Hakemisto 
Hyväksytyt tekstit
Perjantai 23. lokakuuta 2020 - Bryssel
Sukupuolten tasa-arvo EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikassa
 Yhteinen maatalouspolitiikka - jäsenvaltioiden laatimien, maataloustukirahastosta ja maaseuturahastosta rahoitettavien strategiasuunnitelmien tuki ***I
 Yhteisen maatalouspolitiikan rahoitus, hallinnointi ja seuranta ***I
 Yhteinen maatalouspolitiikka – YMJ:tä koskevan asetuksen ja muiden asetusten muuttaminen ***I

Sukupuolten tasa-arvo EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikassa
PDF 178kWORD 59k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 23. lokakuuta 2020 sukupuolten tasa-arvosta EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikassa (2019/2167(INI))
P9_TA(2020)0286A9-0145/2020

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja erityisesti tavoitteet 5 ja 16,

–  ottaa huomioon kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan YK:n yleissopimuksen (CEDAW),

–  ottaa huomioon YK:n ja EU:n rauhanoperaatioiden ja kriisinhallinnan alan strategisen kumppanuuden prioriteetit vuosiksi 2019–2021, jotka neuvosto hyväksyi 18. syyskuuta 2018 ja joiden tärkeimpinä painopisteinä ovat naiset, rauha ja turvallisuus,

–  ottaa huomioon vuonna 1995 neljännessä naisten maailmankonferenssissa annetun Pekingin julistuksen ja toimintaohjelman sekä tarkistuskonferenssien tulokset,

–  ottaa huomioon 31. lokakuuta 2000 annetun naisia, rauhaa ja turvallisuutta koskevan YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 ja sen seurantapäätöslauselmat 1820 (19. kesäkuuta 2008), 1888 (30. syyskuuta 2009), 1889 (5. lokakuuta 2009), 1960 (16. joulukuuta 2010), 2106 (24. kesäkuuta 2013), 2122 (18. lokakuuta 2013), 2242 (13. lokakuuta 2015), 2467 (23. huhtikuuta 2019) ja 2493 (29. lokakuuta 2019),

–  ottaa huomioon ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen (UNFCCC) 21. osapuolikonferenssissa (COP 21) Pariisissa 12. joulukuuta 2015 hyväksytyn Pariisin sopimuksen,

–   ottaa huomioon Buenos Airesissa joulukuussa 2017 pidetyn WTO:n ministerikokouksen yhteisen julkilausuman kaupasta ja naisten taloudellisesta voimaannuttamisesta,

–   ottaa huomioon ihmiskaupan ehkäisemisestä ja torjumisesta sekä ihmiskaupan uhrien suojelemisesta ja neuvoston puitepäätöksen 2002/629/YOS korvaamisesta 5. huhtikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/36/EU(1) ja lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja seksuaalisen riiston sekä lapsipornografian torjumisesta ja neuvoston puitepäätöksen 2004/68/YOS korvaamisesta 13. joulukuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/93/EU(2),

–  ottaa huomioon kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen ja sen lisäpöytäkirjat, etenkin lisäpöytäkirjan ihmiskaupan, erityisesti naisten ja lasten kaupan ehkäisemisestä, torjumisesta ja rankaisemisesta,

–  ottaa huomioon EU:n ja YK:n Spotlight Initiative -aloitteen,

–  ottaa huomioon neuvoston 10. joulukuuta 2018 esittämät päätelmät ”Naiset, rauha ja turvallisuus”,

–  ottaa huomioon naisia, rauhaa ja turvallisuutta koskevan EU:n strategisen toimintamallin ja sen toimintasuunnitelman vuosille 2019–2024,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin neuvoston kokouksessaan 24. kesäkuuta 2013 hyväksymät suuntaviivat homo- ja biseksuaalisten sekä trans- ja intersukupuolisten henkilöiden (hlbti) kaikkien ihmisoikeuksien edistämiseksi ja suojelemiseksi,

–  ottaa huomioon komission joulukuussa 2015 julkaiseman ”List of Actions to advance LGBTI Equality” -luettelon toimista, joilla edistetään hlbti-henkilöiden yhdenvertaisuutta,

–  ottaa huomioon EU:n toimintasuunnitelman sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi 2016–2020 (GAP II), jonka neuvosto hyväksyi 26. lokakuuta 2015, ja sen täytäntöönpanoa koskevan vuotuisen kertomuksen,

–  ottaa huomioon 31. toukokuuta 2018 antamansa päätöslauselman yhteisen valmisteluasiakirjan (SWD(2015)0182) täytäntöönpanosta – Sukupuolten tasa-arvo ja naisten vaikutusvallan vahvistaminen: Tyttöjen ja naisten elämän muuttaminen EU:n ulkosuhteiden avulla (2016–2020)(3) ja 25. marraskuuta 2010 antamansa päätöslauselman YK:n turvallisuusneuvoston naisia, rauhaa ja turvallisuutta käsittelevän päätöslauselman 1325 (2000) kymmenvuotispäivästä(4),

–  ottaa huomioon 19. toukokuuta 2017 hyväksytyn kehityspolitiikkaa koskevan eurooppalaisen konsensuksen,

–  ottaa huomioon 5. maaliskuuta 2020 hyväksytyn Euroopan sukupuolistrategian (COM(2020)0152),

–  ottaa huomioon Euroopan ulkosuhdehallinnon (EUH) siviilioperaatioiden komentajan 8. lokakuuta 2018 antamat operaation johtamista ja henkilöstöä koskevat operatiiviset suuntaviivat sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisesta,

–  ottaa huomioon neuvoston 22. maaliskuuta 2012 hyväksymän asiakirjan naisia, rauhaa ja turvallisuutta koskevien YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmien täytäntöönpanosta YTPP-operaatioiden yhteydessä,

–  ottaa huomioon 22. tammikuuta 2018 hyväksytyt YTPP-operaatioiden päivitetyt yleiset käyttäytymissäännöt,

–  ottaa huomioon marraskuussa 2017 julkaistun Euroopan ulkosuhdehallinnon sukupuolten tasa-arvoa ja yhtäläisiä mahdollisuuksia koskevan strategian 2018–2023,

–  ottaa huomioon Euroopan ulkosuhdehallinnon 10. marraskuuta 2016 antaman raportin ihmisoikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon sisällyttämistä Euroopan unionin yhteiseen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan koskevasta perustutkimuksesta,

–  ottaa huomioon kesäkuussa 2016 julkaistun Euroopan ulkosuhdehallinnon ulko- ja turvallisuuspoliittisen globaalistrategian,

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 2 artiklan, 3 artiklan 5 kohdan ja 21 artiklan 1 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 8 artiklan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 54 artiklan,

–  ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan lausunnon,

–  ottaa huomioon naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan mietinnön (A9-0145/2020),

A.  ottaa huomioon, että naisten ja miesten välisen tasa-arvon periaate on yksi EU:n perusarvoista, joka on kirjattu perussopimuksiin ja Euroopan unionin perusoikeuskirjaan, katsoo, että sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen olisi siksi pantava täytäntöön ja sisällytettävä horisontaalisena periaatteena kaikkiin EU:n toimiin ja politiikkoihin; katsoo, että EU:n olisi edistettävä sellaisen maailman luomista, jossa kaikki ihmiset sukupuolesta, rodusta, ihonväristä, etnisestä tai yhteiskunnallisesta alkuperästä, geneettisistä ominaisuuksista, kielestä, uskonnosta tai vakaumuksesta, poliittisista tai muista mielipiteistä, kansalliseen vähemmistöön kuulumisesta, varallisuudesta, syntyperästä, vammaisuudesta, iästä, seksuaalisesta suuntautumisesta tai sukupuoli-identiteetistä riippumatta voivat elää rauhanomaisesti ja nauttia yhtäläisistä oikeuksista ja yhtäläisistä mahdollisuuksista hyödyntää potentiaaliaan;

B.  ottaa huomioon, että viides kestävän kehityksen tavoite (SDG 5) on sukupuolten tasa-arvon saavuttaminen sekä kaikkien naisten ja tyttöjen voimaannuttaminen maailmanlaajuisesti; ottaa huomioon, että kaikenlaisten kehitysstrategioiden vaikuttavuus edellyttää, että naiset ja tytöt ovat keskeisessä roolissa, ja katsoo, että SGD 5 on valtavirtaistettava horisontaalisesti eri politiikanaloilla, joilla EU on toimivaltainen;

C.  ottaa huomioon, että useat maat, kuten Ruotsi, Tanska, Sveitsi ja Norja, ovat ottaneet käyttöön kehyksiä, joilla edistetään sukupuolten tasa-arvoon vahvasti keskittyvää ulkopolitiikkaa, ja ottaa huomioon, että muun muassa Ranska, Espanja, Luxemburg, Irlanti, Kypros ja Saksa ovat ilmoittaneet aikovansa asettaa sukupuolten tasa-arvon etusijalle ulkopolitiikassaan; katsoo, että tällaisella politiikalla olisi edistettävä ulkopolitiikan sukupuolijärjestelmää muuttavaa visiota, jossa asetetaan etusijalle sukupuolten tasa-arvo, suojellaan ja edistetään naisten ja muiden perinteisesti marginalisoituneiden ryhmien ihmisoikeuksia, taataan naisten oikeudenmukainen pääsy sosiaalisiin, taloudellisiin ja poliittisiin resursseihin ja heidän osallistumisensa kaikilla tasoilla, osoitetaan riittävät resurssit tämän vision toteuttamiseksi ja otetaan huomioon naispuolisten ihmisoikeuksien puolustajien ja kansalaisyhteiskunnan ääni; katsoo, että kaikessa tulevassa EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikassa olisi pyrittävä saavuttamaan nämä tavoitteet;

D.  ottaa huomioon, että erityisesti naiset ja tytöt kärsivät ruumiillisesta, henkisestä ja seksuaalisesta väkivallasta, köyhyydestä, aseellisista konflikteista ja ilmasto- ja terveyshätätilojen vaikutuksista ja että heidän voimaannuttamisensa on ratkaisevan tärkeää näihin ongelmiin puuttumiseksi; ottaa huomioon, että naisten ja hlbtiq-henkilöiden oikeuksia on vastustettu; katsoo, että kaikessa turvallisuuden ymmärtämisessä on keskityttävä selkeästi ihmisoikeuksiin, jotta voidaan edistää rauhaan johtavia toimia; ottaa huomioon, että hlbti-henkilöitä koskevat neuvoston suuntaviivat ovat tehokas väline, jolla edistetään hlbti-henkilöiden ihmisoikeuksien täysimääräistä toteutumista, sekä hyvä perusta tulevalle hlbti-henkilöiden tasa-arvoa koskevalle kunnianhimoiselle strategialle;

E.  toteaa, että sellainen ulko- ja turvallisuuspolitiikka, joka ei edusta naisten, tyttöjen ja hlbtiq-henkilöiden oikeuksia ja jossa ei puututa nykytilanteen epäoikeudenmukaisuuteen, vahvistaa epätasapainoa entisestään; katsoo, että kaikkien, jotka haluavat tehdä lopun tilanteen epäoikeudenmukaisuudesta, on tunnustettava sukupuolten välinen valtasuhteiden epätasapaino;

F.  ottaa huomioon, että naiset ja tytöt pyritään yleensä esittämään uhreina, minkä vuoksi he menettävät kykynsä ja valmiutensa toimia positiivisen muutoksen aikaansaajina; ottaa huomioon, että yhä suurempi määrä todisteita osoittaa, että naisten ja tyttöjen merkityksellinen osallistuminen konfliktien ehkäisyyn ja ratkaisemiseen, rauhanrakentamiseen ja konfliktien jälkeiseen jälleenrakentamiseen lisää rauhan kestävyyttä, laatua ja pysyvyyttä sekä paikallisyhteisöjen selviytymiskykyä ja auttaa ehkäisemään kaikenlaista sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa; ottaa huomioon, että vaikka naiset ovat ratkaisevassa asemassa kestävän rauhan saavuttamisessa, naisia oli rauhanneuvottelijoista vain 13 prosenttia, allekirjoittajista vain neljä prosenttia ja sovittelijoista vain kolme prosenttia merkittävissä rauhanprosesseissa vuosina 1992–2018;

G.  ottaa huomioon, että naiset ja tytöt voivat kokea moninaisia syrjinnän muotoja; toteaa, että sukupuoleen perustuva väkivalta, mukaan lukien varhais- ja pakkoavioliitot ja naisten sukuelinten silpominen, terveydenhuollon, koulutuksen, puhtaan veden, jätevesihuollon ja ravitsemuksen riittämätön saatavuus, seksuaali- ja lisääntymisterveyteen ja -oikeuksiin liittyvien palvelujen rajoitettu saatavuus sekä eriarvoinen osallistuminen poliittiseen päätöksentekoon sekä julkisiin ja yksityisiin instituutioihin edistävät syrjintää ja syrjäytymistä; ottaa huomioon, että on erityisen tärkeää suojella tyttöjä väkivallalta ja syrjinnältä erityisesti koulutuksen, tiedon ja terveyspalvelujen osalta, seksuaali- ja lisääntymisterveys ja -oikeudet mukaan lukien, jotta he voivat kaikilta osin hyödyntää ihmisoikeuksiaan; katsoo, että pakolais- ja maahanmuuttajatytöt ovat erityisen haavoittuvassa asemassa;

H.  ottaa huomioon, että nykyajan tytöt joutuvat kohtaamaan tulevien konfliktien ja hätätilojen seuraukset ja kasvavat konfliktien pitkittyessä vahingollisissa oloissa, joilla on pitkäaikaisia vaikutuksia; ottaa huomioon, että tytöillä on erityisiä tarpeita ja he joutuvat vastaamaan erityisiin haasteisiin, jotka eroavat aikuisten naisten tarpeista ja haasteista ja joita ei useinkaan oteta huomioon ”lasten” tai ”naisten” laajemmassa luokittelussa;

I.  ottaa huomioon, että vuonna 2020 vietetään naisten oikeuksia ja sukupuolten tasa-arvoa koskevien kehysten tärkeitä vuosipäiviä, mukaan lukien vuonna 1995 annettu Pekingin julistus ja toimintaohjelma sekä vuonna 2000 annettu Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselma 1325 naisista, rauhasta ja turvallisuudesta;

J.  katsoo, että naisia, rauhaa ja turvallisuutta koskeva EU:n strateginen lähestymistapa on merkittävä edistysaskel EU:n sitoutumisessa naisia, rauhaa ja turvallisuutta koskevaan toimintaohjelmaan; ottaa huomioon, että siinä painotetaan konkreettisten sitoumusten ja toimenpiteiden tarvetta samoin kuin tarvetta ottaa mukaan, suojella ja tukea naisia ja tyttöjä, jotta saavutetaan kestävä rauha ja turvallisuus; ottaa huomioon, että naisia, rauhaa ja turvallisuutta koskeva EU:n toimintaohjelma hyväksyttiin vuonna 2019, jotta pannaan täytäntöön strateginen lähestymistapa, mutta tämän toimintapolitiikkaa koskevan sitoumuksen muuttamisessa konkreettisiksi toimiksi on edelleen ongelmia; katsoo, että on äärimmäisen tärkeää, että EU:n henkilöstön jäsenet tehostavat toimiaan naisia, rauhaa ja turvallisuutta koskevan toimintaohjelman sisällyttämiseksi työhönsä ja että tavoitteena on paitsi operaatioiden tehokkuuden parantaminen myös naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon varmistaminen;

K.  ottaa huomioon, että toinen sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskeva toimintasuunnitelma (GAP II) laadittiin parlamentin suositusten pohjalta ja että siinä keskitytään muuttamaan EU:n institutionaalista kulttuuria päätoimipaikkojen ja edustustojen tasolla, jotta saadaan aikaan järjestelmätason muutos EU:n suhtautumisessa sukupuolten tasa-arvon periaatteeseen, sekä muuttamaan naisten ja tyttöjen elämää neljällä keskeisellä toiminta-alueella; ottaa huomioon, että sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistaminen ja edistäminen EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikassa riippuu merkittävässä määrin GAP II -toimintasuunnitelman menestyksellisestä täytäntöönpanosta ja arvioinnista, jotta voidaan antaa suosituksia toimiksi, joilla parannetaan tulevaa GAP-kehystä (uusi sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskeva kolmas EU:n toimintasuunnitelma (GAP III) vuonna 2020);

L.  ottaa huomioon, että alkuperäinen GAP I -toimintasuunnitelma tuotti jonkin verran edistystä, mutta siinä oli myös useita puutteita: kapea soveltamisala, sukupuolitietoisen budjetoinnin puuttuminen, sukupuolten tasa-arvoa koskevien toimintalinjojen heikko ymmärtäminen EU:n edustustoissa, EU:n johdon sitoutumisen puuttuminen sekä institutionaalisen rakenteen ja henkilöstöä motivoivien ja riittävästi tukevien kannustimien puuttuminen; ottaa huomioon, että GAP II -toimintasuunnitelma oli merkittävä edistysaskel sukupuolten tasa-arvon edistämisessä EU:n ulkosuhteissa, ja toteaa, että siinä on useita myönteisiä suuntauksia, mutta se edellyttää, että EU ja sen jäsenvaltiot ovat täysin tietoisia ja tinkimättömästi sitoutuneet suojaamaan sitä heikkenemiseltä ja nopeuttamaan sen edistymistä; ottaa huomioon, että GAP II ‑toimintasuunnitelmassa on edelleen useita puutteita, jotka liittyvät keskeisten painopisteiden ja sukupuoleen liittyvien kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoon, kaikkien tavoitteiden ja laadullisten tietojen täsmälliseen raportointiin sekä sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamiseen poliittiseen keskusteluun; katsoo, että sen soveltamisalaa on edelleen laajennettava ja on pantava asianmukaisesti täytäntöön sukupuolinäkökulman huomioon ottava budjetointi ja yhdenmukaistettava aikataulut ohjelmasuunnittelun ja talousarviosyklien välillä; katsoo, että EU:n johtajien entistä vahvempi sitoutuminen sekä institutionaalisen rakenteen ja kannustimien luominen henkilöstön motivoimiseksi ja asianmukaiseksi tukemiseksi ja kouluttamiseksi ovat ratkaisevan tärkeitä, jotta voidaan saavuttaa konkreettisia tuloksia sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi maailmanlaajuisesti;

M.  ottaa huomioon, että GAP II -toimintasuunnitelmassa on asetettu tavoitteeksi sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistaminen 85 prosentissa kaikista uusista EU:n aloitteista vuoteen 2020 mennessä; ottaa huomioon, että edistyksestä huolimatta vuonna 2018 vain 55–68 prosenttia uusista ohjelmista sisälsi sukupuolten tasa-arvon;

N.  ottaa huomioon, että EU:n edustustot toimivat eturintamassa pannessaan täytäntöön GAP II -toimintasuunnitelmaa kumppanimaissa ja että edustustojen johtohenkilöiden ja henkilöstön johtajuudella ja tietämyksellä on merkittävä asema GAP II ‑toimintasuunnitelman onnistuneen täytäntöönpanon varmistamisessa; ottaa huomioon suosituksen, jonka mukaan on lisättävä johtavissa asemissa EU:n edustustoissa työskentelevien naisten määrää;

O.  ottaa huomioon, että naiset ovat edelleen suurelta osin aliedustettuina ja aliarvostettuja politiikassa ja päätöksentekoprosesseissa, myös ulkopolitiikan ja kansainvälisen turvallisuuden alalla EU:ssa ja maailmanlaajuisesti; ottaa huomioon, että EU:ssa kuusi naista toimii puolustusministerinä ja 27 ulkoministeristä vain kolme on naisia; katsoo, että sukupuolijakaumaltaan tasapainoiset nimitykset tuovat suurta lisäarvoa päätöksentekoprosesseihin;

P.  ottaa huomioon, että sukupuolten tasa-arvostrategiassa 2020–2024 on asetettu tavoite, jonka mukaan on saavutettava 50 prosentin sukupuolipariteetti kaikilla komission hallinnon tasoilla vuoden 2024 loppuun mennessä;

Q.  ottaa huomioon, että EUH:ssa miesten hallussa on 75 prosenttia keskijohdon viroista ja 87 prosenttia ylemmän johdon viroista; ottaa huomioon, että komission varapuheenjohtaja / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja sitoutui saavuttamaan tavoitteen, jonka mukaan 40 prosenttia johtotehtävistä olisi oltava naisilla hänen toimikautensa loppuun mennessä; ottaa huomioon, että hänen viimeisimmät nimityksensä johtivat rakenteeseen, jossa oli ainoastaan miespuolisia apulaispääsihteereitä;

R.  ottaa huomioon, että naiset esitetään EU:n toimintapolitiikoissa yleensä seksuaalisen ja sukupuoleen perustuvan väkivallan uhreina ja heidän suojelemisekseen toteutetaan toimia pääasiassa vasta seksuaalisen ja sukupuoleen perustuvan väkivallan tekojen jälkeen; katsoo, että alaan liittyvää EU:n toimintapolitiikkaa voitaisiin kohentaa vahvistamalla toimintapolitiikan ja toiminnan kohdistamista ihmisoikeusrikkomuksien ehkäisyyn ja puuttumalla valtasuhteen epätasapainoon sukupuolten välisissä suhteissa;

S.  ottaa huomioon, että seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien toteuttamisessa on edistytty kaikkialla maailmassa, mutta seksuaali- ja lisääntymisterveyteen ja -oikeuksiin liittyvien palvelujen tarjonnassa ja saannissa on edelleen vakavia puutteita; ottaa huomioon, että kaikkialla maailmassa on havaittavissa naisten ja hlbtiq-henkilöiden oikeuksien huolestuttava heikentäminen, joka ilmenee seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien rajoittamisena ja seksuaalikasvatuksen ja sukupuolentutkimuksen kieltämisenä; ottaa huomioon, että vuonna 2018 seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia koskevat EU:n toimet vähenivät ja että komission yksiköiden sukupuolten tasa-arvoa koskevia maailmanlaajuisia toimia toteutettiin vähiten seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja niitä koskevien oikeuksien alalla; katsoo, että on tärkeää vahvistaa uudelleen EU:n sitoutumista edistämään, suojelemaan ja panemaan täytäntöön jokaisen yksilön oikeutta hallita täysin omaan seksuaali- ja lisääntymisterveyteensä ja niitä koskeviin oikeuksiin liittyviä asioita ja päättää niistä vapaasti ilman syrjintää tai väkivaltaa;

T.  katsoo, että sukupuolinäkökohtien neuvonantajien ja yhteyspisteiden työ on tärkeää, jotta sukupuolten tasa-arvoa ja naisia, rauhaa ja turvallisuutta koskevat EU:n politiikat voidaan muuntaa analyyseiksi, suunnitteluksi, täytäntöönpanoksi ja arvioinneiksi sekä sisällyttää sukupuolinäkökulma päivittäisiin tehtäviin ja toimiin; ottaa huomioon, että tasa-arvoneuvonantajat ja yhteyspisteet toimivat tärkeässä tehtävässä integroitaessa sukupuoleen liittyviä toimintapolitiikkoja horisontaalisesti; katsoo, että sukupuolten tasa-arvon priorisoinnin lisääminen EU:n edustustoissa, sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamiseen varattava riittävä aika ja projektipäälliköt, jotka ovat sitoutuneet ottamaan sukupuolten tasa-arvon riittävästi huomioon työssään, ovat tarpeen, jotta voidaan varmistaa, että yhteyspisteet voivat kehittää toimintaansa asianmukaisesti; katsoo, että on toteutettava lisätoimia sen varmistamiseksi, että yhteyspisteissä työskentelevien henkilöiden työnkuvauksissa on esitetty tehtävät, joissa he ovat vastuussa sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisesta ja sukupuolten tasa-arvon edistämisestä;

U.  ottaa huomioon, että vain kolmannes kaikista EU:n edustustoista käsittelee hlbtiq-henkilöiden oikeuksia; ottaa huomioon, että hlbtiq-henkilöitä koskevia EU:n suuntaviivoja ei sovelleta yhdenmukaisesti ja että niiden täytäntöönpano riippuu suuresti edustustojen johdon tietämyksestä ja kiinnostuksesta sen sijaan, että noudatettaisiin rakenteellista lähestymistapaa;

V.  katsoo, että naisten kansalaisyhteiskuntaryhmät ja naispuoliset aktivistit ovat keskeisessä roolissa edistettäessä rauhaa ja turvallisuutta koskevaa toimintaohjelmaa ja että heidän osallistumisensa on olennaisen tärkeää, kun pyritään valtavirtaistamaan sukupuolten tasa-arvoa koskevia kysymyksiä; ottaa huomioon, että kansalaisyhteiskunnan elintila supistuu eri aloilla, kuten naisjärjestöjen ja naispuolisten ihmisoikeuksien puolustajien, seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien sekä hlbtiq-henkilöiden oikeuksien kohdalla; ottaa huomioon, että naispuolisten ihmisoikeuksien puolustajien toimintaa vaikeuttavat usein erilaiset lisäriskit ja -esteet, jotka ovat moniperusteisia ja syvään juurtuneiden sukupuolikäsitysten muovaamia; katsoo, että on varmistettava jatkuva yhteydenpito naisjärjestöjen ja ihmisoikeuksien puolustajien kanssa GAP III -toimintasuunnitelman koko suunnittelu-, täytäntöönpano-, seuranta- ja arviointikierron ajan; katsoo, että tarvitaan kunnianhimoisempia sisäisiä ja ulkoisia toimia, jotta voidaan aktiivisesti puuttua kaikenlaiseen vastustukseen ja jatkaa etenemistä kohti sukupuolten tasa-arvoon perustuvia yhteiskuntia;

W.  katsoo, että vähäinen rahoitus ja henkilöstövaje ovat perustavanlaatuisia esteitä sukupuolten tasa-arvoa koskevien EU:n tavoitteiden toteuttamiselle; toteaa, että sukupuolten tasa-arvoa koskeva politiikka ei myöskään ole johdonmukaista ja että ei ole vielä olemassa yhtenäistä järjestelmää, joka helpottaisi sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen yhdenmukaista ymmärtämistä ja täytäntöönpanoa EU:n toimielimissä;

X.  ottaa huomioon, että sukupuolinäkökulman sisällyttäminen EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan edellyttää myös, että erityiset sukupuoliulottuvuudet ja maailmanlaajuisten ilmiöiden, kuten ilmastonmuutoksen, muuttoliikkeen, kaupan ja turvallisuuden, vaikutukset otetaan huomioon ja niitä torjutaan, ja että syrjinnän ja syrjäytymisen moninaisia ja toisiinsa liittyviä muotoja kohtaavien naisten ja ryhmien kokemukset ja tarpeet sijoitetaan poliittisen päätöksenteon keskiöön;

1.  kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita jatkamaan naisten ja tyttöjen oikeuksien parantamista ja edistämään sukupuolten tasa-arvoa ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla; korostaa, että tällaisen politiikan on perustuttava johdonmukaiseen sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamiseen, sukupuolinäkökohtien analysointiin sukupuolen ja iän mukaan eriteltyjen tietojen ja sukupuolinäkökohdat huomioon ottavien indikaattoreiden avulla sekä järjestelmälliseen sukupuolivaikutusten arviointiin, jotta voidaan tunnistaa, muotoilla ja seurata toimia kaikilla aloilla sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi ja jotta naiset ja taustaltaan erilaiset ihmiset voivat osallistua päätöksentekoon mielekkäällä ja tasa-arvoisella tavalla; kannustaa EU:ta tarkastelemaan mahdollisuuksia jakaa, hallinnoida ja ajantasaistaa tasa-arvoanalyyseja järjestelmällisesti;

2.  kehottaa painokkaasti komissiota, varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa ja jäsenvaltioita vahvistamaan tukeaan sukupuolten tasa-arvolle ja sille, että kaikki naiset ja tytöt voivat kaikilta osin hyödyntää ihmisoikeuksiaan ja lisätä vaikutusvaltaansa kaikkialla maailmassa, sekä toimimaan keskeisessä ja entistä merkittävämmässä roolissa resurssien virtaviivaistamiseksi ja myöntämiseksi tätä tarkoitusta varten;

3.  suhtautuu myönteisesti GAP II -toimintasuunnitelman kolmeen aihekohtaiseen pilariin, jotka ovat 1) tyttöjen ja naisten fyysisen ja psyykkisen koskemattomuuden varmistaminen, 2) taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien sekä tyttöjen ja naisten voimaannuttamisen edistäminen ja 3) tyttöjen ja naisten äänen ja osallistumisen vahvistaminen; toteaa, että aihekohtaisissa painopisteissä ja EU:n eri toimijoiden keskuudessa saavutettu edistys on ollut epätasaista; kehottaa siksi komissiota, varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa ja kaikkia jäsenvaltioita toteuttamaan lisätoimia, jotta GAP-toimintasuunnitelma pannaan kaikilta osin täytäntöön ja jotta saavutetaan siinä vahvistetut toimintaa koskevat vaatimukset; pitää valitettavana, että vuonna 2018 tavoite, jossa GAP II -toimintasuunnitelman mukaisesti ilmoitettuja toimia oli vähiten, oli torjua naisiin ja tyttöihin kohdistuvaa ihmiskauppaa kaikissa hyväksikäytön muodoissa ja että tämä oli ainoa tavoite, jonka osalta raportoitujen toimien määrä väheni vuoteen 2017 verrattuna;

4.  suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen toteuttaa uudelleentarkastelu ja esittää uusi GAP-toimintasuunnitelma vuosille 2021–2025 (GAP III) vuonna 2020; korostaa, että GAP III -toimintasuunnitelman olisi perustuttava nykyisessä GAP II -toimintasuunnitelmassa noudatettuun lähestymistapaan ja laajennettava sitä ottaen huomioon nykyisestä täytäntöönpanosta saadut kokemukset; korostaa, että tämän asiakirjan on oltava muodoltaan virallinen tiedonanto, jotta voidaan varmistaa sen tehokas täytäntöönpano; muistuttaa, että yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan sovelletaan erityisiä sääntöjä ja menettelyjä ja että unionin ja jäsenvaltioiden kehitysyhteistyöpolitiikkojen olisi täydennettävä ja tuettava toisiaan noudattaen kaikilta osin EU:n perussopimusten periaatteita, kuten SEU-sopimuksen 2, 3 ja 5 artiklaa; suhtautuu myönteisesti komission jäsenvaltioille antamiin suosituksiin sukupuolten tasa-arvoa koskevasta lähestymistavasta ulkoisen toiminnan kautta, jotta jäsenvaltiot pyrkisivät GAP-toimintasuunnitelman mukaisiin poliittisiin tavoitteisiin niiden toimivaltaan kuuluvilla aloilla;

5.  pitää myönteisenä naisia, rauhaa ja turvallisuutta koskevaa EU:n toimintasuunnitelmaa ja kehottaa panemaan sen määrätietoisesti täytäntöön; pitää myönteisenä naisia, rauhaa ja turvallisuutta koskevan toimintasuunnitelman edistämisen sisällyttämistä EU:n ja Naton yhteistyötä koskevaan vuoden 2018 yhteiseen julkilausumaan; pitää myönteisenä päätöstä uusia ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskeva EU:n toimintasuunnitelma ja kehottaa sisällyttämään toimintasuunnitelmaan sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen ja kohdennettuja toimia sukupuolten tasa-arvon ja naisten oikeuksien, myös seksuaali- ja lisääntymisterveyttä koskevien oikeuksien, edistämiseksi; pitää lisäksi myönteisenä vuodelle 2021 suunniteltua ihmiskaupan hävittämiseen tähtäävää uutta EU:n strategiaa;

6.  kehottaa lisäämään politiikan johdonmukaisuutta ja koordinointia EU:n ulkoiseen toimintaan sisältyvien sukupuolten tasa-arvoa koskevien sitoumusten täytäntöönpanossa; korostaa, että EU:n strateginen lähestymistapa olisi yhdistettävä uuteen GAP III -toimintasuunnitelmaan ja synkronoitava sen kanssa, ja kehottaa sisällyttämään naisia, rauhaa ja turvallisuutta koskevan EU:n vuoden 2019 toimintasuunnitelman erillisenä lukuna GAP III -toimintasuunnitelmaan; korostaa naisia, rauhaa ja turvallisuutta koskevaan toimintaohjelmaan liittyvän nykyisen sääntelykehyksen merkitystä; painottaa, että kehystä olisi käytettävä kaikkien EU:n ja kansainvälisten toimien perustana ja että on torjuttava tinkimättä kaikkia pyrkimyksiä perääntyä alaa koskevista vakiintuneista sitoumuksista tai heikentää niitä;

7.  kehottaa kaikkia jäsenvaltioita noudattamaan feminististä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, jotta puututaan esteisiin, joiden vuoksi naiset eivät pääse korkeisiin johtotehtäviin ja keskeisiin tehtäviin, kuten toimimaan suurlähettiläinä ja välittäjinä kansainvälisissä rauhanneuvotteluissa, eivätkä edes perustason työtehtäviin eivätkä pysy näissä tehtävissä; muistuttaa, että olisi otettava huomioon tekijät, jotka saattavat estää naisten osallistumisen työmarkkinoille, kuten työ- ja yksityiselämän hyvää tasapainottamista koskevien suotuisien toimintapolitiikkojen puute, perheeseen liittyvän vastuun epätasainen jakautuminen ja odotuksen, jonka mukaan naiset ovat pääasiallisia huoltajia, minkä seurauksena heidän uraansa syntyy usein katkoksia tai he siirtyvät osa-aikatyöhön, ja ihmisten yleinen näkemys naisten johtajuudesta; painottaa lisäksi, että kun edistetään naisia, rauhaa ja turvallisuutta koskevan toimintasuunnitelman naisten johtajuuteen liittyviä tavoitteita, periaate, jonka mukaan samanarvoisesta työstä maksetaan sama palkka, on yksi EU:n perusperiaatteista ja se olisi valtavirtaistettava edistämällä naisten taloudellisia ja sosiaalisia oikeuksia sekä EU:ssa että sen ulkopuolella; muistuttaa, että jäsenvaltiot ovat velvollisia poistamaan sukupuoleen perustuvan syrjinnän samasta tai samanarvoisesta työstä maksettavaan korvaukseen vaikuttavissa tekijöissä ja ehdoissa;

Sukupuolten tasa-arvo EU:n ulkoisen toiminnan ohjaavana periaatteena

8.  kehottaa EUH:ta, komission asiaankuuluvia yksiköitä, Euroopan unionin rajojen ulkopuolella toimivia unionin virastoja ja jäsenvaltioita sisällyttämään sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen ja moniperusteisen näkökulman systemaattisesti EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan, laajentumiseen, kauppa- ja kehityspolitiikkaan, myös monenvälisillä foorumeilla ja kaikessa politiikan suunnittelussa, politiikkaa koskevissa ja strategisissa vuoropuheluissa, julkisissa lausumissa, ihmisoikeuksia koskevassa maailmanlaajuisessa raportoinnissa sekä seuranta-, arviointi- ja raportointiprosesseissa; painottaa, että sukupuolten tasa-arvon olisi oltava keskeinen arvo kaikessa EU:n ulkopolitiikassa;

9.  painottaa, että on syvennettävä EU:n toimintapolitiikkoihin ja käytäntöihin sekä nykyiseen ohjelmasuunnittelusykliin liittyvän valtadynamiikan analyysia sekä puututtava niiden sukupuolivaikutuksiin;

10.  muistuttaa, että on tärkeää sisällyttää monialainen näkökulma kaikkiin EU:n ulkoisiin toimiin ja että EU:n toimissa olisi otettava huomioon lähtökohdiltaan toisistaan eroavien naisten kokemukset, erityisesti sellaisten naisten, joihin kohdistuu ikään, sukupuoleen, rotuun, uskontoon, sosioekonomiseen ja oikeudelliseen asemaan, kykyihin, seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuoli-identiteettiin perustuvan syrjinnän ja syrjäytymisen päällekkäisiä muotoja; muistuttaa, että naiset eivät ole homogeeninen ryhmä eivätkä puhu yhdellä äänellä;

11.  korostaa tarvetta varmistaa jatkuva sitoutuminen korkeimmilla poliittisilla tasoilla GAP III -toimintasuunnitelman täytäntöönpanoon; pyytää, että GAP III -toimintasuunnitelmassa täsmennetään, että 85 prosenttia virallisesta kehitysavusta olisi kohdennettava ohjelmiin, joissa sukupuolten tasa-arvo on merkittävä tai ensisijainen tavoite, ja kehottaa kohdentamaan tämän laajemman sitoumuksen puitteissa huomattavan määrän virallista kehitysapua ohjelmiin, joissa sukupuolten tasa-arvo, seksuaali- ja lisääntymisterveys ja niitä koskevat oikeudet mukaan luettuina, on ensisijainen tavoite; kehottaa toteuttamaan lisää kohdennettuja toimia sukupuolten tasa‑arvon saavuttamiseksi; kehottaa lisäksi vahvistamaan uudessa GAP-toimintasuunnitelmassa GAP II -toimintasuunnitelmassa sovellettua näyttöön perustuvaa vankkaa lähestymistapaa käyttäen laadullisia analyysejä, joilla arvioidaan tällaisten ohjelmien todellista vaikutusta sukupuolten tasa-arvon edistämiseen; kehottaa parantamaan raportointia, joka koskee GAP III -toimintasuunnitelman puitteissa kumppanimaille suunnattua ja maksettua sukupuolten tasa-arvoon liittyvää EU:n rahoitusta;

12.  suosittaa, että GAP III -toimintasuunnitelmaan liitetään selkeät, mitattavissa olevat ja ajallisesti sidotut menestyksen indikaattorit, joilla seurataan lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin muutoksia, vastuun osoittamista eri toimijoille ja kullekin kumppanimaalle asetettuja selkeitä tavoitteita, jotka on kehitetty tiiviissä yhteistyössä kyseisen kumppanimaan kanssa ja paikallisten kansalaisyhteiskunnan järjestöjen, muiden asiaankuuluvien kansalaisyhteiskunnan toimijoiden sekä paikallisten pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritykset) osallistuessa aktiivisesti; kehottaa EUH:ta, komissiota ja EU:n jäsenvaltioita sitoutumaan uudelleen uuden GAP-toimintasuunnitelman välityksellä sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamiseen kaikilla aloilla; kehottaa EUH:ta, komission asiaankuuluvia yksiköitä ja EU:n jäsenvaltioita ehdottamaan uusia sukupuolten tasa-arvoa edistäviä kohdennettuja toimia;

13.  kehottaa varmistamaan, että GAP III -toimintasuunnitelmassa asetetaan naisten oikeuksien heikentäminen kyseenalaiseksi parantamalla naisten ja tyttöjen mahdollisuuksia saada koulutusta ja tietoa ja käyttää seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyviä oikeuksia, sekä varmistamaan, että heitä suojellaan pakottamiselta, väkivallalta, syrjinnältä ja hyväksikäytöltä; painottaa myös, että uudessa GAP-toimintasuunnitelmassa olisi nimenomaisesti katettava suojelu, osallistuminen ja naisten oikeuksien edistäminen kaikissa tilanteissa, mukaan lukien epävakaat valtiot ja konfliktitilanteet;

14.  katsoo, että koulutus on avainasemassa sukupuolten tasa-arvon toteuttamisessa sekä naisten ja tyttöjen vaikutusmahdollisuuksien lisäämisessä; kehottaa siksi EU:ta lisäämään tulevassa GAP III -toimintasuunnitelmassaan sitoutumistaan sukupuolten tasa-arvon edistämiseen ja sukupuolistereotypioiden torjumiseen koulutusjärjestelmissä ja koulutusjärjestelmien kautta; kehottaa tässä yhteydessä arvioimaan mahdollisuuksia luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan alalla;

15.  suhtautuu myönteisesti naisia, rauhaa ja turvallisuutta koskevaan EU:n strategiseen toimintamalliin sekä vuonna 2019 hyväksyttyyn naisia, rauhaa ja turvallisuutta koskevaan EU:n toimintasuunnitelmaan ja kehottaa panemaan ne määrätietoisesti täytäntöön; pitää kuitenkin valitettavana, että selkeistä tavoitteista ja indikaattoreista huolimatta tämän toimintapoliittisen sitoumuksen muuttaminen käytännön toimiksi on edelleen haaste, joka edellyttää jatkuvia toimia; korostaa kansallisten toimintasuunnitelmien merkitystä naisia, rauhaa ja turvallisuutta koskevan toimintaohjelman täytäntöönpanon kannalta; pitää myönteisenä, että lähes kaikki EU:n jäsenvaltiot hyväksyvät YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmaa 1325 koskevat kansalliset toimintasuunnitelmansa vuoden loppuun mennessä; pitää kuitenkin valitettavana, että vain yksi jäsenvaltio on osoittanut määrärahoja toimintasuunnitelman täytäntöönpanoon; kehottaa jäsenvaltioita osoittamaan tällaiset määrärahat ja kehittämään kansallisia parlamentaarisia valvontamekanismeja sekä ottamaan käyttöön kiintiöitä naisten osallistumiselle seuranta-, arviointi- ja valvontamekanismeihin; pitää valitettavana, että monet EU:n henkilöstön jäsenet eivät vielä ole sisällyttäneet naisia, rauhaa ja turvallisuutta koskevaa toimintaohjelmaa osaksi työtään ja että toimintaohjelmaa pidetään harkinnanvaraisesti sovellettavana keinona tehostaa operaatioita mutta ei itsessään keinona varmistaa naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon toteutuminen;

16.  kehottaa komissiota tehostamaan toimiaan jäsennellyn sukupuolitietoisen budjetoinnin toteuttamiseksi, jotta voidaan seurata tarkasti kaikkia asiaan liittyviä menoja, myös ulkoisten toimien alalla, ja järjestämään EU:n rahoittamien eri ohjelmien sukupuolivaikutusten ennakko- ja jälkiarviointeja ja raportoimaan niistä Euroopan parlamentille; korostaa, että tämän arvioinnin olisi perustuttava sukupuolen ja iän mukaan eriteltyihin tietoihin ja että sen tulokset olisi sisällytettävä ohjelmasuunnitteluun; korostaa tarvetta parantaa tasa-arvoselvitysten luotettavuutta yhdenmukaistamalla EU:n edustustojen keräämiä tietoja niin, että ne ovat vertailukelpoisia; kehottaa hyödyntämään sukupuolianalyysia, kun määritetään maakohtaisia strategisia tavoitteita, ohjelmia, hankkeita ja vuoropuhelua;

17.  kehottaa tukemaan 85 prosentin osuudella erityisrahoituksen myöntämistä ohjelmiin, joiden merkittävänä tai pääasiallisena tavoitteena on edistää sukupuolten tasa-arvoa ehdotetun naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välinettä (NDICI) koskevan asetuksen puitteissa ja vähentämään hallinnollisia rajoitteita, jotta paikalliset ja pienet kansalaisyhteiskunnan organisaatiot voivat saada rahoitusta; korostaa, että on tärkeää tehdä sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisesta ja kohdennetuista toimista selkeitä tavoitteita NDICI-asetuksessa ja varmistaa, että kumppanit voivat luottaa riittävään poliittiseen ja taloudelliseen tukeen sen täytäntöönpanossa; kehottaa soveltamaan sukupuoli-indikaattoreita kaikkiin EU:n talousarviosta rahoitusta saaviin EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan toimiin liittyvien hankkeiden valinta-, valvonta- ja arviointivaiheissa; korostaa tarvetta lisätä nykyisten ja tulevien EU:n varojen tehokasta käyttöä sukupuolinäkökohdat huomioon ottavalla budjetoinnilla erityisesti seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen, talousarviorajoitusten ja covid-19-kriisin seurausten kaltaisten haasteiden aikoina;

18.  kehottaa komissiota, EUH:ta ja EU:n edustustoja ottamaan huomioon tyttöjen ja nuorten naisten merkityksen muutoksentekijöinä ja tukemaan heidän turvallista, merkityksellistä ja osallistavaa osallistumistaan yhteiskunnalliseen ja julkiseen elämään muun muassa ottamalla huomioon nuorten johtamien järjestöjen palautteen ja tukemalla heitä valmiuksien kehittämisen avulla; painottaa tyttöjen, nuorten naisten ja naisten myönteistä roolia kestävän rauhan ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden saavuttamiseen, myös tyttöjen ja naisten johtamien paikallisten aloitteiden välityksellä konfliktinehkäisyn ja rauhanrakentamisen alalla; kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita varmistamaan, että koulutuksen tarjoamiselle hätätilanteissa myönnetään riittävästi varoja, jotta taataan kaikille tytöille mahdollisuus menestyä konflikteista ja luonnonkatastrofeista aiheutuvista olosuhteista huolimatta;

19.  toteaa, että humanitaariset kriisit lisäävät seksuaali- ja lisääntymisterveyteen ja niitä koskeviin oikeuksiin liittyviä haasteita, ja muistuttaa, että kriisialueilla erityisesti haavoittuvat ryhmät, kuten pakolaiset ja muuttajat, naiset ja tytöt, ovat erityisen alttiita seksuaaliselle väkivallalle, sukupuolitaudeille, seksuaaliselle hyväksikäytölle, raiskauksille sota-aseena ja ei-toivotuille raskauksille; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita asettamaan etusijalle sukupuolten tasa-arvon ja seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja niitä koskevat oikeudet humanitaarisissa avustustoimissaan sekä vastuuvelvollisuuden ja oikeussuojan saatavuuden sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyvien oikeuksien loukkauksiin ja sukupuoleen perustuvaan väkivaltaan liittyvät oikeussuojakeinot, myös humanitaaristen toimijoiden koulutuksen sekä nykyisen ja tulevan rahoituksen osalta; painottaa OECD:n kehitysapukomitean (DAC) antaman seksuaalisen riiston, hyväksikäytön ja ahdistelun lopettamista kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun alalla koskevan suosituksen ”Ending Sexual Exploitation, Abuse, and Harassment in Development Co-operation and Humanitarian Assistance” merkitystä; pitää tässä yhteydessä myönteisenä, että kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun alalla toimivat sidosryhmät keskittyvät torjumaan väärinkäytöksiä ja häirintää konflikteihin liittyvissä yhteyksissä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan naisjärjestöjen sekä naisten johtamien järjestöjen ja naisten ihmisoikeuksien puolustajien ottamista mukaan humanitaarisiin koordinointi- ja päätöksentekoelimiin;

20.  kehottaa tutkimaan unionin sisäisten ja ulkoisten ohjelmien välistä synergiaa, jotta varmistetaan yhdenmukaisen ja jatkuvan lähestymistavan soveltaminen toimintapolitiikkaan unionissa ja sen ulkopuolella, esimerkiksi naisten sukuelinten silpomisen osalta;

21.  kehottaa komissiota ottamaan käyttöön arvoihin perustuvan unionin kauppapolitiikan, jossa varmistetaan työntekijöiden perusoikeuksien ja ympäristöoikeuksien korkeatasoinen suojelu sekä perusvapauksien ja ihmisoikeuksien ja myös sukupuolten tasa-arvon kunnioittaminen; muistuttaa, että sukupuoleen liittyvät kysymykset on valtavirtaistettava unionin kauppa- ja investointisopimuksissa ja niiden tulee sisältää kauppaa ja kestävää kehitystä koskeva kunnianhimoinen ja toteuttamiskelpoinen luku; muistuttaa, että kauppasopimusneuvottelut voisivat olla tärkeä väline sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi ja naisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi kolmansissa maissa, ja kehottaa keräämään sukupuolen mukaan eriteltyjä tietoja kaupan vaikutuksista; kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita ottamaan ennakko- ja jälkiarvioinneissa huomioon EU:n kauppapolitiikan ja -sopimusten maakohtaiset ja alakohtaiset sukupuolivaikutukset; tähdentää, että kauppaneuvotteluissa olisi otettava huomioon sukupuolinäkökohdasta tehdyn analyysin tulokset – sekä positiiviset että negatiiviset vaikutukset koko prosessin ajan neuvottelusta täytäntöönpanoon – ja niihin olisi liitettävä toimia, joilla estetään mahdolliset negatiiviset vaikutukset tai kompensoidaan niitä; pitää myönteisenä, että komissio on sitoutunut varmistamaan ensimmäistä kertaa EU:n osalta, että Chilen ja EU:n uudistettuun assosiaatiosopimukseen sisällytetään erityinen sukupuolinäkökohtia koskeva luku, ja kehottaa edistämään ja tukemaan tällaisten lukujen sisällyttämistä kaikkiin muihin EU:n kauppa- ja investointisopimuksiin olemassa olevien kansainvälisten esimerkkien pohjalta ja niiden arvioinnin perusteella tuottaman lisäarvon perusteella;

22.  kehottaa jäsenvaltioita noudattamaan täysimääräisesti asevientiä koskevaa yhteistä kantaa ja kehottaa niitä erityisesti ottamaan huomioon riskin, että vietyjä tuotteita käytetään sukupuoleen perustuvaan tai naisiin tai lapsiin kohdistuvaan väkivaltaan tai että ne edistävät tällaista väkivaltaa; korostaa, että sukupuolinäkökohdat huomioon ottava lähestymistapa tarkoittaa ihmiskeskeistä lähestymistapaa turvallisuuskysymyksiin ja että sen puitteissa pyritään parantamaan naisten turvallisuutta, myös talouden, sosiaaliturvan ja terveyden osalta;

Sukupuolten tasa-arvoon ja monimuotoisuuteen keskittyminen EU:n institutionaalisessa kulttuurissa päätoimipaikoissa ja edustustoissa

23.  kehottaa jäsenvaltioita perustamaan sukupuolten tasa-arvoa käsittelevän virallisen työryhmän; kehottaa perustamaan neuvoston uuden kokoonpanon, jossa saatetaan yhteen tasa-arvoasioista vastaavat ministerit ja valtiosihteerit, sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen helpottamiseksi kaikessa EU:n toimintapolitiikassa, mukaan lukien ulko- ja turvallisuuspolitiikka;

24.  pitää myönteisenä EUH:n tasa-arvoasioiden pääneuvonantajan ja naisia, rauhaa ja turvallisuutta käsittelevän EU:n epävirallisen työryhmän tähänastista työtä, myös sen varmistamista, että asiaankuuluvat kansalaisyhteiskunnan järjestöt osallistuvat keskusteluihin; pitää kuitenkin valitettavana tasa-arvioasioiden pääneuvonantajan tehtävään osoitetun henkilöstön ja resurssien rajallisuutta ja kehottaa sen haltijaa raportoimaan suoraan varapuheenjohtajalle / korkealle edustajalle; korostaa, että tähän tehtävään osoitettuja resursseja on käytettävä entistä tehokkaammin; kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa jatkamaan toimiaan sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen alalla, nimittämään jokaiseen EUH:n osastoon kokopäivätoiminen tasa-arvoneuvoja, joka raportoi suoraan pääneuvonantajalle, sekä kannustamaan henkilöstöään tekemään tiivistä yhteistyötä Euroopan tasa-arvoinstituutin kanssa; painottaa, että EU:n toimielinten ja virastojen välinen tiedonjako on olennaisen tärkeä ja erittäin tehokas väline, jolla torjutaan liian suuria hallintokustannuksia ja tarpeetonta byrokratian lisäämistä;

25.  pitää myönteisenä Euroopan ulkosuhdehallinnon tasa-arvostrategiaa vuosiksi 2018–2023 ja kehottaa päivittämään sitä siten, että se sisältää konkreettisia, mitattavissa olevia ja sitovia poliittisia sitoumuksia naisten osallistumisesta johtotehtäviin; kehottaa saavuttamaan tavoitteen, jonka mukaan johtotehtävissä, myös edustustojen päälliköinä ja yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) tehtävissä ja operaatioissa, on oltava 50 prosenttia naisia; pitää myönteisenä komission tässä yhteydessä saavuttamaa edistystä, sillä 41 prosenttia johtajista kaikilla tasoilla on naisia; pitää valitettavana, että tätä tavoitetta ei olla läheskään saavutettu EUH:ssa, jossa vain kaksi kahdeksasta EU:n eritysedustajasta sekä 31,3 prosenttia keskijohdon ja 26 prosenttia ylemmän johdon viranhaltijoista on naisia; kehottaa nykyistä varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa ryhtymään tarvittaviin toimiin tilanteen korjaamiseksi ja kehottaa jäsenvaltioita ehdottamaan enemmän naisia ylempiin virkoihin;

26.  korostaa Euroopan unionin perusoikeuskirjan 21 artiklassa vahvistetun syrjintäkiellon periaatteen ja monimuotoisuuden merkitystä EU:n toimielimissä; korostaa, että EUH:n on mukautettava rekrytointi- ja palkkausprosessejaan, jotta voidaan kiinnittää enemmän huomiota monimuotoisuuteen ja osallisuuteen; painottaa, että muun muassa EU:n henkilöstövalintatoimistossa tarvitaan sukupuolitietoisia palvelukseenottomenettelyjä; kehottaa sisällyttämään sukupuolitietoisen johtajuuden keskijohdon ja ylemmän johdon toimenkuvauksiin;

27.  kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa varmistamaan, että ulkomailla toimivien EU:n edustustojen päälliköillä on virallinen velvollisuus pitää huolta siitä, että sukupuolten tasa-arvo on valtavirtaistettu osaksi kaikkea edustuston toimintaa, ja varmistamaan, että he raportoivat asiasta; kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa varmistamaan, että EU:n edustustoissa on erityisiä tasa-arvoasioiden yhteyspisteitä, jotta voidaan varmistaa sujuva työnkulku ja minimoida byrokratia; korostaa, että tasa-arvoasioiden yhteyspisteillä on oltava riittävästi resursseja ja aikaa tehtäviensä hoitamiseen ja että niiden vastuualueet on kuvattava yksityiskohtaisesti; korostaa, että yhteyspisteiden olisi raportoitava suoraan edustuston päällikölle/jaostopäällikölle, niillä olisi oltava mahdollisuus tutustua kaikkiin asiaankuuluviin asiakirjoihin ja saada kaikkea asiaankuuluvaa koulutusta, joita ne tarvitsevat tehtäviensä hoitamiseksi, ja niillä olisi oltava tarvittaessa hallinnointivastuu; pyytää ottamaan käyttöön kaikkia EU:n edustustoja koskevat tasa-arvo-ohjeet ja kehittämään tässä yhteydessä verkossa tehtävää raportointia, laatimaan selkeitä malleja ja julkaisemaan ohjekirjan edustustojen työn helpottamiseksi;

28.  korostaa, että sukupuolten tasa-arvon saavuttaminen ei ole mahdollista ilman sukupuolinäkökohdat huomioon ottavaa johtajuutta; kehottaa tässä yhteydessä järjestämään pakollista ja tarpeisiin sovitettua sukupuolten tasa-arvoa ja sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista koskevaa koulutusta kaikille EUH:n johdon jäsenille, EU:n edustustojen henkilöstölle sekä YTPP-operaatioiden päälliköille tai komentajille; korostaa, että EU:n edustustojen uusien päälliköiden toimeksiantokirjeissä ja työnkuvauksissa on viitattava erityisesti sukupuolten tasa-arvoon; painottaa, että heitä arvioitaessa on otettava huomioon erityiset kriteerit, jotka koskevat sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen takaamiseksi toteutettuja toimia; painottaa, että naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon edistämisen olisi oltava kaikkien EU:n erityisedustajien ja erityisesti ihmisoikeuksista vastaavan EU:n erityisedustajan horisontaalisena painopisteenä ja toimeksiannon kulmakivenä;

29.  korostaa, että naisten osallistuminen YTPP-operaatioihin tehostaa niitä ja lisää EU:n uskottavuutta miesten ja naisten yhtäläisten oikeuksien maailmanlaajuisena edistäjänä; pitää myönteisenä, että kaikki YTPP-siviilioperaatiot ovat nyt nimittäneet tasa-arvoasioiden neuvonantajan, ja kehottaa YTPP-sotilasoperaatioita toimimaan samoin; kannustaa EU:n jäsenvaltioita esittämään naisia ehdokkaiksi nykyisiin avoimiin toimiin; edellyttää, että kaikille EU:n lähettämille sotilas- ja siviilihenkilöstön jäsenille annetaan riittävästi koulutusta sukupuolten tasa-arvosta sekä naisia, rauhaa ja turvallisuutta koskevasta asiakokonaisuudesta ja erityisesti siitä, miten he voivat sisällyttää sukupuolinäkökulman tehtäviinsä; pitää valitettavana, että YTPP-operaatioissa ja erityisesti sotilasoperaatioissa työskentelevien naisten määrä on edelleen hyvin alhainen; kehottaa painokkaasti EUH:ta edistämään sellaisen konkreettisen tavoitteen ja poliittisen sitoutumisen tarvetta, jolla lisätään naisten määrää EU:n kriisinhallintatehtävissä ja -operaatioissa; kehottaa painokkaasti jäsenvaltioita tarkastelemaan keinoja vahvistaa rekrytointia ja työpaikan säilyttämistä koskevaa politiikkaa ja edistämään naisten osallistumista rauhanrakennus- ja rauhanturvaoperaatioihin;

30.  korostaa, että vain muutamat EU:n YTPP-operaatiot tarjoavat koulutusta seksuaalisesta ja sukupuoleen perustuvasta häirinnästä, ja kehottaa EUH:ta ja jäsenvaltioita tarjoamaan pakollista koulutusta tällaisen häirinnän torjumiseksi kaikissa operaatioissa ja varmistamaan, että uhreja ja väärinkäytösten paljastajia suojellaan tehokkaasti; kehottaa saattamaan YTPP-operaatioiden päivitetyt yleiset käyttäytymissäännöt ajan tasalle ja sisällyttämään niihin periaatteen nollatoleranssista sille, että EU:n johto ja hallinto eivät puutu seksuaaliseen ja sukupuoleen perustuvaan väkivaltaan;

31.  kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa ja jäsenvaltioita sisällyttämään YTPP:tä koskeviin neuvoston päätöksiin ja operaatioiden toimeksiantoihin viittaukset YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmaan 1325 ja sen pohjalta annettuihin päätöslauselmiin sekä varmistamaan, että YTPP-operaatioilla on vuotuinen toimintasuunnitelma siitä, miten tulevan GAP III -toimintasuunnitelman sekä naisia, rauhaa ja turvallisuutta koskevan EU:n toimintasuunnitelman tavoitteet pannaan täytäntöön; kehottaa sisällyttämään tasa-arvoanalyysin uusiin YTPP:n välineisiin, kuten Euroopan puolustusrahastoon ja ehdotettuun Euroopan rauhanrahastoon;

32.  on tyytyväinen kasvavaan tasa-arvoasioiden yhteyshenkilöiden verkostoon, joka tarjoaa hallinnollista tukea ja koulutusmahdollisuuksia; panee tässä yhteydessä merkille, että Länsi-Balkanilla ja Turkissa toimiville tasa-arvoasioiden yhteyspisteille järjestettiin alueellinen kokous, jonka tavoitteena oli vahvistaa sukupuolten tasa-arvoa ja sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista koskevaa työtä; suhtautuu myönteisesti parempaan yhteistyöhön Länsi-Balkanin kanssa G7-kumppanuusaloitteen puitteissa, jossa EU sopi kumppanuudesta Bosnia ja Hertsegovinan kanssa naisia, rauhaa ja turvallisuutta koskevan toimintaohjelman tehostamiseksi;

33.  korostaa, että on tärkeää edistää sukupuolten tasa-arvoa EU:n ulkopolitiikassa, mukaan lukien parlamentin suhteissa kolmansiin maihin; pitää tässä yhteydessä myönteisenä parlamentin valtuuskuntien päätöstä nimittää kuhunkin valtuuskuntaan sukupuolikysymyksiä käsittelevä edustaja; korostaa tarvetta edistää tasa-arvoa ja monimuotoisuutta kaikessa valtuuskuntien toiminnassa, myös virallisissa parlamentaarisissa kokouksissa kolmansien maiden kanssa;

Naisten ja tyttöjen oikeuksien suojelun ja edistämisen sekä heidän osallistumisensa asettaminen etusijalle

34.  kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita noudattamaan kaikkia kansainvälisiä sitoumuksia, jotka liittyvät sukupuolten tasa-arvoa koskevaan maailmanlaajuiseen ohjelmaan; kehottaa lisäksi niitä kannustamaan ja tukemaan kumppanimaita kumoamaan CEDAW-sopimusta koskevat varaumansa ja panemaan täytäntöön Pekingissä vuonna 1995 pidetyn YK:n neljännen naisten maailmankonferenssin julistuksen ja toimintasuunnitelman, myös lainsäädännön avulla;

35.  muistuttaa naisten keskeisestä roolista rauhanrakentajina ja korostaa naisten roolin merkitystä vuoropuhelun edistämisessä, rauhanrakentamisessa ja erilaisten näkökulmien esiin tuomisessa siitä, mitä rauha ja turvallisuus tarkoittavat; huomauttaa, että sen seurauksena, että varmistetaan naisten merkityksellinen ja tasapuolinen osallistuminen EU:n ulkopolitiikan alan neuvotteluihin ja rauhan ja turvallisuuden prosesseihin, lisätään taloudellista hyvinvointia, vähennetään ihmisoikeusrikkomuksia ja edistetään maailmanlaajuista turvallisuutta, demokratiaa ja kestävää rauhaa; huomauttaa, että naisten oikeuksien edistäminen kriisin keskellä olevissa tai konfliktien koettelemissa maissa auttaa vaalimaan entistä vahvempia ja kestävämpiä yhteiskuntia; kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa, EUH:ta ja jäsenvaltioita turvaamaan tyttöjen ja naisten oikeudet ja varmistamaan heidän kaikkinaisen ja merkityksellisen osallistumisensa konfliktin eri vaiheissa EU:n konfliktinehkäisyn ja välitystoiminnan kehyksessä;

36.  huomauttaa, että on olennaisen tärkeää sitoutua ehkäisemään ja torjumaan kaikkia seksuaalisen ja sukupuoleen perustuvan väkivallan muotoja, kuten parisuhdeväkivaltaa, väkivaltaa verkossa, naisten sukuelinten silpomisen ja lapsi-, varhais- ja pakkoavioliittojen kaltaisia vahingollisia käytäntöjä, kunnian nimissä harjoitettua väkivaltaa samoin kuin konfliktien yhteydessä tapahtuvaa seksuaalista ja sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa, ihmiskauppaa ja seksuaalista riistoa, hyväksikäyttöä ja häirintää sekä nostamaan näihin syyllistyneitä vastaan syytteet; painottaa tässä yhteydessä, että väkivallasta selviytyneille on annettava tukea; korostaa, että olisi kiinnitettävä erityistä huomiota naisiin ja tyttöihin, jotka kohtaavat moninaisia ja toisiinsa liittyviä syrjinnän muotoja; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita ratifioimaan Istanbulin yleissopimuksen, joka on ensimmäinen oikeudellisesti sitova kansainvälinen asiakirja, jolla pyritään ehkäisemään ja torjumaan naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, näyttämään näin esimerkkiä kaikkialla maailmassa ja tekemään väkivallan poistamista koskevasta sitoumuksestaan uskottavan ulkosuhteissaan; kehottaa tarkistamaan ja päivittämään naisiin ja tyttöihin kohdistuvana väkivaltaa koskevia EU:n suuntaviivoja ja torjumaan kaikenlaista heihin kohdistuvaa syrjintää;

37.  korostaa, että sukupuolten tasa-arvon saavuttaminen ei ole mahdollista, ellei miehiä ja poikia oteta mukaan; katsoo, että sukupuolten tasa-arvon edistämisprosessissa miehiä ja poikia on pyydettävä osallistumaan ja myötävaikuttamaan aktiivisesti muutostoimijoina ja puuttumaan siten sukupuolistereotypioihin; muistuttaa erityisesti miesten ja poikien roolista ja vastuusta torjuttaessa seksuaalista ja sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa;

38.  kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa, EUH:ta ja jäsenvaltioita varmistamaan ihmisoikeuksien puolustajia koskevien EU:n suuntaviivojen täysimääräisen täytäntöönpanon ja hyväksymään liitteen, jossa pyritään tunnistamaan ja kehittämään lisästrategioita ja -välineitä, joilla voidaan vastata paremmin ja tehokkaammin naisten ihmisoikeuksien puolustajien, myös tyttöjen ja nuorten naisaktivistien, erityistilanteeseen ja heihin kohdistuviin uhkiin ja riskitekijöihin sekä ehkäistä niitä; kehottaa välittömästi soveltamaan sukupuolinäkökulmaa ja toteuttamaan erityisiä toimia, joilla tuetaan naispuolisia ihmisoikeuksien puolustajia, kaikissa ohjelmissa ja välineissä, joiden tavoitteena on suojella ihmisoikeuksien puolustajia;

39.  korostaa, että monissa osissa maailmaa naisten ja tyttöjen ihmisoikeuksia ei ole täysin taattu ja että kansalaisyhteiskunnan järjestöillä, naisten ja tyttöjen oikeuksia ajavat järjestöt mukaan luettuina, on yhä enemmän haasteita, kun demokraattinen toimintaympäristö kaventuu maailmanlaajuisesti; muistuttaa keskeisestä työstä, jota kansalaisyhteiskunnan organisaatiot ovat tehneet paikan päällä ylläpitääkseen rauhaa ja edistääkseen naisten osallisuutta rauhanprosesseissa, toimintapolitiikoissa, hallinnossa, institutionaalisten rakenteiden kehittämisessä sekä oikeusvaltioperiaatteen ja turvallisuuden alalla; kehottaa EU:n edustustoja seuraamaan sukupuolten tasa-arvon ja seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja niitä koskevien oikeuksien heikentämistä ja suuntausta kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksien kaventumiseen sekä ryhtymään erityisiin toimiin kansalaisyhteiskuntien suojelemiseksi uhilta, häirinnältä, väkivallalta ja vihapuheelta; kehottaa komissiota, EUH:ta, jäsenvaltioita ja EU:n edustustojen päälliköitä varmistamaan asianmukaisten valmiuksien edistämisen avulla tuen paikallisille kansalaisyhteiskunnille, myös naisjärjestöille ja ihmisoikeuksien puolustajille, ja tekemään niiden kanssa tehtävästä yhteistyöstä ja kuulemisesta normaalin osan omaa työtään; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan aloitteita, joilla pyritään haastamaan ja muuttamaan negatiivisia sukupuolirooleja ja -stereotypioita kaikissa tilanteissa;

40.  kehottaa komissiota ja EUH:ta järjestelmällisesti tukemaan seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia, jotka edistävät kaikkien terveyteen liittyvien vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamista, kuten äitiyshuolto ja toimet, joilla torjutaan suuririskisiä synnytyksiä ja vähennetään imeväis- ja lapsikuolleisuutta; huomauttaa, että on tuettava perhesuunnittelu- ja äitiysterveyspalvelujen saatavuutta, kattavaa ikään mukautettua seksuaalikasvatusta, ehkäisytoimia, turvallisia ja laillisia aborttipalveluja sekä kunnioitettava naisten oikeutta tehdä päätöksiä omasta ruumiistaan ja saada suojelua kaikenlaiselta syrjinnältä, pakottamiselta tai väkivallalta; kehottaa komissiota torjumaan nk. suukapulasäännön seurauksia tukemalla merkittävästi seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien alalle myönnettävää rahoitusta EU:n ulkoisessa ulottuvuudessa käytettävissä olevien rahoitusvälineiden kautta;

41.  muistuttaa, että ilmastonmuutos vaikuttaa suhteettomasti naisiin ja tyttöihin sukupuolten kulttuurisen ja rakenteellisen eriarvoisuuden vuoksi; ottaa huomioon, että sukupuolten tasa-arvo on oleellisen tärkeä rauhan, turvallisuuden ja kestävän kehityksen saavuttamisen ja ilmastoon liittyvien haasteiden tehokkaan hallinnan kannalta ja että moniperusteinen näkökulma on ratkaisevan tärkeä, jotta voidaan saavuttaa oikeudenmukainen ja tasapuolinen siirtymä, jossa ketään ei jätetä jälkeen; humauttaa, että ainoastaan 30 prosenttia ilmastoneuvottelijoista on naisia, ja muistuttaa, että naisten merkityksellinen ja tasapuolinen osallistuminen päätöksentekoelinten toimintaan EU:n, jäsenvaltioiden ja paikallistason ilmastopolitiikan ja -toimien alalla on olennaisen tärkeää pitkän aikavälin ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi; suosittelee painokkaasti, että GAP III -toimintasuunnitelmassa tehdään selväksi sen yhteys Pariisin sopimukseen, ja pyytää EU:ta ja jäsenvaltioita takaamaan naisjärjestöjen mahdollisuudet saada rahoitusta kansainvälisistä ilmastorahastoista;

42.  pitää valitettavana, että naisia ja tyttöjä syrjitään edelleen järjestelmällisesti ja monilla tavoin eri puolilla maailmaa; toteaa, että naisten köyhyyttä on torjuttava varmistamalla, että heillä on yhtäläiset mahdollisuudet saada taloudellisia resursseja; muistuttaa, että naisten työmarkkinoille osallistumisen parantaminen, naisten yrittäjyyden parempi tukeminen, myös naisyrittäjien yhtäläinen mahdollisuus saada pääomaa, miesten ja naisten yhtäläisten mahdollisuuksien ja samapalkkaisuuden turvaaminen sekä työ- ja yksityiselämän tasapainon edistäminen ovat keskeisiä tekijöitä pitkän aikavälin kestävän ja osallistavan talouskasvun saavuttamiseksi, eriarvoisuuden torjumiseksi ja naisten taloudellisen riippumattomuuden edistämiseksi; kehottaa tässä yhteydessä jäsenvaltioita ja EU:n toimielimiä lisäämään tarvittaessa rahoituksen saatavuutta, myös mikroluottojen avulla, ja tekemään yhteistyötä kumppanimaiden kanssa naisten aseman edistämiseksi, myös sellaisilla aloilla kuin perintöoikeus omaisuuteen ja maahan, oikeudellisen aseman ja taloudellisen ja digitaalisen lukutaidon saatavuus sekä suojelu lapsityövoiman käytöltä ja muilta hyväksikäytön muodoilta;

43.  painottaa tarvetta noudattaa EU:n muuttoliikepolitiikan alalla sellaista sukupuolinäkökulmaa, jolla taataan naispuolisten turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten oikeudet, ottaa välittömästi käyttöön sukupuolisensitiivisiä turvapaikka- ja maahanmuuttomenettelyjä ja tehostaa toimia, joilla varmistetaan asianmukaiset määrittelytoimet ja suojelu mahdolliselta väkivallalta, häirinnältä, raiskauksilta ja naiskaupalta vastaanottokeskuksissa kaikkialla Euroopassa;

44.  tuomitsee kaikenlaisen naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan, mukaan luettuina ihmiskauppa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tehostamaan yhteistyötä kolmansien maiden kanssa ihmiskaupan kaikkien muotojen torjumiseksi kiinnittäen erityistä huomiota ihmiskaupan sukupuoliulottuvuuteen erityisesti lapsiavioliittojen, naisten ja tyttöjen seksuaalisen riiston ja seksiturismin torjumiseksi; kehottaa ottamaan käyttöön sukupuolisensitiivisen lähestymistavan ihmiskauppaan puuttumalla kattavasti siihen, miten se vaikuttaa monenlaisten ihmisoikeuksien käyttämiseen;

45.  painottaa, että sotatilanteessa raiskauksen uhreiksi joutuneille tytöille ja naisille on taattava pääsy syrjimättömään hoitoon ja erityisesti kattavaan sairaanhoitoon; vaatii varmistamaan, että kaikkien naisten ja tyttöjen oikeutta elämään ja ihmisarvoon suojellaan vastustamalla aktiivisesti vahingollisia käytäntöjä; korostaa, että on estettävä raiskausten käyttö sodankäynnin ja sorron välineenä ja että EU:n on painostettava kolmansien maiden hallituksia ja kaikkia osapuolia alueilla, joilla tällaista sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa esiintyy, jotta näistä käytännöistä päästään eroon ja väkivaltaan syyllistyneet saadaan oikeuden eteen ja jotta voidaan auttaa tällaista väkivaltaa kokeneita ja sen kohteeksi joutuneita naisia ja yhteisöjä toipumaan ja kuntoutumaan;

46.  ottaa huomioon naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan poistamista kaikkialla maailmassa koskevan EU:n ja YK:n Spotlight Initiative -aloitteen yhteydessä saavutetun jatkuvan edistymisen ja että sen kehyksessä kohdennettiin 270 miljoonaa euroa Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa täytäntöön pantaviin ohjelmiin vuonna 2018; kehottaa EU:ta osoittamaan vahvaa johtajuutta kehyksessä, joka liittyy sukupuoliperusteiselta väkivallalta suojelemista hätätilanteissa koskevaan toimintakehotukseen ja konfliktien yhteydessä tapahtuvasta seksuaalisesta ja sukupuoleen perustuvasta väkivallasta selviytyneille annettavaan tukeen; muistuttaa komissiota ja EU:n jäsenvaltioita seksuaali- ja sukupuoliperusteisen väkivallan torjumista humanitaarisissa kriiseissä käsitelleen Oslon konferenssin tulosten merkitystä;

47.  panee merkille, että EU ja YK sopivat vuonna 2018 rauhanoperaatioiden ja kriisinhallinnan alan yhteistyön uusista tulevaisuuteen suuntautuvista painopisteistä vuosiksi 2019–2021; korostaa, että naisia, rauhaa ja turvallisuutta käsittelevän EU:n ja YK:n yhteistyöfoorumin perustaminen on nostettava tärkeälle sijalle ulko- ja turvallisuuspolitiikan alan asialistalla;

48.  panee merkille, että YK on varoittanut, että covid-19-pandemia tuo esiin ja pahentaa kaikenlaista eriarvoisuutta, myös sukupuolten epätasa-arvoa; on syvästi huolissaan kotitalouksissa tapahtuvan ja julkisen hoitotyön epätasaisesta jakautumisesta, kun otetaan huomioon, että naisten osuus koko maailman terveydenhuoltohenkilöstöstä on noin 70 prosenttia, sukupuoleen perustuvan väkivallan huolestuttavasta lisääntymisestä, joka johtuu osittain pitkistä eristysjaksoista, sekä lisääntymis- ja äitiysterveydenhuollon rajallisesta saatavuudesta; kehottaa siksi kehittämään kohdennettuja erityistoimia, joilla puututaan naisiin ja tyttöihin kohdistuviin covid-19:n sosioekonomisiin vaikutuksiin; korostaa, että on myönnettävä pikaisesti riittävää rahoitusta sen varmistamiseksi, että naisjärjestöillä, ihmisoikeuksien puolustajilla ja rauhanrakentajilla on täydet ja esteettömät mahdollisuudet käyttää laadukasta teknologiaa, jotta he voivat osallistua mielekkäällä tavalla päätöksentekoprosesseihin covid-19-kriisin aikana; painottaa, että varapuheenjohtajan / korkean edustajan ja komission olisi tunnustettava, että on välttämätöntä taata ihmisten turvallisuus, johon sisältyvät kaikki naisia, rauhaa ja turvallisuutta koskevan EU:n strategisen toimintamallin näkökohdat; korostaa tarvetta varmistaa, että EU:n covid-19-kriisin vuoksi toteuttamissa maailmanlaajuisissa toimissa ei unohdeta sukupuolinäkökulmaa ja että naisten ja muiden marginalisoitujen ryhmien erityistarpeet olisi otettava asianmukaisesti huomioon ja heidän osallistumisensa olisi varmistettava koko ohjelmakauden ajaksi;

o
o   o

49.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1)EUVL L 101, 15.4.2011, s. 1.
(2) EUVL L 335, 17.12.2011, s. 1.
(3) EUVL C 76, 9.3.2020, s. 168.
(4) EUVL C 99 E, 3.4.2012, s. 56.


Yhteinen maatalouspolitiikka - jäsenvaltioiden laatimien, maataloustukirahastosta ja maaseuturahastosta rahoitettavien strategiasuunnitelmien tuki ***I
PDF 990kWORD 474k
Euroopan parlamentin tarkistukset(1) 23. lokakuuta 2020 ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi jäsenvaltioiden yhteisen maatalouspolitiikan nojalla laatimien, Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) rahoitettavien strategiasuunnitelmien (YMP:n strategiasuunnitelmat) tukea koskevista säännöistä sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) N:o 1305/2013 ja (EU) N:o 1307/2013 kumoamisesta (COM(2018)0392 – C8-0248/2018 – 2018/0216(COD))(2)
P9_TA(2020)0287A8-0200/2019

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Komission teksti   Tarkistus
Tarkistukset 776 ja 847
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 1 kappale
(1)  Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle osoitetussa komission 29 päivänä marraskuuta 2017 antamassa tiedonannossa nimeltään Ruoan ja maanviljelyn tulevaisuus esitellään tulevan yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) haasteet, tavoitteet ja suuntaviivat vuoden 2020 jälkeen. Tavoitteena on muun muassa tuloshakuisempi YMP, jolla edistetään maatalouden, metsätalouden ja maaseutualueiden uudenaikaistamista ja kestävyyttä, mukaan lukien taloudellinen, yhteiskunnallinen sekä ympäristöön ja ilmastoon liittyvä kestävyys, sekä autetaan vähentämään unionin lainsäädännöstä tuensaajille aiheutuvan hallinnollisen taakan määrää.
(1)  Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle osoitetussa komission 29 päivänä marraskuuta 2017 antamassa tiedonannossa nimeltään Ruoan ja maanviljelyn tulevaisuus esitellään tulevan yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) haasteet, tavoitteet ja suuntaviivat vuoden 2020 jälkeen. Tavoitteena on muun muassa tuloshakuisempi, markkinasuuntautunut YMP, jolla edistetään maatalouden, metsätalouden ja maaseutualueiden uudenaikaistamista ja kestävyyttä, mukaan lukien taloudellinen, yhteiskunnallinen sekä väestörakenteeseen, ympäristöön ja ilmastoon liittyvä kestävyys, sekä autetaan vähentämään unionin lainsäädännöstä tuensaajille aiheutuvan hallinnollisen taakan määrää. Uudella politiikalla olisi myös yksinkertaistettava menettelyjä tuensaajille, joiden olisi saatava riittävät tulot. Jotta YMP pystyy saavuttamaan nämä tavoitteet, on äärimmäisen tärkeää, että vuosien 2021–2027 monivuotisessa rahoituskehyksessä säilytetään sama rahoitustaso kuin kaudella 2014–2020.
Tarkistus 1
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 1 a kappale (uusi)
(1 a)   YMP:lla on myös jatkossa keskeinen rooli unionin maaseutualueiden kehittämisessä. Siksi on pyrittävä hillitsemään vaiheittain etenevää maataloustoiminnasta luopumista ja säilytettävä vahva ja riittävin määrärahoin varustettu YMP, jotta voidaan lievittää maaseutualueiden väestökatoa ja ottaa myös jatkossa huomioon ympäristöä, elintarviketurvallisuutta ja eläinten hyvinvointia koskevat kuluttajien vaatimukset. Kun otetaan huomioon lainsäädännön uusista vaatimuksista unionin tuottajille aiheutuvat haasteet ja korkeammalle asetetut ympäristötavoitteet sekä nykyinen tilanne, jossa hinnat vaihtelevat ja unionin rajat ovat avoimemmat kolmansista maista peräisin olevalle tuonnille, olisi säilytettävä YMP:lle osoitetut määrärahat vähintään samalla tasolla kuin kaudella 2014–2020.
Tarkistus 2
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 1 b kappale (uusi)
(1 b)   YMP:n maailmanlaajuisen ulottuvuuden ja maailmanlaajuisten vaikutusten huomioimiseksi komission olisi varmistettava johdonmukaisuus ja jatkuvuus unionin muiden ulkoisten toimien ja välineiden kanssa erityisesti kehitysyhteistyössä ja kaupassa. Unionin sitoutuminen kehitystä tukevaan politiikkajohdonmukaisuuteen edellyttää sitä, että politiikkaa suunniteltaessa otetaan huomioon kehitystavoitteet ja -periaatteet.
Tarkistus 3
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 2 kappale
(2)  Koska YMP:n on terävöitettävä toimiaan unionin, kansainvälisen, kansallisen, alueellisen, paikallisen ja tilatason ilmeisiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin vastaamiseksi, on tarpeen virtaviivaistaa YMP:n hallintoa, parantaa YMP:n toteuttamista unionin tavoitteiden mukaisesti sekä vähentää merkittävästi hallinnollista rasitetta. Tuloksellisuuteen perustuvassa YMP:ssa (’täytäntöönpanomalli’) unionin olisi vahvistettava politiikan perusparametrit, kuten YMP:n tavoitteet ja perusvaatimukset, kun taas jäsenvaltioiden olisi kannettava nykyistä enemmän vastuuta siitä, kuinka ne täyttävät tavoitteet ja saavuttavat päämäärät. Toissijaisuusperiaatteen laajempi soveltaminen mahdollistaa sen, että paikalliset olosuhteet ja paikalliset tarpeet voidaan ottaa paremmin huomioon ja tuki räätälöidään unionin tavoitteiden saavuttamiseksi parhaalla mahdollisella tavalla.
(2)  Koska YMP:n on terävöitettävä toimiaan unionin, kansainvälisen, kansallisen, alueellisen, paikallisen ja tilatason ilmeisiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin vastaamiseksi, on tarpeen virtaviivaistaa YMP:n hallintoa, parantaa YMP:n toteuttamista unionin tavoitteiden mukaisesti sekä vähentää merkittävästi erityisesti lopullisten tuensaajien hallinnollista rasitetta. Tuloksellisuuteen perustuvassa YMP:ssa (’täytäntöönpanomalli’) unionin olisi vahvistettava politiikan perusparametrit, kuten YMP:n tavoitteet ja perusvaatimukset, kun taas jäsenvaltioiden olisi kannettava nykyistä enemmän vastuuta siitä, kuinka ne täyttävät tavoitteet ja saavuttavat päämäärät samalla, kun varmistetaan alan poliittinen varmuus ja taloudellinen turva. Toissijaisuusperiaatteen laajempi soveltaminen mahdollistaa sen, että paikalliset olosuhteet ja paikalliset tarpeet voidaan ottaa paremmin huomioon ja tuki räätälöidään unionin tavoitteiden saavuttamiseksi parhaalla mahdollisella tavalla. Jotta toissijaisuusperiaatteen soveltaminen ei kuitenkaan merkitse YMP:n uudelleenkansallistamista, tämän asetuksen olisi sisällettävä vahva unionin normisto, jonka tarkoituksena on estää kilpailun vääristyminen ja taata syrjimätön kohtelu unionin viljelijöille koko unionin alueella.
Tarkistus 4
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 3 kappale
(3)  Se, että käytetään yksinomaan unionin tasolla vahvistettuja yhteisiä määritelmiä, on aiheuttanut jäsenvaltioille tiettyjä vaikeuksia ottaa huomioon omat kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason erityispiirteensä. Jäsenvaltioille olisi tämän vuoksi annettava joustovaraa vahvistaa tietyt määritelmät YMP:n strategiasuunnitelmassaan. Jotta voitaisiin varmistaa tasapuoliset toimintaedellytykset, unionin tasolla on kuitenkin vahvistettava tietty kehys, joka sisältää kyseisiin määritelmiin sisällytettävät tarpeelliset olennaiset osatekijät (’kehysmääritelmät’).
(3)  Jäsenvaltioille olisi annettava joustovaraa vahvistaa tietyt määritelmät YMP:n strategiasuunnitelmassaan. Jotta voitaisiin varmistaa tasapuoliset toimintaedellytykset, unionin tasolla on kuitenkin vahvistettava tietty kehys, joka sisältää kyseisiin määritelmiin sisällytettävät tarpeelliset yhteiset osatekijät (’kehysmääritelmät’).
Tarkistus 5
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 4 kappale
(4)  Sen varmistamiseksi, että unioni voi noudattaa WTO:n maataloussopimuksesta johtuvia kotimaista tukea koskevia kansainvälisiä velvoitteitaan, ja erityisesti sen varmistamiseksi, että kestävyysperusteinen perustulotuki ja asiaan liittyvät tukitoimityypit ilmoitetaan edelleen ”vihreän laatikon” tukena, jolla ei ole lainkaan tai on vain hyvin vähäisiä kauppaa vääristäviä vaikutuksia tai vaikutuksia tuotantoon, ’maataloustoiminnan’ kehysmääritelmässä olisi otettava huomioon sekä maataloustuotteiden tuotanto että maatalousmaan kunnossapito. Jotta paikalliset olosuhteet voidaan ottaa huomioon, jäsenvaltioiden olisi YMP:n strategiasuunnitelmissaan vahvistettava maataloustoiminnan varsinainen määritelmä.
(4)  Sen varmistamiseksi, että unioni voi noudattaa WTO:n maataloussopimuksesta johtuvia kotimaista tukea koskevia kansainvälisiä velvoitteitaan, ja erityisesti sen varmistamiseksi, että kestävyysperusteinen perustulotuki ja asiaan liittyvät tukitoimityypit ilmoitetaan edelleen ”vihreän laatikon” tukena, jolla ei ole lainkaan tai on vain hyvin vähäisiä kauppaa vääristäviä vaikutuksia tai vaikutuksia tuotantoon, ’maataloustoiminnan’ kehysmääritelmässä olisi otettava huomioon sekä maataloustuotteiden tuotanto että maatalousmaan kunnossapito. Jotta paikalliset olosuhteet voidaan ottaa huomioon, jäsenvaltioiden olisi YMP:n strategiasuunnitelmissaan vahvistettava maataloustoiminnan määritelmä, joka on unionin kehysmääritelmän yhteisten osatekijöiden mukainen.
Tarkistus 6
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 5 kappale
(5)  Olisi vahvistettava ’maatalousmaan’ kehysmääritelmä, jotta voidaan säilyttää keskeiset unionin laajuiset osatekijät ja näin varmistaa jäsenvaltioiden päätösten vertailtavuus, rajoittamatta kuitenkaan jäsenvaltioita unionin tavoitteiden saavuttamisessa. Asiaan liittyvien ’peltoalan’, ’pysyvien viljelykasvien’ ja ’pysyvän nurmen’ kehysmääritelmien olisi oltava laajat, jotta jäsenvaltiot voisivat tarkentaa määritelmiä paikallisten olosuhteidensa mukaisesti. Peltoalan kehysmääritelmä olisi vahvistettava siten, että jäsenvaltiot voivat kattaa eri tuotantomuotoja, kuten peltometsäviljely ja peltoalat, joilla on pensaita ja puita, ja siten, että mukana on oltava kesantoaloja tukitoimien tuotannosta irrotetun luonteen varmistamiseksi. Pysyvien viljelykasvien kehysmääritelmän olisi sisällettävä sekä alat, joita käytetään tosiasiallisesti tuotantoon että alat, joita ei käytetä tosiasiallisesti tuotantoon, kuten myös taimitarhat ja lyhytkiertoinen energiapuu, jotka jäsenvaltioiden on määriteltävä. Pysyvän nurmen kehysmääritelmä olisi vahvistettava siten, että jäsenvaltiot voivat määritellä lisäkriteerit ja sisällyttää siihen heinäkasvien ja muiden nurmirehukasvien ohella muitakin lajeja, joita voidaan laiduntaa tai jotka voivat tuottaa rehua, riippumatta siitä, käytetäänkö niitä tosiasialliseen tuotantoon vai ei.
(5)  Olisi vahvistettava ’maatalousmaan’ kehysmääritelmä, jotta voidaan säilyttää yhteiset keskeiset unionin laajuiset osatekijät ja näin varmistaa jäsenvaltioiden päätösten vertailtavuus ja unionin viljelijöiden yhdenvertainen kohtelu, rajoittamatta kuitenkaan jäsenvaltioita unionin tavoitteiden saavuttamisessa. Asiaan liittyvien ’peltoalan’, ’pysyvien viljelykasvien’ ja ’pysyvän nurmen’ kehysmääritelmien olisi oltava laajat, jotta jäsenvaltiot voisivat tarkentaa määritelmiä paikallisten olosuhteidensa ja perinteisten käytäntöjensä mukaisesti. Peltoalan kehysmääritelmä olisi vahvistettava siten, että jäsenvaltiot voivat kattaa eri tuotantomuotoja, kuten peltometsäviljely ja peltoalat, joilla on pensaita ja puita, ja siten, että mukana on oltava kesantoaloja tukitoimien tuotannosta irrotetun luonteen varmistamiseksi. Pysyvien viljelykasvien kehysmääritelmän olisi sisällettävä sekä alat, joita käytetään tosiasiallisesti tuotantoon että alat, joita ei käytetä tosiasiallisesti tuotantoon, kuten myös taimitarhat ja lyhytkiertoinen energiapuu, jotka jäsenvaltioiden on määriteltävä. Pysyvän nurmen kehysmääritelmä olisi vahvistettava siten, että jäsenvaltiot voivat määritellä lisäkriteerit ja sisällyttää siihen heinäkasvien ja muiden nurmirehukasvien ohella muitakin lajeja, joita voidaan laiduntaa yksinomaisesti tai muiden ohella tai jotka voivat tuottaa rehua, riippumatta siitä, käytetäänkö niitä tosiasialliseen tuotantoon vai ei.
Tarkistus 7
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 5 a kappale (uusi)
(5 a)  Maanviljelyn tulevaisuuden painopisteenä olisi oltava laadukkaiden elintarvikkeiden tuotanto, sillä siinä unionilla on kilpailuetu. Unionin vaatimuksia olisi ylläpidettävä ja mahdollisuuksien mukaan lujitettava, ja olisi säädettävä toimenpiteistä elintarviketuotantoalan pitkän aikavälin tuottavuuden ja kilpailukyvyn lisäämiseksi, uusien teknologioiden käyttöön ottamiseksi ja resurssien käytön tehostamiseksi, jolloin lujitetaan unionin roolia maailman johtavana toimijana.
Tarkistus 8
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 8 kappale
(8)  Kun kyseessä ovat hampun tuotantoon käytettävät alat, sellaisten siemenlajikkeiden käytön, joiden tetrahydrokannabinolipitoisuus on alle 0,2 prosenttia, olisi oltava osa tukikelpoisen hehtaarin määritelmää kansanterveyden suojelemiseksi ja johdonmukaisuuden säilyttämiseksi muiden säädösten kanssa.
(8)  Kun kyseessä ovat hampun tuotantoon käytettävät alat, sellaisten siemenlajikkeiden käytön, joiden tetrahydrokannabinolipitoisuus on alle 0,3 prosenttia, olisi oltava osa tukikelpoisen hehtaarin määritelmää kansanterveyden suojelemiseksi ja johdonmukaisuuden säilyttämiseksi muiden säädösten kanssa.
Tarkistus 9
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 9 kappale
(9)  Tulotuki olisi YMP:n tuloksellisuuden parantamiseksi kohdennettava tosiasiallisille viljelijöille. Jotta unionin tasolla voitaisiin varmistaa yhteinen lähestymistapa tällaiseen tuen kohdentamiseen, tosiasialliselle viljelijälle olisi vahvistettava kehysmääritelmä, jossa esitetään olennaiset osatekijät. Jäsenvaltioiden olisi tämän kehyksen perusteella määriteltävä YMP:n strategiasuunnitelmissaan, mitä viljelijöitä ei pidetä tosiasiallisina viljelijöinä, käyttäen perusteena esimerkiksi tuloharkintaa, tilan työvoimapanoksia, yrityksen toimialaa ja rekistereissä oloa. Määritelmän ulkopuolelle ei saisi jättää tukea sellaisille useampaa toimintaa harjoittaville viljelijöille, jotka harjoittavat aktiivisen maatalouden lisäksi myös muuta kuin maataloutta maatilansa ulkopuolella, sillä tällaisten viljelijöiden monimuotoinen toiminta usein vahvistaa maaseutualueiden sosioekonomista rakennetta.
(9)  Tulotuki olisi YMP:n tuloksellisuuden parantamiseksi kohdennettava aktiiviviljelijöille. Jotta unionin tasolla voitaisiin varmistaa yhteinen lähestymistapa tällaiseen tuen kohdentamiseen, aktiiviviljelijälle olisi vahvistettava kehysmääritelmä, jossa esitetään yhteiset osatekijät. Määritelmän ulkopuolelle ei saisi jättää tukea sellaisille useampaa toimintaa harjoittaville viljelijöille, jotka harjoittavat aktiivisen maatalouden lisäksi myös muuta kuin maataloutta maatilansa ulkopuolella, sillä tällaisten viljelijöiden monimuotoinen toiminta usein vahvistaa maaseutualueiden sosioekonomista rakennetta. Kyseisen kehysmääritelmän olisi joka tapauksessa autettava säilyttämään unionissa käytössä oleva perheviljelymalli.
Tarkistus 10
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 9 a kappale (uusi)
(9 a)  Naisten ja miesten välinen tasa-arvo kuuluu Euroopan unionin keskeisiin periaatteisiin, ja sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen on tärkeä väline tämän periaatteen sisällyttämisessä YMP:aan. Siksi olisi erityisesti keskityttävä edistämään naisten osallistumista maaseutualueiden sosioekonomiseen kehittämiseen. Naisten hoitamat tilat ovat yleensä pienempiä kooltaan, eikä naisten työpanosta viljelijöiden puolisoina aina tunnusteta tai huomata, mikä vaikuttaa heidän taloudelliseen riippumattomuuteensa. Tällä asetuksella olisi osaltaan varmistettava, että naisten tekemän työn näkyvyys lisääntyy, sitä arvostetaan enemmän ja se otetaan huomioon erityistavoitteissa, joita jäsenvaltiot esittävät strategiasuunnitelmissaan. Sukupuolten tasa-arvon ja syrjimättömyyden periaatteiden olisi oltava erottamaton osa YMP:n tukitoimien valmistelua, täytäntöönpanoa ja arviointia. Jäsenvaltioiden olisi myös vahvistettava valmiuksiaan huolehtia sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisesta ja sukupuolen mukaan eriteltyjen tietojen keräämisestä.
Tarkistus 11
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 10 kappale
(10)  Jotta sukupolvenvaihdosta koskevan tavoitteen yhteydessä voidaan varmistaa yhtenäisyys suorien tukien tukitoimityyppien ja maaseudun kehittämisen tukitoimityyppien välillä, nuorelle viljelijälle olisi vahvistettava unionin tasolla kehysmääritelmä, jossa esitetään olennaiset osatekijät.
(10)  Jotta sukupolvenvaihdosta koskevan tavoitteen yhteydessä voidaan varmistaa yhtenäisyys suorien tukien tukitoimityyppien ja maaseudun kehittämisen tukitoimityyppien välillä, nuorelle viljelijälle olisi vahvistettava unionin tasolla kehysmääritelmä, jossa esitetään yhteiset osatekijät.
Tarkistus 12
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 10 a kappale (uusi)
(10 a)   Jotta yritystoiminnan kehittämisen helpottamista maaseutualueilla koskevan tavoitteen yhteydessä voidaan varmistaa yhtenäisyys suorien tukien tukitoimityyppien ja maaseudun kehittämisen tukitoimityyppien välillä, uudelle viljelijälle olisi vahvistettava unionin tasolla kehysmääritelmä, jossa esitetään yhteiset osatekijät.
Tarkistus 13
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 11 kappale
(11)  Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimus) 39 artiklalla vahvistettujen YMP:n tavoitteiden huomioon ottamiseksi ja sen varmistamiseksi, että unioni vastaa asianmukaisesti uusimpiin haasteisiinsa, on aiheellista säätää yleistavoitteista, jotka heijastavat komission tiedonannossa Ruoan ja maanviljelyn tulevaisuus esitettyjä suuntaviivoja. Unionin tasolla olisi määriteltävä tarkemmin joukko erityistavoitteita, joita jäsenvaltiot soveltavat YMP:n strategiasuunnitelmissaan. Samalla kun vaikutustenarvioinnin mukaisesti säilytetään tasapaino kestävän kehityksen eri ulottuvuuksien välillä, näiden erityistavoitteiden avulla olisi muunnettava YMP:n yleistavoitteet konkreettisemmiksi toimintalinjoiksi ja otettava huomioon asiaa koskeva unionin lainsäädäntö erityisesti ilmaston, energian ja ympäristön osalta.
(11)  Jotta voidaan pyrkiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimus) 39 artiklalla vahvistettuihin YMP:n tavoitteisiin ja varmistaa, että unioni vastaa asianmukaisesti uusimpiin haasteisiinsa, on aiheellista säätää yleistavoitteista, jotka heijastavat komission tiedonannossa Ruoan ja maanviljelyn tulevaisuus esitettyjä suuntaviivoja. Unionin tasolla olisi määriteltävä tarkemmin joukko erityistavoitteita, joihin jäsenvaltiot pyrkivät YMP:n strategiasuunnitelmissaan. Samalla kun vaikutustenarvioinnin mukaisesti säilytetään tasapaino kestävän kehityksen eri ulottuvuuksien välillä, näiden erityistavoitteiden avulla olisi muunnettava YMP:n yleistavoitteet konkreettisemmiksi toimintalinjoiksi talous-, ympäristö- ja sosiaalialalla.
Tarkistus 14
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 13 kappale
(13)  Unionin olisi YMP:n täytäntöönpanomallissa vahvistettava unionin tavoitteet sekä määriteltävä tukitoimityypit ja jäsenvaltioihin sovellettavat unionin perusvaatimukset, mutta vastuu siitä, että unionin kehys muutetaan tuensaajiin sovellettaviksi tukijärjestelyiksi, on jäsenvaltioilla. Tässä yhteydessä jäsenvaltioiden olisi toimittava perusoikeuskirjan ja unionin oikeuden yleisten periaatteiden mukaisesti ja varmistettava, että oikeudellinen kehys unionin tuen myöntämiseksi tuensaajille perustuu jäsenvaltioiden YMP:n strategiasuunnitelmiin ja on tässä asetuksessa ja [horisontaaliasetuksessa] säädettyjen vaatimusten mukainen.
(13)  Unionin olisi YMP:n täytäntöönpanomallissa vahvistettava unionin tavoitteet sekä määriteltävä tukitoimityypit ja jäsenvaltioihin sovellettavat unionin yhteiset vaatimukset, mutta vastuu siitä, että unionin kehys muutetaan tuensaajiin sovellettaviksi tukijärjestelyiksi, on jäsenvaltioilla. Tässä yhteydessä jäsenvaltioiden olisi toimittava perusoikeuskirjan ja unionin oikeuden yleisten periaatteiden mukaisesti ja varmistettava, että oikeudellinen kehys unionin tuen myöntämiseksi tuensaajille perustuu jäsenvaltioiden YMP:n strategiasuunnitelmiin ja on tässä asetuksessa ja [horisontaaliasetuksessa] säädettyjen vaatimusten mukainen.
Tarkistus 15
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 13 a kappale (uusi)
(13 a)   Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEU-sopimus’, 3 artiklassa ja SEUT-sopimuksen 10 artiklassa määrättyjä monialaisia periaatteita, myös SEU-sopimuksen 5 artiklassa vahvistettuja toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita, olisi noudatettava YMP:n strategiasuunnitelmien täytäntöönpanossa. Jäsenvaltioiden ja komission olisi lisäksi noudatettava vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevasta Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksesta johtuvia velvoitteita ja varmistettava yleissopimuksen 9 artiklassa tarkoitettu esteettömyys ja saavutettavuus noudattaen unionin lainsäädäntöä, jolla yhdenmukaistetaan tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimukset. Jäsenvaltioiden ja komission olisi pyrittävä poistamaan epätasa-arvoa, edistämään miesten ja naisten välistä tasa-arvoa ja ottamaan sukupuolinäkökohdat huomioon sekä torjumaan sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää. Euroopan maatalouden tukirahastolla (maataloustukirahasto) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastolla (maaseuturahasto) ei pitäisi tukea toimia, jotka edistävät minkäänlaista erottelua, syrjintää tai eristämistä. Näiden rahastojen tavoitteisiin pyrittäessä olisi otettava huomioon kestävä kehitys ja Århusin yleissopimuksessa mainittu ja unionin edistämä tavoite, joka koskee ympäristön laadun säilyttämistä, suojelua ja parantamista ja ilmastonmuutoksen torjuntaa SEUT-sopimuksen 11 artiklan ja 191 artiklan 1 kohdan mukaisesti, ja sovellettava saastuttaja maksaa ‑periaatetta.
Tarkistus 16
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 13 b kappale (uusi)
(13 b)  Täytäntöönpanomalli ei saisi johtaa tilanteeseen, jossa harjoitetaan 27:ää erilaista kansallista maatalouspolitiikkaa ja vaarannetaan YMP:n yhteinen henki ja aiheutetaan häiriöitä. Siinä olisi jätettävä jäsenvaltioille tiettyä joustovaraa vahvan yhteisen sääntelykehyksen puitteissa.
Tarkistukset 17 ja 779
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 15 kappale
(15)  Ottaen huomioon, että komission tiedonannossa Ruoan ja maanviljelyn tulevaisuus peräänkuulutetaan markkinasuuntautuneempaa YMP:aa, markkinariski, ilmastonmuutos ja siihen liittyvien äärimmäisten sääilmiöiden esiintymistiheys ja vakavuus sekä terveys- ja kasvinsuojeluun liittyvät kriisit voivat aiheuttaa hintojen heilahtelun riskejä ja kasvattaa tuloihin kohdistuvia paineita. Vaikka viljelijät ovatkin viime kädessä itse vastuussa tilakohtaisten strategioidensa suunnittelusta, olisi perustettava vahva kehys asianmukaisen riskinhallinnan varmistamiseksi. Jäsenvaltiot ja viljelijät voivat tämän tavoitteen saavuttamiseksi käyttää valmiuksien kehittämisessä unionin tason riskinhallintafoorumia, jotta viljelijät saavat käyttöönsä riittäviä rahoitusvälineitä investointeihin sekä pääsyn käyttöpääomaan, koulutukseen, tietämyksen siirtoon ja neuvontaan.
(15)  Ottaen huomioon, että komission tiedonannossa Ruoan ja maanviljelyn tulevaisuus peräänkuulutetaan markkinasuuntautuneempaa YMP:aa, markkinariski, vastavuoroisuuslausekkeiden puuttuminen kolmansien maiden kanssa tehdyistä kauppasopimuksista, kolmansien maiden kanssa tehdyt kauppasopimukset, ilmastonmuutos ja siihen liittyvien äärimmäisten sääilmiöiden esiintymistiheys ja vakavuus sekä terveys- ja kasvinsuojeluun liittyvät kriisit voivat aiheuttaa hintojen heilahtelun riskejä ja kasvattaa tuloihin kohdistuvia paineita. Elintarvikeketjun epätasa-arvo, josta kärsii erityisesti alkutuotanto, joka on ketjun heikoin lenkki, vaikuttaa myös kielteisesti tuottajien tuloihin. Vaikka viljelijät ovatkin viime kädessä itse vastuussa tilakohtaisten strategioidensa suunnittelusta ja tilojensa selviytymiskyvyn parantamisesta, olisi perustettava vahva kehys asianmukaisen riskinhallinnan varmistamiseksi. Jäsenvaltiot ja viljelijät voivat tämän tavoitteen saavuttamiseksi käyttää valmiuksien kehittämisessä unionin tason riskinhallintafoorumia, jotta viljelijät saavat käyttöönsä riittäviä rahoitusvälineitä investointeihin sekä pääsyn käyttöpääomaan, koulutukseen, tietämyksen siirtoon ja neuvontaan.
Tarkistus 18
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 16 kappale
(16)  Ympäristönhoidon ja ilmastotoimien tukeminen sekä vaikuttaminen unionin ympäristö- ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseen ovat erittäin tärkeällä sijalla unionin tulevassa maa- ja metsätalouspolitiikassa. YMP:n arkkitehtuuria olisi sen vuoksi rakennettava kunnianhimoisemmaksi näiden tavoitteiden suhteen. Ympäristön pilaantumisen ja ilmastonmuutoksen torjumiseksi toteutettavien toimien olisi täytäntöönpanomallin mukaisesti oltava tuloshakuisia, ja SEUT-sopimuksen 11 artiklan olisi tässä tarkoituksessa katsottava olevan tulosvelvoite.
(16)  Ympäristönsuojelun, luonnon monimuotoisuuden ja maatalousjärjestelmän geneettisen monimuotoisuuden ja ilmastotoimien tukeminen ja edistäminen sekä vaikuttaminen unionin ympäristö- ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseen ovat erittäin tärkeällä sijalla unionin tulevassa maataloutta, puutarhaviljelyä ja metsätaloutta koskevassa politiikassa. YMP:n arkkitehtuuria olisi sen vuoksi rakennettava kunnianhimoisemmaksi näiden tavoitteiden suhteen ottaen samalla asianmukaisesti huomioon tuottajiin kohdistuvien rasitteiden ja vaatimusten lisääntyminen. Ympäristön pilaantumisen ja ilmastonmuutoksen torjumiseksi toteutettavien toimien olisi täytäntöönpanomallin mukaisesti oltava tuloshakuisia, ja SEUT-sopimuksen 11 artiklan olisi tässä tarkoituksessa katsottava olevan tulosvelvoite.
Koska monet unionin maaseutualueet kärsivät rakenteellisista ongelmista, kuten houkuttelevien työmahdollisuuksien puutteesta, osaamisvajeesta, liityntäverkkoihin, infrastruktuuriin ja peruspalveluihin tehtyjen investointien vähyydestä ja nuorten maaltamuutosta, on olennaisen tärkeää vahvistaa näiden alueiden sosioekonomista rakennetta Cork 2.0. -julistuksen mukaisesti erityisesti luomalla työpaikkoja ja tekemällä sukupolvenvaihdoksia eli tuomalla maaseutualueille työpaikkoja ja kasvua, edistämällä sosiaalista osallisuutta ja sukupolvenvaihdoksia sekä kehittämällä älykkäitä kyliä kaikkialla Euroopan maaseutualueilla. Kuten tiedonannossa Ruoan ja maanviljelyn tulevaisuus todetaan, maaseudun uudet arvoketjut, kuten uusiutuva energia, nouseva biotalous, kiertotalous ja ekomatkailu, voivat tarjota maaseutualueille hyvää kasvu- ja työllistämispotentiaalia. Tässä yhteydessä rahoitusvälineillä ja InvestEU-takuun käytöllä voi olla ratkaiseva rooli rahoituksen saannin varmistamisessa sekä maatilojen ja yritysten kasvukapasiteetin edistämisessä. Maaseutualueilla on työllistymismahdollisuuksia laillisesti maassa oleskeleville kolmansien maiden kansalaisille, mikä edistäisi sosiaalista ja taloudellista kotoutumista varsinkin yhteisölähtöisten paikallisten kehittämisstrategioiden puitteissa.
Koska monet unionin maaseutualueet kärsivät rakenteellisista ongelmista, kuten houkuttelevien työmahdollisuuksien puutteesta, osaamisvajeesta, laajakaistaan ja liityntäverkkoihin, infrastruktuuriin ja peruspalveluihin tehtyjen investointien vähyydestä ja nuorten maaltamuutosta, on olennaisen tärkeää vahvistaa näiden alueiden sosioekonomista rakennetta Cork 2.0. -julistuksen mukaisesti erityisesti luomalla työpaikkoja ja tekemällä sukupolvenvaihdoksia eli tuomalla maaseutualueille työpaikkoja ja kasvua komission ohjelman mukaisesti, edistämällä sosiaalista osallisuutta ja nuorille annettavaa tukea, naisten vahvempaa osallistumista maaseututalouteen, sukupolvenvaihdoksia sekä älykkäiden kylien kehittämistä kaikkialla Euroopan maaseutualueilla. Maaseututalouden vakauttamiseksi ja monipuolistamiseksi olisi tuettava myös muiden kuin maatalousyritysten kehittämistä, perustamista ja säilyttämistä. Kuten tiedonannossa Ruoan ja maanviljelyn tulevaisuus todetaan, maaseudun uudet arvoketjut, kuten uusiutuva energia, nouseva biotalous, kiertotalous ja ekomatkailu, voivat tarjota maaseutualueille hyvää kasvu- ja työllistämispotentiaalia suojellen samalla luonnonvaroja. Tässä yhteydessä rahoitusvälineillä voi olla ratkaiseva rooli rahoituksen saannin varmistamisessa sekä maatilojen ja yritysten kasvukapasiteetin edistämisessä. Maaseutualueilla on työllistymismahdollisuuksia laillisesti maassa oleskeleville kolmansien maiden kansalaisille, mikä edistäisi sosiaalista ja taloudellista kotoutumista varsinkin yhteisölähtöisten paikallisten kehittämisstrategioiden puitteissa.
Tarkistus 19
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 16 a kappale (uusi)
(16 a)   Komission olisi tarkastettava maaseutualueiden sosioekonomisen kestävyyden osalta, että jäsenvaltiot varmistavat YMP:n strategiasuunnitelmissaan johdonmukaisuuden Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/41/EU1 a soveltamisen ja maaseuturahaston varojen käyttöä koskevan pitkän aikaväin lähestymistavan välillä.
____________________
1 a Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/41/EU, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2010, miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen soveltamisesta itsenäisiin ammatinharjoittajiin sekä neuvoston direktiivin 86/613/ETY kumoamisesta (EUVL L 180, 15.7.2010, s. 1).
Tarkistus 853
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 16 b kappale (uusi)
(16 b)   Maatalous voi olla tärkeä tekijä kasvun edistämisessä ja köyhyyden vähentämisessä, mutta ala on kuitenkin monissa maissa heikosti suoriutuva osittain siksi, että keskeisessä osassa maaseudun elinkeinoelämässä toimivat naiset kohtaavat rajoitteita. Jäsenvaltioiden olisi toteutettava tehokkaita toimia, joilla tuetaan naisten keskeistä roolia maaseutualueiden kehittämisessä ja säilyttämisessä.
Tarkistukset 20 ja 781
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 17 kappale
(17)  YMP:lla olisi edelleen varmistettava elintarviketurva, mikä olisi katsottavan tarkoittavan mahdollisuutta saada riittävästi turvallista ja ravitsevaa ruokaa kaikkina aikoina. Lisäksi YMP:lla olisi autettava unionin maataloutta vastaamaan uusiin yhteiskunnan vaatimuksiin, jotka liittyvät ravintoon ja terveyteen, mukaan lukien kestävä maataloustuotanto, terveellisempi ravinto, elintarvikejäte ja eläinten hyvinvointi. YMP:n olisi jatkossakin edistettävä tuotantoa, jolla on erityisiä ja arvokkaita ominaisuuksia, ja samalla olisi autettava viljelijöitä mukauttamaan tuotantoaan markkinasignaalien ja kuluttajien vaatimusten mukaisesti.
(17)  YMP:lla olisi edelleen varmistettava elintarviketurva, mikä olisi katsottavan tarkoittavan mahdollisuutta saada riittävästi turvallista, terveellistä ja ravitsevaa ruokaa kaikkina aikoina. Lisäksi YMP:lla olisi autettava unionin maataloutta vastaamaan uusiin yhteiskunnan vaatimuksiin, jotka liittyvät ravintoon ja terveyteen, mukaan lukien kestävä maataloustuotanto, terveellisempi ravinto, laatutuotanto ja laadun erottuminen edukseen, elintarvikejäte ja eläinten hyvinvointi. YMP:n olisi jatkossakin edistettävä kestävää tuotantoa, jolla on erityisiä ja arvokkaita ominaisuuksia, kuten luonnonarvoltaan merkittävät viljelyjärjestelmät, ja samalla olisi autettava viljelijöitä mukauttamaan tuotantoaan markkinasignaalien ja kuluttajien vaatimusten mukaisesti.
Tarkistus 782
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 17 a kappale (uusi)
(17 a)   Unionin ja sen jäsenvaltioiden olisi siirryttävä Agenda 2030 ‑toimintaohjelmassa ja Pariisin sopimuksessa tehtyjen sitoumusten, International Assessment of Agricultural Knowledge, Science and Technology for Development -arviointiraportissa esitettyjen johtopäätösten sekä Yhdistyneiden kansakuntien erityisraportoijan antamien oikeutta ruokaan koskevien suositusten mukaisesti kestävään eurooppalaiseen elintarvike- ja maatalousjärjestelmään. Kyseisen siirtymän toimintamallissa olisi keskityttävä edistämään monipuolisia, kestäviä ja kestokykyisiä maatalouskäytäntöjä, jotka auttavat suojelemaan ja parantamaan luonnonvaroja ja vahvistamaan ekosysteemejä ja jotka edistävät ilmastonmuutokseen sopeutumista ja ilmastonmuutoksen hillitsemistä mukauttamalla karjankasvatusta ympäristön kantokykyyn, minimoimalla riippuvuutta sellaisista panoksista, jotka eivät ole kestäviä, mukaan lukien fossiiliset energianlähteet, ja parantamalla asteittain luonnon monimuotoisuutta ja maaperän laatua.
Tarkistukset 21 ja 783
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 17 b kappale (uusi)
(17 b)   Vaikka rokotuksia pidetään mikrobilääkeresistenssin torjumista koskevassa yhteinen terveys -toimintasuunnitelmassa kustannustehokkaana kansanterveydellisenä keinona mikrobilääkeresistenssin torjumiseksi, diagnosoinnin, mikrobilääkkeille vaihtoehtoisten lääkkeiden ja rokotusten suhteellisen suuret kustannukset tavanomaisiin antibiootteihin verrattuna ovat este eläinten rokotuskattavuuden lisäämiselle.
Tarkistus 784
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 17 c kappale (uusi)
(17 c)   YMP:n ympäristötavoitteiden ja elintarviketurvallisuuden lisäämistä koskevien yhteiskunnan vaatimusten täyttämiseksi olisi edistettävä sellaisten lannoitevalmisteiden käyttöä, joiden raskasmetallipitoisuus on hyvin pieni.
Tarkistus 1100
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 19 a kappale (uusi)
(19 a)   Jotta viljelijöiden ja heidän perheidensä hyvinvointi varmistetaan ja pidetään mielessä, että stressi on suuri syy tiloilla sattuviin onnettomuuksiin, jäsenvaltioiden on varmistettava toimintapolitiikan sosiaalinen kestävyys pitämällä sääntely- ja hallintotaakka mahdollisimman vähäisenä, yhteensovittamalla viljelijöiden työ- ja yksityiselämä ja varmistamalla maatalouden elinkelpoisuus unionissa.
Tarkistuksets 728 ja 785
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 21 kappale
(21)  Uusi ehdollisuusjärjestelmä perustuu aiempaan, vuoteen 2020 saakka toteutettavaan täydentävien ehtojen järjestelmään, ja siinä edellytetään, että saadakseen YMP:n tuen täysimääräisenä tuensaajien on noudatettava ympäristöä, ilmastonmuutosta, kansanterveyttä, eläinten terveyttä, kasvien terveyttä ja eläinten hyvinvointia koskevia perusvaatimuksia. Perusvaatimukset ovat virtaviivaistettu luettelo lakisääteisistä hoitovaatimuksista (SMR) ja maan hyvää maatalous- ja ympäristökuntoa koskevista toimenpidevaatimuksista (GAEC). Näissä perusvaatimuksissa otetaan paremmin huomioon ympäristö- ja ilmastohaasteet ja YMP:n uusi ympäristöarkkitehtuuri, jolloin saavutetaan aiempaa kunnianhimoisemmat ympäristö- ja ilmastotavoitteet, kuten komissio ilmoitti tiedonannossaan Ruoan ja maanviljelyn tulevaisuus ja monivuotisessa rahoituskehyksessä. Ehdollisuuden tarkoituksena on edistää kestävää maataloutta tekemällä tuensaajat tietoisemmiksi kyseisten perusvaatimusten noudattamisen välttämättömyydestä. Pyrkimyksenä on myös saada YMP vastaamaan nykyistä paremmin yhteiskunnan odotuksia, minkä vuoksi sen yhdenmukaisuutta ympäristöä, kansanterveyttä, eläinten terveyttä, kasvien terveyttä ja eläinten hyvinvointia koskevien tavoitteiden kanssa parannetaan. Ehdollisuuden olisi sisällyttävä olennaisesti yhteisen maatalouspolitiikan ympäristöarkkitehtuuriin osana kunnianhimoisempien ympäristö- ja ilmastositoumusten perusskenaariota, ja ehdollisuutta olisi sovellettava kattavasti kaikkialla unionissa. Jos viljelijät eivät täytä näitä vaatimuksia, jäsenvaltioiden olisi varmistettava tehokkaiden, oikeasuhteisten ja varoittavien seuraamusten soveltaminen [horisontaaliasetuksen] mukaisesti.
(21)  Uusi ehdollisuusjärjestelmä perustuu aiempaan, vuoteen 2020 saakka toteutettavaan täydentävien ehtojen järjestelmään, ja siinä edellytetään, että saadakseen YMP:n tuen täysimääräisenä tuensaajien on noudatettava ympäristöä, ilmastonmuutosta, kansanterveyttä, sovellettavia työoloja ja -ehtoja, eläinten terveyttä, kasvien terveyttä ja eläinten hyvinvointia koskevia perusvaatimuksia. Perusvaatimukset ovat virtaviivaistettu luettelo lakisääteisistä hoitovaatimuksista (SMR) ja maan hyvää maatalous- ja ympäristökuntoa koskevista toimenpidevaatimuksista (GAEC). Näissä perusvaatimuksissa otetaan paremmin huomioon ympäristö- ja ilmastohaasteet ja YMP:n uusi ympäristöarkkitehtuuri, jolloin saavutetaan aiempaa kunnianhimoisemmat ympäristö- ja ilmastotavoitteet, kuten komissio ilmoitti tiedonannossaan Ruoan ja maanviljelyn tulevaisuus ja monivuotisessa rahoituskehyksessä. Lisäksi on erittäin tärkeää, että jäsenvaltiot toteuttavat asianmukaisia toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että työnantajille myönnetään suoria tukia vain, jos nämä noudattavat sovellettavia työoloja ja -ehtoja koskevia velvoitteita ja/tai työnantajan velvoitteita, jotka vahvistetaan kaikissa asiaankuuluvissa työehtosopimuksissa ja kansallisessa ja unionin työlainsäädännössä, jotka koskevat muun muassa muun muassa työehtojen tuntemista, palkkausta, työaikaa, terveyttä ja turvallisuutta, työntekijöiden vapaata liikkuvuutta, yhdenvertaista kohtelua, työntekijöiden lähettämistä, kolmansien maiden kansalaisten oleskelun edellytyksiä, vuokratyötä ja sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista jäsenvaltioiden kesken.
Ehdollisuuden tarkoituksena on edistää kestävää maataloutta tekemällä tuensaajat tietoisemmiksi kyseisten perusvaatimusten noudattamisen välttämättömyydestä. Näiden vaatimusten täyttämisestä olisi myös maksettava asianmukainen korvaus tuensaajille. Pyrkimyksenä on myös saada YMP vastaamaan nykyistä paremmin yhteiskunnan odotuksia, minkä vuoksi sen yhdenmukaisuutta ympäristöä, työelämän normeja, kansanterveyttä, eläinten terveyttä, kasvien terveyttä ja eläinten hyvinvointia koskevien tavoitteiden kanssa parannetaan. Ehdollisuuden olisi sisällyttävä olennaisesti yhteisen maatalouspolitiikan ympäristöarkkitehtuuriin ja sosiaaliseen arkkitehtuuriin osana kunnianhimoisempien ympäristösitoumusten, sosiaalisten sitoumusten ja ilmastositoumusten perusskenaariota, ja ehdollisuutta olisi sovellettava kattavasti kaikkialla unionissa. Jos viljelijät eivät täytä näitä vaatimuksia, jäsenvaltioiden olisi varmistettava tehokkaiden, oikeasuhteisten ja varoittavien seuraamusten soveltaminen [horisontaaliasetuksen] mukaisesti.
Tarkistus 22
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 22 kappale
(22)  Maan hyvää maatalous- ja ympäristökuntoa koskevat toimenpidevaatimukset (GAEC) sisältävällä kehyksellä edistetään ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja ilmastonmuutokseen sopeutumista, vesihuoltoon liittyvien haasteiden ratkaisemista, maaperän suojelua ja laatua sekä luonnon monimuotoisuuden suojelua ja laatua. Kehystä on parannettava, jotta voidaan ottaa huomioon erityisesti suorien tukien viherryttämisvaatimusten mukaiset vuoteen 2020 saakka sovellettavat käytännöt, ilmastonmuutoksen hillitseminen sekä tarve parantaa maatilojen kestävyyttä, erityisesti ravinnehuoltoa. On syytä huomata, että jokainen hyvää maatalous- ja ympäristökuntoa koskeva toimenpidevaatimus edistää useita tavoitteita. Kehyksen panemiseksi täytäntöön jäsenvaltioiden olisi määriteltävä jokaisen unionin tasolla vahvistetun vaatimuksen osalta kansallinen vaatimus, jossa otetaan huomioon kyseisen alueen erityispiirteet, mukaan lukien maaperä- ja ilmasto-olosuhteet, nykyiset viljelyolosuhteet, maankäyttö, viljelykierto, viljelykäytännöt ja tilarakenteet. Jäsenvaltiot myös voivat hyvää maatalous- ja ympäristökuntoa koskevan kehyksen ympäristö- ja ilmastotoimien tuloksellisuuden parantamiseksi määritellä muita kansallisia vaatimuksia, jotka liittyvät liitteessä II vahvistettuihin tärkeimpiin tavoitteisiin. Maatilojen maataloudellisen suorituskyvyn ja ympäristönsuojelun tason tukemiseksi osana hyvää maatalous- ja ympäristökuntoa koskevaa kehystä otetaan käyttöön ravinnehuoltosuunnitelmia, jotka jäsenvaltiot saattavat yksittäisten viljelijöiden käyttöön tähän tarkoitukseen suunnitellun maatilojen kestävää hoitoa koskevan sähköisen välineen avulla. Välineen olisi tarjottava tukea tilalla tehtäviin päätöksiin, alkaen ravinnehuollon vähimmäistoiminnoista. Laajan yhteentoimivuuden ja modulaarisuuden turvin olisi myös voitava lisätä muita sähköisiä maatilasovelluksia ja sähköisen hallinnoinnin sovelluksia. Jotta voidaan varmistaa tasapuoliset toimintaedellytykset viljelijöiden kesken ja koko unionin tasolla, komissio voi tukea jäsenvaltioita välineen suunnittelussa ja tarvittavien tietojen tallennus- ja käsittelypalveluissa.
(22)  Maan hyvää maatalous- ja ympäristökuntoa koskevat toimenpidevaatimukset (GAEC) sisältävällä kehyksellä edistetään ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja ilmastonmuutokseen sopeutumista, vesihuoltoon liittyvien haasteiden ratkaisemista, maaperän suojelua ja laatua sekä luonnon monimuotoisuuden suojelua ja laatua. Kehystä on parannettava, jotta voidaan ottaa huomioon erityisesti suorien tukien viherryttämisvaatimusten mukaiset vuoteen 2020 saakka sovellettavat käytännöt, ilmastonmuutoksen hillitseminen sekä tarve parantaa maatilojen kestävyyttä. On syytä huomata, että jokainen hyvää maatalous- ja ympäristökuntoa koskeva toimenpidevaatimus edistää useita tavoitteita. Kehyksen panemiseksi täytäntöön jäsenvaltioiden olisi määriteltävä jokaisen unionin tasolla vahvistetun vaatimuksen osalta kansallinen vaatimus, jossa otetaan huomioon kyseisen alueen erityispiirteet, mukaan lukien maaperä- ja ilmasto-olosuhteet, nykyiset viljelyolosuhteet, eri tuotantojen agronomiset ominaisuudet, yksivuotisten viljelykasvien, monivuotisten viljelykasvien ja muiden erikoistuneiden tuotantotapojen väliset erot, maankäyttö, viljelykierto, paikalliset ja perinteiset viljelykäytännöt ja tilarakenteet. Jäsenvaltiot voivat myös määritellä vastaavia käytäntöjä tai sertifiointijärjestelmiä, joista on ilmaston ja ympäristön kannalta vastaavaa tai suurempaa hyötyä kuin yhdestä tai useammasta hyvää maatalous- ja ympäristökuntoa koskevasta toimenpidevaatimuksesta.
Tarkistus 1127
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 22 a kappale (uusi)
(22 a)  Jotta voidaan puuttua koko unionin laajuiseen luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen, on olennaista varmistaa kaikissa jäsenvaltioissa muiden kuin tuottavien alueiden ja kohteiden vähimmäisosuus ehdollisuuden ja ekojärjestelmien puitteissa. Jäsenvaltioiden olisi kyseisessä yhteydessä pyrittävä strategiasuunnitelmissaan siihen, että luonnon monimuotoisuuden kannalta suotuisia maisematekijöitä varten varataan vähintään 10 prosentin alue. Niiksi olisi laskettava muun muassa suojavyöhykkeet, viljelykiertoon kuuluvat tai kuulumattomat kesantomaat, pensasaidat, tuottamattomat puut, pengermuurit ja lammikot, jotka kaikki osaltaan lisäävät hiilen sitoutumista, ehkäisevät maaperän eroosiota ja köyhtymistä, suodattavat ilmaa ja vettä sekä tukevat ilmastonmuutokseen sopeutumista.
Tarkistus 23
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 23 kappale
(23)  Jäsenvaltioiden olisi pantava lakisääteiset hoitovaatimukset täytäntöön kaikilta osin, jotta ne voitaisiin ottaa tosiasiallisesti käyttöön tilatasolla ja taata viljelijöiden tasavertainen kohtelu. Jotta varmistettaisiin, että ehdollisuutta koskevilla säännöillä parannetaan johdonmukaisesti politiikan kestävyyttä, lakisääteisten hoitovaatimusten olisi katettava ympäristöä, kansanterveyttä, eläinten terveyttä, kasvien terveyttä ja eläinten hyvinvointia koskeva keskeinen unionin lainsäädäntö, jonka täytäntöönpano kansallisella tasolla edellyttää yksittäisiä viljelijöitä koskevia täsmällisiä velvollisuuksia, mukaan lukien neuvoston direktiivin 92/43/ETY11 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/147/EY12 tai neuvoston direktiivin 91/676/ETY13 mukaiset velvoitteet. Jotta voitaisiin noudattaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) N:o 1306/201314 liitettyä Euroopan parlamentin ja neuvoston yhteistä lausuntoa, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY15 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/128/EY16 asiaan liittyvät säännökset sisällytetään ehdollisuuteen lakisääteisinä hoitovaatimuksina ja luetteloa hyvää maatalous- ja ympäristökuntoa koskevista toimenpidevaatimuksista mukautetaan vastaavasti.
(23)  Jäsenvaltioiden olisi pantava lakisääteiset hoitovaatimukset täytäntöön kaikilta osin, jotta ne voitaisiin ottaa tosiasiallisesti käyttöön tilatasolla ja taata viljelijöiden tasavertainen kohtelu. Jotta varmistettaisiin, että ehdollisuutta koskevilla säännöillä parannetaan johdonmukaisesti politiikan kestävyyttä, lakisääteisten hoitovaatimusten olisi katettava ympäristöä, kansanterveyttä, eläinten terveyttä, kasvien terveyttä ja eläinten hyvinvointia koskeva keskeinen unionin lainsäädäntö, jonka täytäntöönpano kansallisella tasolla edellyttää yksittäisiä viljelijöitä koskevia täsmällisiä velvollisuuksia, mukaan lukien neuvoston direktiivin 92/43/ETY11 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/147/EY12 tai neuvoston direktiivin 91/676/ETY13 mukaiset velvoitteet. Jotta voitaisiin noudattaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) N:o 1306/201314 liitettyä Euroopan parlamentin ja neuvoston yhteistä lausuntoa, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY15 (vesipolitiikan puitedirektiivi) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/128/EY16 asiaan liittyvät säännökset sisällytetään ehdollisuuteen lakisääteisinä hoitovaatimuksina ja luetteloa hyvää maatalous- ja ympäristökuntoa koskevista toimenpidevaatimuksista mukautetaan vastaavasti.
____________________
____________________
11. Neuvoston direktiivi 92/43/ETY, annettu 21 päivänä toukokuuta 1992, luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta (EYVL L 206, 22.7.1992, s. 7).
11. Neuvoston direktiivi 92/43/ETY, annettu 21 päivänä toukokuuta 1992, luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta (EYVL L 206, 22.7.1992, s. 7).
12. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/147/EY, annettu 30 päivänä marraskuuta 2009, luonnonvaraisten lintujen suojelusta (EUVL L 20, 26.1.2010, s. 7).
12. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/147/EY, annettu 30 päivänä marraskuuta 2009, luonnonvaraisten lintujen suojelusta (EUVL L 20, 26.1.2010, s. 7).
13. Neuvoston direktiivi 91/676/ETY, annettu 12 päivänä joulukuuta 1991, vesien suojelemisesta maataloudesta peräisin olevien nitraattien aiheuttamalta pilaantumiselta (EYVL L 375, 31.12.1991, s. 1).
13. Neuvoston direktiivi 91/676/ETY, annettu 12 päivänä joulukuuta 1991, vesien suojelemisesta maataloudesta peräisin olevien nitraattien aiheuttamalta pilaantumiselta (EYVL L 375, 31.12.1991, s. 1).
14. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1306/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 352/78, (EY) N:o 165/94, (EY) N:o 2799/98, (EY) N:o 814/2000, (EY) N:o 1290/2005 ja (EY) N:o 485/2008 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 549).
14. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1306/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 352/78, (EY) N:o 165/94, (EY) N:o 2799/98, (EY) N:o 814/2000, (EY) N:o 1290/2005 ja (EY) N:o 485/2008 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 549).
15. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY, annettu 23 päivänä lokakuuta 2000, yhteisön vesipolitiikan puitteista (EYVL L 327, 22.12.2000, s. 1).
15. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY, annettu 23 päivänä lokakuuta 2000, yhteisön vesipolitiikan puitteista (EYVL L 327, 22.12.2000, s. 1).
16. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/128/EY, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, yhteisön politiikan puitteista torjunta-aineiden kestävän käytön aikaansaamiseksi (EUVL L 309, 24.11.2009, s. 71).
16. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/128/EY, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, yhteisön politiikan puitteista torjunta-aineiden kestävän käytön aikaansaamiseksi (EUVL L 309, 24.11.2009, s. 71).
Tarkistus 24
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 24 kappale
(24)  Jäsenvaltioiden olisi tätä tarkoitusta varten otettava käyttöön maatilojen neuvontapalvelut, joilla parannetaan maatilojen ja maaseutuyritysten kestävää hoitoa ja toiminnan yleistä tehokkuutta, jotka kattavat taloudelliset, ympäristöön liittyvät ja yhteiskunnalliset näkökohdat ja joiden avulla kartoitetaan, mitä parannuksia kaikkiin YMP:n strategiasuunnitelmissa määrättyihin tilatasolla toteutettaviin toimenpiteisiin olisi tehtävä. Näiden maatilojen neuvontapalvelujen olisi autettava lisäämään viljelijöiden ja muiden YMP:n tuensaajien tietoisuutta toisaalta tilanhoidon ja maankäytön välisestä suhteesta ja toisaalta tietyistä, esimerkiksi ympäristöön ja ilmastoon liittyvistä normeista, vaatimuksista ja tiedoista. Luettelo viimeksi mainituista sisältää YMP:n strategiasuunnitelmassa vahvistettuja vaatimuksia, joita sovelletaan viljelijöihin ja muihin YMP:n tuensaajiin tai jotka ovat heidän kannaltaan tarpeellisia, vaatimuksia, jotka perustuvat vedestä ja torjunta-aineiden kestävästä käytöstä annettuun lainsäädäntöön, ja aloitteita mikrobilääkeresistenssin torjumiseksi ja riskinhallintaa varten. Annettujen neuvojen laadun ja vaikuttavuuden parantamiseksi jäsenvaltioiden olisi otettava neuvojia mukaan maatalouden tieto- ja innovointijärjestelmään (’AKIS-järjestelmä’), jotta voitaisiin tarjota ajantasaista, tutkimuksen ja innovoinnin synnyttämää teknologista ja tieteellistä tietoa.
(24)  Jäsenvaltioiden olisi tätä tarkoitusta varten tarjottava laadukkaita maatilojen neuvontapalveluja, joilla parannetaan maatilojen ja maaseutuyritysten kestävää hoitoa ja toiminnan yleistä tehokkuutta, jotka kattavat taloudelliset, ympäristöön liittyvät ja yhteiskunnalliset näkökohdat ja joiden avulla kartoitetaan, mitä parannuksia kaikkiin YMP:n strategiasuunnitelmissa määrättyihin tilatasolla toteutettaviin toimenpiteisiin olisi tehtävä. Näiden maatilojen neuvontapalvelujen olisi autettava lisäämään viljelijöiden ja muiden YMP:n tuensaajien tietoisuutta toisaalta tilanhoidon ja maankäytön välisestä suhteesta ja toisaalta tietyistä, esimerkiksi ympäristöön ja ilmastoon liittyvistä normeista, vaatimuksista ja tiedoista. Luettelo viimeksi mainituista sisältää YMP:n strategiasuunnitelmassa vahvistettuja vaatimuksia, joita sovelletaan viljelijöihin ja muihin YMP:n tuensaajiin tai jotka ovat heidän kannaltaan tarpeellisia, vaatimuksia, jotka perustuvat vedestä ja torjunta-aineiden kestävästä käytöstä annettuun lainsäädäntöön, ja aloitteita mikrobilääkeresistenssin torjumiseksi ja riskinhallintaa varten. Annettujen neuvojen laadun ja vaikuttavuuden parantamiseksi jäsenvaltioiden olisi otettava neuvojia mukaan maatalouden tieto- ja innovointijärjestelmään (’AKIS-järjestelmä’), jotta voitaisiin tarjota ajantasaista, tutkimuksen ja innovoinnin synnyttämää teknologista ja tieteellistä tietoa. Kaikkien neuvontapalveluja ja innovointijärjestelmiä koskevien unionin aloitteiden olisi mahdollisuuksien mukaan perustuttava jäsenvaltioiden tasolla jo käytössä oleviin palveluihin ja järjestelmiin.
Tarkistus 25
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 26 kappale
(26)  Unionin lainsäädännössä olisi säädettävä, että jäsenvaltiot asettavat YMP:n strategiasuunnitelmissaan vähimmäisvaatimukset, jotka koskevat tuotannosta irrotettujen tukien saamiseksi tarvittavaa vähimmäisalaa. Tällaisissa vaatimuksissa olisi otettava huomioon tarve välttää liiallinen hallinnollinen taakka, joka aiheutuu lukuisten pienten määrien hallinnoinnista, ja tarve varmistaa, että tuella vaikutetaan tehokkaasti niiden YMP:n tavoitteiden saavuttamiseen, joita tuotannosta irrotetuilla suorilla tuilla edistetään. Jotta voidaan taata kaikille tosiasiallisille viljelijöille maatalouden tulotuen vähimmäistaso ja noudattaa perussopimuksen tavoitetta varmistaa maatalousväestön kohtuullinen elintaso, olisi vahvistettava vuotuinen pinta-alaperusteinen tuotannosta irrotettu tuki tukitoimityyppinä ”kestävyysperusteinen perustulotuki”. Jotta tuki voitaisiin kohdentaa paremmin, tuen määriä voidaan eriyttää alueryhmien mukaan sosioekonomisten ja/tai maatalouden harjoittamisolosuhteiden perusteella. Jotta viljelijöiden tuloihin ei kohdistuisi häiritseviä vaikutuksia, jäsenvaltiot voivat päättää panna kestävyysperusteisen perustulotuen täytäntöön tukioikeuksien perusteella. Tässä tapauksessa tukioikeuksien arvon ennen mahdollista yhdenmukaistamista olisi oltava oikeassa suhteessa asetuksen (EU) N:o 1307/2013 mukaisissa perustukijärjestelmissä vahvistettuun tukioikeuksien arvoon, ottaen huomioon myös ilmaston ja ympäristön kannalta suotuisiin maatalouskäytäntöihin liittyvät tuet. Jäsenvaltioiden olisi myös lisättävä yhdenmukaistamista, jotta aiemmista arvoista voitaisiin vähitellen luopua.
(26)  Unionin lainsäädännössä olisi säädettävä, että jäsenvaltiot asettavat YMP:n strategiasuunnitelmissaan vähimmäisvaatimukset, jotka koskevat tuotannosta irrotettujen tukien saamiseksi tarvittavaa vähimmäisalaa. Tällaisissa vaatimuksissa olisi otettava huomioon tarve välttää liiallinen hallinnollinen taakka, joka aiheutuu lukuisten pienten määrien hallinnoinnista, ja tarve varmistaa, että tuella vaikutetaan tehokkaasti niiden YMP:n tavoitteiden saavuttamiseen, joita tuotannosta irrotetuilla suorilla tuilla edistetään. Jotta voidaan taata kaikille aktiiviviljelijöille maatalouden tulotuen vähimmäistaso ja noudattaa perussopimuksen tavoitetta varmistaa maatalousväestön kohtuullinen elintaso, olisi vahvistettava vuotuinen pinta-alaperusteinen tuotannosta irrotettu tuki tukitoimityyppinä ”kestävyysperusteinen perustulotuki”. Jotta tuki voitaisiin kohdentaa paremmin, tuen määriä voidaan eriyttää alueryhmien mukaan sosioekonomisten, ympäristöllisten ja/tai maatalouden harjoittamisolosuhteiden perusteella. Jotta viljelijöiden tuloihin ei kohdistuisi häiritseviä vaikutuksia, jäsenvaltiot voivat päättää panna kestävyysperusteisen perustulotuen täytäntöön tukioikeuksien perusteella. Tässä tapauksessa tukioikeuksien arvon ennen mahdollista yhdenmukaistamista olisi oltava oikeassa suhteessa asetuksen (EU) N:o 1307/2013 mukaisissa perustukijärjestelmissä vahvistettuun tukioikeuksien arvoon, ottaen huomioon myös ilmaston ja ympäristön kannalta suotuisiin maatalouskäytäntöihin liittyvät tuet. Jäsenvaltioiden olisi myös lisättävä yhdenmukaistamista, jotta täysi yhdenmukaisuus voitaisiin saavuttaa vähitellen vuoteen 2026 mennessä.
Tarkistus 26
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 26 a kappale (uusi)
(26 a)   YMP:stä myönnettävä tulotuki on merkittävä vakautta ja kestävyyttä tukeva tekijä monilla pienillä tiloilla ja perhetiloilla eri puolilla Eurooppaa, ja vaikka viljelijöihin kohdistuvat odotukset ovat kasvaneet, rahalliset edut eivät ole. YMP:n kokonaisosuus unionin talousarviosta on pienentymässä samaan aikaan, kun alan markkinakriisit ja aktiiviviljelijöiden lukumäärän vähentyminen uhkaavat edelleen alan selviytymistä. Perhetilamallia olisi suojeltava YMP:n yleisenä tavoitteena ja jäsenvaltioiden strategiasuunnitelmien kautta ja sen ratkaisevan tärkeä rooli maaseudun elämän sosiaalisen rakenteen ja monien maaseudun asukkaiden elämäntavan ylläpitäjänä olisi tunnustettava. Perhetilat edistävät kestävää elintarviketuotantoa, luonnonvarojen säilyttämistä, alalla kaivattua monipuolistamista ja elintarviketurvaa. Pienten perhetilojen viljelijät joutuvat ensimmäisinä kärsimään globalisaation aiheuttamista paineista. Tällaiseen tilanteeseen ajautuminen tarkoittaisi ilmiselvää epäonnistumista YMP:n tavoitteiden saavuttamisessa ja horjuttaisi YMP:n tukemisen perusteita tulevaisuudessa. Tästä syystä YMP:n strategiasuunnitelmilla on pyrittävä niihin sisältyvien tavoitteiden avulla säilyttämään kyseinen maatilamalli myös jatkossa.
Tarkistus 27
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 28 kappale
(28)  Pientilat ovat yhä unionin maatalouden kulmakivi, sillä niillä on keskeinen rooli maaseudun työllisyyden tukemisessa ja aluekehityksen edistämisessä. Jotta voitaisiin edistää tuen tasapuolisempaa jakautumista ja vähentää pienten tukimäärien saajille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta, jäsenvaltioiden olisi voitava tarjota pienviljelijöille mahdollisuus korvata muut suorat tuet kiinteämääräisellä korvauksella.
(28)  Pientilat ovat yhä unionin maatalouden kulmakivi, sillä niillä on keskeinen rooli maaseudun työllisyyden tukemisessa ja aluekehityksen edistämisessä. Jotta voitaisiin edistää tuen tasapuolisempaa jakautumista ja vähentää pienten tukimäärien saajille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta, jäsenvaltioiden olisi voitava tarjota pienviljelijöille mahdollisuus korvata suorat tuet kiinteämääräisellä korvauksella. Jotta voidaan kuitenkin vähentää edelleen hallinnollista taakkaa, jäsenvaltioille olisi myönnettävä lupa sisällyttää tietyt viljelijät ensin automaattisesti yksinkertaistettuun järjestelmään siten, että heille annetaan mahdollisuus erota siitä tietyssä määräajassa. Suhteellisuusperiaatteen noudattamiseksi jäsenvaltioille olisi annettava mahdollisuus ottaa käyttöön suppea ehdollisuuden tarkastaminen sellaisia pienviljelijöitä varten, jotka osallistuvat yksinkertaistettuun järjestelmään.
Tarkistukset 28 ja 791
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 30 a kappale (uusi)
(30 a)   Luomuviljely on kehittymässä monissa jäsenvaltioissa, ja sen avulla voidaan todistetusti tuottaa julkishyödykkeitä, suojata ekosysteemipalveluita ja luonnonvaroja, vähentää panoksia, houkutella alalle nuoria viljelijöitä ja erityisesti naisia, luoda työpaikkoja, kokeilla uusia liiketoimintamalleja, vastata yhteiskunnan vaatimuksiin ja elvyttää maaseutualueita. Luomutuotteiden kysyntä kasvaa kuitenkin edelleen nopeammin kuin tuotanto. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että niiden laatimiin YMP:n strategiasuunnitelmiin sisältyy tavoitteet lisätä luomuviljellyn viljelysmaan osuutta luomutuotteiden kasvavaan kysyntään vastaamiseksi ja kehittää luomutuotteiden koko toimitusketjua. Jäsenvaltioiden olisi voitava rahoittaa luomuviljelyyn siirtymistä ja sen ylläpitämistä joko maaseudun kehittämistoimenpiteiden tai ekojärjestelmien avulla taikka käyttämällä niiden yhdistelmää, ja niiden olisi varmistettava, että osoitetut määrärahat vastaavat luonnonmukaisen tuotannon odotettua kasvua.
Tarkistukset 29 ja 792
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 31 kappale
(31)  YMP:lla olisi varmistettava, että jäsenvaltiot lisäävät myönteisiä ympäristövaikutuksia ottamalla huomioon paikalliset tarpeet ja viljelijöiden tosiasialliset olosuhteet. Jäsenvaltioiden olisi otettava YMP:n strategiasuunnitelmissaan suorien tukien yhteydessä käyttöön viljelijöiden vapaaehtoisia ekojärjestelmiä, jotka olisi sovitettava täysimääräisesti yhteen muiden asiaan liittyvien tukitoimien kanssa. Jäsenvaltioiden olisi määriteltävä ne maksuna, joka myönnetään joko kannustimena tai palkkiona, jos ilmaston ja ympäristön kannalta suotuisten maatalouskäytäntöjen välityksellä tarjotaan julkishyödykkeitä, tai korvauksena näiden käytäntöjen ottamisesta käyttöön. Molemmissa tapauksissa niillä olisi pyrittävä parantamaan YMP:n ympäristö- ja ilmastotoimien tuloksellisuutta, minkä vuoksi ne olisi suunniteltava niin, että ne ylittävät pakolliset vaatimukset, jotka on jo vahvistettu ehdollisuusjärjestelmässä. Jäsenvaltiot voivat päättää perustaa maatalouskäytäntöihin liittyviä ekojärjestelmiä, jotka koskevat esimerkiksi pysyvien laidunten parempaa hoitoa, maisemapiirteitä ja luomuviljelyä. Näihin järjestelmiin voi kuulua myös ”perustason järjestelmiä” mahdollisena edellytyksenä sille, että otetaan käyttöön kunnianhimoisempia maaseudun kehittämistä koskevia sitoumuksia.
(31)  YMP:lla olisi varmistettava, että jäsenvaltiot lisäävät myönteisiä ympäristövaikutuksia ottamalla huomioon paikalliset tarpeet ja viljelijöiden tosiasialliset olosuhteet. Jäsenvaltioiden olisi otettava YMP:n strategiasuunnitelmissaan suorien tukien yhteydessä käyttöön ilmaston ja ympäristön kannalta suotuisia maatalouskäytäntöjä koskevan komission laatiman luettelon perusteella viljelijöiden vapaaehtoisia ekojärjestelmiä, jotka olisi sovitettava täysimääräisesti yhteen muiden asiaan liittyvien tukitoimien kanssa. Jäsenvaltioiden olisi määriteltävä ne maksuna, joka myönnetään joko kannustimena tai palkkiona, jos ilmaston ja ympäristön kannalta suotuisten maatalouskäytäntöjen välityksellä tarjotaan julkishyödykkeitä, ja niillä olisi pyrittävä parantamaan YMP:n ympäristö- ja ilmastotoimien tuloksellisuutta, minkä vuoksi ne olisi suunniteltava niin, että ne ylittävät pakolliset vaatimukset, jotka on jo vahvistettu ehdollisuusjärjestelmässä. Jäsenvaltioiden olisi varattava tietty osuus suorien tukien määrärahoistaan ekojärjestelmiin. Jäsenvaltiot voivat päättää perustaa maatalouskäytäntöihin liittyviä ekojärjestelmiä, jotta voidaan suosia ympäristöystävällisiä tuotantomalleja, kuten erityisesti laajaperäistä kotieläintuotantoa, ja edistää kaikenlaisia maatalouskäytäntöjä, kuten pysyvien laidunten parempaa hoitoa, pysyviä maisemapiirteitä ja perustaa ympäristöhyväksyntäjärjestelmiä, kuten luomuviljely, integroitu tuotanto tai maan kasvukuntoa ylläpitävä viljely. Näihin järjestelmiin voi kuulua myös toimenpiteitä, jotka ovat toisenlaisia kuin maaseudun kehittämiseen liittyvät maatalouden ympäristö- ja ilmastositoumukset, tai toimenpiteitä, jotka ovat luonteeltaan samankaltaisia kuin toimenpiteet, jotka voidaan luokitella ”perustason järjestelmiksi”, mahdollisena edellytyksenä sille, että otetaan käyttöön kunnianhimoisempia maaseudun kehittämistä koskevia sitoumuksia.
Tarkistus 30
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 33 kappale
(33)   Olisi varmistettava, että tuotantosidonnainen tulotuki on unionin kansainvälisten sitoumusten mukaista. Niitä ovat esimerkiksi GATT-sopimukseen liittyvän Euroopan talousyhteisön ja Amerikan yhdysvaltojen välisen öljysiemeniä koskevan yhteisymmärryspöytäkirjan17 vaatimukset, sellaisina kuin niitä sovelletaan sen jälkeen kun EU:n erityinen öljysiementen perusviljelyala muuttuu EU:n kokoonpanon muututtua. Komissiolla olisi oltava valta antaa tätä varten täytäntöönpanosäädöksiä, joilla vahvistetaan asiaa koskevat yksityiskohtaiset säännöt.
Poistetaan.
_________________
17 GATT-sopimukseen liittyvä Euroopan talousyhteisön ja Amerikan yhdysvaltojen välinen öljysiemeniä koskeva yhteisymmärryspöytäkirja (EYVL L 147, 18.6.1993).
Tarkistus 31
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 35 kappale
(35)  YMP:n tavoitteiden edistämiseksi ja synergioiden lisäämiseksi muiden YMP:n välineiden kanssa tarvitaan alakohtaisia tukitoimia. Tällaisten alakohtaisten tukitoimityyppien sisältöä ja tavoitteita koskevat vähimmäisvaatimukset olisi täytäntöönpanomallin mukaisesti laadittava unionin tasolla, jotta voidaan varmistaa tasapuoliset toimintaedellytykset sisämarkkinoilla sekä välttää eriarvoisen ja epäreilun kilpailun olosuhteet. Jäsenvaltioiden olisi perusteltava tukitoimien sisällyttäminen strategiasuunnitelmiinsa ja varmistettava, että tukitoimet ovat yhdenmukaisia muiden alakohtaisten tukitoimien kanssa. Unionin tasolla vahvistettavien tukitoimien päätyyppien olisi katettava hedelmä- ja vihannesala, viiniala, mehiläistuotteiden ala, oliiviöljyn ja syötäväksi tarkoitettujen oliivien ala, humala-ala ja muut määriteltävät tuotteet, joiden osalta alakohtaisten ohjelmien perustamisella katsotaan olevan myönteinen vaikutus joidenkin tai kaikkien tässä asetuksessa vahvistettujen YMP:n yleis- ja erityistavoitteiden saavuttamiseen.
(35)  YMP:n tavoitteiden edistämiseksi ja synergioiden lisäämiseksi muiden YMP:n välineiden kanssa tarvitaan alakohtaisia tukitoimia. Tällaisten alakohtaisten tukitoimityyppien sisältöä ja tavoitteita koskevat vähimmäisvaatimukset olisi täytäntöönpanomallin mukaisesti laadittava unionin tasolla, jotta voidaan varmistaa tasapuoliset toimintaedellytykset sisämarkkinoilla sekä välttää eriarvoisen ja epäreilun kilpailun olosuhteet. Jäsenvaltioiden olisi perusteltava tukitoimien sisällyttäminen strategiasuunnitelmiinsa ja varmistettava, että tukitoimet ovat yhdenmukaisia muiden alakohtaisten tukitoimien kanssa. Unionin tasolla vahvistettavien tukitoimien päätyyppien olisi katettava hedelmä- ja vihannesala, viiniala, mehiläistuotteiden ala, oliiviöljyn ja syötäväksi tarkoitettujen oliivien ala, humala-ala ja muut 39 artiklassa määritellyt tuotteet, joiden osalta alakohtaisten ohjelmien perustamisella katsotaan olevan myönteinen vaikutus joidenkin tai kaikkien tässä asetuksessa vahvistettujen YMP:n yleis- ja erityistavoitteiden saavuttamiseen.
Tarkistus 32
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 35 a kappale (uusi)
(35 a)   Samalla kun mehiläishoitoalalle myönnettävää tukea korotetaan tunnustuksena alan merkittävälle vaikutukselle luonnon monimuotoisuuden ja elintarviketuotannon ylläpitämisessä, on perusteltua korottaa myös unionin yhteisrahoituksen enimmäismäärää ja lisätä uusia tukikelpoisia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on tukea alan kehitystä.
Tarkistus 33
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 37 kappale
(37)  Maaseudun kehittämisen tukitoimien periaatteet määritellään unionin tasolla, erityisesti siltä osin kuin on kyse perusvaatimuksista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot soveltavat valintaperusteita. Jäsenvaltioille olisi kuitenkin annettava runsaasti harkintavaltaa määritellä erityiset edellytykset tarpeidensa mukaan. Maaseudun kehittämisen tukitoimityypit sisältävät maksut ympäristö-, ilmasto- ja muihin hoitositoumuksiin, joita jäsenvaltioiden olisi tuettava kaikilla alueillaan kansallisten, alueellisten tai paikallisten erityistarpeidensa mukaisesti. Jäsenvaltion olisi myönnettävä tukia viljelijöille ja muille maankäyttäjille, jotka antavat vapaaehtoisia hoitositoumuksia, joilla edistetään ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja ilmastonmuutokseen sopeutumista sekä ympäristön suojelua ja parantamista, mukaan lukien veden laatu ja määrä, ilmanlaatu, maaperä, luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemipalvelut, myös Natura 2000 -ohjelman mukaiset vapaaehtoiset sitoumukset ja geneettisen monimuotoisuuden tuki. Hoitositoumusten mukaisia tukia voidaan myöntää myös paikallisesti johdettujen, integroitujen tai yhteistyöhön perustuvien lähestymistapojen ja tulosperusteisten tukitoimien muodossa.
(37)  Maaseudun kehittämisen tukitoimien periaatteet määritellään unionin tasolla, erityisesti siltä osin kuin on kyse perusvaatimuksista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot soveltavat valintaperusteita. Jäsenvaltioille olisi kuitenkin annettava runsaasti harkintavaltaa määritellä erityiset edellytykset tarpeidensa mukaan. Maaseudun kehittämisen tukitoimityypit sisältävät maksut ympäristö-, ilmasto- ja muihin hoitositoumuksiin, joita jäsenvaltioiden olisi tuettava kaikilla alueillaan kansallisten, alueellisten tai paikallisten erityistarpeidensa mukaisesti. Jäsenvaltion olisi myönnettävä tukia viljelijöille, viljelijäryhmille ja muille maankäyttäjille, jotka antavat vapaaehtoisia hoitositoumuksia, joilla edistetään ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja ilmastonmuutokseen sopeutumista sekä ympäristön suojelua ja parantamista, mukaan lukien veden laatu ja määrä, ilmanlaatu, maaperä, luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemipalvelut, myös Natura 2000 -ohjelman mukaiset vapaaehtoiset sitoumukset ja luonnonarvoltaan merkittäviä alueita koskevat sitoumukset ja geneettisen monimuotoisuuden tuki. Hoitositoumusten mukaisia tukia voidaan myöntää myös paikallisesti johdettujen, integroitujen, kollektiivisten tai yhteistyöhön perustuvien lähestymistapojen ja tulosperusteisten tukitoimien muodossa.
Tarkistus 729
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 37 a kappale (uusi)
(37 a)  Jäsenvaltioiden olisi voitava myöntää tukea maatalouden ympäristön kannalta kestäviä käytäntöjä, ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista sekä erityisesti perinteisten jalostusmenetelmien avulla toteutettua geenivarojen suojelua ja parantamista varten, jotta voidaan varmistaa unionin ekosysteemien selviytymis- ja palautumiskyky ja edistää biologista monimuotoisuutta.
Tarkistus 34, 794 ja 856
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 38 kappale
(38)  Hoitositoumusten mukainen tuki voi sisältää luonnonmukaisen maatalouden palkkiot luonnonmukaisen maan ylläpitämiseksi ja luonnonmukaiseen maatalouteen siirtymiseksi, muiden muiden sellaisten tukitoimityyppien tuet, joilla tuetaan ympäristöä säästäviä tuotantojärjestelmiä, kuten agro-ekologia, CA-viljely ja integroitu tuotanto, metsätalouden ympäristö- ja ilmastopalvelut ja metsien suojelun; metsiin liittyvät palkkiot ja peltometsätalousjärjestelmien käyttöönoton; eläinten hyvinvoinnin; geenivarojen säilyttämisen, kestävän käytön ja kehittämisen. Jäsenvaltiot voivat kehittää tarpeidensa mukaan muita tähän tukitoimityyppiin kuuluvia järjestelmiä. Tämäntyyppisten maksujen olisi katettava lisäkustannukset ja tulonmenetykset ainoastaan, jos nämä aiheutuvat sitoumuksista, jotka ylittävät unionin ja kansallisessa lainsäädännössä vahvistetut pakolliset toimenpide- ja hoitovaatimukset sekä YMP:n strategiasuunnitelmassa vahvistetut ehdot. Tämäntyyppisiin tukitoimiin liittyviä sitoumuksia voidaan toteuttaa ennalta määrätyn vuotuisen tai monivuotisen kauden ajan, ja niiden kesto voi asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa ylittää seitsemän vuotta.
(38)  Hoitositoumusten mukainen tuki sisältää luonnonmukaisen maatalouden palkkiot luonnonmukaiseen maatalouteen siirtymiseksi ja voi sisältää palkkiot luonnonmukaisen maan ylläpitämiseksi, muiden sellaisten tukitoimityyppien tuet, joilla tuetaan ympäristöä säästäviä tuotantojärjestelmiä, kuten luonnonarvoltaan merkittävät viljelyjärjestelmät, agro-ekologia, maan kasvukuntoa ylläpitävä viljely ja integroitu tuotanto, metsätalouden ympäristö- ja ilmastopalvelut ja metsien suojelun; metsiin liittyvät palkkiot ja peltometsätalousjärjestelmien käyttöönoton; perinteisten maatalousmaisemien suojelun, eläinten hyvinvoinnin ja eläinten terveyden; geenivarojen säilyttämisen, kestävän käytön ja kehittämisen. Jäsenvaltiot voivat kehittää tarpeidensa mukaan muita tähän tukitoimityyppiin kuuluvia järjestelmiä ja vahvistaa mehiläishoitoalaa koskevia maatalouden ympäristötoimenpiteitä, joita on jo käytössä joillain unionin alueilla, sekä kehittää lisätoimenpiteitä. Tämäntyyppisten maksujen olisi katettava lisäkustannukset, taloudelliset kannustimet ja tulonmenetykset ainoastaan, jos nämä aiheutuvat sitoumuksista, jotka ylittävät unionin ja kansallisessa lainsäädännössä vahvistetut pakolliset toimenpide- ja hoitovaatimukset sekä YMP:n strategiasuunnitelmassa vahvistetut ehdot. Jäsenvaltioiden olisi tarjottava myös taloudellisia kannustimia edunsaajille. Tämäntyyppisiin tukitoimiin liittyviä sitoumuksia voidaan toteuttaa ennalta määrätyn vuotuisen tai monivuotisen kauden ajan, ja niiden kesto voi asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa ylittää seitsemän vuotta.
Tarkistukset 35 ja 795
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 39 kappale
(39)  Metsätaloutta koskevien toimenpiteiden olisi edistettävä unionin metsästrategian täytäntöönpanoa ja perustuttava jäsenvaltioiden kansallisiin tai alueellisiin metsäohjelmiin tai vastaaviin asiakirjoihin, joiden olisi puolestaan perustuttava maankäytöstä, maankäytön muutoksesta ja metsätaloudesta aiheutuvien kasvihuonekaasujen päästöjen ja poistumien sisällyttämisestä vuoteen 2030 ulottuviin ilmasto- ja energiapolitiikan puitteisiin annetusta asetuksesta [LULUCF-asetus] aiheutuviin sitoumuksiin sekä Euroopan metsien suojelua koskevissa ministerikonferensseissa tehtyihin sitoumuksiin. Tukitoimien olisi perustuttava metsäsuunnitelmiin tai vastaaviin asiakirjoihin, ja ne voivat koskea seuraavia: metsäalueiden kehitys ja metsien kestävä hoito ja käyttö, mukaan lukien maan metsitys ja peltometsätalousjärjestelmien luominen ja elvyttäminen, metsävarojen suojelu, ennallistaminen ja parantaminen ottaen huomioon sopeutumistarpeet, investoinnit, joilla taataan ja parannetaan metsien suojelua ja selviytymiskykyä sekä metsäekosysteemien ja ilmastopalvelujen tarjontaa, sekä uusiutuvan energian ja biotalouden tukemiseen tarkoitetut toimenpiteet ja investoinnit.
(39)   Metsätaloutta koskevien toimenpiteiden olisi edistettävä peltometsätalousjärjestelmien käytön laajentamista ja unionin metsästrategian täytäntöönpanoa ja perustuttava jäsenvaltioiden kansallisiin tai alueellisiin metsäohjelmiin tai vastaaviin asiakirjoihin, joiden olisi puolestaan perustuttava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksesta (EU) 2018/8411 a aiheutuviin sitoumuksiin sekä Euroopan metsien suojelua koskevien ministerikokousten tekemiin sitoumuksiin. Tukitoimien olisi perustuttava kestäviin metsäsuunnitelmiin tai vastaaviin asiakirjoihin, joiden avulla sidotaan tehokkaasti hiiltä ilmakehästä ja edistetään luonnon monimuotoisuutta, ja ne voivat koskea seuraavia: metsäalueiden kehitys ja metsien kestävä hoito ja käyttö, mukaan lukien maan metsitys, tulipalojen ennaltaehkäisy ja peltometsätalousjärjestelmien luominen ja elvyttäminen, metsävarojen suojelu, ennallistaminen ja parantaminen ottaen huomioon sopeutumistarpeet, investoinnit, joilla taataan ja parannetaan metsien suojelua ja selviytymiskykyä sekä metsäekosysteemi- ja ilmastopalvelujen tarjontaa, sekä uusiutuvan energian ja biotalouden tukemiseen tarkoitetut toimenpiteet ja investoinnit.
_____________________
1 a Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/841, annettu 30 päivänä toukokuuta 2018, maankäytöstä, maankäytön muutoksesta ja metsätaloudesta aiheutuvien kasvihuonekaasujen päästöjen ja poistumien sisällyttämisestä vuoteen 2030 ulottuviin ilmasto- ja energiapolitiikan puitteisiin sekä asetuksen (EU) N:o 525/2013 ja päätöksen N:o 529/2013/EU muuttamisesta (EUVL L 156, 19.6.2018, s. 1).
Tarkistus 36
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 40 kappale
(40)  Oikeudenmukaisen tulotason ja kestokykyisen maatalousalan varmistamiseksi koko unionin alueella jäsenvaltiot voivat myöntää tukea alueilla, joilla on luonnonhaittoja tai muita aluekohtaisia haittoja. Luonnonhaitta-alueiden tukien osalta olisi edelleen sovellettava vuosien 2014–2020 maaseudun kehittämispolitiikan mukaista nimeämistä. Jotta YMP tuottaisi ympäristön kannalta unionin lisäarvoa ja lisäisi sen synergiaa luontoon ja luonnon monimuotoisuuteen tehtävien investointien rahoituksen kanssa, on säilytettävä erillinen toimenpide, jonka tarkoituksena on korvata tuensaajille Natura 2000 -ohjelman ja vesipuitedirektiivien täytäntöönpanosta aiheutuvat rajoitteet. Viljelijöille ja metsänomistajille olisi sen vuoksi jatkossakin myönnettävä tukea erityisten, direktiivin 2009/147/EY ja direktiivin 92/43/ETY täytäntöönpanosta aiheutuvien rajoitteiden poistamiseksi ja Natura 2000 -alueiden tehokkaan hoidon edistämiseksi. Lisäksi viljelijöille olisi myönnettävä tukea rajoitteisiin, joita vesistöalueilla aiheutuu vesipuitedirektiivin täytäntöönpanon vuoksi. Tuki olisi kytkettävä YMP:n strategiasuunnitelmissa kuvattuihin erityisiin vaatimuksiin, jotka ylittävät asiaa koskevat pakolliset toimenpide- ja hoitovaatimukset. Jäsenvaltioiden olisi myös varmistettava, että viljelijöille maksettavat tuet eivät johda kaksinkertaiseen rahoitukseen ekojärjestelmien kanssa. Lisäksi jäsenvaltioiden olisi YMP:n strategiasuunnitelmiensa yleisessä suunnittelussa otettava huomioon Natura 2000 -alueiden erityistarpeet.
(40)  Oikeudenmukaisen tulotason ja kestokykyisen maatalousalan varmistamiseksi koko unionin alueella jäsenvaltiot voivat myöntää tukea alueilla, joilla on luonnonhaittoja tai muita aluekohtaisia, kuten vuoristo- ja saarialueisiin liittyviä, haittoja. Luonnonhaitta-alueiden tukien osalta olisi edelleen sovellettava vuosien 2014–2020 maaseudun kehittämispolitiikan mukaista nimeämistä. Jotta YMP tuottaisi ympäristön kannalta unionin lisäarvoa ja lisäisi sen synergiaa luontoon ja luonnon monimuotoisuuteen tehtävien investointien rahoituksen kanssa, on säilytettävä erillinen toimenpide, jonka tarkoituksena on korvata tuensaajille neuvoston direktiivillä 92/43/ETY1 a perustetun Natura 2000 -ohjelman ja vesipuitedirektiivin täytäntöönpanosta aiheutuvat rajoitteet. Viljelijöille ja metsänomistajille olisi sen vuoksi jatkossakin myönnettävä tukea erityisten, direktiivin 2009/147/EY ja direktiivin 92/43/ETY täytäntöönpanosta aiheutuvien rajoitteiden poistamiseksi ja Natura 2000 -alueiden tehokkaan hoidon edistämiseksi. Lisäksi viljelijöille olisi myönnettävä tukea rajoitteisiin, joita vesistöalueilla aiheutuu vesipuitedirektiivin täytäntöönpanon vuoksi. Tuki olisi kytkettävä YMP:n strategiasuunnitelmissa kuvattuihin erityisiin vaatimuksiin, jotka ylittävät asiaa koskevat pakolliset toimenpide- ja hoitovaatimukset. Jäsenvaltioiden olisi myös varmistettava, että viljelijöille maksettavat tuet eivät johda kaksinkertaiseen rahoitukseen ekojärjestelmien kanssa ja että strategiasuunnitelmissa sallittaisiin samanaikaisesti riittävä jousto, joka edistäisi eri tukitoimien täydentävyyttä. Lisäksi jäsenvaltioiden olisi YMP:n strategiasuunnitelmiensa yleisessä suunnittelussa otettava huomioon Natura 2000 -alueiden erityistarpeet.
____________________
1 a Neuvoston direktiivi 92/43/ETY, annettu 21 päivänä toukokuuta 1992, luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta (EUVL L 206, 22.7.1992, s. 7).
Tarkistus 37
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 41 kappale
(41)  YMP:n tavoitteisiin olisi pyrittävä myös tukemalla tuotannollisia ja ei-tuotannollisia investointeja maatiloilla ja niiden ulkopuolella. Tällaiset investoinnit voivat koskea muun muassa maa- ja metsätalouden kehittämiseen, uudenaikaistamiseen tai ilmastonmuutokseen sopeuttamiseen liittyviä infrastruktuureja, mukaan lukien maa- ja metsätalousmaan hankinta, tilusjärjestelyt ja maanparannus, peltometsäviljelyn käytännöt, energia- ja vesihuolto sekä energian ja veden säästö. Jotta voidaan paremmin varmistaa YMP:n strategiasuunnitelmien yhdenmukaisuus unionin tavoitteiden kanssa sekä tasapuoliset toimintaedellytykset jäsenvaltioiden kesken, tähän asetukseen sisällytetään investointien negatiivinen luettelo.
(41)  YMP:n tavoitteisiin olisi pyrittävä myös tukemalla tuotannollisia ja ei-tuotannollisia investointeja, jotka tähtäävät maatilojen selviytymiskyvyn vahvistamiseen. Tällaiset investoinnit voivat koskea muun muassa maa- ja metsätalouden kehittämiseen, uudenaikaistamiseen tai ilmastonmuutokseen sopeuttamiseen liittyviä infrastruktuureja, mukaan lukien maa- ja metsätalousmaan hankinta, tilusjärjestelyt ja maanparannus, peltometsäviljelyn käytännöt, energia- ja vesihuolto sekä energian ja veden säästö. Jotta voidaan paremmin varmistaa YMP:n strategiasuunnitelmien yhdenmukaisuus unionin tavoitteiden kanssa sekä tasapuoliset toimintaedellytykset jäsenvaltioiden kesken, tähän asetukseen sisällytetään investointien negatiivinen luettelo.
Tarkistus 38
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 42 kappale
(42)  Koska unionin maatalousalalla on tarpeen täyttää investointivaje ja tuoda rahoitusvälineet paremmin ensisijaisten ryhmien, erityisesti nuorien viljelijöiden ja uusien tulokkaiden, joilla on korkeampi riskiprofiili, saataville, olisi kannustettava InvestEU-takuun käyttöön sekä avustusten ja rahoitusvälineiden yhdistämiseen. Koska rahoitusvälineiden käyttö vaihtelee jäsenvaltioissa huomattavasti sen mukaan, miten rahoitusta on saatavilla, miten pankkiala on kehittynyt, onko olemassa riskipääomaa sekä miten hyvin julkishallinnot ja potentiaalinen tuensaajien joukko tuntevat rahoitusvälineet, jäsenvaltioiden olisi vahvistettava YMP:n strategiasuunnitelmassa asianmukaiset tavoitteet, tuensaajat ja suosituimmuusehdot sekä muut mahdolliset tukikelpoisuussäännöt.
(42)  Koska unionin maatalousalalla on tarpeen täyttää investointivaje ja tuoda rahoitusvälineet paremmin ensisijaisten ryhmien, erityisesti nuorien viljelijöiden ja uusien tulokkaiden, joilla on korkeampi riskiprofiili, saataville, avustusten ja rahoitusvälineiden täydentävyyttä olisi parannettava. Koska rahoitusvälineiden käyttö vaihtelee jäsenvaltioissa huomattavasti sen mukaan, miten rahoitusta on saatavilla, miten pankkiala on kehittynyt, onko olemassa riskipääomaa sekä miten hyvin julkishallinnot ja potentiaalinen tuensaajien joukko tuntevat rahoitusvälineet, jäsenvaltioiden olisi vahvistettava YMP:n strategiasuunnitelmassa asianmukaiset tavoitteet, tuensaajat ja suosituimmuusehdot sekä muut mahdolliset tukikelpoisuussäännöt.
Tarkistus 39
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 43 kappale
(43)  Nuoret viljelijät ja uudet tulokkaat kohtaavat edelleen merkittäviä esteitä, jotka liittyvät maan hankintaan, korkeisiin hintoihin ja luotonsaantiin. Tuotantopanosten hintojen vaihtelu (sekä panosten että tuotoksen osalta) uhkaa enemmän heidän yrityksiään, ja he tarvitsevat enemmän yrittäjyys- ja riskinhallintakoulutusta. Sen vuoksi on ehdottoman tärkeää tukea uusien yritysten ja uusien tilojen perustamista jatkossakin. Jäsenvaltioiden olisi otettava käyttöön strateginen lähestymistapa ja määriteltävä selkeät ja yhtenäiset tukitoimet sukupolvenvaihdoksia varten tätä kysymystä koskevan erityistavoitteen puitteissa. Tätä varten jäsenvaltiot voivat vahvistaa YMP:n strategiasuunnitelmissaan rahoitusvälineitä koskevat suosituimmuusehdot nuoria viljelijöitä ja uusia tulokkaita varten, ja niiden olisi varattava YMP:n strategiasuunnitelmissaan tähän tarkoitukseen vähintään kaksi prosenttia suorien tukien vuotuisista määrärahoista. Nuorten viljelijöiden ja maaseudun yritysten perustamisen enimmäistuki olisi nostettava 100 000 euroon, ja tuki olisi voitava saada käyttöön myös rahoitusvälineen kautta tai yhdessä rahoitusvälineen kanssa.
(43)  Nuoret viljelijät ja uudet viljelijät kohtaavat edelleen merkittäviä esteitä, jotka liittyvät maan hankintaan, korkeisiin hintoihin ja luotonsaantiin. Tuotantopanosten hintojen vaihtelu (sekä panosten että tuotoksen osalta) uhkaa enemmän heidän yrityksiään, ja he tarvitsevat enemmän yrittäjyys-, riskienehkäisy- ja riskinhallintakoulutusta. Sen vuoksi on ehdottoman tärkeää tukea uusien yritysten ja uusien tilojen perustamista jatkossakin. Jäsenvaltioiden olisi otettava käyttöön strateginen lähestymistapa ja määriteltävä selkeät ja yhtenäiset tukitoimet sukupolvenvaihdoksia varten tätä kysymystä koskevan erityistavoitteen puitteissa. Tätä varten jäsenvaltiot voivat vahvistaa YMP:n strategiasuunnitelmissaan rahoitusvälineitä koskevat suosituimmuusehdot nuoria viljelijöitä ja uusia tulokkaita varten, ja niiden olisi varattava YMP:n strategiasuunnitelmissaan tähän tarkoitukseen vähintään kaksi prosenttia ensimmäisen pilarin suorien tukien vuotuisista määrärahoista. Nuorten viljelijöiden ja maaseudun yritysten perustamisen enimmäistuki olisi nostettava 100 000 euroon, ja tuki olisi voitava saada käyttöön myös rahoitusvälineen kautta tai yhdessä rahoitusvälineen kanssa.
Tarkistus 40
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 44 kappale
(44)  Koska tarvitaan asianmukaiset riskinhallintavälineet, olisi edelleen turvauduttava vakuutusmaksuihin ja keskinäisiin rahastoihin, joita rahoitetaan maaseuturahastosta. Keskinäisten rahastojen luokka sisältää sekä tuotannollisiin menetyksiin liittyvät rahastot että tulojen menetyksiin liittyvät yleiset ja alakohtaiset tulojen vakauttamisvälineet.
(44)  Koska tarvitaan asianmukaiset riskinhallintavälineet, olisi edelleen turvauduttava vakuutusmaksuihin ja keskinäisiin rahastoihin, joita rahoitetaan maaseuturahastosta. Keskinäisten rahastojen luokka sisältää sekä tuotannollisiin menetyksiin liittyvät rahastot että tulojen menetyksiin liittyvät yleiset ja alakohtaiset tulojen vakauttamisvälineet. Riskinhallintavälineiden mukauttamiseksi viljelijöiden haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen, YMP:n työkalupakkiin on liitettävä korvaus kustannuksista ja menetyksistä, joita viljelijälle koituu eläintautien ja kasvituholaisten torjumiseksi toteutetuista toimenpiteistä, sekä menetyksistä, joita luonnonmukaista maataloutta harjoittaville maanviljelijöille koituu ulkopuolisesta saastumisesta, joka ei ole heidän vastuullaan. Olisi kuitenkin varmistettava maaseuturahastosta rahoitettujen tukitoimien ja kansallisten riskinhallintajärjestelmien yhteensopivuus.
Tarkistukset 41 ja 796
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 45 kappale
(45)  Tuen avulla olisi pystyttävä luomaan ja panemaan täytäntöön vähintään kahden yhteisön välinen yhteistyö YMP:n tavoitteiden saavuttamiseksi. Tuki voi kattaa kaikki tällaiseen yhteistyöhön liittyvät näkökohdat, esimerkiksi seuraavat: laatujärjestelmien perustaminen; yhteiset ympäristö- ja ilmastotoimet; lyhyiden toimitusketjujen ja paikallisten markkinoiden edistäminen; pilottihankkeet; maatalousalan tuottavuutta ja kestävyyttä käsittelevään eurooppalaiseen innovaatiokumppanuuteen kuuluvat toimijaryhmien hankkeet ja paikalliset kehittämishankkeet, älykkäät kylät, koneasemat ja konerenkaat; maatilakumppanuudet; metsäsuunnitelmat; verkostot ja klusterit; maatilojen kuntouttava käyttö; kumppanuusmaatalous; Leader-ohjelman toimet; sekä tuottajaryhmien ja tuottajaorganisaatioiden perustaminen ja muut yhteistyömuodot, jotka katsotaan tarpeellisiksi YMP:n erityistavoitteiden saavuttamiseksi.
(45)  Tuen avulla olisi pystyttävä luomaan ja panemaan täytäntöön vähintään kahden yhteisön välinen yhteistyö YMP:n tavoitteiden saavuttamiseksi. Tuki voi kattaa kaikki tällaiseen yhteistyöhön liittyvät näkökohdat, esimerkiksi seuraavat: laatujärjestelmien perustaminen, sertifiointikulut, edistäminen ja ylläpito; yhteiset ympäristö- ja ilmastotoimet; lyhyiden toimitusketjujen ja paikallisten markkinoiden edistäminen; pilottihankkeet; maatalousalan tuottavuutta ja kestävyyttä käsittelevään eurooppalaiseen innovaatiokumppanuuteen kuuluvat toimijaryhmien hankkeet ja paikalliset kehittämishankkeet, älykkäät kylät, koneasemat ja konerenkaat; maatilakumppanuudet; metsäsuunnitelmat, mukaan lukien peltometsäviljely; verkostot ja klusterit; maatilojen kuntouttava käyttö; kumppanuusmaatalous; Leader-ohjelman toimet; sekä tuottajaryhmien ja tuottajaorganisaatioiden perustaminen, sisältäen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/20121a mukaisesti hyväksytyt tuottajaryhmät, ja muut yhteistyömuodot, jotka katsotaan tarpeellisiksi YMP:n erityistavoitteiden saavuttamiseksi. Sukupolvenvaihdoksen edistämiskeinona olisi harkittava erityistuen myöntämistä viljelijöille, jotka haluavat lopettaa viljelyn ennen lakisääteisen eläkeiän saavuttamista ja jotka aikovat siirtää tilansa yhteistyötä tekevälle nuoremmalle viljelijälle.
_____________________
1a Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1151/2012, annettu 21 päivänä marraskuuta 2012 , maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä (EUVL L 343, 14.12.2012, s. 1).
Tarkistus 42
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 47 kappale
(47)  Maataloustukirahastosta olisi edelleen rahoitettava suorien tukien muodossa olevia tukitoimityyppejä ja alakohtaisia tukitoimityyppejä, kun taas maaseuturahastosta olisi jatkettava tässä asetuksessa kuvattujen maaseudun kehittämisen tukitoimityyppien rahoitusta. YMP:n varainhoitoa koskevat säännöt olisi vahvistettava erikseen kummallekin rahastolle ja niistä tuetuille toiminnoille ottaen huomioon, että uusi täytäntöönpanomalli antaa jäsenvaltioille niiden tavoitteiden saavuttamiseksi enemmän joustovaraa ja laajentaa toissijaisuusperiaatteen soveltamista. Tämän asetuksen mukaisten tukitoimityyppien olisi katettava 1 päivän tammikuuta 2021 ja 31 päivän joulukuuta 2027 välinen ajanjakso.
(47)  Maataloustukirahastosta olisi edelleen rahoitettava suorien tukien muodossa olevia tukitoimityyppejä ja alakohtaisia tukitoimityyppejä, kun taas maaseuturahastosta olisi jatkettava tässä asetuksessa kuvattujen maaseudun kehittämisen tukitoimityyppien rahoitusta. YMP:n varainhoitoa koskevat säännöt olisi vahvistettava erikseen kummallekin rahastolle ja niistä tuetuille toiminnoille ottaen huomioon, että uusi täytäntöönpanomalli antaa jäsenvaltioille niiden tavoitteiden saavuttamiseksi enemmän joustovaraa ja laajentaa toissijaisuusperiaatteen soveltamista. Tämän asetuksen mukaisten tukitoimityyppien olisi katettava 1 päivän tammikuuta 2022 ja 31 päivän joulukuuta 2027 välinen ajanjakso.
Tarkistus 43
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 48 kappale
(48)  YMP:n strategiasuunnitelmien mukaiset suorat tuet olisi myönnettävä tällä asetuksella vahvistettujen kansallisten määrärahojen rajoissa. Näiden kansallisten määrärahojen olisi heijastettava kehitystä, jonka mukaan jäsenvaltioiden, joissa hehtaaritukitaso on alhaisin, määrärahoja lisätään asteittain niin, että saadaan kurottua umpeen 50 prosenttia niiden nykyisen tukitason ja määrän, joka on 90 % unionin keskimääräisestä tuesta, välisestä erosta. Jotta voidaan ottaa huomioon tukien alentamismekanismi ja alentamisesta saatavan tulon käyttö jäsenvaltiossa, olisi sallittava, että määrärahojen alustava kokonaismäärä YMP:n strategiasuunnitelmassa ylittää kunakin vuonna kansalliset määrärahat.
(48)  Maataloustukirahastosta ei pitäisi antaa tukea toimille, jotka haittaisivat ympäristöä tai jotka eivät vastaa ilmasto- ja ympäristötavoitteita kestävää maatilan hoitoa koskevien periaatteiden mukaisesti. YMP:n strategiasuunnitelmien mukaiset suorat tuet olisi myönnettävä tällä asetuksella vahvistettujen kansallisten määrärahojen rajoissa. Näiden kansallisten määrärahojen olisi heijastettava kehitystä, jonka mukaan jäsenvaltioiden, joissa hehtaaritukitaso on alhaisin, määrärahoja lisätään asteittain niin, että saadaan kurottua umpeen 50 prosenttia niiden nykyisen tukitason ja määrän, joka on 90 prosenttia unionin keskimääräisestä tuesta, välisestä erosta. Jotta voidaan ottaa huomioon tukien alentamismekanismi ja alentamisesta saatavan tulon käyttö jäsenvaltiossa, olisi sallittava, että määrärahojen alustava kokonaismäärä jäsenvaltion YMP:n strategiasuunnitelmassa ylittää kunakin vuonna kansalliset määrärahat.
Tarkistus 44
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 49 kappale
(49)  Maaseuturahaston varojen hallinnoinnin helpottamiseksi olisi vahvistettava maaseuturahaston tuen yhtenäinen rahoitusosuustaso suhteessa jäsenvaltioiden julkisiin menoihin. Tietyntyyppisten toimien erityisen tärkeyden tai luonteen huomioon ottamiseksi tällaisille toimille olisi vahvistettava erilliset rahoitusosuustasot. Vähemmän kehittyneille alueille, SEUT-sopimuksen 349 artiklassa tarkoitetuille syrjäisimmille alueille ja pienille Egeanmeren saarille olisi vahvistettava tarkoituksenmukainen maaseuturahaston rahoitusosuustaso kehitystasosta, syrjäisestä sijainnista ja saaristoasemasta johtuvien erityisrajoitteiden lieventämiseksi.
(49)  Maaseuturahaston varojen hallinnoinnin helpottamiseksi olisi vahvistettava maaseuturahaston tuen yleinen rahoitusosuustaso suhteessa jäsenvaltioiden julkisiin menoihin. Tietyntyyppisten toimien erityisen tärkeyden tai luonteen huomioon ottamiseksi tällaisille toimille olisi vahvistettava erilliset rahoitusosuustasot. SEUT-sopimuksen 349 artiklassa tarkoitetuille syrjäisimmille alueille ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 229/20131a 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuille pienille Egeanmeren saarille olisi vahvistettava maaseuturahaston korkeampi rahoitusosuustaso kehitystasosta, syrjäisestä sijainnista ja saaristoasemasta johtuvien erityisrajoitteiden lieventämiseksi.
_____________________
1a Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 229/2013, annettu 13 päivänä maaliskuuta 2013 , Egeanmeren pienten saarten hyväksi toteutettavista maatalousalan erityistoimenpiteistä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1405/2006 kumoamisesta (EUVL L 78, 20.3.2013, s. 41).
Tarkistus 45
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 49 a kappale (uusi)
(49 a)  Maaseuturahaston tuen kohdealueiden jaottelemiseksi unionin tasolla olisi vahvistettava objektiiviset perusteet. Alueiden määrittelyn olisi tämän vuoksi perustuttava unionin tasolla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1059/20031a mukaiseen yhteiseen alueluokitusjärjestelmään. Riittävän tuen varmistamiseksi olisi käytettävä uusimpia luokituksia ja tietoja, etenkin käsiteltäessä kehityksessä jälkeen jääneitä alueita ja jäsenvaltion sisäisiä alueiden välisiä eroja.
__________________
1a Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1059/2003, annettu 26 päivänä toukokuuta 2003, yhteisestä tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistöstä (NUTS) (EUVL L 154, 21.6.2003, s. 1).
Tarkistukset 46 ja 797
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 50 kappale
(50)  Maaseuturahastosta ei tulisi tukea investointeja, joista aiheutuu vahinkoa ympäristölle. Sen vuoksi tässä asetuksessa on tarpeen säätää joistakin poissulkemista koskevista säännöistä ja mahdollisuudesta kehittää näitä takeita edelleen delegoiduissa säädöksissä. Maaseuturahastosta ei varsinkaan tulisi rahoittaa kasteluun tehtäviä investointeja, joilla ei edistetä vesimuodostumien hyvän tilan saavuttamista tai säilyttämistä, eikä metsitykseen tehtäviä investointeja, jotka eivät ole ilmasto- ja ympäristötavoitteiden ja kestävän metsänhoidon periaatteiden mukaisia.
(50)  Maaseuturahastosta tulisi tukea ensisijaisesti taloudellisia ja ympäristöhyötyjä luovia investointeja, mutta ei investointeja, joista aiheutuu vahinkoa ympäristölle tai jotka eivät ole ilmasto- ja ympäristötavoitteiden sekä eläinten hyvinvointia ja luonnon monimuotoisuutta koskevien tavoitteiden mukaisia. Olisi korostettava investointeja, jotka hyödyttävät sekä taloutta että ympäristöä. Sen vuoksi tässä asetuksessa on tarpeen säätää joistakin yksityiskohtaisemmista poissulkemista koskevista säännöistä ja mahdollisuudesta kehittää näitä takeita edelleen delegoiduissa säädöksissä. Maaseuturahastosta ei varsinkaan tulisi rahoittaa metsitykseen tehtäviä investointeja, jotka eivät ole ilmasto- ja ympäristötavoitteiden ja kestävän metsänhoidon periaatteiden mukaisia. Maaseuturahaston rahoituksella ei saisi myöskään kattaa kasteluun tehtäviä investointeja, joilla ei edistetä vesimuodostumien hyvän tilan saavuttamista tai säilyttämistä. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että viranomaiset osallistuvat aktiivisesti metsäpaloekologiaan ja metsäpalojen hallintaan liittyviin metsitys- ja uudelleen metsitystoimiin, ja vahvistettava pehmeiden ennaltaehkäisytoimenpiteiden ja maankäytön hallinnan roolia.
Tarkistus 47
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 51 a kappale (uusi)
(51 a)   Jotta unioni olisi riippumaton valkuaiskasvien tuonnista, YMP:n tavoitteena on Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/28/EY1a (uusiutuvia energialähteitä koskeva direktiivi) mukaisesti edistää biopolttoaineiden tuotannossa hyödynnettävien valkuaiskasvien viljelyssä rinnakkaistuotteena saatavien öljykasvien hyödyntämistä.
__________________
1a Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/28/EY, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009 , uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä sekä direktiivien 2001/77/EY ja 2003/30/EY muuttamisesta ja myöhemmästä kumoamisesta (EUVL L 140, 5.6.2009, s. 16).
Tarkistus 858
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 51 b kappale (uusi)
(51 b)   Maataloustukirahastosta ja maaseuturahastosta ei pitäisi myöntää tukea viljelijöille, joiden toimintaan kuuluu härkätaisteluhärkien jalostus. Tällainen rahoitus rikkoo selvästi tuotantoeläinten suojelua koskevaa eurooppalaista yleissopimusta.
Tarkistus 798
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 52 kappale
(52)  Koska on tärkeää torjua ilmastonmuutosta Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoa koskevien unionin sitoumusten ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti, YMP:lla edistetään ilmastotoimien valtavirtaistamista unionin toimintapolitiikoissa ja pyrkimistä yleiseen tavoitteeseen, jonka mukaan 25 prosentilla EU:n talousarviomenoista olisi tuettava ilmastotavoitteita. YMP:n toimien osuuden ilmastotavoitteiden rahoitukseen osoitettavista kokonaismäärärahoista odotetaan olevan 40 prosenttia. Asiaan liittyvät toimet yksilöidään ohjelman laadinnan ja täytäntöönpanon aikana, ja niitä arvioidaan uudelleen asianomaisten arviointien ja uudelleentarkastelujen yhteydessä.
(52)  Koska on tärkeää torjua ilmastonmuutosta Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoa koskevien unionin sitoumusten ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti, YMP:lla edistetään ilmastotoimien valtavirtaistamista ja ympäristön kannalta haitallisten tukien vaiheittaista poistamista unionin toimintapolitiikoissa ja pyrkimistä yleiseen tavoitteeseen, jonka mukaan vähintään 30 prosentilla EU:n talousarviomenoista olisi tuettava ilmastotavoitteita. YMP:n toimien osuuden ilmastotavoitteiden rahoitukseen osoitettavista kokonaismäärärahoista olisi oltava vähintään 40 prosenttia. Asiaan liittyvät toimet yksilöidään ohjelman laadinnan ja täytäntöönpanon aikana, ja niitä arvioidaan uudelleen asianomaisten arviointien ja uudelleentarkastelujen yhteydessä.
Tarkistus 48
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 54 kappale
(54)  Unionin lisäarvon kasvattamiseksi, toimivien maatalouden sisämarkkinoiden säilyttämiseksi ja edellä mainittujen yleis- ja erityistavoitteiden saavuttamiseksi jäsenvaltioiden ei tulisi tehdä tämän asetuksen mukaisia päätöksiä erillisinä vaan osana suunnitelmallista prosessia, jonka olisi toteuduttava YMP:n strategiasuunnitelmassa. Ylhäältä alaspäin suuntautuvissa unionin säännöissä olisi vahvistettava erityiset YMP:n EU:n laajuiset tavoitteet, tukitoimien päätyypit, suoritusperusteinen kehys ja hallintorakenne. Tehtävänjaon tarkoituksena on varmistaa, että sijoitetut rahoitusvarat ja tulokset vastaavat täysin toisiaan.
(54)  Unionin lisäarvon kasvattamiseksi, toimivien maatalouden sisämarkkinoiden säilyttämiseksi ja edellä mainittujen yleis- ja erityistavoitteiden saavuttamiseksi jäsenvaltioiden ei tulisi tehdä tämän asetuksen mukaisia päätöksiä erillisinä vaan osana suunnitelmallista prosessia, jonka olisi toteuduttava YMP:n strategiasuunnitelmassa. Ylhäältä alaspäin suuntautuvissa unionin säännöissä olisi vahvistettava erityiset YMP:n unionin laajuiset tavoitteet, tukitoimien päätyypit, suoritusperusteinen kehys ja hallintorakenne. Tehtävänjaon tarkoituksena on varmistaa, että sijoitetut rahoitusvarat ja tulokset vastaavat täysin toisiaan.
Tarkistus 49
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 55 kappale
(55)  On aiheellista, että kullakin jäsenvaltiolla on vain yksi YMP:n strategiasuunnitelma. Näin varmistetaan YMP:n strategiasuunnitelmien selkeästi strateginen luonne ja edistetään yhteyksiä unionin muuhun politiikkaan, erityisesti unionin lainsäädännöstä tai kansainvälisistä sopimuksista johtuviin pitkän aikavälin kansallisiin tavoitteisiin, jotka koskevat esimerkiksi ilmastonmuutosta, metsiä, luonnon monimuotoisuutta ja vesivaroja.
(55)  On aiheellista, että kullakin jäsenvaltiolla on vain yksi YMP:n strategiasuunnitelma. Näin varmistetaan YMP:n strategiasuunnitelmien selkeästi strateginen luonne ja edistetään yhteyksiä unionin muuhun politiikkaan, erityisesti unionin lainsäädännöstä tai kansainvälisistä sopimuksista johtuviin pitkän aikavälin kansallisiin tavoitteisiin, jotka koskevat esimerkiksi ilmastonmuutosta, metsiä, luonnon monimuotoisuutta ja vesivaroja. Strategiasuunnitelman olisi tarvittaessa sisällettävä maaseudun kehittämisen alueellistettuja tukitoimia siten, että otetaan huomioon jäsenvaltioiden hallinnollinen rakenne.
Tarkistus 50
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 55 a kappale (uusi)
(55 a)   YMP:n strategiasuunnitelmilla on ehdottomasti oltava selkeä, yksinkertainen ja yksiselitteinen kehys, jotta ylisääntelyä voidaan välttää kansallisesti, alueellisesti ja paikallisesti.
Tarkistus 51
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 55 b kappale (uusi)
(55 b)   Uudessa täytäntöönpanomallissa ei saisi kyseenalaistaa sisämarkkinoiden eheyttä eikä YMP:n historiallisesti eurooppalaista luonnetta, vaan YMP:n olisi säilyttävä aidosti yhteisenä politiikkana, jolla taataan unionin lähestymistapa ja tasapuoliset toimintaedellytykset.
Tarkistus 730
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 55 c kappale (uusi)
(55 c)  Unionin ja jäsenvaltioiden olisi varmistettava SEUT-sopimuksen 208 artiklan mukaisesti, että kehitysyhteistyön tavoitteet otetaan huomioon kaikissa YMP:n tukitoimissa ja että niissä kunnioitetaan oikeutta ruokaan sekä oikeutta kehitykseen. Jäsenvaltioiden olisi myös varmistettava, että YMP:n strategiasuunnitelmilla edistetään mahdollisimman paljon kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelmassa ja Pariisin sopimuksessa asetettujen tavoitteiden sekä Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamista sekä unionin ympäristö- ja ilmastositoumusten sekä Pellolta pöytään -strategian ja biodiversiteettistrategian perusteella laaditun asiaankuuluvan Euroopan parlamentin ja neuvoston hyväksymän lainsäädännön noudattamista.
Tarkistus 52
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 56 kappale
(56)  Jäsenvaltioiden olisi YMP:n strategiasuunnitelmiaan laatiessaan analysoitava erityistilannettaan ja -tarpeitaan, asetettava tavoitteita, jotka liittyvät YMP:n päämäärien saavuttamiseen, ja suunniteltava tukitoimia, jotka mahdollistavat näiden tavoitteiden saavuttamisen, mukautettuina kansalliseen ja erityiseen alueelliseen toimintaympäristöön, mukaan lukien SEUT-sopimuksen 349 artiklan mukaiset syrjäisimmät alueet. Tällaisella prossilla olisi laajennetaan toissijaisuusperiaatteen soveltamista yhteisessä unionin kehyksessä ja varmistettava samalla unionin oikeuden yleisten periaatteiden ja YMP:n tavoitteiden noudattaminen. Sen vuoksi on aiheellista vahvistaa säännöt, jotka koskevat YMP:n strategiasuunnitelmien rakennetta ja sisältöä.
(56)  Jäsenvaltioiden olisi YMP:n strategiasuunnitelmiaan laatiessaan analysoitava erityistilannettaan ja -tarpeitaan, asetettava tavoitteita, jotka ovat realistisia ja liittyvät YMP:n päämäärien saavuttamiseen, ja suunniteltava tukitoimia, jotka mahdollistavat näiden tavoitteiden saavuttamisen, takaavat samalla varmuuden lopullisille tuensaajille ja jotka on mukautettu kansalliseen ja erityiseen alueelliseen toimintaympäristöön, mukaan lukien SEUT-sopimuksen 349 artiklan mukaiset syrjäisimmät alueet. Tällaisella prossilla olisi laajennetaan toissijaisuusperiaatteen soveltamista yhteisessä unionin kehyksessä ja varmistettava samalla unionin oikeuden yleisten periaatteiden ja YMP:n tavoitteiden noudattaminen. Sen vuoksi on aiheellista vahvistaa säännöt, jotka koskevat YMP:n strategiasuunnitelmien rakennetta ja sisältöä. Jotta jäsenvaltiot toimisivat tavoitteiden asettamisessa ja tukitoimien suunnittelussa tarkoituksenmukaisella tavalla ja YMP:n tavoitteita edistettäisiin parhaalla mahdollisella tavalla siten, että samalla taataan politiikan yhdenmukaisuus, YMP:n strategiasuunnitelmien strategioiden laatimiseksi on tarpeen etukäteen analysoida paikallisia olosuhteita ja arvioida tarpeita suhteessa YMP:n tavoitteisiin. YMP:n strategiasuunnitelmia jatkettaessa on tärkeää varmistaa viljelijöiden ja viljelijäorganisaatioiden osallistuminen.
Tarkistus 53
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 57 kappale
(57)  Jotta jäsenvaltiot toimisivat tavoitteiden asettamisessa ja tukitoimien suunnittelussa tarkoituksenmukaisella tavalla ja YMP:n tavoitteita edistettäisiin parhaalla mahdollisella tavalla, YMP:n strategiasuunnitelmien strategioiden laatimiseksi on tarpeen etukäteen analysoida paikallisia olosuhteita ja arvioida tarpeita suhteessa YMP:n tavoitteisiin.
(57)  Lisäksi on tärkeää, että YMP:n strategiasuunnitelmissa voidaan ottaa asianmukaisesti huomioon muutokset jäsenvaltioiden oloissa, rakenteissa (sekä sisäisissä että ulkoisissa) ja markkinatilanteissa ja että niitä voidaan ajan myötä muokata ottamaan muutokset huomioon.
Tarkistus 54
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 58 kappale
(58)  YMP:n strategiasuunnitelmissa olisi pyrittävä varmistamaan johdonmukaisuus YMP:n lukuisten välineiden välillä, sillä strategiasuunnitelman on tarkoitus kattaa suorien tukien muodossa olevat tukitoimityypit, alakohtaiset tukitoimityypit ja maaseudun kehittämisen tukitoimityypit. Niiden olisi myös varmistettava ja osoitettava, missä määrin jäsenvaltioiden tekemät valinnat ovat linjassa ja yhdenmukaiset unionin prioriteettien ja tavoitteiden kanssa. Sen vuoksi on aiheellista, että strategiasuunnitelmiin sisältyy YMP:n erityistavoitteiden ympärille rakennettu tuloskeskeinen tukitoimistrategia, mukaan lukien näihin tavoitteisiin suhteutetut määrälliset tavoitteet. Vuotuisen seurannan mahdollistamiseksi on aiheellista, että nämä tavoitteet perustuvat tulosindikaattoreihin.
(58)  YMP:n strategiasuunnitelmissa olisi pyrittävä varmistamaan johdonmukaisuus YMP:n lukuisten välineiden välillä, sillä strategiasuunnitelman on tarkoitus kattaa suorien tukien muodossa olevat tukitoimityypit, alakohtaiset tukitoimityypit ja maaseudun kehittämisen tukitoimityypit. Niiden olisi myös varmistettava ja osoitettava, missä määrin jäsenvaltioiden tekemät valinnat ovat linjassa ja yhdenmukaiset unionin prioriteettien ja tavoitteiden kanssa. Sen vuoksi on aiheellista, että strategiasuunnitelmiin sisältyy YMP:n erityistavoitteiden ympärille rakennettu tuloskeskeinen tukitoimistrategia, mukaan lukien näihin tavoitteisiin suhteutetut määrälliset tavoitteet. Seurannan mahdollistamiseksi on aiheellista, että nämä tavoitteet perustuvat tulosindikaattoreihin.
Tarkistus 800
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 58 a kappale (uusi)
(58 a)   Tämän asetuksen 6 artiklassa vahvistettujen erityistavoitteiden seuraamista varten olemassa oleva tietämyspohja vaihtelee käytettävissä olevan tiedon määrän ja laadun suhteen huomattavasti. Joidenkin erityistavoitteiden, erityisesti luonnon monimuotoisuuden seurantaa koskevien tavoitteiden, tietämyspohja on tällä hetkellä heikko tai sitä ei ole riittävästi mukautettu esimerkiksi siihen, että voitaisiin kehittää luotettavia vaikutusindikaattoreita, jotka koskevat esimerkiksi pölyttäjiä ja viljelykasvien monimuotoisuutta. Unionille kokonaisuudessaan 6 artiklassa vahvistettujen erityistavoitteiden ja liitteessä I vahvistettujen indikaattorien olisi perustuttava kaikkien jäsenvaltioiden yhteisiin tai vertailukelpoisiin tietämyspohjaan ja menetelmiin. Komission olisi määriteltävä osa-alueet, joilla tietämys on puutteellista tai joiden tietämyspohjaa ei ole riittävästi mukautettu YMP:n vaikutusten seurantaa varten. Sen olisi unionin talousarvion kautta vastattava yhteisesti tietämykseen ja seurantaan liittyviin esteisiin, jotka koskevat kaikkia 6 artiklan erityistavoitteita ja indikaattoreita. Sen olisi laadittava tästä asiasta kertomus ja julkaistava havaintonsa.
Tarkistus 801
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 59 kappale
(59)  Strategiassa olisi myös korostettava YMP:n välineiden keskinäisen täydentävyyden lisäksi myös täydentävyyttä suhteessa unionin muihin toimintapolitiikkoihin. Kaikissa YMP:n strategiasuunnitelmissa olisi tapauksen mukaan otettava erityisesti huomioon ympäristö- ja ilmastoalan lainsäädäntö, ja tähän lainsäädäntöön perustuvia kansallisia suunnitelmia olisi kuvattava osana nykytilanteen analyysia (’SWOT-analyysi’). On aiheellista luetella säädökset, joihin YMP:n strategiasuunnitelmassa on erityisesti viitattava.
(59)  Strategiassa olisi myös korostettava YMP:n välineiden keskinäisen täydentävyyden lisäksi myös täydentävyyttä suhteessa unionin muihin toimintapolitiikkoihin, myös koheesiopolitiikkaan. Kaikissa YMP:n strategiasuunnitelmissa olisi otettava erityisesti huomioon ympäristö- ja ilmastoalan lainsäädäntö, ja kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuutta koskevia unionin sitoumuksia ja tähän lainsäädäntöön perustuvia kansallisia suunnitelmia olisi kuvattava osana nykytilanteen analyysia (’SWOT-analyysi’). On aiheellista luetella säädökset, joihin YMP:n strategiasuunnitelmassa on erityisesti viitattava.
Tarkistus 55
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 59 a kappale (uusi)
(59 a)   Koska tulotukijärjestelmällä on merkittävä asema tilojen taloudellisen elinkelpoisuuden takaamisessa, on asianmukaista ottaa huomioon sosiaaliset vaikutukset, joita YMP:lla on työpaikkojen tarjontaan maaseutualueilla. Sen vuoksi jäsenvaltioiden olisi strategiasuunnitelmiensa suunnittelussa otettava huomioon myös työllisyysvaikutus, joka yrityksellä on tietyllä alueella. Toimenpiteitä ja toimintaa, joilla luodaan enemmän työllistymismahdollisuuksia, olisi pidettävä ensisijaisina, kun laaditaan ja pannaan täytäntöön asiaankuuluvia toimintapoliittisia työkaluja.
Tarkistus 56
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 60 kappale
(60)  Koska jäsenvaltioille olisi annettava joustovaraa sen suhteen, siirretäänkö osa YMP:n strategiasuunnitelman täytäntöönpanosta alueelliselle tasolle kansalliseen kehykseen perustuen, jotta voidaan helpottaa alueiden välistä koordinointia ratkottaessa maanlaajuisia haasteita, on aiheellista, että YMP:n strategiasuunnitelmissa kuvataan kansallisen ja alueellisen tason tukitoimien välistä vuorovaikutusta.
(60)  Koska jäsenvaltioille olisi annettava joustovaraa sen suhteen, siirretäänkö osa YMP:n strategiasuunnitelman suunnittelusta ja täytäntöönpanosta alueelliselle tasolle maaseudun kehittämistä koskevien tukitoimiohjelmien avulla kansallisen kehyksen mukaisesti, jotta voidaan helpottaa alueiden välistä koordinointia ratkottaessa maanlaajuisia haasteita, on aiheellista, että YMP:n strategiasuunnitelmissa kuvataan kansallisen ja alueellisen tason tukitoimien välistä vuorovaikutusta.
Tarkistus 802
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 68 a kappale (uusi)
(68 a)   Vesi on maataloudessa välttämätön tuotantotekijä. Vesihuollon haasteet ovat näin ollen ensisijaisen tärkeitä ja vesivaroja on hallittava paremmin. Myös ilmastonmuutos vaikuttaa merkittävästi vesivaroihin, kun yhä intensiivisemmät kuivuuskaudet ja voimakkaat sadekaudet yleistyvät. Veden varastointi syksyllä ja talvella on järkevä ratkaisu. Lisäksi vesialueet edistävät monimuotoisten luontoympäristöjen luomista. Ne pitävät myös maaperän elävänä ja vesistöjen virtaamat riittävinä, mikä on hyväksi vesieliöille.
Tarkistus 57
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 69 kappale
(69)  YMP:n strategiasuunnitelman hallinnoinnista ja täytäntöönpanosta vastaa hallintoviranomainen. Sen tehtävät olisi täsmennettävä tässä asetuksessa. Hallintoviranomaisen olisi voitava siirtää osa tehtävistään, mutta sen on tällöinkin vastuussa hallinnon tehokkuudesta ja moitteettomuudesta. Jäsenvaltion olisi varmistettava, että YMP:n strategiasuunnitelman hallinnossa ja täytäntöönpanossa suojataan unionin taloudelliset edut Euroopan parlamentin ja neuvoston [asetuksen (EU, Euratom) X] [uusi varainhoitoasetus] ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) X [uusi horisontaaliasetus] mukaisesti.
(69)  YMP:n strategiasuunnitelman hallinnoinnista ja täytäntöönpanosta vastaa hallintoviranomainen. Jos maaseudun kehittämispolitiikkaan liittyviä osatekijöitä alueellistetaan, jäsenvaltioiden olisi voitava kuitenkin perustaa alueellisia hallintoviranomaisia. Niiden tehtävät olisi täsmennettävä tässä asetuksessa. Hallintoviranomaisten olisi voitava siirtää osa tehtävistään, mutta niiden on tällöinkin vastuussa hallinnon tehokkuudesta ja moitteettomuudesta. Jäsenvaltion olisi varmistettava, että YMP:n strategiasuunnitelman hallinnossa ja täytäntöönpanossa suojataan unionin taloudelliset edut Euroopan parlamentin ja neuvoston [asetuksen (EU, Euratom) X] [uusi varainhoitoasetus] ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) X [uusi horisontaaliasetus] mukaisesti.
Tarkistus 58
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 70 kappale
(70)  Yhteistyössä toteutettavan hallinnoinnin periaatteen mukaisesti YMP:n täytäntöönpanossa komissiota avustavat jäsenvaltioiden edustajista muodostetut komiteat. Järjestelmän yksinkertaistamiseksi ja jäsenvaltioiden kantojen yhdenmukaistamiseksi tämän asetuksen täytäntöönpanoa varten olisi perustettava vain yksi seurantakomitea yhdistämällä maaseudun kehittämiskomitea ja suorien tukien komitea, jotka perustettiin ohjelmakautta 2014–2020 varten. Vastuu jäsenvaltioiden auttamisesta YMP:n strategiasuunnitelmien täytäntöönpanossa jakautuu hallintoviranomaisen ja tämän seurantakomitean kesken. Komission apuna olisi oltava myös yhteisen maatalouspolitiikan komitea tässä asetuksessa vahvistettujen säännösten mukaisesti.
(70)  Yhteistyössä toteutettavan hallinnoinnin periaatteen mukaisesti YMP:n täytäntöönpanossa komissiota avustavat jäsenvaltioiden edustajista muodostetut komiteat. Järjestelmän yksinkertaistamiseksi ja jäsenvaltioiden kantojen yhdenmukaistamiseksi tämän asetuksen täytäntöönpanoa varten olisi perustettava vain yksi seurantakomitea yhdistämällä maaseudun kehittämiskomitea ja suorien tukien komitea, jotka perustettiin ohjelmakautta 2014–2020 varten. Vastuu jäsenvaltioiden auttamisesta YMP:n strategiasuunnitelmien täytäntöönpanossa jakautuu hallintoviranomaisen ja tämän seurantakomitean kesken. Jos maaseudun kehittämispolitiikkaan liittyviä osatekijöitä alueellistetaan, jäsenvaltioiden olisi voitava kuitenkin perustaa alueellisia seurantakomiteoita. Komission apuna olisi oltava myös yhteisen maatalouspolitiikan komitea tässä asetuksessa vahvistettujen säännösten mukaisesti.
Tarkistus 59
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 71 kappale
(71)  Maaseuturahastosta olisi tuettava teknisen avun muodossa komission aloitteesta toimia, jotka liittyvät [horisontaaliasetuksen 7 artiklassa] tarkoitettujen tehtävien täyttämiseen. Lisäksi voidaan antaa myös teknistä apua jäsenvaltioiden aloitteesta niiden tehtävien hoitamiseksi, jotka ovat tarpeen YMP:n strategiasuunnitelmaan liittyvän tuen tehokasta hallinnointia ja täytäntöönpanoa varten. Teknisen avun lisääminen jäsenvaltioiden aloitteesta koskee vain Maltaa.
(71)  Maaseuturahastosta olisi tuettava teknisen avun muodossa komission aloitteesta toimia, jotka liittyvät [horisontaaliasetuksen 7 artiklassa] tarkoitettujen tehtävien täyttämiseen. Lisäksi voidaan antaa myös teknistä apua jäsenvaltioiden aloitteesta niiden tehtävien hoitamiseksi, jotka ovat tarpeen YMP:n strategiasuunnitelmaan liittyvän tuen tehokasta hallinnointia ja täytäntöönpanoa varten. Teknisen avun lisääminen jäsenvaltioiden aloitteesta koskee vain Luxemburgia ja Maltaa.
Tarkistukset 60 ja 803
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 74 kappale
(74)  Täytäntöönpanomallin aikaansaama tuloskeskeisyys edellyttää vahvaa suoritusperusteista kehystä erityisesti siksi, että YMP:n strategiasuunnitelmat osaltaan edistävät muiden jäsenvaltioiden kanssa yhteistyössä hallinnoitujen toimintapolitiikkojen laajoja yleistavoitteita. Suoritusperusteinen toimintapolitiikka edellyttää vuotuisia ja monivuotisia arviointeja, jotka perustuvat valittuihin tuotos-, tulos- ja vaikutusindikaattoreihin, sellaisina kuin ne määritellään tuloksellisuus-, seuranta- ja arviointikehyksessä. Tätä varten olisi valittava rajallinen ja kohdennettu määrä indikaattoreita, jotka kertovat mahdollisimman tarkoin, onko tuetusta toimenpiteestä apua suunniteltujen tavoitteiden saavuttamisessa. Ilmasto- ja ympäristötavoitteisiin liittyvät tulos- ja tuotosindikaattorit voivat koskea unionin lainsäädäntöön perustuvissa kansallisissa ympäristö- ja ilmastosuunnittelun välineissä vahvistettuja tukitoimia.
(74)  Täytäntöönpanomallin aikaansaama tuloskeskeisyys edellyttää vahvaa suoritusperusteista kehystä erityisesti siksi, että YMP:n strategiasuunnitelmat osaltaan edistävät muiden jäsenvaltioiden kanssa yhteistyössä hallinnoitujen toimintapolitiikkojen laajoja yleistavoitteita. Suoritusperusteinen toimintapolitiikka edellyttää arviointeja, jotka perustuvat valittuihin tuotos-, tulos- ja vaikutusindikaattoreihin, sellaisina kuin ne määritellään tuloksellisuus-, seuranta- ja arviointikehyksessä. Tätä varten olisi valittava rajallinen ja kohdennettu määrä indikaattoreita, jotka kertovat mahdollisimman tarkoin, onko tuetusta toimenpiteestä apua suunniteltujen tavoitteiden saavuttamisessa. Ilmasto- ja ympäristötavoitteisiin, kuten veden laatuun ja määrään, liittyvien tulos- ja tuotosindikaattorien tulisi koskea unionin lainsäädäntöön perustuvissa kansallisissa ympäristö- ja ilmastosuunnittelun välineissä vahvistettuja tukitoimia.
Tarkistus 61
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 75 kappale
(75)  Osana tuloksellisuus-, seuranta- ja arviointikehystä jäsenvaltioiden olisi seurattava saavutettua edistystä ja raportoitava siitä komissiolle vuosittain. Komissio ottaa jäsenvaltioiden toimittamat tiedot perustaksi raportoidessaan edistymisestä erityistavoitteiden saavuttamisessa koko ohjelmakauden ajan käyttäen tähän tarkoitukseen joukkoa keskeisiä indikaattoreita.
(75)  Osana tuloksellisuus-, seuranta- ja arviointikehystä jäsenvaltioiden olisi seurattava saavutettua edistystä ja raportoitava siitä. Komissio ottaa jäsenvaltioiden toimittamat tiedot perustaksi raportoidessaan edistymisestä erityistavoitteiden saavuttamisessa koko ohjelmakauden ajan käyttäen tähän tarkoitukseen joukkoa keskeisiä indikaattoreita.
Tarkistus 62
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 76 kappale
(76)  Käytössä olisi oltava mekanismit, joilla suojataan unionin taloudelliset edut, jos YMP:n strategiasuunnitelman täytäntöönpano poikkeaa tavoitteista merkittävästi. Jäsenvaltioita voidaan näin ollen pyytää toimittamaan toimintasuunnitelmia, jos tulokset ovat perusteettomasti kovin epätyydyttäviä. Tämä voi johtaa maksujen keskeyttämiseen ja lopulta, jos suunniteltuja tuloksia ei saavuteta, unionin myöntämän tuen alentamiseen. Lisäksi osana suoritukseen perustuvaa kannustinmekanismia otetaan käyttöön yleinen suorituspalkkio hyvän ympäristö- ja ilmastotehokkuuden edistämiseksi.
(76)  Käytössä olisi oltava mekanismit, joilla suojataan unionin taloudelliset edut, jos YMP:n strategiasuunnitelman täytäntöönpano poikkeaa tavoitteista merkittävästi. Jäsenvaltioita voidaan näin ollen pyytää toimittamaan toimintasuunnitelmia, jos tulokset ovat perusteettomasti kovin epätyydyttäviä. Tämä voi johtaa maksujen keskeyttämiseen ja lopulta, jos suunniteltuja tuloksia ei saavuteta, unionin myöntämän tuen alentamiseen.
Tarkistus 1144
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 78 a kappale (uusi)
(78 a)   Edellä 106 artiklassa kuvattu arviointi olisi tehtävä Pellolta pöytään ‑strategian ja biologista monimuotoisuutta koskevan strategian määrällisten tavoitteiden perusteella.
Tarkistus 63
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 80 a kappale (uusi)
(80 a)   Unionin ulkopuolisten maiden kanssa allekirjoitetuissa maatalousalaa koskevissa kauppasopimuksissa olisi oltava mekanismeja ja suojalausekkeita, joilla taataan tasapuoliset toimintaedellytykset unionin ja muiden viljelijöiden välillä sekä suojellaan kuluttajia.
Tarkistus 64
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 81 kappale
(81)  Tässä asetuksessa vahvistettujen säännösten soveltamiseksi kerättyjä henkilötietoja olisi käsiteltävä tavalla, joka sopii yhteen näiden tarkoitusten kanssa. Tiedot olisi myös tehtävä nimettömiksi ja käsiteltävä koottuina seuranta- ja arviointitarkoituksia varten, ja ne olisi suojattava yksilöiden suojelua henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaata liikkuvuutta koskevan unionin oikeuden, erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 45/200119 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 2016/67920 mukaisesti. Rekisteröidyille olisi ilmoitettava tällaisesta henkilötietojen käsittelystä ja heidän tietosuojaa koskevista oikeuksistaan.
(81)  Tässä asetuksessa vahvistettujen säännösten soveltamiseksi kerättyjä henkilötietoja olisi käsiteltävä tavalla, joka sopii yhteen näiden tarkoitusten kanssa. Tiedot olisi myös tehtävä nimettömiksi ja käsiteltävä koottuina seuranta- ja arviointitarkoituksia varten, ja ne olisi suojattava yksilöiden suojelua henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaata liikkuvuutta koskevan unionin oikeuden, erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/172519 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/67920 mukaisesti. Rekisteröidyille olisi ilmoitettava tällaisesta henkilötietojen käsittelystä ja heidän tietosuojaa koskevista oikeuksistaan.
_________________
_________________
19 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 45/2001, annettu 18 päivänä joulukuuta 2000, yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1).
19 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1725, annettu 23 päivänä lokakuuta 2018, luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta sekä asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja päätöksen N:o 1247/2002/EY kumoamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 39).
20 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1).
20 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1).
Tarkistus 65
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 83 kappale
(83)  Oikeusvarmuuden takaamiseksi, viljelijöiden oikeuksien suojaamiseksi ja suorien tukien muodossa olevien tukitoimityyppien sujuvan, johdonmukaisen ja tehokkaan toiminnan varmistamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä tiettyjä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä seuraavien osalta: säännöt, joilla asetetaan tukien myöntämisen edellytykseksi tiettyjen hamppulajikkeiden varmennettujen siementen käyttö sekä menettely hamppulajikkeiden määrittämiseksi ja tetrahydrokannabinolipitoisuuden tarkastamiseksi; säännöt, jotka koskevat hyvää maatalous- ja ympäristökuntoa ja tiettyjä asiaan liittyviä osatekijöitä tukikelpoisuutta koskevien vaatimusten osalta; säännöt, jotka koskevat tukioikeuksien aktivoinnista tehtävän ilmoituksen sisältöä ja aktivointiin liittyviä vaatimuksia; ekojärjestelmiä koskevat täydentävät säännöt; toimenpiteet sen välttämiseksi, että tuotantosidonnaisen tulotuen saajat kärsivät markkinoiden rakenteellisesta epätasapainosta jollakin alalla, mukaan lukien päätös siitä, että tällaista tukea voidaan maksaa vuoteen 2027 saakka niiden tuotantoyksiköiden perusteella, joita varten tuki myönnettiin aikaisemman viitejakson aikana; säännöt ja edellytykset, jotka koskevat maan ja lajikkeiden hyväksymistä puuvillan lajikohtaista tukea varten, ja säännöt, jotka koskevat kyseisen tuen myöntämisedellytyksiä.
(83)  Oikeusvarmuuden takaamiseksi, viljelijöiden oikeuksien suojaamiseksi ja suorien tukien muodossa olevien tukitoimityyppien sujuvan, johdonmukaisen ja tehokkaan toiminnan varmistamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä tiettyjä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä seuraavien osalta: säännöt, joilla asetetaan tukien myöntämisen edellytykseksi tiettyjen hamppulajikkeiden varmennettujen siementen käyttö sekä menettely hamppulajikkeiden määrittämiseksi ja tetrahydrokannabinolipitoisuuden tarkastamiseksi; säännöt, jotka koskevat hyvää maatalous- ja ympäristökuntoa ja tiettyjä asiaan liittyviä osatekijöitä tukikelpoisuutta koskevien vaatimusten osalta, perusteiden vahvistaminen vastaavien toimenpiteiden määrittämistä varten ja asianmukaiset kansallisiin tai alueellisiin sertifiointijärjestelmiin sovellettavat vaatimukset; luettelon laatiminen esimerkeistä, jotka koskevat ilmaston ja ympäristön sekä eläinten hyvinvoinnin kannalta suotuisia maatalouskäytäntöjä; toimenpiteet sen välttämiseksi, että tuotantosidonnaisen tulotuen saajat kärsivät markkinoiden rakenteellisesta epätasapainosta jollakin alalla, mukaan lukien päätös siitä, että tällaista tukea voidaan maksaa vuoteen 2027 saakka niiden tuotantoyksiköiden perusteella, joita varten tuki myönnettiin aikaisemman viitejakson aikana; säännöt ja edellytykset, jotka koskevat maan ja lajikkeiden hyväksymistä puuvillan lajikohtaista tukea varten, ja säännöt, jotka koskevat kyseisen tuen myöntämisedellytyksiä.
Tarkistus 66
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 84 kappale
(84)  Sen varmistamiseksi, että alakohtaisilla tukitoimityypeillä edistetään YMP:n tavoitteiden saavuttamista ja lujitetaan synergioita YMP:n muiden välineiden kanssa, ja jotta varmistetaan tasapuoliset toimintaedellytykset sisämarkkinoilla ja vältetään eriarvoinen tai epäreilu kilpailu, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä tiettyjä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä seuraavien osalta: toimialakohtaisten organisaatioiden hyväksymisperusteet ja säännöt sellaista tilannetta varten, jossa hyväksytty toimialakohtainen organisaatio ei täytä kyseisiä perusteita eikä tuottajien velvollisuuksia; säännöt, jotka koskevat alakohtaisten tukitoimityyppien moitteetonta toimintaa, unionin taloudellisen avun laskentaperustetta, mukaan lukien viitejaksot ja kaupan pidetyn tuotannon arvon laskenta, sekä markkinoiltapoistoon myönnettävän unionin taloudellinen avun enimmäismäärää; säännöt, jotka koskevat viinitarhojen uudelleenistuttamisesta aiheutuvien menojen enimmäismäärän vahvistamista; säännöt, joiden nojalla tuottajien on poistettava markkinoilta viiniyttämisen sivutuotteet; säännöt, jotka koskevat ylimääräisen hallintotaakan välttämiseksi kyseiseen velvollisuuteen myönnettäviä poikkeuksia, ja säännöt, jotka koskevat tislaajien vapaaehtoista sertifiointia. Jotta voidaan varmistaa unionin varojen tehokas ja vaikuttava käyttö mehiläishoitoalaa koskevissa tukitoimissa, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä tiettyjä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat ilmoitusvelvollisuuteen liittyviä lisävaatimuksia sekä unionin vähimmäisrahoitusosuuden vahvistamista näiden tukitoimityyppien täytäntöönpanosta aiheutuviin menoihin.
(84)  Sen varmistamiseksi, että alakohtaisilla tukitoimityypeillä edistetään YMP:n tavoitteiden saavuttamista ja lujitetaan synergioita YMP:n muiden välineiden kanssa, ja jotta varmistetaan tasapuoliset toimintaedellytykset sisämarkkinoilla ja vältetään eriarvoinen tai epäreilu kilpailu, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä tiettyjä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä seuraavien osalta: toimialakohtaisten organisaatioiden hyväksymisperusteet ja säännöt sellaista tilannetta varten, jossa hyväksytty toimialakohtainen organisaatio ei täytä kyseisiä perusteita eikä tuottajien velvollisuuksia; säännöt, jotka koskevat alakohtaisten tukitoimityyppien moitteetonta toimintaa, unionin taloudellisen avun laskentaperustetta, mukaan lukien viitejaksot ja kaupan pidetyn tuotannon arvon laskenta, sekä markkinoiltapoistoon myönnettävän unionin taloudellinen avun enimmäismäärää; säännöt, jotka koskevat viinitarhojen uudelleenistuttamisesta aiheutuvien menojen enimmäismäärän vahvistamista; säännöt, joiden nojalla tuottajien on poistettava markkinoilta viiniyttämisen sivutuotteet; säännöt, jotka koskevat ylimääräisen hallintotaakan välttämiseksi kyseiseen velvollisuuteen myönnettäviä poikkeuksia; säännöt, jotka koskevat tislaajien vapaaehtoista sertifiointia, ja säännöt, jotka liittyvät tuloksellisuus-, seuranta- ja arviointikehykseen. Komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat ehdollisuutta koskeviin sääntöihin sovellettavia väliaikaisia poikkeuksia erittäin vaikeissa olosuhteissa, kuten katastrofaalisissa tapahtumissa tai epidemioissa. Komissiolla olisi myös oltava valtuudet määrittää vastaavat käytännöt maatalouden ja ympäristökäytäntöjen osalta sekä kansalliset tai alueelliset ympäristösertifiointijärjestelmät. Jotta voidaan varmistaa unionin varojen tehokas ja vaikuttava käyttö mehiläishoitoalaa koskevissa tukitoimissa, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä tiettyjä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat ilmoitusvelvollisuuteen liittyviä lisävaatimuksia sekä unionin vähimmäisrahoitusosuuden vahvistamista näiden tukitoimityyppien täytäntöönpanosta aiheutuviin menoihin. YMP:n strategiasuunnitelmien laatimiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä tiettyjä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, joilla vahvistetaan käytännesäännöt jäsenvaltioiden ja toimivaltaisten alue- ja paikallisviranomaisten sekä muiden kumppanien välisen kumppanuuden järjestämistä varten.
Tarkistus 67
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 85 kappale
(85)  Oikeusvarmuuden takaamiseksi ja sen varmistamiseksi, että maaseudun kehittämisen tukitoimilla saavutetaan asetetut tavoitteet, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä tiettyjä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat hoitositoumuksiin, investointeihin ja yhteistyöhön maksettavaa tukea.
(85)  Oikeusvarmuuden takaamiseksi ja sen varmistamiseksi, että maaseudun kehittämisen tukitoimilla saavutetaan asetetut tavoitteet, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä tiettyjä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat maaseudun kehittämisen tietyntyyppisten tukitoimien vähimmäis- ja enimmäismäärien täydentämistä.
Tarkistus 68
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 86 kappale
(86)  Jotta joitakin tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia voidaan muuttaa, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä SEUT-sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat jäsenvaltioiden rahoitusosuuksia suorien tukien muodossa oleviin tukitoimityyppeihin sekä YMP:n strategiasuunnitelman sisältöön liittyviä sääntöjä.
(86)  Jotta joitakin tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia voidaan muuttaa, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä SEUT-sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat jäsenvaltioiden rahoitusosuuksia suorien tukien muodossa oleviin tukitoimityyppeihin.
Tarkistus 69
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 87 kappale
(87)  Jotta voidaan varmistaa yhdenmukaiset edellytykset tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi ja välttää viljelijöiden välinen epäreilu kilpailu ja syrjintä, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa seuraavien osalta: viitealojen vahvistaminen öljykasvien tukea varten; säännöt, jotka koskevat maan ja lajikkeiden hyväksymistä puuvillan lajikohtaista tukea varten ja asiaan liittyviä ilmoituksia; alennuksen laskenta, jos puuvillan tukikelpoinen viljelyala ylittää perusalan; unionin taloudellinen apu viininvalmistuksen sivutuotteiden tislaukseen; maaseudun kehittämisen tukitoimityyppeihin maksettavan unionin tuen kokonaismäärän jäsenvaltiokohtainen vuosijakauma; säännöt, jotka koskevat YMP:n strategiasuunnitelmiin sisällytettävien osien esittämistä; säännöt, jotka koskevat YMP:n strategiasuunnitelmien hyväksymiseen sekä suunnitelmien muutospyyntöjen esittämiseen ja hyväksymiseen liittyvää menettelyä ja määräaikoja; YMP:n strategiasuunnitelmien tarjoamiin mahdollisuuksiin liittyvien tiedotus- ja julkistamisvaatimusten yhdenmukaiset soveltamisedellytykset; säännöt, jotka liittyvät tuloksellisuus-, seuranta- ja arviointikehykseen; säännöt, jotka liittyvät vuotuisten tuloksellisuuskertomusten sisällön esittämiseen; säännöt, jotka koskevat komission suorittamaa tuloksellisuusarviointia varten jäsenvaltioiden toimittamia tietoja; säännöt, jotka koskevat tiedontarpeita ja mahdollisia tietolähteiden välisiä synergioita; sekä järjestelyt, joilla varmistetaan yhdenmukainen lähestymistapa suorituspalkkion jakamiseen jäsenvaltioille. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/201122 mukaisesti.
(87)  Jotta voidaan varmistaa yhdenmukaiset edellytykset tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi ja välttää viljelijöiden välinen epäreilu kilpailu ja syrjintä, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa seuraavien osalta: viitealojen vahvistaminen öljykasvien tukea varten; säännöt, jotka koskevat maan ja lajikkeiden hyväksymistä puuvillan lajikohtaista tukea varten ja asiaan liittyviä ilmoituksia; alennuksen laskenta, jos puuvillan tukikelpoinen viljelyala ylittää perusalan; unionin taloudellinen apu viininvalmistuksen sivutuotteiden tislaukseen; maaseudun kehittämisen tukitoimityyppeihin maksettavan unionin tuen kokonaismäärän jäsenvaltiokohtainen vuosijakauma; YMP:n strategiasuunnitelmien vakiomuoto; säännöt, jotka koskevat YMP:n strategiasuunnitelmien hyväksymiseen sekä suunnitelmien muutospyyntöjen esittämiseen ja hyväksymiseen liittyvää menettelyä ja määräaikoja; YMP:n strategiasuunnitelmien tarjoamiin mahdollisuuksiin liittyvien tiedotus- ja julkistamisvaatimusten yhdenmukaiset soveltamisedellytykset; säännöt, jotka liittyvät vuotuisten tuloksellisuuskertomusten sisällön esittämiseen; Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/201122 mukaisesti.
_________________
_________________
22 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).
22 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).
Tarkistus 70
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 92 a kappale (uusi)
(92 a)   Unionin saarialueilla on erityisiä vaikeuksia maataloustoiminnan harjoittamisessa ja maaseutualueiden kehittämisessä. On tarpeellista arvioida YMP:n vaikutusta näillä alueilla ja tutkia Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 229/2013 säädettyjen toimenpiteiden ulottamista koskemaan kaikkia unionin saarialueita.
Tarkistus 71
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 93 kappale
(93)  Jotta voidaan varmistaa oikeusvarmuus ja jatkuvuus, Kroatiaa koskevia erityissäännöksiä suorien tukien ja täydentävien kansallisten suorien tukien asteittaisesta käyttöönotosta siirtymäkauden järjestelmän puitteissa olisi edelleen sovellettava 1 päivään tammikuuta 2021 asti,
(93)  Jotta voidaan varmistaa oikeusvarmuus ja jatkuvuus, Kroatiaa koskevia erityissäännöksiä suorien tukien ja täydentävien kansallisten suorien tukien asteittaisesta käyttöönotosta siirtymäkauden järjestelmän puitteissa olisi edelleen sovellettava. Kroatia on vuonna 2022 oikeutettu liittymissopimuksen mukaiseen määrään, joka sisältää ylimääräisen määrärahan Kroatian kansallista miinanraivaukseen liittyvää varantoa varten, ja tämä oikeus pitäisi sisällyttää kansallisen määrärahan laskentaan vuodeksi 2022,
Tarkistus 72
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – b alakohta
b)  tukitoimityypit ja yhteiset vaatimukset, jotta jäsenvaltiot voivat pyrkiä näihin tavoitteisiin, sekä asiaan liittyvät rahoitusjärjestelyt;
b)  tukitoimityypit ja yhteiset vaatimukset, jotta jäsenvaltiot voivat pyrkiä näihin tavoitteisiin, varmistamalla tasapuoliset toimintaedellytykset, sekä asiaan liittyvät rahoitusjärjestelyt;
Tarkistus 73
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – c alakohta
c)  YMP:n strategiasuunnitelmat, jotka jäsenvaltioiden tulee laatia ja joissa vahvistetaan tavoitteet, määritellään tukitoimet ja jaetaan varat erityistavoitteiden ja tunnistettujen tarpeiden mukaisesti;
c)  YMP:n strategiasuunnitelmat, jotka jäsenvaltioiden tulee laatia tarvittaessa yhteistyössä alueidensa kanssa ja joissa vahvistetaan tavoitteet, määritellään tukitoimet ja jaetaan varat erityistavoitteiden ja tunnistettujen tarpeiden ja unionin sisämarkkinoiden mukaisesti;
Tarkistus 74
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 2 kohta
2.  Tätä asetusta sovelletaan maataloustukirahastosta ja maaseuturahastosta rahoitettavaan unionin tukeen, jota myönnetään jäsenvaltion laatimassa ja komission hyväksymässä, 1 päivän tammikuuta 2021 ja 31 päivän joulukuuta 2027 välisen ajanjakson kattavassa YMP:n strategiasuunnitelmassa täsmennettyihin tukitoimiin.
2.  Tätä asetusta sovelletaan maataloustukirahastosta ja maaseuturahastosta rahoitettavaan unionin tukeen, jota myönnetään jäsenvaltion laatimassa ja komission hyväksymässä, 1 päivänä tammikuuta 2022 alkavan ajanjakson kattavassa YMP:n strategiasuunnitelmassa täsmennettyihin tukitoimiin.
Tarkistus 75
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 2 kohta
2.  Tämän asetuksen mukaisesti maaseuturahastosta rahoitettavaan tukeen sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus]26 II osaston III lukua, III osaston II lukua sekä 41 ja 43 artiklaa.
2.  Johdonmukaisuuden varmistamiseksi Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (ERI-rahastot) ja YMP:n strategiasuunnitelmien välillä tämän asetuksen mukaisesti maaseuturahastosta rahoitettavaan tukeen sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus]26 II osaston III lukua, III osaston II lukua sekä 41 ja 43 artiklaa.
__________________
__________________
26 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) […/…] [päivämäärä] [koko nimi] (EUVL L ).
26 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) […/…] [päivämäärä] [koko nimi] (EUVL L ).
Tarkistus 76
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 1 kohta – a alakohta
a)  ’viljelijällä’ sellaista luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä taikka luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden ryhmää riippumatta siitä, millainen ryhmän ja sen jäsenten oikeudellinen asema on kansallisen lainsäädännön mukaisesti, jonka tila sijaitsee perussopimusten alueellisella soveltamisalalla, siten kuin se määritellään Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU-sopimus) 52 artiklassa yhdessä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimus) 349 ja 355 artiklan kanssa, ja joka harjoittaa jäsenvaltion määrittelemää maataloustoimintaa;
a)  ’viljelijällä’ sellaista luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä taikka luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden ryhmää riippumatta siitä, millainen ryhmän ja sen jäsenten oikeudellinen asema on kansallisen lainsäädännön mukaisesti, jonka tila sijaitsee perussopimusten alueellisella soveltamisalalla, siten kuin se määritellään Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU-sopimus) 52 artiklassa yhdessä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimus) 349 ja 355 artiklan kanssa, ja joka harjoittaa maataloustoimintaa jäsenvaltion määrittelemän hyvän ammattikäytännön mukaisesti;
Tarkistus 77
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 1 kohta – b a alakohta (uusi)
b a)   ’julkisilla hyödykkeillä’ hyödykkeitä tai palveluja, joista ei saada korvausta markkinoilta ja joista saadaan ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyviä tuloksia, jotka ylittävät ympäristöä, ilmastoa ja eläinten hyvinvointia koskevan lainsäädännön vaatimukset;
Tarkistus 78
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 1 kohta – b b alakohta (uusi)
b b)   ’eurooppalaisilla julkisilla hyödykkeillä’ julkisia hyödykkeitä tai palveluja, joita voidaan tarjota tehokkaasti vain unionin tasolla siten, että toteutetaan tukitoimia, joilla varmistetaan jäsenvaltioiden välinen koordinointi ja tasapuoliset toimintaedellytykset unionin maatalousmarkkinoilla. Eurooppalaisia julkisia hyödykkeitä ovat erityisesti vesien suojelu, luonnon monimuotoisuuden suojelu, maaperän hedelmällisyyden suojelu, pölyttäjien suojelu ja eläinten hyvinvointi;
Tarkistus 79
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 1 kohta – e alakohta
e)  ’keskinäisellä rahastolla’ jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti hyväksymää järjestelmää, jossa siihen kuuluvat viljelijät voivat vakuuttaa itsensä ja jossa maksetaan korvauksia taloudellisia tappioita kärsineille jäsenviljelijöille;
e)  ’keskinäisellä rahastolla’ jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti hyväksymää järjestelmää, jossa siihen kuuluvat viljelijät voivat suojautua riskeiltä ja saada korvauksia taloudellisista tappioista tai tulojen vähenemisestä;
Tarkistus 80
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 1 kohta – f alakohta – i alakohta
i)  hanketta, sopimusta, toimintaa tai hankeryhmää, joka on valittu kyseisten ohjelmien perusteella;
i)  hanketta, sopimusta, toimintaa tai hankeryhmää, joka on valittu kyseisen strategiasuunnitelman perusteella;
Tarkistus 81
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 1 kohta – f alakohta – ii alakohta
ii)  kun kyseessä ovat rahoitusvälineet, ohjelman rahoitusosuutta rahoitusvälineeseen ja kyseisestä rahoitusvälineestä tämän jälkeen lopullisille vastaanottajille myönnettyä rahoitustukea;
ii)  kun kyseessä ovat rahoitusvälineet, strategiasuunnitelman rahoitusosuutta rahoitusvälineeseen ja kyseisestä rahoitusvälineestä tämän jälkeen lopullisille vastaanottajille myönnettyä rahoitustukea;
Tarkistus 82
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 1 kohta – h alakohta – i alakohta
i)  julkis- tai yksityisoikeudellista elintä, yhteisöä, riippumatta siitä, onko se oikeushenkilö, tai luonnollista henkilöä, joka on vastuussa toimien käynnistämisestä tai joka on vastuussa niin toimien käynnistämisestä kuin täytäntöönpanosta;
i)  julkis- tai yksityisoikeudellista elintä, yhteisöä, riippumatta siitä, onko se oikeushenkilö, luonnollista henkilöä tai luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden ryhmää, joka on vastuussa toimien käynnistämisestä tai joka on vastuussa niin toimien käynnistämisestä kuin täytäntöönpanosta;
Tarkistus 83
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 1 kohta – h alakohta – ii alakohta
ii)  kun kyseessä on valtiontukijärjestelmä, elintä, joka saa tuen;
ii)  kun kyseessä on valtiontukijärjestelmä, yhteisöä, joka saa tuen;
Tarkistus 84
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 1 kohta – i alakohta
i)  ’tavoitteilla’ ennalta sovittuja arvoja, jotka on saavutettava kauden lopussa tiettyyn erityistavoitteeseen sisältyvien tulosindikaattoreiden osalta;
i)  ’tavoitteilla’ ennalta sovittuja arvoja, jotka on saavutettava YMP:n strategiasuunnitelman kauden loppuun mennessä tiettyyn erityistavoitteeseen sisältyvien tulosindikaattoreiden osalta;
Tarkistus 85
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 1 kohta – j alakohta
j)  ’välitavoitteilla’ ennalta sovittuja arvoja, jotka on saavutettava tietyllä hetkellä strategiasuunnitelmakauden aikana tiettyyn erityistavoitteeseen sisältyvien indikaattoreiden osalta.
j)  ’välitavoitteilla’ ennalta sovittuja arvoja, jotka jäsenvaltioiden on saavutettava tietyllä hetkellä YMP:n strategiasuunnitelmakauden aikana, jotta voidaan varmistaa oikea-aikainen edistyminen tiettyyn erityistavoitteeseen sisältyvien tulosindikaattoreiden osalta.
Tarkistukset 86 ja 1148cp1
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 1 kohta – johdantokappale
1.  Jäsenvaltion on esitettävä YMP:n strategiasuunnitelmassaan maataloustoimintojen, maatalousmaan, tukikelpoisen hehtaarin, tosiasiallisen viljelijän ja nuoren viljelijän määritelmät:
1.  Jäsenvaltion on esitettävä YMP:n strategiasuunnitelmassaan maataloustoimintojen, maatalousmaan, tukikelpoisen hehtaarin, aktiiviviljelijän, nuoren viljelijän ja uuden viljelijän määritelmät:
Tarkistukset 866 ja 1185
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 1 kohta – a alakohta
a)  ’maataloustoiminta’ on määriteltävä siten, että se sisältää paitsi SEUT-sopimuksen liitteessä I lueteltujen maataloustuotteiden tuottamisen, mukaan lukien puuvilla ja lyhytkiertoinen energiapuu, myös maatalousmaan säilyttämisen sellaisessa kunnossa, että se soveltuu laitumeksi tai viljelyyn ilman, että sitä olisi valmisteltava muutoin kuin tavanomaisilla maatalousmenetelmillä ja -koneilla;
a)  ’maataloustoiminta’ on määriteltävä siten, että se sisältää paitsi SEUT-sopimuksen liitteessä I lueteltujen maataloustuotteiden tuottamisen, mukaan lukien puuvilla ja lyhytkiertoinen energiapuu ja kosteikkoalueen viljely, myös maatalousmaan säilyttämisen sellaisessa kunnossa, että se soveltuu laitumeksi tai viljelyyn ilman, että sitä olisi valmisteltava muutoin kuin tavanomaisilla maatalousmenetelmillä ja -koneilla myös peltometsäviljelyssä;
Tarkistukset 87 ja 1148cp2
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 1 kohta – b alakohta – johdantokappale
b)  ’maatalousmaa’ on määriteltävä siten, että se koostuu peltoalasta, pysyvistä viljelykasveista ja pysyvästä nurmesta. Jäsenvaltioiden on määriteltävä ilmaisut ’peltoala’, ’pysyvät viljelykasvit’ ja ’pysyvä nurmi’ seuraavan kehyksen sisällä:
b)  ’maatalousmaa’ on määriteltävä siten, että se koostuu peltoalasta, pysyvistä viljelykasveista, pysyvästä nurmesta ja peltometsäviljelyjärjestelmistä. Maisemapiirteitä pidetään maatalousmaan osatekijöinä. Jäsenvaltioiden on määriteltävä ilmaisut ’peltoala’, ’pysyvät viljelykasvit’,’pysyvä nurmi’ ja ’peltometsäviljelyjärjestelmä’ seuraavan kehyksen sisällä:
Tarkistus 1148cp3
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 1 kohta – b alakohta – i alakohta
i)  ’peltoala’ on kasvien tuotantoa varten viljeltyä maata tai viljelyyn käytettävissä olevaa kesantomaata, mukaan lukien neuvoston asetuksen (EY) N:o 1257/199928 22, 23 ja 24 artiklan, neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/200529 39 artiklan, asetuksen (EU) N:o 1305/2013 28 artiklan tai tämän asetuksen 65 artiklan mukaisesti kesannoidut alat;
i)  ’peltoala’ on kasvien tuotantoa varten viljeltyä maata tai viljelyyn käytettävissä olevaa kesantomaata, ja se voi sisältää yhdistelmän viljelykasveja ja puita ja/tai pensaita ja muodostaa näin peltometsäviljelyjärjestelmän, mukaan lukien neuvoston asetuksen (EY) N:o 1257/199928 22, 23 ja 24 artiklan, neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/200529 39 artiklan, asetuksen (EU) N:o 1305/2013 28 artiklan tai tämän asetuksen 65 artiklan mukaisesti kesannoidut alat;
_________________
_________________
28 Neuvoston asetus (EY) N:o 1257/1999, annettu 17 päivänä toukokuuta 1999, Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) tuesta maaseudun kehittämiseen ja tiettyjen asetusten muuttamisesta ja kumoamisesta (EYVL L 160, 26.6.1999, s. 80).
28 Neuvoston asetus (EY) N:o 1257/1999, annettu 17 päivänä toukokuuta 1999, Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) tuesta maaseudun kehittämiseen ja tiettyjen asetusten muuttamisesta ja kumoamisesta (EYVL L 160, 26.6.1999, s. 80).
29 Neuvoston asetus (EY) N:o 1698/2005, annettu 20 päivänä syyskuuta 2005, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen (EUVL L 277, 21.10.2005, s. 1).
29 Neuvoston asetus (EY) N:o 1698/2005, annettu 20 päivänä syyskuuta 2005, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen (EUVL L 277, 21.10.2005, s. 1).
Tarkistus 1148cp4
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 1 kohta – b alakohta – ii alakohta
ii)  ’pysyvät viljelykasvit’ ovat viljelykiertoon kuulumattomia kasveja, jotka ovat muita kuin pysyvää nurmea ja pysyvää laidunta, joihin maata käytetään viiden vuoden ajan tai pidempään ja joista saadaan toistuvia satoja, mukaan lukien taimitarhat ja lyhytkiertoinen energiapuu;
ii)  ’pysyvät viljelykasvit’ ovat viljelykiertoon kuulumattomia kasveja, jotka ovat muita kuin pysyvää nurmea ja pysyvää laidunta, joihin maata käytetään viiden vuoden ajan tai pidempään ja joista saadaan toistuvia satoja, mukaan lukien taimitarhat – jäsenvaltioiden harkinnan mukaan muovitetuissa kasvatusastioissa kasvavat kasvit mukaan lukien – ja lyhytkiertoinen energiapuu;
Tarkistukset 1148cp5, 1148cp6, 1148cp7, 89cp2 ja 804cp3
Ehdotus asetukseksi
Artikla 4 – 1 kohta – b alakohta – iii alakohta
iii)  ’pysyvä nurmi ja pysyvä laidun’ (joita yhdessä kutsutaan ’pysyväksi nurmeksi’) ovat maata, joka ei kuulu tilan viljelykiertoon vähintään viiteen vuoteen ja jota käytetään heinäkasvien tai muiden nurmirehukasvien kasvattamiseen joko luonnollisesti (itseuudistuva) tai viljelemällä (kylvämällä). Siihen voi sisältyä muitakin lajeja, kuten pensaita ja/tai puita, jotka voivat olla laidunnettavia tai tuottaa rehua;
iii)  ’pysyvä nurmi ja pysyvä laidun’ (joita yhdessä kutsutaan ’pysyväksi nurmeksi’) tarkoittavat maata, jota käytetään heinäkasvien tai muiden nurmirehukasvien kasvattamiseen joko luonnollisesti (itseuudistuva) tai viljelemällä (kylvämällä) ja joka ei ole kuulunut tilan viljelykiertoon vähintään viiteen vuoteen ja, jos jäsenvaltio niin päättää, jota ei ole kynnetty vähintään viiteen vuoteen; se voi sisältää muitakin lajeja, kuten pensaita ja/tai puita ja, jos jäsenvaltio niin päättää, muita lajeja, kuten pensaita ja/tai puita, joista voidaan tuottaa eläinten rehua, edellyttäen, että heinäkasvit ja muut nurmirehukasvit ovat enemmistönä. Jos jäsenvaltio niin päättää, viljelykierroksi voidaan myös katsoa tuoreen nurmirehun lajikkeen vaihtaminen, mikäli kylvettäessä käytetään erilaista lajikkeiden seosta kuin edellisellä kylvökerralla.
Jäsenvaltio voi myös päättää, että pysyvänä nurmena pidetään
i)  maata, joka on laidunnettavaa ja joka on osa vakiintunutta paikallista käytäntöä, jossa heinäkasvit ja muut nurmirehukasvit eivät perinteisesti ole vallitsevina laidunmailla; ja/tai
ii)  maata, joka on laidunnettavaa ja jossa heinäkasvit ja muut nurmirehukasvit eivät ole vallitsevina tai niitä ei ole ollenkaan laidunmailla ja johon voi sisältyä pensaita ja/tai puita ja muitakin eläinten ravintonaan käyttämiä kasveja ja kasvinosia (lehtiä, kukkia, varsia, hedelmiä);
Tarkistukset 90 ja 1148cp8
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 1 kohta – b alakohta – -iii a alakohta (uusi)
iii a)  ’peltometsäviljelyjärjestelmä’ tarkoittaa maankäyttöjärjestelmää, jossa kasvatetaan puita ja viljellään maata samalla maa-alueella;
Tarkistus 1148cp9
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 1 kohta – b alakohta – -iii b alakohta (uusi)
iii b)   ’lyhytikäinen nurmi’ on määriteltävä heinäkasveiksi tai ruohomaisiksi lajeiksi, joita on viljelty peltoalalla alle viiden vuoden ajan yhtäjaksoisesti tai yli viisi vuotta, jos peltoaluetta kynnetään ja kylvetään uudelleen;
Tarkistukset 91 ja 1148cp10
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 1 kohta – c alakohta – johdantokappale
c)  suorien tukien muodossa olevissa tukitoimissa ’tukikelpoinen hehtaari’ on määriteltävä niin, että se sisältää tilan maatalousmaan,
c)  suorien tukien muodossa olevissa tukitoimissa ’tukikelpoinen hehtaari’ on määriteltävä niin, että se sisältää tilan maatalousmaan, mukaan lukien liikuteltavat tai kiinteät tilapäiset tekniset laitteet, erityisesti tilan sisäiset tiet ja juottolaitteet, sekä pyöräpaalit ja kosteikkoviljelyssä käytettävät kosteikkoalueet,
Tarkistus 1148cp11 ja 1148cp12
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 1 kohta – c alakohta – i, ia (uusi) ja ii alakohta
i)  jota käytetään maataloustoimintaan sinä vuonna, jolle haetaan tukea, tai jos aluetta käytetään myös muuhun kuin maataloustoimintaan, sitä käytetään pääasiassa maataloustoimintaan ja se on viljelijän käytössä. Asianmukaisesti perustelluista ympäristösyistä tukikelpoisiin hehtaareihin voidaan sisällyttää myös tietyt alat, joita käytetään maataloustoimintaan ainoastaan joka toinen vuosi;
i)  jota käytetään maataloustoimintaan sinä vuonna, jolle haetaan tukea, tai jos aluetta käytetään myös muuhun kuin maataloustoimintaan, sitä käytetään pääasiassa maataloustoimintaan ja se on viljelijän käytössä. Asianmukaisesti perustelluista ympäristöön, biologiseen monimuotoisuuteen ja ilmastoon liittyvistä syistä tukikelpoisiin hehtaareihin voidaan sisällyttää myös tietyt alat, joita käytetään maataloustoimintaan ainoastaan joka kolmas vuosi;
i a)   joka voi jäsenvaltion niin päättäessä sisältää maisemapiirteitä ja osatekijöitä, mukaan lukien puiden, pensaiden, metsäsaarekkeiden ja kosteikkojen kaltaiset biotoopit, edellyttäen, että niiden osuus on enintään kolmasosa kunkin viljelylohkon pinta-alasta asetuksen EU .../... [horisontaaliasetus] 63 artiklan 4 kohdassa määritellyllä tavalla;
ii)  joka on antanut oikeuden tämän asetuksen III osaston II luvun 2 jakson 2 alajakson tai asetuksen (EU) N:o 1307/2013 III osastossa säädetyn perustukijärjestelmän tai yhtenäisen pinta-alatuen järjestelmän mukaisiin maksuihin ja joka
ii)  minkä tahansa tilan alueen, joka on antanut oikeuden tämän asetuksen III osaston II luvun 2 jakson 2 alajakson tai asetuksen (EU) N:o 1307/2013 III osastossa säädetyn perustukijärjestelmän tai yhtenäisen pinta-alatuen järjestelmän mukaisiin maksuihin ja joka
–  ei enää täytä asetuksen (EU) N:o 1307/2013 a alakohdan mukaista tukikelpoisen hehtaarin määritelmää direktiivien 92/43/ETY ja 2009/147/EY tai direktiivin 2000/60/EY täytäntöönpanon vuoksi,
–  ei ole jäsenvaltion määritelmän mukaan tukikelpoista maata tämän kohdan i ja i a alakohdan perusteella
–   direktiivien 92/43/ETY ja 2009/147/EY tai direktiivin 2000/60/EY täytäntöönpanon vuoksi:
–   sellaisten alueeseen kuuluvien toimenpiteiden vuoksi, joilla edistetään niiden tavoitteiden saavuttamista, jotka koskevat ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja ilmastonmuutokseen sopeutumista, ympäristöä ja luonnon monimuotoisuutta ja joista säädetään tämän asetuksen 6 artiklan 1 kohdan d, e ja f alakohdassa; tällaisia alueita voi käyttää kosteikkoviljelyssä;
–  on metsitetty yksittäisen viljelijän sitoumuksen ajaksi asetuksen (EY) N:o 1257/1999 31 artiklan, asetuksen (EY) N:o 1698/2005 43 artiklan, asetuksen (EU) N:o 1305/2013 22 artiklan taikka sellaisen kansallisen järjestelmän mukaisesti, jonka ehdot ovat asetuksen (EY) N:o 1698/2005 43 artiklan 1, 2 ja 3 kohdan tai asetuksen (EU) N:o 1305/2013 22 artiklan tai tämän asetuksen 65 tai 67 artiklan mukaiset,
–  on metsitetty yksittäisen viljelijän sitoumuksen ajaksi asetuksen (EY) N:o 1257/1999 31 artiklan, asetuksen (EY) N:o 1698/2005 43 artiklan, asetuksen (EU) N:o 1305/2013 22 artiklan taikka sellaisen kansallisen järjestelmän mukaisesti, jonka ehdot ovat asetuksen (EY) N:o 1698/2005 43 artiklan 1, 2 ja 3 kohdan tai asetuksen (EU) N:o 1305/2013 22 artiklan tai tämän asetuksen 65 tai 67 artiklan mukaiset. Jäsenvaltio voi vahvistaa edellytykset, joilla metsitetty maa voidaan laskea mukaan yksityisellä tai kansallisella rahoituksella, jolla edistetään yhtä tai useampaa ympäristöön, luonnon monimuotoisuuteen ja ilmastoon liittyvää erityistavoitetta,
–  on kesannoitu yksittäisen viljelijän sitoumuksen ajaksi asetuksen (EY) N:o 1257/1999 22, 23 ja 24 artiklan, asetuksen (EY) N:o 1698/2005 39 artiklan, asetuksen (EU) N:o 1305/2013 28 artiklan tai tämän asetuksen 65 artiklan mukaisesti.
–  on kesannoitu yksittäisen viljelijän sitoumuksen ajaksi asetuksen (EY) N:o 1257/1999 22, 23 ja 24 artiklan, asetuksen (EY) N:o 1698/2005 39 artiklan, asetuksen (EU) N:o 1305/2013 28 artiklan tai tämän asetuksen 65 artiklan mukaisesti.
Tarkistukset 93 ja 1148cp13
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 1 kohta – c alakohta – 2 alakohta
Hampun tuotantoon käytetyt alat ovat tukikelpoisia vain, jos käytettyjen lajikkeiden tetrahydrokannabinolipitoisuus on enintään 0,2 prosenttia;
Hampun tuotantoon käytetyt alat ovat tukikelpoisia vain, jos käytettyjen lajikkeiden tetrahydrokannabinolipitoisuus on enintään 0,prosenttia.
Tarkistus 1148cp14
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 1 kohta – d alakohta
d)  ’tosiasiallinen viljelijä’ on määriteltävä tavalla, jolla varmistetaan, että tulotukea ei myönnetä niille viljelijöille, joiden maataloustoiminta on vain vähäinen osa heidän koko taloudellista toimintaansa tai joiden pääasiallinen liiketoiminta ei ole maatalouden harjoittaminen, tämän kuitenkaan estämättä tuen myöntämistä useampaa toimintaa harjoittaville viljelijöille. Määritelmän avulla on pystyttävä määrittämään, ketkä viljelijät eivät ole tosiasiallisia viljelijöitä, käyttäen perusteena esimerkiksi tuloharkintaa, tilan työvoimapanoksia, yrityksen toimialaa ja/tai rekistereissä oloa;
d)  ’aktiiviviljelijä’ on määriteltävä sellaisella tavalla, jolla varmistetaan, että tulotukea myönnetään vain luonnollisille henkilöille tai oikeushenkilöille tai luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden ryhmille, jotka harjoittavat vähintään vähimmäistason maataloustoimintaa ja jotka tuottavat julkishyödykkeitä YMP:n strategiasuunnitelman tavoitteiden mukaisesti, tämän kuitenkaan estämättä tuen myöntämistä useampaa toimintaa harjoittaville viljelijöille, erityisesti osa-aikaisille viljelijöille, osittaisille kotitarveviljelijöille ja luonnonarvoltaan merkittävälle maataloudelle.
Määritelmässä on joka tapauksessa säilytettävä unionin perhetilamalli, jossa tilat voivat olla yksittäisiä tai yhteenliittymiin kuuluvia, eikä niiden koolla ole merkitystä, ja määritelmässä voidaan ottaa huomioon tarvittaessa SEUT-sopimuksen 349 artiklassa määriteltyjen alueiden erityispiirteet.
Määritelmän avulla varmistetaan, että tukia ei myönnetä sellaiselle luonnolliselle tai oikeushenkilölle taikka luonnollisten tai oikeushenkilöiden ryhmälle, joka hallinnoi lentoasemia, rautatieyhtiöitä, vesiyhtiöitä, kiinteistöyhtiöitä, pysyviä urheilukenttiä tai vapaa-ajan alueita. Jäsenvaltio voi päättää lisätä tähän luetteloon muita samankaltaisia muuta kuin maataloustoimintaa harjoittavia yrityksiä tai muuta kuin maataloustoimintaa tai peruuttaa tällaiset lisäykset ja voi jättää tämän määritelmän ulkopuolelle maataloustuotteiden laajamittaista jalostusta harjoittavat henkilöt tai yritykset lukuun ottamatta tällaista jalostustoimintaa harjoittavia viljelijöiden ryhmiä.
Mikäli YMP:n tuensaaja on osa suurempaa rakennetta, jonka ensisijainen toiminta ei ole maataloustoimintaa, tämän on oltava avointa.
Laatiessaan määritelmää jäsenvaltion on
i)  sovellettava puolueettomin ja syrjimättömin perustein yhtä tai useampaa osatekijää, kuten tuloharkintaa, tilan työvoimapanoksia, yrityksen toimialaa, maataloustoiminnan harjoittamisen vähimmäistason perustetta, asianmukaista kokemusta, koulutusta ja/tai osaamista ja/tai niiden olemista maataloustoimintaa koskevissa kansallisissa rekistereissä;
ii)  vahvistettava kansallisten tai alueellisten erityispiirteidensä perusteella suorien tukien määrä, joka on enintään 5 000 euroa ja jonka mukaan viljelijöitä, jotka harjoittavat vähintään vähimmäistason maataloustoimintaa ja tuottavat julkishyödykkeitä, on joka tapauksessa pidettävä aktiiviviljelijöinä;
Tarkistukset 95 ja 1148cp15
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 1 kohta – e alakohta – johdantokappale
e)  ’nuori viljelijä’ on määriteltävä siten, että määritelmä sisältää
e)  ’nuori viljelijä’ on määriteltävä siten, että määritelmä sisältää ikärajan, joka on enintään 40 vuotta ja
Tarkistukset 96 ja 1148cp16
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 1 kohta – e alakohta – i alakohta
i)  yläikärajan, joka saa olla enintään 40 vuotta;
Poistetaan.
Tarkistukset 97 ja 1148cp16
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 1 kohta – e alakohta – iii alakohta
iii)  tarvittavan koulutuksen ja/tai taidot.
iii)  asianmukaisen koulutuksen ja/tai taidot.
Tarkistukset 98 ja 1148cp16
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 1 kohta – e alakohta – 1 a alakohta (uusi)
Arvioitaessa tilan pääasiallisen yrittäjän edellytyksien täyttymistä jäsenvaltioiden on otettava huomioon kumppanijärjestelyjen erityispiirteet.
Tarkistukset 99 ja 1148cp16
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 1 kohta – e a alakohta (uusi)
e a)  ’uusi viljelijä’ on määriteltävä siten, että määritelmä sisältää
i)  edellytykset ’tilan pääasiallisena yrittäjänä’ olemiselle;
ii)  asianmukaisen koulutuksen ja/tai taidot;
iii)  ikärajan, jonka on oltava yli 40 vuotta.
Tämän määritelmän mukaista ’uutta viljelijää’ ei voida hyväksyä e alakohdassa määritellyksi nuoreksi viljelijäksi.
Tarkistus 100
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 2 kohta
(2)  Kansanterveyden suojelemiseksi siirretään komissiolle valta antaa 138 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä tämän asetuksen täydentämiseksi säännöillä, joilla asetetaan tukien myöntämisen edellytykseksi tiettyjen hamppulajikkeiden varmennettujen siementen käyttö sekä menetelmä hamppulajikkeiden määrittämiseksi ja 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetun tetrahydrokannabinolipitoisuuden tarkastamiseksi.
(2)  Kansanterveyden suojelemiseksi siirretään komissiolle valta antaa 138 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä tämän asetuksen täydentämiseksi säännöillä, joilla asetetaan tukien myöntämisen edellytykseksi tiettyjen hamppulajikkeiden varmennettujen siementen käyttö sekä menetelmä hamppulajikkeiden määrittämiseksi ja tämän artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetun tetrahydrokannabinolipitoisuuden tarkastamiseksi.
Tarkistukset 101 ja 1149cp1
Ehdotus asetukseksi
5 artikla – 1 kohta – johdantokappale
Maataloustukirahaston ja maaseuturahaston tuella pyritään jatkossakin parantamaan maatalouden, elintarvikealan ja maaseutualueiden kestävää kehitystä ja edistämään seuraavien yleistavoitteiden saavuttamista:
SEUT-sopimuksen 39 artiklassa vahvistettujen YMP:n tavoitteiden yhteydessä maataloustukirahaston ja maaseuturahaston tuella pyritään jatkossakin parantamaan maatalouden, elintarvikealan ja maaseutualueiden kestävää kehitystä ja edistämään seuraavien talous-, ympäristö- ja sosiaalialan yleistavoitteiden saavuttamista:
Tarkistukset 102 ja 1149cp1
Ehdotus asetukseksi
5 artikla – 1 kohta – a alakohta
a)  edistetään älykästä, kestävää ja monipuolista maatalousalaa, jolla varmistetaan elintarviketurva;
a)  edistetään nykyaikaista, kilpailukykyistä, kestävää ja monipuolista maatalousalaa, jolla varmistetaan pitkän aikavälin elintarviketurva ja turvataan samalla perhetilojen malli;
Tarkistukset 103 ja 1149cp2
Ehdotus asetukseksi
5 artikla – 1 kohta – b alakohta
b)  tuetaan ympäristönhoitoa ja ilmastotoimia ja edistetään unionin ympäristö- ja ilmastotavoitteita;
b)  tuetaan ja parannetaan ympäristönsuojelua, luonnon monimuotoisuutta ja ilmastoa koskevia toimia ja saavutetaan unionin ympäristö- ja ilmastotavoitteet;
Tarkistukset 104 ja 1149cp3
Ehdotus asetukseksi
5 artikla – 1 kohta – c alakohta
c)  lujitetaan maaseutualueiden sosioekonomista rakennetta.
c)  lujitetaan maaseutualueiden sosioekonomista rakennetta, jotta voidaan edistää työpaikkojen luomista ja säilyttämistä takaamalla viljelijöiden riittävät tulot, pyrkimällä saavuttamaan koko maatalousväestön kohtuullinen elintaso ja torjumalla maaseudun väestökatoa keskittyen erityisesti harvemmin asuttuihin ja vähemmän kehittyneisiin alueisiin ja tasapainoiseen alueelliseen kehitykseen.
Tarkistukset 105 ja 1149 cp4
Ehdotus asetukseksi
5 artikla – 2 kohta
Näitä tavoitteita täydennetään monialaisella tavoitteella, jossa päämääränä on alan uudenaikaistaminen edistämällä ja jakamalla tietämystä, innovointia ja digitalisointia maataloudessa ja maaseutualueilla sekä edistämällä niiden käyttöä.
Näitä tavoitteita täydennetään ja yhdistetään toisiinsa monialaisella tavoitteella, jossa päämääränä on alan uudenaikaistaminen varmistamalla, että viljelijät saavat tutkimustietoa ja koulutusta, voivat osallistua tietämyksen jakamiseen, saavat tietämyksensiirtopalveluja ja voivat osallistua innovointiin ja digitalisointiin maataloudessa ja maaseutualueilla, sekä edistämällä niiden käyttöä.
Tarkistus 106
Ehdotus asetukseksi
6 artikla – 1 kohta – a alakohta
a)  annetaan tukea riittävien maataloustulojen ja maatilojen selviytymiskyvyn varmistamiseksi koko unionin alueella, jotta saataisiin parannettua elintarviketurvaa;
a)  varmistetaan riittävät maataloustulot ja maatalousalan selviytymiskyky koko unionin alueella, jotta saataisiin parannettua pitkän aikavälin elintarviketurvaa ja maatalouden monimuotoisuutta sekä voitaisiin tarjota turvallisia ja korkealaatuisia kohtuuhintaisia elintarvikkeita viljelijöiden lukumäärän vähenemisen kääntämiseksi ja unionin maataloustuotannon taloudellisen kestävyyden turvaamiseksi;
Tarkistus 107
Ehdotus asetukseksi
6 artikla – 1 kohta – b alakohta
b)  parannetaan markkinasuuntautuneisuutta ja kilpailukykyä, mukaan lukien kiinnittämällä enemmän huomiota tutkimukseen, teknologiaan ja digitalisointiin;
b)  parannetaan markkinasuuntautuneisuutta paikallisilla, kansallisilla, unionin ja kansainvälisillä markkinoilla ja markkinoiden vakauttamista ja riskien- ja kriisinhallintaa, lisätään maatilojen pitkän aikavälin kilpailukykyä ja parannetaan maataloustuotteiden käsittely- ja markkinointivalmiuksia kiinnittämällä enemmän huomiota laadun erottumiseen edukseen, tutkimukseen, innovointiin, teknologiaan, tietämyksen siirtoon ja vaihtoon ja digitalisointiin sekä lisätään viljelijöiden mahdollisuuksia päästä mukaan kiertotalouden kehitykseen;
Tarkistus 108
Ehdotus asetukseksi
6 artikla – 1 kohta – c alakohta
c)  parannetaan viljelijöiden asemaa arvoketjussa;
c)  parannetaan viljelijöiden neuvotteluasemaa arvoketjuissa kannustamalla yhteistyömuotoja, tuottajaorganisaatioita ja kollektiivisia neuvotteluja sekä edistämällä lyhyitä toimitusketjuja ja parantamalla markkinoiden avoimuutta;
Tarkistus 1150cp1
Ehdotus asetukseksi
6 artikla – 1 kohta – d alakohta
d)  edistetään ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja ilmastonmuutokseen sopeutumista sekä kestävää energiaa;
d)  edistetään ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja ilmastonmuutokseen sopeutumista vähentämällä maatalous- ja elintarvikealan kasvihuonekaasupäästöjä muun muassa tehostamalla hiilinieluja, hiilen sitoutumista ja varastointia sekä käyttämällä kestävää energiaa varmistaen samalla elintarviketurvan ja metsien kestävän hoidon sekä suojelun Pariisin sopimuksen mukaisesti;
Tarkistus 110
Ehdotus asetukseksi
6 artikla – 1 kohta – e alakohta
e)  edistetään kestävää kehitystä ja luonnonvarojen, kuten veden, maaperän ja ilman, tehokasta hoitoa;
e)  edistetään kestävää kehitystä ja luonnonvarojen, kuten veden, maaperän ja ilman, tehokasta hoitoa sekä vähennetään kemikaaliriippuvuutta, jotta saavutetaan asiaankuuluvissa lainsäädäntövälineissä vahvistetut tavoitteet ja palkitaan viljelykäytäntöjä ja -järjestelmiä, jotka hyödyttävät monin tavoin ympäristöä, aavikoitumisen pysäyttäminen mukaan luettuna;
Tarkistus 1150cp3
Ehdotus asetukseksi
6 artikla – 1 kohta – f alakohta
f)  edistetään luonnon monimuotoisuuden suojelemista ja ekosysteemipalveluja sekä säilytetään elinympäristöjä ja maisemia;
f)  tehostetaan ekosysteemipalveluja ja edistetään luonnon monimuotoisuuden häviämisen pysäyttämistä ja tämän suuntauksen kääntämistä muun muassa suojelemalla hyötykasveja ja -eläimiä ja pölyttäjälajeja, edistämällä maatalouden biologista monimuotoisuutta, luonnonsuojelua ja peltometsäviljelyä sekä luonnon selviytymis- ja palautumiskykyä, palauttamalla ja suojelemalla maaperää, vesistöjä, elinympäristöjä ja maisemia ja tukemalla luonnonarvoltaan merkittäviä maatalousjärjestelmiä;
Tarkistukset 112 ja 1150cp4
Ehdotus asetukseksi
6 artikla – 1 kohta – g alakohta
g)  houkutellaan alalle nuoria viljelijöitä ja helpotetaan yritystoiminnan kehittämistä maaseutualueilla;
g)  houkutellaan alalle nuoria viljelijöitä ja uusia viljelijöitä ja tuetaan heitä, sekä edistetään naisten osallistumista maatalousalalla erityisesti pahiten väestökadosta kärsivillä alueilla ja luonnonhaitta-alueilla; helpotetaan koulutusta ja kokemusten saamista koko unionissa ja kestävän yritystoiminnan kehittämistä ja työpaikkojen luomista maaseutualueilla;
Tarkistus 1150cp5
Ehdotus asetukseksi
6 artikla – 1 kohta – h alakohta
h)  edistetään työllisyyttä, kasvua, sosiaalista osallisuutta ja paikallista kehitystä maaseutualueilla, myös biotalouden ja kestävän metsänhoidon alalla;
h)  edistetään sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta maaseutualueilla muun muassa työpaikkojen luomisen, kasvun, investointien, sosiaalisen osallisuuden, maaseudun köyhyyden torjunnan sekä paikallisen kehityksen avulla, mukaan lukien maaseutuyhteisöille suunnatuilla korkealaatuisilla paikallisilla palveluilla, keskittyen erityisesti luonnonhaitta-alueisiin; edistetään kunnollisia elin- ja työskentelyolosuhteita ja taloudellisia olosuhteita; monipuolistetaan toimintoja ja tulonlähteitä, myös maatilamatkailun, kestävän biotalouden, kiertotalouden ja kestävän metsänhoidon ja -suojelun alalla, ja varmistetaan samalla sukupuolten tasa-arvo; edistetään yhtäläisiä mahdollisuuksia maaseudulla erityisillä tukitoimenpiteillä ja annetaan tunnustusta naisten tekemälle työlle maataloudessa, käsityöammateissa, matkailussa ja paikallisissa palveluissa;
Tarkistus 1150cp6
Ehdotus asetukseksi
6 artikla – 1 kohta – i alakohta
i)  parannetaan tapaa, jolla EU:n maatalous vastaa ravintoa ja terveyttä koskeviin uusiin yhteiskunnan vaatimuksiin, mukaan lukien turvallinen, ravitseva ja kestävän kehityksen mukainen ravinto, elintarvikejäte sekä eläinten hyvinvointi.
i)  parannetaan tapaa, jolla unionin maatalous vastaa ravintoa ja terveyttä koskeviin uusiin yhteiskunnan vaatimuksiin, mukaan lukien turvallinen, ravitseva, laadukas ja kestävän kehityksen mukainen ravinto, vähäisin tuotantopanoksin toimiva viljely, luonnonmukainen maatalous, elintarvikejätteen vähentäminen, mikrobilääkeresistenssin torjunta, eläinten hyvinvoinnin ja terveyden parantaminen sekä yhteiskunnallisen tietoisuuden lisääminen maanviljelijöiden ja maaseutualueiden merkityksestä ja kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman täytäntöönpanon edistäminen.
Tarkistus 115
Ehdotus asetukseksi
6 artikla – 2 kohta
2.  Erityistavoitteita toteuttaessaan jäsenvaltion on varmistettava YMP:n tuen yksinkertaistaminen ja tuloksellisuus.
2.  Pyrkiessään saavuttamaan erityistavoitteet jäsenvaltion ja komission on varmistettava YMP:n tuen tuloksellisuus ja yksinkertaistaminen lopullisten tuensaajien hyväksi vähentämällä hallinnollista taakkaa ja varmistamalla samalla syrjimättömyys tuensaajien keskuudessa.
Tarkistus 116
Ehdotus asetukseksi
7 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – johdantokappale
Edellä 5 artiklassa ja 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamista on arvioitava tuotokseen, tuloksiin ja vaikutukseen liittyvien yhteisten indikaattoreiden perusteella. Yhteiset indikaattorit ovat seuraavat:
Edellä 5 artiklassa ja 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamista on arvioitava tuotokseen, tuloksiin ja vaikutukseen liittyvien yhteisten indikaattoreiden perusteella, ja niiden on perustuttava virallisiin tietolähteisiin. Yhteiset indikaattorit ovat seuraavat:
Tarkistus 117
Ehdotus asetukseksi
7 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – b alakohta
b)  tulosindikaattorit, jotka liittyvät asianomaisiin erityistavoitteisiin ja joita käytetään määrällisten välitavoitteiden ja tavoitteiden asettamiseen YMP:n strategiasuunnitelmiin sisältyvien kyseisten erityistavoitteiden osalta ja arvioitaessa tavoitteiden saavuttamisessa tapahtunutta edistymistä. Ilmasto- ja ympäristötavoitteisiin liittyvät indikaattorit voivat koskea liitteessä XI lueteltuun unionin lainsäädäntöön perustuvissa asiaan liittyvissä kansallisissa ympäristö- ja ilmastosuunnittelun välineissä vahvistettuja tukitoimia;
b)  tulosindikaattorit, jotka liittyvät asianomaisiin erityistavoitteisiin ja joita käytetään määrällisten välitavoitteiden ja tavoitteiden asettamiseen YMP:n strategiasuunnitelmiin sisältyvien kyseisten erityistavoitteiden osalta ja arvioitaessa tavoitteiden saavuttamisessa tapahtunutta edistymistä. Ilmasto- ja ympäristötavoitteisiin liittyvät indikaattorit voivat koskea tukitoimia, jotka edistävät liitteessä XI lueteltuun unionin lainsäädäntöön perustuvia sitoumuksia;
Tarkistus 118
Ehdotus asetukseksi
7 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – c alakohta
c)  vaikutusindikaattorit, jotka liittyvät 5 artiklassa ja 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin tavoitteisiin ja joita käytetään YMP:n strategiasuunnitelmien ja YMP:n yhteydessä.
c)  vaikutusindikaattorit, jotka liittyvät 5 artiklassa ja 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin tavoitteisiin ja joita käytetään YMP:n strategiasuunnitelmien yhteydessä, ottaen huomioon YMP:n ulkopuoliset tekijät.
Tarkistus 119
Ehdotus asetukseksi
7 artikla – 1 kohta – 2 a alakohta (uusi)
Jäsenvaltiot voivat strategiasuunnitelmissaan jaotella liitteessä I esitetyt tuotos- ja tulosindikaattorit yksityiskohtaisemmin erityisten kansallisten ja paikallisten piirteiden mukaan.
Tarkistus 120
Ehdotus asetukseksi
7 artikla – 2 kohta
2.  Siirretään komissiolle valta antaa 138 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitettä I yhteisten tuotos-, tulos- ja vaikutusindikaattoreiden mukauttamiseksi, jotta voidaan ottaa huomioon indikaattoreiden soveltamisesta saatu kokemus ja lisätä tarvittaessa uusia indikaattoreita.
2.  Komissio laatii strategiasuunnitelmien kolmannen täytäntöönpanovuoden loppuun mennessä perusteellisen arvion liitteessä I esitettyjen tuotos-, tulos- ja vaikutusindikaattoreiden tehokkuudesta.
Arvion jälkeen komissiolle siirretään valta antaa 138 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan tarvittaessa liitettä I yhteisten indikaattoreiden mukauttamiseksi siten, että otetaan huomioon tämän asetuksen täytäntöönpanosta saatu kokemus.
Tarkistus 121
Ehdotus asetukseksi
8 artikla – 1 kohta
Jäsenvaltiot toteuttavat II osastossa säädettyjä tavoitteita määrittämällä tukitoimet, jotka perustuvat tämän osaston II, III ja IV luvussa lueteltuihin tukitoimityyppeihin tässä luvussa vahvistettujen yhteisten vaatimusten mukaisesti.
Jäsenvaltioiden ja tarvittaessa niiden alueiden on pyrittävä II osastossa säädettyjen tavoitteiden toteuttamiseen määrittämällä tukitoimet, jotka perustuvat tämän osaston II, III ja IV luvussa lueteltuihin tukitoimityyppeihin, tässä luvussa vahvistettujen yhteisten vaatimusten mukaisesti.
Tarkistukset 122 ja 1117cp1
Ehdotus asetukseksi
9 artikla – 1 kohta
Jäsenvaltion on suunniteltava YMP:n strategiasuunnitelmiensa tukitoimet Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja unionin oikeuden yleisten periaatteiden mukaisesti.
Jäsenvaltion on suunniteltava tarvittaessa yhteistyössä alueidensa kanssa YMP:n strategiasuunnitelmiensa tukitoimet Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja unionin oikeuden yleisten periaatteiden mukaisesti.
Tarkistus 1104
Ehdotus asetukseksi
9 kohta – 1 a kohta (uusi)
Kun jäsenvaltiot laativat YMP:n strategiasuunnitelmia tarvittaessa yhteistyössä alueidensa kanssa, niiden on otettava huomioon SEUT-sopimuksen 39 artiklassa vahvistetut erityiset periaatteet ja erityisesti maataloustoiminnan erityisluonne, joka johtuu maatalouden yhteiskunnallisesta rakenteesta sekä eri maatalousalueiden välisistä rakenteellisista eroista ja luonnonolojen eroista; tarve toteuttaa aiheelliset mukautukset asteittain; se, että maatalous on jäsenvaltioissa tuotannonala, joka liittyy läheisesti talouteen kokonaisuudessaan.
Tarkistukset 123 ja 1117cp2
Ehdotus asetukseksi
9 artikla – 2 kohta
Jäsenvaltion on varmistettava, että tukitoimet vahvistetaan objektiivisin ja syrjimättömin perustein ja että ne ovat sisämarkkinoille soveltuvia eivätkä vääristä kilpailua.
Jäsenvaltion on varmistettava tarvittaessa yhteistyössä alueidensa kanssa, että tukitoimet vahvistetaan objektiivisin ja syrjimättömin perustein ja että ne eivät estä sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa.
Tarkistus 1117cp3
Ehdotus asetukseksi
9 artikla – 2 a kohta (uusi)
Oikeushenkilön tapauksessa taikka luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden ryhmän tapauksessa jäsenvaltiot voivat päättää soveltaa 15 artiklassa tarkoitettua alennusta ja 26, 27, 29, 66, 67 ja 68 artiklassa tarkoitettuja tukia YMP:n strategiasuunnitelmissaan määrittelemällä tavalla näiden oikeushenkilöiden tai ryhmien jäsenten tasolla, jos kansallisessa lainsäädännössä säädetään yksittäisille jäsenille oikeuksia ja velvollisuuksia, jotka ovat verrattavissa tilan päävastuullisten yksittäisten aktiivisten viljelijöiden asemassa olevien oikeuksiin ja velvollisuuksiin erityisesti niiden taloudellisen, sosiaalisen ja verotuksellisen aseman osalta, edellyttäen, että ne ovat osaltaan vahvistaneet kyseisten oikeushenkilöiden tai ryhmien maatalouden rakenteita.
Tarkistukset 124 ja 1117cp4
Ehdotus asetukseksi
9 artikla – 3 kohta
Jäsenvaltion on vahvistettava oikeudellinen kehys, joka kattaa unionin tuen myöntämisen tuensaajille YMP:n strategiasuunnitelman perusteella sekä tässä asetuksessa ja asetuksessa (EU) [horisontaaliasetus] vahvistettujen periaatteiden ja vaatimusten mukaisesti.
Jäsenvaltion on tarvittaessa yhteistyössä alueidensa kanssa vahvistettava oikeudellinen kehys, joka kattaa unionin tuen myöntämisen tuensaajille YMP:n strategiasuunnitelman perusteella sekä tässä asetuksessa ja asetuksessa (EU) [horisontaaliasetus] vahvistettujen periaatteiden ja vaatimusten mukaisesti.
Tarkistukset 731 ja 807
Ehdotus asetukseksi
9 a artikla (uusi)
9 a artikla
Kestävä kehitys
YMP:n strategiasuunnitelmien tavoitteisiin pyrittäessä otetaan huomioon kestävän kehityksen periaate sekä saastuttaja maksaa -periaate ja huomioidaan tavoite ympäristön laadun säilyttämisestä, suojelusta ja parantamisesta SEUT-sopimuksen 11 artiklan ja 191 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Jäsenvaltiot ja komissio varmistavat, että YMP:n erityistavoitteiden valmistelussa ja niiden täytäntöönpanossa edistetään ympäristönsuojeluvaatimuksia, resurssitehokkuutta, ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista, luonnon monimuotoisuutta, selviytymis- ja palautumiskykyä katastrofitilanteissa sekä riskien lieventämistä ja ehkäisyä. Tukitoimet on suunniteltava ja toteutettava kehityspolitiikan johdonmukaisuutta koskevan periaatteen mukaisesti SEUT-sopimuksen 208 artiklassa vahvistetulla tavalla. Komissio tarkastaa strategisen yhdenmukaisuuden V osaston III luvussa esitetyn menettelyn mukaisesti.
Tarkistus 808
Ehdotus asetukseksi
9 b artikla (uusi)
9 b artikla
Pariisin sopimuksen noudattaminen
YMP:n strategiasuunnitelmien tavoitteet on toteutettava Pariisin sopimusta noudattaen ja niin, että saavutetaan sopimuksessa asetetut maailmanlaajuiset tavoitteet ja täytetään unionin ja jäsenvaltioiden kansallisesti määritellyissä panoksissa kuvatut sitoumukset.
Ennen YMP:n strategiasuunnitelmien hyväksymistä komissio varmistaa, että kaikkien YMP:n strategiasuunnitelmien tavoitteiden ja toimenpiteiden yhdistelmä mahdollistaa tässä artiklassa esitettyjen ilmastotavoitteiden saavuttamisen.
Tarkistus 125
Ehdotus asetukseksi
9 c artikla (uusi)
9 c artikla
Sukupuolinäkökulman huomioon ottaminen
Jäsenvaltion on varmistettava sukupuolinäkökulman huomioon ottaminen YMP:n strategiasuunnitelmansa valmistelussa, täytäntöönpanossa ja arvioinnissa sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi ja sukupuoleen perustuvan syrjinnän torjumiseksi.
Tarkistus 126
Ehdotus asetukseksi
10 artikla – -1 kohta (uusi)
-1.  Komissio varmistaa, että jäsenvaltioiden strategiasuunnitelmat ovat Maailman kauppajärjestössä (WTO) tehtyjen sitoumusten mukaisia.
Tarkistus 127
Ehdotus asetukseksi
10 artikla – 1 kohta – 1 alakohta
Jäsenvaltion on varmistettava, että tämän asetuksen liitteessä II lueteltuihin tukitoimityyppeihin perustuvat tukitoimet, mukaan lukien 3 artiklassa säädetyt määritelmät ja 4 artiklassa säädetyt, YMP:n strategiasuunnitelmissa muotoiltavat määritelmät, ovat WTO:n maataloussopimuksen liitteessä 2 olevan 1 kohdan määräysten mukaiset.
Tämän asetuksen liitteessä II lueteltuihin tukitoimityyppeihin perustuvien tukitoimien, mukaan lukien 3 artiklassa säädetyt määritelmät ja 4 artiklassa säädetyt, YMP:n strategiasuunnitelmissa muotoiltavat määritelmät, on oltava WTO:n maataloussopimuksen liitteessä 2 olevan 1 kohdan määräysten mukaisia.
Tarkistus 128
Ehdotus asetukseksi
10 artikla – 2 kohta
2.  Jäsenvaltion on varmistettava, että tämän osaston II luvun 3 jakson 2 alajaksossa säädettyyn puuvillan lajikohtaiseen tukeen perustuvat tukitoimet ovat WTO:n maataloussopimuksen 6 artiklan 5 kohdan määräysten mukaisia.
Poistetaan.
Tarkistus 809
Ehdotus asetukseksi
10 a artikla (uusi)
10 a artikla
YMP:n maailmanlaajuinen ulottuvuus
1.  Unioni ja jäsenvaltiot varmistavat SEUT-sopimuksen 208 artiklan mukaisesti, että kehitysyhteistyön tavoitteet otetaan huomioon kaikissa YMP:n tukitoimissa ja että niissä kunnioitetaan oikeutta ruokaan sekä oikeutta kehitykseen.
2.  Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että YMP:n strategiasuunnitelmilla edistetään mahdollisimman laajasti kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelmassa asetettujen tavoitteiden, erityisesti tavoitteiden 2, 10, 12 ja 13, ja Pariisin sopimuksessa asetettujen tavoitteiden oikea-aikaista saavuttamista. Tämän vuoksi YMP:n tukitoimilla on
i)  edistettävä unionissa ja sen kumppanimaissa monipuolista ja kestävää maataloutta sekä kestokykyisiä agroekologisia menetelmiä;
ii)  edistettävä siementen, viljelyskasvien sekä tuotantoeläinten ja kesytettyjen eläinten sekä läheisten luonnonvaraisten lajien geneettisen monimuotoisuuden ylläpitämistä unionissa ja sen kumppanimaissa;
iii)  katettava ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevat toimenpiteet kaikilta osin;
3.  Kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuuden noudattamista YMP:ssa arvioidaan säännöllisesti, muun muassa 119 a artiklassa perustetusta seurantamekanismista saatavan datan avulla. Komissio raportoi neuvostolle ja Euroopan parlamentille arvioinnin tuloksista ja niiden perusteella toteutettavista unionin toimista.
Tarkistus 1151cp1
Ehdotus asetukseksi
11 artikla – 1 kohta – johdantokappale
1.  Jäsenvaltion on sisällytettävä YMP:n strategiasuunnitelmaansa ehdollisuusjärjestelmä, jonka mukaisesti määrätään hallinnollinen seuraamus tuensaajille, joille maksetaan suoraa tukea tämän osaston II luvun mukaisesti tai vuosipalkkioita 65, 66 ja 67 artiklan mukaisesti mutta jotka eivät täytä YMP:n strategiasuunnitelmassa vahvistettuja, liitteessä III olevassa luettelossa mainittuja unionin lainsäädännön mukaisia lakisääteisiä hoitovaatimuksia ja maan hyvää maatalous- ja ympäristökuntoa koskevia toimenpidevaatimuksia, jotka koskevat seuraavia erityisaloja:
1.  Jäsenvaltion on sisällytettävä YMP:n strategiasuunnitelmaansa ehdollisuusjärjestelmä, jonka mukaisesti tuensaajille, joille maksetaan suoraa tukea tämän osaston II luvun mukaisesti tai vuosipalkkioita 65, 66 ja 67 artiklan mukaisesti, määrätään hallinnollinen seuraamus, jos nämä eivät täytä YMP:n strategiasuunnitelmassa vahvistettuja, liitteessä III olevassa luettelossa mainittuja unionin lainsäädännön mukaisia lakisääteisiä hoitovaatimuksia ja maan hyvää maatalous- ja ympäristökuntoa koskevia toimenpidevaatimuksia, jotka koskevat seuraavia erityisaloja:
Tarkistukset 810cp2, 887 ja 1151cp2
Ehdotus asetukseksi
11 artikla – 1 kohta – a alakohta
a)  ilmasto ja ympäristö;
a)  ilmasto ja ympäristö, mukaan lukien vesi, ilma, maaperä, luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemipalvelut;
Tarkistus 1151cp3
Ehdotus asetukseksi
11 artikla – 1 kohta – a alakohta
2.  YMP:n strategiasuunnitelmaan sisällytettäviä hallinnollisia seuraamuksia koskevissa säännöissä on noudatettava asetuksen (EU) [horisontaaliasetus] IV osaston IV luvussa vahvistettuja vaatimuksia.
2.  YMP:n strategiasuunnitelmaan sisällytettävää tehokasta ja oikeasuhteista hallinnollisten seuraamusten järjestelmää koskevissa säännöissä on noudatettava asetuksen (EU) [horisontaaliasetus] IV osaston IV luvussa vahvistettuja vaatimuksia.
Tarkistus 132
Ehdotus asetukseksi
11 artikla – 2 a kohta (uusi)
2 a.  Siirretään komissiolle valta antaa 138 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä tämän asetuksen täydentämiseksi ehdollisuutta koskeviin sääntöihin epidemioiden, epäsuotuisten sääolojen, luonnonkatastrofien ja muiden katastrofien aikana sovellettavien väliaikaisten poikkeusten osalta.
Tarkistus 732
Ehdotus asetukseksi
11 a artikla (uusi)
11 a artikla
Sosiaalisen ehdollisuuden periaate ja soveltamisala
1.  Jäsenvaltion on sisällytettävä YMP:n strategiasuunnitelmaansa ehdollisuusjärjestelmä, jonka mukaisesti määrätään hallinnollinen seuraamus tuensaajille, joille maksetaan suoraa tukea tämän osaston II ja III luvun mukaisesti tai vuosipalkkioita 65, 66 ja 67 artiklan mukaisesti, jos nämä eivät täytä kaikissa asiaankuuluvissa työehtosopimuksissa ja kansallisen, unionin ja kansainvälisen tason sosiaali- ja työlainsäädännössä vahvistettuja sovellettavia työoloja ja -ehtoja koskevia velvoitteita ja/tai työnantajan velvoitteita.
2.  YMP:n strategiasuunnitelmaan sisällytettävää tehokasta ja oikeasuhteista hallinnollisten seuraamusten järjestelmää koskevissa säännöissä on noudatettava asetuksen (EU) [horisontaaliasetus] IV osaston IV luvussa vahvistettuja vaatimuksia.
Tarkistus 1128
Ehdotus asetukseksi
12 artikla
12 artikla
12 artikla
Hyvää maatalous- ja ympäristökuntoa koskevat jäsenvaltioiden velvoitteet
Hyvää maatalous- ja ympäristökuntoa koskevat jäsenvaltioiden velvoitteet
1.   Jäsenvaltion on varmistettava, että kaikki maatalousmaa, myös maa, jota ei enää käytetä tuotantoon, säilytetään hyvässä maatalous- ja ympäristökunnossa. Jäsenvaltion on määriteltävä kansallisella tai alueellisella tasolla tuensaajiin sovellettavat hyvän maatalous- ja ympäristökunnon vähimmäisvaatimukset liitteessä III tarkoitettujen vaatimusten päätavoitteen perusteella ottaen huomioon kyseessä olevien alojen erityispiirteet, mukaan lukien maaperä- ja ilmasto-olosuhteet, käytössä olevat viljelyjärjestelmät, maankäyttö, viljelykierto, viljelykäytännöt ja tilarakenteet.
1.   Jäsenvaltion on varmistettava, että kaikki maatalousmaa, myös maa, jota ei enää käytetä tuotantoon, säilytetään hyvässä maatalous- ja ympäristökunnossa. Jäsenvaltion on asiaankuuluvia sidosryhmiä kuullen määriteltävä kansallisella tai tarvittaessa alueellisella tasolla tuensaajiin sovellettavat hyvän maatalous- ja ympäristökunnon vähimmäisvaatimukset liitteessä III tarkoitettujen vaatimusten päätavoitteen perusteella ottaen huomioon kyseessä olevien alojen erityispiirteet, mukaan lukien maaperä- ja ilmasto-olosuhteet, käytössä olevat viljelyjärjestelmät, maankäyttö, viljelykierto, viljelykäytännöt ja tilarakenteet sekä varmistettava näin, että viljelymaa edistää 6 artiklan 1 kohdan d, e ja f alakohdassa asetettuja erityistavoitteita.
2.   Jäsenvaltio voi liitteessä III vahvistettujen päätavoitteiden osalta määrätä kyseisessä liitteessä vahvistettujen vaatimusten lisäksi muita vaatimuksia näihin päätavoitteisiin pääsemiseksi. Jäsenvaltio ei kuitenkaan saa määritellä vähimmäisvaatimuksia muiden päätavoitteiden kuin liitteessä III vahvistettujen päätavoitteiden osalta.
2.   YMP:n yhtenäisyyden suojelemiseksi ja tasapuolisten toimintaedellytyksien varmistamiseksi sekä liitteessä III vahvistetut päätavoitteet huomioiden jäsenvaltio ei saa määrätä kyseisessä liitteessä vahvistettujen vaatimusten lisäksi muita vaatimuksia näihin päätavoitteisiin pääsemiseksi ehdollisuusjärjestelmän puitteissa. Jäsenvaltio ei myöskään saa määritellä vähimmäisvaatimuksia muiden päätavoitteiden kuin liitteessä III vahvistettujen päätavoitteiden osalta.
Jäsenvaltioiden on toimitettava asianomaisille tuensaajille, tarvittaessa sähköisesti, luettelo ja selkeät ja tarkat ohjeet tilatasolla sovellettavista vaatimuksista.
2 a.  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/8481a luonnonmukaista maataloutta koskevat vaatimukset täyttävien viljelijöiden katsotaan samalla täyttävän tämän asetuksen liitteessä III määriteltyjen maan hyvää maatalous- ja ympäristökuntoa koskevien toimenpidevaatimusten (GAEC) 8 säännön.
2 b.  SEUT-sopimuksen 349 artiklan määritelmän mukaiset unionin syrjäisimmät alueet ja asetuksen (EU) N:o 229/2013 1 artiklan 2 kohdassa määritellyt Egeanmeren pienet saaret vapautetaan tämän asetuksen liitteessä III määriteltyjen maan hyvää maatalous- ja ympäristökuntoa koskevien toimenpidevaatimusten 1, 2, 8 ja 9 noudattamisesta.
2 c.  Viljelijöiden, jotka osallistuvat 28 artiklan mukaisiin vapaaehtoisiin ilmasto- ja ympäristöjärjestelmiin, joiden maatalouskäytännöt vastaavat maan hyvää maatalous- ja ympäristökuntoa koskevia toimenpidevaatimuksia (GAEC) 1, 8, 9) tai 10, katsotaan täyttävän vastaavat tämän asetuksen liitteessä III vahvistetut maan hyvää maatalous- ja ympäristökuntoa koskevat toimenpidevaatimukset, edellyttäen, että kyseiset järjestelmät tuottavat enemmän ilmasto- ja ympäristöhyötyjä suhteessa GAEC-vaatimuksiin 1, 8, 9 tai 10. Tällaisia käytäntöjä on arvioitava tämän asetuksen V osaston mukaisesti.
3.  Jäsenvaltion on otettava käyttöön järjestelmä, jossa määrätään liitteessä III tarkoitettua maatilojen kestävää ravinnehuoltoa koskevasta välineestä; välineen vähimmäissisällön ja toimintojen on oltava kyseisessä liitteessä määritellyn mukaiset, ja tuensaajien on käytettävä sitä.
Komissio voi tukea jäsenvaltioita kyseisen välineen suunnittelussa, samoin kuin tarvittavissa datan tallennus- ja käsittelypalveluissa.
4.   Siirretään komissiolle valta antaa 138 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä tämän asetuksen täydentämiseksi säännöillä, jotka koskevat hyvää maatalous- ja ympäristökuntoa, mukaan lukien liitteessä III tarkoitetussa maan hyvää maatalous- ja ympäristökuntoa koskevassa toimenpidevaatimuksessa 1 sovelletun, nurmen osuuteen perustuvan järjestelmän osatekijät, viitevuosi ja muuntosuhde sekä maatilojen kestävää hoitoa koskevan välineen muoto ja muut vähimmäistekijät ja toiminnot.
4.   Siirretään komissiolle valta antaa 138 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä tämän asetuksen täydentämiseksi säännöillä, jotka liittyvät liitteessä III tarkoitetun maan hyvää maatalous- ja ympäristökuntoa koskevan toimenpidevaatimuksen 1 mukaisen pysyvän nurmen osuuteen perustuvan järjestelmän muihin osatekijöihin, viitevuoteen ja muuntosuhteeseen.
_________________
1a Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/848, annettu 30 päivänä toukokuuta 2018, luonnonmukaisesta tuotannosta ja luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden merkinnöistä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 834/2007 kumoamisesta (EUVL L 150, 14.6.2018, s. 1).
Tarkistus 1129
Ehdotus asetukseksi
13 artikla
13 artikla
13 artikla
Maatilojen neuvontapalvelut
Maatilojen neuvontapalvelut
1.  Jäsenvaltion on sisällytettävä YMP:n strategiasuunnitelmaan viljelijöille ja muille YMP:n tuensaajille suunnattuja maanhoitoa ja tilanhoitoa koskevia neuvontapalveluja, jäljempänä ’maatilojen neuvontapalvelut’.
1.  Jäsenvaltion on sisällytettävä YMP:n strategiasuunnitelmaan viljelijöille ja muille YMP:n tuensaajille suunnattuja maanhoitoa ja tilanhoitoa koskevia laadukkaita ja riippumattomia neuvontapalveluja, jäljempänä ’maatilojen neuvontapalvelut’, joiden on perustuttava tapauksen mukaan jäsenvaltioiden tasolla jo olemassa oleviin järjestelmiin. Jäsenvaltion on osoitettava riittävät määrärahat kyseisten palvelujen rahoittamiseen, ja YMP:n kansallisiin strategiasuunnitelmiin on sisällytettävä lyhyt kuvaus näistä palveluista.
Jäsenvaltioiden on osoitettava vähintään 30 prosenttia tähän artiklaan liittyvistä määrärahoista neuvontapalveluihin ja tekniseen apuun, joilla edistetään 6 artiklan 1 kohdan d, e ja f alakohdassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamista.
2.  Maatilojen neuvontapalvelut kattavat taloudelliset, ympäristöön liittyvät ja yhteiskunnalliset näkökohdat sekä tarjoavat tutkimuksen ja innovoinnin synnyttämää ajantasaista teknologista ja tieteellistä tietoa. Ne sisällytetään toisiinsa liittyviin palveluihin, joissa on mukana maatilaneuvojia, tutkijoita, viljelijäjärjestöjä ja muita asiaan liittyviä sidosryhmiä ja jotka muodostavat maatalouden tieto- ja innovointijärjestelmän, jäljempänä ’AKIS-järjestelmä’.
2.  Maatilojen neuvontapalvelut kattavat taloudelliset, ympäristöön liittyvät ja yhteiskunnalliset näkökohdat sekä tarjoavat tutkimuksen ja innovoinnin synnyttämää ajantasaista teknologista ja tieteellistä tietoa ottaen huomioon perinteiset viljelykäytännöt ja -tekniikat. Ne sisällytetään toisiinsa liittyviin palveluihin, joissa on mukana maatilojen neuvontapalveluja tarjoavia verkostoja, maatalousneuvojia, tutkijoita, viljelijäjärjestöjä, osuuskuntia ja muita asiaan liittyviä sidosryhmiä ja jotka muodostavat maatalouden tieto- ja innovointijärjestelmän, jäljempänä ’AKIS-järjestelmä’.
3.  Jäsenvaltion on varmistettava, että maatiloille annettava neuvonta on puolueetonta ja että neuvojilla ei ole eturistiriitoja.
3.  Jäsenvaltion on varmistettava, että maatiloille annettava neuvonta on puolueetonta, että siinä otetaan huomioon tuotantomenetelmien ja tilojen monimuotoisuus ja että neuvojilla ei ole eturistiriitoja.
3 a.   Jäsenvaltion on varmistettava, että maatilojen neuvontapalveluilla on resurssit tarjota neuvontaa sekä tuotannon että julkishyödykkeiden tarjonnan osalta.
4.  Maatilojen neuvontapalvelujen on katettava ainakin seuraavat:
4.  Jäsenvaltion perustamien maatilojen neuvontapalvelujen on katettava ainakin seuraavat:
a)  kaikki YMP:n strategiasuunnitelmassa vahvistetut viljelijöihin ja muihin tuensaajiin sovellettavat vaatimukset, edellytykset ja hoitositoumukset, mukaan lukien ehdollisuuteen liittyvät vaatimukset ja normit sekä tukijärjestelmiin liittyvät edellytykset, kuten myös tiedot YMP:n strategiasuunnitelmaan sisällytetyistä rahoitusvälineistä ja suunnitelman mukaisesti laadittavista liiketoimintasuunnitelmista;
a)  kaikki YMP:n strategiasuunnitelmassa vahvistetut viljelijöihin ja muihin tuensaajiin sovellettavat vaatimukset, edellytykset ja hoitositoumukset, mukaan lukien ehdollisuuteen liittyvät vaatimukset ja normit, ekojärjestelmät, 65 artiklassa tarkoitetut ympäristö-, ilmasto- ja muut hoitositoumukset sekä tukijärjestelmiin liittyvät edellytykset, kuten myös tiedot YMP:n strategiasuunnitelmaan sisällytetyistä rahoitusvälineistä ja suunnitelman mukaisesti laadittavista liiketoimintasuunnitelmista;
b)  vaatimukset, jotka jäsenvaltiot ovat määrittäneet direktiivin 2000/60/EY, direktiivin 92/43/ETY, direktiivin 2009/147/EY, direktiivin 2008/50/EY, direktiivin (EU) 2016/2284, asetuksen (EU) 2016/2031, asetuksen (EU) 2016/429, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/200930 55 artiklan ja direktiivin 2009/128/EY täytäntöönpanemiseksi;
b)  vaatimukset, jotka jäsenvaltiot ovat määrittäneet direktiivin 2000/60/EY, direktiivin 92/43/ETY, direktiivin 2009/147/EY, direktiivin 2008/50/EY, direktiivin (EU) 2016/2284, asetuksen (EU) 2016/2031, asetuksen (EU) 2016/429, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/200930 55 artiklan ja direktiivin 2009/128/EY täytäntöönpanemiseksi;
c)  tiedonannossa Eurooppalainen yhteinen terveys -toimintasuunnitelma mikrobilääkeresistenssin torjumiseksi31 vahvistetut maatalouskäytännöt mikrobilääkeresistenssin kehittymisen estämiseksi;
c)  tiedonannossa Eurooppalainen yhteinen terveys -toimintasuunnitelma mikrobilääkeresistenssin torjumiseksi31 vahvistetut maatalouskäytännöt mikrobilääkeresistenssin kehittymisen estämiseksi;
d)  70 artiklassa tarkoitettu riskinhallinta;
d)  riskien ehkäisy ja hallinta;
e)  innovointituki, joka on tarkoitettu erityisesti 114 artiklassa tarkoitetun maatalouden tuottavuutta ja kestävyyttä käsittelevän eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden toimijaryhmien hankkeiden valmisteluun ja toteuttamiseen;
e)  innovointituki, joka on tarkoitettu erityisesti 114 artiklassa tarkoitetun maatalouden tuottavuutta ja kestävyyttä käsittelevän eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden toimijaryhmien hankkeiden valmisteluun ja toteuttamiseen;
f)  edellä 102 artiklan b alakohdassa tarkoitettujen digitaaliteknologioiden kehittäminen maataloudessa ja maaseutualueilla.
f)  edellä 102 artiklan b alakohdassa tarkoitettujen digitaaliteknologioiden kehittäminen maataloudessa ja maaseutualueilla;
f a)   tekniikat tuotantojärjestelmien taloudellisten tulosten optimoimiseksi, kilpailukyvyn, markkinasuuntautuneisuuden ja lyhyiden toimitusketjujen parantamiseksi ja yrittäjyyden edistämiseksi;
f b)   ensimmäistä kertaa alalle ryhtyville viljelijöille annettava erityisneuvonta;
f c)   turvallisuusnormit ja psykososiaaliset palvelut viljelijäyhteisöissä;
f d)   kestävä ravinnehuolto, mukaan lukien maatilojen kestävää ravinnehuoltoa koskevan välineen käyttö;
f e)   agroekologisten ja peltometsätalouskäytäntöjen ja -tekniikoiden parantaminen sekä maatalous- että metsämailla;
f f)   keskittyminen tuottajaorganisaatioihin ja muihin viljelijöiden ryhmiin;
f g)   apu viljelijöille, jotka haluavat muuttaa tuotantoaan erityisesti kuluttajakysynnän muutosten vuoksi, ja tarvittaviin uusiin taitoihin ja laitteisiin liittyvä neuvonta;
f h)   maaomaisuuden siirtämistä ja sukupolvenvaihdoksen suunnittelemista koskevat palvelut;
f i)   kaikki maatalouskäytännöt, jotka mahdollistavat lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käytön vähentämisen edistämällä luonnollisia tapoja parantaa maaperän hedelmällisyyttä ja tuholaistorjuntaa;
f j)  ilmastonmuutokseen liittyvän kestokyvyn ja siihen sopeutumisen parantaminen; ja
f k)   eläinten hyvinvoinnin parantaminen.
4 a.   Rajoittamatta kansallista lainsäädäntöä ja muita asianomaisia unionin lainsäädännön säännöksiä, neuvontapalveluista vastaavat henkilöt tai organisaatiot eivät toimita kenellekään muulle henkilölle kuin neuvontaa saavalle viljelijälle tai tuensaajalle mitään asianosaiseen viljelijään tai tuensaajaan liittyviä henkilötietoja tai liiketoimintatietoja, jotka on saatu niiden neuvontatoimeksiantojen aikana, lukuun ottamatta rikkomuksia, joista on ilmoitettava viranomaisille kansallisen tai unionin oikeuden mukaisesti.
4 b.   Jäsenvaltion on myös varmistettava asianmukaisella julkisella menettelyllä, että maatilojen neuvontajärjestelmässä toimivilla neuvojilla on riittävä pätevyys ja että heitä koulutetaan säännöllisesti.
__________________
__________________
30.Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1107/2009, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta sekä neuvoston direktiivien 79/117/ETY ja 91/414/ETY kumoamisesta (EUVL L 309, 24.11.2009, s. 1)
30.Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1107/2009, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta sekä neuvoston direktiivien 79/117/ETY ja 91/414/ETY kumoamisesta (EUVL L 309, 24.11.2009, s. 1).
31 Eurooppalainen yhteinen terveys -toimintasuunnitelma mikrobilääkeresistenssin torjumiseksi (COM(2017)0339).
31 Eurooppalainen yhteinen terveys -toimintasuunnitelma mikrobilääkeresistenssin torjumiseksi (COM(2017)0339).
Tarkistus 811
Ehdotus asetukseksi
III osasto – 1 luku – jakso 3 a (uusi)
3 a jakso
Luonnonmukainen maatalous
13 a artikla
Luonnonmukainen maatalous
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2018/848 annetun määritelmän mukainen luonnonmukainen maatalous on sertifioitu viljelyjärjestelmä, jolla voidaan edistää useita tämän asetuksen 6 artiklan 1 kohdassa vahvistettuja YMP:n erityistavoitteita. Jäsenvaltioiden on arvioitava luomusertifioinnin mukaisesti hoidettavaa maatalousmaata varten tarvittavan tuen taso ottaen huomioon luonnonmukaisen maatalouden hyödyt ja kysynnän, joka kasvaa edelleen tuotantoa nopeammin. Jäsenvaltioiden on sisällytettävä YMP:n strategiasuunnitelmiinsa analyysi luonnonmukaisen maatalouden alan tuotannosta, odotetusta kysynnästä ja mahdollisuuksista täyttää YMP:n tavoitteet sekä vahvistettava tavoitteet luonnonmukaisesti hoidetun maatalousmaan osuuden lisäämiseksi ja koko luonnonmukaisen toimitusketjun kehittämiseksi. Jäsenvaltioiden on tämän arvioinnin perusteella määriteltävä asianmukainen tukitaso luonnonmukaiseen maatalouteen siirtymistä ja sen ylläpitämistä varten 65 artiklassa tarkoitettujen maaseudun kehittämistoimenpiteiden avulla, ja jäsenvaltioiden on varmistettava, että osoitetut määrärahat vastaavat luonnonmukaisen tuotannon odotettua kasvua.
Tarkistus 160
Ehdotus asetukseksi
14 artikla – 2 kohta – d alakohta
d)  ilmasto- ja ympäristöjärjestelmät.
d)  ilmasto- ja ympäristöjärjestelmät sekä eläinten hyvinvointia koskevat järjestelmät. ja
Tarkistus 161
Ehdotus asetukseksi
14 artikla – 2 kohta – d a alakohta (uusi)
d a)   kilpailukyvyn edistämistä koskevat järjestelmät;
Tarkistukset 163, 733cp2, 765, 897, 1118cp2, 1126cp2 ja 1207cp2
Ehdotus asetukseksi
15 artikla – 2 kohta – 1 alakohta – johdantokappale
Ennen 1 kohdan soveltamista jäsenvaltion on vähennettävä viljelijälle tämän luvun nojalla tiettynä kalenterivuonna myönnettävistä suorista tuista:
Ennen 1 kohdan soveltamista jäsenvaltio voi vähentää viljelijälle tämän luvun nojalla tiettynä kalenterivuonna myönnettävistä suorista tuista:
Tarkistukset 164, 733cp3, 766, 1118cp3, 1126cp3 ja 1207cp3
Ehdotus asetukseksi
15 artikla – 2 kohta – 1 alakohta – a alakohta
a)  viljelijän ilmoittamat maataloustoimintaan liittyvät palkat, mukaan lukien verot ja työnantajamaksut; ja
a)  50 prosenttia viljelijän ilmoittamista maataloustoimintaan liittyvistä palkoista, mukaan lukien verot ja työnantajamaksut; ja
Tarkistukset 165, 733cp4, 899, 1118cp4, 1126cp4 ja 1207cp4
Ehdotus asetukseksi
15 artikla – 2 kohta – 1 alakohta – b alakohta
b)  vastaavat kustannukset, jotka aiheutuvat sellaisten maatilalla työskentelevien henkilöiden säännöllisestä ja ilmaisesta työstä, jotka eivät saa palkkaa tai joiden saama palkka on suoritetuista palveluista tavallisesti maksettavaa korvausta pienempi mutta jotka saavat korvauksen maatilan liiketoiminnan taloudellisen tuloksen kautta.
Poistetaan.
Tarkistukset 166, 767, 900, 1118cp5 ja 1126cp5
Ehdotus asetukseksi
15 artikla – 2 kohta – 1 alakohta – b a alakohta (uusi)
b a)  jäljempänä 27 ja 28 artiklassa tarkoitetut suorat tuet;
Tarkistukset 167, 768, 1118cp6 ja 1126cp6
Ehdotus asetukseksi
15 artikla – 2 kohta – 2 alakohta
Edellä a ja b alakohdassa tarkoitettujen määrien laskemiseksi jäsenvaltion on käytettävä kansallisen tai alueellisen tason maataloustoimintaan liittyviä keskipalkkoja kerrottuna asianomaisen viljelijän ilmoittamien vuotuisten työyksiköiden määrällä.
Ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitettujen määrien laskemiseksi jäsenvaltion on käytettävä todellisia palkkakustannuksia tai kansallisen tai alueellisen tason maataloustoimintaan ja siihen liittyviin toimintoihin liittyviä keskipalkkoja kerrottuna asianomaisen viljelijän ilmoittamien vuotuisten työyksiköiden määrällä. Jäsenvaltio voi käyttää indikaattoreita, jotka koskevat erilaisiin maatiloihin liittyviä standardoituja palkkakustannuksia ja erilaisten maatilojen luomien työpaikkojen viitearvoja.
Tarkistukset 1096 ja 1126cp7
Ehdotus asetukseksi
15 artikla – 2 a kohta (uusi)
2 a.   Komissio kerää tiedot kaikista YMP:n ensimmäisestä ja toisesta pilarista saaduista tuista ja kokoaa yhteen kokonaismäärän, jonka luonnollinen henkilö saa joko suoraan suorien tukien kautta tai välillisesti YMP:n tukia (suorat tuet ja maaseudun kehittämistuet) saavien oikeushenkilöiden tosiasiallisena omistajana ja edunsaajana. Komissio seuraa tilannetta reaaliajassa ja lopettaa maksut, joiden yhteismäärä ylittää seuraavat kokonaismäärät:
a)  — 500 000 euroa ensimmäisen pilarin suorien tukien osalta;
b)  — 1 000 000 euroa toisen pilarin investointien osalta. Komissiolle on ilmoitettava, jos yläraja ylittyy. Komissio arvioi tapauskohtaisesti, voidaanko asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa myöntää poikkeus. Komissio laatii selkeästi määritellyt ja objektiiviset perusteet, jotka julkistetaan ilman aiheetonta viivytystä ohjeina jäsenvaltioiden viranomaisille.
Maksut alue- ja paikallisviranomaisten, kuntien tai kaupunkien toteuttamiin hankkeisiin, jotka hyödyttävät suurta väestöä, olisi jätettävä näiden ylärajojen ulkopuolelle.
Komissio perustaa reaaliaikaisen tieto- ja seurantajärjestelmän mukauttamalla ja laajentamalla ARACHNE-järjestelmää tai muita sopivia tietoteknisiä välineitä. Jäsenvaltioiden on tallennettava tähän järjestelmään reaaliaikaisesti kaikki asiaankuuluvat tiedot (kuten hanke, maksut, oikeushenkilö, luonnollinen henkilö, tosiasialliset omistajat ja edunsaajat), jotta ne voivat saada varoja tämän asetuksen nojalla. Komissio käyttää tätä reaaliaikaista tieto- ja seurantajärjestelmää, jotta voidaan saada tarkka yleiskuva unionin varojen jakamisesta ja oikeudenmukaisesta myöntämisestä ja jotta jaetut rahoitusvarat voidaan jäljittää ja koota yhteen.
Tarkistukset 168, 733cp7, 769, 1118cp7, 1126cp8 ja 1207cp7
Ehdotus asetukseksi
15 artikla – 3 kohta – 1 alakohta
Tuloa, joka tukien alentamisesta arvioidaan saatavan, on ensisijaisesti käytettävä kestävyysperusteisen täydentävän uudelleenjakotulotuen rahoittamiseen ja tämän jälkeen sellaisten muiden tukitoimien rahoittamiseen, jotka kuuluvat tuotannosta irrotettuihin suoriin tukiin.
Tuloa, joka tukien alentamisesta arvioidaan saatavan, on priorisoitava kestävyysperusteisen täydentävän uudelleenjakotulotuen rahoittamiseen ja tämän jälkeen sellaisten muiden tukitoimien rahoittamiseen, jotka kuuluvat tuotannosta irrotettuihin suoriin tukiin.
Tarkistukset 169, 733cp8, 770, 1118cp8, 1126cp9 ja 1207cp8
Ehdotus asetukseksi
15 artikla – 3 kohta – 2 alakohta
Jäsenvaltio voi myös käyttää koko tulon tai osan siitä siirtoina rahoittaakseen IV luvun mukaisia maaseuturahaston tukitoimityyppejä. Tällainen siirto maaseuturahastoon on tehtävä osana YMP:n strategiasuunnitelman rahoitustaulukoita, ja sitä voidaan tarkistaa 90 artiklan mukaisesti vuonna 2023. Siihen ei sovelleta maataloustukirahaston ja maaseuturahaston välisten varainsiirtojen enimmäismääriä, jotka vahvistetaan 90 artiklan mukaisesti.
Jäsenvaltio voi myös käyttää koko tulon tai osan siitä siirtoina rahoittaakseen IV luvun mukaisia maaseuturahaston tukitoimityyppejä. Tällainen siirto maaseuturahastoon on tehtävä osana YMP:n strategiasuunnitelman rahoitustaulukoita, ja sitä voidaan tarkistaa 90 artiklan mukaisesti vuonna 2024.
Tarkistukset 170, 733cp9, 771, 1118cp9, 1126cp10 ja 1207cp9
Ehdotus asetukseksi
15 artikla – 3 a kohta (uusi)
3 a.  Oikeushenkilön tai luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden ryhmän tapauksessa jäsenvaltio voi soveltaa 1 kohdassa tarkoitettua alennusta näiden oikeushenkilöiden tai ryhmien jäsenten tasolla, jos kansallisessa lainsäädännössä säädetään yksittäisten jäsenten oikeuksista ja velvollisuuksista, jotka ovat verrattavissa tilan päävastuullisten yksittäisten viljelijöiden asemassa olevien oikeuksiin ja velvollisuuksiin erityisesti niiden taloudellisen, sosiaalisen ja verotuksellisen aseman osalta, edellyttäen, että ne ovat osaltaan vahvistaneet kyseisten oikeushenkilöiden tai ryhmien maatalouden rakenteita.
Tarkistukset 733cp10, 772, 1118cp10 ja 1126cp11
Ehdotus asetukseksi
15 artikla – 3 b kohta (uusi)
3 b.   Kun jäsenvaltio myöntää viljelijöille täydentävää uudelleenjakotulotukea 26 artiklan nojalla ja käyttää tätä varten vähintään 12 prosenttia sille liitteessä IV vahvistetuista suorien tukien määrärahoista, se voi päättää olla soveltamatta tätä artiklaa.
Tarkistukset 172, 773, 903, 1118cp11 ja 1126cp12
Ehdotus asetukseksi
15 artikla – 3 c kohta (uusi)
3 c.  Maksujen alentamisen välttämisestä muodostuvaa etua ei myönnetä viljelijöille, joiden todetaan keinotekoisesti luoneen edellytykset, joilla vältetään tämän artiklan vaikutukset.
Tarkistukset 173, 775, 1118cp12 ja 1126cp13
Ehdotus asetukseksi
15 artikla – 4 kohta
4.  Siirretään komissiolle valta antaa 138 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä tämän asetuksen täydentämiseksi säännöillä, joilla vahvistetaan 1 kohdassa säädetyn tukien alentamisen yhdenmukaistettu laskentaperusta sen varmistamiseksi, että varat jaetaan tukeen oikeutetuille tuensaajille asianmukaisesti.
Poistetaan.
Tarkistukset 174, 1208 ja 1213cp1
Ehdotus asetukseksi
16 artikla – 1 kohta
1.  Jäsenvaltion on myönnettävä tuotannosta irrotetut suorat tuet tässä jaksossa säädetyin ja jäsenvaltion YMP:n strategiasuunnitelmassaan täsmentämin edellytyksin.
1.  Jäsenvaltion on myönnettävä tuotannosta irrotetut suorat tuet aktiiviviljelijöille tässä jaksossa säädetyin ja jäsenvaltion YMP:n strategiasuunnitelmassaan täsmentämin edellytyksin.
Tarkistus 175
Ehdotus asetukseksi
16 artikla – 2 kohta – 1 alakohta
Jäsenvaltion on asetettava pinta-alakynnys ja myönnettävä tuotannosta irrotetut suorat tuet vain sellaisille tosiasiallisille viljelijöille, joiden tilan tukikelpoinen ala, jolle on haettu tuotannosta irrotettuja suoria tukia, ylittää tämän pinta-alakynnyksen.
Jäsenvaltion on asetettava pinta-alakynnys ja/tai suoria tukia koskeva vähimmäismäärä ja myönnettävä suorat tuet vain sellaisille aktiiviviljelijöille, joiden pinta-alat ja/tai suorien tukien määrät vastaavat näitä kynnysarvoja tai ylittävät ne.
Tarkistus 176
Ehdotus asetukseksi
16 artikla – 2 kohta – 2 alakohta – johdantokappale
Jäsenvaltion on pinta-alakynnystä asettaessaan pyrittävä varmistamaan, että tuotannosta irrotettuja suoria tukia voidaan myöntää tosiasiallisille viljelijöille ainoastaan, jos
Jäsenvaltion on pinta-alakynnystä tai tukien vähimmäismäärää asettaessaan pyrittävä varmistamaan, että suoria tukia voidaan myöntää aktiiviviljelijöille ainoastaan, jos
Tarkistus 177
Ehdotus asetukseksi
16 artikla – 2 kohta – 2 alakohta – a alakohta
a)  vastaavien tukien hallinnointi ei aiheuta liiallista hallinnollista taakkaa; ja
a)  näiden kynnysarvojen mukaisten tai ne ylittävien vastaavien tukien hallinnointi ei aiheuta liiallista hallinnollista taakkaa; ja
Tarkistus 178
Ehdotus asetukseksi
16 artikla – 2 kohta – 2 alakohta – b alakohta
b)  vastaavat määrät vaikuttavat tosiasiallisesti tavoitteisiin, jotka vahvistetaan 6 artiklan 1 kohdassa ja joita tuotannosta irrotetut suorat tuet edistävät.
b)  kynnysarvon ylittävät saadut määrät vaikuttavat tosiasiallisesti tavoitteisiin, jotka vahvistetaan 6 artiklan 1 kohdassa ja joita tuotannosta irrotetut suorat tuet edistävät.
Tarkistus 179
Ehdotus asetukseksi
16 artikla – 3 kohta
3.  Asianomaiset jäsenvaltiot voivat päättää olla soveltamatta 1 kohtaa syrjäisimpiin alueisiin ja Egeanmeren pieniin saariin.
3.  Asianomaiset jäsenvaltiot voivat päättää olla soveltamatta tätä artiklaa syrjäisimpiin alueisiin, Egeanmeren pieniin saariin ja Baleaarien saaristoon.
Tarkistus 180
Ehdotus asetukseksi
17 artikla – 2 a kohta (uusi)
2 a.   Erityisissä tilanteissa, joissa viljelijöillä ei ole pinta-alaa maatalousjärjestelmän ominaisuuksista johtuen, mutta heille on myönnetty tukea perustulotuen muodossa tämän asetuksen voimaan tullessa, perustulotuki koostuu tilakohtaisesta määrästä.
Tarkistus 181
Ehdotus asetukseksi
17 artikla – 3 kohta
3.  Perustulotukea myönnetään jokaisesta tosiasiallisen viljelijän ilmoittamasta tukikelpoisesta hehtaarista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 19–24 artiklan soveltamista.
3.  Perustulotukea myönnetään jokaisesta aktiiviviljelijän ilmoittamasta tukikelpoisesta hehtaarista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 19–24 artiklan soveltamista.
Tarkistus 1119
Ehdotus asetukseksi
18 artikla – 2 kohta ja 2 a kohta (uusi)
2.  Jäsenvaltio voi päättää eriyttää hehtaarikohtaisen perustulotuen määrän alueryhmittäin, jos alueryhmillä on samanlaiset sosioekonomiset olosuhteet tai maatalouden harjoittamisolosuhteet.
2.  Jäsenvaltio voi päättää eriyttää perustulotuen määrän hehtaarikohtaisesti eri alueryhmien mukaan sosioekonomisten tai ympäristöolosuhteiden tai maatalouden harjoittamisolosuhteiden mukaan. Jäsenvaltio voi päättää korottaa luonnonhaitoista tai aluekohtaisista haitoista ja väestökadosta kärsiville alueille maksettavia määriä ja tukea pysyville nurmille. Mitä tulee perinteisiin laajoihin vuoristolaitumiin, sellaisina kuin jäsenvaltiot ovat ne määritelleet, hehtaarikohtaisen perustulotuen määrää voidaan vähentää riippumatta maataloustulon määrästä.
2 a.  Jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön mekanismeja, joilla rajoitetaan sellaista tukikelpoista hehtaarimäärää, jota varten voidaan myöntää tukea jäsenvaltion päättämän viiteajanjakson perusteella.
Tarkistus 184
Ehdotus asetukseksi
19 artikla – 2 kohta
2.  Jos jäsenvaltio, joka on soveltanut asetuksen (EU) N:o 1307/2013 III osaston I luvun 1 jakson mukaista perustukijärjestelmää, päättää, että se ei myönnä perustulotukea tukioikeuksien perusteella, asetuksen (EU) N:o 1307/2013 mukaisesti myönnetyt tukioikeudet lakkaavat 31 päivänä joulukuuta 2020.
2.  Jos jäsenvaltio, joka on soveltanut asetuksen (EU) N:o 1307/2013 III osaston I luvun 1 jakson mukaista perustukijärjestelmää, päättää, että se ei myönnä perustulotukea tukioikeuksien perusteella, asetuksen (EU) N:o 1307/2013 mukaisesti myönnetyt tukioikeudet lakkaavat 31 päivänä joulukuuta 2022. Jäsenvaltio, joka on jo saattanut päätökseen tukioikeuksien sisäisen yhdenmukaistamisprosessin, voi päättää luopua tukioikeuksista aikaisemmin.
Tarkistus 1120
Ehdotus asetukseksi
20 artikla
20 artikla
20 artikla
Tukioikeuksien arvo ja arvon yhdenmukaistaminen
Tukioikeuksien arvo ja arvon yhdenmukaistaminen
1.  Jäsenvaltion on määritettävä tukioikeuksien yksikköarvo ennen tämän artiklan mukaista yhdenmukaistamista mukauttamalla tukioikeuksien arvoa suhteessa tukioikeuksien asetuksen (EU) N:o 1307/2013 mukaisesti hakuvuodeksi 2020 vahvistettuun arvoon ja kyseisen asetuksen III osaston III luvussa hakuvuodeksi 2020 säädettyyn asiaan liittyvään tukeen, joka myönnetään ilmaston ja ympäristön kannalta suotuisiin maatalouskäytäntöihin.
1.  Jäsenvaltion on määritettävä tukioikeuksien yksikköarvo ennen tämän artiklan mukaista yhdenmukaistamista mukauttamalla tukioikeuksien arvoa suhteessa tukioikeuksien asetuksen (EU) N:o 1307/2013 mukaisesti hakuvuodeksi 2023 vahvistettuun arvoon ja kyseisen asetuksen III osaston III luvussa hakuvuodeksi 2023 säädettyyn asiaan liittyvään tukeen, joka myönnetään ilmaston ja ympäristön kannalta suotuisiin maatalouskäytäntöihin.
2.  Jäsenvaltio voi päättää tukioikeuksien arvon eriyttämisestä 18 artiklan 2 kohdan mukaisesti.
2.  Jäsenvaltio voi päättää tukioikeuksien arvon eriyttämisestä 18 artiklan 2 kohdan mukaisesti.
3.  Jäsenvaltion on viimeistään hakuvuonna 2026 vahvistettava tukioikeuksien arvon enimmäistaso jäsenvaltiokohtaisesti tai kullekin 18 artiklan 2 kohdan mukaisesti määritellylle alueryhmälle.
3.  Jäsenvaltion on viimeistään hakuvuonna 2026 vahvistettava tukioikeuksien arvon enimmäistaso jäsenvaltiokohtaisesti tai kullekin 18 artiklan 2 kohdan mukaisesti määritellylle alueryhmälle.
4.  Jos 1 kohdan mukaisesti määritetty tukioikeuksien arvo ei ole yhdenmukainen jäsenvaltion sisällä tai 18 artiklan 2 kohdan mukaisesti määritellyn alueryhmän sisällä, jäsenvaltion on varmistettava, että tukioikeuksien arvoa yhdenmukaistetaan kohti yhtenäistä yksikköarvoa hakuvuoteen 2026 mennessä.
4.  Jos 1 kohdan mukaisesti määritetty tukioikeuksien arvo ei ole yhdenmukainen jäsenvaltion sisällä tai 18 artiklan 2 kohdan mukaisesti määritellyn alueryhmän sisällä, jäsenvaltion on varmistettava, että tukioikeuksien arvoa yhdenmukaistetaan kohti täysimääräisesti yhtenäistä yksikköarvoa hakuvuoteen 2026 mennessä.
5.  Sovellettaessa 4 kohtaa jäsenvaltion on varmistettava, että viimeistään haluvuoden 2026 osalta kaikkien tukioikeuksien arvo on vähintään 75 prosenttia hakuvuoden 2026 perustulotuen keskimääräisestä suunnitellusta yksikkömäärästä, siten kuin se vahvistetaan 106 artiklan 1 kohdan mukaisesti toimitetussa YMP:n strategiasuunnitelmassa jäsenvaltion tai 18 artiklan 2 kohdan mukaisesti määriteltyjen alueiden osalta.
5.  Sovellettaessa 4 kohtaa jäsenvaltion on varmistettava, että viimeistään hakuvuoden 2024 osalta kaikkien tukioikeuksien arvo on vähintään 75 prosenttia hakuvuoden 2024 perustulotuen keskimääräisestä suunnitellusta yksikkömäärästä, siten kuin se vahvistetaan 106 artiklan 1 kohdan mukaisesti toimitetussa YMP:n strategiasuunnitelmassa jäsenvaltion tai 18 artiklan 2 kohdan mukaisesti määriteltyjen alueiden osalta.
5 a.  Sovellettaessa 4 kohtaa jäsenvaltion on varmistettava, että viimeistään viimeisen hakuvuoden osalta kaikkien tukioikeuksien arvo on 100 prosenttia hakuvuoden 2026 perustulotuen keskimääräisestä suunnitellusta yksikkömäärästä siten kuin se vahvistetaan 106 artiklan 1 kohdan mukaisesti toimitetussa YMP:n strategiasuunnitelmassa jäsenvaltion tai 18 artiklan 2 kohdan mukaisesti määriteltyjen alueiden osalta.
6.  Jäsenvaltion on rahoitettava 4 ja 5 kohdan noudattamisen edellyttämät tukioikeuksien arvon korotukset 3 kohdan soveltamisesta mahdollisesti saatavalla tulolla ja tarvittaessa pienentämällä 1 kohdan mukaisesti määritellyn tukioikeuksien yksikköarvon ja hakuvuoden 2026 perustulotuen suunnitellun keskimääräisen yksikkömäärän, kuten 106 artiklan 1 kohdan mukaisesti toimitetussa YMP:n strategiasuunnitelmassa vahvistetaan kyseisen jäsenvaltion tai 18 artiklan 2 kohdan mukaisesti määriteltyjen alueiden osalta, välistä erotusta.
6.  Jäsenvaltion on rahoitettava 4 ja 5 kohdan noudattamisen edellyttämät tukioikeuksien arvon korotukset 3 kohdan soveltamisesta mahdollisesti saatavalla tulolla ja tarvittaessa pienentämällä 1 kohdan mukaisesti määritellyn tukioikeuksien yksikköarvon ja hakuvuoden 2026 perustulotuen suunnitellun keskimääräisen yksikkömäärän, kuten 106 artiklan 1 kohdan mukaisesti toimitetussa YMP:n strategiasuunnitelmassa vahvistetaan kyseisen jäsenvaltion tai 18 artiklan 2 kohdan mukaisesti määriteltyjen alueiden osalta, välistä erotusta.
Jäsenvaltio voi päättää soveltaa kyseistä vähennystä kaikkiin niihin tukioikeuksiin tai osaan niistä, joiden 1 kohdan mukaisesti määritelty arvo ylittää hakuvuoden 2026 perustulotuen suunnitellun keskimääräisen yksikkömäärän, kuten 106 artiklan 1 kohdan mukaisesti toimitetussa YMP:n strategiasuunnitelmassa vahvistetaan kyseisen jäsenvaltion tai 18 artiklan 2 kohdan mukaisesti määriteltyjen alueiden osalta.
Jäsenvaltio voi päättää soveltaa kyseistä vähennystä kaikkiin niihin tukioikeuksiin tai osaan niistä, joiden 1 kohdan mukaisesti määritelty arvo ylittää hakuvuoden 2026 perustulotuen suunnitellun keskimääräisen yksikkömäärän, kuten 106 artiklan 1 kohdan mukaisesti toimitetussa YMP:n strategiasuunnitelmassa vahvistetaan kyseisen jäsenvaltion tai 18 artiklan 2 kohdan mukaisesti määriteltyjen alueiden osalta.
7.  Edellä 6 kohdassa tarkoitetut vähennykset on tehtävä objektiivisin ja syrjimättömin perusteisin. Tällaisiin perusteisiin voi sisältyä suurimman sallitun vähennyksen, joka ei saa olla pienempi kuin 30 prosenttia, vahvistaminen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 5 kohdan mukaisesti vahvistetun vähimmäismäärän soveltamista.
7.  Edellä 6 kohdassa tarkoitetut vähennykset on tehtävä objektiivisin ja syrjimättömin perusteisin. Tällaisiin perusteisiin voi sisältyä suurimman sallitun vähennyksen, joka ei saa olla pienempi kuin 30 prosenttia vuodessa, vahvistaminen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 5 kohdan mukaisesti vahvistetun vähimmäismäärän soveltamista.
Tarkistus 190
Ehdotus asetukseksi
21 artikla – 1 kohta
1.  Jäsenvaltion on myönnettävä tosiasiallisille viljelijöille, joilla on omia tai vuokrattuja tukioikeuksia, perustulotukea, kun nämä tukioikeudet on aktivoitu. Jäsenvaltion on varmistettava, että tosiasialliset viljelijät ilmoittavat tukioikeuksien aktivoimiseksi tukioikeuksiin liittyvät tukikelpoiset hehtaarit.
1.  Jäsenvaltion on myönnettävä viljelijöille, joilla on omia tai vuokrattuja tukioikeuksia, perustulotukea, kun nämä tukioikeudet on aktivoitu. Jäsenvaltion on varmistettava, että aktiiviviljelijät ilmoittavat tukioikeuksien aktivoimiseksi tukioikeuksiin liittyvät tukikelpoiset hehtaarit.
Tarkistus 191
Ehdotus asetukseksi
22 artikla – 1 kohta
1.  Jäsenvaltion, joka päättää myöntää perustulotukea tukioikeuksien perusteella, on hallinnoitava kansallista varantoa.
1.  Jäsenvaltion, joka päättää myöntää perustulotukea tukioikeuksien perusteella, on perustettava kansallinen varanto, joka vastaa enintään kolmea prosenttia liitteessä VII vahvistetuista määrärahoista.
Tarkistus 192
Ehdotus asetukseksi
22 artikla – 2 a kohta (uusi)
2 a.  Jäsenvaltio voi ylittää 1 kohdassa säädetyn prosenttiosuuden, jos se on tarpeen 4 kohdan a ja b alakohdan sekä 5 kohdan mukaisten määrärahatarpeiden kattamiseksi.
Tarkistus 193
Ehdotus asetukseksi
22 artikla – 3 kohta
3.  Jäsenvaltion on varmistettava, että varannosta myönnetään tukioikeuksia ainoastaan tosiasiallisille viljelijöille.
3.  Jäsenvaltion on varmistettava, että varannosta myönnetään tukioikeuksia ainoastaan aktiiviviljelijöille.
Tarkistus 194
Ehdotus asetukseksi
22 artikla – 4 kohta – a alakohta
a)  nuoret viljelijät, jotka ovat aloittaneet tilanpidon ensimmäistä kertaa;
a)  nuoret viljelijät, jotka ovat aloittaneet tilanpidon ensimmäistä kertaa; tai
Tarkistus 195
Ehdotus asetukseksi
22 artikla – 4 kohta – b alakohta
b)  viljelijät, jotka ovat aloittaneet tilanpidon ensimmäistä kertaa tilan pääasiallisena yrittäjänä ja joilla on jäsenvaltion nuorten viljelijöiden osalta määrittelemä asianmukainen koulutus tai hankitut tarvittavat taidot.
b)  viljelijät, jotka ovat aloittaneet tilanpidon ensimmäistä kertaa tilan pääasiallisena yrittäjänä ja joilla on asianmukainen koulutus tai hankitut tarvittavat taidot ja taidot;
Tarkistus 196
Ehdotus asetukseksi
22 artikla – 4 kohta – b a alakohta (uusi)
b a)  Jäsenvaltio voi tämän kohdan ensimmäisen alakohdan a ja b alakohdan tapauksessa asettaa etusijalle naiset, jotta voidaan edistää 6 artiklan 1 kohdan h alakohdassa mainitun tavoitteen saavuttamista.
Tarkistus 197
Ehdotus asetukseksi
22 artikla – 4 a kohta (uusi)
4 a.  Jäsenvaltio voi myös määritellä objektiivisin ja syrjimättömin perustein muut viljelijät, jotka ovat 96 artiklassa kuvatun tarpeiden arvioinnin perusteella muita haavoittuvammassa asemassa tai merkityksellisempiä 6 artiklassa säädettyjen erityistavoitteiden saavuttamiseksi, sekä viljelijät, jotka ovat vastikään alkaneet käyttää yhteishoidossa olevia alueita.
Tarkistus 198
Ehdotus asetukseksi
22 artikla – 5 kohta
5.  Jäsenvaltion on myönnettävä tukioikeudet sellaisille tosiasiallisille viljelijöille tai korotettava sellaisten tosiasiallisten viljelijöiden nykyisten tukioikeuksien arvoa, joilla on siihen oikeus tuomioistuimen antaman lopullisen päätöksen tai jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen lopullisen hallintotoimen nojalla. Jäsenvaltion on varmistettava, että tosiasialliset viljelijät saavat kyseisellä päätöksellä tai hallintotoimella vahvistettujen tukioikeuksien lukumäärän ja arvon jäsenvaltion vahvistamana ajankohtana.
5.  Jäsenvaltion on myönnettävä tukioikeudet sellaisille aktiiviviljelijöille tai korotettava sellaisten aktiiviviljelijöiden nykyisten tukioikeuksien arvoa, joilla on siihen oikeus tuomioistuimen antaman lopullisen päätöksen tai jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen lopullisen hallintotoimen nojalla. Jäsenvaltion on varmistettava, että aktiiviviljelijät saavat kyseisellä päätöksellä tai hallintotoimella vahvistettujen tukioikeuksien lukumäärän ja arvon jäsenvaltion vahvistamana ajankohtana.
Tarkistus 199
Ehdotus asetukseksi
22 artikla – 5 a kohta (uusi)
5 a.  Jäsenvaltio voi käyttää kansallista varantoa korottaakseen lineaarisesti perustulotukea tai saavuttaakseen tietyt 6 artiklan 1 kohdassa vahvistetut tavoitteet syrjimättömien perusteiden pohjalta edellyttäen, että tämän artiklan 4 ja 5 kohdassa tarkoitettujen oikeuksien myöntämistä varten on saatavilla riittävästi varoja.
Tarkistus 200
Ehdotus asetukseksi
23 artikla
23 artikla
Poistetaan.
Siirretty säädösvalta
Siirretään komissiolle valta antaa 138 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta seuraavia koskevilla säännöillä:
a)  varannon perustaminen;
b)  varantoon pääsy;
c)  tukioikeuksien aktivoinnista tehtävän ilmoituksen sisältö ja aktivointiin liittyvät vaatimukset.
Tarkistus 201
Ehdotus asetukseksi
24 artikla – 1 kohta
1.  Tukioikeudet siirretään ainoastaan tosiasiallisille viljelijöille, paitsi kun on kyse perintönä tai ennakkoperintönä tapahtuvasta siirrosta.
1.  Tukioikeudet siirretään ainoastaan aktiiviviljelijöille, paitsi kun on kyse perintönä tai ennakkoperintönä tapahtuvasta siirrosta.
Tarkistus 202
Ehdotus asetukseksi
24 artikla – 1 a kohta (uusi)
1 a.   Tukioikeuksille ei voida osoittaa markkina-arvoa.
Tarkistus 203
Ehdotus asetukseksi
25 artikla – otsikko
Pienviljelijöille maksettava kertakorvaus
Yksinkertaistettu järjestelmä pienviljelijöille
Tarkistus 204
Ehdotus asetukseksi
25 artikla – 1 kohta
Jäsenvaltio voi myöntää tukia määritelmänsä mukaisille pienviljelijöille kertakorvauksena, joka korvaa tämän jakson ja tämän luvun 3 jakson mukaiset suorat tuet. Jäsenvaltion on sisällytettävä vastaava tukitoimi YMP:n strategiasuunnitelmaan viljelijöille vapaaehtoisena.
Jäsenvaltion on otettava käyttöön yksinkertaistettu järjestelmä pienviljelijöille, jotka hakevat tukea enintään 1 250 euroa. Kyseinen järjestelmä voi koostua kertakorvauksesta, joka korvaa tämän jakson ja tämän luvun 3 jakson mukaiset suorat tuet, tai hehtaarikohtaisesta tuesta, joka voi olla eriytetty alueittain ja joka on määritelty 18 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Jäsenvaltion on sisällytettävä vastaava tukitoimi YMP:n strategiasuunnitelmaan viljelijöille vapaaehtoisena.
Tarkistus 205
Ehdotus asetukseksi
25 artikla – 1 a kohta (uusi)
1 a.  Viljelijöiden, jotka haluavat osallistua yksinkertaistettuun järjestelmään, on jätettävä hakemus viimeistään jäsenvaltion määrittelemänä päivänä sanotun rajoittamatta sitä, että jäsenvaltio voi sisällyttää ehdot täyttävät viljelijät automaattisesti järjestelmään ja tarjota heille mahdollisuuden erota siitä tietyssä aikataulussa.
Tarkistus 206
Ehdotus asetukseksi
25 artikla – 1 b kohta (uusi)
1 b.  Jäsenvaltiot voivat kohdistaa yksinkertaistettuun järjestelmään osallistuviin pienviljelijöihin ehdollisuutta koskevia yksinkertaistettuja valvontatoimia asetuksen (EU) [horisontaaliasetus] 84 artiklan mukaisesti.
Tarkistus 207
Ehdotus asetukseksi
25 artikla – 1 c kohta (uusi)
1 c.  Jäsenvaltio voi ottaa käyttöön sääntöjä ja palveluita hallinnollisten kulujen vähentämiseksi ja auttaa näin pienviljelijöitä tekemään yhteistyötä.
Tarkistus 208
Ehdotus asetukseksi
25 artikla – 1 d kohta (uusi)
1 d.  Jäsenvaltion on valvottava, ettei tämän artiklan mukaista etua myönnetä viljelijöille, joiden on vahvistettu 1 päivän kesäkuuta 2018 jälkeen keinotekoisesti luoneen edellytykset pienviljelijöiden hyväksi tarkoitettujen tukien maksamiseen.
Tarkistus 209
Ehdotus asetukseksi
26 artikla – 2 kohta
2.  Jäsenvaltion on varmistettava tuen uudelleenjako isoimmilta pienemmille ja keskisuurille tiloille säätämällä uudelleenjakotulotuesta vuotuisena, tuotannosta irrotettuna hehtaarikohtaisena tukena viljelijöille, joilla on oikeus 17 artiklassa tarkoitetun perustulotuen mukaisiin maksuihin.
2.  Jäsenvaltion on varmistettava tuen oikeudenmukainen uudelleenjako isoimmilta pienemmille ja keskisuurille tiloille säätämällä uudelleenjakotulotuesta vuotuisena, tuotannosta irrotettuna hehtaarikohtaisena tukena viljelijöille, joilla on oikeus 17 artiklassa tarkoitetun perustulotuen mukaisiin maksuihin.
Tarkistus 210
Ehdotus asetukseksi
26 artikla – 3 kohta
3.  Jäsenvaltion on vahvistettava hehtaarikohtainen määrä tai eri määrät eri hehtaariasteikoille sekä viljelijäkohtainen hehtaarien enimmäismäärä, jolle/joille uudelleenjakotulotukea maksetaan.
3.  Jäsenvaltion on vahvistettava maksu, joka vastaa hehtaarikohtaista määrää tai eri määriä eri hehtaariasteikoille. Ne voidaan eriyttää alueittain, jotka on määritelty 18 artiklan 2 kohdan mukaisesti.
Tarkistukset 1158cp3 ja 211
Ehdotus asetukseksi
26 artikla – 3 a kohta (uusi)
3 a.  Hehtaarikohtaisen uudelleenjakotuen määrä ei saa olla yli 65 prosenttia kestävyysperusteisesta perustulotuesta kansallisen tai alueellisen keskiarvon mukaisesti kerrottuna viljelijän ilmoittamien tukikelpoisten hehtaarien määrällä.
Tarkistus 212
Ehdotus asetukseksi
26 artikla – 3 b kohta (uusi)
3 b.  Tukikelpoisten hehtaarien määrä viljelijää kohti ei saa ylittää maatilojen kansallista keskimääräistä kokoa tai 18 artiklan 2 kohdan mukaisesti määriteltyjen alueiden maatilojen keskimääräistä kokoa. Jäsenvaltion on taattava tämän tuen saantimahdollisuus maatilan ensimmäisestä tukikelpoisesta hehtaarista alkaen.
Tarkistus 213
Ehdotus asetukseksi
26 artikla – 3 c kohta (uusi)
3 c.  Jäsenvaltion on määritettävä 6 artiklan 1 kohdan a alakohdassa vahvistetun tavoitteen mukaisesti syrjimättömät perusteet sen määrän laskemiseksi, jota kestävyysperusteista täydentävää uudelleenjakotukea myönnetään YMP:n strategiasuunnitelmien puitteissa, ja sen on myös asetettava rahoituksen enimmäismäärä, jonka ylittyessä maatiloilla ei ole oikeutta uudelleenjakotukeen. Jäsenvaltion on myös otettava huomioon maatilan keskimääräinen tulotaso kansallisella tai alueellisella tasolla. Jäsenvaltion on määrärahojen jakoperusteissa otettava huomioon myös luonnonoloista johtuvat tai muut erityisrajoitteet, joista jotkut alueet, mukaan lukien saarialueet, kärsivät niiden maataloustoiminnan kehittämisen yhteydessä.
Tarkistus 214
Ehdotus asetukseksi
26 artikla – 4 kohta
4.  Tietylle hakuvuodelle suunniteltu hehtaarikohtainen määrä ei saa olla suurempi kuin suorien tukien kansallinen keskimäärä kyseisenä hakuvuonna.
Poistetaan.
Tarkistus 215
Ehdotus asetukseksi
26 artikla – 5 kohta
5.  Kansallinen keskimääräinen suorien tukien määrä hehtaaria kohden määritellään liitteessä IV säädetyn, tiettyä hakuvuotta koskevan suorien tukien kansallisen enimmäismäärän ja kyseisen hakuvuoden perustulotuen suunniteltujen tuotosten välisenä suhteena, hehtaareina ilmaistuna.
Poistetaan.
Tarkistus 216
Ehdotus asetukseksi
26 artikla – 5 a kohta (uusi)
5 a.  Oikeushenkilön tai luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden ryhmän tapauksessa jäsenvaltio voi soveltaa 3 kohdassa tarkoitettua hehtaarien enimmäismäärää näiden oikeushenkilöiden tai ryhmien jäsenten tasolla, jos kansallisessa lainsäädännössä säädetään yksittäisten jäsenten oikeuksista ja velvollisuuksista, jotka ovat verrattavissa maatalousyrittäjän asemassa olevien yksittäisten viljelijöiden oikeuksiin ja velvollisuuksiin erityisesti niiden taloudellisen, sosiaalisen ja verotuksellisen aseman osalta, edellyttäen, että ne ovat osaltaan vahvistaneet kyseisten oikeushenkilöiden tai ryhmien maatalouden rakenteita.
Tarkistukset217, 743, 1158cp5 ja 1219
Ehdotus asetukseksi
26 artikla – 5 b kohta (uusi)
5 b.  Jäsenvaltion on varmistettava, että mitään tässä luvussa säädettyä etua ei myönnetä viljelijälle, jonka todetaan jakaneen tilansa yksinomaan hyötyäkseen uudelleenjakotuesta. Tätä sovelletaan myös viljelijöihin, joiden tila on peräisin mainitusta jaosta.
Tarkistukset 218 ja 1161cp1
Ehdotus asetukseksi
27 artikla – 1 kohta
1.  Jäsenvaltio voi säätää nuorten viljelijöiden täydentävästä tulotuesta tässä artiklassa säädetyin ja jäsenvaltion YMP:n strategiasuunnitelmassaan täsmentämin edellytyksin.
1.  Jäsenvaltio voi säätää 4 artiklan 1 kohdan d alakohdassa säädettyjen perusteiden mukaisesti määriteltyjen nuorten viljelijöiden täydentävästä tulotuesta tässä artiklassa säädetyin ja jäsenvaltion YMP:n strategiasuunnitelmassaan täsmentämin edellytyksin.
Tarkistus 1159
Ehdotus asetukseksi
27 artikla – 2 kohta
2.  Jäsenvaltio voi osana velvollisuutta edistää 6 artiklan 1 kohdan g alakohdassa vahvistettua erityistavoitetta ”houkutellaan alalle nuoria viljelijöitä ja helpotetaan yritystoiminnan kehittämistä maaseutualueilla” ja kohdentaakseen vähintään 2 prosenttia suorien tukien määrärahoistaan kyseiseen tavoitteeseen 86 artiklan 4 kohdan mukaisesti tarjota täydentävää tulotukea nuorille viljelijöille, jotka ovat äskettäin aloittaneet tilanpidon ensimmäistä kertaa ja ovat oikeutettuja 17 artiklassa tarkoitettuun perustulotukeen.
2.  Jäsenvaltio voi osana velvollisuutta houkutella alalle nuoria viljelijöitä 6 artiklan 1 kohdan g alakohdassa vahvistetun tavoitteen mukaisesti ja kohdentaa vähintään 4 prosenttia suorien tukien määrärahoistaan kyseiseen tavoitteeseen 86 artiklan 4 kohdan mukaisesti tarjota täydentävää tulotukea nuorille viljelijöille, jotka ovat äskettäin aloittaneet tilanpidon ensimmäistä kertaa tilan pääasiallisena yrittäjänä ja ovat oikeutettuja 17 artiklassa tarkoitettuun perustulotukeen.
Tarkistus 1161cp3
Ehdotus asetukseksi
27 artikla – otsikko
3.  Nuorten viljelijöiden täydentävä tulotuki on myönnettävä vuotuisena tuotannosta irrotettuna tukena tukikelpoista hehtaaria kohden.
3.  Nuorten viljelijöiden täydentävä tulotuki on myönnettävä enintään seitsemän vuoden ajaksi alkaen nuorille viljelijöille myönnettävää tukea koskevan hakemuksen jättämisestä joko kertakorvauksena toimintaa harjoittavaa viljelijää kohden tai vuotuisena tuotannosta irrotettuna tukena tukikelpoista hehtaaria kohden. Tässä tapauksessa se voidaan laskea kansallisella tasolla tai 18 artiklan 2 kohdan mukaisesti määriteltyjen alueiden perusteella.
Tarkistus 221
Ehdotus asetukseksi
27 artikla – 3 a kohta (uusi)
3 a.  Nuoret viljelijät, jotka ovat saaneet asetuksen (EU) N:o 1307/2013 viimeisenä soveltamisvuonna kyseisen asetuksen 50 artiklassa tarkoitettua tukea, voivat saada tässä artiklassa tarkoitettua tukea tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitetuksi enimmäisajaksi.
Tarkistus 222
Ehdotus asetukseksi
27 artikla – 3 b kohta (uusi)
3 b.  Tuki on myönnettävä hehtaarimäärälle, joka ei ylitä maatilojen kansallista keskimääräistä kokoa, tai 18 artiklan 2 kohdassa määriteltyjen alueiden mukaan.
Tarkistus 223
Ehdotus asetukseksi
27 artikla – 3 c kohta (uusi)
3 c.  Jäsenvaltio voi vahvistaa erityisiä sääntöjä, jotka koskevat nuoria viljelijöitä, jotka kuuluvat viljelijäryhmiin, tuottajaorganisaatioihin tai osuuskuntiin, jotta he eivät menetä tukea tämän artiklan nojalla näihin organisaatioihin liittyessään.
Tarkistus 1160
Ehdotus asetukseksi
27 artikla – 3 d kohta (uusi)
3 d.   Oikeushenkilön tapauksessa taikka luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden ryhmän tapauksessa jäsenvaltio voi soveltaa nuorten viljelijöiden tukea näiden oikeushenkilöiden tai ryhmien jäsenten tasolla, jos kansallisessa lainsäädännössä säädetään yksittäisille jäsenille oikeuksia ja velvollisuuksia, jotka ovat verrattavissa tilan päävastuullisten yksittäisten viljelijöiden asemassa olevien oikeuksiin ja velvollisuuksiin erityisesti niiden taloudellisen, sosiaalisen ja verotuksellisen aseman osalta, edellyttäen, että ne ovat osaltaan vahvistaneet kyseisten oikeushenkilöiden tai ryhmien maatalouden rakenteita.
Tarkistus 1130
Ehdotus asetukseksi
28 artikla
28 artikla
28 artikla
Ilmasto- ja ympäristöjärjestelmät
Ilmasto- ja ympäristöjärjestelmät sekä eläinten hyvinvointia koskevat järjestelmät
1.  Jäsenvaltion on säädettävä vapaaehtoisten ilmasto- ja ympäristöjärjestelmien, jäljempänä ’ekojärjestelmät’, tuesta tässä artiklassa säädetyin ja jäsenvaltion YMP:n strategiasuunnitelmassaan täsmentämin edellytyksin.
1.  Jäsenvaltion on perustettava ja tuettava vapaaehtoisia ilmasto- ja ympäristöjärjestelmiä sekä eläinten hyvinvointia koskevia järjestelmiä, jäljempänä ’ekojärjestelmät’, tässä artiklassa säädetyin ja jäsenvaltion YMP:n strategiasuunnitelmassaan täsmentämin edellytyksin. Yhden toiminta-alan ekojärjestelmien on oltava yhteensopivia toisen toiminta-alan tavoitteiden kanssa.
Jäsenvaltioiden on tarjottava laaja valikoima ekojärjestelmiä, jotta varmistetaan viljelijöille mahdollisuus osallistua ja jotta voidaan palkita erilaisia tavoitetasoja. Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että eri järjestelmät tarjoavat oheishyötyjä, edistävät synergiavaikutuksia ja painottavat yhdennettyä lähestymistapaa. Jäsenvaltioiden on otettava käyttöön pisteytys- tai luokitusjärjestelmiä johdonmukaisuuden ja tehokkaan palkitsemisen edistämiseksi.
2.  Jäsenvaltion on tuettava tässä tukitoimityypissä tosiasiallisia viljelijöitä, jos he sitoutuvat noudattamaan tukikelpoisilla hehtaareilla sitoumuksia, jotka koskevat ilmaston ja ympäristön kannalta suotuisia maatalouskäytäntöjä.
2.  Jäsenvaltion on tuettava tässä tukitoimityypissä aktiivisia viljelijöitä tai viljelijäryhmiä, jos he sitoutuvat ylläpitämään ja toteuttamaan suotuisia käytäntöjä ja siirtymään sellaisiin maatalouskäytäntöihin ja -tekniikoihin sekä sertifioituihin järjestelmiin, jotka edistävät paremmin ilmasto- ja ympäristötavoitteita sekä eläinten hyvinvointia, jotka on otettu käyttöön 28 a artiklan mukaisesti ja sisällytetty 28 b artiklassa tarkoitettuihin luetteloihin ja jotka on sovitettu kansallisiin tai alueellisiin erityistarpeisiin.
3.  Jäsenvaltion on laadittava luettelo ilmaston ja ympäristön kannalta suotuisista maatalouskäytännöistä.
3.  Ekojärjestelmien tuki myönnetään vuotuisena maksuna tukikelpoista hehtaaria kohden ja/tai tilakohtaisena maksuna ja sitä myönnetään kannustinmaksuina, joiden määrä on suurempi kuin korvaus aiheutuneista lisäkustannuksista ja tulonmenetyksistä, ja ne voivat olla kiinteämääräisiä. Tuen määrä vaihtelee kunkin ekojärjestelmän tavoitetason mukaan ja määräytyy syrjimättömin perustein.
4.  Nämä maatalouskäytännöt on suunniteltava siten, että ne täyttävät yhden tai useamman 6 artiklan 1 kohdan d, e ja f alakohdassa vahvistetun erityisen ympäristö- ja ilmastotavoitteen.
5.  Tässä tukitoimityypissä jäsenvaltio voi myöntää tukea ainoastaan sitoumuksista, jotka
a)  menevät pidemmälle kuin tämän osaston I luvun 2 jaksossa vahvistetut asiaankuuluvat lakisääteiset hoitovaatimukset ja maan hyvää maatalous- ja ympäristökuntoa koskevat toimenpidevaatimukset;
b)  menevät pidemmälle kuin lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käyttöä sekä eläinten hyvinvointia kokevat vähimmäisvaatimukset sekä muut kansallisessa ja unionin lainsäädännössä vahvistetut pakolliset vaatimukset;
c)  menevät pidemmälle kuin 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti vahvistetut maatalousmaan säilyttämistä koskevat edellytykset;
d)  eroavat sitoumuksista, joista myönnetään tukea 65 artiklan mukaisesti.
6.  Ekojärjestelmien tuki myönnetään vuotuisena maksuna tukikelpoista hehtaaria kohden joko:
a)  perustulotuen lisämaksuna, kuten tämän jakson 2 alajaksossa säädetään; tai
b)  maksuina, joilla tuensaajille korvataan kokonaan tai osittain lisäkustannukset ja tulonmenetykset, joita aiheutuu 65 artiklan mukaisesti tehdyistä sitoumuksista.
7.  Jäsenvaltion on varmistettava, että tämän artiklan mukaiset tukitoimet ovat yhdenmukaisia 65 artiklan mukaisten tukitoimien kanssa.
8.  Siirretään komissiolle valta antaa 138 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä tämän asetuksen täydentämiseksi ekojärjestelmiä koskevilla muilla säännöillä.
Tarkistus 238
Ehdotus asetukseksi
28 a artikla (uusi)
28 a artikla
Järjestelmät kilpailukyvyn parantamiseksi
1.   Jäsenvaltion on säädettävä kilpailukykyä parantavien järjestelmien, jäljempänä ’kilpailukykyjärjestelmät’, tuesta tässä artiklassa säädetyin ja jäsenvaltion YMP:n strategiasuunnitelmassaan täsmentämin edellytyksin.
2.   Jäsenvaltion on tuettava tässä tukitoimityypissä aktiiviviljelijöitä, jos he sitoutuvat menoihin, jotka auttavat parantamaan viljelijän maataloustoiminnan kilpailukykyä.
3.   Jäsenvaltion on laadittava luettelo tukikelpoisista menoluokista, jotka edistävät viljelijän kilpailukyvyn parantamista.
4.   Nämä käytännöt on suunniteltava siten, että ne täyttävät yhden tai useamman 6 artiklan 1 kohdan a, b ja c alakohdassa vahvistetun erityisen taloudellisen tavoitteen ja edistävät 5 artiklassa säädetyn monialaisen tavoitteen saavuttamista.
5.   Tässä tukitoimityypissä jäsenvaltio voi myöntää tukea ainoastaan sitoumuksista, jotka eivät johda kaksinkertaiseen rahoitukseen tämän asetuksen nojalla.
6.   Kilpailukykyjärjestelmien tuki myönnetään vuotuisena maksuna joko:
a)  perustulotuen lisämaksuna tukikelpoisten hehtaarien perusteella, kuten tämän jakson 2 alajaksossa säädetään; tai
b)  maksuina, joilla tuensaajille korvataan aiheutuneet kustannukset kokonaan tai osittain; tai
c)  tämän tukitoimityypin kannalta merkityksellisen tuotoksen perusteella.
7.   Jäsenvaltion on varmistettava, että tämän artiklan mukaiset tukitoimet ovat yhdenmukaisia 27, 28, 65, 68, 69, 70, 71 ja 72 artiklan mukaisten tukitoimien kanssa.
8.   Siirretään komissiolle valta antaa 138 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä tämän asetuksen täydentämiseksi kilpailukykyjärjestelmiä koskevilla muilla säännöillä.
Tarkistus 1131
Ehdotus asetukseksi
28 b artikla (uusi)
28 b artikla
Tukikelpoiset käytännöt ilmasto- ja ympäristöjärjestelmien sekä eläinten hyvinvointia koskevien järjestelmien puitteissa
1.  Tämän tukitoimityypin kattamilla maatalouskäytännöillä on edistettävä yhden tai useamman 6 artiklan 1 kohdan d, e, f ja i alakohdassa vahvistetun erityistavoitteen saavuttamista ja samalla pidettävä yllä ja parannettava viljelijöiden taloudellista suorituskykyä 6 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa vahvistettujen erityistavoitteiden mukaisesti.
2.  Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen maatalouskäytäntöjen on katettava ainakin kaksi seuraavista ilmasto- ja ympäristötoimien aloista:
a)  ilmastonmuutosta koskevat toimet, mukaan lukien maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen sekä hiilen sitoutumisen pitäminen nykytasolla ja/tai sen lisääminen;
b)  toimet muiden päästöjen kuin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi;
c)  veden laadun suojelu tai parantaminen maatalousmailla ja vesivaroihin kohdistuvan paineen vähentäminen;
d)  toimet, joilla vähennetään maaperän eroosiota, maaperän hedelmällisyyden parantaminen ja ravinnehuollon parantaminen sekä maaperän eliöstön ylläpitäminen ja ennallistaminen;
e)  luonnon monimuotoisuuden suojelu, elinympäristöjen ja lajien säilyttäminen tai elvyttäminen, pölyttäjien suojelu ja maisemapiirteiden hoito, mukaan lukien uusien maisemapiirteiden luominen;
f)  toimet, joilla edistetään torjunta-aineiden, erityisesti ihmisten terveydelle tai luonnon monimuotoisuudelle riskin aiheuttavien torjunta-aineiden, kestävää käyttöä tai käytön vähentämistä;
g)  alueiden varaaminen muiksi kuin tuottaviksi kohteiksi tai vyöhykkeiksi, joilla ei käytetä torjunta-aineita eikä lannoitteita;
h)  toimet, joilla parannetaan eläinten hyvinvointia ja puututaan mikrobilääkeresistenssiin;
i)  toimet, joilla vähennetään tuotantopanoksia ja parannetaan luonnonvarojen kestävää hoitoa, kuten täsmäviljely;
j)  toimet, joilla parannetaan eläinten ja kasvien monimuotoisuutta, jotta ne kestävät paremmin tauteja ja ilmastonmuutosta;
3.  Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen maatalouskäytäntöjen on täytettävä seuraavat vaatimukset:
a)  ne menevät pidemmälle kuin tämän osaston I luvun 2 jaksossa vahvistetut asiaankuuluvat lakisääteiset hoitovaatimukset ja maan hyvää maatalous- ja ympäristökuntoa koskevat toimenpidevaatimukset;
b)  ne menevät pidemmälle kuin eläinten hyvinvointia ja lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käyttöä koskevat vähimmäisvaatimukset sekä muut unionin lainsäädännössä vahvistetut pakolliset vaatimukset;
c)  ne menevät pidemmälle kuin 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti vahvistetut maatalousmaan säilyttämistä koskevat edellytykset;
d)  ne eroavat sitoumuksista, joista myönnetään tukea 65 artiklan mukaisesti, tai täydentävät niitä.
4.  Komissio antaa viimeistään ... päivänä ...kuuta ... [kahden kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta] 138 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä tämän asetuksen täydentämiseksi ohjeellisella ei-tyhjentävällä luettelolla, jossa luetellaan esimerkkejä tämän artiklan 1, 2 ja 3 kohdan mukaisista eri tyyppisistä käytännöistä.
Tarkistus 1132
Ehdotus asetukseksi
28 c artikla (uusi
28 c artikla
Kansalliset luettelot tukikelpoisista käytännöistä ilmasto- ja ympäristöjärjestelmien sekä eläinten hyvinvointia koskevien järjestelmien puitteissa
Jäsenvaltion on laadittava yhteistyössä kansallisten, alueellisten ja paikallisten sidosryhmien kanssa kansallinen luettelo käytännöistä, joihin voidaan myöntää tukea osana 28 artiklassa tarkoitettuja ilmasto- ja ympäristöjärjestelmiä sekä eläinten hyvinvointia edistäviä järjestelmiä, ja se voi tätä varten hyödyntää 28 b artiklassa tarkoitetun ohjeellisen ei-tyhjentävän luettelon esimerkkejä tai esittää luettelossaan myös muita käytäntöjä, jotka täyttävät 28 b artiklassa säädetyt edellytykset, ottaen huomioon jäsenvaltion erityiset kansalliset tai alueelliset tarpeet 96 artiklan mukaisesti.
Kansallisen luettelon on koostuttava monentyyppisistä muista kuin 65 artiklassa tarkoitetuista toimenpiteistä tai toimenpiteistä, jotka ovat luonteeltaan samanlaisia mutta joiden tavoitetaso on erilainen, 28 artiklan mukaisesti.
Jäsenvaltion on sisällytettävä näihin luetteloihin vähintään ekojärjestelmät, joilla otetaan käyttöön maatilojen kestävää ravinnehuoltoa koskeva väline ja tarvittaessa kosteikkojen ja turvemaiden asianmukainen hoito.
Direktiivin 92/43/ETY tai 2009/147/EY mukaisesti nimetyt alueet, joilla toteutetaan vastaavia toimia, katsotaan automaattisesti tukikelpoisiksi järjestelmän puitteissa.
Komissio hyväksyy kansalliset luettelot 106 ja 107 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.
Komissio antaa jäsenvaltioille tarvittavaa opastusta kansallisten luetteloiden laatimisessa koordinoidusti 113 artiklassa tarkoitettujen eurooppalaisten ja kansallisten yhteisen maatalouspolitiikan verkostojen kanssa parhaiden käytäntöjen vaihdon edistämiseksi, tietopohjan parantamiseksi ja ratkaisujen löytämiseksi.
Kansallisia luetteloita arvioidessaan komissio ottaa erityisesti huomioon järjestelmien suunnittelun, todennäköisen tehokkuuden, käyttöasteen, vaihtoehtojen olemassaolon ja sen, miten ne edistävät 28 a artiklassa tarkoitettujen erityistavoitteiden saavuttamista.
Komissio arvioi kansalliset luettelot kahden vuoden välein. Arviot asetetaan julkisesti saataville ja, jos luetteloa pidetään riittämättömänä tai siitä annetaan kielteinen arvio, jäsenvaltion on ehdotettava muutettua kansallista luetteloa ja järjestelmiä 106 ja 107 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti.
Tarkistus 239
Ehdotus asetukseksi
29 artikla – 1 kohta
1.  Jäsenvaltio voi myöntää tuotantosidonnaista tulotukea tosiasiallisille viljelijöille tässä alajaksossa säädetyin ja jäsenvaltion YMP:n strategiasuunnitelmassaan täsmentämin edellytyksin.
1.  Jäsenvaltio voi myöntää tuotantosidonnaista tulotukea aktiiviviljelijöille tässä alajaksossa säädetyin ja jäsenvaltion YMP:n strategiasuunnitelmassaan täsmentämin edellytyksin.
Tarkistukset 240 ja 1162
Ehdotus asetukseksi
29 artikla – 2 kohta
2.  Jäsenvaltion tukitoimilla on pyrittävä auttamaan 30 artiklassa lueteltuja tuettuja aloja ja tuotantoja tai tiettyjä niihin sisältyviä maatalouden muotoja ratkaisemalla niiden kohtaamia vaikeuksia kilpailukykyä, kestävyyttä tai laatua parantamalla.
2.  Jäsenvaltion tukitoimilla on pyrittävä auttamaan 30 artiklassa lueteltuja tuettuja aloja ja tuotantoja tai tiettyjä niihin sisältyviä maatalouden muotoja ratkaisemalla niiden kohtaamia vaikeuksia kilpailukykyä, strukturointia, kestävyyttä tai laatua parantamalla. Jäsenvaltio voi edeltävästä virkkeestä poiketen tukea 30 artiklassa lueteltuja valkuaiskasveja ja palkokasveja parantaakseen niiden kilpailukykyä, kestävyyttä tai laatua. Lisäksi tällaisten tukitoimien on vastattava 6 artiklan 1 kohdassa vahvistettuja erityistavoitteita.
Tarkistus 241
Ehdotus asetukseksi
29 artikla – 3 kohta
3.  Tuotantosidonnainen tulotuki myönnetään vuotuisena maksuna hehtaaria tai eläintä kohden.
3.  Tuotantosidonnainen tuki on tuotannonrajoitusjärjestelmä, joka toteutetaan vuotuisena tukena tiettyjen pinta-alojen ja tuotosten perusteella tai tietyn eläinmäärän perusteella ja jonka on noudatettava rahoituksen enimmäismääriä, jotka jäsenvaltion on määritettävä kunkin toimenpiteen osalta ja annettava tiedoksi komissiolle.
Tarkistus 242
Ehdotus asetukseksi
29 artikla – 3 a kohta (uusi)
3 a.  Jäsenvaltio voi päättää kohdentaa tuotantosidonnaisen tuen tai korottaa sitä tuensaajan sitoumuksen mukaan tämän kilpailukyvyn, laadun tai alan rakenteen parantamiseksi.
Tarkistus 1163
Ehdotus asetukseksi
29 artikla – 3 b kohta (uusi)
3 b.   Oikeushenkilön tapauksessa taikka luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden ryhmän tapauksessa jäsenvaltio voi soveltaa tukea näiden oikeushenkilöiden tai ryhmien jäsenten tasolla, jos kansallisessa lainsäädännössä säädetään yksittäisille jäsenille oikeuksia ja velvollisuuksia, jotka ovat verrattavissa tilan päävastuullisten yksittäisten viljelijöiden asemassa olevien oikeuksiin ja velvollisuuksiin erityisesti niiden taloudellisen, sosiaalisen ja verotuksellisen aseman osalta, edellyttäen, että ne ovat osaltaan vahvistaneet kyseisten oikeushenkilöiden tai ryhmien maatalouden rakenteita.
Tarkistus 243
Ehdotus asetukseksi
30 artikla – 1 kohta
Tuotantosidonnaista tulotukea voidaan myöntää ainoastaan seuraavilla aloilla ja seuraaviin tuotantoihin tai tiettyihin niihin sisältyviin maatalouden muotoihin, jos ne ovat tärkeitä taloudellisista, yhteiskunnallisista tai ympäristöön liittyvistä syistä: vilja, öljysiemenet, valkuaiskasvit, palkokasvit, pellava, hamppu, riisi, pähkinät, tärkkelysperuna, maito ja maitotuotteet, siemenet, lampaan- ja vuohenliha, naudan- ja vasikanliha, oliiviöljy, silkkiäistoukat, kuivarehu, humala, sokerijuurikas, sokeriruoko, juurisikuri, hedelmät ja vihannekset, lyhytkiertoinen energiapuu ja non-food-kasvit (paitsi puut), joita käytetään tuottamaan tuotteita, joilla voidaan korvata fossiilisia materiaaleja.
Tuotantosidonnaista tulotukea voidaan myöntää ainoastaan seuraavilla aloilla ja seuraaviin tuotantoihin tai tiettyihin maatalouden muotoihin: vilja, öljysiemenet, valkuaiskasvit, palkokasvit, pellava, hamppu, riisi, pähkinät, tärkkelysperuna, maito ja maitotuotteet, siemenet, lampaan- ja vuohenliha, naudan- ja vasikanliha, oliiviöljy, silkkiäistoukat, kuivarehu, humala, sokerijuurikas, sokeriruoko, juurisikuri, hedelmät ja vihannekset sekä lyhytkiertoinen energiapuu.
Tarkistus 244
Ehdotus asetukseksi
31 artikla – 1 a kohta (uusi)
1 a.  Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, tuotantosidonnaista tukea voidaan myöntää viljelijöille, joilla ei ole tukikelpoisia hehtaareja käytössään.
Myöntäessään tuotantosidonnaista tukea jäsenvaltion on varmistettava seuraavien ehtojen täyttyminen:
a)  on olemassa selkeä ympäristöön liittyvä tai sosioekonominen tarve tai etu;
b)  tuki ei vääristä merkittävästi sisämarkkinoita; ja
c)  karjankasvatuksen tuen on oltava johdonmukainen direktiivin 2000/60/EY kanssa.
Tarkistukset 1229 ja 1353
Ehdotus asetukseksi
31 artikla – 1 b kohta (uusi)
1 b.  Tuotantosidonnaisessa tulotuessa jätetään oikeasuhteisesti huomioimatta niiden eläinten lukumäärä, joiden lopullinen määränpää on myynti härkätaisteluihin liittyvää toimintaa varten, sekä suoramyynnin että välittäjien kautta.
Tarkistus 245
Ehdotus asetukseksi
33 artikla
[...]
Poistetaan.
Tarkistus 246
Ehdotus asetukseksi
34 artikla – 1 kohta
Jäsenvaltion on myönnettävä puuvillan lajikohtaista tukea tosiasiallisille viljelijöille, jotka tuottavat CN-koodin 5201 00 puuvillaa tässä alajaksossa vahvistettujen edellytysten mukaisesti.
Jäsenvaltion on myönnettävä puuvillan lajikohtaista tukea aktiiviviljelijöille, jotka tuottavat CN-koodin 5201 00 puuvillaa tässä alajaksossa vahvistettujen edellytysten mukaisesti.
Tarkistus 247
Ehdotus asetukseksi
36 artikla – 3 kohta – 1 luetelmakohta
–  Bulgaria: 624,11 euroa
–  Bulgaria: X euroa
Tarkistus 248
Ehdotus asetukseksi
36 artikla – 3 kohta – 2 luetelmakohta
–  Kreikka: 225,04 euroa
–  Kreikka: X euroa
Tarkistus 249
Ehdotus asetukseksi
36 artikla – 3 kohta – 3 luetelmakohta
–  Espanja: 348,03 euroa
–  Espanja: X euroa
Tarkistus 250
Ehdotus asetukseksi
36 artikla – 3 kohta – 4 luetelmakohta
–  Portugali: 219,09 euroa.
–  Portugali: X euroa
Tarkistukset 251 ja 1042
Ehdotus asetukseksi
39 artikla – 1 kohta – a alakohta
a)  asetuksen (EU) N:o 1308/2013 1 artiklan 2 kohdan i alakohdassa tarkoitettu hedelmä- ja vihannesala;
a)  asetuksen (EU) N:o 1308/2013 1 artiklan 2 kohdan i alakohdassa tarkoitettu hedelmä- ja vihannesala ja jalostettaviksi tarkoitetut tuotteet;
Tarkistus 252
Ehdotus asetukseksi
39 artikla – 1 kohta – f alakohta
f)  muut asetuksen (EU) N:o 1308/2013 1 artiklan 2 kohdan a–h, k, m, o–t ja w alakohdassa tarkoitetut alat.
f)  muut asetuksen (EU) N:o 1308/2013 1 artiklan 2 kohdan a–h, k, m, o–t ja w alakohdassa tarkoitetut alat sekä valkuaiskasvit.
Tarkistus 253
Ehdotus asetukseksi
40 artikla – 3 kohta
3.  Jäsenvaltio voi valita YMP:n strategiasuunnitelmassaan, että se toteuttaa 39 artiklan d, e ja f alakohdassa tarkoitetut alakohtaiset tukitoimityypit.
3.  Jäsenvaltio voi valita YMP:n strategiasuunnitelmassaan, että se toteuttaa 39 artiklan d, e ja f alakohdassa tarkoitetut alakohtaiset tukitoimityypit, ja sen on perusteltava aloja ja tukitoimityyppejä koskevat valintansa.
Tarkistus 254
Ehdotus asetukseksi
41 artikla – 1 kohta – a alakohta
a)  tässä luvussa säädettyjen tukitoimityyppien asianmukaisen toiminnan varmistaminen;
a)  tässä luvussa säädettyjen tukitoimityyppien asianmukaisen toiminnan varmistaminen, erityisesti pyrkien välttämään kilpailuvääristymiä sisämarkkinoilla;
Tarkistus 255
Ehdotus asetukseksi
41 artikla – 1 kohta – a a alakohta (uusi)
a a)  tuen tarjoaminen tuottajaorganisaatioille niiden tämän luvun mukaisten erityistehtävien toteuttamisessa;
Tarkistus 256
Ehdotus asetukseksi
41 artikla – 1 kohta – c alakohta
c)  46 artiklan 4 kohdan a alakohdassa tarkoitettuun markkinoiltapoistoon ja 52 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuihin tukitoimityyppeihin myönnettävän unionin taloudellisen avun enimmäismäärä;
c)  46 artiklan 4 kohdan a alakohdassa tarkoitettuun markkinoiltapoistoon ja 52 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuihin tukitoimityyppeihin myönnettävän unionin taloudellisen avun enimmäismäärä sekä ilmaisjakelua varten markkinoilta poistetun tuotteen kiinteät pakkaus- ja kuljetuskustannukset sekä tuotteen jalostamisesta ennen ilmaisjakeluun luovuttamista aiheutuvat kustannukset;
Tarkistus 257
Ehdotus asetukseksi
41 artikla – 1 kohta – c a alakohta (uusi)
c a)  toimintarahaston perustamisen ja hallinnoinnin sekä tuki- ja ennakkomaksuhakemusten ehdot.
Tarkistus 258
Ehdotus asetukseksi
42 artikla – 1 kohta – johdantokappale
Hedelmä- ja vihannesalalla pyritään seuraaviin tavoitteisiin:
Edellä 5 ja 6 artiklassa säädettyjen yleistavoitteiden mukaisesti hedelmä- ja vihannesalalla pyritään seuraaviin tavoitteisiin:
Tarkistus 259
Ehdotus asetukseksi
42 artikla – 1 kohta – b alakohta
b)  hedelmä- ja vihannesalan tuotteiden tarjonnan keskittäminen ja markkinoille saattaminen, myös suoramarkkinoinnin avulla; kyseiset tavoitteet liittyvät 6 artiklan 1 kohdan a ja c alakohdassa vahvistettuihin erityistavoitteisiin;
b)  hedelmä- ja vihannesalan tuotteiden tarjonnan keskittäminen ja markkinoille saattaminen, myös suoramarkkinoinnin ja lyhyiden toimitusketjujen avulla sekä edistämällä kollektiivisia sopimusneuvotteluja; kyseiset tavoitteet liittyvät 6 artiklan 1 kohdan a, b ja c alakohdassa vahvistettuihin erityistavoitteisiin;
Tarkistus 260
Ehdotus asetukseksi
42 artikla – 1 kohta – c alakohta
c)  kestävien tuotantomenetelmien tutkimus ja kehittäminen, mukaan lukien tuholaiskestävyys, sekä taloudellista kilpailukykyä ja markkinoiden kehitystä tukevat innovatiiviset käytännöt; kyseiset tavoitteet liittyvät 6 artiklan 1 kohdan a, c ja i alakohdassa vahvistettuihin erityistavoitteisiin;
c)  kestävien tuotantomenetelmien soveltaminen, tutkimus ja kehittäminen, mukaan lukien tuholaiskestävyys, sekä taloudellista kilpailukykyä ja markkinoiden kehitystä tukevat innovatiiviset käytännöt; kyseiset tavoitteet liittyvät 6 artiklan 1 kohdan a, b, c ja i alakohdassa vahvistettuihin erityistavoitteisiin;
Tarkistus 261
Ehdotus asetukseksi
42 artikla – 1 kohta – d alakohta
d)  ympäristöä kunnioittavien tuotantomenetelmien sekä ympäristöä säästävien viljelymenetelmien ja tuotantotekniikoiden kehittäminen, käyttöönotto ja edistäminen sekä luonnonvarojen kestävä käyttö, erityisesti veden, maaperän, ilman, luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonvarojen suojelu; kyseiset tavoitteet liittyvät 6 artiklan 1 kohdan e ja f alakohdassa vahvistettuihin erityistavoitteisiin;
d)  ympäristöä kunnioittavien tuotantomenetelmien sekä ympäristöä säästävien viljelymenetelmien ja tuotantotekniikoiden kehittäminen, käyttöönotto ja edistäminen sekä luonnonvarojen kestävä käyttö, erityisesti veden, maaperän, ilman, luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonvarojen suojelu; kyseiset tavoitteet liittyvät 6 artiklan 1 kohdan d, e, f ja i alakohdassa vahvistettuihin erityistavoitteisiin;
Tarkistus 262
Ehdotus asetukseksi
42 artikla – 1 kohta – f alakohta
f)  tuotteiden kaupallisen arvon ja laadun parantaminen, mukaan lukien tuotteiden laadun parantaminen ja sellaisten tuotteiden kehittäminen, joilla on suojattu alkuperänimitys tai suojattu maantieteellinen merkintä tai jotka kuuluvat kansallisiin laatujärjestelmiin; kyseiset tavoitteet liittyvät 6 artiklan 1 kohdan b alakohdassa vahvistettuun erityistavoitteeseen;
f)  tuotteiden kaupallisen arvon ja laadun parantaminen, mukaan lukien jalostettaviksi tarkoitettujen tuotteiden parantaminen ja sellaisten tuotteiden kehittäminen, joilla on suojattu alkuperänimitys tai suojattu maantieteellinen merkintä tai jotka kuuluvat muihin julkisiin tai yksityisiin laatujärjestelmiin; kyseiset tavoitteet liittyvät 6 artiklan 1 kohdan b alakohdassa vahvistettuun erityistavoitteeseen;
Tarkistus 263
Ehdotus asetukseksi
42 artikla – 1 kohta – g alakohta
g)  hedelmä- ja vihannesalan tuotteiden menekinedistäminen ja pitäminen kaupan joko tuoreina tai jalostettuina; kyseiset tavoitteet liittyvät 6 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdassa vahvistettuihin erityistavoitteisiin;
g)  hedelmä- ja vihannesalan tuotteiden menekinedistäminen ja pitäminen kaupan joko tuoreina tai jalostettuina; kyseiset tavoitteet liittyvät 6 artiklan 1 kohdan b, c ja alakohdassa vahvistettuihin erityistavoitteisiin;
Tarkistus 264
Ehdotus asetukseksi
42 artikla – 1 kohta – i alakohta
i)  kriisinehkäisy ja riskinhallinta, joiden tarkoituksena on hedelmä- ja vihannesmarkkinoiden kriisien välttäminen ja ratkaiseminen; kyseiset tavoitteet liittyvät 6 artiklan 1 kohdan a, b ja c alakohdassa vahvistettuihin erityistavoitteisiin.
i)  kriisinehkäisy ja riskien vähentäminen ja riskinhallinta, mukaan luettuna kasvinsuojelunäkökohdat, joiden tarkoituksena on hedelmä- ja vihannesmarkkinoiden kriisien välttäminen ja ratkaiseminen; kyseiset tavoitteet liittyvät 6 artiklan 1 kohdan a, b ja c alakohdassa vahvistettuihin erityistavoitteisiin;
Tarkistus 265
Ehdotus asetukseksi
42 artikla – 1 kohta – i a alakohta (uusi)
i a)  sivutuotteiden ja jätteiden hallinta ja vähentäminen;
Tarkistus 266
Ehdotus asetukseksi
42 artikla – 1 kohta – i b alakohta (uusi)
i b)  geneettisen monimuotoisuuden edistäminen.
Tarkistukset 267 ja 819cp2
Ehdotus asetukseksi
43 artikla – 1 kohta – a alakohta
a)  aineelliseen tai aineettomaan omaisuuteen tehtävät investoinnit, joissa keskitytään erityisesti veden ja energian säästöön, ekologiseen pakkaamiseen ja jätteiden vähentämiseen;
a)  aineelliseen tai aineettomaan omaisuuteen tehtävät investoinnit, mukaan lukien ne, joissa keskitytään veden säästöön ja laatuun, energian tuotantoon ja säästöön, ekologiseen pakkaamiseen, jätteiden vähentämiseen, jätevirtojen seurantaan ja tuotannon seurantaan;
Tarkistus 268
Ehdotus asetukseksi
43 artikla – 1 kohta – a a alakohta (uusi)
a a)  hedelmä- ja vihannesalan tuotteiden tuotannon suunnittelu ja mukauttaminen kysyntään erityisesti määrän ja laadun osalta;
Tarkistus 269
Ehdotus asetukseksi
43 artikla – 1 kohta – a b alakohta (uusi)
a b)  toimenpiteet tuotteiden kaupallisen arvon lisäämiseksi;
Tarkistus 270
Ehdotus asetukseksi
43 artikla – 1 kohta – a c alakohta (uusi)
a c)  tuottajaorganisaation tai tuottajaorganisaation jäsenten tuottamien tuotteiden yhteinen varastointi;
Tarkistus 271
Ehdotus asetukseksi
43 artikla – 1 kohta – b alakohta
b)  tutkimus ja koetuotanto, joissa keskitytään erityisesti veden ja energian säästöön, ekologiseen pakkaamiseen, jätteiden vähentämiseen, tuholaiskestävyyteen, riskien ja torjunta-aineiden käytön vaikutusten vähentämiseen, epäsuotuisien sääolojen aiheuttamien vahinkojen estämiseen sekä muuttuviin ilmasto-oloihin sopeutuvien hedelmä- ja vihanneslajikkeiden käytön lisäämiseen;
b)  tutkimus ja koetuotanto, joissa keskitytään sellaisiin toimiin kuin veden säästöön ja laatuun, energian tuotantoon ja säästöön, ekologiseen pakkaamiseen, jätteiden vähentämiseen, tuholaiskestävyyteen, integroituun tuholaistorjuntaan, riskien ja torjunta-aineiden käytön vaikutusten vähentämiseen, pölyttäjien säilyttämiseen, epäsuotuisien sääolojen aiheuttamien vahinkojen estämiseen sekä muuttuviin ilmasto-oloihin sopeutuvien hedelmä- ja vihanneslajikkeiden käytön lisäämiseen;
Tarkistus 272
Ehdotus asetukseksi
43 artikla – 1 kohta – c a alakohta (uusi)
c a)  ympäristön tilan parantamiseen sekä ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen tähtäävät toimet;
Tarkistus 273
Ehdotus asetukseksi
43 artikla – 1 kohta – d alakohta
d)  integroitu tuotanto;
d)  integroitu tuotanto, joka edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä ja vähentää samalla riippuvuutta torjunta-aineista ja muista tuotantopanoksista;
Tarkistus 274
Ehdotus asetukseksi
43 artikla – 1 kohta – e alakohta
e)  toimet maaperän säilyttämiseksi ja hiilen sitomiseksi maaperään;
e)  toimet maaperän rakenteen säilyttämiseksi ja uudistamiseksi ja hiilen sitomiseksi maaperään myös maan kasvukunnon heikkenemisen välttämiseksi;
Tarkistus 275
Ehdotus asetukseksi
43 artikla – 1 kohta – h alakohta
h)  toimet tuholaiskestävyyden parantamiseksi;
h)  toimet tuholaiskestävyyden parantamiseksi ja tuholaisten aiheuttamien vahinkojen lieventämiseksi myös integroitua torjuntaa edistämällä;
Tarkistus 276
Ehdotus asetukseksi
43 artikla – 1 kohta – h a alakohta (uusi)
h a)  toimet erityisesti luonnon monimuotoisuutta ja rakenteellista monimuotoisuutta edistävien tuotantojärjestelmien käyttöönottamiseksi;
Tarkistus 277
Ehdotus asetukseksi
43 artikla – 1 kohta – k alakohta
k)  toimet, joilla parannetaan kuljetusten ja tuotteiden varastoinnin kestävyyttä ja tehokkuutta hedelmä- ja vihannesalalla;
k)  toimet, joilla parannetaan kuljetusten ja tuotteiden varastoinnin kestävyyttä ja tehokkuutta hedelmä- ja vihannesalalla ja edistetään lyhyitä toimitusketjuja;
Tarkistus 279
Ehdotus asetukseksi
43 artikla – 1 kohta – n alakohta
n)  menekinedistäminen ja tiedotus, mukaan lukien toimet ja toiminnot, joiden tarkoituksena on monipuolistaa ja vahvistaa hedelmä- ja vihannesmarkkinoita sekä tiedottaa hedelmien ja vihannesten kulutuksen terveyseduista;
n)  menekinedistäminen ja tiedotus, mukaan lukien toimet ja toiminnot, joiden tarkoituksena on monipuolistaa ja vahvistaa hedelmä- ja vihannesmarkkinoita, etsiä uusia myyntikanavia sekä tiedottaa hedelmien ja vihannesten kulutuksen terveyseduista;
Tarkistus 280
Ehdotus asetukseksi
43 artikla – 1 kohta – o alakohta
o)  neuvontapalvelut ja tekninen apu, jotka koskevat erityisesti kestäviä tuholaistorjuntamenetelmiä, torjunta-aineiden kestävää käyttöä sekä ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja ilmastonmuutokseen sopeutumista;
o)  neuvontapalvelut ja tekninen apu, mukaan lukien ne, jotka koskevat kestäviä tuholaistorjuntamenetelmiä, torjunta-aineiden kestävää käyttöä ja vähentämistä, integroitua torjuntaa, ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja ilmastonmuutokseen sopeutumista, agroekologisia käytäntöjä, tuotteiden laadun ja kaupan pitämisen edellytysten parantamista, sekä ne, jotka koskevat kasvinsuojelupöytäkirjoista neuvottelemista kolmansiin maihin suuntautuvaa vientiä varten ja kyseisten pöytäkirjojen soveltamista;
Tarkistus 281
Ehdotus asetukseksi
43 artikla – 1 kohta – p alakohta
p)  koulutus ja parhaiden käytäntöjen vaihto, jotka koskevat erityisesti kestäviä tuholaistorjuntamenetelmiä, torjunta-aineiden kestävää käyttöä sekä ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen edistämistä.
p)  koulutus ja parhaiden käytäntöjen vaihto, mukaan lukien ne, jotka koskevat kestäviä tuholaistorjuntamenetelmiä, torjunta-aineiden vaihtoehtoja, torjunta-aineiden kestävää käyttöä ja niiden vähentämistä sekä ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen edistämistä;
Tarkistus 282
Ehdotus asetukseksi
43 artikla – 1 kohta – p a alakohta (uusi)
p a)  toimet, joiden tarkoituksena on parantaa laatua innovoinnin avulla;
Tarkistus 283
Ehdotus asetukseksi
43 artikla – 1 kohta – p b alakohta (uusi)
p b)  jäljitettävyys-/sertifiointijärjestelmien perustaminen.
Tarkistus 284
Ehdotus asetukseksi
43 artikla – 2 kohta – b alakohta
b)  aineelliseen tai aineettomaan omaisuuteen tehtävät investoinnit, joiden avulla voidaan tehostaa markkinoille saatettavien määrien hallintaa;
b)  aineelliseen tai aineettomaan omaisuuteen tehtävät investoinnit, joiden avulla voidaan tehostaa markkinoille saatettavien määrien hallintaa, yhteinen varastointi mukaan lukien;
Tarkistus 285
Ehdotus asetukseksi
43 artikla – 2 kohta – d alakohta
d)  markkinoiltapoisto ilmaisjakelua tai muita käyttötarkoituksia varten;
d)  markkinoiltapoisto ilmaisjakelua varten, mukaan lukien markkinoilta poistetun tuotteen jalostuskustannukset ennen tuotteen ilmaisjakelua, tai muita käyttötarkoituksia varten;
Tarkistus 286
Ehdotus asetukseksi
43 artikla – 2 kohta – g alakohta
g)  satovakuutus, jolla suojataan tuottajien tuloja silloin kun luonnonkatastrofit, epäsuotuisat sääolot, taudit tai tuholaisvahingot aiheuttavat menetyksiä, kun samalla varmistetaan, että tuensaajat toteuttavat tarvittavat riskienehkäisytoimenpiteet;
g)  satovakuutus, mukaan luettuna indeksiperusteiset vakuutukset, jotka kattavat mitattavien vaarojen esiintymisen, jolla suojataan tuottajien tuloja silloin kun luonnonkatastrofit, epäsuotuisat sääolot, taudit tai tuholaisvahingot aiheuttavat menetyksiä, kun samalla varmistetaan, että tuensaajat toteuttavat tarvittavat riskienehkäisytoimenpiteet;
Tarkistus 287
Ehdotus asetukseksi
43 artikla – 2 kohta – h alakohta
h)  muiden asetuksen (EU) N:o 1308/2013 mukaisesti hyväksyttyjen tuottajaorganisaatioiden ja tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymien taikka yksittäisten tuottajien valmennus;
h)  muiden asetuksen (EU) N:o 1308/2013 mukaisesti hyväksyttyjen tuottajaorganisaatioiden ja tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymien taikka yksittäisten tuottajien valmennus ja/tai ammatilliset vaihdot;
Tarkistus 288
Ehdotus asetukseksi
43 artikla – 2 kohta – h a alakohta (uusi)
h a)  tuotteiden menekinedistäminen ja tiedottaminen hedelmien ja vihannesten kulutuksen terveyseduista vastauksena markkinakriiseihin;
Tarkistus 289
Ehdotus asetukseksi
43 artikla – 2 kohta – i alakohta
i)  kolmansien maiden kasvinsuojelupöytäkirjojen täytäntöönpano ja hallinnointi unionin alueella, jotta voidaan helpottaa pääsyä kolmansien maiden markkinoille;
i)  kolmansien maiden kasvinsuojelupöytäkirjoja koskeva neuvotteleminen, pöytäkirjojen täytäntöönpano ja hallinnointi unionin alueella, jotta voidaan mahdollistaa pääsy kolmansien maiden markkinoille, mukaan lukien markkinatutkimukset;
Tarkistus 290
Ehdotus asetukseksi
43 artikla – 2 kohta – i a alakohta (uusi)
i a)  kasvinsuojelukriisien ehkäisy ja hallinta;
Tarkistus 291
Ehdotus asetukseksi
43 artikla – 2 kohta – k alakohta
k)  neuvontapalvelut ja tekninen apu, erityisesti kestävien tuholaistorjuntamenetelmien sekä torjunta-aineiden kestävän käytön osalta.
k)  neuvontapalvelut ja tekninen apu, myös kestävien tuholaistorjuntamenetelmien, kuten integroidun torjunnan sekä torjunta-aineiden kestävän käytön ja vähentämisen osalta;
Tarkistus 292
Ehdotus asetukseksi
43 artikla – 2 kohta – k a alakohta (uusi)
k a)  koulutustoimenpiteet ja parhaiden käytäntöjen vaihto;
Tarkistus 293
Ehdotus asetukseksi
44 artikla – 2 kohta
2.  Toimintaohjelmien on kestettävä vähintään kolme ja enintään seitsemän vuotta. Niissä on pyrittävä 42 artiklan d ja e alakohdassa tarkoitettuihin tavoitteisiin ja vähintään kahteen muuhun kyseisessä artiklassa tarkoitettuun tavoitteeseen.
2.  Toimintaohjelmien on kestettävä vähintään kolme ja enintään seitsemän vuotta. Niissä on pyrittävä 42 artiklan b, d ja e alakohdassa tarkoitettuihin tavoitteisiin ja vähintään kahteen muuhun kyseisessä artiklassa tarkoitettuun tavoitteeseen.
Tarkistus 294
Ehdotus asetukseksi
44 artikla – 5 a kohta (uusi)
5 a.  Tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymien toimintaohjelmat voivat olla osittaisia toimintaohjelmia tai kokonaisvaltaisia toimintaohjelmia. Kokonaisvaltaisten toimintaohjelmien on oltava samojen hallinnointisääntöjen ja ehtojen mukaisia kuin tuottajaorganisaatioiden toimintaohjelmien.
Tarkistus 295
Ehdotus asetukseksi
44 artikla – 6 kohta – 1 alakohta
Tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymien toimintaohjelmat eivät saa kattaa samoja tukitoimia kuin jäseninä olevien tuottajaorganisaatioiden toimintaohjelmat. Jäsenvaltioiden on tarkasteltava tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymien toimintaohjelmia yhdessä jäseninä olevien tuottajaorganisaatioiden toimintaohjelmien kanssa.
Tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymien toimintaohjelmat eivät saa kattaa samoja toimia kuin jäseninä olevien tuottajaorganisaatioiden toimintaohjelmat. Jäsenvaltioiden on tarkasteltava tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymien toimintaohjelmia yhdessä jäseninä olevien tuottajaorganisaatioiden toimintaohjelmien kanssa. Tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymät voivat esittää osittaisia toimintaohjelmia, jotka koostuvat toimista, jotka jäseninä olevat tuottajaorganisaatiot ovat määritelleet toimintaohjelmissaan mutta joita ne eivät ole toteuttaneet.
Tarkistus 296
Ehdotus asetukseksi
44 artikla – 6 kohta – 2 alakohta – a alakohta
a)  tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymien toimintaohjelmien tukitoimet rahoitetaan kokonaan jäseninä olevien tuottajaorganisaatioiden toimintarahastoista maksetuilla maksuosuuksilla ja rahoitus tulee jäseninä olevien tuottajaorganisaatioiden toimintarahastoista;
a)  tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymien toimintaohjelmien toimet rahoitetaan kokonaan jäseninä olevien tuottajaorganisaatioiden toimintarahastoista maksetuilla maksuosuuksilla ja rahoitus tulee jäseninä olevien tuottajaorganisaatioiden toimintarahastoista;
Tarkistus 298
Ehdotus asetukseksi
44 artikla – 7 kohta – a a alakohta (uusi)
a a)  toimintaohjelmat sisältävät vähintään kolme 42 artiklan d ja e alakohdassa tarkoitettuihin tavoitteisiin liittyvää toimea;
Tarkistus 300
Ehdotus asetukseksi
44 artikla – 7 a kohta (uusi)
7 a.  Toimintaohjelmia, jotka on hyväksytty ennen ... [tämän asetuksen voimaantulopäivä], on hallinnoitava niiden päättymiseen asti niiden asetusten mukaisesti, joiden nojalla ne on hyväksytty, ellei tuottajayhteenliittymä tai tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymä vapaaehtoisesti päätä hyväksyä tätä asetusta.
Tarkistus 301
Ehdotus asetukseksi
45 artikla – 1 kohta – a alakohta
a)   maksuosuuksilla, joista vastaavat
Poistetaan.
i)  tuottajaorganisaation jäsenet ja/tai tuottajaorganisaatiot itse; tai
ii)  tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymät jäsentensä kautta.
Tarkistus 302
Ehdotus asetukseksi
45 artikla – 1 kohta – johdantokappale
1.  Hedelmä- ja vihannesalan tuottajaorganisaatiot ja/tai niiden yhteenliittymät voivat perustaa toimintarahaston. Toimintarahasto rahoitetaan
1.  Hedelmä- ja vihannesalan tuottajaorganisaatiot ja/tai niiden yhteenliittymät voivat perustaa toimintarahaston, jota käytetään jäsenvaltioiden hyväksymien toimintaohjelmien rahoittamiseen. Toimintarahasto on rahoitettava tuottajaorganisaation tai tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymän ja/tai niiden kumppanien rahastoon osoittamilla maksuosuuksilla ja 46 artiklassa tarkoitetulla taloudellisella avulla.
Tarkistus 303
Ehdotus asetukseksi
46 artikla – 2 kohta – b alakohta
b)  4,5 prosenttia kunkin tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymän kaupan pidetyn tuotannon arvosta;
b)  4,5 prosenttia kunkin tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymän kaupan pidetyn tuotannon arvosta; ja
Tarkistus 304
Ehdotus asetukseksi
46 artikla – 2 kohta – b a alakohta (uusi)
b a)  viisi prosenttia kaupan pidetyn tuotannon arvosta:
–  tuottajaorganisaatioille, joiden kaupan pitämän tuotannon arvo ja jäsenten määrä toimintaohjelman esittelyvuonna on 25 prosenttia korkeampi kuin kaupan pidetyn tuotannon keskiarvo ja edellisen toimintaohjelman aikana rekisteröityjen tuottajajäsenten keskimääräinen lukumäärä;
–  yhteensulautumisesta syntyneen tuottajaorganisaation ensimmäiselle toimintaohjelmalle;
–  kullekin ylikansalliselle tuottajaorganisaatiolle tai tuottajaorganisaatioiden ylikansalliselle yhteenliittymälle.
Tarkistus 305
Ehdotus asetukseksi
46 artikla – 2 kohta – 1 alakohta – c alakohta
c)  5 prosenttia kunkin ylikansallisen tuottajaorganisaation tai ylikansallisen tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymän kaupan pidetyn tuotannon arvosta.
Poistetaan.
Tarkistus 306
Ehdotus asetukseksi
46 artikla – 2 kohta – 2 alakohta – johdantokappale
Poiketen siitä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, unionin taloudellista apua voidaan korottaa seuraavasti:
Poiketen siitä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, a, b ja b a alakohdassa tarkoitettua unionin taloudellista apua voidaan korottaa 0,5 prosenttia kaupan pidetyn tuotannon arvosta edellyttäen, että tämä osuus käytetään yksinomaan yhteen tai useampaan tukitoimeen, joka liittyy 42 artiklan c, d, e, g, h ja i kohdassa mainittuihin tavoitteisiin.
a)  kun on kyse tuottajaorganisaatioista, prosenttiosuus voidaan korottaa 4,6 prosenttiin kaupan pidetyn tuotannon arvosta edellyttäen, että määrä, joka ylittää 4,1 prosenttia kaupan pidetyn tuotannon arvosta, käytetään yksinomaan yhteen tai useampaan tukitoimeen, joka liittyy 42 artiklan c, d, e, g, h tai i alakohdassa tarkoitettuihin tavoitteisiin;
b)  kun on kyse tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymistä, prosenttiosuus voidaan korottaa 5 prosenttiin kaupan pidetyn tuotannon arvosta edellyttäen, että määrä, joka ylittää 4,5 prosenttia kaupan pidetyn tuotannon arvosta, käytetään yksinomaan yhteen tai useampaan tukitoimeen, joka liittyy 42 artiklan c, d, e, g, h tai i alakohdassa tarkoitettuihin tavoitteisiin ja jonka kyseinen tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymä panee täytäntöön jäsentensä puolesta;
c)  kun on kyse ylikansallisista tuottajaorganisaatioista tai ylikansallisista tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymistä, prosenttiosuus voidaan korottaa 5,5 prosenttiin kaupan pidetyn tuotannon arvosta edellyttäen, että määrä, joka ylittää 5 prosenttia kaupan pidetyn tuotannon arvosta, käytetään yksinomaan yhteen tai useampaan tukitoimeen, joka liittyy 42 artiklan c, d, e, g, h tai i alakohdassa tarkoitettuihin tavoitteisiin ja jonka kyseinen ylikansallinen tuottajaorganisaatio tai ylikansallinen tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymä panee täytäntöön jäsentensä puolesta.
Tarkistus 307
Ehdotus asetukseksi
46 artikla – 3 kohta – a alakohta
a)  tuottajaorganisaatiot toimivat eri jäsenvaltioissa ja toteuttavat 42 artiklan b ja e alakohdassa tarkoitettuihin tavoitteisiin ylikansallisesti liittyviä tukitoimia;
a)  tuottajaorganisaatiot ja tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymät toimivat eri jäsenvaltioissa ja toteuttavat 42 artiklan b ja e alakohdassa tarkoitettuihin tavoitteisiin ylikansallisesti liittyviä tukitoimia;
Tarkistus 308
Ehdotus asetukseksi
46 artikla – 3 kohta – d alakohta
d)  toimintaohjelmaa toteuttaa asetuksen (EU) N:o 1308/2013 mukaisesti hyväksytty tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymä ensimmäistä kertaa;
d)  toimintaohjelmaa toteuttaa asetuksen (EU) N:o 1308/2013 mukaisesti hyväksytty yhdessä jäsenvaltiossa toimiva tuottajaorganisaatio tai tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymä taikka useammassa kuin yhdessä jäsenvaltioissa toimiva tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymä ensimmäistä kertaa;
Tarkistus 309
Ehdotus asetukseksi
46 artikla – 3 kohta – f a alakohta (uusi)
f a)  tuottajaorganisaatiot toimivat vuoristo- ja saarialueilla;
Tarkistus 310
Ehdotus asetukseksi
47 artikla – 1 kohta
1.  Kun kyseessä ovat jäsenvaltioiden alueet, joilla hedelmä- ja vihannesalan tuottajien järjestäytymisaste on huomattavasti alle unionin keskiarvon, jäsenvaltiot voivat myöntää asetuksen (EU) N:o 1308/2013 mukaisesti hyväksytyille tuottajaorganisaatioille kansallista taloudellista apua, joka on suuruudeltaan enintään 80 prosenttia 45 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetuista maksuosuuksista ja enintään 10 prosenttia tällaisen tuottajaorganisaation kaupan pidetyn tuotannon arvosta. Kansallisella taloudellisella avulla täydennetään toimintarahastosta myönnettävää tukea.
1.  Kun kyseessä ovat jäsenvaltioiden alueet, joilla hedelmä- ja vihannesalan tuottajien järjestäytymisaste on huomattavasti alle unionin keskiarvon, saarialueet sekä syrjäisimmät alueet, jäsenvaltiot voivat myöntää asetuksen (EU) N:o 1308/2013 mukaisesti hyväksytyille tuottajaorganisaatioille kansallista taloudellista apua, joka on suuruudeltaan enintään 80 prosenttia 45 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetuista maksuosuuksista ja enintään 10 prosenttia tällaisen tuottajaorganisaation kaupan pidetyn tuotannon arvosta. Kansallisella taloudellisella avulla täydennetään toimintarahastosta myönnettävää tukea.
Tarkistus 311
Ehdotus asetukseksi
48 artikla – 1 kohta
Jäsenvaltion on pyrittävä mehiläishoitoalalla ainakin yhteen 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista erityistavoitteista.
Jäsenvaltion on pyrittävä mehiläishoitoalalla 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin asiaankuuluviin erityistavoitteisiin.
Tarkistus 312
Ehdotus asetukseksi
49 artikla – 1 kohta – johdantokappale
1.  Jäsenvaltion on valittava YMP:n strategiasuunnitelmassaan kunkin 6 artiklan 1 kohdassa säädetyn erityistavoitteen osalta yksi tai useampi seuraavista mehiläishoitoalan tukitoimityypeistä:
1.  Jäsenvaltion on valittava YMP:n strategiasuunnitelmassaan yksi tai useampi seuraavista mehiläishoitoalan tukitoimityypeistä:
Tarkistus 313
Ehdotus asetukseksi
49 artikla – 1 kohta – a alakohta
a)  mehiläishoitajille ja mehiläishoitajien organisaatioille annettava tekninen apu;
a)  mehiläishoitajille ja mehiläishoitajien organisaatioille annettava tekninen apu, mukaan lukien hyvien käytäntöjen edistäminen, tiedotus ja julkisuus sekä jatkuva koulutus;
Tarkistus 314
Ehdotus asetukseksi
49 artikla – 1 kohta – b alakohta
b)  toimet mehiläisiä vaivaavien tuholaisten ja tautien, erityisesti varroapunkin, torjumiseksi;
b)  toimet mehiläisiä vaivaavien tuholaisten ja tautien, erityisesti varroapunkin, torjumiseksi ja ehkäisemiseksi ja epidemiaresistenssin vahvistamiseksi;
Tarkistus 315
Ehdotus asetukseksi
49 artikla – 1 kohta – b a alakohta (uusi)
b a)  kansallisten mehiläisterveysverkostojen perustaminen ja/tai kehittäminen;
Tarkistus 316
Ehdotus asetukseksi
49 artikla – 1 kohta – d alakohta
d)  toimet, joilla laboratorioita tuetaan mehiläistuotteiden ominaisuuksien määrittelyssä;
d)  toimet, joilla kansallisia, alueellisia tai paikallisia laboratorioita tuetaan mehiläistuotteiden analysoinnissa, mukaan lukien mehiläiskato tai mehiläisten tuottavuuden lasku, ja mehiläisille mahdollisesti myrkylliset aineet;
Tarkistus 317
Ehdotus asetukseksi
49 artikla – 1 kohta – e alakohta
e)  mehiläistarhojen uudistaminen unionissa;
e)  toimet nykyisten mehiläisyhdyskuntien määrän säilyttämiseksi tai lisäämiseksi;
Tarkistus 318
Ehdotus asetukseksi
49 artikla – 1 kohta – f alakohta
f)  yhteistoiminta mehiläishoitoalaa ja mehiläistuotteita koskevien tutkimusohjelmien toteuttamiseen erikoistuneiden tahojen kanssa;
f)  yhteistoiminta mehiläishoitoalaa ja mehiläistuotteita koskevien tutkimus- ja kokeiluohjelmien soveltamiseen erikoistuneiden tahojen kanssa;
Tarkistus 319
Ehdotus asetukseksi
49 artikla – 1 kohta – h a alakohta (uusi)
h a)  aineelliseen tai aineettomaan omaisuuteen tehtävät investoinnit;
Tarkistus 320
Ehdotus asetukseksi
49 artikla – 1 kohta – h b alakohta (uusi)
h b)  toimenpiteet tuotannon suunnittelemiseksi ja mukauttamiseksi kysynnän mukaiseksi;
Tarkistus 321
Ehdotus asetukseksi
49 artikla – 1 kohta – h c alakohta (uusi)
h c)  ennaltaehkäisevät toimenpiteet epäsuotuisten sääolojen käsittelemiseksi;
Tarkistus 322
Ehdotus asetukseksi
49 artikla – 1 kohta – h d alakohta (uusi)
h d)  toimet ilmastonmuutokseen ja epäsuotuisiin sääoloihin sopeutumiseksi;
Tarkistus 323
Ehdotus asetukseksi
49 artikla – 1 kohta – h e alakohta (uusi)
h e)  toimenpiteet mehiläishoitajien ja viljelijöiden välisen yhteistyön edistämiseksi, jotta voidaan erityisesti vähentää torjunta-aineiden käytön vaikutuksia;
Tarkistus 324
Ehdotus asetukseksi
49 artikla – 1 kohta – h f alakohta (uusi)
h f)  energian säästö, energiatehokkuuden lisääminen ja ekologiset pakkaukset;
Tarkistus 325
Ehdotus asetukseksi
49 artikla – 1 kohta – h g alakohta (uusi)
h g)  jätteiden syntymisen vähentäminen ja sivutuotteiden ja jätteen käytön ja hallinnoinnin parantaminen;
Tarkistus 326
Ehdotus asetukseksi
49 artikla – 1 kohta – h h alakohta (uusi)
h h)  toimet, joilla parannetaan hunajamehiläisten suorittamaa pölytystä ja niiden rinnakkaiseloa luonnonvaraisten pölyttäjien kanssa, mukaan lukien luomalla ja ylläpitämällä suotuisia elinympäristöjä;
Tarkistus 327
Ehdotus asetukseksi
49 artikla – 1 kohta – h i alakohta (uusi)
h i)  toimet geneettisen monimuotoisuuden edistämiseksi;
Tarkistus 328
Ehdotus asetukseksi
49 artikla – 1 kohta – h j alakohta (uusi)
h j)  toimet, joilla tuetaan nuoria tai uusia mehiläishoitajia.
Tarkistus 329
Ehdotus asetukseksi
49 artikla – 4 kohta
4.  Unionin taloudellinen apu 2 kohdassa tarkoitettuihin tukitoimiin saa olla enintään 50 prosenttia menoista. Jäljelle jäävästä menojen osasta vastaavat jäsenvaltiot.
4.  Unionin taloudellinen apu 2 kohdassa tarkoitettuihin tukitoimiin saa olla enintään 75 prosenttia menoista, lukuun ottamatta syrjäisimpiä alueita, joilla enimmäismäärä on 85 prosenttia. Jäljelle jäävästä menojen osasta vastaavat jäsenvaltiot.
Tarkistus 330
Ehdotus asetukseksi
49 artikla – 5 kohta
5.  Jäsenvaltion on YMP:n strategiasuunnitelmaansa laatiessaan pyydettävä neuvoa mehiläishoitoalan organisaatioiden edustajilta.
5.  Jäsenvaltion on YMP:n strategiasuunnitelmaansa laatiessaan pyydettävä neuvoa mehiläishoitoalan organisaatioiden edustajilta ja toimivaltaisilta viranomaisilta.
Tarkistus 331
Ehdotus asetukseksi
49 artikla – 6 kohta
6.  Jäsenvaltion on ilmoitettava vuosittain komissiolle alueellaan olevien mehiläispesien lukumäärä.
6.  Jäsenvaltion on ilmoitettava vuosittain komissiolle alueellaan olevien mehiläispesien ja/tai mehiläisyhdyskuntien lukumäärä.
Tarkistus 332
Ehdotus asetukseksi
49 artikla – 6 a kohta (uusi)
6 a.  Kaikkia kansallisia ohjelmia, jotka on hyväksytty ennen ... [tämän asetuksen voimaantulopäivä], on hallinnoitava niiden päättymiseen asti asetuksen (EU) N:o 1308/2013 mukaisesti.
Tarkistus 333
Ehdotus asetukseksi
50 artikla – 1 kohta – johdantokappale
Siirretään komissiolle valta antaa 138 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä tämän asetuksen täydentämiseksi vaatimuksilla, joilla täydennetään tässä jaksossa asetettuja vaatimuksia seuraavilta osin:
(Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)
Tarkistus 334
Ehdotus asetukseksi
50 artikla – 1 kohta – a alakohta
a)  49 artiklan 6 kohdan mukainen jäsenvaltioiden velvoite ilmoittaa vuosittain komissiolle alueellaan olevien mehiläispesien lukumäärä;
a)  49 artiklan 6 kohdan mukainen jäsenvaltioiden velvoite ilmoittaa vuosittain komissiolle alueellaan olevien mehiläispesien ja/tai mehiläisyhdyskuntien lukumäärä;
Tarkistus 335
Ehdotus asetukseksi
50 artikla – 1 kohta – b alakohta
b)  mehiläispesän määritelmä ja mehiläispesien lukumäärän laskentamenetelmät;
b)  mehiläispesän määritelmä ja mehiläispesien ja mehiläisyhdyskuntien lukumäärän laskentamenetelmät;
Tarkistus 336
Ehdotus asetukseksi
51 artikla – 1 kohta – johdantokappale
Jäsenvaltion on viinialalla pyrittävä yhteen tai useampaan seuraavista tavoitteista:
Jäsenvaltion on viinialalla pyrittävä 5 ja 6 artiklan mukaisesti yhteen tai useampaan seuraavista tavoitteista:
Tarkistus 337
Ehdotus asetukseksi
51 artikla – 1 kohta – a alakohta
a)  unionin viinintuottajien kilpailukyvyn parantaminen, mukaan lukien osallistuminen kestävien tuotantojärjestelmien parantamiseen sekä unionin viinialan ympäristövaikutusten vähentäminen; kyseiset tavoitteet liittyvät 6 artiklan 1 kohdan b–f ja h alakohdassa vahvistettuihin erityistavoitteisiin;
a)  unionin viinintuottajien taloudellisen kestävyyden ja kilpailukyvyn parantaminen 6 artiklan 1 kohdan a–c alakohdan mukaisesti;
Tarkistus 338
Ehdotus asetukseksi
51 artikla – 1 kohta – a a alakohta (uusi)
a a)  ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja siihen sopeutumisen edistäminen ja osallistuminen kestävien tuotantojärjestelmien parantamiseen sekä unionin viinialan ympäristövaikutusten vähentämiseen, mukaan lukien tukemalla viininviljelijöitä tuotantopanosten käytön vähentämisessä ja ympäristön kannalta kestävämpien tuotantotekniikoiden ja viljelykäytäntöjen käyttöönotossa, sekä unionin perinteisten lajikkeiden säilyttämisen edistäminen; kyseiset tavoitteet liittyvät 6 artiklan 1 kohdan d, e ja f alakohdassa vahvistettuihin erityistavoitteisiin;
Tarkistukset 339 ja 820cp3
Ehdotus asetukseksi
51 artikla – 1 kohta – b alakohta
b)  unionin viinialan yrittäjien suorituskyvyn parantaminen ja mukauttaminen markkinoiden vaatimuksiin sekä yrittäjien kilpailukyvyn parantaminen rypäletuotteiden tuotannon ja kaupanpitämisen osalta, mukaan lukien energiansäästö, yleinen energiatehokkuus ja kestävät prosessit; kyseiset tavoitteet liittyvät 6 artiklan 1 kohdan a–e, g ja h alakohdassa vahvistettuihin erityistavoitteisiin;
b)  unionin viinialan yrittäjien suorituskyvyn parantaminen ja mukauttaminen markkinoiden vaatimuksiin sekä yrittäjien pitkän aikavälin kilpailukyvyn parantaminen rypäletuotteiden tuotannon ja kaupanpitämisen osalta, mukaan lukien energiansäästö, yleinen energiatehokkuus ja kestävät prosessit; kyseiset tavoitteet liittyvät 6 artiklan 1 kohdan a–e, g ja h alakohdassa vahvistettuihin erityistavoitteisiin;
Tarkistus 340
Ehdotus asetukseksi
51 artikla – 1 kohta – c a alakohta (uusi)
c a)  tarjonnan keskittämisen lisääminen, jotta voidaan parantaa taloudellista tuloksellisuutta ja kehittää alan rakennetta 6 artiklan 1 kohdan b alakohdassa vahvistetun tavoitteen mukaisesti;
Tarkistus 341
Ehdotus asetukseksi
51 artikla – 1 kohta – f alakohta
f)  viiniyttämisen sivutuotteiden käyttö teollisissa prosesseissa ja energiantuotantoon varmistaen viinin laatu unionissa ja suojellen samalla ympäristöä; kyseinen tavoite liittyy 6 artiklan 1 kohdan d ja e alakohdassa vahvistettuihin erityistavoitteisiin;
f)  viiniyttämisen sivutuotteiden ja jäämien käyttö teollisissa prosesseissa ja energiantuotantoon tai agronomisiin tarkoituksiin varmistaen viinin laatu unionissa ja suojellen samalla ympäristöä; kyseinen tavoite liittyy 6 artiklan 1 kohdan d ja e alakohdassa vahvistettuihin erityistavoitteisiin;
Tarkistus 342
Ehdotus asetukseksi
51 artikla – 1 kohta – h alakohta
h)  unionin rypäletuotteiden kilpailukyvyn parantaminen kolmansissa maissa; kyseinen tavoite liittyy 6 artiklan 1 kohdan b ja h alakohdassa vahvistettuihin tavoitteisiin;
h)  unionin rypäletuotteiden kilpailukyvyn parantaminen kolmansissa maissa, mukaan lukien viinimarkkinoiden avaaminen, monipuolistaminen ja vahvistaminen; kyseinen tavoite liittyy 6 artiklan 1 kohdan b ja h alakohdassa vahvistettuihin tavoitteisiin;
Tarkistus 343
Ehdotus asetukseksi
51 artikla – 1 kohta – i a alakohta (uusi)
i a)  viininviljelyn taloudellisen kestävyyden ja kannattavuuden varmistaminen alueilla, joilla on merkittäviä luonnonhaittoja, jyrkillä alueilla ja vähemmän kehittyneillä alueilla 6 artiklan 1 kohdan a, b ja h alakohdassa vahvistettujen erityistavoitteiden mukaisesti;
Tarkistus 820cp7
Ehdotus asetukseksi
51 artikla – 1 kohta – i b alakohta (uusi)
i b)   ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen edistäminen; kyseinen tavoite liittyy 6 artiklan 1 kohdan d alakohdassa vahvistettuihin erityistavoitteisiin.
Tarkistukset 344 ja 1122cp1
Ehdotus asetukseksi
52 artikla – 1 kohta – a alakohta
a)  viinitilojen rakenneuudistus ja uusiin lajikkeisiin siirtyminen, mukaan lukien viinitarhojen uudelleenistuttaminen, kun se on tarpeen terveyteen tai kasvinterveyteen liittyvistä syistä jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen määräämänä tehdyn pakollisen raivauksen vuoksi, mutta lukuun ottamatta viinitarhojen tavanomaista uudistamista, joka koostuu saman rypälelajikkeen istuttamisesta samalle lohkolle samaa viininviljelymenetelmää noudattaen viiniköynnösten tultua luonnollisen elinkaarensa päähän;
a)  viinitilojen rakenneuudistus ja uusiin lajikkeisiin siirtyminen, mukaan lukien viinitarhojen uudelleenistuttaminen, kun se on tarpeen terveyteen tai kasvinterveyteen liittyvistä syistä jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen määräämänä tehdyn pakollisen raivauksen vuoksi tai uudelleenistutukseen liittyvän vapaaehtoisen raivauksen vuoksi ilmastonmuutokseen sopeutumista ja geneettisen monimuotoisuuden parantamista varten, mutta lukuun ottamatta viinitarhojen tavanomaista uudistamista, joka koostuu saman rypälelajikkeen istuttamisesta samalle lohkolle samaa viininviljelymenetelmää noudattaen viiniköynnösten tultua luonnollisen elinkaarensa päähän;
Tarkistukset 345 ja 1122cp2
Ehdotus asetukseksi
52 artikla – 1 kohta – a a alakohta (uusi)
a a)  viiniköynnösten istuttaminen maahan, jolle on myönnetty asetuksen (EU) N:o 1308/2013 3 luvun 1 jaksossa säädetyn lupajärjestelmän mukainen lupa, jäsenvaltioiden määrittelemillä häviämisvaarassa olevilla perinteisillä viininvalmistusalueilla, tavoitteena viininvalmistuksen monimuotoisuuden suojelu;
Tarkistukset 346 ja 1122cp2
Ehdotus asetukseksi
52 artikla – 1 kohta – a b alakohta (uusi)
a b)  tutkimus ja koetuotanto sekä muut toimenpiteet, jotka liittyvät erityisesti eurooppalaisten viinilajikkeiden välisen ja niiden sisäisen monimuotoisuuden suojeluun, tutkimiseen ja lisäämiseen, ja toimet niiden taloudellisen hyödyntämisen edistämiseksi;
Tarkistukset 347 ja 1122cp2
Ehdotus asetukseksi
52 artikla – 1 kohta – a c alakohta (uusi)
a c)  toimet, joilla vähennetään torjunta-aineiden käyttöä;
Tarkistukset 348 ja 1122cp2
Ehdotus asetukseksi
52 artikla – 1 kohta – a d alakohta (uusi)
a d)  toimet niiden viininviljelijöiden riskinoton vähentämiseksi, jotka muuttavat perusteellisesti käytäntöjään ja tuotantojärjestelmiään tuotannon kestävyyden lisäämiseksi, mukaan lukien rakenteellisen ja luonnon monimuotoisuuden lisääminen;
Tarkistukset 349 ja 1122cp2
Ehdotus asetukseksi
52 artikla – 1 kohta – b alakohta
b)  aineelliset ja aineettomat investoinnit viininvalmistuslaitteisiin ja viininvalmistamojen infrastruktuuriin sekä kaupan pitämisen rakenteisiin ja välineisiin;
b)  aineelliset ja aineettomat investoinnit viinitiloihin, mukaan lukien jyrkillä ja pengerretyillä alueilla, lukuun ottamatta a alakohdassa kuvattuun tukitoimityyppiin liittyviä toimia, viininvalmistuslaitteisiin ja viininvalmistamojen infrastruktuuriin sekä kaupan pitämisen rakenteisiin ja välineisiin; tällaisilla investoinneilla voidaan pyrkiä myös viinitarhan suojeluun ilmasto-uhkia vastaan ja tilojen sopeuttamiseen unionin uusiin lainsäädäntövaatimuksiin;
Tarkistukset 350 ja 1122cp2
Ehdotus asetukseksi
52 artikla – 1 kohta – d alakohta
d)  satovakuutus luonnonkatastrofiin rinnastettavissa olevien epäsuotuisien sääolojen, epäsuotuisien sääolojen, eläinten, kasvitautien tai tuholaisvahinkojen aiheuttamia tulonmenetyksiä vastaan;
d)  satovakuutus luonnonkatastrofiin rinnastettavissa olevien epäsuotuisien sääolojen, epäsuotuisien sääolojen, eläinten, kasvitautien tai tuholaisvahinkojen aiheuttamia tulonmenetyksiä vastaan ja samalla sen varmistaminen, että tuensaajat ryhtyvät tarvittaviin riskinehkäisytoimenpiteisiin;
Tarkistukset 351 ja 1122cp2
Ehdotus asetukseksi
52 artikla – 1 kohta – e alakohta
e)  aineelliset ja aineettomat investoinnit innovointiin, joka tarkoittaa innovatiivisten tuotteiden ja viiniyttämisen sivutuotteiden, menetelmien ja teknologioiden kehittämistä, muita investointeja, jotka lisäävät arvoa jossakin toimitusketjun vaiheessa, muun muassa tietojen vaihtoa varten;
e)  aineelliset ja aineettomat investoinnit digitalisointiin ja innovointiin, mikä tarkoittaa innovatiivisten tuotteiden ja asetuksen (EU) N:o 1308/2013 VII liitteen II osassa tarkoitettuihin tuotteisiin tai viiniyttämisen sivutuotteisiin liittyvien teknologisten prosessien, menetelmien ja teknologioiden kehittämistä, muita investointeja, jotka lisäävät arvoa jossakin toimitusketjun vaiheessa, muun muassa tietojen vaihtoa ja/tai ilmastonmuutokseen sopeutumisen edistämistä varten;
Tarkistukset 353 ja 1122cp3
Ehdotus asetukseksi
52 artikla – 1 kohta – g alakohta
g)  jäsenvaltioissa toteutetut unionin viinejä koskevat tiedotustoimet, joilla edistetään viinin vastuullista kulutusta tai alkuperänimityksiä ja maantieteellisiä merkintöjä koskevia unionin laatujärjestelmiä;
g)  jäsenvaltioissa toteutetut unionin viinejä koskevat tiedotustoimet, joilla edistetään viinin vastuullista kulutusta;
Tarkistukset 354 ja 1122cp4
Ehdotus asetukseksi
52 artikla – 1 kohta – g a alakohta (uusi)
g a)  toimet, joilla parannetaan markkinatietoisuutta, muun muassa taloutta ja sääntelyä koskevien tutkimusten tekeminen nykyisistä markkinoista, sekä viinimatkailun edistämistä koskevat toimet, joiden tarkoituksena on parantaa eurooppalaisten viinitarhojen mainetta;
Tarkistukset355 ja 1122cp5
Ehdotus asetukseksi
52 artikla – 1 kohta – h alakohta – johdantokappale
h)  kolmansissa maissa toteutettavat menekinedistämistoimet, jotka koostuvat yhdestä tai useammasta seuraavista:
h)  kolmansissa maissa toteutettavat menekinedistämis- ja viestintätoimet, jotka koostuvat yhdestä tai useammasta seuraavista toimista ja toiminnoista, joilla pyritään parantamaan viinialan kilpailukykyä ja luomaan, monipuolistamaan tai vakiinnuttamaan markkinoita:
Tarkistukset 356 ja 1122cp5
Ehdotus asetukseksi
52 artikla – 1 kohta – h alakohta – iv alakohta
iv)  laajempien markkinointimahdollisuuksien kannalta tarpeelliset uusia markkinoita koskevat tutkimukset;
iv)  laajempien ja vakaampien markkinointimahdollisuuksien kannalta tarpeelliset uusia tai nykyisiä markkinoita koskevat tutkimukset;
Tarkistukset 357 ja 1122cp5
Ehdotus asetukseksi
52 artikla – 1 kohta – h alakohta – vi alakohta
vi)  sellaisten teknisten asiakirjojen laatiminen, mukaan lukien laboratoriotestit ja arvioinnit, jotka koskevat viininvalmistusmenetelmiä, kasvien terveyttä ja hygieniaa koskevia sääntöjä sekä viinialan tuotteiden tuontia koskevia muiden kolmansien maiden vaatimuksia, jotta helpotetaan pääsyä kolmansien maiden markkinoille;
vi)  sellaisten teknisten asiakirjojen laatiminen, mukaan lukien laboratoriotestit ja arvioinnit, jotka koskevat viininvalmistusmenetelmiä, kasvien terveyttä ja hygieniaa koskevia sääntöjä sekä viinialan tuotteiden tuontia koskevia muiden kolmansien maiden vaatimuksia, jotta estetään pääsyn rajoittaminen tai helpotetaan pääsyä kolmansien maiden markkinoille;
Tarkistu 358 ja 1122cp6
Ehdotus asetukseksi
52 artikla – 1 kohta – i a alakohta (uusi)
i a)  toimet vesivarojen käytön ja hoidon parantamiseksi;
Tarkistukset 359 ja 1122cp6
Ehdotus asetukseksi
52 artikla – 1 kohta – i b alakohta (uusi)
i b)  luonnonmukainen tuotanto;
Tarkistukset 360 ja 1122cp6
Ehdotus asetukseksi
52 artikla – 1 kohta – i c alakohta (uusi)
i c)  integroitu tuotanto;
Tarkistukset 361 ja 1122cp6
Ehdotus asetukseksi
52 artikla – 1 kohta – i d alakohta (uusi)
i d)  täsmä- tai digitaalinen tuotanto;
Tarkistukset 362 ja 1122cp6
Ehdotus asetukseksi
52 artikla – 1 kohta – i e alakohta (uusi)
i e)  maaperän suojelu ja hiilen sitoutuminen maaperään;
Tarkistukset 363 ja 1122cp6
Ehdotus asetukseksi
52 artikla – 1 kohta – i f alakohta (uusi)
i f)  luonnon monimuotoisuuden kannalta suotuisten elinympäristöjen luominen tai säilyttäminen tai maiseman säilyttäminen, mukaan lukien historiallisten maisematekijöiden säilyttäminen;
Tarkistukset 364 ja 1122cp6
Ehdotus asetukseksi
52 artikla – 1 kohta – i g alakohta (uusi)
i g)  rypäleen tuholaiskestävyyden ja vastustuskyvyn eläintauteja vastaan parantaminen;
Tarkistukset 365 ja 1122cp6
Ehdotus asetukseksi
52 artikla – 1 kohta – i h alakohta (uusi)
i h)  jätteiden syntymisen vähentäminen sekä jätehuollon parantaminen.
Tarkistukset 366 ja 1122cp6
Ehdotus asetukseksi
52 artikla – 1 kohta – 1 a alakohta (uusi)
Ensimmäisen alakohdan 1 kohdan h alakohdassa tarkoitettuja menekinedistämistoimia sovelletaan vain viineihin, joilla on suojattu alkuperänimitys tai suojattu maantieteellinen merkintä tai joihin on merkitty rypälelajike.
Tarkistus 367
Ehdotus asetukseksi
52 artikla – 2 kohta
2.  Jäsenvaltion on YMP:n strategiasuunnitelmassaan perusteltava viinialan tavoitteiden ja tukitoimityyppien valinta. Sen on tukitoimityypit valittuaan määriteltävä tukitoimet.
2.  Jäsenvaltion on YMP:n strategiasuunnitelmassaan perusteltava viinialan tavoitteiden ja tukitoimityyppien valinta. Sen on tukitoimityypit valittuaan määriteltävä tukitoimet. Jäsenvaltio voi antaa erityisiä säännöksiä, jotka koskevat suojattuja alkuperänimityksiä ja suojattuja maantieteellisiä merkintöjä käsittelevien sääntelyneuvostojen kaikkien asianomaisten yritysten puolesta harjoittamaa tiedotusta ja markkinointia erityisesti näiden toimien enimmäiskestoon liittyen.
Tarkistus 368
Ehdotus asetukseksi
53 artikla – 1 kohta – 1 alakohta
Edellä 52 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu unionin taloudellinen apu viinitilojen rakenneuudistukseen ja uusiin lajikkeisiin siirtymiseen saa olla enintään 50 prosenttia rakenneuudistuksen ja uusiin lajikkeisiin siirtymisen todellisista kustannuksista tai 75 prosenttia rakenneuudistuksen ja uusiin lajikkeisiin siirtymisen todellisista kustannuksista vähemmän kehittyneillä alueilla.
Edellä 52 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu unionin taloudellinen apu viinitilojen rakenneuudistukseen ja uusiin lajikkeisiin siirtymiseen saa olla enintään 50 prosenttia vapaaehtoisen rakenneuudistuksen ja uusiin lajikkeisiin siirtymisen todellisista kustannuksista tai 75 prosenttia pakollisen rakenneuudistuksen ja uusiin lajikkeisiin siirtymisen todellisista kustannuksista
Tarkistus 369
Ehdotus asetukseksi
53 artikla – 2 kohta – 1 alakohta – a alakohta
a)  50 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista vähemmän kehittyneillä alueilla;
a)  50 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista vähemmän kehittyneillä alueilla, jyrkissä rinteissä ja muilla kuin tämän alakohdan c ja d alakohdassa tarkoitetuilla saarialueilla olevilla viinitarhoilla;
Tarkistus 370
Ehdotus asetukseksi
53 artikla – 2 kohta – 1 alakohta – c alakohta
c)  75 prosenttia SEUT-sopimuksen 349 artiklassa tarkoitetuilla syrjäisimmillä alueilla;
c)  85 prosenttia SEUT-sopimuksen 349 artiklassa tarkoitetuilla syrjäisimmillä alueilla;
Tarkistus 371
Ehdotus asetukseksi
53 artikla – 3 a kohta (uusi)
3 a.  Unionin taloudellinen apu 52 artiklan 1 kohdan a a, a b, a c, f a, i a, i b, i c, i d, i e, i f, i g ja i h alakohdassa tarkoitetuille tavoitteille ei saa ylittää 50:tä prosenttia suorista tai tukikelpoisista kustannuksista.
Tarkistus 372
Ehdotus asetukseksi
53 artikla – 5 kohta – 1 alakohta – a alakohta
a)  50 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista vähemmän kehittyneillä alueilla;
a)  50 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista vähemmän kehittyneillä alueilla, jyrkissä rinteissä ja muilla kuin tämän alakohdan c ja d alakohdassa tarkoitetuilla saarialueilla olevilla viinitarhoilla;
Tarkistus 373
Ehdotus asetukseksi
53 artikla – 5 kohta – 1 alakohta – c alakohta
c)  75 prosenttia SEUT-sopimuksen 349 artiklassa tarkoitetuilla syrjäisimmillä alueilla;
c)  85 prosenttia SEUT-sopimuksen 349 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitetuilla syrjäisimmillä alueilla;
Tarkistus 374
Ehdotus asetukseksi
53 artikla – 5 kohta – 2 alakohta
Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua unionin taloudellisen avun enimmäismäärää sovelletaan ainoastaan suosituksen 2003/361/EY mukaisiin mikro- ja pienyrityksiin ja pk-yrityksiin; enimmäismäärää voidaan kuitenkin soveltaa kaikkiin yrityksiin SEUT-sopimuksen 349 artiklassa tarkoitetuilla syrjäisimmillä alueilla ja asetuksen (EU) N:o 229/2013 1 artiklan 2 kohdassa määritellyillä Egeanmeren pienillä saarilla.
Poistetaan.
Tarkistus 375
Ehdotus asetukseksi
53 artikla – 5 kohta – 3 alakohta
Tuen enimmäistuki-intensiteetti puolitetaan, kun on kyse suosituksen 2003/361/EY liitteessä olevan I osaston 2 artiklan 1 kohdan piiriin kuulumattomista yrityksistä, joiden palveluksessa on vähemmän kuin 750 työntekijää tai joiden liikevaihto on alle 200 miljoonaa euroa.
Edellä 1 kohdassa vahvistettuja enimmäismääriä voidaan pienentää muiden kuin mikro- ja pienyritysten ja pk-yritysten tekemiä investointien osalta. Niitä voidaan kuitenkin soveltaa kaikkiin yrityksiin SEUT-sopimuksen 349 artiklassa tarkoitetuilla syrjäisimmillä alueilla ja asetuksen (EU) N:o 229/2013 1 artiklan 2 kohdassa määritellyillä Egeanmeren pienillä saarilla.
Tarkistus 376
Ehdotus asetukseksi
53 artikla – 6 kohta
6.  Unionin taloudellinen apu 52 artiklan 1 kohdan g ja h alakohdassa tarkoitettuihin tiedotus- ja menekinedistämistoimiin saa olla enintään 50 prosenttia tukikelpoisista menoista.
6.  Unionin taloudellinen apu 52 artiklan 1 kohdan g ja h alakohdassa tarkoitettuihin tiedotus- ja menekinedistämistoimiin saa olla enintään 50 prosenttia tukikelpoisista menoista. Jäsenvaltio voi eriyttää avun yrityksen koon mukaan voidakseen maksimoida pienten ja keskisuurten yritysten tuen.
Tarkistus 377
Ehdotus asetukseksi
54 artikla – 4 kohta
4.  Asianomaisen jäsenvaltion on vahvistettava YMP:n strategiasuunnitelmassaan, kuinka monta prosenttia menoista vähintään käytetään toimiin, joiden tavoitteena on ympäristönsuojelu, ilmastonmuutokseen sopeutuminen, tuotantojärjestelmien ja -prosessien kestävyyden parantaminen, unionin viinialan ympäristövaikutusten vähentäminen sekä viinialan energiasäästö ja yleisen energiatehokkuuden lisääminen.
4.  Asianomaisen jäsenvaltion on varmistettava YMP:n strategiasuunnitelmassaan, että varataan vähintään viiden prosentin osuus tai hyväksytään ainakin yksi toimi, jotta täytetään tavoitteet, joilla edistetään ympäristönsuojelua, ilmastonmuutokseen sopeutumista, tuotantojärjestelmien ja -prosessien kestävyyden parantamista, unionin viinialan ympäristövaikutusten vähentämistä sekä viinialan energiasäästöä ja yleisen energiatehokkuuden lisäämistä 51 artiklan a a, b ja f alakohtien mukaisesti.
Tarkistus 378
Ehdotus asetukseksi
54 artikla – 4 a kohta (uusi)
4 a.  Kaikkia ohjelmia, jotka on hyväksytty ennen ... [tämän asetuksen voimaantulopäivä], on hallinnoitava niiden päättymiseen asti asetuksen (EU) N:o 1308/2013 mukaisesti.
Tarkistus 379
Ehdotus asetukseksi
55 artikla – 2 kohta
2.  Jäljempänä 82 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun jäsenvaltion on määriteltävä YMP:n strategiasuunnitelmassaan 1 kohdassa säädettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi yksi tai useampi 60 artiklassa tarkoitettu tukitoimityyppi. Sen on tukitoimityypit valittuaan määriteltävä tukitoimet. Jäljempänä 82 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun jäsenvaltion on perusteltava YMP:n strategiasuunnitelmassaan näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tehty tavoitteiden, tukitoimityyppien ja tukitoimien valinta.
2.  Jäljempänä 82 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun jäsenvaltion on määriteltävä YMP:n strategiasuunnitelmassaan 1 kohdassa säädettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi yksi tai useampi 60 artiklassa tarkoitettu tukitoimityyppi. Sen on tukitoimityypit valittuaan määriteltävä tukitoimet. Jäljempänä 82 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun jäsenvaltion on perusteltava YMP:n strategiasuunnitelmassaan näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tehty tavoitteiden, tukitoimityyppien ja tukitoimien valinta, mutta sillä ei ole velvoitetta laatia 103 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua ennakkoarviointia tai strategista ympäristöarviointia koskevaa kertomusta eikä 103 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua SWOT-analyysiä.
Tarkistus 380
Ehdotus asetukseksi
56 artikla – 1 kohta – c alakohta
c)  oliivinviljelyn ympäristövaikutusten vähentäminen ja ilmastotoimien edistäminen oliivinviljelyn avulla; kyseinen tavoite liittyy 6 artiklan 1 kohdan d ja e alakohdassa vahvistettuihin erityistavoitteisiin;
c)  oliivinviljelyn ympäristövaikutusten vähentäminen ja ilmastotoimien edistäminen sekä ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja sen lieventäminen oliivinviljelyn avulla; kyseinen tavoite liittyy 6 artiklan 1 kohdan d ja e alakohdassa vahvistettuihin erityistavoitteisiin;
Tarkistus 381
Ehdotus asetukseksi
56 artikla – 1 kohta – d alakohta
d)  oliiviöljyn ja syötäväksi tarkoitettujen oliivien laadun parantaminen; kyseinen tavoite liittyy 6 artiklan 1 kohdan f alakohdassa vahvistettuun erityistavoitteeseen;
d)  oliiviöljyn ja syötäväksi tarkoitettujen oliivien laadun parantaminen; kyseinen tavoite liittyy 6 artiklan 1 kohdan b ja f alakohdassa vahvistettuun erityistavoitteeseen;
Tarkistus 382
Ehdotus asetukseksi
56 artikla – 1 kohta – f alakohta
f)  kriisinehkäisy ja -hallinta, jonka tarkoituksena on oliiviöljyn ja syötäväksi tarkoitettujen oliivien markkinoiden kriisien välttäminen ja ratkaiseminen; kyseinen tavoite liittyy 6 artiklan 1 kohdan h alakohdassa vahvistettuun erityistavoitteeseen.
f)  kriisinehkäisy ja -hallinta, jonka tarkoituksena on oliiviöljyn ja syötäväksi tarkoitettujen oliivien markkinoiden kriisien välttäminen ja ratkaiseminen, mukaan lukien tuholaisten ehkäisyn ja tuholaiskestävyyden parantaminen; kyseinen tavoite liittyy 6 artiklan 1 kohdan a, b, ja c alakohdassa vahvistettuun erityistavoitteeseen;
Tarkistus 1241
Ehdotus asetukseksi
56 artikla – 1 kohta – f a alakohta (uusi)
f a)  luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalvelujen suojelu ja parantaminen, mukaan lukien maaperän pidätyskyky.
Tarkistus 383
Ehdotus asetukseksi
57 artikla – 1 kohta
1.  Jäljempänä 82 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen jäsenvaltioiden on 56 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseksi valittava YMP:n strategiasuunnitelmissaan yksi tai useampi 60 artiklassa tarkoitetuista tukitoimityypeistä. Sen on tukitoimityypit valittuaan määriteltävä tukitoimet.
1.  Jäljempänä 82 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen jäsenvaltioiden on 56 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseksi valittava YMP:n strategiasuunnitelmissaan yksi tai useampi 60 artiklassa tarkoitetuista jäsenvaltion tasolla määriteltävistä tukitoimityypeistä. Sen on tukitoimityypit valittuaan määriteltävä tukitoimet.
Tarkistus 384
Ehdotus asetukseksi
57 artikla – 2 kohta
2.  Jäljempänä 82 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen jäsenvaltioiden määrittelemät tukitoimet on pantava täytäntöön asetuksen (EU) N:o 1308/2013 mukaisesti hyväksyttyjen tuottajaorganisaatioiden ja/tai tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymien hyväksyttyjen toimintaohjelmien välityksellä. Tässä tarkoituksessa sovelletaan tämän asetuksen 61 ja 62 artiklaa.
2.  Jäljempänä 82 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen jäsenvaltioiden määrittelemät tukitoimet on pantava täytäntöön asetuksen (EU) N:o 1308/2013 mukaisesti hyväksyttyjen tuottajaorganisaatioiden ja/tai tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymien ja/tai toimialakohtaisten organisaatioiden hyväksyttyjen toimintaohjelmien välityksellä. Tässä tarkoituksessa sovelletaan tämän asetuksen 61 ja 62 artiklaa.
Tarkistus 385
Ehdotus asetukseksi
57 artikla – 2 a kohta (uusi)
2 a.   Poiketen siitä, mitä 2 kohdassa säädetään, 82 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut jäsenvaltiot voivat antaa toimintaohjelmien toteuttamisen asetuksen (EU) N:o 1308/2013 157 artiklan nojalla hyväksytyille toimialakohtaisille organisaatioille, jos kyseisillä organisaatioilla on jo samankaltainen ohjelma asetuksen (EU) N:o 1308/2013 nojalla.
Tarkistus 386
Ehdotus asetukseksi
58 artikla – 1 kohta – d alakohta
d)  75 prosenttia 60 artiklan 1 kohdan f ja h alakohdassa tarkoitettujen tukitoimityyppien tosiasiallisista menoista, jos tuottajaorganisaatiot vähintään kahdesta tuottajajäsenvaltiosta toteuttavat toimintaohjelmaa vähintään kolmessa maassa tai ei-tuottajajäsenvaltiossa, ja 50 prosenttia tosiasiallista menoista, jos tämä edellytys ei täyty tässä tukitoimityypissä.
d)  85 prosenttia 60 artiklan 1 kohdan f ja h alakohdassa tarkoitettujen tukitoimityyppien tosiasiallisista menoista, jos tuottajaorganisaatiot tai tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymät vähintään kahdesta tuottajajäsenvaltiosta toteuttavat toimintaohjelmaa vähintään kolmessa maassa tai ei-tuottajajäsenvaltiossa, ja 50 prosenttia tosiasiallisista menoista, jos tämä edellytys ei täyty tässä tukitoimityypissä.
Tarkistus 387
Ehdotus asetukseksi
58 artikla – 1 kohta – d a alakohta (uusi)
d a)   Saarialueiden tapauksessa a–d alakohdassa tarkoitettuja prosenttiosuuksia korotetaan 10 prosentilla.
Tarkistus 388
Ehdotus asetukseksi
58 artikla – 3 kohta
3.   Jäsenvaltion on myönnettävä täydentävää rahoitusta enintään 50 prosenttia kustannuksista, jotka eivät saa unionin rahoitusapua.
Poistetaan.
Tarkistukset 824 ja 1242
Ehdotus asetukseksi
III osasto – 3 luku – 6 a jakso – (uusi)
6 a JAKSO
PALKOKASVIALA
58 a artikla
Tavoitteet palkokasvialalla
Edellä 5 ja 6 artiklassa tarkoitettujen yleisten tavoitteiden sitä estämättä jäsenvaltion on palkokasvialalla pyrittävä seuraaviin tavoitteisiin:
a)  Järjestelmän on lisättävä palkokasvien kestävää tuotantoa ja kulutusta kaikkialla unionissa, jotta ruoan ja rehun omavaraisuutta voidaan lisätä liitteessä I asetettujen tavoitteiden mukaisesti.
b)  Vähennetään riippuvuutta soijapitoisista väkirehuseoksista, erityisesti sellaisesta maasta tuodusta soijasta, jossa metsiä on äskettäin hävitetty tai muokattu, kestävän kehityksen tavoitteen 15, metsäkadon pysäyttämistä koskevan unionin sitoumuksen ja yksityisten yritysten nykyisten metsäkadon pysäyttämistä koskevien sitoumusten mukaisesti.
c)  Suljetaan ravinnekiertojärjestelmiä ja tiivistetään niitä paikallisten ja alueellisten vesistöalueiden mittakaavassa direktiivin 2000/60/EY mukaisesti.
d)  Edistetään elintarvikkeiden ja rehujen sekä paikallisesti mukautettujen, vähän tuotantopanoksia vaativien siemenlajikkeiden paikallisia ja alueellisia markkinoita.
Tällä alalla rahoitettujen toimenpiteiden on oltava ilmastoa ja ympäristöä koskevien unionin sitoumusten ja lainsäädännön mukaisia, eivätkä ne saa aiheuttaa suoraan tai välillisesti maankäytön muutosta, ja niillä on oltava aidosti myönteinen vaikutus kaikkiin kasvihuonekaasupäästöihin GLOBIOM-mallin mukaisesti.
58 b artikla
Tukitoimityypit
Jäsenvaltion on 58 a artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseksi valittava YMP:n strategiasuunnitelmassaan yksi tai useampi seuraavista tukitoimityypeistä:
a)  aineelliseen tai aineettomaan omaisuuteen tehtävät investoinnit; tutkimus ja koetuotanto sekä muut toimet, jotka koskevat muun muassa seuraavia:
i)  maaperän suojelu, mukaan luettuna maaperän hiilensitomiskyvyn todellinen ja osoitettu parantaminen ilman järjestelmällistä torjunta-aineiden käyttöä;
ii)  vesivarojen käytön ja hoidon tehostaminen ja veden säästäminen;
iii)  muuttuviin ilmasto-olosuhteisiin sopeutuneiden lajikkeiden ja sopeutettujen hoitokäytäntöjen edistäminen;
iv)  hoitokäytäntöjen parantaminen viljelykasvien tuholaiskestävyyden lisäämiseksi ja tuholaisille altistumisen vähentämiseksi;
v)  torjunta-aineiden käytön ja torjunta-aineriippuvuuden vähentäminen;
vi)  luonnon monimuotoisuutta edistävien maatalouden elinympäristöjen luominen ja säilyttäminen torjunta-aineita käyttämättä;
b)  erityisesti ilmastonmuutokseen sopeutumista ja ilmastonmuutoksen hillitsemistä koskevat neuvontapalvelut ja tekninen apu, myös viljelijän tekemän sopivimman viljelykierron valinnan osalta;
c)  koulutus, mukaan lukien valmennus ja parhaiden käytäntöjen vaihto;
d)  luonnonmukainen tuotanto ja luonnonmukaiset tekniikat;
e)  toimet, joilla parannetaan kuljetusten ja tuotteiden varastoinnin kestävyyttä ja tehokkuutta.
Tarkistus 389
Ehdotus asetukseksi
59 artikla – 1 kohta – johdantokappale
Jäsenvaltion on pyrittävä muilla 39 artiklan f alakohdassa tarkoitetuilla aloilla yhteen tai useampaan seuraavista tavoitteista:
Jäsenvaltion on 5 ja 6 artiklan mukaisesti pyrittävä 39 artiklan f alakohdassa tarkoitetuilla muilla aloilla yhteen tai useampaan seuraavista tavoitteista:
Tarkistus 390
Ehdotus asetukseksi
59 artikla – 1 kohta – a alakohta
a)  tuotannon suunnittelu, tuotannon mukauttaminen kysyntään erityisesti laadun ja määrän osalta, tuotantokustannusten ja investointien tuoton optimointi sekä tuottajahintojen vakauttaminen; kyseiset tavoitteet liittyvät 6 artiklan 1 kohdan a, b, c ja i alakohdassa vahvistettuihin erityistavoitteisiin;
a)  tuotannon suunnittelu, tuotannon mukauttaminen kysyntään erityisesti laadun, määrän ja monimuotoisuuden osalta, tuotantokustannusten ja investointien tuoton optimointi sekä tuottajahintojen vakauttaminen; kyseiset tavoitteet liittyvät 6 artiklan 1 kohdan a, b, c ja i alakohdassa vahvistettuihin erityistavoitteisiin;
Tarkistus 391
Ehdotus asetukseksi
59 artikla – 1 kohta – b alakohta
b)  asianomaisten tuotteiden tarjonnan keskittäminen ja markkinoille saattaminen; kyseiset tavoitteet liittyvät 6 artiklan 1 kohdan a ja c alakohdassa vahvistettuihin erityistavoitteisiin;
b)  asianomaisten tuotteiden tarjonnan keskittäminen ja markkinoille saattaminen ja kollektiivisten sopimusneuvottelujen edistäminen; kyseiset tavoitteet liittyvät 6 artiklan 1 kohdan a ja c alakohdassa vahvistettuihin erityistavoitteisiin;
Tarkistus 392
Ehdotus asetukseksi
59 artikla – 1 kohta – c alakohta
c)  kestävien tuotantomenetelmien tutkimus ja kehittäminen, mukaan lukien tuholaiskestävyys, sekä taloudellista kilpailukykyä ja markkinoiden kehitystä tukevat innovatiiviset käytännöt ja tuotantotekniikat; kyseiset tavoitteet liittyvät 6 artiklan 1 kohdan a, c ja i alakohdassa vahvistettuihin erityistavoitteisiin;
c)  kestävien tuotantomenetelmien soveltaminen, tutkimus ja kehittäminen, mukaan lukien tuholaiskestävyys ja vastustuskyky eläintauteja vastaan, ilmastokestävyys, geneettinen monimuotoisuus, maaperän suojelu, parempi bioturvallisuus ja mikrobilääkeaineiden käytön vähentäminen, sekä pitkän aikavälin taloudellista kilpailukykyä ja markkinoiden kehitystä tukevat innovatiiviset käytännöt ja tuotantotekniikat; kyseiset tavoitteet liittyvät 6 artiklan 1 kohdan a, c, d, e, f ja i alakohdassa vahvistettuihin erityistavoitteisiin;
Tarkistus 393
Ehdotus asetukseksi
59 artikla – 1 kohta – d alakohta
d)  ympäristöä kunnioittavien tuotantomenetelmien, eläinten hyvinvointia koskevien vaatimusten, tuholaiskestävyyden ja ympäristöä säästävien viljelymenetelmien, tuotantotekniikoiden ja tuotantomenetelmien, sivutuotteiden ja jätteen ympäristöä säästävän käytön ja hoidon sekä luonnonvarojen kestävän käytön, erityisesti veden, maaperän ja muiden luonnonvarojen suojelun, edistäminen, kehittäminen ja käyttöönotto; kyseiset tavoitteet liittyvät 6 artiklan 1 kohdan e ja f alakohdassa vahvistettuihin erityistavoitteisiin;
d)  ympäristöä kunnioittavien tuotantomenetelmien, eläinten hyvinvointia koskevien vaatimusten, tuholaiskestävyyden ja ympäristöä säästävien viljelymenetelmien, tuotantotekniikoiden ja tuotantomenetelmien, eläintautien vastustuskyvyn, sivutuotteiden ja jätteen ympäristöä säästävän käytön ja hoidon sekä luonnonvarojen kestävän käytön, erityisesti veden, maaperän ja muiden luonnonvarojen suojelun, edistäminen, kehittäminen ja käyttöönotto; päästöjen vähentäminen ja energiatehokkuuden lisääminen; kyseiset tavoitteet liittyvät 6 artiklan 1 kohdan e ja f alakohdassa vahvistettuihin erityistavoitteisiin;
Tarkistus 394
Ehdotus asetukseksi
59 artikla – 1 kohta – e alakohta
e)  ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen edistäminen 6 artiklan 1 kohdan d alakohdassa vahvistetulla tavalla;
e)  ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen edistäminen, mukaan lukien trooppisten sairauksien ja zoonoosien ehkäisy ja hoito, 6 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetulla tavalla.
Tarkistus 395
Ehdotus asetukseksi
59 artikla – 1 kohta – f alakohta
f)  tuotteiden kaupallisen arvon ja laadun parantaminen, mukaan lukien tuotteiden laadun parantaminen ja sellaisten tuotteiden kehittäminen, joilla on suojattu alkuperänimitys tai suojattu maantieteellinen merkintä tai jotka kuuluvat kansallisiin laatujärjestelmiin; kyseiset tavoitteet liittyvät 6 artiklan 1 kohdan b alakohdassa vahvistettuun erityistavoitteeseen;
f)  tuotteiden kaupallisen arvon ja laadun parantaminen, mukaan lukien tuotteiden laadun ja markkinoiden segmentoinnin parantaminen ja sellaisten tuotteiden kehittäminen, joilla on suojattu alkuperänimitys tai suojattu maantieteellinen merkintä tai jotka kuuluvat kansallisiin laatujärjestelmiin; kyseiset tavoitteet liittyvät 6 artiklan 1 kohdan b alakohdassa vahvistettuun erityistavoitteeseen;
Tarkistus 396
Ehdotus asetukseksi
59 artikla – 1 kohta – g alakohta
g)  yhden tai useamman 40 artiklan f alakohdassa tarkoitetun alan tuotteiden menekinedistäminen ja pitäminen kaupan; kyseiset tavoitteet liittyvät 6 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdassa vahvistettuihin erityistavoitteisiin;
g)  yhden tai useamman 39 artiklan f alakohdassa tarkoitetun alan tuotteiden menekinedistäminen ja pitäminen kaupan; kyseiset tavoitteet liittyvät 6 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdassa vahvistettuihin erityistavoitteisiin;
Tarkistus 397
Ehdotus asetukseksi
59 artikla – 1 kohta – h alakohta
h)  kriisinehkäisy ja riskinhallinta, joiden tarkoituksena on yhden tai useamman 39 artiklan f alakohdassa tarkoitetun alan kriisien välttäminen ja ratkaiseminen; kyseiset tavoitteet liittyvät 6 artiklan 1 kohdan a, b ja c alakohdassa vahvistettuihin erityistavoitteisiin.
h)  kriisinehkäisy ja riskien lieventäminen ja riskinhallinta, joiden tarkoituksena on yhden tai useamman 39 artiklan f alakohdassa tarkoitetun alan kriisien välttäminen ja ratkaiseminen; kyseiset tavoitteet liittyvät 6 artiklan 1 kohdan a, b ja c alakohdassa vahvistettuihin erityistavoitteisiin;
Tarkistus 398
Ehdotus asetukseksi
59 artikla – 1 kohta – h a alakohta (uusi)
h a)  karjaan kohdistuvien petoeläinten hyökkäysten estäminen;
Tarkistus 399
Ehdotus asetukseksi
59 artikla – 1 kohta – h b alakohta (uusi)
h b)  valkuaiskasvien, erityisesti rehupalkokasvien ja palkokasvien, viljelyn edistämiseen tähtäävän unionin strategian tukeminen.
Tarkistukset 400 ja 826cp
Ehdotus asetukseksi
60 artikla – 1 kohta – johdantokappale
1.  Jäsenvaltion on kunkin 59 artiklan a–g alakohdassa vahvistetuista tavoitteista valitsemansa tavoitteen osalta valittava YMP:n strategiasuunnitelmassaan yksi tai useampi seuraavista tukitoimityypeistä:
1.  Jäsenvaltion on kunkin 56 artiklan a–f a alakohdassa ja 59 artiklan a–g alakohdassa vahvistetuista tavoitteista valitsemansa tavoitteen osalta valittava YMP:n strategiasuunnitelmassaan vähintään kaksi seuraavista tukitoimityypeistä:
Tarkistukset 401 ja 826cp
Ehdotus asetukseksi
60 artikla – 1 kohta – a alakohta – i alakohta
i)  maaperän suojelu, mukaan luettuna hiilen sitoutuminen maaperään;
i)  maaperän suojelu ja maaperän hedelmällisyyden ja rakenteen kohentaminen, mukaan luettuna maan kasvukunnon heikentymisen ehkäiseminen, maaperän hiilensitomiskyvyn parantaminen ja lannoitusaineissa esiintyvien haitallisten aineiden vähentäminen;
Tarkistus 402
Ehdotus asetukseksi
60 artikla – 1 kohta – a alakohta – ii alakohta
ii)  vesivarojen käytön ja hoidon parantaminen, mukaan lukien veden säästö ja salaojitus;
ii)  vesivarojen käytön ja asianmukaisen hoidon parantaminen, mukaan lukien veden säästö ja salaojitus, millä edistetään vesimuodostumien hyvän tilan saavuttamista;
Tarkistus 403
Ehdotus asetukseksi
60 artikla – 1 kohta – a alakohta – iv alakohta
iv)  energiansäästö ja energiatehokkuuden lisääminen;
iv)  energiansäästö ja energiatehokkuuden lisääminen, mukaan lukien uusiutuvien energialähteiden käyttö, kuten maatalousjätteen kestävä käyttö;
Tarkistus 404
Ehdotus asetukseksi
60 artikla – 1 kohta – a alakohta – -iv a alakohta (uusi)
iv a)  saastuttavien kaasujen ja kasvihuonekaasujen vähentäminen;
Tarkistukset 405 ja 826cp
Ehdotus asetukseksi
60 artikla – 1 kohta – a alakohta – v alakohta
v)  ekologiset pakkaukset;
v)  ekologiset pakkaukset ja pakkausjätteen vähentäminen;
Tarkistukset 406 ja 826cp
Ehdotus asetukseksi
60 artikla – 1 kohta – a alakohta – vi alakohta
vi)  eläinten terveys ja hyvinvointi;
vi)  bioturvallisuus, eläinten terveyden suojelu ja hyvinvointi, mukaan lukien trooppisten tautien ja zoonoosien kestävä hoito ja ehkäiseminen;
Tarkistus 826cp
Ehdotus asetukseksi
60 artikla – 1 kohta – a alakohta – vii alakohta
vii)  jätteiden syntymisen vähentäminen sekä sivutuotteiden ja jätteen käytön ja hoidon parantaminen;
vii)  päästöjen ja jätteiden syntymisen vähentäminen sekä sivutuotteiden ja jätteen käytön ja hoidon parantaminen;
Tarkistus 407
Ehdotus asetukseksi
60 artikla – 1 kohta – a alakohta – -vii a alakohta (uusi)
vii a)  trooppisten sairauksien ja zoonoosien ehkäisy ja hoito;
Tarkistukset 408 ja 826 cp
Ehdotus asetukseksi
60 artikla – 1 kohta – a alakohta – viii alakohta
viii)  tuholaiskestävyyden parantaminen;
viii)  tuholaiskestävyyden parantaminen hallintakäytäntöjen avulla edistämällä integroitua torjuntaa, asianmukaiset hoito- ja viljelykäytännöt mukaan lukien, ja eläintautien torjunta;
Tarkistukset 409 ja 826cp
Ehdotus asetukseksi
60 artikla – 1 kohta – a alakohta – ix alakohta
ix)  torjunta-aineiden käytön riskien ja vaikutusten vähentäminen;
ix)  torjunta-aineiden käytön ja torjunta-aineiden käytöstä riippuvuuden vähentäminen;
Tarkistus 826cp
Ehdotus asetukseksi
60 artikla – 1 kohta – a alakohta – ix a alakohta (uusi)
ix a)   eläintautien sietokyvyn parantaminen ja antibioottien käytön vähentäminen;
Tarkistus 410
Ehdotus asetukseksi
60 artikla – 1 kohta – a alakohta – x alakohta
x)  luonnon monimuotoisuutta edistävien elinympäristöjen luominen ja säilyttäminen;
x)  luonnon monimuotoisuutta edistävien elinympäristöjen luominen ja säilyttäminen ja paikallisten lajikkeiden edistäminen;
Tarkistus 411
Ehdotus asetukseksi
60 artikla – 1 kohta – a alakohta – -x a alakohta (uusi)
x a)  mikrobilääkeaineiden käytön vähentäminen;
Tarkistus 412
Ehdotus asetukseksi
60 artikla – 1 kohta – a alakohta – -x b alakohta (uusi)
x b)  tuotannon viljely-, korjuu- ja toimitusolosuhteiden parantaminen;
Tarkistus 413
Ehdotus asetukseksi
60 artikla – 1 kohta – a alakohta – -x c alakohta (uusi)
x c)  markkinoiden seuranta-, tutkimus- ja valvontatoimet;
Tarkistus 414
Ehdotus asetukseksi
60 artikla – 1 kohta – a alakohta – -x d alakohta (uusi)
x d)  karjaan kohdistuvien petoeläinten hyökkäysten estäminen;
Tarkistukset 415 ja 826cp
Ehdotus asetukseksi
60 artikla – 1 kohta – b alakohta
b)  neuvontapalvelut ja tekninen apu, erityisesti ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja ilmastonmuutoksen hillitsemisen osalta;
b)  neuvontapalvelut ja tekninen apu, erityisesti tuotannon laadun, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön, ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen, tuholaisten ja eläintautien torjunnan ja tuholaiskestävyyden ja eläintauteja koskevan vastustuskyvyn parantamisen sekä tuotteen laadun parantamisen osalta;
Tarkistus 826cp
Ehdotus asetukseksi
60 artikla – 1 kohta – c alakohta
c)  koulutus, mukaan lukien valmennus ja parhaiden käytäntöjen vaihto;
c)  koulutus, mukaan lukien luonnonmukaista maataloutta, permakulttuurin suunnittelukursseja ja hiilen sitomiseen liittyviä käytäntöjä koskeva valmennus ja parhaiden käytäntöjen vaihto;
Tarkistus 416
Ehdotus asetukseksi
60 artikla – 1 kohta – d a alakohta (uusi)
d a)  integroitu tuotanto;
Tarkistus 417
Ehdotus asetukseksi
60 artikla – 1 kohta – e alakohta
e)  toimet, joilla parannetaan kuljetusten ja tuotteiden varastoinnin kestävyyttä ja tehokkuutta yhdellä tai useammalla 40 artiklan f alakohdassa tarkoitetulla alalla;
e)  toimet, joilla parannetaan kuljetusten ja tuotteiden varastoinnin kestävyyttä ja tehokkuutta yhdellä tai useammalla 39 artiklan f alakohdassa tarkoitetulla alalla;
Tarkistus 418
Ehdotus asetukseksi
60 artikla – 1 kohta – h alakohta
h)  jäljitettävyys- ja varmentamisjärjestelmien täytäntöönpano, erityisesti loppukuluttajille myytyjen tuotteiden laadun tarkkailu.
h)  koko tuotantoketjun kattavan jäljitettävyyden varmistaminen ja varmentamisjärjestelmien täytäntöönpano, erityisesti loppukuluttajille myytyjen tuotteiden laadun tarkkailu, mukaan lukien oliivien ja öljyn alkuperän jäljitettävyys tuotantoketjun eri vaiheissa sekä tuotantomenetelmiä koskeva tiedotus;
Tarkistus 419
Ehdotus asetukseksi
60 artikla – 1 kohta – h a alakohta (uusi)
h a)  kolmannen maan kasvinsuojelu- ja eläinlääkintäpöytäkirjojen täytäntöönpano.
Tarkistus 420
Ehdotus asetukseksi
60 artikla – 2 kohta – johdantokappale
2.  Jäsenvaltion on kunkin 59 artiklan h alakohdassa vahvistetuista tavoitteista valitsemansa tavoitteen osalta valittava YMP:n strategiasuunnitelmassaan yksi tai useampi seuraavista tukitoimityypeistä:
2.  Jäsenvaltion on kunkin 56 artiklan f alakohdassa ja 59 artiklan h alakohdassa vahvistetuista tavoitteista valitsemansa tavoitteen osalta valittava YMP:n strategiasuunnitelmassaan yksi tai useampi seuraavista tukitoimityypeistä:
Tarkistus 421
Ehdotus asetukseksi
60 artikla – 2 kohta – b alakohta
b)  aineelliseen tai aineettomaan omaisuuteen tehtävät investoinnit, joiden avulla voidaan tehostaa markkinoille saatettavien määrien hallintaa;
b)  aineelliseen tai aineettomaan omaisuuteen tehtävät investoinnit, joiden avulla voidaan tehostaa markkinoille saatettavien määrien hallintaa ja mukauttaa tarjontaa paremmin kysyntään;
Tarkistus 422
Ehdotus asetukseksi
60 artikla – 2 kohta – c alakohta
c)  tuottajaorganisaation tai tuottajaorganisaation jäsenten tuottamien tuotteiden yhteinen varastointi;
c)  tuottajaorganisaation tai tuottajaorganisaation jäsenten tuottamien tuotteiden yhteinen varastointi sekä tuotteiden käsittely niiden varastoimisen helpottamiseksi;
Tarkistukset 423 ja 826cp
Ehdotus asetukseksi
60 artikla – 2 kohta – d alakohta
d)  hedelmätarhojen uudelleenistutus, kun se on tarpeen terveyteen tai kasvinterveyteen liittyvistä syistä jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen määräämän pakollisen raivauksen vuoksi tai ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi;
d)  hedelmä- tai oliivitarhojen uudelleenistutus, kun se on tarpeen terveyteen tai kasvinterveyteen liittyvistä syistä jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen määräämän pakollisen raivauksen vuoksi tai ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi;
Tarkistus 424
Ehdotus asetukseksi
60 artikla – 2 kohta – d a alakohta (uusi)
d a)  eläinten terveyttä ja hyvinvointia tukevat toimet;
Tarkistus 425
Ehdotus asetukseksi
60 artikla – 2 kohta – d b alakohta (uusi)
d b)  karjan uudistaminen terveyssyistä toteutetun pakkoteurastuksen tai luonnonkatastrofien aiheuttamien menetysten vuoksi;
Tarkistus 426
Ehdotus asetukseksi
60 artikla – 2 kohta – d c alakohta (uusi)
d c)  geenivarojen parantaminen;
Tarkistus 427
Ehdotus asetukseksi
60 artikla – 2 kohta – d d alakohta (uusi)
d d)  tilojen tyhjillään pitämisen pakollinen pidentäminen eläintautien aiheuttamien kriisien vuoksi;
Tarkistus 826cp
Ehdotus asetukseksi
60 artikla – 2 kohta – h alakohta
h)  sato- ja tuotantovakuutus, jolla suojataan tuottajien tuloja silloin kun luonnonkatastrofit, epäsuotuisat sääolot, taudit tai tuholaisvahingot aiheuttavat menetyksiä, kun samalla varmistetaan, että tuensaajat toteuttavat tarvittavat riskienehkäisytoimenpiteet.
h)  sato- ja tuotantovakuutus, jolla suojataan tuottajien tuloja silloin kun luonnonkatastrofit, epäsuotuisat sääolot, taudit tai tuholaisvahingot aiheuttavat menetyksiä, kun samalla varmistetaan, että kaikki tuensaajat toteuttavat tarvittavat riskienehkäisytoimenpiteet. Vakuutuksia ei myönnetä, elleivät tuottajat toteuta aktiivisesti toimenpiteitä riskiensä minimoimiseksi.
Tarkistus 428
Ehdotus asetukseksi
61 artikla – 7 kohta
7.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 59 artiklan h alakohdassa tarkoitettuun tavoitteeseen liittyvät tukitoimet ovat enintään yksi kolmasosa tuottajaorganisaatioiden tai tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymien toimintaohjelmien kokonaismenoista.
7.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 59 artiklan h alakohdassa tarkoitettuun tavoitteeseen liittyvät tukitoimet ovat enintään 50 prosenttia tuottajaorganisaatioiden tai tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymien toimintaohjelmien kokonaismenoista.
Tarkistus 429
Ehdotus asetukseksi
62 artikla – otsikko
Toimintarahastot
Tuottajaorganisaatioiden toimintarahastot
Tarkistus 430
Ehdotus asetukseksi
63 artikla – 1 a kohta (uusi)
1 a.  Tämän artiklan 1 kohdassa säädetty 50 prosentin rajoitus nostetaan 60 prosenttiin sellaisia tuottajaorganisaatioita tai tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymiä varten, jotka on hyväksytty asetuksen (EU) N:o 1308/2013 mukaisesti, ensimmäisiksi viideksi vuodeksi hyväksymisen jälkeen, sekä sellaisia tuottajaorganisaatioita varten, jotka toimivat ainoastaan luonnonhaitta-alueilla.
Tarkistus 431
Ehdotus asetukseksi
64 artikla – 1 kohta – a alakohta
a)  ympäristö-, ilmasto- ja muut hoitositoumukset;
a)  maatalouden ympäristökestävyyteen, ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimenpiteet sekä muut hoitositoumukset;
Tarkistus 432
Ehdotus asetukseksi
64 artikla – 1 kohta – e alakohta
e)  nuorten viljelijöiden tilanpidon aloittaminen ja maaseudun yritystoiminnan käynnistäminen;
e)  nuorten viljelijöiden ja uusien viljelijöiden tilanpidon aloittaminen ja maaseudun kestävän yritystoiminnan käynnistäminen ja kehittäminen;
Tarkistus 433
Ehdotus asetukseksi
64 artikla – 1 kohta – e a alakohta (uusi)
e a)  maaseudun naiset;
Tarkistus 434
Ehdotus asetukseksi
64 artikla – 1 kohta – h alakohta
h)   tietämyksen vaihto ja tiedottaminen.
h)   tietämyksen vaihto ja tiedottaminen ja
Tarkistukset 435, 1123cp2 ja 1165cp2
Ehdotus asetukseksi
64 artikla – 1 kohta – h a alakohta (uusi)
h a)  digitaaliteknologian asentaminen.
Tarkistus 1133
Ehdotus asetukseksi
65 artikla
65 artikla
65 artikla
Ympäristö-, ilmasto- ja muut hoitositoumukset
Maatalouden ympäristökestävyys, ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista koskevat toimenpiteet ja muut ympäristön kannalta suotuisat hoitositoumukset
1.  Jäsenvaltio voi myöntää tukea ympäristö-, ilmasto- ja muihin hoitositoumuksiin tässä artiklassa säädetyin ja jäsenvaltion YMP:n strategiasuunnitelmassaan täsmentämin edellytyksin.
1.  Jäsenvaltio voi myöntää tukea kestäviin maatalouden ympäristökäytäntöihin, ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen, luonnonriskien hallinta mukaan lukien, ja muihin hoitositoumuksiin, kuten metsätalouteen, geenivarojen suojeluun ja parantamiseen sekä eläinten terveyteen ja hyvinvointiin, tässä artiklassa säädetyin ja jäsenvaltion YMP:n strategiasuunnitelmassaan täsmentämin edellytyksin.
2.  Jäsenvaltion on sisällytettävä YMP:n strategiasuunnitelmaansa maatalouden ympäristö- ja ilmastositoumuksia.
2.  Jäsenvaltion on sisällytettävä YMP:n strategiasuunnitelmaansa maatalouden ympäristö- ja ilmastositoumuksia.
3.  Jäsenvaltio voi myöntää tämän tukitoimityypin mukaista tukea kaikilla alueillaan kansallisten, alueellisten tai paikallisten erityistarpeidensa mukaisesti.
3.  Jäsenvaltion on myönnettävä tämän tukitoimityypin mukaista tukea kaikilla alueillaan kansallisten, alueellisten tai paikallisten erityistarpeidensa mukaisesti. Tuen enimmäismäärät vahvistetaan liitteessä IXa a.
4.  Jäsenvaltion on myönnettävä tuet ainoastaan sellaisille viljelijöille ja muille tuensaajille, jotka tekevät vapaaehtoisesti 6 artiklan 1 kohdassa vahvistettujen erityistavoitteiden saavuttamisen kannalta hyödyllisinä pidettyjä hoitositoumuksia.
4.  Jäsenvaltion on myönnettävä tuet ainoastaan sellaisille viljelijöille, viljelijäryhmille ja muille maankäyttäjille, jotka tekevät vapaaehtoisesti 6 artiklan 1 kohdassa vahvistettujen asiaankuuluvien erityistavoitteiden saavuttamisen kannalta hyödyllisinä pidettyjä hoitositoumuksia, kuten kosteikkojen ja eloperäisen maan asianmukainen suojelu. Etusijalle voidaan asettaa järjestelmät, jotka on suunnattu erityisesti paikallisten ympäristöolosuhteiden ja ympäristöön liittyvien tarpeiden käsittelyyn ja jotka edistävät tarvittaessa liitteessä XI esitetyssä lainsäädännössä asetettujen tavoitteiden saavuttamista.
5.  Tässä tukitoimityypissä jäsenvaltio voi myöntää tukea ainoastaan sitoumuksista, jotka
5.  Tässä tukitoimityypissä jäsenvaltio voi myöntää tukea ainoastaan sitoumuksista, jotka
a)  menevät pidemmälle kuin tämän osaston I luvun 2 jaksossa vahvistetut asiaankuuluvat lakisääteiset hoitovaatimukset ja maan hyvää maatalous- ja ympäristökuntoa koskevat toimenpidevaatimukset;
a)  menevät pidemmälle kuin tämän osaston I luvun 2 jaksossa vahvistetut asiaankuuluvat lakisääteiset hoitovaatimukset ja maan hyvää maatalous- ja ympäristökuntoa koskevat toimenpidevaatimukset;
b)  menevät pidemmälle kuin lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käyttöä sekä eläinten hyvinvointia kokevat vähimmäisvaatimukset sekä muut kansallisessa ja unionin lainsäädännössä vahvistetut pakolliset vaatimukset;
b)  menevät pidemmälle kuin lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käyttöä, eläinten hyvinvointia ja mikrobilääkeresistenssin ehkäisyä koskevat asiaankuuluvat vähimmäisvaatimukset sekä muut unionin lainsäädännössä vahvistetut asiaankuuluvat pakolliset vaatimukset;
c)  menevät pidemmälle kuin 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti vahvistetut maatalousmaan säilyttämistä koskevat edellytykset;
c)  menevät pidemmälle kuin 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti vahvistetut maatalousmaan säilyttämistä koskevat edellytykset;
d)  eroavat sitoumuksista, joista myönnetään tukea 28 artiklan mukaisesti.
d)  eroavat sitoumuksista tai täydentävät sitoumuksia, joista myönnetään tukea 28 artiklan mukaisesti, varmistaen samalla, että vältetään kaksinkertainen rahoitus.
6.  Jäsenvaltion on korvattava tehdyistä sitoumuksista aiheutuvat kustannukset ja tulonmenetykset tuensaajille. Tarvittaessa tukea voidaan myöntää myös transaktiokustannuksiin. Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa jäsenvaltio voi myöntää tuen kiinteämääräisenä tai kertamaksuna yksikköä kohti. Tuet myönnetään vuosittain.
6.  Jäsenvaltion on korvattava tehdyistä sitoumuksista aiheutuvat kustannukset ja tulonmenetykset tuensaajille. Jäsenvaltion on myös tarjottava taloudellinen kannustin tuensaajille ja tarvittaessa tukea voidaan myöntää myös transaktiokustannuksiin. Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa jäsenvaltio voi myöntää tuen kiinteämääräisenä tai kertamaksuna yksikköä kohti eli joko pinta-alahehtaaria tai muuta tunnistettavaa yksikköä kohti sitoumuksen luonteen mukaan. Jäsenvaltio voi myöntää vuotuista tukea koko maatilan kattaville ohjelmille, joiden tavoitteena on viljelyjärjestelmien kokonaisvaltainen muuttaminen tässä kohdassa esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi. Tuet myönnetään vuosittain.
6 a.  Tuen määrä vaihtelee kunkin käytännön tai käytäntökokonaisuuden kestävyyttä koskevan tavoitetason mukaan ja määräytyy syrjimättömin perustein, jotta voidaan tarjota tehokas kannustin osallistumiselle. Jäsenvaltio voi myös eriyttää tuen tehdyistä sitoumuksista johtuvien, maataloustoimintaan vaikuttavien haittojen luonteen sekä erilaisten viljelyjärjestelmien mukaan.
7.  Jäsenvaltio voi edistää ja tukea yhteisiä järjestelmiä ja tulosperusteisia maksujärjestelmiä kannustaakseen viljelijöitä parantamaan merkittävästi ympäristön laatua suuremmassa mittakaavassa ja mitattavissa olevalla tavalla.
7.  Jäsenvaltio voi edistää ja tukea vapaaehtoisia yhteisiä järjestelmiä ja hoitositoumusten yhdistelmää paikallisesti johdettujen järjestelmien muodossa sekä tulosperusteisia maksujärjestelmiä, myös alueellisen lähestymistavan avulla, kannustaakseen viljelijöitä ja viljelijäryhmiä parantamaan merkittävästi ympäristön laatua suuremmassa mittakaavassa ja mitattavissa olevalla tavalla. Jäsenvaltion on ryhdyttävä kaikkiin tarvittaviin toimiin neuvonnan, koulutuksen ja tietämyksen siirron järjestämiseksi, jotta voidaan tukea tuotantojärjestelmää vaihtavia viljelijöitä.
8.  Sitoumukset on tehtävä 5–7 vuoden ajaksi. Jäsenvaltio voi kuitenkin tiettyjen tavoiteltujen ympäristöhyötyjen saavuttamiseksi tai ylläpitämiseksi tarvittaessa määritellä YMP:n strategiasuunnitelmassaan tietyntyyppisille sitoumuksille pidemmän kestoajan, esimerkiksi sopimalla niiden voimassaolon jatkamisesta vuosittain ensimmäisen kauden päättymisen jälkeen. Asianmukaisesti perustelluissa poikkeustapauksissa ja uusille sitoumuksille, jotka ovat välitöntä seurausta ensimmäisellä kaudella toteutetusta sitoumuksesta, jäsenvaltio voi YMP:n strategiasuunnitelmassaan määritellä lyhyemmän kestoajan.
8.  Sitoumukset on yleensä tehtävä 5–7 vuoden ajaksi. Jäsenvaltio voi kuitenkin tiettyjen tavoiteltujen ympäristöhyötyjen saavuttamiseksi tai ylläpitämiseksi, myös huomioimalla metsätalouden pitkäaikaisen luonteen, tarvittaessa määritellä YMP:n strategiasuunnitelmassaan tietyntyyppisille sitoumuksille pidemmän kestoajan, esimerkiksi sopimalla niiden voimassaolon jatkamisesta vuosittain ensimmäisen kauden päättymisen jälkeen. Asianmukaisesti perustelluissa poikkeustapauksissa ja uusille sitoumuksille, jotka ovat välitöntä seurausta ensimmäisellä kaudella toteutetusta sitoumuksesta, jäsenvaltio voi YMP:n strategiasuunnitelmassaan määritellä lyhyemmän kestoajan.
9.  Jos tämän tukitoimityypin mukaista tukea myönnetään maatalouden ympäristö- ja ilmastositoumuksiin, sitoumuksiin, jotka koskevat siirtymistä asetuksessa (EY) N:o 834/2007 määriteltyihin luonnonmukaisen maatalouden käytäntöihin ja menetelmiin ja tällaisten käytäntöjen ja menetelmien ylläpitämistä, sekä metsätalouden ympäristö- ja ilmastopalveluihin, jäsenvaltion on vahvistettava hehtaarikohtainen tuki.
9.  Jos tämän tukitoimityypin mukaista tukea myönnetään maatalouden ympäristö- ja ilmastositoumuksiin, mukaan lukien sitoumukset, jotka koskevat siirtymistä asetuksessa (EY) N:o 834/2007 määriteltyihin luonnonmukaisen maatalouden käytäntöihin ja menetelmiin ja tällaisten käytäntöjen ja menetelmien ylläpitämistä, integroitua torjuntaa, peltometsätalousjärjestelmien suojelemista sekä metsätalouden ympäristö- ja ilmastopalveluita, jäsenvaltion on vahvistettava hehtaarikohtainen tuki joko pinta-alahehtaaria tai muuta tunnistettavaa yksikköä kohti sitoumuksen luonteen mukaan.
10.  Jäsenvaltion on varmistettava, että tässä tukitoimityypissä toimia harjoittavilla henkilöillä on mahdollisuus saada tällaisten toimien toteuttamisen edellyttämää tietämystä ja tietoa.
10.  Jäsenvaltion on varmistettava, että tässä tukitoimityypissä toimia harjoittavilla henkilöillä on mahdollisuus saada tällaisten toimien toteuttamisen edellyttämää relevanttia tietämystä ja tietoa ja että asianmukaista koulutusta ja asiantuntijuutta on saatavilla niille, jotka sitä haluavat, jotta voidaan tukea viljelijöitä, jotka sitoutuvat vaihtamaan tuotantojärjestelmää.
11.  Jäsenvaltion on varmistettava, että tämän artiklan mukaiset tukitoimet ovat yhdenmukaisia 28 artiklan mukaisten tukitoimien kanssa.
11.  Jäsenvaltion on varmistettava, että tämän artiklan mukaiset tukitoimet ovat yhdenmukaisia 28 artiklan mukaisten tukitoimien kanssa.
Tarkistukset 448 ja 1166cp1
Ehdotus asetukseksi
66 artikla – 1 kohta
1.  Jäsenvaltio voi myöntää tukea luonnonhaittoihin ja muihin aluekohtaisiin haittoihin tässä artiklassa säädetyin ja jäsenvaltion YMP:n strategiasuunnitelmassaan täsmentämin edellytyksin edistääkseen 6 artiklan 1 kohdassa vahvistettujen erityistavoitteiden saavuttamista.
1.  Jäsenvaltio voi myöntää tukea luonnonhaittoihin ja muihin aluekohtaisiin haittoihin, vuoristo- ja saaristoalueet mukaan luettuina, tässä artiklassa säädetyin ja jäsenvaltion YMP:n strategiasuunnitelmassaan täsmentämin edellytyksin edistääkseen 6 artiklan 1 kohdassa vahvistettujen asiaankuuluvien erityistavoitteiden saavuttamista.
Tarkistukset 449 ja 1166cp2
Ehdotus asetukseksi
66 artikla – 2 kohta
2.  Nämä tuet on myönnettävä tosiasiallisille viljelijöille alueilla, jotka on nimetty asetuksen (EU) N:o 1305/2013 32 artiklan mukaisesti.
2.  Nämä tuet on myönnettävä aktiiviviljelijöille alueilla, jotka on nimetty asetuksen (EU) N:o 1305/2013 32 artiklan mukaisesti, sekä Kroatian tasavallan alueilla, jotka ovat kärsineet sodasta.
Tarkistukset 450 ja 1166cp2
Ehdotus asetukseksi
66 artikla – 2 a kohta (uusi)
2 a.  Oikeushenkilön tai luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden ryhmän tapauksessa jäsenvaltiot voivat soveltaa tukea näiden oikeushenkilöiden tai ryhmien jäsenten tasolla, jos kansallisessa lainsäädännössä säädetään yksittäisten jäsenten oikeuksista ja velvollisuuksista, jotka ovat verrattavissa tilan päävastuullisten yksittäisten viljelijöiden asemassa olevien oikeuksiin ja velvollisuuksiin erityisesti niiden taloudellisen, sosiaalisen ja verotuksellisen aseman osalta edellyttäen että ne ovat osaltaan vahvistaneet kyseisten oikeushenkilöiden tai ryhmien maatalouden rakenteita.
Tarkistus 451
Ehdotus asetukseksi
66 artikla – 3 kohta
3.  Jäsenvaltio voi myöntää tämän tukitoimityypin mukaisia tukia ainoastaan korvatakseen tuensaajille kokonaan tai osittain lisäkustannukset ja tulonmenetykset, jotka liittyvät luonnonhaittoihin ja muihin aluekohtaisiin haittoihin kyseisellä alueella.
3.  Jäsenvaltio voi myöntää tämän tukitoimityypin mukaisia tukia ainoastaan korvatakseen tuensaajille kokonaan tai osittain lisäkustannukset ja tulonmenetykset, jotka liittyvät luonnonhaittoihin ja muihin aluekohtaisiin haittoihin kyseisellä alueella. Ne voivat myös tarjota taloudellisen kannustimen tuensaajille maatalouden jatkamiseksi näillä alueilla. Tuen määrää voidaan mukauttaa maataloustoimintaan ja maatalousjärjestelmään vaikuttavien luonnonhaittojen vakavuuden huomioimiseksi. Tuissa voidaan myös tarvittaessa huomioida sosioekonomiset ja ympäristöä koskevat tekijät. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että laskelmat ovat asianmukaisia ja paikkansapitäviä ja ennakolta laadittuja oikeudenmukaisen laskentamenetelmän perusteella.
Tarkistus 1166cp3
Ehdotus asetukseksi
66 artikla – 4 kohta
4.  Edellä 3 artiklassa tarkoitetut lisäkustannukset ja tulonmenetykset lasketaan luonnonhaittojen ja muiden aluekohtaisten haittojen osalta verrattuna alueisiin, joilla ei ole luonnonhaittoja eikä muita aluekohtaisia haittoja.
4.  Edellä 3 artiklassa tarkoitetut lisäkustannukset ja tulonmenetykset lasketaan luonnonhaittojen ja muiden aluekohtaisten haittojen osalta verrattuna alueisiin, joilla ei ole luonnonhaittoja eikä muita aluekohtaisia haittoja.
Tuen määrää voidaan mukauttaa maataloustoimintaan vaikuttavien haittojen vakavuuden huomioimiseksi eri tuotantojärjestelmien puitteissa.
Jäsenvaltiot voivat määrittää tuille vähimmäismäärän, jota pienempiä tukia ei myönnetä.
Myönnetyissä tuissa voidaan myös tarvittaessa huomioida sosioekonomiset ja ympäristöön liittyvät perusteet.
Tarkistus 452
Ehdotus asetukseksi
66 artikla – 5 kohta
5.  Tuet myönnetään vuosittain hehtaarikohtaisesti.
5.  Tuet myönnetään vuosittain hehtaarikohtaisesti ja ne rajoittuvat liitteessä IXa a määritettyihin vähimmäis- ja enimmäismääriin.
Tarkistus 1124
Ehdotus asetukseksi
67 artikla
67 artikla
67 artikla
Tietyistä pakollisista vaatimuksista johtuvat aluekohtaiset rajoitteet
Tietyistä pakollisista vaatimuksista johtuvat aluekohtaiset rajoitteet
1.  Jäsenvaltio voi myöntää tukea aluekohtaisiin rajoitteisiin, jotka johtuvat direktiivien 92/43/ETY ja 2009/147/EY tai direktiivin 2000/60/EY täytäntöönpanosta, tässä artiklassa säädetyin ja jäsenvaltion YMP:n strategiasuunnitelmassaan täsmentämin edellytyksin edistääkseen 6 artiklan 1 kohdassa vahvistettujen erityistavoitteiden saavuttamista.
1.  Jäsenvaltio voi myöntää tukea aluekohtaisiin rajoitteisiin, jotka johtuvat direktiivien 92/43/ETY ja 2009/147/EY tai direktiivin 2000/60/EY täytäntöönpanosta, tässä artiklassa säädetyin ja jäsenvaltion YMP:n strategiasuunnitelmassaan täsmentämin edellytyksin edistääkseen 6 artiklan 1 kohdassa vahvistettujen asiaa koskevien erityistavoitteiden saavuttamista.
2.  Näitä tukia voidaan myöntää viljelijöille, metsänomistajille ja muille maankäyttäjille sellaisten 1 kohdassa tarkoitettujen alueiden osalta, joilla aiheutuu rajoitteita.
2.  Näitä tukia voidaan myöntää viljelijöille, viljelijöiden ryhmille, metsänomistajille ja metsänomistajien ryhmille. Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa tukia voidaan myöntää myös muille maankäyttäjille.
2 a.  Oikeushenkilön tapauksessa taikka luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden ryhmän tapauksessa jäsenvaltio voi soveltaa tukea näiden oikeushenkilöiden tai ryhmien jäsenten tasolla, jos kansallisessa lainsäädännössä säädetään yksittäisille jäsenille oikeuksia ja velvollisuuksia, jotka ovat verrattavissa tilan päävastuullisten yksittäisten viljelijöiden asemassa olevien oikeuksiin ja velvollisuuksiin erityisesti niiden taloudellisen, sosiaalisen ja verotuksellisen aseman osalta, edellyttäen, että ne ovat osaltaan vahvistaneet kyseisten oikeushenkilöiden tai ryhmien maatalouden rakenteita.
3.  Määritellessään alueita, joilla aiheutuu rajoitteita, jäsenvaltio voi ottaa huomioon seuraavat:
3.  Määritellessään alueita, joilla aiheutuu rajoitteita, jäsenvaltio voi ottaa huomioon seuraavat:
a)  direktiivien 92/43/ETY ja 2009/147/EY nojalla nimetyt Natura 2000 -maa- ja metsätalousalueet;
a)  direktiivien 92/43/ETY ja 2009/147/EY nojalla nimetyt Natura 2000 -maa- ja metsätalousalueet;
b)  muut rajatut luonnonsuojelualueet, joilla on maa- tai metsätaloutta koskevia ympäristörajoitteita, jotka vaikuttavat direktiivin 92/43/ETY 10 artiklan täytäntöönpanoon, edellyttäen että näiden alueiden osuus ei ylitä viittä prosenttia kunkin YMP:n strategiasuunnitelman maantieteellisellä soveltamisalalla sijaitsevista nimetyistä Natura 2000 -alueista;
b)  muut rajatut luonnonsuojelualueet, joilla on maa- tai metsätaloutta koskevia ympäristörajoitteita, jotka vaikuttavat direktiivin 92/43/ETY 10 artiklan täytäntöönpanoon, edellyttäen että näiden alueiden osuus ei ylitä viittä prosenttia kunkin YMP:n strategiasuunnitelman maantieteellisellä soveltamisalalla sijaitsevista nimetyistä Natura 2000 -alueista;
c)  direktiivin 2000/60/EY mukaisesti vesienhoitosuunnitelmiin sisältyvät maatalousalueet.
c)  direktiivin 2000/60/EY mukaisesti vesienhoitosuunnitelmiin sisältyvät maatalousalueet.
4.  Jäsenvaltio voi myöntää tämän tukitoimityypin mukaisia tukia ainoastaan korvatakseen tuensaajille kokonaan tai osittain lisäkustannukset ja tulonmenetykset, jotka liittyvät aluekohtaisiin rajoitteisiin kyseisellä alueella.
4.  Jäsenvaltio voi myöntää tämän tukitoimityypin mukaisia tukia ainoastaan korvatakseen tuensaajille kokonaan tai osittain lisäkustannukset ja tulonmenetykset, jotka liittyvät aluekohtaisiin rajoitteisiin kyseisellä alueella.
5.  Edellä 4 kohdassa tarkoitetut lisäkustannukset ja tulonmenetykset on laskettava
5.  Edellä 4 kohdassa tarkoitetut lisäkustannukset ja tulonmenetykset on laskettava
a)  kun kyseessä ovat direktiiveistä 92/43/ETY ja 2009/147/EY aiheutuvat haitat, suhteessa rajoitteisiin, jotka johtuvat vaatimuksista, jotka menevät pidemmälle kuin tämän asetuksen tämän osaston I luvun 2 jaksossa vahvistetut maan hyvää maatalous- ja ympäristökuntoa koskevat toimenpidevaatimukset sekä asetuksen 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti vahvistetut maatalousmaan säilyttämistä koskevat edellytykset;
a)  kun kyseessä ovat direktiiveistä 92/43/ETY ja 2009/147/EY aiheutuvat haitat, suhteessa rajoitteisiin, jotka johtuvat vaatimuksista, jotka menevät pidemmälle kuin tämän asetuksen tämän osaston I luvun 2 jaksossa vahvistetut maan hyvää maatalous- ja ympäristökuntoa koskevat toimenpidevaatimukset sekä asetuksen 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti vahvistetut maatalousmaan säilyttämistä koskevat edellytykset;
b)  kun kyseessä ovat direktiivistä 2000/60/EY aiheutuvat haitat, suhteessa rajoitteisiin, jotka johtuvat vaatimuksista, jotka menevät pidemmälle kuin tämän osaston I luvun 2 jaksossa vahvistetut asianomaiset lakisääteiset hoitovaatimukset, lukuun ottamatta lakisääteistä hoitovaatimusta 2, kuten liitteessä III tarkoitetaan, ja maan hyvää maatalous- ja ympäristökuntoa koskevat toimenpidevaatimukset sekä asetuksen 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti vahvistetut maatalousmaan säilyttämistä koskevat edellytykset.
b)  kun kyseessä ovat direktiivistä 2000/60/EY aiheutuvat haitat, suhteessa rajoitteisiin, jotka johtuvat vaatimuksista, jotka menevät pidemmälle kuin tämän osaston I luvun 2 jaksossa vahvistetut asianomaiset lakisääteiset hoitovaatimukset, lukuun ottamatta lakisääteistä hoitovaatimusta 1, kuten liitteessä III tarkoitetaan, ja maan hyvää maatalous- ja ympäristökuntoa koskevat toimenpidevaatimukset sekä asetuksen 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti vahvistetut maatalousmaan säilyttämistä koskevat edellytykset.
6.  Tuet myönnetään vuosittain hehtaarikohtaisesti.
6.  Tuet myönnetään vuosittain hehtaarikohtaisesti, ja ne saavat olla enintään liitteessä IXa a määritettyjen enimmäismäärien suuruisia.
Tarkistus 1139
Ehdotus asetukseksi
68 artikla
68 artikla
Investoinnit
68 artikla
Investoinnit
1.  Jäsenvaltio voi myöntää investointitukea tässä artiklassa säädetyin ja jäsenvaltion YMP:n strategiasuunnitelmassaan täsmentämin edellytyksin.
1.  Jäsenvaltio voi myöntää investointitukea tässä artiklassa säädetyin ja jäsenvaltion YMP:n strategiasuunnitelmassaan täsmentämin edellytyksin.
1 a.  Jotta investointitoimet voisivat saada maaseuturahaston tukea, on ennen niiden toteuttamista arvioitava odotettavissa olevat ympäristövaikutukset kyseisenlaiseen investointiin sovellettavan oikeuden mukaisesti, jos investoinnilla voi todennäköisesti olla kielteisiä vaikutuksia ympäristöön.
2.  Jäsenvaltio voi myöntää tämän tukitoimityypin mukaista tukea ainoastaan aineellisiin ja/tai aineettomiin investointeihin, joilla pyritään edistämään 6 artiklassa vahvistettujen erityistavoitteiden saavuttamista. Metsätalousalan tuen on perustuttava metsäsuunnitelmiin tai vastaaviin asiakirjoihin.
2.  Jäsenvaltio voi myöntää tämän tukitoimityypin mukaista tukea ainoastaan aineellisiin ja/tai aineettomiin investointeihin, myös kollektiivisiin investointeihin, joilla pyritään edistämään 6 artiklassa vahvistettujen asianmukaisten erityistavoitteiden saavuttamista. Metsätalousalan tuen on perustuttava metsäsuunnitelmiin, joihin sisältyy vaatimus istutettavien lajien sopeutumisesta paikallisiin ekosysteemeihin, tai vastaaviin asiakirjoihin niiden maatilojen tapauksessa, jotka ylittävät jäsenvaltion määrittämän tietyn koon.
2 a.  Jäsenvaltioiden on kohdennettava vähintään 30 prosenttia tässä artiklassa tarkoitetusta tuesta ympäristö- ja ilmastotarkoituksiin tehtäviin investointeihin, joilla edistetään 6 artiklan 1 kohdan d, e ja f alakohdassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamista. Jäsenvaltioiden on vahvistettava kyseisten investointien painopisteet suuremman tuen, korkeamman pistemääräarvioinnin ja muiden vaikutuksiltaan vastaavien objektiivisten perusteiden avulla.
Jäsenvaltiot voivat myös asettaa nuorten viljelijöiden tekemät investoinnit etusijalle tämän artiklan mukaisesti.
3.  Jäsenvaltion on laadittava luettelo tukeen kelpaamattomista investoinneista ja menoluokista, mukaan lukien vähintään seuraavat:
3.  Jäsenvaltion on laadittava luettelo tukeen kelpaamattomista investoinneista ja menoluokista, mukaan lukien vähintään seuraavat:
a)  maatalouden tuotanto-oikeuksien hankinta;
a)  maatalouden tuotanto-oikeuksien hankinta;
b)  tukioikeuksien hankinta;
b)  tukioikeuksien hankinta;
c)  maan hankinta, lukuun ottamatta maan hankintaa ympäristön säilyttämiseksi ja nuorten viljelijöiden tekemää maan hankinta rahoitusvälineitä käyttämällä;
c)  maan hankinta, lukuun ottamatta maan hankintaa ympäristön säilyttämiseksi ja nuorten viljelijöiden tekemää maan hankinta rahoitusvälineitä käyttämällä;
d)  eläinten hankinta ja yksivuotisten kasvien hankinta ja tällaisten kasvien istutus muuhun tarkoitukseen kuin maa- tai metsätalouden tuottokyvyn palauttamiseen luonnonkatastrofien ja muiden katastrofien jälkeen;
d)  eläinten hankinta, pois lukien ne eläimet, joita käytetään koneiden sijaan maisemanhoitoon ja suurilta saalistajilta suojelemiseen.
d a)  yksivuotisten kasvien hankinta ja tällaisten kasvien istutus muuhun tarkoitukseen kuin maa- tai metsätalouden tuottokyvyn palauttamiseen luonnonkatastrofien ja muiden katastrofien jälkeen;
e)  lainojen korot, paitsi korkotuen tai vakuuspalkkiohyvityksen muodossa myönnettyjen avustusten osalta;
e)  lainojen korot, paitsi korkotuen tai vakuuspalkkiohyvityksen muodossa myönnettyjen avustusten osalta;
f)   kasteluun tehtävät investoinnit, jotka eivät ole yhdenmukaisia direktiivin 2000/60/EY 4 artiklan 1 kohdassa säädetyn vesimuodostumien hyvän tilan saavuttamisen kanssa, mukaan lukien lisääntyvä kastelu, joka vaikuttaa vesistöihin, joiden tilaa ei ole määritelty hyväksi asiaan liittyvässä vesienhoitosuunnitelmassa;
g)  suuriin infrastruktuureihin tehtävät investoinnit, jotka eivät ole osa paikallisia kehittämisstrategioita;
g)  suuriin infrastruktuureihin tehtävät investoinnit, jotka eivät ole osa paikallisia kehittämisstrategioita; Jäsenvaltio voi myös tarjota erityisiä poikkeuksia laajakaistoihin tehtäviä investointeja varten, kun on olemassa selkeät perusteet siitä, että se täydentäisi toisen unionin välineen mukaista tukea;
h)  metsitykseen tehtävät investoinnit, jotka eivät ole yhdenmukaisia metsitystä ja uudelleenmetsitystä koskevien yleiseurooppalaisten suuntaviivojen mukaisesti laadittujen, kestävän metsänhoidon periaatteiden mukaisten ilmasto- ja ympäristötavoitteiden kanssa.
h)  metsitykseen tehtävät investoinnit, jotka eivät ole yhdenmukaisia metsitystä ja uudelleenmetsitystä koskevien yleiseurooppalaisten suuntaviivojen mukaisesti laadittujen, kestävän metsänhoidon periaatteiden mukaisten ilmasto- ja ympäristötavoitteiden kanssa.
h a)  investoinnit, jotka eivät ole eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevan lainsäädännön tai direktiivin 91/676/ETY mukaisia;
h b)  bioenergian tuotantoon tehtävät investoinnit, jotka eivät ole uusiutuvia energialähteitä koskevan direktiivin kestävyyskriteerien mukaisia.
Ensimmäisen alakohdan a, b, d ja g alakohtaa ei sovelleta, jos tuki myönnetään rahoitusvälineiden muodossa.
Ensimmäisen alakohdan a, b, d ja g alakohtaa ei sovelleta, jos tuki myönnetään rahoitusvälineiden muodossa.
Poiketen siitä, mitä ensimmäisen alakohdan a–h alakohdassa säädetään, jäsenvaltio voi tehdä poikkeuksia saaristoalueilla sekä syrjäisimmillä alueilla syrjäisestä sijainnista ja saaristoluonteesta johtuvien haittojen torjumiseksi.
4.  Jäsenvaltion on rajoitettava tuen enimmäismäärä 75 prosenttiin tukikelpoisista kustannuksista.
4.  Jäsenvaltion on rajoitettava tuen määrä liitteessä IX a a vahvistettuun tukikelpoisten kustannusten enimmäismäärään.
Tuen enimmäismäärää voidaan korottaa seuraavien investointien osalta:
Tuen enimmäismäärää voidaan korottaa seuraavien investointien osalta:
a)  metsitys ja ei-tuotannolliset investoinnit, jotka liittyvät 6 artiklan 1 kohdan d, e ja f alakohdassa vahvistettuihin erityisiin ympäristö- ja ilmastotavoitteisiin;
a)  metsitys, peltometsätalousjärjestelmien perustaminen ja ei-tuotannolliset investoinnit, myös tilusjärjestelyt, jotka liittyvät 6 artiklan 1 kohdan d, e ja f alakohdassa vahvistettuihin erityisiin ympäristö- ja ilmastotavoitteisiin;
b)  investoinnit maaseutualueiden peruspalveluihin;
b)  investoinnit maaseutualueiden peruspalveluihin;
c)  investoinnit maa- tai metsätalouden tuotantokyvyn palauttamiseen luonnonkatastrofien tai muiden katastrofien jälkeen ja investoinnit asianmukaisiin ennalta ehkäiseviin toimiin metsissä ja maaseudulla.
c)  investoinnit maa- tai metsätalouden tuotantokyvyn palauttamiseen tulipalojen tai muiden luonnonkatastrofien tai muiden katastrofien jälkeen, mukaan lukien myrskyt, tulvat, tuholaiset ja taudit, sekä metsien ennallistamiseen miinanraivauksen avulla, ja investoinnit asianmukaisiin ennalta ehkäiseviin toimiin metsissä ja maaseudulla sekä investoinnit metsien terveyden ylläpitoon;
c a)  investoinnit innovatiivisiin tekniikoihin ja tuotantojärjestelmiin, joilla edistetään samanaikaisesti 6 artiklan 1 kohdan a, b, d, e ja f alakohdissa mainittuja tavoitteita;
c b)  investoinnit, joilla edistetään laumojen suojelemista saalistajilta;
c c)  investoinnit syrjäisimpiin alueisiin ja luonnonhaitta-alueisiin, saaristo- ja vuoristoalueet mukaan luettuina;
c d)  investoinnit, jotka liittyvät eläinten hyvinvointiin.
Tarkistus 475
Ehdotus asetukseksi
68 a artikla (uusi)
68 a artikla
Investoinnit kasteluun
1.  Rajoittamatta tämän asetuksen 68 artiklan soveltamista uusien ja olemassa olevien kasteltujen alueiden ja kuivatettujen alueiden kastelun osalta tukikelpoisiksi katsotaan ainoastaan investoinnit, jotka täyttävät tässä artiklassa vahvistetut ehdot.
2.  Komissiolle on täytynyt antaa tiedoksi direktiivissä 2000/60/EY vaadittu vesipiirin hoitosuunnitelma, joka koskee investoinnin koko kohdealuetta sekä mahdollisia muita alueita, joiden ympäristöön investointi voi vaikuttaa. Mainitun direktiivin 11 artiklan mukaisen vesipiirin hoitosuunnitelman nojalla toteutettavat ja maatalousalan kannalta tärkeät toimenpiteet on täytynyt täsmentää etukäteen asiaankuuluvassa toimenpideohjelmassa.
3.  Tuetun investoinnin vedenkäytön mittaamiseksi on oltava käytössä vesimittarit, tai sellaiset on otettava käyttöön investoinnin osana.
4.  Investointi olemassa olevan kastelujärjestelmän tai kasteluinfrastruktuurin osan parantamiseen on tukikelpoinen vain, jos ennakkoarvioinnissa oletetaan sen johtavan vähintään 5–25 prosentin mahdolliseen vedensäästöön olemassa olevan järjestelmän tai infrastruktuurin teknisten parametrien mukaisesti.
Jos investointi vaikuttaa pinta- tai pohjavesistöihin, joiden tilan ei asiaankuuluvassa vesipiirin hoitosuunnitelmassa ainoastaan veden määrään liittyvistä syistä katsota olevan ”hyvä”,
a)  investoinnilla on varmistettava investoinnin tasolla tosiasiallinen vedenkäytön vähennys, joka on vähintään 50 prosenttia investoinnin mahdollistamasta vedensäästöstä;
b)  jos on kyse investoinnista yhteen maatilaan, sen tuloksena on myös oltava maatilan kokonaisvedenkäytön vähennys, joka on investoinnin tasolla vähintään 50 prosenttia investoinnin mahdollistamasta vedensäästöstä. Maatilan kokonaisvedenkäyttöön on sisällytettävä tilan myymä vesi.
Mitään 4 kohdan edellytyksistä ei sovelleta olemassa olevaan järjestelmään tehtävään investointiin, joka vaikuttaa ainoastaan energiatehokkuuteen, eikä vesisäiliön rakentamiseen johtavaan investointiin tai kierrätysveden käyttöön johtavaan investointiin, joka ei vaikuta pinta- tai pohjavesistöön.
5.  Investointi, joka johtaa tiettyyn pohja- tai pintavesistöön vaikuttavan kastellun alueen nettolaajentumiseen, on tukikelpoinen vain, jos
a)  vesistön tilaa ei ole luokiteltu alemmaksi kuin ”hyvä” asiaankuuluvassa vesipiirin hoitosuunnitelmassa ainoastaan veden määrään liittyvistä syistä; ja
b)  ennakkoon tehdystä ympäristöanalyysistä käy ilmi, ettei investoinnilla ole merkittäviä kielteisiä ympäristövaikutuksia; tällaisen ympäristöanalyysin on oltava joko toimivaltaisen viranomaisen suorittama tai sen hyväksymä, ja se voi koskea myös maatilojen ryhmiä.
Kastellun alueen nettolaajentumista määritettäessä voidaan kastelluiksi alueiksi katsoa ohjelmassa mainitut ja perusteltavat alueet, joita ei kastella mutta joilla on lähimenneisyydessä ollut toiminnassa kastelujärjestelmä.
6.  Poiketen siitä, mitä 5 kohdan a alakohdassa säädetään, investoinnit, jotka johtavat kastellun alueen nettolaajentumiseen, voivat kuitenkin olla tukikelpoisia, jos
a)  investointi yhdistetään olemassa olevaan kastelujärjestelmään tai kasteluinfrastruktuurin osaan tehtävään investointiin, jonka arvioidaan ennakkoarvioinnissa johtavan vähintään 5–25 prosentin mahdolliseen vedensäästöön olemassa olevan järjestelmän tai infrastruktuurin teknisten parametrien mukaisesti ja
b)  investoinnilla varmistetaan tosiasiallinen vedenkäytön vähennys, joka on kokonaisinvestoinnin tasolla vähintään 50 prosenttia investoinnin mahdollistamasta vedensäästöstä olemassa olevassa kastelujärjestelmässä tai kasteluinfrastruktuurin osassa.
7.  Jäsenvaltion on rajoitettava tuen enimmäismäärä 75 prosenttiin tukikelpoisista kustannuksista. Tuen enimmäismäärää voidaan nostaa, kun on kyse investoinneista syrjäisimpiin alueisiin ja luonnonhaitta-alueisiin, saaristo- ja vuoristoalueet mukaan luettuina.
Tarkistus 1168
Ehdotus asetukseksi
68 b artikla (uusi)
68 b artikla
Digitaaliteknologioiden asentaminen
1.  Rajoittamatta tämän asetuksen 68 artiklan soveltamista jäsenvaltio voi myöntää tukea digitaaliteknologioiden asentamiseen maaseutualueilla tässä artiklassa säädetyin ja jäsenvaltion YMP:n strategiasuunnitelmassaan täsmentämin edellytyksin edistääkseen 5 artiklassa vahvistetun monialaisen tavoitteen ja 6 artiklassa vahvistettujen erityistavoitteiden saavuttamista.
2.  Jäsenvaltio voi myöntää tukea tämän tukitoimityypin mukaisesti auttaakseen digitaaliteknologioiden asentamisessa muun muassa täsmäviljelyn, älykkäitä kyliä koskevan aloitteen mukaisten maaseutuyritysten sekä tilatason tieto- ja viestintätekniikan infrastruktuurin kehittämisen tukemiseksi.
3.  Jäsenvaltion on rajoitettava digitaaliteknologioiden asentamiseen myönnetyn tuen enimmäismäärä 30 prosenttiin tukikelpoisista kustannuksista.
Tarkistus 477
Ehdotus asetukseksi
69 artikla – otsikko
Nuorten viljelijöiden tilanpidon aloittaminen ja maaseudun yritystoiminnan käynnistäminen
Nuorten viljelijöiden ja uusien viljelijöiden tilanpidon aloittaminen ja maaseudun kestävän yritystoiminnan käynnistäminen ja kehittäminen
Tarkistus 478
Ehdotus asetukseksi
69 artikla – 1 kohta
1.  Jäsenvaltio voi myöntää tukea nuorten viljelijöiden tilanpidon aloittamiseen ja maaseudun yritystoiminnan käynnistämiseen tässä artiklassa säädetyin ja jäsenvaltion YMP:n strategiasuunnitelmassaan täsmentämin edellytyksin edistääkseen 6 artiklassa vahvistettujen erityistavoitteiden saavuttamista.
1.  Jäsenvaltio voi myöntää tukea nuorten viljelijöiden tilanpidon aloittamiseen tai heidän liittymiseensä olemassa olevaan maatilan liiketoimintaan, uusille viljelijöille sekä maaseudun yritystoiminnan käynnistämiseen ja kehittämiseen, mukaan lukien maataloustoiminnan monipuolistaminen tässä artiklassa säädetyin ja jäsenvaltion YMP:n strategiasuunnitelmassaan täsmentämin edellytyksin edistääkseen 6 artiklassa vahvistettujen erityistavoitteiden saavuttamista. Tämän artiklan mukaisen tuen saamiseksi on edellytettävä liiketoimintasuunnitelman esittämistä.
Tarkistus 479
Ehdotus asetukseksi
69 artikla – 2 kohta – johdantokappale
2.  Jäsenvaltio voi myöntää tämän tukitoimityypin mukaista tukea ainoastaan seuraavissa auttamiseksi:
2.  Jäsenvaltio voi myöntää tämän artiklan mukaista tukea ainoastaan seuraavissa auttamiseksi:
Tarkistus 480
Ehdotus asetukseksi
69 artikla – 2 kohta – a a alakohta (uusi)
a a)  uusien viljelijöiden tilanpidon aloittaminen;
Tarkistus 481
Ehdotus asetukseksi
69 artikla – 2 kohta – b alakohta
b)  maa- ja metsätalouteen liittyvän maaseudun yritystoiminnan käynnistäminen tai maatalouskotitalouden tulojen monimuotoistaminen;
b)  maa-, metsä-, bio- ja kiertotalouteen sekä maaseutumatkailuun liittyvän maaseudun yritystoiminnan käynnistäminen ja kehittäminen tai maatalouskotitalouden tulojen monimuotoistaminen;
Tarkistus 482
Ehdotus asetukseksi
69 artikla – 2 kohta – c alakohta
c)  muuhun kuin maataloustoimintaan liittyvän yritystoiminnan käynnistäminen maaseutualueilla osana paikallisia kehittämisstrategioita.
c)  muuhun kuin maataloustoimintaan liittyvän yritystoiminnan käynnistäminen maaseutualueilla osana paikallisia kehittämisstrategioita, kun kyseessä ovat toimintaansa monipuolistavat maanviljelijät sekä mikro- ja pienyritykset ja oikeushenkilöt maaseudulla.
Tarkistus 483
Ehdotus asetukseksi
69 artikla – 2 a kohta (uusi)
2 a.  Jäsenvaltio voi asettaa erityisiä säännöksiä varmistaakseen, että nuoret ja uudet viljelijät, jotka liittyvät viljelijäryhmiin, tuottajaorganisaatioihin tai osuuskuntarakenteisiin, eivät menetä aloittamistukiaan. Kyseisten säännösten on oltava suhteellisuusperiaatteen mukaisia, ja niissä on identifioitava nuorten ja uusien viljelijöiden osallistuminen rakenteeseen.
Tarkistus 484
Ehdotus asetukseksi
69 artikla – 4 kohta
4.  Jäsenvaltion on maksettava tuki kiinteämääräisinä korvauksina. Tuki saa olla enintään 100 000 euroa, ja se voidaan yhdistää rahoitusvälineisiin.
4.  Jäsenvaltion on maksettava tuki kiinteämääräisinä korvauksina, jotka voidaan eriyttää puolueettomien perusteiden mukaisesti. Tuki saa olla enintään liitteessä IXa a vahvistetun suuruinen, ja se voidaan yhdistää rahoitusvälineisiin.
Tarkistus 485
Ehdotus asetukseksi
69 artikla – 4 a kohta (uusi)
4 a.  Tässä artiklassa tarkoitettu tuki voidaan maksaa useassa erässä.
Tarkistukset 486, 1152cp1 ja 1063
Ehdotus asetukseksi
70 artikla – 1 kohta
1.  Jäsenvaltion on myönnettävä riskinhallintavälineiden tuki tässä artiklassa säädetyin ja jäsenvaltion YMP:n strategiasuunnitelmassaan täsmentämin edellytyksin.
1.  Jäsenvaltio voi myöntää riskinhallintavälineiden tuen, ottaen huomioon niiden tarpeet ja SWOT-analyysit, tässä artiklassa säädetyin ja jäsenvaltion YMP:n strategiasuunnitelmassaan täsmentämin edellytyksin. Jäsenvaltion on varmistettava, ettei tämä säännös haittaa yksityisiä tai kansallisia julkisia riskinhallintavälineitä.
Tarkistus 487
Ehdotus asetukseksi
70 artikla – 2 kohta
2.  Jäsenvaltio voi myöntää tällaisen tukitoimityypin mukaista tukea edistääkseen riskinhallintavälineitä, jotka auttavat tosiasiallisia viljelijöitä hallitsemaan maataloustoimintaansa liittyviä, tuotantoa ja tuloja koskevia itsestään riippumattomia riskejä ja joilla edistetään 6 artiklassa vahvistettujen erityistavoitteiden saavuttamista.
2.  Tällaisen tukitoimityypin mukaista tukea voidaan myöntää edistämään riskinhallintavälineitä, jotka auttavat aktiiviviljelijöitä hallitsemaan maataloustoimintaansa liittyviä, tuotantoa ja tuloja koskevia itsestään riippumattomia riskejä ja joilla edistetään 6 artiklassa vahvistettujen asiaankuuluvien erityistavoitteiden saavuttamista. Kyseiset välineet voivat sisältää useiden samanaikaisten riskien valvontajärjestelmiä.
Lisäksi riskinhallintastrategioita on kannustettava, jotta lisätään maatilojen kestävyyttä luonnonriskejä ja ilmastonmuutokseen liittyviä riskejä vastaan ja vähennetään alttiutta tulovaihtelulle.
Tarkistukset 488, 1065 ja 1152cp3
Ehdotus asetukseksi
70 artikla – 3 kohta – a alakohta
a)  rahoitusosuudet vakuutusmaksuihin;
a)  rahoitusosuudet vakuutusmaksuihin, jotka kattavat menetykset, jotka johtuvat epäsuotuisista sääolosuhteista, luonnonkatastrofeista tai muista katastrofeista, eläin- tai kasvitautien puhkeamisesta, ympäristövahingosta tai luonnonmukaisen tuotannon viljelykasvien kontaminaatiosta tai toimenpiteestä, joka on hyväksytty direktiivin 2000/29/EY mukaisesti kasvitaudin tai loisen hävittämistä tai vähentämistä varten;
Tarkistukset 489, 1067 ja 1152cp4
Ehdotus asetukseksi
70 artikla – 3 kohta – b alakohta
b)  rahoitusosuudet keskinäisiin rahastoihin, mukaan lukien perustamisesta aiheutuvat hallinnolliset kulut.
b)  rahoitusosuudet keskinäisiin rahastoihin, mukaan lukien perustamisesta aiheutuvat hallinnolliset kulut, tavoitteena maksaa viljelijöille taloudellista korvausta menetyksistä, jotka johtuvat epäsuotuisista sääolosuhteista, luonnonkatastrofeista tai muista katastrofeista, eläin- tai kasvitautien puhkeamisesta, ympäristövahingosta, luonnonmukaisen tuotannon viljelykasvien kontaminaatiosta tai toimenpiteestä, joka on hyväksytty direktiivin 2000/29/EY mukaisesti kasvitaudin tai loisen hävittämistä tai vähentämistä varten.
Tarkistukset 490, 1068 ja 1152cp5
Ehdotus asetukseksi
70 artikla – 3 kohta – b a alakohta (uusi)
b a)  rahoitusosuudet tulojen vakauttamisvälineeseen, joka on keskinäinen rahasto ja josta maksetaan
i)  korvaus kaikkien alojen viljelijöille, jos tulot vähenevät huomattavasti;
ii)  korvaus tietyn alan viljelijöille, jos tulot vähenevät huomattavasti;
Tarkistukset 948 ja 1270
Ehdotus asetukseksi
70 artikla – 3 kohta – b b alakohta (uusi)
b b)   rahoitusosuudet riskien vähentämiseen, kuten maisemapiirteiden ja maaperän suojeluun, mikä auttaa vähentämään kuivuuden, tulvien ja tulipalojen kaltaisia riskejä.
Tarkistukset 491 ja 1152cp6
Ehdotus asetukseksi
70 artikla – 3 a kohta (uusi)
3 a.  Jäsenvaltion on rajattava 3 kohdan b ja ba alakohdassa tarkoitettuihin keskinäisiin rahastoihin maksettavat rahoitusosuudet seuraaviin tekijöihin:
a)  keskinäisen rahaston perustamisesta aiheutuvat hallinnolliset kustannukset, jotka voidaan jakaa alenevasti enintään kolmelle vuodelle;
b)  määrät, jotka keskinäinen rahasto on maksanut taloudellisena korvauksena viljelijöille. Lisäksi rahoitusosuus voi liittyä keskinäisen rahaston ottamien sellaisten kaupallisten lainojen korkoon, joiden tarkoituksena on maksaa taloudellinen korvaus viljelijöille kriisitapauksissa;
c)  rahaston vuosittaisten maksujen täydentäminen;
d)  keskinäisen rahaston alkupääomaan.
Tarkistukset 492 ja 1152cp7
Ehdotus asetukseksi
70 artikla – 4 kohta – a alakohta
a)  tukikelpoisten vakuutusjärjestelmien ja keskinäisten rahastojen muodot ja turva/kattavuus;
a)  tukikelpoisten vakuutusjärjestelmien ja keskinäisten rahastojen ja tulojen vakauttamisvälineiden muodot ja turva/kattavuus;
Tarkistukset 493, 1071, 1152cp8 ja 1272
Ehdotus asetukseksi
70 artikla – 4 kohta – b alakohta
b)  tappioiden laskentamenetelmät ja korvaukseen johtavat tekijät;
b)  tappioiden laskentamenetelmät ja korvaukseen johtavat tekijät, myös hyödyntämällä biologista indeksiä tai ilmasto- tai talousindeksiä, joita sovelletaan tilatasolla tai paikallisesti, alueellisesti tai kansallisesti;
Tarkistus 1152cp9
Ehdotus asetukseksi
70 artikla – 5 kohta
5.  Jäsenvaltion on varmistettava, että tukea myönnetään ainoastaan, jos menetykset ovat vähintään 20 prosenttia viljelijän edellisen kolmivuotiskauden tai edelliseen viisivuotiskauteen perustuvan kolmen vuoden keskimääräisestä vuosituotannosta tai -tulosta, lukuun ottamatta korkeinta ja alinta määrää.
5.  Jäsenvaltion on varmistettava, että tukea myönnetään ainoastaan, jos menetykset ovat vähintään 20 prosenttia viljelijän edellisen kolmivuotiskauden tai edelliseen viisivuotiskauteen perustuvan kolmen vuoden keskimääräisestä vuosituotannosta kyseisen tuotteen osalta tai vuositulosta, lukuun ottamatta korkeinta ja alinta määrää. Tuotantomenetysten osalta kyseistä määräaikaa voidaan pidentää neljään vuoteen tai edelliseen kahdeksanvuotiskauteen perustuvaan keskiarvoon, lukuun ottamatta korkeinta ja alinta määrää.
Tarkistukset 494, 1074 ja 1152cp10
Ehdotus asetukseksi
70 artikla – 6 kohta
6.  Jäsenvaltion on rajoitettava tuen enimmäismäärä 70 prosenttiin tukikelpoisista kustannuksista.
6.  Jäsenvaltion on rajoitettava tuen enimmäismäärä liitteessä IXa a vahvistettuun tukikelpoisten kulujen enimmäismäärään.
Tarkistukset 1152cp11 ja 1276
Ehdotus asetukseksi
70 artikla – 7 kohta
7.  Jäsenvaltion on varmistettava, ettei tämän artiklan mukaisten tukitoimien ja muiden julkisten tai yksityisten riskinhallintajärjestelmien yhdistämisestä aiheudu liiallisia korvauksia.
7.  Jäsenvaltion on varmistettava, että pannaan täytäntöön riskinvähentämisstrategioita, jotta voidaan lisätä maatilojen kestävyyttä luonnonriskejä ja ilmastonmuutokseen liittyviä riskejä vastaan ja vähentää alttiutta tulovaihtelulle, ja lisäksi sen on varmistettava, ettei tämän artiklan mukaisten tukitoimien ja muiden julkisten tai yksityisten riskinhallintajärjestelmien yhdistämisestä aiheudu liiallisia korvauksia.
Tarkistukset 495, 1076 ja 1152cp12
Ehdotus asetukseksi
70 artikla – 7 a kohta (uusi)
7 a.  Jäsenvaltio, joka ottaa käyttöön tai jolla on jo käytössä kansallinen riskinhallintajärjestelmä ennen ... [tämän asetuksen voimaantulopäivä], voi käyttää tässä artiklassa tarkoitettuja välineitä kaikkien sellaisten riskien kattamiseksi, joita kyseiset järjestelmät eivät kata.
Tarkistus 496
Ehdotus asetukseksi
71 artikla – 1 kohta
1.  Jäsenvaltio voi myöntää tukea yhteistyöhön tässä artiklassa vahvistettujen ja jäsenvaltion YMP:n strategiasuunnitelmassa täsmennettyjen edellytysten mukaisesti 114 artiklassa tarkoitetun maatalouden tuottavuutta ja kestävyyttä käsittelevän eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden toimijaryhmien toteuttamien hankkeiden ja Leaderin, jota kutsutaan asetuksen (EU) [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 25 artiklassa yhteisölähtöiseksi paikalliseksi kehittämiseksi, valmistelua ja toteutusta varten sekä edistämään laatujärjestelmiä, tuottajaorganisaatioita tai tuottajaryhmiä tai muita yhteistyömuotoja.
1.  Jäsenvaltio voi myöntää tukea yhteistyöhön tässä artiklassa vahvistettujen ja jäsenvaltion YMP:n strategiasuunnitelmassa täsmennettyjen edellytysten mukaisesti 114 artiklassa tarkoitetun maatalouden tuottavuutta ja kestävyyttä käsittelevän eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden toimijaryhmien toteuttamien hankkeiden ja Leaderin, jota kutsutaan asetuksen (EU) [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 25 artiklassa yhteisölähtöiseksi paikalliseksi kehittämiseksi, valmistelua ja toteutusta varten sekä edistämään laatujärjestelmiä, tuottajaorganisaatioita tai tuottajaryhmiä tai muita yhteistyömuotoja, mukaan lukien ne, joiden tuotteisiin sovelletaan asetusta (EU) N:o 1151/2012.
Tarkistukset ja 1170cp2
Ehdotus asetukseksi
71 artikla – 2 kohta
2.  Jäsenvaltio voi myöntää tämän tukitoimityypin mukaista tukea ainoastaan edistääkseen yhteistyömuotoja, joihin osallistuu vähintään kaksi yhteisöä ja joilla edistetään 6 artiklassa vahvistettujen erityistavoitteiden saavuttamista.
2.  Jäsenvaltio voi myöntää tämän tukitoimityypin mukaista tukea ainoastaan edistääkseen yhteistyömuotoja ja tukeakseen jo olemassa olevia yhteistyömuotoja, joihin osallistuu vähintään kaksi yhteisöä, joista vähintään toinen toimii maataloustuotannon parissa, ja joilla edistetään 6 artiklassa vahvistettujen erityistavoitteiden saavuttamista.
Tarkistukset 498 ja 1170cp2
Ehdotus asetukseksi
71 artikla – 2 a kohta (uusi)
2 a.  Poiketen siitä mitä 2 kohdassa säädetään, jäsenvaltio voi myöntää tukea maaseuturahastosta paikallisille toimintaryhmille, jotka toteuttavat paikallista kehitysstrategiaa ja edistävät 6 artiklassa asetettujen erityistavoitteiden saavuttamista.
Tarkistukset 499 ja 1170cp2
Ehdotus asetukseksi
71 artikla – 3 kohta
3.  Jäsenvaltio voi myöntää tämän tukitoimityypin mukaista tukea kaikista yhteistyön näkökohdista aiheutuviin kustannuksiin.
3.  Jäsenvaltio voi myöntää tämän tukitoimityypin mukaista tukea kaikista yhteistyön tarpeellisista näkökohdista aiheutuviin kustannuksiin, myös johonkin unionin laatujärjestelmään osallistumisesta aiheutuviin sertifiointikustannuksiin.
Tarkistukset 500 ja 1170cp2
Ehdotus asetukseksi
71 artikla – 4 kohta – 1 a alakohta (uusi)
Jäsenvaltio voi myöntää kiinteämääräisenä summana tukea, jonka tarkoituksena on edistää laatujärjestelmiä, tuottajajärjestöjä ja -ryhmiä ja muita yhteistyömuotoja.
Tarkistus 1170cp3
Ehdotus asetukseksi
71 artikla – 7 kohta
7.  Jos kyseessä on sukupolvenvaihdoksiin liittyvä yhteistyö, jäsenvaltio voi myöntää tukea ainoastaan viljelijöille, jotka ovat saavuttaneet kansallisessa lainsäädännössä vahvistetun eläkeiän.
7.  Jos kyseessä on sukupolvenvaihdoksiin liittyvä yhteistyö ja pyrkimyksenä on tukea sukupolvenvaihdoksia tilatasolla, jäsenvaltio voi myöntää tukea ainoastaan viljelijöille, joiden kansallisessa lainsäädännössä vahvistettuun eläkeikään on alle viisi vuotta.
Tarkistukset 501 ja 830cp1
Ehdotus asetukseksi
71 artikla – 8 kohta
8.  Jäsenvaltion on rajoitettava tuki enintään seitsemään vuoteen, lukuun ottamatta yhteisiä ympäristö- ja ilmastotoimia asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa 6 artiklan 1 kohdan d, e ja f alakohdassa vahvistettujen erityisten ympäristö- ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi.
8.  Jäsenvaltion on rajoitettava tuki enintään seitsemään vuoteen, lukuun ottamatta yhteisiä ympäristö- ja ilmastotoimia asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa 6 artiklan 1 kohdan d, e ja f alakohdassa vahvistettujen erityisten ympäristöön ja ilmastoon liittyvien tavoitteiden saavuttamiseksi. Jäsenvaltiot eivät saa tukea tukitoimenpiteitä, jotka vaikuttavat kielteisesti ympäristöön.
Tarkistukset 502 ja 1170cp4
Ehdotus asetukseksi
71 artikla – 8 a kohta (uusi)
8 a.  Paikalliset toimintaryhmät voivat pyytää toimivaltaiselta maksajavirastolta ennakkomaksua, jos tällainen mahdollisuus sisältyy strategiasuunnitelmaan. Ennakkomaksun määrä voi olla enintään 50 prosenttia toimintakustannuksiin ja toiminnan edistämisestä aiheutuviin kustannuksiin liittyvästä julkisesta tuesta.
Tarkistus 503
Ehdotus asetukseksi
71 artikla – 8 b kohta (uusi)
8 b.  Tuki maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmille, mukaan lukien tiedottamis- ja myynninedistämistoimet, ja tuki tuottajaryhmien ja -organisaatioiden perustamiselle on rajoitettava liitteessä IXa a vahvistettuun enimmäismäärään.
Tarkistus 830cp2
Ehdotus asetukseksi
71 artikla – 8 c kohta (uusi)
8 c.   Leader-aloitteeseen, johon viitataan paikallisyhteisöjen omina kehittämishankkeina 1 kohdan mukaisesti, sisältyy se, että maatalous- ja/tai metsätalousyritykset osallistuvat hankkeisiin aktiivisesti ja etulinjassa
Tarkistus 504
Ehdotus asetukseksi
71 a artikla (uusi)
71 a artikla
Temaattiset alaohjelmat maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmiä varten
Jäsenvaltio voi laatia maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä annetun asetuksen (EU) N:o 1151/2012 mukaisesti temaattisen alaohjelman, joka vastaa 6 artiklan 1 kohdassa vahvistettuja tavoitteita.
Tarkistus 505
Ehdotus asetukseksi
72 artikla – 1 kohta
1.  Jäsenvaltio voi myöntää tukea maa- ja metsätalousyritysten ja maaseutuyritysten tietämyksen vaihtoon ja tiedottamiseen tässä artiklassa säädetyin ja jäsenvaltion YMP:n strategiasuunnitelmassaan täsmentämin edellytyksin.
1.  Jäsenvaltio voi myöntää tukea tietämyksen vaihtoon ja tiedottamiseen yksilöllisesti tai kollektiivisesti tässä artiklassa säädetyin ja jäsenvaltion YMP:n strategiasuunnitelmassaan täsmentämin edellytyksin maatalouden, metsätalouden, mukaan lukien metsämaatalouden, ympäristön ja ilmaston suojeluun sekä maaseutuyrityksille, älykkäille kylille ja YMP:n tukitoimiin.
Tarkistus 506
Ehdotus asetukseksi
72 artikla – 2 kohta
2.  Tässä tukitoimityypissä jäsenvaltio voi myöntää tukea kaikkiin asiaan liittyviin toimiin, joilla edistetään innovointia ja mahdollisuuksia päästä osalliseksi koulutukseen ja neuvontaan sekä tietämyksen ja tiedon vaihtoon ja levittämiseen ja joilla edistetään 6 artiklassa vahvistettujen erityistavoitteiden saavuttamista.
2.  Tässä tukitoimityypissä jäsenvaltio ja unioni voivat myöntää tukea kaikkiin asiaan liittyviin toimiin, joilla edistetään innovointia ja mahdollisuuksia päästä osalliseksi koulutukseen ja neuvontaan, suunnitelmien ja tutkimusten laatimista sekä tietämyksen ja tiedon vaihtoa ja levittämistä ja joilla edistetään 6 artiklassa vahvistettujen erityistavoitteiden saavuttamista.
Tarkistus 507
Ehdotus asetukseksi
72 artikla – 3 kohta – 1 alakohta
Jäsenvaltion on rajoitettava tuen enimmäismäärä 75 prosenttiin tukikelpoisista kustannuksista.
Jäsenvaltio voi tarjota tukea enintään liitteessä IXa a määritetyn enimmäismäärän mukaisesti.
Tarkistus 508
Ehdotus asetukseksi
72 artikla – 3 kohta – 2 alakohta
Poiketen siitä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, kun kyseessä on maatilojen neuvontapalvelujen perustaminen, jäsenvaltio voi myöntää tukea kiinteän määrän, joka on enintään 200 000 euroa.
Poiketen siitä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, kun kyseessä on maatilojen neuvontapalvelujen perustaminen, jäsenvaltio voi myöntää tukea, joka on enintään liitteessä IXa a vahvistetun enimmäismäärän mukainen.
Tarkistus 509
Ehdotus asetukseksi
72 artikla – 4 kohta
4.  Poiketen siitä, mitä 3 kohdassa säädetään, syrjäisimmillä alueilla ja muissa asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa jäsenvaltio voi 6 artiklassa vahvistettujen erityistavoitteiden saavuttamiseksi soveltaa korkeampaa prosenttiosuutta tai suurempaa määrää kuin kyseisessä kohdassa on vahvistettu.
Poistetaan.
Tarkistus 510
Ehdotus asetukseksi
72 artikla – 6 a kohta (uusi)
6 a.  Tämän artiklan mukaista tukea ei myönnetä ohjaus- tai koulutuskursseihin, jotka ovat osa lakisääteistä keskiasteen tai sitä ylemmän asteen tavanomaisia koulutusohjelmia tai -järjestelmiä.
Tarkistus 511
Ehdotus asetukseksi
72 artikla – 6 b kohta (uusi)
6 b.  Tietämyksensiirto- ja tiedotuspalveluja tarjoavilla elimillä on oltava asianmukaiset valmiudet eli pätevä henkilöstö, ja henkilöstölle on tarjottava koulutusta tehtävien hoitamiseen.
Tarkistus 512
Ehdotus asetukseksi
72 a artikla (uusi)
72 a artikla
Toimenpiteet maaseudun naisten hyväksi
1.  Jäsenvaltion on ryhdyttävä erityistoimiin, joissa keskitytään edistämään naisten suurempaa osallistumista maaseudun talouteen nykyisen asetuksen mukaisten tukitoimien kautta ja joiden tavoitteena on edistää 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja tavoitteita.
2.  YMP:n strategiasuunnitelmassaan jäsenvaltio voi myöntää tukea naisten osallistumisen edistämiseksi muun muassa tietämyksen siirtoon ja tiedotustoimiin, neuvontapalveluihin, aineelliseen omaisuuteen tehtäviin investointeihin, maaseutuyritysten käynnistämiseen ja kehittämiseen, digitaaliteknologioiden asentamiseen ja yhteistyöhön.
Tarkistus 513
Ehdotus asetukseksi
72 b artikla (uusi)
72 b artikla
Älykkäitä kyliä koskevan strategian kehittäminen
1.  Digitalisoinnin ja innovoinnin edistämiseksi sekä yritystoiminnan kehittämisen, sosiaalisen osallisuuden ja työllistämisen helpottamiseksi maaseutualueilla jäsenvaltion on kehitettävä ja toteutettava älykkäiden kylien strategioita YMP:n strategiasuunnitelmassaan ottaen huomioon 64 artiklan a, b, d, e, g ja h kohdassa vahvistetut tukitoimityypit ja 102 artiklassa vahvistetut tekijät, joilla varmistetaan uudenaikaistaminen ja strategiat.
2.  Edellä 1 kohdassa mainittujen tukitoimityyppien lisäksi jäsenvaltion olisi huolehdittava erityisesti toimenpiteistä, jotka kohdistetaan maaseutualueilla seuraaviin asioihin:
a)  maaseudun elinkeinoelämän digitalisointi;
b)  täsmäviljely;
c)  digitaalisten alustojen kehittäminen;
d)  liikkuvuus maaseudulla;
e)  sosiaalinen innovointi;
f)  älykkäiden energiajärjestelmien ja -verkkojen ja energian älykkään varastoinnin kehittäminen paikallistasolla sekä energiaosuuskuntien kehittämisen tukeminen.
3.  Jäsenvaltion on kiinnitettävä erityistä huomiota maaseuturahaston ja muiden Euroopan rakenne- ja investointirahastojen väliseen koordinointiin 98 artiklan d kohdan iii alakohdan mukaisesti.
4.  Jäsenvaltio voi sisällyttää älykkäitä kyliä koskevan strategiansa yhteisölähtöiseen paikalliseen kehittämiseen integroituihin strategioihin asetuksen (EU) 2018/xxxx [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 25 artiklan c kohdan mukaisesti.
Tarkistus 514
Ehdotus asetukseksi
73 artikla – 1 kohta – 1 alakohta
YMP:n strategiasuunnitelman hallintoviranomaisen tai muiden nimettyjen välittävien elinten on määritettävä seuraaviin tukitoimityyppeihin liittyvät tukitoimien valintaperusteet: investoinnit, nuorten viljelijöiden tilanpidon aloittaminen ja maaseudun yritystoiminnan käynnistäminen, yhteistyö, tietämyksen vaihto ja tiedottaminen, kun on ensin kuultu 111 artiklassa tarkoitettua seurantakomiteaa. Valintaperusteiden tarkoituksena on varmistaa hakijoiden yhdenvertainen kohtelu, parantaa varojen käyttöä ja kohdentaa tuki tukitoimien tarkoituksen mukaisesti.
YMP:n strategiasuunnitelman hallintoviranomaisen tai tarvittaessa alueellisten hallintaviranomaisten tai muiden nimettyjen välittävien elinten on määritettävä seuraaviin tukitoimityyppeihin liittyvät tukitoimien valintaperusteet: investoinnit, nuorten ja uusien viljelijöiden tilanpidon aloittaminen ja maaseudun yritystoiminnan käynnistäminen, yhteistyö, tietämyksen vaihto ja tiedottaminen, erityistoimet maaseudun naisten hyväksi ja digitaaliteknologioiden asentaminen, kun on ensin kuultu 111 artiklassa tarkoitettua seurantakomiteaa. Valintaperusteiden tarkoituksena on varmistaa hakijoiden yhdenvertainen kohtelu, parantaa varojen käyttöä ja kohdentaa tuki tukitoimien tarkoituksen mukaisesti.
Tarkistus 515
Ehdotus asetukseksi
73 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
Jäsenvaltio voi päättää, että se ei sovella valintaperusteita sellaisten investointien tukitoimissa, jotka on selkeästi kohdennettu ympäristötarkoituksiin tai jotka toteutetaan ennallistamistoimien yhteydessä.
Jäsenvaltio voi päättää, että se ei sovella valintaperusteita sellaisissa investoinneissa, jotka toteutetaan ennallistamistoimien yhteydessä katastrofien jälkeen.
Tarkistus 516
Ehdotus asetukseksi
73 artikla – 4 kohta
4.  Valintaperusteita ei voida määritellä sellaisille toimille, joilla on Horisontti 2020+-ohjelman mukainen huippuosaamismerkki tai jotka on valittu Life+-ohjelmassa, edellyttäen, että tällaiset toimet ovat YMP:n strategiasuunnitelman mukaisia.
Poistetaan.
Tarkistus 1173
Ehdotus asetukseksi
73 artikla – 5 kohta
5.  Toimia ei saa valita tuen kohteiksi, jos ne on saatettu fyysisesti päätökseen tai toteutettu kokonaisuudessaan ennen kuin YMP:n strategiasuunnitelmaan liittyvä rahoitushakemus on jätetty hallintoviranomaiselle, siitä riippumatta, onko kaikki asiaankuuluvat maksut maksettu.
5.  Toimia ei saa valita tuen kohteiksi, jos ne on saatettu fyysisesti päätökseen tai toteutettu kokonaisuudessaan ennen kuin YMP:n strategiasuunnitelmaan liittyvä rahoitushakemus on jätetty hallintoviranomaiselle, siitä riippumatta, onko kaikki asiaankuuluvat maksut maksettu.
Poiketen siitä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, tuen kohteiksi voidaan valita toimet, jotka liittyvät taimikkojen varhaiseen hoitamiseen ja nuorten metsiköiden hoitamiseen, jos niillä on ekologisia, suojeluun ja virkistyskäyttöön liittyviä tavoitteita, vaikka toimet on saatettu fyysisesti päätökseen ennen kuin rahoitushakemus on jätetty viranomaiselle.
Tällaisia toimia ei saa vaatia, tai niillä katsotaan olevan kannustava vaikutus, jos:
i)  tukijärjestelmällä vahvistetaan oikeus tukeen objektiivisin perustein ja ilman jäsenvaltion harkintavaltaa; tuen myöntämisen ehtona on, että tukijärjestelmän määrärahoja ei ole käytetty loppuun;
ii)  tukijärjestelmä on hyväksytty ja voimassa ennen kuin tuensaajalle aiheutuu tukikelpoisia kustannuksia;
iii)  tukijärjestelmä kattaa ainoastaan sellaiset alueet, joissa uutta metsää on istutettu kansallisen lainsäädännön mukaisesti ja siitä on ilmoitettu toimivaltaiselle viranomaiselle; sekä
iv)  tukijärjestelmä kattaa ainoastaan sellaiset toimenpiteet, jotka perustuvat metsänhoitosuunnitelmaan tai vastaavaan asiakirjaan.
Tarkistus 517
Ehdotus asetukseksi
74 artikla – 5 kohta – 1 a alakohta (uusi)
Niiden viljelijöiden tapauksessa, jotka ovat kärsineet vaikeista ilmasto-olosuhteista ja/tai markkinakriisistä, tämän kohdan a alakohdan mukaiset tuet voidaan taata käyttöpääomasta.
Tarkistus 518
Ehdotus asetukseksi
74 artikla – 5 a kohta (uusi)
5 a.  Jos tämän artiklan määrärahoja ei käytetä tai ne palautetaan rahoitusvälineestä, ne olisi säilytettävä ja käytettävä YMP:n strategisen suunnitelman maaseudun kehittämiseen tarkoitetussa osassa.
Tarkistus 519
Ehdotus asetukseksi
75 artikla
[...]
Poistetaan.
Tarkistus 520
Ehdotus asetukseksi
78 artikla – 1 kohta
Siirretään komissiolle valta antaa 138 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä tämän asetuksen täydentämiseksi vaatimuksilla, joilla täydennetään tässä luvussa vahvistettuja vaatimuksia ja jotka koskevat tuen myöntämisedellytyksiä seuraavissa maaseudun kehittämisen tukitoimityypeissä:
Siirretään komissiolle valta antaa 138 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä tässä luvussa vahvistettujen maksujen vähimmäis- ja enimmäismääriä koskevan liitteen IX a täydentämiseksi.
a)  65 artiklassa tarkoitetut hoitositoumukset;
b)  68 artiklassa tarkoitetut investoinnit;
c)  71 artiklassa tarkoitettu yhteistyö.
Tarkistus 521
Ehdotus asetukseksi
79 artikla – otsikko
Maataloustukirahaston ja maaseuturahaston menot
Maataloustukirahaston ja maaseuturahaston rahoituksen kohdentaminen
Tarkistus 522
Ehdotus asetukseksi
79 artikla – 1 kohta – johdantokappale
1.  Maataloustukirahastosta rahoitetaan tukitoimityyppejä, jotka liittyvät seuraaviin:
1.  Rahoituspuitteet maataloustukirahastoa varten vuosiksi 2021–2027 ovat 286 143 miljoonaa euroa vuoden 2018 hintoina (322 511 miljoonaa euroa käypinä hintoina).
Näiden rahoituspuitteiden rajoissa ja sen estämättä, mitä asetuksen (EU) [horisontaaliasetus] II osaston I luvussa säädetään, maataloustukirahastosta rahoitetaan tukitoimityyppejä, jotka liittyvät seuraaviin:
Tarkistus 523
Ehdotus asetukseksi
79 artikla – 2 kohta
2.  Maaseuturahastosta rahoitetaan III osaston IV luvussa tarkoitettuja tukitoimityyppejä.
2.  Rahoituspuitteet Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa varten vuosiksi 2021–2027 ovat 96 712 miljoonaa euroa vuoden 2018 hintoina (109 000 miljoonaa euroa käypinä hintoina).
Maaseuturahastosta rahoitetaan III osaston IV luvussa tarkoitettuja tukitoimityyppejä, 112 artiklassa tarkoitettua jäsenvaltioiden aloitteesta annettavaa teknistä apua ja 83 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua komission aloitteesta annettavaa teknistä apua.
Tarkistus 524
Ehdotus asetukseksi
80 artikla – 1 kohta
1.  Menoihin voidaan myöntää maataloustukirahaston ja maaseuturahaston rahoitusosuus sitä vuotta seuraavan vuoden 1 päivästä tammikuuta, jona komissio hyväksyy YMP:n strategiasuunnitelman.
1.  Menoihin voidaan myöntää maataloustukirahaston ja maaseuturahaston rahoitusosuus sen jälkeen, kun komissio on hyväksynyt YMP:n strategiasuunnitelman.
Tarkistus 525
Ehdotus asetukseksi
80 artikla – 2 kohta – 1 alakohta
Menot, jotka tulevat tukikelpoisiksi YMP:n strategiasuunnitelman muutoksen vuoksi, ovat oikeutettuja maaseuturahaston rahoitusosuuteen vasta siitä päivästä, jona muutospyyntö on toimitettu komissiolle.
Menot, jotka tulevat tukikelpoisiksi YMP:n strategiasuunnitelman muutoksen vuoksi, ovat oikeutettuja maaseuturahaston ja maataloustukirahaston rahoitusosuuteen vasta siitä päivästä, jona muutospyyntö on toimitettu komissiolle.
Tarkistus 526
Ehdotus asetukseksi
80 artikla – 2 kohta – 2 alakohta
Poiketen siitä, mitä 73 artiklan 5 kohdassa ja ensimmäisessä alakohdassa säädetään, kun kyseessä ovat kiireelliset toimenpiteet, joiden syynä ovat luonnonkatastrofit, muut katastrofit tai epäsuotuisat sääolot taikka jotka johtuvat jäsenvaltion tai alueen sosioekonomisten olosuhteiden merkittävästä ja äkillisestä muutoksesta, YMP:n strategiasuunnitelmassa voidaan määrätä, että suunnitelmamuutoksiin liittyvien maaseuturahastosta rahoitettavien menojen tukikelpoisuus voi alkaa tapahtuman päivästä.
Poiketen siitä, mitä 73 artiklan 5 kohdassa ja ensimmäisessä alakohdassa säädetään, kun kyseessä ovat kiireelliset toimenpiteet, joiden syynä ovat luonnonkatastrofit, muut katastrofit, mukaan lukien tulipalot, kuivuus ja tulvat, tai epäsuotuisat sääolot tai kulkutaudit, taikka jotka johtuvat jäsenvaltion tai alueen sosioekonomisten olosuhteiden merkittävästä ja äkillisestä muutoksesta, YMP:n strategiasuunnitelmassa voidaan määrätä, että suunnitelmamuutoksiin liittyvien maaseuturahastosta rahoitettavien menojen tukikelpoisuus voi alkaa tapahtuman päivästä.
Tarkistus 527
Ehdotus asetukseksi
80 artikla – 3 kohta
3.  Menot ovat oikeutettuja maaseuturahaston rahoitusosuuteen, jos ne ovat aiheutuneet tuensaajalle ja maksettu viimeistään 31 päivänä joulukuuta [2029]. Lisäksi menot ovat oikeutettuja maaseuturahaston rahoitusosuuteen vain, jos maksajavirasto tosiasiallisesti maksaa kyseisen tuen viimeistään 31 päivänä joulukuuta [2029].
3.  Menot ovat oikeutettuja maaseuturahaston rahoitusosuuteen, jos ne ovat aiheutuneet tuensaajalle ja maksettu viimeistään 31 päivänä joulukuuta [2030]. Lisäksi menot ovat oikeutettuja maaseuturahaston rahoitusosuuteen vain, jos maksajavirasto tosiasiallisesti maksaa kyseisen tuen viimeistään 31 päivänä joulukuuta [2030].
Tarkistus 528
Ehdotus asetukseksi
82 artikla – 3 kohta
3.  Saksalle myönnettävä unionin taloudellinen apu humala-alan tukitoimityypeille on 2 188 000 euroa vuodessa.
3.  Saksalle myönnettävä unionin taloudellinen apu humala-alan tukitoimityypeille on X euroa vuodessa.
Tarkistus 529
Ehdotus asetukseksi
82 artikla – 4 kohta – a alakohta
a)  10 666 000 euroa vuodessa Kreikalle;
a)  euroa vuodessa Kreikalle;
Tarkistus 530
Ehdotus asetukseksi
82 artikla – 4 kohta – b alakohta
b)  554 000 euroa vuodessa Ranskalle; ja
b)  euroa vuodessa Ranskalle; ja
Tarkistus 531
Ehdotus asetukseksi
82 artikla – 4 kohta – c alakohta
c)  34 590 000 euroa vuodessa Italialle.
c)  euroa vuodessa Italialle.
Tarkistus 532
Ehdotus asetukseksi
82 artikla – 7 kohta
7.  Jäsenvaltiot voivat vuonna 2023 tarkistaa 6 kohdassa tarkoitettuja päätöksiään osana 107 artiklassa tarkoitettua YMP:n strategiasuunnitelmansa muutospyyntöä.
7.  Kahden vuoden kuluttua strategiasuunnitelmiensa toimeenpanosta jäsenvaltiot voivat tarkistaa 6 kohdassa tarkoitettuja päätöksiään osana 107 artiklassa tarkoitettua YMP:n strategiasuunnitelmansa muutospyyntöä.
Tarkistus 533
Ehdotus asetukseksi
83 artikla – 1 kohta
1.  Tämän asetuksen nojalla maaseudun kehittämisen tukitoimityyppeihin myönnettävän unionin tuen kokonaismäärä 1 päivän tammikuuta 2021 ja 31 päivän joulukuuta 2027 välisellä kaudella on 78 811 miljoonaa euroa käypinä hintoina vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen38 mukaisesti.
1.  Tämän asetuksen nojalla maaseudun kehittämisen tukitoimityyppeihin myönnettävän unionin tuen kokonaismäärä 1 päivän tammikuuta 2021 ja 31 päivän joulukuuta 2027 välisellä kaudella on 109 000 miljoonaa euroa käypinä hintoina vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen38 mukaisesti.
__________________
__________________
38 Ehdotus neuvoston asetukseksi vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta, komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle, COM(2018)0322.
38 Ehdotus neuvoston asetukseksi vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta, komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle, COM(2018)0322.
Tarkistus 534
Ehdotus asetukseksi
85 artikla – 1 kohta
1.  YMP:n strategiasuunnitelmissa vahvistetaan yhtenäinen maaseuturahaston rahoitusosuustaso, jota sovelletaan kaikkiin tukitoimiin.
1.  YMP:n strategiasuunnitelmissa vahvistetaan yhtenäinen maaseuturahaston rahoitusosuustaso tukitoimien tukemiseksi alueilla, jotka vastaavat asetuksessa (EY) N:o 1059/2003 vahvistettua tilastollisen alueyksiköiden nimikkeistön 2-tasoa (’NUTS 2 -alueet’)
Tarkistus 535
Ehdotus asetukseksi
85 artikla – 1 a kohta (uusi)
1 a.  Maaseuturahaston määrärahat kohdennetaan seuraaville kolmelle NUTS 2 -tason alueiden luokalle:
a)  vähemmän kehittyneet alueet, joiden BKT asukasta kohden on alle 75 prosenttia 27 jäsenvaltion EU:n BKT:n keskiarvosta, jäljempänä ’vähemmän kehittyneet alueet’;
b)  siirtymäalueet, joiden BKT asukasta kohden on 75–100 prosenttia 27 jäsenvaltion EU:n BKT:n keskiarvosta, jäljempänä ’siirtymäalueet’;
c)  kehittyneemmät alueet, joiden BKT asukasta kohden on yli 100 prosenttia 27 jäsenvaltion EU:n BKT:n keskiarvosta, jäljempänä ’kehittyneemmät alueet’.
Alueet luokitellaan yhteen näistä kolmesta alueluokasta sen perusteella, mikä on kullakin alueella ostovoimastandardina mitatun, vuosia 2014–2016 koskevien unionin lukujen perusteella asukasta kohti lasketun BKT:n suhde 27 jäsenvaltion EU:n BKT:n keskiarvoon samalla viitekaudella.
Tarkistus 536
Ehdotus asetukseksi
85 artikla – 2 kohta – 1 alakohta – a alakohta
a)  70 prosenttia tukikelpoisista julkisista menoista syrjäisimmillä alueilla ja asetuksessa (EU) N:o 229/2013 tarkoitetuilla pienillä Egeanmeren saarilla;
a)  85 prosenttia tukikelpoisista julkisista menoista syrjäisimmillä alueilla ja asetuksessa (EU) N:o 229/2013 tarkoitetuilla pienillä Egeanmeren saarilla;
Tarkistus 537
Ehdotus asetukseksi
85 artikla – 2 kohta – 1 alakohta – b alakohta
b)  70 prosenttia tukikelpoisista julkisista menoista vähemmän kehittyneillä alueilla;
b)  85 prosenttia tukikelpoisista julkisista menoista vähemmän kehittyneillä alueilla;
Tarkistus 538
Ehdotus asetukseksi
85 artikla – 2 kohta – 1 alakohta – b a alakohta (uusi)
b a)  65 prosenttia siirtymäalueilla;
Tarkistus 539
Ehdotus asetukseksi
85 artikla – 2 kohta – 1 alakohta – c alakohta
c)  65 prosenttia tukikelpoisista menoista 66 artiklan mukaisten tukien osalta;
c)  75 prosenttia tukikelpoisista menoista 66 artiklan mukaisten tukien osalta;
Tarkistus 540
Ehdotus asetukseksi
85 artikla – 2 kohta – 1 alakohta – d alakohta
d)  43 prosenttia tukikelpoisista julkisista menoista muilla alueilla.
d)  53 prosenttia tukikelpoisista julkisista menoista muilla alueilla.
Tarkistus 541
Ehdotus asetukseksi
85 artikla – 3 kohta – a alakohta
a)  80 prosenttia tämän asetuksen 65 artiklassa tarkoitettujen hoitositoumusten, tämän asetuksen 67 artiklassa tarkoitettujen tukien, tämän asetuksen 68 artiklassa tarkoitettujen ei-tuotannollisten investointien, eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden tämän asetuksen 71 artiklan mukaisen tuen ja Leaderin, jota kutsutaan asetuksen (EU) [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 25 artiklassa yhteisölähtöiseksi paikalliseksi kehittämiseksi, osalta;
a)  90 prosenttia tämän asetuksen 65 artiklassa tarkoitettujen hoitositoumusten, tämän asetuksen 67 artiklassa tarkoitettujen tukien, tämän asetuksen 68 artiklassa tarkoitettujen ei-tuotannollisten investointien, jotka liittyvät metsitykseen, 6 artiklan 1 kohdan d–f alakohdassa tarkoitettuihin erityisiin ympäristö- ja ilmastotavoitteisiin ja 69 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettuihin toimenpiteisiin, eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden tämän asetuksen 71 artiklan mukaisen tuen ja Leaderin, jota kutsutaan asetuksen (EU) [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 25 artiklassa yhteisölähtöiseksi paikalliseksi kehittämiseksi, tämän asetuksen 72 artiklan mukaisten toimenpiteiden ja toimenpiteiden, joita tuetaan rahoitusvälineiden kautta, ja 72 a (uusi) artiklan mukaisten toimien ja väestökatoalueiden osalta.
Tarkistus 542
Ehdotus asetukseksi
85 artikla – 3 kohta – b alakohta
b)  100 prosenttia sellaisten toimien osalta, jotka saavat rahoitusta maaseuturahastoon tämän asetuksen 15 ja 90 artiklan mukaisesti siirretyistä varoista.
b)  100 prosenttia sellaisten toimien osalta, jotka saavat rahoitusta maaseuturahastoon tämän asetuksen 90 artiklan mukaisesti siirretyistä varoista, kun kyseiset toimet kohdistuvat 6 artiklan 1 kohdan d, e ja f alakohdassa tarkoitettuihin erityisiin ympäristöön ja ilmastoon liittyviin tavoitteisiin.
Tarkistus 1134
Ehdotus asetukseksi
86 artikla
86 artikla
86 artikla
Määrärahojen vähimmäis- ja enimmäismäärä
Määrärahojen vähimmäis- ja enimmäismäärä
1.  Vähintään 5 prosenttia liitteessä IX vahvistetusta YMP:n strategiasuunnitelmaan myönnettävästä maaseuturahaston kokonaisrahoitusosuudesta on varattava Leaderiin, jota kutsutaan asetuksen (EU) [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 25 artiklassa yhteisölähtöiseksi paikalliseksi kehittämiseksi.
1.  Vähintään 5 prosenttia liitteessä IX vahvistetusta YMP:n strategiasuunnitelmaan myönnettävästä maaseuturahaston kokonaisrahoitusosuudesta on varattava Leaderiin, jota kutsutaan asetuksen (EU) [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 25 artiklassa yhteisölähtöiseksi paikalliseksi kehittämiseksi.
2.  
2.  
Vähintään 30 prosenttia liitteessä IX vahvistetusta YMP:n strategiasuunnitelmaan myönnettävästä maaseuturahaston kokonaisrahoituksesta on varattava tukitoimiin, joilla pyritään tämän asetuksen 6 artiklan 1 kohdan d, e ja f alakohdassa vahvistettuihin erityisiin ympäristö- ja ilmastotavoitteisiin, lukuun ottamatta 66 artiklaan perustuvia tukitoimia.
Vähintään 35 prosenttia liitteessä IX vahvistetusta YMP:n strategiasuunnitelmaan myönnettävästä maaseuturahaston kokonaisrahoituksesta on varattava kaiken tyyppisiin tukitoimiin, joilla pyritään tämän asetuksen 6 artiklan 1 kohdan d, e, f ja i alakohdassa vahvistettuihin erityisiin ympäristö- ja ilmastotavoitteisiin.
Enintään 40 prosenttia 66 artiklan mukaisesti myönnetyistä tuista voidaan ottaa huomioon laskettaessa ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua maaseuturahaston kokonaisrahoitusosuutta.
Ensimmäistä alakohtaa ei sovelleta syrjäisimpiin alueisiin.
Ensimmäistä alakohtaa ei sovelleta syrjäisimpiin alueisiin.
2 a.  Vähintään 30 prosenttia liitteessä IX vahvistetusta YMP:n strategiasuunnitelmaan myönnettävästä maaseuturahaston kokonaisrahoituksesta on varattava 68, 70, 71 ja 72 artiklan mukaisiin tukitoimiin, joilla pyritään älykkään, kestävän ja monipuolisen maatalousalan kehittämistä edistäviin erityistavoitteisiin, sellaisina kuin ne määritellään tämän asetuksen 6 artiklan 1 kohdan a, b ja c alakohdassa.
3.  
3.  
Enintään 4 prosenttia liitteessä IX vahvistetusta YMP:n strategiasuunnitelmaan myönnettävästä maaseuturahaston kokonaisrahoituksesta voidaan käyttää rahoittamaan 112 artiklassa tarkoitetun jäsenvaltioiden aloitteesta annettavan teknisen avun toimia.
Enintään 4 prosenttia liitteessä IX vahvistetusta YMP:n strategiasuunnitelmaan myönnettävästä maaseuturahaston kokonaisrahoituksesta voidaan käyttää rahoittamaan 112 artiklassa tarkoitetun jäsenvaltioiden aloitteesta annettavan teknisen avun toimia.
YMP:n strategiasuunnitelmaan myönnettävä maaseuturahaston rahoitusosuus voidaan korottaa 6 prosenttiin, jos maaseudun kehittämiseen myönnettävä unionin kokonaistuki on enintään 90 miljoonaa euroa.
YMP:n strategiasuunnitelmaan myönnettävä maaseuturahaston rahoitusosuus voidaan korottaa 6 prosenttiin, jos maaseudun kehittämiseen myönnettävä unionin kokonaistuki on enintään 90 miljoonaa euroa.
Tekninen apu maksetaan kiinteämääräisenä rahoituksena asetuksen (EU/Euratom .../... [uusi varainhoitoasetus] 125 artiklan 1 kohdan e alakohdan mukaisesti asetuksen (EU) [horisontaaliasetus] 30 artiklan mukaisten välimaksujen yhteydessä. Tämä kiinteämääräinen maksu edustaa prosenttiosuutta, joka YMP:n strategiasuunnitelmassa vahvistetaan ilmoitettujen kokonaismenojen tekniselle avulle.
Tekninen apu maksetaan kiinteämääräisenä rahoituksena asetuksen (EU/Euratom .../... [uusi varainhoitoasetus] 125 artiklan 1 kohdan e alakohdan mukaisesti asetuksen (EU) [horisontaaliasetus] 30 artiklan mukaisten välimaksujen yhteydessä. Tämä kiinteämääräinen maksu edustaa prosenttiosuutta, joka YMP:n strategiasuunnitelmassa vahvistetaan ilmoitettujen kokonaismenojen tekniselle avulle.
4.  Jäsenvaltion osalta liitteessä IX vahvistettu vähimmäismäärä varataan 6 artiklan 1 kohdan g alakohdassa vahvistettuun erityistavoitteeseen ”houkutellaan alalle nuoria viljelijöitä ja helpotetaan yritystoiminnan kehittämistä”. Kun on tehty vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia käsittelevä tilanneanalyysi (’SWOT-analyysi’) ja on määritelty tarpeet, joihin on puututtava, määrä käytetään seuraaviin tukitoimityyppeihin:
4.  Jäsenvaltion on varattava vähintään liitteessä X vahvistetut määrät 27 artiklassa säädettyyn nuorten viljelijöiden täydentävään tulotukeen.
a)   27 artiklassa säädetty nuorten viljelijöiden täydentävä tulotuki;
b)   69 artiklassa tarkoitettu nuorten viljelijöiden tilanpidon aloittaminen.
4 a.  Jäsenvaltion on varattava vähintään 60 prosenttia liitteessä VII vahvistetuista määristä
a)  III osaston II luvun 2 alajaksossa tarkoitettuun kestävyysperusteiseen perustulotukeen;
b)  III osaston II luvun 2 jakson 3 alajaksossa tarkoitettuun uudelleenjakotukeen;
c)  III osaston II luvun 2 jakson 1 alajaksossa tarkoitettuihin tuotantosidonnaisen tulotuen tukitoimiin;
d)  III osaston III luvun 7 jaksossa tarkoitettuihin muiden alojen tukitoimityyppeihin.
Edellä esitetystä poiketen, jos jäsenvaltio soveltaa 90 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa säädettyä mahdollisuutta ensimmäisen alakohdan nojalla varattuun määrään, se voi alentaa ensimmäisen alakohdan nojalla vahvistamaansa vähimmäismäärää korotetulla määrällä.
4 b.  Vähintään 6 prosenttia liitteessä VII vahvistetuista määristä on varattava 26 artiklassa tarkoitetun uudelleenjakotuen tukemiseen.
4 c.  Vähintään 30 prosenttia liitteessä VII vuosiksi 2023–2027 vahvistetuista kokonaismäärärahoista on varattava 28 artiklassa tarkoitettuihin ilmasto- ja ympäristöjärjestelmiin sekä eläinten hyvinvointia edistäviin järjestelmiin.
Jäsenvaltio voi varata kullekin kalenterivuodelle erisuuruisia määriä alle tai yli ensimmäisen virkkeen nojalla vahvistamansa prosenttiosuuden, edellyttäen, että kaikkien vuosittaisten määrien summa vastaa kyseistä prosenttiosuutta.
Edellä esitetystä poiketen, jos jäsenvaltio soveltaa 90 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa säädettyä mahdollisuutta 28 artiklan nojalla varattuun määrään, se voi alentaa ensimmäisen alakohdan nojalla vahvistamaansa vähimmäismäärää korotetulla määrällä.
5.  
5.  
Edellä III osaston II luvun 2 jakson 1 alajaksossa tarkoitetun tuotantosidonnaisen tulotuen tukitoimien alustavat määrärahat saavat olla enintään 10 prosenttia liitteessä VII vahvistetuista määristä.
Edellä III osaston II luvun 2 jakson 1 alajaksossa tarkoitetun tuotantosidonnaisen tulotuen tukitoimien alustavat määrärahat saavat olla enintään 10 prosenttia liitteessä VII vahvistetuista määristä. Jäsenvaltio voi siirtää osan siitä korottaakseen 82 artiklan 6 kohdassa vahvistettua enimmäisosuutta, jos kyseinen osuus ei riitä III osaston III luvun 7 jakson mukaisten tukitoimien rahoittamiseen.
Poiketen siitä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, jäsenvaltio, joka on asetuksen (EU) N:o 1307/2013 53 artiklan 4 kohdan mukaisesti käyttänyt vapaaehtoiseen tuotantosidonnaiseen tukeen yli 13 prosenttia mainitun asetuksen liitteessä II vahvistetusta kansallisesta vuotuisesta enimmäismäärästään, voi päättää käyttää tuotantosidonnaiseen tulotukeen yli 10 prosenttia liitteessä VII vahvistetusta määrästä. Tuloksena saatu prosenttiosuus ei saa ylittää komission hakuvuoden 2018 osalta vapaaehtoiseen tuotantosidonnaiseen tukeen hyväksymää prosenttiosuutta.
Poiketen siitä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, jäsenvaltio, joka on asetuksen (EU) N:o 1307/2013 53 artiklan 4 kohdan mukaisesti käyttänyt vapaaehtoiseen tuotantosidonnaiseen tukeen yli 13 prosenttia mainitun asetuksen liitteessä II vahvistetusta kansallisesta vuotuisesta enimmäismäärästään, voi päättää käyttää tuotantosidonnaiseen tulotukeen yli 10 prosenttia liitteessä VII vahvistetusta määrästä. Tuloksena saatu prosenttiosuus ei saa ylittää komission hakuvuoden 2018 osalta vapaaehtoiseen tuotantosidonnaiseen tukeen hyväksymää prosenttiosuutta.
Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua prosenttiosuutta voidaan korottaa enintään 2 prosenttia edellyttäen, että määrä, joka vastaa 10 prosentin ylittävää prosenttiosuutta, osoitetaan III osaston II luvun 2 jakson 1 alajakson mukaiseen valkuaiskasvien tukeen.
Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua prosenttiosuutta voidaan korottaa enintään 2 prosenttia edellyttäen, että määrä, joka vastaa 10 prosentin ylittävää prosenttiosuutta, osoitetaan III osaston II luvun 2 jakson 1 alajakson mukaiseen valkuaiskasvien tukeen.
Hyväksyttyyn YMP:n strategiasuunnitelmaan sisällytetty, ensimmäisen ja toisen alakohdan soveltamisesta johtuva määrä on sitova.
Hyväksyttyyn YMP:n strategiasuunnitelmaan sisällytetty, ensimmäisen ja toisen alakohdan soveltamisesta johtuva määrä on sitova.
6.  Enimmäismäärä, joka jäsenvaltiossa voidaan myöntää ennen tämän asetuksen 15 artiklan soveltamista tämän asetuksen III osaston II luvun 2 jakson 1 alajakson nojalla kunakin kalenterivuonna, ei saa ylittää YMP:n strategiasuunnitelman 6 kohdan mukaisesti vahvistettuja määriä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EU) [horisontaaliasetus] 15 artiklan soveltamista.
6.  Enimmäismäärä, joka jäsenvaltiossa voidaan myöntää ennen tämän asetuksen 15 artiklan soveltamista tämän asetuksen III osaston II luvun 2 jakson 1 alajakson nojalla kunakin kalenterivuonna, ei saa ylittää YMP:n strategiasuunnitelman 5 kohdan mukaisesti vahvistettuja määriä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EU) [horisontaaliasetus] 15 artiklan soveltamista.
7.  Jäsenvaltio voi päättää YMP:n strategiasuunnitelmassaan käyttää tietyn osuuden maaseuturahaston määrärahoista tuen vivuttamiseen ja strategisten luontohankkeiden laajentamiseen [Life-asetuksen] mukaisesti määritellyllä tavalla sekä rahoittaa toimia, jotka koskevat oppimiseen liittyvää kansainvälistä liikkuvuutta maatalouden ja maaseudun kehittämisen alalla kiinnittäen eniten huomiota nuoriin viljelijöihin [Erasmus-asetuksen] mukaisesti.
7.  Jäsenvaltio voi päättää YMP:n strategiasuunnitelmassaan käyttää tietyn osuuden maaseuturahaston määrärahoista tuen vivuttamiseen ja strategisten luontohankkeiden laajentamiseen [Life-asetuksen] mukaisesti määritellyllä tavalla, kun osallisina on viljelijöiden yhteisöjä, sekä rahoittaa toimia, jotka koskevat oppimiseen liittyvää kansainvälistä liikkuvuutta maatalouden ja maaseudun kehittämisen alalla kiinnittäen eniten huomiota nuoriin viljelijöihin [Erasmus-asetuksen] mukaisesti ja maaseudun naisiin.
Tarkistus 1135
Ehdotus asetukseksi
87 artikla
87 artikla
87 artikla
Ilmastomenojen seuraaminen
Ilmastomenojen seuraaminen
1.  Komissio arvioi jäsenvaltioiden toimittamien tietojen perusteella käyttämällä yksinkertaisia ja yhteisiä menetelmiä, miten toimintapolitiikalla edistetään ilmastonmuutoksen liittyviä tavoitteita.
1.  Komissio arvioi jäsenvaltioiden toimittamien tietojen perusteella käyttämällä kansainvälisesti tunnustettuja yhteisiä menetelmiä, miten toimintapolitiikalla edistetään ilmastonmuutokseen liittyviä tavoitteita.
2.   Vaikutus menotavoitteeseen on arvioitava soveltamalla erityisiä määriteltyjä painotuskertoimia, jotka on eriytetty sen mukaan, edistetäänkö tuella merkittävästi vai kohtalaisesti ilmastonmuutokseen liittyviä tavoitteita. Painotuskertoimet ovat seuraavat:
a)  40 prosenttia, kun kyseessä ovat III osaston II luvun II jakson 2 ja 3 alajaksossa tarkoitetun kestävyysperusteisen perustulotuen ja täydentävän tulotuen menot;
b)  100 prosenttia, kun kyseessä ovat III osaston II luvun II jakson 4 alajaksossa tarkoitettujen ilmasto- ja ympäristöjärjestelmien menot;
c)  100 prosenttia, kun kyseessä ovat 86 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen tukitoimien menot;
d)  40 prosenttia, kun kyseessä ovat 66 artiklassa tarkoitetuista luonnonhaitoista tai muista aluekohtaisista haitoista aiheutuvat menot.
2 a.  Komissio kehittää tieteeseen perustuvia ja kansainvälisesti tunnustettuja yhteisiä menetelmiä, jotta voidaan seurata tarkemmin ilmasto- ja ympäristötavoitteisiin, luonnon monimuotoisuus mukaan lukien, liittyviä menoja, ja arvioi eri tukitoimityyppien arvioitua vaikutusta 139 a artiklassa tarkoitetussa väliarvioinnissa.
Tarkistus 1175
Ehdotus asetukseksi
88 artikla – 1 a kohta (uusi)
1 a.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen suunniteltujen yksikkömäärien on oltava yhtenäisiä tai keskimääräisiä jäsenvaltion määrittämän mukaisesti.
Tarkistus 554
Ehdotus asetukseksi
89 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
Vaihteluprosentti on se prosenttiosuus, jolla toteutunut keskimääräinen tai yhtenäinen yksikkömäärä saa ylittää YMP:n strategiasuunnitelmassa tarkoitetun suunnitellun keskimääräisen tai yhtenäisen yksikkömäärän.
Vaihteluprosentti on se prosenttiosuus, jolla toteutunut keskimääräinen tai yhtenäinen alustava yksikkömäärä saa ylittää YMP:n strategiasuunnitelmassa tarkoitetun suunnitellun keskimääräisen tai yhtenäisen alustavan yksikkömäärän.
Tarkistus 555
Ehdotus asetukseksi
89 artikla – 1 kohta – 3 alakohta
Kun kyseessä ovat suorien tukien muodossa olevat tukitoimet, toteutunut keskimääräinen tai yhtenäinen yksikkömäärä ei saa koskaan olla alhaisempi kuin suunniteltu keskimääräinen tai yhtenäinen yksikkömäärä, paitsi jos toteutunut tuotos ylittää YMP:n strategiasuunnitelmassa vahvistetun suunnitellun tuotoksen.
Kun kyseessä ovat suorien tukien muodossa olevat tukitoimet, toteutunut keskimääräinen tai yhtenäinen alustava yksikkömäärä ei saa koskaan olla alhaisempi kuin suunniteltu keskimääräinen tai yhtenäinen alustava yksikkömäärä, paitsi jos toteutunut tuotos ylittää YMP:n strategiasuunnitelmassa vahvistetun suunnitellun tuotoksen.
Tarkistus 556
Ehdotus asetukseksi
89 artikla – 1 kohta – 4 alakohta
Jos tukitoimessa on määritelty erilaisia yksikkömääriä, tätä alakohtaa sovelletaan kyseisen tukitoimen kuhunkin yhtenäiseen tai keskimääräiseen yksikkömäärään.
Jos tukitoimessa on määritelty erilaisia alustavia yksikkömääriä, tätä alakohtaa sovelletaan kyseisen tukitoimen kuhunkin yhtenäiseen tai keskimääräiseen alustavaan yksikkömäärään.
Tarkistus 557
Ehdotus asetukseksi
89 artikla – 2 a kohta (uusi)
2 a.  Jäsenvaltiot voivat osoittaa määriä uudelleen tukitoimityyppien sisällä.
Tarkistus 1136
Ehdotus asetukseksi
90 artikla
90 artikla
90 artikla
Joustovara suorien tukien määrärahojen ja maaseuturahaston määrärahojen välillä
Joustovara suorien tukien määrärahojen ja maaseuturahaston määrärahojen välillä
1.  Osana 106 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua ehdotusta YMP:n strategiasuunnitelmaksi jäsenvaltio voi päättää siirtää:
1.  Osana 106 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua ehdotusta YMP:n strategiasuunnitelmaksi jäsenvaltio voi päättää siirtää:
a)  enintään 15 prosenttia liitteessä IV vahvistetuista jäsenvaltion suorien tukien määrärahoista liitteessä VI vahvistettujen kalenterivuosien 2021–2026 puuvillan määrärahojen vähentämisen jälkeen jäsenvaltion varainhoitovuosien 2022–2027 maaseuturahaston määrärahoihin; tai
a)  enintään 12 prosenttia liitteessä IV vahvistetuista jäsenvaltion suorien tukien kokonaismäärärahoista liitteessä VI vahvistettujen kalenterivuosien 2023–2026 puuvillan määrärahojen vähentämisen jälkeen jäsenvaltion varainhoitovuosien 2024–2027 maaseuturahaston määrärahoihin, edellyttäen, että jäsenvaltio käyttää vastaavan korotuksen 65 artiklassa tarkoitettuihin maatalouden ympäristötukitoimiin, joiden tuensaajia ovat viljelijät; tai
b)  enintään 15 prosenttia jäsenvaltion varainhoitovuosien 2022–2027 maaseuturahaston määrärahoista jäsenvaltion liitteessä IV vahvistettuihin kalenterivuosien 2021–2026 suorien tukien määrärahoihin.
b)  enintään 5 prosenttia jäsenvaltion varainhoitovuosien 2024–2027 maaseuturahaston määrärahoista jäsenvaltion liitteessä IV vahvistettuihin kalenterivuosien 2023–2026 suorien tukien määrärahoihin, edellyttäen, että vastaava korotus kohdennetaan 28 artiklan mukaisiin toimiin.
Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua siirtoa jäsenvaltion suorien tukien määrärahoista maaseuturahastoa koskeviin määrärahoihin voidaan prosenttimääräisesti korottaa:
Poiketen siitä, mitä ensimmäisen alakohdan b alakohdassa säädetään, jäsenvaltiot, joiden kansallinen keskimääräinen määrä hehtaaria kohden on alle unionin keskiarvon, voivat siirtää enintään 12 prosenttia maaseuturahaston määrärahoista suorien tukien määrärahoihinsa. Siirrettävä määrä ei kuitenkaan saa olla suurempi kuin on tarpeen, jotta jäsenvaltion kansallinen keskimääräinen määrä hehtaaria kohden saadaan vastaamaan unionin keskiarvoa. Siirrettävä määrä on kohdennettava kokonaisuudessaan 28 artiklassa tarkoitettuihin tukitoimiin.
a)   enintään 15 prosenttiyksikköä edellyttäen, että jäsenvaltio käyttää vastaavan maaseuturahastosta rahoitettavien tukitoimien määrärahojen korotuksen tukitoimiin, joilla pyritään tämän asetuksen 6 artiklan 1 kohdan d, e ja f alakohdassa vahvistettuihin erityisiin ympäristö- ja ilmastotavoitteisiin;
b)   enintään 2 prosenttiyksikköä edellyttäen, että jäsenvaltio käyttää vastaavan korotuksen 86 artiklan 4 kohdan b alakohdan mukaisesti.
Tämän artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti siirretyt suorien tukien määrärahat voidaan vähentää joko 86 artiklan 4 kohdan a tai c alakohdan rahoitusosuudesta tai näistä molemmista.
2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitetuissa päätöksissä on vahvistettava 1 kohdassa tarkoitettu prosenttiosuus, joka voi vaihdella kalenterivuosittain.
2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitetuissa päätöksissä on vahvistettava 1 kohdassa tarkoitettu prosenttiosuus, joka voi vaihdella kalenterivuosittain.
3.  Jäsenvaltiot voivat vuonna 2023 tarkistaa 1 kohdassa tarkoitettuja päätöksiään osana 107 artiklassa tarkoitettua YMP:n strategiasuunnitelmansa muutospyyntöä.
3.  Jäsenvaltiot voivat vuonna 2024 tarkistaa 1 kohdassa tarkoitettuja päätöksiään osana 107 artiklassa tarkoitettua YMP:n strategiasuunnitelmansa muutospyyntöä.
Jäsenvaltioiden on ilmoitettava 1 kohdassa tarkoitetut päätöksensä sekä 15 artiklan ja 26 artiklan soveltamista koskevat päätöksensä komissiolle viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2021.
Tarkistus 562
Ehdotus asetukseksi
91 artikla – 1 kohta
Jäsenvaltion on vahvistettava YMP:n strategiasuunnitelma tämän asetuksen mukaisesti maataloustukirahastosta ja maaseuturahastosta rahoitettavan unionin tuen toteuttamiseksi 6 artiklassa tarkoitettujen erityistavoitteiden saavuttamiseksi.
Jäsenvaltion on tarvittaessa yhteistyössä alueiden kanssa vahvistettava YMP:n strategiasuunnitelma tämän asetuksen mukaisesti maataloustukirahastosta ja maaseuturahastosta rahoitettavan unionin tuen toteuttamiseksi 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen erityistavoitteiden saavuttamiseksi.
Tarkistus 563
Ehdotus asetukseksi
91 artikla – 2 kohta
Jäsenvaltion on 103 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun SWOT-analyysin ja 96 artiklassa tarkoitettujen tarpeiden arvioinnin perusteella vahvistettava YMP:n strategiasuunnitelmissa 97 artiklassa tarkoitettu tukitoimistrategia, jossa asetetaan määrälliset tavoitteet ja välitavoitteet 6 artiklassa vahvistettujen erityistavoitteiden saavuttamiseksi. On määriteltävä tavoitteet hyödyntäen liitteessä I esitettyjä yhteisiä tulosindikaattoreita.
Jäsenvaltion on 103 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun SWOT-analyysin ja 96 artiklassa tarkoitettujen tarpeiden arvioinnin perusteella vahvistettava tarvittaessa yhteistyössä alueiden kanssa YMP:n strategiasuunnitelmissa 97 artiklassa tarkoitettu tukitoimistrategia, jossa asetetaan määrälliset tavoitteet ja välitavoitteet 6 artiklassa vahvistettujen erityistavoitteiden saavuttamiseksi. On määriteltävä tavoitteet hyödyntäen liitteessä I esitettyjä yhteisiä tulosindikaattoreita.
Tarkistus 564
Ehdotus asetukseksi
91 artikla – 4 kohta
YMP:n strategiasuunnitelmien on katettava 1 päivän tammikuuta 2021 ja 31 päivän joulukuuta 2027 välinen ajanjakso.
YMP:n strategiasuunnitelmien on katettava 1 päivän tammikuuta 2022 ja 31 päivän joulukuuta 2027 välinen ajanjakso.
Tarkistus 565
Ehdotus asetukseksi
91 artikla – 4 a kohta (uusi)
YMP:n strategiasuunnitelman hyväksyminen ja täytäntöönpano jäsenvaltiossa eivät saa aiheuttaa viivästyksiä tuensaajien hakuaikoihin eivätkä tuen maksuaikaan.
Tarkistus 832cp1
Ehdotus asetukseksi
92 artikla – otsikko
Kunnianhimoisemmat ympäristö- ja ilmastotavoitteet
Kunnianhimoisemmat ympäristö- ja ilmasto- sekä eläinten hyvinvointiin liittyvät tavoitteet
Tarkistus 567
Ehdotus asetukseksi
92 artikla – 1 kohta
1.  Jäsenvaltion on pyrittävä YMP:n strategiasuunnitelmiensa ja erityisesti 97 artiklan 2 kohdan alakohdassa tarkoitettujen tukitoimistrategian osatekijöiden kautta lisäämään kokonaispanostusta 6 artiklan 1 kohdan d, e ja f alakohdassa vahvistettujen erityisten ympäristö- ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseen verrattuna kokonaispanostukseen asetuksen (EU) N:o 1306/2013 110 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdassa vahvistetun tavoitteen saavuttamiseen maataloustukirahaston ja maaseuturahaston tuella ohjelmakaudella 2014–2020.
1.  Jäsenvaltion on pyrittävä YMP:n strategiasuunnitelmiensa ja erityisesti 97 artiklan 2 kohdan alakohdassa tarkoitettujen tukitoimistrategian osatekijöiden kautta lisäämään osoitettujen määrärahojen kokonaisosuutta 6 artiklan 1 kohdan d, e ja f alakohdassa vahvistettujen erityisten maatalouden ympäristötavoitteiden ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseen verrattuna osoitettujen määrärahojen kokonaisosuuteen asetuksen (EU) N:o 1306/2013 110 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdassa vahvistetun tavoitteen saavuttamiseen maataloustukirahaston ja maaseuturahaston tuella ohjelmakaudella 2014–2020.
Tarkistus 832cp4
Ehdotus asetukseksi
92 artikla – otsikko
2.  Jäsenvaltion on YMP:n strategiasuunnitelmassaan selitettävä käytettävissä olevien tietojen perusteella, miten se aikoo saavuttaa 1 kohdassa tarkoitetun suuremman kokonaispanostuksen. Tämä selityksen on perustuttava merkityksellisiin tietoihin, esimerkiksi 95 artiklan 1 kohdan a–f alakohdassa ja 95 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuihin osatekijöihin.
2.  Jäsenvaltion on YMP:n strategiasuunnitelmassaan selitettävä uusimpien ja luotettavien tietojen perusteella, minkälaisen ympäristö- ja ilmastovaikutuksen se aikoo saavuttaa kaudella 2021–2027 ja miten se aikoo saavuttaa 1 kohdassa tarkoitetun suuremman kokonaispanostuksen, mukaan lukien se, miten se aikoo varmistaa, että siitä, että liitteessä I vahvistettuihin vaikutusindikaattoreihin perustuvilla tavoitteilla kohennetaan kulloinkin vallitsevaa tilannetta. Tämä selityksen on perustuttava merkityksellisiin tietoihin, esimerkiksi 95 artiklan 1 kohdan a–f alakohdassa ja 95 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettuihin osatekijöihin.
Tarkistus 1177
Ehdotus asetukseksi
92 a artikla (uusi)
92 a artikla
Riskinhallinta ja -ehkäisytoimet
Jäsenvaltioiden on selitettävä YMP:n strategiasuunnitelmissaan saatavilla olevien tietojen ja SWOT-analyysin perusteella, miten ne aikovat tarjota riittäviä ja asiaankuuluvia riskinhallintaratkaisuja, joilla autetaan viljelijöitä selviytymään ilmasto- ja terveysriskeistä sekä taloudellisista riskeistä. Tässä artiklassa tarkoitettuihin riskinhallintaratkaisuihin voi sisältyä 70 artiklassa lueteltuja riskinhallintavälineitä tai mahdollisia olemassa olevia kansallisia riskinhallintaratkaisuja.
Tarkistus 569
Ehdotus asetukseksi
93 artikla – 1 kohta
Kaikkien jäsenvaltioiden on laadittava yksi ainoa YMP:n strategiasuunnitelmaa koko aluettaan varten.
Kaikkien jäsenvaltioiden on laadittava tarvittaessa yhteistyössä alueiden kanssa yksi ainoa YMP:n strategiasuunnitelma koko aluettaan varten.
Tarkistus 570
Ehdotus asetukseksi
93 artikla – 2 kohta
Jos YMP:n strategiasuunnitelman osia vahvistetaan alueellista tasoa varten, jäsenvaltion on varmistettava johdonmukaisuus ja yhdenmukaisuus YMP:n strategiasuunnitelman kansallista tasoa varten laadittujen osatekijöiden kanssa.
Jos YMP:n strategiasuunnitelman osia vahvistetaan ja/tai pannaan täytäntöön alueellista tasoa varten alueellisten tukitoimiohjelmien avulla, jäsenvaltion on varmistettava johdonmukaisuus ja yhdenmukaisuus YMP:n strategiasuunnitelman kansallista tasoa varten laadittujen osatekijöiden kanssa.
Tarkistukset 571 ja 734cp2
Ehdotus asetukseksi
94 artikla – 2 kohta
2.  YMP:n strategiasuunnitelman laatimisesta jäsenvaltiossa vastaavan elimen on varmistettava, että ympäristö- ja ilmastoasioista vastaavat toimivaltaiset viranomaiset osallistuvat tosiasiallisesti suunnitelman ympäristö- ja ilmastonäkökohtien valmisteluun.
2.  YMP:n strategiasuunnitelman laatimisesta jäsenvaltiossa vastaavan elimen on varmistettava, että ympäristö- ja ilmastoasioista vastaavat toimivaltaiset julkiset viranomaiset osallistuvat täysimääräisesti suunnitelman ympäristö- ja ilmastonäkökohtien valmisteluun.
Tarkistukset 572 ja 734cp3
Ehdotus asetukseksi
94 artikla – 3 kohta – 1 alakohta – johdantokappale
Jäsenvaltion on järjestettävä kumppanuus toimivaltaisten alue- ja paikallisviranomaisten kanssa. Kyseiseen kumppanuuteen on sisällyttävä vähintään seuraavat kumppanit:
Kunkin jäsenvaltion on järjestettävä kumppanuus toimivaltaisten alue- ja paikallisviranomaisten sekä muiden kumppanien kanssa. Kyseiseen kumppanuuteen on sisällyttävä vähintään seuraavat kumppanit:
Tarkistukset 573 ja 734cp5
Ehdotus asetukseksi
94 artikla – 3 kohta – 1 alakohta – b alakohta
b)  talouselämän eturyhmät ja työmarkkinaosapuolet;
b)  talouselämän eturyhmät ja työmarkkinaosapuolet, erityisesti maatalousalan edustajat, mukaan lukien paikalliset toimintaryhmät Leader-ohjelmien yhteydessä;
Tarkistukset 574 ja 734cp6
Ehdotus asetukseksi
94 artikla – 3 kohta – 1 alakohta – c alakohta
c)  asianomaiset kansalaisyhteiskuntaa edustavat elimet ja tarvittaessa sosiaalisen osallisuuden, perusoikeuksien, sukupuolten tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä vastuussa olevat elimet.
c)  kaikki 5 artiklassa ja 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin tavoitteisiin liittyvät asianomaiset kansalaisyhteiskuntaa edustavat elimet ja tarvittaessa sosiaalisen osallisuuden, perusoikeuksien, sukupuolten tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä vastuussa olevat elimet.
Tarkistukset 575 ja 734cp7
Ehdotus asetukseksi
94 artikla – 3 kohta – 2 alakohta
Jäsenvaltion on otettava kyseiset kumppanit mukaan YMP:n strategiasuunnitelmien valmisteluun.
Jäsenvaltion on otettava kyseiset kumppanit täysimääräisesti mukaan YMP:n strategiasuunnitelmien valmisteluun.
Tarkistukset 576 ja 734cp9
Ehdotus asetukseksi
94 artikla – 4 kohta
4.  Jäsenvaltiot ja komissio tekevät yhteistyötä varmistaakseen YMP:n strategiasuunnitelmien täytäntöönpanon tehokkaan koordinoinnin, ottaen huomioon suhteellisuusperiaatteen ja yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin periaatteen.
4.  Jäsenvaltiot ja komissio tekevät yhteistyötä varmistaakseen YMP:n strategiasuunnitelmien täytäntöönpanon tehokkaan koordinoinnin, ottaen huomioon suhteellisuusperiaatteen, yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin periaatteen ja sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan.
Tarkistukset 577, 970 ja 1312cp7
Ehdotus asetukseksi
94 artikla – 4 a kohta (uusi)
4 a.  Siirretään komissiolle valta antaa delegoitu säädös 138 artiklan mukaisesti vahvistaakseen toimintasäännön, jolla tuetaan jäsenvaltioita 3 kohdassa tarkoitetun kumppanuuden järjestämisessä. Toimintasäännöllä vahvistetaan puitteet, joiden mukaan jäsenvaltioiden on pyrittävä panemaan kumppanuusperiaate täytäntöön kansallisen lainsäädännön ja alueellisen toimivallan mukaisesti.
Tarkistus 578
Ehdotus asetukseksi
95 artikla – 1 kohta – e alakohta
e)  tavoite- ja rahoitussuunnitelmat;
e)  tavoite- ja rahoitussuunnitelmat, tarvittaessa myös alueellisten tukiohjelmien tavoite- ja rahoitussuunnitelmat;
Tarkistus 579
Ehdotus asetukseksi
95 artikla – 2 kohta – c alakohta
c)  liite III, joka koskee kumppaneiden kuulemista;
c)  liite III, joka koskee kumppaneiden kuulemista, yhteenveto toimivaltaisten alue- ja paikallisviranomaisten esittämistä kommenteista 94 artiklan 3 kohdan mukaisesti;
Tarkistus 580
Ehdotus asetukseksi
95 artikla – 2 kohta – d alakohta
d)  liite IV, joka koskee puuvillan lajikohtaista tukea;
d)  tapauksen mukaan liite IV, joka koskee puuvillan lajikohtaista tukea;
Tarkistus 581
Ehdotus asetukseksi
95 artikla – 2 kohta – e alakohta
e)  liite V, joka koskee YMP:n strategiasuunnitelman soveltamisalaan kuuluvaa kansallista lisärahoitusta.
e)  liite V, joka koskee valtiontukea strategiasuunnitelmalle, jota ei suljeta SEUT-sopimuksen 107, 108 ja 109 artiklan soveltamisalan ulkopuolelle, 131 artiklan 4 kohdan mukaisesti, ja kansallista lisärahoitusta kaikille kehittämistoimille, jotka kuuluvat YMP:n strategiasuunnitelman soveltamisalaan.
Tarkistus 582
Ehdotus asetukseksi
95 artikla – 2 kohta – e a alakohta (uusi)
e a)  liite VI, joka koskee 28 artiklassa tarkoitettuja ilmasto- ja ympäristöjärjestelmiä ja eläinten hyvinvointia koskevia järjestelmiä;
Tarkistus 583
Ehdotus asetukseksi
95 artikla – 2 kohta – e b alakohta (uusi)
e b)  liite VII, joka koskee alueellisia tukitoimiohjelmia; ja
Tarkistus 584
Ehdotus asetukseksi
95 artikla – 2 kohta – e c alakohta (uusi)
e c)  liite VIII, joka koskee strategiasuunnitelmien osatekijöitä, jotka edistävät kilpailukyvyn lisäämistä.
Tarkistus 585
Ehdotus asetukseksi
96 artikla – 1 kohta – b alakohta
b)  tarpeiden määritteleminen kunkin 6 artiklassa vahvistetun erityistavoitteen osalta SWOT-analyysista saadun näytön perusteella. Kaikki tarpeet on kuvattava riippumatta siitä, käsitelläänkö niitä YMP:n strategiasuunnitelman avulla vai ei;
b)  tarpeiden määritteleminen kunkin 6 artiklassa vahvistetun erityistavoitteen osalta, mukaan lukien eläinten hyvinvointi, SWOT-analyysista saadun näytön perusteella. Kaikki tarpeet on kuvattava riippumatta siitä, käsitelläänkö niitä YMP:n strategiasuunnitelman avulla vai ei;
Tarkistus 586
Ehdotus asetukseksi
96 artikla – 1 kohta – d alakohta
d)  tarvittaessa analyysi haavoittuvassa asemassa olevien maantieteellisten alueiden, kuten syrjäisimpien alueiden, tarpeista;
d)  tarvittaessa analyysi syrjäisten tai haavoittuvassa asemassa olevien maantieteellisten alueiden, kuten syrjäisimpien alueiden, vuoristo- ja saarialueiden, tarpeista;
Tarkistus 587
Ehdotus asetukseksi
96 artikla – 1 kohta – e alakohta
e)  tarpeiden priorisointi ja asettaminen järjestykseen, mukaan lukien tehtyjen valintojen perustelu ja tarvittaessa se, miksi tiettyjä yksilöityjä tarpeita ei käsitellä YMP:n strategiasuunnitelmassa tai ne käsitellään siinä vain osittain.
e)  tarpeiden priorisointi ja asettaminen järjestykseen tehtyjen valintojen perusteella ja tarvittaessa perustelut sille, miksi tiettyjä yksilöityjä tarpeita ei käsitellä YMP:n strategiasuunnitelmassa tai ne käsitellään siinä vain osittain;
Tarkistus 588
Ehdotus asetukseksi
96 artikla – 1 kohta – e a alakohta (uusi)
e a)  yhteenveto aloista, joilla alkutilanteen tiedot puuttuvat tai ne eivät ole riittäviä, jotta nykytilanne voitaisiin kuvata täydellisesti 6 artiklassa vahvistettujen erityistavoitteiden osalta ja näiden tavoitteiden valvomista varten.
Tarkistus 589
Ehdotus asetukseksi
96 artikla – 3 kohta
Jäsenvaltion on tässä arvioinnissa käytettävä uusimpia ja luotettavimpia tietoja.
Jäsenvaltion on tässä arvioinnissa käytettävä uusimpia ja luotettavimpia tietoja ja käytettävä tarvittaessa sukupuolen mukaan eriteltyjä tietoja.
Tarkistus 590
Ehdotus asetukseksi
97 artikla – 2 kohta – a a alakohta (uusi)
a a)  selitys YMP:n strategiasuunnitelman sosiaalisesta ja taloudellisesta rakenteesta ja kuvaus täydentävyydestä ja perusehdoista sellaisten eri tukitoimien välillä, joilla pyritään 6 artiklan 1 kohdan a, b, c, g, h ja i alakohdassa määritettyyn maatalouden taloudelliseen kehitykseen liittyviin erityistavoitteisiin ja maaseutualueisiin liittyviin erityistavoitteisiin;
Tarkistus 591
Ehdotus asetukseksi
97 artikla – 2 kohta – b a alakohta (uusi)
b a)  tarvittaessa yleiskatsaus siitä, miten YMP:n strategiasuunnitelmassa vastataan luonnonarvoltaan arvokkaiden viljelykäytäntöjen tarpeisiin, mukaan lukien näkökohdat, jotka liittyvät niiden sosioekonomiseen elinkelpoisuuteen;
Tarkistus 592
Ehdotus asetukseksi
97 artikla – 2 kohta – c alakohta
c)  kun kyseessä on 6 artiklan 1 kohdan g alakohdassa vahvistettu erityistavoite ”houkutellaan alalle nuoria viljelijöitä ja helpotetaan yritystoiminnan kehittämistä”, yleiskatsaus YMP:n strategiasuunnitelman asiaan liittyvistä tukitoimista ja erityisistä edellytyksistä, kuten 22 artiklan 4 kohdassa, 27 ja 69 artiklassa sekä 71 artiklan 7 kohdassa täsmennetään. Jäsenvaltion on erityisesti viitattava 86 artiklan 5 kohtaan esittäessään rahoitussuunnitelman 27 ja 69 artiklassa tarkoitettujen tukitoimityyppien osalta. Yleiskatsauksessa on myös selostettava vuorovaikutus kansallisten välineiden kanssa, jotta voidaan parantaa unionin ja jäsenvaltioiden toimien yhdenmukaisuutta tällä alalla;
c)  kun kyseessä on 6 artiklan 1 kohdan g alakohdan mukainen tavoite ”houkutellaan alalle nuoria viljelijöitä ja helpotetaan yritystoiminnan kehittämistä”, yleiskatsaus YMP:n strategiasuunnitelman asiaan liittyvistä tukitoimista ja erityisistä edellytyksistä, kuten 22 artiklan 4 kohdassa, 27 ja 69 artiklassa sekä 71 artiklan 7 kohdassa täsmennetään. Jäsenvaltion on erityisesti viitattava 86 artiklan 5 kohtaan esittäessään rahoitussuunnitelman 27 ja 69 artiklassa tarkoitettujen tukitoimityyppien osalta. Yleiskatsauksessa on myös selostettava vuorovaikutus kansallisten välineiden kanssa, jotta voidaan parantaa unionin ja jäsenvaltioiden toimien yhdenmukaisuutta tällä alalla;
Tarkistus 593
Ehdotus asetukseksi
97 artikla – 2 kohta – f alakohta
f)   kuvaus kansallisten ja alueellisten tukitoimien välisestä vuorovaikutuksesta, mukaan lukien määrärahojen jakautuminen tukitoimittain ja rahastoittain.
f)   kuvaus kansallisten ja alueellisten tukitoimien välisestä vuorovaikutuksesta, mukaan lukien määrärahojen jakautuminen tukitoimittain ja rahastoittain. ja
Tarkistus 594
Ehdotus asetukseksi
97 artikla – 2 kohta – f a alakohta (uusi)
f a)  selitys siitä, miten YMP:n strategiasuunnitelman on tarkoitus edistää eläinten terveyden ja hyvinvoinnin parantamista sekä toteuttaa mikrobilääkeresistenssin vähentämistä koskeva tavoite. Jäsenvaltion on viitattava erityisesti 28 ja 65 artiklan piiriin kuuluviin tukitoimityyppeihin.
Tarkistus 1112
Ehdotus asetukseksi
97 artikla – 2 kohta – f b alakohta (uusi)
f b)   selvitys siitä, miten kuhunkin 6 artiklan 1 kohdassa vahvistettuun erityistavoitteeseen liittyvien tukitoimien on tarkoitus parantaa yksinkertaisuutta lopullisten tuensaajien kannalta ja vähentää hallinnollista taakkaa.
Tarkistus 595
Ehdotus asetukseksi
98 artikla – otsikko
Useille tukitoimille yhteiset osatekijät
Strategiasuunnitelmien useille tukitoimille yhteiset osatekijät
Tarkistus 1113
Ehdotus asetukseksi
98 artikla – 1 kohta – b alakohta – ii a alakohta (uusi)
ii a)   kuvaus yleisestä vaikutuksesta yksinkertaistamiseen ja lopullisten tuensaajien hallinnollisen taakan vähentämiseen.
Tarkistus 835
Ehdotus asetukseksi
98 artikla – 1 kohta – b a alakohta (uusi)
b a)   selvitys siitä, miten YMP:n strategiasuunnitelma tukee luonnonmukaista maataloutta, jotta voidaan edistää tuotannon sopeuttamista luonnonmukaista viljelyä koskevassa 13 a artiklassa vahvistettujen luonnonmukaisten maataloustuotteiden kasvavaan kysyntään;
Tarkistus 596
Ehdotus asetukseksi
98 artikla – 1 kohta – c alakohta
c)  kuvaus 83 artiklan 2 kohdassa, 86 artiklan 3 kohdassa ja 112 artiklassa tarkoitetun teknisen avun käytöstä ja 113 artiklassa tarkoitettujen YMP-verkostojen käytöstä;
c)  kuvaus 83 artiklan 2 kohdassa, 86 artiklan 3 kohdassa ja 112 artiklassa tarkoitetun teknisen avun käytöstä ja 113 artiklassa tarkoitettujen YMP-verkostojen käytöstä; ja
Tarkistus 597
Ehdotus asetukseksi
99 artikla – 1 kohta – c alakohta
c)  tukitoimen erityispiirteet tai -vaatimukset, joilla varmistetaan todellinen vaikutus 6 artiklan 1 kohdassa vahvistettuun tavoitteeseen / vahvistettuihin tavoitteisiin. Kun kyseessä ovat ympäristöä ja ilmastoa koskevat tukitoimet, kytköksessä ehdollisuutta koskeviin vaatimuksiin on osoitettava, että käytännöt eivät ole päällekkäisiä;
c)  tukitoimen erityispiirteet tai -vaatimukset, joilla varmistetaan todellinen vaikutus 6 artiklan 1 kohdassa vahvistettuun asiaankuuluvaan tavoitteeseen / vahvistettuihin asiaankuuluviin tavoitteisiin. Kun kyseessä ovat ympäristöä ja ilmastoa koskevat tukitoimet, kytköksessä ehdollisuutta koskeviin vaatimuksiin on osoitettava, että käytännöt eivät ole päällekkäisiä;
Tarkistus 598
Ehdotus asetukseksi
99 artikla – 1 kohta – d alakohta
d)  tukikelpoisuusedellytykset;
d)  tukikelpoisuusedellytykset tämän asetuksen mukaisesti;
Tarkistus 599
Ehdotus asetukseksi
99 artikla – 1 kohta – h alakohta
h)  tuloksena olevat tukitoimen vuotuiset määrärahat 88 artiklassa tarkoitetulla tavalla. Tarvittaessa on esitettävä avustuksiin suunniteltujen määrien ja rahoitusvälineisiin suunniteltujen määrien jakautuminen;
h)  tuloksena olevat tukitoimen vuotuiset määrärahat 88 artiklassa tarkoitetulla tavalla. Tarvittaessa on esitettävä avustuksiin suunniteltujen määrien ja rahoitusvälineisiin suunniteltujen määrien jakautuminen; ja
Tarkistus 600
Ehdotus asetukseksi
99 artikla – 1 kohta – i alakohta
i)  maininta siitä, jos tukitoimi ei kuulu SEUT-sopimuksen 42 artiklan soveltamisalaan, jolloin sille on tehtävä valtiontuen arviointi.
i)  maininta siitä, jos tukitoimi ei kuulu SEUT-sopimuksen 42 artiklan soveltamisalaan, jolloin sille on tehtävä valtiontuen arviointi komission valtiontuista antamiin suuntaviivoihin sisältyvien ohjeiden mukaisesti.
Tarkistus 601
Ehdotus asetukseksi
100 artikla – 1 kohta
1.  Edellä 95 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitettuun tavoitesuunnitelmaan on sisällyttävä kokoava taulukko, jossa esitetään 97 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetut tavoitteet eriteltyinä vuotuisiin välitavoitteisiin.
1.  Edellä 95 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitettuun tavoitesuunnitelmaan on sisällyttävä kokoava taulukko, jossa esitetään 97 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetut tavoitteet eriteltyinä vuotuisiin tai soveltuvissa tapauksissa monivuotisiin välitavoitteisiin, ja tarvittaessa alueiden mukaan eriteltynä.
Tarkistus 602
Ehdotus asetukseksi
100 artikla – 2 kohta – 1 alakohta – e alakohta
e)  III osaston III luvun VII jaksossa tarkoitettujen alakohtaisten tukitoimityyppien määrärahojen jakautuminen tukityyppiä kohden ja tiedot suunnitelluista tuotoksista ja keskimääräisestä yksikkömäärästä;
e)  III osaston III luvussa tarkoitettujen alakohtaisten tukitoimityyppien määrärahojen jakautuminen tukityyppiä kohden ja tiedot suunnitelluista tuotoksista ja keskimääräisestä yksikkömäärästä;
Tarkistus 603
Ehdotus asetukseksi
100 artikla – 2 kohta – 1 alakohta – f alakohta
f)  maaseudun kehittämisen määrärahojen jäsenvaltiokohtainen jakautuminen sen jälkeen, kun tehty b alakohdassa täsmennetyt siirrot suoriin tukiin ja suorista tuista, tukitoimityyppiä ja tukitoimea kohden, mukaan lukien ajanjakson kokonaismäärät, ilmoittaen myös maaseuturahaston sovellettavan rahoitusosuustason jaoteltuna tapauksen mukaan kunkin tukitoimen ja alueen mukaan. Jos varojen siirretään suorien tukien maksuista, on täsmennettävä siirrolla rahoitettava(t) tukitoimi/tukitoimet tai sen/niiden osat. Tässä taulukossa on myös täsmennettävä suunnitellut tuotokset tukitoimea kohti, keskimääräiset tai yhtenäiset yksikkömäärät sekä tapauksen mukaan avustuksiin suunniteltujen määrien ja rahoitusvälineisiin suunniteltujen määrien jakautuminen. Teknisen avun määrät on myös täsmennettävä;
f)  maaseudun kehittämisen määrärahojen jäsenvaltiokohtainen jakautuminen sen jälkeen, kun tehty b alakohdassa täsmennetyt siirrot suoriin tukiin ja suorista tuista, tukitoimityyppiä ja tukitoimea kohden, mukaan lukien ajanjakson kokonaismäärät, ilmoittaen myös maaseuturahaston sovellettavan rahoitusosuustason jaoteltuna tapauksen mukaan kunkin tukitoimen ja alueen mukaan. Jos varojen siirretään suorien tukien maksuista, on täsmennettävä siirrolla rahoitettava(t) tukitoimi/tukitoimet tai sen/niiden osat. Tässä taulukossa on myös täsmennettävä suunnitellut tuotokset tukitoimea kohti, keskimääräiset tai yhtenäiset yksikkömäärät sekä tapauksen mukaan avustuksiin suunniteltujen määrien ja rahoitusvälineisiin suunniteltujen määrien jakautuminen. Teknisen avun määrät on myös täsmennettävä; ja
Tarkistus 604
Ehdotus asetukseksi
100 artikla – 2 kohta – 2 alakohta
Tässä kohdassa tarkoitetut osatekijät on vahvistettava vuosittain.
Tässä kohdassa tarkoitetut osatekijät on vahvistettava tarvittaessa vuosittain, ja ne voivat tarvittaessa sisältää aluekohtaisia taulukoita.
Tarkistus 605
Ehdotus asetukseksi
100 a artikla (uusi)
100 a artikla
Alueelliset tukitoimiohjelmat
Kukin maaseudun kehittämistä koskeva alueellinen tukitoimiohjelma sisältää vähintään seuraavat osiot:
a)  tiivistelmä SWOT-analyysista; 
b)  tiivistelmä tarpeiden arvioinnista; 
c)  tukitoimistrategia;
d)  toiminnallinen kuvaus tukitoimista, joita hallinnoidaan ja toteutetaan alueellisella tasolla kansallisen strategiasuunnitelman mukaisesti, kuten 99 artiklassa on säädetty. Kukin tämän artiklan c alakohdassa tarkoitetussa strategiassa määritelty tukitoimi sisältää seuraavat osa-alueet:
i)  tukitoimen kuvaus;
ii)  tukikelpoisuusedellytykset; 
iii)  tuen osuus;
iv)  laskelma tuen yksikkömäärästä;
v)  rahoitussuunnitelma;
vi)  tulosindikaattorit;
vii)  tavoitteet;
viii)  tiedot siitä, miten tavoitteet saavutetaan;
e)  monivuotinen rahoitussuunnitelma; ja
f)  kuvaus hallinto- ja koordinointijärjestelmästä.
Tarkistus 606
Ehdotus asetukseksi
102 artikla – 1 kohta – johdantokappale
Edellä 95 artiklan 1 kohdan g alakohdassa tarkoitetussa YMP:n uudenaikaistamisen varmistavien tekijöiden kuvauksessa on tuotava esiin ne YMP:n strategiasuunnitelman osatekijät, jotka tukevat maatalousalan ja YMP:n uudenaikaistamista, ja siinä on erityisesti oltava:
Edellä 95 artiklan 1 kohdan g alakohdassa tarkoitetussa YMP:n uudenaikaistamisen varmistavien tekijöiden kuvauksessa on tuotava esiin ne YMP:n strategiasuunnitelman osatekijät, jotka tukevat maatalousalan ja YMP:n uudenaikaistamista siten, että uudet haasteet, mukaan lukien siirtymä kestävämpiin malleihin, voidaan saavuttaa, ja siinä on erityisesti oltava:
Tarkistus 607
Ehdotus asetukseksi
102 artikla – 1 kohta – a alakohta – johdantokappale
a)  yleiskatsaus siitä, miten YMP:n strategiasuunnitelmalla edistetään 5 artiklan toisessa alakohdassa tarkoitettua tietämyksen, innovoinnin ja digitalisoinnin edistämiseen ja jakoon liittyvää monialaista yleistä tavoitetta, erityisesti seuraavien avulla:
a)  yleiskatsaus siitä, miten YMP:n strategiasuunnitelmalla edistetään 5 artiklan toisessa alakohdassa tarkoitettua tietämyksen, innovoinnin ja digitalisoinnin edistämiseen ja jakoon maatalous- ja maaseutualueilla ja niiden käytön kannustamiseen ja edistämiseen liittyvää monialaista yleistä tavoitetta, erityisesti seuraavien avulla:
Tarkistus 836
Ehdotus asetukseksi
102 artikla – 1 kohta – a alakohta – ii a alakohta (uusi)
ii a)   yhdenmukaisuus kestävän kehityksen tavoitteiden ja kansainvälisten ilmastosopimusten saavuttamisen kanssa.
Tarkistus 608
Ehdotus asetukseksi
102 artikla – 1 kohta – b alakohta
b)  kuvaus digitaaliteknologian kehittämisstrategiasta maatalouden ja maaseudun alalla sekä näiden teknologioiden käytöstä YMP:n strategiasuunnitelman tukitoimien vaikuttavuuden ja tehokkuuden parantamiseksi.
b)  kuvaus digitaaliteknologian kehittämisstrategiasta maatalouden ja maaseudun ja älykkäiden kylien alalla, näiden teknologioiden käytön edellytyksistä sekä edellytyksistä, joihin on sisällytettävä viljelijöille annettavaa tietoa heidän henkilökohtaisten tietojensa suojelua ja käyttöä koskevista oikeuksista YMP:n strategiasuunnitelman tukitoimien vaikuttavuuden ja tehokkuuden parantamiseksi.
Tarkistus 609
Ehdotus asetukseksi
103 artikla – 2 kohta – 3 alakohta – e alakohta
e)  tapauksen mukaan analyysi alueellisista näkökohdista, tuoden erityisesti esille ne alueet, jotka ovat tukitoimien kohteena;
e)  tapauksen mukaan analyysi alueellisista näkökohdista, tuoden erityisesti esille ne alueet, jotka ovat tukitoimien kohteena, mukaan lukien luonnonarvoltaan merkittävät maatalousmaat;
Tarkistus 610
Ehdotus asetukseksi
103 artikla – 2 kohta – 5 alakohta
Nuorten viljelijöiden houkuttelemiseen alalle liittyvän, 6 artiklan 1 kohdan g alakohdassa tarkoitetun erityistavoitteen osalta SWOT-analyysin on sisällettävä lyhyt analyysi mahdollisuuksista hankkia maatalousmaata, maaomaisuuden siirtämisestä ja viljelymaiden uudelleenjärjestelyistä, rahoituksen ja luottojen saatavuudesta sekä tietojen ja neuvojen saatavuudesta.
Nuorten viljelijöiden houkuttelemiseen alalle liittyvän, 6 artiklan 1 kohdan g alakohdassa tarkoitetun erityistavoitteen osalta SWOT-analyysin on sisällettävä lyhyt analyysi mahdollisuuksista hankkia maatalousmaata, maaomaisuuden siirtämisestä ja viljelymaiden uudelleenjärjestelyistä, rahoituksen ja luottojen saatavuudesta, tietojen ja neuvojen saatavuudesta sekä kyvystä selviytyä riskeistä.
Tarkistus 611
Ehdotus asetukseksi
103 artikla – 5 kohta – a alakohta
a)  lyhyt kuvaus YMP:n strategiasuunnitelman piirissä myönnettävästä kansallisesta lisärahoituksesta, mukaan lukien toimenpidekohtaiset määrät ja tieto tämän asetuksen mukaisten vaatimusten noudattamista;
a)  lyhyt kuvaus YMP:n strategiasuunnitelman piirissä myönnettävästä kansallisesta lisärahoituksesta, mukaan lukien tukitoimikohtaiset määrät ja tieto tämän asetuksen mukaisten vaatimusten noudattamista;
Tarkistus 612
Ehdotus asetukseksi
103 artikla – 5 a kohta (uusi)
5 a.  YMP:n strategiasuunnitelman liitteessä VI on oltava kuvaus 28 artiklassa tarkoitetuista ilmasto- ja ympäristöjärjestelmistä ja eläinten hyvinvointia koskevista järjestelmistä.
Tarkistus 613
Ehdotus asetukseksi
103 artikla – 5 b kohta (uusi)
5 b.  YMP:n strategiasuunnitelman liitteen VII on sisällettävä kuvaus alueellisista tukitoimiohjelmista.
Tarkistus 615
Ehdotus asetukseksi
104 artikla
104 artikla
Poistetaan.
Siirretty säädösvalta YMP:n strategiasuunnitelman sisällön osalta
Siirretään komissiolle valta antaa 138 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan tätä lukua YMP:n strategiasuunnitelman sisällön ja liitteiden osalta.
Tarkistus 616
Ehdotus asetukseksi
105 artikla – otsikko
Täytäntöönpanovalta YMP:n strategiasuunnitelman sisällön osalta
Täytäntöönpanovalta YMP:n strategiasuunnitelman muodon osalta
Tarkistus 617
Ehdotus asetukseksi
105 artikla – 1 kohta
Komissio voi antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joilla vahvistetaan säännöt 96–103 artiklassa kuvattujen osatekijöiden esittämisestä YMP:n strategiasuunnitelmissa. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 139 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
Komissio voi antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joilla vahvistetaan yhdenmukainen lomake ja säännöt 96–103 artiklassa kuvattujen osatekijöiden esittämisestä YMP:n strategiasuunnitelmissa. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 139 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
Tarkistus 1153cp1
Ehdotus asetukseksi
106 artikla – 1 kohta
1.  Jäsenvaltion on toimitettava komissiolle 95 artiklassa tarkoitetut tiedot sisältävä ehdotus YMP:n strategiasuunnitelmasta viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2020. Komissio arvioi ehdotetut YMP:n strategiasuunnitelmat seuraavien perusteella:
1.  Jäsenvaltion on toimitettava komissiolle 95 artiklassa tarkoitetut tiedot sisältävä ehdotus YMP:n strategiasuunnitelmasta ... päivään ..kuuta ...[vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulopäivästä] mennessä.
Komissio kannustaa jäsenvaltioita vaihtamaan keskenään tietoja ja parhaita käytäntöjä, kun ne laativat YMP:n strategiasuunnitelmiaan.
Tarkistus 619
Ehdotus asetukseksi
106 artikla – 2 kohta
2.  suunnitelmien kattavuus, johdonmukaisuus ja yhtenäisyys unionin oikeuden yleisten periaatteiden, tämän asetuksen ja sen nojalla annettujen säännösten sekä horisontaalisen asetuksen kanssa, miten tehokkaasti suunnitelmilla edistetään 6 artiklan 1 kohdassa vahvistettujen erityistavoitteiden saavuttamista, vaikutus sisämarkkinoiden moitteettomaan toimintaan ja kilpailun vääristymiseen sekä tuensaajien ja hallintoviranomaisten hallinnollinen taakka. Arvioinnissa keskitytään erityisesti YMP:n strategiasuunnitelmassa esitetyn strategian tarkoituksenmukaisuuteen, vastaaviin erityistavoitteisiin, tulosindikaattorein mitattaviin tavoitteisiin, tukitoimiin ja talousarviomäärärahojen kohdentamiseen YMP:n strategiasuunnitelman erityistavoitteisiin ehdotettujen tukitoimien avulla ja perustuen SWOT-analyysiin ja ennakkoarviointiin.
2.  suunnitelmien kattavuus, johdonmukaisuus ja yhtenäisyys unionin oikeuden yleisten periaatteiden, tämän asetuksen ja sen nojalla annettujen säännösten sekä horisontaalisen asetuksen kanssa, miten tehokkaasti suunnitelmilla edistetään 6 artiklan 1 kohdassa vahvistettujen erityistavoitteiden saavuttamista, vaikutus sisämarkkinoiden moitteettomaan toimintaan ja kilpailun vääristymiseen sekä tuensaajien ja hallintoviranomaisten hallinnollinen taakka. Arvioinnissa keskitytään erityisesti YMP:n strategiasuunnitelmassa esitetyn strategian tarkoituksenmukaisuuteen, mukaan lukien käytetyn tiedon laatu, vastaaviin erityistavoitteisiin, tulosindikaattorein mitattaviin tavoitteisiin, tukitoimiin ja talousarviomäärärahojen kohdentamiseen YMP:n strategiasuunnitelman erityistavoitteisiin ehdotettujen tukitoimien avulla ja perustuen SWOT-analyysiin ja ennakkoarviointiin.
Tarkistus 1153cp2
Ehdotus asetukseksi
106 artikla – 5 kohta– 1 alakohta
YMP:n strategiasuunnitelma hyväksytään viimeistään kahdeksan kuukautta sen jälkeen, kun asianomainen jäsenvaltio on sen toimittanut.
YMP:n strategiasuunnitelma hyväksytään viimeistään kuusi kuukautta sen jälkeen, kun asianomainen jäsenvaltio on sen toimittanut.
Tarkistukset 620, 1153cp3 ja 1331
Ehdotus asetukseksi
106 artikla – 5 kohta – 2 alakohta
Hyväksyntä ei kata 101 artiklan c alakohdassa tarkoitettuja tietoja eikä 95 artiklan 2 kohdan a–d alakohdassa tarkoitettuja, YMP:n strategiasuunnitelman liitteissä I–IV esitettäviä tietoja.
Poistetaan.
Tarkistus 1153cp4
Ehdotus asetukseksi
106 artikla – 5 kohta – 3 alakohta
Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa jäsenvaltio voi pyytää komissiota hyväksymään YMP:n strategiasuunnitelman, joka ei sisällä kaikkia osatekijöitä. Tällöin asianomaisen jäsenvaltion on ilmoitettava, mitkä osat puuttuvat YMP:n strategiasuunnitelmasta, ja esitettävä 100 artiklassa tarkoitetut ohjeelliset tavoitteet ja rahoitussuunnitelmat koko YMP:n strategiasuunnitelmaa varten osoittaakseen suunnitelman yleisen johdonmukaisuuden ja yhtenäisyyden. YMP:n strategiasuunnitelman puuttuvat osatekijät on toimitettava komissiolle 107 artiklan mukaisena suunnitelman muutoksena.
Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa jäsenvaltio voi pyytää komissiota hyväksymään YMP:n strategiasuunnitelman, joka ei sisällä kaikkia osatekijöitä. Tällöin asianomaisen jäsenvaltion on ilmoitettava, mitkä osat puuttuvat YMP:n strategiasuunnitelmasta, ja esitettävä 100 artiklassa tarkoitetut ohjeelliset tavoitteet ja rahoitussuunnitelmat koko YMP:n strategiasuunnitelmaa varten osoittaakseen suunnitelman yleisen johdonmukaisuuden ja yhtenäisyyden. YMP:n strategiasuunnitelman puuttuvat osatekijät on toimitettava komissiolle 107 artiklan mukaisena suunnitelman muutoksena enintään kolmen kuukauden kuluessa. Niiden on oltava johdonmukaisia ja yhdenmukaisia jäsenvaltion aiemmin esittämien ohjeellisten tavoitteiden ja rahoitussuunnitelmien kanssa eikä niissä saa poiketa tavoitetasosta eikä alentaa sitä.
Tarkistukset 621, 983, 1153cp5 ja 1333
Ehdotus asetukseksi
106 artikla – 7 a kohta (uusi)
7 a.  Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle tiivistelmäraportin YMP:n kansallisista strategiasuunnitelmista viimeistään kuusi kuukautta niiden hyväksymisestä ja liittää raporttiin yksityiskohtaiset erittelyt arvioinneista, jotta voidaan antaa tietoa jäsenvaltioiden tekemistä päätöksistä 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen erityistavoitteiden käsittelemiseksi.
Tarkistus 1153cp6
Ehdotus asetukseksi
106 artikla – 7 b kohta (uusi)
7 b.   Komissio kääntää YMP:n strategiasuunnitelmat englanniksi ja julkaisee ne verkossa siten, että niille varmistetaan julkisuus ja avoimuus unionin tasolla.
Tarkistukset 623, 985 and 1153cp7
Ehdotus asetukseksi
106 artikla – 7 c kohta (uusi)
7 c.  YMP:n strategiasuunnitelman hyväksyminen ja täytäntöönpano jäsenvaltion osalta ei saa aiheuttaa viivettä tuensaajien hakuaikoihin eikä tuen maksuaikaan etenkään ensimmäisenä täytäntöönpanovuonna.
Tarkistus 735cp1
Ehdotus asetukseksi
107 artikla – 1 kohta
1.  Jäsenvaltio voi esittää komissiolle pyyntöjä YMP:n strategiasuunnitelmansa muuttamiseksi.
1.  Jäsenvaltio voi esittää komissiolle pyyntöjä YMP:n strategiasuunnitelmansa muuttamiseksi, mukaan lukien tarvittaessa kaikki mahdolliset alueellisia tukitoimiohjelmia koskevat muutokset, joista on sovittu alueellisten hallintoviranomaisten kanssa.
Tarkistukset 625 ja 735cp2
Ehdotus asetukseksi
107 artikla – 2 kohta
2.  YMP:n strategiasuunnitelmien muutospyynnöt on perusteltava asianmukaisesti, ja perusteluissa on erityisesti todettava, miten muutosten odotetaan vaikuttavan siihen, miten suunnitelmalla päästään 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin tavoitteisiin. Muutospyyntöjen mukana on toimitettava muutettu suunnitelma, myös päivitetyt liitteet tarvittaessa.
2.  YMP:n strategiasuunnitelmien muutospyyntöjen on sisällettävä selitys, jossa todetaan, miten muutosten odotetaan vaikuttavan siihen, miten suunnitelmalla päästään 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin tavoitteisiin. Muutospyyntöjen mukana on toimitettava muutettu suunnitelma, myös päivitetyt liitteet tarvittaessa.
Tarkistukset 626 ja 735cp3
Ehdotus asetukseksi
107 artikla – 7 kohta
7.  YMP:n strategiasuunnitelman muutospyyntö voidaan esittää enintään kerran kalenterivuodessa, jollei komission 109 artiklan mukaisesti määrittämistä mahdollisista poikkeuksista muuta johdu.
7.  YMP:n strategiasuunnitelman muutospyyntö voidaan esittää enintään kerran kalenterivuodessa, jollei tässä asetuksessa määritetyistä ja komission 109 artiklan mukaisesti määrittämistä mahdollisista poikkeuksista muuta johdu.
Tarkistukset 627 ja 735cp4
Ehdotus asetukseksi
107 artikla – 8 kohta
8.  Komissio hyväksyy jokaisen YMP:n strategiasuunnitelman muutoksen täytäntöönpanopäätöksellä soveltamatta 139 artiklassa tarkoitettua komiteamenettelyä.
8.  Komissio hyväksyy jokaisen YMP:n strategiasuunnitelman muutoksen täytäntöönpanopäätöksellä soveltamatta 139 artiklassa tarkoitettua komiteamenettelyä. Euroopan parlamentti ja neuvosto on pidettävä asianmukaisesti ajan tasalla.
Tarkistukset 628 ja 735cp5
Ehdotus asetukseksi
107 artikla – 9 kohta
9.  YMP:n strategiasuunnitelmien muutoksilla on oikeusvaikutuksia vasta sen jälkeen, kun komissio on hyväksynyt ne, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 80 artiklan soveltamista.
9.  YMP:n strategiasuunnitelmien muutoksilla on oikeusvaikutuksia vasta sen jälkeen, kun komissio on hyväksynyt ne, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 80 artiklan soveltamista, ja ne on julkaistava.
Tarkistus 1137
Ehdotus asetukseksi
107 a artikla (uusi)
107 a artikla
YMP:n strategiasuunnitelman uudelleentarkastelu
Jäsenvaltioiden on 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä tarkasteltava uudelleen strategiasuunnitelmaansa varmistaakseen, että se on sovellettavan unionin ilmasto- ja ympäristölainsäädännön mukainen, ja toimitettava mahdolliset strategiasuunnitelman muutospyynnöt komissiolle.
Tarkistus 629
Ehdotus asetukseksi
108 artikla – 2 kohta
Määräaikaan ei sisälly jaksoa, joka alkaa sitä päivää seuraavana päivänä, jona komissio lähettää huomautuksensa tai tarkistettuja asiakirjoja koskevan pyyntönsä jäsenvaltiolle, ja joka päättyy päivänä, jona jäsenvaltio vastaa pyyntöön.
Poistetaan.
Tarkistus 630
Ehdotus asetukseksi
109 artikla – 1 kohta – c alakohta
c)  kuinka usein YMP:n strategiasuunnitelmat on tarkoitus esittää ohjelmakauden aikana, myös niiden poikkeustapausten määrittäminen, joissa 107 artiklan 7 kohdassa tarkoitettua muutosten enimmäismäärää ei sovelleta.
c)  kuinka usein YMP:n strategiasuunnitelmien muutokset on tarkoitus esittää YMP:n strategiasuunnitelman täytäntöönpanon aikana, myös niiden poikkeustapausten määrittäminen, joissa 107 artiklan 7 kohdassa tarkoitettua muutosten enimmäismäärää ei sovelleta.
Tarkistus 631
Ehdotus asetukseksi
110 artikla – 1 a kohta (uusi)
1 a.  Jäsenvaltiot voivat perustaa myös alueviranomaisia maaseuturahastosta rahoitettavien tukitoimien täytäntöönpanoa ja hallinnointia varten kansallisten strategiasuunnitelmien yhteydessä, jos nämä tukitoimet ovat luonteeltaan alueellisia, sanotun rajoittamatta 1 kohdan ensimmäisen alakohdan soveltamista. Tällöin kansallisen hallintoviranomaisen on nimettävä maaseuturahastoa varten kansallinen koordinointielin, joka takaa, että unionin sääntöjä noudatetaan ja varmistaa yhdenmukaisuuden strategiasuunnitelman kansallista tasoa varten laadittujen osatekijöiden kanssa 93 artiklan toisen alakohdan mukaisesti.
Tarkistus 736cp2
Ehdotus asetukseksi
110 artikla– 2 kohta – johdantokappale
2.  Hallintoviranomainen vastaa ohjelman tehokkaasta, vaikuttavasta ja moitteettomasta hallinnosta ja toteutuksesta. Sen on erityisesti varmistettava, että
2.  Hallintoviranomainen vastaa ohjelman tehokkaasta, vaikuttavasta ja moitteettomasta hallinnosta ja toteutuksesta ja tarvittaessa yhdessä alueellisten hallintoviranomaisten kanssa alueellisista tukitoimiohjelmista. Niiden on erityisesti varmistettava, että
Tarkistukset 632 ja 736cp3
Ehdotus asetukseksi
110 artikla – 2 kohta – g alakohta
g)  laaditaan vuotuinen tuloksellisuuskertomus, myös seurantaa koskevat yhteenvetotaulukot, ja ne toimitetaan komissiolle seurantakomitean kuulemisen jälkeen;
g)  laaditaan tuloksellisuuden seurantakertomus, myös seurantaa koskevat yhteenvetotaulukot, ja ne toimitetaan komissiolle seurantakomitean kuulemisen jälkeen;
Tarkistus 633 ja 736cp4
Ehdotus asetukseksi
110 artikla – 2 kohta – h alakohta
h)  vuotuista tuloksellisuuskertomusta koskevien komission huomautusten johdosta toteutetaan asianmukaiset jatkotoimet;
h)  tuloksellisuuskertomusta koskevien komission huomautusten johdosta toteutetaan asianmukaiset jatkotoimet;
Tarkistus 736cp5
Ehdotus asetukseksi
110 artikla – 3 kohta
3.  Jäsenvaltio tai hallintoviranomainen voi nimetä yhden tai useamman välittävän elimen, mukaan lukien paikallisviranomaiset, alueelliset kehittämiselimet tai kansalaisjärjestöt, huolehtimaan YMP:n strategiasuunnitelman tukitoimien hallinnosta ja toteutuksesta.
3.  Jäsenvaltio tai hallintoviranomainen tai tarvittaessa alueellinen hallintoviranomainen voi nimetä yhden tai useamman välittävän elimen, mukaan lukien paikallisviranomaiset, alueelliset kehittämiselimet tai kansalaisjärjestöt, huolehtimaan YMP:n strategiasuunnitelman tukitoimien hallinnosta ja toteutuksesta.
Tarkistukset 634 ja 736cp6
Ehdotus asetukseksi
110 artikla – 5 kohta – 1 alakohta
Siirretään komissiolle valta antaa 138 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä tämän asetuksen täydentämiseksi yksityiskohtaisilla säännöillä, jotka koskevat 2 kohdan j ja k alakohdassa tarkoitettujen tiedotus-, julkisuus- ja näkyvyysvaatimusten soveltamista.
(Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)
Tarkistukset 635ja 736cp7
Ehdotus asetukseksi
110 artikla – 5 kohta – 2 alakohta
Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 139 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
Poistetaan.
Tarkistus 636
Ehdotus asetukseksi
110 a artikla (uusi)
110 a artikla
Sovitteluelin
Rajoittamatta hallinnollista tai oikeudellista tarkastelua koskevia kansallisia sääntöjä jäsenvaltion on nimettävä toiminnallisesti riippumaton sovitteluelin, joka on vastuussa toimivaltaisten viranomaisten tekemien päätösten tarkistamisesta. Näiden elinten on tuensaajien pyynnöstä pyrittävä saavuttamaan ratkaisuja, joista on sovittu asianomaisten osapuolten kesken. Niillä on oltava vaadittavaa asiantuntemusta ja niissä on oltava viranomaisten ja sidosryhmien edustus.
Tarkistus 637
Ehdotus asetukseksi
111 artikla – 1 kohta – 1 alakohta
Jäsenvaltion on perustettava YMP:n strategiasuunnitelman täytäntöönpanoa seuraava komitea, jäljempänä ’seurantakomitea’, ennen YMP:n strategiasuunnitelman esittämistä.
Jäsenvaltion on perustettava YMP:n strategiasuunnitelman täytäntöönpanoa seuraava kansallinen komitea, jäljempänä ’seurantakomitea’ ja tarvittaessa alueelliset seurantakomiteat.
Tarkistus 638
Ehdotus asetukseksi
111 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
Kukin seurantakomitea vahvistaa oman työjärjestyksensä.
Kukin seurantakomitea vahvistaa oman työjärjestyksensä. Kansallinen seurantakomitea laatii omat sääntönsä yhteistyössä alueellisten seurantakomiteoiden kanssa.
Tarkistus 639
Ehdotus asetukseksi
111 artikla – 1 kohta – 3 alakohta
Seurantakomitea kokoontuu vähintään kerran vuodessa ja tarkastelee kaikkia seikkoja, jotka vaikuttavat YMP:n strategiasuunnitelman edistymiseen kohti suunnitelmalle asetettuja tavoitteita.
Seurantakomitea kokoontuu vähintään kerran vuodessa ja tarkastelee kaikkia seikkoja, jotka vaikuttavat YMP:n strategiasuunnitelman edistymiseen kohti suunnitelmalle asetettuja tavoitteita oman toimivaltansa rajoissa.
Tarkistus 640
Ehdotus asetukseksi
111 artikla – 1 kohta – 4 alakohta
Jäsenvaltion on julkaistava seurantakomitean työjärjestys ja kaikki seurantakomitealle toimitetut tiedot verkossa.
Jäsenvaltion on julkaistava seurantakomiteoiden työjärjestys ja lausunnot ja toimitettava ne komissiolle.
Tarkistus 641
Ehdotus asetukseksi
111 artikla – 2 kohta – 1 alakohta
Jäsenvaltion on päätettävä seurantakomitean kokoonpanosta ja huolehdittava asiaankuuluvien viranomaisten, välittävien elinten ja 94 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen kumppanien edustajien tasapainoisesta edustuksesta.
Jäsenvaltion ja tarvittaessa alueiden on päätettävä seurantakomiteoiden kokoonpanosta huolehtien asianmukaisesti eturistiriitojen välttämisestä ja huolehdittava sellaisten viranomaisten, välittävien elinten ja 94 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen kumppanien edustajien, jotka ovat kaikkien 6 artiklan 1 kohdan tavoitteiden täytäntöönpanon kannalta asiaankuuluvia, tasapainoisesta edustuksesta.
Tarkistus 642
Ehdotus asetukseksi
111 artikla – 2 kohta – 3 alakohta
Jäsenvaltion on julkaistava luettelo seurantakomitean jäsenistä verkossa.
Jäsenvaltion on julkaistava luettelo seurantakomitean jäsenistä verkossa, ja jäsenvaltion on ilmoitettava siitä komissiolle.
Tarkistus 643
Ehdotus asetukseksi
111 artikla – 3 kohta – johdantokappale
3.  Seurantakomitean tehtävänä on tarkastella seuraavia:
3.  Seurantakomiteoiden tehtävänä on tarkastella seuraavia:
Tarkistus 645
Ehdotus asetukseksi
111 artikla – 3 kohta – d a alakohta (uusi)
d a)  kansallisen YMP-verkoston toimittamat asiaankuuluvat tiedot;
Tarkistus 646
Ehdotus asetukseksi
111 artikla – 3 kohta – f a alakohta (uusi)
f a)  tuloksellisuuskertomukset;
Tarkistus 647
Ehdotus asetukseksi
111 artikla – 3 kohta – f b alakohta (uusi)
f b)  edistyminen yksinkertaistamisessa ja lopullisten tuensaajien hallinnollisen taakan vähentämisessä.
Tarkistus 648
Ehdotus asetukseksi
111 artikla – 4 kohta – a alakohta
a)  YMP:n strategiasuunnitelmien luonnokset;
Poistetaan.
Tarkistus 649
Ehdotus asetukseksi
111 artikla – 4 kohta – c alakohta
c)  vuotuiset tuloksellisuuskertomukset;
c)  tuloksellisuuskertomukset;
Tarkistus 650
Ehdotus asetukseksi
111 artikla – 4 a kohta (uusi)
4 a.  Seurantakomiteat voivat pyytää kansalliselta YMP-verkostolta tiettyihin tukitoimenpiteisiin liittyviä tietoja ja analyyseja.
Tarkistus 651
Ehdotus asetukseksi
113 artikla – 1 kohta
1.  Jäsenvaltion on perustettava yhteisen maatalouspolitiikan kansallinen verkosto, jäljempänä ’kansallinen YMP-verkosto’, maatalouden ja maaseudun kehittämisen alalla toimivien kansallisen tason organisaatioiden ja hallintojen, neuvonantajien, tutkijoiden ja muiden innovaatiotoimijoiden verkostoitumista varten viimeistään 12 kuukautta sen jälkeen, kun komissio on hyväksynyt YMP:n strategiasuunnitelman.
1.  Jäsenvaltion on perustettava yhteisen maatalouspolitiikan kansallinen verkosto, jäljempänä ’kansallinen YMP-verkosto’, maatalouden ja maaseudun kehittämisen alalla toimivien kansallisen tason organisaatioiden, maatalousalojen edustajien ja hallintojen, neuvonantajien, tutkijoiden, innovaatiotoimijoiden ja muiden toimijoiden verkostoitumista varten viimeistään 12 kuukautta sen jälkeen, kun komissio on hyväksynyt YMP:n strategiasuunnitelman. Kansallisen YMP-verkoston on perustuttava jäsenvaltioissa toimiviin verkostorakenteisiin.
Tarkistus 652
Ehdotus asetukseksi
113 artikla – 4 kohta – j alakohta
j)  kun kyseessä ovat kansalliset YMP-verkostot, osallistutaan eurooppalaisen YMP-verkoston toimintaan ja edistetään sitä.
j)  kun kyseessä ovat kansalliset YMP-verkostot, osallistutaan eurooppalaisen YMP-verkoston toimintaan ja edistetään sitä;
Tarkistus 653
Ehdotus asetukseksi
113 artikla – 4 kohta – j a alakohta (uusi)
j a)  kun kyseessä on eurooppalainen YMP-verkosto, osallistutaan kansallisten verkostojen toimintaan ja edistetään sitä;
Tarkistus 654
Ehdotus asetukseksi
113 artikla – 4 kohta – j b alakohta (uusi)
j b)  toimitetaan seurantakomiteoiden pyytämät tiedot 111 artiklan mukaisesti.
Tarkistus 655
Ehdotus asetukseksi
114 artikla – 2 kohta
2.  Eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden tarkoituksena on edistää innovointia ja tietämyksen vaihtoa.
2.  Eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden tarkoituksena on edistää kestävää innovointia ja tietämyksen vaihtoa.
Tarkistus 656
Ehdotus asetukseksi
114 artikla – 4 kohta – 1 alakohta – c alakohta
c)  nopeuttaa ja laajentaa innovatiivisten ratkaisujen siirtämistä käytäntöön; ja
c)  nopeuttaa ja laajentaa innovatiivisten ratkaisujen siirtämistä käytäntöön, mukaan lukien viljelijöiden väliset vaihdot; ja
Tarkistus 657
Ehdotus asetukseksi
114 artikla – 4 kohta – 1 alakohta – d alakohta
d)  tiedottaa tiedeyhteisölle maatalouskäytännön tutkimustarpeista.
d)  tiedottaa tiedeyhteisölle maatalouskäytännön ja viljelijöiden tutkimustarpeista.
Tarkistus 658
Ehdotus asetukseksi
114 artikla – 4 kohta – 2 alakohta – johdantokappale
Eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden toimijaryhmät ovat osa eurooppalaista innovaatiokumppanuutta. Niiden on laadittava suunnitelma innovatiivisista hankkeista, joita kehitetään, testataan, mukautetaan tai toteutetaan perustuen interaktiivisen innovointimalliin, jonka keskeiset periaatteet ovat seuraavat:
Perustetaan eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden toimijaryhmät eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden toteuttamiseksi, ja niitä voivat perustaa tuottaja- ja toimialakohtaiset organisaatiot, ja ne voivat koostua eri jäsenvaltioiden jäsenistä. Niiden on laadittava suunnitelma innovatiivisista hankkeista, joita kehitetään, testataan, mukautetaan tai toteutetaan perustuen interaktiivisen innovointimalliin, jonka keskeiset periaatteet ovat seuraavat:
Tarkistus 659
Ehdotus asetukseksi
114 artikla – 4 kohta – 2 alakohta – a alakohta
a)  kehitetään innovatiivisia ratkaisuja, joissa keskitytään viljelijöiden ja metsänomistajien tarpeisiin ja hyödynnetään vuorovaikutusta toimitusketjun kaikissa tästä hyötyvissä vaiheissa;
a)  kehitetään innovatiivisia ratkaisuja, joissa keskitytään viljelijöiden ja metsänomistajien tarpeisiin ja hyödynnetään vuorovaikutusta toimitusketjun kaikissa tästä hyötyvissä vaiheissa, ottaen huomioon myös kuluttajien edut;
Tarkistus 660
Ehdotus asetukseksi
114 artikla – 4 kohta – 3 alakohta
Suunniteltu innovaatio voi perustua uuteen käytäntöön, mutta myös perinteiseen käytäntöön uudessa maantieteellisessä tai ympäristöllisessä kontekstissa.
Suunniteltu innovaatio voi perustua uuteen käytäntöön, mutta myös perinteiseen ja agroekologiseen käytäntöön uudessa maantieteellisessä tai ympäristöllisessä kontekstissa.
Tarkistus 661
Ehdotus asetukseksi
114 artikla – 4 kohta – 4 alakohta
Toimijaryhmien on levitettävä suunnitelmansa ja hankkeidensa tulokset erityisesti YMP-verkostojen kautta.
Toimijaryhmien on levitettävä suunnitelmansa ja hankkeidensa tulokset erityisesti YMP-verkostojen kautta, ja niissä on voitava olla jäseniä useammasta kuin yhdestä jäsenvaltiosta.
Tarkistus 662
Ehdotus asetukseksi
115 artikla – 2 kohta – a alakohta
a)  seurannan, arvioinnin ja vuotuisen tuloksellisuusraportoinnin perustana käytettävät yhteiset asiayhteys-, tuotos-, tulos- ja vaikutusindikaattorit, mukaan lukien 7 artiklassa tarkoitetut indikaattorit;
a)  seurannan, arvioinnin ja tuloksellisuusraportoinnin perustana käytettävät 7 artiklassa tarkoitetut yhteiset asiayhteys-, tuotos-, tulos- ja vaikutusindikaattorit;
Tarkistus 663
Ehdotus asetukseksi
115 artikla – 2 kohta – b alakohta
b)  asianomaista erityistavoitetta varten laaditut tavoitteet ja vuotuiset välitavoitteet, hyödyntäen tulosindikaattoreita;
b)  asianomaista erityistavoitetta varten laaditut tavoitteet ja vuotuiset, tai tapauksen mukaan monivuotiset, välitavoitteet, hyödyntäen tulosindikaattoreita;
Tarkistus 664
Ehdotus asetukseksi
115 artikla – 3 kohta
3.  Suoritusperusteisen kehyksen on katettava:
3.  Suoritusperusteisen kehyksen on katettava YMP:n strategiasuunnitelmien sisältö, mukaan lukien tarvittaessa alueelliset tukitoimiohjelmat.
a)  YMP:n strategiasuunnitelmien sisältö;
b)  asetuksessa (EU) N:o 1308/2013 säädetyt markkinatoimenpiteet ja muut tukitoimet.
Tarkistus 665
Ehdotus asetukseksi
116 artikla – 1 kohta – a alakohta
a)  arvioida YMP:n vaikutusta, vaikuttavuutta, tehokkuutta, asiaankuuluvuutta, johdonmukaisuutta ja unionin tasolla saatavaa lisäarvoa;
a)  arvioida YMP:n vaikutusta, vaikuttavuutta, tehokkuutta, asiaankuuluvuutta, johdonmukaisuutta ja unionin tasolla saatavaa lisäarvoa sekä yksinkertaistaa tuensaajien menettelyjä;
Tarkistus 666
Ehdotus asetukseksi
116 artikla – 1 kohta – e alakohta
e)  tukea seurantaan ja arviointiin liittyvää yhteistä oppimisprosessia.
e)  tukea seurantaan ja arviointiin liittyvää yhteistä oppimisprosessia ottaen huomioon osa-alueet, joilta lähtötasotiedot puuttuvat täysin tai osittain ja joita varten voidaan kehittää parempia ja tarkempia indikaattoreita.
Tarkistus 667
Ehdotus asetukseksi
117 artikla – 1 kohta
Jäsenvaltion on perustettava sähköinen tietojärjestelmä, johon se kirjaa ja tallettaa seurannassa ja arvioinnissa tarvittavat keskeiset tiedot YMP:n strategiasuunnitelman täytäntöönpanosta, erityisesti kustakin rahoitettavaksi valitusta tukitoimesta ja päätökseen saaduista tukitoimista, mukaan lukien kutakin tuensaajaa ja toimea koskevat tiedot.
Jäsenvaltion on perustettava sähköinen tietojärjestelmä tai käytettävä jo olemassa olevaa järjestelmää, johon se kirjaa ja tallettaa seurannassa ja arvioinnissa tarvittavat keskeiset tiedot YMP:n strategiasuunnitelman täytäntöönpanosta, erityisesti kustakin rahoitettavaksi valitusta tukitoimesta ja päätökseen saaduista tukitoimista, mukaan lukien kutakin tuensaajaa ja toimea koskevat tiedot.
Tarkistus 668
Ehdotus asetukseksi
118 artikla – 1 kohta
Jäsenvaltion on varmistettava, että YMP:n strategiasuunnitelmaan sisällytettyjen tukitoimien mukaista tukea saavat tuensaajat ja paikalliset toimintaryhmät sitoutuvat toimittamaan hallintoviranomaiselle tai muille elimille, joille näiden tehtävien suorittaminen on siirretty, kaikki tarvittavat tiedot, jotka tarvitaan YMP:n strategiasuunnitelmien seurantaan ja arviointiin.
Jäsenvaltion on varmistettava, että YMP:n strategiasuunnitelmaan sisällytettyjen tukitoimien mukaista tukea saavat tuensaajat ja paikalliset toimintaryhmät sitoutuvat toimittamaan hallintoviranomaiselle tai alueellisille hallintoviranomaisille tai muille elimille, joille näiden tehtävien suorittaminen on siirretty, kaikki tarvittavat tiedot, jotka tarvitaan YMP:n strategiasuunnitelmien seurantaan ja arviointiin.
Tarkistus 669
Ehdotus asetukseksi
118 artikla – 2 kohta
Jäsenvaltion on varmistettava, että käytössä on kattavat, täydelliset, ajantasaiset ja luotettavat tietolähteet, jotta voidaan tehokkaasti seurata, miten toimintapolitiikalla pystytään saavuttamaan tavoitteet, käyttäen apuna tuotos-, tulos- ja vaikutusindikaattoreita.
Jäsenvaltion on varmistettava, että käytössä on kattavat, ajantasaiset ja luotettavat tietolähteet, mukaan lukien tietokannat, jotta voidaan tehokkaasti seurata, miten toimintapolitiikalla pystytään saavuttamaan tavoitteet, käyttäen apuna tuotos-, tulos- ja vaikutusindikaattoreita.
Tarkistus 670
Ehdotus asetukseksi
119 artikla – 1 kohta
YMP:n strategiasuunnitelman täytäntöönpanoa ja YMP:n strategiasuunnitelman tavoitteiden saavuttamista seuraavat hallintoviranomainen ja seurantakomitea käyttäen apunaan tuotos- ja tulosindikaattoreita.
YMP:n strategiasuunnitelman täytäntöönpanoa sekä YMP:n strategiasuunnitelman tavoitteiden saavuttamista seuraavat hallintoviranomainen ja seurantakomitea käyttäen apunaan tuotos- ja tulosindikaattoreita, tarvittaessa yhteistyössä alueellisten hallintoviranomaisten ja alueellisten seurantakomiteoiden kanssa.
Tarkistus 671
Ehdotus asetukseksi
120 artikla – otsikko
Suoritusperusteiseen kehykseen liittyvä täytäntöönpanovalta
Suoritusperusteiseen kehykseen liittyvä siirretty säädösvalta
Tarkistus 672
Ehdotus asetukseksi
120 artikla – 1 kohta
Komissio antaa suoritusperusteisen kehyksen sisältöä koskevia täytäntöönpanosäädöksiä. Tällaisiin säädöksiin sisällytetään luettelo asiayhteysindikaattoreista, muista indikaattoreista, joita tarvitaan toimintapolitiikan asianmukaiseen seurantaan ja arviointiin, indikaattoreiden laskentamenetelmät sekä säännökset, jotka ovat tarpeen takaamaan jäsenvaltioiden keräämien tietojen paikkansapitävyyden ja luotettavuuden. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 139 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
Komissio antaa delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta määrittämällä suoritusperusteisen kehyksen sisältö. Tällaisiin säädöksiin sisällytetään luettelo asiayhteysindikaattoreista, muista indikaattoreista, joita tarvitaan toimintapolitiikan asianmukaiseen seurantaan ja arviointiin, indikaattoreiden laskentamenetelmät sekä säännökset, jotka ovat tarpeen takaamaan jäsenvaltioiden keräämien tietojen paikkansapitävyyden ja luotettavuuden. Nämä delegoidut säädökset hyväksytään 138 artiklan mukaisesti.
Tarkistus 673
Ehdotus asetukseksi
121 artikla – otsikko
Vuotuiset tuloksellisuuskertomukset
Tuloksellisuuskertomukset
Tarkistus 674
Ehdotus asetukseksi
121 artikla – 1 kohta
1.  Jäsenvaltion on toimitettava YMP:n strategiasuunnitelman edellisen varainhoitovuoden täytäntöönpanoa koskeva vuotuinen tuloksellisuuskertomus komissiolle viimeistään 15 päivänä helmikuuta 2023 ja tämän jälkeen vuosittain viimeistään 15 päivänä helmikuuta, aina vuoteen 2030 asti. Vuonna 2023 toimitettava kertomus kattaa varainhoitovuodet 2021 ja 2022. Edellä III osaston II luvussa tarkoitettujen suorien tukien osalta kertomus koskee ainoastaan varainhoitovuotta 2022.
1.  Jäsenvaltion on toimitettava YMP:n strategiasuunnitelman täytäntöönpanoa koskevat tuloksellisuuskertomukset komissiolle asetuksen (EU) [horisontaaliasetus] 8 artiklan mukaisesti.
Tarkistus 675
Ehdotus asetukseksi
121 artikla – 2 kohta
2.  Viimeisessä vuotuisessa tuloksellisuuskertomuksessa, joka on toimitettava viimeistään 15 päivänä helmikuuta 2030, on oltava yhteenveto täytäntöönpanokaudella tehdyistä arvioinneista.
2.  Viimeisessä toimitettavassa tuloksellisuuskertomuksessa on oltava yhteenveto täytäntöönpanokaudella tehdyistä arvioinneista.
Tarkistus 676
Ehdotus asetukseksi
121 artikla – 3 kohta
3.  Jotta vuotuinen tuloksellisuuskertomus olisi hyväksyttävissä, siinä on oltava kaikki 4, 5 ja 6 kohdassa vaaditut tiedot. Komissio ilmoittaa jäsenvaltiolle hyväksynnän epäämisestä 15 työpäivän kuluessa vuotuisen tuloksellisuuskertomuksen vastaanottamispäivästä; muussa tapauksessa kertomus katsotaan hyväksyttäväksi.
3.  Jotta tuloksellisuuskertomus olisi hyväksyttävissä, siinä on oltava kaikki 4, 5 ja 6 kohdassa vaaditut tiedot. Komissio ilmoittaa jäsenvaltiolle hyväksynnän epäämisestä 15 työpäivän kuluessa tuloksellisuuskertomuksen vastaanottamispäivästä; muussa tapauksessa kertomus katsotaan hyväksyttäväksi.
Tarkistus 677
Ehdotus asetukseksi
121 artikla – 4 kohta – 1 alakohta
Vuotuisissa tuloksellisuuskertomuksissa esitetään keskeiset laadulliset ja määrälliset tiedot YMP:n strategiasuunnitelman täytäntöönpanosta taloudellisina tietoina ja suhteessa tuotos- ja tulosindikaattoreihin sekä 118 artiklan toisen kohdan mukaisesti. Niissä on myös tietoa tuotoksista, toteutuneista menoista, tuloksista ja tavoitteiden saavuttamisasteesta.
Tuloksellisuuskertomuksissa esitetään keskeiset laadulliset ja määrälliset tiedot YMP:n strategiasuunnitelman täytäntöönpanosta taloudellisina tietoina ja suhteessa tuotos- ja tulosindikaattoreihin sekä 118 artiklan toisen kohdan mukaisesti. Niissä on myös tietoa tuotoksista, toteutuneista menoista, tuloksista ja tavoitteiden saavuttamisasteesta.
Tarkistus 678
Ehdotus asetukseksi
121 artikla – 4 kohta – 2 alakohta
Kun kyseessä ovat tukitoimityypit, joihin ei sovelleta tämän asetuksen 89 artiklaa, ja jos toteutunut tuotos ja toteutunut menosuhde poikkeavat 50 prosenttia suunnitellusta vuotuisesta tuotoksesta ja menosuhteesta, jäsenvaltion on esitettävä perustelut tälle poikkeamalle.
Poistetaan.
Tarkistus 679
Ehdotus asetukseksi
121 artikla – 5 kohta
5.  Toimitettujen tietojen on koskettava indikaattorien saavutettuja arvoja osittain tai kokonaan täytäntöönpannuissa tukitoimissa. Niissä on esitettävä myös yhteenveto edellisen varainhoitovuoden aikana täytäntöönpannun YMP:n strategiasuunnitelman tilanteesta ja toteuttamiseen liittyvistä ongelmista erityisesti välitavoitteisiin pääsemättömyyden osalta, mainiten ongelmien syyt ja tapauksen mukaan kuvaten toteutetut toimenpiteet.
5.  Toimitettujen tietojen on koskettava indikaattorien saavutettuja arvoja osittain tai kokonaan täytäntöönpannuissa tukitoimissa. Niissä on esitettävä myös yhteenveto YMP:n strategiasuunnitelman täytäntöönpanon tilanteesta ja toteuttamiseen liittyvistä ongelmista erityisesti välitavoitteisiin pääsemättömyyden osalta, mainiten ongelmien syyt ja tapauksen mukaan kuvaten toteutetut toimenpiteet.
Tarkistus 680
Ehdotus asetukseksi
121 artikla – 7 kohta
7.  Komissio toteuttaa vuotuisen tuloksellisuuden tarkastelun ja asetuksen (EU) [horisontaaliasetus] [52] artiklassa tarkoitetun vuotuisen tuloksellisuuden tarkastamis- ja hyväksymismenettelyn niiden tietojen perusteella, jotka on esitetty vuotuisissa tuloksellisuuskertomuksissa.
Poistetaan.
Tarkistus 681
Ehdotus asetukseksi
121 artikla – 8 kohta – 1 alakohta
Vuotuisessa tuloksellisuuden tarkastelussa komissio voi esittää vuotuisista tuloksellisuuskertomuksista huomautuksia kuukauden kuluessa kertomusten esittämisestä. Jos komissio ei esitä huomautuksia tässä määräajassa, kertomus katsotaan hyväksytyksi.
Komissio toteuttaa tuloksellisuuden tarkastelun tuloksellisuuskertomuksissa esitettyjen tietojen perusteella ja voi esittää tuloksellisuuskertomuksista huomautuksia korkeintaan kuukauden kuluessa siitä, kun kertomukset on esitetty kokonaisuudessaan. Jos komissio ei esitä huomautuksia tässä määräajassa, kertomus katsotaan hyväksytyksi.
Tarkistus 682
Ehdotus asetukseksi
121 artikla – 9 kohta
9.  Jos yhden tai useamman tulosindikaattorin ilmoitettu arvo osoittaa, että välitavoitteesta ollaan yli 25 prosenttia jäljessä asianomaisen raportointivuoden osalta, komissio voi pyytää jäsenvaltiota toimittamaan asetuksen (EU) [horisontaaliasetus] 39 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun toimintasuunnitelman, jossa kuvataan suunnitellut korjaavat toimet ja suunniteltu aikataulu.
9.  Jos yhden tai useamman tulosindikaattorin ilmoitettu arvo osoittaa, että välitavoitteesta ollaan yli 25 prosenttia jäljessä asianomaisen raportointivuoden osalta, jäsenvaltioiden on esitettävä tälle poikkeamalle perustelut. Komissio voi tarvittaessa pyytää jäsenvaltiota toimittamaan asetuksen (EU) [horisontaaliasetus] 39 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun toimintasuunnitelman, joka laaditaan komissiota kuulleen ja jossa kuvataan suunnitellut korjaavat toimet ja toteuttamisen suunniteltu aikataulu.
Tarkistus 683
Ehdotus asetukseksi
121 artikla – 10 kohta
10.  Vuotuiset tuloksellisuuskertomukset, kuten myös yleistajuinen tiivistelmä niiden sisällöstä, asetetaan yleisön saataville.
10.  Tuloksellisuuskertomusten sisällöstä tehdään yleistajuinen tiivistelmä ja asetetaan se yleisön saataville.
Tarkistus 684
Ehdotus asetukseksi
121 artikla – 11 kohta
11.  Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan säännöt vuotuisten tuloksellisuuskertomusten sisällön esittämisestä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 139 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
11.  Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan säännöt tuloksellisuuskertomusten sisällön esittämisestä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 139 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
Tarkistus 685
Ehdotus asetukseksi
122 artikla – otsikko
Vuotuiset tarkastelukokoukset
Tarkastelukokoukset
Tarkistus 686
Ehdotus asetukseksi
122 artikla – 1 kohta
1.  Jäsenvaltion on joka vuosi järjestettävä komission kanssa vuotuinen tarkastelukokous, jossa komissio toimii puheenjohtajana, kuitenkin aikaisintaan kahden kuukauden kuluttua vuotuisen tuloksellisuuskertomuksen toimittamisesta.
1.  Jäsenvaltion on joka vuosi järjestettävä komission kanssa tarkastelukokous, jossa komissio toimii puheenjohtajana, kuitenkin aikaisintaan kahden kuukauden kuluttua tuloksellisuuskertomuksen toimittamisesta.
Tarkistus 687
Ehdotus asetukseksi
122 artikla – 2 kohta
2.  Vuotuisessa tarkastelukokouksessa arvioidaan suunnitelman tuloksellisuutta, mukaan lukien edistymistä asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa, tuloksellisuuteen mahdollisesti vaikuttavia seikkoja ja niiden korjaamiseksi toteutettuja tai toteutettavia toimia.
2.  Tarkastelukokouksessa arvioidaan suunnitelman tuloksellisuutta, mukaan lukien edistymistä asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa, tuloksellisuuteen mahdollisesti vaikuttavia seikkoja ja niiden korjaamiseksi toteutettuja tai toteutettavia toimia. Näitä kokouksia käytetään vaikutusten arvioinnissa mahdollisuuksien mukaan.
Tarkistus 688
Ehdotus asetukseksi
123 artikla
123 artikla
Poistetaan.
Suorituspalkkio
1.  Jäsenvaltioille voidaan vuonna 2026 jakaa suorituspalkkio, jolla palkitaan ympäristö- ja ilmastotavoitteiden riittävästä toteutumisesta, edellyttäen että asianomainen jäsenvaltio on täyttänyt 124 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun edellytyksen.
2.  Suorituspalkkio on 5 prosenttia varainhoitovuodeksi 2027 liitteessä IX vahvistetusta jäsenvaltiokohtaisesta määrästä.
Maataloustukirahaston ja maaseuturahaston välillä 15 ja 90 artiklan mukaisesti siirrettyjä varoja ei oteta huomioon suorituspalkkion laskennassa.
Tarkistus 689
Ehdotus asetukseksi
124 artikla
124 artikla
Poistetaan.
Suorituspalkkion jakaminen
1.  Jäsenvaltiolta 123 artiklan toisen kohdan mukaisesti pidätetty suorituspalkkio jaetaan vuonna 2026 tehdyn tuloksellisuuden tarkastelun perusteella asianomaiselle jäsenvaltiolle, jos jäsenvaltion YMP:n strategiasuunnitelmassa esitettyihin, 6 artiklan 1 kohdan d, e ja f alakohdassa vahvistettuihin erityisiin ympäristö- ja ilmastotavoitteisiin sovelletut tulosindikaattorit on saavutettu vähintään 90 prosenttisesti verrattuna vuoden 2025 tavoitearvoon.
2.  Komissio hyväksyy kahden kuukauden kuluessa vuoden 2026 vuotuisen tuloksellisuuskertomuksen vastaanottamisesta täytäntöönpanosäädöksen soveltamatta 139 artiklassa tarkoitettua komiteamenettelyä päättääkseen kunkin jäsenvaltion osalta, onko YMP:n strategiasuunnitelmalla saavutettu tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tavoitearvot.
3.  Jos 1 kohdassa tarkoitetut tavoitearvot saavutetaan, komissio myöntää suorituspalkkion määrän asianomaisille jäsenvaltioille, ja määrä katsotaan 2 kohdassa tarkoitetun päätöksen perusteella lopullisesti jaetuksi varainhoitovuodelle 2027.
4.  Jos 1 kohdassa tarkoitettuja tavoitearvoja ei saavuteta, komissio ei myönnä varainhoitovuotta 2027 koskevia sitoumusmäärärahoja, jotka liittyvät asianomaisten jäsenvaltioiden suorituspalkkion määrään.
5.  Komissio voi suorituspalkkiota jakaessaan ottaa huomioon ylivoimaiset esteet ja vakavat sosioekonomiset kriisit, jotka haittaavat asianomaisten välitavoitteiden saavuttamista.
6.  Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa säädetään yksityiskohtaisista järjestelyistä sen varmistamiseksi, että suorituspalkkion jakamiseen jäsenvaltioille sovelletaan johdonmukaista lähestymistapaa. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 139 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
Tarkistus 690
Ehdotus asetukseksi
125 artikla – 1 kohta
1.  Jäsenvaltion on tehtävä ennakkoarviointeja YMP:n strategiasuunnitelmien suunnittelun laadun parantamiseksi.
1.  Jäsenvaltion on tarvittaessa alueiden kanssa on tehtävä ennakkoarviointeja YMP:n strategiasuunnitelmien suunnittelun laadun parantamiseksi.
Tarkistus 691
Ehdotus asetukseksi
125 artikla – 3 kohta – g alakohta
g)  YMP:n strategiasuunnitelman seurantamenettelyjen ja arviointeihin tarvittavien tietojen keräämismenettelyjen soveltuvuus;
g)  YMP:n strategiasuunnitelman seurantamenettelyjen ja arviointeihin tarvittavien tietojen, mukaan lukien tarvittaessa sukupuolen mukaan eritellyt tiedot, keräämismenettelyjen soveltuvuus;
Tarkistus 692
Ehdotus asetukseksi
126 artikla – 1 kohta
1.  Jäsenvaltioiden on arvioitava YMP:n strategiasuunnitelmia niiden suunnittelun ja täytäntöönpanon laadun parantamiseksi sekä niiden vaikuttavuuden, tehokkuuden, asiaankuuluvuuden, johdonmukaisuuden, unionin tasolla saatavan lisäarvon ja sen suhteen, miten ne vaikuttavat 5 artiklassa ja 6 artiklan 1 kohdassa vahvistettuihin YMP:n yleis- ja erityistavoitteisiin.
1.  Jäsenvaltioiden on arvioitava tarvittaessa alueiden kanssa YMP:n strategiasuunnitelmia niiden suunnittelun ja täytäntöönpanon laadun parantamiseksi sekä niiden vaikuttavuuden, tehokkuuden, asiaankuuluvuuden, johdonmukaisuuden, unionin tasolla saatavan lisäarvon ja sen suhteen, miten ne vaikuttavat 5 artiklassa ja 6 artiklan 1 kohdassa vahvistettuihin YMP:n yleis- ja erityistavoitteisiin.
Tarkistus 693
Ehdotus asetukseksi
126 artikla – 2 kohta
2.  Jäsenvaltioiden on annettava arvioinnit toiminnallisesti riippumattomien asiantuntijoiden tehtäväksi.
2.  Jäsenvaltioiden ja tarvittaessa alueiden on annettava arvioinnit toiminnallisesti riippumattomien asiantuntijoiden tehtäväksi.
Tarkistus 694
Ehdotus asetukseksi
126 artikla – 3 kohta
3.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että käytössä on menettelyt, joilla tuotetaan ja kerätään arviointeja varten tarvittavat tiedot.
3.  Jäsenvaltioiden ja tarvittaessa alueiden on varmistettava, että käytössä on menettelyt, joilla tuotetaan ja kerätään arviointeja varten tarvittavat tiedot.
Tarkistus 695
Ehdotus asetukseksi
126 artikla – 4 kohta
4.  Jäsenvaltioiden tehtävänä on arvioida YMP:n strategiasuunnitelman tukitoimien asianmukaisuus 6 artiklan 1 kohdassa vahvistettujen erityistavoitteiden saavuttamiseksi.
4.  Jäsenvaltioiden ja tarvittaessa alueiden tehtävänä on arvioida YMP:n strategiasuunnitelman tukitoimien asianmukaisuus 6 artiklan 1 kohdassa vahvistettujen erityistavoitteiden saavuttamiseksi.
Tarkistus 696
Ehdotus asetukseksi
126 artikla – 5 kohta
5.  Jäsenvaltioiden on laadittava arviointisuunnitelma, jossa esitetään tietoa täytäntöönpanokaudelle suunnitelluista arviointitoimista.
5.  Jäsenvaltioiden ja tarvittaessa alueiden on laadittava arviointisuunnitelma, jossa esitetään tietoa täytäntöönpanokaudelle suunnitelluista arviointitoimista.
Tarkistus 697
Ehdotus asetukseksi
126 artikla – 6 kohta
6.  Jäsenvaltioiden on toimitettava arviointisuunnitelma seurantakomitealle viimeistään yhden vuoden kuluttua siitä, kun YMP:n strategiasuunnitelma on hyväksytty.
6.  Jäsenvaltioiden ja tarvittaessa alueiden on toimitettava arviointisuunnitelma seurantakomitealle viimeistään yhden vuoden kuluttua siitä, kun YMP:n strategiasuunnitelma on hyväksytty.
Tarkistukset 987 ja 1335
Ehdotus asetukseksi
127 artikla – 1 a kohta (uusi)
1 a.   Heti kun kaikki kansalliset YMP:n strategiasuunnitelmat on hyväksytty, komissio teettää riippumattoman arvioinnin niiden odotetuista kokonaisvaikutuksista. Jos tämä analyysi osoittaa, että yhteiset ponnistelut ovat riittämättömiä suhteessa Euroopan vihreän kehityksen ohjelman kunnianhimoiseen tavoitteeseen, komissio ryhtyy asianmukaisiin toimiin, joihin voi kuulua jäsenvaltioiden pyytäminen muuttamaan YMP:n strategiasuunnitelmia tai tarkistusten esittäminen tähän asetukseen.
Tarkistukset 988 ja 1336
Ehdotus asetukseksi
127 artikla – 2 kohta
2.  Komissio suorittaa väliarvioinnin, jossa tarkastellaan maataloustukirahaston ja maaseuturahaston vaikuttavuutta, tehokkuutta, asiaankuuluvuutta, johdonmukaisuutta ja unionin tasolla saatavaa lisäarvoa viimeistään kolmannen vuoden lopussa YMP:n strategiasuunnitelman täytäntöönpanon käynnistyttyä ottaen huomioon liitteessä I vahvistetut indikaattorit. Komissio voi käyttää kaikkea jo saatavilla olevaa asiaankuuluvaa tietoa [uuden varainhoitoasetuksen] [128] artiklan mukaisesti.
2.  Komissio suorittaa ja julkaisee väliarvioinnin, jossa tarkastellaan maataloustukirahaston ja maaseuturahaston vaikuttavuutta, tehokkuutta, asiaankuuluvuutta, johdonmukaisuutta ja unionin tasolla saatavaa lisäarvoa viimeistään kolmannen vuoden lopussa YMP:n strategiasuunnitelman täytäntöönpanon käynnistyttyä ottaen huomioon liitteessä I vahvistetut indikaattorit. Komissio voi käyttää kaikkea jo saatavilla olevaa asiaankuuluvaa tietoa [uuden varainhoitoasetuksen] [128] artiklan mukaisesti. Jos väliarvioinnissa käy ilmi, että yhteiset ponnistelut ovat riittämättömiä suhteessa Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja unionin ympäristö- ja ilmastolainsäädännön kunnianhimoisiin tavoitteisiin, komissio antaa jäsenvaltioille suosituksia sen varmistamiseksi, että Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja liitteessä XI mainitun lainsäädännön tavoitteet saavutetaan. Jäsenvaltioiden on esitettävä vuotuisessa tuloksellisuuskertomuksessaan, miten suositukset on otettu huomioon tai miksi suosituksia tai osaa niistä ei ole otettu huomioon.
Tarkistus 698
Ehdotus asetukseksi
127 artikla – 4 a kohta (uusi)
4 a.  Komissio ottaa arviointikertomuksissaan huomioon indikaattorit, jotka vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä I, sekä YMP:n ulkoiset tekijät, jotka ovat vaikuttaneet saavutettuun tuloksellisuuteen.
Tarkistus 699
Ehdotus asetukseksi
129 artikla – 2 kohta
2.  Asiayhteysindikaattoreihin ja vaikutusindikaattoreihin tarvittavat tiedot on saatava ensi sijassa vakiintuneista tietolähteistä, kuten maatalouden kirjanpidon tietoverkosta ja Eurostatista. Jos näitä indikaattoreita koskevia tietoja ei ole saatavilla tai ne eivät ole täydellisiä, puutteita käsitellään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 223/200940 nojalla perustetun Euroopan tilasto-ohjelman, maatalouden kirjanpidon tietoverkkoa koskevan oikeudellisen kehyksen tai muiden tietojen toimittajien, kuten Yhteisen tutkimuskeskuksen ja Euroopan ympäristökeskuksen kanssa tehtyjen virallisten sopimusten yhteydessä.
2.  Asiayhteysindikaattoreihin ja vaikutusindikaattoreihin tarvittavat tiedot on saatava ensi sijassa vakiintuneista tietolähteistä, kuten maatalouden kirjanpidon tietoverkosta ja Eurostatista. Jos näitä indikaattoreita koskevia tietoja ei ole saatavilla tai ne eivät ole täydellisiä, komissio korjaa tietojen puuttumisen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 223/200940 nojalla perustetun Euroopan tilasto-ohjelman, maatalouden kirjanpidon tietoverkkoa koskevan oikeudellisen kehyksen tai muiden tietojen toimittajien, kuten Yhteisen tutkimuskeskuksen ja Euroopan ympäristökeskuksen kanssa tehtyjen virallisten sopimusten yhteydessä.
__________________
__________________
40 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 223/2009, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2009, Euroopan tilastoista sekä salassapidettävien tilastotietojen luovuttamisesta Euroopan yhteisöjen tilastotoimistolle annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1101/2008, yhteisön tilastoista annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 322/97 ja Euroopan yhteisöjen tilasto-ohjelmakomitean perustamisesta tehdyn neuvoston päätöksen 89/382/ETY, Euratom kumoamisesta (EUVL L 87, 31.3.2009, s. 164).
40 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 223/2009, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2009, Euroopan tilastoista sekä salassapidettävien tilastotietojen luovuttamisesta Euroopan yhteisöjen tilastotoimistolle annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1101/2008, yhteisön tilastoista annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 322/97 ja Euroopan yhteisöjen tilasto-ohjelmakomitean perustamisesta tehdyn neuvoston päätöksen 89/382/ETY, Euratom kumoamisesta (EUVL L 87, 31.3.2009, s. 164).
Tarkistus 1340
Ehdotus asetukseksi
129 artikla – 2 a kohta (uusi)
2 a.  Jäsenvaltioiden on parannettava Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa esitettyjä maatalouden keskeisiä tavoitteita koskevien ja vaikutusindikaattoreita ja asiayhteysindikaattoreita I.10, I.15, I.18, I.19, I.20, I.26, I.27 ja C.32 vastaavien tietojen keräämisen laatua ja tiheyttä. Nämä tiedot on julkistettava ja toimitettava komissiolle hyvissä ajoin, jotta voidaan arvioida YMP:n tehokkuutta ja seurata edistymistä unionin tason tavoitteiden saavuttamisessa.
Tarkistus 700
Ehdotus asetukseksi
129 artikla – 3 kohta
3.  Olemassa olevat hallinnolliset rekisterit kuten yhdennetty hallinto- ja valvontajärjestelmä (IACS), viljelylohkojen tunnistamisjärjestelmä (LPIS) sekä eläin- ja viinitilarekisterit on säilytettävä. Yhdennettyä hallinto- ja valvontajärjestelmää ja viljelylohkojen tunnistamisjärjestelmää on edelleen kehitettävä, jotta YMP:n tilastointitarpeisiin voidaan vastata paremmin. Tilastointitarkoituksiin on käytettävä mahdollisimman paljon tietoja, jotka saadaan hallintorekistereistä, yhteistyössä jäsenvaltioiden tilastoviranomaisten ja Eurostatin kanssa.
3.  Olemassa olevat ajantasaiset hallinnolliset rekisterit kuten yhdennetty hallinto- ja valvontajärjestelmä (IACS), viljelylohkojen tunnistamisjärjestelmä (LPIS) sekä eläin- ja viinitilarekisterit on säilytettävä. Yhdennettyä hallinto- ja valvontajärjestelmää ja viljelylohkojen tunnistamisjärjestelmää on edelleen kehitettävä, jotta YMP:n tilastointitarpeisiin voidaan vastata paremmin. Tilastointitarkoituksiin on käytettävä mahdollisimman paljon tietoja, jotka saadaan hallintorekistereistä, yhteistyössä jäsenvaltioiden tilastoviranomaisten ja Eurostatin kanssa.
Tarkistus 701
Ehdotus asetukseksi
129 artikla – 4 kohta
4.  Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksillä säännöt tiedoista, jotka jäsenvaltion on lähetettävä, ottaen huomioon, että tarpeetonta hallinnollista rasitetta tulee välttää, sekä säännöt tiedontarpeista ja mahdollisten tietolähteiden synergiasta. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 139 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
Poistetaan.
Tarkistus 702
Ehdotus asetukseksi
130 artikla – 1 kohta
Jos tämän asetuksen III osaston mukaista tukea myönnetään yritysten välisiin yhteistyömuotoihin, sitä voidaan myöntää vain sellaisiin yhteistyömuotoihin, jotka ovat asetuksen (EU) N:o 1308/2013 206–209 artiklan nojalla sovellettavien kilpailusääntöjen mukaisia.
Jos tämän asetuksen III osaston mukaista tukea myönnetään yritysten välisiin sopimusten, päätösten ja yhdenmukaistettujen menettelytapojen muotoihin, sitä voidaan myöntää vain sellaisiin sopimusten, päätösten ja yhdenmukaistettujen menettelytapojen muotoihin, jotka ovat asetuksen (EU) N:o 1308/2013 206–209 artiklan nojalla sovellettavien kilpailusääntöjen mukaisia.
Tarkistukset 1092, 1146 ja 1179
Ehdotus asetukseksi
132 a artikla (uusi)
132 a artikla
Siirtymäkauden kansallinen tuki
1.  Jäsenvaltiot voivat vuonna 2013 edelleen myöntää viljelijöille siirtymäkauden kansallista tukea millä tahansa alalla, johon komissio on antanut luvan asetuksen (EY) N:o 73/2009 132 artiklan 7 kohdan tai 133 a artiklan 5 kohdan mukaisesti.
2.  Viljelijöille myönnettävän siirtymäkauden kansallisen tuen kokonaismäärä saa olla enintään 50 prosenttia kustakin alakohtaisesta kokonaismäärärahasta, johon komissio on antanut luvan vuonna 2013 asetuksen (EY) N:o 73/2009 132 artiklan 7 kohdan tai 133 a artiklan 5 kohdan mukaisesti.
3.  Jäsenvaltiot voivat päättää puolueettomin perustein ja edellä 2 kohdassa esitettyjen rajojen puitteissa myönnettävän siirtymäkauden kansallisen tuen määristä.
4.  Jäsenvaltiot voivat päättää mukauttaa tuotannosta irrotettujen siirtymäkauden kansallisten tukijärjestelmien viitejaksoa. Mukautettu viitejakso ei voi olla myöhäisempi kuin 1 päivä kesäkuuta 2018.