Hakemisto 
Hyväksytyt tekstit
Keskiviikko 7. lokakuuta 2020 - Bryssel
Komission johtavan varapuheenjohtajan Valdis Dombrovskisin uuden vastuualueiden jaon hyväksyminen
 Mairead McGuinnessin nimityksen Euroopan komission jäseneksi hyväksyminen
 Demokratiaa, oikeusvaltiota ja perusoikeuksia koskevan EU:n järjestelmän perustaminen
 Yhteisen kauppapolitiikan täytäntöönpano – vuosikertomus 2018

Komission johtavan varapuheenjohtajan Valdis Dombrovskisin uuden vastuualueiden jaon hyväksyminen
PDF 105kWORD 39k
Euroopan parlamentin päätös 7. lokakuuta 2020 komission johtavan varapuheenjohtajan Valdis Dombrovskisin uuden vastuualueiden jaon hyväksymisestä (2020/2203(INS))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 17 artiklan 6 kohdan ja 246 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 a artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja komission välisistä suhteista tehdyn puitesopimuksen 7 kohdan(1),

–  ottaa huomioon komission puheenjohtajan 14. syyskuuta 2020 päivätyn kirjeen,

–  ottaa huomioon Valdis Dombrovskisin kuulemistilaisuuden, joka järjestettiin 2. lokakuuta 2020 kansainvälisen kaupan valiokunnan johdolla yhdessä ulkoasiainvaliokunnan, kehitysvaliokunnan, budjettivaliokunnan ja talous- ja raha-asioiden valiokunnan kanssa, ja tämän kuulemisen jälkeen laaditun arviointilausunnon,

–  ottaa huomioon 5. lokakuuta 2020 valiokuntien puheenjohtajakokouksessa suoritetut arvioinnit ja 6. lokakuuta 2020 puheenjohtajakokouksessa suoritetut arvioinnit,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 125 artiklan ja liitteen VII,

1.  hyväksyy uuden vastuualueiden jaon komission johtavalle varapuheenjohtajalle Valdis Dombrovskisille komission toimikauden loppuun 31. lokakuuta 2024 asti;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen neuvostolle, komissiolle ja jäsenvaltioiden hallituksille.

(1)EUVL L 304, 20.11.2010, s. 47.


Mairead McGuinnessin nimityksen Euroopan komission jäseneksi hyväksyminen
PDF 109kWORD 39k
Euroopan parlamentin päätös 7. lokakuuta 2020 Mairead McGuinnessin nimityksestä komission jäseneksi (C9-0295/2020 - 2020/0803(NLE))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 246 artiklan toisen kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 a artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja komission välisistä suhteista tehdyn puitesopimuksen 6 kohdan(1),

–  ottaa huomioon Phil Hoganin eroilmoituksen tehtävästään komission jäsenenä,

–  ottaa huomioon neuvoston 14. syyskuuta 2020 päivätyn kirjeen, jolla neuvosto kuuli parlamenttia yhteisymmärryksessä komission puheenjohtajan kanssa tehtävästä päätöksestä nimittää Mairead McGuinness komission jäseneksi (C9-0295/2020),

–  ottaa huomioon komission puheenjohtajan 14. syyskuuta 2020 päivätyn kirjeen,

–  ottaa huomioon Mairead McGuinnessin kuulemistilaisuuden, joka järjestettiin 2. lokakuuta 2020 talous- ja raha-asioiden valiokunnan johdolla, ja tämän kuulemisen jälkeen laaditun arviointilausunnon,

–  ottaa huomioon 5. lokakuuta 2020 valiokuntien puheenjohtajakokouksessa suoritetut arvioinnit ja 6. lokakuuta 2020 puheenjohtajakokouksessa suoritetut arvioinnit,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 125 artiklan ja liitteen VII,

1.  hyväksyy Mairead McGuinnessin nimittämisen komission jäseneksi komission toimikauden loppuun 31. lokakuuta 2024 asti;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen neuvostolle, komissiolle ja jäsenvaltioiden hallituksille.

(1)EUVL L 304, 20.11.2010, s. 47.


Demokratiaa, oikeusvaltiota ja perusoikeuksia koskevan EU:n järjestelmän perustaminen
PDF 181kWORD 64k
Päätöslauselma
Liite
Euroopan parlamentin päätöslauselma 7. lokakuuta 2020 demokratiaa, oikeusvaltiota ja perusoikeuksia koskevan EU:n järjestelmän perustamisesta (2020/2072(INI))
P9_TA(2020)0251A9-0170/2020

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 295 artiklan,

–  ottaa huomioon erityisesti Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklan, 3 artiklan 1 kohdan, 3 artiklan 3 kohdan toisen alakohdan, 4 artiklan 3 kohdan sekä 5, 6, 7 ja 11 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen artiklat, jotka liittyvät demokratian, oikeusvaltion ja perusoikeuksien kunnioittamiseen, suojelemiseen ja edistämiseen unionissa, mukaan lukien sopimuksen 70, 258, 259, 260, 263 ja 265 artikla,

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyt, kansallisten parlamenttien asemasta Euroopan unionissa tehdyn pöytäkirjan N:o 1 ja toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan N:o 2,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön,

–  ottaa huomioon Kööpenhaminan kriteerit sekä EU:n säännöt, jotka ehdokasvaltion on täytettävä, mikäli se haluaa liittyä EU:hun (unionin säännöstö),

–  ottaa huomioon ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen,

–  ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien välineet ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi ja YK:n määräaikaisarvioinnin yhteydessä esitetyt suositukset ja raportit sekä YK:n sopimuselinten oikeuskäytännön ja ihmisoikeusneuvoston erityismenettelyt,

–  ottaa huomioon 8. maaliskuuta 1999 hyväksytyn YK:n julistuksen ihmisoikeuksien puolustajista,

–  ottaa huomioon Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston, vähemmistövaltuutetun, mediavaltuutetun ja muiden elinten suositukset ja raportit,

–  ottaa huomioon ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen, Euroopan sosiaalisen peruskirjan, Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitean päätökset sekä Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen, ministerikomitean, ihmisoikeusvaltuutetun, Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastaisen komission, syrjimättömyyttä, monimuotoisuutta ja osallisuutta käsittelevän ohjauskomitean, Venetsian komission ja muiden elinten yleissopimukset, suositukset, päätöslauselmat ja raportit,

–  ottaa huomioon 23. toukokuuta 2007 tehdyn Euroopan neuvoston ja Euroopan unionin välisen yhteisymmärryspöytäkirjan,

–  ottaa huomioon korruption vastaisen Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen,

–  ottaa huomioon lahjonnan vastaisen valtioiden ryhmän perustamissopimuksen,

–  ottaa huomioon Venetsian komission 106. täysistunnossaan 18. maaliskuuta 2016 hyväksymän luettelon oikeusvaltion arviointiperusteista,

–  ottaa huomioon Euroopan neuvoston 7. huhtikuuta 2020 jäsenvaltioille antaman välineistön koskien demokratian, oikeusvaltioperiaatteen ja ihmisoikeuksien kunnioittamista covid-19-terveyskriisin aikana (”Respecting democracy, rule of law and human rights in the framework of the COVID-19 sanitary crisis”),

–  ottaa huomioon kumppaniorganisaatioiden Euroopan neuvoston journalismin suojelua ja toimittajien turvallisuutta edistävälle foorumille antaman vuosikertomuksen 2020,

–  ottaa huomioon 17. heinäkuuta 2019 annetun komission tiedonannon ”Oikeusvaltioperiaatteen lujittaminen unionissa – Toimintasuunnitelma” (COM(2019)0343),

–  ottaa huomioon 29. tammikuuta 2020 annetun komission tiedonannon (COM(2020)0037), joka sisältää komission työohjelman vuodeksi 2020, ja 27. toukokuuta 2020 annetun komission mukautetun työohjelman 2020 (COM(2020)0440),

–  ottaa huomioon EU:n oikeusalan tulostaulun 2020,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 19. kesäkuuta 2019 antaman lausunnon ”Oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen lujittaminen unionissa – Tilannekatsaus ja mahdolliset jatkotoimet”, jossa ehdotettiin perusoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatetta käsittelevän vuotuisen foorumin perustamista,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean perusoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatetta käsittelevän ryhmän kesäkuussa 2020 julkaiseman raportin kansallisista kehityssuuntauksista kansalaisyhteiskunnan näkökulmasta (”National developments from a civil society perspective, 2018–2019”),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeusviraston 17. tammikuuta 2018 julkaiseman raportin ihmisoikeuksien parissa toimivien kansalaisjärjestöjen haasteista (”Challenges facing civil society organisations working on human rights in the EU”) ja sen muut raportit ja tiedot,

–  ottaa huomioon 5. maaliskuuta 2020 julkaistun Euroopan tasa-arvoinstituutin vuoden 2019 raportin Pekingin toimintaohjelman täytäntöönpanosta EU:n jäsenvaltioissa (”Beijing +25: The fifth Review of the implementation of the Beijing Platform for Action in the EU Member States’”),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden 16. joulukuuta 2014 hyväksymät päätelmät oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamisen varmistamisesta,

–  ottaa huomioon 25. lokakuuta 2016 antamansa päätöslauselman suosituksista komissiolle demokratiaa, oikeusvaltiota ja perusoikeuksia koskevan EU:n järjestelmän perustamisesta(1),

–  ottaa huomioon 19. huhtikuuta 2018 antamansa päätöslauselman tarpeesta luoda eurooppalaisten arvojen väline perusarvoja Euroopan unionissa paikallisella ja kansallisella tasolla edistävien kansalaisyhteiskunnan järjestöjen tukemiseksi(2),

–  ottaa huomioon 17. huhtikuuta 2019 antamansa lainsäädäntöpäätöslauselman ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi perusoikeuksien ja arvojen ohjelman perustamisesta(3),

–  ottaa huomioon 14. marraskuuta 2018 antamansa päätöslauselman kattavan EU‑mekanismin tarpeesta demokratian, oikeusvaltion ja perusoikeuksien suojelemiseksi(4),

–  ottaa huomioon 16. tammikuuta 2019 antamansa päätöslauselman perusoikeuksien tilanteesta Euroopan unionissa vuonna 2017(5),

–  ottaa huomioon 13. helmikuuta 2019 antamansa päätöslauselman naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon heikentämispyrkimyksistä EU:ssa(6),

–  ottaa huomioon 28. maaliskuuta 2019 antamansa päätöslauselman oikeusvaltioperiaatteen ja korruption torjunnan tilanteesta EU:ssa ja erityisesti Maltassa ja Slovakiassa(7),

–  ottaa huomioon 18. joulukuuta 2019 antamansa päätöslauselman hlbti-henkilöihin kohdistuvasta julkisesta syrjinnästä ja vihapuheesta, mukaan lukien hlbti-vapaat alueet(8),

–  ottaa huomioon 15. tammikuuta 2020 antamansa päätöslauselman vuosikertomuksesta ihmisoikeuksista ja demokratiasta maailmassa 2018 ja Euroopan unionin toiminnasta tällä alalla(9),

–  ottaa huomioon 16. tammikuuta 2020 antamansa päätöslauselman käynnissä olevista SEU-sopimuksen 7 artiklan 1 kohdan mukaisista Puolaa ja Unkaria koskevista kuulemisista(10),

–  ottaa huomioon 17. huhtikuuta 2020 antamansa päätöslauselman EU:n yhteensovitetuista toimista covid-19-pandemian ja sen seurausten torjumiseksi(11),

–  ottaa huomioon huhtikuussa 2020 annetut kansalaisjärjestöjen yhteiset suositukset tiedotusvälineiden vapauden ja moniarvoisuuden suojelemisesta eurooppalaisen oikeusvaltiomekanismin avulla (”From blueprint to footprint: Safeguarding media freedom and pluralism through the European Rule of Law Mechanism”),

–  ottaa huomioon 11. toukokuuta 2020 julkaistun kansallisten ihmisoikeusinstituutioiden eurooppalaisen verkoston raportin oikeusvaltioperiaatteesta Euroopan unionissa (”The Rule of Law in the European Union”),

–  ottaa huomioon EU:n sisäistä ihmisoikeuspolitiikkaa käsittelevän ihmisoikeus- ja demokratiaverkoston työryhmän 4. toukokuuta 2020 Euroopan komissiolle antaman esityksen oikeusvaltiota koskevan vuosikertomuksen sidosryhmäkuulemisen yhteydessä,

–  ottaa huomioon parlamentin Euroopan tason lisäarvoyksikön tekemän arvioinnin, joka liitettiin parlamentin lokakuussa 2016 hyväksymään valiokunta-aloitteiseen lainsäädäntömietintöön demokratiaa, oikeusvaltiota ja perusoikeuksia koskevan EU:n järjestelmän perustamisesta,

–  ottaa huomioon parlamentin huhtikuussa 2020 tekemän alustavan arvioinnin demokratiaa, oikeusvaltiota ja perusoikeuksia koskevan EU:n järjestelmän eurooppalaisesta lisäarvosta,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 46, 54 ja 148 artiklan,

–  ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan ja perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan lausunnot,

–  ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön (A9-0170/2020),

A.  ottaa huomioon, että unionin perustana olevat arvot ovat ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vähemmistöihin kuuluvien oikeudet mukaan luettuina, kuten Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 2 artiklassa määrätään; ottaa huomioon, että nämä ovat jäsenvaltioiden yhteisiä arvoja, jotka kaikki jäsenvaltiot ovat vapaaehtoisesti hyväksyneet; ottaa huomioon, että demokratia, oikeusvaltio ja perusoikeudet ovat toisiaan vahvistavia arvoja;

B.  ottaa huomioon, että unioni on liittymisperusteissaan vahvistanut, että unionin jäsenyys edellyttää ehdokasmaalta vakaita valtioelimiä, joilla taataan demokratia, oikeusvaltio, ihmisoikeudet sekä vähemmistöjen kunnioittaminen ja suojelu; huomauttaa kuitenkin, että unionilla ei ole tehokkaita välineitä näiden perusteiden noudattamisen valvomiseksi sen jälkeen, kun maasta on tullut unionin jäsen;

C.  toteaa, että useissa jäsenvaltioissa on viime vuosikymmenen aikana hyökätty röyhkeästi unionin arvoja vastaan; ottaa huomioon, että parlamentti on käsitellyt tätä huolestuttavaa kehitystä toistuvasti päätöslauselmissaan vuodesta 2011 alkaen, mukaan lukien SEU‑sopimuksen 7 artiklan mukaisen menettelyn aktivoiminen vuonna 2018; ottaa huomioon, että parlamentti on vuodesta 2016 alkaen vaatinut laaja-alaista, ennaltaehkäisevää ja näyttöön perustuvaa seurantaa tällä alalla demokratiaa, oikeusvaltiota ja perusoikeuksia koskevan EU:n järjestelmän kautta;

D.  ottaa huomioon, että joissakin jäsenvaltioissa haavoittuvien ryhmien, kuten naiset, vammaiset henkilöt, romanit, hlbti-henkilöt ja ikääntyneet henkilöt, oikeuksia ei edelleenkään kunnioiteta kaikilta osin eikä heitä täysin suojella vihalta ja syrjinnältä, mikä on vastoin SEU-sopimuksen 2 artiklassa vahvistettuja unionin arvoja ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 21 artiklassa vahvistettua oikeutta syrjimättömyyteen; ottaa huomioon, että covid-19-pandemian johdosta toteutetut hätätoimenpiteet ovat lisänneet perusoikeuksiin ja demokraattiseen valvontaan kohdistuvaa painetta;

E.  ottaa huomioon, että noin kymmenen prosenttia unionin kansalaisista kuuluu johonkin kansalliseen vähemmistöön; ottaa huomioon, että vähemmistöjen oikeuksien kunnioittaminen kuuluu erottamattomasti SEU-sopimuksen 2 artiklassa vahvistettuihin unionin arvoihin; ottaa huomioon, että vähemmistöt lisäävät unionin kulttuurista ja kielellistä monimuotoisuutta; ottaa huomioon, että unionilla ei tällä hetkellä ole oikeudellista kehystä, jolla vähemmistöjen oikeudet taattaisiin ja niitä seurattaisiin;

F.  katsoo, että SEU-sopimuksen 2 artiklassa tarkoitettujen arvojen rikkominen ilman, että unionin tasolla reagoidaan siihen asianmukaisesti ja että sillä on asianmukaisia seuraamuksia, heikentää Euroopan yhdentymishankkeen yhtenäisyyttä, kaikkien unionin kansalaisten oikeuksia ja jäsenvaltioiden keskinäistä luottamusta;

G.  toteaa, että korruptio on vakava uhka demokratialle, oikeusvaltiolle ja kaikkien kansalaisten oikeudenmukaiselle kohtelulle;

H.  toteaa, että riippumaton journalismi ja moniarvoisen tiedon saatavuus ovat demokratian peruspilareita; katsoo, että tiedotusvälineiden vapauden ja moniarvoisuuden huolestuttavaan tilaan unionissa ei ole puututtu riittävän tarmokkaasti; katsoo, että kansalaisyhteiskunta on olennaisen tärkeä demokratian kukoistukselle; ottaa huomioon, että kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksien kaventuminen lisää osaltaan demokratian, oikeusvaltion ja perusoikeuksien loukkauksia; katsoo, että unionin toimielinten on jatkettava avointa ja säännöllistä vuoropuhelua etujärjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan kanssa kaikilla tasoilla;

I.  katsoo, että kansallisten oikeusjärjestelmien riippumattomuus, laatu ja tehokkuus ovat ratkaisevan tärkeitä oikeuden toteutumisen kannalta; ottaa huomioon, että oikeusavun saatavuudella ja oikeudenkäyntimaksujen määrällä voi olla merkittävä vaikutus oikeussuojan toteutumiseen; ottaa huomioon, että perusoikeuskirjalla on sama oikeudellinen arvo kuin perussopimuksilla; ottaa huomioon, että Euroopan unionin tuomioistuimen ohjauksen mukaisesti jäsenvaltioiden oikeusviranomaiset soveltavat perusoikeuskirjaa ainoastaan pannessaan täytäntöön unionin lainsäädäntöä, mutta yhteisen oikeus-, oikeudenkäyttö- ja oikeusvaltiokulttuurin edistämiseksi on tärkeää, että perusoikeuskirjassa vahvistetut oikeudet otetaan aina huomioon;

J.  ottaa huomioon, että komissio julkaisi 30. syyskuuta 2020 oikeusvaltiota koskevan vuosikertomuksen 2020 (COM(2020)0580) ja sen jälkeen perusoikeuskirjan uudistetun täytäntöönpanostrategian ja eurooppalaisen demokratian toimintasuunnitelman;

K.  katsoo, että asetus unionin talousarvion suojaamisesta tilanteissa, joissa oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen jäsenvaltioissa kohdistuu yleisiä puutteita, olisi hyväksymisensä jälkeen korvaamaton väline oikeusvaltioperiaatteen turvaamisessa unionissa;

L.  katsoo, että mahdollisessa seurantajärjestelmässä on oltava tiiviisti mukana demokratian, oikeusvaltion ja perusoikeuksien suojelun ja edistämisen alalla toimivia sidosryhmiä, mukaan lukien kansalaisyhteiskunta, Euroopan neuvoston ja Yhdistyneiden kansakuntien elimet, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö, Euroopan unionin perusoikeusvirasto, kansalliset ihmisoikeusinstituutiot, asiasta vastaavat viranomaiset ja oikeuslaitoksia oikeuden puolueettomassa jakamisessa tukevat ammattijärjestöt; katsoo, että kansalaisyhteiskunnalle on näin ollen myönnettävä riittävästi unionin rahoitusta erityisesti oikeusalan ohjelmasta ja kansalaisten, tasa-arvon, perusoikeuksien ja arvojen ohjelmasta;

M.  toteaa, että olemassa olevia mekanismeja on vahvistettava ja yhdenmukaistettava ja on kehitettävä tehokas järjestelmä, jolla varmistetaan perussopimuksissa vahvistettujen periaatteiden ja arvojen toteutuminen kaikkialla unionissa;

N.  katsoo, että parlamentilla, komissiolla ja neuvostolla on yhteinen poliittinen vastuu unionin arvojen vaalimisesta niille perussopimuksissa annetun toimivallan rajoissa; ottaa huomioon, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 295 artiklaan perustuvalla toimielinten välisellä sopimuksella varmistettaisiin tarvittavat menettelyt näiden kolmen toimielimen yhteistyön helpottamiseksi tältä osin; ottaa huomioon, että SEUT-sopimuksen 295 artiklan mukaan mikä tahansa näistä kolmesta toimielimestä voi ehdottaa tällaista sopimusta;

1.  korostaa, että unionin on kiireellisesti kehitettävä vakaa, laaja-alainen ja myönteinen toimintaohjelma demokratian, oikeusvaltion ja kaikkien kansalaistensa perusoikeuksien suojelemiseksi tosiasiallisesti ja vahvistamiseksi; vaatii, että unionin on pysyttävä jatkossakin vapauden ja oikeuden esitaistelijana Euroopassa ja maailmassa;

2.  varoittaa, että unionilla on edessään ennennäkemätön ja alati kärjistyvä perusarvokriisi, joka pitkällä aikavälillä uhkaa sen selviytymistä demokraattisena rauhanhankkeena; on erittäin huolissaan uusista, jalansijaa saavista itsevaltaisista ja epäliberaaleista suuntauksista, joita pahentavat entisestään covid-19-pandemia ja taloudellinen taantuma sekä useissa jäsenvaltioissa myös korruptio, disinformaatio ja sääntelyvallankaappaukset; korostaa tämän suuntauksen vaaroja unionin oikeusjärjestyksen yhtenäisyydelle, kaikkien unionin kansalaisten perusoikeuksien suojelulle, sisämarkkinoiden toiminnalle, unionin yhteisten toimintapolitiikkojen vaikuttavuudelle ja unionin kansainväliselle uskottavuudelle;

3.  muistuttaa, että unionilla on edelleen rakenteellisesti heikot valmiudet puuttua demokratian, perusoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen rikkomuksiin ja niiden taantumiseen jäsenvaltioissa; pitää valitettavana neuvoston kyvyttömyyttä edistyä merkittävästi unionin arvojen toteutumisen valvonnassa meneillään olevissa SEU‑sopimuksen 7 artiklan mukaisissa menettelyissä; toteaa, että neuvoston epäonnistuminen SEU-sopimuksen 7 artiklan tehokkaassa soveltamisessa itse asiassa mahdollistaa jatkuvan poikkeamisen SEU-sopimuksen 2 artiklassa tarkoitetuista arvoista; panee huolestuneena merkille unionin tämän alan välineistön hajanaisen luonteen ja kehottaa yhdenmukaistamaan sitä ja valvomaan sen asianmukaista soveltamista;

4.  pitää myönteisenä komission toimia oikeusvaltiota koskevan vuosikertomuksensa parissa; pitää myönteisenä, että vuotuinen arviointi kattaa korruption ja tiedotusvälineiden vapauden; panee kuitenkin merkille, että se ei kata demokratiaa ja perusoikeuksia; pitää erityisen valitettavana, että yhdistymisvapaus ja kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksien kaventuminen eivät ole osa vuotuista arviointia; tuo huolestuneena esiin, että joissakin jäsenvaltioissa haavoittuvien ryhmien, mukaan lukien naiset, vammaiset henkilöt, romanit, hlbti-henkilöt ja ikääntyneet henkilöt, oikeuksia ei edelleenkään kunnioiteta kaikilta osin eikä heitä täysin suojella vihalta ja syrjinnältä, mikä on vastoin SEU-sopimuksen 2 artiklassa tarkoitettuja unionin arvoja; muistuttaa, että parlamentti on toistuvasti kehottanut luomaan seurantajärjestelmän, joka kattaisi SEU-sopimuksen 2 artiklan koko soveltamisalan; toteaa jälleen, että on perustettava objektiivinen ja näyttöön perustuva seurantajärjestelmä säädöksellä, joka sitoo parlamenttia, neuvostoa ja komissiota avoimeen ja laillistettuun prosessiin ja jossa vastuualueet on määritelty selkeästi, jotta unionin arvojen suojelusta ja edistämisestä tulee pysyvä ja näkyvä osa unionin asialistaa;

5.  ehdottaa demokratiaa, oikeusvaltiota ja perusoikeuksia koskevan EU:n järjestelmän perustamista, jäljempänä ’järjestelmä’, parlamentin vuonna 2016 tekemän ehdotuksen ja oikeusvaltiota koskevan komission vuosikertomuksen perusteella ja katsoo, että sitä olisi säänneltävä parlamentin, neuvoston ja komission välisellä toimielinten sopimuksella; katsoo, että järjestelmään olisi sisällyttävä unionin arvojen vuotuinen seurantajakso, joka kattaa kaikki SEU-sopimuksen 2 artiklan näkökohdat, ja sitä olisi sovellettava yhtäläisesti, objektiivisesti ja oikeudenmukaisesti kaikkiin jäsenvaltioihin toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita kunnioittaen;

6.  korostaa, että vuotuiseen seurantajaksoon on sisällytettävä selkeitä maakohtaisia suosituksia ja täytäntöönpanoaikatauluja ja -tavoitteita, joista on laadittava vuosikertomuksia tai kiireellisiä kertomuksia; korostaa, että jos suositusten täytäntöönpanoa laiminlyödään, siitä on oltava seurauksena konkreettisia unionin toimia, mukaan lukien SEU-sopimuksen 7 artiklan mukaiset menettelyt, rikkomusmenettelyt ja talousarvioon liittyvä ehdollisuus, kunhan se on tullut voimaan; huomauttaa, että suosituksilla ei pitäisi pyrkiä ainoastaan puuttumaan rikkomuksiin vaan niillä olisi myös edistettävä toimintapolitiikkoja, joiden avulla kansalaiset voivat hyödyntää unionin oikeuksia ja arvoja;

7.  toteaa, että järjestelmällä olisi lujitettava ja päällekkäisyyden välttämiseksi korvattava olemassa olevia välineitä, joihin kuuluvat etenkin komission oikeusvaltiota koskeva vuosikertomus, komission oikeusvaltiotoimintakehys, perusoikeuskirjan soveltamista koskeva komission vuotuinen raportointi, neuvoston oikeusvaltiovuoropuhelu ja yhteistyö- ja seurantamekanismi, ja samalla olisi lisättävä täydentävyyttä ja johdonmukaisuutta muiden käytettävissä olevien välineiden kanssa, mukaan lukien SEU-sopimuksen 7 artiklan mukaiset menettelyt, rikkomusmenettelyt ja talousarvioon liittyvä ehdollisuus, kunhan se on tullut voimaan; katsoo, että parlamentin, neuvoston ja komission olisi hyödynnettävä vuotuisen seurantajakson havaintoja arvioidessaan tarvetta turvautua SEU-sopimuksen 7 artiklaan sekä käyttöön otettavaan talousarviota koskevaan ehdollisuuteen; korostaa, että kunkin toimielimen tehtäviä ja oikeuksia on kunnioitettava;

8.  korostaa, että oikeuslaitoksen riippumattomuus on olennainen osa oikeudellista päätöksentekoa ja vaatimus, joka perustuu SEU-sopimuksen 19 artiklassa vahvistettuun tehokkaan oikeussuojan periaatteeseen; on huolissaan siitä, että viimeaikaiset hyökkäykset oikeusvaltiota vastaan ovat koostuneet pääasiassa yrityksistä vaarantaa oikeuslaitoksen riippumattomuus, ja korostaa, että jokainen kansallinen tuomioistuin on myös eurooppalainen tuomioistuin; kehottaa komissiota käyttämään kaikkia käytettävissään olevia välineitä vastustaakseen jäsenvaltioiden hallitusten mahdollisia pyrkimyksiä vaarantaa kansallisten tuomioistuimien riippumattomuus ja kehottaa sitä tiedottamaan parlamentille hyvissä ajoin tällaisista tilanteista;

9.  muistuttaa, että unionin liittyminen ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehtyyn eurooppalaiseen yleissopimukseen on SEU-sopimuksen 6 artiklan 2 kohdassa määrätty oikeudellinen velvoite; korostaa, että liittymisprosessi on saatava nopeasti päätökseen, jotta voidaan varmistaa johdonmukainen kehys ihmisoikeuksien suojelulle kaikkialla Euroopassa ja vahvistaa entisestään perusoikeuksien ja -vapauksien suojelua unionissa; kehottaa siksi komissiota tehostamaan pyrkimyksiä perussopimusten panemiseksi kaikilta osin täytäntöön ja saattamaan liittymisprosessin päätökseen ilman aiheetonta viivytystä;

10.  muistuttaa, että kansalaisyhteiskunnalla, kansallisilla ihmisoikeusinstituutioilla, tasa-arvoelimillä ja muilla asiaankuuluvilla toimijoilla on määrä olla korvaamaton rooli vuotuisen seurantajakson kaikissa vaiheissa panoksen antamisesta täytäntöönpanon ja seurannan helpottamiseen; korostaa, että ihmisoikeuksien puolustajia ja raportoivia tahoja on suojeltava sekä kansallisella että unionin tasolla tarvittaessa myös oikeustoimien väärinkäytöltä ja niille on myönnettävä riittävästi rahoitusta kaikilla tasoilla; kehottaa tähän liittyen laatimaan säännöt eurooppalaisille rajatylittäville yhdistyksille ja voittoa tavoittelemattomille järjestöille perusteellisen vaikutustenarvioinnin jälkeen; korostaa väärinkäytösten paljastajien panosta oikeusvaltion suojelemisessa ja korruption torjunnassa; kehottaa komissiota seuraamaan tiiviisti unionin oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta 23. lokakuuta 2019 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/1937(12) saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä ja sen soveltamista; huomauttaa, että kansallisten ihmisoikeusinstituutioiden hyväksyntä ja kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuudet voivat itsessään toimia arvioinnin indikaattoreina; kannustaa kansallisia parlamentteja käymään julkista keskustelua seurantajakson tuloksista ja ottamaan niihin kantaa; painottaa, että oikeusalan ammattilaisten koulutus on olennaisen tärkeää unionin oikeuden asianmukaisen täytäntöönpanon ja soveltamisen kannalta ja siten yhteisen oikeuskulttuurin vahvistamiseksi kaikkialla unionissa; katsoo, että tulevassa EU:n oikeusalan koulutusstrategiassa on kiinnitettävä enemmän huomiota oikeusvaltioperiaatteen ja oikeuslaitoksen riippumattomuuden edistämiseen ja siihen on sisällytettävä osaamista ja oikeusalan ulkopuolisia kysymyksiä koskevaa koulutusta, jotta tuomarit ovat paremmin valmistautuneita vastustamaan aiheetonta painostusta; kannustaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään ja helpottamaan edelleen tuomioistuinten ja oikeusalan toimijoiden välistä vuoropuhelua kannustamalla säännölliseen tietojen ja parhaiden käytäntöjen vaihtoon, jotta voidaan vahvistaa ja edistää demokratiaan, oikeusvaltioon ja perusoikeuksiin perustuvaa unionin oikeusaluetta; korostaa, että tulevassa monivuotisessa rahoituskehyksessä on varmistettava riittävä rahoitus alakohtaisille oikeusalan ohjelmalle ja kansalaisten, tasa-arvon, perusoikeuksien ja arvojen ohjelmalle, sillä näillä pyritään suojelemaan ja edistämään unionin arvoja ja kehittämään oikeusvaltioperiaatteeseen perustuva unionin oikeusalue sekä tukemaan kansalaisyhteiskuntaa;

11.  huomauttaa, että jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmien välisen vertailun mahdollistavan EU:n oikeusalan tulostaulun ja järjestelmän olisi täydennettävä toisiaan; panee merkille, että vuoden 2020 EU:n oikeusalan tulostaulun mukaan jäsenvaltioiden välillä on edelleen merkittäviä eroja vireillä olevien asioiden määrässä ja ruuhkautuminen on lisääntynyt joissakin jäsenvaltioissa, että kaikki jäsenvaltiot eivät tarjoa tieto- ja viestintätekniikan koulutusta, jonka tavoitteena on mukautua digitalisaatioon ja helpottaa oikeussuojan saatavuutta, että oikeusavun saatavuus on heikentynyt joissakin jäsenvaltioissa vuosien mittaan ja että useimpien jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmissä ei ole vielä varmistettu sukupuolten tasa-arvoa;

12.  muistuttaa parlamentin roolista unionin arvojen noudattamisen valvonnassa SEU‑sopimuksen 7 artiklan mukaisesti; kehottaa jälleen antamaan parlamentille mahdollisuuden esitellä perustellun ehdotuksensa neuvostolle ja osallistua 7 artiklan mukaisiin kuulemistilaisuuksiin, silloin kun parlamentti on käynnistänyt menettelyn, parlamentin, neuvoston ja komission toimivaltuuksia kunnioittaen ja vilpittömän yhteistyön periaatteen mukaisesti; kehottaa neuvostoa tiedottamaan parlamentille säännöllisesti ja ottamaan sen tiiviisti mukaan sekä toimimaan avoimesti, katsoo, että järjestelmä, jonka perustana on toimielinten välinen sopimus, tarjoaa tarvittavat puitteet koordinoinnin parantamiselle;

13.  katsoo, että pitkällä aikavälillä on ehkä muutettava perussopimusta, jotta voidaan vahvistaa unionin valmiutta edistää ja puolustaa perustuslaillista ydintään; odottaa mielenkiinnolla Euroopan tulevaisuutta käsittelevän konferenssin keskusteluja ja päätelmiä tältä osin; korostaa, että SEU-sopimuksen 7 artiklan mukaisen menettelyn tehokkuutta olisi parannettava tarkistamalla toimia varten vaadittavaa enemmistöä ja vahvistamalla seuraamusmekanismia; kehottaa Euroopan tulevaisuutta käsittelevää konferenssia pohtimaan Euroopan unionin tuomioistuimen roolin vahvistamista unionin perusarvojen suojelussa; kehottaa tarkistamaan perusteellisen vaikutustenarvioinnin jälkeen Euroopan unionin perusoikeusviraston perustamisesta 15. helmikuuta 2007 annettua neuvoston asetusta (EY) N:o 168/2007(13), jotta voidaan vahvistaa ja laajentaa viraston toimeksiantoa kattamaan kaikki SEU-sopimuksen 2 artiklassa tarkoitetut arvot;

14.  on vahvasti sitä mieltä, että unionin arvokriisiin puuttuminen muun muassa ehdotetun järjestelmän avulla on ennakkoedellytys jäsenvaltioiden keskinäisen luottamuksen palauttamiselle ja mahdollistaa näin sen, että unioni voi yhdessä jatkaa ja edistää kaikkia yhteisiä toimintapolitiikkoja;

15.  pitää valitettavana, että Eurooppa-neuvosto heikensi 21. heinäkuuta 2020 antamissaan päätelmissä komission ehdottamaa talousarvion ehdollisuusmekanismia; toistaa kehotuksensa varmistaa, että SEU-sopimuksen 2 artiklassa tarkoitettujen arvojen järjestelmällinen rikkominen tehdään yhteensopimattomaksi unionin rahoituksen kanssa; korostaa, että unionin talousarvion suojelemiseksi on käytettävä käänteistä määräenemmistöäänestystä, jota ilman uuden talousarvion ehdollisuusmekanismin tehokkuus on vaarassa; vaatii, että talousarvioon liittyvän ehdollisuuden soveltamiseen yhdistetään toimenpiteitä, joilla pyritään lieventämään mahdollisia vaikutuksia unionin rahoituksen yksittäisiin edunsaajiin, muun muassa kansalaisyhteiskunnan järjestöihin; korostaa, että talousarvion ehdollisuusmekanismia ei voida korvata pelkästään ehdotetulla vuotuisella seurantajaksolla; vaatii Eurooppa-neuvostoa toimimaan 9. toukokuuta 2019 annetussa Sibiun julistuksessa tekemänsä lupauksen mukaisesti ja suojelemaan demokratiaa ja oikeusvaltiota;

16.  kehottaa komissiota ja neuvostoa aloittamaan parlamentin kanssa viipymättä neuvottelut toimielinten sopimuksesta SEUT-sopimuksen 295 artiklan mukaisesti; katsoo liitteenä olevan ehdotuksen olevan asianmukainen lähtökohta tällaisille neuvotteluille;

17.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman sekä liitteenä olevan ehdotuksen komissiolle ja neuvostolle.

PÄÄTÖSLAUSELMAN LIITE:

Ehdotus unionin arvojen lujittamista koskevaksi toimielinten sopimukseksi

EUROOPAN PARLAMENTTI, EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO JA EUROOPAN KOMISSIO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 295 artiklan,

katsovat seuraavaa:

(1)  Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 2 artiklan mukaan unionin perustana olevat arvot ovat ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vähemmistöihin kuuluvien oikeudet mukaan luettuina, jäljempänä ’unionin arvot’.

(2)  SEU-sopimuksen 49 artiklan nojalla unionin arvojen kunnioittaminen ja niiden edistämiseen sitoutuminen on perusedellytys unionin jäsenyydelle. SEU-sopimuksen 7 artiklassa määrätään, että jos jokin jäsenvaltio loukkaa vakavasti ja jatkuvasti unionin arvoja, kyseisen jäsenvaltion hallituksen edustajan äänioikeus voidaan pidättää neuvostossa. Unionin arvojen kunnioittaminen on perusta jäsenvaltioiden väliselle vankalle keskinäiselle luottamukselle.

(3)  Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio, jäljempänä ’toimielimet’, toteavat, että unionin arvojen kunnioittaminen on tärkeää. Unionin arvojen kunnioittaminen on välttämätöntä unionin moitteettoman toiminnan ja sen SEU-sopimuksen 3 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Toimielimet ovat sitoutuneet keskinäiseen vilpittömään yhteistyöhön unionin arvojen edistämiseksi ja kunnioittamiseksi.

(4)  Toimielimet tunnustavat tarpeen virtaviivaistaa ja tehostaa olemassa olevia välineitä, joiden tarkoituksena on edistää unionin arvojen noudattamista. Tätä varten olisi perustettava toissijaisuus- ja suhteellisperiaatteiden mukainen, laaja-alainen ja näyttöön perustuva toimielinten välinen järjestelmä, jolla parannetaan näiden kolmen toimielimen välistä koordinointia ja lujitetaan aiemmin tehtyjä aloitteita. Oikeus- ja sisäasioiden neuvoston 6 ja 7 päivänä kesäkuuta 2013 antamien päätelmien mukaisesti tällaisen järjestelmän olisi toimittava ”avoimesti objektiivisesti kootun, vertaillun ja analysoidun näytön ja kaikkien jäsenvaltioiden yhdenvertaisen kohtelun perusteella”.

(5)  Toimielimet ovat yhtä mieltä siitä, että unionin arvoja koskeva vuotuinen seurantajakso on tarpeen unionin arvojen edistämisen ja kunnioittamisen lujittamiseksi. Vuotuisen seurantajakson olisi oltava kattava, objektiivinen ja puolueeton, sen olisi perustuttava näyttöön ja sitä olisi sovellettava tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti kaikkiin jäsenvaltioihin. Vuotuisen seurantajakson ensisijaisena tavoitteena olisi oltava unionin arvojen rikkomisen ja noudattamatta jättämisen estäminen sekä myönteisen kehityksen esille tuominen ja parhaiden käytäntöjen vaihtaminen, ja samalla olisi luotava yhteinen perusta toimielinten muille toimille. Lisäksi toimielimet sopivat hyödyntävänsä tätä toimielinten sopimusta yhdistääkseen siihen olemassa olevia unionin arvojen edistämistä ja kunnioittamista koskevia välineitä ja aloitteita, joita ovat erityisesti komission oikeusvaltiota koskeva vuosikertomus, neuvoston vuotuinen oikeusvaltiovuoropuhelu ja komission oikeusvaltiotoimintakehys. Näin vältetään päällekkäisyyksiä ja lisätään yleisesti tehokkuutta.

(6)  Vuotuiseen seurantajaksoon olisi kuuluttava valmisteluvaihe, unionin arvojen kunnioittamista koskevan vuotuisen seurantakertomuksen ja siihen liittyvien maakohtaisten suositusten julkaiseminen sekä seurantavaihe, johon kuuluu myös suositusten täytäntöönpano. Vuotuinen seurantajakso olisi toteutettava avoimuuden hengessä, ja siihen olisi otettava mukaan kansalaisia ja kansalaisyhteiskunnan edustajia. Sitä olisi suojeltava disinformaatiolta.

(7)  Toimielimet ovat yhtä mieltä siitä, että vuotuisella seurantajaksolla olisi korvattava komission päätökset 2006/928/EY(14) ja 2006/929/EY(15) ja sen olisi täytettävä muun muassa kyseisten päätösten tavoitteet. Tämä toimielinten sopimus ei rajoita vuoden 2005 liittymisasiakirjan ja erityisesti sen 37 ja 38 artiklan soveltamista.

(8)  Vuotuisen seurantajakson olisi myös täydennettävä muita unionin arvojen edistämiseen ja lujittamiseen liittyviä välineitä ja oltava johdonmukainen niiden kanssa. Toimielimet sitoutuvat erityisesti hyödyntämään vuotuisten seurantakertomusten havaintoja arvioidessaan, onko olemassa selvä vaara siitä, että jokin jäsenvaltio rikkoo vakavasti SEU-sopimuksen 7 artiklan mukaisia unionin arvoja, tai rikkooko jokin jäsenvaltio niitä vakavasti ja jatkuvasti. Komissio on myös sitoutunut käyttämään vuotuisen seurantakertomuksen havaintoja arvioidessaan, olisiko käynnistettävä rikkomusmenettely tai onko jäsenvaltioiden oikeusvaltioperiaatteen noudattamisessa yleisiä puutteita Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/xxxx(16) 5 artiklan mukaisesti. Toimielimet ovat yhtä mieltä siitä, että vuotuisten seurantakertomusten olisi ohjattava yleisemminkin niiden unionin arvoihin liittyviä toimia.

(9)  Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 295 artiklan mukaisesti tässä toimielinten sopimuksessa määrätään ainoastaan Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välistä yhteistyötä helpottavista menettelytavoista, ja SEU-sopimuksen 13 artiklan 2 kohdan mukaisesti kyseisten toimielinten on toimittava niille perussopimuksissa annetun toimivallan rajoissa ja niissä määrättyjen menettelyjen, edellytysten ja tavoitteiden mukaisesti. Tämä toimielinten sopimus ei vaikuta unionin lainsäädännön autenttista tulkintaa koskeviin Euroopan unionin tuomioistuimen erioikeuksiin,

OVAT SOPINEET SEURAAVAA:

I.  TAVOITTEET

1.  Toimielimet sopivat edistävänsä ja lujittavansa unionin arvojen kunnioittamista SEU‑sopimuksen 2 artiklan mukaisesti koordinoinnilla ja yhteistyöllä.

II.  VUOTUINEN SEURANTAJAKSO

2.  Toimielimet sopivat järjestävänsä vilpittömässä ja keskinäisessä yhteistyössä unionin arvoja koskevan vuotuisen seurantajakson, joka kattaa unionin arvoja kaikilla aloilla koskevat kysymykset ja parhaat käytännöt. Vuotuiseen seurantajaksoon kuuluu valmisteluvaihe, unionin arvoja koskevan vuotuisen seurantakertomuksen, jäljempänä ’vuosikertomus’, ja siihen liittyvien suositusten julkaiseminen sekä seurantavaihe.

3.  Toimielimet sopivat unionin arvoja käsittelevän pysyvän toimielinten välisen työryhmän, jäljempänä ’työryhmä’, perustamisesta. Työryhmä auttaa toimielimiä vuotuiseen seurantajaksoon liittyvässä koordinoinnissa ja yhteistyössä. Työryhmä tiedottaa säännöllisin väliajoin työstään julkisesti.

4.  Riippumattomien asiantuntijoiden paneeli neuvoo työryhmää ja toimielimiä. Riippumattomien asiantuntijoiden paneeli selvittää yhteistyössä Euroopan unionin perusoikeusviraston kanssa puolueettomasti tärkeimmät myönteiset ja kielteiset kehityskulut kussakin jäsenvaltiossa ja osallistuu menetelmien kehittämiseen vuosikertomusta varten. Toimielimet voivat kuulla paneelia missä tahansa vuotuisen seurantajakson vaiheessa.

Valmisteluvaihe

5.  Komissio järjestää vuosittain kohdennetun sidosryhmäkuulemisen kerätäkseen tietoja vuosikertomusta varten. Sidosryhmäkuuleminen järjestetään kunkin vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Kuulemisen on oltava avointa ja perustuttava työryhmän hyväksymään selkeään ja täsmälliseen menetelmään. Menetelmään on kaikissa tapauksissa sisällytettävä asianmukaisessa muodossa komission päätösten 2006/928/EY ja 2006/929/EY liitteissä lueteltujen kaltaiset arviointiperusteet.

6.  Sidosryhmäkuuleminen antaa kansalaisyhteiskunnan järjestöille, kansallisille ihmisoikeusinstituutioille ja tasa-arvoelimille, ammattialajärjestöille ja -verkostoille, Euroopan neuvoston elimille ja muille kansainvälisille organisaatioille, unionin toimielimille, elimille, laitoksille ja virastoille sekä jäsenvaltioille, mukaan lukien asiasta vastaavat kansalliset viranomaiset, mahdollisuuden antaa panoksensa vuosikertomukseen. Komissio sisällyttää sidosryhmien toimittamat tiedot vuosikertomukseen. Komissio julkaisee kuulemisen yhteydessä toimitetut tiedot verkkosivustollaan ennen vuosikertomuksen julkaisemista.

7.  Laatiessaan vuosikertomusta työryhmän hyväksymää menetelmää noudattaen komissio hyödyntää kaikkia käytettävissään olevia tietoja. Tässä suhteessa erityisen tärkeitä ovat raportit ja tiedot, joita saadaan Euroopan unionin perusoikeusvirastolta ja muilta unionin elimiltä, laitoksilta ja virastoilta, Euroopan neuvostolta, Venetsian komissio ja lahjonnan vastainen valtioiden ryhmä mukaan luettuina, sekä muilta asiaan liittyviä selvityksiä ja arvioita laativilta kansainvälisiltä organisaatioilta. Jos komission laatima vuosikertomus poikkeaa riippumattomien asiantuntijoiden paneelin havainnoista, Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat pyytää komissiota perustelemaan tämän työryhmälle.

8.  Kaikilla toimielinten nimeämillä edustajilla on työryhmässä tapahtuvan koordinoinnin jälkeen mahdollisuus tehdä tiedonhankintamatkoja jäsenvaltioihin saadakseen lisätietoja ja selvityksiä unionin arvojen tilasta asianomaisissa jäsenvaltioissa. Komissio sisällyttää nämä havainnot vuosikertomukseen.

9.  Komissio ilmoittaa työryhmälle säännöllisesti valmisteluvaiheen edistymisestä.

Vuosikertomus ja suositukset

10.  Komissio laatii vuosikertomuksen valmisteluvaiheessa kerättyjen tietojen perusteella. Vuosikertomuksessa olisi käsiteltävä unionin arvoihin liittyvää sekä myönteistä että kielteistä kehitystä jäsenvaltioissa. Vuosikertomuksen on oltava puolueeton, sen on perustuttava objektiivisesti koottuun näyttöön ja kaikkia jäsenvaltioita on kohdeltava yhdenvertaisesti. Raportoinnin olisi oltava sitä perusteellisempaa, mitä vakavampi tilanne on kyseessä. Vuosikertomuksen on sisällettävä unionin arvoihin liittyviä rikkomusmenettelyjä koskeva jakso.

11.  Vuosikertomuksessa on oltava nimenomaisesti kullekin jäsenvaltiolle annettuja suosituksia unionin arvojen suojelun ja edistämisen lujittamiseksi. Suosituksissa on määriteltävä konkreettisia tavoitteita ja täytäntöönpanoaikatauluja, ja niissä on otettava asianmukaisesti huomioon SEU-sopimuksen 7 artiklan 1 kohdan mukaisesti hyväksytyissä perustelluissa ehdotuksissa esitetyt huolenaiheet. Suosituksissa on otettava huomioon jäsenvaltioiden poliittisten ja oikeusjärjestelmien monimuotoisuus. Suositusten täytäntöönpanoa arvioidaan tarvittaessa seuraavissa vuosikertomuksissa tai kiireellisissä kertomuksissa.

12.  Vuosikertomus suosituksineen julkaistaan kunkin vuoden syyskuussa. Julkaisupäivästä sovitaan työryhmässä kolmen toimielimen kesken. Ennen vuosikertomuksen julkaisemista komissio esittelee sen luonnoksen työryhmälle.

Seurantavaihe

13.  Euroopan parlamentti ja neuvosto keskustelevat vuosikertomuksen sisällöstä viimeistään kahden kuukauden kuluttua sen julkaisupäivästä. Keskustelut ovat julkisia. Parlamentti ja neuvosto vahvistavat vuosikertomusta koskevat kantansa päätöslauselmissa ja päätelmissä. Osana seurantavaihetta Euroopan parlamentti ja neuvosto arvioivat ja pohtivat, missä määrin jäsenvaltiot ovat panneet aiemmat suositukset täytäntöön, mukaan lukien Euroopan unionin tuomioistuimen asiaankuuluvien päätösten täytäntöönpano. Toimielimet käyttävät perussopimusten mukaista toimivaltaansa tehostaakseen seurantavaihetta. Toimielimet pyrkivät edistämään oikea-aikaisesti vuosikertomuksesta jäsenvaltioissa, erityisesti kansallisissa parlamenteissa, käytävää keskustelua.

14.  Vuosikertomuksen havaintojen perusteella komissio aloittaa joko omasta aloitteestaan taikka Euroopan parlamentin tai neuvoston pyynnöstä vuoropuhelun yhden tai useamman jäsenvaltion kanssa, asiasta vastaavat viranomaiset mukaan luettuina, edistääkseen suositusten täytäntöönpanoa. Komissio raportoi säännöllisesti vuoropuhelun edistymisestä Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Komissio voi milloin tahansa toteuttaa erilaisia toimia, myös asianomaisen jäsenvaltion pyynnöstä, antaakseen jäsenvaltioille teknistä apua. Euroopan parlamentti järjestää yhteistyössä kansallisten parlamenttien kanssa parlamenttien välisen keskustelun vuosikertomuksen havainnoista.

15.  Toimielinten olisi rahoituksen painopisteitä määrittäessään otettava huomioon vuosikertomuksessa esitetyt havainnot. Komissio olisi erityisesti otettava huomioon kohdennettu tuki unionin arvoja suojeleville ja edistäville kansallisille toimijoille, kuten kansalaisyhteiskunnan ja tiedotusvälineiden järjestöille, laatiessaan asiaankuuluvia vuotuisia työohjelmia unionin varojen maksamiseksi sekä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa että suoraan hallinnoiden.

16.  Rajoittamatta SEUT-sopimuksen 258 artiklan ja asetuksen (EU) 2020/xxxx 5 artiklan mukaista komission toimivaltaa ja yhden kolmasosan jäsenvaltioista, Euroopan parlamentin ja komission oikeutta tehdä neuvostolle perusteltu ehdotus SEU-sopimuksen 7 artiklan 1 kohdan mukaisesti toimielimet sopivat, että vuosikertomusten olisi ohjattava niiden unionin arvoja koskevia toimia.

17.  Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat pyytää komissiota laatimaan muita suuntaviivoja ja indikaattoreita vuotuisessa seurantajaksossa esiin nousevien asiaankuuluvien horisontaalisten kysymysten käsittelemiseksi.

Kiireellinen kertomus

18.  Jos tilanne yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa aiheuttaa välitöntä ja vakavaa vahinkoa unionin arvoille, komissio voi joko omasta aloitteestaan tai Euroopan parlamentin tai neuvoston pyynnöstä laatia tilanteesta kiireellisen kertomuksen. Komissio laatii kertomuksen työryhmää kuullen. Komissio laatii kiireellisen kertomuksen viipymättä ja viimeistään kahden kuukauden kuluttua Euroopan parlamentin tai neuvoston pyynnöstä. Kiireellisen kertomuksen havainnot on sisällytettävä seuraavaan vuosikertomukseen. Kiireellisessä kertomuksessa voidaan antaa suosituksia, joilla pyritään puuttumaan unionin arvoihin kohdistuvaan välittömään uhkaan.

III.  TÄYDENTÄVYYS SUHTEESSA MUIHIN VÄLINEISIIN

19.  Toimielimet ottavat huomioon vuotuisen seurantajakson ja muiden unionin arvojen suojelua ja edistämistä koskevien mekanismien, etenkin SEU-sopimuksen 7 artiklassa, rikkomusmenettelyissä ja asetuksessa (EU) 2020/xxxx säädetyn menettelyn, täydentävyyden. Toimielimet sitoutuvat ottamaan huomioon tämän toimielinten sopimuksen tavoitteet unionin toimintapolitiikoissa.

20.  Jos vuosikertomuksessa havaitaan systeemisiä puutteita yhden tai useamman unionin arvon osalta, toimielimet sitoutuvat toteuttamaan viipymättä asianmukaisia toimia niille perussopimuksissa annetun toimivallan mukaisesti. Toimielimet sopivat, että vuosikertomuksen havainnot ovat perustana päätettäessä, aktivoidaanko SEU-sopimuksen 7 artiklassa tarkoitettu menettely tai käynnistetäänkö rikkomusmenettely unionin arvojen suojelua koskien. Toimielimet tarkastelevat muun muassa sitä, voidaanko vankkaa keskinäistä luottamusta edellyttäviä unionin toimintapolitiikkoja jatkaa, jos vuosikertomuksessa on esitetty havaintoja systeemisistä puutteista.

21.  Tällä sopimuksella vahvistettu vuotuinen seurantajakso korvaa komission päätöksellä 2006/928/EY perustetun mekanismin, joka koskee yhteistyötä ja Romanian edistymisen seurantaa koskevaa järjestelmää tiettyjen arviointiperusteiden täyttämiseksi oikeuslaitoksen uudistamisen ja korruption torjunnan alalla, sekä komission päätöksellä 2006/929/EY perustetun mekanismin, joka koskee yhteistyötä ja Bulgarian edistymisen seurantaa koskevaa järjestelmää tiettyjen arviointiperusteiden täyttämiseksi oikeuslaitoksen uudistamisen sekä korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan alalla, ja täyttää muun muassa kyseisten päätösten tavoitteet. Komissio sitoutuu näin ollen kumoamaan kyseiset päätökset asianmukaisena ajankohtana.

SEU-sopimuksen 7 artiklaan liittyvät yhteiset järjestelyt

22.  Toimielimet sopivat hyödyntävänsä vuosikertomuksen havaintoja arvioidessaan, onko olemassa selvä vaara siitä, että jokin jäsenvaltio loukkaa vakavasti SEU-sopimuksen 7 artiklassa tarkoitettuja unionin arvoja, tai rikkooko jokin jäsenvaltio näitä arvoja vakavasti ja jatkuvasti.

23.  SEU-sopimuksen 7 artiklassa määrätyn menettelyn avoimuuden ja tehokkuuden vahvistamiseksi toimielimet sopivat varmistavansa, että toimielimellä, joka tekee 7 artiklan mukaisesti ehdotuksen, on mahdollisuus esitellä ehdotus neuvostossa, sille tiedotetaan kattavasti ja se on mukana menettelyn kaikissa vaiheissa. Toimielimet sopivat kuulevansa toisiaan säännöllisesti työryhmässä SEU-sopimuksen 7 artiklan nojalla jo käynnistetyistä nykyisistä ja mahdollisista tulevista menettelyistä.

24.  Toimielimet sopivat yksityiskohtaisista määräyksistä SEU-sopimuksen 7 artiklassa määrätyn menettelyn tehostamiseksi. Tällaiset uudet yksityiskohtaiset määräykset voivat koskea muun muassa kuulemisten ja tilannekatsausten säännöllistä aikataulua, suosituksia, joilla pyritään puuttumaan hyväksytyissä perustelluissa ehdotuksissa esitettyihin huolenaiheisiin, ja täytäntöönpanon määräaikoja.

Talousarvioon liittyvää ehdollisuutta koskevat yhteiset järjestelyt

25.  Toimielimet sopivat hyödyntävänsä vuosikertomuksen havaintoja arvioidessaan asetuksen (EU) N:2020/xxxx 5 artiklan mukaisesti, kohdistuuko oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen jäsenvaltioissa yleisiä puutteita, sekä laatiessaan muita mahdollisia arviointeja olemassa olevia ja tulevia budjettivälineitä varten. Jos vuosikertomuksessa havaitaan, että oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen jäsenvaltiossa kohdistuva yleinen puute vaikuttaa haitallisesti moitteettoman varainhoidon periaatteen toteutumiseen tai unionin taloudellisten etujen suojaamiseen, komissio lähettää kyseiselle jäsenvaltiolle kirjallisen ilmoituksen asetuksen (EU) 2020/xxxx 5 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

IV.  LOPPUMÄÄRÄYKSET

26.  Toimielimet toteuttavat tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että niillä on käytössään tämän toimielinten sopimuksen asianmukaista täytäntöönpanoa varten tarvittavat välineet ja resurssit.

27.  Toimielimet seuraavat tämän toimielinten sopimuksen täytäntöönpanoa yhdessä ja jatkuvasti sekä poliittisella tasolla käytävin säännöllisin keskusteluin että teknisellä työryhmätasolla.

28.  Tämä sopimus tulee voimaan päivänä, jona se allekirjoitetaan.

(1) EUVL C 215, 19.6.2018, s. 162.
(2) EUVL C 390, 18.11.2019, s. 117.
(3) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2019)0407.
(4) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0456.
(5) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2019)0032.
(6) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2019)0111.
(7) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2019)0328.
(8) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2019)0101.
(9) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0007.
(10) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0014.
(11) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0054.
(12) EUVL L 305, 26.11.2019, s. 17.
(13) EUVL L 53, 22.2.2007, s. 1.
(14) Komission päätös, tehty 13 päivänä joulukuuta 2006, yhteistyötä ja Romanian edistymisen seurantaa koskevan järjestelmän perustamisesta tiettyjen arviointiperusteiden täyttämiseksi oikeuslaitoksen uudistamisen ja korruption torjunnan alalla (EUVL L 354, 14.12.2006, s. 56).
(15) Komission päätös, tehty 13 päivänä joulukuuta 2006, yhteistyötä ja Bulgarian edistymisen seurantaa koskevan järjestelmän perustamisesta tiettyjen arviointiperusteiden täyttämiseksi oikeuslaitoksen uudistamisen sekä korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan alalla (EUVL L 354, 14.12.2006, s. 58).
(16) [lisätään tekstiin (myös kohdissa 16, 19 ja 25) xxxx:n sijasta menettelyn 2018/136(COD) numero ja alaviite ja alaviitteeseen oikea EUVL-viite] Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) .../... unionin talousarvion suojaamisesta tilanteissa, joissa oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen jäsenvaltioissa kohdistuu yleisiä puutteita, EUVL ... ..., …, s. ….


Yhteisen kauppapolitiikan täytäntöönpano – vuosikertomus 2018
PDF 191kWORD 66k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 7. lokakuuta 2020 yhteisen kauppapolitiikan täytäntöönpanosta – vuosikertomus 2018 (2019/2197(INI))
P9_TA(2020)0252A9-0160/2020

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon 14. lokakuuta 2019 annetun komission kertomuksen vapaakauppasopimusten täytäntöönpanosta 1. tammikuuta 2018 – 31. joulukuuta 2018 (COM(2019)0455),

–  ottaa huomioon 14. lokakuuta 2019 annetun komission yksiköiden valmisteluasiakirjan (SWD(2019)0370), joka liittyy komission kertomukseen vapaakauppasopimusten täytäntöönpanosta 1. tammikuuta 2018 – 31. joulukuuta 2018 (COM(2019)0455),

–  ottaa huomioon 14. lokakuuta 2015 annetun komission tiedonannon ”Kaikkien kauppa – Vastuullisempaa kauppa- ja investointipolitiikkaa” (COM(2015)0497),

–  ottaa huomioon 29. tammikuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Komission työohjelma 2020 – Kunnianhimoisempi unioni” (COM(2020)0037),

–  ottaa huomioon 16. heinäkuuta 2019 esitetyt poliittiset suuntaviivat Euroopan komissiolle (2019–2024),

–  ottaa huomioon 30. toukokuuta 2018 antamansa päätöslauselman vuosikertomuksesta yhteisen kauppapolitiikan täytäntöönpanosta(1),

–  ottaa huomioon 11. joulukuuta 2019 annetun komission tiedonannon Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta (COM(2019)0640),

–  ottaa huomioon 8. huhtikuuta 2020 annetun yhteisen tiedonannon EU:n maailmanlaajuisista koronavirustoimista (JOIN(2020)0011),

–  ottaa huomioon 29. marraskuuta 2018 antamansa päätöslauselman aiheesta ”WTO: tie eteenpäin”(2),

–  ottaa huomioon 9. maaliskuuta 2020 annetun yhteisen tiedonannon ”Tavoitteena kokonaisvaltainen EU–Afrikka-strategia” (JOIN(2020)0004),

–  ottaa huomioon 25. tammikuuta 2019 annetun Maailman kauppajärjestön (WTO) yhteisen julkilausuman sähköisestä kaupankäynnistä,

–  ottaa huomioon G20-maiden kauppaministerien 30. maaliskuuta ja 14. toukokuuta 2020 antamat julkilausumat,

–  ottaa huomioon 25. heinäkuuta 2018 annetun Yhdysvaltojen ja EU:n yhteisen lausuman,

–  ottaa huomioon Japanin, Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin kauppaministerien kolmikantakokouksen päätteeksi 14. tammikuuta 2020 annetun yhteisen julkilausuman,

–  ottaa huomioon 20. joulukuuta 2019 annetun komission yksiköiden valmisteluasiakirjan teollis- ja tekijänoikeuksien suojaamisesta ja täytäntöönpanosta kolmansissa maissa (SWD(2019)0452),

–  ottaa huomioon 27. maaliskuuta 2019 annetun komission vuosikertomuksen kaupan suojatoimista (COM(2019)0158),

–  ottaa huomioon marraskuussa 2019 julkaistun erityiseurobarometrin eurooppalaisten suhtautumisesta kauppaan ja EU:n kauppapolitiikkaan,

–  ottaa huomioon 12. maaliskuuta 2019 annetun komission ja Euroopan ulkosuhdehallinnon yhteisen tiedonannon ”Strateginen katsaus EU:n ja Kiinan suhteisiin” (JOIN(2019)0005),

–  ottaa huomioon 19. syyskuuta 2018 annetun komission ja Euroopan ulkosuhdehallinnon yhteisen tiedonannon ”Euroopan ja Aasian yhteydet – EU:n strategian perusta” (JOIN(2018)0031),

–  ottaa huomioon 26. kesäkuuta 2019 annetun komission kertomuksen kaupan ja investointien esteistä,

–  ottaa huomioon 18. toukokuuta 2017 antamansa päätöslauselman Euroopan unionin ja Korean tasavallan välisen vapaakauppasopimuksen täytäntöönpanosta(3),

–  ottaa huomioon 5. heinäkuuta 2016 antamansa päätöslauselman uudesta eteenpäin suuntautuvasta ja innovatiivisesta tulevaisuuden kauppa- ja investointistrategiasta(4),

–  ottaa huomioon 25. syyskuuta 2015 annetun YK:n yleiskokouksen kestävän kehityksen toimintaohjelmaa koskevan päätöslauselman ”Transforming our world: the 2030 Agenda for Sustainable Development”,

–  ottaa huomioon 5. heinäkuuta 2016 antamansa päätöslauselman ”Sosiaali- ja ympäristönormit, ihmisoikeudet ja yritysten yhteiskuntavastuu”(5),

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 2 ja 21 artiklan ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) II osaston V luvun sekä 218 artiklan,

–  ottaa huomioon 9. kesäkuuta 2015 antamansa päätöslauselman EU:n naisten ja miesten tasa-arvostrategiasta vuoden 2015 jälkeen(6),

–  ottaa huomioon 13. maaliskuuta 2018 antamansa päätöslauselman sukupuolten tasa-arvosta EU:n kauppasopimuksissa(7),

–  ottaa huomioon maaliskuussa 2020 hyväksytyn sukupuolten tasa-arvostrategian,

–  ottaa huomioon komission kertomuksen yleisestä tullietuusjärjestelmästä vuosina 2018–2019(8),

–  ottaa huomioon 22. marraskuuta 2018 annetun komission tiedonannon ”Sisämarkkinat muuttuvassa maailmassa: Ainutkertainen voimavara, joka edellyttää uutta poliittista sitoutumista” (COM(2018)0772),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 54 artiklan,

–  ottaa huomioon kehitysvaliokunnan lausunnon,

–  ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan mietinnön (A9-0160/2020),

A.  toteaa, että yhteisen kauppapolitiikan täytäntöönpanosta 30. toukokuuta 2018 annettu parlamentin päätöslauselma sai laajaa kannatusta sääntöihin ja arvoihin perustuvan lähestymistapansa ja ennakoitavan kauppajärjestelmän ansiosta; toteaa, että vuoden 2018 jälkeinen uusi kehitys, erityisesti EU:n ja Kanadan välisen kauppasopimuksen täytäntöönpano ja aivan viime aikoina covid-19-pandemian vaikutukset kauppaan, edellyttävät, että edellinen mietintö päivitetään perusteellisesti;

B.  toteaa, että EU on maailman tärkein kaupan alan toimija, suurin kaupparyhmittymä ja merkittävä taloudellisen vaurauden veturi; toteaa, että EU on maailman suurin teollisuustuotteiden ja palveluiden myyjä; toteaa, että viimeisimpien indikaattorien mukaan vuonna 2019 EU:n tavaravienti kasvoi 2 132,3 miljardiin euroon, jossa oli 3,5 prosenttia kasvua edelliseen vuoteen nähden; toteaa, että nykyisistä maailmanlaajuisista haasteista huolimatta EU:n pääasialliset kauppakumppanit ovat Yhdysvallat ja Kiina; panee merkille, että maailmanlaajuinen BKT kasvoi vuosina 2007–2017 yli 70 prosenttia; toteaa, että kun EU:n BKT:n 17 prosentin kasvua verrataan esimerkiksi Yhdysvaltoihin (60 prosenttia), Intiaan (80 prosenttia) ja Kiinaan (315 prosenttia), on selvää, että EU on jäämässä jälkeen maailmanlaajuisessa kilpailukyvyssä;

C.  toteaa, että komissio julkaisi 14. lokakuuta 2019 kolmannen kertomuksensa EU:n vapaakauppasopimusten täytäntöönpanosta ja että kertomuksen mukaan vuonna 2018 EU:n viennistä 33 prosenttia ja EU:n tuonnista 29 prosenttia toteutui vapaakauppasopimuskumppanien kanssa; toteaa, että vuonna 2018 EU:n kauppataseen ylijäämä sen vapaakauppasopimuskumppanien kanssa oli 84,6 miljardia euroa, kun taas sen kaupan kokonaisvaje oli 24,6 miljardia euroa; toteaa, että komission hiljattain julkaiseman kertomuksen mukaan (yleisen tullietuusjärjestelmän) erityisiä kauppaetuja hyödyntävien kehitysmaiden vienti EU:hun kasvoi 16,2 prosenttia vuosina 2016–2018 ja sen arvo lisääntyi 158 miljardista eurosta vuonna 2016 183,6 miljardiin euroon vuonna 2018; toteaa, että covid-19-pandemian vaikutusten vuoksi maailmankaupan odotetaan vähenevän 13–32 prosenttia vuonna 2020; toteaa, että EU27:n ulkopuolisten valtioiden tavara- ja palveluviennin odotetaan vähenevän 9,2 prosenttia ja EU27:n ulkopuolisten valtioiden tuonnin 8,8 prosenttia, ja IMF odottaa EU:n BKT:n laskevan 7,5 prosenttia;

D.  toteaa, että yhteinen kauppapolitiikka kuuluu unionin yksinomaiseen toimivaltaan ja sen toteuttamisesta vastaavat komissio, neuvosto ja parlamentti, mikä edellyttää unionin puhuvan yhdellä äänellä kauppa-asioissa ja komission toimivan neuvottelijana; ottaa huomioon, että komissio antoi vuonna 2015 tiedonannon ”Kaikkien kauppa – Vastuullisempaa kauppa- ja investointipolitiikkaa”; ottaa huomioon, että komissio on käynnistänyt kauppapolitiikan uudelleentarkastelun parantaakseen kaupan välineistöä covid-19-kriisin jälkeen;

E.  toteaa, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 207 artiklassa ja Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 21 artiklassa vahvistetaan, että yhteistä kauppapolitiikkaa harjoitetaan unionin ulkoista toimintaa koskevien periaatteiden ja tavoitteiden mukaisesti, joita ovat muun muassa ihmisoikeuksien, demokratian, oikeusvaltion ja kestävän kehityksen edistäminen; toteaa, että komissio hyväksyi joulukuussa 2019 Euroopan vihreän kehityksen ohjelman, jonka mukaan kaikilla EU:n toimilla ja politiikoilla on edistettävä Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteita;

F.  toteaa, että EU:n kauppa- ja investointipolitiikka tarjoaa myös sijoittajille markkinoillepääsyn ja sijoitussuojan varmistamalla oikeussuojan sekä vakaan, ennakoitavan ja asianmukaisesti säännellyn ympäristön, jossa harjoittaa taloudellista toimintaa;

G.  ottaa huomioon, että viimeaikaiset eurobarometrit osoittavat, että noin 60 prosenttia unionin kansalaisista katsoo hyötyvänsä kansainvälisestä kaupasta; ottaa huomioon, että osa kansalaisista tuntee hyvin kauppapolitiikan ja kauppasopimukset; ottaa huomioon, että puolet kyselytutkimukseen osallistuneista katsoo, että EU:n kauppapolitiikan ensisijaisena tavoitteena olisi oltava työpaikkojen luominen EU:hun sekä ympäristö- ja terveysnormien puolustaminen; katsoo, että komission ja jäsenvaltioiden on jatkettava toimia kehittääkseen kauppapolitiikkaa ja kauppasopimuksia koskevan asianmukaisen viestintästrategian, jolla torjutaan kauppaa koskevia valeuutisia ja välitetään mahdollisimman paljon tietoa, ja tässä yhteydessä on keskityttävä tiettyihin sidosryhmiin ja lisättävä talouden toimijoiden tietoisuutta kauppasopimuksista;

H.  toteaa, että kauppasopimuksista ja säädöksistä koostuvan yhteisen kauppapolitiikan olisi edistettävä pyrkimystä luoda vakaa, ennakoitava ja oikeudenmukainen kaupankäyntiympäristö, jossa EU:n yritykset voivat kukoistaa ja EU:n kansalaisten edut turvataan, ja niillä olisi varmistettava, että EU turvaa edelleen nykyisen sosiaalisen mallinsa ja sääntelymallinsa ja käyttää kauppapolitiikkaa EU:n arvojen edistämiseen kaikkialla maailmassa; katsoo, että EU:n olisi tehostettava toimiaan reilun kilpailun edistämiseksi, tasapuolisten toimintaedellytysten varmistamiseksi sekä nykyisiin kauppakysymyksiin vastaamiseksi; toteaa, että näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää unionin kauppapolitiikan oikeaa suuntaamista ja täysimääräistä ja tehokasta täytäntöönpanoa sekä sen valvontaa entistä oikeudenmukaisemmalla ja avoimemmalla tavalla; toteaa, että EU:n kauppasopimusten olisi tarjottava kasvumahdollisuuksia takaamalla pääsy markkinoille ja poistamalla kaupan esteitä; toteaa, että on ratkaisevan tärkeää käydä neuvotteluja yhteisen edun hengessä, jotta voidaan torjua hyvän kauppatavan vastaisia käytäntöjä ja turvata EU:n sääntöjen ja normien noudattaminen;

I.  toteaa, että EU ja 18 WTO:n jäsentä antoivat WTO:lle virallisen ilmoituksen monenvälisestä tilapäisestä valitusten sovittelujärjestelystä 30. huhtikuuta 2020; toteaa, että ilmoituksesta alkaen sovittelujärjestelyä sovelletaan siihen osallistuvien WTO:n jäsenten välisiin kiistoihin, koska valituselin on pattitilanteessa;

J.  toteaa, että covid-19-pandemian puhkeaminen on aiheuttanut monitahoisen kriisin, jonka seuraukset ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen, ja se on paljastanut joidenkin keskeisten tuotteiden, myös lääkinnällisten laitteiden ja välineiden, maailmanlaajuisten arvoketjujen häiriönsietokyvyn puutteen; toteaa, että kriisi on osoittanut nykyistä vankempien ja kestävämpien tuotantoketjujen tarpeen sekä tarpeen investoida strategisille aloille, jotta voidaan parantaa EU:n toimitusketjujen häiriönsietokykyä; ottaa huomioon, että tieteelliseen näyttöön perustuvat raportit tuovat esiin maailmanlaajuisten pandemioiden puhkeamisen ja ilmastonmuutokseen liittyvien ilmiöiden kasvavan riskin, joka voi vaikuttaa kansainvälisiin suhteisiin; toteaa, että G20-maiden kauppaministerit ovat sitoutuneet lieventämään covid-19-kriisin vaikutuksia kansainväliseen kauppaan ja investointeihin jatkamalla yhteistyötä vapaan, oikeudenmukaisen, syrjimättömän, avoimen, ennakoitavan ja vakaan kauppa- ja investointiympäristön aikaansaamiseksi sekä säilyttämällä markkinat avoimina, jotta varmistetaan kriittisten lääkintätarvikkeiden ja -laitteiden, kriittisten maataloustuotteiden ja muiden keskeisten tavaroiden ja palvelujen jatkuva liikkuminen yli rajojen;

K.  ottaa huomioon, että komissio hyväksyi 14. maaliskuuta 2020 kiireellisessä menettelyssä täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2020/402(9), jolla henkilönsuojainten vienti asetettiin vientiluvan varaiseksi asetuksen (EU) 2015/479 mukaisesti, ja toteaa, että kyseessä on väliaikainen toimenpide, jonka tarkoituksena on auttaa EU:ta vastaamaan kysynnän kasvuun ja kehittämään toiminnallisia valmiuksiaan auttaa kolmansia maita;

L.  toteaa, että EU on neuvotellut kauppasuhteita koskevat laaja-alaiset sopimukset Boliviaa, Kuubaa ja Venezuelaa lukuun ottamatta lähes kaikkien Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen valtioiden kanssa;

M.  toteaa, että parlamentti on painottanut vuonna 2015 tarvetta sisällyttää sukupuolinäkökulma EU:n kansainväliseen kauppapolitiikkaan(10) ja vaatinut vuonna 2018 tasa-arvokysymysten sisällyttämistä kauppasopimuksiin(11); toteaa, että 36 miljoonaa työpaikkaa EU:ssa on riippuvaisia EU:n ulkopuolelle suuntautuvasta viennistä ja että näistä 13,7 miljoonaa on naisten työpaikkoja; toteaa, että naiset ovat laajasti aliedustettuina EU:n ulkopuolisessa kaupassa maatalouden ja teollisuuden aloilla; toteaa, että vain yksi viidestä EU:n vientiyrityksestä on naisen johtama (eli omistaja tai johtaja on nainen) ja että naisten osuus koko vientisektorin työvoimasta on 30 prosenttia tai vähemmän;

N.  toteaa, että monet valtiot määräävät tulleja lääkinnällisille laitteille, kuten potilasvalvontalaitteille, diagnostiikkaan tarkoitetuille laitteille sekä antibioottien, särkylääkkeiden ja insuliinin kaltaisille yleisille lääkkeille ja että käytännöllisesti katsoen kaikki valtiot perivät tuontitullia saippuasta; toteaa, että Yhdysvaltojen päätös 370 miljardin dollarin lisätullien soveltamisesta Kiinan-tuontiin on pahentanut tulliasiaa, jonka jotkin näkökohdat koskevat henkilönsuojaimia;

O.  ottaa huomioon, että tieteelliseen näyttöön perustuvat raportit tuovat esiin maailmanlaajuisten pandemioiden puhkeamisen ja ilmastonmuutokseen liittyvien ilmiöiden kasvavan riskin, joka voi vaikuttaa kansainvälisiin suhteisiin, ja niissä tullaan siihen lopputulokseen, että talousmallimme kaipaavat perusteellista uudistusta erityisesti Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti;

Globaali toimintaympäristö

1.  huomauttaa, että globaali toimintaympäristö on muuttunut merkittäviltä osin ja osoittautunut ennalta arvaamattomaksi ja kahden viime vuoden aikana on esiintynyt jännitteitä; toistaa tukevansa avointa, vapaata, sääntöihin perustuvaa, ennakoitavaa ja oikeudenmukaista monenvälistä kauppajärjestelmää, joka olisi turvattava ja jota olisi edistettävä; huomauttaa, että vaikeasta maailmanlaajuisesta taloustilanteesta huolimatta EU:n tavarakauppa sen kauppasopimuskumppanien kanssa oli 84,6 miljardia ylijäämäinen (vuonna 2018), kun taas sen kaupan kokonaisvaje muun maailman kanssa oli noin 24,6 miljardia euroa; muistuttaa, että yli 36 miljoonaa työpaikkaa on riippuvaisia EU:n ulkopuolelle suuntautuvasta viennistä;

2.  panee merkille, että sen jälkeen, kun komissio hyväksyi vuonna 2015 viimeisimmän kauppastrategiansa ”Kaikkien kauppa”, EU on tehnyt useita uusia kauppasopimuksia ja alkanut soveltaa niitä, ja näistä voidaan mainita erityisesti EU:n ja Kanadan laaja-alainen talous- ja kauppasopimus (CETA), EU:n ja Japanin talouskumppanuussopimus (EPA) sekä EU:n ja Singaporen sekä EU:n ja Vietnamin vapaakauppasopimukset;

3.  vaatii, että EU:n kauppastrategialla on jatkossakin edistettävä unionin etuja ja arvoja kohdattaessa uusia haasteita eri puolilla maailmaa, parannettava EU:n teollisuuden kilpailukykyä ja saatava aikaan talouskasvua Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden mukaisesti; katsoo siksi, että parhaita keinoja lisätä EU:n kilpailukykyä globalisoituneessa maailmassa ovat kunnianhimoinen monenvälinen, useammankeskinen ja kahdenvälinen ohjelma, sellaisten molemmille osapuolille oikeudenmukaisten ja hedelmällisten sopimusten tekeminen, joilla varmistetaan tiukka vastavuoroisuus ja eurooppalaisten tiukkojen normien ja standardien noudattaminen arkaluonteisilla aloilla sekä ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja niiden tehokas suojelu, perusteettomien kaupan esteiden poistaminen sekä tarvittaessa kaupan suojatoimien käyttäminen;

4.  toteaa, että Kiinan ja Yhdysvaltojen osuus EU:n kaupankäynnistä on noin 30 prosenttia, ja korostaa, että unionin suhteet näihin kahteen muuhun kaupankäynnin supervaltaan ovat keskeisessä asemassa EU:n kauppapolitiikan ohjaamisessa; painottaa kuitenkin, että EU:n olisi vahvistettava suhteitaan muihin maailman osiin, monipuolistettava ja parannettava kauppasuhteitaan kaikkien kumppanien, myös kehitysmaiden ja vähiten kehittyneiden maiden, kanssa ja edistettävä moninapaista maailmanjärjestystä; painottaa tarvetta välttää EU:n talouden liiallista riippuvuutta muutaman suuren kauppakumppanin toimitusketjuista;

5.  korostaa, että jäsenvaltioiden välistä tietojenvaihtoa on lisättävä; kehottaa lisäämään hyvien käytäntöjen vaihtoa jäsenvaltioiden välillä sekä jäsenvaltioiden ja komission välillä synergioiden aikaansaamiseksi ja tulosten parantamiseksi; korostaa tässä yhteydessä myös, että sopimusten arviointistrategioita olisi parannettava, ja katsoo, että komission olisi varmistettava, että kaikille kauppasopimuksille tehdään oikea-aikaisesti ja riippumattoman elimen toimesta parempi vaikutustenarviointi;

6.  on tyytyväinen lisääntyneeseen avoimuuteen kauppapolitiikassa; panee tyytyväisenä merkille 19. joulukuuta 2019 annetun neuvoston päätöksen, jolla julkaistiin AKT-alueen talouskumppanuussopimuksia koskevat neuvotteluvaltuudet; ilmaisee tyytyväisyytensä uuden komission viimeaikaisiin pyrkimyksiin tiedottaa entistä säännöllisemmin parlamentille meneillään olevien neuvottelujen tilanteesta, mikä tekee komission työstä avoimempaa, kun se on esimerkiksi antanut saataville yksityiskohtaiset raportit CETA-sopimuksen ja Etelä-Korean kanssa tehdyn sopimuksen nojalla perustetuista erityiskomiteoista;

7.  painottaa, että komission ja jäsenvaltioiden on kehitettävä parempi viestintästrategia EU:n kauppapolitiikan etujen tuomiseksi esiin ja lisättävä tietoisuutta yhteiskunnan ja sidosryhmien osallistamiseksi tehokkaasti; muistuttaa, että etenemissuunnitelmat tarjoavat komissiolle mahdollisuuden viestiä ja selittää tiettyjen aloitteiden perusteet ja tavoitteet sekä osallistaa yhteiskunta ja sidosryhmät ja ottaa vastaan palautetta; katsoo, että komission olisi varmistettava etenemissuunnitelmien ja muiden kuulemistoimien täysi avoimuus, jotta voidaan maksimoida niiden vaikutukset ja taata sidosryhmien osallistuminen;

8.  pitää valitettavina koronavirus covid-19:n vakavia vaikutuksia ja niistä seurannutta talouksien sulkua maailmankaupan osalta, minkä vuoksi sekä EU:n tuonti että vienti ovat vähentyneet ja tämän seurauksena arvoketjut ovat keskeytyneet tai pysähtyneet; korostaa, että EU:n on otettava oppia nykyisestä pandemiasta voidakseen vähentää haavoittuvuuttaan erityisesti tietyillä strategisilla aloilla; katsoo, että EU:n ja sen jäsenvaltioiden on toimittava nopeasti ja käytettävä kauppapolitiikkaa mahdollistamaan maailmantalouden elpyminen ja torjumaan taantuma; uskoo vahvasti, että EU:n on parannettava avointa strategista riippumattomuuttaan ja samalla varmistettava avoin ja sääntöihin perustuva kauppa myös kriisiaikoina ja vältettävä toimenpiteitä, jotka rajoittavat ja/tai vääristävät kauppaa, ja tuomittava vastaavasti kolmansien maiden tällaiset toimenpiteet; katsoo, että kaikkea tätä olisi käsiteltävä EU:n kauppapolitiikan tarkistuksessa;

9.  kehottaa edistämään meneillään olevia neuvotteluja ja erityisesti uudistamista koskevia neuvotteluja, jotta voidaan tehdä pikaisesti monenvälinen sopimus lääkinnällisten laitteiden vapaasta liikkuvuudesta; kannustaa voimakkaasti kaikkia maita liittymään WTO:n farmaseuttisten tuotteiden tullien poistamista koskevaan sopimukseen (nollatullisopimus) ja katsoo, että sen soveltamisalaa olisi laajennettava koskemaan kaikkia farmaseuttisia tuotteita ja lääkkeitä, jotta varmistetaan maailmanlaajuinen rajatylittävä kaupankäynti; kehottaa WTO:n jäseniä asettamaan tämän aiheen etusijalle WTO:n seuraavan ministerikokouksen esityslistalla ja tarkastelemaan kauppasopimuksia keinona, jolla voidaan auttaa yrityksiä monipuolistamaan lähteitään;

10.  painottaa, että EU:n on varmistettava avoimet kauppavirrat ja kestävät globaalit arvoketjut ja tämän vuoksi pidättäydyttävä asettamasta vientirajoituksia esimerkiksi henkilönsuojaimille, koska niiden osalta EU on riippuvainen kolmansien maiden kauppakumppaneista; kehottaa niitä jäsenvaltioita, jotka rajoittavat kriittisten hyödykkeiden kulkua sisämarkkinoilla, poistamaan välittömästi vientirajoitukset ja kehottaa komissiota soveltamaan nollatoleranssia tällaisiin sisämarkkinasääntöjen rikkomisiin; katsoo, että EU:n on arvioitava huolellisesti ja määritettävä kriittiset alat ja yhteiskunnan haavoittuvuudet, joiden osalta unionin on turvattava tuotteiden toimitukset, sekä etsittävä tehokkaita ja oikeasuhteisia suojakeinoja;

11.  pitää valitettavina taloudellisia menetyksiä, jotka johtuvat kansainvälisen kaupan ja globaalien arvoketjujen katkeamisesta covid-19-pandemian seurauksena ja joilla voi olla erityisen vakavia vaikutuksia kehitysmaihin; kehottaa komissiota varmistamaan, että sen kehitysmaiden kanssa käytävää kauppaa koskevat määräykset tukevat lääkkeiden ja lääkinnällisten laitteiden saatavuutta;

12.  korostaa, että maaseutu- ja rannikkoalueiden tuottajia on autettava sopeutumaan covid-19-kriisin aiheuttamiin markkinaolosuhteisiin ja laatimaan nopeasti koronavirukseen sopeutumista ja selviytymiskykyä koskevia strategioita toimeentulotason säilyttämiseksi varmistaen samalla maatalouden, metsien, meren ja biologisesti monimuotoisten ekosysteemien kestävä hoito;

WTO ja useammankeskinen yhteistyö

13.  painottaa, että tämä on ratkaiseva hetki edistää avointa, reilua, tasapainoista, kestävää ja arvoihin perustuvaa monenvälisyyttä ja edistää globaalia kauppajärjestelmää; pitää hyvin valitettavana umpikujaa WTO:ssa ja katsoo sen edellyttävän aktiivisia toimia ja sitoutumista kaikilta WTO:n jäseniltä; toistaa olevansa sitoutunut puolustamaan sääntöihin perustuvaa monenvälistä kauppajärjestelmää;

14.  painottaa monenvälisen järjestelmän suurta poliittista ja taloudellista merkitystä ja kehottaa kansainvälisiä kauppakumppaneita pyrkimään yhteistyössä saamaan aikaan WTO:ssa hyvin toimivan riitojenratkaisujärjestelmän ja toteuttamaan kunnianhimoisen uudistuksen EU:n johdolla; kehottaa komissiota tämän osalta neuvottelemaan uudet säännöt kauppaa vääristävien ilmiöiden, myös ylikapasiteettiin johtavien muiden kuin markkinoita koskevien politiikkojen ja käytäntöjen, valtionyritysten ja teollisuustukien sekä pakotettujen teknologian siirtojen ja niitä koskevien käytäntöjen sekä teollis- ja tekijänoikeuksien varkauksien torjumiseksi; kannustaa WTO:n jäseniä pääsemään vuonna 2021 pidettävässä ministerikokouksessa kunnianhimoiseen ja tasapainoiseen sopimukseen pitkään jatkuneesta kalastusalan tukia koskevasta kysymyksestä ja antamaan selkeän signaalin siitä, että WTO pystyy edelleen hoitamaan neuvottelutehtävänsä;

15.  on tyytyväinen monenväliseen tilapäiseen valitusten sovittelujärjestelyyn, eli uuteen järjestelmään, jonka avulla EU ja muut siihen osallistuvat WTO:n jäsenet voivat ohittaa WTO:n valituselimen nykyisen halvaantuneisuuden ja ratkaista kauppariitoja keskenään, ja antaa siihen osallistuville jäsenille mahdollisuuden säilyttää toimiva kaksivaiheinen riitojenratkaisujärjestelmä WTO:ssa niiden välisten riitojen ratkaisemiseksi;

16.  panee merkille saavutetun edistymisen alakohtaisissa ja useammankeskisissä neuvotteluissa, erityisesti palvelujen kotimaisen sääntelyn, sähköisen kaupankäynnin ja investointien helpottamisen yhteydessä; painottaa, että nämä alakohtaiset neuvottelut ovat yhteiseen tiedonantoon perustuvia monenvälisiä pyrkimyksiä, joissa olisi pyrittävä löytämään kaikkien osanottajien laaja-alainen konsensus;

17.  on tyytyväinen monenvälistä investointituomioistuinta koskevien neuvottelujen etenemiseen; toteaa, että kansainvälisen tuomioistuinjärjestelmän on määrä toimia välivaiheena kohti monenvälisen investointituomioistuimen perustamista; pitää valitettavana, että jäsenvaltiot ovat edistyneet äärimmäisen hitaasti EU:n sisäisten kahdenvälisten investointisopimusten purkamisessa, ja kehottaa komissiota ryhtymään tarvittaessa toimiin;

18.  tukee voimakkaasti käynnissä olevaa EU:n, Yhdysvaltojen ja Japanin kolmenvälistä yhteistyötä markkinoita vääristävien käytäntöjen rajoittamiseksi maailmanlaajuisesti; panee tässä yhteydessä tyytyväisenä merkille 14. tammikuuta 2020 annetun yhteisen julkilausuman teollisuuden tuista;

Yhdysvallat

19.  pitää erittäin valitettavana Yhdysvaltojen kauppapolitiikassa kolmen viime vuoden aikana tapahtunutta merkittävää suunnanmuutosta ja on huolissaan yksipuolisten kaupan toimenpiteiden lisääntymisestä sekä protektionististen toimenpiteiden käyttöönotosta, myös Yhdysvaltain kauppaministeriön päätöksestä käynnistää lisää tutkimuksia 232 pykälän nojalla; pitää valitettavana Yhdysvaltojen 4. marraskuuta 2019 antamaa virallista ilmoitusta, että se vetäytyy Pariisin sopimuksesta, ja muistuttaa, että EU:n yhteisen kauppapolitiikan olisi osaltaan edistettävä kyseisen sopimuksen täytäntöönpanoa; korostaa, että on tärkeää käynnistää uudelleen EU:n ja Yhdysvaltojen väliset neuvottelut ratkaisematta olevien ongelmien, myös kiistojen, ratkaisemiseksi; korostaa, että on tärkeää pitää maatalous neuvottelujen ulkopuolella sekä varmistaa kalastusalan asianmukainen seuranta ja suojelu;

20.  muistuttaa, että EU:n olisi jatkettava kumppanuutta ja yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa ja haettava sen kanssa ratkaisuja yhteistä etua koskeviin kauppakysymyksiin ja myös uhkiin ja kauppajännitteisiin, mukaan lukien Yhdysvaltojen hyväksymän, kansainvälisen oikeuden vastaisen lainsäädännön soveltaminen sen alueen ulkopuolella; korostaa, että EU:n olisi jatkettava pyrkimyksiä palauttaa keskinäinen luottamus ja tiiviit kauppasuhteet varmistaen samalla, että eurooppalaisia normeja noudatetaan; katsoo, että rajallinen kauppasopimus Yhdysvaltojen kanssa voitaisiin katsoa merkittäväksi välivaiheeksi;

21.  kehottaa komissiota osallistamaan yhdysvaltalaisia kumppaneita etsimään keinoja purkaa transatlanttisen kaupan jännitteitä, myös etsimään Yhdysvaltojen kanssa neuvotteluratkaisuja siviili-ilma-alusten tukia koskevassa asiassa, erityisesti käynnissä olevan Airbusin ja Boeingin kiistan osalta, ja pyrkimään saamaan aikaan sopimuksen Yhdysvaltojen teräs- ja alumiinimaksujen sekä maatalous- ja elintarviketuotteisiin, myös kypsiin oliiveihin, kohdistuvien tukien ja polkumyynnin vastaisten laittomien toimenpiteiden lopettamisesta; kehottaa komissiota tehostamaan pyrkimyksiään saada aikaan koordinoitu ja yhteneväinen EU:n vastaus; on tyytyväinen EU:n ja Yhdysvaltojen välisiin neuvotteluihin vaatimustenmukaisuuden arvioinnin tulosten vastavuoroisesta hyväksynnästä; kehottaa komissiota vauhdittamaan yhteistyötä muilla yhteisen edun aloilla, joita ovat muun muassa standardit ja tullien ulkopuoliset esteet, jotta helpotettaisiin kauppaa, vähennettäisiin byrokraattisia esteitä ja laskettaisiin kustannuksia;

22.  pitää valitettavana, että nykyinen hallinto harkitsee yleisestä hankintasopimuksesta vetäytymistä; kehottaa hallintoa pysymään sopimuksen sopimuspuolena;

Kiina

23.  panee merkille, että Kiina on kokonsa ja kasvunsa vuoksi mahdollisuuksien markkina-alue ja että se on unionin toiseksi suurin kauppakumppani, mutta unionin yritykset kohtaavat Kiinassa lukuisia esteitä markkinoille pääsyn ja niillä toimimisen yhteydessä, sillä maassa on valtiojohtoinen ja valtion tukema talous, jossa valtion omistamat yritykset hyötyvät yksinomaisesta tai hallitsevasta markkinoille pääsystä; tuomitsee kaikentyyppiset syrjivät toimenpiteet, joita unionin yritykset kohtaavat Kiinassa; katsoo, että reilu kilpailu unionin yritysten ja kiinalaisten yritysten välillä lisäisi mahdollisuuksia ja innovointia, ja kehottaa komissiota seuraamaan tiiviisti jatkuvaa syrjintää ja toimimaan yhteistyössä Kiinan viranomaisten kanssa tällaisten toimenpiteiden ja esteiden poistamiseksi; panee merkille, että Kiina peruutti toukokuussa 2019 WTO:ssa EU:ta vastaan tekemänsä valituksen, joka koski muille kuin markkinatalousmaille tarkoitetun kohtelun soveltamista polkumyynnin vastaisiin toimiin; pitää myönteisenä EU:n ja Kiinan välisen riitojenratkaisumenettelyn tulosta, joka merkitsee sitä, että Kiinan asema markkinatalousmaana päättyy parlamentin toukokuussa 2016 esittämän kannan(12) mukaisesti;

24.  pitää myönteisenä, että neuvottelut maantieteellisiä merkintöjä koskevasta EU:n ja Kiinan sopimuksesta saatiin päätökseen 6. marraskuuta 2019, koska tämä on myönteinen askel kohti EU:n maantieteellistä merkintää kantavien tuotteiden suojelua Kiinassa, ja kehottaa ratifioimaan sen pikaisesti sekä päivittämään lainsäädäntöä ja tehostamaan täytäntöönpanoa; painottaa, että Yhdysvaltojen ja Kiinan ensimmäisen vaiheen kauppasopimus ei saa rikkoa EU:n ja Kiinan välistä sopimusta maantieteellisistä merkinnöistä; kehottaa komissiota sopimuksen täytäntöönpanon aikana seuraamaan eurooppalaisten tuotteiden markkinoillepääsyä koskevaa tilannetta; panee merkille, että viimeisimmän teollis- ja tekijänoikeuksien suojelusta ja täytäntöönpanosta annetun raportin mukaan yli 80 prosenttia takavarikoiduista väärennetyistä ja laittomasti valmistetuista tavaroista oli peräisin Kiinasta sekä vuonna 2018 että vuonna 2019; kehottaa komissiota tutkimaan lisäkeinoja näihin seikkoihin puuttumiseksi sekä teollis- ja tekijänoikeuksien täyden suojan takaamiseksi;

25.  kannustaa komissiota saattamaan päätökseen neuvottelut Kiinan kanssa tehtävästä kunnianhimoisesta investointisopimuksesta, johon sisältyy tehokas kauppaa ja kestävää kehitystä koskeva luku, jolla poistetaan kaikki Kiinan markkinoiden avoimuuden esteet; odottaa, että neuvottelut saadaan päätökseen vuoden 2020 loppuun mennessä, kuten EU:n ja Kiinan huippukokouksessa vuonna 2019 sovittiin; on kuitenkin vakaasti sitä mieltä, että sopimuksen sisältöä olisi pidettävä tärkeämpänä kuin sitä, miten nopeasti sopimus saadaan tehtyä;

26.  pitää kauhistuttavana helmikuussa 2020 julkaistua Australian strategisen politiikan instituutin raporttia, jossa esitetään näyttöä uiguurityöntekijöiden hyväksikäytöstä kiinalaisissa tehtaissa, myös EU:n yritysten arvoketjuihin kuuluvissa tehtaissa; on hyvin huolestunut BRI-aloitteen (Belt and Road Initiative) raportoiduista vaikutuksista ihmisoikeuksiin Kiinassa ja Pakistanissa; kehottaa komissiota käyttämään kaikkia saatavilla olevia keinoja uiguurien hyväksikäytön lopettamiseksi; kehottaa eurooppalaisia yrityksiä lopettamaan kaiken osallisuuden Kiinan ihmisoikeusrikkomuksiin; painottaa, että uiguurien pakkotyö on suljettava pois sisämarkkinoille tuotavien tuotteiden toimitusketjusta;

Uusi kumppanuus Afrikan kanssa

27.  on tyytyväinen yhteisen tiedonannon julkaisemiseen kokonaisvaltaisesta EU–Afrikka-strategiasta; kehottaa EU:ta tekemään enemmän yhteistyötä Afrikan maiden kanssa, jotta voidaan luoda Afrikan kehitysstrategian 2063 kauppaan liittyvien näkökohtien mukaisesti sellainen tehokas ja vakaa kumppanuus, joka edistäisi kestävää talouskehitystä, kasvua ja elintarviketurvaa Afrikan mantereella; korostaa, että yleisestä tullietuusjärjestelmästä vuosina 2018–2019 hiljattain 10. helmikuuta 2020 julkaistun kertomuksen luvut osoittavat etuuskohtelun käyttöasteen nousseen järjestelmästä hyötyvissä maissa; kehottaa komissiota lisäämään teknistä ja taloudellista tukeaan kauppaa tukevan avun toimenpiteiden kautta EU:n ja Afrikan maiden välillä sekä Afrikan maiden kesken; toteaa tämän osalta, että kauppaa tukevan avun olisi oltava keskeinen osatekijä kauppasuhteissa Afrikkaan covid-19-kriisin jälkeen;

28.  on tyytyväinen edistymiseen Afrikan mantereen vapaakauppa-alueen täytäntöönpanossa ja toteaa, että tämän tavoitteena on luoda mantereen laajuiset tavara- ja palvelumarkkinat, joilla ihmiset ja investoinnit voivat liikkua vapaasti; pitää myönteisenä EU:n tukea Afrikan unionin uuden kaupan seurantakeskuksen perustamiselle; kehottaa jatkamaan EU:n tukea Afrikan mantereen vapaakauppa-alueelle Afrikan ja EU:n kestävien investointien ja työpaikkojen allianssin mukaisesti; kehottaa panemaan asianmukaisesti täytäntöön ja syventämään nykyisiä talouskumppanuussopimuksia, jotta voidaan lisätä kauppaa ja investointeja; on tyytyväinen itäisen ja eteläisen Afrikan alueen ja eteläisen Afrikan kehitysyhteisön (SADC) talouskumppanuussopimusten sekä Ghanan ja Norsunluurannikon kanssa tehtyjen väliaikaisten talouskumppanuussopimusten voimaantuloon ja pitää valitettavana sitä, että muiden alueellisten talouskumppanuussopimusten ratifiointi ei ole edistynyt; ilmaisee tukensa vuoden 2018 unionin tilasta pidetyssä puheessa esitetylle näkemykselle mantereiden välisestä kauppasopimuksesta, jossa talouskumppanuus perustuu osapuolten yhdenvertaisuuteen, mistä olisi molemminpuolista hyötyä ja mikä tukisi kestävän kehityksen tavoitteiden edistämistä ja tukisi kilpailukykyisten paikallisten ja alueellisten arvoketjujen sekä kestävien verotusjärjestelmien kehittämistä;

29.  korostaa lisäksi, että on tärkeää, että talouskumppanuussopimuksia seurataan yhdessä paikallisten kumppanien ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden tuella; kehottaa komissiota tekemään nykyisistä talouskumppanuussopimuksista perusteellisen analyysin, jossa tarkastellaan esimerkiksi paikallistaloutta, työmarkkinoita, biologisen monimuotoisuuden häviämistä, metsäkatoa ja maananastusta, jotta voidaan määrittää mahdollinen muutostarve;

Kehitysmaat

30.  korostaa, että kauppa voi olla tärkeä väline kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa, sillä se auttaa vähentämään köyhyyttä; korostaa tässä yhteydessä tarvetta keskittyä molempia osapuolia hyödyttäviin vapaakauppasopimuksiin, viennin monipuolistamiseen, lisäarvon tuottamiseen sekä mikro- ja pk-yrityksiin; huomauttaa, että EU on sitoutunut vakaaseen, tehokkaaseen ja uskottavaan kauppapolitiikkaan, joka muodostaa perustan oikeudenmukaiselle, avoimelle sääntöihin perustuvalle, monenväliselle ja osallistavalle kauppajärjestelmälle, joka muodostaa kaikkien maiden, myös kehitysmaiden, edun mukaiset tasapuoliset toimintaedellytykset ja joka on olennaisen tärkeä kehitysmaiden integroimiseksi paremmin globaaleihin arvoketjuihin; muistuttaa, että unionin kauppa- ja kehityspolitiikalla olisi edistettävä alueellista yhdentymistä ja kehitysmaiden liittämistä globaaleihin arvoketjuihin ja niiden nousua ylöspäin näissä ketjuissa;

31.  korostaa, että veronkierto vaikuttaa eniten kehitysmaihin ja se vie valtioiden julkisista tuloista vuosittain miljardeja euroja; kehottaa sisällyttämään kehitysmaiden kanssa tehtäviin kauppasopimuksiin määräyksiä, joilla autetaan torjumaan yritysten ja monikansallisten yritysten laittomia rahavirtoja ja veronkiertoa, jotta varmistetaan verojen maksaminen siellä, missä voitot ja todellinen taloudellinen arvo syntyvät, ja estetään veropohjan rapautuminen ja voitonsiirrot;

Japani, Singapore ja Vietnam

32.  panee tyytyväisenä merkille, että EU:n ja Japanin talouskumppanuussopimus tuli voimaan 1. helmikuuta 2019, ja panee merkille, että ensimmäisen täytäntöönpanovuoden jälkeen annettujen ensimmäisten tietojen(13) mukaan EU:n vienti Japaniin kasvoi 6,6 prosenttia edellisvuoden samaan ajanjaksoon verrattuna;

33.  panee tyytyväisenä merkille EU:n ja Singaporen kauppasopimuksen voimaantulon 21. marraskuuta 2019; pitää myönteisenä nopeaa edistymistä kohti EU:n ja Vietnamin sopimuksen täytäntöönpanoa ja kehottaa jatkamaan nopeaa edistymistä erityisesti yhteisten instituutioiden perustamisessa ja jäljellä olevien keskeisten ILO:n yleissopimusten ja ihmisoikeuskysymyksiin liittyvien sitoumusten ratifioinnissa, ja kehottaa komissiota varmistamaan käytännön täytäntöönpanon yhdessä EUH:n kanssa; kehottaa jäsenvaltioita ratifioimaan EU:n ja Vietnamin välisen investointisuojasopimuksen, jotta se voi yhdessä EU:n ja Vietnamin vapaakauppasopimuksen kanssa tulla voimaan mahdollisimman pian; toteaa, että EU vei vuonna 2018 Vietnamiin noin 13,8 miljardin euron arvosta tavaraa, ja painottaa, että sääntöihin perustuvat vapaakauppasopimukset ja investointisuojasopimukset varmistavat sijoittajille ennakoitavuuden ja oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen sekä lisäävät myönteisellä tavalla vientiä molempiin suuntiin, luovat vaurautta ja luottamusta pk-yrityksissä; pitää näitä sopimuksia askeleena kohti vapaakauppasopimuksen tekemistä koko Kaakkois-Aasian maiden liiton (ASEAN) alueen kanssa;

34.  painottaa, että näillä kolmella sopimuksella vahvistetaan Euroopan unionin strategista dynamiikkaa maailman tärkeällä alueella, jolle on ominaista väestön ja tulojen nopea kasvu, mikä tarjoaa unionin toimijoille merkittäviä mahdollisuuksia; katsoo lisäksi, että vahvan läsnäolonsa avulla EU voi lisäksi luoda vaihtoehdon Kiinan valta-asemalle alueella;

Latinalainen Amerikka ja Karibian alue

35.  korostaa, että on tärkeää vahvistaa molempia hyödyttäviä kauppasuhteita ja poliittisia suhteita Latinalaisen Amerikan kanssa; muistuttaa, että Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan välinen yhteistyö on tiivistä niiden historiallisten, kulttuuristen ja taloudellisten yhteyksien perusteella ja että Latinalainen Amerikka ja Karibian alue (LAC-alue) on EU:n viidenneksi suurin kauppakumppani; katsoo, että EU:n läsnäolo alueella on ratkaisevan tärkeää sekä yhteisiin arvoihin perustuvan yhteistyön vahvistamiseksi että EU:n ulkoisten toimien politiikan noudattamiseksi erityisesti vahvistamalla monenvälistä sääntöihin perustuvaa kauppajärjestelmää; kehottaa komissiota selventämään tulevia kauppa- ja assosiaatiosopimuksia koskevia aikomuksiaan sopimustekstin jakamista koskevassa kysymyksessä;

36.  korostaa äskettäin valmiiksi saadun EU:n ja Meksikon assosiaatiosopimuksen uudistamisen sekä Mercosurin assosiaatiosopimuksen tekemisen merkitystä, sillä molemmat voivat syventää EU:n strategista kumppanuutta Latinalaisen Amerikan kanssa, luoda uusia mahdollisuuksia unionin kauppasuhteisiin näiden maiden kanssa ja auttaa monipuolistamaan unionin talouden toimitusketjuja; toteaa, että EU:n ja Mercosurin välinen assosiaatiosopimus on suurin ryhmittymien välinen sopimus laatuaan ja sillä voidaan luoda molempia osapuolia hyödyttävä avoin markkina-alue, jonka piiriin kuuluu noin 800 miljoonaa kansalaista; muistuttaa, että sopimuksessa on kaikkien EU:n kauppasopimusten tapaan varmistettava tasapuolisen kilpailun edellytysten täyttyminen ja taattava unionin tuotantonormien ja -menetelmien kunnioittaminen; muistuttaa, että sopimuksessa on kestävää kehitystä koskeva velvoittava luku, jota on sovellettava ja joka on pantava täytäntöön ja arvioitava täysimääräisesti, sekä erityisiä sitoumuksia, jotka koskevat työhön ja ympäristönsuojeluun liittyviä oikeuksia, mukaan lukien Pariisin ilmastosopimuksen ja siihen liittyvien soveltamissääntöjen täytäntöönpano; painottaa, että EU:n ja Mercosurin välistä sopimusta ei voida ratifioida sen nykyisessä muodossa;

37.  on vakuuttunut siitä, että Chilen kanssa tehdyn assosiaatiosopimuksen uudistaminen vahvistaa edelleen EU:n läsnäoloa laajemmalla alueella ja auttaa edistämään kansainvälisen kaupan suunnitelmaa, joka perustuu kestävään kehitykseen, ympäristö- ja työnormien vahvempaan suojeluun sekä ihmisoikeuksien kunnioittamiseen; kehottaa komissiota varmistamaan meneillään olevissa neuvotteluissa näiden periaatteiden noudattamisen ja sen, että sopimukseen päästään oikea-aikaisesti;

Meneillään olevat vapaakauppasopimusneuvottelut

38.  kehottaa pyrkimään kunnianhimoisiin tavoitteisiin vapaakauppasopimuksia koskevissa neuvotteluissa erityisesti Australian, Uuden-Seelannin, Tunisian, Marokon ja Indonesian kanssa ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelman mukaisesti ottaen huomioon tiettyjen maataloustuotteiden, kuten naudanlihan, lampaanlihan, maitotuotteiden ja hedelmien, herkkyyden; kehottaa jälleen aloittamaan pikaisesti investointineuvottelut Taiwanin kanssa ja kehottaa komissiota aloittamaan selvitystyön;

39.  suhtautuu pragmaattisesti kysymykseen kauppasuhteista Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa ja katsoo, että suhteiden olisi oltava kattavat ja kunnianhimoiset ja tähdättävä nollatulleihin ja nollakiintiöihin niiden kauppaa, investointeja ja kilpailukykyä koskevien periaatteiden pohjalta, jotka on esitetty sen 18. kesäkuuta 2020 antamassa suosituksessa, joka koskee neuvotteluja uudesta kumppanuudesta Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan kanssa(14); ottaa huomioon, että 17. lokakuuta 2019 annetussa poliittisessa julistuksessa, jota Yhdistynyt kuningaskunta tuki, todetaan, että tuleva taloudellinen kumppanuus perustuu määräyksiin, joilla varmistetaan avoimen ja terveen kilpailun varmistavat tasapuoliset toimintaedellytykset, varsinkin jos sopimusta ei saada aikaan ennen vuoden 2020 loppua; painottaa, että EU:n jäsenvaltiot ovat Yhdistyneen kuningaskunnan tapauksessa nettoviejiä ja että molempia osapuolia tyydyttävän ratkaisun löytäminen on ensisijainen tavoite, jolla pyritään varmistamaan EU:n viejien ja sijoittajien kunnioitus ja suojelu; kehottaa komissiota vahvistamaan EU:n yritysten ja pk-yritysten kilpailukykyä;

40.  rohkaisee komissiota tarttumaan Yhdistyneen kuningaskunnan eron luomaan tilaisuuteen virtaviivaistaa EU:n politiikkoja, vähentää byrokratiaa ja vahvistaa unionin yritysten ja pk-yritysten kilpailukykyä; korostaa, että Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa tehtävällä vapaakauppasopimuksella olisi pyrittävä mahdollistamaan mahdollisimman pian tapahtuva markkinoille pääsy ja kaupankäynnin helpottaminen, jotta kaupan häiriöt pysyisivät mahdollisimman vähäisinä, ja varmistamaan tasapuoliset toimintaedellytykset;

Vapaakauppasopimusten täytäntöönpano

41.  antaa tunnustusta komission kertomuksessa esitetyille tuloksille, joita on saatu vapaakauppasopimusten täytäntöönpanosta erityisesti Etelä-Koreassa, Keski- ja Latinalaisessa Amerikassa, Kanadassa ja itäisissä kumppanimaissa; korostaa, että EU:n kauppasopimusten tulokset osoittavat selvästi, että ne ovat useimmissa tapauksissa saavuttaneet tärkeimmän tavoitteensa eli luoneet merkittäviä mahdollisuuksia eurooppalaisille viejille unionin ulkopuolisten maiden kauppamarkkinoilla; painottaa kuitenkin, että komission arviot osoittavat kauppaa ja investointia koskevien esteiden lisänneen kielteisiä talousvaikutuksia protektionistisen suuntauksen seurauksena; pyytää komissiota jatkamaan jälkiarviointien tekemistä siitä, miten kauppasopimukset vaikuttavat unionin talouteen, myös kestävyyteen;

42.  kehottaa komissiota etsimään jatkuvasti keinoja vahvistaa kauppasuhteita ja syventää edelleen taloudellista yhdentymistä itäisten kumppanimaiden ja erityisesti kolmen assosioituneen maan kanssa;

43.  muistuttaa EU:n ja Kanadan välisen kauppasopimuksen (CETA) myönteisestä kehityksestä; panee merkille, että ensimmäisenä kokonaisena täytäntöönpanovuotena kahdenvälinen tavarakauppa, maatalouselintarvikkeet mukaan luettuina, kasvoi 10,3 prosenttia kolmen edellisen vuoden keskiarvoon verrattuna; muistuttaa, että EU:n kauppataseen ylijäämä Kanadan kanssa kasvoi 60 prosenttia ja loi uusia mahdollisuuksia eurooppalaisille viejille; muistuttaa myös, että sopimuksen väliaikaisesta voimaantulosta lähtien sopimuspuolet ovat luoneet vankan kumppanuuden täydentämällä alkuperäistä sopimustekstiä merkittävillä suosituksilla, jotka koskevat kauppaa, ilmastotoimia ja Pariisin sopimusta, kauppaa ja sukupuolta sekä pk-yrityksiä, ja katsoo, että tämä todistaa kauppasopimuksen ja sen täytäntöönpanon dynaamisuuden; kehottaa komissiota toimittamaan parlamentille tuoreempia tietoja EU:n pk-yritysten viennistä ja sopimuksen yleisestä kestävyydestä; muistuttaa, että on tärkeää vahvistaa kauppaa ja kestävää kehitystä koskevan luvun täytäntöönpanoa ja seurantaa;

44.  toistaa olevansa huolissaan joidenkin etuuskohtelun piiriin kuuluvien kumppaneiden raportoimasta etuuksien matalasta käyttöasteesta EU:n viennissä, mikä tarkoittaa, että kahdenvälisen kaupan strategian hyödyt ovat rajalliset pienten talouden toimijoiden kannalta; panee erityisesti merkille, että on suuria eroja siinä, miten unionin eri kauppakumppaneihin kohdistuvaan vientiin sovelletaan etuuksia, ja vähän eroja siinä, miten unionin tuontiin eri kauppakumppaneista sovelletaan etuuksia; kehottaa komissiota analysoimaan edelleen etuuskohtelun käyttöä sekä esittämään uusia innovatiivisia välineitä ja käytännön ratkaisuja; korostaa tässä yhteydessä joustavien, yksinkertaistettujen ja helppojen alkuperäsääntöjen merkitystä; kehottaa komissiota yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa virtaviivaistamaan työtä kaupan edistämiseksi entistä tehokkaammin ja viestintästrategioiden vaikuttavuuden lisäämiseksi ja hyödyntämään EU:n edustustojen koko potentiaalia kaikkialla maailmassa;

45.  painottaa, että kaupan ja muiden kuin kaupan esteiden suuri määrä, suuret erot tuotteiden valvonnan tasossa ja laadussa samoin kuin EU:n tulliliiton saapumispaikoissa sovellettavien tullimenettelyjen ja seuraamuspolitiikan erot aiheuttavat usein kauppavirtojen vääristymiä, mikä vaarantaa sisämarkkinoiden yhtenäisyyden; kehottaa tämän vuoksi komissiota tarkastelemaan kysymystä ja varmistamaan, että yritykset voivat kilpailla reilusti tasapuolisin toimintaedellytyksin;

46.  painottaa, että maantieteellisten merkintöjen suojelu on yksi unionin offensiivinen kysymys kauppasopimuksia koskevissa neuvotteluissa, ja painottaa, että EU:n kumppanien on tärkeää noudattaa asianomaisia määräyksiä; kehottaa komissiota varmistamaan, että näitä määräyksiä nykyisissä ja tulevissa kauppasopimuksissa noudatetaan paremmin;

47.  kehottaa komissiota tarkastelemaan erityisesti vapaakauppasopimusten kumulatiivisia vaikutuksia kaupan uudelleen ohjautumiseen sekä EU:n että sen kumppanimaiden osalta ja vertaamaan tuloksia yksittäisiin vaikutustenarviointeihin ja todella toteutuneisiin lukuihin;

48.  korostaa, että on tärkeää ottaa mukaan erityisesti kauppaneuvottelujen kaikkien osapuolten kansalliset parlamentit, kansalaisyhteiskunta ja yksityinen sektori; kehottaa lisäämään työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan osallistumista ja kuulemista kauppasopimuksista käytävissä neuvotteluissa ja niiden täytäntöönpanossa, erityisesti kansallisten neuvoa-antavien ryhmien toimivallan puitteissa, sillä niiden seurantarooli voitaisiin ulottaa kauppasopimusten kaikkiin osiin sen sijaan, että se rajoitetaan ainoastaan kauppaa ja kestävää kehitystä koskeviin lukuihin;

Kauppa ja kestävä kehitys

49.  palauttaa mieliin edellisessä yhteisen kauppapolitiikan täytäntöönpanoa koskevassa mietinnössään esittämänsä kannan; korostaa, että komission yksiköiden 27. helmikuuta 2018 esittämä 15-kohtainen toimintasuunnitelma tarjoaa hyvän pohjan pohdinnoille kauppaa ja kestävää kehitystä koskevan luvun täytäntöönpanon parantamiseksi; muistuttaa, että uuden sukupolven sopimukset sisältävät ihmisoikeuslausekkeita ja kestävää kehitystä koskevia lukuja, ja toteaa, että niiden täysimittaisen ja kattavan täytäntöönpanon tavoitteena on taata ihmisoikeuksien, unionin arvojen sekä korkeiden työ-, sosiaali- ja ympäristönormien noudattaminen ja edistää sitä; panee merkille, että komission kertomuksessa vapaakauppasopimusten täytäntöönpanosta arvioidaan kestävää kehitystä koskevia lukuja, ja kehottaa panemaan voimassa olevat kauppaa ja kestävää kehitystä koskevat määräykset ajoissa täytäntöön; pyytää komissiota laatimaan tarkan ja kohdennetun menetelmän kyseisten lukujen täytäntöönpanon seurantaa ja arviointia varten ja toteaa, että niiden arviointia on mahdotonta toteuttaa pelkästään kvantitatiivisten tietojen perusteella; kehottaa komissiota esittämään ehdotuksia siitä, miten kauppasopimusten kestävää kehitystä koskevan luvun täytäntöönpanoa voidaan tehostaa;

50.  panee merkille komission oikeusasioiden pääosaston aloitteen yritysten pakollisesta due diligence -menettelystä, mukaan lukien sen huomioon ottaminen EU:n kauppasopimuksissa, sekä mekanismin, jolla varmistetaan tehokas täytäntöönpano; huomauttaa, että pakollista due diligence -menettelyä koskevalla ehdotuksella olisi varmistettava, että nämä toimenpiteet eivät lisää eurooppalaisille pk-yrityksille aiheutuvaa taakkaa tai heikennä niiden kilpailukykyä;

51.  kehottaa jälleen komissiota ja jäsenvaltioita osallistumaan rakentavasti neuvotteluihin monikansallisia yhtiöitä ja muita yrityksiä ihmisoikeuksien kunnioittamisen kannalta koskevan, oikeudellisesti sitovan YK:n sopimuksen tekemiseksi, jotta voidaan varmistaa oikeussuojan ja korvauksenhakuoikeuden saatavuus ihmisoikeusloukkausten uhreille;

52.  suhtautuu myönteisesti komission aloitteeseen Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta ja korostaa, että ohjelmaa olisi tuettava aktiivisesti sellaisella EU:n kauppastrategialla, joka on ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti tasapainoinen; suhtautuu myönteisesti komission sitoutumiseen siihen, että Pariisin ilmastosopimuksen noudattaminen asetetaan kauppasopimusten keskeiseksi lausekkeeksi;

53.  panee merkille, että nykyinen lähestymistapa edistää jo nyt velvoitteiden noudattamatta jättämiseen liittyvien ongelmien ratkaisemista; kehottaa kuitenkin komissiota kiinnittämään tarkempaa huomiota ja ottamaan oppia aiemmista kokemuksista ja mainitsee tästä esimerkkinä paneelin perustamisen EU:n pyynnöstä EU:n ja Korean vapaakauppasopimuksen yhteydessä, koska Etelä-Korea ei ole ratifioinut Kansainvälisen työjärjestön (ILO) yleissopimuksia työntekijöiden oikeuksista, erityisesti yhdistymisvapautta ja työehtosopimusneuvotteluja koskevia yleissopimuksia;

54.  muistuttaa, että komission ja parlamentin varhaiset ponnistelut Meksikon ja Vietnamin kanssa käydyissä kauppaneuvotteluissa onnistuivat kannustamaan Meksikoa, joka ratifioi järjestäytymisoikeutta ja kollektiivista neuvotteluoikeutta koskevan ILO:n yleissopimuksen nro 98 marraskuussa 2018, sekä Vietnamia, joka ratifioi sen kesäkuussa 2019; onnittelee molempia valtioita näin merkittävästä toimesta; kehottaa komissiota seuraamaan edistymistä muiden ILO:n yleissopimusten täytäntöönpanossa ja perustamaan viipymättä parlamenttien välisen valiokunnan, kuten EU:n ja Vietnamin vapaakauppasopimuksessa on sovittu, ja kiinnittämään erityistä huomiota lapsityövoiman käytön kieltämiseen; pitää valitettavana, että Vietnam ei ole ratifioinut ILO:n yleissopimusta nro 87 ammatillisesta järjestäytymisvapaudesta ; kehottaa komissiota seuraamaan tilannetta tiiviisti sekä vaatimaan neuvotteluja Vietnamin hallituksen kanssa, jos se ei jatkuvasti ja kestävästi pyri ratifioimaan sitä, kuten sopimuksessa edellytetään;

55.  muistuttaa, että tarvitaan tehokas toimintasuunnitelma lapsityövoimaa koskevan nollatoleranssin täytäntöönpanemiseksi vapaakauppasopimuksissa kehittämällä vahvoja kumppanuuksia kansalaisjärjestöjen ja kansallisten viranomaisten kanssa, jotta voidaan luoda perheille ja työntekijöille vahvoja sosiaalisia ja taloudellisia vaihtoehtoja johdonmukaisesti EU:n kehitysyhteistyöpolitiikan mukaisten toimien kanssa;

56.  katsoo, että kauppasopimusten kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien lukujen olisi oltava yksi Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ulkoisen ulottuvuuden liikkeellepanevista voimista; korostaa, että kaikkien uusien hiilimukautusmekanismien olisi oltava yhteensopivia WTO:n sääntöjen ja EU:n vapaakauppasopimusten kanssa; korostaa, että EU:n yrityksiä ei pitäisi asettaa epäedulliseen kilpailuasemaan;

57.  toteaa, että EU:n kauppa- ja investointipolitiikkaa olisi käytettävä vipuvoimana toimitusketjujen vastuulliseen hallinnointiin, johon kuuluu myös sen varmistaminen, että yritykset kunnioittavat ihmisoikeuksia, työntekijöiden oikeuksia ja ympäristönormeja ja että oikeussuoja toteutuu; panee merkille, että komissio on sitoutunut esittämään lainsäädäntöehdotuksen vuoteen 2021 mennessä;

58.  kehottaa komissiota varmistamaan, että sellaisiin yksipuolisiin kauppaetuuksiin kuin GSP tai GSP+ liittyvät ihmisoikeuksia koskevat ehdot pannaan tehokkaasti täytäntöön ja että niitä seurataan; korostaa, että EU:n kauppapolitiikan olisi autettava torjumaan laitonta kauppaa, metsäkatoa ja metsien tilan heikkenemistä;

59.  katsoo, että YK:n biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen sopimuspuolten konferenssin 15. kokouksen kaupallinen ulottuvuus olisi otettava täysimääräisesti huomioon; palauttaa mieliin 16. tammikuuta 2020 antamansa päätöslauselman biodiversiteettisopimuksen sopimuspuolten konferenssin 15. kokouksesta (COP15)(15), jossa kehotetaan komissiota ja jäsenvaltioita tekemään aktiivista yhteistyötä kolmansien maiden kanssa – erityisesti ulkoisen toiminnan välineidensä, esimerkiksi naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen (NDICI), kautta – biologisen monimuotoisuuden suojelemista, säilyttämistä ja ennallistamista koskevien toimenpiteiden ja hallinnan edistämiseksi ja niitä koskevien tavoitteiden asettamiseksi, erityisesti kun on kyse monenvälisistä sopimuksista ja kauppasopimuksista sekä sitoumusten noudattamatta jättämisen johdosta toteutettavista toimenpiteistä; kehottaa komissiota tämän vuoksi sisällyttämään kaikkiin tuleviin kauppasopimuksiin täytäntöönpanokelpoiset kauppaa ja kestävää kehitystä koskevat luvut;

60.  vaatii, että EU kehottaa talouskumppaneitaan tavanomaisten ILO:n yleissopimusten lisäksi ratifioimaan ja panemaan täytäntöön yleissopimuksen nro 189 kotitaloustyöntekijöiden ihmisarvoisesta työstä, nro 156 perheenhuoltovelvollisuuksia omaavista työntekijöistä ja nro 190 väkivallasta ja häirinnästä;

EU:n kaupallisten etujen puolustaminen

61.  muistuttaa, että sääntöihin perustuvan kaupan säilyttämiseksi toteutettavien toimien on oltava ratkaisevassa asemassa unionin kauppastrategiassa, ja panee tässä yhteydessä tyytyväisenä merkille kaupan suojatoimien nykyaikaistamispaketin hyväksymisen vuonna 2018 ja uuden ulkomaisten suorien investointien seurantamekanismin; painottaa, että tämän seurantamekanismin tavoitteena on yhteistyö ja mahdollisesti ulkomaisten investointien rajoittaminen strategisilla aloilla unionin ja sen jäsenvaltioiden suojelemiseksi; kehottaa komissiota panemaan tehokkaasti täytäntöön kaupan suojatoimia eurooppalaisen teollisuuden suojelemiseksi sopimattomilta markkinakäytännöiltä sekä arvioimaan ja vahvistamaan suojatoimenpiteitä, jotta ne soveltuisivat paremmin poikkeuksellisiin olosuhteisiin ja eurooppalaisen teollisuuden suojaamiseen siten, että kauppavirtojen markkinoille aiheuttamat häiriöt voitaisiin ennakoida; painottaa, että covid-19-pandemian jälkeen tarvitaan vahvaa seurantaa ja yhteistyötä, kun tiettyihin EU:n strategisiin aloihin voi kohdistua paineita; korostaa kuitenkin, että uutta ulkomaisten suorien sijoitusten seurantamekanismia ei saisi koskaan käyttää protektionistisena toimenpiteenä; suhtautuu myönteisesti valkoiseen kirjaan ulkomaisista tuista ja kehottaa komissiota esittämään tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksen, jos nykyiset välineet osoittautuvat riittämättömiksi;

62.  toteaa, että teräksen tuonti Kiinasta ja muista kolmansista maista on tällä hetkellä kasvanut valtavasti, mikä haittaa vakavasti eurooppalaista teollisuutta ja vaarantaa suuren määrän työpaikkoja; painottaa, että terästuotteiden tuontiin nykyisin sovellettavien suojatoimenpiteiden tarkistuksessa on alennettava nykyisiä kiintiöitä liikatuonnin mukaisesti ja kumottava mahdollisuus käyttämättä jääneiden kiintiöiden siirtoon;

63.  suhtautuu myönteisesti komission ilmoitukseen EU:n kauppasopimusten noudattamista ja täytäntöönpanoa valvovan virkamiehen nimittämisestä vuoden 2020 alussa seuraamaan ja parantamaan EU:n kauppasopimusten noudattamista; katsoo, että EU:n kauppasopimusten sääntöjen noudattamista on valvottava asianmukaisesti, jotta varmistetaan niiden vaikuttavuus ja voidaan puuttua vääristymiin markkinoilla; korostaa, että tässä uudessa kauppasopimusten valvojan tehtävässä olisi keskityttävä kauppasopimusten täytäntöönpanoon ja noudattamisen valvontaan sekä markkinoille pääsyn, kaupan ja kestävän kehityksen sitoumusten rikkomiseen; katsoo, että EU:n kauppasopimusten noudattamista ja täytäntöönpanoa valvovan virkamiehen olisi sekä valvottava EU:n kolmansien maiden kanssa tekemien kauppasopimusten ympäristö- ja työoikeuksia koskevien velvoitteiden noudattamista ja täytäntöönpanoa että keskityttävä kauppasopimusten kaikkien lukujen täytäntöönpanoon taatakseen, että niiden koko potentiaalia hyödynnetään; kehottaa komissiota selventämään edelleen kauppasopimusten valvojan tehtävää;

64.  kehottaa neuvostoa pyrkimään nopeasti sopimukseen kansainvälisten julkisten hankintojen välineestä, jotta EU:n toimijoille voidaan tarjota oikeusvarmuutta, vastavuoroisuutta ja tasapuoliset toimintaedellytykset; kehottaa sisällyttämään tähän maailmanlaajuisen luettelon keskeisistä hätätilanteessa tarvittavista terveydenhoitotuotteista, jotta vältetään tulevaisuudessa kolmansien maiden tavarantoimittajien väärinkäytökset maailmanlaajuisten pandemioiden aikana; toteaa, että unionin julkisten hankintojen markkinat ovat maailman avoimimmat ja että tietyillä kolmansilla mailla on hyvin rajallinen pääsy kyseisille markkinoille; painottaa, että on tärkeää edistää vastavuoroisuutta ja yhteistä etua markkinoille pääsyn ja julkisten hankintojen aloilla EU:n yritysten eduksi;

65.  korostaa, että kaikissa jäsenvaltioissa on oltava käytössä riittävät investointien seurantamekanismit turvallisuuteen ja yleiseen järjestykseen liittyviltä riskeiltä suojautumiseksi; kannustaa jäsenvaltioita, joilla ei vielä ole seurantamekanismeja, ottamaan käyttöön väliaikaisia ratkaisuja ja kehottaa komissiota tukemaan aktiivisesti tällaisia toimia;

66.  painottaa, että ulkomaiset suorat sijoitukset EU:hun sekä ulkomaisten sijoittajien terveydenhuollon ja muiden keskeisten infrastruktuurien hankinnat voivat vahingoittaa EU:n pyrkimyksiä saada covid-19-pandemia kuriin Euroopassa; on tämän osalta tyytyväinen komission tiedonantoon ulkomaisia suoria sijoituksia ennen ulkomaisten suorien sijoitusten seurantaa koskevan asetuksen soveltamista koskevista ohjeista jäsenvaltioille; kehottaa jäsenvaltioita, jotka eivät vielä ole perustaneet seurantamekanismia, perustamaan sellaisen viipymättä; kehottaa jäsenvaltioita myös käyttämään kaikkia saatavilla olevia välineitä sen varmistamiseksi, että käytössä on tehokkaat mekanismit mahdollisten investointien ja hankintojen arvioimiseksi niiden EU:n kriittiseen terveydenhuoltoinfrastruktuuriin kohdistuvien uhkien osalta, ja toteuttamaan tarvittaessa lieventäviä tai estäviä toimenpiteitä;

67.  toistaa, että kunnianhimoisia ilmasto- ja ympäristönormeja, ekologisia standardeja ja sosiaalisia periaatteita noudattava eurooppalainen teollisuus tarvitsee tasapuoliset toimintaedellytykset niiden kumppanien kanssa, jotka eivät sovella yhtä tiukkoja normeja ja standardeja; katsoo, että tämän vuoksi tarvitaan kiireesti WTO:n sääntöjen mukainen hiilitullimekanismi, jolla vahvistetaan maailmanlaajuisia ilmastotoimia ja suojellaan eurooppalaista teollisuutta epäreilulta kilpailulta;

68.  kehottaa EU:n johtajia ja komissiota tekemään rohkeita päätöksiä EU:n omien varojen järjestelmän uudistamisesta, mukaan lukien uusien omien varojen korin käyttöönotto; vahvistaa monivuotista rahoituskehystä koskevassa väliaikaisessa mietinnössä esittämänsä kannan luetteloon, joka käsittää ehdotetut mahdolliset uudet omat varat: yhteinen yhdistetty yhteisöveropohja, digitaalisten palvelujen verotus, finanssitransaktiovero, päästökauppajärjestelmästä saatavat tulot, muovimaksu ja WTO:n sääntöjen mukainen hiilitullimekanismi(16);

69.  on huolestunut sijoittajien ja valtioiden välisten välitysmekanismien jatkuvasta laajentumisesta investointisopimuksissa; muistuttaa, että tällaiset rinnakkaiset oikeudelliset järjestelmät on suunniteltu suosimaan yritysten etuja ja oikeuksia, mutta ei yritysten velvoitteita ja vastuita, ja ne voivat vaarantaa valtioiden poliittisen liikkumavaran ja perustellun oikeuden säännellä; tuomitsee sen, että lakiasiantoimistot ovat alkaneet tarjota neuvontaa siitä, miten ulkomaiset sijoittajat voivat esittää sovittelussa vaatimuksia covid-19-pandemiaan liittyvien hallitusten toimenpiteiden perusteella; kehottaa keskeyttämään kaikki sovittelussa esitetyt vaatimukset, jotka koskevat pandemian ja sen vaikutusten terveyteen ja talouteen liittyvää ulottuvuutta ja sosiaalista ulottuvuutta;

70.  kehottaa käynnistämään uudelleen ympäristöhyödykesopimusta koskevat neuvottelut ja kehottaa komissiota ehdottamaan yksipuolisia muutoksia ympäristöystävällisiin hyödykkeisiin sovellettaviin tulleihin, jos hyödykkeiden voidaan todeta edistävän osaltaan Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteita;

71.  kehottaa laajentamaan kiertotalousaloitteiden(17) ulkoista ulottuvuutta EU:n suhteissa kolmansiin maihin säännöllisen yhteistyön ja vuoropuhelun avulla;

Palvelukauppa ja sähköinen kaupankäynti

72.  suhtautuu myönteisesti meneillään oleviin useammankeskisiin neuvotteluihin palvelukaupan keskeisistä aloista, erityisesti palvelujen kotimaisesta sääntelystä ja investointien helpottamisesta; toteaa, että kaupallinen läsnäolo kolmannessa maassa on pääasiallinen tarjontamuoto palvelujen kaupassa ja sähköisessä kaupankäynnissä;

73.  korostaa, että EU on maailman ylivoimaisesti suurin palvelujen viejä ja että palvelujen osuus on noin 70 prosenttia sen BKT:stä; painottaa erityisesti, että palvelukauppa oli suhteellisen kestokykyistä covid-19-kriisin aikana, ja painottaa sen asemaa Euroopan taloudellisessa elpymisessä;

74.  painottaa, että kansainvälisiä elpymispyrkimyksiä on helpotettava avoimella ja reilulla kaupalla, myös verkkokaupalla, mikä edellyttää sähköisten toimitusten tullien keskeyttämistä; tukee sähköisestä kaupasta annettua WTO:n yhteistä julistusta, jossa kannatetaan tämän alan maailmanlaajuisia sääntöjä; kehottaa avoimuuteen, jotta saadaan aikaan tarkoituksenmukainen lopputulos ja jotta voidaan helpottaa tiedonkulkua rajojen yli ja puuttua sähköisen kaupan perusteettomiin esteisiin noudattaen täysin yksityisyyttä ja tietosuojaa koskevaa unionin lainsäädäntöä, yleinen tietosuoja-asetus mukaan lukien, ja jotta voidaan hyödyntää neuvotteluohjeiden tarjoamaa joustavuutta; on tyytyväinen siihen, että neuvotteluihin osallistuu hyvin suuri määrä WTO:n jäseniä, ja kehottaa pitämään neuvottelut mahdollisimman avoimina ja osallistavina;

Pk-yritykset

75.  panee merkille, että pk-yritysten osuus EU:n tavaraviennin arvosta on noin 30 prosenttia ja kaikista EU:n tavaroita vievistä yrityksistä yli 80 prosenttia mutta vain viisi prosenttia pk-yrityksistä toimii aktiivisesti kansainvälisesti, mikä tarkoittaa, että valtaosa niistä on riippuvaisia sisämarkkinoiden elinvoimaisuudesta; kannattaa ajatusta, että kaikkiin ehdotettuihin vapaakauppasopimuksiin olisi sisällytettävä erityinen pk-yrityksiä koskeva luku, kuten EU:n ja Japanin sekä uudistetussa EU:n ja Meksikon välisessä sopimuksessa on tehty, ja että pk-yritykset olisi otettava mukaan nykyisten vapaakauppasopimusten tarkistamiseen; toteaa, että kaupan esteet ja byrokratia ovat erityisen raskaita pk-yrityksille; kehottaa komissiota tukemaan edelleen mikroyrityksiä ja pk-yrityksiä ja keskittymään erityisesti naisten johtamiin mikroyrityksiin ja pk-yrityksiin ja toteuttamaan toimia niiden hyväksi; pyytää, että perustaessaan vientikysymysten neuvontapisteitä unioni ja jäsenvaltiot kiinnittävät erityistä huomiota naisten johtamien mikroyritysten ja pk-yritysten erityistilanteeseen, jotta voidaan hyödyntää vapaakauppasopimusten tarjoamat mahdollisuudet ja parantaa palveluja, tekniikkaa ja infrastruktuuria (kuten internetin saatavuutta), sillä ne ovat erityisen tärkeitä naisten taloudellisten mahdollisuuksien lisäämisen ja naisten johtamien mikroyritysten ja pk-yritysten kannalta;

76.  pyytää komissiota tekemään yhteistyössä jäsenvaltioiden, yritysten ja sidosryhmien kanssa alkuperäsääntöjen käytöstä ja ymmärtämisestä helpompaa pk-yrityksille; muistuttaa komissiota sen tavoitteesta ottaa vuoden 2020 alussa käyttöön pk-yrityksille tarkoitettu alkuperäsääntöjä koskeva itsearviointiväline Access2Market -foorumilla, jolla autetaan yrityksiä arvioimaan, voiko jokin tuote hyötyä tiettyyn EU:n kauppasopimukseen perustuvista etuuksista, jotta voidaan helpottaa pk-yritysten EU:n vapaakauppasopimusten mukaisten etuuksien käyttöä ja jotta pk-yritykset voivat viime kädessä hyötyä kauppasopimuksista täysimääräisesti ja päästä ulkomaisille markkinoille tarjoamalla käyttäjäystävällistä, ajantasaista ja käytännön tietoa kauppapolitiikasta ja erityisesti vapaakauppasopimuksista; toistaa komissiolle esittämänsä kehotuksen tarkkailla kauppapolitiikkansa vaikutusta pk-yrityksiin, koska näillä on erittäin tärkeä rooli kansainvälisessä kaupassa, ja palauttaa mieliin, että hallinnolliset kustannukset ja byrokratia vaikuttavat pk-yrityksiin kohtuuttomasti niiden koon ja rajallisten resurssien vuoksi;

Sukupuoli ja kauppa

77.  korostaa, että vapaakauppasopimukset tarjoavat EU:lle tilaisuuden edistää sukupuolten tasa-arvoa ja lujittaa naisten taloudellista asemaa kolmansissa maissa, ja kehottaa komissiota torjumaan naisten hyväksikäyttöä; kehottaa komissiota ja neuvostoa ehdottamaan erityisen sukupuolten tasa-arvoa koskevan luvun neuvottelemista EU:n kauppa- ja investointisopimuksiin; kannattaa EU:n ja Kanadan yhteisen komitean antamia kauppaa ja sukupuolta koskevia suosituksia, koska ne muodostavat perustan, joka edistää sen ymmärtämistä, miten kauppasopimukset voi osaltaan edistää sukupuolten tasa-arvoa;

78.  toteaa, että kesäkuuhun 2017 mennessä toteutettuihin 26:een kestävyysvaikutusten arviointiin ei sisältynyt erityisiä kauppaa ja sukupuolta koskevia tilastoja eikä vuoden 2018 täytäntöönpanokertomuksessakaan esitetä mitään tietoja tästä; painottaa, että on alettava kerätä sukupuolen mukaan jaoteltuja tietoja, ja odottaa, että seuraavassa kertomuksessa esitetään kattavat tiedot vapaakauppasopimusten vaikutuksista komission antaman sitoumuksen mukaisesti; katsoo tämän osalta Kanadassa tasa-arvonäkökohdista käsin toteutetun arvioinnin parhaaksi käytännöksi, jota olisi syytä noudattaa;

79.  kehottaa komissiota varmistamaan, että sukupuolet ovat tasapuolisesti edustettuina kansallisissa neuvoa-antavissa ryhmissä, että perustetaan kauppaa ja sukupuolta käsittelevä komitea havaitsemaan puutteita ja että, kuten Kanadan ja Israelin vapaakauppasopimuksen tapauksessa, riitojenratkaisumekanismeja sovelletaan myös sukupuolikysymyksiin;

o
o   o

80.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden kansallisille parlamenteille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle.

(1) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0230.
(2) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0477.
(3) EUVL C 307, 30.8.2018, s. 109.
(4) EUVL C 101, 16.3.2018, s. 30.
(5) EUVL C 101, 16.3.2018, s. 19.
(6) EUVL C 407, 4.11.2016, s. 2.
(7) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0066.
(8) https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=CELEX:52020JC0003&from=fr
(9) EUVL L 771, 15.3.2020, s. 1.
(10) Euroopan parlamentin päätöslauselma 9. kesäkuuta 2015 ”EU:n naisten ja miesten tasa-arvostrategia vuoden 2015 jälkeen”.
(11) Euroopan parlamentin päätöslauselma 13. maaliskuuta 2018 sukupuolten tasa-arvosta EU:n kauppasopimuksissa.
(12) Euroopan parlamentin päätöslauselma 12. toukokuuta 2016 Kiinan markkinatalousasemasta (EUVL C 76, 28.2.2018, s. 43).
(13) https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/ip_20_161
(14) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0152.
(15) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0015.
(16) Ks. Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 15. toukokuuta 2020, uudesta monivuotisesta rahoituskehyksestä, omista varoista ja elvytyssuunnitelmasta – Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0124.
(17) https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=CELEX:52020DC0098&

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö