Hakemisto 
Hyväksytyt tekstit
Tiistai 15. syyskuuta 2020 - BrysselLopullinen painos
Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen keskusvastapuolten valvontakomitea – puheenjohtajan nimittäminen
 Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen keskusvastapuolten valvontakomitea – riippumattoman jäsenen nimittäminen
 Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen keskusvastapuolten valvontakomitea – riippumattoman jäsenen nimittäminen
 Tiettyihin Madeiran ja Azorien itsehallintoalueilla tuotettaviin alkoholituotteisiin sovellettavat alennetut valmisteverokannat *
 Tehokkaat toimenpiteet Erasmus+ -ohjelman ja Luova Eurooppa -ohjelman sekä Euroopan solidaarisuusjoukkojen muuttamiseksi ympäristöystävällisemmiksi

Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen keskusvastapuolten valvontakomitea – puheenjohtajan nimittäminen
PDF 110kWORD 38k
Euroopan parlamentin päätös 15. syyskuuta 2020 ehdotuksesta Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen keskusvastapuolten valvontakomitean puheenjohtajan nimittämisestä (N9-0041/2020 – C9-0276/2020 – 2020/0906(NLE))
P9_TA(2020)0207A9-0152/2020

(Hyväksyntä)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen hallintoneuvoston 27. elokuuta 2020 tekemän ehdotuksen (C9-0276/2020),

–  ottaa huomioon Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/77/EY kumoamisesta 24. marraskuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1095/2010(1) 41 artiklan,

–  ottaa huomioon OTC-johdannaisista, keskusvastapuolista ja kauppatietorekistereistä 4. heinäkuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012(2) 24 a artiklan 5 kohdan,

–  ottaa huomioon 14. maaliskuuta 2019 antamansa päätöslauselman sukupuolten tasa‑arvosta nimettäessä ehdokkaita talous- ja rahapolitiikkaa koskeviin EU-tehtäviin(3),

–  ottaa huomioon 16. tammikuuta 2020 antamansa päätöslauselman talous- ja rahaliiton instituutioista ja elimistä: palvelussuhteen päättymisen jälkeisten eturistiriitojen ehkäiseminen(4),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 131 artiklan,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A9-0152/2020),

A.  ottaa huomioon, että Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen hallintoneuvosto ehdotti 27. elokuuta 2020 avoimen valintamenettelyn jälkeen Klaus Löberin nimittämistä keskusvastapuolten valvontakomitean puheenjohtajaksi asetuksen (EU) N:o 648/2012 24 a artiklan 5 kohdan mukaisesti;

B.  ottaa huomioon, että talous- ja raha-asioiden valiokunta järjesti 2. syyskuuta 2020 Klaus Löberin kuulemistilaisuuden, jossa tämä piti avauspuheenvuoron ja vastasi sitten valiokunnan jäsenten kysymyksiin;

1.  hyväksyy Klaus Löberin nimityksen Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen keskusvastapuolten valvontakomitean puheenjohtajaksi;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen neuvostolle, komissiolle, Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle sekä jäsenvaltioiden hallituksille.

(1) EUVL L 331, 15.12.2010, s. 84.
(2) EUVL L 201, 27.7.2012, s. 1.
(3) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2019)0211.
(4) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0017.


Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen keskusvastapuolten valvontakomitea – riippumattoman jäsenen nimittäminen
PDF 109kWORD 38k
Euroopan parlamentin päätös 15. syyskuuta 2020 ehdotuksesta Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen keskusvastapuolten valvontakomitean riippumattoman jäsenen nimittämisestä (N9-0042/2020 – C9-0277/2020 – 2020/0907(NLE))
P9_TA(2020)0208A9-0151/2020

(Hyväksyntä)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen hallintoneuvoston 27. elokuuta 2020 tekemän ehdotuksen (C9-0277/2020),

–  ottaa huomioon Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/77/EY kumoamisesta 24. marraskuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1095/2010(1) 41 artiklan,

–  ottaa huomioon OTC-johdannaisista, keskusvastapuolista ja kauppatietorekistereistä 4. heinäkuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012(2) 24 a artiklan 5 kohdan,

–  ottaa huomioon 14. maaliskuuta 2019 antamansa päätöslauselman sukupuolten tasa-arvosta nimettäessä ehdokkaita talous- ja rahapolitiikkaa koskeviin EU-tehtäviin(3),

–  ottaa huomioon 16. tammikuuta 2020 antamansa päätöslauselman talous- ja rahaliiton instituutioista ja elimistä: palvelussuhteen päättymisen jälkeisten eturistiriitojen ehkäiseminen(4),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 131 artiklan,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A9-0151/2020),

A.  ottaa huomioon, että Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen hallintoneuvosto ehdotti 27. elokuuta 2020 avoimen valintamenettelyn jälkeen Nicoletta Giuston nimittämistä keskusvastapuolten valvontakomitean riippumattomaksi jäseneksi asetuksen (EU) N:o 648/2012 24 a artiklan 5 kohdan mukaisesti;

B.  ottaa huomioon, että talous- ja raha-asioiden valiokunta järjesti 2. syyskuuta 2020 Nicoletta Giuston kuulemistilaisuuden, jossa tämä piti avauspuheenvuoron ja vastasi sitten valiokunnan jäsenten kysymyksiin;

1.  hyväksyy Nicoletta Giuston nimityksen Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen keskusvastapuolten valvontakomitean riippumattomaksi jäseneksi;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen neuvostolle, komissiolle, Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle sekä jäsenvaltioiden hallituksille.

(1) EUVL L 331, 15.12.2010, s. 84.
(2) EUVL L 201, 27.7.2012, s. 1.
(3) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2019)0211.
(4) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0017.


Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen keskusvastapuolten valvontakomitea – riippumattoman jäsenen nimittäminen
PDF 110kWORD 38k
Euroopan parlamentin päätös 15. syyskuuta 2020 ehdotuksesta Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen keskusvastapuolten valvontakomitean riippumattoman jäsenen nimittämisestä (N9-0042/2020 – C9-0278/2020 – 2020/0908(NLE))
P9_TA(2020)0209A9-0153/2020

(Hyväksyntä)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen hallintoneuvoston 27. elokuuta 2020 tekemän ehdotuksen (C9‑0278/2020),

–  ottaa huomioon Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/77/EY kumoamisesta 24. marraskuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1095/2010(1) 41 artiklan,

–  ottaa huomioon OTC-johdannaisista, keskusvastapuolista ja kauppatietorekistereistä 4. heinäkuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012(2) 24 a artiklan 5 kohdan,

–  ottaa huomioon 14. maaliskuuta 2019 antamansa päätöslauselman sukupuolten tasa-arvosta nimettäessä ehdokkaita talous- ja rahapolitiikkaa koskeviin EU-tehtäviin(3),

–  ottaa huomioon 16. tammikuuta 2020 antamansa päätöslauselman talous- ja rahaliiton instituutioista ja elimistä: palvelussuhteen päättymisen jälkeisten eturistiriitojen ehkäiseminen(4),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 131 artiklan,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A9-0153/2020),

A.  ottaa huomioon, että Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen hallintoneuvosto ehdotti 27. elokuuta 2020 avoimen valintamenettelyn jälkeen Froukelien Wendtin nimittämistä keskusvastapuolten valvontakomitean riippumattomaksi jäseneksi asetuksen (EU) N:o 648/2012 24 a artiklan 5 kohdan mukaisesti;

B.  ottaa huomioon, että talous- ja raha-asioiden valiokunta järjesti 2. syyskuuta 2020 Froukelien Wendtin kuulemistilaisuuden, jossa tämä piti avauspuheenvuoron ja vastasi sitten valiokunnan jäsenten kysymyksiin;

1.  hyväksyy Froukelien Wendtin nimityksen Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen keskusvastapuolten valvontakomitean riippumattomaksi jäseneksi;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen neuvostolle, komissiolle, Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle sekä jäsenvaltioiden hallituksille.

(1) EUVL L 331, 15.12.2010, s. 84.
(2) EUVL L 201, 27.7.2012, s. 1.
(3) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2019)0211.
(4) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0017.


Tiettyihin Madeiran ja Azorien itsehallintoalueilla tuotettaviin alkoholituotteisiin sovellettavat alennetut valmisteverokannat *
PDF 105kWORD 39k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 15. syyskuuta 2020 ehdotuksesta neuvoston päätökseksi luvan antamisesta Portugalille soveltaa alennettuja valmisteverokantoja tiettyihin Madeiran ja Azorien itsehallintoalueilla tuotettaviin alkoholituotteisiin (COM(2020)0240 – C9-0190/2020 – 2020/0118(CNS))
P9_TA(2020)0210A9-0140/2020

(Erityinen lainsäätämisjärjestys – kuuleminen)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (COM(2020)0240),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 349 artiklan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C9-0190/2020),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 82 artiklan,

–  ottaa huomioon aluekehitysvaliokunnan mietinnön (A9-0140/2020),

1.  hyväksyy komission ehdotuksen;

2.  pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

3.  pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia parlamentin hyväksymään tekstiin;

4.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.


Tehokkaat toimenpiteet Erasmus+ -ohjelman ja Luova Eurooppa -ohjelman sekä Euroopan solidaarisuusjoukkojen muuttamiseksi ympäristöystävällisemmiksi
PDF 155kWORD 49k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 15. syyskuuta 2020 tehokkaista toimenpiteistä Erasmus+ -ohjelman ja Luova Eurooppa -ohjelman sekä Euroopan solidaarisuusjoukkojen muuttamiseksi ympäristöystävällisemmiksi (2019/2195(INI))
P9_TA(2020)0211A9-0141/2020

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 11, 165, 166, 167, 191 ja 193 artiklan,

–  ottaa huomioon Pariisin sopimuksen eli ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen,

–  ottaa huomioon 15. tammikuuta 2020 antamansa päätöslauselman Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta(1),

–  ottaa huomioon 12. joulukuuta 2019 annetut Eurooppa-neuvoston päätelmät,

–  ottaa huomioon 11. joulukuuta 2019 annetun komission tiedonannon Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta (COM(2019)0640),

–  ottaa huomioon 28. marraskuuta 2019 antamansa päätöslauselman ilmasto- ja ympäristöhätätilasta(2),

–  ottaa huomioon 17. huhtikuuta 2020 antamansa päätöslauselman EU:n yhteensovitetuista toimista covid-19-pandemian ja sen seurausten torjumiseksi(3),

–  ottaa huomioon 5. kesäkuuta 2019 annetun neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätöslauselman EU:n nuorisodialogin hallintoa koskevien suuntaviivojen antamiseksi – Euroopan unionin nuorisostrategia 2019–2027,

–  ottaa huomioon 22. toukokuuta 2018 annetun komission tiedonannon Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle aiheesta ”Nuoriso-, koulutus- ja kulttuuripolitiikan rooli vahvemman Euroopan rakentamisessa” (COM(2018)0268),

–  ottaa huomioon 28. maaliskuuta 2019 antamansa lainsäädäntöpäätöslauselman ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelman ”Erasmus” perustamisesta(4),

–  ottaa huomioon 30. toukokuuta 2018 annetun ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelman ”Erasmus” perustamisesta (COM(2018)0367),

–  ottaa huomioon unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelman ”Erasmus+” perustamisesta 11. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1288/2013(5),

–  ottaa huomioon 31. tammikuuta 2018 annetun komission kertomuksen Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle Erasmus+ -ohjelman väliarvioinnista (2014–2020) (COM(2018)0050),

–  ottaa huomioon 2. helmikuuta 2017 antamansa päätöslauselman unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelman ”Erasmus+” perustamisesta 11. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1288/2013 täytäntöönpanosta(6),

–  ottaa huomioon 12. maaliskuuta 2019 antamansa lainsäädäntöpäätöslauselman ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan solidaarisuusjoukkoja koskevan ohjelman perustamisesta(7),

–  ottaa huomioon 11. kesäkuuta 2018 annetun ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan solidaarisuusjoukkoja koskevan ohjelman perustamisesta (COM(2018)0440),

–  ottaa huomioon Euroopan solidaarisuusjoukkoja koskevasta oikeudellisesta kehyksestä 2. lokakuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1475(8),

–  ottaa huomioon 28. maaliskuuta 2019 antamansa lainsäädäntöpäätöslauselman ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Luova Eurooppa -ohjelman perustamisesta (2021–2027)(9),

–  ottaa huomioon 30. toukokuuta 2018 annetun ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Luova Eurooppa -ohjelman perustamisesta (2021–2027) (COM(2018)0366),

–  ottaa huomioon Luova Eurooppa -ohjelman (2014–2020) perustamisesta 11. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1295/2013(10),

–  ottaa huomioon 30. huhtikuuta 2018 annetun komission kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle Luova Eurooppa -ohjelman (2014–2020) väliarvioinnista (COM(2018)0248),

–  ottaa huomioon 2. maaliskuuta 2017 antamansa päätöslauselman Luova Eurooppa -ohjelman (2014–2020) perustamisesta 11. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1295/2013 täytäntöönpanosta(11),

–  ottaa huomioon organisaatioiden vapaaehtoisesta osallistumisesta yhteisön ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmään (EMAS-järjestelmä) 25. marraskuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1221/2009(12),

–  ottaa huomioon sitoumukset, jotka innovoinnista, tutkimuksesta, koulutuksesta, kulttuurista ja nuorisoasioista vastaava komission jäsenehdokas antoi Euroopan parlamentissa 30. syyskuuta 2019 järjestetyssä kuulemistilaisuudessa,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 54 artiklan,

–  ottaa huomioon kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan mietinnön (A9-0141/2020),

A.  toteaa, että Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa asetetaan tavoitteeksi ilmastoneutraali Euroopan unioni vuoteen 2050 mennessä ja tuodaan ilmastohätätila kaikkien EU:n ohjelmien ja politiikkojen keskiöön; ottaa huomioon, että Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteena on myös lisätä yleistä tietoisuutta ilmastotoimista ja saada kansalaiset mukaan ilmastotoimiin laatimalla kattava eurooppalainen toimintasuunnitelma; katsoo, että tällaisen lähestymistavan olisi perustuttava myös koulutus-, kulttuuri- ja nuoriso-ohjelmien uudelleenajatteluun; katsoo, että ympäristönsuojelu, kestävyys ja ilmastonmuutoksen torjunta olisi sisällytettävä kaikkiin ohjelmiin ja niitä olisi edistettävä monialaisina taitoina;

B.  ottaa huomioon, että kestävän kehityksen tavoitteessa 13 kehotetaan toimimaan ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia vastaan ja pyritään muun muassa parantamaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, siihen sopeutumiseen ja sen vaikutusten lievittämiseen liittyvää koulutusta, tietämyksen lisäämistä ja instituutioiden valmiuksia;

C.  toteaa, että covid-19-kriisillä on dramaattisia vaikutuksia ihmisten jokapäiväiseen elämään, erityisesti liikkuvuuteen, koulutukseen ja mahdollisuuteen osallistua fyysisesti kulttuuri-, taide- ja urheilutapahtumiin; ottaa huomioon, että kriisi on vaikuttanut merkittävästi myös käsiteltävänä oleviin kolmeen ohjelmaan; katsoo, että pandemian jälkeen on tärkeää säilyttää unionin kulttuuriarvot ja rakentaa uudelleen EU:n imago tuleville sukupolville; katsoo, että kulttuurivaihto ja kulttuurinen vuorovaikutus, joita edistetään näiden kolmen ohjelman avulla, auttavat EU:ta selviytymään kriisistä, josta on tullut pelkkää terveyskriisiä laajempi;

D.  ottaa huomioon, että koulutuksella, urheilulla, vapaaehtoistyöllä ja kulttuurilla on keskeinen rooli vihreässä siirtymässä tietoisuuden lisäämisen, oppimisen, viestinnän sekä tietämyksen ja hyvien käytäntöjen jakamisen kannalta, ja toteaa, että tätä potentiaalia voidaan hyödyntää koko seuraavan ohjelmakauden ajan innovatiivisten ratkaisujen kehittämiseksi ympäristöhaasteisiin vastaamista varten;

E.  toteaa, että Erasmus+ -ohjelma, Euroopan solidaarisuusjoukot ja Luova Eurooppa -ohjelma vaikuttavat kaikki miljoonien eurooppalaisten jokapäiväiseen elämään ja tukevat parempaa yhteenkuuluvuutta ja kulttuurista ymmärtämystä kaikkialla unionissa, ehdokasmaissa ja liittymisneuvotteluja käyvissä maissa, naapuruusmaissa ja kaikkialla maailmassa kolmansien maiden osallistumisen kautta;

F.  ottaa huomioon, että vaikka näissä ohjelmissa ei keskitytä ensisijaisesti ympäristökysymyksiin, ne edistävät kuitenkin vihreää siirtymää sisältönsä ja soveltamisalansa puolesta muokkaamalla ympäristön ja ilmaston huomioon ottavaa ajattelua ja kehittämällä yhteiskuntaa, joka perustuu keskinäiseen ymmärrykseen ja kunnioitukseen; katsoo, että niiden keskeinen sisältö olisi sen vuoksi säilytettävä ennallaan;

G.  ottaa huomioon, että suuret urheilu- ja kulttuuritapahtumat tuovat ihmisiä yhteen;

H.  katsoo, että Erasmus+ -ohjelmalla voidaan edistää merkittävästi kestävää kehitystä; ottaa huomioon, että ohjelmalla edistetään elinikäistä oppimista;

I.  ottaa huomioon, että Euroopan solidaarisuusjoukkojen tavoitteena ja pääsisältönä on antaa nuorille mahdollisuus jakaa tietämystään ja toimia konkreettisesti ympäristön suojelemiseksi;

J.  toteaa, että näiden ohjelmien tarjoamat liikkuvuuskokemukset voivat olla osallistujille muutoksen aikaansaava kokemus ja voivat vaikuttaa heidän jokapäiväiseen käyttäytymiseensä, ja katsoo, että tällaista liikkuvuutta olisi sen vuoksi edistettävä;

K.  ottaa huomioon, että Luova Eurooppa -ohjelmalla on keskeinen rooli taiteen, kulttuurin ja audiovisuaalisen sisällön edistämisessä ja laadukkaiden tiedotusvälineiden tukemisessa; toteaa, että nämä ovat kestävän kehityksen peruspilareita, jotka auttavat rakentamaan selviytymiskykyisempiä yhteiskuntia; katsoo, että näillä aloilla tehtävällä yhteistyöllä voidaan kehittää välineitä, joilla lisätään ihmisten tietoisuutta ympäristöön, ilmastoon ja kestävään kehitykseen liittyvistä kysymyksistä, ja että tällainen yhteistyö voi siten olla ainutlaatuinen luovien ratkaisujen lähde kaikkialla Euroopassa ja maailmassa osallistuvien kolmansien maiden kautta;

L.  katsoo, että on tarpeen koordinoida yhteistä aloitetta kestävien käytäntöjen kehittämiseksi kulttuurialalla ja luovilla aloilla; toteaa, että tällainen aloite edellyttää, että ”viherryttämiseen” liittyvät kustannukset ovat tukikelpoisia hanketuen yhteydessä;

M.  toteaa, että ilmaisunvapaus ja taiteellinen luomisvapaus ovat erottamaton osa Luova Eurooppa -ohjelmaa, ja katsoo, että kaikissa toimissa, joilla ohjelmasta pyritään tekemään ympäristöystävällisempi, on kunnioitettava näitä vapauksia; katsoo, että vihreää ajattelua hankkeiden täytäntöönpanossa voidaan edistää ottamalla ympäristönäkökohdat huomioon hankkeiden arvioinnissa;

N.  ottaa huomioon, että huomattava osa ympäristöön liittyvistä hankkeista on toteutettu kaudella 2014–2020;

O.  katsoo, että ohjelmien olisi oltava saavutettavissa ja syrjimättömiä; katsoo, että on olennaisen tärkeää toteuttaa konkreettisia toimenpiteitä, joilla ohjelmista tehdään osallistavampia henkilöille, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, ja erityisesti vammaisille henkilöille;

P.  ottaa huomioon, että parlamentti on pyytänyt seuraavaa ohjelmakautta varten kunnianhimoisia määrärahoja näille kolmelle ohjelmalle, erityisesti jotta ne olisivat osallistavampia ja saavutettavampia, ja katsoo, että vähemmillä määrärahoilla tätä tavoitetta ei voitaisi saavuttaa eikä voitaisi myöskään ottaa käyttöön ympäristö-, ilmasto- ja kestävyystoimia heikentämättä ohjelmien muita keskeisiä osia;

Q.  katsoo, että nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen tavoitetta, jonka mukaan 20 prosenttia menoista kohdennetaan ilmastotoimiin, ei voida saavuttaa, jos ei ole saatavilla tarvittavia tietoja ja välineitä, joilla voidaan mitata ohjelmien panosta tämän tavoitteen saavuttamiseen; katsoo, että tietoja ja välineitä on sen vuoksi asetettava kiireellisesti saataville;

R.  toteaa, että fyysinen liikkuvuus mahdollistaa uppoutumisen muihin kulttuureihin ja optimaalisen vuorovaikutuksen niiden kanssa; katsoo, että virtuaalinen vaihto ja oppiminen täydentävät merkittävästi fyysistä liikkuvuutta mutta eivät tarjoa samaa kokemusta;

S.  ottaa huomioon, että digitaaliteknologiallakin on ympäristöjalanjälki;

T.  ottaa huomioon, että tällä hetkellä on vain vähän kannustimia, etenkin taloudellisia kannustimia, joiden avulla voitaisiin ohjata näiden kolmen ohjelman osallistujia käyttämään ympäristöystävällisempiä liikennevälineitä ja noudattamaan ympäristöystävällisempiä toimintatapoja; ottaa huomioon, että ympäristöystävällisempiä liikennevälineitä ei yleensä ole yhtä helposti saatavilla ja niiden käyttö on kalliimpaa;

Kolmelle ohjelmalle yhteiset tavoitteet

1.  panee merkille, että ilmaston ja ympäristön ja jopa liikkuvuuden käsitteet kattavat vain osan niistä tavoitteista, joihin Euroopan vihreän kehityksen ohjelmalla pyritään; katsoo, että tavoitteena on mennä puhtaasti ympäristökysymyksiä pidemmälle ja kehittää kaikille oikeudenmukaisempi yhteiskunta, joka perustuu resurssien järkiperäiseen ja toisiaan täydentävään käyttöön, vastuulliseen kulutukseen, rinnakkaineloon toisten kanssa toinen toisensa eroja kunnioittaen sekä alueellinen ja kansallinen täydentävyys huomioon ottaen; korostaa, että kouluttajat, taiteilijat ja luovan työn tekijät ovat myös keskeisessä asemassa tämän yhteiskunnallisen muutoksen aikaansaamisessa ja että Erasmus+ -ohjelmalla, Luova Eurooppa -ohjelmalla ja Euroopan solidaarisuusjoukoilla on tärkeä rooli Euroopan vihreän kehityksen ohjelman laajempien päämäärien saavuttamisessa;

2.  suhtautuu tässä suhteessa myönteisesti siihen, että nuoret osallistuvat päättäväisesti kestävää kehitystä edistävien EU:n toimien toteuttamiseen ja ovat valinneet ”kestävän vihreän Euroopan” yhdeksi eurooppalaisista nuorisotavoitteista;

3.  korostaa näiden kolmen ohjelman merkitystä yhteistyön ja innovoinnin edistämisessä eurooppalaisen koulutus-, kulttuuri- ja nuorisopolitiikan alalla ja liikkuvuuden myönteisiä sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia; korostaa, että ohjelmat voivat auttaa kehittämään luovia ja innovatiivisia ratkaisuja, joiden avulla voidaan covid-19-pandemian kaltaisissa kriiseissä varmistaa, että koulutus- ja kulttuuritoiminta voivat jatkua tehokkaasti; kehottaa komissiota sekä kansallisia toimistoja ja yhteyspisteitä osoittamaan mahdollisimman suurta joustavuutta ja tukemaan osallistujia ja hankkeiden kehittäjiä, jotta he voivat jatkaa toimintaansa pandemian jälkeen kestävällä tavalla;

4.  korostaa, että ohjelmien osuudesta ympäristö- ja ilmastotavoitteiden saavuttamisessa ja niiden vaikutuksesta siihen on suoritettava perusarviointi, jonka perusteella ohjelmien tulevaa täytäntöönpanoa suunnitellaan; pitää valitettavana, ettei komissio ole ehdottanut uusille ohjelmille ympäristö-, ilmasto- ja kestävyysindikaattoreita; kehottaa siksi komissiota ehdottamaan lainsäädäntövallan käyttäjille erityisindikaattoreita, jotka on sisällytettävä uuden sukupolven ohjelmia koskeviin asetuksiin; katsoo, että tällaiset indikaattorit on määritettävä huolellisesti vankan tutkimuksen ja yhteisen metodologian perusteella ja että niiden avulla on analysoitava perusteellisesti sekä ohjelmien osuutta ympäristö- ja ilmastotavoitteiden saavuttamisessa (esimerkiksi ohjelmien tavoitteiden ja hankepyyntöjen kautta) että niiden ympäristövaikutuksia (esimerkiksi tuettujen matkustusmuotojen kautta); korostaa, että tällaisissa indikaattoreissa on otettava huomioon asianomaisen ohjelman edunsaajien ominaispiirteet, jotta vältetään aiheuttamasta liiallista rasitusta; kehottaa laatimaan kerätyistä tiedoista kertomuksen, joka esitetään parlamentille ja julkistetaan vuosittain;

5.  kehottaa komissiota kirjaamaan ja laskemaan systemaattisesti osallistujien liikenteeseen liittyvän hiilijalanjäljen; katsoo, että tähän tarkoitukseen on aiheellista käyttää Mobility Tool -työkalua ja että sen käyttö pitäisi laajentaa kaikille Erasmus+ -ohjelman aloille ja Euroopan solidaarisuusjoukkoihin; kehottaa komissiota analysoimaan mahdollisuutta ottaa käyttöön vastaava laskuri Luova Eurooppa -ohjelman yhteydessä tehtyjä matkoja varten; kehottaa komissiota asettamaan kaikki kerätyt asiaa koskevat tiedot helposti yleisön saataville ohjelmia koskevien kertomustensa lisäksi ja korostamaan hyviä käytäntöjä; muistuttaa, että kaikkien digitaalisten välineiden ja sovellusten on aina oltava tietosuojalainsäädännön mukaisia;

6.  korostaa, että täytäntöönpanoelimillä on myönteinen ja aktiivinen rooli esitettäessä ehdotuksia siitä, miten tulevissa ohjelmissa voitaisiin parhaiten käsitellä ympäristökysymyksiä ja ohjata edunsaajia ottamaan ympäristön paremmin huomioon; katsoo, että kansallisten toimistojen ja yhteyspisteiden sekä hankkeiden kehittäjien jo soveltamia hyviä käytäntöjä olisi tarkasteltava, koordinoitava ja arvioitava; kehottaa komissiota laatimaan ja jakamaan yhdessä sidosryhmien kanssa luettelon suosituksista, jotka perustuvat hyvien käytäntöjen analysointiin; suosittaa, että kehitetään merkki vastuullisten ympäristökäytäntöjen sertifioimiseksi ja niiden näkyvyyden lisäämiseksi sekä ympäristön kannalta innovatiivisten ja lupaavien hankkeiden palkitsemiseksi kussakin ohjelmassa;

7.  panee merkille, että näissä kolmessa ohjelmassa ympäristöä, ilmastoa ja kestävyyttä koskeviin hankkeisiin käytettävissä olevasta rahoituksesta ei ole riittävästi tietoa; kehottaa komissiota, kansallisia toimistoja ja yhteyspisteitä tehostamaan tähän liittyvää viestintää ja lisäämään ympäristökysymysten näkyvyyttä hankkeiden suunnittelussa sekä vastaanottavien organisaatioiden ja osallistujien keskuudessa;

8.  kehottaa ohjelmien tärkeimpiä sidosryhmiä antamaan osallistujille tiedoksi esimerkkejä hyvistä ympäristö- ja kulutuskäytännöistä, joita he voivat noudattaa jokapäiväisessä elämässään osallistuessaan ohjelmaan, ja edistämään näitä käytäntöjä aktiivisesti sekä antamaan osallistujille tietoa heidän toimiensa ympäristövaikutuksista; katsoo, että monet digitaaliset välineet, kuten liikkuvuutta edeltävät verkkokurssit ja mahdollisesti digitaalinen sovellus, voivat olla tehokkaita;

9.  korostaa osallistujia vastaanottavien organisaatioiden, mukaan lukien ”vihreät toimistot” ja kohdekaupungeissa sijaitsevat olemassa olevat verkostot, keskeistä roolia ja Erasmus+ -alumnien kaltaisten olemassa olevien verkostojen merkitystä kestävän elämäntavan edistämisessä, sillä ne jakavat käytännön suosituksia ja hyödyllisiä vinkkejä paikallistasolla kaupungissa, alueella tai maassa, jossa ne sijaitsevat;

10.  kehottaa komissiota kannustamaan kansallisia toimistoja, kansallisia yhteyspisteitä ja hankkeiden kehittäjiä rekisteröitymään EU:n ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmään (EMAS), jotta voidaan arvioida ja parantaa niiden ympäristötehokkuutta ja antaa siitä tietoja sekä parantaa niiden oman toiminnan kestävyyttä; kehottaa komissiota tukemaan ja koordinoimaan kansallisten toimistojen ja yhteyspisteiden toimia niiden ympäristöjalanjäljen pienentämiseksi esimerkiksi siten, että ne käyttävät kestävää mainosmateriaalia, hallinnoivat järkevästi matkustusta, lisäävät videokonferenssien käyttöä ja vähentävät jätteiden määrää; katsoo, että kansallisten toimistojen ja yhteyspisteiden kestävät käytännöt kannustavat osallistujia omaksumaan kestävämpiä kulutustottumuksia;

11.  kehottaa komissiota sekä kansallisia toimistoja ja yhteyspisteitä laatimaan kriteerit, joiden avulla hankkeiden ympäristönäkökohdat voidaan ottaa huomioon hankkeiden arvioinnissa, mikä edistää ympäristöystävällisempiä käytäntöjä, samalla kun noudatetaan johdonmukaisesti luomisvapauden periaatetta ja arvioidaan kutakin hanketta ohjelman tavoitteiden mukaisesti;

12.  korostaa virtuaalisen oppimisen ja vaihdon mahdollisuuksia ja arvoa, kun on kyse liikkuvuusohjelmien jatkamisesta covid-19-kriisistä johtuvassa poikkeustilanteessa; kehottaa komissiota kannustamaan virtuaalisten formaattien käyttöä tarvittaessa fyysisen liikkuvuuden täydentämiseen sekä tarpeettoman matkustamisen vähentämiseen ja sen varmistamiseen, että jos osallistujat eivät pysty matkustamaan, he voivat kuitenkin hyötyä ohjelmista;

13.  kehottaa komissiota kannustamaan osallistujia valitsemaan vähiten saastuttavat liikennevälineet, kuten junan, ja mahdollistamaan tämän leimaamatta, syrjimättä tai sulkematta pois osallistujia, joille lentomatkustaminen on ainoa mahdollinen vaihtoehto; kehottaa kiinnittämään tässä suhteessa erityistä huomiota syrjäisimpiin alueisiin, maaseutualueisiin ja syrjäisiin alueisiin;

14.  kehottaa komissiota tarkistamaan nykyisiä rahoitussääntöjä siten, että ympäristöystävällisempien liikennevälineiden käytöstä aiheutuvat lisäkustannukset ja matkustamiseen tarvittava lisäaika hyvitetään kokonaan ja että matkustamiseen tarvittava lisäaika otetaan huomioon avustusta myönnettäessä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan käyttöön tehokkaita rahoitustukijärjestelmiä, joilla varmistetaan, että ohjelmia tarvitsevat henkilöt voivat osallistua niihin;

15.  kehottaa komissiota luomaan erityisesti suunnitellun Euroopan rautateiden teemavuoden 2021 yhteydessä kumppanuuksia eurooppalaisten rautatieliikenteen harjoittajien kanssa, jotta osallistujat voivat matkustaa alennetuin hinnoin; korostaa, että vastaavia aloitteita voitaisiin kehittää myös linja-autoliikenteen harjoittajien kanssa erityisesti syrjäisillä alueilla ja maaseutualueilla sekä niillä alueilla, joilla ei ole rautatieliikennettä;

16.  toteaa, että ohjelmiin osallistujat matkustavat isäntämaassaan ja sen ulkopuolella tutustuakseen paikalliseen kulttuuriin; kehottaa kansallisia toimistoja ja yhteyspisteitä sekä hankehenkilöstöä edistämään ”hidasta matkailua”, ekomatkailua ja ympäristön kannalta kestävien matkustusvaihtoehtojen käyttöä pitkillä matkoilla sekä paikallismatkoilla;

17.  toteaa, että digitaaliteknologian, tekoälyn ja robotiikan älykkäällä käytöllä voidaan lisätä sosiaalista osallisuutta ja pienentää ohjelmien hiilijalanjälkeä; korostaa, että digitaaliseen kuiluun on puututtava varmistamalla digitaalisen infrastruktuurin ja digitaalisten laitteiden saavutettavuus ja sellaisten digitaalisten taitojen hankkiminen, jotka ovat älykkään digitaalisen siirtymän ennakkoedellytyksiä; korostaa tässä suhteessa, että on tärkeää laatia kunnianhimoisempi digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelma, jota tuetaan etenkin Erasmus+ -ohjelmasta;

18.  huomauttaa samalla, että digitalisaation laajentamisella voi olla ympäristövaikutuksia; muistuttaa, että kaikille kolmelle ohjelmalle, erityisesti Luova Eurooppa -ohjelmalle, on ominaista digitaalisten välineiden käyttö, ja kehottaa komissiota ottamaan huomioon niiden digitaalisen ympäristövaikutuksen; kannustaa komissiota tarkastelemaan tapoja pienentää ohjelmissa käytettävien digitaalisten välineiden, myös verkkosivustojen ja ohjelmistojen, ympäristöjalanjälkeä; kehottaa ohjelmien tärkeimpiä sidosryhmiä edistämään ympäristöystävällisempien digitaalisten välineiden käyttöä; korostaa, että tulevassa digitaalistrategiassa ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa tarvitaan yhteistä päätöksentekoa, jotta digitaalinen muutos voidaan yhdistää ympäristöpolitiikkaan;

19.  korostaa, että tehokkaat toimenpiteet Erasmus+ -ohjelman, Luova Eurooppa -ohjelman ja Euroopan solidaarisuusjoukkojen muuttamiseksi ympäristöystävällisemmiksi maksavat rahaa, ja vaatii, että uudet toimenpiteet eivät saa heikentää entisestään ohjelmien jo ennestään erittäin rajallisia määrärahoja; korostaa tässä yhteydessä, että on tärkeää edistää tehokkaita synergioita ja täydentävyyttä muiden asiaan liittyvien rahoitusohjelmien kanssa, joita ovat rakennerahastot, oikeudenmukaisen siirtymän rahasto, Life-ohjelma, InvestEU-ohjelma, Horisontti Eurooppa -ohjelma, erityisesti pilariin 2 kuuluva klusteri ”Kulttuuri, luovuus ja osallisuutta edistävä yhteiskunta”, nykyinen ilmastoon keskittyvä osaamis- ja innovaatioyhteisö sekä Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti ja erityisesti ehdotus, jonka mukaan instituuttiin perustetaan kulttuurialalle ja luoville aloille omistettu osaamis- ja innovaatioyhteisö;

20.  muistuttaa, että monet näiden kolmen ohjelman edunsaajista ovat usein pieniä ja niillä on vaikeuksia selviytyä monimutkaisista hallinnollisista vaatimuksista; kehottaa siksi komissiota antamaan ohjeita kansallisille toimistoille ja yhteyspisteille sekä tukemaan ja edistämään vuoropuhelua sidosryhmien kanssa, jotta varmistetaan, että synergiat toteutuvat käytännössä mielekkäästi;

Erasmus+

21.  kehottaa komissiota sisällyttämään ympäristönäkökohtien, hyvien ympäristökäytäntöjen ja ympäristönsuojelun kunnioittamisen korkea-asteen koulutusta koskevan Erasmus+ -peruskirjan periaatteisiin; kehottaa komissiota soveltamaan tätä lähestymistapaa kaikilla ohjelman kattamilla aloilla ja toteuttamaan toimia sen varmistamiseksi, että periaatteita noudatetaan; kannustaa kansallisia toimistoja, kumppaniyliopistoja ja opiskelijajärjestöjä tekemään yhteistyötä kestävää kehitystä ja ympäristöä säästäviä käytäntöjä koskevan tiedon ja neuvonnan sisällyttämiseksi tutustuttamistoimiin ja muihin integrointitoimiin;

22.  korostaa Eurooppa-yliopistojen ja ammatillisen koulutuksen huippuyksiköiden potentiaalia, sillä ne voisivat ottaa käyttöön ympäristö-, ilmasto- ja kestävyyskysymyksiä käsitteleviä huippuosaamisen opetus- ja koulutusohjelmia useita sidosryhmiä ja oppijoita varten ja tukea tutkimushankkeita tällä alalla; korostaa, että tämä voidaan saavuttaa uusilla aloitteilla ainoastaan, jos Erasmus+ -ohjelmalle myönnetään riittävästi rahoitusta monivuotisessa rahoituskehyksessä 2021–2027;

23.  panee merkille, että eurooppalaisen opiskelijakortin tuleva täytäntöönpano voi olla merkittävä askel pyrittäessä muuttamaan Erasmus+ -ohjelmaan osallistuminen ympäristöystävällisemmäksi, koska siinä siirrytään paperiasiakirjoihin perustuvasta prosessista virtaviivaistettuun digitaaliseen prosessiin, jonka on oltava korkealaatuinen ja lisäksi osallistava ja helposti saavutettava, mikä myös yksinkertaistaa liikkuvuussyklin hallinnointia; panee merkille, että eurooppalaista opiskelijakorttia voidaan kehittää tarjoamaan palveluja, joilla edistetään ympäristöystävällisempiä elämänvalintoja; kehottaa komissiota tekemään kaikkensa eurooppalaisen opiskelijakortin käyttöönoton nopeuttamiseksi;

24.  muistuttaa, että ohjelman oppimis- ja koulutusmahdollisuuksia tukevat SALTO-verkkoalustat ovat hankkeiden kehittäjille erinomainen tiedon ja neuvojen lähde; kehottaa komissiota perustamaan SALTO-verkkoalustan ympäristöystävällisyyden edistämiseksi;

25.  korostaa opettajille tarkoitetun eTwinning-verkoston merkitystä, sillä he voivat sen avulla kehittää ja jakaa koulutusmoduuleja, jotka koskevat erityisesti kestävyyttä ja ilmastonmuutosta, jotka ovat vuoden 2020 teemoja; kehottaa komissiota levittämään mahdollisimman laajasti tätä painopistettä koskevaa vuosikertomusta sekä opettajille tarkoitettua välineistöä; kehottaa kiinnittämään tässä yhteydessä huomiota siihen, että on tärkeää kehittää eurooppalaisia verkko-oppimisalustoja, joiden avulla voidaan covid-19-pandemian kaltaisissa kriiseissä varmistaa, että oppiminen jatkuu;

26.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan toimenpiteitä, joilla tuetaan ilmastonmuutosta ja kestävyyttä koskevien kouluohjelmien kehittämistä sekä perus- että keskiasteen koulutuksessa; katsoo, että Erasmus+ -ohjelman avaintoimilla 2 ja 3 voidaan tukea tällaisia pyrkimyksiä kohdennetuilla ehdotuspyynnöillä, jotka koskevat ympäristökasvatusta ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa koulujen ja opettajien välillä;

27.  kehottaa komissiota sisällyttämään eurooppalaisen korkeakoulutusalueen ja eurooppalaisen koulutusalueen koordinoimiseksi tekemiinsä aloitteisiin luettelon alueellisille ja kansallisille koulutusviranomaisille asetettavista vihreistä kriteereistä, jotka koskevat koulujen käytettävissä olevia palveluja, oppilaitosten sisällyttämistä julkisiin liikenneverkkoihin sekä ympäristön ja energiavarojen kunnioittamisen varmistamista;

28.  korostaa, että Erasmus+ -ohjelma, jolla tuetaan virallista ja epävirallista koulutusta sekä nuorten osallistumista, on ratkaisevan tärkeä eurooppalaisten ja erityisesti nuorten sukupolvien tietoisuuden lisäämiseksi, jotta heitä kannustettaisiin omaksumaan aktiivinen ja tietoon perustuva kanta kestävyyteen ja asiaankuuluviin politiikkoihin sekä tulemaan sitoutuneiksi ja valveutuneiksi tulevaisuuden kansalaisiksi; korostaa tässä yhteydessä nuoriso- ja kansalaisjärjestöjen tärkeää roolia parhaiden käytäntöjen jakamisessa ja sellaisten hankkeiden toteuttamisessa, joilla lisätään nuorempien sukupolvien tietoisuutta kestävyydestä; katsoo, että Erasmus+ -ohjelmalla olisi myös lisättävä nuorisotyöntekijöiden tietämystä ilmastonmuutoksesta ja ympäristöstä;

29.  kehottaa kannustamaan urheilua koskevassa osassa urheilujärjestöjen yhteistyöhankkeita ympäristön ja luonnonsuojelun sekä terveellisten ja kestävien elämäntapojen alalla, innovointia ympäristöä säästävien ystävällisempien käytäntöjen edistämiseksi urheilussa ja kestävien ruohonjuuritason urheilutapahtumien järjestämistä; huomauttaa, että urheilutapahtumista on tehtävä ympäristöystävällisempiä, ja katsoo, että Erasmus+ -ohjelma voi auttaa kehittämään ja edistämään parhaita käytäntöjä tässä suhteessa; katsoo, että Euroopan solidaarisuusjoukkojen vapaaehtoiset voisivat tukea kestävien ruohonjuuritason urheilutapahtumien järjestämistä;

30.  katsoo, että pitkäaikaiset, paikallisesti täytäntöönpannut ohjelmat ja urheilujärjestöjen henkilöstön liikkuvuuden edistäminen lisäisivät henkilöstön tietoisuutta ympäristöystävällisempien urheilutapahtumien järjestämisestä; kehottaa korostamaan ympäristö-, ilmasto- ja kestävyyskysymyksiä Euroopan urheilun teemaviikolla;

31.  korostaa osallistujien kestävän osallistamisen merkitystä paikallisyhteisössä, jotta voidaan saavuttaa aktiivinen kansalaisuus ja kulttuurivaihto Erasmus+ -ohjelman keskeisenä osana; kehottaa komissiota tarkastelemaan, mitä ohjelmatoimia voidaan kehittää väestökadosta kärsivillä maaseutualueilla, joilla yhteisön aktiivinen osallistuminen voi auttaa esimerkiksi edistämään luonnonsuojelua ja kulttuuriperinnön kuratointia;

32.  korostaa mahdollisuutta luoda suhde Euroopan parlamentin Ambassador School -ohjelmaan, jotta voidaan rikastuttaa molempia ohjelmia siten, että niihin otetaan mukaan osallistujia paikallisyhteisöstä ja lisätään paikallisten opiskelijoiden tietämystä siitä, mitä Euroopan kansalaisuus merkitsee;

Euroopan solidaarisuusjoukot

33.  muistuttaa, että ympäristönsuojelua pidetään tärkeänä solidaarisuustoimena Euroopan solidaarisuusjoukoissa nykyisen oikeusperustan, vuoden 2020 jälkeistä uutta ohjelmaa koskevan komission ehdotuksen ja parlamentin ensimmäisen käsittelyn kannan mukaisesti;

34.  katsoo, että laatumerkkiin, joka jokaisen vapaaehtoistyöntekijän lähettävän tai vastaanottavan organisaation on saatava ennen Euroopan solidaarisuusjoukkojen toimintaan osallistumista, on sisällyttävä aikaa myöten hyvät ympäristökäytännöt; muistuttaa, että Euroopan solidaarisuusjoukkoihin osallistuvat organisaatiot ovat usein pieniä yhdistyksiä; vaatii sen vuoksi, että niihin on kohdennettava tukea, jotta ne voivat ottaa käyttöön kestävämpiä käytäntöjä;

35.  muistuttaa, että komissio voi käynnistää aihekohtaisia hankkeita koskevia ehdotuspyyntöjä; kehottaa komissiota edistämään Euroopan solidaarisuusjoukkojen ympäristö-, ilmasto- ja kestävyysulottuvuutta entisestään lisäämällä näiden hankkeiden näkyvyyttä PASS-työkalussa;

36.  kehottaa Euroopan solidaarisuusjoukoista vastaavia kansallisia toimistoja tukemaan osallistujia lähettäviä ja vastaanottavia tahoja ja neuvomaan niitä aktiivisesti; korostaa, että ne pystyvät myös tunnistamaan ja kehittämään ympäristöystävällisiä hankkeita paikan päällä ja varmistamaan, että vapaaehtoiset saavat tietoa työssään ja jokapäiväisessä elämässään noudatettavista hyvistä ympäristökäytännöistä; kannustaa luomaan digitaalisia välineitä, joilla helpotetaan hyvien käytäntöjen ja kokemusten levittämistä ja niiden vaihtoa osallistujien keskuudessa;

37.  kehottaa komissiota ja kansallisia toimistoja edistämään hankkeita vähemmän suosituissa kohteissa, jotta voidaan edistää paikallisen talouden kehitystä ja kestävyyttä ja samalla kannustaa tutustumaan uusiin kohteisiin;

Luova Eurooppa

38.  painottaa kulttuurialan ja luovien alojen valtavaa potentiaalia kannustaa kansalaisia toimimaan kestävällä tavalla; panee merkille, että museot, kulttuuri- ja yhteisökeskukset, esittävät taiteet, kirjallisuus, kuvataiteet ja taiteiden väliset aloitteet voisivat edistää kestävyyttä ja myötävaikuttaa ilmastokehityksen kääntämiseen, edellyttäen että saatavilla on riittävästi rahoitusta; korostaa kestävyyden ja hyvien ympäristökäytäntöjen merkitystä sekä aineellisen että aineettoman kulttuuriperinnön säilyttämisessä;

39.  kehottaa komissiota ja kansallisia yhteyspisteitä kuulemaan kulttuurialan ja luovien alojen sidosryhmiä ja keräämään tietoa olemassa olevista taiteellisen toiminnan eri aloja koskevista peruskirjoista, jotta voidaan laatia peruskirja, joka sisältää ympäristöperiaatteet, joita kaikkien ohjelmaan osallistuvien on noudatettava; katsoo, että oikeiden periaatteiden määrittämisprosessin olisi oltava alakohtainen ja mahdollistettava vastavuoroinen oppiminen ja siinä olisi omaksuttava laaja näkemys käsiteltävistä kysymyksistä, joihin kuuluvat kierrätys, kiertotalous ja sekä kulttuurin luojien että kuluttajien käyttäytymisen muutos;

40.  kehottaa komissiota tekemään kattavan tutkimuksen ja kuulemaan sidosryhmiä, jotta voidaan kehittää alakohtainen strategia ja hyvien ympäristökäytäntöjen opas, joka kattaa audiovisuaalisen ja kulttuurituotannon sekä levityksen ja tapahtumien järjestämisen, jossa keskitytään etenkin liikenteeseen, energiaan, resurssitehokkuuteen ja jätehuoltoon ja jolla pyritään tekemään kyseisistä käytännöistä vakiomuotoisia kaikissa ohjelmasta rahoitettavissa hankkeissa; muistuttaa, että tällaisia vakiomuotoisia käytäntöjä ei saa toteuttaa laadukkaiden kulttuuri- ja audiovisuaalialan hankkeiden ja tapahtumien kustannuksella;

41.  korostaa ympäristöystävällisten julkisten hankintojen merkitystä kestävien ja ympäristöystävällisten tavaroiden ja palvelujen tarjonnan varmistamisessa kulttuuritapahtumissa; kehottaa komissiota laatimaan kulttuurialalle ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja koskevat yhteiset kriteerit ja kehittämään välineen kulttuuritapahtumien ympäristövaikutusten arvioimiseksi; korostaa lisäksi audiovisuaalisen sisällöntuotannon ympäristövaikutuksia ja kehottaa komissiota käyttämään Luova Eurooppa -ohjelman Media-lohkoa edistääkseen audiovisuaalialan parhaita käytäntöjä, jotka liittyvät kestävyyteen, energiatehokkuuteen ja ympäristönsuojeluun;

42.  kehottaa komissiota sisällyttämään kestävyyden ja ympäristön kunnioittamisen Euroopan kulttuuripääkaupunkien valinta- ja arviointiperusteisiin; vaatii, että Euroopan kulttuuripääkaupunkien on myös noudatettava edellä mainittuja ympäristöperiaatteita koskevaa peruskirjaa;

43.  kehottaa komissiota mahdollistamaan monialaisena toimenpiteenä ympäristö-, ilmasto- ja kestävyyskonsulttien eurooppalaisen verkoston perustamisen hankkeiden toteuttajien ja Luova Eurooppa -yhteyspisteiden neuvomiseksi; katsoo, että parhaita käytäntöjä olisi jaettava ja julkistettava;

o
o   o

44.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle, jäsenvaltioille sekä kolmen ohjelman täytäntöönpanosta vastaaville kansallisille toimistoille ja viranomaisille.

(1) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0005.
(2) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2019)0078.
(3) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0054.
(4) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2019)0324.
(5) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 5.
(6) EUVL C 252, 18.7.2018, s. 31.
(7) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2019)0150.
(8) EUVL L 250, 4.10.2018, s. 1.
(9) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2019)0323.
(10) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 221.
(11) EUVL C 263, 25.7.2018, s. 19.
(12) EUVL L 342, 22.12.2009, s. 1.

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö