Euroopan parlamentin päätös 24. marraskuuta 2020 ehdotuksesta Julia Laffranquen nimittämisestä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 255 artiklan mukaiseen komiteaan (2020/2238(INS))

P9_TA(2020)0310 B9-0368/2020

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 255 artiklan toisen kohdan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 128 artiklan,

–  ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan ehdotuksen (B9-0368/2020),

A.  katsoo, että Julia Laffranque täyttää Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 255 artiklan toisessa kohdassa määrätyt edellytykset;

1.  ehdottaa Julia Laffranquen nimittämistä kyseiseen komiteaan;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen unionin tuomioistuimen presidentille.

Euroopan parlamentin päätös 24. marraskuuta 2020 neuvoston suosituksesta Euroopan keskuspankin johtokunnan jäsenen nimittämisestä (N9-0055/2020 – C9-0331/2020 – 2020/0805(NLE))

P9_TA(2020)0311 A9-0218/2020

(Kuuleminen)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon 9. lokakuuta 2020 päivätyn neuvoston suosituksen (N9-0055/2020)(1),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 283 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan, jonka mukaisesti Eurooppa-neuvosto on kuullut parlamenttia (C9‑0331/2020),

–  ottaa huomioon 14. maaliskuuta 2019 antamansa päätöslauselman sukupuolten tasa-arvosta nimettäessä ehdokkaita talous- ja rahapolitiikkaa koskeviin EU-tehtäviin(2),

–  ottaa huomioon 17. syyskuuta 2019 tekemänsä päätöksen neuvoston suosituksesta Euroopan keskuspankin johtokunnan puheenjohtajan nimittämisestä(3),

–  ottaa huomioon 17. joulukuuta 2019 tekemänsä päätökset neuvoston suosituksesta Euroopan keskuspankin johtokunnan jäsenen nimittämisestä(4),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 130 artiklan,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A9-0218/2020),

A.  ottaa huomioon, että Eurooppa-neuvosto kuuli 14. lokakuuta 2020 päivätyllä kirjeellä Euroopan parlamenttia Frank Eldersonin nimittämisestä Euroopan keskuspankin johtokunnan jäseneksi kahdeksan vuoden pituiseksi toimikaudeksi 15. joulukuuta 2020 alkaen;

B.  ottaa huomioon, että talous- ja raha-asioiden valiokunta arvioi ehdokkaan pätevyyttä ja etenkin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 283 artiklan 2 kohdassa vahvistettujen edellytysten ja 130 artiklassa asetetun EKP:n täydellisen riippumattomuuden vaatimuksen täyttymistä; ottaa huomioon, että arviointia varten valiokunta sai ehdokkaalta ansioluettelon sekä vastaukset hänelle toimitettuun kysymyslomakkeeseen;

C.  ottaa huomioon, että tämän jälkeen valiokunta järjesti 9. marraskuuta 2020 kuulemisen, jossa ehdokas antoi lausuman ja vastasi valiokunnan jäsenten esittämiin kysymyksiin;

D.  ottaa huomioon, että Euroopan keskuspankin neuvoston muodostavat Euroopan keskuspankin johtokunnan jäsenet sekä niiden 19 jäsenvaltion kansallisten keskuspankkien pääjohtajat, joiden rahayksikkö on euro; ottaa huomioon, että tällä hetkellä kaikki kansallisten keskuspankkien pääjohtajat ovat miehiä;

E.  ottaa huomioon, että parlamentti on toistuvasti ilmaissut tyytymättömyytensä Euroopan keskuspankin johtokunnan jäsenten nimitysmenettelyyn ja kehottanut parantamaan tähän liittyviä menettelyjä; ottaa huomioon, että parlamentti on pyytänyt saavansa ajoissa vähintään kaksi nimeä sisältävän ehdokasluettelon, jossa sukupuolet ovat tasapuolisesti edustettuina;

F.  ottaa huomioon, että parlamentti antoi 17. syyskuuta 2019 myönteisen lausunnon neuvoston suosituksesta nimittää Christine Lagarde Euroopan keskuspankin johtokunnan ensimmäiseksi naispuoliseksi puheenjohtajaksi;

G.  ottaa huomioon, että parlamentti antoi 17. joulukuuta 2019 myönteisen lausunnon neuvoston suosituksesta nimittää Fabio Panetta ja Isabel Schnabel Euroopan keskuspankin johtokunnan jäseniksi;

H.  ottaa huomioon, että naiset ovat edelleen aliedustettuina Euroopan keskuspankin neuvostossa; toteaa parlamentin pitävän valitettavana, että jäsenvaltiot eivät ole suhtautuneet tähän pyyntöön vakavasti, ja kehottaa jäsenvaltioiden ja EU:n toimielimiä pyrkimään aktiivisesti sukupuolten tasapuoliseen edustukseen seuraavissa nimityksissä;

I.  katsoo, että kaikkien EU:n ja kansallisten toimielinten ja elinten olisi toteutettava konkreettisia toimenpiteitä sukupuolten tasapuolisen edustuksen varmistamiseksi;

1.  antaa myönteisen lausunnon neuvoston suosituksesta nimittää Frank Elderson Euroopan keskuspankin johtokunnan jäseneksi;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle ja jäsenvaltioiden hallituksille.

(1) EUVL C 338, 12.10.2020, s. 2. (2) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2019)0211. (3) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2019)0008. (4) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2019)0093 ja P9_TA(2019)0094.

Euroopan parlamentin päätöslauselma 24. marraskuuta 2020 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotosta Kroatian ja Puolan avustamiseksi luonnonkatastrofin johdosta ja ennakkomaksujen maksamiseksi Espanjalle, Irlannille, Kreikalle, Kroatialle, Portugalille, Saksalle ja Unkarille kansanterveysuhan vuoksi (COM(2020)0960 – C9-0318/2020 – 2020/0299(BUD))

P9_TA(2020)0312 A9-0221/2020

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2020)0960 – C9‑0318/2020),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin solidaarisuusrahaston perustamisesta 11. marraskuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2012/2002(1),

–  ottaa huomioon vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 2. joulukuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013(2) ja erityisesti sen 10 artiklan,

–  ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2. joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(3) ja erityisesti sen 11 kohdan,

–  ottaa huomioon aluekehitysvaliokunnan kirjeen,

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A9-0221/2020),

1.  pitää myönteisenä päätöstä, joka on osoitus unionin solidaarisuudesta luonnonkatastrofeista ja covid-19-pandemian alkuvuonna 2020 aiheuttamasta vakavasta kansanterveysuhasta kärsineitä unionin kansalaisia ja alueita kohtaan;

2.  korostaa, että kyseisille alueille on myönnettävä kiireellisesti taloudellista tukea Euroopan unionin solidaarisuusrahastosta;

3.  hyväksyy tämän päätöslauselman liitteenä olevan päätöksen;

4.  kehottaa puhemiestä allekirjoittamaan päätöksen neuvoston puheenjohtajan kanssa ja huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

5.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman liitteineen neuvostolle ja komissiolle.

LIITE

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotosta Kroatian ja Puolan avustamiseksi luonnonkatastrofin johdosta ja ennakkomaksujen maksamiseksi Espanjalle, Irlannille, Kreikalle, Kroatialle, Portugalille, Saksalle ja Unkarille kansanterveysuhan vuoksi

(Tätä liitettä ei esitetä tässä, koska se vastaa lopullista säädöstä, päätöstä (EU) 2021/75.)

(1) EYVL L 311, 14.11.2002, s. 3. (2) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884. (3) EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.

Euroopan parlamentin päätöslauselma 24. marraskuuta 2020 neuvoston kannasta esitykseen Euroopan unionin lisätalousarvioksi nro 9/2020 varainhoitovuodeksi 2020: oheisasiakirja ehdotukseen Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotosta Kroatian ja Puolan avustamiseksi luonnonkatastrofin johdosta ja ennakkomaksujen maksamiseksi Espanjalle, Irlannille, Kreikalle, Kroatialle, Portugalille, Saksalle ja Unkarille kansanterveysuhan vuoksi (12522/2020 – C9-0341/2020 – 2020/0297(BUD))

P9_TA(2020)0313 A9-0223/2020

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046(1) ja erityisesti sen 44 artiklan,

–  ottaa huomioon 27. marraskuuta 2019 lopullisesti hyväksytyn Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2020(2),

–  ottaa huomioon vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 2. joulukuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013(3) (rahoituskehysasetus),

–  ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2. joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(4),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä 26. toukokuuta 2014 annetun neuvoston päätöksen 2014/335/EU, Euratom(5),

–  ottaa huomioon komission 9. lokakuuta 2020 antaman esityksen lisätalousarvioksi nro 9/2020 (COM(2020)0961),

–  ottaa huomioon neuvoston 30. lokakuuta 2020 vahvistaman ja 3. marraskuuta 2020 parlamentille toimittaman kannan esitykseen lisätalousarvioksi nro 9/2020 (12522/2020 – C9‑0341/2020),

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotosta Kroatian ja Puolan avustamiseksi luonnonkatastrofin johdosta ja ennakkomaksujen maksamiseksi Espanjalle, Irlannille, Kreikalle, Kroatialle, Portugalille, Saksalle ja Unkarille kansanterveysuhan vuoksi (COM(2020)0960),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 94 ja 96 artiklan,

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A9-0223/2020),

A.  ottaa huomioon, että lisätalousarvioesitys nro 9/2020 kattaa ehdotuksen Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotosta Kroatian ja Puolan avustamiseksi kyseisissä jäsenvaltioissa vuoden 2020 aikana sattuneiden luonnonkatastrofien johdosta ja ennakkomaksujen maksamiseksi seitsemälle jäsenvaltiolle eli Espanjalle, Irlannille, Kreikalle, Kroatialle, Portugalille, Saksalle ja Unkarille covid-19:n puhkeamisen alkuvuodesta 2020 aiheuttaman vakavan kansanterveysuhan seurauksena;

B.  ottaa huomioon, että komissio ehdottaa näin ollen, että vuoden 2020 talousarviota tarkistetaan ja momentille 13 06 01 ”Apu jäsenvaltioille sellaisen suuren luonnonkatastrofin yhteydessä, jolla on vakavia vaikutuksia elinoloihin, luonnonympäristöön tai talouselämään” lisätään 823 548 633 euroa sekä maksusitoumus- että maksumäärärahoina;

C.  ottaa huomioon, että Kroatia pyysi asetuksen (EY) N:o 2012/2002 4 a artiklassa tarkoitetun ennakkomaksun maksamista(6) ja että komissio antoi 10. elokuuta 2020 unionin ennakoidusta rahoitusosuudesta 88 951 877 euron suuruisen ennakkomaksun; ottaa huomioon, että koska vuoden 2020 talousarviossa alun perin käytettävissä olleet ennakkomaksumäärärahat on jo käytetty kokonaan, komissio ehdottaa tarvittavien lisävarojen käyttöönottoa, noudattaen kuitenkin Euroopan unionin solidaarisuusrahastoa varten vahvistettua vuotuista enimmäismäärää;

D.  ottaa huomioon, että lisätalousarvioesityksessä nro 9/2020 esitetään, että 734 596 756 euroa otetaan vuoden 2020 talousarvioon maksusitoumus- ja maksumäärärahoina sen jälkeen, kun määrärahoista on vähennetty Kroatialle jo maksettu 88 951 877 euron ennakkomaksu;

E.  toteaa, että Euroopan unionin solidaarisuusrahasto on monivuotista rahoituskehystä koskevassa asetuksessa tarkoitettu erityisrahoitusväline ja että asianomaisia maksusitoumus- ja maksumäärärahoja ei pidä sisällyttää monivuotisessa rahoituskehyksessä vahvistettuihin enimmäismääriin;

1.  panee merkille komission esittämän lisätalousarvioesityksen nro 9/2020;

2.  hyväksyy neuvoston kannan esitykseen lisätalousarvioksi nro 9/2020;

3.  kehottaa puhemiestä toteamaan lisätalousarvion nro 8/2020 lopullisesti hyväksytyksi ja huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

4.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

(1) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1. (2) EUVL L 57, 27.2.2020. (3) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884. (4) EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1. (5) EUVL L 168, 7.6.2014, s. 105. (6) Neuvoston asetus (EY) N:o 2012/2002, annettu 11. marraskuuta 2002, Euroopan unionin solidaarisuusrahaston perustamisesta (EYVL L 311, 14.11.2002, s. 3).

Euroopan parlamentin päätöslauselma 24. marraskuuta 2020 asunnottomuuden vähentämisestä Euroopan unionissa (2020/2802(RSP))

P9_TA(2020)0314 B9-0363/2020

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 ja 3 artiklan sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 4, 9 ja 151 artiklan,

–  ottaa huomioon maailman johtajien syyskuussa 2015 hyväksymät ja neuvoston vahvistamat Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteet, erityisesti tavoitteet 1, 3, 8 ja 11,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan, etenkin sen 21 artiklan syrjintäkiellosta, 26 artiklan vammaisten henkilöiden sopeutumisesta yhteiskuntaan sekä 34 artiklan 3 kohdan siitä, että unioni tunnustaa oikeuden toimeentuloturvaan ja asumisen tukeen ja kunnioittaa tätä oikeutta,

–  ottaa huomioon Torinossa 18. lokakuuta 1961 allekirjoitetun Euroopan sosiaalisen peruskirjan,

–  ottaa huomioon Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin, erityisesti sen 19 artiklan sosiaalisesta asuntotuotannosta ja kodittomille annettavasta asumisavusta,

–  ottaa huomioon vuonna 1989 annetun yhteisön peruskirjan työntekijöiden sosiaalisista perusoikeuksista,

–  ottaa huomioon 25. toukokuuta 2018 annetut EU:n maakohtaiset suositukset asumisesta kaikissa 28 jäsenvaltiossa,

–  ottaa huomioon kestävää asumista koskevan YK:n peruskirjan ja sen tavoitteen taata kaikille mahdollisuus kunnolliseen, riittävään, kohtuuhintaiseen ja terveelliseen asuntoon,

–  ottaa huomioon 10. heinäkuuta 2020 antamansa lainsäädäntöpäätöslauselman ehdotuksesta neuvoston päätökseksi jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista(1),

–  ottaa huomioon 17. huhtikuuta 2020 antamansa päätöslauselman EU:n yhteensovitetuista toimista covid-19-pandemian ja sen seurausten torjumiseksi(2),

–  ottaa huomioon 10. lokakuuta 2019 antamansa päätöslauselman euroalueen työllisyys- ja sosiaalipolitiikasta(3),

–  ottaa huomioon 4. huhtikuuta 2019 antamansa lainsäädäntöpäätöslauselman ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan sosiaalirahasto plussasta (ESR+)(4),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 227 artiklan 2 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että vetoomusvaliokunta on vastaanottanut vetoomuksen nro 0546/2020 ja useita muita vetoomuksia, joissa tuodaan esiin huoli yli neljän miljoonan asunnottoman EU-kansalaisen tilanteesta, ja että asunnottomien henkilöiden määrän väitetään kasvaneen yli 70 prosenttia viimeisten kymmenen vuoden aikana;

B.  ottaa huomioon, että asunnottomuudella on suora yhteys vaikeuteen käyttää muita perusoikeuksia, kuten oikeutta terveydenhuoltoon, ja että asunnottomat henkilöt joutuvat usein viharikosten ja väkivallan, myös sosiaalisen leimaamisen, kohteiksi;

C.  ottaa huomioon, että kyseisissä vetoomuksissa halutaan sellainen Euroopan unioni, jossa ketään ei jätetä jälkeen ja jossa toteutetaan kiireellisiä yhtenäisiä toimenpiteitä, jotka vähentävät asunnottomuuden riskiä ja laajuutta kestävällä tavalla;

D.  ottaa huomioon, että inhimillisten tarpeiden hierarkian mukaan asuminen luo tilaa elämiselle ja tätä kautta tarjoaa myös mahdollisuuden täyttää muita perustarpeita ja korkeampia tarpeita;

E.  ottaa huomioon, että Euroopan unionin olisi torjuttava sosiaalista syrjäytymistä ja syrjintää sekä edistettävä yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta ja sosiaalista suojelua, naisten ja miesten tasa-arvoa, sukupolvien välistä yhteisvastuuta ja lapsen oikeuksien suojelua;

F.  ottaa huomioon, että unionin on otettava politiikkansa ja toimintansa määrittelyssä ja toteuttamisessa huomioon vaatimukset, jotka liittyvät korkean työllisyystason edistämiseen, riittävän sosiaalisen suojelun takaamiseen, sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen, sosiaaliseen asuntopolitiikkaan sekä korkeatasoiseen koulutukseen ja ihmisten terveyden korkeatasoiseen suojeluun;

G.  ottaa huomioon, että asunnottomuuden ja asuntomarkkinoilta syrjäytymisen yhdenmukaisen laajalti hyväksytyn määritelmän puute EU:ssa vaikeuttaa sen arviointia, miten laaja ilmiö asunnottomuus on EU:n eri jäsenvaltioissa;

H.  ottaa huomioon, että asunnottomuus on kasvanut voimakkaasti viimeisen kymmenen vuoden aikana lukuisissa EU:n jäsenvaltioissa; ottaa huomioon, että tämän kasvun syynä ovat kasvavat asumiskustannukset, talouskriisin vaikutukset, sosiaalisen suojelun heikentyminen ja asunnottomuuteen kohdistuvien toimintapolitiikkojen riittämättömyys monessa jäsenvaltiossa; ottaa huomioon, että edelliseen vuoteen verrattuna asuntojen hinnat ovat vuoden 2020 toisella neljänneksellä kasvaneet 5 prosentilla euroalueella (EA19) ja 5,2 prosentilla EU27-alueella;

I.  ottaa huomioon, että EU:lla ei ole suoraa toimivaltaa asuntopolitiikan alalla, mutta se voi epäsuorasti vaikuttaa jäsenvaltioiden asumisolosuhteisiin säännöksillä, kuten valtiontukisäännöillä, verotusta ja kilpailua koskevalla lainsäädännöllä sekä eri toimenpiteillä, kuten suosituksilla ja suuntaviivoilla;

J.  ottaa huomioon, että Euroopan sosiaalirahasto perustettiin parantamaan työntekijöiden työllistymismahdollisuuksia sisämarkkinoilla ja siten osaltaan nostamaan elintasoa ja auttamaan asunnottomia henkilöitä pääsemään sosiaalisen asumisen piiriin;

K.  ottaa huomioon, että muita Euroopan rakenne- ja investointirahastoja kuten Euroopan aluekehitysrahastoa (EAKR) on käytetty asuntohankkeisiin ja vähävaraisten yhteisöjen tarpeisiin vastaamiseen;

L.  ottaa huomioon, että vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahasto tukee jäsenvaltioiden toimia elintarvikeavun ja/tai perushyödykkeinä annettavan avun tarjoamiseksi vähävaraisimmille;

M.  ottaa huomioon, että asunnottomuus on mainittu yhä useammin tuoreimmissa eurooppalaisen ohjausjakson raporteissa;

N.  ottaa huomioon, että sosiaaliset kustannukset, joita syntyy, jos asunnottomuutta ei vähennetä, ovat erityisen suuria oikeusasioiden ja terveydenhuollon aloilla;

O.  ottaa huomioon, että laajoihin yleisin määräyksiin perustuvat hyvinvointipolitiikat yhdistettyinä asianmukaisesti kohdennettuihin toimenpiteisiin ovat tärkeässä roolissa asunnottomuuden torjunnassa;

P.  ottaa huomioon, että kerätty näyttö covid-19-kriisin vaikutuksista asuntojen kohtuuhintaisuuteen EU:ssa osoittaa, että keskipitkällä aikavälillä talouden taantuma ja työpaikkojen ja tulojen menetykset saattavat lisätä entisestään kohtuutonta asumismenorasitusta ja nostaa asunnottomuuslukuja Euroopassa;

Q.  ottaa huomioon, että asunnottoman väestön profiili on muuttunut ja siihen kuuluu nyt enemmän nuoria ja lapsia, vanhuksia, maahanmuuttajia, romaneja ja muita heikommassa asemassa olevia vähemmistöjä, ja että naisten ja perheiden asunnottomuusriski on yhä suurempi;

R.  ottaa huomioon, että kunnollisen asunnon saatavuus ja oleminen osa yhteiskuntaa ovat avainasemassa, jotta ihminen voi hyödyntää koko potentiaalinsa ja antaa panoksensa yhteiskunnan toimintaan;

S.  ottaa huomioon, että asunnottomuuden taustalla on yleensä monitahoinen rakenteellisten, institutionaalisten ja henkilökohtaisten tekijöiden yhdistelmä;

T.  katsoo, että asunnottomuus ja asuntomarkkinoilta syrjäytyminen ovat sosiaalinen ongelma, johon olisi löydettävä pysyvä ratkaisu;

U.  ottaa huomioon, että tietyt jäsenvaltiot kriminalisoivat asunnottomuuden ja siihen yhdistetyn käyttäytymisen;

V.  ottaa huomioon, että tietyissä jäsenvaltioissa asunnottomat henkilöt pääsevät majoitukseen ainoastaan talviaikaan eikä ympäri vuoden;

W.  ottaa huomioon, että tietyissä jäsenvaltioissa paikalliset sosiaaliturvapalvelut ovat vain passiivisessa roolissa asunnottomien henkilöiden auttamisessa sopeutumaan yhteiskuntaan;

1.  ilmaisee äärimmäisen syvän huolensa yli neljän miljoonan asunnottoman EU-kansalaisen tilanteesta, kun yhä enemmän ihmisiä menettää työpaikkansa ja joutuu riippuvaisiksi sosiaalisesta suojelusta tämänhetkisen terveys- ja talouskriisin takia;

2.  muistuttaa, että mahdollisuus asuntoon on kaikkien ihmisten perusihmisoikeus, ja kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita poistamaan asunnottomuuden unionissa vuoteen 2030 mennessä ja asettamaan tämän unionin tason tavoitteeksi; kehottaa komissiota toteuttamaan tehokkaampia toimia, joilla tuetaan jäsenvaltioita asunnottomuuden vähentämisen ja poistamisen asettamiseksi ensisijaiseksi tavoitteeksi Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevassa toimintasuunnitelmassa ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti;

3.  korostaa, että asunnottomuus on todettu yhdeksi vakavimmista köyhyyden ja huono-osaisuuden muodoista, josta on päästävä eroon kohdennetuilla ja yhdennetyillä toimenpiteillä ja kestävällä tavalla puuttumalla henkilökohtaisiin riskitekijöihin (kuten yksilölliset haavoittuvuustekijät) ja rakenteellisiin riskitekijöihin (kuten asuminen ja työttömyys);

4.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita hyväksymään asunnottomuutta EU:ssa koskevan yhteisen kehysmääritelmän ja johdonmukaiset indikaattorit, jotka mahdollistaisivat yhteisymmärryksen, järjestelmällisen vertailun ja arvioinnin asunnottomuuden laajuudesta EU:n eri jäsenvaltioissa;

5.  muistuttaa, että covid-19-kriisin aikana Euroopan parlamentti on tarjonnut hätämajoitusta 100 asunnottomalle naiselle tiloissaan;

6.  huomauttaa, että tiedonkeruumekanismien vahvistaminen on tärkeää, koska asunnottomuuslukuja voitaisiin seurata systemaattisesti EU:n tasolla Eurostatin kaltaisten elinten kautta;

7.  panee tyytyväisenä merkille toimet, joita työllisyyttä ja älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevan Eurooppa 2020 -strategian yhtenä lippulaivahankkeena oleva köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan eurooppalainen foorumi on toteuttanut tämän tilanteen tueksi ja siihen puuttumiseksi;

8.  kehottaa komissiota ehdottamaan EU:n kehystä asunnottomuutta koskeville kansallisille strategioille ja kehottaa lisäksi jäsenvaltioita hyväksymään asuminen ensin -periaatteen, joka perustuu joidenkin jäsenvaltioiden hyviin käytäntöihin ja auttaa merkittävästi vähentämään asunnottomuutta ottamalla käyttöön määrätietoisia toimintasuunnitelmia ja innovatiivisia lähestymistapoja; toteaa, että tällaiset innovatiiviset lähestymistavat pohjautuvat siihen, että koti nähdään perusihmisoikeutena, jonka toteuduttua kehitetään laajempia yhteiskuntaan ja työelämään sopeutumisen väyliä;

9.  pitää myönteisenä, että komissio on sitoutunut jatkamaan pyrkimyksiä vähentää asunnottomuutta valtavirtaistamalla se osaksi asiaa koskevia EU:n alakohtaisia politiikkoja esimerkiksi sellaisilla aloilla kuin paikallinen kehitys, terveys, ihmisoikeudet, nuoret, sukupuolten tasa-arvo, muuttoliike ja integraatio;

10.  kehottaa jäsenvaltioita kantamaan ensisijaisen vastuunsa asunnottomuuden vähentämisestä ja tehostamaan ennaltaehkäisyä ja varhaista puuttumista, jotka ovat monella tavalla kustannustehokkaimpia ja haittoja parhaiten minimoivia politiikkoja, ja antamaan alueellisille ja paikallisille sosiaaliturvapalveluille ennakoivamman roolin asunnottomien henkilöiden auttamiseksi sopeutumaan yhteiskuntaan;

11.  korostaa, että tällaisten strategioiden kehittämisessä ja täytäntöönpanossa tarvitaan ministeriöiden ja hallitusten välistä yhteistyötä sekä keskeisten sidosryhmien osallistumista, ja kannustaa jäsenvaltioita vaihtamaan parhaita käytäntöjä;

12.  kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota parantamaan asiaankuuluvien ja vertailukelpoisten tietojen keruuta yhteistyössä sellaisten hyväksyttyjen kansalaisjärjestöjen ja paikallisviranomaisten kanssa, joiden toimialaan kuuluvat köyhyyteen ja sosiaaliseen syrjäytymiseen liittyvät asiat ja palvelujen tarjonta henkilöille, jotka ovat vaarassa joutua asunnottomiksi tai ovat asunnottomia;

13.  tukee sosiaalisen suojelun komitean (SPC) tehtäviä ja toteaa, että kyseessä on elin, jossa jäsenvaltiot työskentelevät yhdessä komission kanssa asunnottomuuteen liittyvien ongelmien parissa avointa koordinointimenetelmää soveltaen;

14.  pyytää komissiota parantamaan seuranta- ja hallintomenetelmiä ja ottamaan myös jatkossa käyttöön rahoitusta ja EU:n politiikkoja, jotka liittyvät asunnottomuuteen; kehottaa komissiota varmistamaan, että alueet ja paikallisviranomaiset käyttävät EAKR:n resursseja sosiaaliseen asuntotuotantoon;

15.  kehottaa jäsenvaltioita tarjoamaan kaikille yhtäläiset mahdollisuudet käyttää julkisia palveluita, kuten terveydenhuoltoa, koulutusta ja sosiaalipalveluja;

16.  kehottaa jäsenvaltioita tukemaan asunnottomien henkilöiden integroitumista työmarkkinoille tarjoamalla erikoistunutta ja yksilöllistä tukea ja yhteensovittamiseen tähtääviä toimenpiteitä, integroituja työllisyysohjelmia ja koulutuksia sekä muita räätälöityjä ja kohdennettuja ohjelmia helpottamaan heidän uudelleensopeutumistaan työmarkkinoille; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että tarkistettu nuorisotakuu auttaa torjumaan nuorten asunnottomuutta;

17.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita panemaan asianmukaisesti täytäntöön Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin, jossa otetaan huomioon periaatteen 19 mukaisen kuulemisvaiheen aikana saadut panokset sisällyttämällä ”sosiaalinen asuntotuotanto ja kodittomille annettava asumisapu” vuoden 2021 toimintasuunnitelmaan, ja vaatii hyödyntämään eurooppalaista ohjausjaksoa paremmin, jotta voidaan varmistaa edistyminen asunnottomuuden ja asuntomarkkinoilta syrjäytymisen vähentämisessä;

18.  korostaa, että asunnottomat henkilöt ja muut epävarmassa asumistilanteessa olevat henkilöt ovat erityisessä vaarassa covid-19-kriisin takia; vaatii painokkaasti EU:ta ja sen jäsenvaltioita toteuttamaan kohdennettuja toimenpiteitä asunnottomien suojelemiseksi sekä tarjoamaan taloudellista tukea hyväksytyille kansalaisjärjestöille ja julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksille sekä tukemaan paikallisia viranomaisia turvallisten tilojen perustamisessa ja häätöjen estämisessä;

19.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita hyödyntämään sekä olemassa olevia välineitä että vuosien 2021–2027 monivuotiseen rahoituskehykseen sisältyviä välineitä ja elpymis- ja palautumistukivälinettä parantaakseen työllistymismahdollisuuksia ja edistääkseen työttömien kotitalouksien integroitumista yhteiskuntaan;

20.  kehottaa kaikkia jäsenvaltioita puuttumaan pikaisesti asunnottomuusongelmaan ottamalla käyttöön asunnottomuutta koskevia yhteisöperustaisia, asuntojen saatavuuteen tähtääviä yhdennettyjä pitkän aikavälin kansallisia strategioita EU:n sosiaalialan investointipaketin mukaisesti;

21.  kehottaa neuvostoa raportoimaan säännöllisesti tällä alalla saavutetuista tuloksista;

22.  kehottaa jäsenvaltioita edistämään kaikkien sidosryhmien sosiaalista osallistumista asunnottomuutta koskeviin yhdennettyihin strategioihin ja parantamaan asunnottomien henkilöiden aktiivista osallisuutta edistämällä yhteiskunnallista yrittäjyyttä ja omatoimista innovatiivista toimintaa;

23.  kehottaa jäsenvaltioita dekriminalisoimaan asunnottomuuden;

24.  kehottaa jäsenmaita tarjoamaan jatkuvan pääsyn hätämajoitukseen kaikkialla unionissa; korostaa kuitenkin, että tämän pitäisi olla vain tilapäistä eikä se saisi olla vaihtoehto rakenteellisille ratkaisuille, kuten ennaltaehkäisy tai asianmukaisen asunnon ja sosiaalisen tuen tarjoaminen asunnottomalle;

25.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0194. (2) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0054. (3) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2019)0033. (4) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2019)0350.

Euroopan parlamentin päätöslauselma 24. marraskuuta 2020 Schengen-järjestelmästä ja covid-19-kriisin aikana toteutetuista toimenpiteistä (2020/2801(RSP))

P9_TA(2020)0315 B9-0362/2020

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon vetoomuksen nro 0653/2020,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 21 artiklan 1 kohdan ja 67 artiklan 2 kohdan,

–  ottaa huomioon Amsterdamin sopimukseen liitetyn pöytäkirjan osaksi Euroopan unionia sisällytetystä Schengenin säännöstöstä (1),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan,

–  ottaa huomioon henkilöiden liikkumista rajojen yli koskevasta unionin säännöstöstä (Schengenin rajasäännöstö) 9. maaliskuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/399(2),

–  ottaa huomioon 30. maaliskuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Työntekijöiden vapaan liikkuvuuden harjoittamista koskevat suuntaviivat covid-19-epidemian aikana” (C(2020)2051),

–  ottaa huomioon 16. heinäkuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Ohjeet kausityöntekijöille EU:ssa koronavirusepidemiaan liittyen” (C(2020)4813),

–  ottaa huomioon 13. toukokuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Covid-19 – Vaiheittaiset ja koordinoidut toimet vapaan liikkuvuuden palauttamiseksi ja sisärajatarkastusten poistamiseksi” (C(2020)3250),

–  ottaa huomioon 17. huhtikuuta 2020 antamansa päätöslauselman EU:n yhteensovitetuista toimista covid-19-pandemian ja sen seurausten torjumiseksi(3) ja 19. kesäkuuta 2020 antamansa päätöslauselman Schengen-alueen tilanteesta covid-19-pandemian puhkeamisen jälkeen(4)),

–  ottaa huomioon 19. kesäkuuta 2020 antamansa päätöslauselman raja- ja kausityöntekijöiden eurooppalaisesta suojelusta covid-19-kriisin yhteydessä(5),

–  ottaa huomioon 17. syyskuuta 2020 antamansa päätöslauselman covid-19-pandemiasta: terveysarviointien ja riskiluokituksen koordinointi EU:ssa sekä vaikutukset Schengenin alueeseen ja sisämarkkinoihin(6),

–  ottaa huomioon 13. lokakuuta 2020 annetun neuvoston suosituksen (EU) 2020/1475 koordinoidusta lähestymistavasta vapaan liikkuvuuden rajoittamiseen covid-19-pandemian johdosta (7),

–  ottaa huomioon vetoomuksen nro 0653/2020 käsittelyn vetoomusvaliokunnan 2. heinäkuuta 2020 pidetyssä kokouksessa,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 227 artiklan 2 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että vetoomusvaliokunta on vastaanottanut Belgian/Saksan/Alankomaiden/Luxemburgin raja-alueiden edustajien vetoomuksen nro 0653/2020, jossa tuodaan esiin huolia EU:n sisärajojen äkillisestä sulkemisesta covid-19-pandemian johdosta ja niistä seurauksista, joita useiden jäsenvaltioiden eri toimenpiteistä on aiheutunut EU:n asukkaille, etenkin niille, jotka asuvat raja-alueilla;

B.  ottaa huomioon, että raja-alueet muodostavat 40 prosenttia EU:n pinta-alasta ja niillä asuu 30 prosenttia EU:n väestöstä;

C.  ottaa huomioon, että Schengenin säännöstö on ollut ratkaisevassa asemassa sen suhteen, että raja-alueista on tullut taloudellisen ja sosiaalisen vaihdon paikkoja sekä alueellisen yhteistyön ja institutionaalisen innovoinnin mallialueita;

D.  ottaa huomioon, että covid-19-pandemia on vakava uhka kansanterveydelle ja vaikuttaa kaikkien EU:ssa asuvien ihmisten terveyteen ja elämään sekä jäsenvaltioiden terveydenhuolto- ja hoitojärjestelmiin;

E.  ottaa huomioon, että covid-19-pandemian johdosta suurin osa jäsenvaltioista on palauttanut sisärajatarkastukset tai sulkenut rajat; ottaa huomioon, että kolmansista maista sekä EU:n jäsenvaltioista matkustusta koskevia väliaikaisia matkustusrajoituksia on otettu käyttöön ja niitä on edelleen voimassa; ottaa huomioon, että näitä toimenpiteitä ei ole koordinoitu jäsenvaltioiden välillä tai EU:n toimielinten kanssa;

F.  ottaa huomioon, että yli 17 miljoonaa EU:n kansalaista asuu ja työskentelee muussa EU-maassa kuin siinä, jonka kansalaisia he ovat (3,9 prosenttia koko työvoimasta vuonna 2018);

G.  ottaa huomioon, että Schengenin rajasäännöstön mukaan jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön rajatarkastukset sisärajoilla poikkeuksena ja viimeisenä vaihtoehtona, jos yleiseen järjestykseen tai sisäiseen turvallisuuteen kohdistuu vakava uhka, ja rajatarkastusten on oltava suhteellisuusperiaatteen mukaisia; ottaa huomioon, että tällaisessa tapauksessa muille jäsenvaltioille ja komissiolle on lähetettävä asiasta ilmoitus;

1.  korostaa, että alue ilman sisärajoja on EU:n sisämarkkinoiden tärkeä elementti; muistuttaa, että covid-19-pandemia on kriisi, jollaista ei ole koettu Euroopan mantereella Schengen-alueen perustamisen jälkeen;

2.  korostaa, että ihmisten vapaa liikkuvuus on yksi Euroopan unionin toimivuuden kulmakivistä ja suurimmista saavutuksista; muistuttaa liikkuvuuden lisääntymisestä EU:n alueella oleskelu-, työskentely- tai opiskelutarkoituksessa tai tarkoituksessa harjoittaa liiketoimintaa;

3.  korostaa, että jäsenvaltioiden täydellisellä tai osittaisella rajojen sulkemisella on ollut vakavia vaikutuksia vapaaseen liikkuvuuteen covid-19-pandemian aikana; pitää valitettavana, että hätäisen ja koordinoimattoman rajojen sulkemisen ja siihen liittyvien toimenpiteiden vuoksi osa matkalla olleista henkilöistä ei päässyt lopulliseen määränpäähänsä ja toimilla on ollut vakavia vaikutuksia raja-alueiden asukkaille, sillä heidän mahdollisuuksiaan ylittää raja työn, palvelujen tarjoamisen tai saamisen tai ystävien tai perheenjäsenten tapaamisen perusteella on rajoitettu; painottaa sisä- ja ulkorajojen sulkemisen kansainväliselle liiketoiminnalle sekä tiede- ja matkailualalle aiheuttamia haitallisia vaikutuksia; painottaa, että rajatarkastusten käyttöön ottamisen sijaan jäsenvaltioiden olisi pyrittävä toteuttamaan tarvittavia toimenpiteitä mahdollistaakseen ihmisten rajanylitykset ja taatakseen samalla parhaan mahdollisen turvallisuuden ja suojatakseen terveyttä;

4.  painottaa tarvetta kunnioittaa Schengenin säännöstön sääntöjä koordinoimalla paremmin toimenpiteitä Schengen-alueella ja etenkin raja-alueilla sekä välttämällä hajanaisia toimintatapoja eri jäsenvaltioissa; korostaa, että vapaata liikkuvuutta rajoittavien toimenpiteiden olisi säilyttävä poikkeuksena; painottaa, että vapaan liikkuvuuden rajoituksia olisi korvattava kohdennetuilla suhteellisuus- ja syrjimättömyysperiaatteiden mukaisilla toimenpiteillä; kannustaa jäsenvaltioita kohtuullistamaan rajoituksiaan; muistuttaa, että on tärkeää palauttaa Schengen-alueen täysimittainen toiminta ilman sisärajatarkastuksia;

5.  toteaa, että pandemian eniten koettelemat alueet eivät aina osu yhteen kansallisten rajojen kanssa, minkä vuoksi vapaan liikkuvuuden rajoitusten olisi perustuttava alueelliseen kansanterveystilanteeseen ja oltava joustavia ja paikallisia;

6.  on tyytyväinen komission ja jäsenvaltioiden toimiin käynnissä olevien ja koordinoitujen EU:n toimien tukemiseksi, jotta voidaan varmistaa kansanterveyden suojeleminen vapaata liikkuvuutta kunnioittaen; kehottaa komissiota, neuvostoa ja jäsenvaltioita jatkamaan parhaaseen käytettävissä olevaan tieteelliseen tietoon perustuvien yleisten koordinointitoimien tehostamista ja täytäntöönpanoa ja erityisesti mitä tulee karanteenimääräyksiin, rajatylittävään kontaktien jäljittämiseen, testausstrategioihin, testausmenetelmien yhteiseen arviointiin, testien vastavuoroisen tunnustamisen ja EU:hun suuntautuvan muun kuin välttämättömän matkustamisen väliaikaisen rajoittamisen; katsoo, että sisärajoja ylittävien henkilöiden suhteen olisi käytettävä kokonaisvaltaisia, asianmukaisia ja selkeitä kansanterveyden suojelutoimia sisärajatarkastusten uudelleen käyttöön ottamisen välttämiseksi;

7.  pitää myönteisenä komission jatkuvaa ohjausta, joka liittyy covid-19-pandemian johdosta toteutettavien EU:n yhteisten toimien jatkuvaan koordinointiin erityisesti yhdenvertaisen kohtelun ja syrjimättömyyden periaatteiden täytäntöönpanoon sekä työntekijöiden ja palvelujen vapaaseen ja oikeudenmukaiseen liikkuvuuteen liittyvissä asioissa;

8.  kehottaa komissiota jatkamaan toimiaan EU:n laajuisen yhteistyön parantamiseksi ja tukemiseksi sekä koordinointia jäsenvaltioiden kanssa ja keskuudessa pandemian aikana;

9.  katsoo, että välineiden, kuten covid-19-jäljityssovellusten, olisi oltava yhteensopivia yli rajojen, jotta ne olisivat tehokkaita ja jotta voitaisiin jäljittää matkustaessa saatuja tartuntoja; korostaa, että EU:n asukkailla olisi oltava helppo pääsy luotettavaan, kattavaan ja ajankohtaiseen tietoon pandemiaan liittyvistä matkustusrajoituksista sekä terveys- ja turvallisuustoimista kaikkialla EU:ssa; pitää tärkeänä pandemiaa koskevaa monikielistä viestintää, jossa kiinnitetään erityistä huomiota raja-alueilla käytettäviin kieliin; kehottaa komissiota päivittämään ”Re-open EU” -verkkosivustoa, jotta voitaisiin luoda todellinen keskitetty asiointipiste helpottamaan vapaata liikkuvuutta pandemian aikana ja auttamaan asukkaita merkittävästi normaaliin arkeen palaamisessa;

10.  on huolestunut lukuisista esteistä, joita monet rajatyöntekijät, opiskelijat ja vakituisessa parisuhteessa olevat kahta eri kansalaisuutta edustavat pariskunnat ovat kohdanneet rajojen sulkemisen tai matkustusrajoitusten vuoksi; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kiinnittämään erityistä huomiota sellaisten raja-alueiden erityispiirteisiin, joilla rajatylittävä työmatkaliikenne on yleistä; ehdottaa tässä yhteydessä, että raja-alueiden asukkaat ja rajatyöntekijät olisi vapautettava heihin kohdistuvista pandemiaan liittyvistä toimenpiteistä ja rajoituksista siten, että heitä vaaditaan noudattamaan asianomaisten jäsenvaltioiden terveysviranomaisten neuvoja ja toimenpiteitä viruksen leviämisen estämiseksi;

11.  katsoo, että nopea paluu täysin toimivaan Schengen-alueeseen on äärimmäisen tärkeää ja riippuu sekä jäsenvaltioiden poliittisesta tahdosta että niiden sitoutumisesta Schengenin säännöstön mukaiseen toimenpiteiden koordinointiin; muistuttaa, että kaikkia koordinoimattomia ja kahdenvälisiä toimia, jotka saattavat johtaa tarpeettomiin liikkuvuuden rajoituksiin, olisi vältettävä; toteaa, että Schengen-alueen tulevaisuutta koskeva strategia on yksi komission keskeisistä aloitteista vuodeksi 2021; muistuttaa, että Schengen-alueen valmiiksi saattaminen on enemmän kuin toivottavaa, jotta voidaan taata kaikkien EU:n kansalaisten tasapuolinen hyötyminen unionin säännöstöstä; kehottaa jälleen komissiota ja jäsenvaltioita valmistelemaan mahdollisimman pian suunnitelmia siltä varalta, että covid-19-tartuntojen määrä nousee taas huippulukemiin, jotta voidaan estää tilapäisten rajatarkastusten muuttuminen keskipitkällä aikavälillä osittain pysyviksi;

12.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1) EYVL C 340, 10.11.1997, s. 93. (2) EUVL L 77, 23.3.2016, s. 1. (3) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0054. (4) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0175. (5) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0176. (6) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0240. (7) EUVL L 337, 14.10.2020, s. 3.

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 24. marraskuuta 2020 neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi kuluttajien yhteisten etujen suojaamiseksi nostettavista edustajakanteista ja direktiivin 2009/22/EY kumoamisesta (09573/1/2020 – C9-0355/2020 – 2018/0089(COD))

P9_TA(2020)0316 A9-0224/2020

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: toinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannan (09573/1/2020 – C9‑0355/2020),

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 20. syyskuuta 2018 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon alueiden komitean 10. lokakuuta 2018 antaman lausunnon(2),

–  ottaa huomioon ensimmäisessä käsittelyssä vahvistamansa kannan(3) komission ehdotuksesta Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2018)0184),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 7 kohdan,

–  ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 74 artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 67 artiklan,

–  ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan suosituksen toiseen käsittelyyn (A9-0224/2020),

1.  hyväksyy neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  toteaa, että säädös annetaan neuvoston kannan mukaisesti;

3.  kehottaa puhemiestä allekirjoittamaan säädöksen yhdessä neuvoston puheenjohtajan kanssa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 297 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

4.  kehottaa pääsihteeriä allekirjoittamaan säädöksen, kun on tarkistettu, että kaikki menettelyt on suoritettu asianmukaisesti, ja julkaisemaan sen yhteisymmärryksessä neuvoston pääsihteerin kanssa Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

5.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

(1) EUVL C 440, 6.12.2018, s. 66. (2) EUVL C 461, 21.12.2018, s. 232. (3) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2019)0222.