaa hallintoaan ”Innovative 2019” -hankkeella, johon kuuluu 20 tarkasteltavana olevaa ehdotusta; pyytää EUH:ta raportoimaan talousarvion valvontavaliokunnalle tarkasteltavana olevista ehdotuksista;

10.  panee merkille, että päätoimipaikan talousarvio oli 249,7 miljoonaa euroa, josta 162,4 miljoonaa euroa (eli 65,5 prosenttia) kohdennettiin henkilöstösääntöjen alaisen ja ulkopuolisen henkilöstön palkkojen ja muiden etuuksien maksuun, 30,8 miljoonaa euroa (eli 12 prosenttia) kiinteistöihin ja niiden liitännäiskuluihin ja 34,9 miljoonaa euroa (eli 14 prosenttia) tietotekniikkajärjestelmiin, laitteisiin ja irtaimeen omaisuuteen;

11.  toteaa, että edustustojen talousarvio oli 428,8 miljoonaa euroa ja se jakautui seuraavasti: 118,4 miljoonaa euroa (eli 27,6 prosenttia) henkilöstösääntöjen alaisen henkilöstön palkkoihin, 168 miljoonaa euroa (39,3 prosenttia) kiinteistöihin ja niiden liitännäiskuluihin, 72,1 miljoonaa euroa (eli 16,8 prosenttia) ulkopuoliseen henkilöstöön ja ulkopuolisiin palveluihin, 27,6 miljoonaa euroa (6,4 prosenttia) muihin henkilöstömenoihin ja 42,7 miljoonaa euroa (10 prosenttia) muihin hallintomenoihin; toteaa myös, että komissio osoitti EUH:lle 196,4 miljoonaa euroa (vuonna 2016: 185,6 miljoonaa euroa; vuonna 2015: 204,7 miljoonaa euroa) unionin edustustoissa työskentelevän komission henkilöstön hallintomenojen kattamiseen ja että tästä määrästä 47,2 miljoonaa euroa saatiin komission otsakkeen 5 mukaisista määrärahoista, 93,2 miljoonaa euroa toimenpideohjelmien hallintomenoista ja 58,5 miljoonaa euroa (vuonna 2017: 55 miljoonaa euroa; vuonna 2016: 45,4 miljoonaa euroa) Euroopan kehitysrahastolta ja erityisrahastoilta;

12.  panee merkille kiinteistöhallintopolitiikan monimutkaisuuden EUH:n toimeksiannon valossa; korostaa, että EUH:n on annettava riittävät selvitykset rakennusten ostamiseen, vuokraamiseen tai hallinnointiin liittyvästä kiinteistöhallintopolitiikastaan; kehottaa EUH:ta jatkuvaan tarkkaavaisuuteen kiinteistöhallintopolitiikassaan ja erityisesti varmistamaan, että kaikkiin epäiltyihin petos- tai korruptiotapauksiin, joita saatetaan havaita rakennusten ostamisen, vuokraamisen tai hallinnoinnin yhteydessä, puututaan välittömästi; kehottaa EUH:ta antamaan riittävän selvityksen tarjouspyyntömenettelyistään ja vastuuvapausmenettelyn piiriin kuuluvien rakennusten kustannuksista;

13.  korostaa, että hyvä yhteistyö parlamentin ja EUH:n välillä on ratkaisevan tärkeää kiinteistötietokansioiden hallinnoinnissa ja tarkistamisessa; kehottaa painokkaasti EUH:ta toimittamaan kiinteistötietokansiot hyväksyttäviksi ajoissa, jotta ne voidaan tarkistaa perusteellisesti ja niistä voidaan esittää jatkokysymyksiä; muistuttaa, että budjettivallan käyttäjälle vasta hyvin lähellä ratkaisevia määräaikoja toimitettavat asiakirjat luovat tarpeettomia aikapaineita ja pakottavat budjettivallan käyttäjän hyväksymään ne ilman mahdollisuutta pidentää tarkistusaikaa;

14.  kehottaa EUH:ta sitoutumaan siihen, että seuraavia vastuuvapausmenettelyjä varten talousarvion valvontavaliokunnalle lähetetään edelleen EUH:n kiinteistöpolitiikkaa koskeva valmisteluasiakirja, johon sisältyy tietoa muun muassa kiinteistökustannusten asiayhteydestä ja kattavuudesta; panee merkille kirjallisissa kyselylomakkeissa toimitetut tyhjentävät ja yksityiskohtaiset tiedot EUH:n kiinteistöpolitiikasta;

15.  panee merkille, että EUH on siirtänyt budjettikohdasta toiseen 30,8 miljoonaa euroa, josta suurin määrä käytettiin rakennuksen ostamiseen Washingtonista, ja toteaa, että tämä määrä pienensi päätoimipaikan lopullisen talousarvion 239 miljoonaan euroon samalla kun edustustojen talousarvio kasvoi 10,7 miljoonalla eurolla;

16.  panee merkille, että unionin kansainvälinen toimintaympäristö on yhä haastavampi, mikä on johtanut siihen, että unionilta vaaditaan yhä useammin johtoaseman ottamista kansainvälisellä näyttämöllä; korostaa Euroopan ulkosuhdehallinnon keskeistä roolia unionin ulkopolitiikan toteuttamisessa korkean edustajan / komission varapuheenjohtajan ohjauksessa; panee merkille, että EUH:n henkilöstöä ei ole vastaavasti lisätty entistä suuremman roolin tueksi; kehottaa asettamaan käyttöön riittävästi henkilöresursseja, jotta unionin vaikuttavuus maailmanlaajuisena toimijana ei vaarannu;

17.  toteaa, että EUH:lla on merkittävä asema unionin ulkopolitiikan johdonmukaisuuden takaamisessa; korostaa myös tarvetta tarjota tarvittavat resurssit EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan onnistunutta toteuttamista varten;

18.  on tietoinen, että EUH:n operatiivinen alue, jossa unionin edustustot toimivat, on vaikea, sillä poliittiset ja sosioekonomiset olot ovat usein monimutkaisia ja epävakaita ja niihin liittyy suuria riskejä, joilla voi olla merkittäviä talousarvio- ja kustannusvaikutuksia pääasiassa henkilöstön ja infrastruktuurin turvallisuuden osalta;

19.  kehottaa EUH:ta perustamaan toimia sellaisille paikallisille toimihenkilöille, jotka vastaavat lainsäädäntötyötä koskevasta raportoinnista strategisesti tärkeissä maissa ja erityisesti liittymisneuvotteluja käyvissä maissa ja itäisen kumppanuuden maissa, jotta voidaan parantaa unionin tietämystä naapurustosta ja sen lähentymisestä unionin säännöstöön; kehottaa EUH:ta ryhtymään toimiin sellaisten ongelmien ratkaisemiseksi, jotka johtavat hankinnoissa havaittuihin virheisiin, ja estämään asiaa koskevien sääntöjen rikkomisen tulevaisuudessa;

20.  panee merkille, että East StratCom -työryhmälle myönnettiin 1,1 miljoonaa euroa vuonna 2018 työhön, jossa puututaan Venäjän disinformaatioon; toteaa, että vuonna 2019 budjetti kasvaa 3 miljoonaan euroon; kehottaa kasvattamaan budjettia merkittävästi, jotta unioni voi tehdä menestyksekkään vastahyökkäyksen Venäjän käymässä informaatiosodassa; kehottaa käynnistämään lisää tiedotuskampanjoita unionin politiikkojen selittämiseksi paremmin itäisen kumppanuuden maissa;

21.  on tietoinen siitä, että tässä yhteydessä EUH:n tiettyjen kustannusten, kuten infrastruktuurikustannusten, rakennetta saattaa olla vaikeampi hallita valuuttakurssien vaihteluiden tai paikallisten erityisten markkinaolosuhteiden vuoksi, mikä vaikeuttaa edustustojen hallinnointia ja suunnittelua;

22.  panee merkille, että uuden varainhoitoasetuksen 60 artiklassa säädetään edustustojen uusista talousarvion toteuttamisvaltuuksista, nimittäin edustustojen apulaispäälliköiden mahdollisuudesta toimia edelleenvaltuutettuina tulojen ja menojen hyväksyjinä ja toteuttaa komission toimintatalousarviota toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi;

23.  suhtautuu tässä yhteydessä myönteisesti EUH:n sisäisten sääntöjen mukauttamiseen vastaavasti mutta kehottaa sitä kuitenkin seuraamaan huolellisesti tällaisia tilanteita, kun tätä uutta säännöstä käytetään erityisesti pienissä edustustoissa; kehottaa EUH:ta kiinnittämään sisäisen valvonnan strategiassaan erityistä huomiota tähän liittyviin mahdollisiin riskeihin tehostamalla toimintojen etävalvontaa rahoitusvirtojen asianmukaisuuden osalta ja/tai tarjoamalla väliaikaista lisätukea, johon sisältyy kyseisten kausien tapauskohtainen seuranta ja raportointi; muistuttaa, että toiminnan jatkuvuutta koskeva sisäisen valvonnan standardi oli useita vuosia yksi EUH:n sisäisen valvonnan järjestelmän heikoimmista osatekijöistä erityisesti edustustojen osalta;

24.  pitää päätoimipaikan ja edustustojen riskirekisterit sisältävän riskinarviointi- ja hallintavälineen perustamista sekä uuden sisäisen valvonnan kehyksen hyväksymistä myönteisinä toimina; kehottaa kuitenkin EUH:ta menemään pelkkää riskitietoisuutta pidemmälle varmistamalla, että riskien vähentäminen pannaan täytäntöön vaikuttavalla tavalla ja sitä tarkistetaan jatkuvasti;

25.  panee merkille maksusitoumusten ja maksujen ennakkotarkastuksissa havaittujen poikkeamien määrän (209 virhettä 1 041 maksusitoumuksessa ja 258 virhettä 1 841 maksussa); pitää valitettavana havaittujen virheiden toistuvuutta eli lähinnä sitä, että tositteita ei ollut saatavilla, kun rahoitustoimia esitettiin ennakkotarkastusta varten; kehottaa EUH:ta myös antamaan edustustoille edelleen erityistä tukea kaikkien suuriarvoisten julkisten hankintojen yhteydessä; suhtautuu myönteisesti siihen, että päätoimipaikassa pantiin vuoden 2019 loppuun mennessä täytäntöön sähköiset rahoitusvirrat, minkä on tarkoitus laskea yleistä virhetasoa;

26.  suhtautuu myönteisesti siihen, että jälkitarkastusmenetelmä saatettiin vastaamaan tilintarkastustuomioistuimen menetelmää vuonna 2018, mikä mahdollistaa virhetason esittämisen tärkeimpien menoalojen eli henkilöstömenojen, infrastruktuurin, turvallisuuden ja tietotekniikan/televiestinnän osalta toimien satunnaisten ositettujen otosten perusteella; katsoo, että tämä myönteinen kehitys antaa kunkin edustuston johdolle ja valtuutetulle tulojen ja menojen hyväksyjälle paremman yleiskuvan riskialttiista toimintarahoitusmääristä ja kokonaisrahoitusmääristä rahoitustoimien laajemman ja tyhjentävän kattavuuden ansiosta; korostaa, että tämä menetelmä tarjoaa objektiivisemmat perusteet laatia erityisiä toimintasuunnitelmia riskejä vähentävine toimenpiteineen tai mahdollisine varaumineen;

27.  toteaa jälleen, että on tärkeää tarjota tulossuuntautunutta tukea edustustoille kaikilla aloilla, erityisesti julkisten hankintojen alalla; katsoo, että 27 edustustoa kattavan alueellisen Eurooppa-keskuksen kokemusta, yhteistyötä ja tuloksia olisi arvostettava asianmukaisesti, erityisesti korkeamman varmuustason osalta, mutta samalla voitaisiin mahdollisesti harkita muita yhtä tehokkaita keinoja;

28.  kehottaa EUH:ta vahvistamaan asteittain varmennusketjuaan uusien sisäisen valvonnan standardien mukaisesti ja painottamaan entistä enemmän sekä yksilöllistä osaamista ja vastuuvelvollisuutta ottaen huomioon näiden roolin valvonnan toteuttamisessa (mikä näkyi myös sisäisen valvonnan periaatteiden täytäntöönpanoa koskevassa vuoden 2018 kyselyssä erityisesti teknologian valvonnan alalla, joka sai hieman vähemmän pisteitä) että petosriskiä;

29.  suhtautuu myönteisesti EUH:n pyrkimyksiin edistää edustustoihin nimitettyjen uusien päälliköiden vastuunottoa poliittisen tehtävänsä ohella myös heidän operatiivisen vastuunsa piiriin kuuluvien unionin varojen moitteettomasta hoidosta; katsoo, että tämä koskee myös kaikkia ulkoasioiden alan toimijoita, kuten EU:n erityisedustajia, EU:n erityislähettiläitä, sotilasoperaatioiden komentajia ja siviilioperaatioiden johtajia;

30.  muistuttaa, että varauma on vastuuvelvollisuuden kulmakivi ja siten EUH:n varmennusketjun rakentamisessa käytettävä ennaltaehkäisevä ja avoimuutta edistävä väline, joka kuvastaa edustustojen päälliköiden kohtaamia nykyisiä haasteita ja jäljellä olevia ja ilmenneitä heikkouksia;

31.  panee merkille, että vain kaksi edustustoa – Syyrian edustusto, kuten vuonna 2017, ja edustusto Euroopan neuvostossa Strasbourgissa – esitti perusteltuja varaumia, koska toteutetut sopimukset eivät olleet hankintasääntöjen mukaisia; kehottaa EUH:ta jatkamaan meneillään olevaa kaikkien sopimusten kattavaa arviointia varainhoitosääntöjen noudattamisen takaamiseksi;

32.  toteaa, että vuoden 2018 lopussa jäsenvaltioiden diplomaattien osuus kaikista hallintovirkamiehistä oli 33,76 prosenttia, mikä vastaa lähes vuoden 2014 tasoa, joka oli 33,8 prosenttia; panee merkille seuraavat vähäiset vaihtelut vuosina 2014–2018: 32,83 prosenttia vuoden 2017 lopussa, 31,7 prosenttia vuoden 2016 lopussa ja 32,9 prosenttia vuonna 2015; kehottaa EUH:ta noudattamaan päätöksessä 2010/427/EU(7) vahvistettua henkilöstörakennetta, jonka mukaan yksi kolmasosa henkilöstöstä tulee jäsenvaltioista ja kaksi kolmasosaa unionin toimielimistä;

33.  on edelleen huolestunut EUH:n henkilöstöprofiilin jatkuvasta epätasapainosta kansalaisuuden osalta; panee merkille, että vuoden 2017 lopussa jäsenvaltioiden diplomaattien osuus EUH:n kaikista hallintovirkamiehistä oli 32,83 prosenttia (eli 307 henkilöä) ja että vuoden 2016 lopussa 31,7 prosenttia EUH:n henkilöstöstä oli peräisin jäsenvaltioista, kun tämä osuus oli 32,9 prosenttia vuonna 2015 ja 33,8 prosenttia vuonna 2014;

34.  korostaa, että toistuvista kehotuksista huolimatta EUH ei edelleenkään täytä maantieteellistä tasapainoa koskevia vaatimuksia, vaan epäsuhteisuus on huomattavaa, sillä sen edustustojen päälliköt tulevat Belgiasta (9), Saksasta (15), Ranskasta (16), Italiasta (21), Puolasta (5) ja Tšekistä (2); panee erityisesti merkille Italiasta tulevien edustustojen päälliköiden määrän lisääntymisen kahden viime vuoden aikana;

35.  kehottaa painokkaasti lisäämään maantieteellistä tasapainoa EUH:ssa; toteaa jälleen pitävänsä tärkeänä, että EUH:n henkilöstössä on riittävä ja tarkoituksenmukainen määrä kaikkien jäsenvaltioiden kansalaisia; korostaa, että EUH:n on varmistettava kaikkien jäsenvaltioiden asianmukainen edustus ottaen samalla huomioon hakijoiden pätevyyden ja ansiot; kehottaa siksi EUH:ta jatkamaan vuorovaikutusta jäsenvaltioiden kanssa mainostaakseen virkojaan/toimiaan kansallisissa diplomaattiverkostoissa;

36.  kehottaa EUH:ta noudattamaan kaikissa julkisissa menoissa sukupuolitietoista budjetointia;

37.  toteaa, että sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen käsittää poliittisten prosessien (uudelleen)järjestelyn, parantamisen, parantamisen, kehittämisen ja arvioimisen siten, että politiikkojen laadintaan osallistuvat toimijat sisällyttävät sukupuolten tasa-arvon näkökulman kaikkeen politiikkaan kaikilla tasoilla ja kaikissa vaiheissa;

38.  panee tyytyväisenä merkille, että sukupuolten määrällinen edustus oli kokonaisuutena tarkastellen lähes tasapainossa, sillä EUH:n viroissa/toimissa oli naisia 47,4 prosenttia; kehottaa EUH:ta kuitenkin vähentämään edelleen nykyistä laadullista epätasapainoa kaikilla tasoilla, kaikissa tehtävissä ja eri ura-alueilla, erityisesti hallintovirkamiesten toimissa, joissa naisia on tällä hetkellä 34,92 prosenttia; kehottaa EUH:ta jatkamaan niiden toimenpiteiden toteuttamista, joilla tuetaan sukupuolten tasapainoista edustusta ja lisätään moninaisuutta, kuten johtotehtäviä alemmissa tehtävissä olevien naisten verkosto ja johtotehtävissä oleville ja johtotehtäviin pyrkiville naisille tarkoitetut koulutukset;

39.  toteaa, että sukupuolten välistä ja maantieteellistä tasapainoa olisi noudatettava myös EU:n erityisedustajien osalta, joista kaksi kahdeksasta on naisia; katsoo myös, että eettiset normit on otettava huomioon mahdollisten eturistiriitojen välttämiseksi; tukee EUH:n valmistelutyötä, joka koskee eettisiä ohjeita, joissa otetaan huomioon edustustoissa työskentelyn erityispiirteet;

40.  korostaa, että johtotehtävissä toimivan henkilöstön yleisen sukupuolijakauman tilanne on sama, mutta panee merkille, että vuonna 2018 tilanne parantui hieman naisten osuuden noustua 27,1 prosenttiin 24,5 prosentista vuonna 2017, mikä tarkoittaa 71:tä naista, jotka hoitivat 60:tä keskijohdon 211 toimesta (28,4 prosenttia verrattuna 26 prosenttiin vuonna 2017) ja 11:tä ylimmän johdon 51 toimesta (21,57 prosenttia verrattuna 18 prosenttiin vuonna 2017);

41.  kehottaa toteuttamaan lisätoimia tämän epätasapainon korjaamiseksi; kehottaa EUH:ta päivittämään sukupuolta ja yhtäläisiä mahdollisuuksia koskevaa strategiaansa niin, että siihen sisällytetään konkreettisia tavoitteita, jotka koskevat naisten osuutta johtotehtävissä; korostaa, että EUH:n maantieteellisen ja sukupuoleen liittyvän tasapainon parantaminen parantaisi unionin omavastuullisuutta ulkoisessa toiminnassa;

42.  panee merkille, että 135:stä edustuston päälliköstä 34 on naisia; pitää valitettavana myös naisehdokkaiden vähäistä osuutta – joka on edelleen vain 18 prosenttia – johtotehtäviin hakevista ehdokkaista edustustojen vuotuisessa tehtäväkierrossa; kannustaa EUH:ta jatkamaan työtään jäsenvaltioiden kanssa naisehdokkaiden määrän lisäämiseksi;

43.  panee merkille, että jäsenvaltioista lähetettyjen kansallisten asiantuntijoiden määrä on vakiintunut 449 asiantuntijaan eli määrä on sama kuin vuonna 2017 kasvettuaan säännöllisesti vuodesta 2011; panee merkille, että 87,31 prosenttia kansallisista asiantuntijoista on lähetetty EUH:n päätoimipaikkaan sillä perusteella, että he vastaavat hyvin pitkälle erikoistuneisiin tarpeisiin EUH:n rakenteessa; kehottaa EUH:ta myös kiinnittämään erityistä huomiota mahdollisiin eturistiriitoihin kansallisten asiantuntijoiden palvelukseenottopolitiikassaan;

44.  muistuttaa unionin toimielimissä tai virastoissa aiemmin työskennelleiden virkamiesten karenssiaikojen merkityksestä, sillä hoitamattomat eturistiriitatilanteet voivat vaarantaa korkeiden eettisten normien täytäntöönpanon kaikkialla unionin hallinnossa; korostaa, että henkilöstösääntöjen 16 artiklan mukaan unionin toimielimet ja virastot, myös EUH, voivat hylätä entisen virkamiehen pyynnön saada ottaa vastaan tietty työ, jos rajoitukset eivät riitä suojelemaan toimielinten oikeutettuja etuja; pelkää, että palvelussuhteen päättymisen jälkeistä toimintaa koskevia ehtoja ei ole usein mahdollista panna täytäntöön; kannustaa näin ollen EUH:ta, kaikkia muita virastoja ja unionin toimielimiä harkitsemaan kaikkien henkilöstösääntöjen 16 artiklan nojalla käytettävissä olevien välineiden hyödyntämistä, erityisesti, jos niille ilmoitetaan siirrosta organisaatioon tai yritykseen, joka on rekisteröitynyt avoimuusrekisteriin, jotta voidaan sulkea pois se riski, että entiset virkamiehet lobbaavat unionin toimielimissä kahden vuoden sisällä palvelussuhteensa päättymisestä; kehottaa edelleen kaikkia unionin toimielimiä ja virastoja, myös EUH:ta, julkaisemaan ehdottomasti arvionsa jokaisesta tapauksesta, kuten henkilöstösääntöjen 16 artiklassa edellytetään;

45.  katsoo, että on välttämätöntä koota yhteen kaikista unionin toimielimistä henkilöstösääntöjen 16 artiklan ja siihen liittyvien eettisten sääntöjen täytäntöönpanoa ja noudattamisen valvontaa koskevaa asiantuntemusta; suhtautuu myönteisesti komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin sitoumukseen perustaa unionin toimielinten yhteinen unionin eettinen elin;

46.  panee merkille, että kiinnostus tilojen yhteiskäyttöä koskevia hankkeita kohtaan ja tällaisten hankkeiden määrä lisääntyivät vähitellen niiden kustannustehokkuuden ja synergiavaikutusten vuoksi ja että ne tarjoavat mekanismin tilojen yhteiskäytön kokonaiskustannusten kattamiseksi;

47.  suhtautuu myönteisesti unionin edustustojen ja jäsenvaltioiden tilojen yhteiskäyttöjärjestelyjen lisääntymiseen ja toteaa, että vuonna 2018 allekirjoitettiin 22 uutta tilojen yhteiskäyttöä koskevaa sopimusta, jotka koskivat 65:tä edustustoa ja johtivat yhteensä 114:ään tilojen yhteiskäyttöä koskevaan hankkeeseen; panee myös merkille kahden yksikön tason sopimuksen tekemisen Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston ja komission EU:n pelastuspalveluasioiden ja humanitaarisen avun operaatioiden pääosaston kanssa ja suhtautuu myönteisesti siihen, että uusista yksikön tason sopimuksista neuvotellaan parhaillaan Euroopan investointipankin, Euroopan raja- ja merivartioviraston ja Euroopan unionin lentoturvallisuusviraston kanssa;

48.  panee tyytyväisenä merkille, että tilojen yhteiskäyttö tuotti EUH:lle huomattavia uusia tulonlähteitä 52,1 miljoonan euron arvosta, mikä antoi sille liikkumavaraa sen kiinteistöhankintapolitiikan kehittämiseen; panee merkille, että EUH omisti edustustoissa 34 toimistorakennusta ja vuokrasi tiloja 143 rakennuksesta;

49.  kehottaa EUH:ta varmistamaan, että sen tilojen yhteiskäyttö on mahdollista kaikille kiinnostuneille unionin toimielimille ja elimille, kuten parlamentille ja Euroopan investointipankille, samoin ehdoin kuin EUH:lle; painottaa yhteiskäytön taloudellisia hyötyjä, sillä se vähentää ylläpito- ja käyttökustannuksia sekä turvallisuuskustannuksia; muistuttaa edelleen, että EUH:n on varmistettava, että vuokrattaessa tai ostettaessa kiinteistöjä sen edustustoja varten kustannusten yhteydessä noudatetaan samaa hintahaarukkaa, jota jäsenvaltioiden edustustojen on noudatettava; painottaa, että EUH:n on sisällytettävä laskelmiinsa asianmukaiset turvallisuuskustannusarviot, jotta vältetään lisärahoituspyynnöt myöhemmässä vaiheessa;

50.  suhtautuu myönteisesti edistykseen, jota on saavutettu niiden edustustojen määrän vähentämisessä, joissa ylittyy 35 neliömetrin enimmäistila henkilöä kohden; toteaa, että näin noudatetaan tilintarkastustuomioistuimen suositusta EUH:n tilojen hyödyntämiseksi parhaalla mahdollisella tavalla ja turhien menojen välttämiseksi;

51.  kannattaa pysyvää vuotuista tarkistusmekanismia tehokkaana työvoiman hallintavälineenä, jotta voidaan priorisoida paremmin EUH:n edustustoverkoston henkilöresursseja ja varmistaa niiden jatkuva mukauttaminen muuttuviin geopoliittisiin painopisteisiin ja hankesalkkujen kokoon (esimerkiksi Yhdistyneen kuningaskunnan edustuston avaamisen valmistelu, Salomonsaarten edustuston sulkeminen, Panaman edustuston kunnostaminen ja Mongolian edustuston avaaminen); panee merkille, että vuonna 2018 edustustojen välillä siirrettiin kahdeksan virkaa/toimea henkilöstöresurssien järkeistämisen ensimmäisenä seurauksena;

52.  toteaa, että unioni otti askeleen kohti oikeudenmukaisia korvauksia kaikille toimielimissään; korostaa, että EUH:n olisi varmistettava, että sen harjoittelijat päätoimipaikassa ja edustustoissa saavat kohtuullisen korvauksen kaikentyyppisistä harjoitteluista (Blue Book -harjoittelu, harjoittelu Bruggessa ja muu harjoittelu); suhtautuu myönteisesti siihen, että Euroopan oikeusasiamiehen suositusten mukaan pannaan täytäntöön palkalliset harjoittelut edustustoissa ja lopetetaan palkattomien harjoittelujen tarjoaminen; panee merkille, että harjoittelijoiden määrä edustustoissa on enemmän kuin nelinkertaistunut, 26:sta vuonna 2017 109:ään vuonna 2018; pitää kuitenkin valitettavana, että EUH:n vuonna 2018 tarjoamista yhteensä 404 harjoittelusta 126:sta ei maksettu korvausta, koska ne olivat osa opiskelijoiden pakollista koulutusta; kehottaa EUH:ta takaamaan asianmukaisen korvauksen kaikille EUH:n harjoittelijoille taloudellisen syrjinnän vahvistumisen välttämiseksi;

53.  katsoo, että on hyödyllistä parantaa työtaakan hallintavälineitä sekä laatia toimintasuunnitelma työntekijöiden houkuttelemiseksi ja säilyttämiseksi ottaen huomioon erilaiset ammatilliset tarpeet, kokemuksen ja kansallisuudet; suhtautuu myönteisesti henkilöstöraporttiin ja kehottaa EUH:ta ilmoittamaan selkeästi institutionaaliset tarpeensa (tai uuden tarvittavan asiantuntemuksen) ja yksilöimään toimielintason työvoimariskit, jotka voisivat haitata EUH:n poliittisten tavoitteiden saavuttamista; tukee EUH:n toimenpiteitä, jotka toteutetaan henkilöstöleikkauksista johtuvan kasvavan työtaakan hoitamiseksi;

54.  panee huolestuneena merkille edustustoissa ja päätoimipaikassa vuonna 2018 käsitellyt 135 sovittelutapausta, jotka koskevat joko oikeuksiin ja velvollisuuksiin liittyviä ratkaisemattomia erimielisyyksiä tai erilaisia työpaikkakonflikteja, mukaan luettuna väitetty psykologinen ja seksuaalinen häirintä; kehottaa EUH:ta ja erityisesti sen sovitteluyksikköä, joka raportoi nyt suoraan pääsihteeristölle, asettamaan tämän kysymyksen edelleen ehdottomalle etusijalle resurssienhallinnassa; painottaa, että on tärkeää luoda nollatoleranssi häirintää kohtaan ja seurata tarkasti ilmoitettuja tapauksia; suhtautuu myönteisesti EUH:n pääsihteerin vuonna 2018 käynnistämään häirinnän vastaiseen tiedotusaloitteeseen, jonka tarkoitus on antaa tarkempaa tietoa EUH:n häirinnän vastaisesta politiikasta;

55.  kehottaa tässä yhteydessä EUH:ta myös laajentamaan luottamuksellista neuvontaa antavien henkilöiden verkostoa, johon kuuluu tällä hetkellä kuusi henkilöä, erityisesti edustustojen verkostossa mahdollisesti lisäämällä koulutettujen vapaaehtoisten neuvonantajien määrää edustustoissa; kannustaa EUH:ta edistämään työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua henkilöstön alkuperään ja erilaiseen asemaan katsomatta;

56.  panee merkille, että EUH saattoi vuonna 2017 ajan tasalle Euroopan petostentorjuntaviraston kanssa tekemänsä hallinnollisen järjestelyn ja vahvisti yhteistyötään petoksiin liittyvissä kysymyksissä ulkoasioiden alalla toimivien pääosastojen, kuten ulkopolitiikan välineiden hallinnon (FPI), Euroopan naapuruuspolitiikan ja laajentumisneuvottelujen pääosaston (NEAR-pääosasto) ja kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosaston (DEVCO-pääosasto), kanssa ja on sen jälkeen jatkanut toimia petostentorjuntastrategiansa parantamiseksi; korostaa, että yhteistyötä Euroopan petostentorjuntaviraston ja komission (ulkoasioiden alalla toimivien yksiköiden, kuten FPI-yksikön sekä NEAR- ja DEVCO-pääosastojen) kanssa olisi jatkettava; panee tyytyväisenä merkille, että edustustojen päälliköiden tietoisuutta petosten ehkäisemisestä ja niitä koskevasta raportoinnista on lisätty yhteisymmärryksessä NEAR- ja DEVCO-pääosastojen kanssa petosten ehkäisemistä koskevan sisäisen valvonnan periaatteen avulla; suhtautuu myönteisesti siihen, että EUH on jäsen petos- ja havaintaverkostossa, jonka puheenjohtajana toimii Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF);

57.  kehottaa EUH:ta ilmoittamaan vuotuisessa toimintakertomuksessaan OLAFin käsiteltäväksi siirrettyjen tapausten sekä mahdollisiin eturistiriitoihin EUH:ssa liittyvien OLAFin käynnissä olevien tutkimusten määrän;

58.  panee merkille, että vuonna 2018 ilmoitettiin yhdestä väärinkäytösten paljastamistapauksesta, jossa ulkopuolinen henkilö paljasti EU:n edustustossa toimivan komission henkilöstön jäsenen väitetyn väärinkäytöksen; pyytää EUH:ta toimittamaan parlamentille tietoa toimintapolitiikasta ja menettelyistä, jotka sillä on käytössä väärinkäytösten paljastamistapauksissa, etenkin edustustoissa;

59.  tukee EUH:n pyrkimyksiä parantaa avoimuutta edistämällä ja parantamalla EUH:n sähköistä rekisteriä, jonka kautta kansalaiset voivat pyytää saada tutustua asiakirjoihin; panee tyytyväisenä merkille, että kansalaiset käyttivät EUH:n sähköistä rekisteriä enemmän kuin vuonna 2017; pyytää EUH:ta takaamaan nopean vastauksen kansalaisten pyyntöihin;

60.  suhtautuu myönteisesti siihen, että vuonna 2020 tulee voimaan kolme yhteistä päätöstä palvelussuhteen ehdoista, paikallisten toimihenkilöiden terveydenhoidosta (LA‑Medical) ja paikallisten toimihenkilöiden eläkkeistä (LA-Provident Fund), joilla otetaan käyttöön edustustoissa työskenteleviä paikallisia toimihenkilöitä koskeva uusi sääntökehys sosiaaliturvajärjestelmien modernisoimiseksi ja parantamiseksi; suhtautuu myönteisesti EUH:n ja komission ensimmäiseen yhteiseen henkilöstölle kohdistettuun kyselyyn, joka toteutettiin edustustoissa vuonna 2018; kannattaa paikallisten toimihenkilöiden palvelukseenottoa ja hallinnointia koskevan sisäisen tarkastuksen käynnistämistä, jotta voidaan korjata tietyt heikkoudet, joita tilintarkastustuomioistuin havaitsi edustustojen paikallisten toimihenkilöiden palvelukseenottomenettelyissä (kuten menettelyn tiettyjen vaiheiden avoimuuden puute);

61.  panee merkille sisäisen tarkastuksen toteuttaman tarkastuksen, jossa tarkasteltiin komission yksikköjen ja EUH:n koordinointia, ja pane tyytyväisenä merkille tarkastuspäätelmän, jonka mukaan komission yksikköjen (DEVCO- ja NEAR‑pääosastot sekä FPI-yksikkö) ja EUH:n väliset koordinointitoimet olivat yleisesti ottaen vaikuttavia ja tehokkaita; toteaa kuitenkin, että on tarpeen määritellä yhtenäinen näkemys tietylle maalle myönnetystä unionin yleisestä ulkoisesta avusta ja vahvistaa yhteistyössä DEVCO- ja NEAR-pääosastojen kanssa riskinarviointia ja hallinnointia, jotta voidaan saada aikaan yhteinen näkemys epävarmuustekijöistä ja riskien vähentämistä koskevista strategioista;

62.  pyytää kiinnittämään huomiota havaintoihin ja suosituksiin, jotka sisältyvät tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomukseen nro 15/2018 ”Sisäisten turvallisuusjoukkojen valmiuksien parantaminen Nigerissä ja Malissa: vain vähäistä ja hidasta edistymistä”; kehottaa EUH:ta i) toteuttamaan toimenpiteitä operaatioiden operatiivisen tehokkuuden parantamiseksi antamalla riittävästi käytännön ohjeistusta ja riittävää tukea, ii) parantamaan operaatioissa avoimina olevien työpaikkojen täyttöastetta, iii) laatimaan toimeksiannot ja talousarviot vastaamaan operaatioita sekä määrittämään yhteisen kattavan poistumisstrategian, jossa määritellään selkeästi roolit ja vastuut yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan operaatioiden loppuunsaattamisessa, iv) kiinnittämään enemmän huomiota kestävyyteen liittyviin näkökohtiin ja v) kehittämään tulosindikaattoreita ja EUH:n vaikutustenarviointeja siten, että niillä seurataan ja arvioidaan tehtävien toteutumista asianmukaisesti;

63.  tukee poliittisen päätöksenteon, julkisuusdiplomatian ja strategisen viestinnän välisen yhteyden vahvistamista; panee tässä yhteydessä merkille, että vuonna 2018 EUH:lle osoitettiin 3 miljoonaa euroa (1,1 miljoonaa euroa vuonna 2017) sen strategisen viestinnän toimen (”Strategic Communication Plus”) vakiinnuttamiseen, jotta voidaan torjua disinformaatiota ja hybridiuhkia, kehittää selviytymiskykyä ulkomailta johdettua horjuttamista vastaan ja ottaa huomioon samalla liiketoimintatietojen hallintapalvelujen kehitys;

64.  korostaa tarvetta torjua propagandaa ja paljastaa disinformaatio sekä vihamielinen ulkoinen vaikuttaminen; korostaa EUH:n strategisen viestinnän työryhmän työn tärkeyttä ja kehottaa antamaan sille tarvittavat taloudelliset ja henkilöresurssit;

65.  suhtautuu myönteisesti unionin toimielinten ja jäsenvaltioiden kesken luotuun varhaisvaroitusjärjestelmään, jonka tarkoitus on helpottaa disinformaatiokampanjoihin liittyvien parhaiden käytäntöjen jakamista ja koordinoida vastatoimia tutkijoilta, faktantarkistajilta, verkkoalustoilta ja kansainvälisiltä kumppaneilta saadun, julkisiin lähteisiin perustuvan tiedon pohjalta; kehottaa EUH:ta kehittämään pitkän aikavälin vision varhaisvaroitusjärjestelmää varten ja edistämään koordinointia jäsenvaltioiden ja muiden keskeisten kumppanien kanssa; kehottaa lisäksi EUH:ta mainostamaan EUvsDisinfo.eu-verkkosivustoa, joka sisältää yli 5 000 disinformaatiotapausta mutta jolla oli vuonna 2018 vain 1,2 miljoonaa kävijää;

66.  tukee EUH:n pyrkimyksiä vahvistaa kaikkia fyysisiä ja tietotekniikkaan liittyviä turvallisuuskysymyksiä henkilöstön ja rakennusten turvallisuudesta uusien turvalaitteiden hankinnan yhteydessä aina alueellisten turvallisuusvastaavien kouluttamiseen EUH:n turvallisuusintressien suojaamiseksi ja turvallisuusosaamisen lisäämiseksi toteuttamalla virallista turvallisuusriskien ja kyberturvallisuushaasteiden hallintapolitiikkaa; suhtautuu erityisen myönteisesti turvallisuustietoisuusohjelman käynnistämiseen päätoimipaikan riskien pienentämiseksi vuoden 2018 henkilöstökyselyn pohjalta ja turvallisuusriskien hallintajärjestelmään edustustoissa paikallisista turvallisuusuhkista ilmoittamisen standardisoimiseksi, terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät riskit mukaan luettuina; kehottaa EUH:ta jatkamaan vaikuttavaa politiikkaa palvelujensa digitalisoimiseksi;

67.  suhtautuu myönteisesti jäsenten enemmistön hyväksymän, EUH:n varainhoitovuotta 2017 koskevan vastuuvapauspäätöslauselman ensimmäiseen seurantakertomukseen ja EUH:n sitoumukseen käsitellä vastuuvapausmenettelyn yhteydessä esitettyjä tärkeimpiä suosituksia ja huomautuksia unionin varojen hoidon parantamiseksi edelleen;

68.  pyytää EUH:ta toimittamaan varainhoitovuotta 2018 koskevan seurantakertomuksen varainhoitoasetuksen 266 artiklan mukaisesti;

69.  suhtautuu myönteisesti uusiin aloitteisiin, joilla pyritään parantamaan viestintää unionin kansalaisille julkisuusdiplomatian ja strategisen viestinnän merkityksestä olennaisena osana unionin ulkosuhteita; kehottaa EUH:ta investoimaan digitaaliseen viestintään sosiaalisen median ja verkkosivustojensa avulla; suhtautuu myönteisesti siihen, että EUH ryhtyy käyttämään mielipidevaikuttajia Euroopan laajuisten tiedotuskampanjoiden järjestämiseksi; kannustaa lisäksi käyttämään itseisännöityjä vapaita ja avoimen lähdekoodin verkkoyhteisöalustoja, joissa kiinnitetään erityistä huomiota käyttäjien tietosuojaan;

70.  pitää valitettavana, ettei EUH:lla ole vielä ympäristöasioiden hallinnointijärjestelmää; panee merkille, että on pyritty edistämään videokonferenssien käyttöä; kehottaa EUH:ta kuitenkin ottamaan käyttöön konkreettisen toimintasuunnitelman pienentääkseen ympäristöjalanjälkeään päätoimipaikassa ja edustustoissa;

71.  pitää myönteisenä EUH:n ja parlamentin välistä lyhytaikaista tilapäistä siirtoa koskevaa ohjelmaa; korostaa sen roolia lisättäessä keskinäistä ymmärtämystä kunkin toimielimen rakenteista ja työmenetelmistä ja parannettaessa siten näiden kahden elimen välistä yhteistyötä; kannustaa EUH:ta edistämään tätä ohjelmaa aktiivisemmin henkilöstönsä keskuudessa, jotta osallistujien määrä kasvaisi; suosittaa, että laajennetaan edelleen EUH:n ja jäsenvaltioiden ulkoasiainhallintojen välistä diplomaattista vaihtoa ja siirtoa koskevaa ohjelmaa, jolla pyritään edistämään yhteisen diplomaattisen kulttuurin kehittymistä;

72.  korostaa EU:n arktisen politiikan yhä suurempaa merkitystä sekä tarvetta vahvistaa unionin uskottavuutta kumppaneiden keskuudessa varmistamalla EU:n arktisen suurlähettilään viran pysyvyys.

(1) EUVL L 57, 28.2.2018.
(2) EUVL C 327, 30.9.2019, s. 1.
(3) EUVL C 340, 8.10.2019, s. 1.
(4) EUVL C 340, 8.10.2019, s. 9.
(5) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(6) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
(7) Neuvoston päätös 2010/427/EU, annettu 26. heinäkuuta 2010, Euroopan ulkosuhdehallinnon organisaatiosta ja toiminnasta (EUVL L 201, 3.8.2010, s. 30).


Vastuuvapaus 2018: SESAR-yhteisyritys
PDF 154kWORD 53k
Päätös
Päätös
Päätöslauselma
1. Euroopan parlamentin päätös 13. toukokuuta 2020 vastuuvapauden myöntämisestä SESAR-yhteisyrityksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018 (2019/2100(DEC))
P9_TA(2020)0095A9-0044/2020

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon SESAR-yhteisyrityksen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018,

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n yhteisyrityksistä varainhoitovuodelta 2018 sekä yhteisyritysten vastaukset(1),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman(2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

–  ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2020 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2018 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä yhteisyritykselle (05763/2019 – C9‑0066/2019),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(3) ja erityisesti sen 208 artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046(4) ja erityisesti sen 70 artiklan,

–  ottaa huomioon yhteisyrityksen perustamisesta uuden sukupolven eurooppalaisen ilmaliikenteen hallintajärjestelmän (SESAR) kehittämiseksi 27. helmikuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 219/2007(5) ja erityisesti sen 4 b artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(6),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnon,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0044/2020),

1.  myöntää SESAR-yhteisyrityksen pääjohtajalle vastuuvapauden yhteisyrityksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018;

2.  esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman SESAR-yhteisyrityksen pääjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

2. Euroopan parlamentin päätös 13. toukokuuta 2020 SESAR-yhteisyrityksen varainhoitovuoden 2018 tilien päättämisestä (2019/2100(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon SESAR-yhteisyrityksen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018,

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n yhteisyrityksistä varainhoitovuodelta 2018 sekä yhteisyritysten vastaukset(7),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman(8) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

–  ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2020 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2018 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä yhteisyritykselle (05763/2019 – C9‑0066/2019),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(9) ja erityisesti sen 208 artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046(10) ja erityisesti sen 70 artiklan,

–  ottaa huomioon yhteisyrityksen perustamisesta uuden sukupolven eurooppalaisen ilmaliikenteen hallintajärjestelmän (SESAR) kehittämiseksi 27. helmikuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 219/2007(11) ja erityisesti sen 4 b artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(12),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnon,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0044/2020),

1.  hyväksyy SESAR-yhteisyrityksen varainhoitovuoden 2018 tilien päättämisen;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen SESAR-yhteisyrityksen pääjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

3. Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. toukokuuta 2020, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä SESAR-yhteisyrityksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018 (2019/2100(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä SESAR-yhteisyrityksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnon,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0044/2020),

A.  ottaa huomioon, että SESAR-yhteisyritys perustettiin helmikuussa 2007 hallinnoimaan SESAR-ohjelmaa (yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan ilmaliikenteen hallinnan tutkimushanke), jolla pyritään nykyaikaistamaan unionin liikenteen hallintaa;

B.  ottaa huomioon, että neuvoston asetuksella (EU) N:o 721/2014 yhteisyrityksen voimassaoloa jatkettiin SESAR 2020 -ohjelmalla 31. joulukuuta 2024 asti;

C.  ottaa huomioon, että yhteisyritys suunniteltiin julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudeksi, jonka perustajaosakkaita ovat unioni ja Eurocontrol;

D.  ottaa huomioon, että Horisontti 2020 -puiteohjelmasta rahoitettava unionin rahoitusosuus SESAR 2020:n käyttöönottovaiheeseen (2014–2024) on 585 000 000 euroa; ottaa huomioon, että uusien Horisontti 2020 -osakassopimusten mukaisesti Eurocontrolin rahoitusosuuden odotettiin olevan noin 500 000 000 euroa ja muiden ilmailuteollisuusalan kumppaneiden osuuden vähintään 500 000 000 euroa ja Eurocontrolin ja muiden kumppaneiden olisi maksettava noin 90 prosenttia osuuksista luontoissuorituksina;

Yleistä

1.  toteaa tilintarkastustuomioistuimen katsovan kertomuksessaan yhteisyrityksen tilinpäätöksestä 31. joulukuuta 2018 päättyneeltä varainhoitovuodelta, että tilinpäätös antaa kaikilta olennaisilta osiltaan oikeat ja riittävät tiedot yhteisyrityksen taloudellisesta asemasta 31. päivältä joulukuuta 2018 sekä sen toimien tuloksista, rahavirroista ja nettovarallisuuden muutoksista mainittuna päivänä päättyneeltä varainhoitovuodelta yhteisyrityksen varainhoitosääntöjen ja komission tilinpitäjän vahvistamien kirjanpitosääntöjen mukaisesti;

2.  ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksessa todetaan, että yhteisyrityksen varainhoitovuodelta 2018 annetun tilinpäätöksen perustana olevat toimet olivat kaikilta olennaisilta osiltaan lailliset ja sääntöjenmukaiset;

3.  toteaa, että tehokas viestintä on olennaista unionin rahoittamien hankkeiden onnistumisen kannalta; katsoo, että on tärkeää lisätä yhteisyrityksen saavutusten näkyvyyttä ja levittää enemmän tietoa lisäarvosta; kehottaa yhteisyritystä jatkamaan ennakoivia tiedotuskäytäntöjä ja levittämään tutkimustuloksensa suurelle yleisölle esimerkiksi sosiaalisen median tai muiden viestintäkanavien kautta pyrkien lisäämään näin yleistä tietoisuutta unionin tuen vaikutuksesta ja kiinnittäen erityistä huomiota markkinoille pääsyyn;

4.  pyytää tilintarkastustuomioistuinta arvioimaan luontoissuoritusten laskemisessa ja niiden arvon määrittämisessä käytettävän menetelmän asianmukaisuuden ja luotettavuuden ja katsoo, että arvioinnissa on tarkasteltava luontoissuorituksiin liittyvän menettelyn täytäntöönpanoa varten laadittujen ohjeiden muotoilua ja niiden lujuutta, jotta tuettaisiin luontoissuoritusten suunnitteluun, niistä raportointiin ja niiden todentamiseen liittyvää prosessia;

5.  palauttaa mieliin, että SESAR on yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa (SES) koskevan aloitteen tekninen pilari ja sen tehtävänä on koordinoida ja toteuttaa tutkimusta ja tukea näin yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan hajanaisuuden poistamista; huomauttaa, että yksi yhteisyrityksen tärkeimmistä saavutuksista on vapaa reititys, jolla vähennetään lentojen ja polttoainepäästöjen määriä; katsoo sen vuoksi, että yhteisyritystä voitaisiin hyödyntää enemmänkin ilmailualan kestävyyden edistämiseksi;

6.  korostaa, että yhteisyrityksen tekemä työ on tärkeää innovointien käyttöönoton nopeuttamiseksi; korostaa lisäksi roolia, joka yhteisyrityksellä on automatisoidun lennonohjausjärjestelmän (U-Space) tärkeässä kehittämisessä ja toimintasuunnitelman laatimisessa sitä varten, että voidaan mahdollistaa miehittämättömien ilma-alusten turvallinen käyttöönotto ja käyttö matalassa ilmatilassa, mikä on tämän nopeasti kasvavan nykyaikaisen alan perusta;

Talousarvio- ja varainhallinto

7.  toteaa, että vuoden 2018 talousarviossa oli 94 800 000 euroa maksumäärärahoja (90 900 000 euroa vuonna 2017) ja 129 517 762 euroa maksusitoumusmäärärahoja (109 900 000 euroa vuonna 2017); toteaa, että mukaan lukien edeltävien vuosien käyttämättä olevat määrärahat, jotka yhteisyritys otti uudestaan kuluvan vuoden talousarvioon, sekä käyttötarkoitukseensa sidotut tulot maksumäärärahoja oli käytettävissä yhteensä 166 465 000 euroa (213 000 000 euroa vuonna 2017) ja maksusitoumusmäärärahoja 175 918 000 euroa (130 900 000 euroa vuonna 2017);

8.  panee merkille, että SESAR 1 -ohjelma päätettiin virallisesti joulukuussa 2016 ja viimeinen lopullinen avustusmaksu suoritettiin joulukuussa 2017, ja toteaa, että edeltävien vuosien käyttämättä jääneitä maksumäärärahoja siirrettiin 40 000 000 euroa vuodelle 2018 SESAR 1 -ohjelman teollisuutta edustavien osakkaiden liikaa maksamien käteissuoritusten palauttamiseksi ja seitsemännen puiteohjelman ja Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) hankkeiden viivästyneiden mutta yhä aiheellisten kuluilmoitusten maksamiseen; panee huolestuneena merkille, että vuoden 2018 lopussa näistä määrärahoista vain 1 800 000 euroa (5 prosenttia) saatettiin käyttää korjauksena suoritettuihin maksuihin, 20 000 000 euroa (50 prosenttia) oli peruttava ja 18 200 000 euroa (45 prosenttia) siirrettiin vuodelle 2019; pitää valitettavana sitä, että vuoden 2018 lopussa SESAR 1 -ohjelman ollessa päätösvaiheessaan yhteisyrityksellä oli avoimia sitoumuksia yhä paljon eli 61 400 000 euroa ja näitä yhteisyritykselle osoitettuja varoja ei käytetä täysimääräisesti;

Monivuotisen talousarvion toteuttaminen seitsemännen puiteohjelman ja Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) yhteydessä

9.  toteaa, että muiden osakkaiden oli suoritettava yhteisyrityksen operatiivisiin ja hallinnollisiin toimiin luontois- ja käteissuorituksina 1 284 300 000 euroa (Eurocontrolin osuus oli 700 000 000 euroa ja lentoliikennealan osakkaiden osuus oli 584 300 000 euroa) ja että vuoden 2018 loppuun mennessä yhteisyritys oli validoinut 1 099 800 000 euron rahoitusosuudet (560 700 000 euroa Eurocontrolilta ja 539 100 000 euroa lentoliikennealalta);

Monivuotisen talousarvion toteuttaminen Horisontti 2020 -puiteohjelman yhteydessä

10.  panee merkille, että yhteisyrityksen operatiivisille toimille Horisontti 2020 ‑puiteohjelman puitteissa suoritetusta 585 000 000 euron suuruisesta unionin tuesta oli vuoden 2018 loppuun mennessä maksettu unionin (liikenteen ja liikkumisen pääosasto) kumulatiivisina käteissuorituksina 216 900 000 euroa ja että muut osakkaat sitoutuivat maksamaan yhteisyrityksen SESAR 2020 -ohjelman operatiivisiin toimiin luontois- ja käteissuorituksina vähintään 1 000 000 000 euroa (Eurocontrolilta ja lentoliikennealalta noin 500 000 000 euroa kummaltakin); toteaa lisäksi, että vuoden 2018 lopussa muut osakkaat olivat maksaneet käteissuorituksina 14 400 000 euroa ja validoineet 114 000 000 euroa luontoissuorituksia ja että lisäksi raportoitiin 120 200 000 euroa luontoissuorituksia, joita ei kuitenkaan ollut vielä validoitu;

11.  toteaa, että SESAR 2020 -ohjelman osalta yhteisyritys käytti vuoden 2018 lopussa Horisontti 2020 -puiteohjelman hankkeille varatuista maksusitoumusmäärärahoista 81 prosenttia ja maksumäärärahoista 61 prosenttia ja peruutti noin 44 600 000 euroa (35 prosenttia) saatavilla olevista Horisontti 2020 -puiteohjelman maksumäärärahoista (vuonna 2017 maksusitoumusmäärärahojen käyttöaste oli 80,24 prosenttia ja maksumäärärahojen 67,97 prosenttia);

12.  panee lisäksi merkille tilintarkastustuomioistuimen huomautukset siitä, että varainhoitovuonna 2018 Horisontti 2020 -puiteohjelmaa varten käytettävissä olevien maksumäärärahojen alhainen käyttöaste ja korkea peruuntumisaste johtuivat pääasiassa yhteisyrityksen varovaisesta talousarviosuunnittelusta sekä siitä, että edeltävinä vuosina käyttämättä jääneitä maksumäärärahoja ei otettu täysimääräisesti huomioon talousarvion suunnittelussa ja seurannassa;

Tuloksellisuus

13.  panee merkille yhteisyrityksen keskeiset tulosindikaattorit vuonna 2018 ja erityisesti julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuushankkeiden ennustetut vipuvaikutusluvut ohjelman päättyessä:

   väliarviointimenetelmä: 1,22
   viimeistelty väliarviointimenetelmä: 1,26
   Horisontti 2020 -puiteohjelma: 2,26 ja
   kumppanuuksien vipuvaikutus: 1,74;

14.  panee merkille, että yhteisyritys on saavuttanut keskeiset poliittiset ja operatiiviset tavoitteensa, jotka esitettiin vuosien 2017–2019 yhtenäisessä ohjelma-asiakirjassa;

15.  muistuttaa yhteisyritystä kehotuksesta ryhtyä toimiin vipuvaikutuksen nostamiseksi ajanjaksolle 2014–2020 asetettuun tavoitetasoon 1,41;

16.  toteaa, että hallintokulujen osuus (hallinto- ja toimintatalousarvio) oli alle viisi prosenttia, mikä viittaa siihen, että yhteisyrityksen organisaatiorakenne on varsin kevyt ja tehokas;

17.  toteaa, että SESAR-yhteisyritys on yksi monista yhteisyrityksistä, jotka lisäsivät operatiivisia synergioita vastaavilla tutkimukseen ja innovointiin liittyvillä aloilla toimivien unionin erillisvirastojen kanssa; panee merkille erityisesti yhteisyrityksen ja Euroopan unionin lentoturvallisuusviraston miehittämättömiä ilma-aluksia koskevan yhteistyön;

18.  panee merkille, että yhteisyrityksen vuotuisessa toimintakertomuksessa 2018 tiedot sukupuolten edustusta koskevista keskeisistä tulosindikaattoreista on annettu vain vuodelta 2017, mutta ei vuodelta 2018; panee merkille, että vuoden 2017 tiedot liittyvät yhteisyrityksen vuoden 2016 ehdotuspyyntöihin, jotka koskevat Horisontti 2020 ‑puiteohjelmaa, ja keskeisiä tulosindikaattoreita koskevat luvut ovat seuraavat: naisten osuus Horisontti 2020 -hankkeissa on 15,4 prosenttia, naisten osuus hankekoordinaattoreista on 12 prosenttia; naisten osuus komission neuvoa-antavista ja asiantuntijaryhmistä jne. on 33,3 prosenttia;

19.  toteaa, että yhteisyritys on toteuttanut kolme suurta aloitetta, jotka ovat olleet keskeisiä ilmaliikenteen hallinnan tulevaisuutta Euroopassa vuonna 2018 koskevan vision asettamiselle, ja että näiden saavutusten tulokset, jotka koko ilmaliikenteen hallinnan yhteisö on tunnustanut, on toimitettu komissiolle, joka suorittaa seuraavat vaiheet niiden sisällyttämiseksi ilmailulainsäädäntöön ja poliittiseen kehykseen;

20.  toteaa, että suuntaa antavista tutkimushankkeista saamiensa tulosten lisäksi yhteisyritys on osoittautunut keskeiseksi toimijaksi ilmailuinnovointien alalla tuomalla mukaan myös uusia tulokkaita perinteisten toimijoiden lisäksi ilmaliikenteen hallinnan tutkimukseen ja innovointiin;

Hankinta- ja palvelukseenottomenettelyt

21.  panee tilintarkastustuomioistuimen kertomuksesta merkille, että 31. joulukuuta 2018 yhteisyrityksen palveluksessa oli 42 työntekijää (2017: 40);

22.  panee merkille, että vuonna 2018 yhteisyritys allekirjoitti 48 sopimusta, muun muassa 37 erillissopimusta yhteisyrityksen puitesopimusten ja toimielinten välisten sopimusten toteuttamiseksi, ja hankintamenettelyjä järjestettiin 12: viisi neuvottelumenettelyä ilman etukäteen julkaistavaa hankintailmoitusta, viisi neuvottelumenettelyä, joissa hankinnan arvo oli hyvin vähäinen, vähäinen tai keskisuuri, kolme avointa tarjouspyyntömenettelyä ja yksi hintoja koskeva menettely;

23.  panee merkille, että yhteisyritys käynnisti tammikuussa 2018 liikenteen ja liikkumisen pääosaston rahoitusosuussopimuksen perusteella avoimen ehdotuspyyntömenettelyn, joka koski miehittämättömien ilma-alusten liikenteenohjaukseen Euroopassa liittyviä tutkimuksia ja demonstrointeja (U-Space-ehdotuspyyntö); toteaa, että komission Verkkojen Eurooppa -välineen (CEF) kautta myöntämän avustuksen enimmäismäärä on 9 500 000 euroa; panee tilintarkastustuomioistuimen havainnoista erittäin huolestuneena merkille, että vaikka ehdotuspyynnön ratkaisuperusteissa noudatettiin yleensä ottaen asetuksessa (EU) N:o 1316/2013(13) esitettyjä suuntaviivoja, tilintarkastustuomioistuimen mukaan ratkaisuperusteissa ja niiden lisäperusteissa oli useita päällekkäisyyksiä ja epäjohdonmukaisuuksia, jotka voisivat vaarantaa avustushakemusten arviointimenettelyn yleisen tehokkuuden ja joihin on puututtava ehdotuspyynnön suunnittelu- ja valmisteluvaiheessa;

Sisäinen valvonta

24.  toteaa, että yhteisyrityksen ennakkotarkastusmenettelyt ovat luotettavia; toteaa erityisesti, että yhteisyritys suorittaa seitsemännen puiteohjelman väli- ja loppumaksujen jälkitarkastuksia edunsaajien luona, kun taas Horisontti 2020 -puiteohjelman maksujen jälkitarkastuksista vastaa komission yhteinen tarkastus; panee merkille, että yhteisyritys raportoi vuoden 2018 lopussa jälkitarkastusten jäännösvirhetasoksi 1,29 prosenttia seitsemännen puiteohjelman hankkeiden ja 1,33 prosenttia Horisontti 2020 ‑puiteohjelman hankkeiden kohdalla;

25.  panee merkille, että yhteisyritys on ryhtynyt jatkotoimenpiteisiin parlamentin varainhoitovuoden 2017 vastuuvapautta koskevan päätöslauselman johdosta puuttuakseen parlamentin huolenaiheisiin ja erityisesti se on nimittänyt talousarvio- ja varainhoitoryhmään uuden päällikön ja ryhmään on liittynyt myös uusi talousasioista vastaava virkamies ja hallintoavustaja; toteaa, että yhteisyrityksen talousjohtajan rekrytointi on parhaillaan käynnissä ja että uusi talousarviomenettely on otettu käyttöön, minkä ansiosta yksityiskohtainen talousarvio pystyttiin laatimaan määräajassa;

Sisäiset tarkastukset

26.  toteaa, että komission sisäinen tarkastus julkaisi lopullisen tarkastuskertomuksen yhteisyrityksen ja yhteisen tukikeskuksen välisestä koordinoinnista ja yhteisen tukikeskuksen välineiden ja palvelujen täytäntöönpanosta ja esitti sen perusteella kolme tärkeää suositusta; toteaa, että yhteisyritys laati suosituksissa esitettyihin riskeihin liittyvän yksityiskohtaisen toimintasuunnitelman, joka oli määrä panna täytäntöön vuoden 2019 kuluessa;

27.  toteaa, että sisäisen tarkastuksen yksikkö suoritti vuonna 2018 toimia, joissa keskityttiin tarkastuslausumaa koskeviin tarkastuksiin ja konsultointitoimeksiantoihin; panee merkille, että sisäisen tarkastuksen yksikkö suoritti rekrytointia koskevan seurantatarkastuksen, osallistui aktiivisesti yhteisyrityksen riskinarviointitoimeen, teki yhteistyötä sisäisen tarkastuksen, tilintarkastustuomioistuimen ja muiden asiaankuuluvien tarkastuksista vastaavien toimijoiden kanssa, valvoi yhteisyrityksen aikaisempiin tarkastuksiin liittyvien toimintasuunnitelmien täytäntöönpanoa ja seurasi vastuuvapausmenettelyä;

28.  panee merkille, että yhteisyritys järjesti heinäkuussa 2018 organisaation riskinhallinnan työpajan, jonka tarkoituksena oli raportoida riskinhallinnasta ja vahvistaa tärkeimmät organisaation riskeihin liittyvät muutokset;

SESAR-hankkeen käyttöönottovaihetta koskevat kysymykset

29.  panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin julkaisi vuonna 2019 erityiskertomuksen 11/2019 ilmaliikenteen hallinnan nykyaikaistamiseen liittyvästä unionin sääntelystä; toteaa, että tilintarkastustuomioistuin tarkasteli erityiskertomuksessaan sitä, miten hyvin komissio oli hallinnut SESAR-hankkeen käyttöönottoa vuodesta 2011 alkaen, ja arvioi, oliko unionin toiminta suunnattu eniten tukea tarvitseviin hankkeisiin ja oliko se tuonut lisäarvoa ilmaliikenteen hallinnalle unionissa; toteaa, että ilmaliikenteen tehokasta hallintaa tarvitaan tulevaisuudessa turvallisuuden ja tehokkuuden varmistamiseksi;

30.  panee huolestuneena merkille tilintarkastustuomioistuimen havainnot, joiden mukaan suurin osa tarkastetuista hankkeista on rahoitettu ilman unionin rahoitustukea, rahoitusjärjestelmän täytäntöönpanossa on ollut puutteita, jotka koskevat erityisesti riittämätöntä priorisointia, ja ilmaliikenteen hallinnan suorituskykyyn liittyviä hyötyjä ei ole vielä voitu osoittaa toimintaympäristössä;

31.  kehottaa komissiota antamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tietoja toimenpiteistä, joita on toteutettu mahdollisten eturistiriitojen ehkäisemiseksi erityisesti hankkeiden valinnassa;

32.  kannattaa tilintarkastustuomioistuimen suosituksia, joilla pyritään puuttumaan ongelmiin, ja panee merkille, että komissio on hyväksynyt kaikki tilintarkastustuomioistuimen suositukset; kehottaa komissiota seuraamaan tilintarkastustuomioistuimen suositusten täytäntöönpanoa;

Liikenne ja matkailu

33.  toteaa, että yhteisyritys on esittänyt talousarvionsa kahtena erillisenä osana, 1) SESAR 1 ja 2) SESAR 2020; panee myös merkille, että SESAR 1 -ohjelmaa yhteisrahoitettiin TEN-T-ohjelmasta ja seitsemännestä tutkimuksen puiteohjelmasta ja SESAR 2020 -ohjelmaa yhteisrahoitetaan Horisontti 2020 -puiteohjelmasta;

34.  panee merkille, että maksusitoumusmäärärahojen käyttöaste oli 83 prosenttia ja maksumäärärahojen käyttöaste 47 prosenttia (SESAR 1: 99 prosenttia ja 5 prosenttia, SESAR 2020: 81 prosenttia ja 61 prosenttia); panee merkille, että maksumäärärahojen alhainen kokonaiskäyttöaste johtuu pääasiassa SESAR 1 -ohjelman maksumäärärahojen alhaisesta käyttöasteesta, joka oli seurausta sen hankkeiden varainhoitoprosessin ja ohjelman päättämisestä sekä yhteisyrityksen pyrkimyksistä pitää juoksevat kustannukset mahdollisimman pieninä;

35.  painottaa, että sekä eurooppalaisen ilmatilan jatkokehittäminen SES2+-paketin yhteydessä että miehittämättömien ilma-alusten sisällyttäminen siihen edellyttävät riittäviä rahoitus- ja henkilöresursseja;

36.  panee merkille, että yhteisyrityksen toiminnassa nojauduttiin neljään eri kehykseen, joita olivat Horisontti 2020 -puiteohjelma, Verkkojen Eurooppa -väline miehittämättömiä ilma-aluksia koskevien U-Space-demonstrointitoimien osalta sekä kaksi erityiskehystä, joista toinen liittyy aktiivista aluerajauspalvelua (Active Geo-fencing service) koskevaan ehdotuspyyntöön ja toinen tutkimukseen eurooppalaisen ilmatilan uutta arkkitehtuuria koskevan ehdotuksen laatimiseksi; toteaa, että nämä erilaiset oikeudelliset kehykset tekevät tehtävästä erittäin monimutkaisen yhteisyritykselle, ja tämän vuoksi panee tyytyväisenä merkille yhteisyrityksen innovointihankkeiden onnistuneen täytäntöönpanon;

37.  korostaa, että yhteisyritys tekee tärkeää työtä helpottaakseen innovaatioiden käyttöönoton nopeuttamista; korostaa lisäksi roolia, joka yhteisyrityksellä on U-Space-järjestelmän tärkeässä kehittämisessä ja toimintasuunnitelman laatimisessa sitä varten, että voidaan mahdollistaa miehittämättömien ilma-alusten turvallinen käyttöönotto ja käyttö matalassa ilmatilassa, mikä on tämän nopeasti kasvavan nykyaikaisen alan perusta; korostaa yhteisyrityksen merkitystä valmistauduttaessa ajantasaistamaan Euroopan ilmaliikenteen hallinnan yleissuunnitelmaa, joka tähtää digitaaliseen eurooppalaiseen ilmatilaan ilmailun kokonaisvaltaisen ja matkustajalähtöisen digitalisaation keinoin; katsoo siksi, että yhteisyrityksen rooli olisi tunnustettava ja sitä olisi lujitettava seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä;

38.  panee merkille, että yhteisyritys jatkoi SESAR 1 -ohjelman varainhoito- ja hallinnollisen prosessin päättämistä; panee merkille, että ohjelman toteutunut kokonaistäytäntöönpanoaste on 89,9 prosenttia; panee merkille, että yhteisyrityksen virtuaalisella pankkitilillä on 30 700 000 euroa kaikkien jäljellä olevien SESAR 1 ‑ohjelman velvoitteiden kattamiseksi ja että maksuja ja takaisinperintöjä koskevien ennusteiden mukaan yhteisyritys päättänee SESAR 1 -ohjelman arviolta 30 600 000 euron käteisylijäämällä; muistuttaa, että SESAR 1 -ohjelman kertyneet talousarviotulokset käytetään yhteisyrityksen osakkaiden ylimääräisten käteissuoritusten palauttamiseen ja jäljelle jäävä käyttämätön määrä maksetaan takaisin unionille;

39.  panee merkille, että vuosi 2018 oli SESAR 2020 -ohjelman ensimmäinen vuosi ilman SESAR 1 -ohjelman hankkeita; panee lisäksi merkille, että SESAR 2020 -ohjelman vuonna 2018 saamista 96 000 000 euron tuloista unionin osuus oli 88 200 000 euroa ja Eurocontrolin osuus 5 200 000 euroa;

40.  panee merkille, että vuonna 2018 käyttämättä jääneet maksumäärärahat johtivat yhteisyritykselle jäävään 19 300 000 euron ylijäämään (josta SESAR 1:lle osoitetaan 50 000 euroa ja SESAR 2020:lle 19 250 000 euroa) ja kumulatiivinen ylijäämä oli 77 240 000 euroa (josta SESAR 1:lle osoitetaan 30 930 000 euroa ja SESAR 2020:lle 46 310 000 euroa);

41.  panee merkille, että vuonna 2017 suoritettuja maksuja koskevat SESAR 1 -ohjelman viimeisimmät tarkastukset käynnistettiin vuonna 2018 ja että neljäs tarkastuskierros, johon kuului 23 tarkastusta kahdeksassa osakkaassa, saatiin päätökseen; on huolestunut siitä, että vuoden 2018 jäännösvirhetaso oli 5,07 prosenttia;

42.  panee merkille vuonna 2018 toteutetun henkilöresursseja koskevan vertailututkimuksen tulokset, joiden mukaan 61,67 prosenttia henkilöstöstä toimi operatiivisissa tehtävissä, 28,57 prosenttia hallinnollisissa ja 9,76 prosenttia muissa tehtävissä.

(1) EUVL C 426, 18.12.2019, s. 1.
(2) EUVL C 426, 18.12.2019, s. 26.
(3) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(4) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
(5) EUVL L 64, 2.3.2007, s. 1.
(6) EUVL L 328, 7.12.2013, s. 42.
(7) EUVL C 426, 18.12.2019, s. 1.
(8) EUVL C 426, 18.12.2019, s. 26.
(9) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(10) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
(11) EUVL L 64, 2.3.2007, s. 1.
(12) EUVL L 328, 7.12.2013, s. 42.
(13) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1316/2013, annettu 11. joulukuuta 2013, Verkkojen Eurooppa -välineen perustamisesta sekä asetuksen (EU) N:o 913/2010 muuttamisesta ja asetusten (EY) N:o 680/2007 ja (EY) N:o 67/2010 kumoamisesta (EUVL L 348, 20.12.2013, s. 129).


Vastuuvapaus 2018: Euroopan koulutussäätiö
PDF 141kWORD 45k
Päätös
Päätös
Päätöslauselma
1. Euroopan parlamentin päätös 13. toukokuuta 2020 vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan koulutussäätiön talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018 (2019/2075(DEC))
P9_TA(2020)0096A9-0047/2020

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan koulutussäätiön lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018,

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuonna 2018 sekä virastojen vastaukset(1),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman(2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

–  ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2020 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2018 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä säätiölle (05761/2020 – C9‑0042/2020),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012