Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2019/2168(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A9-0232/2020

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A9-0232/2020

Keskustelut :

PV 21/01/2021 - 4
PV 21/01/2021 - 6
CRE 21/01/2021 - 4
CRE 21/01/2021 - 6

Äänestykset :

PV 21/01/2021 - 13

Hyväksytyt tekstit :

P9_TA(2021)0026

Hyväksytyt tekstit
PDF 170kWORD 55k
Torstai 21. tammikuuta 2021 - Bryssel
Sukupuolten välisen digitaalisen kuilun umpeenkurominen: naisten osallistuminen digitaalitalouteen
P9_TA(2021)0026A9-0232/2020

Euroopan parlamentin päätöslauselma 21. tammikuuta 2021 sukupuolten välisen digitaalisen kuilun umpeenkuromisesta: naisten osallistuminen digitaalitalouteen (2019/2168(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 2 artiklan ja 3 artiklan 3 kohdan toisen alakohdan sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 8 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 23 artiklan,

–  ottaa huomioon YK:n neljännessä naisten maailmankonferenssissa vuonna 1995 hyväksytyn Pekingin julistuksen ja toimintaohjelman ja erityisesti osa-alueen ”Naiset ja tiedotusvälineet”,

–  ottaa huomioon Kansainvälisen työjärjestön (ILO) yleissopimuksen (nro 190) väkivallan ja häirinnän poistamisesta työelämässä ja sitä täydentävän suosituksen (nro 206) samasta asiasta, molemmat vuodelta 2019,

–  ottaa huomioon YK:n yleiskokouksen korkean tason kokouksen päätteeksi 16. joulukuuta 2015 annetun asiakirjan tietoyhteiskuntahuippukokouksen tulosten täytäntöönpanon kokonaisvaltaisesta arvioinnista,

–  ottaa huomioon 6. toukokuuta 2015 annetun komission tiedonannon ”Digitaalisten sisämarkkinoiden strategia Euroopalle” (COM(2015)0192) ja 10. toukokuuta 2017 annetun digitaalisten sisämarkkinoiden strategian täytäntöönpanon väliarvioinnin ”Yhdennetyt digitaaliset sisämarkkinat kaikille” (COM(2017)0228),

–  ottaa huomioon Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin ja erityisesti sen periaatteet 1, 2, 3 ja 20,

–  ottaa huomioon komission digitaalisten sisämarkkinoiden strategian pilarin II (”Oikeanlaisten edellytysten luominen digitaalisten verkkojen ja palvelujen menestymistä varten”) ja pilarin III (”Euroopan talouden kasvupotentiaalin maksimointi”),

–  ottaa huomioon eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategiset puitteet (ET 2020),

–  ottaa huomioon komission tutkimukset ”ICT for work: Digital skills in the workplace” ja ”Women in the Digital Age”,

–  ottaa huomioon 5. maaliskuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Tasa-arvon unioni: sukupuolten tasa-arvostrategia 2020–2025” (COM(2020)0152),

–  ottaa huomioon 1. heinäkuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Euroopan osaamisohjelma kestävän kilpailukyvyn, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja selviytymis- ja palautumiskyvyn tueksi” (COM(2020)0274),

–  ottaa huomioon 1. lokakuuta 2013 annetun komission kertomuksen ”Women active in the ICT sector”,

–  ottaa huomioon 26. tammikuuta 2017 julkaistun Euroopan tasa-arvoinstituutin (EIGE) tutkimuksen ”Gender and Digital Agenda”,

–  ottaa huomioon 30. toukokuuta 2016 annetut neuvoston päätelmät medialukutaidon ja kriittisen ajattelun kehittämisestä koulutuksen avulla,

–  ottaa huomioon 6. joulukuuta 2018 annetut neuvoston päätelmät sukupuolten tasa‑arvosta, nuorista ja digitalisaatiosta,

–  ottaa huomioon 10. joulukuuta 2019 annetut neuvoston päätelmät aiheesta ”sukupuolitasa-arvoiset taloudet EU:ssa: tuleva kehitys”,

–  ottaa huomioon 19. joulukuuta 2018 annetun naisten ja miesten yhtäläisiä mahdollisuuksia käsittelevän neuvoa-antavan komitean lausunnon ”The future of gender equality strategy after 2019: the battles that we win never stay won”,

–  ottaa huomioon 27 EU:n ministerin ja jäsenvaltioiden edustajien sekä Norjan vuonna 2019 allekirjoittaman naisia ja digitalisaatiota koskevan julistuksen ”Declaration of Commitment on Women in Digital” (WID),

–  ottaa huomioon 24. toukokuuta 2012 antamansa päätöslauselman suosituksista komissiolle sen periaatteen soveltamisesta, jonka mukaan miehille ja naisille maksetaan samasta tai samanarvoisesta työstä sama palkka(1),

–  ottaa huomioon 12. maaliskuuta 2013 antamansa päätöslauselman sukupuolistereotypioiden poistamisesta EU:ssa(2),

–  ottaa huomioon 12. syyskuuta 2013 antamansa päätöslauselman aiheesta ”Kasvun, liikkuvuuden ja työllisyyden digitaalinen strategia: aika kiristää tahtia”(3) ja erityisesti digitaalialan työllisyyttä edistävän suuren koalition,

–  ottaa huomioon 8. lokakuuta 2015 antamansa päätöslauselman miesten ja naisten yhtäläisten mahdollisuuksien ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta työhön ja ammattiin liittyvissä asioissa 5. heinäkuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/54/EY soveltamisesta(4),

–  ottaa huomioon 28. huhtikuuta 2016 antamansa päätöslauselman sukupuolten tasa‑arvosta ja naisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämisestä digitaalisella aikakaudella(5),

–  ottaa huomioon vuonna 2019 pidetyn tietoyhteiskuntahuippukokouksen (WSIS) aiheesta ”Information and Communication Technologies for achieving the Sustainable Development Goals”,

–  ottaa huomioon vuonna 2020 pidetyn tietoyhteiskuntahuippukokouksen (WSIS) aiheesta ”Fostering digital transformation and global partnerships: WSIS Action Lines for achieving the Sustainable Development Goals (SDGs)”,

–  ottaa huomioon komissiolle esitetyn kysymyksen naisten ja tyttöjen vaikutusmahdollisuuksien lisäämisestä digitaalialan kautta (O-000004/2018 – B8-0010/2018),

–  ottaa huomioon 17. huhtikuuta 2018 antamansa päätöslauselman naisten ja tyttöjen vaikutusmahdollisuuksien lisäämisestä digitaalialan kautta(6),

–  ottaa huomioon vuonna 2018 kansainvälisenä naistenpäivänä pidetyn parlamenttien välisen valiokuntakokouksensa naisten ja tyttöjen vaikutusmahdollisuuksien lisäämisestä tiedotusvälineissä ja tieto- ja viestintätekniikassa,

–  ottaa huomioon sisäasioiden pääosaston 30. lokakuuta 2015 julkaiseman selvityksen ”Empowering women on the Internet”(7),

–  ottaa huomioon sisäasioiden pääosaston 15. helmikuuta 2018 julkaiseman tutkimuksen ”The underlying causes of the digital gender gap and possible solutions for enhanced digital inclusion of women and girls”(8),

–  ottaa huomioon sisäasioiden pääosaston 16. elokuuta 2018 julkaiseman tutkimuksen ”Cyber violence and hate speech online against women”(9),

–  ottaa huomioon sisäasioiden pääosaston 15. huhtikuuta 2020 julkaiseman tutkimuksen ”Education and employment of women in science, technology and the digital economy, including AI and its influence on gender equality”(10),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeusviraston (FRA) vuonna 2014 julkaiseman tutkimuksen ”Violence against women: an EU-wide survey”,

–  ottaa huomioon 5. huhtikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/36/EU(11) ihmiskaupan ehkäisemisestä ja torjumisesta sekä ihmiskaupan uhrien suojelemisesta ja neuvoston puitepäätöksen 2002/629/YOS korvaamisesta,

–  ottaa huomioon 19. kesäkuuta 2012 annetun komission tiedonannon ”Ihmiskaupan hävittämiseen tähtäävä EU:n strategia vuosiksi 2012–2016” (COM(2012)0286) ja 17. lokakuuta 2014 annetun välikertomuksen sen täytäntöönpanosta (SWD(2014)0318),

–  ottaa huomioon ”Women in Digital Scoreboard” -välineen(12),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 54 artiklan,

–  ottaa huomioon naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan mietinnön (A9-0232/2020),

A.  toteaa, että SEUT:n 8 artiklan mukaan unionin on kaikissa toimissaan pyrittävä poistamaan eriarvoisuutta miesten ja naisten välillä sekä edistämään miesten ja naisten välistä tasa-arvoa; katsoo, että sukupuolten tasa-arvon saavuttaminen edellyttää, että tytöillä ja nuorilla naisilla on yhtäläiset mahdollisuudet käyttää teknologiaa, hyödyntää digitaalista koulutusta ja olla turvassa verkossa; ottaa huomioon, että viides kestävän kehityksen tavoite (SDG 5) on sukupuolten tasa-arvon saavuttaminen ja naisten voimaannuttaminen ja että siihen liittyy teknologian käyttö ja internet;

B.  ottaa huomioon, että digitalisaatio on muuttanut perusteellisesti valtaosaa elämästämme tavalla, joka luo lukemattomia mahdollisuuksia mutta tuo mukanaan myös uusia haasteita; ottaa huomioon, että covid‑19-kriisi ja sen jälkivaikutukset johtavat todennäköisesti pysyviin muutoksiin eurooppalaisten elämässä, jossa digitalisaatiolla on merkittävä rooli; katsoo, että digitalisoinnin vaikutusta naisten työllisyysnäkymiin ja etätyön seurauksia on tutkittava ja arvioitava; toteaa, että tasapainoilu etätyön, yksityiselämän ja hoivavelvollisuuksien välillä aiheuttaa lisärasitusta, ja naisiin kohdistuu siten suurempi emotionaalinen, henkinen ja sosiaalinen taakka; toteaa, että pandemian vuoksi työmarkkinoiden haasteena on merkittävä digitaalinen muutos;

C.  katsoo, että sukupuolistereotypiat muodostavat vakavan esteen naisten ja miesten tasa‑arvolle ja myötävaikuttavat osaltaan sukupuolenmukaiseen eriytymiseen koulutuksen ja työllisyyden alalla, mikä syventää entisestään sukupuolten välistä kuilua digitaalialalla ja estää naisten täysimääräisen osallistumisen käyttäjinä, innovoijina ja luovan työn tekijöinä; katsoo, että yleisissä stereotypioissa yhdistetään korkean tason älylliset kyvyt enemmän miehiin kuin naisiin ja että näihin stereotypioihin uskovat niinkin nuoret lapset kuin kuusivuotiaat, erityisesti tytöt, ja toteaa, että tällaiset stereotypiat vaikuttavat lasten kiinnostuksenkohteisiin;

D.  toteaa, että vuoden 2019 tasa-arvoindeksi paljastaa, että sukupuolten välinen eriarvoisuus on edelleen yleistä digitaalialalla;

E.  ottaa huomioon, että Eurostatin tiedot vuodelta 2018 osoittivat, että noin 1,3 miljoonaa ihmistä opiskeli tieto- ja viestintätekniikkaa Euroopan unionissa ja että tytöt ja naiset olivat suurelta osin vähemmistössä, sillä heidän osuutensa kaikista tieto- ja viestintätekniikan opiskelijoista EU:ssa oli vain 17 prosenttia;

F.  ottaa huomioon, että 15–16-vuotiaista pojista 73 prosenttia tuntee olevansa mukavuusalueellaan käyttäessään digitaalisia laitteita, joita he eivät tunne kovin hyvin, mutta samanikäisistä tytöistä vain 63 prosenttia(13), ja toteaa, että tytöt luottavat vähemmän itseensä huolimatta siitä, että heidän digilukutaitonsa on parempi kuin poikien;

G.  ottaa huomioon, että sukupuolistereotypiat vaikuttavat suuresti ainevalintoihin; toteaa, että hyvin harvat teini-ikäiset tytöt (alle kolme prosenttia) EU:n jäsenvaltioissa ovat kiinnostuneita työskentelemään tieto- ja viestintätekniikan ammattilaisena 30‑vuotiaana(14); katsoo, että opettajat ja vanhemmat voivat syventää sukupuolistereotypioita vaikuttamalla lannistavasti niin, etteivät tytöt pyri tieto- ja viestintätekniikan alan uralle; katsoo, että sukupuolikohtaisten odotusten poistaminen ammateista ja naispuolisten roolimallien edistäminen luonnontieteissä, teknologiassa, insinööritieteissä ja matematiikassa (niin sanotut STEM-tieteet) ja tieto- ja viestintätekniikassa voivat kannustaa tyttöjä opiskelemaan tieto- ja viestintätekniikkaa;

H.  ottaa huomioon, että tieto- ja viestintäalalla naiset ansaitsevat 19 prosenttia vähemmän kuin miehet; toteaa, että sukupuolten väliset palkkaerot vaikuttavat suoraan sukupuolten välisiin eläke-eroihin(15); katsoo, että miesten ja naisten palkkatason on oltava oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon periaatteen mukainen;

I.  toteaa, että kaikkialla maailmassa naiset väestöryhmänä käyttävät internetiä miehiä harvemmin, oli kyse sitten ohjelmistojen asentamisesta tai internetradio- ja ‑televisiopalvelujen ja verkkopankki- tai -kauppapalvelujen käytöstä;

J.  ottaa huomioon, että muutaman viime vuoden aikana kyberturvallisuuden alalla työskentelevien naisten määrä on kasvanut, mutta luvut ovat kuitenkin edelleen huomattavan alhaisia, ja että naisten osuus kyberturvallisuuden ammattilaisista Euroopassa on vähemmän kuin 20 prosenttia;

K.  ottaa huomioon, että tulevaisuudessa yli 90 prosenttia työpaikoista edellyttää jonkinasteista tietoteknistä osaamista ja digitaalista lukutaitoa;

L.  toteaa, että naiset joutuvat todennäköisemmin kamppailemaan löytääkseen paikkansa tieto- ja viestintätekniikan alan työtehtävissä monien esteiden kuten sukupuolistereotypioiden ja sellaisten miesvaltaisten työpaikkojen vuoksi, joilla monimuotoisuus on puutteellista; toteaa, että tieto- ja viestintätekniikan alalla on huomattavaa vertikaalista ja horisontaalista eriytymistä ja että naiset ovat usein ylikoulutettuja tehtäviinsä; ottaa huomioon, että vain pieni vähemmistö naisista toimii ohjelmistoalan ylemmissä tehtävissä;

M.  toteaa, että ohjelmistojen käytöstä ja luomisesta on tulossa keskeisiä tekijöitä digitaalisen muutoksen kannalta; katsoo, että sukupuolten välinen kuilu ohjelmistosuunnittelijoiden ja -insinöörien osalta on huolestuttava seikka naisten alalla toimimisen kannalta samoin kuin mahdollinen tietoinen ja tiedostamaton sukupuoleen perustuva syrjintä tekoälysovelluksissa, videopeleissä ja leluissa sekä muissa sovelluksissa;

N.  ottaa huomioon, että perusoikeusviraston tutkimus naisiin kohdistuvasta väkivallasta osoittaa, että 14 prosenttia naisista on kokenut verkkohäirintää 15-vuotiaasta alkaen(16); ottaa huomioon, että STEM-tieteiden koulutuskeskuksissa, myös kouluissa, yliopistoissa ja työpaikoilla, on kerrottu esiintyvän paljon seksuaalista häirintää, mikä sulkee naiset alan ulkopuolelle entistäkin enemmän; toteaa, että monet naiset ovat covid-19-pandemian aikana joutuneet uudenlaisten verkossa tapahtuvien seksuaalisten ja psykologisten häirintämuotojen uhriksi, mukaan lukien videokonferenssien aikainen häirintä, vainoaminen tai uhkailu; katsoo, että tarvitaan kiireellisesti toimenpiteitä näihin uudenlaisiin seksuaalisiin ja psykologisiin häirintämuotoihin puuttumiseksi; katsoo, että naisten esineellistämisellä, yliseksualisoinnilla ja hyväksikäytöllä verkossa erityisesti internetpornografian avulla on tuhoisa vaikutus seksuaalisuuden rakentumiseen ja sukupuolten tasa-arvoon yleisemminkin;

O.  ottaa huomioon, että tieto- ja viestintätekniikka on ala, jolla naispuolisten työntekijöiden osuus on pieni; toteaa, että suuri osa naisista luopuu korkeamman tason koulutuksestaan, akateemisista mahdollisuuksistaan ja urastaan tieto- ja viestintätekniikan alalla (niin sanottu uravuotoilmiö), mikä johtuu pääasiassa työ- ja yksityiselämän huonosta tasapainosta, organisatorisista rajoitteista ja miesvaltaisesta ympäristöstä; ottaa huomioon, että Euroopan talouden vuotuinen tuottavuuden menetys, joka johtuu siitä, että naiset jättävät digitaalialan työpaikkansa ja siirtyvät työmarkkinoiden ulkopuolelle, on 16,1 miljardia euroa(17);

P.  ottaa huomioon, että tietotekniikka-alalla johtokuntien naisjäsenten määrä on kasvanut merkittävästi, mutta se on myös ala, jolla on suurin prosenttiosuus kokonaan miespuolisista johtokunnista;

Q.  toteaa, että digitaaliset taidot merkitsevät kykyä hankkia, käsitellä ja välittää digitaalista tietoa ja että niihin vaikuttaa sosiokulttuurinen ja taloudellinen tausta; toteaa, että naiset käyttävät miehiä enemmän aikaa palkattomaan hoiva- ja kotitaloustyöhön; toteaa, että tämä rajoittaa heidän vapaa-aikaansa, palkkatyöhön käyttämäänsä aikaa ja tilaisuuksia hankkia digitaalisia taitoja ja osaamista internetin käytössä; katsoo, että toimet, joilla pyritään lisäämään tietoisuutta, kyseenalaistamaan sukupuolistereotypioita ja -normeja ja jakamaan palkattomat lastenhoito- ja kotityöt paremmin uudelleen, mahdollistaisivat naisten laajemman osallistumisen (digitaalisille) työmarkkinoille ja koulutukseen sekä parempien digitaalisten taitojen hankkimisen;

R.  toteaa, että vain hyvin pieni prosenttiosuus pääomasijoittajista, bisnesenkeleistä ja sijoittajista on naisia; toteaa, että koska tytöillä on taipumus opiskella vähemmän tieto- ja viestintätekniikkaa ja STEM-aineita alakoulusta aina keskiasteen koulutuksen kautta yliopistoon asti, naisia työskentelee näillä aloilla huomattavasti vähemmän ja he ovat huomattavasti harvemmin yksityisten yritysten ja startup-yritysten perustajina ja omistajina; toteaa, että naisten pienempi prosenttiosuus teknologiassa vaikuttaa suoraan kaikkeen yhteiskunnalliseen kehitykseen ja luo innovointia koskevia vääristymiä siltä osin, minkälaisia uusia innovaatioita ja teknologiaa levitetään kuluttajille;

S.  toteaa, että tieto- ja viestintätekniikkaa korkeakouluissa opiskelevien naisten määrä on vähentynyt vuodesta 2011; ottaa huomioon, että EU:n kahdeksasta miljoonasta tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijasta naisten osuus on 17 prosenttia; katsoo, että jos digitaalisille työmarkkinoille tulisi enemmän naisia, ala hyötyisi valtavasti käyttämättömästä osaamisvarannosta ja monenlaisista näkökulmista, mikä voisi lisätä Euroopan talouden BKT:tä vuosittain 16 miljardilla eurolla;

T.  ottaa huomioon, että Maailman talousfoorumin vuoden 2018 Global Gender Gap ‑raportin mukaan vain 22 prosenttia tekoälyn ammattilaisista maailmassa on naisia, kun taas miehiä on 78 prosenttia, mikä tarkoittaa, että sukupuolten välinen ero on 72 prosenttia, ja se pitäisi vielä kuroa umpeen; ottaa huomioon, että vuonna 2019 jokaisesta 100 dollarista, jotka investoitiin eurooppalaisiin teknologiayrityksiin, 92 dollaria meni yrityksille, joissa kaikki perustajajäsenet olivat miehiä(18);

U.  toteaa, että digitaalinen osallisuus tarkoittaa, että tieto- ja viestintätekniikka on kaikkien yksilöiden ja yhteisöjen saatavilla ja käytettävissä; katsoo, että saatavuuden, kohtuuhintaisuuden ja koulutuksen puute sekä sukupuoleen liittyvät odotukset ja sosiokulttuuriset normit, vähäinen osallistuminen koulutukseen STEM-tieteissä ja tieto- ja viestintätekniikassa, digitaalisten välineiden rajallinen käyttö ja vähäisempi aktiivisuus sosiaalisilla alustoilla tyttöihin ja naisiin kohdistuvan verkkoväkivallan vuoksi ovat kaikki tekijöitä, joiden vuoksi he jäävät digitaalisen osallisuuden ulkopuolelle; katsoo, että sukupuolten digitaalisen osallisuuden ulottuvuuden on oltava osa kaikkia tieto- ja viestintätekniikkaan ja digitalisaatioon liittyviä EU:n aloitteita ja investointeja;

V.  katsoo, että digitaalinen taloudellinen osallisuus tarkoittaa sellaisten virallisten rahoituspalvelujen digitaalista saatavuutta ja käyttöä, jotka soveltuvat tarpeisiin ja joita tarjotaan vastuullisesti kohtuullisin kustannuksin; katsoo, että lait ja normit, jotka voivat heikentää naisten oikeutta osallistua työelämään, valvoa omaisuutta, perustaa virallisia yrityksiä ja saada rahoitusta niiden kasvuun sekä tehdä omia taloudellisia päätöksiä, ovat naisten taloudellisen syrjäytymisen pääasiallisia syitä; ottaa huomioon, että noin miljardilla naisella ei edelleenkään ole pääsyä virallisiin rahoituspalveluihin, mikä johtuu henkilöasiakirjojen, matkapuhelinten, digitaalisten taitojen ja taloudellisen tietämyksen puutteesta sekä epäasianmukaisista tuotteista; katsoo, että vastuullisten digitaalisten rahoituspalvelujen parempi saatavuus ja käyttö voivat auttaa lisäämään naisten taloudellista valtaa ja taloudellista riippumattomuutta;

W.  toteaa, että naisten mahdollisuuteen osallistua digitaaliteknologioihin ja käyttää niitä vaikuttavat monet tekijät, kuten investoinnit, sääntely ja kilpailu; ottaa huomioon, että maaseudulla ja vaikeasti tavoitettavilla alueilla naiset ja tytöt kohtaavat haasteita ja esteitä internetin ja digitaaliteknologian ja -infrastruktuurin käytölle, mikä estää heitä hyödyntämästä täysipainoisesti nykyteknologian digitaalista potentiaalia; toteaa, että erityisesti kehitysmaissa maaseudulla naiset ja tytöt työskentelevät yleensä maataloudessa ja että heidän työnsä on usein palkatonta ja epävarmaa, mikä johtaa elämiseen teknologiaköyhissä ympäristöissä ja vaikeuksiin digitaaliteknologian saatavuudessa;

Yleisiä huomautuksia

1.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita mukauttamaan digitaaliseen muutokseen tähtäävät toimenpiteet sukupuolten tasa-arvoa koskeviin unionin tavoitteisiin; korostaa, että digitaalinen muutos ei saisi jättää ketään sen ulkopuolelle; suhtautuu myönteisesti sukupuolten tasa-arvostrategiaan 2020–2025 sisältyviin komission sitoumuksiin lisätä naisten osallistumista digitaalitaloudessa ja tietoyhteiskunnassa; kehottaa komissiota jatkamaan syvän sukupuolten välisen kuilun kaventamista tieto- ja viestintätekniikan alalla digitaalistrategiassa, Euroopan digitaalistrategiassa ja kaikissa muissa digitalisaatiotaitoja ja -koulutusta koskevissa politiikoissa ja aloitteissa ja ottamaan käyttöön konkreettisia toimia, joilla pyritään erityisesti lisäämään naisten ja tyttöjen osallistumista alalla; korostaa, että lisäämällä naisten osallistumista digitaalialalla voidaan torjua merkittävästi sukupuolten eriarvoisuutta, stereotypioita ja syrjintää, parantaa naisten pääsyä työmarkkinoille ja parantaa heidän työolojaan sekä puuttua sukupuolten välisiin palkkaeroihin; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita antamaan asianmukaista rahoitusta ohjelmille, joiden tarkoituksena on houkutella lisää tyttöjä ja naisia opiskelemaan ja työskentelemään STEM-tieteiden aloilla, perustamaan yrittäjyysohjelmia, joilla tarjotaan rahoitusta naisille ja tytöille, jotka perustavat teknologiahankkeita tai uusia yrityksiä, kehittämään strategioita, joilla pyritään lisäämään tyttöjen ja naisten digitaalista osallisuutta ja digitaalista taloudellista osallisuutta STEM-tieteisiin, tekoälyyn sekä tutkimukseen ja innovointiin liittyvillä aloilla, ja ottamaan käyttöön monitasoisen lähestymistavan sukupuolten välisen kuilun kaventamiseksi digitaalialalla kaikilla koulutuksen ja työllisyyden tasoilla;

2.  kehottaa komissiota ottamaan naisten ja miesten yhtäläiset mahdollisuudet ja sukupuolten välisen digitaalisen kuilun asianmukaisesti huomioon neuvoteltaessa seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen ohjelmista ja elpymissuunnitelman mukaisista varoista ja lainoista sekä lisäämään naisten tietoisuutta näistä mekanismeista; korostaa, että sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen ja sukupuolitietoisen budjetoinnin, johon voidaan soveltaa mitattavissa olevia indikaattoreita, olisi oltava osa tieto- ja viestintätekniikan kehittämistä tukevia politiikkoja; kehottaa komissiota varmistamaan sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen digipalvelusäädöksessä ja kaikissa digitaalialaan liittyvissä tulevissa ehdotuksissa;

3.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan naisia ja digitalisaatiota koskevan ministeritason julistuksen täysimääräisen täytäntöönpanon; kehottaa komissiota seuraamaan jäsenvaltioiden monialaisten, naisia ja digitaalisaatiota koskevien kansallisten suunnitelmien täytäntöönpanoa;

Koulutus

4.  korostaa, että on tärkeää varmistaa sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistaminen digitaalisessa koulutuksessa kaikilla tasoilla, myös opetussuunnitelman ulkopuolisessa ja epävirallisessa koulutuksessa sekä arkioppimisessa ja myös opetushenkilöstön osalta; kehottaa laatimaan erityisiä strategioita eri ikäryhmille;

5.  kannustaa komissiota ja jäsenvaltioita sekä kehittäjiä, yrityksiä ja yliopistoja puuttumaan sukupuolten väliseen kuiluun tieto- ja viestintätekniikan alalla ja tekemään yhteistyötä sellaisten ratkaisujen löytämiseksi ja parhaiden käytäntöjen jakamiseksi, jotka koskevat tyttöjen laajempaa osallistamista digitaalisen koulutuksen kannalta relevantteihin aineisiin jo nuoresta iästä alkaen; kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita kehittämään, tukemaan ja panemaan täytäntöön YK:n ja sen elinten edistämiä toimia;

6.  kehottaa komissiota puuttumaan perusteellisesti tieto- ja viestintätekniikan alaa opiskelevien ja alalla työskentelevien naisten vähäiseen määrään ja varmistamaan vahvan sukupuolinäkökulman Digitaalinen Eurooppa -ohjelmassa ja päivitetyssä digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelmassa, mukaan luettuina digitaalisten laitteiden saavutettavuus ja kohtuuhintaisuus; kehottaa oppilaitoksia sisällyttämään sukupuolinäkökulman kaikkiin STEM-tieteisiin ja tieto- ja viestintätekniikkaan liittyviin opetussuunnitelmiin, oppimateriaaleihin ja opetuskäytäntöihin jo varhaisesta iästä alkaen, jotta kannustetaan tyttöjä aloittamaan matematiikan, koodauksen, tieto- ja viestintätekniikan ja luonnontieteiden opiskelu kouluissa ja jatkamaan sitä; kannustaa komissiota ja jäsenvaltioita tekemään yhteistyötä oppilaitosten ja kansalaisjärjestöjen kanssa tieto- ja viestintätekniikan koulutusmuotojen arvioimiseksi ja uudistamiseksi;

7.  korostaa, kuinka tärkeää on, että naiset ja tytöt ottavat tulevaisuutensa myös omiin käsiinsä STEM-tieteissä sekä tieto- ja viestintätekniikassa, niin että niistä tulee olennainen osa opetusta esikoulussa ja alemman perusasteen koulutuksessa, ja katsoo, että on luovuttava haitallisista tyttöjen ja poikien sukupuolistereotypioista;

8.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan sukupuolinäkökulman huomioon digitaalista koulutusta koskevan politiikan kehittämisessä ja varmistamaan, että sekä mies- että naisopiskelijat kykenevät kohtaamaan tulevat haasteet; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita perustamaan kaikilla koulutustasoilla mentorointijärjestelmiä, joissa esitetään naispuolisia roolimalleja tieto- ja viestintätekniikan alalla; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään opiskelijoille ja vanhemmille suunnattuja valistuskampanjoita, joilla torjutaan sukupuolistereotypioita kouluhankkeissa ja työpaikoilla; painottaa, kuinka tärkeää on antaa naisille kunnia työstään, niin että tytöt eivät näe ainoastaan miesnimiä luonnontieteellisissä kirjoissa vaan että heillä on myös naispuolisia roolimalleja;

9.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan elinikäistä oppimista, jotta helpotetaan naisten ammatinvaihtoa tieto- ja viestintätekniikkaan liittyviin työtehtäviin, samoin kuin koulutusta ja suunnitelmia tyttöjen ja naisten tietoteknisten taitojen lisäämiseksi, koulutuksen parantamiseksi ja uudelleenkouluttamiseksi; korostaa, että neuvoston suosituksessa ammatillisesta koulutuksesta ja päivitetyssä osaamisohjelmassa Euroopalle on varmistettava sukupuolinäkökulma;

10.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita hyväksymään politiikkoja ja toimenpiteitä niin sanotun uravuotoilmiön tukkimiseksi;

11.  kehottaa tekemään sukupuolten tasa-arvosta johdonmukaisen ja rakenteellisen osan EU:n tulevaa nuorisostrategiaa ja -politiikkaa;

Työllisyys ja yrittäjyys

12.  kehottaa jäsenvaltioita saattamaan työ- ja yksityiselämän tasapainottamista koskevan direktiivin täysimääräisesti osaksi kansallisia lainsäädäntöjään ja panemaan sen täytäntöön ja kehottaa komissiota valvomaan sitä tehokkaasti sen varmistamiseksi, että molemmat vanhemmat voivat saada tällä alalla isyys-, vanhempain- ja omaishoitovapaata; kannustaa jäsenvaltioita pitämään tieto- ja viestintätekniikkaa keinona edistää työ- ja yksityiselämän yhteensovittamista ja tarkkailemaan työelämän digitalisaation suuntauksia, digitaaliala mukaan luettuna, jotta ne voivat tarvittaessa mukauttaa nykyisiä työ- ja yksityiselämän tasapainottamista koskevia toimenpiteitään; kannustaa tässä yhteydessä komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan käyttöön toimintatapoja, joilla puututaan itsenäisten ammatinharjoittajien tilanteeseen, erityisesti tieto- ja viestintätekniikan ja digitaalialan naisyrittäjien osalta, ja heidän tarpeeseensa päästä sosiaalisen suojelun järjestelmiin ja saada äitiyslomaa ja lastenhoitoa; huomauttaa, että etätyö mahdollistaa naisille työn kotoa käsin ja voi johtaa työ- ja yksityiselämän parempaan tasapainoon; toteaa kuitenkin, että jäsenvaltioiden on valvottava ja säänneltävä sitä asianmukaisesti;

13.  korostaa, että sukupuolten palkkaerolla on kielteinen vaikutus naisia koskeviin sosiaaliturvaetuuksiin ja eläke-eroon myös digitaalialalla; pitää myönteisenä, että komissio on sitoutunut esittämään vuoden 2020 loppuun mennessä palkkauksen avoimuutta koskevia sitovia toimenpiteitä ottaen asianmukaisesti huomioon Euroopan pienten ja keskisuurten yritysten ainutlaatuiset olosuhteet ja EU:n eri työmarkkinamallit, jotta voidaan tehokkaasti puuttua sukupuolten palkka- ja eläke‑eroihin sekä vanhuusiän köyhyyteen;

14.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään sukupuolten tasa-arvoa yrityksissä tieto- ja viestintätekniikan alalla ja siihen liittyvillä aloilla sekä digitaalitaloudessa ja hyväksymään monialaisia politiikkoja sukupuolten välisen kuilun kaventamiseksi digitaalitaloudessa kohdennetuilla toimilla, mukaan luettuina unionin varojen käyttäminen naisjohtoisten hankkeiden rahoittamiseen digitaalialalla, sen edistäminen, että tieto- ja viestintätekniikan alan hankkeissa olisi mukana tietty vähimmäismäärä naistutkijoita, henkilöstöosastojen kouluttaminen ”tiedostamattoman sukupuoleen perustuvan syrjinnän” osalta, jotta edistetään tasapainoista sukupuolijakaumaa rekrytoinnissa, palkintojen ja kannustinjärjestelmien suunnittelu yrityksille ja organisaatioille, jotka aktiivisesti toteuttavat mitattaviin tavoitteisiin liittyvää sukupuolineutraalia politiikkaa, sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistaminen yritysten strategioissa tieto- ja viestintätekniikan alan tuotteiden suunnittelussa, tuotannossa ja markkinoinnissa, tieto- ja viestintätekniikan alan yritysten vuosikertomukset niiden monimuotoisuudesta ja sukupuolten välisistä palkkaeroista, julkisia hankintoja koskevat toimintatavat ja/tai suuntaviivat tieto- viestintätekniikan palvelujen ostamisesta sellaisilta palveluntarjoajilta, jotka soveltavat sukupuolten tasapuolista edustusta yrityksissään ja hallituksissaan, unionin varojen jakamisen helpottaminen yrityksille, jotka ottavat huomioon sukupuolten tasapuolista edustusta koskevat kriteerit, samoin kuin kannustaminen sukupuolten tasa-arvosuunnitelmien ja -pöytäkirjojen laatimiseen, jotta niiden avulla parannettaisiin ja seurattaisiin yritysten toimintaa naisten osallistumisen osalta, myös esimies- ja johdon tasolla, sekä mentorointiohjelmat;

15.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita arvioimaan perusteellisesti syitä ja tekijöitä, jotka johtavat naisten korkeaan keskeyttämisasteeseen digitaalisilla urilla; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita analysoimaan, miten työ- ja yksityiselämän tasapainon puute vaikuttaa naisten kykyyn osallistua taitojen parantamiseen tähtäävään koulutukseen, jota tarvitaan tieto- ja viestintätekniikan alalla vaaditun taitotason ylläpitämiseksi; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään mekanismeja ja ohjelmia naisten ja tyttöjen integroimiseksi digitaalialan koulutus- ja työllisyysaloitteisiin riippumatta heidän laillisesta maahanmuuttaja-asemastaan;

16.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan naisten yrittäjyyttä ja osallistumista innovointiin ja lisäämään rahoitusmahdollisuuksia naisyrittäjille ja naisjohtoisille digitaalialan startup-yrityksille sekä parantamaan mahdollisuuksia käyttää olemassa olevaa rahoitusta, jotta heillä olisi yhtäläiset mahdollisuudet kilpailla digitaalisilla sisämarkkinoilla, ja kannustamaan tasapuolisempaan sukupuolijakaumaan rahoituslaitoksissa;

17.  kannustaa komissiota ja jäsenvaltioita lisäämään rahoitusta sukupuolten tasa-arvoon liittyvien asioiden tutkimukseen tieto- ja viestintätekniikan alalla;

18.  katsoo, että on erittäin tärkeää saada lisää naispuolisia roolimalleja ja lisätä naisten määrää tieto- ja viestintätekniikan alan johtotehtävissä; kehottaa miespuolisia roolimalleja puhumaan sukupuolten tasa-arvon puolesta digitaalitaloudessa; korostaa, että tieto- ja viestintätekniikkayritysten on otettava käyttöön monimuotoisuutta edistäviä henkilöstöresursseja koskevia käytäntöjä, kuten sukupuolten tasapuolinen edustus keski- ja ylimmässä johdossa sekä yritysten hallituksissa; pitää myönteisenä komission esittämää aikomusta edistää julkisesti noteerattujen yhtiöiden toimivaan johtoon kuulumattomien johtokunnan jäsenten sukupuolijakauman tasapainottamisesta vuonna 2012 annetun direktiiviehdotuksen (naisten johtokuntapaikkoja koskeva direktiivi) hyväksymistä ja kehottaa neuvostoa jatkamaan sen käsittelyä ja hyväksymään sen;

Kulttuuri-, media- ja audiovisuaalialat

19.  korostaa kulttuuri-, media-, mainonta- ja audiovisuaalialojen vaikutusta sukupuolistereotypioiden kehittymiseen ja voimistumiseen sekä normatiivisten ja kulttuuristen esteiden edistämiseen, mikä toistuu käytettävän kielen ja käytettävien kuvien välityksellä;

20.  kehottaa audiovisuaali- ja media-aloja tuomaan enemmän esille naisia, jotka toimivat STEM-tieteiden alan ammateissa ja tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvissä ammateissa, ja antamaan esimerkkejä STEM-tieteiden ja tieto- ja viestintätekniikan alan monimuotoisuudesta ja mahdollisuuksista; kehottaa media-alaa ottamaan naiset mukaan keskustelupaneeleihin, sanomalehtiartikkeleihin ja muihin tahoihin, joissa yleinen mielipide ja teknologisia aiheita koskeva keskustelu muotoutuvat;

21.  muistuttaa, että on tärkeää poistaa algoritmeista, tekoälysovelluksista, videopeleistä ja leluista tietoinen ja tiedostamaton sukupuoleen perustuva syrjintä, joka pitää yllä haitallisia sukupuolistereotypioita ja johtaa siihen, että naisten osallistuminen digitaali-, tekoäly- ja tieto- ja viestintätekniikan aloilla vähenee; korostaa tarvetta puuttua innovointivääristymään tieto- ja viestintätekniikan alalla, jolla palvelujen, ohjelmistojen ja käyttäjäsovellusten suunnittelijat ja kehittäjät ovat enimmäkseen miehiä mutta käyttäjät pääasiassa naisia;

Naisten voimaannuttaminen politiikan, talouden ja kansalaisvaikuttamisen alalla

22.  korostaa, että tieto- ja viestintätekniikka voi huomattavasti parantaa naisten mahdollisuuksia osallistua vaaliprosesseihin, julkisiin kuulemisiin, kyselyihin ja keskusteluihin sekä organisoida ja edistää naisten oikeuksia; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan huomioon sukupuoliulottuvuuden edistettäessä sähköisen hallinnon aloitteita; korostaa, että internet on tehokas väline kampanjoihin, foorumeihin ja naispuolisten roolimallien näkyvyyden lisäämiseen;

23.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toimimaan rakentavasti yhdessä digitaalisen kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa ja tukemaan niitä sekä kannustamaan niitä osallistumaan internetin hallintoon; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tekemään tiivistä yhteistyötä myös naisten ja heidän oikeuksiaan ajavien järjestöjen kanssa ja ottamaan heidät ja järjestöt mukaan toimintaan, jotta voidaan paremmin vastata naisten ja tyttöjen jokapäiväisessä elämässä esiintyviin huolenaiheisiin ja lieventää niitä julkista teknologiaa koskevien toimintatapojen suunnittelussa ja täytäntöönpanossa naisten taloudellisen ja digitaalisen osallisuuden edistämiseksi;

24.  kannustaa jäsenvaltioita ja komissiota järjestämään valistus-, koulutus- ja sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamiskampanjoita, joissa korostetaan tieto- ja viestintätekniikan osaamisen vaikutusta naisten taloudelliseen voimaannuttamiseen;

25.  katsoo, että naisia on kannustettava omaksumaan kriittisempi rooli älykkäiden kaupunkien tai älykkäiden kylien suunnittelussa, kehittämisessä, rakentamisessa ja ylläpidossa;

Tietojen kerääminen

26.  panee tyytyväisenä merkille ”Women in Digital Scoreboard” -välineen luomisen olennaisena osana digitaalitalouden ja -yhteiskunnan indeksiä (DESI) sekä neljä uutta indikaattoria, joita EIGE ehdotti vuoden 2018 raportissaan ”Gender equality and youth: opportunities and risks of digitalisation”;

27.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita sekä verkkoalustoja ja yrityksiä keräämään sukupuolen ja iän mukaan eriteltyjä vertailukelpoisia tietoja tieto- ja viestintätekniikan käytöstä sekä ehdottamaan aloitteita ja tutkimusta, joiden avulla voitaisiin paremmin ymmärtää ja käsitellä sukupuolten välisen digitaalisen kuilun perimmäisiä syitä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita keräämään ja käyttämään nykyisiä sukupuolen mukaan eriteltyjä tietoja, jotta voidaan lisätä tutkimusta naisten ja tyttöjen digitaalista osallisuutta haittaavien eri tekijöiden vuorovaikutuksesta; painottaa, että yhdenmukaistettu tiedonkeruu helpottaa tietojen ja parhaiden käytäntöjen vertailua ja jakamista jäsenvaltioissa;

Sukupuoleen perustuvan väkivallan torjuminen: verkkoväkivalta

28.  panee erittäin huolestuneena merkille naisiin kohdistuvien digitaalialan rikosten sekä pelottelun, kiusaamisen, henkilötietojen etsimisen ja luvattoman jakamisen, häirinnän ja väkivallan lisääntymisen digitaalimaailmassa; korostaa digitaalisen lukutaidon ja medialukutaidon, kyberhygienian ja kyberturvallisuuden merkitystä; kehottaa myöntämään varoja ja toteuttamaan kampanjoita, joilla lisätään tietoisuutta ja kerrotaan naisille siitä, miten heidän tilinsä ja viestintänsä voidaan turvata, jotta he voivat suojella itseään verkossa, sekä kunnioittavasta sosiaalisesta viestinnästä internetissä, minkä yhteydessä naisia varoitetaan mahdollisista häiritsijöistä tai hyökkääjistä ja kerrotaan, miten he voivat hankkia apua, jos tarvetta on; katsoo, että tällaisilla kampanjoilla olisi torjuttava sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa ja sukupuolistereotypioita, valistettava miehiä siitä, miten käyttäytyä naisia kohtaan verkossa, ja varmistettava naisten pysyvä sananvapaus ja merkityksellinen osallistuminen julkiseen keskusteluun; katsoo lisäksi, että yritysten ja kehittäjien olisi puututtava sukupuoleen perustuvaan verkkoväkivaltaan ja infrastruktuurinsa hyväksikäyttöön tehokkaiden raportointi- ja keskeyttämismekanismien avulla; kehottaa jäsenvaltioita järjestämään ilmoituskanavia ja tukemaan jäsenvaltioita poliisivoimien, oikeusjärjestelmän ja tieto- ja viestintätekniikan alan koulutusvälineiden kehittämisessä ja antamaan lainvalvontaviranomaisille valtuudet tutkia tehokkaasti vihamielisiä hyökkääjiä ja asettaa heidät syytteeseen sekä tukea verkossa tapahtuvan häirinnän ja väkivallan uhreja;

29.  kehottaa EU:n toimielimiä, virastoja ja elimiä sekä jäsenvaltioita ja niiden lainvalvontaviranomaisia tekemään yhteistyötä ja toteuttamaan konkreettisia toimia koordinoidakseen toimiaan, joilla torjutaan tieto- ja viestintätekniikan käyttöä rikoksiin, verkossa tapahtuva seksuaalinen häirintä ja seksuaaliseen hyväksikäyttöön tähtäävä ihmiskauppa mukaan luettuina, sekä keräämään sukupuolen mukaan eriteltyjä tietoja sukupuoleen perustuvasta verkkoväkivallasta; pitää myönteisenä komission ilmoitusta sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa koskevasta tutkimuksesta; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita antamaan asianmukaista rahoitusta sellaisten tekoälyratkaisujen kehittämiseen, joilla ehkäistään ja torjutaan verkkoväkivaltaa, verkossa tapahtuvaa seksuaalista häirintää, naisten ja tyttöjen hyväksikäyttöä ja työpaikkakiusaamista; kehottaa jäsenvaltioita tarkistamaan rikoslainsäädäntöjään, jotta voidaan varmistaa, että digitaalisen väkivallan uudet muodot määritellään, tunnustetaan ja kriminalisoidaan, sekä ratifioimaan ILOn vuoden 2019 yleissopimuksen väkivallan ja häirinnän poistamisesta työelämässä, jota sovelletaan muun muassa työhön liittyvään viestintään;

30.  pitää sukupuolten tasa-arvon saavuttamisen kannalta tärkeänä, että kehitetään kattavaa, ikätasolle sopivaa seksuaali- ja ihmissuhdekoulutusta, johon sisältyy verkkoväkivallan sekä verkossa tapahtuvan seksuaalisen häirinnän torjunta sekä verkossa tapahtuvan naisten esineellistämisen, yliseksualisoinnin ja seksuaalisen hyväksikäytön torjunta; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita hyväksymään politiikkoja ja toimenpiteitä STEM‑tieteiden koulutuspaikoilla ja kouluissa sekä tieto- ja viestintätekniikan alalla tapahtuvan seksuaalisen häirinnän tapausten vähentämiseksi; kehottaa työnantajia mukauttamaan henkilöstöhallinnon toimia siten, että niillä torjutaan verkkohäirinnän vanhoja ja uusia muotoja, sekä järjestämään pakollista koulutusta ja perustamaan hätänumeron uhreja varten;

31.  kehottaa toteuttamaan uusia oikeudellisesti sitovia toimenpiteitä ja antamaan direktiivin sukupuoleen perustuvan väkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta, verkkoväkivalta ja naisiin verkossa kohdistuva vihapuhe mukaan luettuina, ja toteaa, että väkivalta kohdistuu usein naisiin, jotka ovat julkisuuden henkilöitä, poliitikkoja tai aktivisteja; kehottaa komissiota varmistamaan, että tulevassa ehdotuksessa digitaalisten palvelujen sääntelemisestä ja verkkoalustojen välisessä uudessa yhteistyökehyksessä käsitellään verkkoalustojen vastuuta käyttäjien levittämästä vihapuheesta ja muusta haitallisesta, loukkaavasta ja seksistisestä sisällöstä, jotta voidaan suojella naisten turvallisuutta verkossa; kehottaa komissiota kehittämään yhdenmukaistetut oikeudelliset määritelmät verkkoväkivallalle ja uudet käytännesäännöt, joilla torjutaan verkossa esiintyvää sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa;

Uudet alat

32.  kehottaa kansallisia julkishallintoja ja EU:n toimielimiä tekemään yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa sellaisten Euroopan laajuisten roolimallikampanjoiden luomiseksi, joilla kannustetaan naispuolisia nuorempia asiantuntijoita valitsemaan kyberturvallisuuteen liittyviä ammatteja, mikä vähentäisi merkittävästi osaamisvajetta, elvyttäisi taloutta ja parantaisi Euroopan kyberturvallisuusalan yleistä häiriönsietokykyä;

33.  korostaa, että tarvitaan lisää sääntelytoimia sen varmistamiseksi, että tekoäly noudattaa Euroopan unionin perusoikeuskirjan 21 artiklassa vahvistettuja sukupuolten tasa-arvon ja syrjimättömyyden periaatteita ja arvoja;

34.  korostaa, että on syvennettävä sukupuolilinssin läpi tietämystä kehittyvistä aloista, kuten algoritmisesta päätöksenteosta, lohkoketjuteknologiasta, kryptovaluutasta ja tietovalvonnasta, ja laadittava strategioita niiden käsittelemiseksi;

Sukupuolten tasa-arvo kehityspolitiikoissa

35.  on huolissaan siitä, että nykyisessä kriisissä sukupuolten välinen digitaalinen kuilu mahdollisesti kasvaa kehitysmaissa ja niiden alueilla; korostaa naisten ja tyttöjen digitaalisen osaamisen edistämisen sekä digitaalisen saavutettavuuden ja kohtuuhintaisuuden merkitystä välineenä, jolla saavutetaan sukupuolten tasa-arvo kehitysstrategioissa; korostaa tarvetta kanavoida kehitysvaroja tyttöjen ja naisten digitaalisen koulutuksen edistämiseen ja tukea naisjohtoisia hankkeita digitaalialalla, erityisesti sellaisia hankkeita, joilla on sosiaalisia vaikutuksia;

36.  muistuttaa, että vammaiset henkilöt, etniset ja vähemmistöryhmät, erilaisista sosioekonomisista taustoista tulevat naiset, ikääntyneet naiset, maaseutualueiden naiset sekä pakolais- ja maahanmuuttajanaiset saattavat kohdata vaikeuksia, jotka liittyvät digitaalisten palvelujen ja niihin liittyvän infrastruktuurin saatavuuteen; korostaa, että on tärkeää soveltaa moniperusteista lähestymistapaa kaikkiin sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista koskeviin aloitteisiin, jotka koskevat naisten pääsyn lisäämistä digitaalisiin palveluihin ja niiden käytön lisäämistä sekä koulutusta ja työllisyyttä digitaalitaloudessa ja -yhteiskunnassa; kehottaa jäsenvaltioita torjumaan kaikkien yhteiskunnan haavoittuvien ryhmien digitaalisen syrjäytymisen ja asettamaan tieto- ja viestintätekniikkakoulutuksen naisten ulottuville mukauttamalla opetusmenetelmiä ja ‑aikatauluja eri tekijöihin, jotka vaikuttavat naisten mahdollisuuksiin saada koulutusta;

o
o   o

37.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) EUVL C 264 E, 13.9.2013, s. 75.
(2) EUVL C 36, 29.1.2016, s. 18.
(3) EUVL C 93, 9.3.2016, s. 120.
(4) EUVL C 349, 17.10.2017, s. 56.
(5) EUVL C 66, 21.2.2018, s. 44.
(6) EUVL C 390, 18.11.2019, s. 28.
(7) Selvitys – ”Empowering women on the Internet”, Euroopan parlamentti, sisäasioiden pääosasto, politiikkayksikkö C – Kansalaisten oikeudet sekä perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasiat, 30. lokakuuta 2015.
(8) Tutkimus – ”The underlying causes of the digital gender gap and possible solutions for enhanced digital inclusion of women and girls”, Euroopan parlamentti, sisäasioiden pääosasto, politiikkayksikkö C – Kansalaisten oikeudet sekä perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasiat, 15. helmikuuta 2018.
(9) Tutkimus – ”Cyber violence and hate speech online against women”, Euroopan parlamentti, sisäasioiden pääosasto, politiikkayksikkö C – Kansalaisten oikeudet sekä perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasiat, 16. elokuuta 2018.
(10) Tutkimus – ”Education and employment of women in science, technology and the digital economy, including AI and its influence on gender equality”, Euroopan parlamentti, sisäasioiden pääosasto, politiikkayksikkö C – Kansalaisten oikeudet sekä perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasiat, 15. huhtikuuta 2020.
(11) EUVL L 101, 15.4.2011, s. 1.
(12) https://ec.europa.eu/digital-single-market/en/women-digital-scoreboard
(13) EIGEn indikaattori 6. Lähde: EIGEn tietosivu ”Gender equality and digitalisation in the European Union”, julkaistu 11. lokakuuta 2018.
(14) EIGEn tietosivu ”Gender equality and digitalisation in the European Union”, julkaistu 11. lokakuuta 2018.
(15) https://ec.europa.eu/digital-single-market/en/women-ict
(16) Euroopan unionin perusoikeusviraston tutkimus – https://www.europarl.europa.eu/RegData/etudes/STUD/2018/604979/IPOL_STU(2018)604979_EN.pdf
(17) Komission tutkimus ”Women in the Digital Age” (2018).
(18) https://2019.stateofeuropeantech.com/chapter/diversity-inclusion/article/state-di-european-tech/

Päivitetty viimeksi: 22. huhtikuuta 2021Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö