Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan keskuspankin (EKP) vuosikertomuksen 2019,

–  ottaa huomioon EKP:n palautteen Euroopan parlamentin päätöslauselmaan EKP:n vuosikertomuksesta 2018,

–  ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 15 ja 21 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 123 artiklan, 127 artiklan 1, 2 ja 5 kohdan, 130 artiklan, 132 artiklan ja 284 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 3 artiklan,

–  ottaa huomioon euroaluetta koskevan eurojärjestelmän asiantuntijoiden makrotaloudellisen arvion ja EKP:n neuvoston 4. kesäkuuta 2020 hyväksymät toimenpiteet,

–   ottaa huomioon 8. toukokuuta 2020 julkaistun Euroopan keskuspankin kyselytutkimuksen euroalueen yritysten rahoituksensaantimahdollisuuksista ”Survey on the Access to Finance of Enterprises in the euro area – October 2019 to March 2020”,

–  ottaa huomioon 10. syyskuuta 2020 julkaistun euroaluetta koskevan EKP:n asiantuntijoiden makrotaloudellisen arvion,

–  ottaa huomioon Euroopan keskuspankin pääjohtajan Christine Lagarden kanssa 6. helmikuuta, 8. kesäkuuta ja 28. syyskuuta 2020 järjestetyt rahapoliittiset vuoropuhelut,

–  ottaa huomioon 28. maaliskuuta 2019 vahvistamansa kannan ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä(1),

–   ottaa huomioon EKP:n kryptovaroja käsittelevän työryhmän syyskuussa 2020 julkaiseman Occasional Paper -sarjan julkaisun nro 247 stablecoineista ”Stablecoins: Implications for monetary policy, financial stability, market infrastructure and payments, and banking supervision in the euro area”,

–  ottaa huomioon 14. maaliskuuta 2019 antamansa päätöslauselman sukupuolten tasa‑arvosta nimettäessä ehdokkaita talous- ja rahapolitiikkaa koskeviin EU-tehtäviin(2),

–  ottaa huomioon lokakuussa 2020 julkaistun EKP:n raportin digitaalisesta eurosta,

–  ottaa huomioon EKP:n marraskuussa 2017 julkaiseman Occasional Paper -sarjan julkaisun nro 201 käteisen rahan käytöstä ”The use of cash by households in the euro area”,

–  ottaa huomioon EKP:n ympäristöselonteon päivityksen vuodelta 2020,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 142 artiklan 1 kohdan,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A9-0002/2021),

A.  ottaa huomioon, että komission kesän 2020 talousennusteessa, jossa on otettu huomioon covid-19-pandemian aiheuttamat talouden häiriöt, arvioidaan, että euroalueen talous supistuu 8,7 prosenttia vuonna 2020 ja kasvaa 6,1 prosenttia vuonna 2021 ja EU27:n talous supistuu 8,3 prosenttia vuonna 2020 ja kasvaa 5,8 prosenttia vuonna 2021;

B.  toteaa, että syyskuussa 2020 julkaistun EKP:n asiantuntijoiden makrotaloudellisen arvion mukaan euroalueen yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin (YKHI) mukainen vuotuinen inflaatio on keskimäärin 0,3 prosenttia vuonna 2020, 1,0 prosenttia vuonna 2021 ja 1,3 prosenttia vuonna 2022 ja inflaationäkymät vaihtelevat huomattavasti euroalueen eri osissa;

C.  ottaa huomioon, että Eurostatin mukaan työttömyysaste oli EU:ssa elokuussa 2020 7,4 prosenttia ja euroalueella 8,1 prosenttia; ottaa huomioon, että työttömyysasteen odotetaan nousevan; ottaa huomioon, että työttömyysaste vaihtelee unionin eri osissa; ottaa huomioon, että työttömyydessä on erittäin suuria alueellisia eroja jäsenvaltioiden sisällä ja niiden välillä; katsoo, että korkealla pysyttelevä nuorisotyöttömyysaste on vakava asia, johon on puututtava EU:ssa;

D.  ottaa huomioon, että yhdenmukaistettua kuluttajahintaindeksiä koskevat EKP:n tiedot vuodelta 2020 osoittavat covid-19-kriisistä aiheutuvan deflatorisia vaikutuksia useissa jäsenvaltioissa;

E.  ottaa huomioon, että EKP:n syyskuussa esittämien maailmantalouden BKT:tä (pois lukien euroalue) koskevien ennusteiden mukaan BKT supistuu 3,7 prosenttia vuonna 2020 mutta kasvaa jälleen 6,2 prosenttia vuonna 2021 ja 3,8 prosenttia vuonna 2022;

F.  ottaa huomioon, että vaikka Euroopan parlamentti on toistuvasti pyytänyt saada EKP:n johtokunnan paikkoja täytettäessä sukupuolijakaumaltaan tasapainoisen, vähintään kahden nimen ehdokasluettelon, lopulliseen luetteloon ehdokkaista Yves Merschin seuraajaksi nimitettäväksi johtokunnan uudeksi jäseneksi sisältyi vain miehiä; ottaa huomioon, että naiset ovat edelleen vahvasti aliedustettuina EKP:n neuvostossa;

G.  toteaa, että vuonna 2019 EKP:n nettovoitto oli 2 366 miljoonaa euroa, kun se vuonna 2018 oli 1 575 miljoonaa euroa; toteaa, että tämä kasvu johtuu pääasiassa Yhdysvaltain dollarin määräisen arvopaperisalkun sekä omaisuuserien osto-ohjelman (APP-ohjelma) arvopaperisalkun nettokorkotuottojen kasvusta;

H.  ottaa huomioon, että vuoden 2019 lopussa eurojärjestelmän taseen suuruus oli ennätykselliset 4 671 425 miljoonaa euroa, mikä oli toiseksi eniten vuoden 2018 ennätyksen jälkeen;

I.  katsoo, että pk-yritykset, jotka ovat edelleen EU:n talouden ja yhteiskunnan selkäranka ja vahvistavat taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta, tarvitsevat lisätukea;

J.  ottaa huomioon, että pk-yritykset ovat kärsineet vakavasti covid-19-kriisistä; toteaa, että yleisten talousnäkymien kehitys on vaikuttanut kielteisesti niiden rahoituksensaantimahdollisuuksiin;

K.  toteaa, että SEUT-sopimuksessa EKP:n tehtäväksi määritellään hintavakauden säilyttäminen ja unionin yleisen talouspolitiikan tukeminen tarkoituksena edistää osaltaan unionin tavoitteiden saavuttamista;

L.  ottaa huomioon, että EU on sitoutunut ilmastoneutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä ja että EKP:n tehtävänä on auttaa sen saavuttamisessa; ottaa huomioon, että EKP:n tehtävät eivät rajoitu hintavakauteen, vaan ne käsittävät myös pankkijärjestelmän turvallisuuden ja vakauden sekä rahoitusjärjestelmän vakauden;

M.  toteaa, että marraskuussa 2019 julkaistun Eurobarometri-tutkimuksen mukaan yhteistä rahaa eli euroa käyttävän Euroopan talous- ja rahaliiton julkinen kannatus oli 62 prosenttia vuonna 2019;

N.  ottaa huomioon, että EKP ilmoitti 18. maaliskuuta 2020 pandemiaan liittyvässä poikkeustilanteessa toteutettavasta osto-ohjelmasta (PEPP-ohjelma), joka on uusi väliaikainen yksityisen ja julkisen sektorin omaisuuserien osto-ohjelma, jonka kokonaismäärärahat ovat 750 miljardia euroa, torjuakseen rahapolitiikan välittymismekanismille euroalueella koronaviruspandemiasta aiheutuvia riskejä;

O.  toteaa, että EKP:n neuvosto päätti 4. kesäkuuta 2020, että PEPP-ohjelman määrärahoja kasvatetaan 1 350 miljardiin euroon, että PEPP-ohjelman netto-ostoja jatketaan ainakin kesäkuun 2021 loppuun ja että PEPP-ohjelman erääntyvät pääomamaksut sijoitetaan uudelleen ainakin vuoden 2022 loppuun saakka; toteaa lisäksi, että APP-ohjelman netto‑ostoja voidaan edelleen tehdä 20 miljardilla eurolla kuukaudessa, minkä lisäksi uusia ostoja varten on käytettävissä 120 miljardia euroa vuoden 2020 loppuun saakka;

P.  toteaa, että likviditeetin tarjoamiseksi on toteutettu muitakin politiikkatoimenpiteitä, kuten kohdennettuja pidempiaikaisia rahoitusoperaatioita (TLTRO III) ja pandemiaan liittyvä erityinen likviditeettisopimus (PELTRO);

Q.  ottaa huomioon, että eurooppalainen talletussuojajärjestelmä on viivästynyt huomattavasti huolimatta komission ja EKP:n ehdotuksista, joiden mukaan talletuksia olisi kiireellisesti suojeltava EU:n tasolla;

Yleiskatsaus

1.  suhtautuu myönteisesti EKP:n rooliin euron vakauden turvaamisessa; korostaa, että EKP:n sääntömääräinen riippumattomuus, sellaisena kuin siitä määrätään perussopimuksissa, on edellytys sille, että EKP voi täyttää tehtävänsä ja säilyttää demokraattisen legitimiteettinsä; panee merkille, että riippumattomuus tarkoittaa, että EKP ei pyydä eikä ota vastaan ohjeita unionin toimielimiltä tai elimiltä, jäsenvaltioiden hallituksilta tai muilta elimiltä; korostaa, että tätä riippumattomuutta ei saa loukata, ja painottaa lisäksi, että keskuspankkien riippumattomuutta olisi aina täydennettävä vastaavalla vastuuvelvollisuuden tasolla; toteaa, että SEUT-sopimuksen mukaan EKP:n hintavakauden säilyttämistä koskevan ensisijaisen tehtävän lisäksi EKP:n on tuettava unionin yleistä talouspolitiikkaa myötävaikuttaakseen unionin tavoitteiden saavuttamiseen, kunhan nämä eivät ole ristiriidassa ensisijaisen tehtävän kanssa; painottaa, että SEU-sopimuksen 3 artiklassa määriteltyjä unionin yleisiä tavoitteita ovat kestävä kehitys, lähentyminen, täystyöllisyys ja sosiaalinen edistys;

2.  suhtautuu myönteisesti ilmastonmuutoskeskuksen perustamiseen EKP:n uutena yksikkönä;

3.  korostaa yhteisen rahan käyttöönoton peruuttamattomuutta; painottaa, että euro ei ole vain rahapoliittinen vaan myös poliittinen hanke;

4.  on huolissaan covid-19-pandemian aiheuttamasta ennennäkemättömästä terveydenhuolto-, talous- ja sosiaalikriisistä, johon liittyy euroalueen talouden jyrkkä supistuminen ja työmarkkinaolosuhteiden nopea heikkeneminen, myös kasvava työttömyys; panee merkille, että euroalueen toiminnan odotetaan elpyvän mutta elpymisen nopeudesta ja laajuudesta ei ole varmuutta ja se etenee vaihtelevasti eri jäsenvaltioissa;

5.  on lisäksi huolissaan siitä, että kasvunäkymiin liittyvät riskit painottuvat odotettua hitaampaan kasvuun tässä poikkeuksellisen epävarmassa tilanteessa, jossa talouden supistumisen ja elpymisen laajuus riippuu rajoittamistoimenpiteiden kestosta ja tehokkuudesta, tuloihin ja työllisyyteen kohdistuvien kielteisten vaikutusten lieventämiseen tähtäävien finanssi- ja rahapoliittisten toimien onnistumisesta sekä siitä, missä määrin ne vaikuttavat pysyvästi tarjontakapasiteettiin, kotimaiseen kysyntään ja kansainvälisiin toimitusketjuihin;

6.  kehottaa arvioimaan kiireellisesti uudelleen rahoitusalan järjestelmäriskiä pandemian jälkeen; pitää tässä yhteydessä myönteisenä pandemiaa käsittelevän työelimen perustamista Euroopan järjestelmäriskikomiteaan; kehottaa sisällyttämään tuleviin stressitesteihin epäsystemaattisen riskin laadullisen arvioinnin;

7.  on tyytyväinen EKP:n toimiin hintavakauden säilyttämiseksi; toteaa, että inflaatiotavoitetta ei ole järjestelmällisesti saavutettu ja että on pysyttävä valppaina; painottaa, että euroalueella on esiintynyt viime kuukausina deflaatiota; korostaa, että deflaatiosta seuraa euroalueen talouksille merkittäviä riskejä, mikä saattaa edellyttää EKP:ltä vahvoja toimia;

8.  on tyytyväinen siihen, että EKP keskustelee inflaation mittaamisen mukauttamisesta; toteaa, että yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi on inflaation mittaamiseen hyvin suppea käsite, joka aliarvioi euroalueen inflaatiota, koska asumiskustannusten osuus YKHI-korissa on liian pieni(3); kehottaa mukauttamaan koria, jotta siinä otettaisiin huomioon, että Euroopan kotitaloudet käyttävät 24 prosenttia tuloistaan asumiseen liittyviin menoihin; kehottaa EKP:tä ottamaan huomioon myös muun muassa matalan korkotason aiheuttaman varallisuushintainflaation; myöntää, että rahapoliittisten toimien välittymisessä on haasteita;

9.  ottaa huomioon pääjohtaja Lagarden voimakkaan kehotuksen finanssi- ja rahapolitiikan täysimääräisestä yhdenmukaistamisesta sekä hänen esittämänsä sitoumuksen käyttää kaikkia välineitä, joilla saadaan aikaan tehokkain, vaikuttavin ja oikeasuhteisin tulos euroalueen talouden elpymisen tukemiseksi; painottaa, että finanssi- ja rahapolitiikka täydentävät vahvasti toisiaan; on tyytyväinen EKP:n pandemiaan liittyvässä poikkeustilanteessa toteutettavaan osto-ohjelmaan (PEPP), jolla tuetaan euroalueen talouden elpymistä;

Rahapolitiikka

10.  on tyytyväinen siihen, että EKP on toteuttanut nopeasti merkittäviä rahapoliittisia toimia covid-19-kriisiin aiheuttamassa hätätilanteessa; toteaa tällaisten toimien myönteisen vaikutuksen euroalueen taloustilanteeseen; odottaa EKP:n jatkavan tukeaan niin kauan kuin se on tarpeen; panee merkille EKP:n valvontaelimen jäsenen Yves Merschin lausunnon, että tällaista joustavuutta ei laajenneta muihin operaatioihin;

11.  korostaa, että rahapolitiikka ei yksin riitä talouden kestävän elpymisen saavuttamiseen; korostaa, että talouskasvun palauttamiseksi ja lisäämiseksi kaikkialla unionissa tarvitaan kilpailukykyä ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta lujittavia uudistuksia; katsoo, että rahapolitiikan mahdollisuudet edistää elpymistä yksin ovat rajalliset, ja kehottaa EKP:n riippumattomuutta kunnioittaen sitä tarkastelemaan mahdollisuutta käyttää toimivaltansa rajoissa muita politiikkatoimia, joilla voitaisiin edistää taloutta; korostaa kasvua voimakkaasti tukevan rahapolitiikan sivuvaikutuksia, kuten vaikutuksia säästäjiin tai varallisuushintainflaation riskiä; varoittaa jäsenvaltioita pitämästä matalaa korkotasoa itsestäänselvyytenä, koska korkotason nousulla voi olla kielteinen vaikutus julkiseen velanhoitoon;

12.  varoittaa kuitenkin joukkolainamarkkinoiden liian korkean arvostuksen riskistä, mitä saattaa olla vaikeaa käsitellä, jos korot alkavat nousta uudelleen, mikä koskee erityisesti liiallista alijäämää koskevaan menettelyyn joutuneita maita ja hyvin velkaantuneita maita;

13.  panee merkille aktiivisen rahapolitiikan merkityksen pieniin ja keskisuuriin yrityksiin kohdistuvien rahoituspaineiden lieventämisessä; toteaa, että rahoitusvaikeuksista kärsivien pk-yritysten osuus laski 18 prosentista (2009–2012) 8 prosenttiin (2016–2019); painottaa, että meneillään oleva covid-kriisi vaikuttaa voimakkaasti pieniin ja keskisuuriin yrityksiin; pitää mikroyrityksiä sekä pk-yrityksiä tärkeinä unionissa; korostaa tässä yhteydessä tarvetta kannustaa yksityisiä ja julkisia investointeja sekä uudistuksia ja kehottaa siksi lisätoimiin reaalitalouden rahoituksen varmistamiseksi;

14.  pyytää EKP:tä seuraamaan määrällisen keventämisen oikeasuhtaisuutta taseisiinsa kohdistuviin riskeihin, varallisuushintainflaatioon ja resurssien mahdolliseen virheelliseen kohdentamiseen nähden;

15.  panee merkille pitkään alhaisena jatkuneen korkotason vaikutuksen; korostaa, että toisaalta alhainen korkotaso tarjoaa kuluttajille, yrityksille, mukaan lukien pk-yritykset, työntekijöille ja lainanottajille mahdollisuuksia, sillä nämä hyötyvät voimakkaammasta talouden dynamiikasta, matalammasta työttömyydestä ja alhaisemmista lainanottokustannuksista; panee merkille EKP:n politiikkatoimien moninaiset tulonjakovaikutukset; kehottaa EKP:tä tutkimaan politiikkatoimiensa vaikutusta varallisuuseroihin; pitää toisaalta valitettavana kannattamattoman ja erittäin velkaantuneen liiketoiminnan lisääntymistä ja sitä, että hallituksille on tarjolla vähemmän kannustimia jatkaa kasvua ja kestävyyttä lisääviä uudistuksia, sekä haitallisia vaikutuksia vakuutuksenantajiin ja eläkerahastoihin, ja korostaa, että tästä aiheutuu taloudellista rasitetta monille kansalaisille eri puolilla unionia;

16.  panee merkille rahapolitiikan ja asuntojen hintojen nousun välisen yhteyden 16; korostaa, että kohtuullisen asumismenorasituksen rajan ylittävien osuus pysyttelee edelleen korkeana (9,6 prosenttia vuonna 2018) ja että sen odotetaan kasvavan pandemian seurauksena, ja kehottaa EKP:tä arvioimaan määrällisen keventämisen ohjelmansa alueellisia ja alakohtaisia vaikutuksia elinkustannuksiin eri puolilla unionia sekä sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta;

17.  ymmärtää, että kriisin vakavuus on pakottanut EKP:n siirtämään huomion pois rahapolitiikan kehyksen uudelleentarkastelusta; panee merkille pääjohtaja Lagarden 28. syyskuuta 2020 käydyssä rahapoliittisessa vuoropuhelussa esittämän sitoumuksen toimia tässä yhteydessä tiiviissä vuorovaikutuksessa parlamentin kanssa ja varmistaa säännöllinen vuoropuhelu;

18.  painottaa, että rahapolitiikan kehysstrategian mahdollisessa uudelleentarkastelussa olisi pikaisesti tarkasteltava Euroopan talouden luonnetta, joka on digitalisoitunut ja perustuu yhä enemmän palveluihin, ja arvioitava, missä määrin tämä estää rahapolitiikan välittymistä reaalitalouteen;

Ilmastonmuutoksen torjunta

19.  panee EKP:n riippumattomuutta kunnioittaen merkille ilmastonmuutoksen vaikutuksen inflaatiokehitykseen ja rahapolitiikkaan välittymisen riskit; palauttaa mieliin EKP:n roolin hintavakauden turvaamisessa; muistuttaa, että EKP on unionin toimielimenä velvollinen noudattamaan Pariisin sopimusta;

20.  panee merkille pääjohtaja Lagarden sitoumuksen tarkastella ilmastoystävällisiä muutoksia EKP:n toimiin ja kartoittaa kaikki mahdollisuudet ilmastonmuutoksen torjumiseksi; kehottaa EKP:tä mukauttamaan vakuuskehyksensä ilmastonmuutokseen liittyviin riskeihin ja julkistamaan Pariisin sopimuksen täytäntöönpanon tason EKP:ssä sekä arvioimaan täytäntöönpanon tasoa pankkialalla;

21.  kehottaa soveltamaan ennakoivaa ja laadullista riskienhallintamallia, jossa otetaan huomioon ilmastonmuutokseen liittyvät järjestelmäriskit;

22.  on tyytyväinen siihen, että vihreiden joukkovelkakirjojen ostot ja niiden osuus EKP:n salkusta kasvavat edelleen;

23.  kannustaa lisäämään valmiuksia ilmastonmuutoksen vaikutusta rahoitusvakauteen ja euroalueeseen koskevaan tutkimukseen;

Muut näkökohdat

24.  kehottaa EKP:tä jatkamaan toimiaan, joiden tarkoituksena on varmistaa rahoitusmarkkinoiden vakaus kaikkien sellaisten mahdollisten tapahtumien varalta, jotka liittyvät Yhdistyneen kuningaskunnan eroon Euroopan unionista;

25.  on huolissaan TARGET2-saldojen tasaisesti kasvavista eroista Euroopan keskuspankkijärjestelmän sisällä; toteaa, että näiden erojen tulkinta on kiistanalainen;

26.  panee merkille EKP:n kryptovaroja käsittelevän työryhmän analyysin tulokset; kehottaa EKP:tä käsittelemään kryptovarojen mahdollistamaan anonymiteettiin liittyviä rahanpesun, terrorismin rahoituksen ja rikollisen toiminnan riskejä; kehottaa EKP:tä lisäämään kryptovarojen, myös stablecoin-varojen, kehittämistä ja kasvaneita kyberturvallisuuteen liittyviä riskejä koskevaa seurantaansa;

27.  on tyytyväinen EKP:n digitaalisen euron käyttöönottoa koskevaan analyysiin ja valmistelutyöhön; ottaa huomioon, että digitaalinen euro ei ole kryptovara; korostaa, että digitaalisen euron olisi täytettävä useita vähimmäisvaatimuksia, joita ovat muun muassa vankkuus, turvallisuus, tehokkuus ja yksityisyyden suoja; painottaa, että digitaalinen euro ei saa vaarantaa käteistä maksuvälineenä; kannattaa EKP:n suositusta, jonka mukaan liikkeeseenlasketun digitaalisen euron olisi oltava saatavilla myös euroalueen ulkopuolella eurojärjestelmän tavoitteiden mukaisella tavalla, jotta edistettäisiin euron kysyntää ulkomaisten sijoittajien keskuudessa ja euron vahvempaa kansainvälistä asemaa; kehottaa EKP:tä huolehtimaan asianmukaisesta tasapainosta, joka sallii rahoitusalan sääntelyn uudistamisen rahoitusteknologian alalla ja varmistaa rahoitusvakauden;

28.  yhtyy EKP:n huoliin myös varjopankkitoiminnaksi kutsutun pankkisektorin ulkopuolisen rahoitussektorin nopeasta kasvusta; painottaa, että kyseisellä alalla tarvitaan asianmukaista sääntelyä; painottaa, että EKP:n on lievennettävä järjestelmäriskiä, joka syntyy siitä, että pankkien ympärille maksujärjestelmään pääsyn vuoksi ryhmittyneiden pankkisektorin ulkopuolisten säänneltyjen yritysten määrä kasvaa;

29.  panee tyytyväisenä merkille EKP:n jatkuvat pyrkimykset lujittaa edelleen reagointi- ja palautumisvalmiuksiaan sen omaan organisaatioon kohdistuvissa kyberhyökkäyksissä; panee huolestuneena merkille TARGET2-selvitysjärjestelmän äskettäiset tekniset viat loka- ja marraskuussa 2020; pitää myönteisenä, että EKP on myöhemmin tutkinut näitä vikoja, ja pyytää tiedottamaan tuloksista parlamentille;

30.  antaa tunnustusta EKP:n onnistumiselle väärentämisen torjunnassa, mistä on osoituksena se, että väärennettyjen seteleiden osuus kaikista liikkeellä olevista seteleistä on jatkuvasti pieni; pitää myönteisenä, että vuonna 2019 otettiin käyttöön uudistetut 100 euron ja 200 euron setelit, joiden turvaominaisuuksia on parannettu; huomauttaa, että käteisraha on unionin kansalaisille tärkeä maksuväline; kehottaa EKP:tä pidättäytymään vähentämästä enää liikkeessä olevien setelien määrää;

31.  kehottaa EKP:tä selvittämään, miten euron kansainvälistä asemaa voitaisiin lujittaa, sillä tämä lisäisi EU:n kykyä muotoilla politiikkansa virityksen muista maailmantalouden toimijoista riippumattomasti ja on keskeinen tekijä Euroopan taloudellisen riippumattomuuden turvaamisen kannalta; toteaa, että euron tekeminen houkuttelevammaksi varantovaluuttana edistää entisestään sen kansainvälistä käyttöä; painottaa, että euron aseman lujittaminen edellyttää Euroopan talous- ja rahaliiton syventämistä; on tyytyväinen siihen, että EKP on toistuvasti kehottanut toteuttamaan pankkiunionin; korostaa, että hyvin suunnitellun euroalueen turvallisen sijoitusvälineen perustaminen voisi helpottaa rahoitusalan yhdentymistä ja auttaa pienentämään valtioiden ja pankkien välisen negatiivisen kierteen riskiä;

32.  suhtautuu myönteisesti Bulgarian ja Kroatian liittymiseen ERM II ‑valuuttakurssimekanismiin heinäkuussa 2020; kannattaa nopeaa määräaikaa euron käyttöönotolle molemmissa maissa; suhtautuu myönteisesti Kroatian ja Bulgarian pankkien kattavaan arviointiin, jonka EKP suoritti heinä–elokuussa 2019; muistuttaa, että perussopimusten mukaan kaikkien jäsenvaltioiden Tanskaa lukuun ottamatta on otettava euro käyttöön, kun ne ovat täyttäneet Maastrichtin sopimuksen lähentymiskriteerit;

33.  kehottaa EKP:tä jatkamaan hedelmällistä yhteistyötä myös euroalueen ulkopuolisten jäsenvaltioiden kanssa;

Vastuuvelvollisuus

34.  yhtyy pääjohtaja Lagarden avoimuuteen laajemmalle vuoropuhelulle ja korostaa, että EKP:n vastuuvelvollisuutta ja avoimuutta koskevia järjestelyjä on edelleen tehostettava; korostaa tarvetta pohtia, miten Euroopan parlamentin harjoittamaa EKP:n valvontaa ja perinpohjaista vuoropuhelua kansallisten parlamenttien kanssa voitaisiin tehostaa; kehottaa neuvottelemaan virallisesta toimielinten välisestä sopimuksesta rahapoliittisten tehtävien vastuuvelvollisuuskäytäntöjen virallistamiseksi ja kehittämiseksi edelleen;

35.  ilmaisee olevansa erittäin huolissaan siitä, että vain kaksi EKP:n neuvoston 25 jäsenestä on naisia, vaikka parlamentti ja EKP:n ylin johto, myös pääjohtaja Christine Lagarde, ovat toistuvasti kehottaneet parantamaan sukupuolten tasapuolista edustusta nimettäessä ehdokkaita talous- ja rahapolitiikkaa koskeviin EU-tehtäviin; palauttaa mieliin, että johtokunnan jäsenten nimitykset olisi valmisteltava huolellisesti ja täyttä avoimuutta noudattaen sekä yhdessä parlamentin kanssa perussopimusten mukaisesti; kehottaa neuvostoa laatimaan kaikkien avoimiksi tulevien virkojen yhteydessä sukupuolijakaumaltaan tasapainoisen ehdokasluettelon ja toimittamaan sen parlamentille, jolloin parlamentilla voi olla mielekkäämpi neuvoa-antava rooli nimitysmenettelyssä; pitää valitettavana, että tähän mennessä ei ole saavutettu tyydyttävää edistystä; muistuttaa, että miesten ja naisten yhdenvertainen kohtelu on perussopimusten mukainen periaate, jota on noudatettava tiukasti;

36.  muistuttaa, että EKP:n johtokunnan kuudesta jäsenestä vain kaksi on naisia; huomauttaa, että vaikka parlamentti on useaan kertaan pyytänyt neuvostoa korjaamaan sukupuolten välisen tasapainon puutteen EKP:n johtokunnassa, neuvosto ei ole valitettavasti ottanut tätä pyyntöä vakavasti; muistuttaa parlamentin sitoumuksesta olla ottamatta huomioon ehdokasluetteloita, joissa ei ole noudatettu sukupuolten tasapuolisen edustuksen periaatetta; kehottaa jäsenvaltioiden hallituksia, Eurooppa-neuvostoa, neuvostoa, euroryhmää ja komissiota toimimaan aktiivisesti sukupuolten tasapuolisen edustuksen puolesta seuraavissa esivalintaluetteloita ja nimityksiä koskevissa ehdotuksissaan;

37.  pitää myönteisenä yksityiskohtaista, osiin jaoteltua ja merkittävää palautetta, jota EKP on antanut parlamentin päätöslauselmaan EKP:n vuosikertomuksesta 2018; kehottaa EKP:tä jatkamaan tätä sitoutumista vastuuvelvollisuuteen ja julkaisemaan vastaisuudessakin vuosittain kirjallisen palautteensa parlamentin EKP:n vuosikertomuksista antamiin päätöslauselmiin;

38.  panee merkille Saksan liittovaltion perustuslakituomioistuimen 5. toukokuuta 2020 tekemän päätöksen EKP:stä sekä EKP:n neuvoston samana päivänä antaman julkilausuman; ottaa huomioon EKP:n kaikkien ohjelmien jatkuvan oikeasuhteisuuden arvioinnin; panee merkille EKP:n myöhemmän päätöksen julkistaa julkisen sektorin velkapapereiden osto-ohjelmaan (PSPP) liittyviä ei-julkisia asiakirjoja Euroopan parlamentille, Saksan liittovaltion hallitukselle, Saksan liittopäiville ja Saksan keskuspankille;

39.  antaa tunnustusta EKP:lle ja pääjohtaja Lagardelle pyrkimyksistä parantaa viestintää ja avoimuutta parlamentin suuntaan; on pääjohtaja Lagarden kanssa yhtä mieltä myös siitä, että EKP:n on viestittävä tehokkaammin unionin kansalaisille politiikkansa vaikutuksista; ehdottaa toisaalta säännöllistä suljetuin ovin käytävää vuoropuhelua parlamentin talous- ja raha-asioiden valiokunnan jäsenten ja asianomaisten EKP:n edustajien kesken EKP:n neuvoston menettelyjä koskevan viimeisimmän raportin julkistamisen jälkeen EKP:n päätösten arvioimiseksi ennen rahapoliittista vuoropuhelua ja sen aikana;

40.  on tyytyväinen EKP:n eettisen komitean julkaisemaan lausuntoon EKP:n johtokunnan, neuvoston ja valvontaelimen jäsenten eturistiriitatapauksista sekä toimikauden jälkeisestä ansiotoiminnasta; kehottaa EKP:tä varmistamaan, että sen sisäisen tarkastuksen komitean jäsenet ovat riippumattomia ja että eettisen komitean puheenjohtajana ei toimi keskuspankin entinen pääjohtaja tai kukaan muu EKP:n neuvoston entinen jäsen tai kukaan muu, jolla saattaa olla eturistiriitoja, sekä laajentamaan tätä avoimuutta mahdollisiin eturistiriitoihin ja toimikauden jälkeiseen ansiotoimintaan;

41.  panee merkille, että EKP ”harkitsee” toimintalinjaansa, jonka mukaan pääekonomisti voi olla yksityisesti puhelinyhteydessä suurimpien sijoittajien kanssa sellaisten kokousten jälkeen, joissa tehdään poliittisia päätöksiä, mutta katsoo, että tämä käytäntö on lopetettava välittömästi, koska se ei ole avointa;

42.  vahvistaa kehotuksensa ottaa käyttöön väärinkäytösten paljastamista koskevat tehostetut toimintaperiaatteet ja tarkistaa EKP:n henkilöstösääntöjä vähintään väärinkäytösten paljastajien suojelusta annetun direktiivin (EU) 2019/1937(4) vaatimusten ja tavoitteiden mukaisesti, jotta suojellaan väärinkäytösten paljastajia ja mahdollistetaan paljastaminen auttamalla heitä esittämään huolensa luottamuksellisesti ja vastatoimia pelkäämättä, tarvittaessa myös anonyymisti;

43.  pyytää sosiaalisten ja työntekijöitä koskevien kysymysten ja hallinnoinnin yksityiskohtaisempaa julkistamista muiden kuin taloudellisten tietojen julkistamisesta annetun direktiivin 2014/95/EU(5) mukaisesti;

o
o   o

44.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle ja Euroopan keskuspankille.

(1) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2019)0325. (2) EUVL C 23, 21.1.2021, s. 105. (3) Ks. euroalueen alhaisena pysyttelevää inflaatiota koskeva tutkimus ”Persistent low inflation in the euro area: Mismeasurement rather than a cause for concern?” (https://www.europarl.europa.eu/RegData/etudes/IDAN/2018/614214/IPOL_IDA(2018)614214_EN.pdf). (4) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/1937, annettu 23. lokakuuta 2019, unionin oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta (EUVL L 305, 26.11.2019, s. 17). (5) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/95/EU, annettu 22. lokakuuta 2014, neuvoston direktiivin 2013/34/EU muuttamisesta tietyiltä suurilta yrityksiltä ja konserneilta edellytettävien muiden kuin taloudellisten tietojen ja monimuotoisuutta koskevien tietojen julkistamisen osalta (EUVL L 330, 15.11.2014, s. 1).