Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2020/2115(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A9-0269/2020

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A9-0269/2020

Keskustelut :

PV 19/01/2021 - 16
PV 19/01/2021 - 18
CRE 19/01/2021 - 16
CRE 19/01/2021 - 18

Äänestykset :

PV 20/01/2021 - 17
PV 21/01/2021 - 9

Hyväksytyt tekstit :

P9_TA(2021)0016

Hyväksytyt tekstit
PDF 177kWORD 57k
Torstai 21. tammikuuta 2021 - Bryssel
EU:n ja Aasian yhteydet
P9_TA(2021)0016A9-0269/2020

Euroopan parlamentin päätöslauselma 21. tammikuuta 2021 EU:n ja Aasian yhteyksistä (2020/2115(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon 28. kesäkuuta 2016 julkaistun Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspoliittisen globaalistrategian,

–  ottaa huomioon 19. syyskuuta 2018 annetun komission sekä unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan yhteisen tiedonannon ”Euroopan ja Aasian yhteydet – EU:n strategian perusta” (JOIN(2018)0031),

–  ottaa huomioon 27. syyskuuta 2019 hyväksytyn EU:n ja Japanin välisen kestäviä yhteyksiä ja laadukasta infrastruktuuria koskevan kumppanuuden,

–  ottaa huomioon 12. heinäkuuta 2012 annetun EU:n ja Yhdysvaltojen yhteisen julkilausuman Aasian ja Tyynenmeren alueesta,

–  ottaa huomioon 28. toukokuuta 2018 annetut neuvoston päätelmät EU:n tehostetusta yhteistyöstä Aasiassa ja Aasian kanssa,

–  ottaa huomioon 15. toukokuuta 2019 annetun komission ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan yhteisen tiedonannon ”EU ja Keski-Aasia: uusia mahdollisuuksia kumppanuuden lujittamiseen” (JOIN(2019)0009),

–  ottaa huomioon 9. maaliskuuta 2020 annetun komission ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan yhteisen tiedonannon ”Tavoitteena kokonaisvaltainen EU–Afrikka-strategia” (JOIN(2020)0004),

–  ottaa huomioon 16. huhtikuuta 2019 annetun komission ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan yhteisen tiedonannon ”Euroopan unioni, Latinalainen Amerikka ja Karibian alue: yhteistyötä yhteisen tulevaisuuden hyväksi” (JOIN(2019)0006),

–  ottaa huomioon 27. huhtikuuta 2016 annetun komission ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan yhteisen tiedonannon ”Arktista aluetta koskeva Euroopan unionin yhdennetty politiikka” (JOIN(2016)0021),

–  ottaa huomioon 18. maaliskuuta 2020 annetun komission ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan yhteisen tiedonannon ”Itäisen kumppanuuden politiikka vuoden 2020 jälkeen – Selviytymiskykyä parantava ja kaikkia hyödyttävä itäinen kumppanuus” (JOIN(2020)0007),

–  ottaa huomioon 6. lokakuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Länsi-Balkanin talous- ja investointisuunnitelma” (COM(2020)0641),

–  ottaa huomioon 29. huhtikuuta 2020 annetun komission tiedonannon Länsi-Balkanin tukemisesta covid-19:n torjunnassa ja pandemian jälkeisessä elpymisessä – Komission panos 6. toukokuuta 2020 järjestettävään EU:n ja Länsi-Balkanin johtajien kokoukseen (COM(2020)0315),

–  ottaa huomioon vuonna 2015 hyväksytyn Länsi-Balkanin liitettävyysohjelman,

–  ottaa huomioon 7. kesäkuuta 2017 annetun komission ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan yhteisen tiedonannon ”Strateginen lähestymistapa selviytymiskykyyn EU:n ulkoisessa toiminnassa” (JOIN(2017)0021),

–  ottaa huomioon YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman (2015) ja kehitysrahoitusta koskevan Addis Abeban toimintasuunnitelman (2015),

–   ottaa huomioon G20-maiden vuonna 2019 julkaisemat infrastruktuuri-investointeja koskevat periaatteet ”G20 Principles for Quality Infrastructure Investment” ja vuonna 2018 julkaistun OECD:n infrastruktuurikatsauksen ”Roadmap to Infrastructure as an Asset Class”,

–  ottaa huomioon 29. tammikuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”5G:n turvallinen käyttöönotto EU:ssa – EU:n välineistön täytäntöönpano” (COM(2020)0050),

–  ottaa huomioon 20. ja 21. marraskuuta 2017 järjestetyn 13:nnen ASEM-ulkoministerikokouksen puheenjohtajan lausunnon ja kokouksen päätelmät,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 54 artiklan,

–  ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan sekä liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnot,

–  ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön (A9-0269/2020),

A.  katsoo, että EU:n laajennettu maailmanlaajuinen yhteyksiä koskeva strategia edellyttää tehokasta hallintoa ja jäsenvaltioiden sekä talouden ja yhteiskunnan sidosryhmien laajaa osallistumista, jotta voidaan tehokkaasti edustaa EU:n perusarvoja ja yhteisiä etuja;

B.  katsoo, että yhä verkottuneemmassa ja globaalimmassa maailmassa EU:n on pantava täytäntöön ja esiteltävä yhteyksiä koskevia strategioita edistääkseen etujaan, arvojaan ja kantojaan ja vahvistaakseen yhteistyötään kumppaneidensa kanssa digitaalialalla sekä terveyden, turvallisuuden, vihreän siirtymän, liikenteen, energian ja erityisesti henkilöverkostojen aloilla; ottaa huomioon, että Euroopan, Aasian ja muiden maanosien välistä huomattavaa taloudellista potentiaalia ei ole vielä hyödynnetty fyysisen ja digitaalisen infrastruktuurin puutteen vuoksi;

C.  ottaa huomioon, että covid-19-pandemian myötä tehokkaan yhteyksiä koskevan EU:n strategian merkitys on korostunut entisestään, mikä on tuonut selvästi esiin eurooppalaisten ja maailmanlaajuisten yhteysverkostojen niin heikkoudet kuin vahvuudetkin; katsoo, että covid-19-pandemian jälkeinen taloudellinen elpyminen tarjoaa uuden mahdollisuuden, jonka myötä sijoituksista voitaisiin tehdä kestävämpiä, digitaalisempia ja vihreämpiä ja samalla parantaa liitettävyysohjelmiemme kestokykyä;

D.  katsoo, että maailmanlaajuisessa yhteyksiä koskevassa strategiassa on käytettävä kestävää ja sääntöihin perustuvaa lähestymistapaa ja sen olisi palveltava EU:n keskeisten politiikkojen, kuten talouden elpymisen, Euroopan vihreän kehityksen ohjelman, digitaalisen siirtymän ja ihmisoikeuksien maailmanlaajuisen edistämisen ja tehokkaan monenvälisyyden, tavoitteita; katsoo, että alueellisten ja maailmanlaajuisten turvallisuuskehysten olisi edistettävä turvallisen ympäristön luomista valtioiden välisten suhteiden moitteettomalle toiminnalle; katsoo, että näiden kehysten olisi perustuttava Euroopan vahvuuteen kauppapolitiikassa ja diplomatiassa ja vastattava uusiin ja kiireellisiin haasteisiin, kuten globaaliin terveyteen ja turvallisuuteen, hybridiuhkiin, terrorismiin ja köyhyyteen;

E.  katsoo, että yhteydet ovat jo nyt tärkeä osatekijä useissa EU:n strategioissa; katsoo, että kaikkien yhteyksiin liittyvien politiikkatoimien johdonmukaisuutta ja näkyvyyttä olisi parannettava; ottaa huomioon, että maailmanlaajuiset yhteydet vaikuttavat Euroopan ja kolmansien maiden kilpailukykyyn ja tarjoavat eurooppalaisille ja muille yrityksille, erityisesti pk-yrityksille, kaupallisia mahdollisuuksia yhteisen vaurauden saavuttamiseksi;

F.  katsoo, että kestävän yhteyksiä koskevan strategian olisi edistettävä YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista;

G.  katsoo, että EU:n yhteyksiä koskevan strategian täytäntöönpano tulee vaatimaan julkisia varoja vuosien 2021–2027 monivuotisessa rahoituskehyksessä, henkilöresurssien myöntämistä ja uusia pyrkimyksiä helpottaa yksityissektorin osallistumista, kuten vuoden 2018 yhteisessä tiedonannossa Euroopan ja Aasian yhteyksistä on selkeästi esitetty; ottaa huomioon, että monet kehitysalueet tarvitsevat huomattavan määrän sääntöihin perustuvia investointeja uuden taloudellisen dynamiikan aikaansaamiseksi erityisesti covid-19-pandemian jälkeen;

H.  katsoo, että EU:lle, joka on yksi maailman suurimmista talouksista ja alueellisen yhteistyön ja ihmisten yhteen saattamisen edelläkävijä, maailmanlaajuinen yhteyksiä koskeva strategia voi tuoda lisäarvoa pyrkimyksiin toteuttaa ja edistää sen maailmanlaajuista toimintasuunnitelmaa, johon sisältyvät Team Europe -lähestymistapa ja alueelliset ohjelmat, kuten EU:n sekä Intian valtameren ja Tyynenmeren alueen välisen strategian työstäminen ja yhteistyö Aasia–Eurooppa-kokouksen (ASEM) kanssa hyödyntäen EU:n keskeisten politiikkojen luomaa synergiaa, ja siten vahvistaa EU:n asemaa maailmanlaajuisena toimijana;

I.  katsoo, että EU:n vapaakauppasopimukset Japanin ja Etelä-Korean kanssa lisäävät Aasian ja Euroopan välistä kauppaa ja edellyttävät liikenneinfrastruktuurin kehittämistä;

J.  ottaa huomioon, että vuonna 2019 solmittu EU:n ja Japanin yhteyksiä koskeva kumppanuus on lisännyt strategian merkitystä; katsoo, että olisi luotava kumppanuuksia muiden aasialaisten kumppanien kanssa ja myös Intian kanssa joka on nouseva maailmanlaajuinen toimija; katsoo, että Afrikka ja Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvat maat olisi nimettävä ensisijaisiksi yhteysalueiksi;

K.  katsoo, että strategiassa olisi otettava huomioon myös yhteinen tiedonanto EU:n, Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen suhteista;

L.  katsoo, että komission vuoden 2021 työohjelmaan olisi sisällytettävä maailmanlaajuinen yhteyksiä koskeva strategia;

M.  katsoo, että on olennaisen tärkeää säilyttää olemassa oleva ympäristöystävällisiä liikennemuotoja koskeva infrastruktuuri Euroopassa ja sen ulkopuolella; katsoo, että Euroopan olisi lisättävä investointeja kestävään infrastruktuuriin, kuten uudenaikaiseen suurnopeusjunien rataverkkoon, jolla voitaisiin korvata osa Euroopan lentoliikenneyhteyksistä; ottaa huomioon, että kokemukset ovat osoittaneet, että kannattamattomat hankkeet johtavat korkeaan velkaantumisasteeseen ja resurssien haaskaamiseen, murentavat infrastruktuuri-investointien paikallisyhteisöille tuomia etuja, lisäävät saastumista ja vahingoittavat ympäristöä;

N.  ottaa huomioon, että viime vuosina globaalit toimijat ovat tunnustaneet liikenneyhteyksien mahdollisuudet ja ottaneet johtavan roolin pyrkimyksessä globaalin infrastruktuurin strategiseksi kehittämiseksi; toteaa, että on syntymässä uusia mahdollisuuksia Euroopan ja Aasian liikenneverkoille etenkin raide- ja meriliikenteen alalla; toteaa, että covid-19-kriisi on osoittanut, että jatkuva liikenne Aasian kanssa on välttämätöntä, jotta taataan toimitusketju kaikentyyppisille tavaroille; ottaa huomioon, että EU:n ja Aasian välinen liikenne on rahdin määrien ja kuljetusmatkojen perusteella ainutlaatuista maailmassa; katsoo, että kaikkien EU:n ja Aasian välillä käytettävien liikennemuotojen turvallisuus, varmuus ja ekologinen kestävyys on taattava erityisesti kasvihuonekaasupäästöjen osalta;

Yhteyksiä koskevan strategian periaatteet

1.  korostaa, että yhteyksillä on keskeinen rooli EU:n ja sen jäsenvaltioiden geopoliittisissa suhteissa, ja painottaa, että yhteenliitettävyys on Euroopan unionin perustavanlaatuinen suuntaus, joka on otettu perusteellisesti huomioon EU:n lähestymistavassa sisäisiin ja kansainvälisiin haasteisiin; toteaa, että yhteyksiä koskevaa politiikkaa on toteutettu menestyksekkäästi EU:ssa ja yhteyksiin liittyviä toimia on huomioitu entistä enemmän monissa EU:n ulkosuhteissa;

2.  kehottaa komissiota ja Euroopan ulkosuhdehallintoa laatimaan EU:n maailmanlaajuisen yhteyksiä koskevan strategian, jäljempänä ’strategia’, jatkona nykyiselle EU:n ja Aasian yhteyksiä koskevalle strategialle, jotta EU:n yhteyksiä koskevaa filosofiaa ja yhteyksiä koskevaa politiikkaa voidaan mukauttaa siten, että tavoitteena on vahvistaa EU:n roolia todellisena ja välttämättömänä geopoliittisena ja geotaloudellisena toimijana, jolla on yhteinen narratiivi, ja kulttuurien välisenä mahdollistajana, ja vahvistaa EU:n kumppanuuksia samat perusarvot jakavien demokratioiden kanssa ympäri maailman; katsoo, että erityiset alueelliset painopisteet ja politiikat, kuten itäinen kumppanuus, Euroopan naapuruuspolitiikka (ENP), yhteinen tiedonanto suhteista Latinalaiseen Amerikkaan ja Karibian alueeseen sekä tuleva Intian valtameren ja Tyynenmeren strategia, olisi sovitettava yhteen strategian kanssa;

3.  painottaa, että maailmanlaajuiset haasteet vaikeutuvat, mikäli maailma jakautuu vastakkaisiin leireihin tai pirstaloituu; katsoo siksi, että yhteyksiä olisi edistettävä periaatteena, jossa yhteistyötä etsitään aina, kun se on tarpeen ja mahdollista;

4.  korostaa, että yhteyksien olisi oltava yksi EU:n toiminnan keskeisistä painopisteistä, jotta voidaan vahvistaa Euroopan pyrkimykset, saavuttaa ennakoivampi unionin asema globaalissa politiikassa ja luoda edellytykset Euroopan yhteistyölle muiden maiden kanssa kahdenvälisesti ja monenvälisillä foorumeilla verotuksellisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristön kannalta kestävien yhteyksien edistämiseksi;

5.  odottaa, että strategialla edistetään EU:n keskeisten puitepolitiikkojen täytäntöönpanoa vahvan ja oikeudenmukaisen unionin rakentamiseksi, rauhanomaisiin ja kunnioitukseen perustuviin kansainvälisiin suhteisiin investoimiseksi, kestävän taloudellisen ja sosiaalisen edistyksen edistämiseksi myös Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan ja digitaaliseen siirtymään perustuvien kunnianhimoisten kauppasopimusten pohjalta sekä maailmanlaajuisen oikeudenmukaisuuden edistämiseksi;

6.  katsoo, että muodoltaan kestävän globalisoitumisen edistäminen edellyttää yhteistyötä kolmansien maiden kanssa siten, että Pariisin sopimuksen toteuttaminen ja kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamien ovat keskeisiä osatekijöitä strategissa;

7.  katsoo, että strategiassa on käsiteltävä kattavasti monenlaisia poliittisia, taloudellisia, kulttuurisia, kestävyyteen ja turvallisuuteen liittyviä ulottuvuuksia, jotka perustuvat EU:n perusarvoihin ja sen yhteisiin etuihin, pantava täytäntöön lippulaivahankkeita, joissa tuodaan esiin EU:n arvot, joita ovat vapaus, ihmisoikeudet, oikeusvaltio, demokratia, solidaarisuus syrjintää vastaan, kestävyys, osallistavuus, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden avoimuus, tasapuoliset toimintaedellytykset, vastavuoroisuus ja sääntöihin perustuvan monenvälisyyden noudattaminen, ja vahvistettava EU:n kansainvälistä asemaa normien asettajana; ottaa huomioon, että toteutukseen tarvitaan riittävästi henkilöresursseja sekä taloudellisia resursseja;

8.  kehottaa EU:n ja jäsenvaltioiden taloudellisia ja yhteiskunnallisia sidosryhmiä sekä keskeisiä alan asiantuntijoita osallistumaan strategian kehittämiseen ja täytäntöönpanoon; kehottaa komissiota luomaan soveltuvia foorumeja tällaiselle osallistumiselle; painottaa, että parlamenttien on osallistuttava aktiivisesti yhteyspolitiikan luomiseen ja valvontaan;

9.  muistuttaa, että kestävän kasvun ja työpaikkojen luomiseksi yhteyksiä koskevat investoinnit ovat tarpeen; painottaa, että näissä investoinneissa olisi kunnioitettava yleistä etua, avoimuutta, markkinoiden tehokkuutta, tasapuolisuutta sekä reilua pääsyä julkisten hankintojen markkinoille ja julkisen talouden elinkelpoisuutta ja vältettävä velkaloukkujen syntymistä; korostaa, että tällaisilla investoinneilla on tuettava talouden kestävyyttä, Pariisin sopimuksen mukaista talouden hiilestä irtautumista ja työvoiman uusien taitojen kehittymistä sekä noudatettava korkeita ympäristöä ja luonnon monimuotoisuutta koskevia normeja; korostaa lisäksi, että investoinneissa on noudatettava tiukkoja sosiaalisia ja työntekijöiden oikeuksia, avoimuutta, ihmisoikeuksia, yhteentoimivuutta, asianmukaista huolellisuutta ja hyvää hallintotapaa koskevia normeja ja annettava hankkeiden vaikutuspiiriin kuuluville henkilöille ääni asiaankuuluvien, osallistavien ja julkisten sidosryhmien kuulemisten pohjalta ja siten, että perustana olisi avoin saatavuus myös paikallisille sidosryhmille, kuten pk-yrityksille;

10.  kehottaa kaikkia Euroopan maita, myös Euroopan vapaakauppaliiton maita ja Länsi-Balkanin maita, sekä Euroopan naapurimaita liittymään EU:n yhteyksiä koskevaan strategiaan ja integroimaan toiminnallisesti erilaiset kehittyvät alueet; kannustaa Yhdistynyttä kuningaskuntaa yhteistyöhön EU:n kanssa strategisen kansainvälisen yhteenliitettävyyden edistämiseksi erityisesti parlamentin alahuoneen viimeisimmän Yhdistyneen kansakunnan kansainvälistä politiikkaa koskevan raportin valossa; katsoo, että etusijalle olisi asetettava hankkeet, joihin useat Euroopan valtiot ovat sitoutuneet;

11.  kiinnittää erityistä huomiota siihen, että tarvitaan oikeudenmukaista yhteistyötä kumppaneidemme ja muiden asianomaisten maiden ja alueiden kanssa, samalla kun käytetään pehmeää valtaa eurooppalaisten arvojen edistämiseen ja vahvojen ja kestävien kumppanuuksien turvaamiseen; katsoo, että strategialla on luotava yhteisiä etuja, taattava vastavuoroinen markkinapääsy ja estettävä yksipuoliset riippuvuussuhteet tai velkaloukut, jotka vaarantavat osallistuvien maiden itsemääräämisoikeuden, ja se olisi toteutettava molemminpuolista kunnioitusta noudattaen;

12.  korostaa Länsi-Balkanin maiden tärkeyttä strategian painopistealueena; katsoo, että strategialla voidaan luoda positiivista synergiaa muiden alueen poliittisten ja taloudellisten prosessien, erityisesti alueellisen integraation, kanssa; katsoo, että Länsi-Balkanin maiden olemassa olevia infrastruktuurisuunnitelmia, kuten EU:n hyväksymää Länsi-Balkanin liitettävyysohjelmaa, olisi yhdenmukaistettava strategian kanssa; suhtautuu myönteisesti alueen yhteysinvestointien dynamiikkaan Länsi-Balkanilla alueen talous- ja investointisuunnitelman yhteydessä; korostaa lisäksi itäisen kumppanuuden merkitystä ja keskittymistä yhteyksiin, kuten 18. maaliskuuta 2020 julkaistussa yhteisessä tiedonannossa korostettiin;

Strategian hallinnointi

13.  korostaa, että strategiaa on valvottava ja se on sovitettava yhteen EU:n sisäisten ja EU:n ja siihen mahdollisesti liittyvien valtioiden välisten yhteyksien luomisen kanssa esimerkiksi Euroopan laajuisten verkkojen (TEN-T) tai kolmen meren aloitteen avulla siten, että vahvistetaan yhteisiä arvoja, normeja ja etuja ja tarjotaan EU:n toimielimille ja jäsenvaltioille yhteistä sitoutumista strategiaan; katsoo, että ilman jäsenvaltioiden aktiivista sitoutumista strategia on kuin auto ilman renkaita;

14.  korostaa strategian moniulotteista luonnetta, joka edellyttää olemassa olevien kansainvälisiä yhteyksiä ja yhteentoimivuutta koskevien strategioiden, politiikkojen ja hankkeiden tehokasta koordinointia; esittää, että olemassa olevaa EUH:n ja komission pääosastojen välistä koordinaatiota on kehitettävä ja virtaviivaistettava;

15.  korostaa, että strategia edellyttää selkeämpää johtajuutta ja toimivallan jakoa komission sisällä jokaisella tasolla aina huippua myöten; ehdottaa siksi, että strategian toteutuksesta keskustellaan säännöllisesti vahvempaa EU:ta käsittelevässä komission jäsenten ryhmässä, jonka olisi toimittava yhteenliitettävyyden koordinointielimenä ja jonka puheenjohtajina toimivat komission varapuheenjohtaja / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja, jäljempänä varapuheenjohtaja / korkea edustaja, ja komission yhteyskoordinaattori, joka on mieluiten johtava varapuheenjohtaja;

16.  suosittaa, että EUH:n olisi järjestettävä sihteeristö yhteenliitettävyyden koordinointielimelle, kun taas vastaavaan työryhmään kuuluisivat kaikki olennaiset pääosastot ja sen puheenjohtajina toimisivat komission ja EUH:n pääsihteerit, jotta voidaan maksimoida synergioita ja tehokkuutta;

17.  painottaa, että Euroopan parlamentin, neuvoston, jäsenvaltioiden ja kansallisten parlamenttien on tärkeää osallistua strategiaan; vaatii komissiota raportoimaan säännöllisesti strategian täytäntöönpanon saavutuksista ja keskustelemaan niistä yksityiskohtaisesti parlamentissa ja neuvostossa; kehottaa nimittämään jäsenvaltioiden hallituksiin kansalliset yhteyskoordinaattorit; katsoo, että erityisen neuvoston työryhmän perustaminen voisi lisätä yhteyksien johdonmukaisuutta, toimeenpanoa ja jäsenvaltioiden sitoutumista; ehdottaa, että yhteyksien osalta käytettäisiin määräenemmistöäänestystä, lukuun ottamatta kansallisen turvallisuuden kannalta merkityksellisiä tai siihen liittyviä aloja;

18.  katsoo, että tiedonvaihto asiaankuuluvien sidosryhmien, kuten EU:n rahoituslaitosten, kanssa ja niiden aktiivinen osallistuminen on olennaisen tärkeää strategian onnistumisen kannalta, kun otetaan huomioon alalla vallitsevat investointivajeet; suosittelee, että perustetaan kansainvälisiä yhteyksiä käsittelevä korkean tason asiantuntijaryhmä komission neuvoa-antavaksi elimeksi, johon kuuluu myös liike-elämän edustajia, kuten 19. syyskuuta 2018 annetun yhteisen tiedonannon ehdotuksessa liike-elämän neuvoa-antavasta ryhmästä hahmoteltiin, sekä kansalaisyhteiskunta ja muut sidosryhmät, jotka edustavat muun muassa ihmisoikeuksia, ympäristöä ja työntekijöiden oikeuksia, ja kansainväliset rahoituslaitokset, painottaen erityisesti Euroopan investointipankkia (EIP) EU:n pankkina, ja että kokoonpanossa otetaan huomioon sukupuolten tasa-arvo;

19.  on vahvasti sitä mieltä, että eurooppalaisilla ja jäsenvaltioiden kehityspankeilla, investointilaitoksilla ja vientitakuulaitoksilla olisi oltava keskeinen rooli kansainvälisiä yhteyksiä koskeviin hankkeisiin tehtävien investointien hallinnoinnissa ja erityisesti yksityisen sektorin investointien mobilisoinnissa osallistumaan rahoitukseen ja hankkeiden täytäntöönpanoon, ja niiden olisi myös tarjottava investointitarpeita ja olemassa olevia investointipuitteita koskevia neuvoja maan kehitystasosta riippuen; kannattaa yhden luukun rajapinnan perustamista yksityiselle sektorille;

20.  suunnittelee EIP:lle ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankille (EBRD) tähän liittyviä rooleja; on vahvasti sitä mieltä, että yksityisen sektorin osallisuuden aktiivinen tukeminen kannattavien kansainvälisiä yhteyksiä koskevien hankkeiden puitteissa on yksi strategian kulmakivistä; vaatii, että meneillään olevaa työtä Euroopan kehitysrahoitusjärjestelmän vahvistamiseksi olisi vauhditettava, jotta voitaisiin saada aikaan täysimittainen Euroopan kehityspankki; puoltaa eurooppalaisiin arvoihin ja strategisiin tavoitteisiin perustuvaa yhteistyötä muiden kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa;

21.  painottaa, että strategian uskottavuuden varmistamiseksi se on varustettava tavoitteiden mukaisilla tarpeellisilla työkaluilla ja toteutusmenetelmillä; antaa EU:lle tunnustusta kansainvälisen yhteistyön huomattavasta rahoittamisesta, erityisesti rahoituksesta avustussummille, jotka ovat huomattavia myös suhteessa muihin merkittäviin kansainvälisiin toimijoihin, ja toteaa, että rahoitus oli 345 miljardia euroa vuosina 2014–2018;

22.  kritisoi sitä, että yleinen tietoisuus EU:n kansainvälisistä toimista liitettävyyspolitiikan edistämiseksi ja rahoittamiseksi ja niiden näkyvyys ovat alikehittyneitä, ja kehottaa tekemään viipymättä asianmukaisia muutoksia; korostaa lisäksi tarvetta kehittää strategiaa varten erityistä viestintäpolitiikkaa, ja kehottaa selkeyttämään ja tehostamaan viestintää strategian hyödyistä, saavutuksista ja tavoitteista, jotta voidaan varmistaa sen menestyksekkääseen toteutukseen tarvittava tuki; korostaa tässä yhteydessä lippulaivahankkeiden mahdollisuuksia;

23.  katsoo, että strategian tavoitteiden saavuttamiseksi vuosien 2021–2027 monivuotisessa rahoituskehyksessä olisi oltava riittävästi julkisia varoja; kehottaa sisällyttämään strategian naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välinettä ja liittymistä valmistelevaa tukivälinettä III koskeviin tuleviin asetuksiin, jotta EU voi saavuttaa strategian tavoitteet tehokkaasti käyttämällä EU:n rahoitusohjelmia, kuten InvestEU-ohjelmaa ja erityisesti Euroopan kestävän kehityksen rahastoa, ulkosuhdetoimien takuujärjestelyä ja maantieteellisiä investointivälineitä, kuten naapuruuspolitiikan investointivälinettä, Keski-Aasian investointivälinettä ja Aasian investointivälinettä; korostaa myös mahdollisuutta auttaa kumppanimaita kehittämään omia rahoitusmekanismeja;

24.  katsoo, että vaikka strategiassa noudatetaan monenvälistä lähestymistapaa, siinä olisi myös selvästi keskityttävä tiettyihin painopistealueisiin; pitää myönteisenä EU:n liitettävyysohjelman huomionarvoista sisällyttämistä Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajakolmikon Saksan, Portugalin ja Slovenian ohjelmaan; korostaa, että on tärkeää määritellä asianomaisten alojen lippulaivahankkeet, joilla olisi oltava vahva eurooppalainen lisäarvo, jotka edustavat strategista yleistä etua ja osoittavat EU:n ainutlaatuisen arvoihin perustuvan lähestymistavan; kehottaa komissiota ja EUH:ta esittämään kriteereitä tällaisten hankkeiden määrittämiseksi;

25.  suhtautuu myönteisesti aloitteisiin, kuten G20-maiden infrastruktuuri-investointeja koskeviin ”G20 Principles for Quality Infrastructure Investment” -periaatteisiin ja kestävää infrastruktuuria koskevaan YK:n ympäristökokouksen päätöslauselmaan; kehottaa komissiota, EUH:ta ja jäsenvaltioita tukemaan EU:n strategista lähestymistapaa kansainväliseen liitettävyyteen sellaisilla monenvälisillä ja useammankeskisillä foorumeilla kuin YK:n yleiskokous, ASEM tai G7;

Strategian ensisijaiset tavoitteet

Vihreä siirtymä

26.  korostaa EU:n roolia Pariisin ilmastosopimuksen täytäntöönpanossa kiertotalouden ja ilmaston kannalta kestävien investointien edistämisen ja muiden aloitteiden avulla; katsoo, että vastauksen ilmastonmuutokseen, talouden hiilestä irtautumisen sekä biologisen monimuotoisuuden säilyttämisen ja ympäristön olisi oltava strategian ensisijaisia tavoitteita erityisesti laadukkaan infrastruktuurin kehittämisen osalta; huomauttaa, että olemassa olevan ympäristöystävällisiä liikennemuotoja koskevan infrastruktuurin säilyttäminen Euroopassa ja muualla on ensiarvoisen tärkeää; kehottaa tekemään asiankuuluvista investoinneista järjestelmällisesti ympäristöystävällisempiä; suosittaa tässä yhteydessä, että tuotteiden ja palveluiden elinkaarikustannuksille olisi määritettävä läpinäkyvät tarjousperusteet ja EU:n normeja ja säännöksiä olisi noudatettava; katsoo, että kehitysyhteistyön sosiaalisesti oikeudenmukainen ja kestävä viherryttäminen, infrastruktuuri-investoinnit kaikilla aloilla ja erityisesti energiaulottuvuus ovat ensisijaisen tärkeitä kysymyksiä; katsoo, että yhteistyö vaihtoehtoisten energianlähteiden ja energiatehokkuuden alalla ovat keskeisiä kärkihankkeita; esittää, että uusiutuvien energianlähteiden kehittämiseksi tehtävästä yhteistyöstä olisi tehtävä EU:n ja Afrikan välisten yhteyksien pilari; katsoo, että kestävyyteen tähtäävä valmiuksien kehittäminen on strategian keskeinen ulottuvuus; suhtautuu myönteisesti kunnianhimoiseen tieteelliseen yhteistyöhön, jolla pyritään hillitsemään ilmastonmuutosta ja edistämään ilmastonmuutokseen sopeutumista, suojelemaan biologista monimuotoisuutta sekä tukemaan kiertotaloutta, kestävää kasvua ja oikeudenmukaista siirtymää;

Liikenne

27.  kannustaa voimakkaasti omaksumaan globaalin koordinoidun lähestymistavan tekemällä tiivistä yhteistyötä kolmansien maiden kanssa, jotta globaaleja toimitusketjuja tukevat yhteydet, kestävä liikenneinfrastruktuuri ja teollisuus voidaan palauttaa ja säilyttää; pitää myönteisenä EU:n ja Aasian välistä yhteistyötä Eurooppa-Kaukasus-Aasia -liikennekäytävän kaltaisissa aloitteissa ja uusien kestävien liikennealoitteiden edistämistä tärkeiden aasialaisten kumppanien, kuten Intian ja Keski-Aasian, kanssa;

28.  korostaa, että EU:n olisi yhdistettävä hyvin kehittynyt TEN-T-kehys Aasian verkkoihin ja saatettava päätökseen omat TEN-T-hankkeensa EU:ssa, kuten Rail Baltica ja muut; suhtautuu myönteisesti EU:n Länsi-Balkania koskevan talous- ja investointisuunnitelman hyväksymiseen sekä TEN-T-verkon meneillään olevaan laajentamiseen Länsi-Balkanille ja itäisen kumppanuuden maihin, mitä olisi maantieteellisen sijaintinsa vuoksi pidettävä keskeisenä tekijänä EU:n ja Aasian välisiä yhteyksiä koskevassa strategiassa; katsoo, että laajentumista ja itäisiä kumppanimaita varten olisi nimettävä erityinen TEN-T-koordinaattori;

29.  korostaa rautatieyhteyksien merkitystä; huomauttaa, että on tarpeen varmistaa yhtenäinen oikeudellinen järjestelmä rautateiden tavaraliikenteelle Euraasian mantereella; kehottaa laajentamaan EU:n teknisten eritelmien soveltamista, erityisesti vaarallisten aineiden rautatiekuljetusten turvallisuusnormeja, ja noudattamaan vastaavia Valtioiden välinen kansainvälisten rautatiekuljetusten järjestön (OTIF)(1) suuntaviivoja SMGS-sopimuksen(2) liitteen 2 mukaisesti sekä luomaan uusia talousnäkymiä avaamalla markkinoita ja edistämällä investointimahdollisuuksia;

30.  korostaa kattavista lentoliikennesopimuksista Aasian kumppanimaiden kanssa parhaillaan käytävien neuvottelujen, erityisesti EU:n ja Kaakkois-Aasian maiden liiton (ASEAN) välisestä sopimuksesta käytävien neuvottelujen, merkitystä, joilla luotaisiin oikeudenmukaiset ja avoimet markkinaolosuhteet, jotka perustuvat selkeään sääntelykehykseen ja erityisesti korkeiden Euroopan unionin normien noudattamiseen; korostaa, että EU:n tuki Aasian maille on tärkeää, jotta voidaan lieventää siviili-ilmailun vaikutusta ilmastonmuutokseen;

31.  kehottaa komissiota edistämään edelleen meriliikennealoitteitaan, joilla pyritään digitalisoimaan ja yksinkertaistamaan hallinnollisia muodollisuuksia ja vahvistamaan merenkulun turvallisuutta Aasian satamissa Kansainvälisen merenkulkujärjestön ja meriliikennesopimusten avulla; korostaa, että on tärkeää jatkaa yhteistyötä kolmansien maiden kanssa Aasiassa meriliikennesopimusten avulla, sillä se auttaisi meriliikenteen sääntelyä, helpottaisi sitä ja tekisi siitä kestävämpää;

32.  korostaa, että strategialla on varmistettava, että aasialaiset kuljetustyritykset noudattavat EU:n normeja tieliikennealalla; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tekemään yhteistyötä alaa koskevan EU:n lainsäädännön ja kansallisen lainsäädännön täytäntöönpanon valvonnassa;

Digitaalinen muutos

33.  korostaa erityisesti, että digitalisaatio on 2000-luvun keskeinen ulottuvuus, ja korostaa sen vaikutusta jokaisen ihmisen jokapäiväiseen elämään kaikkialla maailmassa; kehottaa siksi komissiota ja jäsenvaltioita nostamaan digitaaliseen siirtymään liittyviä tavoitteitaan; odottaa, että EU:sta tulee kilpailukykyinen globaali toimija digitalisaation alalla samaan tapaan kuin Yhdysvalloista ja Kiinasta; katsoo tässä yhteydessä, että digitaalisten yhteyksien ja digitaalisen pääsyn edistäminen valokuituverkkoon ja 5G-verkkoon pohjautuvien erittäin suuren kapasiteetin verkkojen kautta on EU:n kannalta ensisijaisen tärkeää; katsoo, että tämän alan avoimen strategisen autonomian kehittämiseen on sisällyttävä välinevalmistajien toimitusketjujen monipuolistaminen edistämällä Open RAN -järjestelmän kaltaisia avoimia ja yhteentoimivia verkkorakenteita ja digitalisaatiokumppanuuksia sellaisten kolmansien maiden ja alueiden kanssa, jotka jakavat arvomme ja käyttävät teknologiaa perusoikeuksia täysimääräisesti kunnioittaen; kehottaa komissiota asettamaan kolmansien maiden kanssa toteutettavien yhteyshankkeiden edellytykseksi teknologian eettisen käytön sekä kotimaassa että ulkomailla; korostaa tässä yhteydessä, että turvallisuusnäkökohta on ensiarvoisen tärkeä;

34.  korostaa, että normien asettajana EU:n olisi pyrittävä yhteisjohtajuuteen kansainvälisten normien, standardien ja käytäntöjen asettamisessa, puolustamisessa ja edistämisessä ja perustettava toimintansa rauhalliseen, turvalliseen, oikeusvaltiopohjaiseen ja avoimeen tieto- ja viestintätekniikan ympäristöön sekä kestävään ja vastuulliseen digitalisaatioon, ja samalla torjuttava kyberturvallisuusuhkia ja huolehdittava ihmisoikeuksien ja vapauksien, kuten henkilötietojen turvallisuuden, suojaamisesta verkkoympäristössä;

35.  suosittelee, että tietosuojaa koskevaa yhteistyötä ASEAN-maiden sekä Intian, Japanin, Yhdysvaltojen, Australian, Kanadan, Etelä-Korean, Uuden-Seelannin ja muiden maiden kanssa tehostetaan merkittävästi, jotta tietovirtoja koskevia tietosuojan tason riittävyyttä koskevia päätöksiä voidaan edistää; katsoo, että kauppasopimusten sähköistä ja digitaalista kaupankäyntiä koskevien määräysten olisi palveltava yhteyksiä koskevan strategian digitaalisen pilarin tavoitteita; panee tietovirtojen osalta merkille, että EU on jo esittänyt useissa neuvotteluissa ehdotuksia tietosuojan ja yleisen tietosuoja-asetuksen(3) mukaisesti; toteaa, että Japanin tietosuojan tason riittävyyttä koskeva päätös on esimerkki digitaalisen integraation edistämisestä; puoltaa digitaalisen liitettävyysohjelman liittämistä tulevaan EU:n maailmanlaajuisen digitaalisen yhteistyön strategiaan;

36.  korostaa, että 5G-infrastruktuuri on osa Euroopan strategista selviytymiskykyä; kehottaa komissiota laatimaan suunnitelman, jolla kehitettäisiin eurooppalaista 5G-verkkoa ja poistettaisiin käytöstä sellaisissa kolmansissa maissa kehitetty 5G-teknologia, jotka eivät jaa eurooppalaisia arvoja ja normeja; kehottaa komissiota painottamaan kolmansien maiden kanssa toteutettavien yhteyshankkeiden edellytyksenä teknologian eettistä käyttöä sekä kotimaassa että ulkomailla; suhtautuu myönteisesti Digitaalinen Eurooppa -ohjelmaan sisältyviin tarjouskilpailumenettelyä koskeviin kyberturvallisuussäännöksiin; kannattaa 5G-välineistön sisällyttämistä digitaalisen yhteenliitettävyyden edistämiseen, kun otetaan huomioon sen mahdollisuudet ekstraterritoriaaliseen soveltamiseen; kehottaa komissiota pyrkimään EU:n kansainvälisten verkkovierailusopimusten toistamiseen yhteyskumppaneiden kanssa; pitää myönteisenä seuraavan sukupolven internet -aloitetta ja investoimista digitaalisiin infrastruktuurihankkeisiin, kuten Building Europe Link to Latin America -merikaapelihankkeeseen; suosittelee, että komissio yksilöi kohdennetun digitaalisen julkisen kehitysavun todelliset tarpeet; ehdottaa, että komissio ajaisi lippulaivahankkeena 6G-kehitystyötä yhdessä samanhenkisten maiden kanssa;

Ihmisten väliset yhteydet

37.  katsoo, että ihmisten välinen ulottuvuus on strategian peruspilari, jonka olisi saatava keskeisempi asema; vaatii tässä yhteydessä vastavuoroisia liikkuvuusmahdollisuuksia Euroopan ja Aasian välillä; korostaa, että julkiseen diplomatiaan on annettava riittävästi rahoitusta;

38.  korostaa voimakkaasti ihmisten välisten yhteyksien edistämistä opiskelijoiden, ammatillista harjoittelua suorittavien, nuorten ammattilaisten, akateemisen maailman edustajien, kansalaisyhteiskunnan, kansalaisjärjestöjen, tutkijoiden ja kulttuurialojen välillä keskinäisen ymmärtämyksen ja kunnioituksen avaintekijänä; kannattaa tällaista osallistavuuteen, vastavuoroisuuteen ja sukupuolten tasa-arvoon perustuvaa yhteistyötä; kehottaa erityisesti vahvistamaan nuorisoulottuvuutta nuorisofoorumien kautta, jotta edistetään vastavuoroisesti vieraiden kielten taitoa, opiskelija- ja akateemista vaihtoa ja tutkintojen vastavuoroista tunnustamista; kannattaa tässä yhteydessä eTwinning-alustan avaamista yhteyskumppanimaille; muistuttaa mahdollisuuksista alueelliseen vaihtoon, kuten innovoijien väliseen vaihtoon ja kaupunkien väliseen yhteistyöhön; korostaa, että yhteydet avaavat Euroopalle mahdollisuuksia olla tutkimuksen, innovoinnin ja investointien kohtaamisen keskiössä; katsoo, että tämän pilarin yhteydessä olisi kiinnitettävä erityistä huomiota vähemmistökysymyksiin;

39.  antaa tunnustusta Länsi-Balkania varten hyväksytyille aloitteille, joilla pyritään edistämään nuorisoyhteistyötä ja nuorisovaihtoa sekä ammatillista koulutusta, ja kannustaa tarjoamaan vastaavia ohjelmia muille strategian kumppaneille alkaen itäisen kumppanuuden maista; toteaa, että EU:n ja Länsi-Balkanin väliset yhteydet ovat keskeisessä asemassa strategiassa, sillä alueen maat ovat EU:n mahdollisia tulevia jäseniä;

40.  antaa tunnustusta helmikuussa 2018 pidettyjen EU:n ja Aseanin nuorten johtajien foorumin ja strategisen ajattelun foorumin sekä ASEM-huippukokousten ohella pidetyn Aasia–Eurooppa-säätiön nuorten johtajien huippukokouksen järjestämiselle; ehdottaa, että näitä kokoontumisia olisi pidettävä säännöllisesti ja että vastaavia vuosittaisia foorumeja olisi perustettava myös osana EU:n ja Afrikan unionin suhteita;

41.  kehottaa komissiota yhdenmukaistamaan strategian tulevan tutkimus- ja investointiyhteistyötä koskevan strategian (EU Strategy on Cooperation in Research and Investment) kanssa; kehottaa komissiota vahvistamaan strategista lähestymistapaansa tutkimusta ja innovointia koskevaan yhteistyöhön päivittämällä suhteitaan samanhenkisten kumppaneiden kanssa esimerkiksi harkitsemalla assosioituneen kumppanin asemaa ja käyttämällä yhteistyön pohjana sellaisia yleismaailmallisia periaatteita kuin akateeminen vapaus, avoin saatavuus, henkisen omaisuuden suojelu, tasapuoliset toimintaedellytykset, tutkimuksen eheys ja henkilötietojen suojaaminen; kannustaa hyväksymään maakohtaisia tutkimusyhteistyöpolitiikkoja; korostaa, että on tärkeää asettaa perusteet T&I-alan herkkien osa-alueiden tunnistamiselle erityisesti kaksikäyttöteknologian alalla;

Kauppa, investoinnit, kilpailukyky ja standardit

42.  katsoo, että EU:n olisi vahvistettava suhteitaan vastaanottaviin maihin ja annettava niille uskottava ja kestävä vaihtoehtoinen tarjous yhteyksien rahoittamiseksi;

43.  katsoo, että ihmisten välinen ulottuvuus on keskeisessä asemassa myös EU:n arvojen mukaisen kilpailukyvyn rakentamisessa sekä eurooppalaisen talousdiplomatian tehostamisessa;

44.  katsoo, että kauppapolitiikan olisi oltava keskeisessä asemassa strategian tavoitteiden saavuttamisessa edistämällä reilua ja kestävää kauppaa ja investointeja; korostaa, että on tärkeää vahvistaa talouden kestävyyttä monipuolistamalla toimitusketjuja ja vahvistamalla alueellista yhdentymistä; korostaa, että strategian rinnalla olisi pyrittävä lisäämään pääsyä molempien alueiden markkinoille, myös julkisiin hankintoihin, ja edistämään avointa ja läpinäkyvää investointiympäristöä, joka avaa mahdollisuuksia ja parantaa maailmanlaajuista kilpailukykyä; korostaa, että asianmukaista huolellisuutta, teollis- ja tekijänoikeuksia ja maantieteellisiä merkintöjä koskeva yhteistyö on tärkeää;

45.  painottaa tässä yhteydessä kansainvälisten ympäristö-, kestävyys- ja sosiaalinormien keskeistä asemaa kauppa- ja investointisopimuksissa; palauttaa mieliin komission 15-kohtaisen toimintasuunnitelman tarkistamisen ja neuvostossa käydyt keskustelut kaupasta ja kestävästä kehityksestä; kehottaa komissiota panemaan kaupan suojatoimet täysimääräisesti täytäntöön, jotta varmistetaan, että eurooppalaiset yritykset eivät joudu epäterveiden kaupan käytäntöjen kohteeksi, ja panemaan kauppaa ja kestävää kehitystä koskevat luvut tehokkaasti täytäntöön Pariisin sopimuksen, YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden ja ILO:n yleissopimusten mukaisesti, jotta voidaan kehittää strategiaa ja pyrkiä kestävään yhdentymiseen; katsoo, että komission ja EUH:n olisi omaksuttava strategisempi lähestymistapa yleiseen tullietuusjärjestelmään muun muassa tehostamalla korkeimman poliittisen tason toimia sen vaikuttavuuden lisäämiseksi ihmisoikeuksia, kansainvälisiä työnormeja sekä ympäristöä ja hyvää hallintoa koskevien normien osalta;

46.  korostaa EU:n ja Kiinan välisten strategisten suhteiden ja systeemisen kilpailun merkitystä ja kehottaa jäsenvaltioita ja EU:n toimielimiä käsittelemään Kiinaa yhtenäisellä tavalla ja ottamaan käyttöön koordinoidun lähestymistavan; kehottaa jälleen Kiinaa edistymään kunnianhimoisessa Maailman kauppajärjestön uudistuksessa, mukaan lukien teollisuustukia koskevat kattavat säännökset, ja panee merkille huolen Kiinan valtionyritysten markkinoita vääristävistä käytännöistä, pakollisista teknologian siirroista ja tiedon lokalisoinnista, ylikapasiteetista ja siihen liittyvästä polkumyynnistä sekä muista epäterveistä kaupan käytännöistä; katsoo, että tasapuolisten toimintaedellytysten laajentaminen kolmansille markkinoille on ensiarvoisen tärkeää eurooppalaisten yritysten pitkän aikavälin mahdollisuuksien kannalta;

47.  korostaa EU:n neuvottelemien kansainvälisten kauppasopimusten tärkeyttä ja niiden asianmukaisen täytäntöönpanon merkitystä; katsoo, että yhteydet olisi sisällytettävä kauppapolitiikan uudelleentarkastelua koskevaan komission tiedonantoon; painottaa kansainvälisten normien ja avoimien standardien merkitystä laadukkaan infrastruktuurin ja verkon yhteentoimivuuden edistämisessä; kehottaa komissiota tekemään olemassa olevista sopimuksista kunnianhimoisempia sisällyttämällä standardointipolitiikan järjestelmällisesti kahdenvälisiin kumppanuuksiin ja kauppasopimuksiin, jotta voidaan edistää monenvälistä standardointia ja kansainvälisesti sovittujen standardien laajaa käyttöönottoa ja avointa sääntely-yhteistyötä noudattaen täysimääräisesti oikeutta sääntelyyn;

48.  katsoo, että EU:n standardointipoliittisen mallin etuna on, että se on innovatiivinen, avoin ja osallistava, ja että sen on voitava edelleen selvitä erilaisten standardointimallien välisestä maailmanlaajuisesta kilpailusta; odottaa komission toimivan ennakoivasti standardointipolitiikan edistämiseksi; esittää siksi, että koordinointivastuu EU:n standardointipolitiikasta olisi annettava korkea-arvoiselle komission virkamiehelle, mieluiten sisämarkkinoista vastaavalle komission jäsenelle; kehottaa komissiota ja EUH:ta tiiviimpään koordinointiin samanmielisten demokraattisten kumppaneiden kanssa kansainvälisillä standardointifoorumeilla, jotta voidaan edistää demokratiaa, oikeusvaltioperiaatetta ja perusoikeuksia tukevia kansainvälisiä standardeja;

Terveys

49.  katsoo, että covid-19-pandemia on osoittanut, että terveydenhuoltoala on kiireellisesti asetettava etusijalle uutena keskeisenä yhteistyöalana, joka kattaa erityisesti terveydenhuoltojärjestelmien kestokyvyn, lääkkeiden, lääkinnällisten laitteiden ja rokotteiden saatavuuden, EU:n strategisen itsemääräämisoikeuden vahvistamisen terveysalalla ja yksipuolisten riippuvuuksien välttämisen, ja varmistaa turvalliset ja monipuoliset lääkealan ja terveyteen liittyvän teollisuuden toimitusketjut, parhaiden käytäntöjen vaihdon kriisinhallintaa ja pandemian ehkäisyä koskevissa politiikoissa sekä vastavuoroisuuden matkustamisen ja avointen rajojen hallinnoinnissa; ehdottaa, että EU:n terveysunionin toiminta yhdistettäisiin strategiaan, ja että yhteistyötä tehtäisiin muiden alueellisten mekanismien, kuten ASEANin tartuntatautikeskuksen, kanssa; painottaa, että EU:n olisi hyödynnettävä terveyteen liittyviä yhteyksiä oppiakseen menestyksekkäistä pandemianhallintaa koskevista esimerkeistä, joita samanmieliset kumppanit, kuten Uusi-Seelanti, Korean tasavalta tai Taiwan, voivat esittää;

50.  pitää tärkeinä covid-19-pandemiasta saatuja oppeja, jotka koskevat koordinoitujen toimenpiteiden merkitystä sen varmistamisessa, että globaalit kuljetusreitit ja toimitusketjut pysyvät auki ja turvattuina;

Turvallisuus

51.  on vakuuttunut siitä, että strategian turvallisuusulottuvuutta on kiireellisesti kehitettävä ottaen huomioon vaaran, että yhteyksiä voidaan käyttää aseena; korostaa, että globaalissa yhteistyössä tarvitaan geopoliittista lähestymistapaa, jotta EU voi vastata menestyksekkäästi uusiin turvallisuushaasteisiin, mukaan lukien kyberturvallisuus, digitaalinen yhteenliitettävyys, kriittinen infrastruktuuri ja mahdollinen teknologian kaksoiskäyttö; korostaa terrorismin uhkan vakavuutta; korostaa kasvavia turvallisuushuolia Euroopan naapurustossa; kehottaa EUH:ta ja jäsenvaltioita toimimaan ennakoivammin näissä kysymyksissä;

52.  painottaa, että on tarpeen kehittää vahvempi turvallisuusulottuvuus kumppanuudessamme Afrikan kanssa; muistuttaa, että neuvosto on antanut vuonna 2018 päätelmät EU:n tehostetusta turvallisuusyhteistyöstä Aasiassa ja Aasian kanssa; kiinnittää huomiota Intian valtameren ja Tyynenmeren alueen turvallisuusongelmien lisääntyvään merkitykseen EU:lle, kuten jäsenvaltioiden Intian valtameren ja Tyynenmeren alueeseen liittyvistä strategioista käy ilmi; puoltaa aloitetta, jonka myötä kehitettäisiin EU:n yhteinen Intian valtameren ja Tyynenmeren alueen strategia ja tehtäisiin yhteistyötä Intian valtameren ja Tyynenmeren alueella sijaitsevien kumppaneiden kanssa myös sotilasvoimien välillä; katsoo, että yhteistyön Intian valtameren ja Tyynenmeren alueen kanssa olisi perustuttava avoimuuteen, hyvinvointiin, osallistavuuteen, kestävyyteen, läpinäkyvyyteen, vastavuoroisuuteen ja kannattavuuteen;

Yhteyksiä koskevat kumppanuudet

53.  suhtautuu erittäin myönteisesti kestäviä yhteyksiä ja laadukasta infrastruktuuria koskevan EU:n ja Japanin kumppanuuden perustamiseen ja sen keskittymiseen kestäviin yhteyksiin Länsi-Balkanin, Itä-Euroopan, Keski-Aasian, Aasian-Tyynenmeren alueen ja Afrikan kanssa; toivoo, että EU ja Japani edistävät aktiivisesti keskeisten kohderyhmien välistä yhteyksiä koskevaa kumppanuutta ja onnistuvat käynnistämään kumppanuuden vuoden 2021 alkupuoliskolla;

54.  suhtautuu myönteisesti EU:n ja Japanin talouskumppanuussopimukseen, joka tuli voimaan 1. helmikuuta 2019, sekä EIP:n, Japanin kansainvälisen yhteistyön viraston ja Japanin kansainvälisen yhteistyöpankin välisen koordinoinnin lisäämiseen erityisesti vihreiden yhteyksien rahoittamisen osalta; katsoo, että Länsi-Balkan ja Kaakkois-Aasia tarjoavat erittäin hyviä mahdollisuuksia Japanin ja EU:n väliselle yhteyksiin liittyvälle yhteistyölle kolmansien osapuolten kanssa; katsoo, että yksityisen sektorin, myös pk-yritysten, osallisuus tarjoaa paljon mahdollisuuksia; katsoo lisäksi, että on syytä tarkastella Japanin ja EU:n välisen yhteyksiä koskevan yhteistyön turvallisuusnäkökulmia esimerkiksi merenkulun turvallisuuden kannalta;

55.  suhtautuu erittäin myönteisesti käynnissä oleviin neuvotteluihin yhteyksiä koskevan kumppanuuden rakentamisesta Intian kanssa; toivoo, että Eurooppa-neuvoston kiertävät puheenjohtajavaltiot ja tulevat G20-puheenjohtajavaltiot Intia ja Italia käyttävät vaikutusvaltaansa asian edistämiseen; panee merkille Etelä-Aasian alueellisten infrastruktuurien yhteyksiä koskevan aloitteen; kiinnittää huomiota Intian osallisuuteen Bengalinlahden teknologista ja taloudellista yhteistyötä koskevassa Bay of Bengal Initiative for Multi-Sectoral Technical and Economic Cooperation -hankkeessa sekä kansainvälistä liikennekäytävää koskevassa International North-South Transport Corridor -hankkeessa; katsoo, että nykytilanteessa Intialla olisi oltava merkittävämpi rooli ja että EU:n ja Etelä-Aasian valtioiden välistä yhteistyötä on syvennettävä; kannattaa sitä, että autetaan koordinoimaan Aasiassa erilaisia yhteyksiä koskevia strategioita, joiden lukumääräksi Maailmanpankki on laskenut yhteensä 16;

56.  muistuttaa, että sekä Venäjän federaatiolla että Turkilla on myös intressejä tulla EU:n ja Aasian yhteyksien sidosryhmiksi; on valmis tekemään yhteistyötä niiden kanssa, jos se on mahdollista; panee merkille, että Keski-Aasian maat ovat hyötyneet merkittävästi siitä, että ne ovat integroituneet paremmin maailmantalouteen kahden viime vuosikymmenen aikana; katsoo, että EU:lla olisi oltava paljon suurempi rooli ja siitä olisi tultava yksi alueen tärkeimmistä toimijoista, joka käyttää kauppaa ja investointeja yhteisen vaurauden edistämiseen; on huolissaan siitä, että Kiinan Keski-Aasiassa rahoittamat hankkeet eivät ole avoimia; vaatii asettamaan etusijalle korkeat työ- ja ympäristöstandardit ja varmistamaan velan kestävyyden;

57.  pitää myönteisenä EU:n ja Korean välistä valmistelevaa keskustelua yhteyksiä koskevasta kumppanuudesta ja toivoo, että se etenee hyvin vuonna 2021; kannattaa EU:n ja ASEANin välisen yhteyksiä koskevan kumppanuuden perustamista, jotta voidaan muun muassa luoda yhteys ASEANin jo olemassa olevia yhteyksiä koskevaan yleissuunnitelmaan ja hankejatkumoon; panee merkille, että koska ASEAN-alue on EU:n kolmanneksi suurin kauppakumppani Yhdysvaltojen ja Kiinan jälkeen, EU:n viejien kannalta on huomattavaa etua siitä, että varmistetaan parempi pääsy näille markkinoille ja tehostetaan yhteistyötä strategisten kumppanuussopimusten avulla; kannattaa EU:n ja ASEANin alueellista vapaakauppasopimusta; kannustaa käyttämään investointeja metsäkadon vähentämiseen ja kestävän maatalouden monipuolistamiseen;

58.  antaa tunnustusta siitä, että EU ja ASEAN antoivat 1. joulukuuta 2020 yhteyksiä koskevan ministerien yhteisen julkilausuman, ja kehottaa EU:ta välittömästi aloittamaan ASEANin kanssa yhteyksiä koskevan yhteistyön välineiden ja kehysten kehittämisen ja täytäntöönpanon;

59.  kiinnittää huomiota Australian alueellisiin yhteyksiä koskevan politiikan aloitteisiin ja EU:n tiedonvaihtoon Australian kanssa yhteyksistä maantieteellisesti kiinnostavilla alueilla; kehottaa tiivistämään yhteistyötä Australian kanssa demokratioiden välisen solidaarisuuden osoittamiseksi; näkee mahdollisuuksia yhteistyöhön Mekong-joen alueen kumppaneiden kanssa;

60.  korostaa, että tarvitaan yhteyksiä koskevaa yhteistyötä Taiwanin kanssa, jotta voidaan oppia sen parhaista käytännöistä covid-19-pandemian käsittelyssä, parantaa ihmisten välisiä yhteyksiä, kaventaa Kaakkois-Aasian alueen digitaalista kuilua ja tutkia mahdollisuutta EU:n ja Taiwanin väliseen investointisopimukseen;

61.  kehottaa komissiota arvioimaan alueellisesti kattavaa talouskumppanuussopimusta ja Kiinan roolia siinä;

62.  uskoo vahvasti, että EU:n olisi vahvistettava yhteistyötään Yhdysvaltojen kanssa; pitää myönteisenä Yhdysvaltojen alulle panemaa Blue Dot Network (BDN) -konseptia; kehottaa komissiota ja EUH:ta tekemään Yhdysvaltojen kanssa yhteistyötä BDN:n parissa, jotta vahvistetaan sääntöihin perustuvaa ja kestävää yhteyksiä koskevaa transatlanttista yhteistyötä samalla kun tuodaan esiin jälkimmäistä koskevat huolenaiheet; toivoo, että tulevaisuudessa tehdään yhteistyötä erityisesti yhteyksiä koskeviin hankkeisiin liittyvien korkeiden laatustandardien ylläpitämisessä ja yksityisen sektorin osallisuuden tukemisessa;

63.  kannattaa vuonna 2019 annetussa yhteisessä tiedonannossa esitettyjä sitoumuksia vahvistaa EU:n, Latinalaisen Amerikan ja Karibian maiden välistä kumppanuutta, myös digitaalitalouden ja yhteyksien osalta; korostaa, että on tärkeää vahvistaa kumppanuutta Latinalaisen Amerikan ja Karibian maiden kanssa, jotka jakavat täysin eurooppalaiset perusarvot ja intressit;

64.  huomauttaa, että EU on työskennellyt Kiinan kanssa EU:n ja Kiinan välisen yhteyskehyksen parissa kohtalaisin tuloksin; katsoo, että uusi silkkitie -aloite on Kiinan määrätietoisen ulkopolitiikan ytimessä; on halukas harkitsemaan kumppanuutta Belt and Road -aloitteen kanssa erityistapauksissa, joissa tämä ei vaaranna EU:n keskeisiä periaatteita, joissa aloite on kansainvälisten normien mukainen ja joissa komissio valvoo hankkeita sen varmistamiseksi, että ne ovat EU:n normien ja standardien, kuten sosiaalisten, ympäristöön ja verotukseen liittyvien normien ja kestävyyden, avoimuuden, osallistavuuden, oikeusvaltioperiaatteen, ihmisoikeuksien kunnioittamisen ja vastavuoroisuuden, mukaisia, jotta ei kasvateta kolmansien maiden pakottamiseen soveltuvaa kansainvälistä vaikutusvaltaa ja jotta varmistetaan EU:n sisämarkkinoiden eheys ja poliittinen yhtenäisyys; katsoo, että tässä yhteydessä olisi keskityttävä kehittämään Euraasian liikenneinfrastruktuuria etenkin multimodaalisen ja kestävän liikenteen kannalta;

65.  korostaa EU:n ja Kiinan yhteyskehyksen meneillään olevan työn merkitystä sen pyrkimyksissä tutkia mahdollisuuksia tehdä liikennealan yhteistyötä EU:n laajennetun TEN-T-verkon ja uuden silkkitiealoitteen puitteissa; korostaa, että globaali ja kattava lähestymistapa ovat välttämättömiä, jotta Kiinan kanssa voidaan varmistaa vapaa ja oikeudenmukainen yritysten välinen kilpailu liikenneinfrastruktuurin kehittämisen alalla, mukaan lukien täysi avoimuus ja yhtäläiset toimintaedellytykset; korostaa tässä yhteydessä, että tämäntyyppisiin toimiin liittyvät sopimusehdot on esitettävä mahdollisimman avoimesti ja että on varmistettava EU:n keskeisten etujen suojeleminen;

66.  katsoo, että yhteyksiä koskevien toimien olisi vähennettävä kielteisiä ulkoisvaikutuksia, kuten ympäristövaikutuksia ja saastumista; korostaa kestävyyden merkitystä strategian kaikissa vaiheissa; rohkaisee EU:ta tekemään yhteistyötä Aasian kumppanimaiden kanssa, jotta kuljetusyhteydet Aasian kanssa ovat turvallisempia ja varmempia erityisesti tietovirtojen, liikkuvuuden ja kyberturvallisuuden alalla;

67.  korostaa Euroopan syrjäisimpien alueiden tärkeyttä, etenkin niiden, jotka ovat lähempänä Aasiaa, ja korostaa niiden taloudellista potentiaalia; kannustaa komissiota helpottamaan investointeja näillä alueilla, jotta voidaan vahvistaa niiden yhteyksiä ja vauhdittaa niiden talouksia;

68.  kehottaa komissiota ja EUH:ta kehittämään vahvoja seurantavalmiuksia muiden maiden ja alueiden yhteyksiä koskevissa strategioissa, mukaan lukien tosiasiallisesti käyttöön otetut taloudelliset resurssit, vaikutukset rahoitusvakauteen, kestävään kehitykseen sekä ihmisoikeuksien, oikeusvaltioperiaatteen, hyvän hallintotavan ja monenvälisyyden periaatteiden noudattaminen; korostaa Team Europe -lähestymistavan tarjoamia mahdollisuuksia löytää synergioita EU:n ja jäsenvaltioiden yhteyksiä koskevissa pyrkimyksissä; kannattaa yhteistyötä kumppanimaiden kanssa, jotta voidaan seurata pitkän aikavälin vaikutuksia rakennepolitiikkaan, teollisuuden ja talouden parannuksiin sekä köyhyyden lievittämiseen;

Maailmanlaajuiset yhteydet

69.  korostaa voimakkaasti, että strategiassa on kiinnitettävä erityistä huomiota yhteyksiin, koska sillä on yhä enemmän geopoliittista merkitystä useille globaaleille toimijoille; odottaa, että näissä pyrkimyksissä otetaan huomioon EU:n kokemukset Afrikassa kehitysyhteistyön avulla täytäntöön pannuista yhteyksiä edistävistä politiikoista; kehottaa keskustelemaan tästä tavoitteesta korkealla tasolla Afrikan unionin kanssa ja perustamaan EU:n ja Afrikan yhteyksiä koskevan kumppanuuden vuoden 2021 loppuun mennessä;

70.  kiittää komissiota ja varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa näiden halukkuudesta esittää arktista aluetta koskeva strategia vuonna 2021 ja kehottaa EU:ta osallistumaan aktiivisesti arktiseen alueeseen; ilmaisee huolensa ilmastonmuutoksen vaikutuksesta tähän hauraaseen alueeseen; panee erityisesti merkille merijään sulamisen myötä Aasiaan mahdollisesti avattavan uuden laivareitin, jota voitaisiin käyttää myös digitaalisiin yhteyksiin, kuten kuituoptisiin kaapeleihin, ja panee merkille Kiinan arktista silkkitietä koskevan aloitteen; katsoo, että kestävien yhteyksien olisi oltava näiden pyrkimysten keskiössä;

71.  kiinnittää huomiota vuonna 2019 järjestetyn ensimmäisen Europa Connectivity Forum -yhteysfoorumin saavuttamaan menestykseen; pitää valitettavana, että vuonna 2020 foorumi peruttiin covid-19-pandemian vuoksi; odottaa innolla, että seuraavaa foorumia pandemian salliessa vuonna 2021; katsoo, että tulevissa foorumeissa olisi saatava mukaan kaikki Euraasian yhteyskumppanit, kuten Venäjä ja Kiina, ja käytävä monenvälistä keskustelua osallistujien Euraasian tulevaisuutta koskevista näkemyksistä suhteessa talouteen, politiikkaan ja turvallisuuteen;

72.  odottaa komission esittävän uuden viestintälähestymistavan, jossa on selkeä narratiivi, jotta EU:n yhteyksiä koskeville politiikkatoimille ja niiden tuloksille saadaan tarpeeksi näkyvyyttä ja riittävää vastuuvelvollisuutta; vaatii EU:n yhteyksiä koskevan strategian uudistamista käyttämällä selkeää ja suopeaa kieltä ja käsitteitä, jotka ilmaisevat erityistä eurooppalaista arvopohjaista lähestymistapaa yhteyksiin ja joilla esitetään selkeä etenemissuunnitelman strategian täytäntöönpanemiselle ja saavuttamiselle;

o
o   o

73.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalle, neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, jäsenvaltioille ja EU:n yhteyksiä koskevaan kumppanuuteen osallistuville maille.

(1) Valtioiden välinen kansainvälisten rautatiekuljetusten järjestö.
(2) Rautateiden yhteistyöjärjestön sopimus kansainvälisistä rautatiekuljetuksista.
(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1).

Päivitetty viimeksi: 18. toukokuuta 2021Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö