Hakemisto 
Hyväksytyt tekstit
Keskiviikko 16. joulukuuta 2020 - Bryssel
Siirtymäsäännökset maaseuturahaston ja maataloustukirahaston tukea varten vuosina 2021 ja 2022 ***I
 Lisämäärärahat covid-19-pandemian yhteydessä: REACT-EU-väline ***I
 Asetus unionin talousarvion suojaamisesta tilanteissa, joissa oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen jäsenvaltioissa kohdistuu yleisiä puutteita ***II
 Neuvoston asetus vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta ***
 Toimielinten välinen sopimus talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta sekä uusista omista varoista, mukaan lukien etenemissuunnitelma uusien omien varojen käyttöönottamiseksi
 Euroopan uusi pk-yritysstrategia

Siirtymäsäännökset maaseuturahaston ja maataloustukirahaston tukea varten vuosina 2021 ja 2022 ***I
PDF 128kWORD 57k
Päätöslauselma
Teksti
Liite
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 16. joulukuuta 2020 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi tiettyjen siirtymäsäännösten vahvistamisesta Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) ja Euroopan maatalouden tukirahaston (maataloustukirahasto) tukea varten vuonna 2021 sekä asetusten (EU) N:o 228/2013, (EU) N:o 229/2013 ja (EU) N:o 1308/2013 muuttamisesta vuoden 2021 varojen ja niiden jaon osalta sekä asetusten (EU) N:o 1305/2013, (EU) N:o 1306/2013 ja (EU) N:o 1307/2013 muuttamisesta vuoden 2021 varojen ja asetusten soveltamisen osalta (COM(2019)0581 – C9-0162/2019 – 2019/0254(COD))
P9_TA(2020)0354A9-0101/2020

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2019)0581),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 43 artiklan 2 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C9-0162/2019),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon 26. helmikuuta 2020 annetun tilintarkastustuomioistuimen lausunnon(1),

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 7. toukokuuta 2020 antaman lausunnon(2),

–  on kuullut alueiden komiteaa,

–  ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 74 artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen, ja neuvostolta saadun tiedon, joka koskee Euroopan parlamentin kannan hyväksymistä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon kehitysvaliokunnan lausunnon,

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan kirjeen,

–  ottaa huomioon maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan mietinnön (A9-0101/2020),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  hyväksyy tämän päätöslauselman liitteenä olevat lausumansa;

3.  hyväksyy tämän päätöslauselman liitteenä olevat parlamentin ja neuvoston yhteiset lausumat;

4.  ottaa huomioon tämän päätöslauselman liitteenä olevat komission lausumat;

5.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

6.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 16. joulukuuta 2020, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/… antamiseksi tiettyjen siirtymäsäännösten vahvistamisesta Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) ja Euroopan maatalouden tukirahaston (maataloustukirahasto) tukea varten vuosina 2021 ja 2022 sekä asetusten (EU) N:o 1305/2013, (EU) N:o 1306/2013 ja (EU) N:o 1307/2013 muuttamisesta varojen ja soveltamisen osalta vuosina 2021 ja 2022 ja asetuksen (EU) N:o 1308/2013 muuttamisesta varojen ja tällaisen tuen jakamisen osalta vuosina 2021 ja 2022

P9_TC1-COD(2019)0254


(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2020/2220.)

LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAN LIITE

Euroopan parlamentin lausuma YMP:n siirtymäjärjestelyistä ja monivuotisesta rahoituskehyksestä

Kriisivaraus

Vuonna 2014 perustettua maatalousalan kriisivarausta ei ole koskaan otettu käyttöön rahoituskurimenetelmän takia, josta säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 25 artiklassa ja jonka mukaisesti rahoitus varaukseen otetaan kunkin vuoden alussa suorien tukien kokonaismäärästä. Käyttämättä jääneet varat palautetaan suoriin tukiin vuoden lopussa. Varausta ei näin ollen ole koskaan käytetty, jotta vältytään pidättämästä viljelijöille tarkoitettuja varoja.

Vaikka varaus perustettiin auttamaan hintojen tai markkinoiden epävakaudesta kärsiviä viljelijöitä, se, että varausta ei ole koskaan otettu käyttöön, on osoitus sen rahoituksen rakenteeseen ja käyttöön liittyvistä rajoituksista. Taloustilanne samoin kuin huono ilmasto- ja terveystilanne aiheuttavat yhä useammin merkittäviä markkinahäiriöitä, joten on olemassa kiireellinen tarve täysin toimivalle kriisivaraukselle, joka voidaan ottaa käyttöön ja asettaa saataville tarkoituksenmukaisesti ja tehokkaasti.

Euroopan parlamentti korostaa, että täysin rahoitetulla kriisivarauksella, jossa on aluksi 400 miljoonaa euroa EAKR:n ja maaseuturahaston määrärahojen lisäksi ja joka on kumuloituva niin, että käyttämättä jääneet varat siirretään seuraavalle vuodelle ohjelmakauden aikana, voitaisiin tehokkaammin ja vaikuttavammin antaa oikea-aikaista kriisiapua ja rahoittaa asianomaisille aloille kohdennettuja toimenpiteitä.

POSEI-ohjelma ja Egeanmeren pienet saaret

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 349 artiklassa tarkoitetuilla syrjäisimmillä alueilla on niiden maantieteellisen tilanteen ja erityisesti niiden syrjäisen sijainnin, saaristoluonteen, pienen koon, vaikean pinnanmuodostuksen ja ilmaston takia erityisiä sosioekonomisia ongelmia, jotka liittyvät ihmisravinnoksi tai maataloustuotantoon tarkoitettujen välttämättömien elintarvikkeiden ja maataloustuotteiden hankintaan. Maatalousalan erityistoimenpiteet, joilla pyritään ratkaisemaan mainitussa artiklassa tarkoitetusta poikkeuksellisesta tilanteesta johtuvat vaikeudet, vahvistettiin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 228/2013. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 229/2013 säädetyllä Egeanmeren pienten saarten hyväksi toteutettavien maatalousalan erityistoimenpiteiden järjestelmällä puututaan samoihin ongelmiin, mutta sen maantieteellinen soveltamisala on eri.

Erityistoimenpiteet ja -mahdollisuudet ovat tärkeitä näille alueille ja saarille, minkä vuoksi on perusteltua antaa niille tarvittava määrä erityistukea, jotta kyseiset toimenpiteet voidaan toteuttaa menestyksekkäästi. Komission kyseisille alueille ja saarille aiemmin antamat julkiset sitoumukset huomioon ottaen Euroopan parlamentti kehottaa jatkamaan keskeytyksettä asetusten (EU) N:o 228/2013 ja (EU) N:o 229/2013 mukaisia erittäin onnistuneita ohjelmia ja säilyttämään näille alueille ja saarille annettavan tuen vähintään nykyisellä tasolla. Tällä tavoin unioni osoittaisi solidaarisuutensa ja sitoutumisensa näille erityisistä haitoista kärsiville alueille ja saarille.

Euroopan parlamentin lausuma toimialakohtaisista organisaatioista syrjäisimmillä alueilla

Syrjäisimpien alueiden hyvin pienen koon ja niiden saaristoluonteen vuoksi niiden paikalliset markkinat ovat erityisen haavoittuvia hinnanvaihteluille, jotka liittyvät tavaroiden tuontiin muualta unionista tai kolmansista maista. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 349 artiklassa tunnustetaan syrjäisimpien alueiden erityistarpeet ja luodaan perusta lainsäädäntökehykselle, jonka avulla niitä voidaan auttaa selviytymään tästä poikkeuksellisesta tilanteesta. Tätä varten on annettu myös Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 228/2013. Koska erityisesti toimialakohtaisten organisaatioiden käytön avulla on osoittautunut mahdolliseksi ottaa huomioon maataloustuotannon alojen erityistarpeet syrjäisimmillä alueilla, olisi jo sallittava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 asiaa koskevien säännösten joustava täytäntöönpano kyseisillä alueilla, jotta voidaan hyödyntää täysimääräisesti tällä siirtymäasetuksella näille alueille myönnetyt varat.

Asetuksen (EU) N:o 1308/2013 157 artiklan mukaisesti hyväksytyillä ja edustaviksi katsotuilla toimialakohtaisilla organisaatioilla olisi sen vuoksi oltava mahdollisuus toteuttaa tarvittavat yhteiset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että paikallinen tuotanto pysyy kyseisillä paikallisilla markkinoilla kilpailukykyisenä ja kestävänä.

Tätä varten, sen estämättä, mitä SEUT:n 28, 29 ja 110 artiklassa määrätään ja asetuksen (EU) N:o 1308/2013 165 artiklassa säädetään, ja rajoittamatta kyseisen asetuksen 164 artiklan soveltamista sekä SEUT:n 349 artiklan perusteella, sellaisena kuin Euroopan unionin tuomioistuin on sitä tulkinnut yhdistetyissä asioissa C-132/14–C-136/14 antamassaan tuomiossa, Euroopan parlamentti korostaa, että on tärkeää hyödyntää kaikkia asianmukaisia välineitä, jotta voidaan sallia se, että asianomaiset jäsenvaltiot laajennettujen toimialakohtaisten sopimusten puitteissa ja asiaan kuuluvia sidosryhmiä kuultuaan päättävät, että asianomaiseen toimialakohtaiseen organisaatioon kuulumattomien mutta kyseisillä paikallisilla markkinoilla toimivien yksittäisten talouden toimijoiden tai ryhmien on niiden alkuperästä riippumatta maksettava organisaatiolle sen jäsenten maksamia maksuja vastaava summa kokonaan tai osittain, myös siinä tapauksessa, että näiden maksujen tuotoilla rahoitetaan toimenpiteitä yksinomaan paikallisen tuotannon ylläpitämiseksi tai että maksuja kerätään jossakin muussa kaupan pitämisen vaiheessa.

Euroopan parlamentin ja neuvoston yhteinen lausuma syrjäisimmistä alueista ja Egeanmeren pienistä saarista

Euroopan parlamentti ja neuvosto palauttavat mieliin, että

–  on tärkeää hyväksyä erityistoimenpiteitä syrjäisimpien alueiden hyväksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 349 artiklan ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 228/2013 mukaisesti, jotta voidaan ottaa huomioon näiden alueiden erityispiirteet;

–  on tärkeää hyväksyä Egeanmeren pienten saarten hyväksi toteutettavia maatalousalan erityistoimenpiteitä, joista säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 229/2013; ja

–  edellä mainituista syistä on perusteltua antaa kyseisille alueille ja saarille erityistukea, jotta voidaan toteuttaa asianmukaisia toimenpiteitä.

Euroopan parlamentin ja neuvoston yhteinen lausuma EU:n rahoitusjärjestelyistä POSEI-ohjelman ja Egeanmeren pienten saarten hyväksi

Euroopan parlamentti ja neuvosto korostavat, että tähän siirtymäasetukseen vuosiksi 2021 ja 2022 sisältyvät EU:n rahoitusjärjestelyt POSEI-ohjelman ja Egeanmeren pienten saarten hyväksi ovat poikkeuksellisia ja erityisolosuhteisiin liittyviä eivätkä ne muodosta ennakkotapausta YMP:n tulevalle rahoitukselle syrjäisimpien alueiden ja Egeanmeren pienten saarten osalta eivätkä suorille tuille.

Komission lausuma oliiviöljyn kaupan pitämistä koskevista säännöistä

Komissio panee merkille parlamentin ja neuvoston poliittisen yhteisymmärryksen parlamentin tarkistuksesta 106, jolla lisätään YMJ-asetukseen oliiviöljyalaa koskeva uusi 167 a artikla. Komissio toteaa, että tämä parlamentin ja neuvoston hyväksymä tarkistus ei ole siirtymäasetusta sääntelevän, nykyisten sääntöjen jatkuvuutta koskevan periaatteen mukainen, että tarkistus on luonteeltaan asiasisältöä koskeva ja että lainsäätäjät ovat tehneet sen ilman vaikutustenarviointia, jota paremmasta lainsäädännöstä tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 15 kohdassa edellytetään. Komissio palauttaa mieliin sitoumuksensa pitää maatalousalalla yllä tehokasta kilpailua ja toteuttaa tinkimättä yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteet, jotka vahvistetaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 39 artiklassa.

Komission lausuma luonnonhaittakorvauksista

Komissio panee merkille lainsäätäjien välisen sopimuksen, jonka mukaan Euroopan elvytysvälineen varoja, kun ne on sisällytetty maaseuturahastoon, voidaan käyttää sellaisten alueiden tukien rahoittamiseen, joilla on luonnonolosuhteista johtuvia tai muita erityisrajoitteita (luonnonhaittakorvaukset).

Komissio on jo ilmaissut huolensa luonnonhaittakorvausten vähäisestä vaikutuksesta ympäristö- ja ilmastotavoitteisiin, koska viljelijöiden ei tarvitse noudattaa mitään tiettyjä käytäntöjä saadakseen tukea. Tästä syystä luonnonhaittakorvausten sisällyttämistä Euroopan elvytysvälineen ympäristö- ja ilmastotavoitteiden edistämiseen tarkoitettuun osaan ei tulisi pitää ennakkotapauksena tulevaa YMP:tä koskevissa neuvotteluissa.

(1)EUVL C 109, 1.4.2020, s. 1
(2) EUVL C 232, 14.7.2020, s. 29.


Lisämäärärahat covid-19-pandemian yhteydessä: REACT-EU-väline ***I
PDF 114kWORD 43k
Päätöslauselma
Teksti
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 16. joulukuuta 2020 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) N:o 1303/2013 muuttamisesta Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteen mukaisten poikkeuksellisten lisämäärärahojen ja toteutusjärjestelyjen osalta avustuksen antamiseksi covid-19-pandemian aiheuttaman kriisin vahinkojen korjaamisen tukemiseen sekä pohjan luomiseen talouden vihreälle, digitaaliselle ja palautumiskykyä tukevalle elpymiselle (REACT-EU-väline) (COM(2020)0451 – C9-0149/2020 – 2020/0101(COD))
P9_TA(2020)0355A9-0150/2020

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2020)0451),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan sekä 177 artiklan ja 322 artiklan 1 kohdan a alakohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C9-0149/2020),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen 13. heinäkuuta 2020 antaman lausunnon(1),

–  on kuullut Euroopan talous- ja sosiaalikomiteaa,

–  ottaa huomioon alueiden komitean 14. lokakuuta 2020 antaman lausunnon(2),

–  ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 74 artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen ja neuvostolta saadun tiedon, joka koskee Euroopan parlamentin kannan hyväksymistä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan ja budjettivaliokunnan lausunnot,

–  ottaa huomioon aluekehitysvaliokunnan mietinnön (A9-0150/2020),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 16. joulukuuta 2020, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/… antamiseksi asetuksen (EU) N:o 1303/2013 muuttamisesta lisämäärärahojen ja toteuttamisjärjestelyjen osalta tuen antamiseksi covid-19-pandemian ja sen sosiaalisten seurausten aiheuttaman kriisin vahinkojen korjaamisen edistämiseen sekä talouden vihreän, digitaalisen ja palautumiskykyä tukevan elpymisen pohjustamiseen (REACT-EU-väline)

P9_TC1-COD(2020)0101


(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2020/2221.)

(1) EUVL C 272, 17.8.2020, s. 1.
(2)Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.


Asetus unionin talousarvion suojaamisesta tilanteissa, joissa oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen jäsenvaltioissa kohdistuu yleisiä puutteita ***II
PDF 114kWORD 39k
Päätöslauselma
Liite
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 16. joulukuuta 2020 neuvoston ensimmäisessä käsittelyssä vahvistamasta kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen antamiseksi yleisestä ehdollisuusjärjestelmästä unionin talousarvion suojaamiseksi (09980/1/2020 – C9-0407/2020 – 2018/0136(COD))
P9_TA(2020)0356A9-0262/2020
OIKAISUT

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys – toinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannan (09980/1/2020 – C9‑0407/2020),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen 17. elokuuta 2018 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon komission lausunnon (COM(2020)0843),

–  ottaa huomioon ensimmäisessä käsittelyssä vahvistamansa kannan(2) komission ehdotuksesta Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2018)0324),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 7 kohdan,

–  ottaa huomioon asiasta vastaavien valiokuntien työjärjestyksen 74 artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 67 artiklan,

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan ja talousarvion valvontavaliokunnan suosituksen toiseen käsittelyyn (A9-0262/2020),

1.  hyväksyy neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  hyväksyy tämän päätöslauselman liitteenä olevan Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteisen lausuman;

3.  panee merkille tämän päätöslauselman liitteenä olevan komission lausuman;

4.  toteaa, että säädös annetaan neuvoston kannan mukaisesti;

5.  kehottaa puhemiestä allekirjoittamaan säädöksen yhdessä neuvoston puheenjohtajan kanssa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 297 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

6.  kehottaa pääsihteeriä allekirjoittamaan säädöksen, kun on tarkistettu, että kaikki menettelyt on suoritettu asianmukaisesti, ja julkaisemaan sen yhteisymmärryksessä neuvoston pääsihteerin kanssa Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

7.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAN LIITE

Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteinen lausuma

Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio sopivat harkitsevansa tämän asetuksen sisällön sisällyttämistä 18 päivänä heinäkuuta 2018 annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU, Euratom) 2018/1046 (’varainhoitoasetus’) sen seuraavan uudelleentarkastelun yhteydessä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta komission aloiteoikeutta.

Komission lausuma

Komissio suostuu harkitsemaan aiheellisten ehdotusten liittämistä Euroopan parlamentille ja neuvostolle annettavaan kertomukseen tämän asetuksen soveltamisesta.

(1) EUVL C 291, 17.8.2018, s. 1.
(2) Hyväksytyt tekstit 4.4.2019, P8_TA(2019)0349.


Neuvoston asetus vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta ***
PDF 205kWORD 74k
Päätöslauselma
Liite
Liite
Liite
Liite
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 16. joulukuuta 2020 esityksestä neuvoston asetukseksi vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (09970/2020 – C9-0409/2020 – 2018/0166(APP))
P9_TA(2020)0357A9-0260/2020

(Erityinen lainsäätämisjärjestys – hyväksyntä)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon esityksen neuvoston asetukseksi (09970/2020),

–  ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 312 artiklan ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C9‑0409/2020),

–  ottaa huomioon 14. marraskuuta 2018 antamansa päätöslauselman monivuotisesta rahoituskehyksestä 2021–2027 – parlamentin kanta yhteisymmärryksen saavuttamiseksi(1),

–  ottaa huomioon 10. lokakuuta 2019 antamansa päätöslauselman monivuotisesta rahoituskehyksestä 2021–2027 ja omista varoista: aika vastata kansalaisten odotuksiin(2),

–  ottaa huomioon 23. heinäkuuta 2020 antamansa päätöslauselman Eurooppa-neuvoston 17.–21. heinäkuuta 2020 pidetyn ylimääräisen kokouksen päätelmistä(3),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 92 artiklan sekä 105 artiklan 1 ja 4 kohdan,

–  ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan sekä perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan kirjeet,

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan suosituksen (A9-0260/2020),

1.  antaa hyväksyntänsä esitykselle neuvoston asetukseksi vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta sellaisena kuin se on tämän päätöslauselman liitteessä;

2.  hyväksyy tämän päätöslauselman liitteenä olevat parlamentin, neuvoston ja komission yhteiset julistukset;

3.  hyväksyy tämän päätöslauselman liitteenä olevan julistuksensa;

4.  panee merkille tämän päätöslauselman liitteenä olevat komission julistukset;

5.  kehottaa puhemiestä allekirjoittamaan yhdessä neuvoston puheenjohtajan ja komission puheenjohtajan kanssa Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteisen julistuksen SEUT 122 artiklaan perustuvien sellaisten uusien ehdotusten talousarviovalvonnasta, joilla on mahdollisesti huomattavia talousarviovaikutuksia;

6.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

LIITE 1: ESITYS NEUVOSTON ASETUKSEKSI VUOSIA 2021–2027 KOSKEVAN MONIVUOTISEN RAHOITUSKEHYKSEN VAHVISTAMISESTA

NEUVOSTON ASETUS (EU, Euratom) 2020/…,

annettu … päivänä …kuuta …,

vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 312 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 106 A artiklan,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin hyväksynnän(4),

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

on kuullut Euroopan talous- ja sosiaalikomiteaa,

on kuullut alueiden komiteaa,

noudattaa erityistä lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)  Koska keskipitkän aikavälin investointien valmistelu ja toteuttaminen edellyttävät riittävää ennakoitavuutta, monivuotisen rahoituskehyksen kestoksi olisi määriteltävä seitsemän vuotta alkaen 1 päivästä tammikuuta 2021.

(2)  Covid-19-kriisin taloudelliset vaikutukset edellyttävät, että unioni vahvistaa pitkän aikavälin rahoituskehyksen, jolla pohjustetaan oikeudenmukaista ja osallistavaa siirtymistä vihreään ja digitaaliseen tulevaisuuteen, tuetaan unionin pidemmän aikavälin strategista riippumattomuutta ja autetaan sitä kestämään paremmin häiriöitä tulevaisuudessa.

(3)  Tässä asetuksessa menoluokittain vahvistetut maksusitoumusmäärärahojen vuotuiset enimmäismäärät sekä maksumäärärahojen vuotuiset enimmäismäärät eivät saa ylittää maksusitoumuksiin ja omiin varoihin sovellettavia enimmäismääriä, jotka on vahvistettu sellaisen voimassa olevan Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä annetun neuvoston päätöksen mukaisesti, joka on hyväksytty Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 311 artiklan kolmannen kohdan mukaisesti, jäljempänä 'omia varoja koskeva päätös'.

(4)  Jos on tarpeen ottaa käyttöön unionin yleisestä talousarviosta annettuja takauksia jäsenvaltioille myönnetylle rahoitusavulle, joka on hyväksytty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046(5), jäljempänä 'varainhoitoasetus', 220 artiklan 1 kohdan mukaisesti, tarvittava määrä olisi otettava käyttöön siten, että ylitetään monivuotiseen rahoituskehykseen sisältyvät maksusitoumus- ja maksumäärärahojen enimmäismäärät mutta noudatetaan omien varojen enimmäismäärää.

(5)  Monivuotisessa rahoituskehyksessä ei olisi otettava huomioon niitä budjettikohtia, jotka rahoitetaan varainhoitoasetuksessa tarkoitetuilla käyttötarkoitukseensa sidotuilla tuloilla.

(6)  Monivuotinen rahoituskehys olisi esitettävä vuoden 2018 hintoina. Lisäksi olisi vahvistettava monivuotisen rahoituskehyksen vuotuisia teknisiä mukautuksia koskevat säännöt, joita sovelletaan enimmäismäärien ja käytettävissä olevien liikkumavarojen uudelleen laskemiseen.

(7)  Olisi vahvistettava säännöt sellaisia muita tilanteita varten, joissa saattaa olla tarpeen mukauttaa monivuotista rahoituskehystä. Tällaiset mukautukset voisivat liittyä uusien sääntöjen tai uusien yhteistyössä hallinnoitavien ohjelmien hyväksymisen viivästymiseen, toimenpiteisiin, jotka koskevat talouden tehokasta ohjausta ja hallintaa, tai Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen nojalla hyväksyttyihin toimenpiteisiin, jotka koskevat yleistä ehdollisuusjärjestelmää unionin talousarvion suojaamiseksi. Olisi myös vahvistettava säännöt ohjelmakohtaisia mukautuksia varten.

(8)  SEUT 323 artiklan noudattamiseksi olisi sovellettava erityistä ja mahdollisimman suurta joustavuutta, jotta unioni voi täyttää kyseisen artiklan mukaiset velvoitteensa.

(9)  Jotta unioni voisi vastata tiettyihin erikseen määriteltyihin ennakoimattomiin tilanteisiin tai seurauksiin ja jotta talousarviomenettely voitaisiin näin toteuttaa sujuvasti, tarvitaan seuraavia temaattisia erityisrahoitusvälineitä: Euroopan globalisaatiorahasto, solidaarisuus- ja hätäapuvaraus ja brexit-mukautusvaraus. Solidaarisuus- ja hätäapuvarauksella ei ole tarkoitus vastata maatalouden alan tuotantoon tai jakeluun vaikuttavien markkinakriisien seurauksiin.

(10)  Seuraavat muut kuin temaattiset erityisrahoitusvälineet ovat tarpeen joustavuuden lisäämiseksi entisestään: yksi ainoa liikkumavaraväline ja joustoväline. Yhdellä ainoalla liikkumavaravälineellä olisi mahdollistettava maksusitoumus- ja maksumäärärahojen enimmäismääriin nähden jäävien liikkumavarojen siirtäminen varainhoitovuosien välillä ja maksusitoumusmäärärahojen osalta monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden välillä ylittämättä monivuotisen rahoituskehyksen maksusitoumus- ja maksumäärärahojen enimmäismäärien kokonaismääriä monivuotisen rahoituskehyksen koko soveltamiskauden aikana. Joustovälineen avulla olisi voitava rahoittaa tiettyjä ennakoimattomia menoja tiettynä varainhoitovuonna.

(11)  Olisi erikseen säädettävä, että silloin, kun on tarpeen turvautua erityisrahoitusvälineisiin, talousarvioon voidaan ottaa maksusitoumusmäärärahoja ja niitä vastaavia maksumäärärahoja siten, että ylitetään monivuotisessa rahoituskehyksessä vahvistetut enimmäismäärät.

(12)  On tarpeen säätää siitä, että monivuotista rahoituskehystä tarkistetaan, jos perussopimuksiin tehdään tarkistuksia, joilla on talousarviovaikutuksia, jos Kypros yhdistyy jälleen tai jos unioni laajentuu, ja myös talousarvion toteuttamisen perusteella.

(13)  Tätä asetusta voidaan joutua tarkistamaan ennakoimattomissa tilanteissa, joita ei voida hoitaa monivuotisessa rahoituskehyksessä vahvistettujen rajojen puitteissa. Sen vuoksi on tarpeen säätää monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamisesta tällaisissa tapauksissa.

(14)  Lisäksi tarvitaan erityisiä sääntöjä laajamittaisia hankkeita varten, joiden kesto ylittää selvästi monivuotisen rahoituskehyksen kattaman ajanjakson. On tarpeen vahvistaa näille hankkeille unionin yleisestä talousarviosta myönnettävän rahoituksen enimmäismäärät, millä varmistetaan, että nämä hankkeet eivät vaikuta unionin yleisestä talousarviosta rahoitettaviin muihin hankkeisiin.

(15)  On tarpeen vahvistaa toimielinten yhteistyötä talousarviomenettelyssä koskevat yleiset säännöt ottaen samalla huomioon Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission, jäljempänä 'toimielimet', perussopimuksissa vahvistetun budjettivallan sekä avoimuusvaatimukset.

(16)  Komission olisi esitettävä ehdotus uudeksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi ennen 1 päivää heinäkuuta 2025, jotta toimielimet voisivat hyväksyä sen riittävän ajoissa ennen seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen soveltamisen aloittamisajankohtaa. SEUT 312 artiklan 4 kohdan mukaisesti jatketaan tässä asetuksessa säädettyjen monivuotisen rahoituskehyksen viimeistä vuotta koskevien enimmäismäärien soveltamista, jos uutta monivuotista rahoituskehystä ei hyväksytä ennen tässä asetuksessa vahvistetun monivuotisen rahoituskehyksen voimassaolon päättymistä,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 luku

Yleiset säännökset

1 artikla

Monivuotinen rahoituskehys

Tässä asetuksessa vahvistetaan vuosia 2021–2027 koskeva monivuotinen rahoituskehys.

2 artikla

Monivuotisessa rahoituskehyksessä vahvistettujen enimmäismäärien noudattaminen

1.  Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio, jäljempänä 'toimielimet', noudattavat liitteessä I vahvistettuja menojen vuotuisia enimmäismääriä, jäljempänä 'monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärät', jokaisessa talousarviomenettelyssä ja aina toteuttaessaan asianomaisen vuoden talousarviota.

Liitteessä I oleva 3 otsakkeen alaenimmäismäärä vahvistetaan rajoittamatta yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) kahden pilarin välistä joustoa. YMP:n I pilariin sovellettava, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston ja suorien tukien välisten siirtojen perusteella mukautettu enimmäismäärä vahvistetaan asiaankuuluvassa säädöksessä, ja monivuotista rahoituskehystä mukautetaan vastaavasti tämän asetuksen 4 artiklassa säädetyn teknisen mukautuksen nojalla.

2.  Silloin kun on tarpeen käyttää 8, 9, 10 ja 12 artiklassa säädettyjen erityisrahoitusvälineiden varoja, maksusitoumusmäärärahat ja niitä vastaavat maksumäärärahat otetaan talousarvioon siten, että ylitetään monivuotisen rahoituskehyksen asianomaiset enimmäismäärät.

Silloin kun on tarpeen käyttää 11 artiklassa säädetyn yhden ainoan liikkumavaravälineen varoja, maksusitoumusmäärärahat ja niitä vastaavat maksumäärärahat otetaan talousarvioon siten, että ylitetään monivuotisen rahoituskehyksen asianomaiset enimmäismäärät tietyn vuoden osalta.

3.  Silloin kun on tarpeen ottaa käyttöön takaus jäsenvaltioille myönnetylle rahoitusavulle varainhoitoasetuksen 220 artiklan 1 kohdan mukaisesti, tarvittava määrä otetaan käyttöön siten, että ylitetään monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärät.

3 artikla

Omien varojen enimmäismäärän noudattaminen

1.  Tarvittava maksumäärärahojen kokonaismäärä, jossa on otettu huomioon vuosittainen mukautus sekä kaikki muut mukautukset ja tarkistukset sekä 2 artiklan 2 ja 3 kohdan soveltaminen, ei yhdenkään monivuotisen rahoituskehyksen kattaman vuoden osalta saa aiheuttaa sellaista omien varojen tarvetta, joka ylittää voimassa olevassa SEUT 311 artiklan kolmannen kohdan mukaisesti hyväksytyssä Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä annetussa neuvoston päätöksessä, jäljempänä 'omia varoja koskeva päätös', vahvistetun omien varojen enimmäismäärän.

2.  Monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismääriä alennetaan tarvittaessa sen varmistamiseksi, että omia varoja koskevassa päätöksessä vahvistettua omien varojen enimmäismäärää noudatetaan.

2 luku

Monivuotiseen rahoituskehykseen tehtävät mukautukset

4 artikla

Tekniset mukautukset

1.  Komissio tekee joka vuosi ennen varainhoitovuoden n + 1 talousarviomenettelyä monivuotiseen rahoituskehykseen seuraavat tekniset mukautukset:

a)  se arvioi uudelleen enimmäismäärät sekä maksusitoumusmäärärahojen ja maksumäärärahojen kokonaismäärät vuoden n + 1 hinnoin;

b)  se laskee omia varoja koskevassa päätöksessä vahvistettuun omien varojen enimmäismäärään nähden jäävän liikkumavaran;

c)  se laskee 11 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitettujen yhden ainoan liikkumavaravälineen käytettävissä olevien maksusitoumusmäärärahojen määrän sekä 11 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitetun yhteenlasketun enimmäismäärän;

d)  se laskee 11 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitettujen yhden ainoan liikkumavaravälineen maksumäärärahojen enimmäismäärän mukautuksen sekä 11 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitetun enimmäismäärän;

e)  se laskee 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen erityisohjelmien lisämäärärahat ja 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun vuosittaisen mukautuksen tuloksen.

2.  Komissio tekee 1 kohdassa tarkoitetut tekniset mukautukset kiinteän 2 prosentin vuosittaisen deflaatiokertoimen perusteella.

3.  Komissio toimittaa 1 kohdassa tarkoitettujen teknisten mukautusten tulokset ja niiden perustana olevat talousennusteet Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

4.  Muita kyseessä olevaa vuotta koskevia teknisiä mukautuksia ei tehdä varainhoitovuoden aikana eikä sitä seuraavina vuosina jälkikäteen tehtävinä korjauksina, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 6 ja 7 artiklan soveltamista.

5 artikla

Ohjelmakohtainen mukautus

1.  Unionin toimielinten neuvoston asetusten (EY) N:o 1/2003(6) ja (EY) N:o 139/2004(7) mukaisesti määräämistä sakoista saatavia tuloja vastaava määrä, joka sisällytetään vuoden n – 1 talousarvioon varainhoitoasetuksen 107 artiklan mukaisesti, kun siitä on vähennetty Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan eroamisesta Euroopan unionista ja Euroopan atomienergiayhteisöstä tehdyn sopimuksen(8) 141 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu määrä vuodelta n – 1, asetetaan saataville seuraaviin tarkoitettuja lisämäärärahoja varten:

a)  maksusitoumusmäärärahat liitteessä II lueteltuja ohjelmia varten vuodelle n + 1 vuodesta 2022 alkaen vuoteen 2027 saakka kyseisille ohjelmille liitteessä II olevan taulukon sarakkeessa "Jakoperuste" vahvistettujen prosenttiosuuksien mukaisesti; ja

b)  maksumäärärahat vuodelle n + 1 vuodesta 2022 alkaen vuoteen 2027 saakka.

Maksusitoumus- ja maksumäärärahoihin kaudeksi 2022–2027 osoitettavien lisämäärärahojen kokonaismäärä on 11 000 miljoonaa euroa (vuoden 2018 hintoina) kumpiinkin. Vuosina 2022–2026 maksusitoumus- ja maksumäärärahoihin vuosittain osoitettavien lisämäärärahojen määrä kunakin vuonna on vähintään 1 500 miljoonaa euroa ja enintään 2 000 miljoonaa euroa (vuoden 2018 hintoina) kumpiinkin.

Kauden 2022–2027 ohjelmien maksusitoumusmäärärahoihin osoitettavien lisämäärärahojen kokonaismäärä merkitään liitteessä II olevan taulukon sarakkeeseen "Maksusitoumusmäärärahoihin osoitettavat lisämäärärahat yhteensä 5 artiklan mukaisesti".

2.  Asianomaisten otsakkeiden maksusitoumusmäärärahojen enimmäismääriä vuodelle n + 1 vuodesta 2022 alkaen vuoteen 2027 saakka mukautetaan ylöspäin 1 kohdassa vahvistettuja lisämäärärahoja vastaavilla määrillä kyseisille otsakkeille liitteessä II olevan taulukon sarakkeessa "Jakoperuste" vahvistettujen prosenttiosuuksien mukaisesti. Maksumäärärahojen enimmäismääriä vuodelle n + 1 vuodesta 2022 alkaen vuoteen 2027 saakka mukautetaan automaattisesti ylöspäin 1 kohdassa vahvistettuja lisämäärärahoja vastaavilla määrillä.

6 artikla

Sellaisiin toimenpiteisiin liittyvät mukautukset, jotka koskevat talouden tehokasta ohjausta ja hallintaa tai yleistä ehdollisuusjärjestelmää unionin talousarvion suojaamiseksi

1.  Tilanteessa, jossa asianomaisten perussäädösten mukaisesti lopetetaan sellainen unionin varoja koskevien talousarviositoumusten keskeyttäminen, joka liittyy toimenpiteisiin, jotka koskevat talouden tehokasta ohjausta ja hallintaa, tai Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen nojalla hyväksyttyjä toimenpiteitä, jotka koskevat yleistä ehdollisuusjärjestelmää unionin talousarvion suojaamiseksi, keskeytettyjä sitoumuksia vastaavat määrät siirretään seuraaville vuosille ja monivuotisen rahoituskehyksen vastaaviin enimmäismääriin tehdään tämän edellyttämät mukautukset.

2.  Komissio toimittaa 1 kohdan nojalla tehtyjen mukautusten tulokset Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

3.  Keskeytettyjä, vuonna n tehtyjä sitoumuksia ei saa ottaa vuodeksi n + 2 laadittua unionin yleistä talousarviota myöhempiin unionin yleisiin talousarvioihin.

7 artikla

Mukautus, joka on seurausta uusista säännöistä tai uusista yhteistyössä hallinnoitavista ohjelmista

1.  Jos rakennerahastoista, koheesiorahastosta, oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta, Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta, turvapaikka- ja maahanmuuttorahastosta, sisäisen turvallisuuden rahastosta tai yhdennetyn rajaturvallisuuden rahastoon kuuluvasta rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälineestä annetaan uudet säännöt tai hyväksytään uudet yhteistyössä hallinnoitavat ohjelmat 1 päivän tammikuuta 2021 jälkeen, vuonna 2021 käyttämättä jääneitä määrärahoja vastaavat määrät siirretään tasasuhtaisesti kullekin vuosista 2022–2025 ja monivuotisen rahoituskehyksen vastaaviin enimmäismääriin tehdään tämän edellyttämät mukautukset.

2.  Komissio toimittaa 1 kohdan nojalla tehtyjen mukautusten tulokset Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

3 luku

Erityisrahoitusvälineet

1 jakso

Temaattiset erityisrahoitusvälineet

8 artikla

Euroopan globalisaatiorahasto

1.  Euroopan globalisaatiorahasto, jonka tavoitteet ja soveltamisala vahvistetaan Euroopan globalisaatiorahastosta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa, ei saa ylittää 186 miljoonan euron vuotuista enimmäismäärää (vuoden 2018 hintoina).

2.  Määrärahat Euroopan globalisaatiorahastoa varten otetaan unionin yleiseen talousarvioon varauksena.

9 artikla

Solidaarisuus- ja hätäapuvaraus

1.  Solidaarisuus- ja hätäapuvarauksesta voidaan rahoittaa:

a)  apu, jolla vastataan Euroopan unionin solidaarisuusrahaston, jonka tavoitteet ja soveltamisala määritellään neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2012/2002(9), kattamista suurista katastrofeista johtuviin hätätilanteisiin; ja

b)  nopea reagointi sellaisiin unionissa tai kolmansissa maissa syntyviin yksittäisiin hätäavun tarpeisiin, jotka johtuvat tapahtumista, joita ei voitu ennakoida talousarviota laadittaessa, etenkin sellaisten hätätilanteisiin reagoimisen ja tukitoimien osalta, joita toteutetaan vastauksena luonnonkatastrofeihin, joita a alakohta ei kata, ihmisen aiheuttamiin katastrofeihin ja humanitaarisiin kriiseihin, kansanterveydellisten, eläinlääkinnällisten tai kasvinterveyteen liittyvien laaja-alaisten uhkien tapauksessa sekä olosuhteiden edellyttäessä myös tilanteissa, joissa muuttovirrat aiheuttavat erityisiä paineita unionin ulkorajoilla.

2.  Solidaarisuus- ja hätäapuvaraus ei saa ylittää 1 200 miljoonan euron vuotuista enimmäismäärää (vuoden 2018 hintoina). Kaikki sellaiset osuudet vuotuisesta määrästä, joita ei ole käytetty vuonna n, ovat käytettävissä vuoteen n + 1 asti. Vuotuisesta määrästä käytetään ensin edelliseltä vuodelta peräisin oleva osuus. Kaikki sellaiset osuudet vuoden n vuotuisesta määrästä, joita ei käytetä vuoden n + 1 kuluessa, peruuntuvat.

3.  Määrärahat solidaarisuus- ja hätäapuvarausta varten otetaan unionin yleiseen talousarvioon varauksena.

4.  Kunkin vuoden lokakuun 1 päivänä on oltava jäljellä vähintään neljäsosa 2 kohdassa tarkoitetusta vuotuisesta määrästä, jotta kyseisen vuoden loppuun mennessä syntyvät tarpeet voidaan kattaa.

Kunkin vuoden syyskuun 1 päivään saakka käytössä olevien varojen kokonaismäärästä voidaan ottaa käyttöön seuraavat enimmäisprosenttiosuudet sanotun kuitenkaan rajoittamatta ensimmäisen alakohdan soveltamista:

–  50 prosenttia 1 kohdan a alakohdan mukaisen avun määrästä; näin lasketusta määrästä vähennetään kaikki edellisenä vuotena 5 kohtaa soveltamalla käyttöön otetut määrät;

–  35 prosenttia 1 kohdan b alakohdan mukaisen kolmansiin maihin suuntautuvan avun määrästä;

–  15 prosenttia 1 kohdan b alakohdan mukaisen unionissa annettavan avun määrästä.

Kunkin vuoden syyskuun 1 päivästä alkaen käytössä olevien varojen määrästä jäljellä oleva osa voidaan käyttää mihin tahansa toisessa alakohdassa tarkoitettuun apuun kyseisen vuoden loppuun mennessä syntyvien tarpeiden kattamiseksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta ensimmäisen alakohdan soveltamista.

5.  Poikkeustapauksissa ja jos katastrofin tapahtumisvuonna solidaarisuus- ja hätäapuvarauksessa jäljellä olevat rahoitusvarat eivät riitä kattamaan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettua tarpeelliseksi katsottuja avun määrää kyseisen alakohdan mukaisesti, komissio voi ehdottaa erotuksen rahoittamista niistä vuotuisista määristä, jotka ovat solidaarisuus- ja hätäapuvarauksen käytettävissä seuraavana vuonna, 400 miljoonan euron (vuoden 2018 hintoina) enimmäismäärään asti.

10 artikla

Brexit-mukautusvaraus

1.  Brexit-mukautusvarauksella annetaan apua ennakoimattomien ja kielteisten seurausten torjumiseksi jäsenvaltioissa ja aloilla, joihin Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan ero Euroopan unionista ja Euroopan atomienergiayhteisöstä vaikuttaa kielteisimmin, asiaankuuluvan välineen ehtoja noudattaen ja niiden mukaisesti.

2.  Brexit-mukautusvaraus ei saa ylittää 5 000 miljoonan euron määrää (vuoden 2018 hintoina).

3.  Määrärahat brexit-mukautusvarausta varten otetaan unionin yleiseen talousarvioon varauksena.

2 jakso

Muut kuin temaattiset erityisrahoitusvälineet

11 artikla

Yksi ainoa liikkumavaraväline

1.  Yksi ainoa liikkumavaraväline muodostuu seuraavista eristä:

a)  vuodesta 2022 alkaen monivuotisessa rahoituskehyksessä vuoden n – 1 maksusitoumusmäärärahojen enimmäismääriin nähden jääviä liikkumavaroja vastaavat määrät, jotka otetaan käyttöön siten, että ylitetään monivuotisessa rahoituskehyksessä vuosiksi 2022–2027 vahvistettujen maksusitoumusmäärärahojen enimmäismäärät;

b)  vuodesta 2022 alkaen vuosien 2022–2027 maksumäärärahojen enimmäismäärän ylöspäin mukauttamiseksi määrät, jotka vastaavat suoritettujen maksujen ja monivuotisen rahoituskehyksen maksumäärärahojen vuoden n – 1 enimmäismäärän välistä eroa; ja

c)  täydentävät määrät, jotka voidaan ottaa käyttöön siten, että tilanteen mukaan ylitetään monivuotisen rahoituskehyksen maksu- tai maksusitoumusmäärärahojen taikka niiden molempien enimmäismäärät tiettynä vuonna edellyttäen, että ne maksusitoumusmäärärahojen osalta korvaavat kokonaan monivuotisen rahoituskehyksen yhden tai useamman otsakkeen liikkumavarat kuluvana varainhoitovuonna tai tulevina varainhoitovuosina ja että ne maksumäärärahojen osalta korvaavat kokonaan maksumäärärahojen enimmäismäärien liikkumavarat tulevina varainhoitovuosina.

Määrät voidaan ottaa käyttöön ensimmäisen alakohdan c alakohdan nojalla vain, jos mainitun alakohdan a ja b alakohdan nojalla käytettävissä olevat määrät ovat soveltuvin osin riittämättömät ja joka tapauksessa viimeisenä keinona, jotta voidaan vastata ennakoimattomiin tilanteisiin.

Ensimmäisen alakohdan c alakohdan käyttö ei saa johtaa siihen, että monivuotisessa rahoituskehyksessä kuluvaa varainhoitovuotta ja tulevia varainhoitovuosia varten vahvistetut maksusitoumus- ja maksumäärärahojen kokonaisenimmäismäärät ylittyvät. Kyseisen alakohdan mukaisesti korvattuja määriä ei sen vuoksi saa ottaa uudelleen käyttöön monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa.

2.  Edellä 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a ja c alakohdassa tarkoitettu yhden ainoan liikkumavaravälineen käyttö ei saa ylittää yhtenäkään vuonna:

a)  0,04:ää prosenttia unionin bruttokansantulosta maksusitoumusmäärärahoina laskettuna 4 artiklassa tarkoitettuna monivuotisen rahoituskehyksen vuotuisena teknisenä mukautuksena;

b)  0,03:a prosenttia unionin bruttokansantulosta maksumäärärahoina laskettuna 4 artiklassa tarkoitettuna monivuotisen rahoituskehyksen vuotuisena teknisenä mukautuksena.

Yhden ainoan liikkumavaravälineen käytössä minä tahansa vuonna on noudatettava omia varoja koskevassa päätöksessä vahvistettuja omien varojen enimmäismääriä.

3.  Edellä 1 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitetut vuosittaiset mukautukset eivät saa ylittää seuraavia vuosille 2025–2027 asetettuja enimmäismääriä (vuoden 2018 hintoina) verrattuna maksumäärärahojen alkuperäiseen enimmäismäärään asianomaisina vuosina:

–  2025 – 8 000 miljoonaa euroa

–  2026 – 13 000 miljoonaa euroa

–  2027 – 15 000 miljoonaa euroa.

Edellä 5 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetut määrät muodostavat tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen enimmäismäärien lisäyksen.

Mahdolliset mukautukset ylöspäin on korvattava kokonaisuudessaan maksumäärärahojen vuoden n – 1 enimmäismäärään tehtävällä vastaavalla vähennyksellä.

4.  Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat ottaa käyttöön tämän artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a ja c alakohdassa tarkoitetut määrät SEUT 314 artiklassa määrätyn talousarviomenettelyn puitteissa sellaisten menojen rahoittamiseksi, joita ei voida rahoittaa asiaankuuluvien monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärien puitteissa tiettynä vuonna.

Komissio suorittaa tämän artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitetut mukautukset ylöspäin vuodesta 2022 alkaen osana 4 artiklassa tarkoitettua teknistä mukautusta.

12 artikla

Joustoväline

1.  Joustovälinettä voidaan käyttää sellaisten tiettyjen ennakoimattomien menojen rahoittamiseen maksusitoumusmäärärahoina ja niitä vastaavina maksumäärärahoina tiettynä varainhoitovuonna, joita ei voida rahoittaa yhden tai useamman muun otsakkeen enimmäismäärien rajoissa käytettävissä olevista määristä. Joustovälinettä varten käytettävissä oleva vuotuinen enimmäismäärä on 915 miljoonaa euroa (vuoden 2018 hintoina).

2.  Joustovälineen vuotuisen määrän käyttämätöntä osaa voidaan käyttää vuoteen n + 2 saakka. Vuotuisesta määrästä käytetään ensin kaikki aiemmilta vuosilta peräisin olevat osuudet aikajärjestyksessä. Kaikki sellaiset osuudet vuoden n vuotuisesta määrästä, joita ei käytetä vuoteen n + 2 mennessä, peruuntuvat.

4 luku

Monivuotisen rahoituskehyksen tarkistaminen

13 artikla

Monivuotisen rahoituskehyksen tarkistaminen

1.  Monivuotista rahoituskehystä voidaan ennakoimattomissa tilanteissa tarkistaa omia varoja koskevassa päätöksessä vahvistetun omien varojen enimmäismäärän rajoissa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 3 artiklan 2 kohdan ja 14–17 artiklan soveltamista.

2.  Edellä olevan 1 kohdan mukainen monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista koskeva ehdotus on pääsääntöisesti esitettävä ja hyväksyttävä ennen kuin aloitetaan talousarviomenettely, joka koskee asianomaista varainhoitovuotta tai asianomaisista varainhoitovuosista ensimmäistä.

3.  Edellä olevan 1 kohdan mukaisessa monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista koskevassa ehdotuksessa on tarkasteltava, onko menoja mahdollista kohdentaa tarkistettavana olevaan otsakkeeseen sisältyvien ohjelmien kesken uudelleen etenkin määrärahojen odotettavissa olevan vajaakäytön perusteella.

4.  Tarkistettaessa monivuotista rahoituskehystä 1 kohdan mukaisesti on otettava huomioon mahdollisuus kompensoida jonkin otsakkeen enimmäismäärän kasvattaminen supistamalla jonkin toisen otsakkeen enimmäismäärää.

5.  Tarkistettaessa monivuotista rahoituskehystä 1 kohdan mukaisesti on aina säilytettävä asianmukainen suhde maksusitoumusmäärärahojen ja maksumäärärahojen välillä.

14 artikla

Toteuttamiseen liittyvä tarkistaminen

Ilmoittaessaan monivuotisen rahoituskehyksen teknisten mukautusten tuloksista Euroopan parlamentille ja neuvostolle komissio tarvittaessa esittää toteuttamisen perusteella tarpeelliseksi katsomansa mahdollisen ehdotuksen maksumäärärahojen kokonaismäärän tarkistamiseksi varmistaakseen maksumäärärahojen vuosittaisten enimmäismäärien moitteettoman hallinnoinnin ja erityisesti sen, että niiden kehitys suhteessa maksusitoumusmäärärahoihin on hallittua.

15 artikla

Perussopimusten mahdollisen tarkistamisen perusteella tehtävä tarkistaminen

Jos perussopimuksiin tehdään tarkistus, jolla on talousarviovaikutuksia, monivuotista rahoituskehystä tarkistetaan vastaavasti.

16 artikla

Unionin mahdollisen laajentumisen perusteella tehtävä tarkistaminen

Jos unioniin liittyy uusi jäsenvaltio tai uusia jäsenvaltioita, monivuotista rahoituskehystä tarkistetaan tästä aiheutuvien rahoitustarpeiden huomioon ottamiseksi.

17 artikla

Kyproksen mahdollisen jälleenyhdistymisen perusteella tehtävä tarkistaminen

Jos Kypros yhdistyy jälleen, monivuotista rahoituskehystä tarkistetaan Kyproksen ongelman kokonaisvaltaisen ratkaisun ja jälleenyhdistymisestä johtuvien uusien rahoitustarpeiden huomioon ottamiseksi.

5 luku

Osallistuminen laajamittaisten hankkeiden rahoitukseen

18 artikla

Osallistuminen laajamittaisten hankkeiden rahoitukseen

1.  Unionin yleisestä talousarviosta osoitetaan unionin avaruusohjelman ja Euroopan unionin avaruusohjelmaviraston perustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen mukaisiin laajamittaisiin hankkeisiin kaudeksi 2021–2027 enintään 13 202 miljoonaa euroa (vuoden 2018 hintoina).

2.  Unionin yleisestä talousarviosta osoitetaan kansainväliseen lämpöydinkoereaktorihankkeeseen (ITER) kaudeksi 2021–2027 enintään 5 000 miljoonaa euroa (vuoden 2018 hintoina).

6 luku

Toimielinten yhteistyö talousarviomenettelyssä

19 artikla

Toimielinten yhteistyö talousarviomenettelyssä

1.  Toimielimet toteuttavat toimenpiteitä vuotuisen talousarviomenettelyn helpottamiseksi.

2.  Toimielimet tekevät yhteistyötä vilpittömässä mielessä koko menettelyn ajan tavoitteenaan kantojensa yhteensovittaminen. Toimielimet tekevät menettelyn kaikissa vaiheissa yhteistyötä asianmukaisten toimielinten välisten yhteyksien avulla, jotta ne voivat seurata työn edistymistä ja selvittää, missä määrin lähentymistä on tapahtunut.

3.  Toimielimet huolehtivat siitä, että niiden työskentelyaikataulut sovitetaan mahdollisimman hyvin yhteen, jotta menettely voitaisiin toteuttaa johdonmukaisella ja kantojen lähentymiseen pyrkivällä tavalla ja jotta se johtaisi unionin yleisen talousarvion lopulliseen hyväksymiseen.

4.  Kolmikantakokouksia voidaan pitää menettelyn kaikissa vaiheissa ja edustuksen eri tasoilla odotetun keskustelun luonteen mukaan. Kukin toimielin nimeää omat osallistujansa kuhunkin kokoukseen, määrittelee neuvotteluvaltuutuksensa ja tiedottaa muille toimielimille hyvissä ajoin kokousjärjestelyistä oman työjärjestyksensä mukaisesti.

20 artikla

Talousarvion yhtenäisyys

Kaikki unionin ja Euroopan atomienergiayhteisön menot ja tulot sisällytetään unionin yleiseen talousarvioon varainhoitoasetuksen 7 artiklan mukaisesti, mukaan lukien menot, jotka johtuvat mahdollisesta asianmukaisesta päätöksestä, jonka neuvosto Euroopan parlamenttia kuultuaan hyväksyy yksimielisesti SEUT 332 artiklan puitteissa.

7 luku

Loppusäännökset

21 artikla

Siirtyminen seuraavaan monivuotiseen rahoituskehykseen

Komissio esittää ennen 1 päivää heinäkuuta 2025 ehdotuksen uudeksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi.

22 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2021.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

LIITE I

MONIVUOTINEN RAHOITUSKEHYS (EU-27)

(milj. euroa vuoden 2018 hintoina)

Maksusitoumusmäärärahat

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

Yhteensä

2021-2027

1.  Sisämarkkinat, innovointi ja digitaalitalous

19 712

19 666

19 133

18 633

18 518

18 646

18 473

132 781

2.  Koheesio, palautumiskyky ja arvot

49 741

51 101

52 194

53 954

55 182

56 787

58 809

377 768

2a.  Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen koheesio

45 411

45 951

46 493

47 130

47 770

48 414

49 066

330 235

2b.  Palautumiskyky ja arvot

4 330

5 150

5 701

6 824

7 412

8 373

9 743

47 533

3.  Luonnonvarat ja ympäristö

55 242

52 214

51 489

50 617

49 719

48 932

48 161

356 374

joista: Markkinoihin liittyvät menot ja suorat tuet

38 564

38 115

37 604

36 983

36 373

35 772

35 183

258 594

4.  Muuttoliike ja rajaturvallisuus

2 324

2 811

3 164

3 282

3 672

3 682

3 736

22 671

5.  Turvallisuus ja puolustus

1 700

1 725

1 737

1 754

1 928

2 078

2 263

13 185

6.  Naapurialueet ja muu maailma

15 309

15 522

14 789

14 056

13 323

12 592

12 828

98 419

7.  EU:n yleinen hallinto

10 021

10 215

10 342

10 454

10 554

10 673

10 843

73 102

joista: Toimielinten hallintomenot

7 742

7 878

7 945

7 997

8 025

8 077

8 188

55 852

MAKSUSITOUMUSMÄÄRÄRAHAT YHTEENSÄ

154 049

153 254

152 848

152 750

152 896

153 390

155 113

1 074 300

MAKSUMÄÄRÄRAHAT YHTEENSÄ

156 557

154 822

149 936

149 936

149 936

149 936

149 936

1 061 058

LIITE II

OHJELMAKOHTAINEN MUKAUTUS – LUETTELO OHJELMISTA, JAKOPERUSTE

JA MAKSUSITOUMUSMÄÄRÄRAHOJEN LISÄMÄÄRÄRAHAT YHTEENSÄ

 

 

milj. euroa (vuoden 2018 hintoina)

 

Jakoperuste

Maksusitoumusmäärärahojen lisämäärärahat yhteensä

5 artiklan mukaisesti

1.  Sisämarkkinat, innovointi ja digitaalitalous

36,36%

4 000

Horisontti Eurooppa

27,27%

3 000

InvestEU-rahasto

9,09%

1 000

2b.  Palautumiskyky ja arvot

54,55%

6 000

EU4Health-ohjelma

26,37%

2 900

Erasmus+

15,46%

1 700

Luova Eurooppa

5,45%

600

Oikeudet ja arvot

7,27%

800

4.  Muuttoliike ja rajaturvallisuus

9,09%

1 000

Yhdennetyn rajaturvallisuuden rahasto

9,09%

1 000

YHTEENSÄ

100,00%

11 000

LIITE 2: JULISTUKSET

1.  Ensisijaisten ohjelmien määrärahat, Next Generation EU -välineen kustannukset ja joustavuus

Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteinen julistus tiettyjen ohjelmien vahvistamisesta ja perussäädösten mukauttamisesta

Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio ovat yhtä mieltä siitä, että Euroopan parlamentin yksilöimiä ohjelmia koskevien perussäädösten määrärahoja tai tapauksen mukaan niiden rahoitussuunnitelmia korotetaan 2,5 miljardilla eurolla (vuoden 2018 hintoina), sanotun kuitenkaan rajoittamatta lainsäädäntö- ja budjettivallan käyttäjän toimivaltaa. Tämä toteutetaan vähentämällä vastaavasti monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärien liikkumavaroja, sanotun kuitenkaan rajoittamatta joustovälineen mahdollista käyttöä vuonna 2021.

Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio ovat yhtä mieltä siitä, että rahoituskehysasetuksen liitteessä II lueteltuja ohjelmia koskeviin perussäädöksiin sisällytetään säännös määrärahojen korottamisesta asetuksessa täsmennetyillä määrillä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta toimielinten lainsäädäntövaltaa. Niiden ohjelmien osalta, joissa vahvistetaan talousarviotakuita, lisämäärät ilmenevät takuiden määrän vastaavana nousuna.

Euroopan parlamentin julistus tiettyjen ohjelmien vahvistamisesta kohdentamattomista liikkumavaroista

Tiettyjen ohjelmien vahvistamisesta ja perussäädösten mukauttamisesta annetussa Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteisessä julistuksessa tarkoitettu 2,5 miljardin euron (vuoden 2018 hintoina) määrä kohdennetaan seuraavasti:

–  Horisontti Eurooppa -puiteohjelma: +0,5 miljardia euroa

–  Erasmus+ -ohjelma: +0,5 miljardia euroa, josta 165 miljoonaa euroa vuonna 2021

–  EU4Health-ohjelma: +0,5 miljardia euroa, josta 70 miljoonaa euroa vuonna 2021

–  Euroopan raja- ja merivartiovirasto: +0,5 miljardia euroa

–  Humanitaarinen apu: +0,5 miljardia euroa

Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteinen julistus AKT-maiden investointikehyksestä takaisin saatavien varojen uudelleenkäytöstä naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen hyväksi

Neuvosto on yhtä mieltä siitä, että yhdeksännen, kymmenennen ja yhdennentoista Euroopan kehitysrahaston toimista osana AKT-maiden investointikehystä takaisin saaduista varoista enintään miljardi euroa (vuoden 2018 hintoina) käytetään naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen hyväksi kaudella 2021–2027. Kyseiset kolme toimielintä katsovat, että nämä varat pitäisi olla mahdollista siirtää naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineeseen.

Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteinen julistus tutkimusohjelmaan liittyvien vapautettujen varojen uudelleenkäytöstä

Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio ovat yhtä mieltä siitä, että varainhoitoasetuksen 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti tutkimusohjelman hyödyksi otetaan uudelleen käyttöön maksusitoumusmäärärahoja, jotka vastaavat enintään 0,5 miljardin euron edestä (vuoden 2018 hintoina) kauden 2021–2027 sitoumuksia, jotka on vapautettu tutkimusohjelmaan tai sitä edeltävään ohjelmaan kuuluneiden kokonaan tai osittain toteutumatta jääneiden hankkeiden vuoksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta toimielinten toimielinvaltuuksia.

Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteinen julistus Next Generation EU -välineen korkomenojen ja takaisinmaksujen kohtelusta rahoituskehyksessä 2021–2027

Kyseiset kolme toimielintä katsovat, että Next Generation EU -välineen rahoituskulut kattavien menojen ei ole tarkoitus vähentää EU:n ohjelmia ja rahastoja.

Kolme toimielintä katsovat, että Next Generation EU -välineen korkomenojen ja takaisinmaksujen, joiden tällä hetkellä ennakoidaan olevan 12,9 miljardia euroa rahoituskehyksen seitsemän vuoden aikana, kohtelu rahoituskehyksessä 2021–2027 ei vaikuta siihen, miten niitä käsitellään tulevissa rahoituskehyksissä vuodesta 2028 alkaen.

Kolme toimielintä pyrkivät ottamaan käyttöön riittävät uudet omat varat odotettuja takaisinmaksu- ja korkomenoja vastaavan määrän kattamiseksi.

2.  Omat varat

Komission julistus digitaaliveroon perustuvien omien varojen käyttöönotosta

Kun otetaan huomioon kansainvälinen kehitys, komissio aikoo nopeuttaa työtään tarvittavien ehdotusten tekemiseksi digitaaliveron käyttöönotosta unionissa ja tekee ehdotuksen perussäädökseksi mahdollisimman pian ja viimeistään kesäkuussa 2021. Tällä perusteella se aikoo ehdottaa, että digitaaliverosta saatavista tuloista tulee omien varojen lähde tammikuuhun 2023 mennessä.

Komission julistus finanssitransaktioveroon perustuvien omien varojen käyttöönotosta

Keskustelut tiiviimmän yhteistyön puitteissa täytäntöönpantavasta finanssitransaktioverosta ovat käynnissä, ja ne on tarkoitus saada päätökseen vuoden 2022 loppuun mennessä. Jos finanssitransaktioverosta päästään yhteisymmärrykseen, komissio tekee ehdotuksen kyseisestä verosta saatavien tulojen siirtämisestä unionin talousarvioon omiksi varoiksi.

Jos yhteisymmärrykseen ei päästä vuoden 2022 loppuun mennessä, komissio tekee vaikutustenarviointien perusteella ehdotuksen uusista omista varoista, jotka perustuvat uuteen finanssitransaktioveroon. Komissio pyrkii tekemään nämä ehdotukset kesäkuuhun 2024 mennessä, jotta uudet omat varat voidaan ottaa käyttöön 1. tammikuuta 2026 mennessä.

3.  Budjettivallan käyttäjän rooli

Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteinen julistus SEUT 122 artiklaan perustuvien sellaisten uusien ehdotusten talousarviovalvonnasta, joilla on mahdollisesti huomattavia talousarviovaikutuksia

Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio, jotka katsovat seuraavaa:

(1)  Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio, jäljempänä 'kolme toimielintä', toteavat, että SEUT 122 artikla on oikeusperusta sellaisten erityisissä kriisitilanteissa toteutettavien toimenpiteiden hyväksymiselle, joilla voi olla talousarviovaikutuksia, jotka voivat vaikuttaa unionin menojen kehitykseen sen omien varojen rajoissa.

(2)  Ottaen huomioon budjettivallan käyttäjien perussopimusten mukaisen toimivallan on aiheellista, että molemmat budjettivallan käyttäjät käsittelevät tällaisten suunniteltujen säädösten talousarviovaikutuksia, jos nämä vaikutukset ovat todennäköisesti huomattavia. Tätä varten komission olisi toimitettava kaikki asian kannalta merkitykselliset tiedot, joita Euroopan parlamentti ja neuvosto tarvitsevat asian käsittelyssä.

OVAT SOPINEET SEURAAVAA:

1.  Tässä julistuksessa esitetään talousarvion valvontamenettelyä, jäljempänä 'menettely', koskevat Euroopan parlamentin ja neuvoston väliset järjestelyt, joissa komissio aktiivisesti avustaa.

2.  Tätä menettelyä voidaan noudattaa, kun kyseessä on SEUT-sopimuksen 122 artiklaan perustuva komission ehdotus neuvoston säädökseksi, jolla voi olla huomattavia vaikutuksia unionin talousarvioon.

3.  Komissio liittää kaikkiin tällaisiin ehdotuksiin arvion ehdotetun säädöksen talousarviovaikutuksista ja ilmoittaa, voiko kyseisellä säädöksellä sen mielestä olla huomattavia vaikutuksia unionin talousarvioon. Tämän perusteella Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat pyytää menettelyn aloittamista.

4.  Menettely toteutetaan sekakomiteassa, joka koostuu Euroopan parlamentin ja neuvoston asianmukaisen tason edustajista. Komissio osallistuu sekakomitean työskentelyyn.

5.  Euroopan parlamentti ja neuvosto aloittavat rakentavan vuoropuhelun päästäkseen yhteisymmärrykseen suunnitellun säädöksen talousarviovaikutuksista ottaen asianmukaisesti huomioon asian kiireellisyyden, sanotun kuitenkaan rajoittamatta SEUT 122 artiklan mukaista neuvoston toimivaltaa.

6.  Menettely olisi toteutettava enintään kahden kuukauden kuluessa, paitsi jos kyseinen säädös on annettava ennen tiettyä päivämäärää tai, jos asian kiireellisyys sitä edellyttää, neuvoston asettamassa lyhyemmässä määräajassa.

Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteinen julistus varainhoitoasetuksen ulkoisten käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen sekä lainanotto- ja lainanantosäännösten uudelleenarvioinnista

Ottaen huomioon Next Generation EU -välineen Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio ovat yhtä mieltä siitä, että varainhoitoasetuksen seuraavan tarkistuksen yhteydessä arvioidaan ja tarvittaessa tarkistetaan seuraavia seikkoja:

–  ulkoisia käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja koskevat säännökset, erityisesti varainhoitoasetuksen 21 artiklan 5 kohdassa tarkoitetut säännökset;

–  säännökset lainanotto- ja lainanantotoimia koskevasta raportoinnista.

Nämä kolme toimielintä toteavat, että tarkastuksia ja vastuuvapausmenettelyä koskevia voimassa olevia sääntöjä sovelletaan käyttötarkoitukseensa sidottuihin tuloihin.

4.  Horisontaaliset kysymykset – Ilmasto, luonnon monimuotoisuus, naisten ja miesten tasa-arvo sekä kestävän kehityksen tavoitteet

Komission julistus ilmastonseurantamenetelmästä ja Euroopan parlamentin ja neuvoston osallistumisesta

Komissio aikoo varmistaa, että ilmastonseurantamenetelmä on avoin ja helposti ja yleisesti saatavilla. Komissio aikoo keskustella ilmastonseurantamenetelmästä Euroopan parlamentin ja neuvoston kanssa. Ilmastonseurannan keskeisenä periaatteena on avoimuus ja tietojenvaihto parlamentin ja neuvoston kanssa ilmastotavoitteiden saavuttamisessa tapahtuneesta edistyksestä.

Komission julistus ohjelmakohtaisista ilmastorahoitusosuuksista

Kauden 2021–2027 ilmastorahoitusosuudet, joilla pyritään saavuttamaan yleinen tavoite, jonka mukaan unionin talousarviomenoista ja Next Generation EU -välineen menoista vähintään 30 prosentilla tuetaan ilmastotavoitetta, ovat asiaankuuluvien ohjelmien ja rahastojen osalta seuraavat, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan parlamentin ja neuvoston lainsäädäntövaltaa asianomaisten alakohtaisten perussäädösten osalta:

Ohjelmat

Ennakoidut vähimmäisrahoitusosuudet

Horisontti Eurooppa -puiteohjelma

35 %

ITER-hanke

100 %

InvestEU-rahasto

30 %

Verkkojen Eurooppa -väline

60 %

EAKR

30 %

Koheesiorahasto

37 %

REACT-EU-väline

25 %

Elpymis- ja palautumistukiväline

37 %

YMP 2021–2022

26 %

YMP 2023–2027

40 %

EMKR

30 %

Life

61 %

Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto

100 %

NDICI

25 %

MMA

25 %

Liittymistä valmisteleva tuki

16 %

Komissio käyttää näitä ilmastorahoitusosuuksia vertailukohtana arvioidessaan poikkeamia ja ehdottaessaan toimenpiteitä tilanteissa, joissa edistystä ei ole tapahtunut riittävästi.

Komission julistus biodiversiteettimenojen seurantamenetelmästä ja Euroopan parlamentin ja neuvoston osallistumisesta

Komissio aikoo varmistaa, että biodiversiteettimenojen seurantamenetelmä on avoin ja helposti ja yleisesti saatavilla. Komissio on vastikään käynnistänyt menetelmää koskevan tutkimuksen, jonka valmistuttua komissio aikoo keskustella menetelmästä Euroopan parlamentin ja neuvoston kanssa. Biodiversiteettimenojen seurannassa keskeistä on avoimuus ja tietojenvaihto parlamentin ja neuvoston kanssa luonnon monimuotoisuutta koskevien tavoitteiden saavuttamisessa tapahtuneesta edistyksestä.

5.  Muut julistukset

Komission julistus väliarvioinnista/tarkistuksesta

Komissio esittää monivuotisen rahoituskehyksen toiminnasta arvioinnin 1. tammikuuta 2024 mennessä.

Tämän arvioinnin yhteydessä tehdään tarvittaessa asiaankuuluvia ehdotuksia rahoituskehysasetuksen tarkistamiseksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa määrättyjen menettelyjen mukaisesti.

(1) EUVL C 363, 28.10.2020, s. 179.
(2) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2019)0032.
(3) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0206.
(4)Hyväksyntä annettu … (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).
(5)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1).
(6)Neuvoston asetus (EY) N:o 1/2003, annettu 16 päivänä joulukuuta 2002, perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklassa vahvistettujen kilpailusääntöjen täytäntöönpanosta (EYVL L 1, 4.1.2003, s. 1).
(7)Neuvoston asetus (EY) N:o 139/2004, annettu 20 päivänä tammikuuta 2004, yrityskeskittymien valvonnasta ("EY:n sulautuma-asetus") (EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1).
(8)EUVL L 29, 31.1.2020, s. 7.
(9)Neuvoston asetus (EY) N:o 2012/2002, annettu 11 päivänä marraskuuta 2002, Euroopan unionin solidaarisuusrahaston perustamisesta (EUVL L 311, 14.11.2002, s. 3).


Toimielinten välinen sopimus talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta sekä uusista omista varoista, mukaan lukien etenemissuunnitelma uusien omien varojen käyttöönottamiseksi
PDF 212kWORD 74k
Päätös
Liite
Liite
Liite
Euroopan parlamentin päätös 16. joulukuuta 2020 talousarviota koskevaa kurinalaisuutta, talousarvioyhteistyötä ja moitteetonta varainhoitoa sekä uusia omia varoja, mukaan lukien uusien omien varojen käyttöönottoa koskeva etenemissuunnitelma, koskevan Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen tekemisestä (2018/2070(ACI))
P9_TA(2020)0358A9-0261/2020

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon 2. toukokuuta 2018 annetun komission ehdotuksen Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisestä toimielinten sopimuksesta talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta (COM(2018)0323) sekä muutetun ehdotuksen (COM(2020)0444),

–  ottaa huomioon luonnoksen Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission väliseksi toimielinten sopimukseksi talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta sekä uusista omista varoista, mukaan lukien uusien omien varojen käyttöönottoa koskeva etenemissuunnitelma,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 295, 310, 311, 312, 323 ja 324 artiklan,

–  ottaa huomioon Pariisissa joulukuussa 2015 pidetyssä Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen osapuolten 21. kokouksessa (COP 21) hyväksytyn Pariisin sopimuksen,

–  ottaa huomioon 14. marraskuuta 2018 antamansa päätöslauselman monivuotisesta rahoituskehyksestä 2021–2027 – parlamentin kanta yhteisymmärryksen saavuttamiseksi(1),

–  ottaa huomioon 10. lokakuuta 2019 antamansa päätöslauselman monivuotisesta rahoituskehyksestä 2021–2027 ja omista varoista: aika vastata kansalaisten odotuksiin(2),

–  ottaa huomioon 17. huhtikuuta 2020 antamansa päätöslauselman EU:n yhteensovitetuista toimista covid-19-pandemian ja sen seurausten torjumiseksi(3),

–  ottaa huomioon 15. toukokuuta 2020 antamansa päätöslauselman uudesta monivuotisesta rahoituskehyksestä, omista varoista ja elvytyssuunnitelmasta(4),

–  ottaa huomioon 21. heinäkuuta 2020 annetut Eurooppa-neuvoston päätelmät,

–  ottaa huomioon 23. heinäkuuta 2020 antamansa päätöslauselman Eurooppa-neuvoston 17.–21. heinäkuuta 2020 pidetyn ylimääräisen kokouksen päätelmistä(5),

–  ottaa huomioon 16. syyskuuta 2020 antamansa lainsäädäntöpäätöslauselman esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä(6),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 148 artiklan 1 kohdan,

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan kirjeen,

–  ottaa huomioon perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan mietinnön (A9-0261/2020),

A.  katsoo, että monivuotisen rahoituskehyksen yhteydessä on aiheellista hyväksyä toimielinten välinen sopimus sen täytäntöönpanoa koskevista määräyksistä;

B.  toteaa, että Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission edustajat pääsivät 10. marraskuuta 2020 yleiseen poliittiseen yhteisymmärrykseen monivuotisesta rahoituskehyksestä 2021–2027, omista varoista ja Euroopan unionin elpymisvälineestä (Next Generation EU);

C.  ottaa huomioon, että tämä poliittinen yhteisymmärrys käsittää uusitun toimielinten välisen sopimuksen talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta sekä uusista omista varoista, mukaan lukien uusien omien varojen käyttöönottoa koskeva etenemissuunnitelma, jäljempänä ’toimielinten välinen sopimus’;

D.  ottaa lisäksi huomioon, että 5. marraskuuta 2020 saavutettiin poliittinen yhteisymmärrys ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin talousarvion suojaamisesta tilanteissa, joissa oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen jäsenvaltioissa kohdistuu yleisiä puutteita;

E.  toteaa, että tämä uusi sopimus korvaa talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2. joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(7);

F.  ottaa huomioon, että talousarviota koskevan kurinalaisuuden täytäntöönpano sekä talousarviota ja moitteetonta varainhoitoa koskeva toimielinten välinen yhteistyö edellyttävät, että neuvosto toimittaa Eurooppa-neuvostoa ja neuvostoa koskevan vastuuvapausmenettelyn yhteydessä parlamentille tarvittavat tiedot, jotta varmistetaan, että parlamentti saa joko suoraan tai komission välityksellä tarvittavat tiedot siitä, miten neuvosto toteuttaa talousarviotaan;

G.  ottaa huomioon, että uusi sopimus sisältää tärkeitä uusia kohtia, erityisesti etenemissuunnitelman uusien omien varojen käyttöönottamiseksi seuraavien seitsemän vuoden aikana, määräyksiä Euroopan unionin elpymisvälineen rahoituksen käytön tehostetusta valvonnasta sekä järjestelyjä ilmasto- ja biodiversiteettitavoitteisiin sekä sukupuolten tasa-arvoon ja sen valtavirtaistamiseen liittyvien menojen seuraamiseksi;

H.  toteaa, että toimielinten välinen sopimus sisältää ensimmäistä kertaa omia varoja koskevia määräyksiä uudessa liitteessä, jossa esitetään etenemissuunnitelma sellaisten uusien omien varojen käyttöön ottamiseksi monivuotisen rahoituskehyksen 2021–2027 aikana, jotka ovat riittävät Euroopan unionin elpymisvälineen (Next Generation EU) korko- ja takaisinmaksukustannusten kattamiseksi; toteaa, että etenemissuunnitelma lisää omia varoja koskevaan päätökseen tehtävän muutoksen uskottavuutta ja kestävyyttä ja sillä varmistetaan, että omien varojen enimmäismäärät ovat riittävän korkeat, jotta voidaan kattaa unionin vastuu SEUT 310 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua talousarvion kurinalaisuuden periaatetta noudattaen; ottaa huomioon, että omista varoista saatavilla tuloilla, jotka ylittävät takaisinmaksuun tarvittavat määrät, rahoitetaan edelleen unionin talousarviota yleisinä tuloina yleiskatteisuusperiaatteen mukaisesti; ottaa huomioon, että etenemissuunnitelma ei estä tekemästä lisäehdotuksia uusista omista varoista rahoituskaudella 2021–2027;

I.  toteaa, että toimielinten välinen sopimus sisältää uuden, Euroopan unioin elpymisvälineeseen (Next Generation EU) liittyvää yhteistyötä koskevan osan, jolla pyritään varmistamaan, että budjettivallan käyttäjä voi osallistua asianmukaisesti elpymisvälineen mukaisten ulkoisten käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen hallinnointiin; ottaa huomioon, että tässä osassa viitataan uuteen yhteiseen julkilausumaan sellaisten SEUT 122 artiklaan perustuvien uusien ehdotusten talousarviovalvonnasta, joilla on mahdollisesti huomattavia talousarviovaikutuksia;

J.  ottaa huomioon, että sopimuksessa määrätään ilmasto- ja biodiversiteettitavoitteisiin, sukupuolten tasa-arvoon ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin liittyvien menojen seurannasta kaikissa unionin ohjelmissa; ottaa huomioon, että toimielinten välisellä sopimuksella parannetaan merkittävästi niiden menetelmien suunnittelua ja täytäntöönpanoa, jotka koskevat ilmastomenotavoitteen 30 prosentin osuuden seurantaa unionin kokonaistalousarviosta ja Euroopan unionin elpymisvälineen menoista ja monivuotiseen rahoituskehykseen sisällytettävän uuden, biologista monimuotoisuutta koskevan 7,5 prosentin (vuodesta 2024) ja 10 prosentin (vuosina 2026 ja 2027) menotavoitteen kehittämistä sekä tasa-arvomenojen mittaamista, sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen edistäminen mukaan luettuna;

K.  toteaa, että toimielinten välinen sopimus sisältää uuden osan, jossa käsitellään rahoituksen saajia koskevien tietojen laatua ja vertailtavuutta, jotta voidaan ottaa käyttöön standardoituja toimenpiteitä unionin rahoituksen lopullisia saajia koskevien tietojen ja numerotietojen keräämiseksi, vertailemiseksi ja yhdistämiseksi;

L.  ottaa huomioon, että toimielinten välistä sopimusta on tarkoitus soveltaa horisontaalisesti, eikä se estä lainsäätäjiä sopimasta tietyn asetuksen soveltamisalan puitteissa lisätoimenpiteistä tietojen laadun ja vertailtavuuden parantamiseksi erityisesti, kun on kyse suoran hallinnoinnin piiriin kuuluvista ohjelmista, tai budjettivallan käyttäjän osallistumismahdollisuuksien parantamiseksi edelleen ulkoisten käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen hallinnoinnissa;

M.  ottaa huomioon, että toimielinten väliseen sopimukseen sisältyy myös ensimmäistä kertaa määräyksiä toimielinten yhteistyöstä ja vuoropuhelusta monivuotisesta rahoituskehyksestä käytävien neuvottelujen aikana ja että niiden tarkoituksena on panna täytäntöön perussopimusten vaatimukset, joiden mukaan toimielinten on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet helpottaakseen monivuotisen rahoituskehyksen hyväksymistä ja edistääkseen kuulemisia ja talousarvioasioita koskevien kantojensa yhteensovittamista;

N.  ottaa huomioon, että toimielinten välisessä sopimuksessa turvataan nykyiset määräykset ja se sisältää uusia järjestelyjä, jotka liittyvät erityisrahoitusvälineiden, kuten Euroopan globalisaatiorahaston, solidaarisuus- ja hätäapuvarauksen, brexit-mukautusvarauksen, yhden ainoan liikkumavaravälineen ja joustovälineen, varojen käyttöönottoon;

O.  ottaa huomioon, että toimielinten välinen sopimus sisältää ohjelmasuunnittelun ja ennusteiden avoimuutta koskevia kohdennettuja lisämukautuksia;

P.  ottaa huomioon, että Euroopan unionin elpymisvälineeseen kuuluu uusi elpymis- ja palautumistukiväline; ottaa huomioon Euroopan unionin elpymisvälineestä aikaan saadun poliittisen yhteisymmärryksen ja budjettivallan käyttäjän osallistumisen tämän välineen ulkoisten käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen hallinnointiin ja pitää niiden yhteydessä asianmukaisena palauttaa mieliin, että elpymis- ja palautumistukivälineestä rahoitettavien hankkeiden valintaa varten tarvitaan puolueeton, oikeudenmukainen ja avoin oikeudellinen kehys, ja korostaa alue- ja paikallisviranomaisten roolia autettaessa saamaan aikaan elpymistä symmetrisesti sekä jäsenvaltioiden että alueiden välillä;

1.  hyväksyy liitteenä olevan sopimuksen tekemisen;

2.  kehottaa puhemiestä allekirjoittamaan sopimuksen neuvoston puheenjohtajan ja komission puheenjohtajan kanssa ja huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen liitteineen tiedoksi neuvostolle ja komissiolle.

LIITE

EUROOPAN PARLAMENTIN, EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTON JA EUROOPAN KOMISSION VÄLINEN TOIMIELINTEN SOPIMUS TALOUSARVIOTA KOSKEVASTA KURINALAISUUDESTA, TALOUSARVIOYHTEISTYÖSTÄ JA MOITTEETTOMASTA VARAINHOIDOSTA SEKÄ UUSISTA OMISTA VAROISTA, MUKAAN LUKIEN ETENEMISSUUNNITELMA UUSIEN OMIEN VAROJEN KÄYTTÖÖNOTTAMISEKSI

EUROOPAN PARLAMENTTI, EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO JA EUROOPAN KOMISSIO,

jäljempänä ’toimielimet’, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 295 artiklan,

OVAT SOPINEET SEURAAVAA:

1.  Tämän sopimuksen tarkoituksena on toteuttaa talousarviota koskevaa kurinalaisuutta, parantaa vuotuista talousarviomenettelyä ja toimielinten välistä talousarvioyhteistyötä ja varmistaa moitteeton varainhoito sekä toteuttaa yhteistyötä ja laatia etenemissuunnitelma neuvoston asetuksella (EU) 2020/…(8)(9), jäljempänä ’elpymisvälineasetus’, perustetun Euroopan unionin elpymisvälineen takaisinmaksun kattamiseen riittävien uusien omien varojen käyttöönottamiseksi kaudella, joka kattaa vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen, jäljempänä ’vuosien 2021–2027 monivuotinen rahoituskehys’.

2.  Tässä sopimuksessa tarkoitettu talousarviota koskeva kurinalaisuus koskee kaikkia menoja. Tämä sopimus sitoo toimielimiä voimassaolonsa ajan. Tämän sopimuksen liitteet ovat sen erottamaton osa.

3.  Tämä sopimus ei vaikuta perussopimusten, neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2020/…(10)(11), jäljempänä ’rahoituskehysasetus’, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046(12), jäljempänä ’varainhoitoasetus’, eikä neuvoston päätöksen (EU, Euratom) 2020/…(13)(14)+, jäljempänä ’omia varoja koskeva päätös’, mukaisiin toimielinten budjetti- ja lainsäädäntövaltuuksiin eikä rajoita kansallisten parlamenttien toimivaltaa omien varojen osalta.

4.  Tämän sopimuksen muuttaminen edellyttää toimielinten yhteistä sopimusta.

5.  Tässä sopimuksessa on neljä osaa:

–  I osa sisältää monivuotista rahoituskehystä sekä temaattisia ja muita kuin temaattisia erityisrahoitusvälineitä koskevat määräykset;

–  II osa koskee toimielinten talousarvioyhteistyötä;

–  III osa sisältää määräykset unionin varojen moitteettomasta hoidosta;

–  IV osa sisältää määräykset rahoituksen saajia koskevien tietojen laadusta ja vertailtavuudesta unionin talousarvion suojaamisen yhteydessä.

6.  Tämä sopimus tulee voimaan … päivänä …kuuta …(15), ja se korvaa talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(16).

I OSA

MONIVUOTINEN RAHOITUSKEHYS JA ERITYISRAHOITUSVÄLINEET

A.  MONIVUOTISTA RAHOITUSKEHYSTÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

7.  Varmistaakseen varainhoidon moitteettomuuden toimielimet huolehtivat talousarviomenettelyn yhteydessä ja unionin yleistä talousarviota hyväksyttäessä mahdollisuuksien mukaan siitä, että alaotsaketta ”Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen koheesio” lukuun ottamatta monivuotisen rahoituskehyksen eri otsakkeiden enimmäismääriin jätetään riittävästi liikkumavaraa.

Maksumäärärahoja koskevien ennakkoarvioiden ajantasaistaminen

8.  Komissio saattaa kauden maksumäärärahoja koskevat ennakkoarviot ajan tasalle vuosittain ainakin vuoteen 2027 saakka. Tässä ajantasaistamisessa otetaan huomioon kaikki asian kannalta merkitykselliset tiedot, mukaan lukien jo toteutuneet talousarvion maksusitoumus- ja maksumäärärahat sekä toteutumista koskevat ennakkoarviot. Lisäksi siinä otetaan huomioon säännöt, jotka on annettu sen varmistamiseksi, että maksumäärärahat kehittyvät hallitusti suhteessa maksusitoumusmäärärahoihin ja unionin bruttokansantuloa (BKTL) koskeviin kasvuennusteisiin.

B.  TEMAATTISIA JA MUITA KUIN TEMAATTISIA ERITYISRAHOITUSVÄLINEITÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

Euroopan globalisaatiorahasto

9.  Kun asianomaisessa perussäädöksessä Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöön ottamiselle säädetyt edellytykset täyttyvät, komissio tekee ehdotuksen rahaston varojen käyttöönotosta ja Euroopan parlamentti ja neuvosto tekevät yhdessä päätöksen Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta.

Samalla kun komissio esittää Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönottoa koskevan päätösehdotuksensa, se esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle ehdotuksen määrärahojen siirtämisestä kyseeseen tuleviin budjettikohtiin.

Globalisaatiorahastoon liittyvät määrärahasiirrot tehdään varainhoitoasetuksen mukaisesti.

Solidaarisuus- ja hätäapuvaraus

10.  Kun komissio katsoo, että solidaarisuus- ja hätäapuvarauksen käyttöön ottamisen edellytykset täyttyvät, se tekee Euroopan parlamentille ja neuvostolle ehdotuksen määrärahojen siirtämisestä kyseisestä varauksesta vastaaviin budjettikohtiin varainhoitoasetuksen mukaisesti.

Päätöksen rahoituskehysasetuksen 9 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisten määrien käyttöönotosta tekevät Euroopan parlamentti ja neuvosto yhdessä komission ehdotuksesta asianomaisen perussäädöksen mukaisesti.

Ennen kuin komissio tekee ehdotuksen määrärahasiirtoa solidaarisuus- ja hätäapuvarauksesta rahoituskehysasetuksen 9 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaista apua varten, se selvittää mahdollisuudet määrärahojen uudelleen kohdentamiseen.

Brexit-mukautusvaraus

11.  Kun asianomaisessa välineessä brexit-mukautusvarauksen varojen käyttöön ottamiselle säädetyt edellytykset täyttyvät, komissio tekee Euroopan parlamentille ja neuvostolle ehdotuksen määrärahojen siirtämisestä kyseeseen tuleviin budjettikohtiin.

Brexit-mukautusvaraukseen liittyvät määrärahasiirrot tehdään varainhoitoasetuksen mukaisesti.

Yksi ainoa liikkumavaraväline

12.  Komissio voi talousarvioesityksen tai lisätalousarvioesityksen yhteydessä ehdottaa sellaisten määrien käyttöön ottamista, jotka vastaavat kaikkia rahoituskehysasetuksen 11 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a ja c alakohdassa tarkoitettuja liikkumavaroja tai osaa niistä. Komissio ehdottaa kyseisen asetuksen 11 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdassa tarkoitettujen määrien käyttöön ottamista analysoituaan tarkkaan kaikki muut rahoitusmahdollisuudet.

Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat ottaa kyseiset määrät käyttöön Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 314 artiklassa vahvistetun talousarviomenettelyn puitteissa.

Joustoväline

13.  Komissio tekee ehdotuksen joustovälineen käyttöönotosta tutkittuaan kaikki mahdollisuudet kohdentaa määrärahoja uudelleen sen otsakkeen sisällä, johon lisämenoja aiheutuu.

Ehdotuksessa eritellään varoilla katettavat tarpeet ja varojen määrä. Tällainen ehdotus voidaan tehdä talousarvioesityksen tai lisätalousarvioesityksen yhteydessä.

Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat ottaa joustovälineen käyttöön SEUT 314 artiklassa vahvistetun talousarviomenettelyn puitteissa.

II OSA

TOIMIELINTEN TALOUSARVIOYHTEISTYÖN PARANTAMINEN

A.  TOIMIELINTEN YHTEISTYÖMENETTELY

14.  Tarkemmat määräykset talousarviomenettelyn aikana tehtävästä toimielinten yhteistyöstä annetaan liitteessä I.

15.  SEUT 312 artiklan 5 kohdan mukaisesti toimielimet toteuttavat kaikki tarvittavat toimenpiteet helpottaakseen uuden monivuotisen rahoituskehyksen tai siihen tehtävien tarkistusten vahvistamista SEUT 312 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun erityisen lainsäätämisjärjestyksen mukaisesti. Tällaisiin toimenpiteisiin kuuluvat säännölliset kokoontumiset ja tiedonvaihto Euroopan parlamentin ja neuvoston välillä sekä SEUT 324 artiklan mukaiset, komission aloitteesta järjestettävät Euroopan parlamentin puhemiehen sekä neuvoston ja komission puheenjohtajien tapaamiset toimielinten kantojen sovittelemiseksi ja lähentämiseksi. Kun on tehty ehdotus uudeksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi tai rahoituskehyksen huomattavaksi tarkistamiseksi, toimielimet pyrkivät määrittelemään erityiset järjestelyt, joita sovelletaan niiden välisessä yhteistyössä ja vuoropuhelussa ehdotuksen hyväksymiseen johtavan menettelyn aikana.

Talousarvion läpinäkyvyys

16.  Komissio valmistelee yhdessä unionin yleisen talousarvion kanssa vuotuisen kertomuksen, johon kootaan käytettävissä olevat ei-luottamukselliset tiedot seuraavista:

a)  unionin varat ja vastuut, jotka voivat olla peräisin myös lainanotto- ja lainanantotoimista, joita unioni toteuttaa perussopimusten mukaisen toimivaltansa nojalla;

b)  Euroopan kehitysrahaston(17), Euroopan rahoitusvakausvälineen ja Euroopan vakausmekanismin sekä muiden mahdollisten tulevien mekanismien tulot, menot, varat ja vastuut;

c)  jäsenvaltioille tiiviimmän yhteistyön puitteissa aiheutuneet menot siltä osin kuin niitä ei ole sisällytetty unionin yleiseen talousarvioon;

d)  ilmastomenot sellaisen tehokkaan menetelmän perusteella, jonka komissio on vahvistanut ilmastomenojen ja niiden tuloksellisuuden seuraamista varten, ja tarvittaessa alakohtaisen lainsäädännön mukaisesti, jotta voidaan saavuttaa se kokonaistavoite, että vähintään 30 prosentilla unionin talousarvion ja Euroopan unionin elpymisvälineen menojen kokonaismäärästä tuetaan ilmastotavoitteita, ottaen huomioon Euroopan unionin elpymisvälineestä saatavan rahoituksen vaiheittaisen lopettamisen vaikutukset ja eron tekeminen ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja siihen sopeutumisen välillä silloin, kun se on mahdollista.

Jos yhden tai useamman asiaankuuluvan ohjelman ilmastomenotavoitteen saavuttamisessa ei edistytä riittävästi, toimielimet neuvottelevat keskenään vastuidensa ja asiaan liittyvän lainsäädännön mukaisesti toteutettavista asianmukaisista toimenpiteistä sen varmistamiseksi, että ilmastotavoitteita koskevat unionin menot koko vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen ajan ovat vähintään 30 prosenttia unionin talousarvion ja Euroopan unionin elpymisvälineen menojen kokonaismäärästä;

e)  menot, joilla edistetään luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämistä ja tämän suuntauksen kääntämistä komission yhteistyössä Euroopan parlamentin ja neuvoston kanssa vahvistaman tehokkaan, avoimen ja kokonaisvaltaisen menetelmän perusteella ja tarvittaessa alakohtaisen lainsäädännön mukaisesti, tarkoituksena pyrkiä tavoitteeseen, jonka mukaisesti monivuotisen rahoituskehyksen vuotuisista menoista osoitetaan luonnon monimuotoisuutta koskeviin tavoitteisiin 7,5 prosenttia vuonna 2024 ja 10 prosenttia vuosina 2026 ja 2027 ottaen huomioon ilmastotavoitteiden ja luonnon monimuotoisuutta koskevien tavoitteiden väliset olemassa olevat päällekkäisyydet;

f)  naisten ja miesten tasa-arvon sekä kaikille kuuluvien oikeuksien ja yhtäläisten mahdollisuuksien edistäminen asiaankuuluvien ohjelmien koko täytäntöönpanon ja seurannan ajan, näiden tavoitteiden valtavirtaistaminen sekä sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistaminen, myös vahvistamalla sukupuolivaikutusten arviointia paremman sääntelyn puitteiden mukaisissa vaikutustenarvioinneissa ja muissa arvioinneissa. Komissio tutkii keinoja kehittää menetelmä asiaankuuluvien menojen mittaamiseksi vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen ohjelmatasolla. Komissio käyttää kyseistä menetelmää heti, kun se on saatavilla. Komissio panee kyseisen menetelmän täytäntöön viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2023 tiettyjen keskitetysti hallinnoitujen ohjelmien osalta testatakseen sen käyttökelpoisuutta. Toteutuskauden puolessa välissä tutkitaan, voidaanko menetelmän käyttöä laajentaa muihin ohjelmiin vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen jäljellä olevana toteutuskautena;

g)  Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpano kaikissa vuosien 2021–2027 monivuotiseen rahoituskehykseen sisältyvissä asiaankuuluvissa unionin ohjelmissa.

Ensimmäisen alakohdan d ja e alakohdassa tarkoitettuihin tehokkaisiin menetelmiin sisällytetään mahdollisuuksien mukaan viittaus osuuteen, joka osoitetaan unionin talousarviosta Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan, johon sisältyy vahingon välttämisen periaate.

Ensimmäisen kohdan d alakohdassa tarkoitettu tehokas menetelmä on läpinäkyvä, kattava, tulossuuntautunut ja suoritusperusteinen, siihen sisältyy komission vuotuisesti toteuttama Euroopan parlamentin ja neuvoston kuuleminen ja siinä yksilöidään asiaankuuluvat toimenpiteet, jotka toteutetaan, jos soveltuvien tavoitteiden saavuttamisessa edistyminen on puutteellista.

Minkään tässä kohdassa tarkoitettujen menetelmien ei tulisi johtaa liialliseen hallinnolliseen rasitukseen hankkeista vastaaville tai rahoituksen saajille.

17.  Komissio laatii vuosikertomuksen Euroopan unionin elpymisvälineen täytäntöönpanosta. Kyseiseen vuosikertomukseen kootaan käytettävissä olevat ei-luottamukselliset tiedot seuraavista:

–  omia varojen koskevan päätöksen 5 artiklan mukaisesti toteutetuista lainanotto- ja lainanantotoimista peräisin olevat varat ja vastuut;

–  unionin ohjelmiin Euroopan unionin elpymisvälineen täytäntöönpanon seurauksena edellisenä vuonna osoitettujen tuottojen kokonaismäärä ohjelmittain ja budjettikohdittain jaoteltuna;

–  lainaksi otettujen varojen avulla aikaansaatu panos Euroopan unionin elpymisvälineen ja erityisten unionin ohjelmien tavoitteiden saavuttamiseen.

B.  VARAINHOITOA KOSKEVIEN SÄÄNNÖSTEN SISÄLLYTTÄMINEN LAINSÄÄTÄMISJÄRJESTYKSESSÄ HYVÄKSYTTÄVIIN SÄÄDÖKSIIN

18.  Jokaiseen tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen hyväksyttävään, monivuotista ohjelmaa koskevaan säädökseen on sisällyttävä säännös, jossa lainsäätäjä vahvistaa kyseisen ohjelman rahoituspuitteet.

Euroopan parlamentti ja neuvosto pitävät tätä määrää ensisijaisena rahoitusohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä.

Rahoituskehysasetuksen liitteessä II tarkoitettujen ohjelmien osalta ensisijaisen rahoitusohjeen mukaista määrää korotetaan ilman eri toimenpiteitä rahoituskehysasetuksen 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuilla lisämäärärahoilla.

Euroopan parlamentti ja neuvosto ja talousarvioesitystä laatiessaan komissio sitoutuvat siihen, etteivät ne poikkea tästä määrästä enempää kuin 15 prosenttia kulloinkin kyseeseen tulevan ohjelman koko keston aikana, ellei ilmene uusia objektiivisia ja pitkällä aikavälillä vaikuttavia seikkoja, jotka ovat selkeästi ja täsmällisesti perusteltavissa, kun huomioon otetaan etenkin arviointeihin perustuvat ohjelman toteuttamisesta saadut tulokset. Tällaisesta poikkeamisesta seurauksena olevan lisäyksen on kuitenkin jäätävä asianomaisen otsakkeen kulloisenkin enimmäismäärän alapuolelle, sanotun kuitenkaan rajoittamatta rahoituskehysasetuksessa ja tässä sopimuksessa tarkoitettujen välineiden käyttöä.

Neljättä alakohtaa ei sovelleta kolmannessa alakohdassa tarkoitettuihin lisämäärärahoihin.

Tätä kohtaa ei sovelleta tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen hyväksyttyihin ja jäsenvaltiokohtaisesti ennalta kohdennettuihin koheesiomäärärahoihin, joiden osalta on vahvistettu rahoituspuitteet ohjelman koko voimassaoloajaksi, eikä rahoituskehysasetuksen 18 artiklassa tarkoitettuihin laajamittaisiin hankkeisiin.

19.  Sellaiset monivuotisia ohjelmia koskevat oikeudellisesti velvoittavat unionin säädökset, joita ei hyväksytä tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen, eivät sisällä ”tarpeellisiksi arvioitujen varojen määrää”.

Jos neuvosto haluaa antaa rahoitusohjeen, tällaisella ohjeella on lainsäätäjän tahtoa ilmaiseva luonne, eikä se vaikuta SEUT:ssa vahvistettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston talousarviota koskevaan toimivaltaan. Tätä koskeva säännös on sisällytettävä kaikkiin oikeudellisesti velvoittaviin unionin säädöksiin, joihin sisältyy tällainen rahoitusohje.

C.  KALASTUSSOPIMUKSIIN LIITTYVÄT MENOT

20.  Kalastussopimuksiin liittyviin menoihin sovelletaan seuraavia erityissääntöjä.

Komissio sitoutuu pitämään Euroopan parlamentin ajan tasalla kalastussopimuksia koskevien neuvottelujen valmisteluista ja niiden edistymisestä, mukaan lukien kyseisten sopimusten talousarviovaikutukset.

Toimielimet sitoutuvat varmistamaan kalastussopimuksiin liittyvän lainsäädäntömenettelyn aikana kaikin tavoin sen, että kaikki menettelyt toteutetaan mahdollisimman nopeasti.

Asianomaisen varainhoitovuoden tammikuun 1 päivän jälkeen voimaan tulevia uusia tai jatkettavia kalastussopimuksia varten talousarvioon otetut määrät kirjataan varaukseen.

Jos kalastussopimuksiin liittyvät määrärahat, varaus mukaan luettuna, osoittautuvat riittämättömiksi, komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle tarvittavat tiedot tilanteeseen johtaneista syistä sekä toimenpiteistä, jotka voidaan toteuttaa vakiintuneilla menettelyillä. Komissio tekee tarvittaessa ehdotuksen asianmukaisista toimenpiteistä.

Komissio antaa neljännesvuosittain Euroopan parlamentille ja neuvostolle yksityiskohtaiset tiedot voimassa olevien kalastussopimusten täytäntöönpanosta sekä arvion loppuvuoden rahoitustilanteesta.

21.  Kalastussopimuksista käytäviä neuvotteluja koskevaan asiaankuuluvaan menettelyyn vaikuttamatta Euroopan parlamentti ja neuvosto sitoutuvat sopimaan talousarvioyhteistyönsä puitteissa hyvissä ajoin kalastussopimusten asianmukaisesta rahoituksesta.

D.  YHTEISEN ULKO- JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN (YUTP) RAHOITTAMINEN

22.  YUTP:n toimintamenot otetaan kokonaisuudessaan yhteen talousarviolukuun, jonka otsakkeena on YUTP. Tämä määrä kattaa todelliset ennakoitavissa olevat tarpeet, jotka on arvioitu unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan, jäljempänä ’korkea edustaja’, vuosittain laatimien ennakkoarvioiden perusteella talousarvioesityksen laatimisen yhteydessä. On jätettävä riittävä liikkumavara ennakoimattomia toimia varten. Määrärahoja ei saa ottaa varaukseen.

23.  Unionin talousarvioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 41 artiklan mukaisesti otettavien YUTP:n menojen osalta toimielimet pyrkivät SEUT 314 artiklan 5 kohdassa tarkoitetussa sovittelukomiteassa ja komission laatiman talousarvioesityksen pohjalta pääsemään vuosittain yhteisymmärrykseen YUTP:n toimintamenojen määrästä sekä tämän määrän osoittamisesta YUTP:aa koskevan talousarvioluvun eri momenteille. Jollei yhteisymmärrykseen päästä, katsotaan, että Euroopan parlamentti ja neuvosto ottavat talousarvioon edellisessä talousarviossa olevan määrän tai talousarvioesityksessä ehdotetun määrän, sen mukaan kumpi näistä määristä on pienempi.

YUTP:n toimintamenojen kokonaismäärä jaetaan YUTP:aa koskevan talousarvioluvun momenteille kolmannessa alakohdassa ehdotetulla tavalla. Kukin momentti kattaa jo hyväksytyt toimet, ennakoidut mutta vielä hyväksymättä olevat toimet sekä määrät tulevia – eli ennakoimattomia – toimia varten, jotka neuvosto hyväksyy kyseisen varainhoitovuoden aikana.

YUTP:aa koskeva talousarvioluku voidaan jaotella YUTP-toimintojen momentteihin seuraavasti:

–  varainhoitoasetuksen 52 artiklan 1 kohdan g alakohdassa tarkoitetut suurimmat yksittäiset operaatiot;

–  muut operaatiot (kriisinhallintaoperaatiot, konfliktien ehkäisy ja ratkaiseminen ja konfliktin jälkeinen vakauttaminen sekä rauhanprosessien ja turvallisuuskehityksen seuranta ja täytäntöönpano);

–  asesulku ja aseistariisunta;

–  kiireelliset toimenpiteet;

–  valmistelu- ja seurantatoimenpiteet;

–  Euroopan unionin erityisedustajat.

Koska komissiolla on varainhoitoasetuksen mukaisesti valtuudet itsenäisesti siirtää määrärahoja momentilta toiselle YUTP:aa koskevan talousarvioluvun sisällä, YUTP:n toimintojen nopean toteuttamisen edellyttämä joustavuus on varmistettava sen mukaisesti. Jos YUTP:aa koskevaan talousarviolukuun otettu määrä ei varainhoitovuoden aikana riitä kattamaan tarpeellisia menoja, Euroopan parlamentti ja neuvosto pyrkivät kiireellisesti sopimaan ratkaisusta komission ehdotuksen pohjalta.

24.  Korkea edustaja kuulee vuosittain Euroopan parlamenttia ennakoivasta asiakirjasta, joka toimitetaan kunkin vuoden kesäkuun 15 päivään mennessä ja jossa käsitellään YUTP:n tärkeimpiä näkökohtia ja perusvalintoja, mukaan lukien niiden unionin talousarvioon aiheuttamat taloudelliset vaikutukset, ja arvioidaan vuonna n – 1 aloitettuja toimenpiteitä sekä sitä, miten YUTP ja unionin muut ulkoiset rahoitusvälineet on sovitettu yhteen ja missä määrin ne täydentävät toisiaan. Lisäksi korkea edustaja antaa Euroopan parlamentille säännöllisesti tietoja järjestämällä vähintään viidesti vuodessa yhteisiä neuvottelukokouksia osana YUTP:sta käytävää säännöllistä poliittista vuoropuhelua; tällaisten kokousten ajankohdasta on sovittava viimeistään 30 päivänä marraskuuta kunakin vuonna. Euroopan parlamentti ja neuvosto päättävät näihin kokouksiin osallistumisesta ottamalla huomioon niissä vaihdettavien tietojen tavoitteen ja luonteen.

Komissio kutsutaan näihin kokouksiin.

Jos neuvosto antaa YUTP:aa koskevan menoja aiheuttavan päätöksen, korkean edustajan on välittömästi ja joka tapauksessa viimeistään viiden työpäivän kuluttua annettava Euroopan parlamentille arvio suunnitelluista menoista, jäljempänä ’rahoitusselvitys’, etenkin niistä menoista, jotka koskevat aikataulua, henkilöstöä, tilojen ja muun infrastruktuurin käyttöä, kuljetusvälineitä, koulutustarpeita ja turvallisuusjärjestelyjä.

Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle neljännesvuosittain tiedot YUTP-toimien toteuttamisesta sekä arvion varainhoitovuoden jäljellä olevan osan rahoitustilanteesta.

E.  TOIMIELINTEN OSALLISTUMINEN

KUN KYSE ON KEHITYSPOLITIIKASTA

25.  Komissio käy Euroopan parlamentin kanssa epävirallista vuoropuhelua kehityspolitiikkaan liittyvistä kysymyksistä.

III OSA

UNIONIN VAROJEN MOITTEETON HOITO

A.  RAHOITUSSUUNNITELMA

26.  Komissio toimittaa kahdesti vuodessa, ensimmäisen kerran yhdessä talousarvioesityksen mukana seuraavien asiakirjojen kanssa ja toisen kerran unionin yleisen talousarvion hyväksymisen jälkeen, monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeita 1, 2 (lukuun ottamatta alaotsaketta ”Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus”), 3 (ympäristön ja ilmastotoimien sekä meri- ja kalastuspolitiikan osalta) sekä 4, 5 ja 6 koskevan täydellisen rahoitussuunnitelman. Tässä suunnitelmassa, joka on jäsennelty otsakkeittain, toimintalohkoittain ja budjettikohdittain, olisi eriteltävä

a)  voimassa oleva lainsäädäntö siten, että monivuotiset ohjelmat ja vuotuiset toimet on erotettu toisistaan:

i)  monivuotisten ohjelmien osalta komission olisi ilmoitettava noudatettu hyväksymismenettely (tavallinen vai erityinen lainsäätämisjärjestys), kesto, kokonaisrahoituspuitteet ja hallintomenoihin kohdennettu osuus;

ii)  komission olisi ilmoitettava rahoituskehysasetuksen liitteessä II tarkoitettujen monivuotisten ohjelmien osalta läpinäkyvästi rahoituskehysasetuksen 5 artiklan mukaiset lisämäärärahat;

iii)  vuotuisten toimien (jotka koskevat pilottihankkeita, valmistelutoimia ja virastoja) ja komission toimivaltansa nojalla rahoittamien toimien osalta komission olisi esitettävä monivuotiset arviot;

b)  valmisteilla olevat lainsäädäntöehdotukset: ajan tasalla olevat tiedot vireillä olevista komission ehdotuksista.

Komission olisi tarkasteltava, miten ristiinviittaukset rahoitussuunnitelman ja komission lainsäädäntöohjelman välillä voitaisiin toteuttaa tarkempien ja luotettavampien ennusteiden esittämiseksi. Komission olisi kunkin lainsäädäntöehdotuksen osalta ilmoitettava, sisältyykö se talousarvioesityksen tekemisen yhteydessä vai talousarvion lopullisen hyväksymisen jälkeen toimitettuun suunnitelmaan. Komission olisi erityisesti ilmoitettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle:

a)  kaikki lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyt uudet säädökset ja kaikki vireillä olevat ehdotukset, jotka on esitetty mutta jotka eivät sisälly talousarvioesityksen yhteydessä tai talousarvion lopullisen hyväksymisen jälkeen toimitettuun suunnitelmaan (myös asianomaiset määrät);

b)  komission vuotuisessa lainsäädäntöohjelmassa ennakoitu lainsäädäntö ja tiedot siitä, onko toimilla todennäköisesti rahoitusvaikutuksia.

Komission olisi tarvittaessa ilmoitettava, mitä muutoksia uudet lainsäädäntöehdotukset aiheuttavat rahoitussuunnitelmaan.

B.  VIRASTOT JA EUROOPPA-KOULUT

27.  Ennen kuin komissio esittää ehdotuksen uuden viraston perustamiseksi, sen olisi tehtävä asianmukainen, kattava ja objektiivinen vaikutusten arviointi, jossa otetaan huomioon muun muassa henkilöstön ja osaamisalueiden vähimmäismäärä, kustannushyötynäkökohdat, toissijaisuus ja suhteellisuus, vaikutus kansallisiin ja unionin toimiin sekä kyseiseen meno-otsakkeeseen aiheutuvat talousarviovaikutukset. Näiden tietojen perusteella ja vaikuttamatta kyseisen viraston perustamiseen sovellettaviin lainsäädäntömenettelyihin Euroopan parlamentti ja neuvosto sitoutuvat sopimaan ehdotetun viraston rahoituksesta talousarvioyhteistyönsä puitteissa hyvissä ajoin.

Menettely muodostuu seuraavista vaiheista:

–  ensiksikin komissio esittelee järjestelmällisesti jokaisen ehdotuksensa uuden viraston perustamiseksi ensimmäisessä ehdotuksen hyväksymisen jälkeisessä trilogissa ja esittää viraston perustamista koskevaan lainsäädäntöehdotukseen liitetyn rahoitusselvityksen sekä antaa selvityksen ehdotuksen vaikutuksista rahoitussuunnitelman kattamaan jäljellä olevaan rahoituskauteen;

–  toiseksi komissio auttaa lainsäädäntömenettelyn aikana lainsäätäjää arvioimaan ehdotettujen muutosten rahoitusvaikutuksia. Nämä rahoitusvaikutukset olisi otettava huomioon kyseisiä lainsäädäntöasioita koskevissa trilogeissa;

–  kolmanneksi komissio esittää ennen lainsäädäntömenettelyn päättymistä ajantasaistetun rahoitusselvityksen ottaen huomioon lainsäätäjän mahdollisesti tekemät muutokset; tämä lopullinen rahoitusselvitys otetaan lainsäädäntöasiaa koskevan viimeisen trilogin esityslistalle, ja lainsäätäjä hyväksyy sen virallisesti. Se otetaan myös seuraavan talousarviota koskevan trilogin esityslistalle (kiireellisissä tapauksissa yksinkertaistetussa muodossa), jotta rahoituksesta voitaisiin päästä yhteisymmärrykseen;

–  neljänneksi trilogissa saavutettu yhteisymmärrys, jossa otetaan huomioon lainsäädäntömenettelyn sisältöön liittyvä komission budjettiarvio, vahvistetaan yhteisessä julistuksessa. Tämä yhteisymmärrys saatetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston hyväksyttäväksi molempien noudattaessa tällöin omaa työjärjestystään.

Samaa menettelyä sovelletaan silloin, kun on kyse sellaisesta virastoa koskevan säädöksen muutoksesta, jolla olisi vaikutusta kyseisen viraston resursseihin.

Jos viraston tehtäviä muutetaan olennaisesti kyseisen viraston perustamissäädöstä muuttamatta, komissio antaa asian tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimittamalla niille tarkistetun rahoitusselvityksen, jotta Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat hyvissä ajoin sopia viraston rahoituksesta.

28.  Talousarviomenettelyssä olisi otettava asianmukaisesti huomioon 19 päivänä heinäkuuta 2012 allekirjoitettuun Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission erillisvirastoja koskevaan yhteiseen julkilausumaan liitettyyn yhteiseen lähestymistapaan sisältyvät asiaa koskevat määräykset.

29.  Kun Eurooppa-koulujen johtokunta aikoo perustaa uuden Eurooppa-koulun, vastaavaa menettelyä sovelletaan tarpeellisin muutoksin unionin talousarvioon tästä aiheutuvien talousarviovaikutusten osalta.

IV OSA

UNIONIN TALOUSARVION SUOJAAMINEN: RAHOITUKSEN SAAJIA KOSKEVIEN TIETOJEN LAATU JA VERTAILTAVUUS

30.  Euroopan parlamentin pyyntöjen mukaisesti ja vastauksena Eurooppa-neuvoston 17–21 päivänä heinäkuuta 2020 antamien päätelmien 24 kohtaan, jotta unionin talousarvion ja Euroopan unionin elpymisvälineen suojaamista petoksilta ja sääntöjenvastaisuuksilta voidaan vahvistaa, toimielimet ovat yhtä mieltä siitä, että käyttöön otetaan standardoituja toimenpiteitä unionin rahoituksen lopullisia varojen saajia ja edunsaajia koskevien tietojen ja numerotietojen keräämiseksi, vertailemiseksi ja yhdistämiseksi valvontaa ja tarkastusta varten.

31.  Tehokkaan valvonnan ja tarkastusten varmistamiseksi on tarpeen kerätä tietoja niistä tahoista, jotka viime kädessä joko suoraan tai välillisesti hyötyvät yhteistyössä hallinnoitavasta unionin rahoituksesta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella perustetusta elpymis- ja palautumistukivälineestä tuetuista hankkeista ja uudistuksista, mukaan lukien tiedot rahoituksen saajien tosiasiallisista omistajista ja edunsaajista. Tällaisten tietojen keräämiseen ja käsittelyyn liittyvien sääntöjen on oltava sovellettavien tietosuojasääntöjen mukaisia.

32.  Unionin talousarvion suojaamisen tehostamiseksi komissio asettaa käyttöön integroidun ja yhteentoimivan tieto- ja seurantajärjestelmän, johon kuuluu yksittäinen tiedonlouhinta- ja riskienpisteytysväline, 31 kohdassa tarkoitettujen tietojen arviointia ja analysointia varten tarkoituksena ottaa se yleisesti käyttöön jäsenvaltioissa. Kyseisellä järjestelmällä varmistettaisiin eturistiriitoja ja sääntöjenvastaisuuksia sekä kaksinkertaiseen rahoitukseen liittyviä kysymyksiä ja mitä tahansa varojen väärinkäyttöä koskevat tehokkaat tarkastukset. Komissiolla, Euroopan petostentorjuntavirastolla (OLAF) ja muilla unionin tutkinta- ja valvontaelimillä olisi oltava tarvittava pääsy kyseisiin tietoihin, jotta ne voivat toteuttaa valvontatehtävänsä, jotka liittyvät jäsenvaltioiden ensisijaisesti suorittamiin valvontaan ja tarkastuksiin sääntöjenvastaisuuksien havaitsemiseksi ja kyseisen unionin rahoituksen väärinkäyttöä koskevan hallinnollisen tutkinnan suorittamiseksi, ja jotta ne voivat saada kyseisen unionin rahoituksen jaosta täsmällisen kokonaiskuvan.

33.  Kyseessä olevaan perussäädökseen liittyvän lainsäädäntömenettelyn aikana toimielimet sitoutuvat tekemään vilpittömästi yhteistyötä Eurooppa-neuvoston 17–21 päivänä heinäkuuta 2020 antamien päätelmien jatkotoimien varmistamiseksi tässä osassa esitetyn toimintatavan mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta toimielinten oikeuksia, jotka niillä on perussopimusten nojalla.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta Komission puolesta

Puhemies Puheenjohtaja Puheenjohtaja

LIITE I

TOIMIELINTEN YHTEISTYÖ TALOUSARVIOMENETTELYN AIKANA

A osa. Talousarviomenettelyn aikataulu

1.  Toimielimet sopivat käytännön aikataulusta vuosittain hyvissä ajoin ennen talousarviomenettelyn alkamista nykykäytännön pohjalta.

2.  Sen varmistamiseksi, että Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat käyttää budjettivaltaansa tehokkaasti, talousarviota koskevat kannat, siirrot tai muut tiedoksiannot, joihin liittyy määräaikoja, on toimitettava ottaen asianmukaisesti huomioon lomakaudet, joiden tarkat ajankohdat kyseiset toimielimet ovat ilmoittaneet toisilleen hyvissä ajoin omien yksikköjensä kautta.

B osa. Talousarviomenettelyn painopisteet

3.  Hyvissä ajoin ennen kuin komissio hyväksyy talousarvioesityksen, kutsutaan koolle toimielinten kolmikantakokous (trilogi), jossa käsitellään seuraavan varainhoitovuoden talousarvion mahdollisia painopisteitä ja kysymyksiä, joita saattaa nousta esiin kuluvan varainhoitovuoden talousarvion toteuttamisen perusteella, niiden tietojen pohjalta, jotka komissio toimittaa 37 kohdan mukaisesti.

C osa. Talousarvioesityksen laatiminen ja ennakkoarvioiden ajantasaistaminen

4.  Muita toimielimiä paitsi komissiota kehotetaan hyväksymään ennakkoarvionsa ennen maaliskuun loppua.

5.  Komissio tekee joka vuosi talousarvioesityksen, jossa esitetään unionin tosiasialliset rahoitustarpeet.

Talousarvioesityksessä otetaan huomioon

a)  jäsenvaltioiden toimittamat rakennerahastoja koskevat ennusteet;

b)  mahdollisuus käyttää määrärahoja niin, että samalla pyritään säilyttämään kiinteä yhteys maksusitoumusmäärärahojen ja maksumäärärahojen välillä;

c)  mahdollisuudet ottaa käyttöön uusia toimintapolitiikkoja toteuttamalla pilottihankkeita, uusia valmistelutoimia tai molempia taikka jatkaa päättyviä monivuotisia toimia, sen jälkeen kun on arvioitu, ovatko varainhoitoasetuksessa tarkoitetut edellytykset perussäädökselle olemassa (perussäädöksen määrittely, perussäädöksen tarve täytäntöönpanoa ja poikkeuksia varten);

d)  tarve varmistaa, että menojen muutokset suhteessa edelliseen varainhoitovuoteen ovat talousarviota koskevaan kurinalaisuuteen liittyvien vaatimusten mukaisia.

6.  Toimielimet välttävät mahdollisuuksien mukaan ottamasta talousarvioon vähäisiä toiminnasta aiheutuvia menoeriä.

7.  Euroopan parlamentti ja neuvosto sitoutuvat myös ottamaan huomioon talousarvion toteuttamismahdollisuuksien arvioinnin, jonka komissio suorittaa talousarvioesitystensä laadinnan ja kuluvan varainhoitovuoden talousarvion toteuttamisen yhteydessä.

8.  Varainhoidon moitteettomuuden varmistamiseksi ja koska budjettinimikkeistön osastoihin ja lukuihin tehtävät merkittävät muutokset vaikuttavat varainhoitoa koskevaan komission yksiköiden raportointivastuuseen, Euroopan parlamentti ja neuvosto sitoutuvat keskustelemaan komission kanssa kaikista tällaisista merkittävistä muutoksista sovittelun aikana.

9.  Lojaalin ja tiiviin toimielinten yhteistyön varmistamiseksi Euroopan parlamentti ja neuvosto sitoutuvat ylläpitämään säännöllisiä ja aktiivisia yhteyksiä kaikilla tasoilla kummankin osapuolen neuvottelijoiden välityksellä koko talousarviomenettelyn ajan ja erityisesti koko sovittelujakson ajan yhteisymmärrykseen pääsemiseksi. Euroopan parlamentti ja neuvosto varmistavat, että niiden keskinäinen asiaankuuluvien tietojen ja asiakirjojen vaihto on oikea-aikaista ja jatkuvaa niin virallisella kuin epävirallisella tasolla, ja ne sitoutuvat tarvittaessa pitämään teknisiä tai epävirallisia kokouksia sovittelujakson aikana yhteistyössä komission kanssa. Komissio varmistaa, että Euroopan parlamentti ja neuvosto saavat tiedot ja asiakirjat oikea-aikaisesti ja yhtäläisesti.

10.  SEUT 314 artiklan 2 kohdan mukaisesti komissio voi sovittelukomitean koollekutsumiseen saakka tarvittaessa esittää talousarvioesitystä muuttavia oikaisukirjelmiä, mukaan luettuna oikaisukirjelmä, jolla tarkistetaan erityisesti maatalousmenoja koskevia ennakkoarvioita. Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle tarkasteltavaksi ajantasaistamisia koskevat tiedot heti kun ne ovat saatavilla. Se esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle kaikki niiden pyytämät asianmukaiset perustelut.

D osa. Talousarviomenettely ennen sovittelumenettelyä

11.  Hyvissä ajoin ennen neuvostossa pidettävää käsittelyä kutsutaan koolle trilogi, jotta toimielimet voivat vaihtaa näkemyksiään talousarvioesityksestä.

12.  Jotta komissio voi hyvissä ajoin arvioida sellaisten Euroopan parlamentin ja neuvoston suunnittelemien tarkistusten toteutettavuutta, joilla luodaan uusia tai jatketaan aiempia valmistelutoimia tai pilottihankkeita, Euroopan parlamentti ja neuvosto ilmoittavat komissiolle tällaisista aikeistaan, jotta mainitussa trilogissa voitaisiin jo alustavasti keskustella asiasta.

13.  Trilogi voidaan kutsua koolle ennen Euroopan parlamentin täysistuntoäänestystä.

E osa. Sovittelumenettely

14.  Jos Euroopan parlamentti hyväksyy tarkistuksia neuvoston kantaan, neuvoston puheenjohtaja panee samassa täysistunnossa merkille näiden kahden toimielimen kantojen eroavuudet ja antaa Euroopan parlamentin puhemiehelle suostumuksensa sovittelukomitean kutsumiseen koolle välittömästi. Kirje sovittelukomitean koolle kutsumiseksi lähetetään viimeistään parlamentin sen istuntojakson, jonka aikana täysistuntoäänestys toimitettiin, päättymistä seuraavan viikon ensimmäisenä työpäivänä, ja sovittelujakso alkaa sitä seuraavana päivänä. Määräaika, joka on 21 päivää, lasketaan neuvoston asetuksen (ETY, Euratom) N:o 1182/71(18) mukaisesti.

15.  Jos neuvosto ei voi hyväksyä kaikkia Euroopan parlamentin tekemiä tarkistuksia, sen olisi vahvistettava kantansa kirjeellä, joka lähetetään ennen sovittelujaksolle suunniteltua ensimmäistä kokousta. Tällaisessa tapauksessa sovittelukomitean menettely etenee seuraavissa kohdissa määrättyjen edellytysten mukaisesti.

16.  Sovittelukomitean puheenjohtajina toimivat yhdessä Euroopan parlamentin ja neuvoston edustajat. Sovittelukomitean kokouksen puheenjohtajana toimii kokouksen järjestäjänä olevan toimielimen edustaja. Kukin toimielin nimeää kuhunkin kokoukseen lähetettävät edustajat ja määrittelee neuvotteluvaltuudet oman työjärjestyksensä mukaisesti. Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat edustettuina asianmukaisella tasolla sovittelukomiteassa siten, että kumpikin valtuuskunta voi esittää toimielimensä puolesta poliittisesti sitovia lausuntoja ja että näin voidaan päästä lopulliseen yhteisymmärrykseen.

17.  SEUT 314 artiklan 5 kohdan toisen alakohdan mukaisesti komissio osallistuu sovittelukomitean työskentelyyn ja tekee kaikki tarvittavat aloitteet edistääkseen Euroopan parlamentin ja neuvoston kantojen lähenemistä.

18.  Trilogeja pidetään edustuksen eri tasoilla koko sovittelumenettelyn ajan, jotta auki olevat kysymykset voitaisiin ratkaista ja jotta yhteisymmärryksen saavuttamista sovittelukomiteassa voitaisiin pohjustaa.

19.  Sovittelukomitean kokoukset ja trilogit pidetään vuorotellen Euroopan parlamentin ja neuvoston tiloissa, jotta tilojen ja palvelujen, myös tulkkipalvelujen, käyttö jakautuisi tasapuolisesti.

20.  Toimielimet sopivat ennalta sovittelukomitean kokousten ja trilogien päivämääristä.

21.  Sovittelukomitean käyttöön annetaan yhteinen asiakirjakokonaisuus (lähtöasiakirjat), jossa esitetään talousarviomenettelyn eri vaiheet(19). Nämä asiakirjat sisältävät numerotiedot budjettikohdittain, monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeittain lasketut kokonaismäärät sekä konsolidoidun asiakirjan, jossa esitetään määrät ja selvitysosat kaikkien sellaisten budjettikohtien osalta, joiden katsotaan olevan edelleen teknisesti ”avoinna”. Kaikki ne budjettikohdat, joiden katsotaan olevan teknisesti loppuun käsiteltyjä, luetellaan erillisessä asiakirjassa, tämän kuitenkaan vaikuttamatta sovittelukomitean lopulliseen päätökseen(20). Näissä asiakirjoissa noudatetaan budjettinimikkeistön mukaista luokittelua.

Sovittelukomitealle annettaviin lähtöasiakirjoihin liitetään myös muita asiakirjoja, mukaan lukien neuvoston kannan ja Euroopan parlamentin tarkistusten toteutettavuutta koskeva komission kirje sekä mahdolliset neuvoston kantaa tai Euroopan parlamentin tarkistuksia koskevat muiden toimielinten kirjeet.

22.  Yhteisymmärrykseen pääsemiseksi sovittelujakson päättymiseen mennessä trilogeissa

a)  määritetään käsiteltäviä talousarviokysymyksiä koskevien neuvottelujen laajuus;

b)  hyväksytään teknisesti loppuun käsitellyiksi katsottujen budjettikohtien luettelo edellyttäen, että varainhoitovuoden koko talousarviosta päästään lopullisesti yhteisymmärrykseen;

c)  keskustellaan a alakohdan mukaisesti määritetyistä kysymyksistä sovittelukomitealle hyväksyttäväksi annettavaan mahdolliseen yhteisymmärrykseen pääsemiseksi;

d)  käsitellään temaattisia kysymyksiä, myös monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeittain.

Alustavat päätelmät laaditaan yhdessä kunkin trilogin aikana tai välittömästi sen jälkeen, ja samalla sovitaan seuraavan kokouksen esityslista. Alustavat päätelmät rekisteröi trilogia isännöivä toimielin, ja ne katsotaan väliaikaisesti hyväksytyiksi 24 tunnin kuluttua, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta sovittelukomitean lopulliseen päätökseen.

23.  Trilogien päätelmät ja asiakirja mahdollista hyväksyntää varten ovat sovittelukomitean saatavilla sen kokouksissa yhdessä niiden budjettikohtien kanssa, joista trilogeissa on päästy alustavasti yhteisymmärrykseen.

24.  Euroopan parlamentin ja neuvoston sihteeristöt laativat komission avustuksella SEUT 314 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun yhteisen tekstin. Se muodostuu näiden kahden valtuuskunnan puheenjohtajien Euroopan parlamentin puhemiehelle ja neuvoston puheenjohtajalle osoittamasta saatekirjeestä, johon sisältyy päivämäärä, jona yhteisymmärrys sovittelukomiteassa on saavutettu, ja liitteistä, jotka sisältävät

a)  numerotiedot budjettikohdittain kaikista budjettikohdista ja yhteenlasketut määrät monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeittain;

b)  konsolidoidun asiakirjan, jossa esitetään kaikkien sovittelumenettelyn aikana muutettujen budjettikohtien numerotiedot ja lopullinen teksti;

c)  luettelon budjettikohdista, joita ei ole muutettu talousarvioesitykseen tai siitä annettuun neuvoston kantaan verrattuna.

Sovittelukomitea voi myös hyväksyä päätelmiä ja mahdollisia yhteisiä lausumia talousarviosta.

25.  Yhteinen teksti käännetään unionin toimielinten virallisille kielille (Euroopan parlamentin käännöspalvelussa) ja toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle hyväksyttäväksi 14 päivän kuluessa päivästä, jona 24 kohdassa tarkoitettua yhteistä tekstiä koskevaan yhteisymmärrykseen päästiin.

Yhteisen tekstin hyväksymisen jälkeen lingvistijuristit viimeistelevät talousarvion yhdistämällä yhteisen tekstin liitteet ja budjettikohdat, joita ei ole muutettu sovittelumenettelyssä.

26.  Kutakin kokousta (trilogia tai sovittelukomitean kokousta) isännöivä toimielin huolehtii tulkkausjärjestelyistä ja tarjoaa sovittelukomiteassa sovellettavien kielijärjestelyjen mukaisen täyden kielivalikoiman ja trilogeihin ad hoc -kielijärjestelyjen mukaisen kielivalikoiman.

Kokousta isännöivä toimielin huolehtii kokousasiakirjojen kopioinnista ja jakelusta.

Toimielinten yksiköt toimivat yhteistyössä neuvottelutulosten kirjaamisessa yhteisen tekstin viimeistelyä varten.

F osa. Lisätalousarviot

Yleiset periaatteet

27.  Koska lisätalousarviot koskevat usein tarkkaan rajattuja ja toisinaan kiireellisiä asioita, toimielimet sopivat seuraavista periaatteista varmistaakseen, että niiden yhteistyö sujuu asianmukaisesti ja että lisätalousarvioita koskeva päätöksentekoprosessi sujuu näin ongelmitta ja nopeasti siten, että samalla vältetään mahdollisuuksien mukaan tarve kutsua lisätalousarvioita varten koolle sovittelukokous.

28.  Toimielimet pyrkivät mahdollisuuksien mukaan rajoittamaan lisätalousarvioiden määrää.

Aikataulu

29.  Komissio ilmoittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle etukäteen mahdollisista lisätalousarvioesitysten hyväksymisajankohdista tämän kuitenkaan vaikuttamatta lopulliseen hyväksymisajankohtaan.

30.  Euroopan parlamentti ja neuvosto pyrkivät omaa työjärjestystään noudattaen käsittelemään komission tekemän lisätalousarvioesityksen pian sen jälkeen kun komissio on sen hyväksynyt.

31.  Menettelyn nopeuttamiseksi Euroopan parlamentti ja neuvosto varmistavat, että niiden käsittelyaikataulut on koordinoitu mahdollisimman hyvin, jotta menettely voitaisiin toteuttaa johdonmukaisesti ja yhtenäisesti. Tämän vuoksi ne pyrkivät mahdollisimman pian laatimaan alustavan aikataulun lisätalousarvion lopullista hyväksymistä edeltäville vaiheille.

Euroopan parlamentti ja neuvosto ottavat huomioon lisätalousarvion suhteellisen kiireellisyyden sekä tarpeen hyväksyä lisätalousarvio ajoissa, jotta se voitaisiin toteuttaa kyseisenä varainhoitovuonna.

Käsittelyn aikainen yhteistyö

32.  Toimielimet toimivat vilpittömässä yhteistyössä koko menettelyn ajan varmistaakseen mahdollisimman pitkälti sen, että lisätalousarviot hyväksytään menettelyn alkuvaiheessa.

Tilanteissa, joissa näkemykset mahdollisesti poikkeavat toisistaan, Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat kumpikin ennen lisätalousarviota koskevan lopullisen kantansa vahvistamista ehdottaa tai komissio voi milloin tahansa ehdottaa, että koolle kutsutaan erityinen trilogi, jossa keskustellaan näkemyseroista ja pyritään sovitteluratkaisuun, jos tämä on tarkoituksenmukaista.

33.  Kaikki sellaiset komission tekemät lisätalousarvioesitykset, joita ei ole vielä lopullisesti hyväksytty, otetaan järjestelmällisesti niiden trilogien esityslistalle, jotka on tarkoitus pitää osana vuotuista talousarviomenettelyä. Komissio esittää lisätalousarvioesitykset, ja Euroopan parlamentti ja neuvosto ilmoittavat mahdollisuuksien mukaan kantansa ennen trilogia.

34.  Jos trilogissa päästään sovitteluratkaisuun, Euroopan parlamentti ja neuvosto sitoutuvat ottamaan huomioon trilogin tulokset käsitellessään lisätalousarviota SEUT:n ja työjärjestyksensä mukaisesti.

Käsittelyn jälkeinen yhteistyö

35.  Jos Euroopan parlamentti hyväksyy neuvoston kannan tekemättä tarkistuksia, lisätalousarvio hyväksytään SEUT:n mukaisesti.

36.  Jos Euroopan parlamentti hyväksyy tarkistuksia jäsentensä enemmistöllä, sovelletaan SEUT 314 artiklan 4 kohdan c alakohtaa. Ennen sovittelukomitean kokoontumista kutsutaan kuitenkin koolle trilogi:

a)  jos kyseisessä trilogissa päästään yhteisymmärrykseen ja jos Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyvät trilogin tulokset, sovittelu päätetään kirjeenvaihdolla ilman sovittelukomitean kokousta;

b)  jos kyseisessä trilogissa ei päästä yhteisymmärrykseen, sovittelukomitea kokoontuu ja järjestää työnsä olosuhteiden mukaan saattaakseen päätöksentekomenettelyn mahdollisimman suurelta osin päätökseen ennen SEUT 314 artiklan 5 kohdassa asetetun 21 päivän määräajan päättymistä. Sovittelukomitean työ voidaan saattaa päätökseen kirjeenvaihdolla.

G osa. Talousarvion toteutus, maksut ja maksattamatta olevat määrät (reste à liquider)

37.  Kun otetaan huomioon, että on tarpeen varmistaa maksumäärärahojen kokonaismäärän hallittu kehitys suhteessa maksusitoumusmäärärahoihin, jotta vältetään maksattamatta olevien määrien epänormaali siirtyminen vuodesta toiseen, toimielimet sopivat valvovansa tiiviisti maksuennusteita ja maksattamatta olevien määrien tasoa, jotta unionin ohjelmien toteutus ei häiriintyisi siksi, että maksumäärärahoja puuttuu monivuotisen rahoituskehyksen voimassaolon päättyessä.

Jotta kaikkien otsakkeiden maksujen tason ja profiilin asianmukaisuus voitaisiin varmistaa, määrärahojen vapauttamista ja etenkin automaattista vapauttamista koskevia sääntöjä sovelletaan tiukasti kaikissa otsakkeissa.

Toimielimet tapaavat säännöllisesti talousarviomenettelyn aikana arvioidakseen yhdessä talousarvion toteutuksen tilannetta ja näkymiä kuluvana varainhoitovuotena ja tulevina varainhoitovuosina. Kyseinen arviointi järjestetään toimielinten välisinä erityisinä kokouksina asianmukaisella tasolla, ja niitä ennen komissio esittää yksityiskohtaisen tilannekatsauksen rahasto- ja jäsenvaltiokohtaisesti maksujen toteutumisesta, siirroista, saaduista korvausvaatimuksista ja tarkistetuista ennusteista, mukaan lukien tarvittaessa pitkän aikavälin ennusteet. Jotta varmistetaan erityisesti se, että unioni pystyy täyttämään kaikki rahoitusvelvoitteensa, jotka johtuvat kauden 2021–2027 nykyisistä ja tulevista sitoumuksista SEUT 323 artiklan mukaisesti, Euroopan parlamentti ja neuvosto analysoivat komission arviot tarvittavista maksumäärärahoista ja keskustelevat niistä.

H osa. Euroopan unionin elpymisvälineeseen liittyvä yhteistyö(21)(22)

38.  Komissiolle annetaan yksinomaan covid-19-kriisin seurauksiin puuttumista varten valtuudet ottaa unionin puolesta pääomamarkkinoilta lainaksi enintään 750 000 miljoonaa euroa (vuoden 2018 hintoina), josta enintään 390 000 miljoonaa euroa (vuoden 2018 hintoina) voidaan käyttää menoihin ja enintään 360 000 miljoonaa euroa (vuoden 2018 hintoina) voidaan käyttää lainojen myöntämiseen omia varoja koskevan päätöksen 5 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Elpymisvälineasetuksessa säädetyn mukaisesti menoihin käytettävä määrä on varainhoitoasetuksen 21 artiklan 5 kohtaa sovellettaessa ulkoisia käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja.

39.  Toimielimet sopivat, että Euroopan parlamentin ja neuvoston roolia niiden toimiessa budjettivallan käyttäjinä on vahvistettava Euroopan unionin elpymisvälineen mukaisten ulkoisten käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen osalta, jotta varmistetaan tällaisten tulojen käytön asianmukainen valvonta ja osallistuminen niiden käyttöön elpymisvälineasetuksessa asetettujen rajoitusten ja tarvittaessa asiaankuuluvan alakohtaisen lainsäädännön puitteissa. Toimielimet sopivat myös siitä, että on tarpeen varmistaa kaikkien Euroopan unionin elpymisvälineen mukaisten varojen täysimääräinen läpinäkyvyys ja näkyvyys.

Euroopan unionin elpymisvälineen mukaiset ulkoiset käyttötarkoitukseensa sidotut tulot

40.  Koska on tarpeen varmistaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asianmukainen osallistuminen Euroopan unionin elpymisvälineen mukaisten ulkoisten käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen hallinnointiin, toimielimet sopivat 41–46 kohdassa esitetystä menettelystä.

41.  Komissio toimittaa yksityiskohtaiset tiedot yhdessä ennakkoarvioidensa kanssa talousarviomenettelyn yhteydessä. Tällaisten tietojen on sisällettävä yksityiskohtaiset arviot maksusitoumus- ja maksumäärärahoista ja oikeudellisista sitoumuksista, eriteltynä niiden otsakkeiden ja ohjelmien mukaisesti, jotka saavat käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja elpymisvälineasetuksen mukaisesti. Komissio toimittaa kaikki Euroopan parlamentin tai neuvoston pyytämät merkitykselliset lisätiedot. Komissio liittää talousarvioesitykseen asiakirjan, johon on koottu kaikki merkitykselliset tiedot Euroopan unionin elpymisvälineestä, mukaan lukien yhteenvetotaulukot, joihin on koottu talousarviomäärärahat ja käyttötarkoitukseensa sidotut tulot Euroopan unionin elpymisvälineestä. Kyseinen asiakirja on osa ulkoisia käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja koskevaa unionin yleisen talousarvion liitettä, josta määrätään 44 kohdassa.

42.  Komissio esittää 41 kohdassa tarkoitettujen tietojen säännöllisiä ajantasaistuksia koko varainhoitovuoden ajan ja ainakin ennen kutakin 45 kohdassa tarkoitettua erityistä kokousta. Komissio toimittaa asiaankuuluvat tiedot Euroopan parlamentille ja neuvostolle ajoissa, jotta vastaavista suunnitteluasiakirjoista voidaan käydä hyödylliset keskustelut ja neuvottelut, myös ennen kuin komissio tekee asiaankuuluvia päätöksiä.

43.  Toimielimet tapaavat säännöllisesti talousarviomenettelyn yhteydessä arvioidakseen yhdessä Euroopan unionin elpymisvälineen mukaisten ulkoisten käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen toteutumista, erityisesti sen tilannetta ja näkymiä, ja keskustellakseen yhdessä talousarvioesitysten kanssa toimitetuista vuotuisista arvioista ja niiden jakautumisesta ottaen asianmukaisesti huomioon elpymisvälineasetuksessa ja tapauksen mukaan asiaankuuluvassa alakohtaisessa lainsäädännössä asetetut rajoitukset ja ehdot.

44.  Euroopan parlamentti ja neuvosto liittävät unionin yleiseen talousarvioon liitteen muodossa asiakirjan, jossa esitetään kaikki budjettikohdat, jotka saavat käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja Euroopan unionin elpymisvälineestä. Lisäksi ne käyttävät talousarviorakennetta ja erityisesti selvitysosaa Euroopan unionin elpymisvälineestä saatujen käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen esittämistä varten voidakseen valvoa kyseisten tulojen käyttöä asianmukaisesti. Varainhoitoasetuksen 22 artiklan mukaisesti Euroopan parlamentti ja neuvosto sisällyttävät menotaulukkoon selvitysosia ja yleisiä huomautuksia, joissa mainitaan budjettikohdat, joihin voidaan ottaa elpymisvälineasetuksen perusteella käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja vastaavat määrärahat, ja joissa ilmoitetaan asiaankuuluvat määrät. Toteuttaessaan käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen toteuttamisvastuutaan komissio sitoutuu ottamaan tällaiset huomautukset asianmukaisesti huomioon.

45.  Toimielimet sopivat järjestävänsä toimielinten välisiä erityisiä kokouksia asianmukaisella tasolla arvioidakseen Euroopan unionin elpymisvälineen mukaisten ulkoisten käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen tilannetta ja näkymiä. Näitä kokouksia pidetään vähintään kolme kertaa varainhoitovuodessa hieman ennen talousarviota koskevia trilogeja tai pian niiden jälkeen. Lisäksi toimielimet tapaavat tapauskohtaisesti, jos jokin toimielimistä esittää perustellun pyynnön. Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat milloin tahansa esittää kirjallisia huomautuksia ulkoisten käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen toteutumisesta. Komissio ottaa kaikki Euroopan parlamentin ja neuvoston esittämät huomautukset ja ehdotukset asianmukaisesti huomioon. Kyseisissä kokouksissa voidaan käsitellä merkittäviä poikkeamia Euroopan unionin elpymisvälineen menoissa 46 kohdan mukaisesti.

46.  Komissio toimittaa yksityiskohtaiset tiedot kaikista sen alustavista ennusteista tehdyistä poikkeamista ennen 45 kohdassa tarkoitettua erityistä toimielinten välistä kokousta ja tapauskohtaisesti, jos poikkeama on merkittävä. Poikkeama Euroopan unionin elpymisvälineen ennustetuista menoista on merkittävä, jos menot poikkeavat ennusteesta tietyn varainhoitovuoden ja tietyn ohjelman osalta yli 10 prosenttia. Jos alustavista ennusteista poiketaan merkittävästi, toimielimet keskustelevat asiasta, jos joko Euroopan parlamentti tai neuvosto pyytää tätä kahden viikon kuluessa siitä, kun tällaisesta merkittävästä poikkeamasta on ilmoitettu. Toimielimet arvioivat asiaa yhdessä tarkoituksena löytää asiassa yhteinen perusta kolmen viikon kuluessa tapaamispyynnöstä. Komissio ottaa kaikki saadut huomautukset tarkoin huomioon. Komissio sitoutuu olemaan tekemättä päätöstä ennen kuin neuvottelut on saatu päätökseen tai kolmen viikon aika on kulunut. Jälkimmäisessä tapauksessa komissio perustelee päätöksensä asianmukaisesti. Kiireellisissä tapauksissa toimielimet voivat sopia määräaikojen lyhentämisestä viikolla.

Euroopan unionin elpymisvälineen perusteella myönnetyt lainat

47.  Varmistaakseen Euroopan unionin elpymisvälineen lainakomponenttiin liittyvien kaikkien tietojen saannin sekä läpinäkyvyyden ja näkyvyyden komissio toimittaa yksityiskohtaiset tiedot jäsenvaltioille Euroopan unionin elpymisvälineen mukaisesti myönnetyistä lainoista yhdessä ennakkoarvioidensa kanssa kiinnittäen samalla erityistä huomiota arkaluonteisiin tietoihin, jotka suojataan.

48.  Tiedot Euroopan unionin elpymisvälineen mukaisesti myönnetyistä lainoista esitetään budjettikohdassa varainhoitoasetuksen 52 artiklan 1 kohdan d alakohdan vaatimusten mukaisesti, ja myös kyseisen alakohdan iii alakohdassa tarkoitettu liite sisältyy näihin tietoihin.

LIITE II

UUSIEN OMIEN VAROJEN KÄYTTÖÖNOTTAMISEKSI TEHTÄVÄÄ ETENEMISSUUNNITELMAA KOSKEVA TOIMIELINTEN YHTEISTYÖ

Johdanto

A.  Toimielimet ovat sitoutuneet vilpittömään ja avoimeen yhteistyöhön ja työhön, jonka tarkoituksena on toteuttaa etenemissuunnitelma uusien omien varojen käyttöönottoa varten vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen voimassaoloaikana.

B.  Toimielimet tunnustavat sen Euroopan unionin elpymisvälineeseen liittyvän viitekehyksen tärkeyden, jossa uudet omat varat olisi otettava käyttöön.

C.  Komissiolle annetaan valtuudet yksinomaan covid-19-kriisin seurauksiin puuttumista varten omia varoja koskevan päätöksen 5 artiklan 1 kohdan mukaisesti ottaa unionin puolesta pääomamarkkinoilta lainaksi varoja enintään 750 000 miljoonaa euroa (vuoden 2018 hintoina), joista enintään 390 000 miljoonaa euroa (vuoden 2018 hintoina) voidaan käyttää menoihin kyseisen päätöksen 5 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti.

D.  Kyseisten Euroopan unionin elpymisvälineen mukaisiin menoihin käytettävien varojen pääoman takaisinmaksu ja siihen liittyvät korot on rahoitettava unionin yleisestä talousarviosta, myös riittävistä tuotoista, jotka saadaan vuoden 2021 jälkeen käyttöön otettavista uusista omista varoista. Kaikki tähän liittyvät velat maksetaan takaisin kokonaisuudessaan viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2058 omia varoja koskevan päätöksen 5 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa säädetyn mukaisesti. Vuosittain maksettavat määrät määräytyvät liikkeeseen laskettujen joukkovelkakirjojen maturiteetin ja velanmaksustrategian mukaan noudattaen samalla kyseisen kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitettua varojen pääoman takaisinmaksun rajaa, joka on 7,5 prosenttia kyseisen päätöksen 5 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetusta menojen kattamiseen käytettävästä enimmäismäärästä.

E.  Euroopan unionin elpymisvälineen takaisinmaksuun liittyvät unionin talousarviosta maksettavat menot eivät saisi johtaa ohjelmiin liittyvien menojen tai investointivälineiden varojen perusteettomaan vähentämiseen monivuotisessa rahoituskehyksessä. On myös suotavaa lieventää jäsenvaltioille aiheutuvia BKTL:oon perustuvien omien varojen lisäyksiä.

F.  Tämän vuoksi ja lisätäkseen Euroopan unionin elpymisvälineen takaisinmaksusuunnitelman uskottavuutta ja kestävyyttä toimielimet pyrkivät siihen, että otetaan käyttöön riittävät uudet omat varat odotettuja takaisinmaksuun liittyviä menoja vastaavan määrän kattamiseksi. Yleiskatteisuuden periaatteen mukaisesti tämä ei merkitsisi minkään tiettyjen omien varojen korvamerkitsemistä tai sitomista tietyn menolajin kattamiseksi.

G.  Toimielimet toteavat, että uusien omien varojen korin käyttöönottamisella olisi tuettava unionin menojen riittävää rahoitusta monivuotisessa rahoituskehyksessä, ja samalla olisi supistettava kansallisten BKTL-perusteisten rahoitusosuuksien osuutta unionin vuotuisen talousarvion rahoituksessa. Tulolähteiden monipuolistaminen voisi puolestaan helpottaa menojen parempaa kohdentamista unionin tasolla ensisijaisiin aloihin ja yhteisiin julkishyödykkeisiin, joista saadaan suuria tehokkuushyötyjä kansallisiin menoihin verrattuna.

H.  Uudet omat varat olisi näin ollen mukautettava unionin toimintapoliittisiin tavoitteisiin, ja niillä olisi tuettava unionin prioriteetteja, kuten Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa ja Euroopan digitaalista valmiutta, ja niillä olisi myös edistettävä oikeudenmukaista verotusta ja veropetosten ja veronkierron torjunnan tehostamista.

I.  Toimielimet ovat yhtä mieltä siitä, että uusia omia varoja olisi saatava aikaan "uuden rahan" tuottamisen mahdollistavalla tavalla. Samanaikaisesti ne pyrkivät vähentämään byrokratiaa ja rasitusta yrityksille, erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yritykset), sekä kansalaisille.

J.  Uusien omien varojen olisi täytettävä yksinkertaisuuden, avoimuuden, ennakoitavuuden ja oikeudenmukaisuuden kriteerit. Uusien omien varojen laskenta, siirto ja valvonta ei saisi johtaa liialliseen hallinnolliseen rasitukseen unionin toimielimille ja kansallisille viranomaisille.

K.  Ottaen huomioon uusien omien varojen käyttöönoton raskaat menettelyvaatimukset toimielimet sopivat, että omien varojen järjestelmän tarvittava uudistus olisi saatava aikaan rajallisella määrällä tarkistuksia omia varoja koskevaan päätökseen.

L.  Toimielimet sopivat sen vuoksi tekevänsä kauden 2021–2027 aikana yhteistyötä tässä liitteessä esitettyjen periaatteiden pohjalta pyrkiäkseen siihen, että uusia omia varoja otetaan käyttöön B osassa vahvistetun etenemissuunnitelman ja siinä esitettyjen päivämäärien mukaisesti.

M.  Toimielimet tunnustavat myös paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten sopimuksessa(23) esitettyjen paremman lainsäädännön välineiden, erityisesti vaikutustenarvioinnin, merkityksen.

A osa. Täytäntöönpanon periaatteet

1.  Komissio tekee uusia omia varoja ja mahdollisia muita 10 kohdassa tarkoitettuja uusia omia varoja koskevat tarvittavat lainsäädäntöehdotukset paremman lainsäädännön periaatteiden mukaisesti. Se ottaa tässä yhteydessä asianmukaisesti huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston tekemät ehdotukset. Kyseisiin lainsäädäntöehdotuksiin liitetään asiaankuuluva omia varoja koskeva täytäntöönpanolainsäädäntö.

2.  Toimielimet sopivat seuraavista ohjaavista periaatteista uusia omia varoja koskevan korin käyttöönotolle:

a)  nostetaan uusilla omilla varoilla kerättävää määrää siten, että se riittää kattamaan kaikkien omia varoja koskevan päätöksen 5 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuihin menoihin lainaksi otettujen varojen pääoman ja korkojen takaisinmaksusta odotettujen menojen tason kunnioittaen samalla yleiskatteisuuden periaatetta. Omista varoista saatavilla tuloilla, jotka ylittävät takaisinmaksuun tarvittavat määrät, rahoitetaan edelleen unionin talousarviota yleisinä tuloina yleiskatteisuuden periaatteen mukaisesti;

b)  Euroopan unionin elpymisvälineen rahoituskulut kattavien menojen ei ole tarkoitus vähentää unionin ohjelmien ja rahastojen menoja;

c)  mukautetaan omat varat unionin prioriteetteihin, kuten ilmastonmuutoksen torjuntaan, kiertotalouteen, Euroopan digitaaliseen valmiuteen sekä oikeudenmukaisen verotuksen edistämiseen ja veropetosten ja veronkierron torjunnan tehostamiseen;

d)  noudatetaan yksinkertaisuuden, avoimuuden ja oikeudenmukaisuuden kriteerejä;

e)  varmistetaan tulovirran vakaus ja ennakoitavuus;

f)  ei lisätä unionin toimielinten ja kansallisten viranomaisten liiallista hallinnollista rasitusta;

g)  pyritään saamaan aikaan uusia lisätuloja;

h)  pyritään samanaikaisesti vähentämään byrokratiaa ja rasitusta yrityksille, erityisesti pk-yrityksille, sekä kansalaisille.

3.  Euroopan parlamentti ja neuvosto analysoivat ja keskustelevat 1 kohdassa tarkoitetuista lainsäädäntöehdotuksista ja etenevät niiden käsittelyssä ilman aiheetonta viivytystä sisäisten menettelyjensä mukaisesti helpottaakseen nopean päätöksen aikaansaamista. Komission tehtyä ehdotuksensa Euroopan parlamentin jäsenet ja neuvoston edustajat tapaavat käsittelyjensä aikana komission edustajien läsnä ollessa, jotta ne voivat antaa toisilleen tietoja kunkin tilanteesta. Lisäksi toimielimet käyvät säännöllisesti vuoropuhelua etenemissuunnitelman edistymisestä.

B osa. Etenemissuunnitelma uusien omien varojen käyttöönottamiseksi

Ensimmäinen vaihe: 2021

4.  Ensimmäisessä vaiheessa otetaan käyttöön 1 päivästä tammikuuta 2021 alkaen sovellettava uusi omien varojen luokka, joka muodostuu tulo-osuudesta, joka saadaan kansallisista rahoitusosuuksista, jotka lasketaan kierrättämättömän muovipakkausjätteen painon perusteella omia varoja koskevassa päätöksessä säädetyllä tavalla. Kyseisen päätöksen on määrä tulla voimaan tammikuussa 2021 edellyttäen, että jäsenvaltiot hyväksyvät sen valtiosääntönsä asettamien vaatimusten mukaisesti.

5.  Komissio nopeuttaa työtänsä ja esittää vuonna 2020 käynnistettyjen vaikutustenarviointien jälkeen ehdotukset hiilidioksidipäästöjen tullimekanismista ja digitaaliverosta ja niihin liittyvän ehdotuksen uusien omien varojen käyttöönotosta tältä pohjalta kesäkuuhun 2021 mennessä, jotta ne voidaan ottaa käyttöön viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2023.

6.  Komissio arvioi EU:n päästökauppajärjestelmää uudelleen keväällä 2021, mukaan lukien sen mahdollinen ulottaminen koskemaan ilmailu- ja meriliikennealaa. Se ehdottaa EU:n päästökauppajärjestelmään perustuvia omia varoja kesäkuuhun 2021 mennessä.

7.  Toimielimet ovat yhtä mieltä siitä, että hiilidioksidipäästöjen tullimekanismi ja EU:n päästökauppajärjestelmä ovat temaattisesti kytköksissä toisiinsa ja että niistä olisi sen vuoksi perusteltua keskustella samassa hengessä.

Toinen vaihe: 2022 ja 2023

8.  Nämä uudet omat varat on tarkoitus ottaa käyttöön viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2023 noudattaen perussopimusten mukaan sovellettavia menettelyjä ja edellyttäen, että jäsenvaltiot hyväksyvät ne valtiosääntönsä asettamien vaatimusten mukaisesti.

9.  Neuvosto käsittelee näitä uusia omia varoja 1 päivään heinäkuuta 2022 mennessä, jotta ne voidaan ottaa käyttöön 1 päivään tammikuuta 2023 mennessä.

Kolmas vaihe: 2024–2026

10.  Komissio ehdottaa vaikutustenarviointien perusteella lisää uusia omia varoja, joihin voisi kuulua finanssitransaktiovero ja yrityssektoriin liittyvä rahoitusosuus tai uusi yhteinen yhteisöveropohja. Komissio pyrkii esittämään ehdotuksen kesäkuuhun 2024 mennessä.

11.  Tällaiset lisäksi tulevat uudet omat varat on tarkoitus ottaa käyttöön viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2026 noudattaen perussopimusten mukaan sovellettavia menettelyjä ja edellyttäen, että jäsenvaltiot hyväksyvät ne valtiosääntönsä asettamien vaatimusten mukaisesti.

12.  Neuvosto käsittelee näitä uusia omia varoja 1 päivään heinäkuuta 2025 mennessä, jotta ne voidaan ottaa käyttöön viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2026.

(1) EUVL C 363, 28.10.2020, s. 179.
(2) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2019)0032.
(3) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0054.
(4) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0124.
(5) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0206.
(6) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0220.
(7) EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.
(8) Neuvoston asetus (EU) 2020/…, annettu … päivänä …kuuta …, Euroopan unionin elpymisvälineen perustamisesta covid-19-kriisin jälkeisen elpymisen tukemiseksi (EUVL L …, s. …).
(9)+ Virallinen lehti: lisätään tekstiin asiakirjassa ST 9971/20 (2020/0111(NLE)) olevan asetuksen numero ja vastaavaan alaviitteeseen numero ja päivämäärä sekä EUVL-viite.
(10) Neuvoston asetus (EU, Euratom) 2020/…, annettu … päivänä …kuuta …, vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (EUVL L …, s. …).
(11)+ Virallinen lehti: lisätään tekstiin asiakirjassa ST 9970/20 (2018/0166(APP)) olevan asetuksen numero ja vastaavaan alaviitteeseen numero ja päivämäärä sekä EUVL-viite.
(12) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1).
(13) Neuvoston päätös (EU, Euratom) 2020/…, annettu … päivänä …kuuta …, Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä ja päätöksen 2014/335/EU, Euratom kumoamisesta (EUVL L …, s. …).
(14)++ Virallinen lehti: lisätään tekstiin asiakirjassa ST 10046/20 (2018/0135(CNS)) olevan asetuksen numero ja vastaavaan alaviitteeseen numero ja päivämäärä sekä EUVL-viite.
(15)+Virallinen lehti: lisätään tämän sopimuksen viimeinen allekirjoituspäivä.
(16) EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.
(17) Sellaisena kuin se on vahvistettu neuvostossa kokoontuneiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden hallitusten edustajien sisäisessä sopimuksessa vuosia 2014–2020 koskevaan monivuotiseen rahoituskehykseen perustuvan Euroopan unionin avun rahoituksesta AKT–EU-kumppanuussopimuksen mukaisesti sekä rahoitustuen myöntämisestä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen neljännessä osassa tarkoitetuille merentakaisille maille ja alueille (EUVL L 210, 6.8.2013, s. 1) ja sitä edeltävissä sisäisissä sopimuksissa.
(18) Neuvoston asetus (ETY, Euratom) N:o 1182/71, annettu 3 päivänä kesäkuuta 1971, määräaikoihin, päivämääriin ja määräpäiviin sovellettavista säännöistä (EYVL L 124, 8.6.1971, s. 1).
(19) Eri vaiheisiin kuuluvat seuraavat: kuluvan varainhoitovuoden talousarvio (hyväksytyt lisätalousarviot mukaan luettuina), alkuperäinen talousarvioesitys, neuvoston kanta talousarvioesitykseen, Euroopan parlamentin neuvoston kantaan tekemät tarkistukset ja komission esittämät oikaisukirjelmät (jolleivät toimielimet ole niitä vielä täysin hyväksyneet).
(20) Budjettikohta katsotaan teknisesti loppuun käsitellyksi, jos siitä ei ole Euroopan parlamentin ja neuvoston kesken erimielisyyksiä ja jos sen osalta ei ole esitetty oikaisukirjelmää.
(21) Jos komissio tekee SEUT 122 artiklan mukaisen ehdotuksen neuvoston säädökseksi, jolla on mahdollisesti huomattavia talousarviovaikutuksia, sovelletaan SEUT 122 artiklaan perustuvien sellaisten uusien ehdotusten talousarviovalvonnasta, joilla on mahdollisesti huomattavia talousarviovaikutuksia, … päivänä …kuuta … annetussa Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteisessä julistuksessa (EUVL …, s. …) esitettyä menettelyä.
(22)+ Virallinen lehti: lisätään alaviitteeseen asiakirjassa SN 3633/3/20 REV 3 ADD 1 olevan yhteisen julistuksen päivämäärä sekä EUVL-viite.
(23) Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välinen toimielinten sopimus paremmasta lainsäädännöstä, tehty 13 päivänä huhtikuuta 2016 (EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1).


Euroopan uusi pk-yritysstrategia
PDF 182kWORD 61k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 16. joulukuuta 2020 Euroopan uudesta pk-yritysstrategiasta (2020/2131(INI))
P9_TA(2020)0359A9-0237/2020

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan 3 kohdan sisämarkkinoista, kestävästä kehityksestä ja sosiaalisesta markkinataloudesta,

–  ottaa huomioon 6. toukokuuta 2003 annetun komission suosituksen 2003/361/EY mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä(1),

–  ottaa huomioon kaupallisissa toimissa tapahtuvien maksuviivästysten torjumisesta 16. helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/7/EU(2) (maksuviivästysdirektiivi),

–  ottaa huomioon yritysten kilpailukykyä sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevan ohjelman (COSME) (2014–2020) perustamisesta ja päätöksen N:o 1639/2006/EY kumoamisesta 11. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1287/2013(3),

–  ottaa huomioon 23. lokakuuta 2012 antamansa päätöslauselman pienistä ja keskisuurista yrityksistä (pk-yritykset): kilpailukyky ja liiketoimintamahdollisuudet(4),

–  ottaa huomioon 8. syyskuuta 2015 antamansa päätöslauselman perheyrityksistä Euroopassa(5),

–  ottaa huomioon 17. huhtikuuta 2020 antamansa päätöslauselman EU:n yhteensovitetuista toimista covid-19-pandemian ja sen seurausten torjumiseksi(6),

–  ottaa huomioon 15. toukokuuta 2020 antamansa päätöslauselman uudesta monivuotisesta rahoituskehyksestä, omista varoista ja elvytyssuunnitelmasta(7),

–  ottaa huomioon 23. heinäkuuta 2020 antamansa päätöslauselman Eurooppa-neuvoston 17.–21. heinäkuuta 2020 pidetyn ylimääräisen kokouksen päätelmistä(8),

–  ottaa huomioon 23. helmikuuta 2011 annetun komission tiedonannon eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevan Small Business Act -aloitteen uudelleentarkastelusta (COM(2011)0078) ja siitä 12. toukokuuta 2011 antamansa päätöslauselman(9),

–  ottaa huomioon 7. joulukuuta 2011 annetun komission tiedonannon toimintasuunnitelmasta pk-yritysten rahoituksen saannin parantamiseksi (COM(2011)0870),

–  ottaa huomioon 7. maaliskuuta 2013 annetun komission tiedonannon ”Järkevä sääntely – Pienten ja keskisuurten yritysten tarpeet” (COM(2013)0122),

–  ottaa huomioon 22. marraskuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”Euroopan seuraavat kärkiyritykset: start-up- ja scale-up-yrityksiä koskeva aloite” (COM(2016)0733),

–  ottaa huomioon 11. joulukuuta 2019 annetun komission tiedonannon Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta (COM(2019)0640),

–  ottaa huomioon 19. helmikuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Euroopan digitaalista tulevaisuutta rakentamassa” (COM(2020)0067),

–  ottaa huomioon 10. maaliskuuta 2020 annetun komission tiedonannon pk-yritysstrategiasta kestävää ja digitaalista Eurooppaa varten (COM(2020)0103),

–  ottaa huomioon 10. maaliskuuta 2020 annetun komission tiedonannon Euroopan uudesta teollisuusstrategiasta (COM(2020)0102),

–  ottaa huomioon 11. maaliskuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Uusi kiertotalouden toimintasuunnitelma – Puhtaamman ja kilpailukykyisemmän Euroopan puolesta” (COM(2020)0098),

–  ottaa huomioon 27. toukokuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Euroopan h-hetki: korjaamalla ja kehittämällä parempaa seuraavalle sukupolvelle” (COM(2020)0456),

–  ottaa huomioon 27. toukokuuta 2020 annetun komission tiedonannon mukautetusta komission työohjelmasta vuodeksi 2020 (COM(2020)0440),

–  ottaa huomioon 1. heinäkuuta 2020 annetun komission tiedonannon Euroopan osaamisohjelmasta kestävän kilpailukyvyn, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja selviytymis- ja palautumiskyvyn tueksi (COM(2020)0274),

–  ottaa huomioon eurooppalaisia pk-yrityksiä koskevan vuosikertomuksen 2018/2019 marraskuulta 2019,

–  ottaa huomioon komission kevään 2020 talousennusteen,

–  ottaa huomioon 22. päivänä tammikuuta 2020 julkaistun Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 02/2020 ”Pk-yritysten rahoitusväline toiminnassaan: vaikuttava ja innovatiivinen ohjelma, jolla on myös haasteita”,

–  ottaa huomioon 11. kesäkuuta 2020 julkaistun digitaalitalouden ja -yhteiskunnan indeksin 2020 tulokset,

–  ottaa huomioon kesäkuussa 2020 julkaistun Maailmanpankin raportin ”Global Economic Prospects 2020”,

–  ottaa huomioon 10. joulukuuta 2019 julkaistun OECD:n raportin ”The Missing Entrepreneurs 2019”,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 54 artiklan,

–  ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan, työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan, sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan, liikenne- ja matkailuvaliokunnan, maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan sekä kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan lausunnot,

–  ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan kirjeen,

–  ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön (A9-0237/2020),

A.  ottaa huomioon, että komission tiedonanto pk-yritysstrategiasta kestävää ja digitaalista Eurooppaa varten julkaistiin 10. maaliskuuta 2020, kun taas WHO julisti covid-19:n pandemiaksi 11. maaliskuuta 2020(10), mikä vaikuttaa merkittävästi taloudelliseen, sosiaaliseen ja poliittiseen ympäristöön, jossa pk-yritykset toimivat, ja minkä seurauksena strategiaa on tarkistettava monissa taloudellisissa, sosiaalisissa ja poliittisissa olosuhteissa tapahtuneiden muutosten vuoksi; ottaa huomioon, että maaliskuussa 2020 esitellyssä komission strategiassa ehdotetaan silti vielä ratkaisuja rakenteellisiin taloudellisiin, sosiaalisiin ja ympäristöön liittyviin haasteisiin, joita pk-yritykset kohtasivat ennen covid-19-kriisiä, sekä tuleviin, digitaaliseen muutokseen ja vihreään siirtymään liittyviin haasteisiin; toteaa, että komission pitäisi esittää ajantasaistettu versio tiedonannostaan pk-yrityksiä koskevasta strategiasta, jossa otetaan huomioon tässä päätöslauselmassa esiin tuodut seikat; ottaa huomioon, että Euroopan kilpailukyky on jäljessä muiden kehittyneiden talouksien kilpailukyvystä, mikä uhkaa Euroopan mahdollisuuksia luoda vaurautta ja hyvinvointia,

B.  ottaa huomioon, että 27 jäsenvaltion EU:n 24 miljoonaa pk-yritystä ovat talouden selkäranka ja tuottivat ennen pandemiaa yli puolet Euroopan BKT:stä ja työllistivät noin 100 miljoonaa työntekijää; ottaa huomioon, että 98,9 prosenttia EU:n rahoitusalan ulkopuolisista yrityksistä on pieniä yrityksiä, joissa on vähemmän kuin 49 työntekijää(11); toteaa, että mikroyritykset ja pienet ja keskisuuret yritykset ovat sekä kansallisella että EU:n tasolla hyvin monimutkaisia ja heterogeenisia ottaen huomioon niiden koon ja hyvin erilaiset toimialat; katsoo, että pk-yritykset ovat elintärkeitä Euroopan teollisuuden arvoketjujen kehittämisen ja häiriönsietokyvyn kannalta ja edistävät merkittävästi paikallisia, alueellisia ja kansallisia talouksia;

C.  katsoo, että pk-yritysten olisi oltava keskeisessä asemassa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa ja digitaalistrategiassa ja että niitä olisi tuettava asianmukaisesti räätälöidyillä rahoitusvälineillä ja pk-yrityksille suotuisalla lainsäädäntöympäristöllä, jotta niillä olisi merkittävä rooli Euroopan talouden kasvussa sekä unionin laajemmissa strategisissa tavoitteissa, mukaan luettuina vuoteen 2050 ulottuvat ympäristötavoitteet; ottaa huomioon, että päätöslauselmassaan EU:n yhteensovitetuista toimista covid-19-pandemian ja sen seurausten torjumiseksi parlamentti korosti, että Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja digitaalisen muutoksen olisi myötävaikutettava covid-19-pandemian jälkeisten elvytys- ja jälleenrakennusstrategioiden edistymiseen; katsoo, että pk-yritykset on otettava aktiivisesti mukaan ja niitä on tuettava EU:n digitaalistrategiassa ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa, jotta voidaan parantaa niiden kilpailukykyä ja vapauttaa niiden mahdollisuudet digitalisointiin, innovatiivisten ratkaisujen käyttöönottoon ja kiireellisten ympäristöön liittyvien ja yhteiskunnallisten huolenaiheiden ratkaisemiseen; toteaa, että pk-yritysten panos on ratkaisevan tärkeä näiden strategioiden onnistumisen kannalta;

D.  toteaa, että pandemian aiheuttama talouskriisi ja sen aikaansaamat synkät talousnäkymät ovat ajaneet huomattavan ja määrittelemättömän määrän pk- ja startup-yrityksiä maksukyvyttömyyden partaalle; toteaa, että vuonna 2018 vain 40 prosenttia yrityksistä sai maksun ajallaan; katsoo, että maksuvalmiuskriisillä, josta monet pk-yritykset kärsivät, on kielteisiä vaikutuksia paitsi niiden päivittäiseen toimintaan myös niiden tuleviin kasvunäkymiin, mikä estää niitä suunnittelemasta asianmukaisesti pitkän aikavälin investointeja;

E.  toteaa, että Euroopan keskuspankin (EKP) omaisuuserien ostot vastauksena pandemian aiheuttamaan talouskriisiin auttavat pääasiassa suurempia yrityksiä, koska ne ovat riippuvaisempia kaupallisista velkamarkkinoista, mutta eivät paranna pk-yritysten rahoitusolosuhteita; katsoo, että näiden yritysten katoamiseen liittyvien taloudellisten, sosiaalisten ja strategisten riskien minimoimiseksi EU:n ja jäsenvaltioiden olisi toimittava rohkeasti ja nopeasti; toteaa, että pankkilainoitus on perinteisesti ollut pk-yritysten tärkein ulkopuolinen rahoituslähde unionissa, sillä sen osuus on yli kolme neljäsosaa pk-yritysten rahoituksesta, mikä tekee pk-yrityksistä erityisen haavoittuvia pankkien luotonannon supistumiselle; toteaa, että pk-yrityksillä ei ole välineitä pitkittyneeseen kriisiin vastaamiseksi ja että kansalliset toimenpiteet eivät saisi vaikuttaa kielteisesti EU:n sisämarkkinoihin;

F.  ottaa huomioon, että covid-19-kriisin aiheuttaman pääomavajeen vaikutus vaihtelee eri alojen, eri yritystyyppien ja eri jäsenvaltioiden välillä, mikä johtaa eroihin sisämarkkinoilla; katsoo, että on tärkeää säilyttää tasapuoliset toimintaedellytykset, jotta voidaan minimoida kilpailun vääristymät sisämarkkinoilla, kun taas jäsenvaltioiden väliset erot kasvussa ovat yksi syy EU:n epätasaiseen talouskehitykseen; huomauttaa, että pk-yritykset kärsivät vieläkin enemmän ylivoimaisesta ja usein sääntelemättömästä maailmanlaajuisesta kilpailusta;

G.  ottaa huomioon, että OECD:n talouskatsauksessa pidetään uuden vakavan covid-19-aallon sattuessa mahdollisena, että vuoden 2021 loppuun mennessä tulonmenetykset kasvavat suuremmiksi kuin missään aiemmassa taantumassa viimeisimpien 100 vuoden aikana(12); toteaa, että covid-19-pandemian jälkeen valtiontuet eivät saisi johtaa eri maiden pk-yritysten välisen kilpailun vääristymiin sisämarkkinoilla; toteaa pandemian osoittaneen, että digitaalinen muutos on äärimmäisen tärkeä, ja korostaneen tarvetta digitalisoida talous, jotta voidaan varmistaa parempi selviytymis- ja palautumiskyky tulevaisuudessa, samalla kun ympäristöhaasteet ovat edelleen olemassa ja niihin on vastattava; ottaa huomioon, että EU kohtaa kovaa kilpailua maailmanlaajuisten toimijoiden taholta; toteaa, että innovointi on tehokas tapa, jolla pk-yritykset voivat rakentaa pitkän aikavälin kestävää kasvua;

H.  toteaa, että ympäristön kannalta kestävien käytäntöjen, innovaatioiden ja teknologioiden käyttöönoton odotetaan luovan pk-yrityksille uusia työpaikkoja ja liiketoimintamahdollisuuksia ja parantavan samalla niiden kilpailukykyä ja vähentävän niiden kustannuksia edellyttäen, että käytössä on sopivat hallinnolliset, sääntelyyn liittyvät ja tekniset olosuhteet; ottaa huomioon, että monet pk-yritykset haluavat parantaa ympäristötehokkuuttaan, resurssi- ja energiatehokkuuttaan, digitaaliteknologian käyttöä ja innovatiivisten ratkaisujen käyttöönottoa, mikä kaikki on ratkaisevan tärkeää niiden pitkän aikavälin kestävän kasvun ja kilpailukyvyn tukemiseksi sekä sen mahdollistamiseksi, että ne voivat olla keskeisessä asemassa ekoinnovaatioiden välittömässä tuottamisessa; katsoo, että tätä varten olisi parannettava rahoituksen ja teknisen tuen saatavuutta;

I.  ottaa huomioon, että komission digitaalitalouden ja -yhteiskunnan indeksin 2020(13) mukaan monilla pk-yrityksillä ei edelleenkään ole kaikkia mahdollisuuksia digitalisaatioon ja ne ovat jääneet jälkeen suurista yrityksistä sekä digitaalisten taitojen että toimintojensa digitalisaation osalta, mikä johtuu osittain monikansallisten yritysten epäreilusta kilpailusta; katsoo, että samoja sääntöjä olisi sovellettava sekä digitaalisilla että muilla kuin digitaalisilla sisämarkkinoilla, jotta varmistetaan tasapuoliset toimintaedellytykset ja vältetään kielteiset vaikutukset työntekijöiden oikeuksiin ja sosiaalisiin oikeuksiin; katsoo, että datan käyttö voi johtaa kilpailuetuun ja antaa pk-yrityksille mahdollisuuden hyötyä digitaalisesta muutoksesta, ja katsoo, että keskittymisen digilukutaitoon ja digiosaamiseen olisi kuljettava käsi kädessä EU:n digitaali-infrastruktuuriin tekemien investointien lisäämisen sekä pk-yritysten datansaannin parantamisen ja kaikentyyppisten markkinaympäristöjen eli yritysten keskisten, yritysten ja kuluttajien välisten sekä yritysten ja viranomaisten välisten oikeudenmukaisten kaupallisten ja sääntelykehysten kanssa;

J.  katsoo, että yksi suurimmista haasteista digitalisaation potentiaalin hyödyntämisessä on osaavien työntekijöiden löytäminen; katsoo, että komission, jäsenvaltioiden ja paikallishallintojen olisi parannettava liiketoimintaympäristöä, jotta varmistetaan pk-yritysten kilpailukyky sekä unionin kestävä ja pitkän aikavälin talouskasvu; katsoo, että pk-yrityksiä koskeva unionin strategia tarjoaa tilaisuuden edistää aliedustettujen ryhmien yrittäjyyskulttuuria ja antaa niille mahdollisuuden hyödyntää täysimääräisesti digitaalisesta muutoksesta ja vihreästä siirtymästä syntyviä mahdollisuuksia;

K.  katsoo, että yrittäjyyskulttuurin vahvistaminen voi antaa pk-yrityksille mahdollisuuden osallistua täysimääräisesti digitaaliseen muutokseen ja vihreään siirtymään sekä lisätä työpaikkojen luomista ja siten pk-yritysten vaikutusta työmarkkinoihin; toteaa, että vaikka naiset muodostavat 52 prosenttia EU:n kokonaisväestöstä, heidän osuutensa itsenäisistä ammatinharjoittajista EU:ssa on vain 34,4 prosenttia ja osuus startup-yrittäjistä 30 prosenttia(14); katsoo, että naisten luovuus ja yrittäjyyspotentiaali ovat edelleen hyödyntämättä ja niitä olisi kehitettävä edelleen;

L.  katsoo, että olisi vähennettävä sääntelytaakkaa, kuten liiallisesta sääntelystä ja liian monimutkaisista hallintomenettelyistä aiheutuvia taloudellisia ja ”turhia” kustannuksia, mukaan lukien patenttioikeudenkäynteihin liittyvät haasteet esimerkiksi teollis- ja tekijänoikeuksien suojelun alalla mutta myös rahoitusmahdollisuuksien osalta; toteaa, että innovointiin ei liity sääntelyä vaan se on seurausta yhteistyöponnisteluista, joissa yritykset ovat vuorovaikutuksessa ja vaihtavat kumppaneiden kanssa tietämystä ja tietoa ja yhdistävät ideoita ja rahoitusta osana laajempia innovaatiojärjestelmiä; toteaa, että pk-yritykset tai toiminnot, joihin pk-yritykset todennäköisemmin osallistuvat, tavoitetaan yleensä todennäköisemmin avustuksilla kuin verohyvityksillä;

M.  ottaa huomioon, että EU:n pk-yritysten määritelmään viitataan yli sadassa EU:n säädöksessä, jotka kattavat monenlaisia politiikkoja; ottaa huomioon, että komissio tarkastelee nykyistä määritelmää edelleen ja raportoi viimeisimmässä julkisessa kuulemisessa esiin tulleista erityiskysymyksistä, kuten monimutkaisista omistusrakenteista tai mahdollisista ”lukkiutumisvaikutuksista”; ottaa huomioon, että komission on edelleen noudatettava Euroopan unionin tuomioistuimen 15. syyskuuta 2016 antamaa tuomiota, jossa edellytetään ”itsenäisyyden” ja ”riippumattomuuden” kriteerien selventämistä;

N.  ottaa huomioon, että mikroyritykset muodostavat merkittävän osan eurooppalaisista pk-yrityksistä ja että niillä on hyvin usein vaikeuksia saada rahoitusta ja tietoa mahdollisuuksista, joita on tarjolla Euroopan tasolla ja kansallisella tasolla; toteaa, että pk-yritykset ovat myös kärsineet covid-19-kriisistä erittäin paljon ja ne ansaitsevat enemmän apua ja niitä on tuettava paremmin ilman, että rajoitetaan pk-yritysten nykyistä määritelmää;

O.  ottaa huomioon, että midcap-yritykset eli markkina-arvoltaan keskisuuret yritykset antavat huomattavan panoksen työllisyydelle ja kasvulle erityisesti joissakin jäsenvaltioissa; katsoo, että komission olisi osana REFIT-aloitetta arvioitava tarvetta erilliselle midcap-yrityksen määritelmälle, jotta voidaan toteuttaa kohdennettuja toimenpiteitä, samalla kun varmistetaan, että tällä ei laajenneta pk-yritysten nykyistä määritelmää eikä vaaranneta pk-yritysten tukea millään tavalla;

Covid-19-kriisiä edeltäneet rakenteelliset haasteet

1.  suhtautuu myönteisesti komission pk-yritysstrategiaan ja yhtyy sen näkemykseen, jonka mukaan pk-yritykset ovat olennaisen tärkeitä Euroopan taloudelle; korostaa, että pk-yrityksiä koskevaa strategiaa on päivitettävä covid-19-kriisin johdosta ja samalla on keskityttävä edistämään siirtymistä sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristön kannalta selviytymis- ja palautumiskykyiseen yhteiskuntaan ja kilpailukykyiseen talouteen, ja kehottaa siksi yhdenmukaistamaan pk-yrityksiä koskevan strategian teollisuusstrategian, Euroopan datastrategian(15) ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelman kanssa, jotta voidaan ottaa kaikki pk-yritykset aktiivisesti mukaan digitaaliseen muutokseen ja vihreään siirtymään ja tukea niitä, niin että saavutetaan parempi kilpailukyky, pitkän aikavälin kasvu ja parempi selviytymis- ja palautumiskyky;

2.  kehottaa lisäksi toteuttamaan toimenpiteitä, joilla parannetaan ympäristöä yritysten luomista varten ja vahvistetaan yrittäjähenkeä muun muassa vähentämällä pk-yritysten hallinnollista taakkaa; kehottaa hyväksymään tätä varten pk-yrityksiä koskevan toimintasuunnitelman, joka sisältää selvät tavoitteet, välitavoitteet ja aikataulun ja johon liittyy säännöllinen seuranta, raportointi ja arviointi; korostaa tältä osin tarvetta vahvistaa yrittäjähenkeä unionissa ja luoda edellytykset, joiden avulla uudet yritykset ja nykyiset pk-yritykset voivat menestyä ja innovoida ja siten edistää unionin taloudellista, sosiaalista ja ekologista kestävyyttä ja taloudellista kilpailukykyä;

3.  toteaa, että liian suuri hallinnollinen ja sääntelyyn liittyvä taakka haittaa pk-yritysten menestymistä, koska niiltä puuttuvat tarvittavat resurssit monimutkaisten byrokraattisten vaatimusten täyttämiseksi;

4.  suhtautuu näin ollen myönteisesti komission sitoumukseen ottaa käyttöön ”yksi sisään, yksi ulos” -periaate mutta muistuttaa, että tämä vain säilyttää lainsäädännön tilanteen ennallaan, mikä ei ole riittävä tavoite, ja painottaa, että jäsenvaltioiden on vältettävä ylisääntelyä ensimmäisenä askeleena kohti uuden sääntelyn kierteen pysäyttämistä; muistuttaa, että julkishallinnolla on sekä Euroopan että kansallisella tasolla keskeinen rooli liiketoiminnan sujuvuuden varmistamisessa ja esimerkiksi taloudellisen kilpailukyvyn parantamiseen tähtäävien investointien edistämisessä, samalla kun se varmistaa mahdollisimman korkeat avoimuutta ja työntekijöiden terveyttä, oikeuksia ja turvallisuutta sekä ympäristönsuojelua koskevat standardit;

5.  kehottaa näin ollen jäsenvaltioita ja komissiota tunnustamaan, että tarvitaan parempaa sääntelyä ja yksinkertaistamista, ja hyväksymään etenemissuunnitelman, jossa asetetaan konkreettisia ja sitovia tavoitteita ja indikaattoreita, tärkeänä edellytyksenä talouden elpymiselle ja innovoinnille sekä EU:n yritysten kilpailukyvyn turvaamiselle; panee merkille, että useat jäsenvaltiot ovat asettaneet hallinnollisen taakan vähentämiselle jopa 30 prosentin määrällisiä tavoitteita(16), ja kehottaa komissiota asettamaan EU:n tasolla kunnianhimoisia ja sitovia määrällisiä ja laadullisia tavoitteita hallinnollisen taakan vähentämiselle mahdollisimman pian vaikutustenarvioinnin jälkeen ja joka tapauksessa viimeistään kesäkuussa 2021 ja ennen komission tiedonantoa;

6.  toteaa, että tässä etenemissuunnitelmassa olisi yksilöitävä alat, joilla pk-yritysten hallinnollista ja sääntelyyn liittyvää taakkaa olisi vähennettävä huomattavasti, jotta voidaan vähentää sääntöjen noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia, byrokratia mukaan luettuna, ja tukea jäsenvaltioita sääntöjen määrän nopeassa vähentämisessä siten, että samalla varmistetaan työntekijöiden oikeudet, sosiaali- ja terveysnormit ja ympäristönsuojelu; korostaa, että byrokratian vähentämisen tehokkuuden seuraamiseksi on myös tärkeää arvioida tällaisia toimenpiteitä jälkikäteen ottaen huomioon pk-yritysten näkökulma ja heikentämättä työntekijöiden oikeuksia;

7.  kehottaa huolehtimaan sääntelyn yhdenmukaistamisen yhteydessä älykkäästä digitalisaatiosta sekä lisäämään käyttäjäystävällisyyttä ja varmistamaan virtaviivaisemmat menettelyt ja turvallisemmat ja yksityisemmät datamenettelyt; vaatii tässä yhteydessä lisää ja kohdennetumpaa teknistä ja hallinnollista apua kansallisella ja EU:n tasolla, parhaiden käytäntöjen vaihtamista ja koulutusmahdollisuuksia pk-yrityksille; kehottaa komissiota hallinnoimaan todellista keskitettyä digitaalista asiointipistettä kaikkia EU:n rahoitusmahdollisuuksia koskevia pk-yritysten tiedusteluja varten ja varmistamaan, että EU:n tukijärjestelmiin, myös covid-19-pandemian vaikutuksiin liittyviin järjestelmiin, sisältyy vahva pk-yrityskomponentti;

8.  on tyytyväinen parempaa sääntelyä koskevien periaatteiden soveltamisen tähänastisiin saavutuksiin; toteaa, että on saavutettava lisäedistystä erityisesti lomakkeiden ja menettelyjen yksinkertaistamisen ja standardoinnin alalla ja pantava johdonmukaisesti täytäntöön yhden kerran ja oletusarvoisen digitaalisuuden periaatteet sekä EU:n että jäsenvaltioiden tasolla sekä hallinnollisen taakan vähentäminen yleisellä tasolla;

9.  kehottaa komissiota analysoimaan huolellisesti covid-19-kriisin taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset pk-yrityksiin ja ottamaan kriisistä johtuvat pk-yritysten huolenaiheet huomioon, kun se tekee uusia vaikutustenarviointeja lainsäädäntöä valmistellessaan;

10.  kehottaa siksi ottamaan käyttöön pakollisen testin, jonka avulla voidaan arvioida lainsäädäntöehdotusten kustannuksia ja hyötyjä pk-yritysten kannalta, mukaan lukien niiden taloudellinen vaikutus ja vaikutus pk-yritysten työntekijöihin; odottaa, että pk-yritystestin tulokset otetaan täysimääräisesti huomioon kaikissa lainsäädäntöehdotuksissa ja osoitetaan selvästi, miten yksinkertaistaminen saavutettaisiin, ja laaditaan mahdollisuuksien mukaan lisäsuosituksia pk-yrityksille aiheutuvan tarpeettoman hallinnollisen tai sääntelyyn liittyvän taakan välttämiseksi; muistuttaa, että EU:n lainsäädäntöprosessissa olisi keskityttävä ensisijaisesti vaikutustenarviointien laatuun eikä siihen, miten nopeasti aloitteet saatetaan päätökseen; kehottaa jäsenvaltioita keräämään ja edistämään parhaita käytäntöjä ja laatimaan ohjeita pk-yritystestien järjestelmällisestä käytöstä myös kansallisella tasolla;

11.  kehottaa komissiota huolehtimaan sääntelyntarkastelulautakunnan tehokkuudesta ja moitteettomasta toiminnasta varmistamalla, että enemmistö sen asiantuntijoista on ulkopuolisia ja että se saa tukea yhteiseltä tutkimuskeskukselta; muistuttaa, että sääntelyntarkastelulautakunnan ja sen työn riippumattomuus, avoimuus ja objektiivisuus on varmistettava ja että sen jäseniin ei saisi kohdistua minkäänlaista poliittista valvontaa, eturistiriitaa tai puolueellisuutta; kehottaa komissiota takaamaan suurten ja pienten yritysten tasapainoisen edustuksen kaikissa asiaankuuluvissa elimissä ja komiteoissa, jotka liittyvät EU:n päätöksentekoon, sääntelyntarkastelulautakunta mukaan luettuna; katsoo, että nykyinen edellytys, jonka mukaan sääntelyntarkastelulautakunnassa on vain yksi pk-yritysten edustaja koko pk-sektoria kohden, on riittämätön, kun otetaan huomioon, että Euroopassa on hyvin monenlaisia pk-yrityksiä;

12.  kehottaa panemaan jälleen täytäntöön eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevan Small Business Act -aloitteen (SBA); korostaa, että on jatkuvasti sovellettava ”pienet ensin” ‑periaatetta ja vahvistettava ”suurissa asioissa suuri ja pienissä asioissa pieni” ‑periaatetta, jotta varmistetaan asianmukainen keskittyminen pk-yrityksiin EU:n ja kansallisessa lainsäädännössä, ja katsoo, että näitä periaatteita on pidettävä perustana uudelle toimielinten väliselle sitoumukselle hallinnollisten rasitteiden vähentämiseksi;

13.  panee merkille komission aikomuksen nimittää erityinen EU:n pk-yritysedustaja, jotta voidaan lisätä pk-yrityksiin liittyvien kysymysten näkyvyyttä, ja kehottaa lisäksi komissiota sijoittamaan pk-yritysedustajan komission puheenjohtajan alaisuuteen keskitettyyn yksikköön, jotta pk-yrityksiä koskevia kysymyksiä voidaan valvoa kaikissa pääosastoissa; kehottaa komissiota hyödyntämään nykyistä pk-yritysten suorituskyvyn tarkasteluprosessia ja käymään vuosittain keskustelua ”pk-yritysunionin tilasta” Euroopan parlamentin täysistunnossa; korostaa mahdollisuutta vahvistaa pk-yritysedustajien verkoston ja pk-yrityksiä edustavien kansallisten ja paikallisten järjestöjen välistä yhteistyötä;

14.  katsoo, että EU:n kestävyys- ja digitalisaatiotavoitteita olisi täydennettävä niitä täysin vastaavilla taloudellisilla ja muilla resursseilla, jotta jäsenvaltiot voivat edistää pk-yritysten muutosprosessia kummallakin alalla, ja toteaa, että tämä on erityisen tärkeää vähemmän kehittyneillä alueilla; korostaa, että tällaiset tavoitteet eivät voi olla ristiriitaisia ja että niiden on päinvastoin vahvistettava toisiaan ja niihin on liitettävä toimenpiteitä, joilla turvataan työntekijöiden oikeudet huomioon ottava työllisyys ja parannetaan työoloja;

15.  pitää valitettavana, että pk-yrityksillä on ollut suurempia vaikeuksia rahoituksen saannissa kuin suuremmilla yrityksillä muun muassa erilaisten rahapoliittisten toimenpiteiden ja sääntelykehyksen vuoksi; ehdottaa tältä osin, että ryhdytään toimiin pk-yritysten, myös mikroyritysten ja startup-yritysten, luotonsaannin parantamiseksi; muistuttaa, että pk-yrityksillä ei yleensä ole riittävästi taloudellisia ja henkilöresursseja, jotta ne voisivat hyödyntää rahoitusvälineitä yhdenvertaisesti muiden sidosryhmien, erityisesti monikansallisten yritysten, kanssa;

16.  on huolissaan useimpien, erityisesti rajallisen pääoman, pk-yritysten vaikeuksista saada EIP:n rahoitusta ja kehottaa ottamaan rahoituksen saantia koskevissa edellytyksissä huomioon pk-yritysten kasvaneet rahoitustarpeet; pitää valitettavana, että monet pk-yritykset, mikroyritykset ja startup-yritykset mukaan luettuina, eivät voi saada EU:n rahoitusta, koska ne eivät ole tietoisia saatavilla olevista varoista, mutta myös siksi, että asianomaiset menettelyt ovat hitaita ja tukikelpoisuuskriteerit liian mutkikkaita; kehottaa komissiota poistamaan tällaiset esteet yksinkertaistamalla menettelyjä, varmistamalla tiedonsaannin verkossa ja tukemalla edelleen räätälöityjä kannustimia pk-yrityksille ja mikroyrityksille;

17.  muistuttaa jäsenvaltioita ja komissiota tässä yhteydessä siitä, että pk-yritysten maksuvalmius on välittömästi palautettava niiden perustoiminnan varmistamiseksi, ja varoittaa, että pk-yritysten ja erityisesti mikroyritysten selviytyminen covid-19-pandemian jälkeen riippuu nopeasta päätöksenteosta, riittävästä rahoituksesta ja nopeasti käytettävissä olevasta likviditeetistä, kun otetaan huomioon niiden rakenteelliset heikkoudet suurempiin yrityksiin verrattuna;

18.  kannustaa komissiota ja jäsenvaltioita hyödyntämään seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä tulevia EU:n välineitä parhaalla mahdollisella tavalla paikallisyhteisöjen erityistarpeiden mukaisesti ja ottaen mahdollisuuksien mukaan huomioon nykyiset alakohtaiset ja kansalliset erityispiirteet; muistuttaa, että niiden odotetaan muun muassa kanavoivan investointeja pk-yrityksiin;

19.  pitää valitettavana, että elpymissuunnitelmassa ei juurikaan huomioitu pk-yrityksiä, ja kehottaa toteuttamaan toimenpiteitä, joilla myös pk-yritykset pääsisivät helposti sen piiriin;

20.  kehottaa komissiota räätälöimään EU:n rahoitusta tarkemmin, jotta voidaan houkutella muita kuin digitaalisia, korkean teknologian ja innovatiivisia pk-yrityksiä osallistumaan enemmän, ja kehottaa lisäksi ottamaan EU:n uusien välineiden suunnittelussa huomioon, voivatko pk-yritykset käyttää rahoitusta järkevästi ja soveltuuko se niiden tarpeisiin, ja varmistamaan, että pk-yritykset voivat hyötyä yhtä paljon kuin kaikki muutkin arvoketjuun osallistuvat kumppanit, mikä koituu Euroopan maailmanlaajuisen kilpailukyvyn hyväksi; muistuttaa, että startup-yritysten menestymisen tukemiseksi on ratkaisevan tärkeää varmistaa sellaisen ”kärsivällisen pääoman” tarjonta, jolla pyritään saamaan pitkäaikaisille investoinneille ominaiset edut ja jonka tarjoajat kykenevät säilyttämään investointinsa myös epäsuotuisissa lyhyen aikavälin olosuhteissa;

21.  korostaa, että EU:n elinten on lähestyttävä ennakoivasti pk-yritysten verkostoja ja organisaatioita paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla, jotta voidaan tarjota oikea-aikaista tietoa ja ohjausta käytettävissä olevien ja suunniteltujen EU:n rahoitusmahdollisuuksien hyödyntämiseksi; muistuttaa, että komission olisi käytettävä kaikkia saatavilla olevia viestinnän menetelmiä sekä opiskelijoille ja nuorille yrittäjille suunnattuja kilpailuja;

22.  kehottaa jäsenvaltioita takaamaan syrjimättömät mahdollisuudet pankkilainan saamiselle pk-yrityksille, myös niille, joiden liiketoimintamalli keskittyy aineettomiin hyödykkeisiin; muistuttaa, että rahoituksen saatavuus on kasvun, kestävän muutoksen ja innovoinnin avaintekijä, ja kehottaa tukemaan edelleen innovatiivisia liiketoimintamalleja; pitää valitettavana eri EU-maissa sijaitsevien pk-yritysten luottoehtojen välisiä eroja ja kehottaa jäsenvaltioita tekemään yhteistyötä rahoitus- ja pankkialan kanssa ajatellen sen velvoitetta varmistaa pk-yrityksille pankkilainojen täysimääräinen ja oikeudenmukainen saatavuus;

23.  korostaa, että pelkästään pääomamarkkinoihin perustuva rahoitus ei riitä tarjoamaan asianmukaisia ratkaisuja pk-yrityksille, ja katsoo, että rahoituspalvelualan on oltava vakaa ja tarjottava pk-yrityksille, mikroyrityksille ja itsenäisille elinkeinonharjoittajille monipuolisia räätälöityjä rahoitusvaihtoehtoja kustannustehokkaasti; painottaa tässä yhteydessä perinteisten pankkitoiminnan mallien kuten pienten alueellisten pankkien ja säästöosuuskuntien merkitystä; kehottaa EIP:tä tekemään tiiviimpää yhteistyötä jäsenvaltioissa toimivien rahoituksen välittäjiensä kanssa olennaisten tietojen levittämiseksi pk-yrityksille niiden rahoituksen saannin helpottamiseksi;

Covid-19-pandemian aiheuttamat uudet haasteet

24.  muistuttaa, että pk-yritysten maksuvalmiutta on parannettava nopeasti ja että pk-yritysten pääoman korottamista koskevia toimenpiteitä olisi myös vahvistettava; kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota puuttumaan maksuviivästysongelmaan, sillä se aiheuttaa edelleen merkittäviä maksuvalmiushaasteita pk-yrityksille, ja kehottaa jäsenvaltioita, jotka eivät vielä ole niin tehneet, panemaan maksuviivästysdirektiivin täytäntöön erityisesti julkishallintojen ja yritysten keskisten suhteiden osalta;

25.  kehottaa komissiota tehostamaan maksuviivästysdirektiivin seurantaa ja täytäntöönpanoa ja arvioimaan tarvetta sen tarkistamiseen, jotta voidaan varmistaa, että nopeat maksut ovat sisämarkkinoilla normi sekä yritysten välisissä liiketoimissa, erityisesti suuremmilta yrityksiltä pienemmille, että viranomaisten ja yritysten välisissä liiketoimissa; kehottaa EU:n, kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason viranomaisia näyttämään oikeaa esimerkkiä ja maksamaan pk-yrityksille aina ajoissa ja kannustaa tässä yhteydessä käyttämään aktiivisesti rikkomusmenettelyjä tapauksissa, joissa direktiiviä ei ole pantu asianmukaisesti täytäntöön;

26.  toteaa, että valtiontukisääntöjä on lievennettävä väliaikaisesti ja että ne ovat johtaneet toimenpiteiden epätasaiseen täytäntöönpanoon eri puolilla unionia; kehottaa komissiota ja neuvostoa toimimaan nopeasti, jotta varmistetaan tasapuoliset kilpailuedellytykset jäsenvaltioiden välille;

27.  toteaa, että valtiontukisääntöjen mahdollisessa tulevassa arvioinnissa ja tarkistamisessa olisi otettava asianmukaisesti huomioon niiden pk-yritysten erityispiirteet ja maantieteelliset haitat, jotka sijaitsevat uloimmilla alueilla, kuten saaret, syrjäisimmät alueet ja vuoristoalueet, sekä muilla alueilla, joilla esiintyy ennennäkemättömiä luonnonkatastrofeja, muut kuin syrjäisimmät alueet mukaan luettuina;

28.  on erittäin huolissaan siitä, että sellaiset alat kuin matkailu- ja majoitusala, kulttuuri, luovat alat, liikenne, messu- ja tapahtuma-alat, joilla toimii lähinnä pk-yrityksiä, ovat olleet covid-19-kriisistä eniten kärsineitä aloja; korostaa, että on tärkeää toteuttaa nopeasti jatkuvia toimenpiteitä, joilla pyritään palauttamaan ja säilyttämään matkustajien ja toimijoiden luottamus; korostaa, että näiltä aloilta on poistettava hallinnollista taakkaa ja kustannuksia lisäävää sääntelyä, selvitettävä keinot elpymiseen ja varmistettava työntekijöiden oikeuksien suojelu kyseisillä aloilla; muistuttaa, että on tärkeää parantaa kulttuuri- ja luovilla aloilla toimivien pk-yritysten digitaaliteknologioiden saatavuutta ja niiden pääsyä tukiohjelmien piiriin, koska covid-19-kriisi on osoittanut, kuinka tärkeitä ne ovat taloutemme ja sosiaalisen elämämme kannalta;

29.  kehottaa jäsenvaltioita tunnustamaan ensisijaisiksi poliittisiksi painopisteiksi työllisyyden suojelun sekä pk-yritysten ja startup-yritysten selviytymisen esittämällä konkreettisia toimenpiteitä maksukyvyttömyyden uhkaamien taloudellisesti elinkelpoisten pk-yritysten ja startup-yritysten tukemiseksi ottaen erityisesti huomioon vakavaraisuustukivälineen peruuttamisen, jota Eurooppa-neuvosto ehdotti; suhtautuu myönteisesti hätätilasta aiheutuvien työttömyysriskien lieventämisen tilapäiseen tukivälineeseen (SURE), jolla pyritään kattamaan kansallisten työajan lyhentämisjärjestelyjen kustannukset; kehottaa komissiota tukemaan aktiivisesti jäsenvaltioita uudelleenjärjestelyä ja maksukyvyttömyyttä koskevan direktiivin(17) saattamisessa osaksi kansallisia lainsäädäntöjään, jotta taataan vaikeuksissa oleville pk-yrityksille todellinen toinen mahdollisuus;

30.  panee merkille, että covid-19-kriisi on ajanut pk-yrityksiä ottamaan käyttöön innovatiivisia teknologioita, uusia työn organisoinnin muotoja ja digitaalisia liiketoimintamalleja, kuten sähköinen kaupankäynti, jakamistalous ja etätyö; huomauttaa, että monilla pk-yrityksillä on ollut vaikeuksia sopeutua uusiin olosuhteisiin, ja kehottaa tässä yhteydessä komissiota varmistamaan, että tutkimus- ja innovointi-investoinnit suunnataan pk-yritysten osallistumiseen ja että samalla pyritään tasapainoon teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamisen ja innovoinnin edistämisen välillä; kehottaa lisäksi kunnioittamaan työntekijöiden oikeuksia koko tämän prosessin ajan;

31.  muistuttaa, että pk-yritysten innovointi on keskeinen tuottavuutta ja kestävää kasvua edistävä tekijä ja että se voi auttaa ratkaisemaan maailmanlaajuisia ja yhteiskunnallisia haasteita ja tarjota paremmat työolot; muistuttaa, että teknologinen kehittyminen ja digitalisaatio lisäävät pk-yritysten mahdollisuuksia innovoida ja menestyä, nopeuttavat tiedon leviämistä ja uusien liiketoimintamallien syntymistä ja lisäävät niiden kykyä laajentaa toimintojaan nopeammin;

32.  korostaa, että innovointiin tehtävissä investoinneissa olisi asetettava etusijalle pk-yrityksiä osallistavat ekosysteemit, jotka vahvistavat huipputeknologian yhteiskehittämistä, jalostamista ja siirtämistä teollisuuteen sekä uusien teknologioiden käyttöönottoa; korostaa siksi kohdennettujen julkisten politiikkojen merkitystä mikroyritysten ja pk-yritysten digitaalista muutosta koskeviin prosesseihin liittyvien horisontaalisten tarpeiden, kuten raportointivelvoitteiden yksinkertaistamisen, tukemisessa ja kehottaa jäsenvaltioita kehittämään pilottialoitteita, joilla nopeutetaan sähköisen kaupankäynnin ratkaisujen käyttöönottoa pk-yrityksissä esimerkiksi koulutuksen ja neuvonnan, teknisen avun, parhaiden käytäntöjen tai osaamiskolmion (koulutus, tutkimus ja innovointi) integroinnin avulla ja ottamalla mukaan kaikki asianomaiset sidosryhmät ja paikallisviranomaiset;

33.  suhtautuu myönteisesti siihen, että pk-yrityksiä on otettu mukaan EU:n avaruusohjelmaan, esimerkiksi monien tuotantoketjun loppupään palveluiden ja sovellusten kehittämiseen; panee merkille pk-yritysten keskeisen aseman puolustusalan toimitusketjuissa Euroopassa;

34.  suhtautuu myönteisesti komission lupaukseen järjestää nopeutettua koulutusta mikroyritysten ja pk-yritysten työntekijöille digitaalialan intensiivikursseilla, jotka auttavat heitä pätevöitymään tekoälyn, kyberturvallisuuden tai hajautetun tilikirjan teknologian kaltaisilla aloilla; korostaa, että Digitaalinen Eurooppa -ohjelman puitteissa pk-yritysten digitaalisia tehokursseja olisi pohjustettava tuetuilla ohjelmilla, joiden avulla pk-yritysten omistajat ja johtajat voivat tunnistaa yritysten digitaaliset tarpeet ja mahdollisuudet; huomauttaa, että osaava työvoima on olennaisen tärkeää, jotta pk-yritykset voivat menestyä ja jotta ne voivat selviytyä menestyksekkäästi paitsi ekologisesta ja digitaalisesta muutoksesta myös näiden yritysten kohtaamista perinteisistä haasteista;

35.  pitää valitettavana, että vain 17 prosenttia pk-yrityksistä on tähän mennessä onnistuneesti integroinut digitaaliteknologian liiketoimintaansa; kehottaa toteuttamaan toimia, joilla pyritään torjumaan osaamisen kohtaanto-ongelmia ja osaamisvajetta ja varustamaan pk-yritykset digilukutaidolla ja digiosaamisella sekä parantamaan julkisiin hankintoihin ja talousvalistukseen liittyviä taitoja ja luoton ja toimitusketjun hallintataitoja nopeasti muuttuvia työmarkkinoita varten, myös covid-19-kriisin aiheuttaman kiihtymisen vuoksi;

36.  painottaa, että on edistettävä investointeja ammatilliseen jatkokoulutukseen ja oppisopimuskoulutusohjelmiin pk-yrityksissä; kehottaa tältä osin kehittämään mikroyrityksille räätälöidyn lähestymistavan digitaitoihin; korostaa, että komission osaamisohjelmalla voi olla tähän liittyvä rooli, ja huomauttaa, että digitaali- ja innovointialoilla olevan kuilun kuromiseksi umpeen on tarpeen lisätä STEM-tieteistä valmistuneiden osuutta ja puuttua naisten vähäiseen määrään näillä aloilla; pitää tässä yhteydessä Euroopan osaamisohjelmaa myönteisenä;

37.  panee merkille tekoälyä koskevan komission valkoisen kirjan (COM(2020)0065) ja siinä esitetyn näkemyksen, jonka mukaan kussakin jäsenvaltiossa olisi oltava ainakin yksi digitaali-innovaatiokeskittymä, joka olisi pitkälle erikoistunut tekoälyyn;

38.  kannustaa komissiota tukemaan pk-yritysten pyrkimyksiä muun muassa päivittää vanhentuneet laitteet, tehostaa tietämyksen siirtoa ja määrittää teknologioiden, kuten teollisen tekoälyn, tehokkaimmat käyttötavat sekä tarjota työvoimalle välittömästi tarvittavien taitojen päivittämistä, jotta mahdollistetaan etänä tapahtuva omaisuuden hallinta, tuotannon seuranta ja työntekijöiden yhteistyö sekä ympäristön kannalta kestävät liiketoimintamallit, kiertotalouden lähestymistavat ja energia- ja resurssitehokkuus eli alat, joilla digitaalinen osaaminen on usein ratkaisevan tärkeää ja antaa pk-yrityksille mahdollisuuden pysyä kilpailukykyisinä; kehottaa komissiota harkitsemaan myös pk-yritysseteliohjelman luomista edellä sanotun tukemiseksi;

39.  kehottaa toteuttamaan toimia, joilla puututaan pk-yritysten tieto- ja osaamisvajeisiin, jotka liittyvät ympäristön kannalta kestäviin teknologioihin, käytäntöihin ja liiketoimintamalleihin, erityisesti aloilla, joilla kestävään energiaan ja ympäristöön liittyvät EU:n tavoitteet edellyttävät perusteellisia muutoksia;

40.  palauttaa mieliin Yritys-Eurooppa-verkoston ja eurooppalaisten digitaali-innovaatiokeskittymien kaltaisten välineiden merkityksen, sillä ne voivat edistää pk-yritysten kansainvälistymistä, digitalisaatiota ja innovaatioihin pyrkimistä paikallisella tasolla, myös ympäristöalalla, ja auttaa varmistamaan, että ne ovat tarkoituksenmukaisia; kehottaa komissiota tekemään näistä välineistä perusteellisen väli- ja jälkiarvioinnin kuulemalla pk-yritysten edustajia koko arviointiprosessin ajan, jotta varmistetaan, että nämä verkostot tavoittavat tehokkaasti pk-yritykset;

41.  korostaa muiden kuin henkilötietojen ja tiedemaailmasta pk-yrityksiin tapahtuvan teknologian siirron keskeistä roolia ja korostaa, kuinka tärkeää on luoda eurooppalaisia data-avaruuksia syrjimätöntä, luotettavaa ja turvallista muiden kuin henkilötietojen jakamista varten, jotta voidaan lisätä tietovirtoja yritysten välillä ja hallitusten kanssa käyttäen avoimen datan mallia;

42.  kehottaa hyväksymään samansuuntaisen ja vahvemman toimintapolitiikan syrjäisempien alueiden pk-yritysten internetinfrastruktuurin ja yhteyksien parantamiseksi, koska se on perusedellytys digitalisaation parantamiselle ja tehokkaan muutoksen omaksumiselle; kehottaa komissiota harkitsemaan yhteyksiä koskevia sitovia tavoitteita;

Elpymisstrategia

43.  korostaa, että Horisontti Eurooppa -puiteohjelma on prioriteetti ja se tarvitsee vankkaa kokonaisrahoitusta; kehottaa asettamaan huomattavan osan siitä pk-yritysten, myös Euroopan innovaationeuvoston pk-yrityskomponettien, saataville ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että tutkimukseen ja innovointiin liittyvät välineet, kuten Euroopan innovaationeuvoston Accelerator-väline, tarjoavat mahdollisuuksien mukaan nopeutettuja mahdollisuuksia pk-yrityksille ja startup-yrityksille, jotka kehittävät innovatiivisia teknologioita;

44.  kehottaa pitämään EU:n laaja-alaiset tutkimus- ja innovointipolitiikat ja -välineet mahdollisimman sektorineutraaleina ja tarjoamaan enemmän tukea paitsi niille pk-yrityksille ja mikroyrityksille, jotka jo pyrkivät aktiivisesti tekemään innovaatioita, myös kehityksessä jälkeen jääneille yrityksille tarpeidensa mukaan, erityisesti perinteisessä valmistusteollisuudessa; vaatii enemmän unionin tason tutkimus- ja innovointirahoitusta muille kuin digitaalisille pk-yrityksille ja niille pk-yrityksille, jotka haluavat parantaa ympäristö- ja resurssitehokkuuttaan;

45.  korostaa, että yhteistoiminta ja yhteistyö ovat keskeisiä ulottuvuuksia pk-yritysten suorituskyvyn parantamisessa; toteaa, että tämän vuoksi olisi edistettävä ja kannustettava paremmin kaikkien osaamiskolmion toimijoiden (koulutus, tutkimus ja innovointi) välisten klustereiden ja kumppanuuksien perustamista vähentämällä hallinnollista taakkaa, yksinkertaistamalla menettelyjä ja perustamalla yhteisiä palveluja pk-yritysten klusterien osallistumista varten; kehottaa komissiota lisäksi varmistamaan, että Horisontti Eurooppa -puiteohjelman kumppanuudet ja missiot ovat avoimia ja osallistavia koko niiden täytäntöönpanon ajan, erityisesti pk-yritysten osallistumisen ja niiden strategisen tutkimusohjelman ja vuotuisten työohjelmien laatimisen osalta; korostaa lisäksi tarvetta varmistaa havaintojen ja lopullisten tulosten jakamista koskevat oikeudenmukaiset järjestelyt noudattaen periaatetta ”niin avointa kuin mahdollista ja niin suljettua kuin välttämätöntä”;

46.  korostaa edelleen Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin ja sen osaamis- ja innovaatioyhteisöjen potentiaalia, koska ne ovat tehokas tapa lisätä pk-yritysten, tutkimuskeskusten ja korkeakoulujen välistä yhteistyötä paikallisen yrittäjyyden edistämiseksi ja aikamme kiireellisimpiin yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamiseksi;

47.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita investoimaan muun muassa datatalouteen, tekoälyyn, älykkääseen tuotantoon, esineiden internetiin ja kvanttilaskentaan sekä varmistamaan vahvan pk-yrityskomponentin kyseisillä aloilla; pitää valitettavana, että useimmat pk-yritykset eivät saa käyttöönsä tuottamaansa dataa; suhtautuu tältä osin myönteisesti Euroopan datastrategiaan, jonka tavoitteena on luoda aidot datamarkkinat, jotka mahdollistavat pk-yrityksille helpon pääsyn dataan ja sen käytön kaikentyyppisissä markkinaympäristöissä eli yritysten ja kuluttajien välisissä, yritysten keskisissä sekä yritysten ja viranomaisten välisissä markkinaympäristöissä;

48.  kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että pk-yrityksillä on tarvitsemansa tuki innovointimahdollisuuksien osalta, ja maksimoimaan synergiat EU:n ohjelmien kanssa kansallisissa innovaatiostrategioissaan; painottaa tässä yhteydessä uraauurtaviin teknologioihin erikoistuneiden innovatiivisten pk-yritysten roolia;

49.  korostaa tarvetta lisätä pk-yritysten omistajien ja johtajien, pk-yritysten yhdistysten ja tukiorganisaatioiden tietoisuutta ympäristötehokkaampien teknologioiden rahoitusmahdollisuuksista, ekologiseen suunnitteluun ja tehokkaaseen resurssien käyttöön ja hallintaan liittyvistä ulkoistuspalveluista (esimerkiksi konsultointi, valmennus ja koulutus) sekä vihreästä yrittäjyydestä ja vihreistä teknologioista, tuotteista ja palveluista;

50.  painottaa, että uuteen samoin kuin ympäristöä säästävään teknologiaan tehtävät investoinnit voivat muuttaa Euroopan vihreän kehityksen ohjelman uudeksi kasvustrategiaksi, jonka kautta pk-yritykset voivat hyötyä innovointipotentiaalistaan ja lisätä sitä;

51.  toteaa, että vaikka monet pk-yritykset ovat halukkaita investoimaan energiatehokkaisiin, kiertotaloutta hyödyntäviin ja ympäristöystävällisiin prosesseihin, tuotteisiin ja palveluihin, on olemassa merkittäviä esteitä, erityisesti taloudellisia esteitä, jotka estävät niitä tekemästä niin; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita sääntelytaakkaa vähennettäessä poistamaan tällaiset esteet ottamalla käyttöön mahdollistavan sääntelykehyksen ja teknisiä ja taloudellisia tukijärjestelmiä, myös yksityisten investointien avulla, jotta pk-yritykset voivat ottaa menestyksekkäästi ja nopeasti käyttöön vihreitä käytäntöjä, tuotteita, prosesseja ja palveluja; on sitä mieltä, että kohdennetun teknisen ja taloudellisen tuen lisääminen on olennaisen tärkeää vihreiden mahdollisuuksien edistämisessä kyseisissä pk-yrityksissä, mikroyritykset mukaan luettuina; painottaa, että tällaisen tuen olisi mahdollistettava, että pk-yritykset ja mikroyritykset voivat täysimääräisesti hyödyntää vihreän kehityksen ohjelman tarjoamia mahdollisuuksia niiden rakenteen, liiketoimintamallin ja yleisesti ottaen niiden tarpeiden mukaisesti, koska ei ole olemassa yhtä kaikille sopivaa lähestymistapaa; korostaa tässä yhteydessä, että pk-yritysjärjestöjen edustajat on otettava aktiivisesti mukaan;

52.  pitää tervetulleina aloitteita, jotka tarjoavat pk-yrityksille parhaat työllistämis- ja kilpailukykymahdollisuudet, kuten kiertotaloutta koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpano, jolla luodaan paikallisia työpaikkoja ja joka tarjoaa pk-yrityksille merkittäviä liiketoiminta- ja innovointimahdollisuuksia; panee merkille niin kutsutun perusparannusaallon aloitteiden tarjoamat mahdollisuudet, mukaan luettuina kaupunkialueiden elvyttämishankkeet; huomauttaa, että sen lisäksi, että korjauttamisoikeus hyödyttää kuluttajia, se voi myös saada pk-yritykset siirtymään rakennusten kunnostamisen markkinasegmenttiin ja että rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävät politiikat auttavat paitsi rakennusalan pk-yrityksiä myös kaikkia pk-yrityksiä edistämään energiatehokkuutta ja siten vähentävät osaltaan niiden toimintakustannuksia; kehottaa kehittämään energiapalveluyrityksille (ESCO) kilpailukykyisemmät markkinat;

53.  korostaa, että julkiset hankinnat ovat strateginen väline, jolla edistetään kestäviä tuotanto- ja kulutusmalleja; katsoo, että tämä väline, kun siihen liittyy oikeanlaista tukea ja apua, voi myös tarjota huomattavia mahdollisuuksia paikallisille innovatiivisille pk-yrityksille; panee merkille ympäristöä säästävien ja kiertotalouteen perustuvien julkisten hankintojen samankaltaisen roolin ja muistuttaa tässä yhteydessä, että niiden täytäntöönpanoon kansallisella tasolla olisi liityttävä julkisten elinten ja pk-yritysten kouluttaminen ja tukeminen;

54.  toteaa, että tasapainoista teollis- ja tekijänoikeuksien kehystä on pitkään pidetty merkittävänä askelena kohti sisämarkkinoiden toiminnan parantamista; kehottaa siksi komissiota asettamaan etusijalle ilmoitetun teollis- ja tekijänoikeuksia koskevan toimintasuunnitelman, jotta voidaan varmistaa EU:n tason suoja tekijänoikeudella suojatuille tuotteille ja patentoiduille keksinnöille ja vahvistaa eurooppalaisten yritysten ja erityisesti pk-yritysten innovointikykyä vahvojen ja tasapainoisten teollis- ja tekijänoikeusjärjestelmien pohjalta, mikä hyödyttää innovatiivisten pk-yritysten maailmanlaajuista kilpailukykyä ja minimoi hallinnollisten menettelyjen kustannukset ja mutkikkuudet samalla, kun puututaan patenttioikeudenkäynteihin liittyviin haasteisiin ja tarjotaan avoimen lähdekoodin ja avoimen datan malleja tulevaa innovointia varten;

55.  muistuttaa ammatillisen koulutuksen ja elinikäisen oppimisen merkityksestä, sillä ne ovat olennaisen tärkeitä, kun pyritään ratkaisemaan osaavan työvoiman kysynnän ja tarjonnan välistä kohtaanto-ongelmaa, ja kannustaa sisällyttämään yrittäjyyteen liittyvät taidot koulutuksen varhaisvaiheisiin ja edistämään työttömien työntekijöiden uudelleenkoulutusta ja ammattitaidon parantamista, jotta mahdollistetaan heidän integroitumisensa työmarkkinoille ja varmistetaan, että pk-yritykset voivat luottaa asianmukaisesti koulutettuun henkilöstöön;

56.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita nopeuttamaan ja laajentamaan aloitteita osaamistarpeiden tunnistamiseksi ja työmarkkinoiden puutteiden korjaamiseksi pk-yrityksille suunnatun koulutuksen, ammatillisten koulutusstrategioiden ja osaamisen kehittämisohjelmien avulla ja pitää valitettavana, että naisten johtamien mikroyritysten ja pk-yritysten rahoituksen saannissa on edelleen puutteita ja että yrittäjyydessä vallitsee edelleen sukupuolten välinen kuilu; kehottaa jäsenvaltioita arvioimaan esteitä, jotka edelleen estävät naisia perustamasta yrityksiä ja ryhtymästä niiden johtajiksi; korostaa, että sukupuolen mukaan eriteltyjen tietojen käyttö auttaa tekemään tästä arvioinnista perusteellisemman ja parantaa päätöksentekoprosessin yleistä laatua; vaatii naisille tarkoitettuja koulutus- ja ammattitaidon parantamista koskevia aloitteita, joilla autetaan heitä parantamaan yrittäjyystaitojaan ja itseluottamustaan; katsoo lisäksi, että sähköisen hallinnon välineitä ja digitaalisia taitoja olisi edistettävä julkisella sektorilla, jotta julkishallinnosta tehtäisiin yritys- ja kansalaisystävällisempää, ja kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan kansallisten ja alueellisten parhaiden käytäntöjen vaihdon alalla, myös julkishallinnon ja yksityisen sektorin välisen yhteistyön osalta, taloudellisen kilpailukyvyn parantamiseksi;

57.  muistuttaa, että pk-yritysstrategian on katettava erikokoiset ja -tyyppiset pk-yritykset riippumatta siitä, toimivatko ne perinteisillä, sosiaalisilla vai korkean teknologian aloilla; katsoo, että perinteisten käsityöalojen ja matkailu-, kulttuuri- ja luovien alojen pk-yritykset sekä yhteisötalouden pk-yritykset ovat erityisen haavoittuva osa pk-yritysverkostoa; tunnustaa niiden historiallisen, kulttuurisen, taloudellisen ja sosiaalisen arvon ja kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan näiden alojen kilpailukyvyn muun muassa edistämällä sukupolvenvaihdoksia ja itsenäistä yrittäjyyttä, edistämällä mahdollisuuksia saada tietoa innovointimahdollisuuksista ja tukemalla näiden alojen suojelua ja kehittämistä;

58.  kehottaa komissiota kiinnittämään pk-yrityksiä tukevien EU:n ohjelmien ja erityisesti sisämarkkinaohjelman yhteydessä erityistä huomiota myös yhteisötalouden yrityksiin, sillä ne ovat paikallisia, tarjoavat laajan valikoiman tuotteita ja palveluja EU:n sisämarkkinoilla ja luovat laadukkaita työpaikkoja ja edistävät sosiaalista innovointia;

59.  kehottaa komissiota esittämään hallinnollisen taakan vähentämistä koskevan etenemissuunnitelman, johon sisältyy toimien aikataulu ja väliarviointeja, ja sitoutumaan siihen ja kehottaa komissiota panemaan täytäntöön pk-yritysstrategian, joka on esitettävä vuosittain keskustelussa ”pk-yritysunionin tilasta” Euroopan parlamentin täysistunnossa; panee merkille, että WHO:n pandemiavaroituksen ja covid-19-pandemian leviämisen hillitsemiseen tähtäävien toimenpiteiden täytäntöönpanon jälkeen monet eurooppalaiset yritykset joutuivat lopettamaan tuotantonsa tai hidastamaan sitä kaupan rajoitusten, toimitusketjun häiriöiden ja kolmansista maista peräisin olevien raaka-aineiden ja komponenttien puutteen vuoksi, mikä osoittaa jälleen kerran, että Euroopan teollisuuden on päästävä strategiseen riippumattomuuteen ja vähennettävä riippuvuuttaan EU:n ulkopuolisista maista sekä varmistettava, että strategisten arvoketjujen keskeiset osat, myös valmistusteollisuudessa, sijaitsevat paremmin sen rajojen sisäpuolella; kehottaa lisäksi komissiota varmistamaan, että lääkintätarvikkeita toimittavat yritykset eivät kohtaa sisämarkkinoilla uudelleen samoja vaikeuksia kuin aiemmin, ja ottamaan oppia covid-19-kriisin alkuvaiheissa ilmenneistä ongelmista;

60.  vaatii vahvistamaan kilpailusääntöjä pk-yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi ja niiden suojaamiseksi epäreiluilta käytännöiltä, jotka voisivat johtaa sosiaaliseen polkumyyntiin ja työvoimaa koskevan sääntelyn purkamiseen; kehottaa komissiota varmistamaan unionin kilpailulainsäädännön tehokkaan täytäntöönpanon rajoittamatta kuitenkaan työntekijöiden oikeuksia; muistuttaa tässä yhteydessä, että on tärkeää edistää työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua pk-yrityksiä koskevan politiikan suunnittelussa ja täytäntöönpanossa ja taata pk-yrityksille tasapuoliset toimintaedellytykset, jotta voidaan varmistaa, että ne hyötyvät sisämarkkinoista oikeudenmukaiselta pohjalta ja kykenevät hyödyntämään laajentumismahdollisuuksia;

61.  kehottaa komissiota varmistamaan, että pk-yritykset menestyvät ekosysteemeissä, jotka takaavat osallistavan lähestymistavan ja joissa kootaan yhteen kaikki arvoketjun toimijat, jotta voidaan edistää Euroopan johtoasemaa strategisilla aloilla ja sen kilpailukykyä maailmanlaajuisesti;

62.  katsoo, että EU:n pk-yritysstrategiassa olisi aina otettava täysimääräisesti huomioon pk-yritysten kansalliset erityispiirteet ja siksi yleisemmässä unionin kehyksessä on otettava huomioon jäsenvaltioiden laaja kansallisen autonomian tarve;

63.  pitää valitettavana, että korkeintaan 600 000 pk-yritystä harjoittaa tällä hetkellä vientiä EU:n ulkopuolelle; muistuttaa, että maailmanmarkkinoille pyrkivät pk-yritykset voivat parantaa kilpailukykyään vain, jos niitä tuetaan sekä paikallisesti että kansainvälisesti strukturoidulla ja ennakoitavalla, mahdollistavalla sääntelykehyksellä, jäsennellyillä verkostoilla, luotettavilla tietoresursseilla ja investointimahdollisuuksien saatavuudella sekä ammattitaitoisella työvoimalla; korostaa, että on tärkeää lisätä pk-yritysten tietoisuutta sekä sisämarkkinoista että kansainvälisistä markkinoista ja niiden säännöistä ja välineistä myös yksinkertaistamalla viitekehystä ja parantamalla viestintää räätälöidyistä mahdollisuuksista; muistuttaa tässä yhteydessä pk-yritysten kattojärjestöjen ja verkostojen ja kauppakamarien roolista jäsenvaltioissa ja kansainvälisesti sekä EU:n edustustojen roolista;

64.  kehottaa siksi komissiota ottamaan käyttöön välineitä, kuten keskitetyn digitaalisen asiointipisteen, jotta voidaan helposti kartoittaa mahdollisuuksia, joita pk-yrityksille syntyy kansainvälisistä kauppasopimuksista; pitää tässä yhteydessä tervetulleena tullimenettelyjä ja -muodollisuuksia koskevan komission uuden Access2Markets-portaalin käyttöönottoa ja kehottaa komissiota varmistamaan tämän välineen monikielisen saatavuuden;

65.  muistuttaa tarpeesta ottaa pk-yritykset aktiivisesti mukaan kansainvälisiin kauppasopimuksiin ja pyrkiä vastavuoroisuuteen, jotta varmistetaan niiden mahdollisuudet osallistua julkisiin hankintoihin kolmansissa maissa; kehottaa siksi sisällyttämään kauppasopimuksiin erillisen pk-yrityksiä koskevan luvun, jossa esitetään muiden lukujen mikro- ja pk-yrityksille suotuisat määräykset ja joka tarjoaa mikro- ja pk-yritysten omistajille nopean keinon tunnistaa sopimuksen olennaiset ja hyödylliset näkökohdat;

66.  kehottaa komissiota pyrkimään tasapuolisiin toimintaedellytyksiin ja sääntely-ympäristöön, jossa pk-yritykset voivat menestyä ja kilpailla maailmanlaajuisesti, ja harkitsemaan kaupan suojatoimien käyttöönottoa kolmansien maiden laittomista tai epäterveistä kauppatavoista johtuvan vilpillisen kilpailun vähentämiseksi, mukaan luettuina kaupan suojatoimenpiteet, jotka epäreilusti estävät EU:n yrityksiä saamasta vapaata pääsyä kolmansien maiden markkinoille;

67.  katsoo, että kansallisten ja EU:n tason julkishallintojen olisi näytettävä esimerkkiä ja helpotettava ja lisättävä pk-yritysten ja mikroyritysten osallistumista julkisiin hankintoihin yksinkertaistamalla tarjouspyyntöjä ja -menettelyjä koskevien tietojen saantia välttäen samalla kohtuuttomia vaatimuksia ja syrjiviä käytäntöjä, kuten tarjouskilpailun kriteereitä, joissa asetetaan vaatimuksia tai edellytyksiä muille kuin ostettavien palvelujen tai tavaroiden perusominaisuuksille, ja siten osaltaan lyhennettävä ja monipuolistettava toimitusketjuja;

68.  kehottaa antamaan viranomaisille ja pk-yrityksille enemmän ohjeistusta nykyisistä joustomahdollisuuksista sekä mukauttamaan julkisia hankintoja koskevia sääntöjä tätä varten;

69.  toteaa, että suurempien hankintasopimusten jakaminen pienempiin osiin voisi osaltaan lyhentää ja monipuolistaa toimitusketjuja ja tarjota parempia kannustimia paikallisille pk-yrityksille muun muassa helpottamalla pk-yritysten osallistumista innovaatio- ja esikaupallisiin hankintoihin, jotka ovat yleensä vain suurempien ryhmien saatavilla;

70.  kehottaa palkitsemaan ”nollakilometrisopimuksia” siten, että noudatetaan paikallisille yrityksille edullisia kriteereitä käyttäen tältä osin mallina maataloutta koskevaa EU:n lainsäädäntöä ja lyhyempiä toimitusketjuja; vaatii poliittisille päättäjille mahdollisuutta suosia tietyssä määrin paikallisten pk-yritysten kanssa tehtäviä sopimuksia;

71.  korostaa, että on tärkeää toimia kumppanuuteen perustuvassa yhteistyössä kansallisten hallintojen kanssa, jotta voidaan luoda eurooppalaiset julkisten hankintojen markkinat, jotka perustuvat kooltaan kohtuullisiin tarjouskilpailuihin, mikä mahdollistaa pk-yritysten osallistumisen hankintaprosessiin, muun muassa jakamalla suuremmat sopimukset pienempiin eriin, ja jotka mahdollistavat todellisen ja reilun kilpailun markkinatoimijoiden välillä, ja korostaa, että yhteisen eurooppalaisen hankinta-asiakirjan on oltava paremmin pk-yritysten saatavilla;

o
o   o

72.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) EUVL L 124, 20.5.2003, s. 36.
(2) EUVL L 48, 23.2.2011, s. 1.
(3) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 33.
(4) EUVL C 68 E, 7.3.2014, s. 40.
(5) EUVL C 316, 22.9.2017, s. 57.
(6) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0054.
(7) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0124.
(8) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0206.
(9) EUVL C 377 E, 7.12.2012, s. 102.
(10) WHO:n pääjohtajan avauspuheenvuoro tiedotustilaisuudessa covid-19-pandemiasta 11. maaliskuuta 2020.
(11) https://ec.europa.eu/growth/smes_en
(12) OECD Economic Outlook, Volume 2020, Issue I.
(13) https://ec.europa.eu/digital-single-market/en/news/digital-economy-and-society-index-desi-2020
(14) Euroopan komissiolle ja Euroopan investointipankille laadittu raportti, Innovation Finance Advisory, Funding women entrepreneurs - How to empower growth, kesäkuu 2020.
(15) Komission tiedonanto ”Euroopan datastrategia” (COM(2020)0066), annettu 19. helmikuuta 2020.
(16) Centre for European Policy Studies -tutkimuskeskuksen raportti Saksan talous- ja energiaministeriölle, Feasibility Study: Introducing ‘one-in-one-out’ in the European Commission, 5. joulukuuta 2019.
(17) Direktiivi (EU) 2019/1023, 20. kesäkuuta 2019, ennaltaehkäiseviä uudelleenjärjestelyjä koskevista puitteista, veloista vapauttamisesta ja elinkeinotoiminnan harjoittamiskiellosta sekä toimenpiteistä uudelleenjärjestelyä, maksukyvyttömyyttä ja veloista vapauttamista koskevien menettelyjen tehostamiseksi ja direktiivin (EU) 2017/1132 muuttamisesta. EUVL L 172, 26.6.2019, s. 18.

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö