Hakemisto 
Hyväksytyt tekstit
Keskiviikko 16. syyskuuta 2020 - BrysselLopullinen painos
EU:n tehtävä maailman metsien suojelemisessa ja ennallistamisessa
 EU:n ja Afrikan turvallisuusyhteistyö Sahelin alueella, Länsi-Afrikassa ja Afrikan sarvessa
 Päätös olla vastustamatta delegoitua säädöstä: Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen kolmansiin maihin sijoittautuneilta keskusvastapuolilta perimät maksut
 Päätös olla vastustamatta delegoitua säädöstä: kolmannen maan keskusvastapuolen merkittävyyden määrittäminen järjestelmän kannalta
 Päätös olla vastustamatta delegoitua säädöstä: osatekijät, jotka on vähintään arvioitava kolmansien maiden keskusvastapuolten vastaavaa yhdenmukaisuutta koskevia pyyntöjä, sekä arviointia koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen ja edellytysten osalta
 Päätös olla vastustamatta täytäntöönpanotoimenpidettä: kansainvälisen tilinpäätösstandardin IFRS 16 muuttaminen
 Unionin pelastuspalvelumekanismista annetun päätöksen N:o 1313/2013/EU muuttaminen ***I
 Alusten polttoöljynkulutusta koskevien tietojen maailmanlaajuinen tiedonkeruujärjestelmä ***I
 Esitys neuvoston päätökseksi Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä *
 EU:n ja Georgian assosiaatiosopimuksen täytäntöönpano

EU:n tehtävä maailman metsien suojelemisessa ja ennallistamisessa
PDF 168kWORD 63k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 16. syyskuuta 2020 EU:n tehtävästä maailman metsien suojelemisessa ja ennallistamisessa (2019/2156(INI))
P9_TA(2020)0212A9-0143/2020

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 11 artiklan, 191 artiklan 1 kohdan ja 208 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen 17. huhtikuuta 2018 antaman ratkaisun(1),

–  ottaa huomioon YK:n kestävän kehityksen tavoitteet 2015–2030,

–  ottaa huomioon ilmastonmuutosta koskevan YK:n puitesopimuksen (UNFCCC) osapuolten 21. konferenssissa hyväksytyn Pariisin sopimuksen,

–  ottaa huomioon vuonna 1992 tehdyn biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen, maailmanlaajuisen luonnon monimuotoisuutta koskevan strategisen suunnitelman 2011–2020 ja Aichin biodiversiteettitavoitteet,

–  ottaa huomioon 23. heinäkuuta 2019 annetun komission tiedonannon EU:n toimien tehostamisesta maailman metsien suojelemiseksi ja ennallistamiseksi (COM(2019)0352),

–  ottaa huomioon 11. joulukuuta 2019 annetun komission tiedonannon Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta (COM(2019)0640) ja 15. tammikuuta 2020 antamansa päätöslauselman Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta(2),

–  ottaa huomioon 20. toukokuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Vuoteen 2030 ulottuva EU:n biodiversiteettistrategia – Luonto takaisin osaksi elämäämme” (COM(2020)0380),

–  ottaa huomioon ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevan EU:n toimintasuunnitelman 2020–2024, vuonna 2016 laaditun alkuperäiskansoja koskevan EU:n ulkopolitiikan, 15. toukokuuta 2017 annetut alkuperäiskansoja koskevat neuvoston päätelmät ja vuonna 2017 hyväksytyn kehityspolitiikkaa koskevan eurooppalaisen konsensuksen,

–  ottaa huomioon 28. marraskuuta 2018 annetun komission tiedonannon ”Puhdas maapallo kaikille – Eurooppalainen visio kukoistavasta, nykyaikaisesta, kilpailukykyisestä ja ilmastoneutraalista taloudesta” (COM(2018)0773),

–  ottaa huomioon 20. syyskuuta 2013 annetun komission tiedonannon ”Uusi EU:n metsästrategia: metsien ja metsäalan puolesta” (COM(2013)0659),

–  ottaa huomioon vuonna 2013 laaditun loppuraportin EU:n kulutuksen vaikutusta metsäkatoon koskevasta komission tutkimuksesta ”The impact of EU consumption on deforestation: Comprehensive analysis of the impact of EU consumption on deforestation”,

–  ottaa huomioon komission ympäristöasioiden pääosaston vuonna 2018 teettämän toteutettavuustutkimuksen vaihtoehdoista metsäkadon torjumista koskevien EU:n toimien tehostamiseksi,

–  ottaa huomioon 17. lokakuuta 2008 annetun komission tiedonannon ”Metsäkadon ja metsien tilan heikkenemisen torjuminen ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja biologisen monimuotoisuuden suojelemiseksi” (COM(2008)0645),

–  ottaa huomioon vuonna 2003 hyväksytyn EU:n toimintasuunnitelman metsälainsäädännön soveltamisen valvonnasta, metsähallinnosta ja puukaupasta (FLEGT-toimintasuunnitelma), vapaaehtoiset FLEGT-kumppanuussopimukset kolmansien maiden kanssa sekä FLEGT-toimintasuunnitelman 2018–2022,

–  ottaa huomioon 21. maaliskuuta 2019 annetun YK:n ihmisoikeusneuvoston päätöslauselman, jossa tunnustetaan ympäristöalan ihmisoikeuspuolustajien panos ihmisoikeuksien toteutumisen, ympäristönsuojelun ja kestävän kehityksen aloilla,

–  ottaa huomioon YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) raportin ”State of the World’s Forests 2020”,

–  ottaa huomioon YK:n metsästrategian 2017–2030,

–  ottaa huomioon hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) erityisraportit ilmastonmuutoksesta, aavikoitumisesta, maaperän huonontumisesta, kestävästä maankäytöstä, elintarviketurvasta ja kasvihuonekaasuvirroista maaekosysteemeissä sekä sen viidennen ilmastonmuutosta koskevan arviointiraportin ”Climate Change 2014: Impacts, Adaptation, and Vulnerability”,

–  ottaa huomioon 31. toukokuuta 2019 julkaistun biologista monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluja käsittelevän hallitustenvälisen tiede- ja politiikkafoorumin (IPBES) maailmanlaajuisen arviointiraportin ”Global Assessment Report on Biodiversity and Ecosystem Services”,

–  ottaa huomioon 16. tammikuuta 2020 antamansa päätöslauselman biodiversiteettisopimuksen sopimuspuolten konferenssin 15. kokouksesta (COP15)(3),

–  ottaa huomioon 28. marraskuuta 2019 antamansa päätöslauselman ilmasto- ja ympäristöhätätilasta(4),

–  ottaa huomioon 11. syyskuuta 2018 antamansa päätöslauselman luonnonvarojen avoimesta ja vastuullisesta hallinnasta kehitysmaissa: esimerkkinä metsät(5),

–  ottaa huomioon 4. huhtikuuta 2017 antamansa päätöslauselman palmuöljystä ja sademetsien metsäkadosta(6),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 54 artiklan,

–  ottaa huomioon kehitysvaliokunnan, kansainvälisen kaupan valiokunnan, maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan sekä teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan lausunnot,

–  ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan mietinnön (A9-0143/2020),

A.  toteaa, että vuosina 1990–2016 maailman metsistä menetettiin 1,3 miljoonaa neliökilometriä, millä oli tuhoisia vaikutuksia biologiseen monimuotoisuuteen, ilmastoon, ihmisiin ja talouteen; katsoo, että kaikista tähänastisista ponnisteluista huolimatta erinäiset metsiin liittyvät kansainväliset sitoumukset, kuten YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden alatavoite 15.2(7) ja biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen Aichi-tavoite 5(8), eivät ole saavutettavissa riittävän hyvin nykyisillä politiikkatoimilla; ottaa huomioon, että Euroopan ympäristökeskuksen raportissa ”European Environment – state and outlook 2020” todetaan, että Euroopan metsäala on pysynyt suurelta osin vakaana kahden viime vuosikymmenen aikana, mutta varoitetaan myös, että metsäluontotyyppien ja -lajien suojelun taso on parantunut vain vähän vuoden 2013 jälkeen ja että luonnolliset ja ihmisen aiheuttamat häiriöt ovat uhkia Euroopan metsille;

B.  ottaa huomioon, että 17 kestävän kehityksen tavoitetta muodostavat yhtenäisen ja jakamattoman kokonaisuuden; toteaa, että kestävän kehityksen tavoitteiden keskeisiä elementtejä ovat kestävä maatalous, elintarviketurva ja kestävä metsänhoito ja näiden tavoitteiden saavuttamiseen olisi pyrittävä samanaikaisesti;

C.  ottaa huomioon, että metsät ovat keskeisiä tekijöitä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja siihen sopeutumisessa ja että metsäkato, erityisesti trooppinen metsäkato, sitä vastoin edistää merkittävästi ilmastonmuutosta; toteaa, että maankäytöstä ja pääasiassa metsäkadosta johtuvista maankäytön muutoksista aiheutuvat päästöt ovat fossiilisten polttoaineiden käytön jälkeen toiseksi suurin ilmastonmuutoksen aiheuttaja ja niiden osuus on lähes 12 prosenttia kaikista kasvihuonekaasupäästöistä; toteaa, että metsissä on myös 80 prosenttia maapallon biologisesta monimuotoisuudesta, että metsät edistävät katastrofiriskin pienentämistä koskevia toimenpiteitä luontopohjaisilla ratkaisuilla ja että metsistä saa toimentulonsa noin 25 prosenttia maailman väestöstä samalla kun metsät edustavat suurta osaa alkuperäiskansojen perinteisesti asuttamasta maasta ja edistävät ihmisten terveyttä sekä ilmentävät korvaamattomia kulttuurisia, sosiaalisia ja hengellisiä arvoja;

D.  ottaa huomioon, että hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin mukaan ilmastonmuutoksen ja biologisen monimuotoisuuden häviämisen vuoksi luonnonmullistuksia, kuten kuivuutta, tulvia, myrskyjä, tuholaisvahinkoja, eroosiota sekä maasto- ja metsäpaloja, esiintyy yhä useammin ja ne ovat yhä voimakkaampia, mikä aiheuttaa myös lisää tuhoa maailman metsille; katsoo, että investointien lisääminen luontopohjaisiin ratkaisuihin on yksi kustannustehokkaimmista keinoista puuttua päästöihin ja suojella elintärkeitä ekosysteemejä ja samalla parantaa toimeentuloa, häiriönsietokykyä ja elintarviketurvaa;

E.  katsoo, että maailman metsien suojeleminen ja ennallistaminen edellyttävät kauaskantoisia, kunnianhimoisia ja keskitettyjä toimia, joiden tukena on poliittista ja yhteiskunnallista tahtoa;

F.  katsoo, että sellaisen toiminnan tehostamisen, jolla suojellaan ja ennallistetaan metsiä ja lisätään metsäekosysteemien määrää ja parannetaan niiden laatua, on oltava keskeisessä asemassa EU:n ja jäsenvaltioiden kestävän kehityksen politiikoissa ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamisessa; katsoo, että ilmaston lämpenemisen rajoittamiseksi ja biologisen monimuotoisuuden köyhtymisen torjumiseksi on olennaisen tärkeää, että metsiä suojellaan, ennallistetaan ja hoidetaan siten, että maksimoidaan niiden kyky varastoida hiiltä ja suojella biologista monimuotoisuutta; ottaa huomioon, että aarniometsät varastoivat enemmän hiilidioksidia ja niissä on enemmän olennaisia elinympäristöjä kuin nuoremmissa ja vastaistutetuissa metsissä;

G.  ottaa huomioon, että maailman metsien tilaa koskevan FAOn raportin ”State of the World’s Forests 2020” mukaan maatalouden laajeneminen on edelleen merkittävin maailmanlaajuisen metsäkadon aiheuttaja kaupunkialueiden laajenemisen, infrastruktuurin kehittymisen ja kaivostoiminnan ohella; katsoo, että on tehtävä tiivistä yhteistyötä EU:n kumppanimaiden ja eri sidosryhmien kanssa, jotta voidaan lisätä innovatiivista ja myönteistä vuorovaikutusta maa- ja metsätalouden välillä kestävien maatalousjärjestelmien luomiseksi ja elintarviketurvan parantamiseksi; ottaa huomioon, että EU on myös välillisesti osallinen metsäkatoon ja maailman metsien ja muiden luonnon ekosysteemien heikkenemiseen, sillä se tuo ja kuluttaa metsäkatoon liittyviä hyödykkeitä, kuten soijaa, palmuöljyä, kumia, maissia, naudanlihaa, nahkaa ja kaakaota; toteaa, että EU:n kulutuksen osuus kaikesta loppukulutuksen aiheuttamasta metsäkadosta on noin kymmenen prosenttia;

H.  toteaa, että äskettäin tehty Global Witness -kansalaisjärjestön tutkimus paljasti, että vuosina 2013–2019 EU:hun sijoittautuneet rahoituslaitokset olivat antamallaan seitsemän miljardin euron tuella suurin kansainvälinen rahoituksen lähde kuudelle maatalous- ja elintarvikealan yritykselle, jotka voitiin yhdistää metsien tuhoamiseen Amazonilla, Kongon altaassa ja Papua-Uudessa-Guineassa(9);

I.  katsoo, että yritysten ja pankkien nykyisillä metsäkadon torjumista koskevilla vapaaehtoisilla sitoumuksilla ei ole saatu aikaan toimintatavan muutosta, jota tarvitaan tämän katastrofaalisen ympäristötuhon pysäyttämiseksi;

J.  toteaa, että uusiutuvia energialähteitä koskevan direktiivin kielteinen vaikutus maailman ja EU:n metsiin edellytti direktiivin uudelleenlaatimista(10); katsoo, että direktiiviin tehdyillä muutoksilla ei kuitenkaan puututa ongelmaan;

K.  toteaa, että puusta saatavan bioenergian tuet olisi kohdennettava uudelleen energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan;

L.  ottaa huomioon, että uusiutuvia energialähteitä koskevan direktiivin sovellettavat säännöt perustuvat käsitykseen, jonka mukaan energiatarkoituksiin tehtävät korjuut ovat kestäviä ja ilmastoneutraaleja ja mahdollistavat energialähteen uusiutumisen sopivan ajan kuluessa; katsoo, että tämä käsitys on virheellinen;

M.  katsoo, että maailman metsien ja muiden luonnon ekosysteemien tehokkaampi suojelu edellyttää toimia kaikilla tasoilla, myös sääntelytoimenpiteitä ja nykyisen lainsäädännön täytäntöönpanon tiukempaa valvontaa, sekä merkittäviä julkisia ja yksityisiä investointeja; katsoo, että tämä voidaan saavuttaa vain varmistamalla politiikan johdonmukaisuus kaikilla aloilla sekä EU:n sisä- ja ulkopolitiikkojen välillä soveltamalla haitan välttämistä koskevaa periaatetta;

N.  katsoo, että metsien ja muiden luonnon ekosysteemien suojelemisen ja ennallistamisen tehostaminen sekä kestävä metsänhoito ovat tärkeitä alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen elinkeinojen säilyttämiseksi, tarjoavat mahdollisuuksia yhteiskunnalliseen ja taloudelliseen kehitykseen ja työpaikkojen luomiseen sekä mahdollistavat kestävien biotalouksien kehittämisen ja samalla ne tehostavat ekosysteemipalveluja ja suojelevat biologista monimuotoisuutta; toteaa, että metsät ovat vihreän talouden ala, jolla on mahdollista luoda maailmanlaajuisesti 10–16 miljoonaa työpaikkaa;

O.  ottaa huomioon, että mangrovemetsät tarjoavat tärkeitä ekosysteemipalveluja, sillä ne varastoivat suuria määriä hiiltä, ovat tärkeä kutualue monille koralliriuttojen kalalajeille ja suojelevat koralliriuttoja ravinnekuormitukselta ja sedimenteiltä sekä rannikkoalueita tulvilta; ottaa huomioon, että vielä vähän aikaa sitten mangrovemetsät kattoivat yli kolme neljäsosaa trooppisista rannikoista mutta yli puolet niistä on nyt menetetty rannikkoalueiden rakentamisen, vesiviljelyn, saasteiden ja kestämättömän käytön vuoksi;

P.  toteaa, että kymmenen prosenttia metsäkadon aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä johtuu mangrovemetsien muuntamisesta huolimatta siitä, että mangrovemetsien osuus trooppisista metsistä on vain 0,7 prosenttia(11);

Q.  katsoo, että EU:n osoittama rahoitus metsien suojelemisen ja ennallistamisen sekä kestävän metsänhoidon tukemiseen kumppanimaissa on riittämätöntä ongelman laajuuden vuoksi; katsoo, että metsien ja muiden luonnon ekosysteemien suojeleminen, ennallistaminen ja kestävä hoito samoin kuin niihin liittyvät oheishyödyt ja ihmisoikeusnäkökohdat on sisällytettävä paremmin EU:n rahoitusmekanismeihin;

R.  ottaa huomioon, että EU:lla ja sen jäsenvaltioilla on pitkät perinteet ja asiantuntemusta kestävästä metsänhoidosta ja ne voivat hyödyntää niitä auttaakseen muita maita valmiuksien kehittämisessä tällä alalla;

S.  ottaa huomioon, että alkuperäiskansoihin, paikallisyhteisöihin ja ympäristönsuojelijoihin kohdistuu yhä useammin uhkia ja pelottelua samalla kun heidän ihmisoikeuksiaan loukataan heidän yrittäessään suojella metsiään, maitaan ja ympäristöä;

T.  ottaa huomioon, että luonnon ekosysteemien hävittäminen ja muuntaminen voivat lisätä virusten kaltaisten taudinaiheuttajien mahdollisuutta siirtyä villieläimistä ja kotieläimistä ihmisiin (zoonoosit);

U.  toteaa, että kestävä ja tehokas metsäpolitiikka edellyttää luotettavia tietoja metsävaroista ja niiden tilasta, hoidosta ja käytöstä sekä maankäytön muutoksista;

V.  katsoo, että metsät ja metsiin perustuva arvoketju ovat olennaisen tärkeitä kiertobiotalouden jatkokehitykselle, sillä ne tarjoavat työpaikkoja ja taloudellista hyvinvointia maaseutu- ja kaupunkialueilla, hillitsevät ilmastonmuutosta ja tarjoavat terveyshyötyjä;

1.  suhtautuu myönteisesti komission tiedonantoon ”EU:n toimien tehostaminen maailman metsien suojelemiseksi ja ennallistamiseksi” ja pitää sitä hyvänä perustana päättäväiselle toiminnalle; on yhtä mieltä tiedonannossa esitetyistä viidestä päätavoitteesta; tähdentää, että kaikki nämä päätavoitteet ovat välttämättömiä, jotta voidaan pysäyttää metsäkato ja kääntää sen suunta sekä pysäyttää luonnon ekosysteemien, erityisesti metsien, tilan heikkeneminen sekä biologisen monimuotoisuuden köyhtyminen ja niihin liittyvät ihmisoikeusloukkaukset, ja ne on pantava täytäntöön nopeasti ja johdonmukaisesti; muistuttaa kuitenkin, että EU:n ja sen jäsenvaltioiden olisi nostettava tavoitetasoa toimissaan sitoumustensa täyttämiseksi ja puututtava maailmanlaajuisesta metsäkadosta ja metsien tilan heikkenemisestä johtuvaan kiireelliseen ongelmaan; pitää tärkeinä kattavia toimia ja aloitteita, myös uusia sääntelytoimenpiteitä, jotka ovat tehokkaita, täydentäviä ja täytäntöönpanokelpoisia ja joihin sisältyy seuranta;

2.  korostaa, että EU:n ympäristöpolitiikassa on tunnustettava EU:n toimivalta, vastuu ja käytettävissä olevat varat metsien suojelun alalla sekä Euroopan metsät osana maailman metsiä; muistuttaa, että EU:n ulkoisten toimien onnistuminen ja kumppaneidemme toimien onnistuminen metsiensä suojelussa ovat riippuvaisia siitä, miten tehokkaita ja tavoitteellisia olemme suhteessa luonnonperintöömme; kehottaa siksi komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja vuoteen 2030 ulottuvan biodiversiteettistrategian mukaisesti korkeimmat ympäristönsuojelunormit ja suuremman johdonmukaisuuden metsien suojelemista ja ennallistamista koskevien tehtävien välillä sekä EU:ssa että sen ulkoisissa toimissa;

3.  muistuttaa, että EU:n ja sen jäsenvaltioiden odotetaan toteuttavan kiireellisiä toimia metsien suojelemiseksi ja ennallistamiseksi, jotta ne voivat täyttää kestävän kehityksen tavoitteisiin, Pariisin sopimukseen, maailmanlaajuiseen luonnon monimuotoisuutta koskevaan strategiseen suunnitelmaan 2011–2020 sekä YK:n metsästrategiaan 2017–2030 ja sen maailmanlaajuisiin metsätavoitteisiin liittyvät sitoumuksensa;

4.  korostaa metsien roolia parannettaessa kykyä sietää ilmastonmuutoksen kielteisiä vaikutuksia; tähdentää, että ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevissa strategioissa ja suunnitelmissa on toteutettava konkreettisia ja tehokkaita toimia siten, että niihin sisältyy hillitsemisen ja sopeutumisen välisiä synergioita;

5.  painottaa metsien myönteistä vaikutusta ihmisten terveyteen ja kansalaisten elämänlaatuun ja niiden suurta ympäristöön liittyvää arvoa, sillä ne sitovat hiiltä, varastoivat vettä, hillitsevät eroosiota ja suojaavat maanvyörymiltä;

6.  tähdentää, että metsäkadon aiheuttajia on myös varsinaisen metsäalan ulkopuolella ja ne liittyvät monenlaisiin kysymyksiin, kuten maaoikeuksiin, alkuperäiskansojen oikeuksien suojeluun, maatalouspolitiikkaan, ilmastonmuutokseen, demokratiaan, ihmisoikeuksiin ja poliittiseen vapauteen;

7.  korostaa, että alkuperäiskansoihin kuuluvilla naisilla ja naisviljelijöillä on keskeinen asema metsien ekosysteemien suojelussa; panee kuitenkin huolestuneena merkille, että naisten osallistamista ja voimaannuttamista ei ole sisällytetty luonnonvarojen hallintaprosessiin; katsoo, että sukupuolten tasa-arvo metsäalan koulutuksessa on avaintekijä kestävän metsänhoidon kannalta ja että se olisi otettava huomioon EU:n FLEGT-toimintasuunnitelmassa;

8.  kehottaa komissiota tehostamaan toimiaan metsäkadon torjumiseksi kokonaisvaltaisesti johdonmukaisen poliittisen toimintakehyksen avulla ja varmistamaan samalla ekosysteemien suojelun; muistuttaa, että on tärkeää noudattaa yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevia YK:n ohjaavia periaatteita; tukee meneillään olevia neuvotteluja ihmisoikeuksia koskevan sitovan YK:n välineen perustamiseksi ylikansallisia yrityksiä ja muita liikeyrityksiä varten ja korostaa, että EU:n aktiivinen osallistuminen tähän prosessiin on tärkeää;

9.  on yhtä mieltä komission tiedonannon kanssa siitä, että aarniometsät ovat korvaamattomia, ja korostaa tätä sekä kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tunnustamaan, että luonnontilaisten metsien suojelusta on selvää hyötyä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä, mikä johtuu niiden ekosysteemien hiilivarastojen koosta ja pitkäikäisyydestä; korostaa, että paikallisten ekosysteemien suojelun ja parantamisen kanssa yhteensopivalla tavalla toteutettu metsitys voi auttaa saavuttamaan ilmastoneutraaliuden vuoteen 2050 mennessä, ja toteaa samalla, että vastaistutetut metsät eivät voi korvata aarniometsiä; korostaa, että metsien säilyttämisen olisi oltava yksi EU:n poliittisista painopisteistä; korostaa, että EU:n olisi näytettävä esimerkkiä ja varmistettava, että sen omat ja sen jäsenvaltioiden kansainväliset sosiaaliset ja ympäristösitoumukset täytetään myös ilmaston, biologisen monimuotoisuuden ja ihmisoikeuksien aloilla;

10.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan nykyisten prioriteettialojen tehokkaan täytäntöönpanon ja sisällyttämään metsäekosysteemien, erityisesti aarniometsien, suojelemista ja ennallistamista koskevat sitovat tavoitteet osaksi EU:n tulevaa metsästrategiaa, jonka olisi oltava täysin yhdenmukainen vuoteen 2030 ulottuvassa EU:n biodiversiteettistrategiassa esitetyn ennallistamista ja suojelualueita koskevia sitovia tavoitteita koskevan ehdotuksen kanssa; tähdentää, että on tärkeää antaa riittävää tukea ja rahoitusta näille toimenpiteille;

11.  korostaa, että olisi kiinnitettävä erityistä huomiota rannikkoalueiden mangrovemetsiin ja muihin metsiin, joihin ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen paljon ja jotka tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden toteuttaa suojelu-, sopeutumis- ja hillitsemistoimia; pitää valitettavana, että komission tiedonannossa ei mainita mangrovemetsiä; korostaa, että 80 prosenttia maanpäällisestä biologisesta monimuotoisuudesta on metsissä ja että mangrovemetsät ovat tärkeitä sekä ilmaston että biologisen monimuotoisuuden kannalta sekä asianomaisten paikallisyhteisöjen toimeentulon kannalta;

12.  korostaa kansalaisyhteiskunnan roolia ympäristönsuojelussa ja kestävässä kulutuksessa ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan täyden avoimuuden ja yleisön osallistumisen metsiin ja maankäyttöön liittyvien toimenpiteiden yhteydessä, jotta voidaan ehkäistä metsäkatoa ja metsien tilan heikkenemistä, edistää metsien suojelua ja kestävää metsänhoitoa ja tukea luonnonmetsien suojelemista ja ennallistamista alueellisella ja maailmanlaajuisella tasolla; korostaa, että on tärkeää perustaa foorumi useiden sidosryhmien ja jäsenvaltioiden väliselle vuoropuhelulle, jossa käsitellään metsäkatoa, metsien tilan heikkenemistä ja tapoja lisätä maailman metsäpinta-alaa kestävästi, jotta voidaan luoda yhteyksiä, tehdä yhteisiä sitoumuksia, pysäyttää metsäkato ja jakaa kokemuksia ja tietoa;

13.  korostaa alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen sekä naisten ratkaisevaa roolia, oikeuksia ja tuen tarvetta pyrittäessä suojelemaan maailman metsiä ja näitä metsiä koskevassa päätöksentekoprosessissa; toteaa lisäksi, että näihin ryhmiin kohdistuu uhkia ja ihmisoikeusloukkauksia; kehottaa siksi komissiota ottamaan niiden roolin huomioon ja ottamaan ne mukaan metsänsuojelutoimenpiteiden suunnitteluun, hyväksymiseen, täytäntöönpanoon ja täytäntöönpanon valvotaan maailmanlaajuisesti, EU:n tasolla sekä kansallisella ja sitä alemmalla tasolla;

14.  muistuttaa, että monet viljelijät ovat tietoisia metsistä maiseman oleellisena ja välttämättömänä osana niiden ekologisten, taloudellisten ja sosiaalisten tehtävien vuoksi ja että he ovat perinteisesti pyrkineet suojelemaan, käyttämään ja ennallistamaan metsiä ja tekevät niin edelleenkin; toteaa, että tietyt paikallisyhteisöt ja alkuperäiskansat ovat jo vuosisatojen ajan käyttäneet perinteisiä viljelytekniikoita metsien säilyttämiseksi, sillä niillä on erityistä tietämystä kestävästä maankäytöstä;

15.  muistuttaa, että alkuperäiskansoilla, paikallisyhteisöillä, pienviljelijöillä ja naisilla on metsiä koskevaa olennaista tietämystä ja että nämä ryhmät ovat erittäin riippuvaisia siitä; kehottaa EU:ta varmistamaan sosiaalisen oikeudenmukaisuuden nimissä, että näiden ryhmien maaoikeudet ja ihmisoikeudet tunnustetaan FAOn vapaaehtoisten maa- ja luonnonvaraoikeuksien hyvää hallintaa koskevien ohjeistojen (VGGT), YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien julistuksen ja Kansainvälisen työjärjestön (ILO) yleissopimuksen nro 169 mukaisesti ja että nämä ryhmät voivat osallistua tehokkaasti niihin vaikuttavien EU:n kehitysohjelmien suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä metsänsuojelutoimenpiteiden täytäntöönpanoon ja että tässä hyödynnetään FLEGT-ohjelmasta saatuja kokemuksia;

16.  muistuttaa, että on tärkeää taata asianmukainen oikeussuojan saatavuus, oikeussuojakeinot ja väärinkäytösten paljastajien tehokas suojelu luonnonvaroja vievissä maissa, jotta varmistetaan kaikkien säädösten tai aloitteiden tehokkuus; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tehostamaan tukeaan ympäristön ja metsien puolustajille EU:ssa ja kaikkialla maailmassa;

17.  suhtautuu myönteisesti komission sitoumukseen lisätä toimitusketjujen ja investointien kestävyyttä ja avoimuutta sen varmistamiseksi, että kulutetaan tuotteita metsäkatoa aiheuttamattomista toimitusketjuista; muistuttaa tässä yhteydessä kattavien toimien ja aloitteiden merkityksestä;

18.  kehottaa komissiota tällaisten toimien ja aloitteiden kehittämisessä myös pohtimaan, miten niillä voidaan parhaiten edistää muiden sellaisten asiaankuuluvien luonnon ekosysteemien suojelua, joita uhkaa vakavasti niiden tilan heikkeneminen tai muuntaminen;

19.  pitää metsäkatoa aiheuttamattoman toimitusketjun käsitteen yhtenäistä määritelmää keskeisenä, jotta voidaan puuttua metsäkatoa edistävien hyödykkeiden ongelmaan, ja kehottaa komissiota ehdottamaan kunnianhimoista määritelmää; korostaa tässä yhteydessä metsäpohjaisten arvoketjujen ja kestävän kehityksen tavoitteiden välistä vahvaa yhteyttä;

20.  panee merkille, että metsäkatoa aiheuttamattomia hyödykkeitä koskevien avoimien sertifiointijärjestelmien edistäminen on yksi asianmukaisista välineistä; huomauttaa kuitenkin, että tällaisten järjestelmien pääasiallisena tarkoituksena on oltava metsäkadon torjuminen;

21.  kehottaa komissiota suorittamaan viipymättä tutkimuksia metsäalan ja puuperäisten tuotteiden sertifiointi- ja varmistusjärjestelmistä ja metsäkatoa aiheuttamattomien hyödykkeiden sertifiointijärjestelmistä; kehottaa komissiota toimittamaan nämä tutkimukset parlamentille lisätarkastelua varten yhdessä ehdotettujen seuranta- ja jatkotoimien kanssa, jotta voidaan kannustaa tiukempiin normeihin ja varmistaa sertifiointijärjestelmien ja kolmansien osapuolten varmennusjärjestelmien avoimuus;

22.  suhtautuu myönteisesti komission ilmoitukseen sisällyttää uusia metsäkatoa koskevia näkökohtia EU-ympäristömerkkiin, ympäristöä säästäviin julkisiin hankintoihin ja muihin kiertotaloutta koskeviin aloitteisiin osana kattavia toimia ja aloitteita, joilla varmistetaan metsäkatoa aiheuttamattomat toimitusketjut;

23.  toistaa komissiolle esittämänsä pyynnön esittää viipymättä vaikutustenarviointiin perustuva ehdotus asianmukaisen huolellisuuden periaatteisiin perustuvaksi EU:n lainsäädäntökehykseksi, jotta voidaan varmistaa kestävät ja metsäkatoa aiheuttamattomat toimitusketjut EU:n markkinoille saatetuille tuotteille ja raaka-aineille kiinnittäen huomiota erityisesti metsäkatotuonnin tärkeimpiin aiheuttajiin; katsoo, että tällaisen kehyksen olisi oltava täytäntöönpanokelpoinen ja kansainvälisten normien ja velvoitteiden mukainen, sitä olisi sovellettava koko toimitusketjuun sen jälkeen, kun huolellisessa arvioinnissa on todettu, että se on toimiva ja sovellettavissa kaikkiin markkinatoimijoihin, myös pk-yrityksiin, ja sitä olisi täydennettävä vankalla täytäntöönpanomekanismilla, johon sisältyy tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia seuraamuksia; huomauttaa, että tässä yhteydessä EU:n toimenpiteet eivät saisi merkitä kehitysmaiden ihmisille tulonmenetyksiä vaan uusia taloudellisia mahdollisuuksia ja yleistä siirtymistä kestävämpään talouteen; kehottaa komissiota ilmaisemaan tukensa tuotantoketjujen kestävyydelle, mukaan lukien metsäkato ja metsien tilan heikkeneminen, asiaankuuluvilla kansainvälisillä hyödykekaupan foorumeilla;

24.  kehottaa komissiota esittämään rahoituslaitoksiin sovellettavat asianmukaista huolellisuutta koskevat vaatimukset, joiden avulla tunnistetaan, ehkäistään ja hillitään ympäristöön, yhteiskuntaan ja ihmisoikeuksiin kohdistuvia EU:n aiheuttaman metsäkadon vaikutuksia, jotta taataan, että millään EU:n rahoitus- tai pankkilaitoksella ei ole suoraa eikä välillistä yhteyttä metsäkatoon, metsien tilan heikkenemiseen, luonnon ekosysteemien muuntamiseen tai niiden tilan heikkenemiseen tai ihmisoikeusloukkauksiin;

25.  korostaa metsänomistajien ja -hoitajien roolia metsien kestävän kehityksen varmistamisessa; tähdentää, että EU:n metsäteollisuus voi osaltaan edistää kestävän metsänhoidon maailmanlaajuisia standardeja; katsoo, että EU:n metsäteollisuudella sekä metsäalalla toimivilla pk-yrityksillä ja mikroyrityksillä olisi myös oltava rooli kumppanimaiden kanssa käytävässä vuoropuhelussa siitä, miten kestävyyttä voidaan edistää koko arvoketjussa;

26.  kehottaa yksityistä sektoria torjumaan aloitteellisemmin metsäkatoa toimitusketjuissaan ja sijoituksissaan täyttämällä metsäkadon pysäyttämistä koskevat sitoumuksensa ja varmistamalla täyden avoimuuden sitoumustensa noudattamisen suhteen; korostaa tarvetta houkutella yksityisiä investointeja metsäkatoa aiheuttaviin tekijöihin puuttumiseksi ja kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi sekä Pariisin sopimuksen toteuttamiseksi; kehottaa samalla komissiota tiivistämään yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa ja kehittämään soveltuvia välineitä edelläkävijöiden kannustamiseksi jaetun vastuun periaatteen pohjalta; suhtautuu myönteisesti muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevan direktiivin(12) meneillään olevaan uudelleentarkasteluun ja kehottaa komissiota parantamaan ilmoitettavien muiden kuin taloudellisten tietojen, erityisesti ympäristönäkökohtia koskevien tietojen, laatua ja kattavuutta sekä edistämään metsiin liittyvien näkökohtien sisällyttämistä yritysten yhteiskuntavastuuseen; muistuttaa lisäksi, että on tärkeää noudattaa yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevia YK:n ohjaavia periaatteita; tukee meneillään olevia neuvotteluja ihmisoikeuksia koskevan sitovan YK:n välineen perustamiseksi ylikansallisia yrityksiä ja muita liikeyrityksiä varten ja korostaa, että EU:n aktiivinen osallistuminen tähän prosessiin on tärkeää;

27.  kehottaa komissiota arvioimaan yksityisen sektorin ja muiden kehitysalan toimijoiden kanssa uusia katastrofiriskeihin liittyviä rahoitus- ja vakuutusratkaisuja sellaisten katastrofien varalle, jotka kohdistuvat suuriin hehtaarimääriin metsää;

28.  kehottaa komissiota tukemaan ja edistämään teollisuusvetoista innovointia ja aloitteita, joilla parannetaan arvoketjujen kestävyyttä;

29.  pitää välttämättömänä suunnata asiaankuuluvilla teollisuudenaloilla sekä yksityisiä että julkisia rahavirtoja uudelleen toimintaan, joka ei aiheuta metsäkatoa; muistuttaa, että komission olisi arvioitava 31. joulukuuta 2021 mennessä säännöksiä, joita tarvitaan luokitusjärjestelmäasetuksen(13) soveltamisalan laajentamiseksi koskemaan taloudellista toimintaa, joka vahingoittaa merkittävästi ympäristön kestävyyttä;

30.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita hyödyntämään tehokkaasti sekarahoitusjärjestelmiä houkutellakseen yksityisen sektorin rahoitusta metsien ennallistamiseen;

31.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ehdottamaan erityistoimia, joilla vahvistetaan maailmanlaajuisesti metsien suojelemista ja ennallistamista ja kestävää metsänhoitoa koskevaa poliittista ja sääntelykehystä, ja antamaan ohjausta ja toteuttamaan erityistoimia kestävän maankäytön suunnittelun alalla; kehottaa komissiota edistämään parhaiden käytäntöjen vaihtoa jäsenvaltioiden kesken ja kolmansien maiden kanssa; kehottaa komissiota lisäksi kannustamaan tuottajamaiden lainsäädännön uudistusprosesseja, joiden toteuttamiseen kaikki sidosryhmät, myös kansalaisyhteiskunta, alkuperäiskansat ja paikallisyhteisöt, osallistuvat tehokkaalla ja merkityksellisellä tavalla ja kiinnittämään erityistä huomiota naisten tehokkaaseen osallistumiseen;

32.  pitää tärkeänä kestävän metsänhoidon ja kestävän biotalouden edistämistä; toteaa, että kestävän metsänhoidon mallit ja kestävä maankäyttö maailmanlaajuisesti voivat auttaa ehkäisemään metsäkatoa ja metsien tilan heikkenemistä ja että niiden olisi perustuttava korkeimpiin kestävyysnormeihin, joissa sovitetaan yhteen taloudellinen, ympäristöön liittyvä ja yhteiskunnallinen kestävyys sekä biologisen monimuotoisuuden ja arvokkaiden hiilinielujen suojelu keskeisinä tekijöinä ja samalla säilytetään niiden itseisarvo, tuottavuus ja ekosysteemipalvelut; kehottaa komissiota edistämään kestävää metsä- ja maataloutta ja kehittämään kannustinmekanismeja pienviljelijöille ja paikallisyhteisöille kumppanimaissa, jotta voidaan ylläpitää ja parantaa ekosysteemipalveluja ja tuotteita, joita saadaan kestävästä metsä- ja maataloudesta; korostaa peltometsätalousjärjestelmien merkitystä maataloustuotannossa, tuotannon monipuolistamisessa, ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja siihen sopeutumisessa sekä aavikoitumisen ehkäisemisessä; huomauttaa, että peltometsätalousjärjestelmissä maankäyttö on tehokkaampaa kuin muissa maatalousjärjestelmissä; kehottaa muuttamaan tilannetta, jotta olemassa olevia luontoarvoltaan merkittäviä peltometsätalousjärjestelmiä kannustetaan järjestelmällisesti, helpotetaan niiden ennallistamista ja mahdollistetaan valmiuksien kehittäminen tämän tuotantomenetelmän järkeistämiseksi;

33.  korostaa, että Horisontti 2020 -puiteohjelmasta on jo rahoitettu merkittävää tutkimusta ja innovointia siirryttäessä kohti kestävämpiä maankäyttökäytäntöjä ja toimitusketjuja metsäkadon ja metsien tilan heikkenemisen pysäyttämiseksi; pyytää lisäämään Horisontti Eurooppa -puiteohjelman varoja, jotta siitä voitaisiin tukea jatkossakin näitä aloja;

34.  kehottaa kiinnittämään huomiota kansainvälisen yhteisön 12. joulukuuta 2018 ilmastonmuutosta koskevan YK:n puitesopimuksen (UNFCCC) yhteydessä hyväksymään Katowicessa annettuun metsiä ja ilmastoa koskevaan ministerien julkilausumaan, jossa korostetaan metsien ja puunkäytön merkitystä ilmastonsuojelulle ja asetetaan kyseiset kysymykset muiden kansainvälisten metsiin liittyvien tavoitteiden ja päätösten puitteisiin; panee merkille, kuten julkilausumassa todetaan, että nämä tavoitteet voidaan saavuttaa ainoastaan monitoiminnallisen aktiivisen metsänhoidon avulla, mikä tarkoittaa metsänhoitostrategiaa, jossa otetaan huomioon ja asetetaan tasapainoon kaikki metsiin liittyvät tavoitteet, kuten hiilen varastointi, lajien ja maaperän suojelu, raaka-aineiden käyttöönotto, vapaa-aika ja elintarviketuotanto;

35.  korostaa maanviljelyn ohella metsätalouden ratkaisevaa roolia EU:n ja koko maailman maaseudun luonnonvarojen hoitamisessa ja maankäytössä; panee tässä yhteydessä merkille jäsenvaltioiden väliset erot metsänhoidossa, metsänomistuksessa, peltometsätaloudessa ja mahdollisuuksissa;

36.  painottaa, että Puhdasta energiaa kaikille eurooppalaisille -paketissa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi käytettävät menetelmät eivät saa johtaa metsäkatoon ja metsien tilan heikkenemiseen muualla maailmassa; kehottaa siksi komissiota tarkastelemaan vuoteen 2021 mennessä uudelleen komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/807(14) liitteenä olevan kertomuksen asiaankuuluvia näkökohtia ja tarvittaessa tarkistamaan kyseistä asetusta ilman aiheetonta viivytystä ja joka tapauksessa ennen vuotta 2023 tieteellisen tiedon perusteella ja ennalta varautumisen periaatteen mukaisesti; pyytää komissiota arvioimaan uudelleen soijaa koskevat tiedot ja poistamaan vaiheittain käytöstä mahdollisimman pian ja viimeistään vuoteen 2030 mennessä biopolttoaineita, joihin liittyy suuri epäsuoran maankäytön muutoksen (ILUC) riski;

37.  korostaa tarvetta vähentää EU:n puun ja puuperäisten tuotteiden kulutusta edistämällä tehokkaampaa kiertotaloutta, minimoimalla jätteen syntyminen ja antamalla kuluttajille enemmän tietoa puuperäisten hyödykkeiden ekologisista seurauksista;

38.  palauttaa mieliin yli 700 tieteentekijän allekirjoittaman kirjeen, jossa kehotetaan tarkistamaan uusiutuvia energialähteitä koskevaa direktiiviä tieteellisesti pätevin perustein erityisesti niin, että tiettyjä puubiomassan lajeja ei otettaisi enää huomioon tavoitteiden laskennallisessa saavuttamisessa eivätkä ne olisi tukikelpoisia;

39.  toteaa, että puun käytön lisääminen biopolttoaineina ja bioenergiana kohdistaa paineita EU:n ja maailman metsiin, kun otetaan huomioon uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian kasvava kysyntä;

40.  toteaa, että COP23-kokouksessa monet maat, joissa on paljon aarniometsää ja biologisesti monimuotoisia metsiä ja jotka edustavat puolta maailman väestöstä, halusivat lisätä puun ja muun kasviperäisen aineksen käyttöä energiantuotannossa(15); muistuttaa, että EU:n ei pitäisi näyttää huonoa esimerkkiä ja sen on varmistettava, että uusiutuvaa energiaa koskevaa politiikkaa ohjaavat säännöt eivät johda ekosysteemien tuhoutumiseen ja niiden tilan heikkenemiseen;

41.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan täysimääräisesti huomioon biopolttoaineiden lisääntyneen käytön vaikutukset metsäkatoon; kehottaa siksi komissiota uudistamaan perusteellisesti EU:n bioenergiapolitiikkaa tarkistamalla uusiutuvia energialähteitä koskevaa direktiiviä;

42.  kehottaa komissiota varmistamaan puupolttoaineiden kestävää tuotantoa ja käyttöä koskevat tehokkaat toimenpiteet, kun otetaan huomioon muun muassa puupellettien tuonnin suuri määrä EU:hun ja mahdolliset riskit, joita tällainen tuonti aiheuttaa kolmansien maiden metsille; katsoo, että olisi edistettävä kaskadikäytön periaatetta ja sitä voidaan käyttää hyödyllisenä keinona parantaa resurssitehokkuutta;

43.  muistuttaa, että maailmanlaajuisesti noin 2,6 miljardia ihmistä käyttää ruoanlaittoon perinteistä biomassaa, pääasiassa puuta ja puuhiiltä, ja heistä lähes kolmella neljäsosalla ei ole käytettävissään tehokasta liettä; kehottaa EU:ta tehostamaan tuen antamista kolmansille maille, jotta ne voivat siirtyä käyttämään kestäviä ja uusiutuvia energialähteitä ja vähentää puun käytöstä polttoaineena metsäkatoon kohdistuvaa painetta; korostaa, että jos kolmansien maiden energiajärjestelmät olisivat hajautetumpia, mutkaton siirtyminen kestäviin uusiutuviin energialähteisiin olisi mahdollinen;

44.  panee merkille, että maatalouden sosiaalinen ja taloudellinen merkitys kasvaa, koska maailman väkiluku kasvaa, ja elintarvikkeiden ja maatalousalan perushyödykkeiden tuotantoa on siksi lisättävä ja ilmastonmuutosta on samalla hillittävä; panee huolestuneena merkille arvion, jonka mukaan 14 prosenttia maailman elintarvikkeista menee hukkaan sadonkorjuun, teurastuksen ja pyynnin yhteydessä(16), ja korostaa tarvetta johdonmukaisiin toimiin ruokahävikin ja ruokajätteen syntymisen ehkäisemiseksi elintarvikeketjussa sekä tarvetta reagoida nopeasti elintarvikepulaa mahdollisesti aiheuttaviin kriiseihin;

45.  korostaa, että on tärkeää edistää kestäviä ruokavalioita lisäämällä kuluttajien tietoisuutta kulutustottumusten vaikutuksista ja tarjoamalla tietoa ruokavalioista, jotka ovat ihmisten terveyden kannalta parempia ja joiden ympäristöjalanjälki on pienempi;

46.  korostaa, että valkuaiskasveja koskevan EU:n strategian kehittämisessä ja täytäntöönpanossa on edistyttävä merkittävästi ja on varmistettava riittävä valkuaiskasvien tuotanto EU:ssa, jotta voidaan rajoittaa näihin viljelykasveihin liittyvää metsäkadon vaaraa muilla maailman alueilla, vähentää riippuvuutta tuonnista ja vähentää maankäytön muutoksista johtuvaa metsiin kohdistuvaa painetta; korostaa, että tällaista edistystä olisi saatava aikaan muun muassa lisäämällä kiertoviljelyä ja tukemalla ja ohjaamalla viljelijöitä valkuaiskasvien viljelyyn soveltuvilla alueilla ja että tällaiset toimet vähentäisivät riippuvuutta tuonnista, metsäkatoa ja metsien tilan heikkenemistä sekä maankäytön muutoksista johtuvaa metsiin kohdistuvaa painetta; vaatii siksi kestävyyskriteerien käyttöönottoa kasviproteiinien maahantuonnille;

47.  katsoo, että metsäkadon aiheuttajia olisi käsiteltävä EU:n poliittisessa toimintakehyksessä ja siten olisi varmistettava metsiin liittyvien politiikkojen johdonmukaisuus ja vähennettävä metsiin kohdistuvaa painetta; katsoo, että tällainen poliittinen toimintakehys kannustaisi yhä innovatiivisempaan, kestävämpään ja tehokkaampaan maatalouteen EU:ssa ja sen ulkopuolella ja vähentäisi ruokahävikkiä koko elintarvikeketjussa uusien teknologioiden avulla; huomauttaa, että kehyksessä asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa antamalla viljelijöille mahdollisuus saada helposti rahoitusta, jotta he voivat hankkia huippuluokan täsmäviljelyteknologiaa;

48.  korostaa, että viljelijät ovat maataloutta ja elintarvikkeita koskevien perustarpeidemme täyttämisen keskiössä ja että heidän työnsä on riippuvaista luonnonvaroista, kuten maaperästä, vedestä ja metsistä; toteaa, että metsien monikäyttöisyyden tunnustaminen on ratkaisevan tärkeää globaalin metsävarannon asianmukaiselle hoidolle; korostaa, että taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristönäkökohdat, esimerkiksi perinteinen puun ja muiden tuotteiden tuotanto, ekosysteemipalvelut, biologinen monimuotoisuus ja muut ympäristöhyödyt, kuten hiilen sitominen ja varastointi, jotka estävät maaperän eroosiota ja parantavat ilman- ja vedenlaatua, ovat kaikki yhteydessä toisiinsa ja toisistaan riippuvaisia; korostaa, että tällaiset näkökohdat edellyttävät kokonaisvaltaista ja johdonmukaista lähestymistapaa metsien suojelemiseen, ennallistamiseen ja hoitoon sekä metsäkato-ongelman ratkaisemiseen;

49.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan erityistoimia, joilla yhdenmukaistetaan tietoja ja parannetaan nykyisten ja uusien maailman ja EU:n metsiä koskevien seuranta- ja arviointivälineiden avulla saatavan tiedon ja aineiston saatavuutta, ja varmistamaan, että näitä tietoja levitetään sääntely- ja täytäntöönpanoviranomaisten, kansalaisten, kuluttajien ja yksityissektorin käytettävissä olevassa, käyttäjäystävällisessä ja ymmärrettävässä muodossa ja siten, että ne ovat heti päätöksentekijöiden käytettävissä; kehottaa jäsenvaltioita parantamaan puunhankintatilastojaan muun muassa sisällyttämällä niihin tiedot siitä, kuinka paljon kestävää, laillista tai FLEGT-lupamenettelyn mukaista raaka-ainetta niiden hankintoihin on sisältynyt;

50.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tehostamaan toimia, joilla parannetaan metsävaroja ja maankäytön muutoksia koskevien luotettavien tietojen saatavuutta, laatua ja yhdenmukaisuutta, jotta päätöksenteon tueksi voidaan antaa tietoja monien erilaisten sidosryhmien osallistumisen kautta, myös kumppanimaissa;

51.  korostaa, että uskottava ja luotettava metsien seuranta ja tiedon jakaminen ovat olennaisen tärkeitä, jotta voidaan parantaa metsien hallintaa ja edistää metsäkadon pysäyttämistä koskevien sitoumusten noudattamista kumppanimaissa; kehottaa EU:ta antamaan kumppanimaille enemmän rahallista ja teknistä apua näiden tavoitteiden saavuttamiseksi ja niiden auttamiseksi kehittämään asiantuntemusta paikallisten metsien hallintarakenteiden ja vastuuvelvollisuuden parantamiseksi;

52.  korostaa, että laittomia hakkuita tehdään jatkuvasti paitsi kolmansissa maissa myös EU:ssa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toimimaan päättäväisesti laittomien hakkuiden estämiseksi ja torjumiseksi; kehottaa komissiota perustamaan EU:n metsäntutkimus- ja suojelujärjestelmän, joka perustuu GNSS-järjestelmää (Galileo ja Copernicus) käyttävään seurantajärjestelmään ja maaverkkoihin ja jonka avulla seurataan hakkuutoimintaa puunkorjuupaikalta puunjalostusyritysten sisään- ja uloskäynneille; korostaa, että komission olisi keskityttävä estämään laittomia hakkuita parantamalla puutavara-asetuksen(17) ja FLEGT-toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa; korostaa tarvetta lisätä yleistä tietoisuutta laittomien hakkuiden ja metsiin liittyvien rikosten sosiaalisista ja taloudellisista vaikutuksista;

53.  muistuttaa, että ilmastonmuutoksen vuoksi maasto- ja metsäpalojen riskin odotetaan kasvavan; korostaa siksi tarvetta vahvistaa merkittävästi ennaltaehkäisy- ja varautumistoimia tekemällä kansainvälistä yhteistyötä varhaisvaroitusvälineiden, katastrofivalmiuden ja -palautuvuuden sekä riskien lieventämistä koskevien toimenpiteiden alalla; suosittaa, että komissio tukee edelleen maailmanlaajuisten (esimerkiksi maailmanlaajuinen maasto- ja metsäpalotietojärjestelmä) ja alueellisten (esimerkiksi EU:n metsäpalotietojärjestelmä) tietojärjestelmien kehittämistä, jotta voidaan seurata metsäpalojen vaikutuksia; kehottaa komissiota käyttämään asiantuntemustaan ja laajentamaan Copernicus REDD+ -satelliittijärjestelmän käyttöä maailmanlaajuiseen metsiin kohdistuvien riskien ja metsäkadon seurantaan yhteistyössä kolmansien maiden kanssa;

54.  muistuttaa, että EU:n kauppa- ja investointipolitiikkaan olisi sisällyttävä sitovia ja täytäntöönpanokelpoisia kestävää kehitystä koskevia lukuja, jotka ovat täysin kansainvälisten sitoumusten, etenkin Pariisin sopimuksen, mukaisia ja joissa noudatetaan Maailman kauppajärjestön (WTO) sääntöjä; suhtautuu myönteisesti komission aikomukseen tehdä Pariisin sopimuksesta olennainen osa kaikkia tulevia kauppa- ja investointisopimuksia; kehottaa komissiota varmistamaan, että kaikkiin tuleviin kauppa- ja investointisopimuksiin, sekä laaja-alaisiin sopimuksiin että asiaan liittyviin alisopimuksiin, sisältyy sitovia ja täytäntöönpanokelpoisia määräyksiä, mukaan lukien laittomiin hakkuisiin liittyvät korruption torjuntaa koskevat määräykset, metsäkadon ja metsien tilan heikkenemisen ehkäisemiseksi;

55.  suhtautuu myönteisesti Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa koskevassa komission tiedonannossa esiin tuotuun haitan välttämistä koskevaan periaatteeseen; suosittaa tässä yhteydessä, että komissio arvioi paremmin nykyisten kauppasopimusten vaikutusta metsäkatoon ja varmistaa, että kaikkien vapaakauppa- ja investointisopimusten kauppaa ja kestävää kehitystä koskeviin lukuihin sisällytetään kunnianhimoisempia metsien suojelua, biologista monimuotoisuutta ja kestävää metsätaloutta koskevia määräyksiä;

56.  kehottaa komissiota varmistamaan, että kauppasopimusten vaikutusta metsien, biologisen monimuotoisuuden ja ihmisoikeuksien tilaan arvioidaan järjestelmällisesti kestävään kehitykseen liittyvien vaikutustenarviointien ja muiden asiaankuuluvien arviointimenetelmien yhteydessä yhteistyössä asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa ja että näiden arviointien päätelmät otetaan myöhemmin kaikilta osin huomioon tällaisista sopimuksista neuvoteltaessa ja sopimuksia tehtäessä;

57.  painottaa tarvetta parantaa puutavara-asetuksen täytäntöönpanoa ja sen valvontaa, jotta voidaan parhaiten puuttua tuodun ja EU:ssa laittomasti korjatun puutavaran ja puutuotteiden kauppaan; toteaa lisäksi, että puutavaran ja puutuotteiden tuonnin tarkastuksia olisi tehostettava EU:n rajoilla sen varmistamiseksi, että tuodut tuotteet todella täyttävät kriteerit, jotka ovat EU:n markkinoille saattamisen edellytyksenä; muistuttaa, että konfliktialueiden puutavara on jo toiminta-ala FLEGT-toimintasuunnitelmassa, mutta tähän ongelmaan puuttumiseksi ei ole tehty riittävästi työtä; kehottaa komissiota noudattamaan sitoumustaan ulottaa puutavara-asetuksen asianmukaista huolellisuutta koskevat velvoitteet kattamaan myös konfliktialueiden puutavara seuraavan uudelleentarkastelun yhteydessä; korostaa, että nykyisten toimien lujittamisen on tapahduttava yhtä aikaa politiikan johdonmukaisuuden lisäämisen kanssa, jotta varmistetaan, että EU:n politiikoilla, myös kauppapolitiikalla, ei aikaansaada kielteisiä vaikutuksia ympäristöön tai ihmisiin;

58.  pitää valitettavana, että EU:hun tuotavan puutavaran ja puutuotteiden tämänhetkinen seuranta on riittämätöntä etenkin EU:hun pääsyä koskevien edellytysten täyttymistä koskevien tarkastusten osalta;

59.  muistuttaa, että vapaaehtoisten FLEGT-kumppanuussopimusten tavoitteena on tarjota oikeudellinen kehys, jolla pyritään varmistamaan, että kaikki kumppanuussopimusten puitteissa kumppanimaista EU:n alueelle tuotu puutavara ja puutuotteet on tuotettu laillisesti; korostaa, että vapaaehtoiset kumppanuussopimukset on yleisesti ottaen tarkoitettu edistämään metsäalan systeemisiä muutoksia, joilla pyritään kestävän metsänhoidon kehittämiseen, laittomien hakkuiden lopettamiseen ja maailmanlaajuisten toimien tukemiseen metsäkadon ja metsien tilan heikkenemisen pysäyttämiseksi; korostaa, että vapaaehtoiset kumppanuussopimukset ovat sekä EU:lle että sen kumppanimaille merkittävä oikeudellinen kehys, jonka asianomaisten maiden hyvä yhteistyö ja sitoutuminen on mahdollistanut;

60.  pitää myönteisenä kehitystä, joka on saatu aikaan vapaaehtoisten FLEGT-kumppanuussopimusten avulla, sekä hallitusten, toimialan ja kansalaisyhteiskunnan välisen vuoropuhelun lisääntymistä useissa maissa vapaaehtoisten kumppanuussopimusten seurauksena; toteaa, että tähän mennessä seitsemän maata on ratifioinut vapaaehtoisen kumppanuussopimuksen EU:n kanssa (Kamerun, Keski-Afrikan tasavalta, Ghana, Indonesia, Liberia, Kongon tasavalta ja Vietnam) ja että näistä Indonesia on ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa vapaaehtoisen kumppanuussopimuksen kumppani, joka soveltaa vuodesta 2016 toiminnassa ollutta FLEGT-lupamenettelyä; toteaa, että EU on käynyt neuvotteluja ja parafoinut vapaaehtoiset kumppanuussopimukset Hondurasin ja Guyanan kanssa ja neuvottelut ovat käynnissä kuuden muun maan kanssa (Norsunluurannikko, Kongon demokraattinen tasavalta, Gabon, Laos, Thaimaa ja Malesia); korostaa, että vapaaehtoiset kumppanuussopimukset muodostavat erittäin vaikuttavan kehyksen hyvien kumppanuuksien rakentamiseksi kyseisten maiden kanssa ja että uusien vapaaehtoisten kumppanuussopimusten tekemistä uusien kumppaneiden kanssa olisi edistettävä; on vakuuttunut siitä, että EU:n olisi jatkettava yhteistyötä vapaaehtoisia FLEGT-kumppanuussopimuksia tehneiden maiden kanssa varmistaakseen, että se pysyy jatkossakin houkuttelevana vaihtoehtona sellaisille vientimarkkinoille, joilla sovelletaan löyhempiä ympäristönormeja; tunnustaa FLEGT-asetuksen(18) ja puutavara-asetuksen merkityksen laittomasti korjatun puutavaran EU:n markkinoille pääsyn estämisessä; kehottaa EU:ta lisäämään FLEGT-toimintasuunnitelman rahoitusta; pitää myönteisenä tulevaa komission suorittamaa FLEGT-asetuksen ja puutavara-asetuksen toimivuustarkastusta ja katsoo sen olevan myös mahdollisuus vahvistaa niiden täytäntöönpanon valvontaa ja laajentaa niiden soveltamisalaa;

61.  kehottaa komissiota olemassa olevia politiikkatoimia lujittaessaan varmistamaan, että vapaaehtoiset FLEGT-kumppanuussopimukset ovat yhdenmukaisia kaikkien sen politiikkatoimien kanssa, myös kehityksen, ympäristön, maatalouden ja kaupan aloilla; kehottaa komissiota neuvottelemaan puutavaran tuontinormeista tulevissa kahden- ja monenvälisissä kauppasopimuksissa, jotta vältetään heikentämästä FLEGT-toimintasuunnitelman erinomaisia tuloksia puuntuotantomaissa;

62.  katsoo, että FLEGT-lupaprosessi täydentää vapaaehtoista kolmansien osapuolten sertifiointia ja hyödyttää erityisesti pienempiä toimijoita, joiden on usein vaikea saada sertifiointia yksityissektorilla sovellettavien järjestelmien kautta;

63.  kehottaa EU:ta lujittamaan kansainvälistä yhteistyötä lisäämällä ponnisteluja keskeisillä kansainvälisillä foorumeilla, myös WTO:ssa ja Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestössä (OECD); kehottaa komissiota tutkimaan keinoja tehdä tuonnista johtuvan metsäkadon ja ilmastonmuutoksen torjunnassa kauppakumppanien ja muiden tuojamaiden kanssa monen- tai kahdenvälistä yhteistyötä, muun muassa vauhdittamalla ympäristöhyödykesopimuksesta WTO:ssa käytäviä neuvotteluja, ja turvaamaan samalla laillisen kaupan mahdollisuudet ja lujittamaan kestävää maankäyttöä ja maataloutta sekä maaoikeuksia ja hyvää hallintoa kolmansissa maissa;

64.  korostaa, että metsäkadon torjuntaa koskevia selkeitä sitoumuksia sisältyy kaikkiin uusiin kauppasopimuksiin, myös Mercosurin ja muiden kanssa tehtyihin sopimuksiin;

65.  kehottaa komissiota hyödyntämään polkumyynnin vastaisen asetuksen(19) uusia ympäristö- ja ilmastopolitiikkaa koskevia säännöksiä;

66.  kehottaa EU:ta kytkemään kauppa- ja kehityspolitiikan vahvemmin yhteen muun muassa panemalla yleisen tullietuusjärjestelmän (GSP+) säännöt paremmin täytäntöön kumppanimaissa; kehottaa komissiota laatimaan GSP+ -edunsaajamaiden kanssa metsänhoidon toimintasuunnitelmia, jotta varmistetaan niiden ympäristövelvoitteiden tehokas täytäntöönpano;

67.  korostaa, että ilmastohätätila ja biologisen monimuotoisuuden laajamittaisen häviämisen seuraukset ovat vakava uhka ihmisoikeuksille; kehottaa EU:ta ja Euroopan ulkosuhdehallintoa arvioimaan perusteellisesti, miten niiden ulkoisilla toimilla voidaan parhaiten edistää kokonaisvaltaista ja ihmisoikeuksiin perustuvaa lähestymistapaa, jolla pyritään pysäyttämään biologisen monimuotoisuuden häviäminen, metsäkato ja metsien tilan heikkeneminen; kehottaa EU:ta edistämään edelleen biologista monimuotoisuutta ihmisoikeutena vuoden 2020 jälkeisessä maailmanlaajuisessa biodiversiteettikehyksessä;

68.  korostaa, että on tärkeää helpottaa osallistavaan kumppanuuteen perustuvaa lähestymistapaa kaikilla tasoilla kolmansien maiden kanssa, jotta voidaan torjua edelleen metsäkatoa ja metsien tilan heikkenemistä, vahvistaa kestävää maankäyttöä ja maataloutta sekä maanomistusta ja hyvää hallintoa kunnioittaen samalla ihmisoikeuksia sekä alkuperäiskansojen, pientilallisten ja paikallisyhteisöjen oikeuksia; kehottaa komissiota tehostamaan yhteistyötä kolmansien maiden kanssa antamalla teknistä tukea sekä vaihtamalla tietoja ja hyviä käytäntöjä metsien säilyttämisen, suojelun ja kestävän käytön, kiertotalouden, kestävän biotalouden, uusiutuvan energian, kestävän älykkään maatalouden, agroekologian ja peltometsätalouden aloilla ja antamaan samalla tunnustusta yksityisen sektorin kestävyyttä edistäville aloitteille, kuten reilun kaupan järjestelmille; korostaa, että Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ulkoista ulottuvuutta olisi edelleen vahvistettava yhteyksillä ja kumppanuuksilla, joilla pyritään vastaamaan ilmastonmuutoksen ja biologisen monimuotoisuuden kaltaisiin haasteisiin ja edistetään samalla kumppanimaiden sosioekonomista kehitystä;

69.  suhtautuu myönteisesti komission aikomukseen varmistaa, että metsäkato kuuluu valtio- ja aluetason poliittiseen vuoropuheluun kumppanimaiden kanssa, ja kannustaa komissiota kehittämään kumppanuussopimuksia, joihin sisältyy metsien ja ekosysteemien suojelu, ihmisoikeuksien, etenkin alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen sekä naisten oikeuksien, edistäminen sekä kansalaisyhteiskunnan toimijoiden ja ympäristönsuojelijoiden tehokkaan osallistumisen tukeminen; korostaa, että tällaisia vuoropuheluja olisi käytävä kaikkien tuottajamaiden, myös kehitysmaiden, kanssa;

70.  suhtautuu myönteisesti komission aikomukseen tukea kumppanimaita sellaisten kehysten suunnittelussa ja täytäntöönpanossa, joilla voidaan edistää parempaa metsien suojelua ja hoitoa ja maanhallintaa, mukaan lukien tarvittaessa alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen maanomistusoikeuksien tunnustaminen, sekä niihin liittyviä hallintotoimenpiteitä, kuten hillitsemis- ja sopeutumisstrategioita, ja suosittaa, että komissio sisällyttää tämän näkökohdan pohdintoihinsa ja toimiinsa; huomauttaa, että tällaisten kehysten olisi edistettävä paitsi EU:n tarpeita myös kumppanimaiden Pariisin sopimuksen mukaisia kansallisesti määriteltyjä panoksia sekä niiden kansallisia biodiversiteettistrategioita ja toimintasuunnitelmia biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen mukaisesti;

71.  kehottaa EU:ta tukemaan kumppanimaita sellaisten toimien toteuttamisessa, jotka auttavat niitä noudattamaan kaikkia EU:n mahdollisesti käyttöön ottamia toimenpiteitä, joilla puututaan metsäkatotuontiin, ja kehottaa tehostamaan yhteistyötä ja ryhtymään tarvittaviin ja tehokkaisiin toimiin, joilla estetään metsäkatoon ja metsien tilan heikkenemiseen liittyvien tuotteiden kaupan ohjautuminen maailman muille alueille; pyytää komissiota varmistamaan, että EU:n tuki kumppanimaiden maatalous-, infrastruktuuri-, kaivos-, kaupunki-, esikaupunki- ja maaseutupolitiikoille ei edistä metsäkatoa eikä metsien tilan heikkenemistä; kehottaa komissiota yhdessä jäsenvaltioiden kanssa tukemaan tulevan naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen (NDICI) puitteissa EU:n teknistä ja rahoitusmekanismia, jolla vauhditettaisiin rahoitusta kumppaneiden pyrkimyksille käyttää kestävällä tavalla, suojella ja ennallistaa metsiä, parantaa kestävää ja metsäkatoa aiheuttamatonta maataloustuotantoa ja puuttua kaivostoimintaan, jolla on haitallisia vaikutuksia metsiin;

72.  kehottaa antamaan metsäalalle merkittävän sijan tulevassa naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineessä ja hyödyntämään ulkoisen investointiohjelman ja alueellisten rahoitusta yhdistävien välineiden koko potentiaalia yksityisen rahoituksen houkuttelemiseksi kestävää metsänhoitoa (johon sisältyy olemassa olevien metsien säästäminen, metsitys ja uudelleenmetsittäminen), kestävää matkailua ja peltometsäviljelyä varten sekä tukemaan yritysten aloitteita poistaa metsäkatoa aiheuttavia tuotteita toimitusketjuistaan kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi;

73.  suosittaa, että komissio ja jäsenvaltiot määrittävät tehokkaita keinoja jakaa muiden maiden kanssa EU:n innovatiivisia ja kestäviä käytäntöjä ja asiantuntemusta kiertotaloudesta ja kestävästä biotaloudesta, uusiutuvasta energiasta, kestävästä ja älykkäästä maataloudesta sekä muilta asiaankuuluvilta aloilta;

74.  pyytää komissiota antamaan säännöllisesti kertomuksen metsäkadon kehityssuuntauksista ja paljon hiiltä sitovien maa-alueiden, kuten turvesoiden, hyödyntämisestä kolmansissa maissa;

75.  kannustaa toteuttamaan tukitoimenpiteitä, joilla pyritään lisäämään maatalouden tuottavuutta kyseisissä maissa niin, että metsäkatoon ja turvesoiden hyödyntämiseen liittyvä sosiaalinen ja taloudellinen paine vähenisi;

76.  tukee komission aikomusta edistää EU:n puolesta tiukkojen sitoumusten ja sääntöjen käyttöönottoa ja täytäntöönpanoa keskeisillä kansainvälisillä foorumeilla metsäkadon ja metsien tilan heikkenemisen pysäyttämiseksi ja metsien ennallistamisen tukemiseksi; katsoo, että EU:n on näytettävä esimerkkiä; korostaa tarvetta ottaa huomioon kansalliset, alueelliset ja paikalliset käytännöt ja asiantuntemus metsänsuojelutoimenpiteiden toteuttamisessa; suhtautuu myönteisesti YK:n yleiskokouksen päätökseen julistaa vuodet 2021–2030 ekosysteemien ennallistamisen vuosikymmeneksi; korostaa, että tämä YK-vuosikymmen asettaa ekosysteemien ennallistamisen tärkeäksi luontopohjaiseksi ratkaisuksi, jolla voidaan saavuttaa useita kestävän kehityksen tavoitteita;

77.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan edelleen metsien suojelua luomalla, lujittamalla ja hallinnoimalla tehokkaasti suojelualueiden verkostoja, mukaan lukien metsäalueet, kuten NaturAfrica 2030, erityisesti merkittävissä puuntuottajamaissa; toteaa, että tämä edistää myös biologisen monimuotoisuuden säilyttämistä ja vahvistaa EU:n asemaa biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen sopimuspuolten seuraavassa konferenssissa;

78.  suhtautuu myönteisesti komission aikomukseen lujittaa kansainvälistä yhteistyötä sellaisten politiikkojen ja toimenpiteiden alalla, joilla pyritään suojelemaan, ennallistamaan ja hoitamaan kestävästi maailman metsiä, jotta voidaan ehkäistä maailmanlaajuista metsäkatoa keskeisillä kansainvälisillä foorumeilla; panee merkille, että nykyinen metsän määritelmä ja metsien luokittelu sekä muut asiaankuuluvat käsitteet ja periaatteet, jotka liittyvät kestävään metsänhoitoon ja joita käyttävät asianomaiset instituutiot, kuten FAO, ovat erittäin teknisiä eivätkä kuvaa täysin metsäekosysteemien välisiä eroja; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita pyrkimään yhteistyöhön näiden keskeisten kansainvälisten foorumien kanssa, jotta voidaan muun muassa yhdenmukaistaa käytössä olevia termejä, käsitteitä ja tilastoja (esimerkiksi koskemattomat metsät ja ikimetsät, istutus, kestävä metsänhoito, luonnonläheinen hoito tai metsäkatoa aiheuttamattomat toimitusketjut) ja varmistaa hyväksyttyjen politiikkojen ja toimenpiteiden johdonmukaisuus;

79.  kehottaa komissiota käynnistämään uudelleen neuvottelut kansainvälisestä metsäyleissopimuksesta, jolla edistettäisiin metsien hoitoa, suojelua ja kestävää kehitystä ja jossa määrättäisiin metsien monipuolisista ja täydentävistä tehtävistä ja käyttötarkoituksista, mukaan lukien uudelleenmetsittämistä, metsittämistä ja metsien suojelua edistävät toimet; korostaa, että tällaisessa yleissopimuksessa olisi otettava huomioon nykyisten ja tulevien sukupolvien sosiaaliset, taloudelliset, ekologiset, kulttuuriset ja hengelliset tarpeet ja tunnustettava kaikentyyppisten metsien keskeinen rooli ekologisten prosessien ja ekologisen tasapainon säilyttämisessä sekä alkuperäiskansojen, niiden yhteisöjen ja muiden yhteisöjen ja metsien asukkaiden identiteetin, kulttuurin ja oikeuksien tukemisessa;

80.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita sisällyttämään järjestelmällisesti metsäkatoa ja metsien tilan heikkenemistä sekä muiden luonnon ekosysteemien tilan heikkenemistä, biologisen monimuotoisuuden häviämistä ja ihmisoikeusloukkauksia koskevat säännökset ja määräykset kehityspolitiikkoihin ja kaikkiin tuottajamaille suunnattuihin investointi- ja tukiohjelmiin ja harkitsemaan näiden osatekijöiden noudattamisen asettamista investointien ja tuen ehdoksi;

81.  tunnustaa kansainvälisten puitteiden, kuten VGGT-ohjeistojen, merkityksen oikeudellisen selkeyden ja kansainvälisesti hyväksyttyjen hyvien käytäntöjen kannalta maaoikeuksien vastuullista hallintaa varten; kehottaa komissiota tukemaan VGGT-ohjeistojen levitystä ja käyttöä maailmanlaajuisesti sekä alue- ja valtiotasolla; korostaa, että VGGT-ohjeistojen noudattamisen varmistamiseksi tarvitaan tehokasta ja riippumatonta seurantaa ja täytäntöönpanon valvontaa, johon sisältyy asianmukaiset riitojenratkaisu- ja valitusmenettelyt;

82.  kehottaa lujittamaan EU:n ja Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän (AKT-valtiot) yhteistyötä, jotta voidaan puuttua metsäkadon ja aavikoitumisen kasvavaan ongelmaan AKT-valtioissa laatimalla toimintasuunnitelmia, joilla pyritään parantamaan metsien hoitoa ja suojelua ja otetaan samalla huomioon metsäkatoa aiheuttavat metsäalan sisäiset ja sen ulkopuoliset syyt ja joissa tunnustetaan trooppisen puutavaran merkitys niiden AKT-valtioiden talouksille, joissa on puuntuotantoon käytettäviä metsiä;

83.  kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita varmistamaan politiikkojen johdonmukaisuuden Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 208 artiklassa vahvistetun kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuuden periaatteen mukaisesti;

84.  panee merkille FAOn päätelmät, joiden mukaan kestävä maankäyttö maailmanlaajuisesti on tärkeää köyhyyden torjumisessa, ja antaa tukensa näille päätelmille;

85.  huomauttaa, että metsät edistävät merkittävällä tavalla yleistä elintarviketurvaa, toimeentuloa ja ravitsemusta kehitysmaissa ja ovat tärkeä tulonlähde paikallisyhteisöille; muistuttaa, että kestävä maatalous, elintarviketurva ja kestävä metsänhoito ovat Agenda 2030:n keskeisinä osatekijöitä ja niiden edistäminen olisi toteutettava samanaikaisesti;

86.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) Unionin tuomioistuimen tuomio 17.4.2018, Euroopan komissio v. Puolan tasavalta, C-441/17, EU:C:2018:255.
(2) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0005.
(3) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0015.
(4) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2019)0078.
(5) EUVL C 433, 23.12.2019, s. 50.
(6) EUVL C 298, 23.8.2018, s. 2.
(7) Alatavoite 15.2: Edistää vuoteen 2020 mennessä kaiken tyyppisten metsien kestävien hoitomenetelmien käyttöönottoa, pysäyttää metsäkato, ennallistaa turmeltuneita metsäalueita ja lisätä maailmanlaajuista metsitystä merkittävästi.
(8) Tavoite 5: Vuoteen 2020 mennessä kaikkien luonnonelinympäristöjen, mukaan lukien metsien, vähenemisvauhti on vähintään puolitettu ja, missä mahdollista, saatettu lähelle nollaa. Luonnonelinympäristöjen heikentymistä ja pirstoutumista on merkittävästi vähennetty.
(9) https://www.globalwitness.org/en/campaigns/forests/why-eu-action-tackle-deforestation-should-not-let-finance-hook/
(10) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/2001, annettu 11. joulukuuta 2018, uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (EUVL L 328, 21.12.2018, s. 82).
(11) Donato, D. et al.: Mangroves among the most carbon-rich forest in the tropics, Nature Geoscience, huhtikuu 2011.
(12) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/95/EU, annettu 22. lokakuuta 2014, neuvoston direktiivin 2013/34/EU muuttamisesta tietyiltä suurilta yrityksiltä ja konserneilta edellytettävien muiden kuin taloudellisten tietojen ja monimuotoisuutta koskevien tietojen julkistamisen osalta (EUVL L 330, 15.11.2014, s. 1).
(13) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/852, annettu 18. kesäkuuta 2020, kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta (EUVL L 198, 22.6.2020, s. 13).
(14) Komission delegoitu asetus (EU) 2019/807, annettu 13. maaliskuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/2001 täydentämisestä siltä osin kuin on kyse suurta epäsuoran maankäytön muutoksen riskiä aiheuttavien raaka-aineiden, joiden tuotantoalue on laajentunut merkittävästi paljon hiiltä sitovalle maalle, määrittelemisestä sekä vähäistä epäsuoran maankäytön muutoksen riskiä aiheuttavien biopolttoaineiden, bionesteiden ja biomassapolttoaineiden sertifioinnista (EUVL L 133, 21.5.2019, s. 1).
(15) Doyle, A. & Roche, A.: Nineteen nations say they’ll use more bioenergy to slow climate change, Reuters, 16. marraskuuta 2017, http://www.reuters.com/article/us-climatechange-accord-biofuels/nineteen-nations-say-theyll-use-more-bioenergy-to-slow-climate-change-idUSKBN1DG2DO
(16) http://www.fao.org/food-loss-and-food-waste/en/
(17) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 995/2010, annettu 20. lokakuuta 2010, puutavaraa ja puutuotteita markkinoille saattavien toimijoiden velvollisuuksien vahvistamisesta (EUVL L 295, 12.11.2010, s. 23).
(18) Neuvoston asetus (EY) N:o 2173/2005, annettu 20. joulukuuta 2005, Euroopan yhteisöön suuntautuvaa puutavaran tuontia koskevan FLEGT-lupajärjestelmän perustamisesta (EUVL L 347, 30.12.2005, s. 1).
(19) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/1036, annettu 8. kesäkuuta 2016, polkumyynnillä muista kuin Euroopan unionin jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta (EUVL L 176, 30.6.2016, s. 21).


EU:n ja Afrikan turvallisuusyhteistyö Sahelin alueella, Länsi-Afrikassa ja Afrikan sarvessa
PDF 185kWORD 64k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 16. syyskuuta 2020 EU:n ja Afrikan turvallisuusyhteistyöstä Sahelin alueella, Länsi-Afrikassa ja Afrikan sarvessa (2020/2002(INI))
P9_TA(2020)0213A9-0129/2020

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) ja erityisesti sen 41, 42, 43, 44, 45 ja 46 artiklan,

–  ottaa huomioon OECD:n ja Sahel and West Africa Clubin 14. helmikuuta 2020 julkaiseman raportin ”The Geography of Conflict in North and West Africa”,

–  ottaa huomioon huhtikuussa 2020 julkaistun Tukholman kansainvälisen rauhantutkimusinstituutin raportin ”Trends in World Military expenditure, 2019”,

–  ottaa huomioon komission ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan 9. maaliskuuta 2020 antaman yhteisen tiedonannon ”Kohti kokonaisvaltaista Afrikka-strategiaa” (JOIN(2020)0004),

–  ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston jäsenten ja G5 Sahel -ryhmän jäsenvaltioiden 28. huhtikuuta 2020 antaman yhteisen julkilausuman,

–  ottaa huomioon 25. helmikuuta 2020 annetun neuvoston päätöksen (YUTP) 2020/253 Saheliin nimitetyn Euroopan unionin erityisedustajan toimeksiannon jatkamisesta annetun päätöksen (YUTP) 2018/906 muuttamisesta(1),

–  ottaa huomioon G5 Sahel -ryhmän jäsenvaltioiden johtajien ja Ranskan tasavallan presidentin Paussa Ranskassa 13. tammikuuta 2020 pidetyssä huippukokouksessa antaman yhteisen julkilausuman (Paun julkilausuma),

–  ottaa huomioon 20. huhtikuuta 2015 annetut neuvoston päätelmät Sahelin alueellisesta toimintasuunnitelmasta 2015–2020, 16. maaliskuuta 2015 annetut neuvoston päätelmät Guineanlahden EU-toimintasuunnitelmasta 2015–2020 ja 25. kesäkuuta 2018 annetut neuvoston päätelmät Afrikan sarvesta ja Punaisenmeren alueesta,

–  ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325/1820 ja sen pohjalta annetut päätöslauselmat,

–  ottaa huomioon 15. tammikuuta 2013 antamansa päätöslauselman Afrikan sarvea koskevasta EU:n strategiasta(2),

–  ottaa huomioon 7. kesäkuuta 2016 antamansa päätöslauselman ”Rauhanoperaatiot – EU:n yhteistyö YK:n ja Afrikan unionin kanssa”(3),

–  ottaa huomioon 5. heinäkuuta 2018 antamansa päätöslauselman Somaliasta(4),

–  ottaa huomioon G5 Sahel -maiden kehitys- ja turvallisuusstrategian syyskuulta 2016, yhdennettyjen ensisijaisten toimien kehyksen helmikuulta 2020, Sahelin allianssin sekä Sahelin vakautta ja turvallisuutta koskevan kumppanuuden,

–  ottaa huomioon 13. lokakuuta 2005 annetun neuvoston asiakirjan ”ETPP:n tuki turvallisuusalan uudistukselle: EU:n toimintamalli”, 24. toukokuuta 2006 annetun komission tiedonannon ”Mietintö Euroopan yhteisön tuesta turvallisuusalan uudistukselle” (COM(2006)0253), 5. heinäkuuta 2016 annetun komission ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan yhteisen tiedonannon ”Turvallisuusalan uudistuksen tukemista koskevan koko EU:n kattavan strategisen kehyksen lähtökohdat” (JOIN(2016)0031) sekä 14. marraskuuta 2016 annetut neuvoston päätelmät aiheesta ”Turvallisuusalan uudistuksen tukemista koskevan koko EU:n kattavan strategisen kehyksen lähtökohdat”,

–  ottaa huomioon YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja etenkin tavoitteen 16, jonka tarkoituksena on edistää rauhanomaisia ja osallistavia yhteiskuntia kestävän kehityksen tukemiseksi,

–  ottaa huomioon 17. toukokuuta 2017 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/821 unionin tuojiin, jotka tuovat konfliktialueilta ja korkean riskin alueilta peräisin olevia tinaa, tantaalia ja volframia, niiden malmeja sekä kultaa, sovellettavien toimitusketjun due diligence -velvoitteiden vahvistamisesta (konfliktimineraaleista annettu asetus)(5),

–  ottaa huomioon 14. marraskuuta 2011 hyväksytyt Afrikan sarvea koskevat strategiset puitteet ja 26. lokakuuta 2015 hyväksytyn Afrikan sarvea koskevan EU:n alueellisen toimintasuunnitelman 2015–2020,

–  ottaa huomioon YK:n pääsihteerin vetoomuksen maailmanlaajuisesta tulitauosta koronaviruksen (covid-19) puhkeamisen jälkeen,

–  ottaa huomioon 17. maaliskuuta 2014 laaditun EU:n Guineanlahti-strategian,

–  ottaa huomioon unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ja komission neuvoston pyynnöstä 21. maaliskuuta 2011 esittämän EU:n turvallisuus- ja kehitysstrategian Sahelissa,

–  ottaa huomioon Afrikan unionin rauhan ja turvallisuuden neuvoston ja Euroopan unionin poliittisten ja turvallisuusasioiden komitean yhteiset vuotuiset neuvoa-antavat kokoukset,

–  ottaa huomioon 14. kesäkuuta 2012 hyväksytyn toimintasuunnitelman EU:n YK:n rauhanturvaoperaatioille antaman YTPP-alan tuen tehostamisesta ja 27. maaliskuuta 2015 julkaistun asiakirjan ”Kriisinhallintaa ja rauhanturvaamista koskevan EU:n ja YK:n strategisen kumppanuuden vahvistaminen: painopistealat vuosiksi 2015–2018”,

–  ottaa huomioon toisessa EU:n ja Afrikan huippukokouksessa Lissabonissa 8. ja 9. joulukuuta 2007 hyväksytyn yhteisen EU–Afrikka-strategian ja Brysselissä 2. ja 3. huhtikuuta 2014 pidetyssä neljännessä EU:n ja Afrikan huippukokouksessa hyväksytyn yhteisen EU–Afrikka-strategian etenemissuunnitelman vuosiksi 2014–2017,

–  ottaa huomioon Euroopan tilintarkastustuomioistuimen 25. toukokuuta 2011 julkaiseman erityiskertomuksen nro 3 ”Yhdistyneiden Kansakuntien järjestöjen kautta konflikteista kärsiviin maihin ohjatun EU:n avun tehokkuus ja vaikuttavuus”,

–  ottaa huomioon 25. marraskuuta 2010 antamansa päätöslauselman YK:n turvallisuusneuvoston naisia, rauhaa ja turvallisuutta käsittelevän päätöslauselman 1325 (2000) kymmenvuotispäivästä(6),

–  ottaa huomioon 10. joulukuuta 2018 hyväksytyn naisia, rauhaa ja turvallisuutta koskevan EU:n strategisen lähestymistavan ja 5. heinäkuuta 2019 hyväksytyn toimintasuunnitelman 2019–2024,

–  ottaa huomioon 22. marraskuuta 2012 antamansa päätöslauselman yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan roolista ilmastoon liittyvissä kriiseissä ja luonnonkatastrofeissa(7),

–  ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien ympäristöohjelman vuosina 2011 ja 2012 julkaisemat raportit ”Livelihood Security: Climate Change, Migration and Conflict in the Sahel”,

–  ottaa huomioon 10. marraskuuta 2009 hyväksytyn unionin välitys- ja vuoropuheluvalmiuksien vahvistamista koskevan neuvoston toimintaperiaatteen,

–  ottaa huomioon 12. maaliskuuta 2019 antamansa päätöslauselman EU:n valmiuksien parantamisesta konfliktinestossa ja välitystoiminnassa(8),

–  ottaa huomioon 15. tammikuuta 2020 antamansa päätöslauselmat yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan täytäntöönpanosta(9) ja yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan täytäntöönpanosta(10),

–  ottaa huomioon ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi vakautta ja rauhaa edistävän välineen perustamisesta 11. maaliskuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 230/2014 muuttamisesta (COM(2016)0447),

–  ottaa huomioon 28. huhtikuuta 2015 annetun komission tiedonannon Euroopan turvallisuusagendasta (COM(2015)0185),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 54 artiklan,

–  ottaa huomioon kehitysvaliokunnan kirjeen,

–  ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön (A9-0129/2020),

A.  katsoo, että kehitys ja kestävä rauha voidaan saavuttaa vain puuttumalla köyhyyden ja nälän perimmäisiin syihin; ottaa huomioon, että turvallisuus on kehityksen ennakkoehto; ottaa huomioon, että ihmisten turvallisuus on kestävän rauhan ja vakauden edellytys; katsoo, että turvallisuuden, kehityksen ja humanitaarisen toiminnan välinen vahva yhteys on olennaisen tärkeä Sahelin, Länsi-Afrikan ja Afrikan sarven alueiden kestävän kehityksen kannalta; toteaa, että kestävä rauha ei toteudu ilman kehitystä ja köyhyyden poistamista; ottaa huomioon, että Sahelin ja Saharan sekä Afrikan sarven alueiden turvallisuus on vähitellen heikentynyt ja että Euroopan unionin toimilla ei ole kyetty riittävästi vastaamaan tähän kriisiin, mikä johtuu erityisesti valtuuksien ja toimintakyvyn rajoituksista;

B.  ottaa huomioon, että EU:n eteläinen strateginen ympäristö on epävakaa; ottaa huomioon, että siihen kohdistuu monenlaisia haasteita, erityisesti aseellisia konflikteja Euroopan mantereen etelärajoilla ja jihadistiterrorismia; ottaa huomioon, että alueen epävakaus vaikuttaa suoraan EU:n ja sen kansalaisten turvallisuuteen sekä EU:n ulkorajojen vakauteen;

C.  katsoo, että Sahelin, Länsi-Afrikan ja Afrikan sarven turvallisuuden ja vakauden on oltava EU:n ja sen eteläisten naapurimaiden hallitusten välisen yhteistyön strateginen tavoite;

D.  ottaa huomioon, että yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) operaatioiden toimeksiannot ovat kattavia ja niillä pyritään muun muassa edistämään turvallisuusalan uudistusta, edistämään oikeuslaitoksen uudistamista, vahvistamaan sotilas- ja poliisikoulutusta sekä edistämään valvontaa;

E.  ottaa huomioon, että Euroopan unioni on sitoutunut tukemaan Sahelin alueen turvallisuutta ja kehitystä merkittävänä yhteistyökumppanina noudattamalla kokonaisvaltaista toimintamallia, johon sisältyvät poliittinen ja diplomaattinen vuoropuhelu, turvallisuuden ja vakauden tukeminen sekä kehitysapu ja humanitaarinen apu;

F.  ottaa huomioon, että aloite ”Turvallisuuden ja kehityksen edistäminen valmiuksia kehittämällä”, johti vuonna 2017 vakautta ja rauhaa edistävän välineen tarkistamiseen, minkä ansiosta voidaan rahoittaa koulutustoimia sekä toimittaa kolmansien maiden asevoimille ei-tappavia tarvikkeita;

G.  ottaa huomioon, että jäsenvaltioiden on osoitettava operaatioihin tarvittava henkilöstö mutta vajaus, jota covid-19:n leviämisen aiheuttama pandemia pahentaa, merkitsee sitä, että EU:n henkilöstön määrä näissä operaatioissa vähenee terveyssyistä;

H.  ottaa huomioon, että monet Afrikan maat Atlantin valtamereltä lännessä Punaisellemerelle ja Intian valtamerelle idässä kohtaavat vakavia haasteita, joita ovat muun muassa perinteisen laiduntalouden horjuminen ilmastonmuutoksen seurauksena, ulkopuolisten toimijoiden harjoittama luonnonvarojen riisto, puutteellinen elintarvike- ja ravitsemusturva, sosiaalisten peruspalvelujen saatavuuden puute, sopimattomat maatalousmallit, väestönkasvu ja luonnonvaroihin ja ympäristöresursseihin kohdistuvat paineet, kuten metsäkato; ottaa huomioon, että toinen merkittävä haaste on mafiatalouden uusien muotojen ilmaantuminen, mukaan lukien ihmiskauppa, maahanmuuttajien salakuljetus ja huumausainekauppa, kulttuuriesineiden ja villieläinten salakuljetus ja kulta- ja mineraaliesiintymien valvomaton vienti, jotka yhdessä institutionaalisen heikkouden ja avoimuuden puutteen, heikon hallinnon, lisääntyvän eriarvoisuuden, hallituksia kohtaan tunnetun epäluottamuksen ja monissa hallinnoissa esiintyvän korruption kanssa johtavat aseellisten ryhmittymien, salakuljettajien sekä perinteisten yhteisöjen ja alueellisten konfliktien risteytymiseen ja vääränä vastauksena näiden yhteiskuntien ongelmiin näyttäytyvään tuomittavaan ilmiöön eli jihadistisiin uskonnollisiin ääriliikkeisiin ja lisääntyvään radikalisoitumiseen;

I.  ottaa huomioon, että turvallisuushaasteiden, väkivaltaisten konfliktien ja poliittisen väkivallan luonne vaihtelee Afrikan eri alueiden, maiden ja maakuntien välillä; ottaa huomioon, että Sahelin ja Afrikan sarven alueilla aseistetut islamistiryhmät ja terrorismi mutta myös vähäisemmässä määrin turvallisuusjoukot, eri rikollisryhmät ja puolisotilaalliset joukot aiheuttavat erityisesti siviileille suuria kuolonuhreja; ottaa huomioon, että tilanne on hyvin erilainen useimmissa Länsi-Afrikan 19 maasta, joista eräissä vallitsee pysyvä vakaus ja turvallisuus ja joissakin esiintyy poliittista väkivaltaa tai etnisiä konflikteja;

J.  ottaa huomioon, että näihin ryhmiin yhdistettiin viime vuonna 3 471 ilmoitettua väkivaltaista tapahtumaa; ottaa huomioon, että myös afrikkalaisten militanttien islamistiryhmien toiminnasta aiheutuneet kuolemantapaukset lisääntyivät seitsemän prosenttia viime vuonna arviolta 10 460 kuolemantapaukseen;

K.  ottaa huomioon, että terroritoiminta keskittyy suurelta osin viidelle ensisijaiselle toiminta-alueelle, muun muassa Somaliaan, Tšad-järven alueelle ja Sahelin alueille, ja Pohjois-Afrikkaan ja Intian valtameren länsirannikolle kohdistuu vähäisempiä mutta jatkuvia uhkia; ottaa huomioon, että Sahelin alueella väkivaltaisten ääriliikkeiden toiminta on lisääntynyt eniten vuonna 2019; ottaa huomioon, että kullakin toiminta-alueella on oma ainutlaatuinen dynamiikkansa, joka edellyttää eriytettyä alueellista lähestymistapaa;

L.  ottaa huomioon, että EU:n ja G5 Sahel -ryhmän johtajat ovat ilmaisseet syvän huolensa terrorismin lisääntymisestä ja turvallisuus- ja humanitaarisen tilanteen heikkenemisestä Sahelin alueella; ottaa huomioon, että terrorismi lisää G5 Sahel -ryhmän maiden ja niiden naapurialueiden paineita; ottaa huomioon, että terrorismi kiristää paikallisia poliittisia, etnisiä ja uskonnollisia jännitteitä ja että sitä ruokkivat rikollisryhmät ja fundamentalistiset ryhmittymät, sosioekonomiset epäkohdat, heikko hallinto ja joissakin tapauksissa turvallisuus- ja puolustusjoukot;

M.  ottaa huomioon, että siviiliväestöön, valtion instituutioihin, valtion edustajiin, turvallisuus- ja puolustusvoimiin ja infrastruktuuriin kohdistuvat terrori-iskut horjuttavat sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja että terroristiryhmät käyttävät tähän tarkoitukseen myös aikaisempia paikallisia konflikteja;

N.  ottaa huomioon, että kaikki nämä haasteet ovat vaikuttaneet syvästi paikallisyhteisöjen vakauteen ja rauhaan sekä perinteiseen järjestykseen, joka perustuu kompromisseihin ja kylänvanhimpien ja perinteisten johtajien moraaliseen auktoriteettiin, jota salakuljettajien ja terroristien aseellisten joukkojen ylivalta on syrjäyttämässä;

O.  katsoo, että on olennaisen tärkeää luoda turvallisuusolosuhteet, joita tarvitaan valtion perusrakenteiden palauttamiseksi, erityisesti syrjäisemmillä alueilla, joilla kansalaiset saattavat tuntea itsensä hylätyiksi;

P.  ottaa huomioon, että terroristi- ja rikollisiskut kohdistuvat yleensä siviiliväestöön, valtion edustajiin, puolustusvoimiin ja turvallisuusjoukkoihin sekä sosioekonomisiin infrastruktuureihin ja heikentävät näin sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja yhteisöllisyyttä;

Q.  ottaa huomioon, että Sahelin alue on yksi laittomien pienaseiden leviämisestä eniten kärsineistä alueista ja että nämä dokumentoimattomat ja useimmiten laittomasti hallussa pidetyt aseet ovat uhka yhteisöjen turvallisuudelle, mutta niitä käyttävät myös vaaralliset kansainväliset rikollisverkostot, jotka harjoittavat monenlaista salakuljetusta, muun muassa aseiden, ihmisten ja huumausaineiden laitonta kauppaa;

R.  ottaa huomioon, että Tukholman kansainvälisen rauhantutkimuslaitoksen SIPRIn uusien tietojen mukaan

   a) Afrikan valtioiden yhteenlasketut sotilasmenot kasvoivat 1,5 prosenttia, arviolta 41,2 miljardiin dollariin vuonna 2019, mikä merkitsee ensimmäistä menojen lisäystä alueella viiteen vuoteen;
   b) Afrikka toi 49 prosenttia puolustustarvikkeistaan Venäjältä, 14 prosenttia Yhdysvalloista ja 13 prosenttia Kiinasta; ottaa huomioon, että Kiinan asemyynnistä 20 prosenttia on mennyt Afrikkaan;

S.  ottaa huomioon, että Venäjän sotilaallinen vaikutusvalta Afrikassa koostuu aseiden myynnistä, palkkasotilaiden ja poliittisten neuvonantajien lähettämisestä, turvallisuussopimuksista ja koulutusohjelmista epävakaiden maiden kanssa;

T.  ottaa huomioon, että Länsi-Afrikan maista salakuljetetaan vuosittain miljardien dollarien arvosta kultaa Yhdistyneiden arabiemiirikuntien kautta Lähi-itään; ottaa huomioon, että Yhdistyneiden kansakuntien mukaan somalialainen ääriryhmä al Shabaab saa miljoonia dollareita tuloja puuhiilen viennistä Iraniin ja sieltä Yhdistyneisiin arabiemiirikuntiin, mikä on vastoin YK:n pakotteita;

U.  ottaa huomioon, että köyhyys, koulutuksen puute, työttömyys, konfliktit, kriisit ja turvattomuus yhdessä muiden tekijöiden, kuten toimintakyvyttömien valtioiden, huonon hallintotavan ja korruption kanssa vaikuttavat erityisesti nuoriin ja heidän mahdollisuuksiinsa, minkä vuoksi monet joutuvat pakenemaan ja lähtemään kodeistaan ja perheistään turvallisemmille alueille tai muihin maanosiin ja vaarantamaan siinä henkensä;

V.  ottaa huomioon, että covid-19-pandemia ja ilmastonmuutoksen pahenevat vaikutukset kärjistävät edellä mainittuja haasteita; ottaa huomioon, että komissio on ilmoittanut 194 miljoonan euron lisärahoituksesta turvallisuuden, vakauden ja selviytymiskyvyn tukemiseen Sahelissa;

W.  ottaa huomioon, että militanttien islamistiryhmien uhka Afrikassa ei ole luonteeltaan yhdenmukainen, vaan siihen kuuluu parinkymmenen 14 maassa aktiivisesti toimivan ryhmän jatkuvasti muuttuvaa toimintaa;

X.  ottaa huomioon, että Euroopan unioni on toteuttanut kolme YTPP-sotilasoperaatiota kouluttaakseen ja neuvoakseen asevoimia Somaliassa (EU:n koulutusoperaatio (EUTM) Somalia – 2010), Malissa (EUTM Mali – 2013) ja Keski-Afrikan tasavallassa (EUTM CAR – 2016), yhden laivaston sotilasoperaation (EU:n merivoimien operaatio (NAVFOR) Atalanta – 2009) ja kolme siviilioperaatiota antaakseen koulutusta ja neuvoja sisäisille turvallisuusjoukoille Malissa (EU:n valmiuksien kehittämistä koskeva operaatio (EUCAP Sahel Mali – 2012), Nigerissä (EUCAP Sahel Niger – 2014) ja Somaliassa (EUCAP Somalia – 2014) sekä GAR-SI Sahel -hankkeen ja aikoo pian toteuttaa perustamansa neuvontaoperaation (EUAM) Keski-Afrikan tasavallassa;

Y.  ottaa huomioon, että useat yksittäisten maiden, kuten Ranskan ja Yhdysvaltojen, sotilastukikohdat antavat turvallisuusapua paikallisille kumppaneille sekä toteuttavat terrorismin vastaisia ja muita operaatioita; katsoo, että yhdessä poliittisten ratkaisujen, valtiorakenteiden kehittämistoimien ja kehitysaloitteiden kanssa ne ovat ratkaisevan tärkeitä terroristiryhmien kukistamiseksi ja alueellisen vakauden rakentamiseksi;

Z.  katsoo, että terroristeihin on kohdistettava jatkuvaa painetta, jotta voidaan pysäyttää tämän uhan leviäminen muille alueille ja maanosiin, myös Eurooppaan;

AA.  ottaa huomioon, että viime vuosikymmenen aikana Afrikan turvallisuusinstituutiot ovat lähettäneet kymmeniä tuhansia henkilöitä Afrikan maaperällä toteutettaviin rauhanoperaatioihin, mikä osoittaa niiden todellista tahtoa osallistua oman maanosansa turvallisuuden hoitamiseen;

AB.  ottaa huomioon, että EU tukee myös G5 Sahel -ryhmän yhteisten turvallisuusjoukkojen toimintavalmiuteen saattamista, sillä ne ovat keskeinen terrorismin vastainen väline, joka on ratkaisevassa asemassa torjuttaessa terrorismia, jihadistien toimintaa ja turvallisuusuhkia sekä alueellisen turvallisuuden parantamisessa;

AC.  katsoo, että Länsi-Afrikan valtioiden talousyhteisön (ECOWAS), itäisen Afrikan valmiusjoukkojen (EASF) ja Afrikan unionin Afrikan valmiusjoukkojen kaltaisten keskeisten alueellisten turvallisuusalan toimijoiden jatkuva saattaminen toimintavalmiuteen vastaa EU:n intressiä, joka on auttaa vaikeuksissa olevia maita tuottamaan rauhaa ja vaurautta omille kansalaisilleen;

AD.  katsoo, että Sahelin alueen, Länsi-Afrikan ja Afrikan sarven maiden välinen alueellinen yhteistyö ja hyvät naapuruussuhteet ovat välttämättömiä näiden alueiden vakauden ylläpitämiseksi ja vahvistamiseksi;

AE.  ottaa huomioon, että Afrikan unioni on edelleen keskeinen kumppani EU:n rauhaa ja vakautta koskevissa pyrkimyksissä;

AF.  ottaa huomioon, että Afrikan unioni ilmoitti helmikuussa 2020 pidetyssä vuotuisessa huippukokouksessaan suunnitelmista lähettää Saheliin 3 000 sotilasta tukemaan G5 Sahel -ryhmää taistelussa aseellisia ryhmiä vastaan;

AG.  ottaa huomioon, että EU on vuodesta 2017 lähtien noudattanut YTPP-operaatioidensa alueellistamisprosessia, jonka tavoitteena on G5 Sahel -ryhmän kanssa tehtävän yhteistyön edistämisen ohella tunnistaa paremmin ja korjata alueiden rajat ylittävän yhteistyön puutteet;

AH.  ottaa huomioon, että vuosia jatkuneen erityiskoulutuksen jälkeen edellä mainittujen EU:n operaatioiden sekä YK:n operaatioiden kestävyys ja tehokkuus ovat heikentyneet, koska niiden toimeksiantoa, koulutusohjelmia, kestävyyssuunnitelmia ja paikallista vastuunottoa on rajoitettu ja koska ne eivät voi toimittaa kouluttamalleen yksikölle ja paikallisille puolustusjoukoille tarvittavia tarvikkeita, kuten aseita, ammuksia ja ajoneuvoja; katsoo, että EU:n operaatioiden toimeksiantoja ja tarkoitusta on tarkasteltava, jotta voidaan laatia saatujen kokemusten analyysi, jota olisi käytettävä nykyisten ja tulevien operaatioiden mukauttamisessa;

AI.  katsoo, että kolmansien maiden turvallisuusjoukkojen koulutuksessa, rahoituksessa tai varustamisessa olisi noudatettava eurooppalaisia perusarvoja ja sen on autettava rakentamaan luotettava turvallisuusala, jonka ensisijaisena tavoitteena on tuottaa turvallisuushyötyjä koko paikalliselle väestölle kunnioittaen samalla oikeusvaltioperiaatetta ja erityisesti ihmisoikeuksia koskevaa kansainvälistä oikeutta;

AJ.  ottaa huomioon, että nämä rajoitukset ja Euroopan unionin yhtenäisen ja strategisen läsnäolon puuttuminen heikentävät EU:n ulkoisen toiminnan uskottavuutta, samalla kun muut maailmanlaajuiset toimijat tehostavat toimiaan, lähettävät palkkasotureita ja rakentavat omia sotilaallisia laitoksiaan, ovat lisänneet ase- ja ammustoimituksiaan alueen maihin ilman hyvää hallintotapaa koskevia määräyksiä ja toimivat näin puhtaasti kahdenvälisten etujen edistämiseksi;

AK.  ottaa huomioon, että Kiinan kommunistinen puolue hyväksyi puoluekokouksessa vuonna 2017 virallisesti uuden silkkitiealoitteen ja ilmoitti investoivansa jopa 8 biljoonaa Yhdysvaltain dollaria Euroopan, Afrikan ja Aasian yhdistävään laajaan liikenne-, energia- ja televiestintäinfrastruktuurin verkostoon; ottaa huomioon, että Kiina on merkittävä tekijä Afrikan taloudessa ja sillä on merkittävä vaikutusvalta moniin maanosan asioihin;

AL.  ottaa huomioon, että Yhdistyneet arabiemiirikunnat on viime vuosikymmenen aikana vähitellen lisännyt läsnäoloaan Afrikan sarvessa käyttäen kehitys- ja humanitaarisia hankkeita geostrategisen merkityksensä vahvistamiseksi erityisesti Adeninlahdella; ottaa huomioon, että Somalia on kehottanut Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvostoa ryhtymään toimiin Yhdistyneiden arabiemiirikuntien sotilastukikohdan rakentamista vastaan Somalimaassa;

AM.  ottaa huomioon, että Turkki on vuosien ajan rakentanut luottamusta Afrikan sarven alueella pyrkiessään lisäämään vaikutusvaltaansa erityisesti Punaisenmeren alueella; ottaa huomioon, että turkkilaiset yritykset hallinnoivat edelleen Mogadishun pääsatamaa ja -lentoasemaa ja jopa järjestävät sotilaskoulutusta Somalian hallituksen sotilaille;

AN.  ottaa huomioon, että Kiinan kansan vapautusarmeijan laivasto on perustanut ensimmäisen ulkomaisen sotilastukikohtansa Djiboutiin ja että Kiina pitää hallussaan velkaa, joka on yli 70 prosenttia Djiboutin bruttokansantuotteesta; ottaa huomioon, että uusi silkkitie -aloitteen lainat ajavat haavoittuvia kehitysmaita velkaantumisloukkuihin, tyhjentävät valtioiden varannot ja kuormittavat tulevia veronmaksajien sukupolvia valtavilla veloilla;

AO.  ottaa huomioon, että Somalian, Burkina Fason, Malin tai Keski-Afrikan tasavallan armeijat eivät ole löytäneet tehokkaita tapoja taistella jihadisteja ja aseistautuneita ryhmiä vastaan tai pitää hallussaan ja turvata alueita ystävällismielisten kansainvälisten joukkojen avulla ja ne pystyvät tähän vaivoin, minkä seurauksena paikallinen väestö tuntee tulleensa hylätyksi ja pelkää, että sen jälkeen kun jihadistit tai aseelliset ryhmät palaavat ja valtaavat uudelleen alueen, josta heidät karkotettiin, he tulevat syyttämään asukkaita yhteistoiminnasta hallituksen kanssa;

AP.  ottaa huomioon, että merirosvous on vähentynyt merkittävästi sekä Itä- että Länsi-Afrikan rannikoilla, mikä johtuu sekä EU:n että Naton kansainvälisistä meriturvallisuustoimista, jotka muodostavat ennakkotapauksen eurooppalaiselle, afrikkalaiselle ja transatlanttiselle turvallisuusyhteistyölle;

AQ.  toteaa, että vaikka osallistuminen edellä mainittuihin siviili- ja sotilasoperaatioihin on jatkunut vuosia, yleinen tilanne ei ole parantunut merkittävästi ja näyttää nyt heikentyvän ponnisteluista huolimatta; toteaa, että tämän seurauksena useat vanhat ja uudet haasteet ovat ennallaan ja siksi on pantava täytäntöön kattava strategia, jossa keskitytään erityisesti alueisiin, joilla haavoittuvuus ja jännitteet ovat suurimmat, jotta voidaan saavuttaa perimmäinen tavoite eli alueellinen vakaus ja turvallisuusvastuun siirtäminen afrikkalaisille; katsoo, että tällä strategialla vastataan sekä paikan päällä toimivien että paikallisen väestön kiireellisiin tarpeisiin ja korkeisiin odotuksiin ja että sillä olisi puututtava kriisin perimmäisiin syihin;

AR.  katsoo, että YTPP:n rahoittaminen on ratkaisevan tärkeää politiikan jatkamisen kannalta ja että Euroopan kehitysrahasto tarjoaa Afrikan rauhanrahaston kautta ja tulevaisuudessa Euroopan rauhanrahaston kautta tukea Afrikan unionille ja rahoittaa muun muassa Afrikassa toteutettavien sotilaallisten rauhanturvaoperaatioiden, erityisesti Somaliassa toteutettavan AMISOMin, toimintakustannuksia; ottaa huomioon, että Euroopan rauhanrahasto korvaa Athene-järjestelmän YTPP-sotilasoperaatioiden yhteisten kustannusten rahoittamisessa ja että Afrikan rauhanrahasto antaa EU:lle uuden välineen, jonka avulla sotilasoperaatioita voidaan toteuttaa joustavammin ja joka parantaa merkittävästi mahdollisuuksia antaa turvallisuusapua kumppaneille; ottaa huomioon, että Euroopan rauhanrahaston perimmäinen vaikutus välineenä, jolla puututaan väkivaltaisiin konflikteihin ja turvattomuuteen kestävällä tavalla, riippuu siitä, missä määrin sitä täydennetään tarvittavilla suojatoimilla ja valvontajärjestelmillä, jotta vältetään annetun avun mahdollinen väärinkäyttö ja varmistetaan, että vastuuvelvollisuutta, ihmisoikeuksia ja humanitaarisen oikeuden noudattamista koskevat kysymykset otetaan asianmukaisesti huomioon; ottaa huomioon, että tulevan Euroopan rauhanrahaston, jonka on määrä jatkaa Afrikan rauhanrahaston työtä vuonna 2021, olisi laajennettava soveltamisalaansa kumppanuusvaltioihin ja mahdollistettava puolustustarvikkeiden toimitukset;

AS.  katsoo, että EU:n on ehdottomasti tuettava kumppaneitaan Sahelin, Saharan ja Afrikan sarven alueilla, joilla on edessään yhä suurempia haasteita aseellisten terroristiryhmien, kuten jihadistien, vastaisessa taistelussa; ottaa huomioon, että Euroopan unioni voi vastata niihin asianmukaisesti antamalla alueen maille Euroopan rauhanrahaston kautta tarvittavaa apua, aseet ja ammukset mukaan luettuina; katsoo, että Euroopan rauhanrahasto olisi hyväksyttävä viipymättä tarvittavan sotilaallisen avun mahdollistamiseksi;

AT.  ottaa huomioon, että lämpötilat nousevat Sahelin alueella 1,5 kertaa nopeammin kuin muualla maailmassa ja että Yhdistyneiden kansakuntien mukaan noin 80 prosenttia alueen maatalousmaasta on pilaantunut ja noin 50 miljoonaa karjankasvatuksesta riippuvaista ihmistä kiistelee maankäytöstä; ottaa huomioon, että Punaisen Ristin kansainvälisen komitean (ICRC) mukaan tilanne johtaa puutteelliseen elintarviketurvaan ja ihmiset joutuvat kamppailemaan selviytyäkseen ja tekemään vaikeita valintoja;

AU.  ottaa huomioon, että ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat epävakauden, väkivallan ja konfliktien riskitekijä;

AV.  ottaa huomioon, että julkisiin kouluihin kohdistuvien väkivaltaisten iskujen sekä opettajiin ja opiskelijoihin kohdistuneiden murhien, sieppausten, pahoinpitelyjen ja tappouhkausten lisääntyminen on Unicefin mukaan johtanut yli 9 000 koulun sulkemiseen Keski- ja Länsi-Afrikassa ja jättänyt lähes kaksi miljoonaa lasta ilman kunnollista koulutusta;

AW.  ottaa huomioon, että EU on edelleen vakavasti huolissaan ääriryhmien lapsisotilaiksi värväämien lasten määrän kasvusta;

AX.  ottaa huomioon, että YK:n huumausaine- ja kriminaalipolitiikan toimisto (UNODC) on nostanut esiin huumausainekauppaan alueella liittyviä huolestuttavia uusia suuntauksia, joilla on haitallisia vaikutuksia hallintoon, turvallisuuteen, talouskasvuun ja kansanterveyteen; ottaa huomioon, että toimiston mukaan Länsi-, Keski- ja Pohjois-Afrikan osuus kaikista maailmanlaajuisesti takavarikoiduista lääkeopioideista on 87 prosenttia ja että UNODC toteaa, että huumausainekaupan ja aseellisten ryhmien rahoituksen välillä on tiivis yhteys;

AY.  ottaa huomioon, että naisia, rauhaa ja turvallisuutta koskevassa EU:n strategisessa toimintamallissa korostetaan tarvetta sisällyttää sukupuolinäkökulma kaikkiin rauhaan ja turvallisuuteen liittyviin aloihin ja toimiin, jotta voidaan varmistaa EU:n toimintapolitiikkojen tehokkuus;

AZ.  ottaa huomioon, että ääriryhmien hyökkäykset ja yhteisöjen lisääntyneet väkivaltaiset kiistat luonnonvarojen hallinnasta vaikuttavat koulutuksen ja terveydenhuollon saatavuuteen ja että monet tytöt ovat kaikkein alttiimpia monen tyyppiselle fyysiselle ja seksuaaliselle hyväksikäytölle;

BA.  katsoo, että Euroopan unionin olisi strategisesti lisättävä taloudellista läsnäoloaan vielä enemmän, kun otetaan huomioon muiden ulkovaltojen kasvava läsnäolo;

BB.  ottaa huomioon, että naapuruus- ja laajentumisasioista vastaava komission jäsen ehdotti, että nykyisistä ohjelmista 3,25 miljardia euroa kohdennetaan uudelleen ja priorisoidaan nopeasti koronavirukseen liittyviin tarpeisiin Afrikassa, mukaan lukien 2,06 miljardia euroa Saharan eteläpuoliselle Afrikalle;

BC.  katsoo, että EU:n olisi vahvistettava yhteistyötään kansallisten parlamenttien, myös turvallisuus- ja puolustusvaliokuntien, kanssa parantaakseen kansallisiin ja ulkoisiin turvallisuustoimiin liittyviä kriittisiä valvontatehtäviä;

Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden toteuttamat toimet

1.  katsoo, että komission, neuvoston ja varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan on koordinoitava kehitys-, humanitaarisia ja turvallisuusstrategioita, joihin nämä osallistuvat osana yhdennettyä strategiaa, joka johtaa Afrikan riippumattomaan omavastuullisuuteen turvallisuus- ja puolustusasioissa; katsoo, että Afrikan unioni ja alueella sijaitsevat Afrikan valtiot ovat keskeisiä kumppaneita, joiden kanssa EU on mielekkäällä tavalla sitoutunut saavuttamaan yhdessä kestävän kehityksen ja ihmisten turvallisuuden; tukee Afrikan unionin suunnitelmia lähettää 3 000 sotilasta tukemaan G5 Sahel -ryhmää; on vahvasti sitä mieltä, että EU:n ja sen jäsenvaltioiden on vahvistettava kumppaneiden valmiuksia ja tarkasteltava uudelleen turvallisuus- ja puolustussitoumuksia Sahelin, Länsi-Afrikan ja Afrikan sarven alueilla, myös toimittamalla puolustustarvikkeita, noudattaen samalla vahingon välttämistä koskevaa periaatetta;

2.  muistuttaa, että terrorismin torjunta riippuu erityisesti asianomaisten valtioiden kyvystä ylläpitää vahvoja ja luotettavia instituutioita, vakiintuneita peruspalveluja, mukaan lukien sisäiseen turvallisuuteen liittyvät valmiudet, ja oikeusjärjestelmää, johon kansalaiset luottavat erityisesti rikosasioissa; katsoo, että Sahelin, Länsi-Afrikan ja Afrikan sarven alueiden turvallisuusstrategiassa on ennen kaikkea puututtava alueen konfliktien perimmäisiin syihin, sillä köyhyyden poistaminen on kestävän rauhan avain;

3.  kehottaa edistämään EU:n ja Afrikan mantereen välistä uudistettua suhdetta, joka perustuu solidaarisuuteen, keskinäiseen kunnioitukseen ja keskinäiseen hyötyyn ja jossa noudatetaan aina kansainvälisen oikeuden, kansallisen itsemääräämisoikeuden ja osapuolten välisen tasa-arvon kunnioittamisen periaatteita;

4.  katsoo, että Euroopan unionin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla varapuheenjohtajan / korkean edustajan on koordinoitava kaikkia operaatioita ja muita toimia neuvoston alaisuudessa SEU-sopimuksen 43 artiklan 2 kohdan mukaisesti ja että yhteisen tuenkoordinointiyksikön olisi annettava enemmän neuvontaa komissiolle ja varapuheenjohtajalle / korkealle edustajalle, sen koordinointitehtävää on vahvistettava ja sen olisi ehdotettava keskitetyn siviili- ja sotilasdoktriinikeskuksen perustamista, joka vahvistaisi sotilaskriisinhallinnan suunnittelu- ja toteutusvoimavaran sekä siviilikriisinhallinnan suunnittelu- ja toteutusvoimavaran valmiuksia;

5.  on vahvasti sitä mieltä, että EU:n olisi investoitava mahdollisimman paljon konfliktinehkäisyyn tähtääviin prosesseihin käynnistämällä useita hyvin konkreettisia välitys-, vuoropuhelu- ja sovintoprosesseja ja -hankkeita samanaikaisesti muiden turvallisuustoimien kanssa; korostaa myös tarvetta noudattaa muunlaisia kuin valtiokeskeisiä lähestymistapoja, joilla pyritään edistämään vakautta ja turvallisuutta, erityisesti yhteisöjen välisten jännitteiden osalta; uskoo vakaasti, että keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä tehokasta on vain sellainen turvallisuusapu, jossa ihmisten turvallisuus asetetaan keskeiselle sijalle;

6.  korostaa kiireellistä tarvetta vahvistaa YTPP-operaatioita sekä EU:n yleistä strategista suunnittelua ja viestintäpolitiikkaa EU:n toimien näkyvyyden lisäämiseksi;

7.  pitää myönteisenä EU:n kokonaisvaltaista sitoutumista Sahelin alueeseen, Länsi-Afrikkaan ja Afrikan sarveen ja arvostaa YTPP-operaatioiden panosta rauhan, turvallisuuden ja kansainvälisen vakauden edistämisessä; korostaa kuitenkin, että rahoitus- ja hallintosääntöjä ja poliittista päätöksentekoprosessia on mukautettava, jotta voidaan nopeuttaa ja tehostaa kriiseihin vastaamista;

8.  toistaa kehotuksensa laatia Euroopan puolustusta koskeva valkoinen kirja, jossa hahmotellaan hyvin yksityiskohtaisia skenaarioita mahdollisille EU:n sotilaallisille toimille ja niiden taustalla oleville doktriineille SEU-sopimuksen 43 artiklan 1 kohdan sotilaallisten tehtävien mukaisesti;

9.  kiittää EU:n operaatioiden henkilöstöä, joka on erittäin vaikeista olosuhteista huolimatta toiminut poikkeuksellisen hyvin ja osoittanut omistautumisensa ja ammattitaitonsa;

10.  korostaa, että alueen turvallisuusolojen vakavan ja jyrkän heikkenemisen vuoksi ja EU:n operaatioissa ja hankkeissa mahdollisesti olevien puutteiden korjaamiseksi on vahvistettava kumppanien valmiuksien kehittämistä turvallisuusalalla, jotta voidaan vastata paremmin alueen vaikeisiin haasteisiin ja heikkoihin turvallisuusoloihin, myös tukemalla kolmansia maita terrorismin torjunnassa niiden alueella;

11.  tukee komission sekä unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan 28. huhtikuuta 2015 antamaa yhteistä tiedonantoa ”Turvallisuuden ja kehityksen edistäminen valmiuksia kehittämällä – Euroopan unionin kumppanimaille lisää keinoja kriisien ehkäisyyn ja hallintaan”(11),

12.  suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen ja käynnissä oleviin toimielinten välisiin neuvotteluihin, joiden tarkoituksena on laatia naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välinettä (NDICI) koskeva asetus, joka kattaa kaikki nykyisen vakautta ja rauhaa edistävän välineen tehtävät;

13.  suhtautuu myönteisesti varapuheenjohtajan / korkean edustajan komission tuella esittämään ehdotukseen perustaa unionin YUTP:n puitteissa Euroopan rauhanrahasto kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa tehtävän sotilaallisen ja puolustukseen liittyvän yhteistyön rahoittamiseksi, mukaan lukien EU:n yhteiseen puolustustarvikeluetteloon sisältyvät tarvikkeet, mikä täyttää merkittävän aukon EU:n tuessa ja antaa yhdessä NDICI-välineen kanssa EU:lle kyvyn vastata nopeammin ja tehokkaammin turvallisuushaasteisiin, ja kehottaa hyväksymään sen pikaisesti; muistuttaa, että Euroopan rauhanrahaston tavoitteena on sisällyttää siihen Afrikan rauhanrahasto ja luoda valmiuksien kehittämistä koskeva osio, joka mahdollistaisi puolustustarvikkeiden, myös aseiden ja ammusten, toimittamisen kumppanimaille noudattaen täysin yhteistä kantaa, ihmisoikeuksia ja humanitaarista oikeutta ja jossa olisi tehokkaita avoimuutta koskevia määräyksiä, jotka on lueteltu parlamentin 28. maaliskuuta 2019 antamassa suosituksessa Euroopan rauhanrahaston perustamisesta, sen varmistamiseksi, että puolustustarvikkeita ei anneta vastaanottajille, jotka syyllistyvät siviiliväestöön kohdistuviin väärinkäytöksiin, julmuuksiin ja muuhun haitantekoon; panee merkille, että jäsenvaltiot ovat kesäkuusta 2018 lähtien valmistelleet neuvoston päätöstä Euroopan rauhanrahaston perustamisesta, joka on määrä toteuttaa viimeistään tammikuussa 2021; kehottaa tässä yhteydessä ja ottaen huomioon Afrikan nykytilanteen neuvostoa hyväksymään tämän ehdotuksen ja tekemään viipymättä tarvittavan päätöksen tämän uuden välineen perustamisesta Afrikan asevoimien sotilaallisten voimavarojen tukemiseksi ja

   a) tekemään että Euroopan rauhanrahaston talousarviosta riittävän suuren, jotta koulutukseen, operaatioihin, tehtäviin, hankkeisiin ja puolustustarvikkeisiin (mukaan lukien aseet, ammukset ja kuljetukset) liittyviin nykyisiin haasteisiin voidaan vastata tehokkaasti;
   b) varmistamaan, että Euroopan rauhanrahasto poistaa Afrikan rauhanrahaston ja unionin talousarvion nykyiset aseiden ja ammusten hankintaa koskevat rajoitukset;
   c) kehottaa rahoittamaan EU:n talousarviosta tästä neuvoston päätöksestä aiheutuvia hallintomenoja, myös henkilöstöön liittyviä;
   d) kehottaa neuvostoa veloittamaan jäsenvaltioita tällaisten sen toteuttamisen aiheuttamista operatiivisista kuluista, tarvikkeet ja koulutus mukaan luettuina;
   e) panee merkille, että jäsenvaltiot, jotka eivät osallistu yksittäisen toimen tai sen osan rahoittamiseen, voivat pidättäytyä äänestyksestä neuvostossa;
   f) kehottaa perustamaan Euroopan ulkosuhdehallintoon uuden osaston, joka vastaa tämän uuden välineen hallinnoinnista, valvomaan varusteiden tarjontaa ja käyttöä sekä koulutusta, mukaan lukien asianmukaiset suojatoimet ja riskinhallintatoimenpiteet;
   g) katsoo, että jäsenvaltioiden tähän osastoon lähettämien asiantuntijoiden olisi seurattava tällaisten varusteiden ja koulutuksen tarjontaa ja käyttöä ja tiedotettava asiasta varapuheenjohtajalle / korkealle edustajalle ja että parlamentin olisi valvottava sitä ja tilintarkastustuomioistuimen olisi tehtävä siitä tarkastus;

14.  katsoo, että EU:n Afrikassa toteuttamien siviili- ja sotilasoperaatioiden kestävyyttä, tehokkuutta ja näkyvyyttä sekä niiden kykyä vahvistaa kumppaneiden valmiuksia ovat niiden henkilöstön suuresta omistautumisesta ja ammattitaidosta huolimatta myös haitanneet erityisesti paikallisen omavastuullisuuden, kestävyyssuunnitelmien ja perustarvikkeiden puute asianomaisissa maissa;

15.  kehottaa komissiota ja neuvostoa varmistamaan, että tarkastellaan kaikkien mahdollisten rahoitusvälineiden käyttämistä, jotta voidaan puuttua konfliktien perimmäisiin syihin ja tukea turvallisuusvalmiuksien kehittämistä kriisistä kärsivissä Afrikan maissa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 209 ja 212 artiklan mukaisesti ja Sahelin ja Saharan alueen ja Itä-Afrikan erittäin vakavien turvallisuuskriisien valossa;

16.  pitää myönteisenä yhteisessä tiedonannossa ”Kohti kokonaisvaltaista strategiaa Afrikan kanssa” (JOIN(2020)0004) esitettyä ehdotusta kumppanuuden periaatteen vahvistamisesta Afrikan ja EU:n välisissä suhteissa; kehottaa komissiota ja erityisesti varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa käynnistämään räätälöityjä kahdenvälisiä muutoskumppanuuksia, jotka kattavat laajan joukon aloja, joiden ensisijaisena tavoitteena on turvallisuus ja puolustus; kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa antamaan tunnustusta demokratian ja ihmisten turvallisuuden lujittamisessa edistyneille maille ja kehottamaan niitä liittymään kahdenvälisiin kumppanuuksiin ”enemmällä enemmän” -periaatteen mukaisesti; kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa osallistumaan kahdenvälisten kumppanuuksien lisäksi osa-alueellisten järjestöjen, kuten ECOWASin, Itä-Afrikan yhteisön tai eteläisen Afrikan kehitysyhteisön (SADC), turvallisuustehtävien lujittamiseen;

17.  suosittelee, että EU harkitsee osallistumista Mauritanian, Malin, Burkina Fason, Nigerin ja Tšadin kansallisten asevoimien toteuttamien terrorismin vastaisten operaatioiden operatiivisiin ja logistisiin kustannuksiin Sahelin ja Saharan alueella toteutettavien rauhanturvaoperaatioiden yhteydessä ja noudattaa samanlaista lähestymistapaa kuin rahoittaessaan G5 Sahel -maiden yhteisiä joukkoja ja Somaliassa toteutettavaa Afrikan unionin operaatiota (AMISON), ja toteaa, että Euroopan rauhanrahaston pitäisi olla sopiva väline siihen;

18.  kannustaa keskustelua siitä, onko suositeltavaa soveltaa nykyisiin koulutusohjelmiin samoja toiminteita puolustustarvikkeiden, myös aseiden, hankkimiseksi kuin mitä tällä hetkellä sovelletaan G5 Sahel -joukkojen lähettämiseen ja kouluttamiseen, tarvittaessa myös taloudellista tukea;

19.  suosittelee, että Afrikan maiden valmiuksien kehittämistoimien rahoittamisen ehtona on, että vastaanottajamaa esittää yhteisesti sovitun tukisuunnitelman, johon sisältyy koulutusta turvallisuusalan uudistuksesta, ihmisoikeuksista, kansainvälisestä humanitaarisesta oikeudesta ja oikeusvaltioperiaatteesta, jossa asetetaan EU:n seurannan avulla saavutettavat kohtuulliset määräajat ja johon voidaan tehdä lisämukautuksia tilanteen kehittymisen mukaan;

20.  on syvästi huolissaan suuresta määrästä Malin turvallisuusjoukkojen tekemiä erittäin vakavia ihmisoikeusloukkauksia, joita YK:n vakautusoperaatio Malissa (MINUSMA) on tutkinut ja joista se on raportoinut;

21.  tunnustaa Malin merkityksen Sahelin alueen vakaudelle ja jakaa ECOWASin syvän huolen Malissa 18. elokuuta 2020 tehdystä vallankaappauksesta; korostaa, että kansainvälisen yhteisön ja erityisesti EU:n ja YK:n kanssa tehtävää jatkuvaa yhteistyötä ja niiden antamaa tukea voidaan jatkaa menestyksekkäästi vain, jos toteutetaan useita tärkeitä toimia, kuten hyvin valmisteltu, käyttökelpoinen, avoin ja kestävä vaalijärjestelmä, jolla varmistetaan uskottavat, vapaat ja oikeudenmukaiset vaalit ja aidosti tasapuoliset toimintaedellytykset poliittisille puolueille; katsoo, että tarvitaan kaikki osapuolet sisältävä siirtymäajan hallitus, jonka on katettava kaikki poliittiset ja yhteiskunnalliset ryhmät ja pyrittävä turvaamaan kaikkien kansalaisten perustuslailliset oikeudet ja vapaudet unohtamatta kuitenkaan nykyisiä pakottavia sosiaalisia, turvallisuuteen liittyviä ja taloudellisia haasteita, jotka edellyttävät kiireellisiä toimia, jotta voidaan vastata kansalaisten oikeutettuihin vaatimuksiin osallistavasta ja rakentavasta vuoropuhelusta maansa tulevasta väylästä; tukee EUH:n pyrkimyksiä auttaa pääsemään rauhanomaiseen ja demokraattiseen ratkaisuun, jolla lopulta palautetaan kestävä vakaus ja Malin kansalaisten luottamus instituutioihin ja julkishallintoon ja jonka olisi oltava aidosti osallistava, vailla korruptiota ja palveltava kaikkia kansalaisia heidän pyrkimyksissään vaurauteen, rauhaan, kehitykseen, vakauteen ja turvallisuuteen;

22.  ottaa huomioon YK:n arviointiraportit YK:n rauhanturvaajien ja rauhanturvaoperaatioiden muun henkilöstön harjoittamaan seksuaaliseen riistoon ja hyväksikäyttöön liittyvistä valvontatoimista ja kuntoutusavusta; on hyvin järkyttynyt tällaisten rikosten hälyttävästä laajuudesta ja siitä, ettei niiden tekijöitä ole saatettu vastuuseen; on yhtä järkyttynyt lasten seksuaalista hyväksikäyttöä koskevista syytöksistä eurooppalaisia ja YK:n joukkoja vastaan erityisesti Keski-Afrikan tasavallassa vuonna 2016 ja vaatii oikeutta; kehottaa YK:ta, EU:n jäsenvaltioita ja EU:n YTPP-elimiä tutkimaan, panemaan viipymättä ja määrätietoisesti syytteeseen ja tuomitsemaan jokaisen YK:n tai EU:n tai kansalliseen henkilöstöön kuuluvan, seksuaaliseen väkivaltaan syyllistyneen henkilön; korostaa, että asianomaisia rakenteita on kiireellisesti uudistettava siten, että tehdään loppu YK:n ja EU:n henkilöstön rankaisemattomuudesta ja perustetaan toimivat ja avoimet valvonta- ja vastuuvelvollisuusmekanismit; katsoo, ettei voida hyväksyä sitä, että väitettyjä väärinkäytöksiä koskeviin oikeustoimiin ryhtyminen on nykyisin täysin vapaaehtoista ja riippuu maasta, joka joukot on lähettänyt; on vakuuttunut, että tällaisia vakavia rikoksia voidaan vähentää ja ehkäistä myös koulutuksen ja valistuksen avulla; muistuttaa painokkaasti, että tällaiset rikokset on estettävä kiireellisesti tulevaisuudessa, myös jotta voidaan palauttaa paikallisen väestön luottamus kansainväliseen rauhanturvaamiseen;

23.  kehottaa määrittelemään uudelleen EU:n koulutusoperaatiot Malissa, Keski-Afrikan tasavallassa ja Somaliassa, jotta ne voidaan mukauttaa paremmin edunsaajamaiden asevoimien ja maiden asukkaiden todellisiin tarpeisiin

   a) yhdenmukaistamalla koulutusmenetelmiä, menettelytapoja ja toimintasääntöjä sekä varmistamalla, että ne ovat yksilöllisiä ja räätälöityjä maan yksilöityihin tarpeisiin ja että niihin sisällytetään sukupuolten tasa-arvoa ja naisten oikeuksia koskeva koulutus, mukaan lukien naisia, rauhaa ja turvallisuutta koskeva toimintaohjelma;
   b) kehittämällä ja soveltamalla laaja-alaista turvallisuusalan uudistuspolitiikkaa, jonka keskiössä on ihmisten turvallisuus ja jonka kaikkien osien ytimessä ovat koko väestön turvallisuustarpeet;
   c) varmistamalla, että EU:n kouluttajilla on valtuutus yhteistyössä paikallisten sotilasviranomaisten kanssa valita sotilaita paikallishallinnon ehdottamista joukoista, kouluttaa heitä parantamaan osaamistaan, myös kansainvälisen humanitaarisen ja ihmisoikeuksia koskevan oikeuden tuntemisen avulla, sekä valvoa ja avustaa heitä paikan päällä koulutuksen päätyttyä, jotta heitä voidaan arvioida ja voidaan estää yksiköitä hajoamasta ja sotilaita katoamasta omille teilleen;
   d) toimittamalla koulutuskeskuksille sekä yhteisiä että omia puolustustarvikkeita (jos kyseinen maa ei toimita niitä) sen varmistamiseksi, että asianmukaista koulutusta voidaan antaa sen jälkeen, kun EU on ottanut käyttöön suojatoimia, joilla taataan yhteisen kannan 944 kahdeksan kriteerin noudattaminen siirrettäessä aseita kolmansiin maihin, ja taataan toimituksen jälkeinen ja loppukäytön valvonta, jotta estetään aseiden päätyminen aseellisille ryhmille, terroristit mukaan luettuina;
   e) parantamalla operaatioissa avoimina olevien työpaikkojen täyttöastetta toistuvien ongelmien hallitsemiseksi;
   f) varmistamalla, että koulutus vastaa operatiivista todellisuutta eli siihen olisi sisällyttävä liikkuvuus sekä johto- ja valvontavoimavarat;
   g) hyödyntämällä tarvittavan sotilaallisen asiantuntemuksen tilapäisiä siirtoja erityisesti strategisen neuvonnan alalla;
   h) ottamalla käyttöön ihmisoikeuksien valvonta- ja suojelumekanismi ihmisoikeusloukkausten ehkäisemiseksi;

24.  katsoo, että tiettyjen operaatioiden (EUTM Somalia) neuvoa-antavan osan vahvistaminen paikallisten joukkojen komentorakenteissa mahdollistaisi merkittävän vaikutusvallan käyttämisen operaatioiden toteutuksessa ja monenvälisen sotilaallisen avun puitteissa;

25.  katsoo, että EU:n olisi otettava käyttöön EUCAP Sahel Malin, EUCAP Sahel Nigerin, EUCAP Somalian ja EUAM Keski-Afrikan tasavallan siviilioperaatioiden asianmukainen valvonta ja jatkettava niiden tehokasta määräajoin tapahtuvaa arviointia ja strategista uudelleentarkastelua ja tarkasteltava niiden toimeksiantoa, talousarviota ja henkilöresursseja sekä jatkettava operaatioiden täytäntöönpanosuunnitelman ja vertailuanalyysin mukaisten seurantajärjestelmien käyttöä kattavana ohjausvälineenä; on vakuuttunut siitä, että operaatiot soveltuisivat paremmin kehittyvään turvallisuustilanteeseen ja poliittiseen tilanteeseen, jos niitä mukautettaisiin paikallisiin tarpeisiin ja jos yhteistyötä paikallisten kumppanien kanssa tehostettaisiin, mikä tekisi operaatioista vieläkin toimivampia ja tehokkaampia ja yhdistäisi ne laajempiin turvallisuusalan uudistuspyrkimyksiin paikallisen väestön turvallisuuden parantamiseksi; kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa ja Euroopan ulkosuhdehallintoa raportoimaan parlamentille YTPP-vuosikertomuksesta 2019(12) ja parlamentin Afrikkaan suuntautuvien operaatioiden arvioinnista; arvostelee tässä yhteydessä jälleen, että EUCAP Niger- ja EUCAP Mali -operaatioiden tulosten seuraamiseksi ei ole sopivia indikaattoreita ja että operaation toimien seuranta ja arviointi olivat riittämättömiä eikä niissä otettu huomioon niiden vaikutuksia; kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa ja Euroopan ulkosuhdehallintoa raportoimaan EUTM Somalia -operaation joukkojen muodostamista koskevasta parlamentin arviosta;

26.  panee merkille, että Somalian turvallisuustilanne on erittäin huolestuttava ja horjuttaa vakautta kaikkialla Afrikan sarvessa ja jopa sen ulkopuolella; katsoo, että Somalian liittohallitus ei kykene hoitamaan kaikkia tehtäviään ja että Somalian kansallinen armeija ei viimeaikaisesta edistymisestä huolimatta pysty yksin torjumaan al-Shabaabin terroritoimintaa; muistuttaa, että Somalian armeijan oli määrä ottaa hoitaakseen AMISOMin tehtävät joulukuussa 2021; korostaa, että tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää uutta ja kattavaa avustusohjelmaa, ja kehottaa EU:ta sopimaan Afrikan unionin ja Somalian hallituksen kanssa kannasta mekanismiin, joka otetaan käyttöön AMISOMin päätyttyä;

27.  katsoo, että Persianlahden kriisillä on vakavia seurauksia Somaliassa, jossa Yhdistyneet arabiemiirikunnat tukee edelleen peittelemättömiä toimia, jotka suoraan heikentävät Somaliassa tähän mennessä saavutettua turvallisuutta koskevaa ja poliittista edistystä, mikä aiheuttaa kansallista epäyhtenäisyyttä Somalian liittohallituksen ja sen jäsenvaltioiden välillä turvallisuuteen, kansallisiin vaaleihin ja kehitykseen liittyvissä kysymyksissä, ja kehottaa lopettamaan tällaiset toimet välittömästi;

28.  vaatii Algerin prosessin tuloksena saavutetun Malin rauhan- ja sovintosopimuksen malilaisia allekirjoittajia noudattamaan sitä ja panemaan sen täytäntöön viipymättä;

29.  katsoo, että Euroopan unionin olisi jatkettava taloudellista tukeaan AMISOMille siirtymäkauden ajan Afrikan rauhanrahaston kautta, pidettävä yllä EU:n kolmen mutta tarkistetun EU:n sotilas- tai siviilioperaation (Atalanta, EUTM Somalia ja EUCAP Somalia) läsnäoloa, tuettava demokraattisia instituutioita, jatkettava kansallisen armeijan koulutusta ja avoimien, vastuuvelvollisten ja demokraattisesti valvottujen turvallisuusalan toimijoiden perustamista;

30.  kehottaa jäsenvaltioita ja EU:ta auttamaan G5 Sahel -ryhmän yhteisiä joukkoja toimintavalmiuteen saattamisessa antamalla taloudellista apua sekä tarjoamalla sotilaskalustoa ja -koulutusta samalla kun toteutetaan asianmukaisia suojatoimia ja riskinhallintatoimenpiteitä sekä neuvontaa doktriinin, suunniteltujen valmiuksien ja hallinnon alalla; korostaa, että tältä osin tarvitaan vahvaa ja uskottavaa poliisikomponenttia; kehottaa kumppaneita, jotka antoivat lupauksia Brysselissä 22. helmikuuta 2018 pidetyssä avunantajien konferenssissa, panemaan ne ripeästi täytäntöön;

31.  katsoo, että Afrikan valtioiden on otettava vastuu siitä, että ne täyttävät lakisääteiset tehtävänsä vakauttaa kaikki jihadistiterroristeilta, rikollisryhmiltä ja asejoukoilta, ihmiskauppiailta ja rosvoilta vapautetut alueet, suojella kansalaisia ja tarjota peruspalveluja (hallinto, vesi- ja energiahuolto, terveys, oikeus, koulutus); katsoo, että armeijan tai turvallisuusjoukkojen olisi varmistettava aito turvallisuuden ilmapiiri ja peruspalvelut väliaikaisesti siviilihallinnon siirtymiseen asti, ja kehottaa Euroopan unionia tehostamaan toimiaan Afrikan valtioiden tukemiseksi peruspalvelujen tarjoamisessa;

32.  tukee Afrikan unionin YK:lle esittämää pyyntöä saada käyttää YK:n vahvistamia maksuosuuksia YK:n turvallisuusneuvoston valtuuttamia afrikkalaisjohtoisia operaatioita varten;

33.  korostaa, että tarvitaan koordinointia Pohjois-Afrikan maiden kanssa samoin kuin tehokasta osallistumista rauhan ja sovinnon aikaansaamiseen Libyassa, jotta maasta ei tule jihadismin, terrorismin, rikollisryhmien ja aseellisten ryhmien ja aseiden ja ihmiskaupan leviämisen keskusta; kannustaa siksi 5 + 5-rauhanneuvotteluita ja kehottaa kaikkia maita noudattamaan Berliinin konferenssin henkeä; toivoo, että viimeaikaiset ennusmerkit tulitauosta ja rauhasta Libyassa toteutuvat; pitää tässä yhteydessä myönteisinä EUH:n ja varapuheenjohtajan / korkean edustajan viimeaikaisia aloitteita, erityisesti hänen vierailuaan Libyaan 1. syyskuuta 2020, ja korostaa, että EU:n olisi oltava sovitteluprosessissa johtavassa asemassa;

34.  kehottaa EU:ta puuttumaan kulttuuriperinnön suojeluun ja säilyttämiseen kohdistuviin jatkuviin ja kasvaviin uhkiin ja torjumaan kulttuuriesineiden salakuljetusta erityisesti konfliktialueilla;

35.  katsoo, että Pohjois-Afrikan maiden kanssa tehtävää yhteistyötä olisi harkittava pääasiassa tiedon ja tiedustelutietojen vaihdon sekä sotilaskoulutuksen ja radikalisoitumisen torjunnan alalla ottaen huomioon joidenkin maiden tästä hankkimat kokemukset;

36.  katsoo, että näitä alueita koskevassa kattavassa ja keskipitkän ja pitkän aikavälin turvallisuuspolitiikassa olisi myös keskityttävä selviytymiskyvyn edistämiseen;

37.  pitää myönteisenä ja tukee Mauritanian kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa sen sotilaallisiin ja turvallisuustoimiin sisällytetään sosiaalisiin ja kehitysnäkökohtiin perustuva strategia; ilmaisee solidaarisuutensa Nigerille, Malille ja Burkina Fasolle, jotka ovat syvästi terrorismin koettelemia maita; antaa ponnisteluista ja uhrauksista tunnustusta kansainväliselle yhteisölle, YK:n yhdennetylle moniulotteiselle vakautusoperaatiolle Malissa, monikansalliselle yhteiselle työryhmälle, G5-ryhmälle ja Ranskan asevoimille (Barkhane-operaatio), EU:n alueelliselle neuvoa-antavalle koordinointiyksikölle (RACC), EUCAP Sahel Malille ja Nigerille, EUTM Malille, GAR-SI Sahel -hankkeelle ja Tšadin armeijalle, joka on välttämätön voima G5-maiden muodostaman alueen keski- ja itäosissa, jossa sen pataljoonat tarvitsevat erityistä tukea; kehottaa G5 Sahel -ryhmän maita jatkamaan sisäisiä uudistuksia ja panemaan täysimääräisesti täytäntöön ihmisoikeudet, hyvän hallintotavan ja demokraattisen vastuuvelvollisuuden ihmisoikeuksia ja demokraattisia normeja kunnioittaen;

38.  suhtautuu myönteisesti Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Charles Michelin ja G5 Sahel -ryhmän puheenjohtajana toimivan Mauritanian islamilaisen tasavallan presidentin Mohamed Cheikh el Ghazouanin 28. huhtikuuta 2020 antamaan yhteiseen julkilausumaan, jossa he uudistivat ja lisäsivät sitoutumistaan Sahelin turvallisuuteen, vakauteen ja kehitykseen tiiviissä yhteistyössä YK:n pääsihteerin, Afrikan unionin komission puheenjohtajan ja ECOWASin nykyisen puheenjohtajan kanssa;

39.  kannustaa jäsenvaltioita tukemaan Barkhane- ja Takuba-operaatioita sekä Gazelle- ja New Nero -operaatioita ja tekemään niiden kanssa yhteistyötä; korostaa niihin jo kuuluvien jäsenvaltioiden merkittäviä henkilöresursseihin liittyviä ja sotilaallisia investointeja; korostaa tarvetta vahvistaa unionin osallistumista mutta katsoo, että tämä ei voi korvata maiden velvoitetta jatkaa tarvittavia kansallisia uudistuksia, joilla pyritään varmistamaan kestävä kehitys ja turvallisuus;

40.  kehottaa EU:ta kiinnittämään erityistä huomiota aseellisten terroristiryhmien, erityisesti islamistisen terrorismin ja väkivaltaisen wahhabistisen ääriajattelun leviämiseen Sahelin, Länsi-Afrikan ja Afrikan sarven alueilla ja jatkamaan maailmanlaajuisia toimiaan jihadismin torjumiseksi; ottaa huomioon näiden alueiden strategisen merkityksen eteläisten naapurimaiden vakaudelle ja turvallisuudelle ja meriturvallisuudelle sekä Euroopan ulkorajoihin vääjäämättä kohdistuvat paineet ja kehottaa parantamaan turvallisuusyhteistyötä ja avustusohjelmia kyseisten maiden kanssa;

41.  kehottaa EU:ta tekemään kattavan arvioinnin yhteisestä EU–Afrikka-strategiasta sekä komission ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan 9. maaliskuuta 2020 antamasta yhteisestä tiedonannosta ”Kohti kokonaisvaltaista strategiaa Afrikan kanssa” ja edistämään Sahelin alueen toimintasuunnitelmasta 2015–2020 20. huhtikuuta 2015, EU:n ja Guineanlahden toimintasuunnitelmasta 2015–2020 16. maaliskuuta 2015 ja Afrikan sarvesta / Punaisenmeren alueesta ja Sahelista/Malista 25. kesäkuuta 2018 annettujen neuvoston päätelmien sekä Paun julistuksen täytäntöönpanoa;

42.  vaatii lisäsuojelua ja -tukea paikan päällä toimiville koulutusviranomaisille, -yhteisöille ja -järjestöille, jotka pyrkivät löytämään vaihtoehtoisia oppimismahdollisuuksia yhteisökeskuksista ja ottamaan tuhannet Länsi-Afrikan ja Sahelin lapset mukaan koulutus- ja taitojen oppimisohjelmiin;

Hyvä hallintotapa ja kestävä kehitys

43.  toteaa, että turvallisuusstrategiaa ei voi olla olemassa ilman yhteisiä kestävään kehitykseen ja humanitaariseen toimintaan liittyviä toimia; muistuttaa terrorismin ja aseellisten konfliktien monenlaisista perimmäisistä syistä; kehottaa tukemaan inhimillistä pääomaa ja inhimillistä kehitystä, jotta voidaan täyttää heikoimmassa asemassa olevien yhteisöjen tarpeet ja kehittää ihmisten selviytymiskykyä;

44.  katsoo, että Euroopan unionin olisi varmistettava, että kestävää kehitystä koskevat suunnitelmat ovat tilannekohtaisia ja monialaisia ja tarjoavat kokonaisratkaisun kyseisen alueen haasteisiin; korostaa, että yhdennetty lähestymistapa rauhaan, turvallisuuteen ja kestävään kehitykseen edellyttää paikallisten kansalaisyhteiskunnan toimijoiden, erityisesti naisten ja nuorten, merkityksellistä osallistumista, ja muistuttaa samalla kylänvanhimpien ja perinteisten johtajien roolista Sahelin ja Saharan alueen yhteiskunnissa; katsoo, että hallinnon on hyväksyttävä nämä suunnitelmat, joiden on oltava kehityspolitiikkaa koskevassa eurooppalaisessa konsensuksessa vahvistetun avun tuloksellisuuden periaatteen mukaisia, yhteisymmärryksessä paikallisten tuensaajayhteisöjen kanssa ja pantava ne täytäntöön yhdessä paikallisen kansalaisyhteiskunnan ja humanitaaristen järjestöjen kanssa tehokkaan koordinoinnin, avoimuuden ja omavastuullisuuden varmistamiseksi;

45.  pitää tärkeänä kumppanuutta YK:n kanssa, yhteistyötä muiden kansainvälisten instituutioiden, erityisesti Afrikan unionin, kanssa ja vuoropuhelua muiden alueellisten ja osa-alueellisten järjestöjen kanssa;

46.  katsoo, että EU:n ja Afrikan välisen mielekkään turvallisuusyhteistyön on perustuttava kestävään kehitykseen ja siinä on keskityttävä erityisesti

   a) demokratian lujittamiseen varmistamalla vastuulliset demokraattiset hallintojärjestelmät tehokkaan parlamentaarisen valvonnan avulla sekä demokraattiset instituutiot ja oikeusvaltioperiaate siten, että taataan kaikki kansalaisyhteiskunnan vapaudet;
   b) konfliktien lopettamiseen ja niiden toistumisen estämiseen sekä niiden perimmäisiin syihin puuttumiseen, jotta voidaan saavuttaa pitkäaikainen rauha ja turvallisuus;
   c) talouskehitystä ja työpaikkojen luomista edistävien nuoriin keskittyvien politiikkojen kehittämiseen; korostamaan sitä, että nuoret on saatava mukaan poliittisiin, taloudellisiin ja rauhanprosesseihin;
   d) tukemaan ennaltaehkäiseviä vakauttamissuunnitelmia;
   e) lisäämään naisten vaikutusmahdollisuuksia tunnustamalla heidät muutostoimijoiksi afrikkalaisissa yhteisöissä, parantamalla heidän koulutusmahdollisuuksiaan ja taloudellisia mahdollisuuksiaan, edistämällä heidän osallistumistaan paikallisiin ja kansallisiin instituutioihin ja päätöksentekoon ja vahvistamalla heidän rooliaan rauhanrakentamisessa, konfliktien ehkäisemisessä ja sovittelussa sekä naisiin ja tyttöihin kohdistuvan seksuaalisen väkivallan torjumisessa;
   f) tarjoamaan peruspalveluja, kuten terveydenhuoltoa, elintarviketurvaa, vesihuoltoa, sanitaatiota ja hygieniaa, sosiaaliturvaa, asumista ja turvaverkkoja, mielenterveyden tukemista ja suojelua, koulutusta ja tukea siirtymään joutuneelle väestölle, jotta voidaan lisätä ihmisten luottamusta valtioon;
   g) varmistamaan turvallisuus ja hallinnollinen ja oikeudellinen vakaus;
   h) poistamaan köyhyys, rankaisemattomuus ja korruptio;
   i) torjumaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia ottamalla huomioon ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista koskevat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että elinkeinot pystyvät kestävällä tavalla reagoimaan ympäristöuhkiin;
   j) kunnioittamaan oikeusvaltioperiaatetta ja edistämään kestävää kehitystä ja ihmisoikeuksia ilman minkäänlaista syrjintää sekä sananvapautta, tiedotusvälineiden vapautta ja yhdistymisvapautta ja vahvistamaan kansalaisyhteiskunnan ja riippumattomien tiedotusvälineiden rakenteellista tukea;
   k) edistämään kestäviä maatalouskäytäntöjä, kuten agroekologiaa, tukemaan pientuottajia ja -viljelijöitä ja ottamaan käyttöön ravitsemuksellinen kytkös, jotta voidaan puuttua kaikenlaiseen aliravitsemukseen kaikissa yhteyksissä ja jatkaa sellaisten toimien rahoittamista, joilla yhdistetään humanitaariset ja kehitystoimet perimmäisiin syihin puuttumiseksi;

47.  ilmaisee syvän huolensa siitä, että Afrikan nykyiset turvallisuushaasteet sitkeän eriarvoisuuden, nuorten mahdollisuuksien puutteen ja heikon hallinnon lisäksi voivat kannustaa muuttoliikettä ja johtaa ihmisten merkittävään muuttoon, mikä horjuttaa Pohjois-Afrikan valtioita ja vaikuttaa Eurooppaan ja johtaa laajaan humanitaariseen kriisiin; tunnustaa konfliktien, köyhyyden, eriarvoisuuden ja ilmastonmuutoksen vaikutuksen pakkomuuttoon ja kehottaa Euroopan unionia helpottamaan laillista, turvallista ja ihmisarvoista muuttoliikettä; korostaa siksi, että on tärkeää lisätä yhteistyötä erityisesti EU:n ja Sahelin alueen välillä tämän tärkeän kysymyksen ratkaisemiseksi, ja muistuttaa samalla hyväksytystä käytännöstä olla soveltamatta ehdollisuutta humanitaariseen apuun, joka liittyy alueella toteutettaviin muuttoliikettä koskeviin toimiin;

48.  suhtautuu myönteisesti Afrikan sarvea koskevaan EU:n strategiaan, joka ei koostu yksinomaan turvallisuuspoliittisista ja humanitaarisista toimenpiteistä vaan johon sisältyy myös pidempiaikaisia kehitysyhteistyöpoliittisia ja vuosituhattavoitteiden saavuttamiseen tähtääviä toimenpiteitä; korostaa, että on tärkeää nähdä kehityspolitiikka pitkän aikavälin prosessina, ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita koordinoimaan politiikkojaan sekä soveltamaan mahdollisimman pian yhteistä ohjelmasuunnittelua eri valtioihin ja tähän alueeseen;

49.  kehottaa panemaan täytäntöön YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman nuorisosta, rauhasta ja turvallisuudesta EU:n ja Afrikan turvallisuusyhteistyössä;

50.  kehottaa EU:ta edistämään YK:n naisia, rauhaa ja turvallisuutta koskevan toimintaohjelman tehokasta täytäntöönpanoa kaikilla EU:n ulkoisen toiminnan aloilla, mukaan lukien sukupuolinäkökulman huomioon ottaminen EU:n ja Afrikan unionin strategisen turvallisuuskumppanuuden keskeisillä politiikan aloilla;

51.  katsoo, että EU:n olisi vahvistettava yhteistyötään kansallisten parlamenttien, myös turvallisuus- ja puolustusvaliokuntien, kanssa parantaakseen kansallisiin ja ulkoisiin turvallisuustoimiin liittyviä kriittisiä valvontatehtäviä;

52.  kehottaa kaikkia Sahelin alueen sotilaallisia toimijoita noudattamaan kansainvälistä humanitaarista oikeutta ja panemaan täytäntöön kattavan lähestymistavan, jossa keskitytään lievittämään heikoimmassa asemassa olevien väestönosien kärsimyksiä, erityisesti pitämällä siviilien suojelua keskeisenä yhdennetyn turvallisuusstrategian onnistumisen indikaattorina; korostaa, että on tärkeää varmistaa, että yhdenkään turvallisuusoperaation toteuttaminen ei heikennä humanitaarista tilannetta; kehottaa kaikkia turvallisuusalan toimijoita seuraamaan sotilasoperaatioidensa ja turvatoimiensa vaikutusta palvelujen saatavuuteen, mukaan lukien ruoka ja ravitsemuspalvelut, sekä pakkomuuttoon, jotta voidaan minimoida niiden kielteiset vaikutukset humanitaarisiin tarpeisiin;

53.  katsoo, että on olennaisen tärkeää antaa poikkeuksellista ja kokonaisvaltaista apua asianomaisille alueille covid-19-pandemian aiheuttaman poikkeuksellisen haasteen vuoksi, säilyttää YTPP-operaatioiden toiminnan jatkuvuus tukemalla paikallisia asevoimia antamalla neuvoja tämän epidemian käsittelemisestä, vahvistaa näillä alueilla EU:n kehitystoimia, joilla voi olla merkittävä rooli terveyskriisin vaikutusten vähentämisessä, ja tarjota välttämätöntä humanitaarista apua ja osoittaa siinä joustavuutta ja mukautumiskykyä tilanteeseen; pitää myönteisenä G20-ryhmän yksimielisesti hyväksymää päätöstä keskeyttää köyhimpien maiden velanhoitomaksut;

54.  suosittelee, että EU toteuttaa yhdessä Kansainvälisen valuuttarahaston, Maailmanpankin ja Afrikan kehityspankin kanssa rahoituksellisia toimia, joilla autetaan hallitsemaan velkaa ja korkojen maksamista; kehottaa covid-19-pandemian ja sen taloudellisten seurausten vuoksi tutkimaan kaikkia mahdollisuuksia velkahelpotuksiin, velkojen keskeyttämiseen ja velkakestävyyteen Afrikan maissa;

55.  suosittelee, että asianomaiset maat kantavat täysin kansainvälisen oikeudellisen vastuunsa ja toteuttavat kaikki tarvittavat toimenpiteet, joilla varmistetaan kansainvälisen humanitaarisen oikeuden mukainen vastuuvelvollisuus kaikista kunkin osapuolen tekemistä rikkomuksista, että ne sallivat humanitaarisen avun ja peruspalvelujen vapaan saatavuuden niitä tarvitseville, myös hallituksen vaikutusvallan ulkopuolisilla alueilla asuville, jotta estetään kaikin tavoin humanitaarisen avun päätyminen vääriin käsiin, ja että ne sallivat humanitaarisen avun perillepääsyä koskevat neuvottelut kaikkien konfliktin osapuolten kanssa, ja korostaa, että humanitaarisen avun toimittaminen on koettava puolueettomaksi ja että humanitaaristen työntekijöiden turvallisuus on varmistettava;

56.  pitää myönteisenä yhteisessä tiedonannossa ”Kohti kokonaisvaltaista strategiaa Afrikan kanssa” esitettyä ehdotusta monenvälisyyden periaatteen vahvistamisesta Afrikan ja EU:n välisissä suhteissa; katsoo, että kommunistinen Kiina ja autoritaarinen Venäjä ovat noudattaneet erilaisia lähestymistapoja suhteissaan Afrikan maihin ja vastustaessaan EU:n toimia; kehottaa komissiota parantamaan julkisuusdiplomaattista toimintaa ja vuoropuhelua Afrikan unionin, hallitusten, parlamenttien ja kansalaisyhteiskuntien kanssa, jotta voidaan tuoda tehokkaammin esiin, että EU:n turvallisuustuki Afrikassa on osa Afrikan kehitysstrategiaa 2063;

o
o   o

57.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) EUVL L 54 I, 26.2.2020, s. 9.
(2) EUVL C 440, 30.12.2015, s. 38.
(3) EUVL C 86, 6.3.2018, s. 33.
(4) EUVL C 118, 8.4.2020, s. 113.
(5) EUVL L 130, 19.5.2017, s. 1.
(6) EUVL C 99 E, 3.4.2012, s. 56.
(7) EUVL C 419, 16.12.2015, s. 153.
(8) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2019)0158.
(9) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0009.
(10) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0008.
(11) JOIN(2015)0017.
(12) Euroopan parlamentin päätöslauselma 15. tammikuuta 2020 yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan täytäntöönpanosta – vuosittainen kertomus (Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0009).


Päätös olla vastustamatta delegoitua säädöstä: Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen kolmansiin maihin sijoittautuneilta keskusvastapuolilta perimät maksut
PDF 110kWORD 38k
Euroopan parlamentin päätös olla vastustamatta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 täydentämisestä Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen kolmansiin maihin sijoittautuneilta keskusvastapuolilta perimien maksujen osalta 14. heinäkuuta 2020 annettua komission delegoitua asetusta (C(2020)4891 – 2020/2720(DEA))
P9_TA(2020)0214B9-0251/2020

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission delegoidun asetuksen (C(2020)4891),

–  ottaa huomioon komission 14. heinäkuuta 2020 päivätyn kirjeen, jossa komissio pyytää parlamenttia ilmoittamaan, ettei se aio vastustaa delegoitua asetusta,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan 2. syyskuuta 2020 päivätyn kirjeen valiokuntien puheenjohtajakokouksen puheenjohtajalle,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan,

–  ottaa huomioon OTC-johdannaisista, keskusvastapuolista ja kauppatietorekistereistä 4. heinäkuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012(1) ja erityisesti sen 25 d artiklan 3 kohdan ja 82 artiklan 6 kohdan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 111 artiklan 6 kohdan,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan suosituksen päätökseksi,

–  ottaa huomioon, että työjärjestyksen 111 artiklan 6 kohdan kolmannen ja neljännen luetelmakohdan mukaisessa määräajassa, joka päättyi 15. syyskuuta 2020, ei ole esitetty vastalauseita,

A.  ottaa huomioon, että useissa äskettäin muutetun asetuksen (EU) N:o 648/2012 (Euroopan markkinarakenneasetus) nojalla hyväksyttävissä delegoiduissa säädöksissä täsmennetään, miten Euroopan markkinarakenneasetuksen sääntöjä sovelletaan kolmansien maiden keskusvastapuoliin, jotka tarjoavat palveluja unionin yrityksille; toteaa, että näillä delegoiduilla säädöksillä pannaan täytäntöön Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (ESMA) laajennetut valtuudet; katsoo, että kolmansien maiden keskusvastapuoliin, joita pidetään järjestelmän kannalta tärkeinä unionin tai jonkin sen jäsenvaltion rahoitusvakaudelle, olisi sovellettava erityisiä vaatimuksia ja ESMAn olisi tehostettava valvontaa, jotta voidaan varmistaa tasapuoliset toimintaedellytykset unionin keskusvastapuolten kanssa ja turvata unionin rahoitusjärjestelmän vakaus;

B.  ottaa huomioon, että 25 d artiklassa siirretään komissiolle valta antaa delegoitu säädös, jossa määritellään tarkemmin maksut, joita ESMAn olisi perittävä kolmansien maiden keskusvastapuolilta kaikkien niiden kustannusten kattamiseksi, joita sille aiheutuu kolmansien maiden keskusvastapuolten tunnustamisesta ja niihin liittyvien tehtävien suorittamisesta;

C.  katsoo, että tämän delegoidun asetuksen olisi tultava voimaan kiireellisesti sen varmistamiseksi, että kolmansien maiden keskusvastapuolet osallistuvat asianmukaisesti arvopaperimarkkinaviranomaisen rahoitukseen oikea-aikaisesti ja asianmukaisesti;

1.  ilmoittaa, ettei se vastusta delegoitua asetusta;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen neuvostolle ja komissiolle.

(1) EUVL L 201, 27.7.2012, s. 1.


Päätös olla vastustamatta delegoitua säädöstä: kolmannen maan keskusvastapuolen merkittävyyden määrittäminen järjestelmän kannalta
PDF 111kWORD 39k
Euroopan parlamentin päätös olla vastustamatta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 täydentämisestä niiden perusteiden osalta, joita arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi otettava huomioon määrittäessään, onko kolmannen maan keskusvastapuoli merkittävä järjestelmän kannalta tai tuleeko siitä mahdollisesti merkittävä järjestelmän kannalta unionin tai sen yhden tai useamman jäsenvaltion rahoitusvakaudelle, 14. heinäkuuta 2020 annettua komission delegoitua asetusta (C(2020)4892 – 2020/2726(DEA))
P9_TA(2020)0215B9-0252/2020

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission delegoidun asetuksen (C(2020)4892),

–  ottaa huomioon komission 14. heinäkuuta 2020 päivätyn kirjeen, jossa komissio pyytää parlamenttia ilmoittamaan, ettei se aio vastustaa delegoitua asetusta,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan 2. syyskuuta 2020 päivätyn kirjeen valiokuntien puheenjohtajakokouksen puheenjohtajalle,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan,

–  ottaa huomioon OTC-johdannaisista, keskusvastapuolista ja kauppatietorekistereistä 4. heinäkuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012(1) ja erityisesti sen 25 artiklan 2 a kohdan ja 82 artiklan 6 kohdan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 111 artiklan 6 kohdan,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan suosituksen päätökseksi,

–  ottaa huomioon, että työjärjestyksen 111 artiklan 6 kohdan kolmannen ja neljännen luetelmakohdan mukaisessa määräajassa, joka päättyi 15. syyskuuta 2020, ei ole esitetty vastalauseita,

A.  ottaa huomioon, että useissa äskettäin muutetun asetuksen (EU) N:o 648/2012 (Euroopan markkinarakenneasetus) nojalla hyväksyttävissä delegoiduissa säädöksissä täsmennetään, miten Euroopan markkinarakenneasetuksen sääntöjä sovelletaan kolmansien maiden keskusvastapuoliin, jotka tarjoavat palveluja unionin yrityksille; toteaa, että näillä delegoiduilla säädöksillä pannaan täytäntöön Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (ESMA) laajennetut valtuudet; katsoo, että kolmansien maiden keskusvastapuoliin, joita pidetään järjestelmän kannalta tärkeinä unionin tai jonkin sen jäsenvaltion rahoitusvakaudelle, olisi sovellettava erityisiä vaatimuksia ja ESMAn olisi tehostettava valvontaa, jotta voidaan varmistaa tasapuoliset toimintaedellytykset unionin keskusvastapuolten kanssa ja turvata unionin rahoitusjärjestelmän vakaus;

B.  ottaa huomioon, että 25 artiklan 2 a kohdassa siirretään komissiolle valta antaa delegoitu säädös, jossa täsmennetään perusteet, joita ESMA soveltaa määrittäessään, onko kolmannen maan keskusvastapuoli merkittävä järjestelmän kannalta tai tuleeko siitä mahdollisesti merkittävä järjestelmän kannalta unionin tai sen yhden tai useamman jäsenvaltion rahoitusvakaudelle;

C.  katsoo, että tämän delegoidun asetuksen olisi tultava voimaan kiireellisesti, jotta varmistetaan unionin valmius, kun unionin lainsäädäntöä lakataan soveltamasta Yhdistyneessä kuningaskunnassa siirtymäkauden päätyttyä;

1.  ilmoittaa, ettei se vastusta delegoitua asetusta;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen neuvostolle ja komissiolle.

(1)EUVL L 201, 27.7.2012, s. 1.


Päätös olla vastustamatta delegoitua säädöstä: osatekijät, jotka on vähintään arvioitava kolmansien maiden keskusvastapuolten vastaavaa yhdenmukaisuutta koskevia pyyntöjä, sekä arviointia koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen ja edellytysten osalta
PDF 111kWORD 38k
Euroopan parlamentin päätös olla vastustamatta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 täydentämisestä niiden osatekijöiden osalta, jotka Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen on vähintään arvioitava arvioidessaan kolmansien maiden keskusvastapuolten vastaavaa yhdenmukaisuutta koskevia pyyntöjä, sekä arviointia koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen ja edellytysten osalta 14. heinäkuuta 2020 annettua komission delegoitua asetusta (C(2020)4895 – 2020/2729(DEA))
P9_TA(2020)0216B9-0253/2020

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission delegoidun asetuksen (C(2020)4895),

–  ottaa huomioon komission 14. heinäkuuta 2020 päivätyn kirjeen, jossa komissio pyytää parlamenttia ilmoittamaan, ettei se aio vastustaa delegoitua asetusta,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan 2. syyskuuta 2020 päivätyn kirjeen valiokuntien puheenjohtajakokouksen puheenjohtajalle,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan,

–  ottaa huomioon OTC-johdannaisista, keskusvastapuolista ja kauppatietorekistereistä 4. heinäkuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012(1) ja erityisesti sen 25 a artiklan 3 kohdan ja 82 artiklan 6 kohdan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 111 artiklan 6 kohdan,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan suosituksen päätökseksi,

–  ottaa huomioon, että työjärjestyksen 111 artiklan 6 kohdan kolmannen ja neljännen luetelmakohdan mukaisessa määräajassa, joka päättyi 15. syyskuuta 2020, ei ole esitetty vastalauseita,

A.  ottaa huomioon, että useissa äskettäin muutetun asetuksen (EU) N:o 648/2012 (Euroopan markkinarakenneasetus) nojalla hyväksyttävissä delegoiduissa säädöksissä täsmennetään, miten Euroopan markkinarakenneasetuksen sääntöjä sovelletaan kolmansien maiden keskusvastapuoliin, jotka tarjoavat palveluja unionin yrityksille; toteaa, että näillä delegoiduilla säädöksillä pannaan täytäntöön Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (ESMA) laajennetut valtuudet; katsoo, että kolmansien maiden keskusvastapuoliin, joita pidetään järjestelmän kannalta tärkeinä unionin tai jonkin sen jäsenvaltion rahoitusvakaudelle, olisi sovellettava erityisiä vaatimuksia ja ESMAn olisi tehostettava valvontaa, jotta voidaan varmistaa tasapuoliset toimintaedellytykset unionin keskusvastapuolten kanssa ja turvata unionin rahoitusjärjestelmän vakaus;

B.  ottaa huomioon, että 25 a artiklassa säädetään, että kolmannen maan keskusvastapuoli, jota pidetään järjestelmän kannalta merkittävänä tai josta mahdollisesti tulee järjestelmän kannalta merkittävä unionin tai sen yhden tai useamman jäsenvaltion rahoitusvakauden kannalta (toisen tason keskusvastapuoli), voi pyytää ESMAa arvioimaan sen vastaavaa yhdenmukaisuutta eli sitä, voidaanko sovellettavan kolmannen maan kehyksen noudattamisen katsoa täyttävän Euroopan markkinarakenneasetuksessa säädetyt asiaankuuluvat vaatimukset;

C.  katsoo, että tämän delegoidun asetuksen olisi tultava voimaan kiireellisesti, jotta varmistetaan unionin valmius, kun unionin lainsäädäntöä lakataan soveltamasta Yhdistyneessä kuningaskunnassa siirtymäkauden päätyttyä;

1.  ilmoittaa, ettei se vastusta delegoitua asetusta;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen neuvostolle ja komissiolle.

(1) EUVL L 201, 27.7.2012, s. 1.


Päätös olla vastustamatta täytäntöönpanotoimenpidettä: kansainvälisen tilinpäätösstandardin IFRS 16 muuttaminen
PDF 113kWORD 39k
Euroopan parlamentin päätös olla vastustamatta ehdotusta komission asetukseksi tiettyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien hyväksymisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1606/2002 mukaisesti annetun komission asetuksen (EY) N:o 1126/2008 muuttamisesta kansainvälisen tilinpäätösstandardin IFRS 16 osalta (D067917/01 – 2020/2712(RPS))
P9_TA(2020)0217B9-0254/2020

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon ehdotuksen komission asetukseksi (D067917/01),

–  ottaa huomioon kansainvälisten tilinpäätösstandardien soveltamisesta 19. heinäkuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1606/2002(1) ja erityisesti sen 3 artiklan 1 kohdan,

–  ottaa huomioon komission 8. heinäkuuta 2020 päivätyn kirjeen, jossa komissio pyytää parlamenttia ilmoittamaan, ettei se aio vastustaa ehdotusta asetukseksi,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan 2. syyskuuta 2020 päivätyn kirjeen valiokuntien puheenjohtajakokouksen puheenjohtajalle,

–  ottaa huomioon menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28. kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY(2) 5 a artiklan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 112 artiklan 4 kohdan d alakohdan ja 111 artiklan 6 kohdan,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan lausunnon,

A.  ottaa huomioon, että kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja antava elin International Accounting Standards Board (IASB) julkaisi 28. toukokuuta 2020 covid-19:ään liittyviä vuokrahelpotuksia (muutoksia kansainväliseen tilinpäätösstandardiin IFRS 16 – Vuokrasopimukset); ottaa huomioon, että IFRS 16:een tehdyillä muutoksilla annetaan valinnaisia, tilapäisiä covid-19:ään liittyviä helpotuksia toiminnan tueksi vuokralle ottajille, jotka hyötyvät vuokramaksuvapaista, vähentämättä kuitenkaan yritysten ilmoittamien taloudellisten tietojen merkityksellisyyttä ja hyödyllisyyttä;

B.  ottaa huomioon, että Euroopan tilinpäätösraportoinnin neuvoa-antava ryhmä (EFRAG) antoi 2. kesäkuuta 2020 komissiolle myönteisen hyväksymislausunnon IFRS 16:een tehtävistä muutoksista;

C.  ottaa huomioon, että komissio katsoi, että muutokset IFRS 16:een täyttävät asetuksen (EY) N:o 1606/2002 3 artiklan 2 kohdassa edellytetyt tekniset hyväksymisperusteet;

D.  ottaa huomioon, että tilinpäätöskysymysten sääntelykomitea antoi muutoksista IFRS 16:een myönteisen lausunnon 2. heinäkuuta 2020;

E.  ottaa huomioon, että IASB asetti IFRS 16:een tehtävien muutosten voimaantulopäiväksi 1. kesäkuuta 2020, joskin aikaisempikin soveltaminen on sallittua; toteaa, että muutosasetuksen säännöksiä olisi sovellettava taannehtivasti, jotta voidaan varmistaa oikeusvarmuus kyseeseen tulevien liikkeeseenlaskijoiden osalta sekä yhdenmukaisuus tiettyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien hyväksymisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1606/2002 mukaisesti 3. marraskuuta 2008 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1126/2008(3) vahvistettujen muiden tilinpäätösstandardien kanssa; ottaa huomioon, että EFRAGin ja komission yksiköiden toteuttamista kuulemisista on käynyt ilmi, että on olemassa suurta kiinnostusta puolivuosittaisten tilinpäätösten varhaiseen soveltamiseen niin, että sellaiset esitettäisiin jo 30. kesäkuuta 2020 päättyviltä kausilta;

1.  ilmoittaa, että se ei vastusta ehdotusta komission asetukseksi;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen komissiolle ja tiedoksi neuvostolle.

(1) EYVL L 243, 11.9.2002, s. 1.
(2) EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.
(3) EUVL L 320, 29.11.2008, s. 1.


Unionin pelastuspalvelumekanismista annetun päätöksen N:o 1313/2013/EU muuttaminen ***I
PDF 221kWORD 72k
Euroopan parlamentin 16. syyskuuta 2020 hyväksymät tarkistukset ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi unionin pelastuspalvelumekanismista annetun päätöksen N:o 1313/2013/EU muuttamisesta (COM(2020)0220 – C9-0160/2020 – 2020/0097(COD))(1)
P9_TA(2020)0218A9-0148/2020

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Komission teksti   Tarkistus
Tarkistus 1
Ehdotus päätökseksi
Johdanto-osan 1 viite
ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 196 artiklan ja 322 artiklan 1 kohdan a alakohdan,
ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 196 artiklan,
Tarkistus 2
Ehdotus päätökseksi
Johdanto-osan 1 a kappale (uusi)
(1 a)  Ilmastonmuutos on johtamassa luonnonkatastrofien yleistymiseen, voimistumiseen ja monimutkaistumiseen kaikkialla maailmassa, ja kehitysmaat, erityisesti vähiten kehittyneet maat ja pienet kehittyvät saarivaltiot, ovat erityisen haavoittuvia yhtäältä siksi, että niillä ei ole riittävän kehittyneitä valmiuksia sopeutua ilmastonmuutoksen seurauksiin ja hillitä niitä sekä reagoida ilmastoon liittyviin katastrofeihin, ja toisaalta siksi, että ne ovat maantieteellisesti alttiita tulville, kuivuudelle ja metsäpaloille.
Tarkistus 3
Ehdotus päätökseksi
Johdanto-osan 2 kappale
(2)  Samalla, kun tunnustetaan jäsenvaltioiden ensisijainen vastuu luonnon ja ihmisen aiheuttamien katastrofien ennaltaehkäisystä ja niihin varautumisesta ja reagoimisesta, unionin mekanismilla edistetään jäsenvaltioiden välistä solidaarisuutta Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan 3 kohdan mukaisesti.
(2)  Samalla, kun jäsenvaltioilla säilyy ensisijainen vastuu luonnon ja ihmisen aiheuttamien katastrofien ennaltaehkäisystä ja niihin varautumisesta ja reagoimisesta, unionin mekanismin ja erityisesti rescEU:n avulla edistetään jäsenvaltioiden välistä solidaarisuutta Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan 3 kohdan mukaisesti, sillä ne täydentävät jäsenvaltioiden olemassa olevia valmiuksia, mikä mahdollistaa tehokkaamman varautumisen ja reagoinnin tilanteissa, joissa kansallisen tason valmiudet eivät riitä.
Tarkistus 4
Ehdotus päätökseksi
Johdanto-osan 2 a kappale (uusi)
(2 a)  Metsäpalot uhkaavat ihmisten henkeä ja toimeentuloa sekä biologista monimuotoisuutta, aiheuttavat runsaita hiilipäästöjä ja vähentävät maapallon kykyä sitoa hiiltä, mikä pahentaa entisestään ilmastonmuutosta. Erityistä huolta aiheuttavat tilanteet, joissa tulipalo tuhoaa aarniometsiä tai radioaktiivisesti saastuneita alueita. Ilmastoon liittyvien katastrofien, kuten metsäpalojen, lisääntyminen edellyttää unionin ulkopuolella toteutettavien unionin pelastuspalvelumekanismin operaatioiden vahvistamista, ennaltaehkäisyyn ja katastrofivalmiuteen keskittyvät toimet mukaan lukien.
Tarkistus 5
Ehdotus päätökseksi
Johdanto-osan 3 kappale
(3)  Covid-19-pandemiasta saatu ennennäkemätön kokemus on osoittanut, että unionin kriisinhallinnan tehokkuus on rajallinen. Sitä rajoittavat unionin hallinnointikehyksen soveltamisala ja se, missä määrin unioni on valmistautunut katastrofeihin, jotka vaikuttavat useimpiin jäsenvaltioihin.
(3)  Covid-19-pandemiasta saatu ennennäkemätön kokemus on osoittanut, että unionin kriisinhallinnan tehokkuus on rajallinen. Sitä rajoittavat unionin hallinnointikehyksen soveltamisala ja se, missä määrin unioni on valmistautunut katastrofeihin, jotka vaikuttavat useimpiin jäsenvaltioihin. Lisäksi on selvää, että unioni ja jäsenvaltiot eivät ole riittävästi varautuneet entistä suurempiin ja monimutkaisempiin katastrofeihin, joilla on kauaskantoisia ja pidempiaikaisia maailmanlaajuisia seurauksia, kuten laajoihin pandemioihin. Sen vuoksi on olennaisen tärkeää, että jäsenvaltioiden pelastuspalvelutoimia koordinoidaan paremmin ja että rescEU:ta vahvistetaan.
Tarkistus 6
Ehdotus päätökseksi
Johdanto-osan 3 a kappale (uusi)
(3 a)  Covid-19-kriisistä saadut kokemukset ovat osoittaneet, että unioni ja jäsenvaltiot eivät ole varautuneet riittävän hyvin vastaamaan laajamittaisiin hätätilanteisiin ja että nykyinen oikeudellinen kehys ei ole riittävän tarkoituksenmukainen. Covid-19-kriisi on myös tuonut esiin, miten katastrofien vaikutukset ihmisten terveyteen, ympäristöön, yhteiskuntaan ja talouteen voivat saada ennennäkemättömät mittasuhteet. Kun otetaan huomioon tarve vahvistaa terveyteen ja pelastuspalveluun liittyviä unionin valmiuksia ja toimia, on olennaisen tärkeää, että rescEU:ta vahvistetaan, siitä tehdään joustavampi ja nopeampi ja sen toimintaa koordinoidaan paremmin kansallisten pelastuspalveluviranomaisten kanssa. Lisäksi on olennaisen tärkeää, että jäsenvaltiot antavat riittävästi tietoa siitä, miten ne ehkäisevät hätätilanteita ja ovat varautuneet niihin.
Tarkistus 7
Ehdotus päätökseksi
Johdanto-osan 3 b kappale (uusi)
(3 b)  Jotta maksimoidaan avoimuus ja vastuuvelvollisuus unionin kansalaisia kohtaan, komission olisi annettava ohjeet siitä, miten unionin pelastuspalvelumekanismin puitteissa toteutuneista menoista määritellään se osuus, joka olisi katsottava julkiseksi kehitysavuksi.
Tarkistus 8
Ehdotus päätökseksi
Johdanto-osan 3 c kappale (uusi)
(3 c)   Covid-19-pandemiasta saatujen kokemusten perusteella ja kun otetaan huomioon tarve parantaa unionin toimintavalmiutta terveyden ja pelastuspalvelun aloilla, rescEU:ta olisi vahvistettava merkittävästi sen toiminnan parantamiseksi unionin mekanismin kaikilla kolmella osa-alueella, jotka ovat ennaltaehkäisy, varautuminen ja avustustoimet.
Tarkistus 9
Ehdotus päätökseksi
Johdanto-osan 5 kappale
(5)  Jotta tällaisiin tapahtumiin voitaisiin varautua paremmin, tarvitaan kiireellisiä toimia unionin mekanismin lujittamiseksi.
(5)  Jotta tällaisiin tapahtumiin voitaisiin varautua paremmin, tarvitaan kiireellisiä toimia unionin mekanismin lujittamiseksi. Unionin mekanismin lujittamisen olisi täydennettävä unionin politiikkatoimia ja rahastoja, ja se ei saisi korvata katastrofivalmiuden ja ‑palautuvuuden periaatteen valtavirtaistamista kyseisiin politiikkatoimiin ja rahastoihin.
Tarkistus 88
Ehdotus päätökseksi
Johdanto-osan 6 kappale
(6)  Jotta voidaan parantaa ennaltaehkäisyyn ja varautumiseen liittyvää suunnittelua, unionin olisi edelleen edistettävä investointeja katastrofien ehkäisyyn eri aloilla sekä kokonaisvaltaisia riskinhallintaan liittyviä toimintatapoja, joilla tuetaan ennaltaehkäisyä ja varautumista, ottaen huomioon useita riskejä kattava lähestymistapa ja ekosysteemilähtöinen lähestymistapa sekä ilmastonmuutoksen todennäköiset vaikutukset, tiiviissä yhteistyössä asiaankuuluvien tiedeyhteisöjen ja keskeisten talouden toimijoiden kanssa. Tätä varten monialaiset ja kaikki riskit kattavat lähestymistavat olisi asetettava etusijalle. Niiden olisi perustuttava unionin laajuisiin kriisinsietokykyä koskeviin tavoitteisiin, ja ne olisi otettava huomioon valmiuksien ja varautumisen perusmääritelmässä. Komission tarkoituksena on tehdä yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa määriteltäessä unionin laajuisia kriisinsietokykyä koskevia tavoitteita.
(6)  Jotta voidaan parantaa ennaltaehkäisyyn ja varautumiseen liittyvää suunnittelua, unionin olisi edelleen edistettävä investointeja katastrofien ehkäisyyn eri aloilla sekä kokonaisvaltaisia riskinhallintaan liittyviä toimintatapoja, joilla tuetaan ennaltaehkäisyä ja varautumista, ottaen huomioon useita riskejä kattava lähestymistapa ja ekosysteemilähtöinen lähestymistapa sekä ilmastonmuutoksen todennäköiset vaikutukset, tiiviissä yhteistyössä asiaankuuluvien tiedeyhteisöjen ja keskeisten talouden toimijoiden kanssa. Tätä varten monialaiset ja kaikki riskit kattavat lähestymistavat olisi asetettava etusijalle. Niiden olisi perustuttava unionin laajuisiin kriisinsietokykyä koskeviin tavoitteisiin, ja ne olisi otettava huomioon valmiuksien ja varautumisen perusmääritelmässä. Komission tarkoituksena on tehdä yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa määriteltäessä unionin laajuisia kriisinsietokykyä koskevia tavoitteita.
Tarkistus 11
Ehdotus päätökseksi
Johdanto-osan 6 a kappale (uusi)
(6 a)   Stressitestejä ja avustusvalmiuksien sertifiointiprosessia olisi pidettävä keskeisinä tekijöinä, joilla varmistetaan katastrofien ennaltaehkäisyn tehokkuus. Tarvitaan säännöllisiä riskinarviointeja alueellisella ja paikallisella tasolla, jotta kansalliset viranomaiset voivat tarvittaessa toteuttaa toimenpiteitä kriisinsietokyvyn vahvistamiseksi, myös käyttämällä olemassa olevia unionin varoja. Tällaisissa riskinarvioinneissa olisi keskityttävä kunkin alueen erityispiirteisiin, kuten seismiseen toimintaan, toistuviin tulviin tai metsäpaloihin. Näissä arvioinneissa olisi otettava huomioon myös rajatylittävän yhteistyön taso, jotta unionin mekanismilla olisi yksityiskohtaiset tiedot paikallisesti käytettävissä olevista valmiuksista, mikä mahdollistaisi kohdennetummat avustustoimet.
Tarkistus 12
Ehdotus päätökseksi
Johdanto-osan 6 b kappale (uusi)
(6 b)   Unionin katastrofivalmiutta ja -palautuvuutta koskevien tavoitteiden määrittelyssä ennaltaehkäisy- ja varautumistoimien tukemiseksi olisi arvioitava tarkasti ja otettava huomioon pitkän aikavälin sosiaaliset seuraukset, jotka havaitaan ensimmäisessä hätätilan jälkeisessä vaiheessa ja joiden hallinnasta vastaavat pelastuspalveluvirastot, kiinnittäen erityistä huomiota heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin.
Tarkistus 89
Ehdotus päätökseksi
Johdanto-osan 6 c kappale (uusi)
(6 c)   Alue- ja paikallisviranomaisten rooli katastrofien ehkäisyssä ja hallinnassa on erittäin tärkeä, ja niiden avustusvalmiuksia on tarpeen hyödyntää asianmukaisesti kaikissa tämän päätöksen nojalla toteutettavissa koordinointi- ja käyttöönottotoimissa jäsenvaltioiden institutionaalisten ja oikeudellisten kehysten mukaisesti, jotta voidaan minimoida päällekkäisyydet ja edistää yhteentoimivuutta. Tällaisilla viranomaisilla voi olla tärkeä ennaltaehkäisevä tehtävä, ja ne myös reagoivat ensimmäisinä katastrofin jälkeen yhdessä vapaaehtoistoimijoidensa valmiuksien kanssa. Näin ollen on tarpeen tehdä jatkuvaa yhteistyötä paikallisella, alueellisella ja rajatylittävällä tasolla, jotta rescEU:n käyttöönottoa edeltävää nopeaa toimintaa varten voidaan perustaa yhteisiä varoitusjärjestelmiä sekä järjestää säännöllisesti ensimmäisiä avustustoimenpiteitä koskevia julkisia tiedotuskampanjoita.
Tarkistus 13
Ehdotus päätökseksi
Johdanto-osan 8 a kappale (uusi)
(8 a)   Yhteisen resurssipohjan luominen kokoaa yhteen pelastusryhmiä, asiantuntijoita ja tarvikkeita, joita jäsenvaltiot pitävät jatkuvasti valmiustilassa EU:n pelastuspalveluoperaatioita varten. On olennaista, että nämä ryhmät täyttävät tiukat laatu- ja luotettavuusvaatimukset yhteistoimintakyvyn varmistamiseksi.
Tarkistus 14
Ehdotus päätökseksi
Johdanto-osan 9 kappale
(9)  Unionin mekanismin olisi hyödynnettävä unionin avaruusinfrastruktuuria, kuten Euroopan maanseurantaohjelmaa (Copernicus), Galileoa, avaruustilannetietoisuutta ja valtiollista satelliittiviestintää, jotka tarjoavat tärkeitä unionin tason välineitä sisäisiin ja ulkoisiin hätätilanteisiin vastaamiseksi. Copernicus-ohjelman valmiusjärjestelmät antavat tukea hätäavun koordinointikeskuksen hätätilanteiden eri vaiheissa, joita ovat muun muassa katastrofin ennakkovaroitus ja ennaltaehkäisy ja palautuminen siitä. Valtiollisen satelliittiviestinnän tarkoituksena on tarjota turvallisia satelliittiviestintävalmiuksia, jotka on erityisesti räätälöity vastaamaan valtion käyttäjien tarpeisiin hätätilanteiden hallinnassa. Galileo on ensimmäinen maailmanlaajuinen erityisesti siviilikäyttöön Euroopassa ja kaikkialla maailmassa suunniteltu satelliittinavigointi- ja paikannusinfrastruktuuri, ja sitä voidaan käyttää myös muilla aloilla kuten hätätilanteiden hallinnassa, mukaan lukien ennakkovaroitusjärjestelmissä. Galileon asiaankuuluviin palveluihin kuuluu hätäapupalvelu, jossa lähetetään signaalien avulla varoituksia tiettyjä alueita koskevista luonnonkatastrofeista tai muista hätätilanteista. Jäsenvaltioiden olisi voitava käyttää tätä palvelua. Kun ne päättävät käyttää sitä, niiden olisi järjestelmän validoimiseksi määritettävä ja ilmoitettava komissiolle kansalliset viranomaiset, jotka on valtuutettu käyttämään kyseistä hätäpalvelua.
(9)  Unionin mekanismin olisi hyödynnettävä unionin avaruusinfrastruktuuria, kuten Euroopan maanseurantaohjelmaa (Copernicus), Galileoa, avaruustilannetietoisuutta ja valtiollista satelliittiviestintää, jotka tarjoavat tärkeitä unionin tason välineitä sisäisiin ja ulkoisiin hätätilanteisiin vastaamiseksi. Copernicus-ohjelman valmiusjärjestelmät antavat tukea hätäavun koordinointikeskuksen hätätilanteiden eri vaiheissa, joita ovat muun muassa katastrofin ennakkovaroitus ja ennaltaehkäisy ja palautuminen siitä. Valtiollisen satelliittiviestinnän tarkoituksena on tarjota turvallisia satelliittiviestintävalmiuksia, jotka on erityisesti räätälöity vastaamaan valtion käyttäjien tarpeisiin hätätilanteiden hallinnassa. Galileo on ensimmäinen maailmanlaajuinen erityisesti siviilikäyttöön Euroopassa ja kaikkialla maailmassa suunniteltu satelliittinavigointi- ja paikannusinfrastruktuuri, ja sitä voidaan käyttää myös muilla aloilla kuten hätätilanteiden hallinnassa, mukaan lukien ennakkovaroitusjärjestelmissä. Galileon asiaankuuluviin palveluihin kuuluu hätäapupalvelu, jossa lähetetään signaalien avulla varoituksia tiettyjä alueita koskevista luonnonkatastrofeista tai muista hätätilanteista. Jäsenvaltioita olisi kannustettava käyttämään tätä palvelua, koska sen avulla voidaan pelastaa ihmishenkiä ja helpottaa hätätoimien koordinointia. Kun ne päättävät käyttää sitä, niiden olisi järjestelmän validoimiseksi määritettävä ja ilmoitettava komissiolle kansalliset viranomaiset, jotka on valtuutettu käyttämään kyseistä hätäpalvelua.
Tarkistus 15
Ehdotus päätökseksi
Johdanto-osan 9 a kappale (uusi)
(9 a)  Unionin mekanismia ja rescEU:ta olisi kehitettävä niin, että unioni pystyy reagoimaan tehokkaasti monenlaisiin hätätilanteisiin. Ilmastonmuutos on johtamassa luonnonkatastrofien yleistymiseen, voimistumiseen ja monimutkaistumiseen unionissa ja maailmanlaajuisesti, mikä edellyttää laajaa solidaarisuutta eri maiden välillä. Metsäpalot tuhoavat joka vuosi monissa jäsenvaltioissa tuhansia hehtaareja ja vaativat useita ihmishenkiä. Tämä tilanne kävi erityisen selvästi ilmi Portugalin vuoden 2017 metsäpalokauden aikana, ja komission rescEU-ehdotus annettiin sen seurauksena marraskuussa 2017. Jäsenvaltioilla on usein riittämättömät ennaltaehkäisy- ja avustusvalmiudet, ja tämä koskee myös metsäpalojen pahiten koettelemia jäsenvaltioita. Tästä syystä on olennaista, että katastrofien ehkäisyä, katastrofivalmiuksia sekä avustustoimintaa katastrofitilanteissa vahvistetaan ja että unionin mekanismiin sisältyvät riittävät valmiudet toimia metsäpalojen ja muiden luonnonkatastrofien yhteydessä, myös rescEU:n siirtymäkauden aikana.
Tarkistus 16
Ehdotus päätökseksi
Johdanto-osan 9 b kappale (uusi)
(9 b)  Covid-19-pandemian aikana komissio pystyi päätöksen N:o 1313/2013/EU nykyisten säännösten pohjalta lisäämään rescEU:n valmiuksiin lääkinnällisten laitteiden varastoinnin, johon sisältyy lääketieteellisiä vastatoimia, kuten tehohoitoon tarkoitettuja lääkinnällisiä laitteita, henkilönsuojaimia, laboratoriotarvikkeita, rokotteita ja lääkkeitä, ja jonka tarkoituksena on varautua ja reagoida rajatylittävään vakavaan terveysuhkaan. Tästä lääkinnällisten laitteiden varastosta toimitettiin henkilönsuojaimia jäsenvaltioihin ja ehdokasmaihin. Koska vain jäsenvaltiot saavat hankkia, vuokrata tai liisata rescEU:n valmiuksia, varastoinnin käyttöönotosta annetun täytäntöönpanosäädöksen hyväksymisen ja näiden lääkinnällisten laitteiden ja tarvikkeiden ensimmäisen toimituksen välillä ehti kulua yli kuukausi.
Tarkistus 17
Ehdotus päätökseksi
Johdanto-osan 10 kappale
(10)   Jotta unionilla olisi operatiiviset valmiudet reagoida nopeasti laajamittaiseen hätätilanteeseen tai tapahtumiin, joiden todennäköisyys on pieni mutta vaikutukset huomattavia, kuten covid-19-pandemia, sillä olisi oltava mahdollisuus hankkia, vuokrata tai liisata rescEU:n valmiuksista tai tehdä niistä sopimus, jotta se voisi auttaa jäsenvaltioita laajoissa hätätilanteissa, joissa niiden valmiudet ylittyvät, pelastuspalvelutoiminnan tukemista koskevan toimivallan mukaisesti ja kiinnittäen erityistä huomiota haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisiin. Nämä valmiudet on sijoitettava etukäteen logistisiin keskuksiin unionin sisällä tai, strategisista syistä, esimerkiksi YK:n humanitaarisen avun varastojen kaltaisten keskusten muodostamien luotettavien verkostojen kautta.
(10)   Jotta unionilla olisi operatiiviset valmiudet reagoida nopeasti ja tehokkaasti laajamittaisiin hätätilanteisiin tai tapahtumiin, joiden todennäköisyys on pieni mutta vaikutukset huomattavia, kuten covid-19-pandemia, sillä olisi oltava mahdollisuus itsenäisesti hankkia, vuokrata tai liisata rescEU:n valmiuksia tai tehdä niistä sopimus, jotta se voisi auttaa jäsenvaltioita laajoissa sekä rajatylittävissä hätätilanteissa, joissa niiden valmiudet ylittyvät, pelastuspalvelutoiminnan tukemista koskevan toimivallan mukaisesti. Nämä valmiudet on sijoitettava etukäteen logistisiin keskuksiin unionin sisällä. Euroopan lääkevirastoa (EMA) ja Euroopan tautienehkäisy- ja ‑valvontakeskusta (ECDC) olisi tarvittaessa kuultava lääketieteellisiin hätätilanteisiin reagoimiseen tarkoitettujen valmiuksien määrittelyn, hallinnoinnin ja jakelun yhteydessä.
Tarkistus 18
Ehdotus päätökseksi
Johdanto-osan 10 a kappale (uusi)
(10 a)  Unionin mekanismin toimien toteutuksessa olisi kiinnitettävä erityistä huomiota haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten suojeluun. Tämän lisäksi ja sukupuoleen perustuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemiseksi kriisiaikoina komission olisi kehitettävä yhdessä jäsenvaltioiden kanssa parhaisiin käytäntöihin perustuvaa ohjeistusta sukupuoleen perustuvan väkivallan uhrien tukemiseksi unionin pelastuspalvelumekanismin puitteissa.
Tarkistus 19
Ehdotus päätökseksi
Johdanto-osan 10 b kappale (uusi)
(10 b)  Kun otetaan huomioon solidaarisuutta ja laadukkaiden terveyspalvelujen universaalia saatavuutta koskevat periaatteet sekä unionin keskeinen asema maailmanlaajuisia terveyshaasteita koskevan kehityksen vauhdittamisessa, unionin pelastuspalvelumekanismin olisi luotava paremmat ennaltaehkäisy-, varautumis- ja avustusvalmiudet lääketieteellisten hätätilanteiden varalta niin, että varmistetaan synergia ja täydentävyys erityisesti EU4Health-ohjelman sekä muiden asiaankuuluvien unionin ohjelmien kanssa.
Tarkistus 20
Ehdotus päätökseksi
Johdanto-osan 11 kappale
(11)  rescEU:n valmiuksia, joita jäsenvaltiot ovat hankkineet, vuokranneet tai liisanneet tai jotka ne ovat muulla tavalla hankkineet sopimuksella, voitaisiin käyttää kansallisiin tarkoituksiin, mutta ainoastaan silloin, kun niitä ei käytetä tai tarvita unionin mekanismin avustusoperaatioihin.
(11)  rescEU:n valmiuksia, joita jäsenvaltiot tai komissio ovat hankkineet, vuokranneet tai liisanneet tai jotka ne ovat muulla tavalla hankkineet sopimuksella, voitaisiin käyttää kansallisiin tarkoituksiin niissä jäsenvaltioissa, joihin nämä valmiudet on sijoitettu, mutta ainoastaan silloin, kun niitä ei käytetä tai tarvita unionin mekanismin avustusoperaatioihin, ja niin, että rajatylittävien hätätilanteiden torjunta asetetaan etusijalle.
Tarkistus 21
Ehdotus päätökseksi
Johdanto-osan 12 kappale
(12)  Unionin edun mukaista on tarvittaessa reagoida hätätilanteisiin kolmansissa maissa. Vaikka rescEU:n valmiudet on ensisijaisesti perustettu käytettäväksi turvaverkkona unionissa, asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa ja humanitaariset periaatteet huomioon ottaen, niitä voitaisiin käyttää myös unionin ulkopuolella.
(12)  Unionin edun mukaista on tarvittaessa reagoida hätätilanteisiin kolmansissa maissa. Vaikka rescEU:n valmiudet on ensisijaisesti perustettu käytettäväksi turvaverkkona unionissa, asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa, kun humanitaarisia toimijoita on kuultu ennen operaatioita, ja humanitaariset periaatteet huomioon ottaen, niitä voitaisiin käyttää myös unionin ulkopuolella.
Tarkistus 22
Ehdotus päätökseksi
Johdanto-osan 13 kappale
(13)  Jotta jäsenvaltioita voitaisiin tukea avun toimittamisessa, Euroopan pelastuspalvelureserviä olisi edelleen vahvistettava yhteisrahoittamalla käyttöön annettujen voimavarojen toimintakustannuksia, kun ne otetaan käyttöön unionin ulkopuolella.
(13)  Jotta jäsenvaltioita voitaisiin tukea avun toimittamisessa myös unionin ulkopuolelle, Euroopan pelastuspalvelureserviä olisi edelleen vahvistettava yhteisrahoittamalla käyttöön annettujen voimavarojen toimintakustannuksia samantasoisesti riippumatta siitä, otetaanko ne käyttöön unionin alueella vai sen ulkopuolella.
Tarkistus 23
Ehdotus päätökseksi
Johdanto-osan 14 a kappale (uusi)
(14 a)   Yhteistyön vahvistaminen metsäpalojen ilmasammutuksessa ja muissa katastrofeihin liittyvissä avustustoimissa edellyttää, että hallinnollisia prosesseja olisi mahdollisuuksien mukaan kevennettävä, jotta tilanteisiin voidaan puuttua viipymättä.
Tarkistus 24
Ehdotus päätökseksi
Johdanto-osan 16 kappale
(16)  Ottaen huomioon, että rescEU:n valmiuksien käyttöönotto avustusoperaatioissa unionin mekanismin puitteissa tuo merkittävää unionin lisäarvoa varmistamalla hätätilanteissa olevien ihmisten tehokkaan ja nopean avustamisen, olisi asetettava lisää näkyvyyttä koskevia velvoitteita, joilla unionin asemaa tuodaan esiin.
(16)  Ottaen huomioon, että rescEU:n valmiuksien käyttöönotto avustusoperaatioissa unionin mekanismin puitteissa tuo merkittävää unionin lisäarvoa varmistamalla hätätilanteissa olevien ihmisten tehokkaan ja nopean avustamisen, olisi asetettava lisää näkyvyyttä koskevia velvoitteita tietojen antamiseksi unionin kansalaisille ja tiedotusvälineille ja unionin roolin nostamiseksi esiin. Komission olisi annettava kansallisille viranomaisille kunkin avustustoimen osalta viestintäohjeet sen varmistamiseksi, että unionin rooli tuodaan asianmukaisesti esiin.
Tarkistus 25
Ehdotus päätökseksi
Johdanto-osan 17 kappale
(17)  Jotta voidaan lisätä joustavuutta ja saavuttaa optimaalinen talousarvion toteuttaminen, välillinen hallinnointi olisi sisällytettävä talousarvion toteuttamismenetelmäksi.
(17)  Jotta voidaan lisätä joustavuutta ja toteuttaa talousarvio optimaalisesti, tässä päätöksessä olisi säädettävä välillisestä hallinnoinnista talousarvion toteuttamismenetelmänä, kun se on perusteltua kyseisen toimen luonteen ja sisällön vuoksi.
Tarkistus 26
Ehdotus päätökseksi
Johdanto-osan 17 a kappale (uusi)
(17 a)   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/10461 a, jäljempänä ’varainhoitoasetus’, 62 artiklan 1 kohdan c alakohdassa sekä tämän päätöksen 25 artiklan 2 kohdassa lueteltujen yhteisöjen olisi täytettävä varainhoitoasetuksen 155 artiklan mukaisesti vuotuiset raportointivelvoitteensa. Näitä yhteisöjä koskevat raportointivaatimukset vahvistetaan varainhoitoasetuksen 130 artiklan 3 kohdassa tarkoitetussa tarkastussopimuksessa.
____________________
1 a Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1).
Tarkistus 27
Ehdotus päätökseksi
Johdanto-osan 18 kappale
(18)  Jotta voidaan edistää ennustettavuutta ja pitkän aikavälin vaikuttavuutta pantaessa täytäntöön päätöstä N:o 1313/2013/EU, komission olisi hyväksyttävä vuotuisia tai monivuotisia työohjelmia, joissa esitetään suunnitellut määrärahat. Tämän tarkoituksena on auttaa unionia lisäämään joustavuutta talousarvion toteuttamisessa ja näin tehostaa ennaltaehkäisy- ja varautumistoimia.
Poistetaan.
Tarkistus 28
Ehdotus päätökseksi
Johdanto-osan 18 a kappale (uusi)
(18 a)   Delegoiduilla säädöksillä olisi määriteltävä unionin johtavien virastojen vahvempi toimivalta hallinnoida rescEU:n valmiuksia, johtaa hankintaprosessia ja antaa suosituksia maantieteellisesti hajautettuihin logistisiin keskuksiin sijoitettavista määristä ja tuotteista.
Tarkistus 29
Ehdotus päätökseksi
Johdanto-osan 18 b kappale (uusi)
(18 b)  Lääketieteellisiin hätätilanteisiin reagoimiseen tarkoitettujen unionin strategisten valmiusreservien ja -varastojen perustamisen, hallinnoinnin ja jakelun EU4Health-ohjelman puitteissa olisi täydennettävä rescEU:n reservejä.
Tarkistus 30
Ehdotus päätökseksi
Johdanto-osan 22 a kappale (uusi)
(22 a)   Unionin mekanismin olisi myös mahdollistettava jäsenvaltioiden vapaaehtoiset lisärahoitusosuudet.
Tarkistus 31
Ehdotus päätökseksi
Johdanto-osan 23 kappale
(23)  Vaikka ennaltaehkäisy- ja varautumistoimenpiteet ovat olennaisia, koska niillä lisätään unionin kykyä selviytyä luonnonkatastrofeista ja ihmisen aiheuttamista katastrofeista, katastrofien esiintymistä, ajankohtaa ja suuruutta ei voida ennustaa. Kuten covid-19-kriisi on osoittanut, se, kuinka paljon määrärahoja tarvitaan asianmukaisten vastatoimien varmistamiseksi, voi vaihdella huomattavasti vuodesta toiseen, ja tarvittaessa määrärahojen olisi oltava heti käytettävissä. Ennakoitavuuden periaatteen sovittaminen yhteen sen kanssa, että uusiin tarpeisiin on reagoitava nopeasti, edellyttää ohjelmien rahoituksen täytäntöönpanon mukauttamista. Näin ollen on aiheellista sallia käyttämättä jääneiden määrärahojen siirtäminen varainhoitovuodelta toiselle, rajoittaen siirrot seuraavaan vuoteen ja yksinomaan avustustoimiin, sen lisäksi, mitä varainhoitoasetuksen 12 artiklan 4 kohdassa säädetään.
(23)  Vaikka ennaltaehkäisy- ja varautumistoimenpiteet ovat olennaisia, koska niillä lisätään unionin kykyä selviytyä luonnonkatastrofeista ja ihmisen aiheuttamista katastrofeista, katastrofien esiintymistä, ajankohtaa ja suuruutta ei voida ennustaa. Kuten covid-19-kriisi on osoittanut, se, kuinka paljon määrärahoja tarvitaan asianmukaisten vastatoimien varmistamiseksi, voi vaihdella huomattavasti vuodesta toiseen, ja tarvittaessa määrärahojen olisi oltava heti käytettävissä. Ennakoitavuuden periaatteen sovittaminen yhteen sen kanssa, että uusiin tarpeisiin on reagoitava nopeasti, edellyttää ohjelmien rahoituksen täytäntöönpanon mukauttamista. Näin ollen on aiheellista sallia käyttämättä jääneiden määrärahojen siirtäminen varainhoitovuodelta toiselle, rajoittaen siirrot seuraavaan vuoteen ja ennaltaehkäisy-, varautumis- ja avustustoimiin, sen lisäksi, mitä varainhoitoasetuksen 12 artiklan 4 kohdassa säädetään.
Tarkistus 32
Ehdotus päätökseksi
Johdanto-osan 25 kappale
(25)  Päätöksen N:o 1313/2013/EU liite I ei ole riittävän joustava, jotta unioni voisi asianmukaisesti mukauttaa ennaltaehkäisyn, varautumisen ja avustustoimien rahoitusta, ja näin ollen se on kumottava. Katastrofiriskien hallinnan eri vaiheisiin kohdennettava rahoitus on määritettävä etukäteen. Tämä joustavuuden puute estää unionia mukautumasta katastrofien ennakoimattomuuteen.
Poistetaan.
Tarkistus 33
Ehdotus päätökseksi
Johdanto-osan 25 a kappale (uusi)
(25 a)  Covid-19-pandemian aikana unionin mekanismin puitteissa toteutettavien toimien rahoittamiseksi on myönnetty lisämäärärahoja, jotta rescEU:lla olisi toimivat valmiudet ja jotta unionin mekanismi voisi vastata tehokkaasti unionin kansalaisten tarpeisiin. On tärkeää huolehtia tarvittavasta joustavuudesta, jonka turvin unioni pystyy reagoimaan tehokkaasti katastrofien ennakoimattomuuteen, samalla kun säilytetään tietty ennustettavuus tässä päätöksessä asetettujen tavoitteiden toteuttamisessa. On tärkeää saavuttaa tarvittava tasapaino näiden tavoitteiden täyttämisessä. Jotta liitteessä I esitetyt prosenttiosuudet voidaan saattaa ajan tasalle uudistetun unionin mekanismin painopisteiden mukaisesti, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti.
Tarkistus 34
Ehdotus päätökseksi
1 artikla – 1 kohta – -1 alakohta (uusi)
Päätös N:o 1313/2013/EU
1 artikla – 2 kohta
(-1)   Korvataan 1 artiklan 2 kohta seuraavasti:
2.  Unionin mekanismin avulla varmistettava suojelu kattaa ensisijaisesti ihmisten mutta myös ympäristön ja omaisuuden, kulttuuriperintö mukaan lukien, suojelun sekä unionin alueella että sen ulkopuolella tapahtuvien kaikenlaisten luonnon ja ihmisen aiheuttamien katastrofien yhteydessä, mukaan lukien terroritekojen seuraukset, teknologian ja säteilyonnettomuuksien aiheuttamat katastrofit sekä ympäristökatastrofit, meren pilaantuminen ja akuutit terveyttä uhkaavat hätätilanteet. Terroritekojen ja säteilyonnettomuuksien aiheuttamien katastrofien seurausten osalta unionin mekanismi voi kattaa ainoastaan valmius- ja avustustoimet.
2. Unionin mekanismin avulla varmistettava suojelu kattaa ensisijaisesti ihmisten mutta myös ympäristön ja omaisuuden, kulttuuriperintö mukaan lukien, suojelun sekä unionin alueella että sen ulkopuolella tapahtuvien kaikenlaisten luonnon ja ihmisen aiheuttamien katastrofien yhteydessä, mukaan lukien terroritekojen seuraukset, teknologian ja säteilyonnettomuuksien aiheuttamat katastrofit sekä ympäristökatastrofit, meren pilaantuminen, hydrogeologinen epävakaus ja akuutit terveyttä uhkaavat hätätilanteet. Terroritekojen ja säteilyonnettomuuksien aiheuttamien katastrofien seurausten osalta unionin mekanismi voi kattaa ainoastaan valmius- ja avustustoimet.
Tarkistus 35
Ehdotus päätökseksi
1 artikla – 1 kohta – -1 a alakohta (uusi)
Päätös N:o 1313/2013/EU
1 artikla – 3 kohta
(-1 a)   Korvataan 1 artiklan 3 kohta seuraavasti:
3.  Unionin mekanismilla edistetään jäsenvaltioiden välistä solidaarisuutta käytännön yhteistyöllä ja koordinoinnilla ilman, että tällä on vaikutusta jäsenvaltioiden ensisijaiseen velvollisuuteen suojella katastrofeilta oman alueensa ihmisiä, ympäristöä ja omaisuutta, kulttuuriperintö mukaan lukien, ja tarjota jäsenvaltioiden katastrofihallintajärjestelmille riittävät resurssit, jotta ne voivat selviytyä asianmukaisesti ja johdonmukaisella tavalla luonteeltaan ja laajuudeltaan sellaisista katastrofeista, joita voidaan kohtuudella ennakoida tapahtuvaksi ja joihin voidaan varautua.
3. Unionin mekanismilla edistetään jäsenvaltioiden välistä solidaarisuutta käytännön yhteistyöllä ja koordinoinnilla ilman, että tällä on vaikutusta jäsenvaltioiden ensisijaiseen velvollisuuteen suojella katastrofeilta oman alueensa ihmisiä, ympäristöä, maata ja omaisuutta, kulttuuriperintö mukaan lukien, ja tarjota jäsenvaltioiden katastrofihallintajärjestelmille riittävät resurssit, jotta ne voivat ehkäistä luonteeltaan ja laajuudeltaan sellaisia katastrofeja, joita voidaan kohtuudella ennakoida tapahtuvaksi ja joihin voidaan varautua, sekä selviytyä niistä asianmukaisesti ja johdonmukaisella tavalla.
Tarkistus 36
Ehdotus päätökseksi
1 artikla – 1 kohta – -1 b alakohta (uusi)
Päätös N:o 1313/2013/EU
3 artikla – 1 kohta – c alakohta
(-1 b)   Korvataan 3 artiklan 1 kohdan c alakohta seuraavasti:
c)  helpottaa nopeita ja tehokaita avustustoimia katastrofitapauksessa tai katastrofin välittömästi uhatessa, myös toteuttamalla toimenpiteitä kyseisten katastrofien välittömien seurausten lievittämiseksi;
c) helpottaa nopeita ja tehokaita avustustoimia katastrofitapauksessa tai katastrofin välittömästi uhatessa, myös poistamalla mahdolliset byrokraattiset esteet;
Tarkistus 37
Ehdotus päätökseksi
1 artikla – 1 kohta – 1 a alakohta (uusi)
Päätös N:o 1313/2013/EU
4 artikla – 1 kohta – 4 a alakohta (uusi)
(1 a)  Lisätään 4 artiklaan alakohta seuraavasti:
”4 a. ’unionin katastrofivalmiutta ja -palautuvuutta koskevilla tavoitteilla’ tarkoitetaan tavoitteita, jotka määritetään ennaltaehkäisy- ja varautumistoimien tukemiseksi ja joiden tarkoituksena on parantaa unionin ja sen jäsenvaltioiden valmiuksia kestää sellaisen katastrofin vaikutukset, joka aiheuttaa tai voi aiheuttaa ylikansallisia vaikutuksia, tarjota yhteinen lähtökohta yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen ylläpitämiseksi tällaisen katastrofin vaikutuksista huolimatta ja varmistaa, että sisämarkkinat toimivat asianmukaisesti tällaisessa tilanteessa;”
Tarkistus 38
Ehdotus päätökseksi
1 artikla – 1 kohta – 1 b alakohta (uusi)
Päätös N:o 1313/2013/EU
5 artiklan 1 kohdan c alakohta
(1 b)  Korvataan 5 artiklan 1 kohdan c alakohta seuraavasti:
c)  laatii ja saattaa säännöllisesti ajan tasalle eri alat kattavan yleiskatsauksen ja kartan niistä luonnon ja ihmisen aiheuttamista katastrofiriskeistä, joita unioni voi kohdata, noudattamalla johdonmukaista lähestymistapaa politiikan eri aloilla, joiden puitteissa voidaan käsitellä katastrofien ennaltaehkäisyä tai jotka voivat vaikuttaa siihen, ja ottamalla asianmukaisesti huomioon ilmastonmuutoksen todennäköiset vaikutukset;
c) laatii ja saattaa säännöllisesti ajan tasalle eri alat kattavan yleiskatsauksen ja kartan niistä luonnon ja ihmisen aiheuttamista katastrofiriskeistä, joita unioni voi kohdata, mukaan lukien katastrofit, jotka aiheuttavat tai voivat aiheuttaa ylikansallisia vaikutuksia, noudattamalla johdonmukaista lähestymistapaa politiikan eri aloilla, joiden puitteissa voidaan käsitellä katastrofien ennaltaehkäisyä tai jotka voivat vaikuttaa siihen, ja ottamalla asianmukaisesti huomioon ilmastonmuutoksen todennäköiset vaikutukset;
Tarkistus 39
Ehdotus päätökseksi
1 artikla – 1 kohta – 1 c alakohta (uusi)
Päätös N:o 1313/2013/EU
5 artikla – 1 kohta – h alakohta
(1 c)   Korvataan 5 artiklan 1 kohdan h alakohta seuraavasti:
h)  edistää niiden unionin eri rahastojen käyttöä, joilla voidaan tukea kestävää kriisien ennaltaehkäisyä ja rohkaisee jäsenvaltioita ja alueita hyödyntämään näitä rahoitusmahdollisuuksia;
h) edistää niiden unionin rahastojen käyttöä, joilla voidaan tukea kestävää kriisien ennaltaehkäisyä, myös hydrogeologisen epävakauden aiheuttamien katastrofien ennaltaehkäisyä, ja rohkaisee jäsenvaltioita ja alueita hyödyntämään näitä rahoitusmahdollisuuksia;
Tarkistus 40
Ehdotus päätökseksi
1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – -a alakohta (uusi)
Päätös N:o 1313/2013/EU
6 artikla – 1 kohta – c alakohta
-a)  Korvataan 1 kohdan c alakohta seuraavasti:
c)  kehitettävä ja parannettava edelleen katastrofeihin liittyvää riskinhallintasuunnitteluaan kansallisella tai asianmukaisella paikallisella tasolla;
c) kehitettävä ja parannettava edelleen katastrofeihin liittyvää riskinhallintasuunnitteluaan kansallisella tai asianmukaisella paikallisella tasolla, myös rajatylittävän yhteistyön osalta, ottaen huomioon 6 artiklan 5 kohdassa tarkoitetut unionin katastrofivalmiutta ja -palautuvuutta koskevat tavoitteet sekä riskit, jotka liittyvät katastrofeihin, jotka aiheuttavat tai voivat aiheuttaa ylikansallisia vaikutuksia;
Tarkistus 41
Ehdotus päätökseksi
1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – a a alakohta (uusi)
Päätös N:o 1313/2013/EU
6 artikla – 1 kohta – d alakohta
-a a)  Korvataan 1 kohdan d alakohta seuraavasti:
d)  toimitettava komissiolle yhteenveto a ja b alakohdassa tarkoitettujen arviointien asiaankuuluvista seikoista merkittävimpien riskien osalta. Jäsenvaltioiden on laadittava kuvaus ensisijaisista ennaltaehkäisy- ja varautumistoimenpiteistä sellaisten merkittävimpien riskien osalta, joilla on rajatylittäviä vaikutuksia, ja – jos se katsotaan tarpeelliseksi – sellaisten riskien osalta, joiden todennäköisyys on pieni mutta vaikutukset huomattavia. Yhteenveto on toimitettava komissiolle viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2020 ja sen jälkeen joka kolmas vuosi sekä aina, kun on tapahtunut merkittäviä muutoksia;
d) toimitettava komissiolle yhteenveto a ja b alakohdassa tarkoitettujen arviointien asiaankuuluvista seikoista merkittävimpien riskien osalta. Jäsenvaltioiden on laadittava kuvaus ensisijaisista ennaltaehkäisy- ja varautumistoimenpiteistä sellaisten merkittävimpien riskien osalta, joilla on rajatylittäviä vaikutuksia tai jotka liittyvät katastrofeihin, jotka aiheuttavat tai voivat aiheuttaa ylikansallisia vaikutuksia, ja – jos se katsotaan tarpeelliseksi – sellaisten riskien osalta, joiden todennäköisyys on pieni mutta vaikutukset huomattavia. Yhteenveto on toimitettava komissiolle viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2020 ja sen jälkeen joka kolmas vuosi sekä aina, kun on tapahtunut merkittäviä muutoksia;
Tarkistus 42
Ehdotus päätökseksi
1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – b alakohta
Päätös N:o 1313/2013/EU
6 artikla – 1 kohta – f alakohta
f)  parannettava katastrofeista johtuvia vahinkoja koskevien tietojen keruuta kansallisella tai asianmukaisella alueellisella tasolla, jotta voidaan varmistaa 10 artiklan 1 kohdan mukainen näyttöön perustuva skenaarioiden laatiminen.”
f)  parannettava katastrofeista johtuvia vahinkoja koskevien tietojen keruuta kansallisella tai asianmukaisella alueellisella tasolla, jotta voidaan varmistaa 10 artiklan 1 kohdan mukainen näyttöön perustuva skenaarioiden laatiminen, varsinkin kun pyritään tunnistamaan puutteita rajatylittävissä katastrofivalmiuksissa.”
Tarkistus 43
Ehdotus päätökseksi
1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – c alakohta
Päätös N:o 1313/2013/EU
6 artikla – 5 kohta
5.  Komissio määrittää unionin katastrofivalmiutta ja -palautuvuutta koskevat tavoitteet ennaltaehkäisy- ja varautumistoimien tukemiseksi. Katastrofivalmiutta ja -palautuvuutta koskevilla tavoitteilla on varmistettava yhteinen lähtökohta yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen ylläpitämiseksi ja sisämarkkinoiden toiminnan varmistamiseksi vaikutuksiltaan huomattavan katastrofin ketjureaktiovaikutusten varalta. Tavoitteiden on perustuttava tulevaisuuteen suuntautuviin skenaarioihin, joissa otetaan huomioon muun muassa ilmastonmuutoksen vaikutukset katastrofiriskiin, tiedot aiemmista tapahtumista ja monialainen vaikutusanalyysi kiinnittäen erityistä huomiota haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisiin.
5.  Komissio antaa viimeistään ... päivänä ...kuuta ... [18 kuukautta tämän muutospäätöksen voimaantulopäivästä] 30 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä päätöstä vahvistamalla unionin katastrofivalmiutta ja -palautuvuutta koskevat tavoitteet ennaltaehkäisy- ja varautumistoimien tukemiseksi. Katastrofivalmiutta ja -palautuvuutta koskevilla tavoitteilla on varmistettava yhteinen lähtökohta yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen ylläpitämiseksi ja sisämarkkinoiden toiminnan varmistamiseksi vaikutuksiltaan huomattavan katastrofin ketjureaktiovaikutusten varalta. Näiden tavoitteiden on perustuttava tulevaisuuteen suuntautuviin skenaarioihin, joissa otetaan huomioon muun muassa ilmastonmuutoksen ja biologisen monimuotoisuuden häviämisen vaikutukset katastrofiriskiin, tiedot aiemmista tapahtumista sekä monialainen vaikutusanalyysi ja asianomaisille alueille aiheutuvien pitkän aikavälin sosiaalisten vaikutusten analyysi kiinnittäen erityistä huomiota haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisiin. Laatiessaan katastrofivalmiutta ja -palautuvuutta koskevia tavoitteita komissio keskittyy erityisesti jäsenvaltioiden alueita koetteleviin toistuviin katastrofeihin ja ehdottaa kansallisille viranomaisille konkreettisia toimenpiteitä, mukaan lukien unionin rahoituksella toteutettavat toimenpiteet, joilla vahvistetaan kykyä selviytyä kriiseistä.”
Siirretään komissiolle valta antaa tarvittaessa delegoituja säädöksiä 30 artiklan mukaisesti unionin katastrofivalmiutta ja -palautuvuutta koskevien tavoitteiden määrittämiseksi;”
Tarkistus 44
Ehdotus päätökseksi
1 artikla – 1 kohta – 3 alakohta
Päätös N:o 1313/2013/EU
7 artikla – 1 kohta - 2 alakohta
Hätäavun koordinointikeskuksen tehtävänä on erityisesti koordinoida, seurata ja tukea reaaliaikaisesti hätätilanteissa toteutettavaa avustustoimintaa unionin tasolla. Hätäavun koordinointikeskus tekee tiivistä yhteistyötä kansallisten kriisijärjestelmien, pelastuspalveluviranomaisten sekä asiaankuuluvien unionin elinten kanssa.
Hätäavun koordinointikeskuksen tehtävänä on erityisesti koordinoida, seurata ja tukea reaaliaikaisesti hätätilanteissa toteutettavaa avustustoimintaa unionin tasolla. Hätäavun koordinointikeskus tekee tiivistä yhteistyötä kansallisten kriisijärjestelmien, pelastuspalveluviranomaisten, yhteisötason vapaaehtoisryhmien sekä asiaankuuluvien unionin elinten kanssa.
Tarkistus 45
Ehdotus päätökseksi
1 artikla – 1 kohta – 4 alakohta – a alakohta
Päätös N:o 1313/2013/EU
8 artikla – c alakohta – 1 luetelmakohta
–  kehittääkseen unionin etua palvelevia rajatylittäviä havainto- ja ennakkovaroitusjärjestelmiä,
–  kehittääkseen unionin etua palvelevia rajatylittäviä havainto- ja ennakkovaroitusjärjestelmiä, jotta voidaan lieventää katastrofien tai pandemioiden välittömiä vaikutuksia ihmisten elämään,
Tarkistus 46
Ehdotus päätökseksi
1 artikla – 1 kohta – 4 alakohta – a alakohta
Päätös N:o 1313/2013/EU
8 artikla – c alakohta – 3 a luetelmakohta (uusi)
–  tarjotakseen teknistä koulutusapua paikallisyhteisöille, jotta voidaan parantaa niiden valmiuksia reagoida kriisiin ensin ilman ulkopuolista apua,
Tarkistus 47
Ehdotus päätökseksi
1 artikla – 1 kohta – 5 a alakohta (uusi)
Päätös N:o 1313/2013/EU
9 artikla – 10 a kohta (uusi)
(5 a)   Lisätään 9 artiklaan kohta seuraavasti:
”10 a. Jäsenvaltioiden on toteutettava asianmukaisia toimia sen varmistamiseksi, että pelastustyöntekijät ovat asianmukaisesti varustettuja ja valmiita reagoimaan mihin tahansa 1 artiklassa tarkoitettuun katastrofiin.”
Tarkistus 48
Ehdotus päätökseksi
1 artikla – 1 kohta – 6 alakohta
Päätös N:o 1313/2013/EU
10 artikla – 1 kohta
1.  Komissio ja jäsenvaltiot työskentelevät yhdessä parantaakseen monialaista suunnittelua, joka koskee selviytymistä luonnon ja ihmisen aiheuttamista katastrofeista, joilla todennäköisesti on ylikansallisia vaikutuksia, ilmastonmuutoksen kielteiset vaikutukset mukaan lukien. Katastrofien ennaltaehkäisyä ja katastrofiapua koskevaan suunnitteluun on sisällyttävä sellaisten katastrofivalmiutta koskevien skenaarioiden laatiminen unionin tasolla, jotka perustuvat 6 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisiin riskinarviointeihin sekä 5 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaiseen yleiskatsaukseen riskeistä, 6 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaiseen katastrofeihin liittyvään riskinhallintasuunnitteluun, 6 artiklan 1 kohdan f alakohdan mukaiseen katastrofeista johtuvia vahinkoja koskevien tietojen keruuseen sekä voimavarojen kartoitukseen ja avustusvalmiuksien käyttöönottoa koskevien suunnitelmien laatimiseen, ottaen huomioon 6 artiklan 5 kohdassa tarkoitetut unionin katastrofivalmiutta ja -palautuvuutta koskevat tavoitteet.
1.  Komissio ja jäsenvaltiot työskentelevät yhdessä parantaakseen monialaista suunnittelua, joka koskee selviytymistä luonnon ja ihmisen aiheuttamista katastrofeista, joilla todennäköisesti on ylikansallisia vaikutuksia, ilmastonmuutoksen kielteiset vaikutukset ja yleistyvät rajatylittävät maastopalot mukaan lukien. Katastrofien ennaltaehkäisyä ja katastrofiapua koskevaan suunnitteluun on sisällyttävä sellaisten katastrofivalmiutta koskevien skenaarioiden laatiminen unionin tasolla, jotka perustuvat 6 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisiin riskinarviointeihin sekä 5 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaiseen yleiskatsaukseen riskeistä, 6 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaiseen katastrofeihin liittyvään riskinhallintasuunnitteluun, 6 artiklan 1 kohdan f alakohdan mukaiseen katastrofeista johtuvia vahinkoja koskevien tietojen keruuseen sekä voimavarojen kartoitukseen ja avustusvalmiuksien käyttöönottoa koskevien suunnitelmien laatimiseen, ottaen huomioon 6 artiklan 5 kohdassa tarkoitetut unionin katastrofivalmiutta ja -palautuvuutta koskevat tavoitteet.
Tarkistus 49
Ehdotus päätökseksi
1 artikla – 1 kohta – 6 alakohta
Päätös N:o 1313/2013/EU
10 artikla – 2 kohta
2.  Komissio ja jäsenvaltiot määrittävät pelastuspalvelun antaman avun sekä unionin ja jäsenvaltioiden antaman humanitaarisen avun rahoituksen yhteisvaikutuksen unionin ulkopuolella toteutettavien, humanitaaristen kriisien avustusoperaatioiden katastrofivalmiutta ja -palautuvuutta koskevassa suunnittelussa sekä edistävät sitä.”
2.  Komissio ja jäsenvaltiot määrittävät pelastuspalvelun antaman avun sekä unionin ja jäsenvaltioiden antaman humanitaarisen avun rahoituksen yhteisvaikutuksen unionin ulkopuolella toteutettavien, humanitaaristen kriisien avustusoperaatioiden katastrofivalmiutta ja -palautuvuutta koskevassa suunnittelussa sekä edistävät sitä, ja kuulevat tässä yhteydessä humanitaarisia toimijoita, paikalliset toimijat mukaan lukien, sekä paikallisia viranomaisia aina kun se on mahdollista.”
Tarkistus 50
Ehdotus päätökseksi
1 artikla – 1 kohta – 7 alakohta
Päätös N:o 1313/2013/EU
11 artikla – 2 kohta
2.  Komissio määrittelee 33 artiklan 2 kohdan mukaista tarkastelumenettelyä noudattaen hyväksytyillä täytäntöönpanosäädöksillä Euroopan pelastuspalvelureserviin tarvittavien keskeisten avustusvalmiuksien lajit ja määrän, jäljempänä ’valmiustavoitteet’, ottaen huomioon tunnistetut riskit, 6 artiklan 5 kohdan mukaiset katastrofivalmiutta ja -palautuvuutta koskevat tavoitteet, 10 artiklan 1 kohdan mukaisen skenaarioiden laatimisen sekä yleiset valmiudet ja puutteet.
2.  Komissio määrittelee täytäntöönpanosäädöksillä Euroopan pelastuspalvelureserviin tarvittavien keskeisten avustusvalmiuksien lajit ja määrän, jäljempänä ’valmiustavoitteet’, ottaen huomioon tunnistetut riskit, yleiset valmiudet, puutteet ja kaikki määritetyt 6 artiklan 5 kohdan mukaiset unionin katastrofivalmiutta ja -palautuvuutta koskevat tavoitteet sekä kaikki 10 artiklan 1 kohdan mukaisesti laaditut skenaariot. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 33 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
Tarkistus 51
Ehdotus päätökseksi
1 artikla – 1 kohta – 8 alakohta – a alakohta
Päätös N:o 1313/2013/EU
12 artikla – 2 kohta
2.  Komissio määrittelee 33 artiklan 2 kohdan mukaista tarkastelumenettelyä noudattaen hyväksytyillä täytäntöönpanosäädöksillä ne valmiudet, joista rescEU:n on muodostuttava, ottaen huomioon 6 artiklan 5 kohdan mukaiset katastrofivalmiutta ja -palautuvuutta koskevat tavoitteet, 10 artiklan 1 kohdan mukaisen skenaarioiden laatimisen sekä tunnistetut ja uudet riskit ja yleiset valmiudet ja puutteet unionin tasolla, erityisesti metsäpalojen lentosammutuksen, kemiallisten, biologisten, säteily- ja ydinonnettomuuksien sekä lääkinnällisten hätätapausten yhteydessä.
2.  Komissio perustaa logistisiin keskuksiin lääketieteellisten vastatoimien ja lääkinnällisten laitteiden eurooppalaisia reservejä, joihin sisältyy epätodennäköisiin mutta seurauksiltaan vakaviin tapahtumiin tarkoitettuja lääketieteellisiä vastatoimia. Komissio määrittelee täytäntöönpanosäädöksillä ne valmiudet, joista rescEU:n on muodostuttava, ottaen huomioon muun muassa kaikki määritetyt 6 artiklan 5 kohdan mukaiset unionin katastrofivalmiutta ja -palautuvuutta koskevat tavoitteet ja kaikki 10 artiklan 1 kohdan mukaisesti laaditut skenaariot sekä tunnistetut ja uudet riskit ja yleiset valmiudet ja puutteet unionin tasolla, erityisesti metsäpalojen lentosammutuksen, maanjäristyksiin ja tulviin liittyvien pelastustoimien, kemiallisten, biologisten, säteily- ja ydinonnettomuuksien sekä lääkinnällisten hätätapausten yhteydessä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 33 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Komissio päivittää säännöllisesti rescEU:n valmiuksien lukumäärää ja luokitusta koskevat tiedot ja asettaa ne suoraan muiden unionin toimielinten saataville.
Tarkistus 52
Ehdotus päätökseksi
1 artikla – 1 kohta – 8 alakohta – a alakohta
Päätös N:o 1313/2013/EU
12 artikla – 2 kohta – 1 a alakohta (uusi)
Lääketieteellisiin hätätilanteisiin reagoimiseen tarkoitettujen valmiuksien, kuten strategisen varmuusvaraston, hätälääkintäryhmien ja muiden asiaankuuluvien valmiuksien, osalta komissio varmistaa tehokkaan koordinoinnin ja synergian muiden unionin ohjelmien ja rahastojen, erityisesti EU4Health-ohjelman1 a, sekä asiaankuuluvien unionin tason ja kansainvälisten toimijoiden kanssa.
_______________________
1 a Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi EU:n terveysalan toimintaohjelman perustamisesta kaudeksi 2021–2027 ja asetuksen (EU) No 282/2014 kumoamisesta (”EU4Health-ohjelma”) (COM(2020)0405).
Tarkistus 53
Ehdotus päätökseksi
1 artikla – 1 kohta – 8 alakohta – a alakohta
Päätös N:o 1313/2013/EU
12 artikla – 3 kohta – 1 alakohta
Komissio tai jäsenvaltiot hankkivat, vuokraavat tai liisaavat rescEU:n valmiuksia ja/tai muulla tavalla hankkivat niitä sopimuksella. Komissio voi ostaa, vuokrata tai liisata rescEU:n valmiuksia ja/tai muulla tavoin hankkia niitä sopimuksella, jotta voidaan varastoida ja jakaa tarvikkeita tai tarjota palveluja jäsenvaltioille, soveltaen hankintamenettelyjä unionin varainhoitoa koskevien sääntöjen mukaisesti. Kun jäsenvaltiot hankkivat, vuokraavat tai liisaavat rescEU:n valmiuksia tai muulla tavoin hankkivat niitä sopimuksella, komissio voi myöntää jäsenvaltioille suoria avustuksia ilman ehdotuspyyntöjä.
Komissio tai jäsenvaltiot hankkivat, vuokraavat tai liisaavat rescEU:n valmiuksia ja/tai muulla tavalla hankkivat niitä sopimuksella. Komissio voi ostaa, vuokrata tai liisata rescEU:n valmiuksia ja/tai muulla tavoin hankkia niitä sopimuksella, jotta voidaan varastoida ja jakaa laadukkaita tarvikkeita tai tarjota palveluja jäsenvaltioille, soveltaen hankintamenettelyjä unionin varainhoitoa koskevien sääntöjen mukaisesti. Jos komissio hankkii rescEU:n valmiuksia, se säilyttää omistusoikeuden näihin valmiuksiin silloinkin, kun niitä jaetaan jäsenvaltioille. Jos komissio vuokraa tai liisaa rescEU:n valmiuksia tai hankkii niitä muulla tavoin sopimuksella, komissio säilyttää täyden määräysvallan näiden valmiuksien suhteen. Jos komissio hankkii valmiuksia, joita ei voi käyttää uudelleen, se voi siirtää tällaisten valmiuksien omistusoikeuden sitä pyytävälle jäsenvaltiolle. Kun jäsenvaltiot hankkivat, vuokraavat tai liisaavat rescEU:n valmiuksia tai muulla tavoin hankkivat niitä sopimuksella, komissio voi myöntää jäsenvaltioille suoria avustuksia ilman ehdotuspyyntöjä.
Tarkistus 54
Ehdotus päätökseksi
1 artikla – 1 kohta – 8 alakohta – a alakohta
Päätös N:o 1313/2013/EU
12 artikla – 3 kohta – 3 alakohta
rescEU:n valmiudet ovat niiden jäsenvaltioiden hallussa, jotka hankkivat, vuokraavat tai liisaavat tai muulla tavalla hankkivat sopimuksella kyseisiä valmiuksia. Unionin selviytymiskykyä voidaan parantaa siten, että rescEU:n valmiudet, jotka komissio hankkii, vuokraa tai liisaa tai muulla tavalla hankkii sopimuksella, sijoitetaan strategisesti etukäteen unionin sisällä. Yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa rescEU:n valmiuksia, joita komissio hankkii, vuokraa tai liisaa tai muulla tavalla hankkii sopimuksella, voitaisiin sijoittaa myös kolmansiin maihin asiaankuuluvien kansainvälisten järjestöjen hallinnoimien luotettavien verkostojen kautta.
rescEU:n valmiudet ovat niiden jäsenvaltioiden hallussa, jotka hankkivat, vuokraavat tai liisaavat tai muulla tavalla hankkivat sopimuksella kyseisiä valmiuksia. Unionin selviytymiskykyä voidaan parantaa siten, että rescEU:n valmiudet, jotka komissio hankkii, vuokraa tai liisaa tai muulla tavalla hankkii sopimuksella, sijoitetaan strategisesti etukäteen unionin sisällä.”
Tarkistus 55
Ehdotus päätökseksi
1 artikla – 1 kohta – 8 alakohta – a a alakohta (uusi)
Päätös N:o 1313/2013/EU
12 artikla – 5 kohta
a a)   Korvataan 5 kohta seuraavasti:
5.  Jäsenvaltion, joka omistaa, vuokraa tai liisaa rescEU:n valmiuksia, on varmistettava näiden valmiuksien rekisteröinti yhteiseen hätäviestintä- ja tietojärjestelmään (CECIS) ja se, että nämä valmiudet ovat käytettävissä ja otettavissa käyttöön unionin mekanismin operaatioita varten.
5. Komission tai jäsenvaltion, joka omistaa, vuokraa, liisaa tai muulla tavalla hankkii sopimuksella rescEU:n valmiuksia, on varmistettava näiden valmiuksien rekisteröinti yhteiseen hätäviestintä- ja tietojärjestelmään (CECIS) ja se, että nämä valmiudet ovat käytettävissä ja otettavissa käyttöön unionin mekanismin operaatioita varten.
rescEU:n valmiuksia voidaan käyttää 23 artiklan 4 a kohdassa tarkoitettuihin kansallisiin tarkoituksiin ainoastaan silloin, kun niitä ei käytetä tai tarvita unionin mekanismin avustusoperaatioihin.
rescEU:n valmiuksia voidaan käyttää 23 artiklan 4 a kohdassa tarkoitettuihin kansallisiin tarkoituksiin ainoastaan silloin, kun niitä ei käytetä tai tarvita unionin mekanismin avustusoperaatioihin.
rescEU:n valmiuksia on käytettävä 32 artiklan 1 kohdan g alakohdan mukaisesti annettujen täytäntöönpanosäädösten sekä komission ja tällaiset avustusvalmiudet omistavan, vuokraavan tai liisaavan jäsenvaltion välisten operatiivisten sopimusten mukaisesti; sopimuksissa määritetään rescEU:n valmiuksien käyttöönoton ehdot ja edellytykset, osallistuva henkilöstö mukaan lukien.
rescEU:n valmiuksia on käytettävä 32 artiklan 1 kohdan g alakohdan mukaisesti annettujen täytäntöönpanosäädösten sekä komission ja tällaiset avustusvalmiudet omistavan, vuokraavan tai liisaavan jäsenvaltion välisten operatiivisten sopimusten mukaisesti; sopimuksissa määritetään rescEU:n valmiuksien käyttöönoton ehdot ja edellytykset, osallistuva henkilöstö mukaan lukien.
Operatiivisissa sopimuksissa määritetyillä ehdoilla ja edellytyksillä on myös varmistettava, että rescEU:n valmiuksia käytetään tämän päätöksen mukaisesti ja erityisesti noudattaen tämän artiklan 6 kohdassa vahvistettua vaatimusta rescEU:n valmiuksien käytettävissä olosta sekä 1 artiklassa vahvistettuja yleistavoitteita. Ehdoissa ja edellytyksissä määritetään myös toimenpiteet, jotka otetaan käyttöön siinä tapauksessa, että sääntöjä ei noudateta, jotta unionin rahoituksen asianmukainen käyttö voidaan turvata.”
Tarkistus 56
Ehdotus päätökseksi
1 artikla – 1 kohta – 8 alakohta – b alakohta
Päätös N:o 1313/2013/EU
12 artikla – 10 kohta – 1 alakohta
”rescEU:n valmiuksia voidaan ottaa käyttöön tämän artiklan 6–9 kohdan mukaisesti.”
”rescEU:n valmiuksia voidaan ottaa käyttöön tämän artiklan 6–9 kohdan mukaisesti. Komissio vahvistaa erityissäännöksiä, joilla taataan vastuuvelvollisuus ja rescEU:n valmiuksien asianmukainen käyttö kolmansissa maissa, mukaan lukien unionin valvontaviranomaisten pääsy niihin. Unionin mekanismin näkyvyys kolmansissa maissa on varmistettava tämän päätöksen 20 a artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti.”
Tarkistus 57
Ehdotus päätökseksi
1 artikla – 1 kohta – 8 a alakohta (uusi)
Päätös N:o 1313/2013/EU
13 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – fa alakohta (uusi)
(8 a)   Lisätään 13 artiklan 1 kohdan toiseen alakohtaan alakohta seuraavasti:
”f a) sellaisten erityisasiantuntemukseen perustuvien valmiuksien luominen, joita voidaan käyttää kulttuuriperintöön vaikuttavissa katastrofeissa.”
Tarkistus 58
Ehdotus päätökseksi
1 artikla – 1 kohta – 9 alakohta
Päätös N:o 1313/2013/EU
15 artikla – 3 kohta – b alakohta
b)  kerää ja analysoi yhdessä asianomaisen jäsenvaltion kanssa tilannetta koskevia vahvistettuja tietoja, millä pyritään muodostamaan yhteistä tilannetietoisuutta, ja jakaa ne jäsenvaltioille;”
b)  kerää ja analysoi yhdessä asianomaisen jäsenvaltion kanssa tilannetta koskevia vahvistettuja tietoja, millä pyritään muodostamaan yhteistä tietoisuutta tilanteesta ja sen johdosta toteutettavista toimista, ja jakaa nämä tiedot suoraan jäsenvaltioille;”
Tarkistus 59
Ehdotus päätökseksi
1 artikla – 1 kohta – 9 a alakohta (uusi)
Päätös N:o 1313/2013/EU
16 artikla – 2 kohta
(9 a)   Korvataan 16 artiklan 2 kohta seuraavasti:
2.  Tämän artiklan mukaiset avustustoimet voidaan toteuttaa joko itsenäisinä avustustoimina tai osallistumalla kansainvälisen järjestön johtamaan avustustoimeen. Unionin koordinointi integroidaan täysin Yhdistyneiden kansakuntien humanitaaristen avun koordinointitoimiston (OCHA) suorittaman yleisen koordinoinnin kanssa ja sen johtoasemaa kunnioittaen. Jos kyseessä on ihmisen aiheuttama katastrofi tai monitahoinen hätätilanne, komissio varmistaa, että avustustoimet ovat humanitaarista apua koskevan eurooppalaisen konsensuksen mukaisia ja että humanitaarisia periaatteita kunnioitetaan.
2. Tämän artiklan mukaiset avustustoimet voidaan toteuttaa joko itsenäisinä avustustoimina tai osallistumalla kansainvälisen järjestön johtamaan avustustoimeen. Unionin koordinointi integroidaan täysin Yhdistyneiden kansakuntien humanitaaristen avun koordinointitoimiston (OCHA) suorittaman yleisen koordinoinnin kanssa ja sen johtoasemaa kunnioittaen. Jos kyseessä on ihmisen aiheuttama katastrofi tai monitahoinen hätätilanne, komissio kuulee humanitaarisia toimijoita, paikalliset toimijat mukaan lukien, aina kun se on mahdollista, sekä varmistaa, että avustustoimet ovat humanitaarista apua koskevan eurooppalaisen konsensuksen mukaisia ja että humanitaarisia periaatteita kunnioitetaan.
Tarkistus 60
Ehdotus päätökseksi
1 artikla – 1 kohta – 10 alakohta
Päätös N:o 1313/2013/EU
17 artikla – 1 kohta – a alakohta
a)  ennaltaehkäisyyn liittyvää asiantuntemusta koskevan pyynnön perusteella 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti;
a)  ennaltaehkäisyyn liittyvää asiantuntemusta koskevan pyynnön perusteella 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti erityisesti, kun on kyse pandemiasta;
Tarkistus 61
Ehdotus päätökseksi
1 artikla – 1 kohta – 10 alakohta
Päätös N:o 1313/2013/EU
17 artikla – 1 kohta – b alakohta
b)  ennalta valmistautumiseen liittyvää asiantuntemusta koskevan pyynnön perusteella 13 artiklan 3 kohdan mukaisesti;
b)  ennalta valmistautumiseen liittyvää asiantuntemusta koskevan pyynnön perusteella 13 artiklan 3 kohdan mukaisesti erityisesti, kun on kyse pandemiasta;
Tarkistus 62
Ehdotus päätökseksi
1 artikla – 1 kohta – 11 alakohta
Päätös N:o 1313/2013/EU
18 artikla – 1 kohta – a a alakohta (uusi)
a a)   kehittämällä kartta-aineistoa resurssien nopeaa käyttöönottoa varten ottaen erityisesti huomioon raja-alueiden erityispiirteet rajatylittävien riskien, kuten maastopalojen, varalta;
Tarkistus 63
Ehdotus päätökseksi
1 artikla – 1 kohta – 12 alakohta – b a alakohta (uusi)
Päätös N:o 1313/2013/EU
19 artikla – 3 kohta – 1 alakohta
b a)  Korvataan 3 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:
Edellä 1 kohdassa tarkoitetusta määrärahasta voidaan kattaa myös sellaisiin valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimiin liittyviä kuluja, joita tarvitaan unionin mekanismin hallinnoimiseen ja sen tavoitteiden saavuttamiseen.
”Tämän artiklan 1 ja 1 a kohdassa sekä 19 a artiklassa tarkoitetusta määrärahasta voidaan kattaa myös sellaisiin valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimiin liittyviä kuluja, joita tarvitaan unionin mekanismin hallinnoimiseen ja sen tavoitteiden saavuttamiseen.
Tarkistus 64
Ehdotus päätökseksi
1 artikla – 1 kohta – 12 alakohta – b b alakohta (uusi)
Päätös N:o 1313/2013/EU
19 artikla – 3 a kohta (uusi)
b b)  lisätään kohta seuraavasti:
”3 a. Tämän artiklan 1 ja 1 a kohdassa sekä 19 a artiklassa tarkoitetut rahoituspuitteet kohdennetaan kattamaan toimia, joilla ennaltaehkäistään luonnon ja ihmisen aiheuttamia katastrofeja sekä varaudutaan ja reagoidaan niihin.”
Tarkistus 65
Ehdotus päätökseksi
1 artikla – 1 kohta – 12 alakohta – c alakohta
Päätös N:o 1313/2013/EU
19 artikla – 4 kohta
c)  korvataan 4 kohta seuraavasti:
Poistetaan.
”4. Edellä 1 ja 1 a kohdassa tarkoitetut rahoituspuitteet kohdennetaan sellaisten toimien kattamiseen, joilla ennaltaehkäistään luonnon ja ihmisen aiheuttamia katastrofeja sekä varaudutaan ja reagoidaan niihin.”
Tarkistus 66
Ehdotus päätökseksi
1 artikla – 1 kohta – 12 alakohta – a alakohta (uusi)
Päätös N:o 1313/2013/EU
19 artikla – 4 kohta
c a)  Korvataan 4 kohta seuraavasti:
4.  Edellä 1 kohdassa vahvistetut rahoituspuitteet jaetaan kaudella 2014–2020 liitteessä I esitettyjen prosenttiosuuksien ja periaatteiden mukaisesti.
4. Edellä 1 kohdassa vahvistetut rahoituspuitteet jaetaan kaudella 2014–2020 liitteessä I olevassa 1 kohdassa esitettyjen prosenttiosuuksien ja kyseisen liitteen 3 kohdassa esitettyjen periaatteiden mukaisesti.
Tarkistus 67
Ehdotus päätökseksi
1 artikla – 1 kohta – 12 alakohta – c b alakohta (uusi)
Päätös N:o 1313/2013/EU
19 artikla – 4 a kohta (uusi)
c b)  lisätään kohta seuraavasti:
”4 a. Tämän artiklan 1 a kohdassa ja 19 a artiklassa vahvistetut rahoituspuitteet jaetaan kaudella 2021–2027 liitteessä I olevassa 2 kohdassa esitettyjen prosenttiosuuksien ja kyseisen liitteen 3 kohdassa esitettyjen periaatteiden mukaisesti.”
Tarkistus 68
Ehdotus päätökseksi
1 artikla – 1 kohta – 12 alakohta – d alakohta
Päätös N:o 1313/2013/EU
19 artiklan 5 ja 6 kohta
d)  kumotaan 5 ja 6 kohta.
Poistetaan.
Tarkistus 69
Ehdotus päätökseksi
1 artikla – 1 kohta – 12 alakohta – d a alakohta (uusi)
Päätös N:o 1313/2013/EU
19 artikla – 5 kohta
d a)  Korvataan 5 kohta seuraavasti:
5.   Komissio tarkastelee liitteessä I esitettyä jaottelua 34 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetun väliarviointikertomuksen tulosten perusteella. Siirretään komissiolle valta antaa tarvittaessa ja tämän arvion tulosten perusteella delegoituja säädöksiä 30 artiklan mukaisesti kunkin liitteessä I esitetyn luvun mukauttamiseksi yli 8 ja enintään 16 prosenttiyksiköllä. Nämä delegoidut säädökset annetaan viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2017.
5. Komissio tarkastelee liitteessä I esitettyä jaottelua 34 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun arvioinnin tulosten perusteella. Siirretään komissiolle valta antaa tarvittaessa talousarvion toteutukseen vaikuttavien odottamattomien tapahtumien tai rescEU:n valmiuksien perustamisen perusteella delegoituja säädöksiä 30 artiklan mukaisesti liitteen I muuttamiseksi kunkin liitteessä I olevassa 1 ja 2 kohdassa esitetyn luvun mukauttamiseksi yli 10 prosenttiyksiköllä.
Tarkistus 70
Ehdotus päätökseksi
1 artikla – 1 kohta – 12 alakohta – d b alakohta (uusi)
Päätös N:o 1313/2013/EU
19 artikla – 6 kohta
d b)  Korvataan 6 kohta seuraavasti:
6.   Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä, jos avustustoimiin käytettävissä olevien talousarviomäärärahojen tarkistus on erittäin kiireellisissä tapauksissa välttämätöntä, kunkin liitteessä I esitetyn luvun mukauttamiseksi yli 8 ja enintään 16 prosenttiyksikköä käytettävissä olevien talousarviomäärärahojen puitteissa ja 31 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti.
6. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 30 artiklan mukaisesti, jos avustustoimiin käytettävissä olevien talousarviomäärärahojen tarkistus on erittäin kiireellisissä tapauksissa välttämätöntä, liitteen I muuttamiseksi kunkin liitteessä I olevassa 1 ja 2 kohdassa esitetyn luvun mukauttamiseksi yli 10 prosenttiyksiköllä käytettävissä olevien talousarviomäärärahojen puitteissa ja 31 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti.
Tarkistus 71
Ehdotus päätökseksi
1 artikla – 1 kohta – 12 alakohta – d c alakohta (uusi)
Päätös N:o 1313/2013/EU
19 artikla – 6 a kohta (uusi)
d c)  Lisätään 19 artiklaan kohta seuraavasti:
”6 a. Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyvät kutakin varainhoitovuotta varten käytettävissä olevat määrärahat tämän kuitenkaan rajoittamatta vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) ..../... säännösten ja talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta ... päivänä ...kuuta 2020 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen määräysten soveltamista.”
Tarkistus 72
Ehdotus päätökseksi
1 artikla – 1 kohta – 13 alakohta
Päätös N:o 1313/2013/EU
19 aartikla – 1 kohta
Asetuksen [ERI] 2 artiklassa tarkoitetut toimenpiteet pannaan täytäntöön tämän päätöksen mukaisesti mainitun asetuksen 3 artiklan 2 kohdan a alakohdan iv alakohdassa tarkoitetuilla määrillä, jollei sen 4 artiklan 4 ja 8 kohdasta muuta johdu.
Asetuksen [ERI] 2 artiklassa tarkoitetut toimenpiteet pannaan täytäntöön tämän päätöksen mukaisesti mainitun asetuksen 3 artiklan 2 kohdan a alakohdan iv alakohdassa tarkoitetulla 2 187 620 000 euron määrällä (käypinä hintoina), jollei sen 4 artiklan 4 ja 8 kohdasta muuta johdu.
Tarkistus 73
Ehdotus päätökseksi
1 artikla – 1 kohta – 14 alakohta
Päätös N:o 1313/2013/EU
20 aartikla – 1 kohta – 2 alakohta
Tämän päätöksen nojalla annetun avun tai rahoituksen on tuotettava asianmukaista näkyvyyttä. Jäsenvaltioiden on erityisesti varmistettava, että unionin mekanismista rahoitettuja operaatioita koskevassa julkisessa viestinnässä
Tämän päätöksen nojalla annetun avun tai rahoituksen on tuotettava asianmukaista näkyvyyttä komission antamien kutakin avustustoimea koskevien erityisohjeiden mukaisesti. Jäsenvaltioiden on erityisesti varmistettava, että unionin mekanismista rahoitettuja operaatioita koskevassa julkisessa viestinnässä
Tarkistus 74
Ehdotus päätökseksi
1 artikla – 1 kohta – 14 alakohta
Päätös N:o 1313/2013/EU
20 aartikla – 1 kohta – 2 a alakohta (uusi)
Jos RescEU:n valmiuksia käytetään 12 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuihin kansallisiin tarkoituksiin, jäsenvaltioiden on tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuilla tavoilla ilmoitettava kyseisten valmiuksien alkuperä ja varmistettava kyseisten valmiuksien hankkimiseen käytetyn unionin rahoituksen näkyvyys.
Tarkistus 75
Ehdotus päätökseksi
1 artikla – 1 kohta – 15 alakohta – a a alakohta (uusi)
Päätös N:o 1313/2013/EU
21 artikla – 1 kohta – h alakohta
a a)   Korvataan 21 artiklan 1 kohdan h alakohta seuraavasti:
h)  13 artiklassa kuvattujen varautumistoimien tukeminen;
h) 13 artiklassa kuvattujen varautumistoimien tukeminen erityisesti vahvistamalla nykyisiä koulutusverkostoja ja niiden välistä synergiaa sekä edistämällä uusien verkostojen kehittämistä niin, että keskitytään innovatiivisiin ratkaisuihin sekä uusiin riskeihin ja haasteisiin;
Tarkistus 76
Ehdotus päätökseksi
1 artikla – 1 kohta – 15 alakohta – b alakohta
Päätös N:o 1313/2013/EU
21 artikla – 3 kohta – 3 alakohta
Tässä kohdassa tarkoitettu rahoitustuki voidaan panna täytäntöön monivuotisilla työohjelmilla. Jos toimet kestävät yli vuoden, talousarviositoumukset voidaan jakaa vuotuisiin maksueriin.
Poistetaan.
Tarkistus 77
Ehdotus päätökseksi
1 artikla – 1 kohta – 18 alakohta
Päätös N:o 1313/2013/EU
25 artikla – 2 kohta
2.  Komissio toteuttaa unionin rahoitustuen varainhoitoasetuksen mukaisesti suoralla hallinnoinnilla tai välillisellä hallinnoinnilla, johon osallistuvat varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetut elimet.
2.  Komissio toteuttaa unionin rahoitustuen hallinnoiden sitä suoraan asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 mukaisesti tai välillisesti kyseisen asetuksen 62 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen elinten kanssa. Rahoitustuen toteuttamistapaa valittaessa etusijalle asetetaan suora hallinnointi. Komissio voi käyttää välillistä hallinnointia, jos se on toimen luonteen ja sisällön vuoksi perusteltua. Siirretään komissiolle valta antaa 30 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä päätöstä määrittämällä unionin mekanismin puitteissa toteutettavat toimet, jotka voidaan toteuttaa käyttäen välillistä hallinnointia.
Tarkistus 78
Ehdotus päätökseksi
1 artikla – 1 kohta – 18 alakohta
Päätös N:o 1313/2013/EU
25 artikla – 4 kohta – 1 alakohta
Komissio hyväksyy täytäntöönpanoasetuksilla tämän päätöksen täytäntöönpanemiseksi vuotuisia työohjelmia. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 33 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Vuotuisissa tai monivuotisissa työohjelmissa esitetään tavoitteet, odotetut tulokset, täytäntöönpanomenetelmä sekä rahoituksen kokonaismäärä. Niihin sisältyy myös kuvaus rahoitettavista toimista, kullekin toimelle osoitettava ohjeellinen määrä ja alustava toteutusaikataulu. Vuotuisissa tai monivuotisissa työohjelmissa kuvataan 28 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun rahoitustuen osalta kutakin ohjelmassa tarkoitettua maata koskevat toimet.
Komissio hyväksyy täytäntöönpanoasetuksilla tämän päätöksen täytäntöönpanemiseksi vuotuisia työohjelmia. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 33 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Vuotuisissa työohjelmissa esitetään tavoitteet, odotetut tulokset, täytäntöönpanomenetelmä sekä rahoituksen kokonaismäärä. Niihin sisältyy myös kuvaus rahoitettavista toimista, kullekin toimelle osoitettava ohjeellinen määrä ja alustava toteutusaikataulu. Vuotuisissa työohjelmissa kuvataan 28 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun rahoitustuen osalta kutakin ohjelmassa tarkoitettua maata koskevat toimet.
Tarkistus 79
Ehdotus päätökseksi
1 artikla – 1 kohta – 18 alakohta
Päätös N:o 1313/2013/EU
25 artikla – 4 kohta - 2 alakohta
Vuotuisia tai monivuotisia työohjelmia ei kuitenkaan vaadita IV luvun katastrofiaputoimiin kuuluvien toimien osalta, joihin ei voida myöntää varoja ennakolta.
Vuotuisia työohjelmia ei kuitenkaan vaadita IV luvun katastrofiaputoimiin kuuluvien toimien osalta, joihin ei voida myöntää varoja ennakolta.
Tarkistus 80
Ehdotus päätökseksi
1 artikla – 1 kohta – 18 alakohta
Päätös N:o 1313/2013/EU
25 artikla – 5 kohta
5.  Sen lisäksi, mitä varainhoitoasetuksen 12 artiklan 4 kohdassa säädetään, maksusitoumus- ja maksumäärärahat, joita ei ole käytetty sen varainhoitovuoden loppuun mennessä, jonka vuotuiseen talousarvioon ne on otettu, siirretään ilman eri toimenpiteitä seuraavalle varainhoitovuodelle, ja ne voidaan sitoa seuraavan varainhoitovuoden 31 päivään joulukuuta asti. Varainhoitovuodelta toiselle siirretyt määrärahat voidaan käyttää ainoastaan avustustoimiin. Varainhoitovuodelta toiselle siirretyt määrärahat käytetään seuraavana varainhoitovuonna ensin.”
5.  Sen lisäksi, mitä varainhoitoasetuksen 12 artiklan 4 kohdassa säädetään, maksusitoumus- ja maksumäärärahat, joita ei ole käytetty sen varainhoitovuoden loppuun mennessä, jonka vuotuiseen talousarvioon ne on otettu, siirretään ilman eri toimenpiteitä seuraavalle varainhoitovuodelle, ja ne voidaan sitoa seuraavan varainhoitovuoden 31 päivään joulukuuta asti. Varainhoitovuodelta toiselle siirretyt määrärahat voidaan käyttää ennaltaehkäisy-, varautumis- ja avustustoimiin. Varainhoitovuodelta toiselle siirretyt määrärahat käytetään seuraavana varainhoitovuonna ensin.”
Tarkistus 81
Ehdotus päätökseksi
1 artikla – 1 kohta – 20 alakohta – a alakohta
Päätös N:o 1313/2013/EU
30 artikla – 2 kohta
2.  Siirretään komissiolle 31 päivään joulukuuta 2027 saakka 6 artiklan 5 kohdassa ja 21 artiklan 3 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.”
2.  Siirretään komissiolle 31 päivään joulukuuta 2027 saakka 6 artiklan 5 kohdassa, 19 artiklan 5 ja 6 kohdassa, 21 artiklan 3 kohdan toisessa alakohdassa ja 25 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.”
Tarkistus 82
Ehdotus päätökseksi
1 artikla – 1 kohta – 20 alakohta – a a alakohta (uusi)
Päätös N:o 1313/2013/EU
30 artikla – 3 kohta
a a)   kumotaan 3 kohta.
Tarkistus 83
Ehdotus päätökseksi
1 artikla – 1 kohta – 20 alakohta – b alakohta
Päätös N:o 1313/2013/EU
30 artikla – 4 kohta
4.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 6 artiklan 5 kohdassa ja 21 artiklan 3 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.
4.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 6 artiklan 5 kohdassa, 19 artiklan 5 ja 6 kohdassa, 21 artiklan 3 kohdan toisessa alakohdassa ja 25 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.
Tarkistus 84
Ehdotus päätökseksi
1 artikla – 1 kohta – 20 alakohta – c alakohta
Päätös N:o 1313/2013/EU
30 artikla – 7 kohta
7.  Edellä olevan 6 artiklan 5 tai 21 artiklan 3 kohdan toisen alakohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.
7.  Edellä olevan 6 artiklan 5 kohdan, 19 artiklan 5 tai 6 kohdan, 21 artiklan 3 kohdan toisen alakohdan tai 25 artiklan 2 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.
Tarkistus 85
Ehdotus päätökseksi
1 artikla – 1 kohta – 22 a alakohta (uusi)
Päätös N:o 1313/2013/EU
34 artikla – 2 kohta – 1 a alakohta (uusi)
(22 a)  Lisätään 34 artiklan 2 kohtaan alakohta seuraavasti:
”Komissio arvioi viimeistään ... päivänä ...kuuta ... [24 kuukautta tämän muutospäätöksen voimaantulopäivästä] unionin mekanismin toimintaa sekä sen koordinointia ja synergiaa EU4Health-ohjelman ja unionin muun terveydenhuoltolainsäädännön kanssa voidakseen esittää lainsäädäntöehdotuksen, johon sisältyisi erityisen eurooppalaisen lääkintäapumekanismin perustaminen.”
Tarkistus 86
Ehdotus päätökseksi
1 artikla – 1 kohta – 23 alakohta
Päätös N:o 1313/2013/EU
Liite I
(23)  Kumotaan liite I.
Poistetaan.
Tarkistus 87
Ehdotus päätökseksi
1 artikla – 1 kohta – 23 a alakohta (uusi)
Päätös N:o 1313/2013/EU
Liite I
(23 a)  Muutetaan liite I seuraavasti:
Liite I
Liite I
Määrärahojen prosenttiosuudet 19 artiklan 1 ja 1 a kohdassa sekä 19 a artiklassa tarkoitetuista unionin mekanismin täytäntöönpanoa varten varatuista rahoituspuitteista ja niitä koskevat periaatteet
Määrärahojen prosenttiosuudet 19 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun unionin mekanismin täytäntöönpanoa varten varatuista rahoituspuitteista
1.  Määrärahojen prosenttiosuudet 19 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista unionin mekanismin täytäntöönpanoa varten varatuista rahoituspuitteista kaudella 2014–2020
Ennaltaehkäisy 20 % +/- 8 prosenttiyksikköä
Ennaltaehkäisy 10 % +/- 10 prosenttiyksikköä
Varautuminen 50 % +/- 8 prosenttiyksikköä
Varautuminen 65 % +/- 10 prosenttiyksikköä
Avustustoimet 30 % +/- 8 prosenttiyksikköä
Avustustoimet 25 % +/- 10 prosenttiyksikköä
2.  Määrärahojen prosenttiosuudet 19 artiklan 1 a kohdassa ja 19 a artiklassa tarkoitetuista unionin mekanismin täytäntöönpanoa varten varatuista rahoituspuitteista kaudella 2021–2027
Ennaltaehkäisy 8 % +/- 10 prosenttiyksikköä
Varautuminen 80 % +/- 10 prosenttiyksikköä
Avustustoimet 12 % +/- 10 prosenttiyksikköä
Periaatteet
3.  Periaatteet
Komissio antaa tämän päätöksen täytäntöönpanossa etusijan toimille, joille tässä päätöksessä on asetettu määräaika, ennen tämän määräajan päättymistä tavoitteena saada toimi toteutettua kyseisessä määräajassa.
Komissio antaa tämän päätöksen täytäntöönpanossa etusijan toimille, joille tässä päätöksessä on asetettu määräaika, ennen tämän määräajan päättymistä tavoitteena saada toimi toteutettua kyseisessä määräajassa.

(1) Asia päätettiin palauttaa asiasta vastaavaan valiokuntaan toimielinten välisiä neuvotteluja varten työjärjestyksen 59 artiklan 4 kohdan neljännen alakohdan mukaisesti (A9-0148/2020).


Alusten polttoöljynkulutusta koskevien tietojen maailmanlaajuinen tiedonkeruujärjestelmä ***I
PDF 234kWORD 87k
Euroopan parlamentin 16. syyskuuta 2020 hyväksymät tarkistukset ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) 2015/757 muuttamisesta alusten polttoöljynkulutusta koskevien tietojen maailmanlaajuisen tiedonkeruujärjestelmän huomioon ottamiseksi (COM(2019)0038 – C8-0043/2019 – 2019/0017(COD))(1)
P9_TA(2020)0219A9-0144/2020

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Komission teksti   Tarkistus
Tarkistus 1
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan -1 kappale (uusi)
(-1)  Ilmastonmuutoksen aiheuttama ennennäkemätön uhka edellyttää kunnianhimoisempia tavoitteita ja tehokkaampia ilmastotoimia sekä unionin että kansainvälisellä tasolla. Unioni on sitoutunut tehostamaan toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja Pariisin sopimuksen1 a panemiseksi täytäntöön viimeisten käytettävissä olevien tieteellisten tietojen mukaisesti. Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) vuoden 2018 erityisraportissa ”Global Warming of 1.5°C” vahvistetaan, että on ratkaisevan tärkeää saada aikaan huomattavia päästövähennyksiä kaikilla aloilla, jotta maapallon lämpötilan nousu voidaan rajoittaa alle 1,5 celsiusasteen. IPCC:n vuoden 2019 erityisraportissa ”The Ocean and Cryosphere in a Changing Climate” todetaan lisäksi, että ilmastomekanismit riippuvat valtamerten ja merten ekosysteemien terveydestä ja että näihin ekosysteemeihin vaikuttavat tällä hetkellä maailmanlaajuinen lämpeneminen, saastuminen, merten biologisen monimuotoisuuden liiallinen hyväksikäyttö, happamoituminen, happivaje ja rannikoiden eroosio. IPCC muistuttaa, että valtameret ovat osa ratkaisua ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventämiseksi ja niihin sopeutumiseksi, ja korostaa tarvetta vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja ekosysteemien saastumista sekä lisätä luonnollisia hiilinieluja.
__________________
1 a Pariisin sopimus (EUVL L 282, 19.10.2016, s. 4).
Tarkistus 2
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 1 kappale
(1)  Meriliikenteellä on maailmanlaajuisia vaikutuksia ilmastoon, koska se aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä. Vuonna 2015 sen osuus kaikista EU:n liikennealan kasvihuonekaasupäästöistä oli 13 prosenttia15. Kansainvälinen merenkulku on ainoa liikennemuoto, joka ei sisälly unionin sitoumukseen kasvihuonekaasujen vähentämisestä.
(1)  Meriliikenteellä on vaikutuksia ilmastonmuutokseen, merten biologiseen monimuotoisuuteen, ilmanlaatuun ja kansanterveyteen, koska se aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä ja muita päästöjä, kuten metaanin, typen oksidien, rikin oksidien, hiukkasten ja mustan hiilen päästöjä. Vuonna 2015 sen osuus kaikista EU:n liikennealan kasvihuonekaasupäästöistä oli 13 prosenttia15. Kansainvälisen meriliikenteen päästöjen odotetaan kasvavan 50–250 prosenttia vuoteen 2050 mennessä15 a. Jos lisätoimia ei toteuteta, Euroopan talousalueeseen liittyvien meriliikenteen päästöjen odotetaan kasvavan 86 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä huolimatta siitä, että Kansainvälinen merenkulkujärjestö (IMO) on hyväksynyt alusten vähimmäistehokkuusnormit. Kansainvälinen merenkulku on ainoa liikennemuoto, joka ei sisälly unionin sitoumukseen kasvihuonekaasujen vähentämisestä. IMO hyväksyi 13 päivänä huhtikuuta 2018 alustavan strategiansa alusten kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Strategian täytäntöönpanemiseksi tarvitaan kiireellisesti toimenpiteitä sekä maailmanlaajuisesti että unionin tasolla, jotta voidaan varmistaa välittömien toimien toteuttaminen meriliikenteen päästöjen vähentämiseksi, Pariisin sopimuksen täytäntöönpanon edistämiseksi ja unionin laajuisen ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttamiseksi heikentämättä muiden alojen ilmastotoimia.
__________________
__________________
15 https://www.eea.europa.eu/data-and-maps/indicators/transport-emissions-of-greenhouse-gases/transport-emissions-of-greenhouse-gases-10.
15 https://www.eea.europa.eu/data-and-maps/indicators/transport-emissions-of-greenhouse-gases/transport-emissions-of-greenhouse-gases-10.
15 a https://gmn.imo.org/wp-content/uploads/2017/05/GHG3-Executive-Summary-and-Report_web.pdf.
Tarkistus 3
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 2 kappale
(2)  Kaikkien talouden alojen olisi osallistuttava kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen sen sitoumuksen mukaisesti, jonka lainsäädäntövallan käyttäjät ovat tehneet Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2018/84216 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2018/41017.
(2)  Kaikkien talouden alojen olisi osallistuttava yhteisiin toimiin kasvihuonekaasujen nollanettopäästöjen saavuttamiseksi mahdollisimman pian ja viimeistään vuonna 2050 Pariisin sopimuksen mukaisten unionin sitoumusten ja Eurooppa-neuvoston 12 päivänä joulukuuta 2019 ilmastonmuutoksesta antamien päätelmien mukaisesti.
__________________
16 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/842, annettu 30 päivänä toukokuuta 2018, sitovista vuotuisista kasvihuonekaasujen vähennyksistä jäsenvaltioissa vuosina 2021–2030, joilla edistetään ilmastotoimia Pariisin sopimuksen sitoumusten täyttämiseksi, sekä asetuksen (EU) N:o 525/2013 muuttamisesta (EUVL L 156, 19.6.2018, s. 26).
17 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/410, annettu 14 päivänä maaliskuuta 2018, direktiivin 2003/87/EY muuttamisesta kustannustehokkaiden päästövähennysten ja vähähiilisyyttä edistävien investointien edistämiseksi sekä päätöksen (EU) 2015/1814 muuttamisesta (EUVL L 76, 19.3.2018, s. 3).
Tarkistus 4
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 3 kappale
(3)  Euroopan parlamentin helmikuussa 2014 antamassa päätöslauselmassa vuoteen 2030 ulottuvista ilmasto- ja energiapolitiikan puitteista kehotetaan komissiota ja jäsenvaltioita asettamaan unionille sitova vuoteen 2030 ulottuva tavoite kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä vähintään 40 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Euroopan parlamentti totesi myös, että kaikkien talouden alojen olisi osallistuttava kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen, jos unioni aikoo hoitaa oman osuutensa maailmanlaajuisista ponnisteluista.
(3)  Euroopan parlamentin 14 päivänä maaliskuuta 2019 antamassa päätöslauselmassa ilmastonmuutoksesta kannatettiin suurella enemmistöllä ilmastoneutraaliuden tavoitteen saavuttamista mahdollisimman pian ja viimeistään vuonna 2050. Euroopan parlamentti on myös toistuvasti kehottanut komissiota ja jäsenvaltioita lisäämään unionin sitovaa vuoteen 2030 ulottuvaa tavoitetta kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä 55 prosenttiin vuoden 1990 tasosta. Euroopan parlamentti totesi myös, että kaikkien talouden alojen, myös kansainvälisen ilmailu- ja meriliikennealan, on osallistuttava kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen, jos unioni aikoo saavuttaa ilmastotavoitteensa ja hoitaa oman osuutensa maailmanlaajuisista ponnisteluista. Nopeat toimet meriliikennealan hiilestä irtautumiseksi ovat sitäkin tärkeämpiä, kun otetaan huomioon, että parlamentti julisti 28 päivänä marraskuuta 2019 ilmasto- ja ympäristöhätätilan.
Tarkistus 5
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 3 a kappale (uusi)
(3 a)  Vuonna 2019 Madridissa Espanjassa järjestettävästä YK:n ilmastokokouksesta (COP 25) 28 päivänä marraskuuta 2019 antamassaan päätöslauselmassa Euroopan parlamentti korosti myös tarvetta EU:n lisätoimiin meriliikennealan kasvihuonekaasupäästöihin puuttumiseksi, koska IMOn edistyminen asiassa on ollut hidasta ja riittämätöntä. Euroopan parlamentti kannatti erityisesti meriliikennealan sisällyttämistä unionin kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmään (jäljempänä ’EU:n päästökauppajärjestelmä’) ja alusten tehokkuusnormien käyttöön ottamista unionin tasolla. Markkinapohjaiset politiikkatoimet päästöjen vähentämiseksi eivät yksinään riitä unionin päästövähennystavoitteiden saavuttamiseen, ja niitä olisi täydennettävä sitovilla sääntelyä koskevilla päästövähennysvaatimuksilla, jotka pannaan asianmukaisesti täytäntöön.
Tarkistus 6
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 4 kappale
(4)  Eurooppa-neuvosto hyväksyi 24 päivänä lokakuuta 2014 antamissaan päätelmissä unionin sisäiseksi kasvihuonekaasupäästöjen sitovaksi vähennystavoitteeksi vähintään 40 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Eurooppa-neuvosto totesi myös, että liikennealalla on tärkeää vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja riskejä, jotka liittyvät riippuvuuteen fossiilisista polttoaineista, ja pyysi komissiota tarkastelemaan edelleen välineitä ja toimenpiteitä osana kokonaisvaltaista ja teknologianeutraalia lähestymistapaa, jolla edistetään muun muassa päästöjen vähentämistä, uusiutuvan energian lähteiden käyttöä ja energiatehokkuutta liikenteen alalla.
(4)  Eurooppa-neuvosto vahvisti 12 päivänä joulukuuta 2019 antamissaan päätelmissä1 a tavoitteen saavuttaa ilmastoneutraali EU vuoteen 2050 mennessä. Eurooppa-neuvosto totesi myös, että kaikkien asiaankuuluvien EU:n säädösten ja politiikkojen on oltava johdonmukaisia ilmastoneutraaliustavoitteen kanssa, edistettävä sen saavuttamista ja tarjottava tasapuoliset toimintaedellytykset.
__________________
1 a https://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-29-2019-INIT/fi/pdf
Tarkistus 7
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 4 a kappale (uusi)
(4 a)  Meriliikenne on nykyään ainoa ala, johon ei nimenomaisesti sovelleta unionin päästövähennystavoitteita tai erityisiä toimenpiteitä päästöjen vähentämiseksi. Komissio ilmoitti Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta 11 päivänä joulukuuta 2019 antamassaan tiedonannossa aikovansa toteuttaa lisätoimia meriliikennealan kasvihuonekaasupäästöihin puuttumiseksi ja erityisesti aikeestaan laajentaa EU:n päästökauppajärjestelmän koskemaan meriliikennealaa, säännellä saastuttavimpien alusten pääsyä unionin satamiin ja velvoittaa laiturissa olevat alukset käyttämään maasähköä. Komissio vahvistaa 4 päivänä maaliskuuta 2020 antamassaan ehdotuksessa asetukseksi puitteiden vahvistamisesta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi ja asetuksen (EU) 2018/1999 muuttamisesta (eurooppalainen ilmastolaki)1 a, että ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä on ryhdyttävä lisätoimiin ja että kaikkien alojen on osallistuttava toimiin, koska nykyisillä toimilla kasvihuonekaasupäästöjen odotetaan vähenevän vain 60 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.
__________________
1 a https://ec.europa.eu/info/files/commission-proposal-regulation-european-climate-law_fi
Tarkistus 8
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 4 b kappale (uusi)
(4 b)  Poistamalla markkinaesteitä meriliikennealalla muun muassa käyttämällä avointa ja luotettavaa tarkkailu-, raportointi- ja todentamisjärjestelmää pyritään edistämään energiatehokkuusteknologioiden käyttöönottoa ja vähentämään siten meriliikenteen päästöjä noin 2 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Jotta meriliikenneala voisi osallistua täysimääräisesti koko taloutta koskeviin pyrkimyksiin saavuttaa unionin ilmastoneutraaliustavoite sekä vuoden 2030 tavoitteet ja muut mahdolliset välitavoitteet, tarvitaan lisätoimia. EU:n tarkkailu-, raportointi- ja todentamisasetus on unionin ensisijainen väline meriliikenteen aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen ja ilman pilaantumisen tarkkailussa, raportoinnissa ja todentamisessa ja muodostaa perustan lisätoimille. Kyseisen asetuksen soveltamisalaa olisi sen vuoksi laajennettava, niin että siihen sisältyisi yhtiöitä sitovia vaatimuksia vähentää kasvihuonekaasupäästöjään liikennesuoritetta kohti, ja on myös tarpeen laajentaa EU:n päästökauppajärjestelmä koskemaan meriliikennealaa.
Tarkistus 9
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 6 kappale
(6)  Huhtikuussa 2015 Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyivät asetuksen (EU) 2015/757 meriliikenteen hiilidioksidipäästöjen tarkkailusta, raportoinnista ja todentamisesta, jäljempänä ’EU:n tarkkailu-, raportointi- ja todentamisasetus20’. Sitä täydennettiin vuonna 2016 kahdella delegoidulla asetuksella21 ja kahdella täytäntöönpanoasetuksella22. EU:n tarkkailu-, raportointi- ja todentamisasetuksen päämääränä on kerätä tietoa alusten päästöistä päätöksenteon tueksi ja luoda kannustimia päästövähennyksiin tarjoamalla tietoa alusten tehokkuudesta merkityksellisille markkinoille. EU:n tarkkailu-, raportointi- ja todentamisasetuksen mukaan yhtiöillä on vuodesta 2018 alkaen velvollisuus tarkkailla alustensa polttoainekulutusta, hiilidioksidipäästöjä ja energiatehokkuutta Euroopan talousalueen (ETA) satamiin ja niistä pois suuntautuvilla matkoilla, raportoida niistä ja todentaa ne joka vuosi. Tämä koskee myös ETA-satamissa aiheutuneita hiilidioksidipäästöjä. Ensimmäisten päästöselvitysten määräaika on 30 päivänä huhtikuuta 2019.
(6)  Huhtikuussa 2015 Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyivät asetuksen (EU) 2015/757 meriliikenteen hiilidioksidipäästöjen tarkkailusta, raportoinnista ja todentamisesta, jäljempänä ’EU:n tarkkailu-, raportointi- ja todentamisasetus20’. Sitä täydennettiin vuonna 2016 kahdella delegoidulla asetuksella21 ja kahdella täytäntöönpanoasetuksella22. EU:n tarkkailu-, raportointi- ja todentamisasetuksen päämääränä on kerätä tietoa alusten päästöistä päätöksenteon tueksi ja luoda kannustimia päästövähennyksiin tarjoamalla tietoa alusten tehokkuudesta merkityksellisille markkinoille. EU:n tarkkailu-, raportointi- ja todentamisasetuksen hyväksyminen oli ensimmäinen toimi monivaiheisessa lähestymistavassa, jonka tavoitteena on sisällyttää meriliikenteen päästöt unionin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä koskeviin sitoumuksiin ja myöhemmässä vaiheessa hinnoitella kyseiset päästöt aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Kun EU:n tarkkailu-, raportointi- ja todentamisasetus hyväksyttiin, komissio sitoutui pohtimaan meriliikenteen päästöjä koskevien tulevien lainsäädäntöehdotusten yhteydessä, mitkä olisivat seuraavat toimet sen varmistamiseksi, että alan osuus unionin päästövähennystavoitteiden saavuttamisessa olisi oikeudenmukainen, ja erityisesti mahdollisuutta laajentaa EU:n päästökauppajärjestelmä koskemaan meriliikennealaa. EU:n tarkkailu-, raportointi- ja todentamisasetuksen mukaan yhtiöillä on vuodesta 2018 alkaen velvollisuus tarkkailla alustensa polttoainekulutusta, hiilidioksidipäästöjä ja energiatehokkuutta Euroopan talousalueen (ETA) satamiin ja niistä pois suuntautuvilla matkoilla, raportoida niistä ja todentaa ne joka vuosi. Tämä velvoite koskee myös ETA-satamissa aiheutuneita hiilidioksidipäästöjä. Ensimmäisten päästöselvitysten määräaika oli 30 päivänä huhtikuuta 2019, ja komissio julkisti ne 30 päivänä kesäkuuta 2019.
__________________
__________________
20 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/757, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2015, meriliikenteen hiilidioksidipäästöjen tarkkailusta, raportoinnista ja todentamisesta sekä direktiivin 2009/16/EY muuttamisesta (EUVL L 123, 19.5.2015, s. 55).
20 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/757, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2015, meriliikenteen hiilidioksidipäästöjen tarkkailusta, raportoinnista ja todentamisesta sekä direktiivin 2009/16/EY muuttamisesta (EUVL L 123, 19.5.2015, s. 55).
21 Komission delegoitu asetus (EU) 2016/2072, annettu 22 päivänä syyskuuta 2016, meriliikenteen hiilidioksidipäästöjen tarkkailusta, raportoinnista ja todentamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/757 mukaisista todentamistoiminnoista ja todentajien akkreditoinnista (EUVL L 320, 26.11.2016, s. 5); Komission delegoitu asetus (EU) 2016/2071, annettu 22 päivänä syyskuuta 2016, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/757 muuttamisesta hiilidioksidipäästöjen tarkkailumenetelmien ja muiden merkittävien tietojen tarkkailua koskevien sääntöjen osalta EUVL L 320, 26.11.2016, s. 1).
21 Komission delegoitu asetus (EU) 2016/2072, annettu 22 päivänä syyskuuta 2016, meriliikenteen hiilidioksidipäästöjen tarkkailusta, raportoinnista ja todentamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/757 mukaisista todentamistoiminnoista ja todentajien akkreditoinnista (EUVL L 320, 26.11.2016, s. 5); Komission delegoitu asetus (EU) 2016/2071, annettu 22 päivänä syyskuuta 2016, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/757 muuttamisesta hiilidioksidipäästöjen tarkkailumenetelmien ja muiden merkittävien tietojen tarkkailua koskevien sääntöjen osalta EUVL L 320, 26.11.2016, s. 1).
22 Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2016/1927, annettu 4 päivänä marraskuuta 2016, meriliikenteen hiilidioksidipäästöjen tarkkailusta, raportoinnista ja todentamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/757 mukaisista tarkkailusuunnitelmien, päästöselvitysten ja vaatimustenmukaisuusasiakirjojen malleista (EUVL L 299, 5.11.2016, s. 1). Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2016/1928, annettu 4 päivänä marraskuuta 2016, muiden alusluokkien kuin matkustaja-alusten, ro-ro-alusten ja konttialusten kuljettaman lastin määrittämisestä meriliikenteen hiilidioksidipäästöjen tarkkailusta, raportoinnista ja todentamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/757 mukaisesti (EUVL L 299, 5.11.2016, s. 22).
22 Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2016/1927, annettu 4 päivänä marraskuuta 2016, meriliikenteen hiilidioksidipäästöjen tarkkailusta, raportoinnista ja todentamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/757 mukaisista tarkkailusuunnitelmien, päästöselvitysten ja vaatimustenmukaisuusasiakirjojen malleista (EUVL L 299, 5.11.2016, s. 1). Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2016/1928, annettu 4 päivänä marraskuuta 2016, muiden alusluokkien kuin matkustaja-alusten, ro-ro-alusten ja konttialusten kuljettaman lastin määrittämisestä meriliikenteen hiilidioksidipäästöjen tarkkailusta, raportoinnista ja todentamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/757 mukaisesti (EUVL L 299, 5.11.2016, s. 22).
Tarkistus 10
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 6 a kappale (uusi)
(6 a)  Merenkulusta aiheutuvien päästöjen vähentämistä ja niiden ilmaston lämpenemistä ja ilman pilaantumista aiheuttavien vaikutusten pienentämistä ei saisi toteuttaa tavalla, joka vahingoittaa merten biologista monimuotoisuutta, ja lisäksi olisi toteutettava toimenpiteitä niiden merten ja rannikoiden ekosysteemien ennallistamiseksi, jotka kärsivät merenkulkualan vaikutuksista, joita ovat meriin päästetyt aineet, mukaan lukien painolastivesi, hiilivedyt, raskasmetallit ja kemikaalit, merellä kadonneet kontit ja yhteentörmäykset valaiden kanssa.
Tarkistus 11
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 6 b kappale (uusi)
(6 b)  Meriliikennealalla aluksen omistaja ei aina ole sama henkilö tai yhteisö, joka liikennöi alusta kaupallisesti. Sen vuoksi kaikkien EU:n tarkkailu-, raportointi- ja todentamisasetuksen mukaisesti vaadittujen tietojen keräämisen olisi kuuluttava aluksen kaupallisesta toiminnasta vastaavalle osapuolelle, kuten liikenteen harjoittajalle, aikarahtaajalle tai ilman miehistöä rahdatun aluksen rahtaajalle.
Tarkistus 12
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 6 c kappale (uusi)
(6 c)  EU:n tarkkailu-, raportointi- ja todentamisasetuksen nojalla kerättyjä tietoja olisi käytettävä edistämään siirtymistä päästöttömiin aluksiin ottamalla käyttöön alusten energiatehokkuustodistus, jossa on luokitusasteikko, jotta mahdollistetaan alusten avoin vertailu erityisesti myyntiä tai vuokrausta varten sekä kannustetaan jäsenvaltioita edistämään parhaita käytäntöjä ja tukemaan tehokkaimpia aluksia.
Tarkistus 13
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 6 d kappale (uusi)
(6 d)  Komission olisi kehitettävä yhteistyössä alusten omistajien, muiden sidosryhmien ja riippumattomien asiantuntijoiden kanssa merenkulkualan EU-ympäristömerkki, jotta kuluttajille voidaan tiedottaa heidän ostamiinsa tuotteisiin liittyvän meriliikenteen ympäristövaikutuksista. Tällainen ympäristömerkki tukisi merenkulkualan ympäristö- ja energiasiirtymää tarjoamalla luotettavan ja avoimen tavan tiedottaa asiakkaille vapaaehtoisista aloitteista. Se kannustaisi kuluttajia ostamaan sellaisten aluksen omistajien kuljettamia tuotteita, jotka ovat vähentäneet ympäristövaikutustaan esimerkiksi kasvihuonekaasu- ja epäpuhtauspäästöjen, melusaasteen sekä jäte- ja vesihuollon osalta.
Tarkistus 14
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 6 e kappale (uusi)
(6 e)  Neuvoston direktiivillä 92/106/ETY1 a myötävaikutetaan liikenteen päästöjen vähenemiseen edistämällä siirtymistä maanteiden tavaraliikenteestä vähäpäästöisempiin liikennemuotoihin, esimerkiksi päästöttömiin jokikäytäviin. Tätä direktiiviä on tarkistettava, jotta voidaan tehostaa toimia multimodaalisen liikenteen edistämiseksi sekä tehokkuuden ja vähäpäästöisten vaihtoehtojen lisäämiseksi. Päästötön vesiliikenne on keskeisessä asemassa kehitettäessä kestävää liikennemuotosiirtymää maanteiltä vesiväylille, ja sen vuoksi on tarpeen tukea investointeja sisävesisatamien tankkaus- ja latausinfrastruktuureihin.
__________________
1 a Neuvoston direktiivi 92/106/ETY, annettu 7 päivänä joulukuuta 1992, tietynlaisia jäsenvaltioiden välisiä tavaroiden yhdistettyjä kuljetuksia koskevista yhteisistä säännöistä (EYVL L 368, 17.12.1992, s. 38).
Tarkistus 15
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 6 f kappale (uusi)
(6 f)  Maantieteellisen sijaintinsa ja taloudellisen toimintansa vuoksi unionin satamat ovat energiasiirtymän kannalta strategisia keskuksia. Satamat ovat (tuonnin, varastoinnin ja jakelun kautta tulevien) energiahyödykkeiden tärkeimpiä saapumispaikkoja, ja ne osallistuvat yhä enemmän uusiutuvan energian tuotantolaitosten kehittämiseen ja laativat uusia energianhallinta- ja kiertotalousstrategioita. Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden mukaisesti unionin olisi siksi tuettava meriliikennealan hiilestä irtautumista strategisella lähestymistavalla tukeakseen unionin satamien roolia energiasiirtymän edistäjinä. Jäsenvaltioita olisi kannustettava edistämään päästöttömien satamien kehittämistä ja investoimaan tankkaus- ja latausinfrastruktuureihin. Se varmistaisi välittömät terveyshyödyt kaikille satama- ja rannikkoalueilla asuville kansalaisille ja rajoittaisi haitallisia vaikutuksia meri- ja rannikkoalueiden biologiseen monimuotoisuuteen tällaisilla laajoilla maa-alueilla, joista osa kuuluu Natura 2000 -verkostoon.
Tarkistus 16
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 7 kappale
(7)  EU:n tarkkailu-, raportointi- ja todentamisasetuksen 22 artiklassa todetaan, että jos maailmanlaajuisesta tarkkailu-, raportointi- ja todentamisjärjestelmästä päästään kansainvälisellä tasolla sopimukseen, komissio tarkastelee EU:n tarkkailu-, raportointi- ja todentamisasetusta uudelleen ja ehdottaa siihen tarvittaessa muutoksia varmistaakseen yhdenmukaisuuden kyseisen kansainvälisen sopimuksen kanssa.
(7)  EU:n tarkkailu-, raportointi- ja todentamisasetuksen 22 artiklassa todetaan, että jos maailmanlaajuisesta tarkkailu-, raportointi- ja todentamisjärjestelmästä tai maailmanlaajuisista toimenpiteistä meriliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi päästään kansainvälisellä tasolla sopimukseen, komissio tarkastelee EU:n tarkkailu-, raportointi- ja todentamisasetusta uudelleen ja ehdottaa siihen tarvittaessa muutoksia varmistaakseen yhdenmukaisuuden kyseisen kansainvälisen sopimuksen kanssa. On tärkeää, että unioni voi mahdollisista maailmanlaajuisista toimenpiteistä riippumatta edelleen olla kunnianhimoinen ja osoittaa ilmastojohtajuutta pitämällä voimassa tai ottamalla käyttöön tiukempia toimenpiteitä unionissa.
Tarkistus 17
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 8 kappale
(8)  Unioni ja sen jäsenvaltiot ovat sitoutuneet koko talouden laajuiseen päästövähennystavoitteeseen Pariisin sopimuksessa, joka hyväksyttiin joulukuussa 2015 pidetyssä ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen (UNFCCC)23 osapuolten 21. konferenssissa. Kansainvälisen merenkulun päästöjen rajoittamiseksi on ryhdytty toimiin Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) kautta, ja näitä toimia olisi edistettävä. IMO hyväksyi24 lokakuussa 2016 alusten polttoöljykulutusta koskevan tietojenkeruujärjestelmän, jäljempänä ’IMOn kansainvälinen tietojenkeruujärjestelmä’.
(8)  Unioni ja sen jäsenvaltiot ovat sitoutuneet koko talouden laajuiseen päästövähennystavoitteeseen Pariisin sopimuksessa, joka hyväksyttiin joulukuussa 2015 pidetyssä ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen (UNFCCC)23 osapuolten 21. konferenssissa. Kansainvälisen merenkulun päästöjen rajoittamiseksi on ryhdytty toimiin Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) kautta, ja näitä toimia olisi edistettävä. IMO hyväksyi24 lokakuussa 2016 alusten polttoöljykulutusta koskevan tietojenkeruujärjestelmän, jäljempänä ’IMOn kansainvälinen tietojenkeruujärjestelmä’. IMO hyväksyi myös 13 päivänä huhtikuuta 2018 alustavan strategian alusten kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi (jäljempänä ’IMOn alustava strategia’) pyrkimyksenään saada kyseisten päästöjen lisääntyminen loppumaan mahdollisimman pian ja vähentää niitä vähintään 50 prosentilla vuoteen 2050 mennessä vuoden 2008 tasoon verrattuna sekä jatkaa toimia päästöjen poistamiseksi kokonaan. Samalla IMOn jäsenvaltiot ja liitännäisjäsenet, mukaan lukien kaikki unionin jäsenvaltiot, sitoutuivat vähentämään kansainvälisen merenkulkualan hiilidioksidipäästöjä liikennesuoritetta kohti keskimäärin vähintään 40 prosentilla vuoteen 2030 mennessä ja jatkamaan toimia 70 prosentin vähennyksen saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä. Sen vuoksi on aiheellista sisällyttää IMOn alustavan strategian keskeiset osat unionin oikeuteen ja jatkaa rakentavaa yhteistyötä IMOn jäsenvaltioiden kanssa maailmanlaajuisen sopimuksen aikaansaamiseksi kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistoimenpiteistä. Yhtiöt olisi velvoitettava vähentämään vuotuisia hiilidioksidipäästöjä liikennesuoritetta kohti lineaarisesti keskimäärin vähintään 40 prosentilla vuoteen 2030 mennessä kaikkien niiden vastuulla olevien alusten osalta verrattuna tarkkailu-, raportointi- ja todentamisasetuksen mukaisesti raportoitujen samankokoisten ja -tyyppisten alusten luokan keskimääräiseen suoritukseen. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistoimenpiteiden perustaso olisi vahvistettava käyttämällä THETIS-MRV-järjestelmästä ja IMOn tietojenkeruujärjestelmästä saatuja tietoja, ja samalla olisi otettava täysin huomioon päästövähennykset, joita hiilestä irtautumiseksi ensimmäisinä toimiin ryhtyneet yhtiöt ovat jo toteuttaneet. Komission olisi annettava delegoituja säädöksiä, joissa määritellään perustason määrittämistä koskevat yksityiskohtaiset säännöt, kunkin alusluokan vuotuinen vähennyskerroin, liikapäästösakkojen laskentaa ja perintää koskevat säännöt ja välineet sekä kaikki muut säännöt, jotka ovat tarpeen tämän velvoitteen noudattamiseksi ja noudattamisen todentamiseksi.
__________________
__________________
23 Pariisin sopimus (EUVL L 282, 19.10.2016, s. 4).
23 Pariisin sopimus (EUVL L 282, 19.10.2016, s. 4).
24 IMOn päätöslauselma MEPC.278(70), jolla muutetaan MARPOL-yleissopimuksen liitettä VI.
24 IMOn päätöslauselma MEPC.278(70), jolla muutetaan MARPOL-yleissopimuksen liitettä VI.
Tarkistus 18
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 9 kappale
(9)  Komissio arvioi EU:n tarkkailu-, raportointi- ja todentamisasetuksen 22 artiklan nojalla, miten nämä kaksi rinnakkaista järjestelmää voitaisiin yhdenmukaistaa, jotta voitaisiin vähentää alusten hallinnollista rasitetta ja samalla säilyttää mainitun asetuksen tavoitteet.
(9)  Komissio arvioi EU:n tarkkailu-, raportointi- ja todentamisasetuksen 22 artiklan nojalla, miten nämä kaksi rinnakkaista järjestelmää voitaisiin yhdenmukaistaa, jotta voitaisiin vähentää alusten, erityisesti pk-yritysten omistuksessa olevien alusten, hallinnollista rasitetta ja samalla säilyttää mainitun asetuksen tavoitteet.
Tarkistus 19
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 10 kappale
(10)  Vaikutustenarviointi osoitti, että näiden kahden järjestelmän osittaisella yhdenmukaistamisella voitaisiin osaltaan vähentää varustamoille aiheutuvaa hallinnollista taakka ja samalla säilyttää EU:n tarkkailu-, raportointi- ja todentamisasetuksen keskeiset tavoitteet. Osittaisen yhdenmukaistamisen myötä ei kuitenkaan tulisi muuttaa EU:n tarkkailu-, raportointi- ja todentamisasetuksen niitä vaatimuksia, jotka koskevat hallintokäytäntöä, soveltamisalaa, todentamista, läpinäkyvyyttä tai hiilidioksidiraportointia, koska se heikentäisi merkittävästi mainitun asetuksen tavoitteita sekä kykyä tarjota tietoja tulevaa poliittista päätöksentekoa varten ja kannustaa energiatehokkaiden toimenpiteiden käyttöönottoon ja vastaavien käyttäytymismallien omaksumiseen laivaliikenteen alalla. Siksi kaikki muutokset, joita EU:n tarkkailu-, raportointi- ja todentamisasetukseen tehdään sen yhdenmukaistamiseksi IMOn kansainvälisen tietojenkeruujärjestelmän kanssa, olisi rajattava koskemaan määritelmiä, tarkkailuparametrejä, tarkkailusuunnitelmia ja malleja.
(10)  Vaikutustenarviointi osoitti, että näiden kahden järjestelmän osittaisella yhdenmukaistamisella voitaisiin osaltaan vähentää varustamoille aiheutuvaa hallinnollista taakkaa ja samalla säilyttää EU:n tarkkailu-, raportointi- ja todentamisasetuksen keskeiset tavoitteet. Osittaisen yhdenmukaistamisen myötä ei kuitenkaan tulisi muuttaa EU:n tarkkailu-, raportointi- ja todentamisasetuksen niitä vaatimuksia, jotka koskevat hallintokäytäntöä, todentamista, läpinäkyvyyttä tai hiilidioksidiraportointia, koska se heikentäisi merkittävästi mainitun asetuksen tavoitteita sekä kykyä tarjota tietoja tulevaa poliittista päätöksentekoa varten ja kannustaa energiatehokkaiden toimenpiteiden käyttöönottoon ja vastaavien käyttäytymismallien omaksumiseen laivaliikenteen alalla. Siksi kaikki muutokset, joita EU:n tarkkailu-, raportointi- ja todentamisasetukseen tehdään sen yhdenmukaistamiseksi IMOn kansainvälisen tietojenkeruujärjestelmän kanssa, olisi rajattava koskemaan aluksia, joihin kyseistä asetusta sovelletaan, määritelmiä, tarkkailuparametrejä, tarkkailusuunnitelmia ja malleja.
Tarkistus 20
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 12 kappale
(12)  Vuosittain tarkkailtavia ja raportoitavia tietoja koskevat IMOn kansainvälisen tietojenkeruujärjestelmän määräykset olisi otettava huomioon sen varmistamiseksi, että niistä alusten toiminnoista, jotka kuuluvat molempien järjestelmien alaisuuteen, kerätään tietoja yhdenmukaisesti. Tätä varten vaaditaan parametrin ”kantavuus” raportoimista, kun taas parametrin ”kuljetettu lasti” raportoiminen on vapaaehtoista. Parametri ”merellä vietetty aika” olisi korvattava IMOn kansainvälisen tietojenkeruujärjestelmän määritelmällä ”matkan kesto tunneissa”. Lisäksi parametrin ”kuljetun matkan pituus” laskennan perustana tulisi käyttää IMOn kansainvälistä tietojenkeruujärjestelmää25, jotta voidaan vähentää hallinnollista rasitetta.
(12)  Vuosittain tarkkailtavia ja raportoitavia tietoja koskevat IMOn kansainvälisen tietojenkeruujärjestelmän määräykset olisi otettava huomioon sen varmistamiseksi, että niistä alusten toiminnoista, jotka kuuluvat molempien järjestelmien alaisuuteen, kerätään tietoja yhdenmukaisesti. Tätä varten vaaditaan parametrin ”kantavuus” sekä parametrin ”kuljetettu lasti” raportoimista. Parametri ”merellä vietetty aika” olisi korvattava IMOn kansainvälisen tietojenkeruujärjestelmän määritelmällä ”matkan kesto tunneissa”. Lisäksi parametrin ”kuljetun matkan pituus” laskennan perustana tulisi käyttää IMOn kansainvälistä tietojenkeruujärjestelmää25, jotta voidaan vähentää hallinnollista rasitetta.
__________________
__________________
25 IMOn päätöslauselma MEPC.282 (70).
25 IMOn päätöslauselma MEPC.282 (70).
Tarkistus 21
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 13 kappale
(13)  Tarkkailusuunnitelmien sisältöä olisi virtaviivaistettava, jotta voidaan ottaa huomioon IMOn kansainvälinen tietojenkeruujärjestelmä, lukuun ottamatta niitä suunnitelman osia, jotka ovat tarpeen sen varmistamiseksi, että EU:n tarkkailu-, raportointi- ja todentamisasetuksen nojalla tarkkaillaan ja raportoidaan ainoastaan unioniin liittyviä tietoja. Siksi kaikkien ”matkakohtaisten” säännösten olisi edelleenkin oltava osa tarkkailusuunnitelmaa.
(13)  Tarkkailusuunnitelmien sisältöä olisi virtaviivaistettava, jotta voidaan ottaa huomioon IMOn kansainvälinen tietojenkeruujärjestelmä, lukuun ottamatta niitä suunnitelman osia, jotka ovat tarpeen sen varmistamiseksi, että EU:n tarkkailu-, raportointi- ja todentamisasetuksen nojalla tarkkaillaan ja raportoidaan ainoastaan unioniin liittyviä tietoja. Siksi kaikkien ”matkakohtaisten” säännösten olisi edelleenkin oltava osa tarkkailusuunnitelmaa. Komission olisi myös avustettava jäsenvaltioita jakamalla asiantuntemusta ja hyviä käytäntöjä sekä ottamalla käyttöön uusia teknologioita, jotta voidaan vähentää hallinnollisia esteitä ja saada tietoja tehokkaasti ja turvallisesti.
Tarkistus 22
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 13 a kappale (uusi)
(13 a)  Komission EU:n tarkkailu-, raportointi- ja todentamisasetusta koskevan ehdotuksen yhteydessä vuonna 2013 tekemä vaikutustenarviointi osoitti EU:n päästökauppajärjestelmän tehokkuuden meriliikenteen päästöjen kohdalla, ja siinä yksilöitiin EU:n päästökauppajärjestelmä tai tavoiteperusteinen korvausrahasto vaihtoehdoiksi, joilla voitaisiin varmistaa tarvittavien päästövähennysten saavuttaminen alalla. Jotta merenkulkuala voitaisiin sisällyttää unionin päästövähennystoimien piiriin, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2003/87/EY1 a olisi muutettava, jotta se kattaisi meriliikenteen päästöt. Komission olisi annettava delegoituja säädöksiä meriliikenteen päästöoikeuksien kokonaismäärän vahvistamiseksi muiden alojen mukaisesti ja meriliikenteen päästöoikeuksien jakomenetelmän vahvistamiseksi täysimittaisella huutokaupalla. Komission olisi kyseisiä delegoituja säädöksiä valmistellessaan saatettava ajan tasalle vuonna 2013 tehty vaikutustenarviointi erityisesti siten, että siinä otetaan huomioon unionin koko taloutta koskeva vuoteen 2030 ulottuva kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoite ja asetuksessa (EU) .../... [eurooppalainen ilmastolaki] määritelty ilmastoneutraaliustavoite sekä taloudelliset vaikutukset, myös tahattomien liikennemuotosiirtymien ja hiilivuodon mahdolliset riskit. Komission olisi julkistettava tämän arvioinnin tulokset. On tärkeää, että unioni ja sen jäsenvaltiot tukevat kansainvälisellä tasolla toteutettavia toimenpiteitä, joilla vähennetään meriliikenteen ilmastovaikutuksia. Komission olisi seurattava, miten IMO edistyy markkinapohjaisen toimenpiteen käyttöönotossa, ja, jos jokin maailmanlaajuinen markkinapohjainen toimenpide hyväksytään, sen olisi pohdittava, miten varmistetaan unionin toimenpiteiden ja maailmanlaajuisten toimenpiteiden yhdenmukaisuus siten, että säilytetään unionin ilmastotoimien ympäristötavoitteiden tinkimättömyys ja tehokkuus.
Tarkistus 23
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 13 b kappale (uusi)
(13 b)  Onnistunut siirtyminen päästöttömään merenkulkuun edellyttää yhtenäistä lähestymistapaa ja oikeanlaista suotuisaa toimintaympäristöä, joka kannustaa sekä aluksia että satamia koskevaan innovointiin. Tällaiseen suotuisaan toimintaympäristöön sisältyy julkisia ja yksityisiä investointeja tutkimukseen ja innovointiin, teknisiä ja operatiivisia toimenpiteitä alusten energiatehokkuuden parantamiseksi sekä uusiutuvista energialähteistä tuotettujen kestävien vaihtoehtoisten polttoaineiden, kuten vedyn ja ammoniakin, ja päästöttömien käyttövoimateknologioiden käyttöönotto, mukaan lukien tarvittavat tankkaus- ja latausinfrastruktuurit satamissa. EU:n päästökauppajärjestelmässä meriliikenteen päästöoikeuksien huutokaupasta saatavilla tuloilla olisi perustettava valtamerirahasto, jolla parannetaan alusten energiatehokkuutta ja tuetaan investointeja meriliikenteen hiilestä irtautumisen helpottamiseksi myös lähimerenkulussa ja satamissa. Komission olisi myös kehitettävä toimenpiteitä, joilla säännellään saastuttavimpien alusten pääsyä unionin satamiin ja velvoitetaan laiturissa olevat fossiilisia polttoaineita käyttävät alukset käyttämään maasähköä tai vaihtoehtoisia päästöttömiä polttoaineita. Komission olisi myös arvioitava mahdollisuutta vaatia satamia ottamaan käyttöön päästöihin perustuvat seisontamaksut.
Tarkistus 24
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 13 c kappale (uusi)
(13 c)  Onnistunut siirtyminen päästöttömiin ja ympäristöystävällisiin aluksiin edellyttää yhtenäistä lähestymistapaa, jolla edistetään alusten ympäristöystävällisyyttä parantavia innovatiivisia toimenpiteitä, jotka koskevat esimerkiksi runkorakennetta, uusia moottoreita ja kestäviä vaihtoehtoisia polttoaineita sekä tuulta käyttövoimana, ja operatiivisia toimenpiteitä, jotka voidaan toteuttaa lyhyellä aikavälillä polttoaineen kulutuksen ja sitä kautta päästöjen vähentämiseksi, kuten nopeuden vähentäminen tai parempi reittisuunnittelu. Nopeuden vähentämistä (slow steaming) testattiin laajamittaisesti vuosina 2006–2012 polttoaineiden hintojen noustua jyrkästi: nopeuden vähentäminen 10 prosentilla vähensi kulutusta noin 19 prosentilla1 a, ja päästöt vähenivät vastaavasti. Markkinapohjaiset toimenpiteet, kuten EU:n päästökauppajärjestelmä, kannustavat vähentämään päästöjä ja investoimaan tutkimukseen ja innovointiin alusten energiatehokkuuden parantamiseksi sekä ottamaan käyttöön kestäviä vaihtoehtoisia polttoaineita ja käyttövoimateknologioita, mukaan lukien tarvittavat tankkaus- ja latausinfrastruktuurit satamissa ja sisävesisatamissa.
__________________
1 a ”The impact of international shipping on European air quality and climate forcing”, Euroopan ympäristökeskus, tekninen raportti nro 4/2013.
Tarkistus 25
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 14 a kappale (uusi)
(14 a)  Jotta THETIS-MRV-rekisteriin ilmoitetut tiedot olisivat jatkossakin korkealaatuisia, Euroopan meriturvallisuusvirastolle (EMSA) olisi annettava tarvittavat valtuudet ja resurssit, jotta se voi tarkastaa päästöselvitykset, jotka todentaja on todennut tyydyttäviksi.
Tarkistus 26
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 14 b kappale (uusi)
(14 b)  Komission olisi tarkasteltava uudelleen asetuksen (EU) 2015/757 toimivuutta ottaen huomioon kyseisen asetuksen ja IMOn maailmanlaajuisen tietojenkeruujärjestelmän täytäntöönpanosta saadut kokemukset sekä muun asiaankuuluvan kehityksen, jolla pyritään vähentämään meriliikenteen kasvihuonekaasupäästöjä.
Tarkistus 27
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 14 c kappale (uusi)
(14 c)  Meriliikenteestä aiheutuu myös ilman epäpuhtauksia, kuten rikin oksidien (SOx), typen oksidien (NOx), hiukkasten, otsonikerrosta heikentävien aineiden (ODS) ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) päästöjä1 a. Ilman epäpuhtaudet vaikuttavat haitallisesti sekä ympäristöön että ihmisten terveyteen, erityisesti rannikko- ja satama-alueilla asuviin tai työskenteleviin kansalaisiin. Komission olisi tarkasteltava voimassa olevaa lainsäädäntöä uudelleen kesäkuuhun 2021 mennessä ja tehtävä konkreettisia ehdotuksia meriliikenteen päästöistä johtuvaa ilman pilaantumista koskevan ongelman ratkaisemiseksi. Komission olisi myös työskenneltävä rikkipäästöjen valvonta-alueiden ja typen oksidien päästöjen valvonta-alueiden laajentamiseksi kaikilla Euroopan merillä, myös Välimerellä, ja puututtava lisäksi ongelmaan, joka koskee kaasunpesulaitteista tyhjennetyn pesuveden ja muiden aineiden, kuten painolastiveden, hiilivetyjen, raskasmetallien ja kemikaalien, laskemista avoimiin vesiin, ja ongelmaan, joka aiheutuu tällaisten aineiden vaikutuksesta merten biologiseen monimuotoisuuteen.
Tarkistus 28
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 15 kappale
(15)  Asetuksen (EU) 2015/757 tavoitteena on se, että tarkkaillaan ETA:n satamissa käyvien alusten hiilidioksidipäästöjä, raportoidaan niistä ja todennetaan ne ensimmäisenä vaiheena vaiheittaisessa lähestymistavassa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tätä tavoitetta, vaan se voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. IMOn kansainvälinen tietojenkeruujärjestelmä olisi otettava huomioon. Tässä asetuksessa säädettyjen yhtenäisten vaatimusten pohjalta varmistetaan kerättyjen tietojen vertailukelpoisuus ja luotettavuus. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.
(15)  Asetuksen (EU) 2015/757 tavoitteena on se, että tarkkaillaan ETA:n satamissa käyvien alusten kasvihuonekaasupäästöjä, raportoidaan niistä ja todennetaan ne, jotta voidaan vähentää alusten keskimääräistä hiili-intensiteettiä liikennesuoritetta kohti, myös vähentämällä merkittävästi laiturissa olevien alusten päästöjä, ja hinnoitella kyseiset päästöt meriliikennealan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tätä tavoitetta, vaan se voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. IMOn kansainvälinen tietojenkeruujärjestelmä olisi otettava huomioon. Tässä asetuksessa säädettyjen yhtenäisten vaatimusten pohjalta varmistetaan kerättyjen tietojen vertailukelpoisuus ja luotettavuus. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.
Tarkistus 29
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 15 a kappale (uusi)
(15 a)  Siirtyminen ilmastoneutraaliin merenkulkuun on vielä kesken, ja siihen liittyvät sääntelytoimet ovat olleet toistaiseksi riittämättömiä. Satamilla voi olla merkittävä rooli meriliikenteen hiilestä irtautumisessa. Unionin satamissa käyvien alusten liikenteenharjoittajat olisi velvoitettava varmistamaan maasähköön liittämisen kaltaisilla keinoilla, että niiden alukset eivät laiturissa ollessaan aiheuta kasvihuonekaasupäästöjä tai ilmaa pilaavia päästöjä. Tämä olisi erityisen tärkeää kaupunkialueiden läheisyydessä sijaitsevissa laitureissa, jotta voidaan vähentää ilman pilaantumisen vaikutuksia ihmisten terveyteen. Kun otetaan huomioon, että alusten vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin ja ilmaa pilaaviin päästöihin vaihtelevat, eniten saastuttavien alusten, myös suurten matkustaja-alusten, olisi ensin täytettävä tämä vaatimus.
Tarkistus 30
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 15 b kappale (uusi)
(15 b)  Alusten liikenteenharjoittajien olisi varmistettava, että ne käyttävät aluksia mahdollisimman energiatehokkaasti siten, että päästöt pysyvät mahdollisimman alhaisina. Laivanrakentajien olisi varmistettava, että ne asettavat päästöjen vähentämisen etusijalle uusia aluksia rakennettaessa.
Tarkistus 31
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – otsikko (uusi)
Asetuksen (EU) 2015/757 muuttaminen
Tarkistus 32
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – -1 kohta (uusi)
Muutetaan asetus (EU) 2015/757 seuraavasti:
Tarkistus 33
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – -1 a kohta (uusi)
Asetus (EU) 2015/757
Johdanto-osan 23 kappale
(-1 a)  Korvataan johdanto-osan 23 kappale seuraavasti:
(23)  Unionin tarkkailu-, raportointi- ja todentamisjärjestelmää ei tässä vaiheessa pitäisi soveltaa hiilidioksidin lisäksi muihin kasvihuonekaasuihin, lyhytvaikutteisiin ilmastonmuutosta aiheuttaviin yhdisteisiin eikä ilman epäpuhtauksiin, jotta voidaan välttää vaatimukset sellaisten mittauslaitteiden asentamisesta, jotka eivät ole riittävän luotettavia tai kaupallisesti saatavilla, mikä puolestaan voisi heikentää unionin tarkkailu-, raportointi- ja todentamisjärjestelmän täytäntöönpanoa.
(23) Unionin tarkkailu-, raportointi- ja todentamisjärjestelmä olisi laajennettava kattamaan myös muut kasvihuonekaasut, lyhytvaikutteiset ilmastonmuutosta aiheuttavat yhdisteet ja ilman epäpuhtaudet, jos on olemassa riittävän luotettavia tai kaupallisesti saatavilla olevia mittauslaitteita, jotta ilmastoa, ympäristöä ja ihmisten terveyttä voidaan suojella paremmin.
Tarkistus 34
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – -1 b kohta (uusi)
Asetus (EU) 2015/757
1 artikla
(-1 b)  Korvataan 1 artikla seuraavasti:
1 artikla
1 artikla
Kohde
Kohde
Tässä asetuksessa vahvistetaan säännöt, jotka koskevat jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluviin satamiin saapuvista, tällaisissa satamissa olevista tai tällaisista satamista lähtevistä aluksista peräisin olevien hiilidioksidipäästöjen ja muiden merkittävien tietojen täsmällistä tarkkailua, raportointia ja todentamista, jotta meriliikenteen hiilidioksidipäästöjä voidaan vähentää kustannustehokkaalla tavalla.
Tässä asetuksessa vahvistetaan säännöt, jotka koskevat jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluviin satamiin saapuvista, tällaisissa satamissa olevista tai tällaisista satamista lähtevistä aluksista peräisin olevien kasvihuonekaasupäästöjen ja muiden merkittävien tietojen täsmällistä tarkkailua, raportointia ja todentamista. Jotta voidaan edistää unionin koko taloutta koskevaa asetuksessa (EU) .../... [eurooppalainen ilmastolaki] määriteltyä ilmastoneutraaliustavoitetta, samalla kun otetaan huomioon 13 päivänä huhtikuuta 2018 hyväksytty alusten kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä koskeva IMOn alustava strategia, tässä asetuksessa asetetaan yhtiöille velvoitteita vähentää vuotuisia keskimääräisiä hiilidioksidipäästöjään liikennesuoritetta kohti 12 a artiklan mukaisesti.
Tarkistus 35
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – -1 c kohta (uusi)
Asetus (EU) 2015/757
2 artikla – 1 kohta
(-1 c)  Korvataan 2 artiklan 1 kohta seuraavasti:
1.  Tätä asetusta sovelletaan vetoisuudeltaan yli 5 000 bruttotonnin aluksiin niiden hiilidioksidipäästöjen osalta, jotka ovat vapautuneet alusten tekemillä matkoilla viimeisimmästä käyntisatamasta jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvaan käyntisatamaan ja jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvasta satamasta seuraavaan käyntisatamaan sekä jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvissa käyntisatamissa olon aikana.
1. Tätä asetusta sovelletaan vetoisuudeltaan vähintään 5 000 bruttotonnin aluksiin niiden kasvihuonekaasupäästöjen osalta, jotka ovat vapautuneet alusten tekemillä matkoilla viimeisimmästä käyntisatamasta jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvaan käyntisatamaan ja jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvasta satamasta seuraavaan käyntisatamaan sekä jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvissa käyntisatamissa olon aikana.
Tarkistus 36
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – -a alakohta (uusi)
Asetus (EU) 2015/757
3 artikla – 1 kohta – a a alakohta (uusi)
(-a)  Lisätään alakohta seuraavasti:
”a a) ’kasvihuonekaasupäästöillä’ Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY* liitteessä II lueteltuja aluksista vapautuvia kasvihuonekaasuja;
_______________________
*Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/87/EY, annettu 13 päivänä lokakuuta 2003, kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta unionissa ja neuvoston direktiivin 96/61/EY muuttamisesta (EUVL L 275, 25.10.2003, s. 32).”
Tarkistus 37
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – -a a alakohta (uusi)
Asetus (EU) 2015/757
3 artikla – 1 kohta – b alakohta
-a a)  Korvataan b alakohta seuraavasti:
b)  ’käyntisatamalla’ satamaa, johon alus pysähtyy lastaamaan tai purkamaan lastia taikka päästämään matkustajat alukseen tai aluksesta; näin ollen lukuun ei oteta pysähdyksiä, joiden yksinomaisena tarkoituksena on täydentää polttoaine- tai muonavarastoja, vaihtaa miehistö, siirtyä kuivatelakalle tai korjata alusta ja/tai sen laitteita, pysähdyksiä satamaan sen vuoksi, että alus tarvitsee apua tai on merihädässä, satamien ulkopuolella tapahtuvia siirtoja aluksesta toiseen eikä pysähdyksiä, joiden yksinomaisena tarkoituksena on suojautua huonolta säältä tai jotka ovat välttämättömiä etsintä- tai pelastustoimien vuoksi;
b) ’käyntisatamalla’ satamaa, johon alus pysähtyy lastaamaan tai purkamaan huomattavan osan lastista taikka päästämään matkustajat alukseen tai aluksesta; näin ollen lukuun ei oteta pysähdyksiä, joiden yksinomaisena tarkoituksena on täydentää polttoaine- tai muonavarastoja, vaihtaa miehistö, siirtyä kuivatelakalle tai korjata alusta ja/tai sen laitteita, pysähdyksiä satamaan sen vuoksi, että alus tarvitsee apua tai on merihädässä, satamien ulkopuolella tapahtuvia siirtoja aluksesta toiseen eikä pysähdyksiä, joiden yksinomaisena tarkoituksena on suojautua huonolta säältä tai jotka ovat välttämättömiä etsintä- tai pelastustoimien vuoksi;
Tarkistus 38
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – a alakohta
Asetus (EU) 2015/757
3 artikla – 1 kohta – d alakohta
”d) ’yhtiöllä’ aluksen omistajaa tai muuta organisaatiota tai henkilöä, kuten liikenteen harjoittajaa tai ilman miehistöä rahdatun aluksen rahtaajaa, joka on ottanut vastuun aluksen toiminnoista aluksen omistajalta ja suostunut ottamaan hoidettavakseen kaikki Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 336/2006 asetetut velvoitteet ja vastuut;”
”d) ’yhtiöllä’ aluksen omistajaa tai muuta organisaatiota tai henkilöä, kuten liikenteen harjoittajaa, aikarahtaajaa tai ilman miehistöä rahdatun aluksen rahtaajaa, joka on ottanut vastuun aluksen kaupallisista toiminnoista aluksen omistajalta ja on vastuussa aluksen kuluttaman polttoaineen maksamisesta;”
Tarkistus 39
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – a a alakohta (uusi)
Asetus (EU) 2015/757
3 artikla – 1 kohta – i alakohta
(a a)  Korvataan i alakohta seuraavasti:
i)  ’muilla merkittävillä tiedoilla’ tietoja, jotka koskevat alusten polttoainekulutuksesta aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä, liikennesuoritetta ja energiatehokkuutta ja joiden avulla voidaan analysoida päästöjen kehityssuuntia ja arvioida alusten suoritusta;
i) ’muilla merkittävillä tiedoilla’ tietoja, jotka koskevat alusten polttoainekulutuksesta aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä, liikennesuoritetta, maasähkön toimitusta aluksen laiturissa olon aikana ja energiatehokkuutta ja joiden avulla voidaan analysoida päästöjen kehityssuuntia ja arvioida alusten suoritusta;
Tarkistus 40
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 a kohta (uusi)
Asetus (EU) 2015/757
4 artikla – 1 kohta
(1 a)  Korvataan 4 artiklan 1 kohta seuraavasti:
1.  Yhtiöiden on 8–12 artiklan mukaisesti tarkkailtava kunkin aluksensa asianomaisia muuttujia raportointikaudella ja raportoitava niistä. Niiden on suoritettava tarkkailu ja raportointi kaikissa jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvissa satamissa ja sellaisten matkojen osalta, jotka saapuvat jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvaan satamaan tai lähtevät tällaisesta satamasta.
1. Yhtiöiden on 8–12 artiklan mukaisesti tarkkailtava kunkin niiden kaupallisessa operatiivisessa määräysvallassa olevan aluksen asianomaisia muuttujia raportointikaudella ja raportoitava niistä. Niiden on suoritettava tarkkailu ja raportointi kaikissa jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvissa satamissa ja sellaisten matkojen osalta, jotka saapuvat jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvaan satamaan tai lähtevät tällaisesta satamasta.
Tarkistus 41
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 b kohta (uusi)
Asetus (EU) 2015/757
5 artikla – 2 a kohta (uusi)
(1 b)  Lisätään 5 artiklaan kohta seuraavasti:
”2 a. Komissio antaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2021 23 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta täsmentämällä menetelmät, joilla määritellään metaanipäästöt.
Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen delegoitujen säädösten antamisen lisäksi komissio arvioi viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2021 jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluviin satamiin saapuvista, tällaisissa satamissa olevista tai tällaisista satamista lähtevistä aluksista peräisin olevien muiden kasvihuonekaasupäästöjen kuin hiilidioksidi- ja metaanipäästöjen vaikutusta koko maailman ilmastoon ja antaa siitä kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Kyseistä kertomusta täydennetään tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksella, jossa keskitytään kyseisten päästöjen käsittelemistä koskevaan ongelmaan.”
Tarkistus 72
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – a alakohta – i a alakohta (uusi)
Asetus (EU) 2015/757
6 artikla – 3 kohta – c a alakohta (uusi)
(i a)  Lisätään alakohta seuraavasti:
”c a) vaihtoehtoisten polttoaineiden, mukaan lukien nesteytetty maakaasu, biopolttoaineet ja muuta kuin biologista alkuperää olevat hiiltä sisältävät uusiutuvat polttoaineet, päästökertoimet on ilmaistava CO2-ekvivalentteina ja niihin on sisällyttävä kaikki kasvihuonekaasut, ja niiden on perustuttava elinkaarianalyysiin. Komissio määrittää nämä päästökertoimet täytäntöönpanosäädöksillä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 24 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.”
Tarkistus 42
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 3 kohta – a alakohta
Asetus (EU) 2015/757
9 artikla – 1 kohta – f alakohta
f)  kuljetettu lasti vapaaehtoiselta pohjalta;”.
Poistetaan.
Tarkistus 43
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 3 a kohta (uusi)
Asetus (EU) 2015/757
9 artikla – 2 kohta – a alakohta
(3 a)  Korvataan 9 artiklan 2 kohdan a alakohta seuraavasti:
a)  kaikki aluksen raportointikaudella tekemät matkat joko alkavat jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvasta satamasta tai päättyvät tällaiseen satamaan; ja
a) vähintään 90 prosenttia aluksen raportointikaudella tekemistä matkoista joko alkaa jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvasta satamasta tai päättyy tällaiseen satamaan; ja
Tarkistus 44
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 4 kohta – a a alakohta (uusi)
Asetus (EU) 2015/757
10 artikla – 1 kohta – j a alakohta (uusi)
(a a)  Lisätään alakohta seuraavasti:
”j a) kuljetettu lasti.”
Tarkistus 45
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 5 kohta – a alakohta
Asetus (EU) 2015/757
11 artikla – 2 kohta
”2. Jos yhtiö vaihtuu, edellisen yhtiön on toimitettava komissiolle ja asianomaisen lippuvaltion viranomaisille niin lähellä vaihtumisen toteutumispäivää kuin käytännössä mahdollista, kuitenkin viimeistään kolme kuukautta sen jälkeen, selvitys, joka kattaa samat osat kuin päästöselvitys mutta rajoittuu kauteen, jonka aikana toiminnot toteutettiin sen vastuulla.”
”2. Jos yhtiö vaihtuu, edellisen yhtiön on toimitettava komissiolle ja asianomaisen lippuvaltion viranomaisille vaihtumisen toteutumispäivänä tai niin lähellä vaihtumisen toteutumispäivää kuin käytännössä mahdollista, kuitenkin viimeistään yksi kuukausi sen jälkeen, selvitys, joka kattaa samat osat kuin päästöselvitys mutta rajoittuu kauteen, jonka aikana toiminnot toteutettiin sen vastuulla. Uuden yhtiön on varmistettava, että jokainen sen vastuulla oleva alus täyttää tämän asetuksen vaatimukset vaihtumisen jälkeen jäljellä olevan raportointikauden ajan.
Tarkistus 46
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 5 kohta – b a alakohta (uusi)
Asetus (EU) 2015/757
11 artikla – 3 kohta – xi a alakohta (uusi)
(b a)  Lisätään 3 kohdan a alakohtaan alakohta seuraavasti:
”xi a) kuljetettu lasti;”
Tarkistus 47
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 5 kohta – b b alakohta (uusi)
Asetus (EU) 2015/757
11 artikla – 3 kohta – xi b alakohta (uusi)
(b b)  Lisätään 3 kohdan a alakohtaan alakohta seuraavasti:
”xi b) aluksen koko;”
Tarkistus 48
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 5 a kohta (uusi)
Asetus (EU) 2015/757
II a luku (uusi) – 12 a artikla (uusi)
(5 a)  Lisätään luku seuraavasti:
”II a luku
PÄÄSTÖVÄHENNYS
12 a artikla
Päästöjen vähentäminen
1.  Yhtiöiden on vähennettävä vuotuisia hiilidioksidipäästöjä liikennesuoritetta kohti lineaarisesti vähintään 40 prosentilla vuoteen 2030 mennessä kaikkien niiden vastuulla olevien alusten osalta verrattuna tämän asetuksen mukaisesti raportoitujen samankokoisten ja -tyyppisten alusten luokan keskimääräiseen suoritukseen.
2.  Jos yhtiö jonakin vuonna jättää noudattamatta 1 kohdassa tarkoitettua vuotuista vähennystä, komissio määrää taloudellisen seuraamuksen, jonka on oltava tehokas, oikeasuhteinen, varoittava ja yhteensopiva EU:n päästökauppajärjestelmän kaltaisen markkinapohjaisen päästökauppajärjestelmän kanssa. Liikapäästösakon maksaminen ei vapauta yhtiötä sen 1 kohdan mukaisesta velvoitteesta vuoteen 2030 ulottuvan kauden aikana. Yhtiöihin, jotka eivät ole noudattaneet tässä artiklassa säädettyjä päästörajoja, sovelletaan 20 artiklan 3 ja 4 kohdan säännöksiä.
3.  Komissio antaa viimeistään ... [6 kuukautta tämän asetuksen voimaantulosta] 23 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta määrittelemällä 1 kohdassa tarkoitetut alusluokat, määrittämällä kunkin alusluokan osalta sovellettava perustaso ja vuotuinen lineaarinen vähennyskerroin käyttäen THETIS-MRV-järjestelmän tietoja, mukaan lukien pakollisena parametrinä ”kuljetettu lasti”, ja IMOn kansainvälistä tietojenkeruujärjestelmää ja ottaen samalla täysimääräisesti huomioon päästövähennykset, jotka hiilestä irtautumiseksi ensimmäisinä toimiin ryhtyneet yhtiöt ovat jo toteuttaneet, jotta saavutetaan 1 kohdassa tarkoitettu päästövähennystavoite, ja täsmentämällä säännöt ja välineet, joiden avulla lasketaan ja peritään 2 kohdassa tarkoitettu liikapäästösakko, ja kaikki muut säännöt, jotka ovat tarpeen tämän artiklan noudattamiseksi ja noudattamisen todentamiseksi.
4.  Komissio antaa 12 kuukauden kuluessa siitä, kun IMO on hyväksynyt toimenpiteet 13 päivänä huhtikuuta 2018 hyväksytyn alusten kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä koskevan alustavan strategian panemiseksi täytäntöön, ja ennen kyseisten toimenpiteiden voimaantuloa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen, jossa se tarkastelee IMOn päättämien toimenpiteiden kunnianhimoisuutta ja yleistä ympäristötavoitteiden tinkimättömyyttä, mukaan lukien niiden yleinen tavoite suhteessa Pariisin sopimuksen tavoitteisiin, unionin koko taloutta koskevaan vuoteen 2030 ulottuvaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteeseen ja asetuksessa (EU) .../... [eurooppalainen ilmastolaki] määriteltyyn ilmastoneutraaliustavoitteeseen.
5.  Komissio voi tarvittaessa täydentää 4 kohdassa tarkoitettua kertomusta esittämällä lainsäädäntöehdotuksen tämän asetuksen muuttamiseksi siten, että ehdotus on yhdenmukainen unionin ilmastotoimien ympäristötavoitteiden tinkimättömyyden ja tehokkuuden säilyttämistä koskevan tavoitteen kanssa, erityisesti unionin koko taloutta koskevan vuoteen 2030 ulottuvan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteen ja asetuksessa (EU) .../... [eurooppalainen ilmastolaki] määritellyn ilmastoneutraaliustavoitteen kanssa.”
Tarkistus 49
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 5 b kohta (uusi)
Asetus (EU) 2015/757
12 bartikla (uusi)
(5 b)  Lisätään artikla seuraavasti:
”12 b artikla
Laiturissa olevien alusten päästöt
Yhtiöiden on varmistettava, että vuoteen 2030 mennessä yksikään niiden vastuulla oleva alus ei päästä kasvihuonekaasupäästöjä laiturissa ollessaan.”
Tarkistus 50
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 5 c kohta (uusi)
Asetus (EU) 2015/757
21 artikla – 1 kohta
(5 c)  Korvataan 21 artiklan 1 kohta seuraavasti:
1.  Komissio julkaisee vuosittain viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 11 artiklan mukaisesti tiedot raportoiduista hiilidioksidipäästöistä samoin kuin tämän artiklan 2 kohdassa säädetyt tiedot.
1. Komissio julkaisee vuosittain viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 11 artiklan mukaisesti raportoidut tiedot samoin kuin tämän artiklan 2 kohdassa säädetyt tiedot.
Tarkistus 51
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 5 d kohta (uusi)
Asetus (EU) 2015/757
21 artikla – 2 kohta – a alakohta
(5 d)  Korvataan 21 artiklan 2 kohdan a alakohta seuraavasti:
a)  aluksen tunnistetiedot (nimi, IMO-tunnistenumero ja rekisteröinti- tai kotisatama);
a) aluksen tunnistetiedot (nimi, yhtiö, IMO-tunnistenumero ja rekisteröinti- tai kotisatama);
Tarkistus 74
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 6 a kohta (uusi)
Asetus (EU) 2015/757
21 artikla – 2 kohta – d alakohta
(6 a)  Muutetaan 21 artiklan 2 kohdan b alakohta seuraavasti:
d)  vuosittainen kokonaispolttoainekulutus matkoilla;
d)  vuosittainen kokonaispolttoainekulutus matkoilla polttoainetyyppiä kohden;
Tarkistus 52
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 6 b kohta (uusi)
Asetus (EU) 2015/757
21 artikla – 2 kohta – k a alakohta (uusi)
(6 b)  Lisätään 21 artiklan 2 kohtaan alakohta seuraavasti:
”k a) aluksen koko.”
Tarkistus 76
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 6 c alakohta (uusi)
Asetus (EU) 2015/757
21 artikla – 2 kohta – k b alakohta (uusi)
(6 c)  Lisätään 21 artiklan 2 kohtaan alakohta seuraavasti:
”k b) kokonaismatka;”
Tarkistus 77
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 6 d kohta (uusi)
Asetus (EU) 2015/757
21 artikla – 2 kohta – k c alakohta (uusi)
(6 d)  Lisätään 21 artiklan 2 kohtaan alakohta seuraavasti:
”k c) kantavuus’;
Tarkistus 78
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 6 e alakohta (uusi)
Asetus (EU) 2015/757
21 artikla – 2 kohta – k d alakohta (uusi)
(6 e)  Lisätään 21 artiklan 2 kohtaan alakohta seuraavasti:
”k d) liikennesuorite;”
Tarkistus 79
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 6 f kohta (uusi)
Asetus (EU) 2015/757
21 artikla – 2 kohta – k e alakohta (uusi)
(6 f)  Lisätään 21 artiklan 2 kohtaan alakohta seuraavasti:
”k e) laivanvarustajan nimi;”
Tarkistus 80
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 6 g kohta (uusi)
Asetus (EU) 2015/757
21 artikla – 2 kohta – k f alakohta (uusi)
(6 g)  Lisätään 21 artiklan 2 kohtaan alakohta seuraavasti:
”k f) kuljetettu rahti.”
Tarkistus 53
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 6 h kohta (uusi)
Asetus (EU) 2015/757
21 artikla – 6 a kohta (uusi)
(6 h)  Lisätään 21 artiklaan kohta seuraavasti:
”6 a. Työohjelmansa 2020–2022 mukaisesti EMSA suorittaa 11 artiklan 1 kohdan mukaisesti toimitettujen tietojen tilastollinen lisätodentaminen, jotta varmistetaan, että annetut tiedot ovat yhdenmukaisia.”
Tarkistus 54
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 6 i kohta (uusi)
Asetus (EU) 2015/757
21 aartikla (uusi)
(6 i)  Lisätään artikla seuraavasti:
”21 a artikla
Alusten ympäristötehokkuutta koskeva merkintä
1.  Päästöjen vähentämiseen kannustamiseksi ja tietojen avoimuuden lisäämiseksi komissio perustaa alusten ympäristötehokkuutta koskevan kokonaisvaltaisen unionin merkintäjärjestelmän, jota sovelletaan tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluviin aluksiin.
2.  Komissio antaa viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 2021 23 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta vahvistamalla alusten ympäristötehokkuutta koskevan unionin merkintäjärjestelmän toimintaa koskevat yksityiskohtaiset säännökset sekä tekniset standardit, jotka muodostavat järjestelmän perustan.”
Tarkistus 55
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 6 j kohta (uusi)
Asetus (EU) 2015/757
22 artikla – 3 kohta
(6 j)  Kumotaan 22 artiklan 3 kohta.
Tarkistus 56
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 6 k kohta (uusi)
Asetus (EU) 2015/757
22 aartikla (uusi)
(6 k)  Lisätään artikla seuraavasti:
”22 a artikla
Uudelleentarkastelu
1.  Komissio tarkastelee viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2022 uudelleen tämän asetuksen toimivuutta ottaen huomioon sen täytäntöönpanosta saadut kokemukset sekä muun asiaankuuluvan kehityksen, jolla pyritään vähentämään meriliikenteen kasvihuonekaasupäästöjä sekä täyttämään Pariisin sopimuksen mukaiset unionin sitoumukset. Osana uudelleentarkastelua komissio ehdottaa lisävaatimuksia aluksista peräisin olevien muiden kasvihuonekaasupäästöjen kuin hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi sekä ilman epäpuhtauksien ja avoimiin vesiin laskettavien jätevesipäästöjen, myös kaasunpesulaitteista peräisin olevien jätevesipäästöjen, vähentämiseksi. Uudelleentarkastelussa on myös tarkasteltava tämän asetuksen soveltamisalan laajentamista koskemaan aluksia, joiden vetoisuus on 400–5 000 bruttotonnia. Uudelleentarkastelua täydennetään tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksella tämän asetuksen muuttamiseksi.
2.  Osana Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/94/EU* ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1315/2013** tulevaa uudelleentarkastelua komissio tekee myös ehdotuksen sitovien tavoitteiden asettamisesta jäsenvaltioille sen varmistamiseksi, että meri- ja sisävesisatamissa on tarjolla riittävästi maasähköä.
__________________
* Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/94/EU, annettu 22 päivänä lokakuuta 2014, vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta (EUVL L 307, 28.10.2014, s. 1).
** Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1315/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi ja päätöksen N:o 661/2010/EU kumoamisesta (EUVL L 348, 20.12.2013, s. 1).”
Tarkistus 57
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 6 l kohta (uusi)
Asetus (EU) 2015/757
23 artikla – 2 kohta
(6 l)  Korvataan 23 artiklan 2 kohta seuraavasti:
2.  Siirretään komissiolle 1 päivästä heinäkuuta 2015 viiden vuoden ajaksi 5 artiklan 2 kohdassa, 15 artiklan 5 kohdassa ja 16 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.
2. Siirretään komissiolle 1 päivästä heinäkuuta 2015 viiden vuoden ajaksi 5 artiklan 2 kohdassa, 5 artiklan2 a kohdassa, 12 a artiklan 3 kohdassa, 15 artiklan 5 kohdassa ja 16 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.
Tarkistus 58
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 6 m kohta (uusi)
Asetus (EU) 2015/757
23 artikla – 3 kohta
(6 m)  Korvataan 23 artiklan 3 kohta seuraavasti:
3.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 5 artiklan 2 kohdassa, 15 artiklan 5 kohdassa ja 16 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.
3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 5 artiklan 2 kohdassa, 5 artiklan 2 a kohdassa, 12 a artiklan 3 kohdassa, 15 artiklan 5 kohdassa ja 16 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.
Tarkistus 59
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 6 n kohta
Asetus (EU) 2015/757
23 artikla – 5 kohta
(6 n)  Korvataan 23 artiklan 5 kohta seuraavasti:
5.  Edellä 5 artiklan 2 kohdan, 15 artiklan 5 kohdan ja 16 artiklan 3 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.
5. Edellä 5 artiklan 2 kohdan, 5 artiklan 2 a  kohdan, 12 a artiklan 3 kohdan, 15 artiklan 5 kohdan ja 16 artiklan 3 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.
Tarkistus 60
Ehdotus asetukseksi
1 aartikla (uusi)
Direktiivi 2003/87/EY
II a luku (uusi)
1 a artikla
Direktiivin 2003/87/EY muuttaminen
Muutetaan direktiivi 2003/87/EY seuraavasti:
(1)  Lisätään luku seuraavasti:
”II a LUKU
MERILIIKENNE
3 g a artikla
Soveltamisala
Tämän luvun säännöksiä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2022 päästöoikeuksien jakamiseen ja myöntämiseen niiden kasvihuonekaasupäästöjen osalta, jotka ovat peräisin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/757* soveltamisalaan kuuluvista jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluviin satamiin saapuvista, tällaisissa satamissa olevista tai tällaisista satamista lähtevistä aluksista. Jos yhtiö vaihtuu asetuksen (EU) 2015/757 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti, uuden yhtiön on hankittava kasvihuonekaasujen päästöoikeuksia ainoastaan siltä kaudelta, jonka aikana aluksen toiminta tapahtui sen vastuulla.
3 g b artikla
Meriliikenteen päästöoikeuksien kokonaismäärä ja jakomenettely
1.  Komissio saattaa ajan tasalle 31 päivään joulukuuta 2020 mennessä vuonna 2013 tehdyn vaikutustenarvioinnin, joka sisältyy komission ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi (EU) N:o 525/2013** ja antaa 23 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä direktiiviä vahvistamalla meriliikenteen päästöoikeuksien kokonaismäärä muita aloja vastaavasti ja täysimittaiseen huutokauppaan perustuva meriliikenteen päästöoikeuksien jakomenettely sekä säätämällä hallinnoivaa jäsenvaltiota koskevista erityissäännöksistä. Delegoitujen säädösten on perustuttava parhaisiin saatavilla oleviin tietoihin ja eri vaihtoehtojen vaikutusten arviointiin, mukaan lukien vaikutukset päästöihin sekä taloudelliset vaikutukset.
2.  Jäljempänä olevaa 12 ja 16 artiklaa sovelletaan meriliikenteen päästöoikeuksiin samalla tavalla kuin muuhun toimintaan liittyviin päästöoikeuksiin.
3.  Vähintään 50 prosenttia tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta päästöoikeuksien huutokaupasta saatavista tuloista käytetään 3 g c artiklan mukaisesti perustetun rahaston kautta.
4.  Päästöoikeuksien huutokaupasta saatuja tuloja, joita ei käytetä 3 g c artiklassa määritellyn rahaston kautta ja jotka jaetaan jäsenvaltioille, käytetään tämän direktiivin tavoitteiden mukaisesti erityisesti ilmastonmuutoksen torjumiseen unionissa ja kolmansissa maissa, ilmaston lämpenemisen vaikutusten kohteena olevien merten ekosysteemien suojeluun ja ennallistamiseen sekä oikeudenmukaisen siirtymän tukemiseen jäsenvaltioissa tukemalla työntekijöiden uudelleensijoittamista, uudelleenkoulutusta ja osaamisen kehittämistä, koulutusta, työnhakualoitteita ja aloittelevia yrityksiä työmarkkinaosapuolten kanssa käytävässä vuoropuhelussa. Kaikki näiden tulojen käyttöä koskevat tiedot on julkistettava.
5.  Komissio seuraa tämän luvun täytäntöönpanoa ja mahdollisia suuntauksia sellaisten yhtiöiden osalta, jotka pyrkivät välttämään tämän direktiivin vaatimusten noudattamista. Tarvittaessa komissio ehdottaa toimenpiteitä tällaisen välttelyn estämiseksi.
3 g c artikla
Valtamerirahasto
1.  Perustetaan ajanjaksoksi 2022–2030 valtamerirahasto, jäljempänä ’rahasto’, jolla parannetaan alusten energiatehokkuutta ja tuetaan investointeja innovatiivisiin teknologioihin ja infrastruktuureihin meriliikennealan hiilestä irtautumiseksi myös lähimerenkulussa ja satamissa sekä uusiutuvista energialähteistä tuotettujen kestävien vaihtoehtoisten polttoaineiden, kuten vedyn ja ammoniakin, ja päästöttömien käyttövoimateknologioiden, tuulivoimateknologia mukaan lukien, käyttöönottoa. Rahaston tuloista 20 prosenttia on käytettävä ilmaston lämpenemisestä kärsivien merten ekosysteemien, kuten suojeltujen merialueiden, suojelun, ennallistamisen ja paremman hoidon tukemiseen ja monialaisen kestävän sinisen talouden, kuten uusiutuvan merienergian, edistämiseen. Kaikki rahastosta tukea saaneet investoinnit on julkistettava, ja niiden on oltava johdonmukaisia tämän direktiivin tavoitteiden kanssa.
2.  Poiketen siitä, mitä tämän direktiivin 12 artiklassa säädetään, meriliikennealan yhtiöt voivat maksaa rahastoon vuotuisen jäsenmaksun asetuksen (EU) 2015/757 mukaisesti raportoitujen edeltävän kalenterivuoden kokonaispäästöjensä perusteella vähentääkseen meriliikennealan yhtiöiden hallinnollista taakkaa, mukaan lukien pienet ja keskisuuret yritykset ja/tai yhtiöt, jotka eivät toimi usein tämän direktiivin soveltamisalalla. Rahasto palauttaa päästöoikeuksia kollektiivisesti niiden meriliikennealan yhtiöiden puolesta, jotka ovat rahaston jäseniä. Rahasto vahvistaa vuosittain viimeistään 28 päivänä helmikuuta päästötonnista maksettavan jäsenmaksun, joka on vähintään yhtä suuri kuin päästöoikeuksien korkein kirjattu ensi- tai jälkimarkkinajärjestelyhinta edeltävänä vuonna.
3.  Rahasto hankkii päästöoikeuksia tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen maksujen kokonaismäärää edeltävänä kalenterivuonna vastaavan määrän ja palauttaa ne tämän direktiivin 19 artiklan mukaisesti perustettuun rekisteriin vuosittain viimeistään 30 päivänä huhtikuuta mitätöintiä varten. Kaikki maksuja koskevat tiedot asetetaan julkisesti saataville.
4.  Rahastoa hallinnoi keskitetysti unionin elin, jonka hallintorakenteen on oltava samanlainen kuin tämän direktiivin 10 a artiklan 8 kohdassa säädetyn rahaston hallinnointi. Sen hallintorakenteen ja päätöksentekoprosessin on oltava avoimia ja osallistavia erityisesti prioriteettialojen, perusteiden ja avustusten myöntämismenettelyjen määrittelyssä. Asiaankuuluvilla sidosryhmillä on oltava asianmukainen neuvoa-antava rooli. Kaikki investointeja koskevat tiedot ja kaikki muut rahaston toimintaa koskevat merkitykselliset tiedot asetetaan julkisesti saataville.
5.  Komissio neuvottelee kolmansien maiden kanssa siitä, miten myös ne voivat hyödyntää rahastoa.
6.  Komissiolle siirretään valta antaa 23 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä direktiiviä tämän artiklan täytäntöönpanon osalta.
3 g d artikla
Ilmastonmuutoksen hillitsemistä koskevien toimenpiteiden täytäntöönpanoa Kansainvälisessä merenkulkujärjestössä koskeva komission kertomus ja uudelleentarkastelu
1.  Komissio antaa 12 kuukauden kuluessa siitä, kun IMO on hyväksynyt meriliikennealan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä koskevia maailmanlaajuisia markkinapohjaisia toimenpiteitä, ja ennen kyseisten toimenpiteiden voimaantuloa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen, jossa se tarkastelee kyseisten toimenpiteiden kunnianhimoisuutta ja yleistä ympäristötavoitteiden tinkimättömyyttä, mukaan lukien niiden yleinen tavoite suhteessa Pariisin sopimuksen tavoitteisiin, unionin koko taloutta koskevaan vuoteen 2030 ulottuvaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteeseen ja asetuksessa (EU) .../... [eurooppalainen ilmastolaki] määriteltyyn ilmastoneutraaliustavoitteeseen. Kertomuksessa on erityisesti otettava huomioon näihin maailmanlaajuisiin toimenpiteisiin osallistumisen taso, niiden täytäntöönpanokelpoisuus, avoimuus, noudattamatta jättämisestä määrättävät seuraamukset, yleisön osallistumista koskevat prosessit, päästöhyvitysten käyttö, päästöjen tarkkailu, raportointi ja todentaminen, rekisterit, vastuuvelvollisuus sekä biopolttoaineiden käyttöä koskevat säännöt.
2.  Komissio täydentää tarvittaessa 1 kohdassa tarkoitettua kertomusta esittämällä lainsäädäntöehdotuksen tämän direktiivin muuttamiseksi siten, että ehdotus on yhdenmukainen unionin ilmastotoimien ympäristötavoitteiden tinkimättömyyden ja tehokkuuden säilyttämistä koskevan tavoitteen kanssa, erityisesti unionin koko taloutta koskevan vuoteen 2030 ulottuvan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteen ja asetuksessa (EU) .../... [eurooppalainen ilmastolaki] määritellyn ilmastoneutraaliustavoitteen kanssa.
__________________
* Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/757, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2015, meriliikenteen hiilidioksidipäästöjen tarkkailusta, raportoinnista ja todentamisesta sekä direktiivin 2009/16/EY muuttamisesta (EUVL L 123, 19.5.2015, s. 55).
** Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 525/2013, annettu 21 päivänä toukokuuta 2013, järjestelmästä kasvihuonekaasupäästöjen seuraamiseksi ja niistä raportoimiseksi sekä muista ilmastonmuutosta koskevista tiedoista raportoimiseksi kansallisella ja unionin tasolla sekä päätöksen N:o 280/2004/EY kumoamisesta (EUVL L 165, 18.6.2013, s. 13).”

(1) Asia päätettiin palauttaa asiasta vastaavaan valiokuntaan toimielinten välisiä neuvotteluja varten työjärjestyksen 59 artiklan 4 kohdan neljännen alakohdan mukaisesti (A9-0144/2020).


Esitys neuvoston päätökseksi Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä *
PDF 183kWORD 55k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 16. syyskuuta 2020 esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä (10025/2020 – C9-0215/2020 – 2018/0135(CNS))
P9_TA(2020)0220A9-0146/2020

(Erityinen lainsäätämisjärjestys – kuuleminen)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon neuvoston esityksen (10025/2020),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 311 artiklan ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan, joiden mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C9-0215/2020),

–  ottaa huomioon 14. maaliskuuta 2018 antamansa päätöslauselmat seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä: vuoden 2020 jälkeistä monivuotista rahoituskehystä koskevan parlamentin kannan valmistelu(1) ja Euroopan unionin omien varojen järjestelmän uudistaminen(2),

–  ottaa huomioon 30. toukokuuta 2018 antamansa päätöslauselman monivuotisesta rahoituskehyksestä 2021–2027 ja omista varoista(3),

–  ottaa huomioon 14. marraskuuta 2018 antamansa väliaikaisen mietinnön monivuotisesta rahoituskehyksestä 2021–2027 – parlamentin kanta yhteisymmärryksen saavuttamiseksi(4),

–  ottaa huomioon 10. lokakuuta 2019 antamansa päätöslauselman monivuotisesta rahoituskehyksestä 2021–2027 ja omista varoista: aika vastata kansalaisten odotuksiin(5),

–  ottaa huomioon komission ja neuvoston 10. lokakuuta 2019 antamat julkilausumat monivuotisesta rahoituskehyksestä 2021–2027 ja omista varoista: aika vastata kansalaisten odotuksiin,

–  ottaa huomioon 15. toukokuuta 2020 antamansa päätöslauselman uudesta monivuotisesta rahoituskehyksestä, omista varoista ja elvytyssuunnitelmasta(6),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon ”EU:n talousarvio Euroopan elpymissuunnitelman moottorina” (COM(2020)0442),

–  ottaa huomioon omia varoja käsittelevän korkean tason työryhmän loppuraportin ja suositukset, jotka julkaistiin joulukuussa 2016 ja esiteltiin Euroopan parlamentille ja neuvostolle tammikuussa 2017,

–  ottaa huomioon 23. heinäkuuta 2020 antamansa päätöslauselman Eurooppa-neuvoston 17.–21. heinäkuuta 2020 pidetyn ylimääräisen kokouksen päätelmistä(7),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 82 artiklan,

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A9-0146/2020),

1.  hyväksyy neuvoston esityksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.  pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

3.  pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia esitykseensä;

4.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Neuvoston esitys   Tarkistus
Tarkistus 1
Esitys päätökseksi
Johdanto-osan 1 a kappale (uusi)
(1 a)  Tämä päätös muodostaa oikeusperustan sille, että komissio voi lainata varoja pääomamarkkinoilta rahoittaakseen menoja Next Generation EU -elpymispaketin puitteissa. Takaisinmaksettavien määrien pääomaan ja korkoihin liittyvät kustannukset on jälleenrahoitettava unionin talousarviosta ennalta määritellyssä aikataulussa liikkeeseen laskettujen joukkovelkakirjojen maturiteetin ja velanmaksustrategian mukaan. Tällaiset kustannukset eivät saisi johtaa ohjelmamenojen tai investointivälineiden varojen perusteettomaan vähentämiseen monivuotisessa rahoituskehyksessä, eivätkä ne saisi johtaa kansallisiin rahoitusosuuksiin tehtäviin jyrkkiin lisäyksiin. Sen vuoksi ja Next Generation EU -välineen takaisinmaksusuunnitelman uskottavuuden ja kestävyyden lisäämiseksi tällaiset kustannukset olisi katettava kokonaan aidoista uusista omista varoista saatavilla tuloilla. Niihin liittyviin menoihin käytettävät määrärahat olisi laskettava monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärien lisäksi, sellaisina kuin niistä säädetään monivuotista rahoituskehystä koskevassa uudessa asetuksessa.
Tarkistus 2
Esitys päätökseksi
Johdanto-osan 1 b kappale (uusi)
(1 b)   Kaikkien uusista omista varoista saatavien määrien, jotka ylittävät takaisinmaksuvelvoitteiden kattamiseksi tiettynä vuonna tarvittavan tason, olisi jäätävä unionin talousarvioon yleisinä tuloina. Takaisinmaksusuunnitelman päättymisen jälkeen kyseisillä omilla varoilla olisi edelleen rahoitettava unionin talousarviota yleisinä tuloina. Uusien omien varojen korin käyttöönoton olisi taattava unionin menojen rahoittamisen asianmukainen taso monivuotisessa rahoituskehyksessä samalla, kun pienennetään kansallisten BKTL-pohjaisten rahoitusosuuksien hallitsevuutta unionin vuotuisen talousarvion rahoittamisessa, ja siten horjutettava käsitystä unionin talousarviosta ”nollasummapelinä”, jolle on leimallista rutiininomainen ”oikeudenmukainen palautuma”. Tämä voisi puolestaan helpottaa menojen parempaa kohdentamista unionin tasolla ensisijaisiin aloihin ja yhteisiin julkishyödykkeisiin, joista saadaan suuria tehokkuushyötyjä kansallisiin menoihin verrattuna.
Tarkistus 3
Esitys päätökseksi
Johdanto-osan 1 c kappale (uusi)
(1 c)  Uudet omien varojen luokat olisi otettava käyttöön vuodesta 2021 alkaen, jotta niiden tuotto olisi käytettävissä, kun korko- ja takaisinmaksuvelvoitteita syntyy. Uudet omat varat olisi sovitettava yhteen unionin toimintapoliittisten tavoitteiden kanssa, ja niillä olisi tuettava Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa ja sisämarkkinoiden toimintaa sekä toimia yhteisöverotuksen vaikuttavuuden parantamiseksi ja veropetosten, verovilpin ja veronkierron torjunnan lujittamiseksi. Euroopan parlamentti hyväksyi jo marraskuussa 2018 antamassaan monivuotista rahoituskehystä ja omia varoja koskevassa väliaikaisessa mietinnössä mahdollisen uusien omien varojen ja muiden tulojen muodostaman korin, jolla on tällaisia ominaisuuksia, ja tätä koria voitaisiin laajentaa kattamaan muita vaihtoehtoja.
Tarkistus 4
Esitys päätökseksi
Johdanto-osan 5 kappale
(5)  Tilintarkastustuomioistuin, Euroopan parlamentti ja jäsenvaltiot ovat toistuvasti huomauttaneet, että ALV-perusteisten omien varojen nykyinen määrittämismenetelmä on liian monimutkainen. Heinäkuun 17–21 päivänä 2020 kokoontunut Eurooppa-neuvosto totesi näin ollen, että on aiheellista yksinkertaistaa näiden omien varojen laskentaa.
(5)  Arvonlisäperusteiset omat varat ovat vakiintunut tulolähde unionin talousarviossa, ja niiden olisi edelleen heijastettava sisämarkkinoiden kuluttajien ja unionin julkisen talouden välistä luontaista yhteyttä. Tilintarkastustuomioistuin, Euroopan parlamentti ja jäsenvaltiot ovat kuitenkin toistuvasti huomauttaneet, että ALV-perusteisten omien varojen nykyinen määrittämismenetelmä on liian monimutkainen. Sen vuoksi on aiheellista yksinkertaistaa näiden omien varojen laskentaa.
Tarkistus 5
Esitys päätökseksi
Johdanto-osan 6 kappale
(6)  Jotta unionin rahoitusvälineet saataisiin paremmin linjaan sen politiikan painopisteiden kanssa, jotta unionin talousarvion merkitys sisämarkkinoiden toiminnassa voitaisiin ottaa paremmin huomioon ja jotta unionin politiikkatavoitteita voitaisiin tukea paremmin ja jäsenvaltioiden unionin vuotuiseen talousarvioon maksamia bruttokansantuloon (BKTL) perustuvia rahoitusosuuksia, jäljempänä 'BKTL-perusteiset rahoitusosuudet' voitaisiin supistaa, heinäkuun 17–21 päivänä 2020 kokoontunut Eurooppa-neuvosto totesi, että unioni pyrkii tulevina vuosina uudistamaan omien varojen järjestelmää ja ottamaan käyttöön uusia omia varoja.
(6)  Jotta voitaisiin rahoittaa vähintään unionin elpymisvälineen takaisinmaksettavien määrien pääomaan ja korkoihin liittyvät kustannukset, jotta unionin rahoitusvälineet saataisiin paremmin linjaan sen politiikan painopisteiden kanssa, jotta unionin talousarvion merkitys sisämarkkinoiden toiminnassa voitaisiin ottaa paremmin huomioon ja jotta unionin politiikkatavoitteita, kuten Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa ja digitaalista muutosta, voitaisiin tukea paremmin pienentäen samalla jäsenvaltioiden unionin vuotuiseen talousarvioon maksamien bruttokansantuloon (BKTL) perustuvien rahoitusosuuksien, jäljempänä BKTL-perusteiset rahoitusosuudet’, hallitsevuutta, on tarpeen ottaa käyttöön uusia omien varojen luokkia, jotka perustuvat yhteiseen yhdistettyyn yhteisöveropohjaan, Euroopan unionin päästökauppajärjestelmästä saataviin kansallisiin tuloihin ja kierrättämättömän muovipakkausjätteen perusteella laskettavaan, kiertotalouden edistämiseksi tarkoitettuun kansalliseen rahoitusosuuteen. Lisäksi tätä varten olisi otettava käyttöön uusia omia varoja, jotka perustuvat hiilidioksidipäästöjen tullimekanismiin WTO:n sääntöjä täysin noudattaen, digitaalisten palvelujen veroon ja finanssitransaktioveroon, jotka pannaan täytäntöön mieluiten kaikkien jäsenvaltioiden hyväksymän järjestelyn mukaisesti, niin pian kuin asiaa koskevan lainsäädännön edellytykset ovat olemassa. Komission olisi mahdollisimman pian tehtävä tarvittavat lainsäädäntöehdotukset kyseisistä uusista omista varoista ja mahdollisista muista uusista omista varoista, joilla tuetaan Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa sekä sisämarkkinoiden toimintaa ja pyrkimyksiä parantaa yhteisöverotuksen tehokkuutta. Komission jo ilmoittamia mahdollisia uusia omia varoja, kuten sisämarkkinavero, olisi arvioitava lähemmin, ennen kuin ne esitellään Euroopan parlamentille ja neuvostolle.
Tarkistus 6
Esitys päätökseksi
Johdanto-osan 7 kappale
(7)  Ensimmäisenä toimena olisi otettava käyttöön uusi omien varojen luokka, joka perustuu kierrättämättömän muovipakkausjätteen perusteella laskettavaan kansalliseen rahoitusosuuteen. Unionin talousarviolla voidaan unionin muovistrategian mukaisesti auttaa vähentämään muovipakkausjätteestä johtuvaa ympäristön pilaantumista. Omilla varoilla, jotka perustuvat kunkin jäsenvaltion tuottaman kierrättämättömän muovipakkausjätteen määrän perusteella määritettyyn kansalliseen rahoitusosuuteen, kannustetaan vähentämään kertakäyttömuovien kulutusta, lisäämään kierrätystä ja edistämään kiertotaloutta. Samaan aikaan jäsenvaltioilla on toissijaisuusperiaatteen mukaisesti vapaus toteuttaa omalta kannaltaan sopivimmat toimenpiteet edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Sen välttämiseksi, että kansallisiin rahoitusosuuksiin kohdistuisi liiallisia regressiivisiä vaikutuksia, niiden jäsenvaltioiden rahoitusosuuksiin, joiden BKTL asukasta kohden vuonna 2017 oli vähemmän kuin EU:n keskiarvo, olisi sovellettava mukautusmekanismia, johon kuuluu vuotuinen kiinteämääräinen vähennys. Vähennyksen olisi vastattava 3,8:aa kilogrammaa kerrottuna väestöllä vuonna 2017 asianomaisissa jäsenvaltioissa.
(7)  Unionin talousarviolla voidaan unionin muovistrategian mukaisesti auttaa vähentämään muovipakkausjätteestä johtuvaa ympäristön pilaantumista ja saavuttamaan pakkausjätettä koskevat kierrätystavoitteet. Omilla varoilla, jotka perustuvat kunkin jäsenvaltion tuottaman kierrättämättömän muovipakkausjätteen määrän perusteella määritettyyn kansalliseen rahoitusosuuteen, kannustetaan vähentämään kertakäyttömuovien kulutusta, lisäämään kierrätystä ja edistämään kiertotaloutta. Komission olisi otettava käyttöön yksinkertaistettu laskentamenetelmä sekä tehokkaita rekisteröinti- ja valvontamekanismeja. Samaan aikaan jäsenvaltioilla on toissijaisuusperiaatteen mukaisesti vapaus toteuttaa omalta kannaltaan sopivimmat toimenpiteet edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Koska mainittu rahoitusosuus on tarkoitettu saastuttaja maksaa ‑periaatteeseen perustuvaksi omien varojen luokaksi, siihen ei pitäisi soveltaa mitään korjausmekanismia.
Tarkistus 7
Esitys päätökseksi
Johdanto-osan 7 a kappale (uusi)
(7 a)  Yhtenä unionin ensisijaisena tavoitteena on saavuttaa päästöjen vähentämistavoite, johon se on sitoutunut Pariisin ilmastosopimuksessa ja jonka mukaan se vähentää päästöjä vähintään 40 prosenttia vuosina 1990–2030. Euroopan unionin päästökauppajärjestelmä, jäljempänä ’päästökauppajärjestelmä’, on yksi tärkeimmistä tämän tavoitteen saavuttamiseksi käyttöön otetuista välineistä; sen tuottamat tulot perustuvat päästöoikeuksien huutokauppaan. Kun otetaan huomioon päästökauppajärjestelmän yhdenmukaistettu luonne sekä rahoitus, jota unioni tarjoaa tukeakseen ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista jäsenvaltioissa, unionin talousarvioon on aiheellista ottaa tähän liittyvä uusi omien varojen luokka. Tämän omien varojen luokan olisi perustuttava jäsenvaltioiden huutokauppaamiin päästöoikeuksiin, ja sen olisi sisällettävä siirtymäajan mahdollisuus osoittaa päästöoikeuksia maksutta energia-alalle. Jotta voitaisiin ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 2003/87/EY1 a sisältyvät tiettyjä jäsenvaltioita koskevat erityissäännökset, solidaarisuuteen, kasvuun ja yhteenliitäntään liittyvistä syistä uudelleen jaettuja sekä innovaatiorahastoon ja modernisaatiorahastoon osoitettuja päästöoikeuksia ei pitäisi ottaa huomioon näitä omia varoja vastaavaa rahoitusosuutta määritettäessä. Päästökauppajärjestelmään perustuvat omat varat olisi myös määriteltävä siten, että otetaan huomioon päästökauppadirektiivin soveltamisalan tulevasta laajentamisesta uusille aloille tai uusille maantieteellisille alueille mahdollisesti saatavat lisätulot varmistaen samalla unionin kilpailukyky.
__________________
1 a Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/87/EY, annettu 13 päivänä lokakuuta 2003, kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta unionissa ja neuvoston direktiivin 96/61/EY muuttamisesta (EUVL L 275, 25.10.2003, s. 32).
Tarkistus 8
Esitys päätökseksi
Johdanto-osan 8 kappale
(8)   Heinäkuun 17–21 päivänä 2020 kokoontunut Eurooppa-neuvosto totesi, että täydentävien omien varojen perustaksi komissio esittää vuoden 2021 alkupuoliskolla ehdotuksia hiilidioksidipäästöjen tullimekanismista ja digitaaliverosta, jotta ne voitaisiin ottaa käyttöön viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2023. Eurooppa-neuvosto pyysi komissiota esittämään tarkistetun ehdotuksen päästökauppajärjestelmästä ja mahdollisesti ulottamaan sen koskemaan ilmailu- ja meriliikennealaa. Se totesi lopuksi, että unioni pyrkii kauden 2021–2027 monivuotisessa rahoituskehyksessä ottamaan käyttöön muita omia varoja, joihin voi kuulua finanssitransaktiovero.
(8)   Tarvittavat täydentävät omat varat olisi otettava käyttöön viimeistään vuoteen 2028 mennessä tässä päätöksessä vahvistetun oikeudellisesti sitovan aikataulun mukaisesti, minkä pitäisi varmistaa, että asiaa koskeva lainsäädäntö voidaan hyväksyä ajoissa ja ottaa käyttöön siten, että tuotot ovat käytettävissä kustannusten syntyessä. Komission olisi esitettävä tätä koskevia lainsäädäntöehdotuksia. Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisessä toimielinten sopimuksessa olisi vahvistettava yksityiskohtaisempia järjestelyjä ja muita määräyksiä, jotka koskevat kyseistä oikeudellisesti sitovaa aikataulua, kuten ajankohdat tiettyjen uusien omien varojen luokkien voimaantulolle tai mahdolliselle takautuvalle soveltamiselle.
Tarkistus 9
Esitys päätökseksi
Johdanto-osan 8 a kappale (uusi)
(8 a)  Ensimmäisenä toimena käyttöön otettava kierrättämättömän muovipakkausjätteen määrään perustuva rahoitusosuus täydentää nykyisiä omia varoja tammikuusta 2021 alkaen. Lisäksi 30 prosenttia päästökauppajärjestelmän huutokauppatuotoista saatavista tuloista muodostaa unionin talousarvion yleisen tulolähteen vuodesta 2021 alkaen. Toisena toimena komissio tekee tarvittavat ehdotukset finanssitransaktioveron muuttamiseksi omien varojen perusteeksi vuodesta 2024 alkaen. Komissio tekee vuoden 2021 alkupuoliskolla myös lainsäädäntöehdotuksia hiilidioksidipäästöjen tullimekanismiin ja digitaaliveroon perustuvan uusien omien varojen luokan käyttöönottamiseksi. Tuotot saadaan käyttöön vuodesta 2023 alkaen. Jos hiilidioksidipäästöjen tullimekanismi toteutetaan tuonnista kannettavien lisätullitariffien muodossa, se kuuluu perinteisiä omia varoja koskevan lainsäädännön soveltamisalaan eikä edellyttäisi erillistä omia varoja koskevaa päätöstä. Jos hiilidioksidipäästöjen tullimekanismi toteutetaan päästökauppajärjestelmän soveltamisalan laajentamisen muodossa, sen pitäisi kuulua täysin päästökauppajärjestelmään perustuvien omien varojen piiriin. Kolmantena vaiheena ja osana monivuotisen rahoituskehyksen vuoden 2024 alkupuoliskolla toteutettavaa väliarviointia/tarkistusta komissio tekee uusia – tai uudelleenlaatii aiempia – ehdotuksia yhteisen yhdistetyn yhteisöveropohjan muuttamiseksi omien varojen perusteeksi. Lainsäädännön pitäisi tulla voimaan ajoissa niin, että näistä uusista omista varoista saatavat tuotot tulevat käyttöön vuodesta 2026 alkaen. Veroon perustuvia omia varoja ei tarvitse soveltaa takautuvasti.
Tarkistus 10
Esitys päätökseksi
Johdanto-osan 9 kappale
(9)   Heinäkuun 17–21 päivänä 2020 kokoontunut Eurooppa-neuvosto totesi, että omia varoja koskevien järjestelyjen yleisinä ohjaavina tavoitteina tulisi olla yksinkertaisuus, avoimuus ja yhdenvertaisuus, oikeudenmukainen taakanjako mukaan luettuna. Se totesi myös, että kauden 2021–2027 osalta kiinteämääräisillä korjauksilla vähennetään Tanskan, Alankomaiden, Itävallan ja Ruotsin sekä elpymisen ja palautumiskyvyn tukemisen puitteissa myös Saksan vuotuista BKTL-perusteista rahoitusosuutta.
(9)  Maksuosuusalennukset ja muut korjausmekanismit olisi poistettava.
Tarkistus 11
Esitys päätökseksi
Johdanto-osan 9 a kappale (uusi)
(9 a)  Unioni pyrki ottamaan käyttöön mahdollisia täydentäviä muita uusia omia varoja lähivuosina ja ennen vuotta 2028. Jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ehdottaa uutta omien varojen luokkaa, komissio arvioi ehdotuksen.
Tarkistus 12
Esitys päätökseksi
Johdanto-osan 9 b kappale (uusi)
(9 b)  Kun otetaan huomioon tulevat keskustelut perussopimusten muutoksista ja jotta voidaan hyödyntää Euroopan tulevaisuutta käsittelevän konferenssin tarjoamaa tilaisuutta, unionin talousarvion tulopuolen demokraattista legitiimiyttä, vastuullisuutta, palautumiskykyä ja yhteensopivuutta merkittävien toimintapoliittisten tavoitteiden kanssa olisi edelleen lujitettava myöntämällä Euroopan parlamentille tehokkaampia toimivaltuuksia lainsäädäntöä koskevan päätöksenteon alalla ja aktiivisempi rooli omien varojen järjestelmän täytäntöönpanon seurannassa sekä asiaan liittyvässä alakohtaisessa lainsäädännössä.
Tarkistus 13
Esitys päätökseksi
Johdanto-osan 10 kappale
(10)  Jäsenvaltioiden olisi pidätettävä itsellään kantokuluina 25 prosenttia kantamiensa perinteisten omien varojen määristä.
(10)  Jäsenvaltioiden perinteisiä omia varoja varten kantamista määristä kantokuluina pidättämä 20 prosenttia muodostaa merkittävän omien varojen osuuden, jota ei aseteta unionin talousarvion käyttöön. Jäsenvaltioiden perinteisistä omista varoista pidättämiä kantokuluja olisi vähennettävä nykyisestä 20 prosentista alkuperäiseen 10 prosenttiin, jotta tullilaitteita, tullin henkilöstöä ja tullin tietojärjestelmiä varten tarkoitettu rahoitustuki vastaisi paremmin todellisia kustannuksia ja tarpeita. Osuuden olisi oltava sama kaikille jäsenvaltioille.
Tarkistus 14
Esitys päätökseksi
Johdanto-osan 11 kappale
(11)  SEUT-sopimuksen 311 artiklan neljännen kohdan mukaan neuvosto vahvistaa unionin omien varojen järjestelmää koskevat täytäntöönpanotoimenpiteet asetuksella. Tällaisten toimenpiteiden olisi sisällettävä myös kaikkiin omien varojen luokkiin sovellettavat yleisluonteiset ja tekniset säännökset. Tällaisten toimenpiteiden olisi sisällettävä yksityiskohtaiset säännöt, jotka koskevat budjettijäämän laskentaa ja ottamista talousarvioon, sekä omien varojen kannon valvonnan ja seurannan edellyttämät säännökset ja järjestelyt.
(11)  SEUT-sopimuksen 311 artiklan neljännen kohdan mukaan neuvosto vahvistaa unionin omien varojen järjestelmää koskevat täytäntöönpanotoimenpiteet. Tällaisten toimenpiteiden olisi sisällettävä myös kaikkiin omien varojen luokkiin sovellettavat yleisluonteiset ja tekniset säännökset, joiden osalta asianmukainen parlamentaarinen valvonta on erityisen tärkeää. Tällaisten toimenpiteiden olisi sisällettävä yksityiskohtaiset säännöt, joita noudatetaan vahvistettaessa 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen omien varojen käyttöön asetettavia määriä, mukaan luettuina 2 artiklan 1 kohdan b–e alakohdassa tarkoitettuihin omiin varoihin sovellettavat verokannat, sekä bruttokansantuloon liittyvät tekniset kysymykset, omien varojen kannon valvonnan ja seurannan edellyttämät säännökset ja järjestelyt, mukaan luettuina säännöt tarkastuksista sekä sellaisten virkamiesten ja muiden toimihenkilöiden toimivaltuuksista, jotka komissio on valtuuttanut tekemään tarkastuksia, sekä kaikki asiaa koskevat raportointivaatimukset. Tällaisten toimenpiteiden olisi sisällettävä myös käytännön säännökset, joiden nojalla jäsenvaltioille ja toisena budjettivallan käyttäjänä toimivalle Euroopan parlamentille tiedotetaan määräajoin lainanoton tilanteesta, velanhoidosta ja siihen liittyvistä riskinhallintastrategioista sekä takaisinmaksusuunnitelmasta.
Tarkistus 15
Esitys päätökseksi
Johdanto-osan 13 kappale
(13)  Omien varojen enimmäismääriin nähden olisi jäätävä riittävästi liikkumavaraa, jotta unioni voi kattaa kaikki taloudelliset velvoitteensa ja ehdolliset velkansa tiettynä vuonna. Unionin talousarvioon vuotuisten maksumäärärahojen kattamiseksi asetettavien omien varojen kokonaismäärä saisi olla enintään 1,40 prosenttia kaikkien jäsenvaltioiden yhteenlasketusta BKTL:sta. Vuotuisten maksusitoumusmäärärahojen kokonaismäärä saisi olla enintään 1,46 prosenttia kaikkien jäsenvaltioiden yhteenlasketusta BKTL:sta.
(13)  Jotta omien varojen enimmäismääriin nähden jäisi riittävästi liikkumavaraa, jonka avulla unioni voi kattaa kaikki taloudelliset velvoitteensa ja ehdolliset velkansa tiettynä vuonna, omien varojen enimmäismäärää olisi kasvatettava 1,50 prosenttiin jäsenvaltioiden yhteenlasketusta markkinahintaisesta bruttokansantulosta maksumäärärahojen osalta.
Tarkistus 16
Esitys päätökseksi
Johdanto-osan 16 a kappale (uusi)
(16 a)  Yksinomaan sen vuoksi, että voidaan kattaa poikkeuksellisesta ja väliaikaisesta lainanottovaltuudesta aiheutuvat ylimääräiset taloudelliset velvoitteet ja ehdolliset velat ja varmistaa rahoitusvakaus myös talouden laskusuhdanteen aikana, maksumäärärahojen enimmäismäärää olisi kasvatettava 0,6 prosenttiyksiköllä.
Tarkistus 17
Esitys päätökseksi
Johdanto-osan 19 kappale
(19)  Lainaksi otettavilla varoilla tarjotaan tukea, jota ei tarvitse maksaa takaisin, ja takaisin maksettavaa tukea rahoitusvälineiden kautta tai rahoitetaan talousarviotakauksia, ja lainaksi otettujen varojen takaisinmaksu ja lainakorot olisi rahoitettava unionin talousarviosta. Sellaiset lainaksi otetut varat, jotka myönnetään lainoina jäsenvaltioille, olisi maksettava takaisin lainansaajina olevilta jäsenvaltioilta saaduilla määrillä. Tarvittavat varat on tarpeen osoittaa ja asettaa unionin käyttöön, jotta se voi kattaa kaikki poikkeuksellisesta ja väliaikaisesta lainanottovaltuudesta aiheutuvat taloudelliset velvoitteensa ja ehdolliset velkansa tiettynä vuonna ja kaikissa olosuhteissa SEUT-sopimuksen 310 artiklan 4 kohdan ja 323 artiklan mukaisesti.
(19)  Lainaksi otettavilla varoilla tarjotaan tukea, jota ei tarvitse maksaa takaisin, ja takaisin maksettavaa tukea rahoitusvälineiden kautta tai rahoitetaan talousarviotakauksia, ja lainaksi otettujen varojen takaisinmaksu ja lainakorot olisi rahoitettava unionin talousarvioon otetuista uusista omista varoista saaduilla tuotoilla. Sellaiset lainaksi otetut varat, jotka myönnetään lainoina jäsenvaltioille, olisi maksettava takaisin lainansaajina olevilta jäsenvaltioilta saaduilla määrillä. Tarvittavat varat on tarpeen osoittaa ja asettaa unionin käyttöön, jotta se voi kattaa kaikki poikkeuksellisesta ja väliaikaisesta lainanottovaltuudesta aiheutuvat taloudelliset velvoitteensa ja ehdolliset velkansa tiettynä vuonna ja kaikissa olosuhteissa SEUT-sopimuksen 310 artiklan 4 kohdan ja 323 artiklan mukaisesti.
Tarkistus 18
Esitys päätökseksi
Johdanto-osan 25 kappale
(25)  Tämän päätöksen olisi tultava voimaan vasta kun kaikki jäsenvaltiot ovat hyväksyneet sen valtiosääntöjensä asettamien vaatimustensa mukaisesti, jolloin kansallista itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan täysimääräisesti. Heinäkuun 17–21 päivänä 2020 kokoontunut Eurooppa-neuvosto pani merkille jäsenvaltioiden aikomuksen hyväksyä tämä päätös mahdollisimman pian. Koska on tarpeen mahdollistaa lainanotto kiireellisesti covid-19-kriisin seurauksiin puuttumiseksi tarkoitettujen toimenpiteiden rahoittamiseksi, tämän päätöksen olisi tultava voimaan viimeisen tämän päätöksen hyväksymismenettelyjen päätökseen saattamista koskevan tiedonannon vastaanottamista seuraavan ensimmäisen kuukauden ensimmäisenä päivänä.
(25)  Jotta ratifiointiprosessi voitaisiin aloittaa, neuvosto hyväksyy tämän päätöksen kuultuaan Euroopan parlamenttia. Euroopan parlamentti on ilmaissut aikomuksensa antaa pikaisesti neuvoa-antava lausunto, joka on oikeudellisesti tarpeen sen prosessin aloittamiseksi, jolla komissio valtuutetaan aloittamaan lainanottotoimet Euroopan elpymisvälineen rahoittamiseksi. Tämän päätöksen olisi tultava voimaan vasta kun kaikki jäsenvaltiot ovat hyväksyneet sen valtiosääntöjensä asettamien vaatimustensa mukaisesti, jolloin kansallista itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan täysimääräisesti, myös omien varojen uusien luokkien osalta. Heinäkuun 17–21 päivänä 2020 kokoontunut Eurooppa-neuvosto pani merkille jäsenvaltioiden aikomuksen hyväksyä tämä päätös mahdollisimman pian. Koska on tarpeen mahdollistaa lainanotto kiireellisesti covid-19-kriisin seurauksiin puuttumiseksi tarkoitettujen toimenpiteiden rahoittamiseksi, tämän päätöksen olisi tultava voimaan viimeisen tämän päätöksen hyväksymismenettelyjen päätökseen saattamista koskevan tiedonannon vastaanottamista seuraavan ensimmäisen kuukauden ensimmäisenä päivänä.
Tarkistus 19
Esitys päätökseksi
2 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – c alakohta
c)  yhdenmukaisen verokannan soveltamisesta kunkin jäsenvaltion tuottaman kierrättämättömän muovipakkausjätteen painoon. Verokanta on 0,80 euroa kilogrammaa kohti. Sovelletaan neljännessä alakohdassa määriteltyä vuotuista kiinteämääräistä vähennystä tiettyjen jäsenvaltioiden osalta;
c)  yhdenmukaisen verokannan soveltamisesta 1 päivästä tammikuuta 2021 kierrättämättömän muovipakkausjätteen painoon. Todellinen verokanta saa olla enintään 2,00 euroa kilogrammaa kohti;
Tarkistus 20
Esitys päätökseksi
1 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – c a alakohta (uusi)
c a)  yhdenmukaisen verokannan soveltamisesta 1 päivästä tammikuuta 2021 määrään, joka vastaa direktiivin 2003/87/EY 10 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetuista huutokaupattavista päästöoikeuksista saatavia tuloja sekä kyseisen direktiivin 10 c artiklan 3 kohdan mukaisesti määritettyä energiantuotantoalan nykyaikaistamiseen siirtymäajaksi maksutta jaettavien päästöoikeuksien markkina-arvoa. Todellinen verokanta saa olla enintään 50 prosenttia. Kaikista lisätuloista, joita saadaan päästökauppajärjestelmän soveltamisalan mahdollisesta tulevasta laajentumisesta uusille aloille ja alueille 1 päivän tammikuuta 2021 jälkeen;
Tarkistus 21
Esitys päätökseksi
1 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – c b alakohta (uusi)
c b)  komission ehdotuksen [.../...] mukaisen hiilidioksidipäästöjen tullimekanismin tuottamista tuloista 1 päivään tammikuuta 2023 mennessä;
Tarkistus 22
Esitys päätökseksi
1 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – c c alakohta (uusi)
c c)  digitaalisten palvelujen verosta saatavista tuloista tiettyjen digitaalisten palvelujen tarjoamisesta saatavista tuloista kannettavaa digitaalisten palvelujen veroa koskevasta yhteisestä järjestelmästä annetun neuvoston direktiivin (COM(2018)0148) hyväksymistä ja täytäntöönpanoa silmällä pitäen 1 päivään tammikuuta 2023 mennessä. Todellinen verokanta saa olla enintään 100 prosenttia;
Tarkistus 23
Esitys päätökseksi
1 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – c d alakohta (uusi)
c d)  yhdenmukaisen verokannan soveltamisesta 1 päivästä tammikuuta 2026 siihen verotettavien voittojen osuuteen, joka kullekin jäsenvaltiolle on kohdennettu yhteistä yhdistettyä yhteisöveropohjaa koskevien unionin sääntöjen mukaisesti. Todellinen verokanta saa olla enintään 6 prosenttia;
Tarkistus 24
Esitys päätökseksi
1 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – c e alakohta (uusi)
c e)  neuvoston direktiivin (EU) […/…] mukaisesti kannettavan finanssitransaktioveron soveltamisesta 1 päivästä tammikuuta 2024 siten, että osuuteen sovellettavat verokannat eivät ylitä kyseisessä direktiivissä säädettyjä vähimmäiskantoja. Jos finanssitransaktioveroa koskeva direktiivi pannaan väliaikaisesti täytäntöön tiiviimmän yhteistyön puitteissa, nämä omat varat eivät saa vaikuttaa jäsenvaltioihin, jotka eivät osallistu tiiviimpään yhteistyöhön;
Tarkistus 25
Esitys päätökseksi
2 artikla – 2 kohta
2.  Vuosina 2021–2027 Itävallalle myönnetään sen vuotuiseen BKTL-perusteiseen rahoitusosuuteen bruttovähennys, joka on 565 miljoonaa euroa, Tanskalle myönnetään sen vuotuiseen BKTL-perusteiseen rahoitusosuuteen bruttovähennys, joka on 377 miljoonaa euroa, Saksalle myönnetään sen vuotuiseen BKTL-perusteiseen rahoitusosuuteen bruttovähennys, joka on 3 671 miljoonaa euroa, Alankomaille myönnetään sen vuotuiseen BKTL-perusteiseen rahoitusosuuteen bruttovähennys, joka on 1 921 miljoonaa euroa ja Ruotsille myönnetään sen vuotuiseen BKTL-perusteiseen rahoitusosuuteen bruttovähennys, joka on 1 069 miljoonaa euroa. Edellä mainitut määrät ovat vuoden 2020 hintoina, ja ne muunnetaan käypiin hintoihin käyttämällä uusinta talousarvioesityksen laadinta-ajankohtana saatavilla olevaa euroina ilmaistua bruttokansantuotteeseen perustuvaa unionin deflaattoria, sellaisena kuin komissio on sen määrittänyt. Kaikki jäsenvaltiot osallistuvat bruttovähennysten rahoittamiseen.
2.  Mikään jäsenvaltio ei saa hyötyä maksuosuusalennuksesta tai korjauksesta.
Tarkistus 26
Esitys päätökseksi
2 artikla – 2 a kohta (uusi)
2 a.  Euroopan parlamentti ja neuvosto vahvistavat tiiviissä yhteistyössä komission kanssa yksityiskohtaiset järjestelyt ja muut tarvittavat määräykset oikeudellisesti sitovan aikataulun soveltamiseksi uusien omien varojen käyttöönottoon toimielinten välisessä sopimuksessa viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2021. Kyseisistä uusista omista varoista saatavien tulojen on oltava riittävät kattamaan ainakin 3 b artiklan mukaisesti perustetusta lainanottokapasiteetista aiheutuvien lainanottokustannusten takaisinmaksu. Uusien omien varojen on myös taattava unionin menojen rahoittamisen asianmukainen taso monivuotisessa rahoituskehyksessä samalla, kun pienennetään BKTL-pohjaisten rahoitusosuuksien hallitsevuutta.
Komissio esittää tätä koskevat aiheelliset lainsäädäntöehdotukset.
Vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen välitarkistusta on käytettävä muun muassa lainsäädännön mukauttamiseksi ja tarvittaessa uuden lainsäädännön hyväksymiseksi, jotta saavutetaan tässä kohdassa säädetyt tavoitteet.
Tarkistus 27
Esitys päätökseksi
3 artikla – 1 kohta
1.  Unionin käyttöön vuotuisten maksumäärärahojen kattamiseksi asetettujen omien varojen kokonaismäärä saa olla enintään 1,40 prosenttia kaikkien jäsenvaltioiden yhteenlasketusta BKTL:sta.
1.  Unionin käyttöön vuotuisten maksumäärärahojen kattamiseksi asetettujen omien varojen kokonaismäärä saa olla enintään 1,50 prosenttia kaikkien jäsenvaltioiden yhteenlasketusta bruttokansantulosta.
Tarkistus 28
Esitys päätökseksi
3 artikla – 2 kohta
2.  Unionin talousarvioon otettujen maksusitoumusmäärärahojen vuotuinen kokonaismäärä saa olla enintään 1,46 prosenttia kaikkien jäsenvaltioiden yhteenlasketusta BKTL:sta.
Poistetaan.
Tarkistus 29
Esitys päätökseksi
3 artikla – 3 kohta
3.  Maksusitoumusmäärärahojen ja maksumäärärahojen välillä on säilytettävä kiinteä yhteys, jotta varmistetaan niiden yhdenmukaisuus ja jotta 1 kohdan mukaista enimmäismäärää voidaan noudattaa peräkkäisinä vuosina.
Poistetaan.
Tarkistus 30
Esitys päätökseksi
3 artikla – 4 kohta
4.  Jos asetuksen (EU) N:o 549/2013 muuttamisesta on seurauksena merkittäviä muutoksia BKTL:n tasoon, komissio laskee uudelleen 1 ja 2 kohdassa vahvistetut enimmäismäärät sellaisina kuin ne ovat väliaikaisesti lisättyinä 3 c artiklan mukaisesti seuraavan kaavan perusteella:
Poistetaan.
BKTLt–2 + BKTLt–1 + BKTLt nykyinen EKT
x% (y %) *_________________
BKTLt – 2 + BKTLt – 1 + BKTLt EKT muutettu
Kyseisessä kaavassa 't' on viimeisin kokonainen vuosi, jonka osalta asetuksessa (EU) N:o 2019/5165 määritellyt tiedot ovat saatavilla, ja 'x' viittaa omien varojen enimmäismäärään maksumäärärahojen osalta ja 'y' omien varojen enimmäismäärään maksusitoumusmäärärahojen osalta.
Kyseisessä kaavassa 'EKT' on Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmä unionissa.
___________________
5 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/516, annettu 19 päivänä maaliskuuta 2019, markkinahintaisen bruttokansantulon yhdenmukaistamisesta sekä neuvoston direktiivin 89/130/ETY, Euratom ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1287/2003 kumoamisesta (BKTL-asetus) (EUVL L 91, 29.3.2019, s. 19).
Tarkistus 31
Esitys päätökseksi
3 bartikla – 2 kohta – 1 alakohta
Edellä 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuihin menoihin käytettyjen varojen pääoman takaisinmaksu ja pääomasta maksettavat korot katetaan unionin yleisestä talousarviosta. Talousarviositoumukset voidaan jakaa vuotuisiin eriin useille vuosille Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/10466 112 artiklan 2 kohdan mukaisesti.
Edellä 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuihin menoihin käytettyjen varojen pääoman takaisinmaksu ja pääomasta maksettavat korot katetaan unionin yleiseen talousarvioon otetuista uusista omista varoista saaduilla tuotoilla. Talousarviositoumukset voidaan jakaa vuotuisiin eriin useille vuosille asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 112 artiklan 2 kohdan mukaisesti.
_____________________
6 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1).
Tarkistus 32
Esitys päätökseksi
5 artikla
5 artikla
Poistetaan.
Ylijäämän siirtäminen
Varainhoitovuoden kaikkien toteutuneiden menojen jälkeen mahdollisesti jäljelle jäävä unionin tulojen ylijäämä siirretään seuraavalle varainhoitovuodelle.
Tarkistus 33
Esitys päätökseksi
6 artikla – 2 kohta
2.  Jäsenvaltiot pidättävät itsellään kantokuluina 20 prosenttia 2 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetuista määristä.
2.  Jäsenvaltiot pidättävät itsellään korvauksena kantokuluista 10 prosenttia 2 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetuista määristä.
Tarkistus 34
Esitys päätökseksi
7 artikla – 1 kohta – b a alakohta (uusi)
b a)  kilpailusakoista ja rikkomistapauksista saatavien tulojen käsittely talousarviossa;
Tarkistus 35
Esitys päätökseksi
7 artikla – 1 kohta – b b alakohta (uusi)
b b)   säännöt, joita noudatetaan vahvistettaessa 2 artiklan 1 kohdan a–c e kohdassa tarkoitettujen omien varojen käyttöön asetettavia määriä, mukaan luettuina kyseisiin omiin varoihin sovellettavat verokannat, joiden osalta noudatetaan kyseisissä alakohdissa säädettyjä enimmäismääriä, sekä bruttokansantuloon perustuviin omiin varoihin sovellettavan verokannan laskentamenetelmä;
Tarkistus 36
Esitys päätökseksi
7 artikla – 1 kohta – b c alakohta (uusi)
b c)   edellä olevan 2 artiklan 1 kohdan soveltamiseksi laskentaperusteena käytettävä bruttokansantulo, bruttokansantulon mukauttamista koskevat säännökset sekä säännökset, joita sovelletaan maksumäärärahojen ja maksusitoumusmäärärahojen enimmäismäärien uudelleenlaskentaan silloin kun bruttokansantuloon aiheutuu merkittäviä muutoksia.

(1) EUVL C 162, 10.5.2019, s. 51.
(2) EUVL C 162, 10.5.2019, s. 71.
(3) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0226.
(4) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0449.
(5) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2019)0032.
(6) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0124.
(7) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0206.


EU:n ja Georgian assosiaatiosopimuksen täytäntöönpano
PDF 161kWORD 52k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 16. syyskuuta 2020 EU:n ja Georgian assosiaatiosopimuksen täytäntöönpanosta (2019/2200(INI))
P9_TA(2020)0221A9-0136/2020

Euroopan parlamentti, joka

—  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 8 artiklan ja V osaston, erityisesti sen 21, 22, 36 ja 37 artiklan, sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen viidennen osan,

—  ottaa huomioon Euroopan unionin, Euroopan atomienergiayhteisön ja niiden jäsenvaltioiden sekä Georgian tasavallan välisen assosiaatiosopimuksen, joka tuli kaikilta osin voimaan 1. heinäkuuta 2016,

—  ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa: päätöslauselma 14. marraskuuta 2018 EU:n ja Georgian assosiaatiosopimuksen täytäntöönpanosta(1), päätöslauselma 14. kesäkuuta 2018 Georgian miehitetyistä alueista kymmenen vuotta Venäjän hyökkäyksen jälkeen(2), päätöslauselma 14. maaliskuuta 2018 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi makrotaloudellisen lisärahoitusavun myöntämisestä Georgialle(3), päätöslauselma 21. tammikuuta 2016 Georgian, Moldovan ja Ukrainan kanssa tehdyistä assosiaatiosopimuksista / pitkälle menevistä ja laaja-alaisista vapaakauppa-alueista(4) ja päätöslauselma 18. joulukuuta 2014 esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin, Euroopan atomienergiayhteisön ja niiden jäsenvaltioiden sekä Georgian välisen assosiaatiosopimuksen tekemisestä Euroopan unionin puolesta(5),

—  ottaa huomioon 5. maaliskuuta 2019 pidetyn Euroopan unionin ja Georgian assosiaationeuvoston viidennen kokouksen tulokset,

—  ottaa huomioon 27. ja 28. maaliskuuta 2019 pidetyn EU:n ja Georgian parlamentaarisen assosiaatiovaliokunnan kahdeksannen kokouksen loppulausuman ja suositukset,

—  ottaa huomioon yhteiset julkilausumat, joita on annettu itäisen kumppanuuden huippukokouksissa, viimeksi Brysselissä 24. marraskuuta 2017,

—  ottaa huomioon 20. helmikuuta 2020 pidetyn EU:n ja Georgian kansalaisyhteiskuntafoorumin kuudennen kokouksen yhteisen julistuksen,

—  ottaa huomioon 25. lokakuuta 2019 pidetyn EU:n ja Georgian välisen strategisen turvallisuusalan vuoropuhelun kolmannen kokouksen yhteisen julistuksen,

—  ottaa huomioon 6. helmikuuta 2020 julkaistun komission sekä unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan yhteisen valmisteluasiakirjan Georgian assosiaatio-ohjelman täytäntöönpanoa koskevasta selvityksestä (SWD(2020)0030),

–  ottaa huomioon Georgian vallassa olevien ja oppositiopuolueiden 8. maaliskuuta 2020 allekirjoittaman yhteisymmärryspöytäkirjan ja yhteisen julkilausuman vuoden 2020 parlamenttivaaleista,

–  ottaa huomioon Venetsian komission 19. kesäkuuta 2017 antaman lausunnon Georgian perustuslakiuudistusta koskevasta muutosesityksestä,

–  ottaa huomioon Venetsian komission 19. maaliskuuta 2018 antaman lopullisen lausunnon Georgian perustuslakiuudistuksesta,

–  ottaa huomioon Etyjin demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston (ODIHR) vaalitarkkailuvaltuuskunnan 28. helmikuuta 2019 antaman loppuraportin Georgian presidentinvaaleista,

–  ottaa huomioon Venetsian komission 16. huhtikuuta 2019 antaman kiireellisen lausunnon Georgian korkeimman oikeuden tuomareiden valinnasta ja nimittämisestä ja ODIHR:n 9. tammikuuta 2020 antaman toisen raportin Georgian korkeimman oikeuden tuomareiden nimeämisestä ja nimittämisestä,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 54 artiklan sekä valiokunta-aloitteisten mietintöjen laatimista koskevasta lupamenettelystä 12. joulukuuta 2002 tehdyn puheenjohtajakokouksen päätöksen 1 artiklan 1 kohdan e alakohdan ja liitteen 3,

–  ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan kirjeen,

–  ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön (A9-0136/2020),

A.  toteaa, että assosiaatiokumppaneina Georgia ja EU ovat sitoutuneet edistämään poliittista assosiaatiota ja taloudellista yhdentymistä, jotka perustuvat yhteisiin arvoihin ja periaatteisiin, kuten demokratiaan, ihmisoikeuksiin, perusvapauksiin, oikeusvaltioperiaatteeseen ja hyvään hallintotapaan; ottaa huomioon, että Georgian yhteiskunta tukee edelleen voimakkaasti maan Eurooppaan suuntautuvia pyrkimyksiä ja lähentymistä EU:hun;

B.  toteaa, että SEU 49 artiklan ja 25. maaliskuuta 2017 annetun Rooman julistuksen mukaisesti mikä tahansa Euroopan valtio voi hakea EU:n jäsenyyttä edellyttäen, että se noudattaa Kööpenhaminan kriteerejä;

C.  ottaa huomioon, että Georgian perustuslakiuudistuksen voimaantulo joulukuussa 2018 viimeisteli Georgian siirtymisen täyteen parlamentaariseen järjestelmään; ottaa huomioon, että EU:n ja Georgian assosiaatiosopimuksen täytäntöönpanossa on edistytty esimerkiksi siten, että maa siirtyy täysin suhteelliseen vaalitapaan vuodesta 2024 alkaen;

D.  ottaa huomioon, että Georgia on edelleen sitoutunut panemaan täytäntöön assosiaatiosopimuksen ja pitkälle menevän ja laaja-alaisen vapaakauppa-alueen ja jatkaa lainsäädäntönsä mukauttamista EU:n säännöstöön ja standardeihin, mistä saadaan yhä enemmän hyötyä;

E.  ottaa huomioon, että yritykset Georgian vakauden horjuttamiseksi jatkuvat ja niistä voidaan mainita esimerkiksi Venäjän federaation Georgiaan kuuluvien Abhasian ja Tskhinvalin alueen / Etelä-Ossetian kanssa tekemien ”sopimusten” täytäntöönpano, ylityspaikkojen sulkeminen hallinnollisen rajan lähellä Tskhinvalin alueella / Etelä-Ossetiassa elokuusta 2019 lähtien, rajanmääritystoiminnan lisääminen hallinnollisella rajalinjalla ja presidentinvaaleiksi kutsuttujen vaalien järjestäminen Abhasiassa maaliskuussa 2020;

F.  ottaa huomioon, että viimeaikainen EU:n ja Yhdysvaltojen tuella toteutettu vuoropuhelu vallassa olevien ja oppositiopuolueiden välillä johti yhteisymmärryspöytäkirjaan ja yhteiseen julkilausumaan, jotka kaikki tärkeimmät puolueet allekirjoittivat 8. maaliskuuta 2020, ja pitää tätä ratkaisevana askeleena kohti Georgian poliittisen ympäristön polarisoitumisen vähenemistä ja normalisoitumista ennen lokakuussa 2020 pidettäviä parlamenttivaaleja;

G.  ottaa huomioon, että oikeusalan uudistukset ovat edelleen vaatimattomia ja että äskettäinen 14 korkeimman oikeuden tuomarin nimittäminen eliniäksi osoitti avoimuuden puutetta ja poikkesi objektiivisista ansioihin perustuvista kriteereistä ja paljasti klikkiytyneen politiikan vaikutuksen; ottaa huomioon, että täysistuntoäänestys oikeudellisista nimityksistä järjestettiin keskellä poliittista kriisiä opposition boikotoidessa ja monien tahojen pyytäessä lykkäämistä ja että valiokunta- ja täysistuntokäsittelyvaiheissa ilmeni vakavia häiriöitä;

1.  pitää myönteisenä EU:n ja Georgian suhteiden jatkuvaa syvenemistä ja koko poliittisen kentän ja yhteiskunnan voimakasta tukea, jota Georgia on saanut valittuaan suunnakseen yhdentymisen Eurooppaan ja euroatlanttiseen yhteistyöhön; panee merkille edistymisen kattavien uudistusten toteuttamisessa, minkä ansioista Georgiasta on tullut merkittävä EU:n kumppani alueella, ja palauttaa mieliin, että assosiaatiosopimuksen ja pitkälle menevän ja laaja-alaisen vapaakauppa-alueen mukaisten uudistusten toteuttamista ja seurantaa on jatkettava; muistuttaa, että tehostettu yhteistyö ja EU:n tuki perustuvat enemmällä enemmän -periaatteeseen ja edellyttävät uudistusten jatkuvaa edistymistä erityisesti demokratian ja oikeusvaltion alalla, mukaan lukien toimielinten keskinäinen valvonta, oikeuslaitoksen riippumattomuus ja vaaliuudistus;

2.  toistaa antavansa täyden tukensa Georgian itsemääräämisoikeudelle ja alueelliselle koskemattomuudelle sen kansainvälisesti tunnustettujen rajojen sisällä ja toistaa olevansa sitoutunut edelleen edistämään Venäjän ja Georgian välisen konfliktin rauhanomaista ratkaisemista muun muassa Etelä-Kaukasiaan ja Georgian kriisiä varten nimitetyn EU:n erityisedustajan välityksellä, Geneven kansainvälisten neuvottelujen yhteispuheenjohtajuudella, Georgiassa toteutettavan Euroopan unionin tarkkailuoperaation (EUMM) toiminnalla sekä tunnustamattomuutta ja sitoutumista koskevalla politiikalla; tuomitsee jyrkästi sen, että Venäjän federaatio on miehittänyt laittomasti Georgiaan kuuluvat Abhasian ja Tskhinvalin alueen / Etelä-Ossetian ja että Venäjän turvallisuustoimijat ja Etelä-Ossetiassa tosiasiassa valtaa pitävät turvallisuustoimijat asentavat laittomasti piikkilanka-aitoja ja muita keinotekoisia esteitä hallinnolliselle rajalinjalle (”rajanmääritystoiminta”), ja korostaa, että nämä kansainvälisen oikeuden rikkomiset on lopetettava; vaatii, että Abhasiassa ja Tshkinvalin alueella / Etelä-Ossetiassa tosiasiassa valtaa pitävät viranomaiset avaavat viipymättä uudelleen suljetut ylityspaikat ja pidättyvät rajoittamasta vapaata liikkuvuutta näillä alueilla; kehottaa komission varapuheenjohtajaa / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa ja jäsenvaltioita tuomitsemaan tämän prosessin; painottaa, että assosiaatiosopimus kattaa koko Georgian, myös sen miehitetyt alueet, ja sen tarkoituksena on olla hyödyksi maan koko väestölle; kehottaa Venäjän federaatiota täyttämään EU:n välityksellä 12. elokuuta 2008 tehdyn tulitaukosopimuksen mukaiset velvoitteensa ja erityisesti vetämään kaikki sotilasjoukkonsa Georgian miehitetyiltä alueilta ja myöntämään Euroopan unionin tarkkailuoperaatiolle (EUMM) esteettömän pääsyn Georgian koko alueelle; kehottaa tässä yhteydessä Euroopan ulkosuhdehallintoa (EUH) tiedottamaan selkeästi määräyksistä, joita Venäjän federaatio ei ole vielä täyttänyt; pyytää komissiota ja EUH:ta tehostamaan ponnistelujaan konfliktin ratkaisemiseksi rauhanomaisesti käyttämällä kaikkia diplomaattisia välineitä, myös EUMM:n sekä Etelä-Kaukasiaan ja Georgian kriisiä varten nimitetyn EU:n erityisedustajan välityksellä, ja tukemaan edelleen Georgian parlamentin ”A Step for a Better Future” -pakettia ja edistämään ihmisten välisiä kontakteja ja luottamusta lisääviä toimia; suhtautuu myönteisesti Georgian pyrkimyksiin edistää hyviä naapuruussuhteita ja rakentavaa yhteistyötä Etelä-Kaukasian maiden välillä;

3.  antaa tunnustusta kansainvälisesti kiitosta saaneelle Georgian väestön ja viranomaisten toiminnalle covid-19-pandemian yhteydessä ja korostaa lääkintähenkilöstön ja valtion viranomaisten toteuttamia tehokkaita ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä, jotka auttoivat vähentämään Georgian terveydenhuoltojärjestelmään kohdistuvaa rasitetta ja lieventämään talouteen kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia; onnittelee Georgian kansalaisia siitä, että he ovat noudattaneet näitä toimenpiteitä taloudellisista ja sosiaalisista vaikeuksista huolimatta; kannustaa luomaan investointeja, joilla parannetaan terveydenhuollon laatua ja varmistetaan sen yhdenvertainen saatavuus; pitää myönteisenä, että EU on myöntänyt Georgialle 183 miljoonaa euroa avustuksina covid-19-pandemiaan vastaamiseksi ja 150 miljoonaa euroa lainoina, joiden tarkoituksena on lisätä maan makrotaloudellista vakautta ja kanavoida resursseja kansalaisten suojelemiseen, pandemian äärimmäisen vakavien sosioekonomisten seurausten lieventämiseen ja EU:n kanssa terveydenhuoltojärjestelmän kestokyvyn parantamiseksi tehtävän yhteistyön lisäämiseen, mukaan lukien parhaiden käytäntöjen vaihto ja yhteistyö kansalaisyhteiskunnan kanssa kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin ryhmiin keskittyvien epidemiastrategioiden laatimiseksi;

4.  pitää myönteisenä, että vuoden 2017 maaliskuun jälkeen Georgian kansalaiset ovat tehneet 900 000 viisumivapaata vierailua Schengen-alueelle ja Schengenin säännöstöön osallistuviin maihin; panee merkille, että Georgian kansalaisten jättämien perusteettomien turvapaikkahakemusten määrä on kasvanut, ja kehottaa kaikkia jäsenvaltioita tunnustamaan Georgian turvalliseksi alkuperämaaksi, jotta kyseisten hakemusten käsittelyä ja takaisinottoa voidaan nopeuttaa; korostaa, että Georgian on tärkeää panna jatkuvasti täytäntöön viisumivapautta koskevat edellytykset ja että on tärkeää lisätä Georgian oikeusviranomaisten, lainvalvontaviranomaisten ja jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä rajat ylittävän rikollisuuden, erityisesti ihmiskaupan ja laittomien huumausaineiden kaupan, vähentämiseksi; pitää myönteisenä Georgian ja Europolin tehostettua kansainvälistä lainvalvontayhteistyötä;

5.  korostaa Georgian roolia EU:n luotettavana kumppanina ja merkittävänä osallistujana yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) ja Naton tehtäviin ja operaatioihin; kehottaa neuvostoa ja EUH:ta jatkamaan yhteistyötä Georgian kanssa YTPP:n alalla, erityisesti kun otetaan huomioon Georgian intressi keskustella mahdollisuudesta osallistua PRY-hankkeisiin ja kehittää yhteistyötä asiaankuuluvien EU:n virastojen kanssa, kun se on sekä EU:n että Georgian yhteisen edun mukaista;

Poliittinen vuoropuhelu ja parlamenttivaalit

6.  antaa tunnustusta kaikille suurimmille poliittisille puolueille siitä, että ne allekirjoittivat 8. maaliskuuta 2020 kansainvälisen välitystoiminnan tuloksena yhteisymmärryspöytäkirjan ja yhteisen julkilausuman, joissa vahvistettiin vaalijärjestelmän pääpiirteet, jotka perustuvat 120 suhteelliseen ja 30 enemmistöpaikkaan ja vaalipiirien oikeudenmukaiseen kokoonpanoon Venetsian komission suositusten mukaisesti, ja mahdollistettiin järjestelmän käyttö lokakuussa 2020 järjestettävissä parlamenttivaaleissa; panee tyytyväisenä merkille puolueiden välisen vuoropuhelun tulokset, jotka ovat selkeä osoitus halukkuudesta löytää yhteinen ratkaisu, ja korostaa, että on tärkeää jatkaa poliittisten puolueiden välisen luottamuksen palauttamista ja puolueiden välisen vuoropuhelun jatkamista ennen lokakuussa 2020 pidettäviä parlamenttivaaleja, mikä luo perustan poliittiselle vakaudelle; pitää myönteisenä 8. maaliskuuta 2020 tehdyn sopimuksen täytäntöönpanoa ja presidentti Zurabišvilin 15. toukokuuta 2020 tekemää päätöstä armahtaa kaksi vangittua oppositiojohtajaa, mikä on tärkeä askel jännitteiden lieventämisessä; kehottaa tässä yhteydessä kaikkia osapuolia kunnioittamaan sopimuksen kirjainta ja henkeä ja panemaan täysimääräisesti täytäntöön sen kaikki näkökohdat, erityisesti varmistamaan, että vaaliuudistuksen kaikki osatekijät sisällytetään perustuslakiin ja lainsäädäntöön ja pannaan täytäntöön ja että kaikki politisoituja oikeudenkäyntejä koskevat keskeneräiset asiat ratkaistaan viipymättä;

7.  pitää myönteisenä, että Georgian parlamentti alkoi käsitellä vaalijärjestelmän uudistuksia heti, kun poikkeustila kumottiin, ja hyväksyi onnistuneesti perustuslakiin ja vaalilakiin tehdyt muutokset; onnittelee Georgiaa toimista, joita se on toteuttanut edustavamman parlamentin perustamiseksi ja poliittisen toimintaympäristön polarisoitumisen vähentämiseksi; kehottaa kaikkia poliittisia puolueita ja parlamentin jäseniä jatkamaan työtä Georgian demokratian edistämiseksi vilpittömässä mielessä;

8.  toteaa, että tulevilla parlamenttivaaleilla on ratkaiseva merkitys Georgian demokraattisen uskottavuuden lisäämisessä, ja toivoo siksi reilun kilpailun sävyttämää vaalikampanjaa; kehottaa Georgian viranomaisia panemaan nopeasti täytäntöön Etyjin alaisen ODIHR:n suositukset ja ottamaan ne täysimääräisesti huomioon sekä tarkistamaan asiaa koskevaa lainsäädäntöä, jotta voidaan puuttua havaittuihin puutteisiin ja haasteisiin, mukaan lukien julkisten varojen väärinkäyttö poliittiseen kampanjointiin ja muut epäasianmukaiset kampanjoiden rahoitusmenetelmät, väkivallasta rankaisematta jättäminen, vihapuheen ja muukalaisvihan levittäminen, äänten ostaminen, opposition edustus vaalihallinnossa sekä äänestäjien, erityisesti virkamiesten, mahdollisuus äänestää ilman painostusta ja pelkoa(6); kehottaa viranomaisia turvaamaan kansalaisyhteiskunnan järjestöjen ja vaalitarkkailijoiden työn, jotta nämä voivat harjoittaa toimintaansa ilman pelottelua tai häirintää;

9.  kannustaa Georgian viranomaisia ja Georgian vaalihallintoa varmistamaan, että lokakuun 2020 parlamenttivaalit käydään turvallisissa olosuhteissa, tarjoamalla vaalihenkilöstölle henkilönsuojaimia, mukauttamalla äänestystiloja siten, että taataan osallistuvien kansalaisten terveys ja turvallisuus, ja varmistamalla, että vaalitarkkailijat voivat tehdä työtään häiriöttä;

10.  vahvistaa tukevansa Georgian elinvoimaista kansalaisyhteiskuntaa ja korostaa sen ratkaisevaa roolia assosiaatiosopimuksen ja pitkälle menevän ja laaja-alaisen vapaakauppa-alueen täytäntöönpanon demokraattisessa valvonnassa ja seurannassa; kehottaa Georgian hallitusta ja parlamenttia ottamaan käyttöön virallisia mekanismeja, jotka mahdollistavat kansalaisyhteiskunnan osallistumisen poliittiseen prosessiin; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita antamaan poliittista, teknistä ja taloudellista tukea kansalaisyhteiskunnan toiminnalle; kehottaa Georgian viranomaisia käynnistämään kansalaisyhteiskuntaa varten kansallisia tukiohjelmia EU:n ja kansainvälisen avunantajayhteisön tarjoamien ohjelmien lisäksi;

Oikeusvaltioperiaate, hyvä hallintotapa ja tiedotusvälineiden vapaus

11.  antaa tunnustusta Georgian edistymiselle demokratiaa, oikeusvaltiota, ihmisoikeuksia ja perusvapauksia vahvistavissa uudistuksissa ja erityisesti vuonna 2018 toteutetuissa perustuslakiuudistuksissa; kannustaa Georgian hallitusta lujittamaan oikeusvaltioperiaatetta ja jatkamaan oikeuslaitoksen uudistamista, korruption ja sääntelyvallankaappauksen torjuntaa, julkishallinnon uudistamista, hallinnon hajauttamista, hyvää hallintotapaa, syrjinnän vastaisen lainsäädännön täytäntöönpanoa ja työntekijöiden oikeuksien takaamista Georgian ja EU:n välisen yhdentymiskehityksen jatkamiseksi;

12.  on huolissaan viimeaikaisista oppositiopoliitikkoja vastaan nostetuista oikeusjutuista, jotka ovat heikentäneet valtaapitävän puolueen ja opposition välistä luottamusta, voivat vaikuttaa kielteisesti assosiaatiosopimukseen / pitkälle menevään ja laaja-alaiseen vapaakauppa-alueeseen liittyviin uudistuksiin ja olla assosiaatiosopimuksen kirjaimen ja hengen vastaisia; pitää myönteisenä presidentin tuomituille oppositiopoliitikoille myöntämää armahdusta, mikä tasoittaa tietä politiikan ja yhteiskunnan polarisoitumisen vähenemiselle; kehottaa Georgian viranomaisia pidättymään kaikista poliittisin perustein vireille pannuista oikeusjutuista ja kehottaa EU:n edustustoa seuraamaan kaikkia tällaisia oikeudenkäyntejä; kehottaa Georgiaa kunnioittamaan oikeusvaltiota, erityisesti oikeuslaitoksen riippumattomuutta ja oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin, sekä ihmisoikeuksia koskevia tiukimpia normeja, joihin se on sitoutunut assosiaatiosopimuksen nojalla;

13.  kehottaa tarkistamaan tuomareiden valintamenettelyä, jotta voidaan varmistaa, että Venetsian komission suositukset pannaan täysimääräisesti täytäntöön ennen kuin uusia nimityksiä tehdään; pitää valitettavana, että äskettäinen korkeimman oikeuden tuomareiden valintamenettely ei ollut täysin näiden suositusten mukainen ja että siinä oli vakavia puutteita; korostaa poliittisesta ohjauksesta riippumattoman epäpoliittisen oikeuslaitoksen merkitystä Georgian korkeimman oikeuden ja muiden oikeudellisten instituutioiden tuomareiden nimityksissä ja katsoo, että tässä yhteydessä on kunnioitettava avoimuutta, ansioita ja vastuuvelvollisuutta; kannustaa siksi Georgian hallitusta jatkamaan ja lujittamaan oikeusjärjestelmän, myös syyttäjänviraston, uudistuksia ja samalla edistämään avointa vuoropuhelua kaikkien poliittisten toimijoiden ja kansalaisyhteiskunnan kanssa ja varmistamaan, että kansainvälisiä normeja noudatetaan;

14.  korostaa, että on tärkeää tehdä täysimääräistä ja jatkuvaa yhteistyötä Kansainvälisen rikostuomioistuimen kanssa, jotta voidaan varmistaa kattava vastuuvelvollisuus sen käsittelemien tapausten yhteydessä;

15.  kehottaa tutkimaan kaikki tapaukset, joissa Georgian lainvalvontaviranomaiset ovat käyttäneet liikaa voimaa rauhanomaisia mielenosoittajia ja toimittajia vastaan, myös kesäkuun 2019 mielenosoitusten aikana; korostaa, että on vältettävä rankaisemattomuutta ja varmistettava, että rikoksentekijät saatetaan vastuuseen; kehottaa Georgian hallitusta säilyttämään oikeuden rauhanomaiseen kokoontumiseen ja sananvapauteen assosiaatiosopimuksen sitoumusten mukaisesti, myös lieventämällä mielenosoittajille määrättäviä suhteettomia seuraamuksia;

16.  toteaa, että Georgian mediaympäristö on dynaaminen ja moniarvoinen mutta myös polarisoitunut; korostaa tiedotusvälineiden vapauden merkitystä, minkä mukaisesti kaikilla poliittisilla puolueilla olisi oltava yhtäläinen pääsy tiedotusvälineisiin, toimituksellinen riippumattomuus olisi varmistettava ja yksityisten ja etenkin julkisten lähetystoiminnan harjoittajien ohjelmien olisi katettava eri poliittiset näkökannat moniarvoisesti, riippumattomasti, puolueettomasti ja syrjimättömästi tulevan vaalikampanjan aikana; korostaa, että tarvitaan selkeitä säännöksiä, joilla säännellään maksuttomia ja maksullisia mainoksia, ja että tiedotusvälineiden omistuksen avoimuutta olisi parannettava tiedotusvälineiden seurantaa vahvistamalla; kehottaa viranomaisia pidättäytymään puuttumasta tiedotusvälineiden vapauteen tai ryhtymästä poliittisiin syihin perustuviin oikeudenkäynteihin tiedotusvälineiden omistajia tai edustajia vastaan; kehottaa Georgian hallitusta ryhtymään toimiin estääkseen ulkomaisten tai kotimaisten toimijoiden maata tai mitä tahansa poliittista puoluetta vastaan kohdistamat disinformaatiokampanjat; kehottaa sosiaalisen median alustoja varmistamaan, että niitä ei käytetä väärin vaaliprosessin rehellisyyden heikentämiseksi;

17.  tuomitsee jyrkästi Georgian instituutioihin ja tiedotusvälineisiin kohdistuneet kyberhyökkäykset, joita pidetään laajalti venäläisten toimijoiden tekeminä; korostaa tarvetta tutkia tehokkaasti ja torjua ulkomaisia disinformaatiokampanjoita ja propagandaa, sillä ne horjuttavat Georgian instituutioita ja kärjistävät yhteiskunnan polarisoitumista; kehottaa siksi neuvostoa ja EUH:ta tehostamaan kyberturvallisuutta koskevaa yhteistyötä Georgian selviytymiskyvyn vahvistamiseksi tällä alalla, kehottaa komissiota tukemaan media- ja informaatiolukutaitoa koskevia uudistuksia ja kehottaa Georgian hallitusta tekemään yhteistyötä EU:n toimielinten kanssa disinformaation torjuntaa koskevien parhaiden käytäntöjen alalla; kehottaa lisäksi kaikkia Georgian poliittisia toimijoita pidättäytymään hyökkäämästä ihmisiä, järjestöjä ja instituutioita vastaan sosiaalisen median välityksellä ja levittämästä tarkoituksella vääriä tietoja sen välityksellä; panee merkille sosiaalisen median alustojen viimeaikaiset toimet sellaisia tilejä ja sivuja vastaan, joilla on harjoitettu koordinoitua epäaitoa toimintaa ja hyökkäyksiä oppositiota, tiedotusvälineitä ja kansalaisyhteiskuntaa vastaan;

Ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittaminen

18.  pitää valitettavana, että Georgiaan kuuluvia Abhasiaa ja Tskhinvalin aluetta / Etelä-Ossetiaa tosiasiallisesti hallitseva Venäjän federaatio loukkaa jatkuvasti kyseisten miehitettyjen alueiden ihmisten perusoikeuksia epäämällä näiltä liikkumis- ja oleskeluvapauden, omistusoikeuden ja oikeuden saada opetusta omalla äidinkielellään, ja palauttaa mieliin, että parlamentti tukee täysimääräisesti maan sisällä siirtymään joutuneiden henkilöiden ja pakolaisten oikeutta palata turvallisesti ja ihmisarvoisesti koteihinsa; on huolissaan siitä, että jatkuvalla ja laittomalla ”rajanmääritystoiminnalla” on erityisen haitallisia vaikutuksia meneillään olevaan covid-19-pandemian torjuntaan, koska liikkumisvapauden rajoittaminen estää ihmisiä saamasta tarvittavia lääkintäpalveluja ja vaarantaa heidän henkensä; panee tyytyväisenä merkille, että välikohtausten ehkäisy- ja hallintamekanismien kokouksia jatkettiin 30. heinäkuuta 2020 Ergnetissä, ja kehottaa kaikkia osapuolia jatkamaan säännöllistä vuoropuhelua tässä formaatissa, jotta voidaan parantaa konfliktista kärsivän väestön turvallisuutta ja humanitaarista tilannetta;

19.  korostaa, että sukupuolten tasa-arvo on kestävän ja osallisuutta edistävän kehityksen keskeinen ennakkoedellytys; kiittää Georgian parlamentin tasa-arvoasiain neuvottelukuntaa sen tekemästä työstä ja toimista seksuaalisen häirinnän määrittelemiseksi yhdeksi syrjinnän muodoksi ja asiaa koskevan tietoisuuden lisäämiseksi; kehottaa Georgian hallitusta ja viranomaisia parantamaan edelleen naisten edustusta ja yhdenvertaista kohtelua kaikilla poliittisen ja yhteiskunnallisen elämän tasoilla; pyytää komissiota sisällyttämään sukupuolten tasa-arvon kaikkiin Georgiaa koskeviin politiikkoihinsa, ohjelmiinsa ja toimiinsa; kehottaa panemaan Istanbulin yleissopimuksen täysimääräisesti täytäntöön;

20.  pitää myönteisenä Georgian sisäasiainministeriön ihmisoikeusosaston työtä ja vaatii, että nykyinen ihmisoikeusasioita ja syrjinnän torjuntaa koskeva lainsäädäntö on pantava täytäntöön perusteellisesti ja tehokkaasti; kehottaa toteuttamaan lisätoimia naisiin, homo- ja biseksuaaleihin sekä transihmisiin, romaneihin ja uskonnollisiin vähemmistöihin kohdistuvan syrjinnän torjumiseksi yhteiskunnan, talouden, työelämän ja terveydenhuollon aloilla ja tehostamaan kaikkiin vähemmistöihin ja haavoittuviin ryhmiin kohdistuvan vihapuheen ja väkivaltarikosten tutkintaa ja syytteeseenpanoa; kehottaa kaikkia uskonnollisia yhteisöjä, myös Georgian ortodoksikirkkoa, ja kansalaisyhteiskuntaa työskentelemään suvaitsevaisuuden ilmapiirin luomiseksi;

21.  korostaa, että on tärkeää vahvistaa edelleen lastensuojelujärjestelmää muun muassa ehkäisemällä väkivaltaa ja lasten seksuaalista hyväksikäyttöä; kehottaa lisäämään tietoisuutta digitaalisista riskeistä ja takaamaan koulutukseen pääsyn kaikille, myös vammaisille lapsille; korostaa Georgian hallituksen vastuuta seurata orpokodeissa olevien lasten tilannetta;

Institutionaaliset määräykset

22.  korostaa, että on tärkeää vähentää vastakkainasettelua ja poliittisen elämän kahtiajakautumista ja varmistaa maan demokraattisten instituutioiden, erityisesti Georgian parlamentin, rakentava yhteistyö; korostaa siksi tarvetta parantaa poliittista ilmapiiriä ja rakentaa luottamusta kaikkien poliittisten ja institutionaalisten toimijoiden kesken sekä niiden ja Georgian kansan välillä;

23.  kehottaa Georgian parlamenttia käyttämään täysimääräisesti hyväkseen tilaisuuksia, joita Georgialla on sen asemassa Euroopan parlamentin demokratiaa tukevien toimien ensisijaisena kohdemaana, ja osallistumaan vuoropuheluun sen tarpeiden määrittelemiseksi;

24.  kehottaa Georgian parlamenttia vahvistamaan valmiuksiaan harjoittaa parlamentaarista valvontaa, erityisesti turvallisuusjärjestelmän valvontaa; kannustaa vahvistamaan opposition roolia parlamentaarisessa valvontaprosessissa, yksinkertaistamaan menettelyjä, joita sovelletaan hallituksen jäsenten ja muiden vastuullisten virkamiesten haastamiseen oikeuteen, sekä perustamaan keskitetyn tietojen tallennusjärjestelmän, jotta voidaan tarjota oikea-aikaista ja kattavaa tietoa parlamentaarisesta valvonnasta kaikille asianomaisille sidosryhmille;

Talous- ja kauppasuhteet

25.  toteaa tyytyväisenä, että EU on Georgian tärkein kauppakumppani 27 prosentin osuudella Georgian kokonaiskaupasta; pitää myönteisenä kaupan alaan liittyvän Georgian lainsäädännön jatkuvaa lähentämistä; korostaa, että Georgian vientiä EU:hun on lisättävä ja monipuolistettava niin, että maa veisi EU:hun muutakin kuin maataloushyödykkeitä ja raaka-aineita, ja että EU:sta on houkuteltava investointeja Georgiaan, jotta voidaan luoda lisää työpaikkoja ja parantaa Georgian kauppatasetta EU:n kanssa ja makrotalouden vakautta, ennen kaikkea vahvistamalla oikeusvaltioperiaatetta, torjumalla korruptiota, rahanpesua ja veronkiertoa ja tukemalla lähentymistä EU:n standardeihin; korostaa, että on tärkeää tukea alueellisille ja pienille ja keskisuurille yrityksille suotuisaa liiketoimintaympäristöä, jotta voidaan lisätä Georgian innovointikykyä talouden eri aloilla; kehottaa komissiota selvittämään mahdollisuuksia alakohtaisen yhteistyön lisäämiseksi digitaalitalouden, koulutuksen, tutkimuksen ja innovoinnin aloilla ja lisäämään tieto- ja viestintätekniikkaa, digitalisaatiota ja ympäristöä säästäviä teknologioita sekä jakamaan osaamista ja parhaita käytäntöjä; korostaa, että kohdennetut nuoriso-ohjelmat ovat tärkeitä oikeudenmukaisten työmahdollisuuksien luomiseksi;

26.  muistuttaa, että EU:n ja Georgian assosiaatiosopimuksella / pitkälle menevällä ja laaja-alaisella vapaakauppa-alueella pyritään integroimaan Georgia asteittain sisämarkkinoihin; kehottaa komissiota toimimaan äänekkäämmin asettaessaan tavoitteen Georgian sisämarkkinoille pääsyn varmistamisesta ja vauhdittamaan aloitteita, joilla pyritään syventämään alakohtaista yhdentymistä, jotta voidaan lähentää politiikkaa EU:n kanssa ja tehdä kahdenvälisen yhteistyön tuloksista näkyvämpiä ja konkreettisempia molemmille osapuolille;

27.  korostaa avoimuuden merkitystä ja kannustaa Georgian viranomaisia tiedottamaan edelleen paikallisille yrittäjille ja joukkotiedotusvälineille pitkälle menevän ja laaja-alaisen vapaakauppa-alueen täytäntöönpanosta;

28.  kehottaa komissiota tukemaan pitkälle menevän ja laaja-alaisen vapaakauppa-alueen täysimääräistä täytäntöönpanoa koordinoidulla avulla, siten että keskitytään kestävään taloudelliseen kehitykseen Euroopan vihreän kehityksen ohjelman mukaisesti ja tukemaan pk-yrityksiä ja rakenneuudistuksia yhteistyössä talouselämän ja kansalaisyhteiskunnan kanssa sekä rahanpesun ja veronkierron torjuntaan tähtäävää pankki- ja rahoitusalan merkittävää uudistamista;

29.  korostaa rakenneuudistusten merkitystä Georgian investointi-ilmapiirin parantamisessa, myös ulkomaisten suorien sijoitusten houkuttelemisessa ja niitä koskevan avoimuuden varmistamisessa; kannustaa Georgian viranomaisia vahvistamaan vastuussa olevien instituutioiden valmiuksia ja lisäämään poliittista tukea ja yhtenäisyyttä strategisesti tärkeiden infrastruktuurihankkeiden yhteydessä;

Alakohtainen yhteistyö

30.  kehottaa Georgian hallitusta jatkamaan kattavaa työlainsäädännön uudistamista, jotta varmistetaan työolojen parempi sääntely, mikä tarkoittaa myös työsuojelutarkastusten ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun jatkuvia parannuksia; korostaa erityisesti tarvetta muuttaa työturvallisuuslainsäädäntöä, jotta voidaan perustaa täysimittainen tarkastusjärjestelmä ja asianmukainen syrjinnän vastainen mekanismi, jolla seurataan nimenomaisesti työntekijöiden oikeuksien täysimääräistä kunnioittamista ja todennetaan järjestelmällisesti työpaikalla mahdollisesti esiintyvät vaarat, sisällyttää siihen nykyaikainen korruption vastainen mekanismi ja ratifioida kaikki asiaankuuluvat ILO:n yleissopimukset; kannustaa kansalaisyhteiskunnan järjestöjä ja ammattiliittoja osallistumaan näihin uudistuksiin, koska ne ovat tärkeitä työntekijöiden oikeuksien ja sosiaalisten oikeuksien kannalta Georgiassa;

31.  muistuttaa, että pitkälle menevissä ja laaja-alaisissa vapaakauppasopimuksissa on aina oltava lujia, sitovia ja täytäntöönpanokelpoisia kestävää kehitystä koskevia lukuja, jotka ovat täysin kansainvälisten sitoumusten ja etenkin Pariisin sopimuksen mukaisia, ja että niissä on noudatettava WTO:n sääntöjä; kannustaa nopeuttamaan kolmannen kansallisen ympäristötoimia koskevan ohjelman toteuttamista ja Georgian lainsäädännön lähentämistä ympäristöalaa koskevan EU:n säännöstön kanssa ympäristönsuojelua koskevien assosiaatiosopimuksen vaatimusten mukaisesti; kehottaa Georgiaa tehostamaan edelleen sitoutumistaan ilmastonmuutoksen torjuntaan ja kehottaa komissiota helpottamaan Georgian osallistumista Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan ja varmistamaan, että pitkälle menevä ja laaja-alainen vapaakauppa-alue ei ole ristiriidassa siinä esitettyjen ympäristötavoitteiden ja -aloitteiden kanssa;

32.  suhtautuu myönteisesti yhdistetyn tukikehyksen puitteissa saavutettuihin tuloksiin ja kannustaa panemaan nopeasti ja tehokkaasti täytäntöön uudet avustusohjelmat, joissa keskitytään energiatehokkuuteen, kiinteiden jätteiden käsittelyyn sekä vesihuoltoon ja sanitaatioon;

33.  pitää myönteisenä, että komissio on osoittanut 3,4 miljardia euroa 18:aa Georgiassa toteutettavaa ensisijaista hanketta varten Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) suuntaa-antavan investointisuunnitelman puitteissa; kehottaa Georgiaa parantamaan energia-alaansa ja yhteyksiään ja varmistamaan samalla ympäristökestävyyden, erityisesti biologisen monimuotoisuuden ja suojeltujen alueiden säilyttämisen, ja ottamaan paikallisyhteisöt huomioon täytäntöönpanoprosessin aikana;

34.  suhtautuu myönteisesti Georgian uuteen koulutusohjelmaan, vuosia 2017–2021 koskevan koulutus- ja tiedestrategian tarkistukseen, uuteen ammatillista koulutusta koskevaan lakiin ja edistymiseen koulutuksen laadunvarmistusmekanismin yhdenmukaistamisessa assosiaatiosopimuksen kanssa; pitää myönteisenä Georgian menestyksekästä osallistumista Erasmus+-ohjelmaan, jonka puitteissa lähes 7 500 opiskelijaa ja akateemisen henkilökunnan jäsentä on osallistunut Georgian ja EU:n välisiin vaihto-ohjelmiin, sekä itäisen kumppanuuden Eurooppa-koulua ja ensimmäistä EU:n ja Georgian hallituksen perustamaa Eurooppa-koulua;

35.  suosittaa, että komissio jatkaa toimia, joiden avulla Georgia voi osallistua sellaisiin EU:n tukemiin ohjelmiin ja sen tukemien virastojen toimintaan, joihin voivat osallista EU:n ulkopuoliset maat, joilla on asianmukainen oikeudellinen asema;

o
o   o

36.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä Georgian hallitukselle ja parlamentille.

(1) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0457.
(2) EUVL C 28, 27.1.2020, s. 97.
(3) EUVL C 162, 10.5.2019, s. 138.
(4) EUVL C 11, 12.1.2018, s. 82.
(5) EUVL C 294, 12.8.2016, s. 111.
(6) ODIHR:n vaalitarkkailuvaltuuskunnan 28. helmikuuta 2019 antama loppuraportti Georgian presidentinvaaleista, s. 30.

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö