Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2020/2207(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A9-0265/2020

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A9-0265/2020

Keskustelut :

PV 19/01/2021 - 11
CRE 19/01/2021 - 11

Äänestykset :

PV 20/01/2021 - 3
PV 20/01/2021 - 17

Hyväksytyt tekstit :

P9_TA(2021)0013

Hyväksytyt tekstit
PDF 435kWORD 67k
Keskiviikko 20. tammikuuta 2021 - Bryssel
Yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan täytäntöönpano – vuosittainen kertomus 2020
P9_TA(2021)0013A9-0265/2020

Euroopan parlamentin päätöslauselma 20. tammikuuta 2021 yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan täytäntöönpanosta – vuosittainen kertomus 2020 (2020/2207(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Lissabonin sopimuksen,

–  ottaa huomioon 20. joulukuuta 2013, 26. kesäkuuta 2015, 15. joulukuuta 2016, 22. kesäkuuta 2017, 28. kesäkuuta 2018, 14. joulukuuta 2018, 20. kesäkuuta 2019, 12. joulukuuta 2019 ja 21. heinäkuuta 2020 annetut Eurooppa-neuvoston päätelmät,

–  ottaa huomioon 25. marraskuuta 2013, 18. marraskuuta 2014, 18. toukokuuta 2015, 27. kesäkuuta 2016, 14. marraskuuta 2016, 18. toukokuuta 2017, 17. heinäkuuta 2017, 25. kesäkuuta 2018, 17. kesäkuuta 2019 ja 17. kesäkuuta 2020 annetut neuvoston päätelmät yhteisestä turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta,

–  ottaa huomioon neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätelmät YTPP-siviilialan sopimuksen tekemisestä,

–  ottaa huomioon 10. joulukuuta 2018 annetut neuvoston päätelmät naisista, rauhasta ja turvallisuudesta,

–  ottaa huomioon 19. kesäkuuta 2017 annetut neuvoston päätelmät EU:n yhteistä diplomaattista vastausta haitallisiin kybertoimiin koskevista puitteista,

–  ottaa huomioon 7. kesäkuuta 2018 annetut neuvoston päätelmät nuorisosta, rauhasta ja turvallisuudesta sekä 5. kesäkuuta 2020 annetut neuvoston päätelmät nuorten roolista ulkoisessa toiminnassa,

–  ottaa huomioon 17. toukokuuta 2019 annetun neuvoston päätöksen (YUTP) 2019/797 unionia tai sen jäsenvaltioita uhkaavien kyberhyökkäysten vastaisista rajoittavista toimenpiteistä(1),

–  ottaa huomioon 10. joulukuuta 2019 annetut neuvoston päätelmät täydentävistä pyrkimyksistä parantaa selviytymiskykyä ja torjua hybridiuhkia,

–  ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan 28. kesäkuuta 2016 esittelemän asiakirjan ”Jaettu näkemys, yhteinen toiminta: vahvempi Eurooppa – Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspoliittinen globaalistrategia”,

–  ottaa huomioon 28. maaliskuuta 2018 annetun yhteisen tiedonannon Euroopan parlamentille ja neuvostolle sotilaallisen liikkuvuuden toimintasuunnitelmasta (JOIN(2018)0005),

–  ottaa huomioon 8. heinäkuuta 2016 ja 12. heinäkuuta 2018 annetut Eurooppa-neuvoston ja komission puheenjohtajien sekä Pohjois-Atlantin puolustusliiton (Nato) pääsihteerin yhteiset julkilausumat,

–  ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan,

–  ottaa huomioon Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Helsingin päätösasiakirjan vuodelta 1975,

–  ottaa huomioon 6. joulukuuta 2016 annetut EU:n ja Naton neuvostojen tukemat yhteiset 42 ehdotusta ja 14. kesäkuuta ja 5. joulukuuta 2017 niiden täytäntöönpanosta annetut edistymiskertomukset sekä 5. joulukuuta 2017 annetut EU:n ja Naton neuvostojen tukemat uudet 32 ehdotusta,

–  ottaa huomioon EU:n ja Naton neuvostojen 6. joulukuuta 2016 ja 5. joulukuuta 2017 vahvistamien yhteisten ehdotusten täytäntöönpanoa koskevan 16. kesäkuuta 2020 julkaistun viidennen tilanneselvityksen,

–  ottaa huomioon Yhdistyneen kuningaskunnan Euroopan unionista eroamisen suunnattoman vaikutuksen EU:n puolustusvoimavaroihin, sillä se on yksi Euroopan tehokkaimmista sotilasmahdeista,

–  ottaa huomioon Venäjän toteuttaman Krimin laittoman miehityksen ja liittämisen Venäjään,

–  ottaa huomioon Venäjän toteuttamat jäsenvaltioiden ilmatilan ja merirajojen loukkaukset,

–  ottaa huomioon Kiinan kasvavan taloudellisen ja sotilaallisen läsnäolon Välimeren maissa ja Afrikan maissa,

–  ottaa huomioon kotimaisen ja ulkomaisen terrorismin uhan pääasiassa Isisin kaltaisten ryhmien taholta,

–  ottaa huomioon tekoälyn, avaruusvoimavarojen ja kvanttilaskennan kaltaiset uudet teknologiat, jotka tarjoavat uusia mahdollisuuksia ihmiskunnalle mutta joihin liittyy myös uusia puolustus- ja ulkopoliittisia haasteita, jotka edellyttävät selkeää strategiaa ja liittolaisten välistä yhteisymmärrystä,

–  ottaa huomioon EU:n ja YK:n rauhanoperaatioiden ja kriisinhallinnan painopisteitä vuosiksi 2019–2021 koskevan toisen tilanneselvityksen,

–  ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen päätöslauselmat 3212(1974), 32/15(1977), 33/15(1978), 34/30(1979) ja 37/253(1983),

–  ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselmat 353(1974), 361(1975), 367(1975), 458(1979), 541(1983), 550(1984), 649(1990), 716(1991), 750(1992), 774(1992), 789(1992), 889 (1993), 939(1994), 1032(1995), 1062(1996), 1250(1999), 2009(2011), 2095(2013) ja 2174(2014),

–  ottaa huomioon YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja kiinnittää erityistä huomiota tavoitteeseen 16, jonka tarkoituksena on edistää rauhanomaisia ja osallistavia yhteiskuntia kestävän kehityksen tukemiseksi,

–  ottaa huomioon YK:n vuonna 2018 julkaiseman aseriisuntaohjelman ”Securing Our Common Future: An Agenda for Disarmament”,

–  ottaa huomioon Euroopan tilintarkastustuomioistuimen katsauksen nro 09/2019 ”Puolustusalan toiminta Euroopassa”,

–  ottaa huomioon 14. joulukuuta 2016(2), 13. joulukuuta 2017(3), 12. joulukuuta 2018(4) ja 15. tammikuuta 2020(5) antamansa päätöslauselmat yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan täytäntöönpanosta,

–  ottaa huomioon 13. kesäkuuta 2018 antamansa päätöslauselman EU:n ja Naton välisistä suhteista(6),

–  ottaa huomioon suosituksensa neuvostolle ja komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle ydinsulkusopimuksen (NPT) vuoden 2020 uudelleentarkastelua, ydinasevalvontaa ja ydinaseriisuntamahdollisuuksia koskevan prosessin valmistelemiseksi,

–  ottaa huomioon 17. syyskuuta 2020 antamansa päätöslauselman aseviennistä: yhteisen kannan 2008/944/YUTP täytäntöönpano(7),

–  ottaa huomioon 14. helmikuuta 2019 antamansa päätöslauselman INF-sopimuksen tulevaisuudesta ja vaikutuksesta Euroopan unioniin(8),

–  ottaa huomioon 18. huhtikuuta 2019 vahvistamansa kannan ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan puolustusrahaston perustamisesta(9),

–  ottaa huomioon suosituksensa neuvostolle päätöksestä Euroopan rauhanrahaston perustamisesta(10),

–  ottaa huomioon 12. syyskuuta 2018 antamansa päätöslauselman autonomisista asejärjestelmistä(11),

–  ottaa huomioon 23. heinäkuuta 2020 antamansa päätöslauselman Eurooppa-neuvoston 17.–21. heinäkuuta 2020 pidetyn ylimääräisen kokouksen päätelmistä(12),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 54 artiklan,

–  ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön (A9-0265/2020),

1.  muistuttaa, että EU:n tavoitteena on olla maailmanlaajuinen toimija rauhan ja turvallisuuden puolesta, ja kehottaa sitä pyrkimään toimissaan ja politiikoissaan pitämään yllä kansainvälistä rauhaa, turvallisuutta, tehokasta monenvälisyyttä, yhteistyötä ja globaalia vakautta sekä tukemaan aktiivisesti sääntöihin perustuvaa kansainvälistä järjestystä, kansainvälistä oikeutta, ihmisoikeuksia ja demokratiaa YK:n peruskirjan periaatteiden ja arvojen sekä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 21 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden mukaisesti;

2.  korostaa, että kun otetaan huomioon nykyiset ja lisääntyvät monitahoiset maailmanlaajuiseen, alueelliseen ja kansalliseen turvallisuuteen ja vakauteen kohdistuvat uhat, joita EU kohtaa yhä moninapaisemmassa ja ennakoimattomammassa ympäristössä, jossa globaalit ja alueelliset voimat ovat entistä määrätietoisempia ja kilpailevat keskenään ja jossa liittoumat muuttuvat, ainoastaan vahvan ja yhtenäisen unionin ja sen jäsenvaltioiden yhteisellä painoarvolla ja tiiviissä yhteistyössä samanmielisten demokratioiden kanssa voivat eurooppalaiset toimijat kehittää vankemman yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP), jotta unionilla voisi olla vahvempi ja merkityksellisempi kansainvälinen asema uudessa geopoliittisessa ympäristössä ja jotta se voisi osaltaan edistää rauhaa, ihmisten turvallisuutta, kestävää kehitystä, vaurautta, vapautta, perusoikeuksien ja -arvojen kunnioittamista ja demokratiaa;

3.  panee merkille, että unionin strategisen ympäristön pysyvä huonontuminen vaikuttaa suoraan tai epäsuorasti jäsenvaltioiden ja kansalaisten turvallisuuteen; korostaa, että tässä epävakaassa ja ennakoimattomassa ympäristössä unionilla ja jäsenvaltioilla on yhdessä entistä suurempi tehtävä varmistaa jäsenvaltioidensa, kansalaistensa ja arvojensa suojelu monenvälisiltä uhkilta, riskeiltä ja haasteilta;

4.  panee merkille unionin tavoitteen kehittää Euroopan strategista riippumattomuutta ja toteaa tavoitteen perustuvan siihen, että unioni kykenee arvioimaan kriisitilannetta riippumattomasti ja tekemään itsenäisiä päätöksiä sekä pystyy tilanteen niin vaatiessa toimimaan itsenäisesti puolustaakseen etujaan ja arvojaan liittoutumia ja strategisia kumppaneitaan täysimääräisesti kunnioittaen ja noudattaen samalla periaatetta täydentävyydestä Naton kanssa;

5.  kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa ja neuvostoa esittämään yhteisen virallisen määritelmän strategiselle riippumattomuudelle ja määrittämään hyvin selkeästi sen täytäntöönpanon tavoitteet, keinot ja resurssit; katsoo, että kyky toimia itsenäisesti on EU:lle tärkeä keino vahvistaa monenvälistä toimintaansa, vähentää alttiuttaan ulkoisille uhkille ja olla luotettavampi kumppani monenvälisessä sääntöihin perustuvassa järjestyksessä;

6.  katsoo, että covid-19-pandemia on osoittanut EU:n haavoittuvuuden ja sen riippuvuuden kolmansista maista; korostaa siksi, että on entistäkin tärkeämpää tehostaa EU:n toimia strategisen riippumattomuuden saavuttamiseksi tässä yhteydessä;

7.  panee merkille, että YTPP:n täytäntöönpanossa on edistytty jonkin verran; pitää myönteisenä, että EU on edelleen sitoutunut lisäämään globaalia läsnäoloaan ja valmiuksiaan toimia globaalina turvallisuuden edistäjänä ja takaajana muun muassa YTPP-operaatioidensa kautta tavoitteenaan saavuttaa kestävä rauha, vakaus, turvallisuus ja vauraus sekä edistämään aktiivisesti konfliktien ratkaisemista eri puolilla maailmaa, erityisesti EU:n naapurustossa;

8.  suhtautuu myönteisesti varapuheenjohtajan / korkean edustajan ilmoitukseen, jonka mukaan yhteisistä uhkista ja haasteista esitetään vuoden 2020 loppuun mennessä analyysi, joka muodostaa perustan jäsenvaltioiden kanssa käytäville toimintapoliittisille keskusteluille ja ”strategisen kompassin” kehittämiselle; toteaa, että ”strategisella kompassilla” tehostetaan ja ohjataan vuonna 2016 asetetun EU:n tavoitetason täytäntöönpanoa ja määritellään strateginen lähestymistapa sekä erityispyrkimykset ja ‑tavoitteet neljällä keskeisellä alalla, jotka ovat kriisinhallinta, selviytymiskyky, voimavarat ja kumppanuudet, viimeistään vuonna 2022; korostaa, että tämä on tarpeen, koska EU:n on kehitettävä esimerkkiskenaarioita sotilas- ja siviilioperaatioita varten ja valmistauduttava hyvin operatiivisella ja poliittisella tasolla; toivoo, että ”strateginen kompassi” ensimmäisenä askeleena kohti EU:n riippumattoman toimintakyvyn kehittämistä tasoittaa tietä kohti yhdenmukaisempaa strategista kulttuuria ja helpottaa siten unionin päätöksentekoa;

9.  harkitsee ”strategisen kompassin” keskeisiä aloja koskevien omien mietintöjen ja suositusten esittämistä parlamentaarisen panoksen ja ohjauksen antamiseksi unionin demokraattisten institutionaalisten periaatteiden mukaisesti;

10.  korostaa sekä idässä, etelässä että arktisella alueella sijaitsevan unionin naapuruston kestävän alueellisen vakauden, turvallisuuden ja vaurauden ylläpitämisen ja vakautta horjuttavien prosessien ehkäisemisen ensisijaista geopoliittista merkitystä unionille; korostaa EUFOR Althea- ja EULEX Kosovo -operaatioiden keskeistä roolia vakauden ja turvallisuuden edistämisessä, sillä ne parantavat maiden selviytymiskykyä ja edistävät valmiuksien kehittämistä EU:n kannalta strategisesti tärkeällä alueella; pitää myönteisenä EULEX Kosovon ja EUAM Ukrainan toimeksiantojen jatkamista ja muistuttaa pitävänsä tärkeänä YTPP-toimintaa Länsi-Balkanilla ja itäisissä naapurimaissa; kannustaa tarkastelemaan uudelleen käynnissä olevaa YTPP-operaatiota EUAM Ukraina sen määrittämiseksi, miten sen avulla voidaan edelleen tukea Ukrainan turvallisuutta;

11.  huomauttaa, että epävakaus Euroopan eteläisissä naapurimaissa, erityisesti Sahelin, Länsi-Afrikan ja Afrikan sarven alueilla, heijastuu viime kädessä kielteisesti erityisesti EU:n eteläisiin naapurimaihin ja muodostaa siten suoran haasteen Euroopan ulkorajojen valvonnalle;

12.  on huolissaan siitä, että Venäjän federaation sotilasjoukot miehittävät edelleen suuria osia Ukrainasta ja Georgiasta kansainvälisen oikeuden vastaisesti, että ne ovat edelleen läsnä Moldovan tasavallassa ja että Venäjä edelleen horjuttaa rauhaa ja turvallisuutta alueella; on huolissaan valtion tukemien disinformaatiokampanjoiden ennennäkemättömästä laajuudesta itäisissä naapurimaissa; tuomitsee edelleen Venäjän sotilaallisen väliintulon ja Krimin niemimaan laittoman liittämisen sekä jäätyneen konfliktin jatkamisen Moldovassa; korostaa tarvetta puhua yhdellä äänellä EU:n politiikasta tässä yhteydessä;

13.  panee tyytyväisenä merkille vihollisuuksien lopettamisen Vuoristo-Karabahissa ja sen ympäristössä; korostaa huolestuneena kolmansien maiden sotilaallista osallistumista konfliktiin ja etenkin Turkin vakautta horjuttavaa roolia ja sekaantumista asiaan; kehottaa tekemään kansainvälisen tutkinnan väitetystä vierastaistelijoiden läsnäolosta sekä rypäleammusten ja fosforipommien käytöstä; kehottaa Euroopan unionia ja kansainvälisiä elimiä varmistamaan, että Vuoristo-Karabahissa tehdyt sotarikokset ja kiellettyjen aseiden käyttö Vuoristo-Karabahin konfliktissa eivät jää rankaisematta; korostaa, että humanitaarisen avun toimittaminen on sallittava, vankien ja uhrien vaihtoa on jatkettava viipymättä ja Vuoristo-Karabahin kulttuuriperintöä on suojeltava;

14.  on erittäin huolestunut viimeaikaisesta jännitteiden lisääntymisestä joissakin Intian valtameren ja Tyynenmeren alueen potentiaalisissa leimahduspisteissä, kuten Intian ja Kiinan kiistellyllä rajalla, Itä- ja Etelä-Kiinan merellä ja Taiwaninsalmessa, mukaan lukien Taiwaniin kohdistetut Kiinan yhä provokatiivisemmat sotilaalliset toimet; kehottaa kaikkia asian osapuolia ratkaisemaan erimielisyytensä rauhanomaisin keinoin jännitteiden lieventämiseksi ja pidättäytymään yksipuolisista toimista vallitsevan tilanteen muuttamiseksi; korostaa Taiwaninsalmen rauhanomaisen kehityksen merkitystä pyrittäessä säilyttämään rauha, vakaus ja vauraus Kiinassa ja Taiwanissa sekä Aasian ja Tyynenmeren alueella, joka on edelleen ratkaisevan tärkeä EU:n etujen kannalta; kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita tarkastelemaan uudelleen lähentymispolitiikkaansa Taiwanin kanssa ja tekemään kansainvälisten samanmielisten kumppaneiden kanssa yhteistyötä demokraattisen Taiwanin suojelemiseksi ulkomaisilta uhkilta; on huolestunut vihamielisten kolmansien maiden käynnistämästä disinformaatiokampanjasta, jonka tarkoituksena on häiritä covid-19-pandemian torjumispyrkimyksiä ja joka on suunnattu Intian ja Tyynenmeren alueen, mukaan lukien Taiwan, demokratioita vastaan; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita tukemaan Taiwanin merkityksellistä ja käytännöllistä osallistumista Maailman terveysjärjestön (WHO) kokouksiin, mekanismeihin ja toimiin tarkkailijana, jotta maailmanlaajuista kansanterveyskriisiä voidaan yhdessä torjua;

15.  on erittäin huolestunut Turkin itäisellä Välimerellä jäsenvaltioihin kohdistamasta laittomasta toiminnasta ja sotilaallisilla toimilla uhkailusta ja tuomitsee ne jyrkästi; panee huolestuneena merkille, että yksipuoliset toimet, joita Turkin johdolla toteutetaan kriisin liennyttämispyrkimyksistä huolimatta, rikkovat kansainvälistä oikeutta ja vaikuttavat suoraan joidenkin jäsenvaltioiden suvereniteettiin; muistuttaa, että unioni on valmis käyttämään kaikkia käytettävissään olevia välineitä ja vaihtoehtoja, myös SEU-sopimuksen 29 artiklan ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 215 artiklan mukaisesti, puolustaakseen etujaan ja jäsenvaltioiden etuja; palauttaa mieliin äskettäin annetut neuvoston päätelmät itäisen Välimeren alueesta ja kehottaa laatimaan uuden kokonaisvaltaisen EU:n Turkkia koskevan strategian;

16.  korostaa, että turvallisen juomaveden saatavuuteen liittyvät tekijät voivat johtaa vakaviin konflikteihin; korostaa, että Euroopan unionin on laadittava poliittinen strategia, jolla helpotetaan ratkaisuja näillä alueilla, joilla tilanne voi erittäin herkästi muuttua epävakaaksi, ja kannustetaan samalla merkittävimmillä alueilla, joilla on veteen liittyviä konflikteja, sijaitsevia maita allekirjoittamaan New Yorkissa vuonna 1997 täydennetty vuoden 1992 Helsingin sopimus maasta toiseen ulottuvien vesistöjen ja kansainvälisten järvien suojelusta ja käytöstä;

Euroopan unionin tavoitteiden lujittaminen: YTPP-operaatioiden tehostaminen ennakoimattomassa ja epävakaassa ympäristössä

17.  katsoo, että YTPP perustuu ensisijaisesti unionin valmiuksiin käynnistää siviili- ja sotilasoperaatioita kriisitilanteissa, jotka vaikuttavat unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuuteen tai edellyttävät kansainvälistä väliintuloa kansainvälisen oikeuden sekä YK:n peruskirjan ja päätöslauselmien mukaisesti; panee merkille, että unionilla on parhaillaan käynnissä 11 siviili- ja kuusi sotilasoperaatiota, joista kolme sisältää suoraa täytäntöönpanoa (ATALANTA, EUNAVFOR MED IRINI, EUFOR ALTHEA) ja kolme on suoraa täytäntöönpanoa sisältämättömiä operaatioita (EUTM Mali, EUTM Somalia, EUTM RCA); muistuttaa, että YTPP-operaatioiden toimeksiannoilla pyritään muun muassa edistämään turvallisuusalan ja oikeuslaitoksen uudistamista sekä vahvistamaan sotilas- ja poliisikoulutusta; suosittelee arvioimaan operaatioita asianmukaisesti säännöllisin väliajoin, jotta voidaan määrittää, missä asioissa niiden tehokkuutta voitaisiin lisätä; korostaa, että operaatioita on tärkeää toteuttaa nopeammin, joustavammin ja johdonmukaisemmin;

18.  pitää valitettavana, että jotkin jäsenvaltiot eivät edelleenkään ole poliittisesti halukkaita osallistumaan YTPP-operaatioihin merkittävällä ja uskottavalla tavalla; korostaa, että on tärkeää tehdä operaatioista vankempia sekä inhimillisten voimavarojen että toimeksiantojen osalta; kehottaa jäsenvaltioita lisäämään joukkojen ja voimavarojen osoittamista kaikkiin YTPP-operaatioihin ja puuttumaan erityisesti nykyisiin puutteisiin, koska YTPP-operaatioiden rahoitus on olennaisen tärkeä kysymys niiden jatkuvuuden kannalta etenkin kriisiaikoina ja koska jännitteet ja konfliktit saattavat olla lisääntymässä; korostaa, että YTPP:n talousarviota ei saisi heikentää;

19.  korostaa, että naisten osallistuminen YTPP-operaatioihin tehostaa niitä ja lisää EU:n uskottavuutta miesten ja naisten yhtäläisten oikeuksien maailmanlaajuisena edistäjänä; kehottaa valtavirtaistamaan sukupuolinäkökulman mielekkäällä tavalla YTPP:n muotoilussa, erityisesti tasapainottamalla sukupuolijakaumaa YTPP-operaatioiden henkilöstössä ja johdossa ja antamalla erityiskoulutusta lähetetylle henkilöstölle; pitää myönteisenä, että kaikki YTPP-siviilioperaatiot ovat nyt nimittäneet tasa-arvoasioiden neuvonantajan, ja kehottaa YTPP-sotilasoperaatioita toimimaan samoin; kannustaa jäsenvaltioita esittämään naisia ehdokkaiksi nykyisiin avoimiin toimiin; kehottaa kouluttamaan riittävästi kaikkea EU:n lähettämää sotilas- ja siviilialan henkilöstöä sukupuolten tasa-arvosta ja naisia, rauhaa ja turvallisuutta koskevan YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 täytäntöönpanosta ja erityisesti siitä, miten sukupuolinäkökulma sisällytetään heidän tehtäviinsä; pitää valitettavana, että YTPP-operaatioissa ja erityisesti sotilasoperaatioissa työskentelevien naisten määrä on edelleen hyvin alhainen; kehottaa painokkaasti Euroopan ulkosuhdehallintoa (EUH) tuomaan esille, että tarvitaan naisten määrän lisäämistä EU:n kriisinhallintatehtävissä ja -operaatioissa koskevaa konkreettista tavoitetta ja poliittista sitoutumista siihen; kehottaa painokkaasti jäsenvaltioita tarkastelemaan keinoja vahvistaa rekrytointia ja työssä pysymistä koskevaa politiikkaa ja edistämään naisten osallistumista rauhanrakennus- ja rauhanturvaoperaatioihin; painottaa tarvetta sisällyttää EU:n talousarvioon uusi budjettikohta, josta rahoitettaisiin tasa-arvoneuvonantajien tehtävää YTPP:n sotilasoperaatioissa;

20.  korostaa unionin maailmanlaajuista sitoutumista Sahelin ja Afrikan sarven alueisiin kuuden siviilioperaation (EUCAP Mali, EUCAP Niger, EUCAP Somalia) ja sotilasoperaation (EUTM Mali, EUTM Somalia, EUNAVFOR ATALANTA, EUNAVFOR MED Irini) kautta;

21.  toteaa, että YTPP:n sotilasoperaatioissa on yhä useammin kyse asevoimien koulutukseen painottuvista tehtävistä (eli EU:n koulutusoperaatioista) ilman täytäntöönpanoulottuvuutta; katsoo, että vaikuttamatta näiden operaatioiden siihen ulottuvuuteen, että niihin ei sisälly suoraa täytäntöönpanoa, toimeksiannosta olisi tehtävä vankempi, jotta eurooppalaiset neuvonantajat voivat tarkistaa mahdollisimman tarkasti joukkojen sijoittamisen perusteet ja sen, onko koulutusohjelmat pantu hyvin täytäntöön ja vastaavatko ne täysin paikallisten asevoimien todellisia operatiivisia tarpeita; toteaa, että näin voitaisiin myös paremmin ehkäistä huonoa johtamista ja väärinkäytöksiä, kun koulutettuja joukkoja käytetään paikan päällä; korostaa, että näin on erityisesti EUTM Malin tapauksessa, jossa Malin asevoimia käytetään hyvin erilaisilla ja haasteellisilla alueilla, minkä vuoksi on valvottava tapaa, jolla eurooppalaisia koulutustoimenpiteitä pannaan tällä hetkellä täytäntöön;

22.  korostaa, että vain muutamat YTPP-operaatiot tarjoavat koulutusta seksuaalisesta ja sukupuoleen perustuvasta häirinnästä, ja kehottaa EUH:ta ja jäsenvaltioita tarjoamaan pakollista koulutusta tällaisen häirinnän torjumiseksi kaikissa operaatioissa ja varmistamaan, että uhreja ja väärinkäytösten paljastajia suojellaan tehokkaasti; kehottaa saattamaan YTPP-operaatioiden päivitetyt yleiset käyttäytymissäännöt ajan tasalle ja sisällyttämään niihin periaatteen nollatoleranssista sille, että EU-puolen johto ja hallinto eivät puutu seksuaaliseen ja sukupuoleen perustuvaan väkivaltaan;

23.  panee tyytyväisenä merkille 12. lokakuuta 2020 annetut neuvoston päätelmät EUFOR Althea -operaatiosta ja valmiuden jatkaa operaation toimeksiantoa Bosnia ja Hertsegovinan viranomaisten tukemiseksi niiden ponnisteluissa turvallisuuden ja vakauden ylläpitämiseksi YK:n uudistetulla hyväksynnällä; panee merkille covid-19-pandemian aiheuttamat haasteet ja kiittää operaatioiden henkilöstöä siitä, että se on pysynyt täysin toimintakykyisenä pandemian aikana;

24.  panee merkille, että Somalian turvallisuustilanne on erittäin huolestuttava ja horjuttaa vakautta kaikkialla Afrikan sarvessa ja jopa sen ulkopuolella; katsoo tältä osin, että EUTM Somalian vahvistaminen komentorakenteiden neuvontavalmiuksilla voisi auttaa vaikuttamaan merkittävästi siihen, miten operaatiot toteutetaan monenvälisen sotilaallisen avun yhteydessä;

25.  suhtautuu kannustavasti toimiin, joilla on viety eteenpäin alueellistamisprosessia, jonka alueellinen neuvoa-antava koordinointiyksikkö (RACC) on käynnistänyt ja joka on saatettu neuvoston 12. helmikuuta 2019 tekemällä päätöksellä toiseen vaiheeseen, ja toteaa sen siten vahvistavan EU:n alueellista toimintamallia Sahelissa, etenkin EUTM Mali -operaatiossa, jonka soveltamisala laajennettiin koskemaan G5 Sahel -maita; toteaa, että tämän tavoitteena on tehostaa EU:n toimintaa G5 Sahel -maiden rajojen yli ja tukea rajat ylittävää yhteistyötä ja siten tehostaa EUCAP Sahel Malin, EUCAP Sahel Nigerin ja EUTM Malin työtä; kehottaa nimeämään sen uudelleen EUTM Sahel ‑operaatioksi; toteaa, että johdonmukaisuus ja turvallisuusyhteistyö Afrikan maiden kanssa on ratkaisevan tärkeää mantereen vakauttamisen ja pitkän aikavälin kehityksen kannalta; katsoo, että YTPP:n toimintamallin alueellistaminen Sahelissa on merkityksellistä mutta edellyttää selkeämpää organisointia jo olemassa olevien YTPP-siviili- ja sotilasoperaatioiden, paikallisten toimijoiden ja muiden kansainvälisten järjestöjen (Yhdistyneiden kansakuntien MINUSMA-rauhanturvaoperaatio ja Ranskan armeijan johtama operaatio Barkhane) välillä, jotta varmistetaan operatiivinen synergia ja koordinoidut toimet unionin tasolla;

26.  on huolestunut meneillään olevasta EU:hun kohdistuvasta disinformaatiokampanjasta Keski-Afrikan tasavallassa; kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa toteuttamaan toimia, jotta voidaan tunnistaa tehokkaasti disinformaatiokampanjan alkuperä ja torjua tällaiset hyökkäykset; suhtautuu myönteisesti EUAM RCA:n käynnistämiseen Keski-Afrikan tasavallan turvallisuusalan uudistuksen tukemiseksi ja EUTM RCA:n toimeksiannon jatkamiseen; katsoo, että unionin on parannettava nopeasti ja tehokkaasti valmiuksiaan toimittaa välineistöä EUCAP- ja EUTM ‑operaatioiden tarjoaman koulutuksen lisäksi; toteaa, että Euroopan rauhanrahaston perustaminen varmistaisi kokonaisvaltaisen lähestymistavan unionin kumppanien joukkojen valmiuksien kehittämiseen; korostaa, että määrätietoiset, paikalla olevat ja aktiiviset ulkomaiset toimijat, jotka eivät välttämättä noudata samoja eettisiä periaatteita kuin unioni ja sen jäsenvaltiot, täyttävät valmiusvajeen ja osallistuvat näiden joukkojen varustamiseen kunnioittamatta lainkaan oikeusvaltioperiaatetta ja kansainvälisiä normeja;

27.  on erittäin huolestunut turvallisuus- ja humanitaarisen tilanteen heikkenemisestä Sahelin alueella, jossa terrorismi lisää voimakkaasti G5 Sahel-maihin ja niiden naapurimaihin kohdistuvaa painetta, mikä pahentaa paikallisia poliittisia, etnisiä ja uskonnollisia jännitteitä; korostaa, että EU:n operaatioiden tarjoama tuki Sahelissa on tärkeää tältä osin; muistuttaa, että on keskeisen tärkeää säilyttää kansainvälisen yhteisön pitkän aikavälin investoinnit Malin ja Sahelin turvallisuuden ja vakauden edistämiseksi; on tyytyväinen, että EU:n operaatioiden toiminta Malissa on käynnistetty uudelleen;

28.  kehottaa laatimaan turvallisuusalan uudistusta, turvallisuusapua ja sotilaallisten valmiuksien kehittämistä varten uuden operatiivisen tason toimintamallin, jossa otetaan huomioon erityisesti Malista saadut kokemukset ja jossa painotetaan a) kaikkien turvallisuusjoukkojen, myös asevoimien, demokraattista valvontaa, b) alan demokraattista ja avointa hallintoa, c) sen järjestelmällistä seurantaa, että kaikki toimijat noudattavat täysimääräisesti ja tiukasti ihmisoikeuksia koskevaa kansainvälistä oikeutta ja kansainvälistä humanitaarista oikeutta, ja d) selkeitä mekanismeja keskeyttämisen tai rankaisemattomuuden tapauksessa vetäytymisen tai jatkuvien rikkomusten varalta;

29.  panee merkille siviili- ja sotilasoperaatioiden entistä paremman koordinoinnin kolmessa maassa: Mali, Keski-Afrikan tasavalta ja Somalia; suhtautuu myönteisesti valmiuksien kehittämistä Somaliassa koskevan Euroopan unionin operaation (EUCAP Somalia) ja EUTM Somalia -operaation koordinoituihin toimiin Somalian poliisin ja Somalian armeijan välisen operatiivisen lähentymisen tukemiseksi Al Shabaabin vaikutusvallasta vapautetuilla alueilla; korostaa, että EUAM CAR- ja EUTM CAR -operaatioiden välineiden, rahoitusvälineiden ja toimijoiden yhdennetty lähestymistapa olisi toistettava tarvittaessa muissa YTPP-operaatioissa;

30.  pitää myönteisenä EUNAVFOR MED Irini -operaation käynnistämistä, jolla pyritään edistämään kestävää rauhaa, turvallisuutta ja vakautta tukemalla Libyaa koskevan asevientikiellon täytäntöönpanoa YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 2526 (2020) mukaisesti ja kouluttamaan Libyan rannikkovartiostoa sekä häiritsemään ihmissalakuljettajien toimintaa; kehottaa jäsenvaltioita erityisesti osoittamaan kiireellisesti Irini-operaation tähän saakka vähäisten valmiuksien vahvistamiseksi tarvittavat tiedustelu-, valvonta-, tunnistus- ja poliisiresurssit sekä laivastokalusto, ja kannustaa vahvistamaan yhteistyötä Naton käynnissä olevan Sea Guardian ‑merioperaation kanssa sekä yhteistyötä alueellisten kumppaneiden kanssa; palauttaa mieliin etsintä- ja pelastustoimintaa merellä koskevat kansainväliset velvoitteet; kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa hyödyntämään täysimääräisesti EU:n resursseja tällä alalla, erityisesti EU:n satelliittikeskusta ja EU:n tiedustelukeskusta; panee tyytyväisenä merkille, että Libyan tilanteen vakauttamisessa edistytään edelleen ja kehottaa EU:ta omaksumaan aktiivisen roolin sovitteluprosessissa, jotta voidaan auttaa luomaan tarvittava perusta rauhanomaiselle, vakaalle ja demokraattiselle Libyalle;

31.  panee merkille neuvoston 20. kesäkuuta 2020 tekemän päätöksen jatkaa seuraavien kolmen YTPP-siviilioperaationsa toimeksiantoja: Euroopan unionin yhdennetyn rajavalvonnan avustusoperaatio Libyassa (EUBAM Libya), Euroopan unionin rajavalvonnan avustusoperaatio Rafahin rajanylityspaikkaa varten (EUBAM Rafah) ja palestiinalaisalueilla toteutettava Euroopan unionin poliisioperaatio (EUPOL COPPS);

32.  kehottaa kehittämään ja vahvistamaan edelleen EU:n siviili- ja sotilasalan päätöksentekoa sekä komento- ja valvontarakenteita ja takaamaan samalla toisistaan erilliset sotilaalliset ja siviilipuolen komentoketjut;

33.  panee merkille, että sotilaskriisinhallinnan suunnittelu- ja toteutusvoimavaran (MPCC) strateginen uudelleentarkastelu on määrä aloittaa vuonna 2020; kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa pitämään parlamentin ajan tasalla saatavilla olevista ja valituista vaihtoehdoista, koska uudelleentarkastelu vaikuttaa sotilasoperaatioiden suunnitteluun, johtamiseen ja valvontaan; muistuttaa, että EU tarvitsee pysyvää ja täysivaltaista sotilaallista komentorakennetta, jotta se voi toimia itsenäisesti, ja kehottaa siksi neuvostoa panemaan tällaisen rakenteen täytäntöön;

34.  panee merkille yleisen edistymisen YTPP-siviilialan sopimuksen täytäntöönpanossa ja sitä koskevat toimet, ja toteaa, että sopimuksen tarkoituksena on tehdä YTPP-siviilialasta toimintakykyisempi, tehokkaampi, joustavampi ja reagointikykyisempi sekä kansallisella tasolla kehittämällä ja panemalla täytäntöön kansallisia täytäntöönpanosuunnitelmia, joilla lisätään kansallista osallistumista siviilialan YTPP-toimiin, että EU:n tasolla kehittämällä yhteinen toimintasuunnitelma; kehottaa panemaan YTPP-siviilialan sopimuksen täysimääräisesti täytäntöön vuoden 2023 alkukesään mennessä; panee merkille YTPP-siviilialan valmiuksia koskevat haasteet, jotka liittyvät poliisin, tuomareiden, syyttäjien ja muiden oikeus- ja siviiliturvallisuusalan asiantuntijoiden riittävään saatavuuteen; katsoo, että EU:n on jatkettava EUCAP Sahel Malin, EUCAP Sahel Nigerin, EUCAP Somalian ja EUAM RCA:n siviilioperaatioiden kattavaa arviointia niiden toimeksiantojen, talousarvion ja henkilöresurssien osalta, jotta ne saataisiin täysin toimintakykyisiksi ja tehokkaiksi; kehottaa jäsenvaltioita laatimaan yksityiskohtaisen vuosikatsauksen, jossa arvioidaan YTPP-siviilialan sopimuksen täytäntöönpanon edistymistä; kehottaa kaikkia asiaankuuluvia toimijoita tiivistämään yhteistyötä ja vahvistamaan synergioita samalla operaatioalueella toteutettavien siviili- ja sotilasoperaatioiden välillä, erityisesti liikkuvuuden ja turvallisten digitaalisten infrastruktuurien kannalta; pitää myönteisenä syyskuussa 2020 avatun siviilikriisinhallinnan osaamiskeskuksen perustamista ja kannustaa jäsenvaltioita osallistumaan aktiivisesti sen työhön;

35.  on tyytyväinen, että YTPP-operaatioita jatketaan ja ylläpidetään covid-19-pandemian aiheuttamasta erittäin haastavasta toimintaympäristöstä ja kielteisestä vaikutuksesta huolimatta; vaatii, että YTPP-operaatioiden talousarviota, resursseja, suunnittelua ja välineistöä arvioidaan ja mukautetaan covid-19-pandemiasta saatujen kokemusten perusteella sen varmistamiseksi, että operatiivinen tehokkuus säilyy ennallaan; korostaa, että EU:n on tärkeää pohtia, mitä lisätoimia voitaisiin toteuttaa henkilöstön sairastumisriskin minimoimiseksi ja hallitsemiseksi; on hyvin huolestunut covid-19-pandemian kielteisestä voimistavasta vaikutuksesta olemassa oleviin kriiseihin ja katsoo, että EU:n on ehdottomasti estettävä covid-19-pandemiaa horjuttamasta vuosien ajan saavutettua edistystä rauhanrakentamisessa; on huolissaan erityisesti YTPP-operaatioihin kohdistuneesta disinformaatioaallosta covid-19-pandemian aikana; korostaa, että EU:n on vahvistettava strategisia viestintävälineitään ja julkista diplomatiaansa erityisesti maissa, joissa YTPP-operaatioita toteutetaan;

36.  antaa tunnustusta YTPP:n siviili- ja sotilasoperaatioiden panoksesta rauhan, vakauden ja kansainvälisen turvallisuuden vahvistamisen alalla ja siitä, että ne tukevat kolmansia maita terrorismin torjunnassa; vaatii unionia parantamaan konfliktinestoa ja konfliktien sovittelua koskevia institutionaalisia valmiuksiaan; kehottaa omaksumaan ennakoivamman toimintamallin pitkittyneiden konfliktien ratkaisemiseksi EU:n välittömässä naapurustossa; kehottaa soveltamaan konfliktisensitiivisiä ja ihmiskeskeisiä lähestymistapoja, joissa ihmisten turvallisuus ja oikeudet asetetaan EU:n toiminnan keskiöön;

37.  katsoo, että unionin olisi keskitettävä ponnistelunsa sellaisiin operaatioihin, joiden yhteydessä se saa tuotettua eniten lisäarvoa; pitäisi näin ollen tervetulleena joidenkin operaatioiden tärkeyden ja tehokkuuden tarkastelua;

38.  kehottaa tekemään nopeasti päätöksen Euroopan rauhanrahastosta, jonka tavoitteena on tehostaa EU:n operaatioita, tukea sen kumppaneita ja edistää rauhanoperaatioita, ja panemaan sen täytäntöön; korostaa, että tällä välineellä rahoitettaisiin osa EU:n puolustustoiminnan kustannuksista, mukaan lukien YTPP-sotilasoperaatioiden yhteiskustannukset ja kustannukset kumppaneiden sotilaallisten valmiuksien kehittämisestä maissa, joissa EU toteuttaa toimia, ja että sille olisi siksi myönnettävä riittävät määrärahat, jotta voidaan vastata tehokkaasti koulutukseen, operaatioihin, hankkeisiin ja sotilastarvikkeisiin, kuten aseisiin, ammuksiin ja kuljetuksiin, liittyviin nykyisiin haasteisiin, noudattaen kaikilta osin yhteisen kannan kahdeksaa kriteeriä, ihmisoikeuksia koskevaa kansainvälistä oikeutta ja humanitaarista oikeutta ja varmistaen tehokkaat avoimuutta koskevat säännökset parlamentin 28. maaliskuuta 2019 antamassa suosituksessa Euroopan rauhanrahaston perustamisesta lueteltujen seikkojen mukaisesti; muistuttaa, että on tehtävä kattavia ennakkoarviointeja riskeistä ja seurattava tarkasti sitä, miten edunsaajamaat käyttävät varoja, erityisesti alueilla, joilla poliittinen ympäristö on erittäin epävakaa ja joilla kansalliset rajat ovat erittäin läpäiseviä, ja otettava EU-tasolla käyttöön tarvittavat suojatoimet, joilla estetään terroristiryhmiä ja muita vihamielisiä toimijoita hankkimasta näitä aseita;

39.  panee tyytyväisenä merkille vuoden 2020 unionin tilaa käsittelevään aiekirjeeseen sisältyvän ilmoituksen yhteisestä tiedonannosta, joka koskee strategista lähestymistapaa entisten taistelijoiden aseistariisunnan, demobilisaation ja yhteiskuntaan sopeuttamisen (DDR-toiminta) tukemiseksi vuonna 2021, ja pitää sitä oikea-aikaisena vuoden 2006 EU:n DDR-toiminnan tukimallin tarkistuksena; korostaa, että turvallisuusalan uudistaminen on ensisijaisen tärkeää erityisesti unionin YTPP-siviilioperaatioiden kannalta ja että sen päätavoitteena olisi oltava ihmisten turvallisuutta korostavan lähestymistavan täytäntöönpano; korostaa, että DDR-toimintaa koskevalla uudella strategisella lähestymistavalla on varmistettava YTPP-välineiden ja EU:n kehitysavun välinen johdonmukaisuus;

Tehokkaiden YTPP-voimavarojen kehittäminen

40.  suhtautuu myönteisesti EU:n voimavarojen kehittämisaloitteisiin, kuten puolustuksen koordinoituun vuosittaiseen tarkasteluun (CARD), pysyvään rakenteelliseen yhteistyöhön (PRY) ja tulevaan Euroopan puolustusrahastoon sekä puolustusalan tutkimusta koskevaan unionin valmistelutoimeen (PADR) ja Euroopan puolustusteolliseen kehittämisohjelmaan (EDIDP) puolustusrahastoa edeltävinä ohjelmina, koska ne voivat edistää johdonmukaisuutta, koordinointia ja yhteentoimivuutta YTPP:n täytäntöönpanossa ja tasoittaa tietä Petersbergin tehtävien toteuttamista varten sekä vahvistaa unionin solidaarisuutta, yhteenkuuluvuutta ja selviytymiskykyä sekä strategista riippumattomuutta;

41.  toteaa, että useiden jäsenvaltioiden integroiminen EU:n valmiuksien kehittämistä koskeviin aloitteisiin ja niiden merkityksellinen osallistuminen merkittäviin Euroopan puolustushankkeisiin, joita toteutetaan tällä hetkellä lähes yksinomaisesti kahdenvälisellä tasolla (ilmataistelujärjestelmä FCAS ja maataistelujärjestelmä MGCS), on ratkaisevan tärkeää Euroopan yhdentymisprosessin onnistumisen kannalta puolustusalalla ja merkitsisi selkeää lisäarvoa eurooppalaisille pyrkimyksille tehostaa yhteistyötä, integrointia puolustuksen alalla ja yhteentoimivuutta YTPP-operaatioiden hyväksi;

42.  toteaa, että on ratkaisevan tärkeää lisätä kaikkien EU:n puolustusalan suunnitteluvälineiden ja valmiuksien kehittämisvälineiden ja -aloitteiden johdonmukaisuutta, osallistavuutta, koordinointia ja yhtenäisyyttä, jotta ne voivat saada aikaan merkityksellisiä synergioita ja vahvistaa toisiaan ja jotta voidaan välttää päällekkäisyyksiä ja varmistaa resurssien tehokas ja strateginen käyttö sekä yhteentoimivuus ja helpottaa nopeaa toimintavalmiuteen saattamista;

43.  kehottaa jäsenvaltioita lisäämään puolustusmenojaan ja tavoittelemaan 2 prosentin tavoitetta suhteessa BKT:hen;

44.  panee tyytyväisenä merkille sopimuksen Euroopan puolustusrahastoa koskevasta asetuksesta ja kehottaa hyväksymään ja perustamaan pikaisesti Euroopan puolustusrahaston, jonka avulla käsitellään ja vauhditetaan yhteisesti sovittuja puolustusvoimavarojen kehittämisen painopisteitä ilma-, maa-, meri- ja verkkoturvallisuusaloilla ja edistetään siten EU:n kykyä olla maailmanlaajuinen toimija ja kansainvälisen turvallisuuden edistäjä ja tarjoaja; kehottaa jäsenvaltioita, neuvostoa ja komissiota myöntämään riittävästi rahoitusta Euroopan puolustusrahastolle ja keskittymään rakenteellisiin hankkeisiin, joilla on suurta lisäarvoa, ja siten helpottamaan jäsenvaltioiden välistä teollista yhteistyötä sekä vahvan Euroopan puolustuksen teollisen ja teknologisen perustan (EDTIB) lujittamista sekä vahvistamaan teknisiä, teollisia ja strategisia valmiuksia, jotta voidaan vahvistaa EU:n kykyä tuottaa ja järjestää sotilaalliset voimavarat itsenäisesti sekä säilyttää Euroopan teknologinen riippumattomuus pitkällä aikavälillä; kannustaa toteuttamaan puolustusvoimavaroja koskevia aloitteita, joilla helpotetaan pienten ja keskisuurten yritysten osallistumista;

45.  muistuttaa puolustusalan tutkimuksen erittäin arkaluonteisesta ja strategisesta luonteesta ja tarpeesta säännellä EU:n ulkopuolisten kolmansien osapuolten hallinnassa olevien yhteisöjen pääsyä rahastosta rahoitettaviin hankkeisiin niin, että se on täysin sopusoinnussa strategista riippumattomuutta koskevan EU:n tavoitteen kanssa; korostaa, että kolmansien maiden osallistuminen Euroopan puolustusrahastoon joissakin soveltuvissa erityisissä ja poikkeuksellisissa tapauksissa, joissa se tuo todistettua teknologista ja operatiivista lisäarvoa tietyille hankkeille, olisi toteutettava todellisen vastavuoroisuuden pohjalta eikä se saisi heikentää EU:n strategisia turvallisuusetuja tai vaarantaa Euroopan puolustusrahaston tavoitteita ja siinä on noudatettava tiukasti sääntöjä, jotka on asetettu ehdotuksessa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan puolustusrahastosta (COM(2018)0476), kuten teollis- ja tekijänoikeuksien säilyttäminen EU:ssa;

46.  pitää myönteisenä vuoden 2020 loppuun mennessä toteutettavaa ensimmäisen PRY-vaiheen strategista uudelleentarkastelua, jonka avulla saadaan myös käsitys ohjelman edistymisestä ja voidaan määrittää säännökset, joita tarvitaan, jotta pysyvä rakenteellinen yhteistyö olisi nykyistä tehokkaampaa ja tavoitteellisempaa; katsoo, että pysyvä rakenteellinen yhteistyö on väline, joka edistää kestävän ja tehokkaan EU:n puolustusyhteistyön ja puolustusalan yhdentymisen vahvistamista parantamalla osallistuvien jäsenvaltioiden puolustusvoimavaroja ja yhteentoimivuutta erityisesti joukkojen saatavuuden, joustavuuden ja toimintavalmiuden osalta; muistuttaa, että PRY-hankkeilla olisi autettava maksimoimaan puolustusmenojen vaikuttavuus; katsoo, että pysyvää rakenteellista yhteistyötä olisi käytettävä täydentävänä välineenä pyrittäessä saavuttamaan EU:n tavoitteet ja edistämään Naton tavoitteita; pitää myönteisenä äskettäin tehtyä päätöstä kolmansien maiden osallistumisesta pysyvään rakenteelliseen yhteistyöhön, vaikka toteaakin, että tällaisen poikkeuksellisen osallistumisen yksittäisiin PRY-hankkeisiin on tuotettava lisäarvoa EU:n jäsenvaltioille ja hankkeille ja autettava vahvistamaan pysyvää rakenteellista yhteistyötä ja YTPP:tä ja täyttämään entistä vaativammat sitoumukset erittäin tiukoin poliittisin, asiasisältöä koskevin ja oikeudellisin ehdoin vakiintuneen ja tehokkaan vastavuoroisuuden pohjalta;

47.  kehottaa osallistuvia jäsenvaltioita osoittamaan täyttä poliittista sitoutumista, ponnisteluja ja strategista kunnianhimoa, osoittamaan tarvittavat resurssit sekä täyttämään kunnianhimoiset ja sitovat yhteiset sitoumukset, joista ne ovat sopineet, ja varmistamaan konkreettisen edistymisen nykyisten PRY-hankkeiden nopeassa ja tehokkaassa täytäntöönpanossa; korostaa, että ensimmäisen aallon hankkeet ovat pääasiassa valmiuksien kehittämishankkeita, joihin osallistuu mahdollisimman monta jäsenvaltiota, ja että PRY-hankkeiden osallistavuuden ei pitäisi johtaa siihen, että osallistuvat jäsenvaltiot vesittävät tavoitteensa; on huolestunut siitä, että voimavaroja koskevia ja kriittisiä puutteita, jotka on yksilöity yleistavoiteprosessissa voimavarojen kehittämissuunnitelman (CDP) ja puolustuksen koordinoidun vuosittaisen tarkastelun (CARD) avulla, ei korjata riittävästi tai täysimääräisesti menestyksellisten sotilasoperaatioiden toteuttamisen varmistamiseksi; kehottaa toteuttamaan nykyisten 47 PRY-hankkeen uudelleentarkastelun, jotta voidaan todentaa saavutettu edistys ja yksilöidä hankkeet, jotka voitaisiin koota ryhmiksi osallistuvien jäsenvaltioiden harkinnan mukaan; kannustaa osallistuvia jäsenvaltioita keskittymään PRY-hankkeisiin, jotka tuottavat todellista lisäarvoa ja ovat fokukseltaan operatiivisempia, tuottavat molemminpuolista hyötyä sekä toimivat strategisina mahdollistajina unionin kannalta, samoin kuin hankkeisiin, joilla on strateginen ulottuvuus, jolla pyritään puuttumaan tuleviin turvallisuusuhkiin; kannustaa voimakkaasti jäsenvaltioita osana EU:n taisteluosastojärjestelmän uudistusta tutkimaan vaihtoehtoja sen saattamiseksi pysyvän rakenteellisen yhteistyön piiriin sen toiminnallisten valmiuksien, modulaarisuuden ja ketteryyden lisäämiseksi perustamalla pysyviä monikansallisia yksiköitä, jotka hoitavat SEU-sopimuksen 43 artiklassa määriteltyjä sotilastehtäviä ja pyrkivät edistämään EU:n kykyä toteuttaa vakaita kriisinhallintaoperaatioita;

Yhteistyön vahvistaminen strategisten kumppanien kanssa

48.  on tyytyväinen EU:n ja Naton yhteistyön edistymiseen Varsovassa vuonna 2016 annetun yhteisen julkilausuman jälkeen; antaa tunnustusta vuosina 2016 ja 2017 annettujen yhteisten ehdotusten täytäntöönpanossa saavutetusta edistyksestä, erityisesti EU:n ja Naton poliittisen vuoropuhelun tehostamisesta kaikilla tasoilla, sotilaallista liikkuvuutta koskevasta jäsennellystä vuoropuhelusta, pyrkimyksistä varmistaa parempi johdonmukaisuus eri puolustussuunnitteluprosessien välillä sekä tiiviimmästä yhteistyöstä kyberturvallisuuden ja puolustuksen alalla sekä hybridiuhkien ja disinformaatiokampanjoiden torjumistoimissa; panee merkille Naton ja EU:n yhteistyön siviiliviranomaisten auttamiseksi covid-19-pandemian leviämisen hillitsemisessä ja pysäyttämisessä; kehottaa EU:ta ja Natoa tehostamaan edelleen keskinäisesti vahvistavaa yhteistyötä, myös operaatioiden välillä, ja syventämään strategista kumppanuuttaan; korostaa, että on tärkeää vahvistaa edelleen EU:n ja Naton kumppanuutta sotilaallisen liikkuvuuden alalla; korostaa, että on tärkeää järjestää ja toteuttaa Euroopan asevoimien välisiä yhteisiä koulutuksia ja harjoituksia sekä EU:n ja Naton välisiä rinnakkaisharjoituksia ja koordinoituja harjoituksia;

49.  pitää tässä yhteydessä myönteisenä Atlantic Resolve -operaatiota ja Naton tehostettua läsnäoloa Euroopan mantereella ja tunnustaa Naton joukkojen merkityksen pyrittäessä estämään Venäjän uusia hyökkäyksiä ja antamaan ratkaisevaa tukea konfliktin sattuessa;

50.  muistuttaa, että Nato on edelleen yhteisen puolustuksen kulmakivi niille unionin jäsenvaltioille, jotka ovat myös Naton jäseniä, kuten SEUT-sopimuksessa on nimenomaisesti tunnustettu; katsoo, että EU:n ja Naton yhteistyön on oltava täydentävää ja siinä olisi otettava huomioon kummankin erityispiirteet ja tehtävät eikä tässä yhteistyössä pitäisi tarpeettomasti toisintaa tai korvata rakenteita; muistuttaa, että puolustusyhteistyö on yksi transatlanttisen yhteistyön pilareista ja on edelleen ensisijaisen tärkeää liittolais- ja kumppanimaiden keskinäisen turvallisuuden kannalta, ja toistaa siksi, että suhteita on tarpeen vahvistaa; muistuttaa, että ”yhden yhteisen joukkovalikoiman” periaatteen mukaisesti EU:n puolustusvoimavarojen kehittäminen ei aiheuta kilpailu-uhkaa Natolle, vaan hyödyttää maita, jotka ovat sekä YTPP:n että Naton osapuolia; muistuttaa myös, että tehokkaampaa turvallisuus- ja puolustusyhteistyötä olisi pidettävä tekijänä, joka vahvistaa Naton eurooppalaista pilaria ja auttaa EU:ta ottamaan suuremman roolin oman turvallisuutensa varmistamisessa; katsoo, että voimavaroja koskevilla aloitteilla olisi varmistettava yhteentoimivuus liittolaisten kanssa ja helpotettava nopeaa toimintavalmiuteen saattamista; panee huolestuneena merkille, että jotkin näkemyserot ovat heikentäneet Naton solidaarisuutta Turkin itäisellä Välimerellä toteuttamien toimien jälkeen;;

51.  korostaa tarvetta vahvistaa EU:n asemaa meriturvallisuusalan toimijana sekä EU:n ja jäsenvaltioiden kykyä vastata kriiseihin niiden aluevesillä ja korostaa johdonmukaisen meristrategian merkitystä laittomien valtiosta riippumattomien merenkulun toimijoiden torjumisessa; katsoo, että on tarpeen yhdenmukaistaa väliintuloa koskevia sääntöjä ja varustusta koskevia vaatimuksia sekä lisätä henkilöstön koulutusta, jotta voidaan toimia koordinoidusti ja yhtenäisesti eurooppalaisissa ja kansainvälisissä operaatioissa tai merialueiden kriisien, välikohtausten ja selkkausten yhteydessä; korostaa tarvetta EU:n ja Naton yhteistyölle, jotta saadaan aikaan yhteinen tehokas lähestymistapa rajat ylittävän ja järjestäytyneen rikollisuuden kaltaisiin meriturvallisuusuhkiin, mukaan lukien järjestäytyneet rikollisverkostot, jotka helpottavat ihmisten, aseiden ja huumeiden laitonta kauppaa, salakuljetusta ja merirosvoutta;

52.  tukee voimakkaasti EU:n ja YK:n strategista kumppanuutta kriisinhallinnassa sekä siviili-, poliisi- ja sotilasalan rauhanturvaamisessa; panee tyytyväisenä merkille edistymisen, jota on saavutettu EU:n ja YK:n yhdessä määrittelemien ja sopimien vuosien 2019–2021 rauhanoperaatioita ja kriisinhallintaa koskevien kahdeksan painopisteen täytäntöönpanossa; kehottaa jäsenvaltioita osallistumaan enemmän YK:n rauhanturvaamiseen ja pyytää EU:n toimielimiä avustamaan tässä asiassa; panee merkille, että jonkin verran edistystä on saavutettu operaatioiden välisen yhteistyön tehostamisessa kentällä – erityisesti sen myötä, kun 29. syyskuuta 2020 allekirjoitettiin EU:n ja YK:n puitesopimus niiden operaatioiden yhteydessä kentällä annettavasta keskinäisestä tuesta – naisia, rauhaa ja turvallisuutta koskevassa toimintaohjelmassa, jonka pohjalta pannaan täytäntöön naisia, rauhaa ja turvallisuutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma, sekä konfliktinestossa ja poliittisella ja strategisella tasolla; kehottaa EU:ta ja YK:ta selvittämään edelleen mahdollisuuksia tiiviimpään yhteistyöhön, erityisesti yhteisillä operaatioalueilla, muun muassa operaatioiden siirtymäsuunnittelussa, tukijärjestelyissä kentällä, tiedonvaihdossa operaatioalueiden ulkopuolella ja valmiussuunnittelussa covid-19-kriisiä silmällä pitäen, sekä ilmasto- ja puolustusalalla;

53.  vahvistaa, että brexitistä huolimatta Yhdistynyt kuningaskunta on edelleen EU:n ja sen jäsenvaltioiden läheinen strateginen kumppani ja että on olennaisen tärkeää säilyttää vahva ja tiivis puolustus- ja turvallisuusyhteistyö EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan välillä, koska sekä EU:lla että Yhdistyneellä kuningaskunnalla on sama strateginen ympäristö ja samat uhat niiden rauhalle ja turvallisuudelle; kannustaa Yhdistynyttä kuningaskuntaa osallistumaan YTTP-operaatioihin, kriisinhallintaoperaatioihin, puolustusvoimavarojen kehittämiseen, asianomaisten unionin virastojen toimintaan sekä pysyvään rakenteelliseen yhteistyöhön liittyviin hankkeisiin kunnioittaen samalla EU:n päätöksenteon riippumattomuutta, Yhdistyneen kuningaskunnan itsemääräämisoikeutta sekä oikeuksien ja velvollisuuksien tasapainon periaatetta todellisen vastavuoroisuuden pohjalta, mihin kuuluu oikeudenmukainen ja asianmukainen rahoitusosuus; ottaa huomioon, että Yhdistynyt kuningaskunta vetäytyi YTPP-operaatioista 31. joulukuuta 2020; kehottaa ottamaan käyttöön nopeita korvaamismenettelyjä sellaisten YTPP-operaatioiden jatkuvuuden varmistamiseksi, joissa oli käytössä merkittävä määrä Yhdistyneestä kuningaskunnasta lähetettyä henkilöstöä;

54.  kehottaa EU:ta tekemään tiiviimpää yhteistyötä nykyisten alueellisten toimijoiden, kuten Afrikan unionin, ECOWASin, Kaakkois-Aasian maiden liiton (ASEAN) sekä Arktinen neuvoston, kanssa sekä samanmielisten Naton ulkopuolisten maiden kanssa;

55.  kehottaa panemaan naisia, rauhaa ja turvallisuutta koskevan YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 järjestelmällisemmin täytäntöön, sillä se hyväksyttiin jo kaksikymmentä vuotta sitten, ja vahvistamaan naisia, rauhaa ja turvallisuutta koskevaa EU:n ohjelmaa; kehottaa valtavirtaistamaan sukupuolinäkökulman mielekkäällä tavalla YTPP:n muotoilussa, erityisesti tasapainottamalla sukupuolijakaumaa YTPP-operaatioiden henkilöstössä ja johdossa ja antamalla erityiskoulutusta lähetetylle henkilöstölle;

56.  kehottaa panemaan täytäntöön nuorisoa, rauhaa ja turvallisuutta koskevan YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 2250 ja ottamaan nuorison ja heidän näkökulmansa mielekkäästi mukaan YTPP-operaatioiden tarjoaman tuen perustana oleviin konfliktianalyyseihin; kehottaa toteuttamaan EU:n toimenpiteitä, joilla parannetaan mahdollisuuksia nuorten merkitykselliseen osallistumiseen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämiseen ja edistämiseen;

57.  kehottaa EU:ta puuttumaan kulttuuriperinnön suojeluun ja säilyttämiseen kohdistuviin jatkuviin ja kasvaviin uhkiin ja torjumaan kulttuuriesineiden salakuljetusta erityisesti konfliktialueilla; toteaa, että jos yhteiskunnilta viedään niiden kulttuuriperintö ja historialliset juuret, niistä tulee alttiimpia radikalisoitumiselle ja maailmanlaajuisille jihadistisille ideologioille; kehottaa EU:ta laatimaan kattavan strategian tällaisten uhkien torjumiseksi;

Unionin selviytymiskyvyn ja varautumisen parantaminen

58.  on huolissaan siitä, että jotkut maailmanlaajuiset toimijat ja yhä useammat alueelliset toimijat kiertävät tietoisesti tai yrittävät tuhota sääntöihin perustuvaa kansainvälistä järjestystä, monenvälisyyttä sekä kestävän rauhan, vaurauden ja vapauden arvoja, jotka ovat Euroopan unionin perusperiaatteita;; panee merkille, että covid-19-pandemia on paljastanut uusia globaalin rakenteen heikkoja kohtia ja jännitteitä ja voimistanut nykyisiä; korostaa, että pandemia on vahvistanut kansalaisten tukea muusta maailmasta riippumattomammalle ja paremmin suojatulle unionille, joka pystyy toimimaan riippumattomasti; kehottaa vahvistamaan Euroopan unionin kansainvälistä asemaa, lisäämään unionin yhtenäisyyttä, solidaarisuutta ja selviytymiskykyä sekä yhtenäistämään ulkopolitiikkaa siten, että keskeisenä tekijänä on tehokas monenvälisyys; suhtautuu myönteisesti neuvoston kesäkuussa 2020 antamiin päätelmiin, joissa ajetaan vahvaa Euroopan unionia, joka edistää rauhaa ja turvallisuutta ja suojelee kansalaisiaan;

59.  korostaa asevoimien tärkeää roolia covid-19-pandemian aikana ja suhtautuu myönteisesti sotilaalliseen apuun siviiliviranomaisille, erityisesti kenttäsairaaloiden käyttöönotossa, potilaskuljetuksissa sekä laitteiden toimittamisessa ja jakelussa; katsoo, että tämä arvokas panos on osoittanut tarpeen tarkastella saatuja kokemuksia ja ottaa niistä opiksi, jotta voidaan vahvistaa jäsenvaltioiden sotilaallisten voimavarojen osuutta hätätilanteissa ensisijaisena välineenä käytettävän unionin pelastuspalvelumekanismin tukemisessa sekä humanitaariseen apuun liittyvissä toimissa; katsoo lisäksi, että jotta terveyskriiseihin voidaan vastata tehokkaasti, on välttämätöntä valmistella jäsenvaltioiden asevoimien lääkintähenkilöstöä osallistumaan nopeasti; muistuttaa keskinäisen avunannon ja yhteisvastuun merkityksestä SEU-sopimuksen 42 artiklan 7 kohdan ja SEUT-sopimuksen 222 artiklan mukaisesti;

60.  painottaa sotilaallisen liikkuvuuden merkitystä; pitää välttämättömänä edetä asiassa ja helpottaa täysimääräistä sotilaallista liikkuvuutta kaikkialla Euroopassa ja kehottaa siksi yksinkertaistamaan ja yhdenmukaistamaan menettelyjä, jotta jäsenvaltiot voivat toimia nopeammin, sillä sotilaallisesta liikkuvuudesta on hyötyä siviilikriisinhallinnassa; korostaa, että sotilaallisen liikkuvuuden hankkeita varten on tärkeää olla käytettävissä asianmukaiset määrärahat; pitää myönteisenä, että sotilaallista liikkuvuutta koskeva hanke on osa pysyvää rakenteellista yhteistyötä; korostaa tarvetta perustaa eurooppalaisia mekanismeja, joiden tarkoituksena on helpottaa sotilaallisten logististen valmiuksien rajat ylittävää käyttöä tällaisissa hätätilanteissa koordinoinnin, synergian, solidaarisuuden ja tuen lisäämiseksi; katsoo ehdottomasti, että samanlainen apu ja solidaarisuus pandemioiden ja vastaavien kriisien aikana voitaisiin ulottaa koskemaan muun muassa kumppanimaita EU:n välittömässä naapurustossa; korostaa tarvetta lisätä EU:n valmiuksia ja tarvittavia voimavaroja kemiallisia, biologisia, säteily- ja ydinaseita (CBRN) vastaan; korostaa tarvetta tehostaa elintärkeiden ja kriittisten infrastruktuurien, erityisesti merenalaisisten valokuitukaapeleiden, seurantaa ja suojelua;

61.  pitää tärkeänä varmistaa parempi yhteys EU:n politiikkojen sisäisten ja ulkoisten osa-alueiden välillä sen varmistamiseksi, että EU:n politiikat toimivat yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan, mukaan lukien EU:n energiapolitiikan, tavoitteiden saavuttamiseksi;

62.  katsoo, että on olennaisen tärkeää suojella kaikkia Euroopan unionin heikkoja kohtia, jotta voidaan varmistaa EU:n kansalaisten yhteinen tehokas suojelu; panee huolestuneena merkille Krimin niemimaan lisääntyvän militarisoinnin ja Venäjän federaation yritykset horjuttaa Mustanmeren alueen vakautta ja toteaa tilanteen johtaneen Walesissa vuonna 2014 pidetyssä Naton huippukokouksessa esitettyyn toteamukseen Pohjois-Atlantin puolustusliiton itäosan haavoittuvuudesta; kehottaa EU:ta tunnustamaan Itä-Euroopassa sijaitsevien jäsenvaltioiden haavoittuvuuden, jotta Euroopan puolustusta voitaisiin vahvistaa, ja kehittämään yhdessä Naton kanssa kattavan strategian itäosan turvaamiseksi ja puolustamiseksi;

Hybridiuhkien ennakoiva torjunta ja ehkäiseminen

63.  suhtautuu myönteisesti painopisteisiin ja suuntaviivoihin, jotka on hyväksytty yhteistyötä varten, jota EU tekee torjuakseen hybridiuhkia ja parantaakseen kykyä selviytyä näistä uhkista, mukaan lukien disinformaation, hybridisodankäynnin, vakoilun, valeuutisten ja propagandan torjunta, sekä nopean hälytysjärjestelmän perustamiseen G7-maiden ja Naton kanssa tehtävän yhteistyön helpottamiseksi; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita kehittämään ja vahvistamaan tieto- ja viestintäjärjestelmiensä turvallisuutta, mukaan lukien turvalliset viestintäkanavat; korostaa, että EU:n on ehdottomasti tehostettava kiireellisesti strategista viestintäänsä ja panostettava siihen enemmän sekä vahvistettava valmiuksiaan puuttua kaikkeen sen demokraattista järjestelmää, suvereeniutta ja kansalaisia uhkaavaan ulkomaiseen sekaantumiseen ja estää sellainen; korostaa East StratCom -työryhmän tärkeää roolia ja panee merkille EUvsDisinfo-hankkeessa tehdyn tärkeän työn sekä kehottaa lisäämään budjetti- ja poliittista tukea, jotta parannetaan entisestään sen kykyä torjua disinformaatiota ja tiedottaa EU:n toimista ja politiikoista;

64.  korostaa, että EU:n on kiireesti otettava käyttöön vankempi strategia, jonka avulla voidaan havaita ja torjua ennakoivasti sitä vastaan suunnattuja aggressiivisia ja vihamielisiä disinformaatiokampanjoita, jotka ovat peräisin kolmansista maista ja valtiosta riippumattomista toimijoista; korostaa tarvetta tarkastella uudelleen EUH:n strategisen viestinnän ryhmän valtuuksia, jotta voidaan puuttua ulkomaisten toimijoiden harjoittamaan sekaantumiseen ja ottaa toimintaan mukaan faktantarkistajia, tutkijoita, startup-yrityksiä ja kansalaisjärjestöjä; korostaa tarvetta tarjota riittävästi henkilöstöä ja rahoitusta kaikille EU:n yksiköille, jotka käsittelevät ulkomaista sekaantumista ja disinformaatiota, jotta voidaan paremmin tunnistaa, tutkia ja torjua yrityksiä sekaantua EU:n demokraattisiin prosesseihin tai EU:n toimiin ulkomailla; korostaa, että on tärkeää tehdä yhteistyötä kumppanimaiden kanssa ja auttaa niitä, erityisesti EU:n välittömässä naapurustossa, niiden pyrkiessä puuttumaan pahantahtoiseen ulkomaiseen sekaantumiseen, erityisesti disinformaatioon ja propagandaan, ja torjumaan sitä, koska monissa tapauksissa tällaisilla toimilla pyritään häiritsemään demokratiaa edistäviä uudistuksia näissä maissa ja hyökkäämään eurooppalaisia arvoja ja ihanteita vastaan;

65.  suhtautuu myönteisesti neuvoston hyväksymään päätökseen, jonka mukaan EU voi ensimmäistä kertaa määrätä kohdennettuja rajoittavia toimenpiteitä sellaisten kyberhyökkäysten estämiseksi ja niihin vastaamiseksi, jotka muodostavat ulkoisen uhan EU:lle tai sen jäsenvaltioille, mukaan lukien kolmansiin maihin tai kansainvälisiin järjestöihin kohdistuvat kyberhyökkäykset, ja määrätä seuraamuksia kyberhyökkäyksistä vastuussa oleville henkilöille tai yhteisöille; korostaa tarvetta parantaa viisumirajoitusjärjestelmää osana EU:n seuraamusmekanismia hyödyntämällä biometrisiä viisumimenettelyjä, jotta voidaan rajoittaa hybridisodankäyntiin osallistuvien tahojen matkustamista EU:hun väärällä henkilöllisyydellä; korostaa, että kybernäkökohdat on kiireesti sisällytettävä tiiviimmin EU:n kriisinhallintajärjestelmiin; korostaa, että on olennaisen tärkeää tehdä tiiviimpää yhteistyötä kyberhyökkäysten ehkäisemiseksi ja torjumiseksi näinä aikoina, jolloin niille ollaan erityisen alttiita, jotta voidaan edistää kansainvälistä turvallisuutta ja vakautta kybertoimintaympäristössä; pitää myönteisenä kyberalan nopean toiminnan ryhmiä koskevan PRY-hankkeen hyvää edistystä tältä osin; vaatii vahvempaa tukea Euroopan unionin kyberturvallisuusvirastolle (ENISA) ja kehottaa koordinoimaan tätä tiiviisti Naton kyberpuolustuksen osaamiskeskuksen kanssa; kehottaa lisäämään EU:n koordinointia kollektiivisen yhteistoiminnan käyttöön ottamiseksi vihamielisissä kyberhäiriötilanteissa sekä tiivistämään yhteistyötä samanmielisten kansainvälisten järjestöjen ja maiden kanssa; on erityisen huolestunut jatkuvasti havaituista pienimuotoisista kyberhyökkäyksistä tai kriittisen infrastruktuurin järjestelmiin tunkeutumisista, jotka ovat uinuvassa tilassa mutta joilla voi olla suuri vaikutus; kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan redundanssia kriittisen infrastruktuurin järjestelmissään, kuten sähköntuotannossa ja strategisessa viestinnässä, kaikilla tasoilla;

66.  panee merkille kyber- ja automatisoitujen tiedusteluvalmiuksien kasvavan merkityksen ja korostaa, että niihin liittyy uhkia kaikkien jäsenvaltioiden ja EU:n toimielinten kannalta; kehottaa kaikkia EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioita parantamaan jatkossakin kyberteknologioitaan ja automatisoituja teknologioitaan ja kannustaa edelleen tekemään yhteistyötä näiden teknisten edistysaskelten osalta;

67.  korostaa, että on tärkeää saavuttaa kvanttilaskentavalmiudet, ja painottaa, että on tehostettava EU:n ja Yhdysvaltojen yhteistyötä tällä alalla sen varmistamiseksi, että kvanttilaskenta toteutuu ensimmäisenä sellaisten kumppaneiden välillä, joilla on lämpimät suhteet ja samat tavoitteet;

68.  panee merkille avaruusturvallisuuden ja satelliittien kasvavan merkityksen; korostaa Euroopan unionin satelliittikeskuksen merkitystä ja pyytää virastoa tekemään analyysin ja antamaan kertomuksen EU:n ja jäsenvaltioiden satelliittien turvallisuudesta ja/tai alttiudesta avaruusromulle, kyberhyökkäyksille ja suorille ohjushyökkäyksille;

Annetaan unionille keinot panna YTPP täytäntöön

69.  korostaa, että riittävät taloudelliset voimavarat, henkilöstö ja resurssit ovat olennaisen tärkeitä sen varmistamiseksi, että unionilla on vahvuus ja kyky edistää rauhaa ja turvallisuutta rajojensa sisällä ja koko maailmassa; kehottaa jäsenvaltioita osoittamaan poliittista tahtoa vastata EU:n puolustusalan tavoitteisiin ja täyttää sitoumuksensa;

70.  pitää valitettavana Eurooppa-neuvoston monivuotisen rahoituskehyksen yhteydessä osoittamaa turvallisuus- ja puolustusaloitteita koskevan kunnianhimon puutetta; kehottaa komissiota esittämään ja panemaan täytäntöön kunnianhimoisen strategisen työohjelman Euroopan puolustusrahastolle (sekä tutkimukselle että muulle), millä pyritään vahvistamaan yhteistyötoimia ja rajat ylittävää yhteistyötä koko unionissa, ja sotilaalliselle liikkuvuudelle, jotta autetaan jäsenvaltioita toimimaan nopeammin ja tehokkaammin, myös rahoittamalla kaksikäyttöistä liikenneinfrastruktuuria ja yksinkertaistamalla diplomaattisia selvityksiä ja tullisääntöjä;; kehottaa EU:ta rakentamaan oman ballististen ohjusten vastaisen puolustusjärjestelmänsä sekä yhdennetyn ja kerrostetun strategisen ilmapuolustusjärjestelmän, joka olisi suunniteltu torjumaan myös hyperääniohjuksia; muistuttaa, että unionin kansalaiset ovat selkeästi ja johdonmukaisesti kehottaneet EU:ta vahvistamaan rooliaan kestävän vakauden ja turvallisuuden tuottamisessa ja että tämä voidaan saavuttaa vain riittävillä rahoitusvaroilla ja kunnianhimoisella monivuotisella rahoituskehyksellä ulkoisten toimien ja puolustuksen alalla;

71.  varoittaa, että vaarana on se, että monivuotisessa rahoituskehyksessä ei pyritä kunnianhimoisesti rahoittamaan Euroopan puolustusta koskevia aloitteita ja että covid-19-kriisin seurauksena kansallisiin puolustusbudjetteihin tehdään merkittäviä ja koordinoimattomia leikkauksia; korostaa, että jäsenvaltioiden on osoitettava tarvittavat taloudelliset resurssit kansallisella tasolla, jotta unionille voidaan antaa kyky toimia maailmanlaajuisena rauhan edistäjänä; yhtyy tältä osin Euroopan tilintarkastustuomioistuimen arvioon, jonka mukaan ”EU:n jäsenvaltioilla ei tällä hetkellä ole läheskään niitä sotilaallisia voimavaroja, joita tarvittaisiin EU:n sotilaallisen tavoitetason saavuttamiseksi”;

72.  muistuttaa, että vaikka Euroopan yhteiset puolustushankkeet ja -aloitteet ovat ratkaisevassa asemassa pyrittäessä korjaamaan puutteita puolustukseen liittyvän t&k-toiminnan alalla, yhdistämään resursseja ja koordinoimaan työtä, jäsenvaltiot tuottavat edelleen suurimman osan YTPP-operaatioihin käytetyistä puolustusresursseista ja maksavat ne kansallisista puolustusbudjeteista;

73.  kehottaa jäsenvaltioita noudattamaan virallista sitoutumistaan neuvoston tasolla ja ottamaan vastuun neuvostossa tekemistään päätöksistä, jotka koskevat siviili- ja sotilasoperaatioiden käynnistämistä, antamalla unionille tarvittavan henkilöstön ja voimavarat niiden tavoitteiden saavuttamiseksi, joista ne ovat yksimielisesti sopineet, ja siten toteuttamaan sitoumuksensa edistää Euroopan unionin turvallisuutta;

74.  korostaa kansainvälisen YTPP-operaatioihin osallistumisen merkitystä eurooppalaisia valmiuksia vahvistavana tekijänä ja vaatii panemaan vahvemmin täytäntöön nykyiset osallistumista koskevat puitesopimukset, joilla edistetään rauhan- ja turvallisuustoimien kollektiivista luonnetta;

75.  panee merkille EU:n satelliittikeskuksen tekemän tärkeän työn ja korostaa, että unionilla on oltava riittävät resurssit avaruuskuvien ja tiedustelutietojen keräämisen alalla; korostaa, että EU:n satelliittikeskuksen olisi saatava rakenteellista unionin rahoitusta, jotta se voi edelleen osallistua unionin toimiin, erityisesti tarjotakseen korkean resoluution satelliittikuvantamista YTPP-operaatioiden tueksi;

Kunnianhimoisen EU:n toimintasuunnitelman laatiminen maailmanlaajuista asevalvontaa, asesulkua ja aseriisuntaa varten

76.  on huolissaan kansainvälisiin arvoihin ja oikeusvaltioperiaatteeseen kohdistuvista nykyisistä uhkista sekä maailmanlaajuisen asesulku- ja aseriisuntajärjestelmän mahdollisesta tulevasta rapautumisesta; pelkää, että tärkeimpien asevalvontasopimusten noudattamatta jättäminen, vetäytyminen niistä tai niiden voimassaolon jatkamatta jättäminen vahingoittaisi vakavasti kansainvälisiä asevalvontajärjestelmiä, jotka ovat turvanneet vakauden vuosikymmeniksi, ja heikentäisi ydinasevaltioiden välisiä suhteita ja voisi suoraan uhata Euroopan turvallisuutta erityisesti taktisten ja lyhyen ja keskimatkan ydinaseiden sääntelyä ja vähentämistä koskevien normien puutteen osalta ja voisi johtaa uuteen ydinasevarustelukilpaan; korostaa, että on palautettava kiireellisesti rajat ylittävä luottamus;

77.  panee huolestuneena merkille ydinaseiden hyödyllisyyttä koskevan vaarallisen retoriikan normaalistumisen; toteaa jälleen, että kansainvälinen rauha ja turvallisuus ovat vahvempia maailmassa, jossa ei ole ydinaseita ja jossa ne eivät leviä, ja että aseistariisunta merkitsee aktiivisten ydinkärkien vähentämisen lisäksi tällaisten aseiden sotilaallisen ja poliittisen roolin supistamista;

78.  vahvistaa täyden tukensa EU:n ja sen jäsenvaltioiden sitoutumiselle ydinsulkusopimukseen ydinsulku- ja aseriisuntajärjestelmän kulmakivenä; toistaa kehotuksensa muodostaa ennen konferenssia vahva EU:n yhteinen kanta, jossa vaaditaan hyväksymään ydinsulkusopimuksen 10. tarkistuskonferenssissa konkreettisia ja tehokkaita toimenpiteitä, jotka olisivat keskeinen tekijä strategisen vakauden säilyttämisessä ja uuden kilpavarustelun välttämisessä;

79.  toistaa syvän pahoittelunsa siitä, että Yhdysvallat ja Venäjän federaatio vetäytyivät keskipitkän kantaman ydinaseita koskevasta INF-sopimuksesta; panee merkille Venäjän vastuun sopimuksen kuihtumisesta, sillä se laiminlöi jatkuvasti sopimuksen noudattamisen; pitää valitettavana, että sopimuksen raukeaminen voi johtaa jännitteiden kärjistymiseen ja ydin- ja sotilaallisten uhkien ja riskien lisääntymiseen ja vaarantaa samalla asevalvontajärjestelmien tulevaisuuden; korostaa vastustavansa painokkaasti uutta asevarustelua Yhdysvaltojen ja Venäjän federaation välillä sekä sen mahdollisia vaikutuksia Eurooppaan ja Euroopan maaperällä tapahtuvaa uudelleenmilitarisointia; kehottaa neuvostoa ja varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa käynnistämään EU:n johdolla aloitteen INF-sopimuksen muuttamiseksi monenväliseksi sopimukseksi;

80.  muistuttaa, että tehokkaat kansainväliset asevalvonta-, aseriisunta- ja asesulkujärjestelmät ovat Euroopan ja koko maailman turvallisuuden ja vakauden kulmakivi;

81.  kehottaa Yhdysvaltoja ja Venäjän federaatiota saavuttamaan lisää edistystä neuvotteluissa uuden START-sopimuksen, jonka on määrä päättyä helmikuussa 2021, voimassaolon jatkamiseksi; katsoo, että sopimuksen voimassaolon jatkaminen antaisi kummallekin allekirjoittajavaltiolle lisäaikaa jatkaa neuvotteluja uudesta asevalvontavälineestä sopimiseksi; kehottaa ottamaan välittömästi muut valtiot, erityisesti Kiinan, mukaan kaikkiin olemassa oleviin (kuten uusi START-sopimus, INF ja Avoin taivas -sopimus) tai tuleviin ydinaseiden valvontavälineitä koskeviin neuvotteluihin;

82.  pitää valitettavana, että Venäjä on pannut Avoin taivas -sopimuksen mukaiset velvoitteensa täytäntöön valikoivasti; pitää erittäin valitettavana Yhdysvaltojen päätöstä vetäytyä Avoin taivas -sopimuksesta, joka on merkittävä asevalvontaväline, joka on edistänyt luottamuksen rakentamista ja tarjonnut pienemmille valtioille arvokkaita valmiuksia valvoa ja todentaa naapureidensa sotilaallista toimintaa; kehottaa jäljellä olevia allekirjoittajavaltioita jatkamaan sopimuksen täytäntöönpanoa ja varmistamaan samalla, että se säilyy toimivana ja hyödyllisenä; kehottaa Yhdysvaltoja kumoamaan päätöksensä vetäytyä Avoin taivas -sopimuksesta;

83.  pitää myönteisenä EU:n rahoitusta Kemiallisten aseiden kieltojärjestön (OPCW) hankkeille ja toimille; pitää myönteisenä, että neuvosto on hyväksynyt horisontaalisen pakotejärjestelmän, jolla puututaan kemiallisten aseiden lisääntyvään käyttöön ja leviämiseen; tuomitsee kemiallisten aseiden viimeaikaisen käytön ja katsoo sen, että tällaisista tapauksista ei joudu vastuuseen, vievän pohjaa kemiallisten aseiden vastaiselta kansainväliseltä normilta; kehottaa EU:ta olemaan aloitteellinen puuttumisessa kemiallisten aseiden käytön rankaisemattomuuteen ja pohtimaan, miten voitaisiin lujittaa Kemiallisten aseiden kieltojärjestö OPCW:tä syyllisten nopean ja tarkan toteamisen ja tehokkaiden vastatoimimekanismien varmistamiseksi; kehottaa EU:ta jatkamaan ponnistelujaan kemiallisten aseiden leviämisen ja käytön torjumiseksi ja tukemaan kemiallisten aseiden kieltosopimuksen mukaista kemiallisten aseiden maailmanlaajuista kieltoa;

84.  ilmaisee syvän huolensa tunnetun venäläisen oppositiojohtajan Aleksei Navalnyin murhayrityksestä, jossa käytettiin kiellettyä hermomyrkkyä, jota pidetään kemiallisten aseiden kieltosopimuksen mukaisesti kemiallisen aseen käyttönä ja joka on siten vakava kansainvälisten normien rikkominen; vaatii, että asia tutkitaan riippumattomasti kansainvälisellä tasolla; suhtautuu myönteisesti neuvoston päätökseen määrätä pakotteita saattaakseen kaikki myrkytyksestä vastuussa olevat edesvastuuseen;

85.  kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa antamaan ehdotuksia unionissa käytettävissä olevan aseiden leviämisen estämisen ja asevalvonnan alan asiantuntemuksen lujittamiseksi ja varmistamaan, että unioni ottaa vahvan ja rakentavan roolin pyrittäessä kehittämään ja lujittamaan maailmanlaajuisia sääntöihin perustuvia aseiden leviämisen estämistoimia sekä asevalvonnan ja aseriisunnan rakenteita; pitää tässä mielessä myönteisenä aseriisuntaa ja asesulkua käsittelevän uuden erityislähettilään nimittämistä; toteaa, että asevalvonnan alalla tarvitaan pikaisesti uusia kansainvälisiä sopimuksia; toteaa, että ydinpelotteen yhteydessä hyperääniohjusten kehittäminen voi heikentää molemminpuolisen tuhon periaatteita, ja kehottaa siksi laatimaan EU:n aloitteesta maailmanlaajuisen asevalvontasopimuksen, joka koskee hyperääniasejärjestelmien käyttöä, kantomatkaa, nopeutta, sotilasoppia, ydinräjähdetarkastusta ja sijoittamista rannikoiden läheisyyteen;

86.  toteaa jälleen olevansa täysin sitoutunut säilyttämään toimivat kansainväliset asevalvonta-, aseriisunta- ja asesulkujärjestelmät, jotka ovat Euroopan ja koko maailman turvallisuuden kulmakivi; korostaa antavansa täyden tukensa Yhdistyneiden kansakuntien aseriisuntatoimiston työlle ja YK:n aseriisuntaohjelmalle; muistuttaa sitoutuneensa jatkamaan politiikkaa, jolla pyritään edistämään kaikkien ydinasevarastojen vähentämistä;

87.  ottaa huomioon neuvoston päätelmät sen 8. joulukuuta 2008 sotilasteknologian ja puolustustarvikkeiden viennin valvontaa koskevien yhteisten sääntöjen määrittämisestä antaman yhteisen kannan 2008/944/YUTP(13) uudelleentarkastelusta; on vakaasti sitä mieltä, että koska EU on yhä kunnianhimoisempi puolustusalalla, jäsenvaltioiden asevientipolitiikasta on tehtävä yhtenäisempää, avoimempaa ja johdonmukaisempaa ja julkista valvontaa on vahvistettava; kehottaa jäsenvaltioita tasoittamaan erilaiset tulkintansa yhteisestä kannasta ja noudattamaan täysimääräisesti sen kahdeksaa kriteeriä ja etenkin panemaan tiukasti täytäntöön alueellista vakautta koskevan kriteerin 4 ja lakkaamaan viemästä ulkomaille sotilastarvikkeita, joita voitaisiin käyttää muita jäsenvaltioita vastaan; pitää myönteisinä pyrkimyksiä lisätä aseviennin avoimuutta sekä julkista ja parlamentaarista valvontaa; kehottaa toteuttamaan yhteisiä toimia riskinarvioinnin, loppukäyttäjien tarkastusten ja toimitusten jälkeisten tarkastusten parantamiseksi;

88.  kehottaa jäsenvaltioita noudattamaan asevientiä koskevia EU:n käytännesääntöjä; muistuttaa, että kaikkien jäsenvaltioiden on sovellettava tiukasti neuvoston yhteisessä kannassa 2008/944/YUTP vahvistettuja sääntöjä; muistuttaa, että jäsenvaltiot ovat sitoutuneet Turkkia koskevan asevientipolitiikkansa osalta vahvoihin kansallisiin kantoihin yhteisen kannan 2008/944/YUTP mukaisesti sekä soveltamaan tiukasti sen alueellista vakautta koskevaa kriteeriä 4; toistaa varapuheenjohtajalle / korkealle edustajalle esittämänsä kehotukset, että niin kauan kuin Turkki jatkaa itäisellä Välimerellä laittomia yksipuolisia toimiaan, jotka ovat ristiriidassa jonkin jäsenvaltion (erityisesti Kreikan ja Kyproksen) itsemääräämisoikeuden ja kansainvälisen oikeuden kanssa eikä osallistu kansainväliseen oikeuteen perustuvaan vuoropuheluun, varapuheenjohtajan / korkean edustajan on tarpeen tehdä neuvostossa aloite, että kaikki jäsenvaltiot pysäyttävät kaikentyyppisten sotilastarvikkeiden, mukaan lukien aseet, kaksikäyttötuotteisiin tarkoitetut aseet ja taitotieto, viennin Turkkiin yhteisen kannan mukaisesti;

89.  suhtautuu myönteisesti EU:n toimiin, joilla pyritään tukemaan asekauppasopimuksen maailmanlaajuista soveltamista, ja kehottaa kaikkia suuria aseviejämaita allekirjoittamaan ja ratifioimaan sopimuksen mahdollisimman pian;

90.  panee merkille, että tekoälyalan tekninen kehitys tuo mukanaan uusia eettisiä haasteita; kehottaa EU:ta ottamaan johtoaseman maailmanlaajuisissa pyrkimyksissä luoda kattava sääntelykehys, jolla varmistetaan, että kohteiden valintaa ja kohteisiin hyökkäämistä, jotka ovat kriittisiä toimintoja, valvotaan merkityksellisesti ihmisvoimin tekoälypohjaisten aseiden kehittämisessä ja käytössä; kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa, jäsenvaltioita ja Eurooppa-neuvostoa hyväksymään autonomisia asejärjestelmiä koskevan yhteisen kannan, jolla varmistetaan, että asejärjestelmien kriittisiä toimintoja valvotaan merkityksellisesti ihmisvoimin; vaatii kansainvälisten neuvottelujen aloittamista tietyssä määrin autonomisten aseiden yhteisestä määritelmästä ja niiden käyttöä koskevasta viitekehyksestä ja kehottaa ottamaan käyttöön oikeudellisesti sitovan välineen, jolla kielletään tappavat autonomiset aseet, joita ei valvota merkityksellisesti ihmisvoimin;

91.  kehottaa EU:ta ottamaan johtoaseman maailmanlaajuisissa pyrkimyksissä luoda kattava ja tehokas maailmanlaajuinen asevalvontajärjestelmä, jolla valvotaan ohjuksien ja miehittämättömien taisteluajoneuvojen teknologian leviämistä;

Demokraattisen valvonnan, legitimiteetin ja osallistavan osallistumisen varmistaminen

92.  korostaa, että parlamentin on käsiteltävä kaikkia puolustusasioita johdonmukaisella tavalla; kehottaa arvioimaan uudelleen ja laajentamaan turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alivaliokunnan toimeksiantoa, kun otetaan huomioon EU:n tason puolustusaloitteiden kasvava määrä ja komission puolustusteollisuuden ja avaruusasioiden pääosaston (DEFIS) perustaminen;

93.  suhtautuu myönteisesti säännöllisiin keskusteluihin varapuheenjohtajan / korkean edustajan kanssa YTPP-kysymyksistä ja kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa varmistamaan, että parlamentin näkemykset otetaan asianmukaisesti huomioon; korostaa tarvetta varmistaa EU:n erityisedustajien, erityislähettiläiden sekä operaatioiden komentajien säännölliset tiedotustilaisuudet; katsoo, että parlamenttia olisi kuultava etukäteen YTPP-operaatioiden strategisesta suunnittelusta, niiden toimeksiantojen muuttamisesta ja niiden lopettamista koskevista suunnitelmista; kehottaa panemaan SEU-sopimuksen 36 artiklan kattavasti täytäntöön;

94.  korostaa tarvetta kehittää yhä tiiviimpää yhteistyötä kansallisten parlamenttien kanssa YTPP-asioissa, jotta voidaan varmistaa vahvempi vastuuvelvollisuus, avoimuus ja valvonta;

95.  muistuttaa, että on tärkeää parantaa kansalaisyhteiskunnan käytettävissä olevia välineitä, jotta varmistetaan sen merkityksellinen ja huomattava osallistuminen puolustukseen liittyvän politiikan muotoiluun ja sen tehokkaaseen valvontaan;

o
o   o

96.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerille, Naton pääsihteerille, turvallisuus- ja puolustusalalla toimiville EU-virastoille sekä jäsenvaltioiden kansallisille parlamenteille.

(1) EUVL L 129 I, 17.5.2019, s. 13.
(2) EUVL C 224, 27.6.2018, s. 50.
(3) EUVL C 369, 11.10.2018, s. 36.
(4) EUVL C 388, 13.11.2020, s. 91.
(5) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0008.
(6) EUVL C 28, 27.1.2020, s. 49.
(7) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0224.
(8) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2019)0130.
(9)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2019)0430.
(10) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2019)0330.
(11) EUVL C 433, 23.12.2019, s. 86.
(12) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0206.
(13) EUVL L 335, 13.12.2008, s. 99.

Päivitetty viimeksi: 22. huhtikuuta 2021Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö