Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2020/2818(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : B9-0108/2021

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

B9-0108/2021

Keskustelut :

PV 08/02/2021 - 18
CRE 08/02/2021 - 18

Äänestykset :

PV 11/02/2021 - 2

Hyväksytyt tekstit :

P9_TA(2021)0051

Hyväksytyt tekstit
PDF 175kWORD 64k
Torstai 11. helmikuuta 2021 - Bryssel
Euroopan osaamisohjelma kestävän kilpailukyvyn, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja selviytymis- ja palautumiskyvyn tueksi
P9_TA(2021)0051B9-0108/2021

Euroopan parlamentin päätöslauselma 11. helmikuuta 2021 komission tiedonannosta Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Euroopan osaamisohjelma kestävän kilpailukyvyn, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja selviytymis- ja palautumiskyvyn tueksi (2020/2818(RSP))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 165 ja 166 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja erityisesti sen 14 ja 15 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission marraskuussa 2017 antaman julistuksen Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista ja erityisesti sen 1. periaatteen ”Opetus, koulutus ja elinikäinen oppiminen” ja 4. periaatteen ”Työllisyyden aktiivinen tukeminen”,

–  ottaa huomioon Kansainvälisen työjärjestön (ILO) vuoden 1974 taloudellisesti tuettua opintovapaata koskevan yleissopimuksen,

–  ottaa huomioon komission tiedonannon ”Euroopan osaamisohjelma kestävän kilpailukyvyn, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja selviytymis- ja palautumiskyvyn tueksi” (COM(2020)0274) ja siihen liittyvät komission yksiköiden valmisteluasiakirjat (SWD(2020)0121 ja SWD(2020)0122),

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvoston suositukseksi kestävää kilpailukykyä, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja selviytymiskykyä tukevasta ammatillisesta koulutuksesta (COM(2020)0275),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon eurooppalaisen koulutusalueen täytäntöönpanosta vuoteen 2025 mennessä (COM(2020)0625) ja siihen liittyvän komission yksiköiden valmisteluasiakirjan (SWD(2020)0212),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon ”Digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelma 2021–2027 – Koulutuksen mukauttaminen digitaaliaikaan” (COM(2020)0624) ja siihen liittyvän komission yksiköiden valmisteluasiakirjan (SWD(2020)0209),

–  ottaa huomioon digitaalitalouden ja -yhteiskunnan indeksiä (DESI) 2020 ja inhimillistä pääomaa koskevan komission kertomuksen ”Digital Economy and Society Index Report 2020 – Human Capital”(1),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon ”Euroopan uusi teollisuusstrategia” (COM(2020)0102), jossa todetaan, että ”sekä ekologinen että digitaalinen siirtymä vaikuttavat kaikkiin taloutemme, yhteiskuntamme ja teollisuutemme osiin” ja että ”kilpailukykyinen teollisuus on riippuvainen pätevän työvoiman saannista ja sen säilyttämisestä”, ja jossa ennustetaan, että ”pelkästään seuraavien viiden vuoden aikana 120 miljoonan eurooppalaisen on hankittava täydennys- tai uudelleenkoulutusta”,

–  ottaa huomioon komission tiedonannon ”Euroopan vihreän kehityksen ohjelma” (COM(2019)0640), jossa todetaan, että ”ekologisen siirtymän etujen hyödyntämiseen tarvitaan ennakoivaa uudelleen- ja täydennyskoulutusta”, jotta kaikki tiedonannossa mainitut muutokset olisivat mahdollisia,

–  ottaa huomioon 8. kesäkuuta 2020 annetut neuvoston päätelmät ”Uudelleenkoulutus ja osaamisen kehittäminen perustana kestävyyden ja työllistettävyyden lisäämiselle edistettäessä talouden elpymistä ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta”,

–  ottaa huomioon 16. kesäkuuta 2020 annetut neuvoston päätelmät covid-19-kriisin torjunnasta koulutuksessa,

–  ottaa huomioon 8. marraskuuta 2019 annetun neuvoston päätöslauselman eurooppalaisen koulutusalueen kehittämisestä tulevaisuuteen suuntautuvien koulutusjärjestelmien tukemiseksi(2),

–  ottaa huomioon 3. maaliskuuta 2017 annetut neuvoston päätelmät naisten ja miesten osaamisen parantamisesta EU:n työmarkkinoilla(3),

–  ottaa huomioon 19. joulukuuta 2016 annetun neuvoston suosituksen taitojen parantamisesta: uusia mahdollisuuksia aikuisille(4),

–  ottaa huomioon 14. joulukuuta 2017 annetut neuvoston päätelmät EU:n uudesta korkeakoulutussuunnitelmasta(5),

–  ottaa huomioon yhteisistä puitteista parempien palvelujen tarjoamiseksi taitojen ja tutkintojen alalla (Europass) ja päätöksen N:o 2241/2004/EY kumoamisesta 18. huhtikuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen (EU) 2018/646(6),

–  ottaa huomioon eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategiset puitteet (ET 2020),

–  ottaa huomioon 5. toukokuuta 2020 annetun Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon ”Elinikäisen oppimisen ja valmiuksien kehittämisen kestäväpohjainen rahoitus ammattitaitoisen työvoiman puutteen torjumiseksi” (puheenjohtajavaltio Kroatian pyytämä valmisteleva lausunto),

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 15. maaliskuuta 2018 ”Työn tulevaisuus – tulevaisuuden työtehtävissä tarvittavien tietojen ja taitojen hankkiminen” (puheenjohtajavaltio Bulgarian pyytämä valmisteleva lausunto)(7),

–  ottaa huomioon Euroopan työolotutkimuksen(8),

–  ottaa huomioon Eurofoundin tutkimuksen digitalisaation vaikutuksesta taitojen käyttöön ja kehittämiseen(9),

–  ottaa huomioon Cedefopin tutkimuksen, joka käsittelee aikuisten mahdollisuuksien lisäämistä taitojen lisäämisen ja uudelleenkoulutuksen avulla, niteet 1 ja 2 (Empowering adults through upskilling and reskilling pathways),

–  ottaa huomioon taitoja koskevia ennusteita ja vuoden 2030 suuntauksia ja haasteita koskevan Cedefopin kertomuksen ”Skills forecast – trends and challenges to 2030”(10),

–  ottaa huomioon Cedefopin osaamispanoraaman(11) ja Euroopan osaamisindeksin(12),

–  ottaa huomioon STOAn tutkimuksen ”Rethinking education in the digital age”(13),

–  ottaa huomioon OECD:n Skills for jobs -tietokannan(14),

–  ottaa huomioon OECD:n tutkimuksen ”Getting Skills Right. Increasing Adult Learning Participation. Learning from successful reforms”(15),

–  ottaa huomioon 10. heinäkuuta 2020 julkaistun OECD:n selvityksen, jossa käsitellään taitoja koskevia toimenpiteitä ja työvoiman liikkuvuutta covid-19-kriisin aikana (Skill measures to mobilise the workforce during the COVID-19 crisis)(16),

–  ottaa huomioon 22. lokakuuta 2020 antamansa päätöslauselman eurooppalaisen koulutuksen tulevaisuudesta covid-19-kriisin yhteydessä(17),

–  ottaa huomioon 8. lokakuuta 2020 antamansa päätöslauselman nuorisotakuusta(18),

–  ottaa huomioon 12. kesäkuuta 2018 antamansa päätöslauselman koulutuksen nykyaikaistamisesta EU:ssa(19),

–  ottaa huomioon 14. syyskuuta 2017 antamansa päätöslauselman uudesta osaamisohjelmasta Euroopalle(20),

–  ottaa huomioon 19. tammikuuta 2016 antamansa päätöslauselman osaamisen edistämistä koskevasta politiikasta nuorisotyöttömyyden torjumiseksi(21),

–  ottaa huomioon 10. syyskuuta 2015 antamansa päätöslauselman kilpailukykyisten unionin työmarkkinoiden luomisesta 2000-lukua varten: taitojen ja pätevyyksien sovittaminen kysyntään ja työmahdollisuuksiin keinona toipua kriisistä(22),

–  ottaa huomioon komissiolle esitetyn kysymyksen komission tiedonannosta Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Euroopan osaamisohjelma kestävän kilpailukyvyn, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja selviytymis- ja palautumiskyvyn tueksi (O-000006/2021 – B9-0004/2021),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 136 artiklan 5 kohdan ja 132 artiklan 2 kohdan,

–  ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan päätöslauselmaesityksen,

A.  toteaa, että vihreä siirtymä, digitaalinen muutos, väestönkehitys ja globalisaatio muuttavat työelämän luonnetta, työn sisältöä ja sen osaamis- ja pätevyysvaatimuksia; katsoo, että täydennyskoulutus ja uudelleenkoulutus ovat ratkaisevan tärkeitä, jotta voidaan vastata kiihtyvien makrotrendien luomiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin, ja että ne ovat avainasemassa EU:n työmarkkinoiden kasvavan osaamisvajeen kuromisessa umpeen;

B.  ottaa huomioon, että Euroopan osaamisohjelma kestävän kilpailukyvyn, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja selviytymis- ja palautumiskyvyn tueksi on täysin Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin mukainen, erityisesti sen ensimmäisen periaatteen, jonka mukaan jokaisella on oikeus laadukkaaseen ja inklusiiviseen opetukseen, koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen sellaisten taitojen ylläpitämiseksi ja hankkimiseksi, jotka mahdollistavat täysipainoisen osallistumisen yhteiskunnan toimintaan ja auttavat työmarkkinoille siirtymisessä;

C.  ottaa huomioon, että digitaaliajan koulutus sisältää virallisen digitaalisen koulutuksen sekä arkioppimisen ja epävirallisen koulutuksen teknisissä, pehmeissä ja kansalaisuuteen liittyvissä taidoissa Euroopan kansalaisten koko eliniän ajan;

D.  toteaa, että virallisten koulutusjärjestelmien on yhä vaikeampi vastata kaikkiin yksilöllisiin ja sosiaalisiin tarpeisiin ja vaatimuksiin jatkuvasti muuttuvassa maailmassa;

E.  ottaa huomioon, että covid-19-kriisi on muuttanut työelämää, kiihdyttänyt irtisanomisia ja monien työpaikkojen vanhentumista, korostanut digitaalisten taitojen ja digitaalisen lukutaidon merkitystä, leventänyt digitaalista kuilua ja lisännyt tarvetta päivittää Euroopan työvoiman taitoja, erityisesti kun on kyse digitaalisten ja teknologisten taitojen sekä pehmeiden taitojen, kuten selviytymiskyvyn ja sopeutumiskyvyn, tarpeen dramaattisesta lisääntymisestä; ottaa huomioon, että näistä tarpeista tulee entistäkin kiireellisempiä tekoälyn käytön lisääntyessä, mikä saattaa muuttaa täysin työskentelymalleja ja korvata tietyntyyppistä toimintaa; ottaa huomioon, että pandemia on häirinnyt koulutustoimintaa ja vaikuttanut erityisesti ammatillisen koulutuksen opiskelijoihin ja lisännyt työttömyyttä erityisesti niiden nuorten keskuudessa, joilla on vaikeuksia siirtyä koulutuksesta työelämään; ottaa huomioon, että covid-19-kriisin aikana toteutetut sulkutoimet ovat tarjonneet työntekijöille mahdollisuuden päivittää taitojaan;

F.  ottaa huomioon, että avaintaidot ovat ratkaisevan tärkeitä osaamisyhteiskunnassa ja elinikäisen oppimisen yhteydessä, koska ne takaavat suuremman joustavuuden mukautumisessa muuttuviin yhteiskuntiin ja työmarkkinoihin;

G.  ottaa huomioon, että haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät yhteiskunnassa kokevat edelleen runsaasti eriarvoisuutta koulutuksen ja taitojen saatavuudessa ja eriarvoisuutta on myös sukupuolten välillä, sillä erilaisista etnisistä taustoista peräisin olevat kansalaiset, vammaiset tai naiset saavat epätodennäköisemmin mahdollisuuden oppia uusia taitoja;

H.  katsoo, että henkilöillä on oltava työmarkkinoilla edellytettävä osaaminen ja heidän on pystyttävä sopeutumaan muuttuviin osaamistarpeisiin nopeasti koko elämänsä ajan; toteaa, että 37–69 prosenttia useiden alojen tehtävistä olisi mahdollista automatisoida EU:ssa, mikä muuttaisi merkittävästi tehokkuutta(23); ottaa huomioon, että Eurofoundin tutkimuksen mukaan 28 prosenttia työntekijöistä ilmoitti, että heillä on taidot selviytyä vaativammista tehtävistä;

I.  ottaa huomioon, että täydennys- ja uudelleenkoulutus on yksilön lisäksi myös yhteiskunnan vastuulla, sillä perustaitojen alhainen taso ja aikuisten vähäinen osallistuminen koulutukseen vähentävät heidän työmahdollisuuksiaan työmarkkinoilla, aiheuttavat sosiaalista ja taloudellista eriarvoisuutta ja myötävaikuttavat köyhyyden korkeaan tasoon;

J.  toteaa, että osaamisen kysynnän ja tarjonnan epätasapaino ja osaamisvaje ovat merkittäviä haasteita EU:n työmarkkinoille ja koulutusjärjestelmille; toteaa, että työvoiman digitaalisen osaamisen puute on suuri ja 42 prosentilla EU:n kansalaisista ei ole edes digitaalista perusosaamista(24); katsoo, että digitaalisen osaamisen puutteen korjaamiseksi tarvitaan merkittäviä investointeja;

K.  ottaa huomioon, että nykyinen nuorten sukupolvi on erittäin ammattitaitoinen; toteaa, että koulutus, uudelleenkoulutus, täydennyskoulutus ja elinikäinen oppiminen eivät ole ainoa vastaus nuorten työpaikkojen puutteeseen; katsoo, että tarvitaan lisää työllisyystoimenpiteitä laadukkaiden ja kestävien työpaikkojen luomisen varmistamiseksi; ottaa huomioon, että työllisyystilanne kehittyy nopeasti ja on arvioitu, että 65 prosenttia alakoulun nyt aloittavista lapsista päätyy lopulta työskentelemään täysin uudenlaisissa työpaikoissa, jollaisia ei vielä ole olemassa(25); ottaa huomioon, että vuonna 2019 jo 85 prosenttia kansalaisista käytti internetiä ja vähintään digitaaliset perustaidot oli vain 58 prosentilla(26);

L.  katsoo, että Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoite saavuttaa ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä ja vähentää hiilidioksidipäästöjä 60 prosentilla vuoteen 2030 mennessä merkitsevät siirtymistä ilmastoneutraaliin, energiatehokkaaseen kiertotalouteen; toteaa, että tämä vaikuttaa perustavanlaatuisesti kaikkiin talouden aloihin, minkä vuoksi työvoiman uudelleenkoulutus ja keskittyminen vihreään osaamiseen kaikilla koulutusväylillä ovat ratkaisevan tärkeitä, jotta voidaan toteuttaa oikeudenmukainen siirtymä, jossa ketään ei jätetä jälkeen;

M.  ottaa huomioon, että teknologisten ja digitaalisten taitojen lisäksi kriittinen ajattelu on yksi keskeisistä taidoista, joita ihmiset tarvitsevat digitaalisella aikakaudella; katsoo, että on selvästi tarpeen edistää kriittistä ajattelua kaikkien kansalaisryhmien keskuudessa, jotta he voivat hyödyntää digitaalisten välineiden koko potentiaalin ja jotta heitä voidaan suojella niiden vaaroilta;

N.  ottaa huomioon, että nykyaikaisilla, innovatiivisilla ja osallistavilla koulutusjärjestelmillä, joiden ytimessä on digitaaliteknologia, on hyvät edellytykset valmistella uusia ammattilaissukupolvia tuleviin haasteisiin ja mahdollisuuksiin;

O.  ottaa huomioon, että kestävän kilpailukyvyn, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja selviytymiskyvyn kannalta on ratkaisevan tärkeää, että kaikilla, myös haavoittuvassa asemassa olevilla ryhmillä, ikääntyneillä ja köyhillä kaupunkialueilla tai harvaan asutuilla ja väestökadosta kärsivillä maaseutu- ja syrjäisillä alueilla ja saarilla asuvilla ihmisillä, on yhtäläiset mahdollisuudet päästä laadukkaaseen ja osallistavaan koulutukseen sekä täydennys- ja uudelleenkoulutustoimenpiteiden piiriin sekä saada osaamisresursseja, neuvontaa sekä yleissivistävää ja ammatillista koulutusta koskevia tietoja; ottaa huomioon, että Eurofoundin tutkimukset osoittavat, että eriarvoisuus työntekijöiden mahdollisuuksissa saada koulutusta on lisääntynyt(27);

P.  ottaa huomioon, että joissakin EU-maissa lasten koulutyöhön käyttämä aika puolittui covid-19-kriisin aikana; ottaa huomioon, että oppilaitosten sulkemisella, vaikka se olisikin väliaikaista, voi olla merkittäviä seurauksia oppijoille ja se voi vaikuttaa kielteisesti oppimistuloksiin ja lisätä olemassa olevaa eriarvoisuutta;

Q.  ottaa huomioon, että toisin kuin oppivelvollisuusjärjestelmä, aikuiskoulutus on vapaaehtoinen sitoumus, joka perustuu henkilökohtaiseen tai ammatilliseen motivaatioon ja merkitsee suurempaa haastetta koulutuksen tarjoajille;

R.  katsoo, että ajantasaiset taidot edistävät ihmisten pysymistä työmarkkinoilla ja heidän sosiaalista osallisuuttaan, mikä on olennaisen tärkeää myös miljoonien kansalaisten mielenterveyden ja elämän kannalta;

S.  katsoo, että sukupuolen perusteella erilaisia taitoja ei ole olemassa, mutta valinnoissa ja urakehityksessä on eroja sukupuolten välillä;

T.  toteaa, että koulutus- ja osaamispolitiikka kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan; toteaa, että EU:lla on tärkeä rooli jäsenvaltioiden näillä aloilla toteuttamien toimien tukemisessa, koordinoinnissa ja täydentämisessä; toteaa, että uudet haasteet edellyttävät eurooppalaisten välineiden ja tukipolitiikkojen käyttöönottoa eurooppalaisella koulutusalueella; ottaa huomioon, että Erasmus+-ohjelman, Euroopan nuorisotakuun ja Euroopan solidaarisuusjoukkojen kaltaisilla unionin ohjelmilla on tärkeä rooli nuorten taitojen parantamisessa;

U.  katsoo kuitenkin, että digitaaliteknologia olisi nähtävä välineenä laadukkaan koulutuksen tarjoamiseksi; ottaa huomioon, että tulevaisuudessa tarvitaan yhä enemmän digitaalisia taitoja (koodaus, logistiikka ja robotiikka) paitsi tietotekniikkakursseilla myös koko opetussuunnitelmassa;

V.  katsoo, että digitaalipohjaisen koulutuksen ja taitojen kehittämisen mahdollisuuksia olisi tutkittava paremmin ja edistettävä, esimerkiksi haavoittuvassa asemassa oleville ryhmille tai joustavampaa koulutusta tarvitsevalle pk-yritysten henkilöstölle suunnattua verkkokoulutusta, tiiviissä yhteistyössä asiasta vastaavien alueellisten instituutioiden ja elinten kanssa;

W.  ottaa huomioon, että alle kolmevuotiaiden lasten varhaiskasvatukseen osallistuvien osuus on Euroopassa edelleen alle 33 prosenttia puolessa EU:n jäsenvaltioista(28);

X.  toteaa, että Eurofoundin mukaan digitaalipohjaisten liiketoimintamallien, kuten alustatyön, käyttöönottoon liittyviä osaamisvaikutuksia olisi tutkittava paremmin ja niihin olisi puututtava strategisesti joko puuttumalla osaamisen kohtaanto-ongelmiin ja työn sisällön köyhtymiseen tai kehittämällä taitoja, kuten monialaisia taitoja ja yrittäjyystaitoja;

Y.  ottaa huomioon, että vuonna 2019 10,2 prosenttia 18–24-vuotiaista EU:ssa oli suorittanut enintään ylemmän perusasteen koulutuksen eikä ollut jatkokoulutuksessa (koulupudokkaat)(29);

Z.  ottaa huomioon, että työpaikkaoppimisen tärkeä rooli taitojen hyödyntämisessä ja kehittämisessä on jo pitkään tunnustettu, mutta vuoden 2019 Euroopan yritystutkimus osoitti, että vain pieni osa organisaatioista yhdistää johdonmukaisesti työpaikan käytäntöjä, joilla optimoidaan taitojen käyttöä ja tuetaan taitojen kehittämistä;

AA.  ottaa huomioon, että 72 prosenttia opettajista Euroopassa oli naisia vuonna 2017; ottaa huomioon, että 9 prosenttia EU:ssa työskentelevistä opettajista oli alle 30-vuotiaita ja 36 prosenttia vähintään 50-vuotiaita(30);

1.  pitää myönteisenä komission tiedonantoa ”Euroopan osaamisohjelma kestävän kilpailukyvyn, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja selviytymis- ja palautumiskyvyn tueksi”, jossa asetetaan osaaminen EU:n poliittisen ohjelman keskiöön ja varmistetaan, että Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin ensimmäisessä periaatteessa kaikille vahvistettu oikeus laadukkaaseen ja osallistuvaan koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen kaikilla aloilla ja alueilla toteutuu koko unionissa;

2.  suhtautuu myönteisesti tiedonannossa esitettyihin 12 lippulaivatoimeen sekä määrällisiin tavoitteisiin, jotka on määrä saavuttaa vuoteen 2025 mennessä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että haavoittuvassa asemassa oleville ryhmille, kuten vammaisille, vähän koulutetuille aikuisille, vähemmistöille, myös romaneille, sekä maahanmuuttajataustaisille henkilöille, tarjotaan laaja pääsy taitojen ja osaamisen parantamiseen; kehottaa komissiota tutkimaan, miten tämä oikeus voidaan toteuttaa, ja ottamaan käyttöön seurantamekanismin, jolla kannustetaan jäsenvaltioita laatimaan kansallisia toimintaohjelmia ja esittämään säännöllisesti kansallisia raportteja siitä, miten tätä oikeutta noudatetaan;

3.  korostaa, että työntekijöiden on tärkeää saada koulutusta ja uudelleenkoulutusta sellaisilla teollisuudenaloilla ja aloilla, joilla on tehtävä perustavanlaatuisia muutoksia vihreää siirtymää ja digitaalista muutosta silmällä pitäen; korostaa, että tutkinnot ja todistettu osaaminen tuovat lisäarvoa työntekijöille ja parantavat heidän asemaansa työmarkkinoilla ja että niitä voidaan käyttää työmarkkinasiirtymiin; kehottaa suuntaamaan julkista osaamispolitiikkaa tutkintojen ja pätevyyksien tunnustamiseen, sertifiointiin ja validointiin;

4.  korostaa, että osaaminen ja elinikäinen oppiminen ovat elintärkeitä kestävän kasvun, tuottavuuden, investointien ja innovoinnin kannalta ja siksi ne ovat keskeisiä tekijöitä yritysten, erityisesti pk-yritysten, kilpailukyvyn kannalta; korostaa, että kaikkien asiaankuuluvien osaamisen kehittämiseen osallistuvien toimijoiden, myös työmarkkinaosapuolten ja hallinnon kaikkien tasojen, tiivis yhteistyö ja parhaiden käytäntöjen vaihto ovat olennaisen tärkeitä, jotta voidaan varmistaa, että jokainen voi hankkia kaikki työmarkkinoilla ja ylipäätään yhteiskunnassa tarvittavat taidot; korostaa tässä yhteydessä, että on koottava ajantasaista tietoa ja ennusteita työmarkkinoiden osaamistarpeista ja -vaatimuksista myös paikallistasolla; tukee sellaisen osaamissopimuksen käynnistämistä, jonka avulla pyritään tehostamaan yritysten toimia eurooppalaisen työvoiman täydennys- ja uudelleenkoulutuksen hyväksi; kehottaa tekemään paikallisia osaamissopimuksia, jotta voidaan tavoittaa paremmin covid-19-kriisin eniten koettelemien alojen ihmiset ja auttaa heitä pätevöitymään uudelleen niin, että he voivat pysyä aktiivisina työmarkkinoilla;

5.  muistuttaa, että ammattikoulutuksen ja yleissivistävän koulutuksen järjestelmien nykyaikaistaminen on avainasemassa, jotta nuoret ja aikuiset voivat valmistautua vihreään siirtymään ja digitaaliseen muutokseen ja jotta voidaan varmistaa, että parhaassa työiässä olevat ja ikääntyneet työntekijät ylläpitävät ja kehittävät taitoja, joita tarvitaan työllistyvyyden turvaamiseksi ja työelämän pidentämiseksi; muistuttaa lisäksi, että tämä nykyaikaistaminen on avainasemassa covid-19-pandemiasta elpymisessä; pitää myönteisenä komission ehdotusta neuvoston suositukseksi kestävää kilpailukykyä, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja selviytymiskykyä tukevasta ammatillisesta koulutuksesta; korostaa, että ammatillisen koulutuksen ohjelmien on oltava kohdennettuja, tulevaisuuteen suuntautuneita, helposti saavutettavia, läpäiseviä, EU:n tasolla yhteenliitettyjä ja oppijakeskeisiä ja niiden on mahdollistettava joustavat yksilölliset koulutusväylät ja tarjottava ammatillisen koulutuksen opiskelijoille ja opettajille taidot, joiden avulla heistä tulee aktiivisia ja demokraattisia kansalaisia ja he voivat menestyä työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa; muistuttaa, että ammatillisen koulutuksen ohjelmien nykyaikaistamisen on kuljettava käsi kädessä niiden houkuttelevuuden lisäämisen kanssa, jotta useammat nuoret valitsisivat ne; korostaa harjoittelu- ja opiskelujaksoja yhdistelevään koulutusmalliin ja ammatilliseen koulutukseen liittyvien parhaiden käytäntöjen merkitystä, sillä ne voivat edistää työmarkkinoiden rakenteellisia muutoksia ja johtaa entistä korkeampaan nuorisotyöllisyyden tasoon;

6.  katsoo, että oppisopimuskoulutuksella voi olla tässä yhteydessä tärkeä rooli, sillä se valmistaa nuoria ammatteihin, joista on suuri kysyntä, ja voi siten edistää heidän kestävää integroitumistaan työmarkkinoille; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita käyttämään EU:n varoja ammatillisen koulutuksen edistämiseen ja kannustamaan työnantajia luomaan palkallisia harjoittelu- ja oppisopimusohjelmia ammatillisten oppilaitosten opiskelijoille ja järjestämään heille kilpailuja ja alan turnauksia; kannustaa yrityksiä varmistamaan työntekijöidensä täydennys- ja uudelleenkoulutuksen ja tehostamaan oppisopimuskoulutuksen tarjontaa harjoittelun laatupuitteiden sekä laadukkaan ja tehokkaan oppisopimuskoulutuksen eurooppalaisten puitteiden mukaisesti; kehottaa tässä yhteydessä komissiota arvioimaan uudelleen nykyisiä eurooppalaisia välineitä, kuten harjoittelun laatupuitteita ja laadukkaan ja tehokkaan oppisopimuskoulutuksen eurooppalaisia puitteita, ja sisällyttämään ehdotuksiin laatukriteerit, harjoittelijoille maksettavan kohtuullisen korvauksen periaate, sosiaalisen suojelun saatavuus, kestävä työllisyys ja sosiaaliset oikeudet mukaan luettuina; korostaa, että näillä kriteereillä varmistettaisiin harjoittelijoiden ja oppisopimuskoulutuksessa olevien siirtyminen vakaisiin ja laadukkaisiin työpaikkoihin ja autettaisiin varmistamaan tasa-arvoiset mahdollisuudet eri aloilla sekä mahdollisuudet, jotka tarjoavat pitkän aikavälin turvaa, sosiaaliturvaa ja yhtäläiset ja ihmisarvoiset työolot eivätkä edistä epävarmojen työpaikkojen syntymistä;

7.  muistuttaa, että ammatilliset taidot ovat yksi Euroopan talouden liikkeellepanevista voimista, ja kehottaa luomaan yhteyden perinteisen koulutuksen ja ammatillisen koulutuksen välille siten, että ammatillisen koulutuksen taitojen kehittäminen joko keskeisenä painopisteenä tai täydentävänä osana sekä opiskelijoille että aikuisille tarjolla olevia vaihtoehtoja voi parantaa työnhakijoiden mahdollisuuksia, edistää työvoiman liikkuvuutta ja parantaa työmarkkinoiden häiriönsietokykyä kriisitilanteissa;

8.  neuvoo komissiota antamaan jäsenvaltioille suosituksia, joissa ammatillinen koulutus korreloi osaamisohjelman kanssa, ottaen huomioon kansalliset toimivaltuudet ja toissijaisuusperiaate, ja joissa keskitytään ammatillisen koulutuksen varhaisen uraneuvonnan parantamiseen ja maksimoimaan eurooppalaisten nuorten mahdollisuudet kehittää osaamistaan; pitää tältä osin myönteisenä Cedefopin ja Eurofoundin antamaa panosta näissä asioissa;

9.  korostaa, että on äärimmäisen tärkeää tukea aktiivisesti opettajia ja kouluttajia hyväksymällä tehokas politiikkapaketti, jolla varmistetaan, että he ovat hyvin valmistautuneita ja ammattitaitoisia koulujen ja oppilaitosten digitaalista ja vihreää muutosta varten; katsoo, että koulutusalan ammattiliitot on otettava mukaan niiden taitojen ja osaamisen määrittelyyn, joita opettajien ja kouluttajien on hankittava vihreään siirtymään ja digitaaliseen muutokseen liittyvässä valmentavassa ammatillisessa kehityksessä ja jatkokehityksessä; katsoo, että investointeja julkiseen koulutukseen on lisättävä huomattavasti ja että sosiaalisen vuoropuhelun ammattiliittojen kanssa on oltava keskeinen pilari, jotta voidaan taata koulutusalan ammattilaisille riittävät palkat, eläkkeet ja oikeudenmukaiset työolot;

10.  korostaa, että osaamistarpeiden ennakointijärjestelmiä on parannettava siten, että työmarkkinaosapuolet ovat mukana, jotta voidaan paremmin määritellä uudet osaamistarpeet, tuottaa yleistaitoja sekä ala- ja ammattikohtaisia taitoja tarpeen mukaan ja minimoida osaamisvajetta ja osaamisen epätasapainoa; pitää myönteisenä komission ehdottamia toimia osaamista koskevien tietojen hankinnan parantamiseksi; korostaa, että tekoälyn ja massadata-analyysin soveltamista osaamista koskevan tiedon hankintaan uusien toimenkuvien määrittelyssä on seurattava säännöllisesti ja järjestelmällisesti vinoutumien sekä suoran ja välillisen syrjinnän estämiseksi ja että olisi varmistettava korjaavat toimenpiteet; korostaa, että ammatinvalinnanohjauksen vahvistaminen varhaisesta iästä alkaen sekä opiskelijoiden ja aikuisoppijoiden yhdenvertaiset mahdollisuudet saada tietoa ja tukea voivat auttaa heitä valitsemaan sopivia koulutus- ja ammattipolkuja, jotka johtavat heidän kiinnostustensa, lahjakkuutensa ja pätevyytensä mukaisiin työllistymismahdollisuuksiin ja vähentävät osaamisen kohtaanto-ongelmia; korostaa työvoimapalvelujen ja sosiaalipalvelujen välisen yhteistyön merkitystä, jotta voidaan tunnistaa ja tukea henkilöitä, jotka ovat äskettäin menettäneet työpaikkansa tai ovat vaarassa menettää työpaikkansa; korostaa elinikäisen ohjauksen merkitystä Euroopan osaamisohjelmassa ja tarvetta parantaa laadukkaan ohjauksen saatavuutta;

11.  suhtautuu myönteisesti jäsenvaltioille annettuun suositukseen varhaisvaroitusjärjestelmien vahvistamisesta sellaisten nuorten tunnistamiseksi, jotka ovat vaarassa jäädä työelämän ja koulutuksen ulkopuolelle (NEET, (not in education, employment, or training); on vakuuttunut siitä, että asianmukaisesti toteutetuilla ennaltaehkäisevillä toimilla, kuten taitojen arviointi ja ura- ja ammatinvalinnanohjaus, joilla keskitytään auttamaan koulunkäynnin keskeyttäneitä pääsemään työelämään tai koulutukseen ennen kuin heistä tulee työttömiä, sekä osallistavan ja syrjimättömän yleisopetuksen tarjoamisella voidaan pitkällä aikavälillä vähentää työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien henkilöiden määrää;

12.  korostaa tarvetta vahvistaa työmarkkinaosapuolten roolia varmistamalla, että osaamispolitiikassa kannustetaan tekemään kollektiivisia sopimuksia taitojen ja jatkuvan koulutuksen määrittelystä ja sääntelystä, kuulemalla työmarkkinaosapuolia osaamistarpeista ja päivittämällä koulutusjärjestelmien opetussuunnitelmia sekä suunnittelemalla työpaikkakoulutusta yhdessä työntekijöiden edustajien kanssa, jotta se voidaan sovittaa työvoiman tarpeisiin;

13.  kehottaa komissiota sisällyttämään sosiaali-indikaattoreiden tulostauluun osaamisvajetta koskevan indikaattorin Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin tavoitteita ja täytäntöönpanoa vastaavasti ja huomauttaa, että tästä voi olla hyötyä kansallisen tason päättäjille pohdittaessa, missä tarvitaan lisätoimia, ja parannettaessa toiminnan koordinointia EU:n tasolla, seurattaessa osaamisvajeessa tapahtuvaa kehitystä ja edistystä sekä kannustettaessa ylöspäin tapahtuvaan lähentymiseen jäsenvaltioiden kesken;

14.  katsoo, että toisessa jäsenvaltiossa hankittujen oppimistulosten, tutkintojen, koulutuksen, ammattipätevyyden ja taitojen vastavuoroista tunnustamista on parannettava ja että se auttaa ratkaisemaan osaamisvajeita ja osaamisen kohtaanto-ongelmia; katsoo, että tämän avulla aikuiset voivat myös hankkia kokonaisia tutkintoja, että se edistää liikkuvuutta, tekee EU:n työmarkkinoista yhdennetympiä ja kestävämpiä sekä vahvistaa Euroopan kilpailukykyä; korostaa, että on tärkeää puuttua osaamisvajeeseen ja osaamisen kohtaanto-ongelmiin helpottamalla oppijoiden liikkuvuutta ja tutkintojen rajatylittävää tunnustamista hyödyntämällä paremmin eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen, Europass-ansioluettelon, eurooppalaisen opintosuoritusten ja arvosanojen siirtojärjestelmän (ECVET), osaamispanoraaman, ESCOn tai EURESin kaltaisia välineitä; suhtautuu myönteisesti komission tiedonantoon eurooppalaisen koulutusalueen toteuttamisesta vuoteen 2025 mennessä;

15.  korostaa, että monet kansalaiset hankkivat arvokasta osaamista ja kokemusta virallisen koulutusjärjestelmän ulkopuolella, kuten esimerkiksi vammaisia tai vanhuksia hoitavien omaishoitajien tapauksessa; katsoo, että nämä epäviralliset taidot olisi tunnustettava, koska ne voivat auttaa omaishoitajia lisäämään mahdollisuuksiaan työmarkkinoilla;

16.  kehottaa panemaan ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun direktiivin täysimääräisesti täytäntöön, koska siihen sisältyvä yhteinen koulutuskehys voi lisätä automaattisesta tunnustamisjärjestelmästä hyötyvien ammattihenkilöiden määrää, ja kannattaa sen kytkemistä digitaalisen ja yleiseurooppalaisen EU:n osaamispassin kehittämistä koskevaan komission työhön;

17.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita lisäämään toimiaan, joilla ulkomaiset opiskelijat saadaan jäämään maahan sen jälkeen, kun he ovat valmistuneet EU:n yliopistoista; korostaa, että sallimalla valmistuneille liikkuminen EU:n sisällä ja antamalla heille työnhakuviisumi voidaan lisätä EU:n houkuttavuutta kokonaisuutena;

18.  kehottaa käynnistämään uudelleen nykyisen sinistä korttia koskevan ehdotuksen käsittelyn, jotta eurooppalaiset yritykset saisivat tarvitsemaansa osaamista pysyäkseen kilpailukykyisinä tai tullakseen kilpailukykyisiksi;

19.  toteaa, että covid-19-pandemia on korostanut sekä digitaalisten perustaitojen että edistyneen digitaalisen osaamisen ja sopeutumiskykyisten koulutusjärjestelmien merkitystä sekä sitä, miten ne pystyvät mukautumaan henkilökohtaisiin, etä-, verkko- ja hybridiopetusmenetelmiin; toteaa myös, että covid-19-pandemia on muuttanut työmarkkinoiden osaamistarpeita ja siten kasvattanut digitaalisen osaamisen puutetta ja kärjistänyt jo olemassa olevaa koulutukseen liittyvää eriarvoisuutta ja puutteita; korostaa, että kaikilla kansalaisilla on oltava vähintään digitaaliset perustaidot ja että on koulutettava päteviä asiantuntijoita, joilla on pitkälle viety digitaalinen osaaminen sekä innovatiivinen ja yrittäjähenkinen ajattelu;

20.  toteaa, että osaamisen kehittämiseen ja työmarkkinoille osallistumiseen pääsyssä on edelleen eroja sukupuolten välillä(31); korostaa, että naisten suurimpia haasteita ovat esteet STEM-aineiden (luonnontieteet, teknologia, insinööritieteet ja matematiikka ) opetuksessa ja koulutuksessa, sosiokulttuuriset ja taloudelliset rajoitteet erityisesti maaseudulla ja epävirallisissa talouksissa sekä etenkin se, että ei ole edistetty riittävästi naisten yhtäläisiä mahdollisuuksia valita usein miesvaltaisia ammatteja; kehottaa komissiota kannustamaan mentorointiverkostoja, jotta saadaan lisää naispuolisia roolimalleja, jotka voivat rohkaista naisia valitsemaan muita kuin perinteisiä sukupuolistereotypian mukaisia ammatteja(32); kehottaa poistamaan sukupuolistereotypioita koulutuksen avulla, koska ne liittyvät työllistyvyyteen ja luovat noidankehän, joka pitää yllä työvoiman voimakasta eriytymistä; korostaa, että 90 prosenttia työpaikoista edellyttää digitaalisia perustaitoja ja että naisten osuus tieto- ja viestintätekniikan alan kursseissa ja ammateissa EU:ssa on vain 17 prosenttia(33) ja vain 36 prosenttia STEM-alan tutkinnon suorittaneista on naisia(34), vaikka tyttöjen digitaalinen lukutaito on parempi kuin pojilla(35);

21.  korostaa koulutuksen ja osaamisen kehittämisen merkitystä, jotta voidaan puuttua sukupuolivinoutumiin ja tukea sukupuolten tasa-arvoa, ja kehottaa lisäämään toimia sekä kansallisella että Euroopan tasolla sukupuolten välisen epätasapainon korjaamiseksi ja sen varmistamiseksi, että naiset voivat osallistua laadukkaaseen elinikäiseen oppimiseen ja koulutukseen, myös hoitosyistä tapahtuvien poissaolojaksojen jälkeen; korostaa sukupuolinäkökulman huomioon ottavien rekrytointi- ja valintaprosessien tarvetta yksityisellä ja julkisella sektorilla ja erityisesti tulevaisuuteen suuntautuvilla aloilla, kuten STEM-aloilla ja digitaalialalla, jossa naiset ovat aliedustettuina; korostaa tässä yhteydessä, että sukupuoleen perustuva syrjintä ei vahingoita ainoastaan asianomaista yksilöä vaan koko yhteiskuntaa; muistuttaa, että on toteutettava toimenpiteitä, joilla lievennetään suhteettomia ja pitkäkestoisia vaikutuksia naisten oikeuksiin, tuloihin ja sosiaaliseen suojeluun, jotta kriisin vaikutukset eivät pahenna sukupuolten epätasa-arvoa, ja joilla estetään eriarvoisuuden ja syrjinnän lisääntyminen työelämässä kiinnittäen erityistä huomiota voimakkaasti sukupuolittuneisiin työmarkkinoihin, digitaaliseen muutokseen ja vihreään siirtymään sekä palkattoman kotitalous- ja hoivatyön epätasaiseen jakautumiseen;

22.  korostaa, että yhtäläiset mahdollisuudet kaikille ovat avainasemassa, ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita asettamaan etusijalle digitaalisten taitojen kuilun umpeenkuromisen varmistamalla, että haavoittuvassa asemassa olevilla alueilla ja vähävaraisilla kansalaisilla sekä sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa olevilla ihmisillä, mukaan lukien vammaiset tai etnisiin vähemmistöihin kuuluvat, on mahdollisuus saada digitaalista koulutusta, tarvittavat vähimmäislaitteistot, yleinen pääsy internetiin sekä digitaalista tukea ja muita teknologisia oppimisvälineitä; korostaa, että näille ryhmille on annettava tukea, jotta voidaan kehittää digitaalisia taitoja, joita ne tarvitsevat menestyäkseen, ja välttää eriarvoisuuden syveneminen ja varmistaa, että ketään ei jätetä jälkeen;

23.  panee erittäin kiinnostuneena merkille digitaalisten ratkaisujen, kuten etätyön, leviämisen tarjoamat mahdollisuudet ja haasteet, joiden kannalta digitaalisten taitojen kehittäminen on ratkaisevan tärkeää; muistuttaa sellaisen unionin lainsäädäntökehyksen tärkeydestä, jolla pyritään sääntelemään etätyön ehtoja ja oikeutta olla tavoittamattomissa kaikkialla unionissa ja varmistamaan ihmisarvoiset työolot ja -ehdot digitaalitaloudessa, joka perustuu uusien taitojen hankkimiseen;

24.  korostaa digitaalisen työn tarjoamia lukuisia mahdollisuuksia parantaa työntekijöiden, myös lähellä eläkeikää olevien työntekijöiden, työoloja ja lisätä vammaisten osallisuutta; pitää valitettavana, että vammaiset henkilöt ovat edelleen epäedullisessa asemassa työmarkkinoilla ja että liian usein olemattomat koulutusmahdollisuudet voivat olla syynä heidän syrjäytymiseensä työmarkkinoilta; kehottaa komissiota keskittymään erityisesti jäsenvaltioille antamissaan suosituksissa keinoihin parantaa vammaisten mahdollisuuksia hankkia digitaalista osaamista tai uudelleenkoulutusta sovittamalla ne yhteen nousevan globaalin digitaalitalouden uusien tarpeiden kanssa;

25.  toteaa, että etätyön lisääntyessä komission ja jäsenvaltioiden on asetettava tätä uutta työskentelytapaa edistävät taidot keskeiselle sijalle strategioissaan; korostaa, että etäopetus ja etäkoulut asettavat haasteita sekä opettajille että koulutuksen vastaanottajille ja että etäopetuksen toteuttamiseen tarvittavat taidot sekä kouluttajien ja opettajien koulutus ovat tällä hetkellä Euroopan lyhyen aikavälin prioriteetti;

26.  pyytää komissiota tukemaan koulutuksen tarjoamista työntekijöille, joilla on lyhennetty työaika tai jotka saavat osittaista työttömyyskorvausta, myös SURE-ohjelman kautta; kehottaa jäsenvaltioita tarjoamaan asianomaisille työntekijöille sopivia koulutustoimia;

27.  kehottaa työnantajia mukauttamaan työpaikan käytäntöjä, joissa hyödynnetään työvoiman taitoja ja tuetaan taitojen kehittämistä keskittymällä seuraavan sukupolven johtajien koulutukseen kysymyksissä, jotka liittyvät sellaisten organisatoristen käytäntöjen käyttöönottoon, joilla edistetään osaamisen hyödyntämistä ja kehittämistä, sekä tukemaan kansallisia hallituksia ja työmarkkinaosapuolia sellaisten verkostojen ja tukirakenteiden kehittämisessä, jotka neuvovat organisaatioita niiden olosuhteisiin parhaiten soveltuvasta työpaikan käytäntöjen yhdistelmästä;

28.  kehottaa helpottamaan epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen alalla saavutettujen taitojen tunnustamista, validointia ja siirrettävyyttä, mukaan lukien digitaalipohjaisissa työmuodoissa, kuten alustatyössä, kehitetyt taidot;

29.  kehottaa toteuttamaan välittömiä ja rohkeita eurooppalaisia, kansallisia, alueellisia ja paikallisia toimenpiteitä, arviointimekanismeja ja resursseja, jotta digitaaliset taidot voidaan asettaa koulutuspolitiikan keskiöön ja samalla turvata oppijoiden lukutaidon ja matemaattisten taitojen korkea taso, tuoda digitaaliset taidot, tietotekniset välineet ja internetyhteydet kaikkien saataville, parantaa opettajien ja kouluttajien digitaalisia taitoja ja varustaa koulut, koulutuslaitokset, ammatillisen koulutuksen tarjoajat, aikuiskoulutuksen alalla toimivat organisaatiot ja yliopistot julkisilla ja riippumattomilla verkko-oppimisalustoilla ja muilla teknologioilla ja verkko- ja etäoppimiseen sekä sulautuvaan opetukseen tarvittavalla digitaalisella infrastruktuurilla; korostaa tässä yhteydessä todellisen elinikäisen oppimisen lähestymistavan merkitystä; tukee osaamisohjelmassa ja digitaalisen koulutuksen suunnitelmassa 2021–2027 esitettyjä komission suunniteltuja toimia ja kehottaa lisäämään komission ja jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä tällä alalla; korostaa, että on tärkeää kannustaa kehittämään digitaalista oppimissisältöä ja peruskoulutusmoduuleja työmarkkinoiden tarpeiden mukaisesti keskittyen digitaaliseen ja vihreään osaamiseen, myös verkkokoulutusalustojen kautta;

30.  pitää valitettavana, että Euroopassa on edelleen lapsia, joilla ei ole pääsyä koulutukseen, sekä oppilaita ja opiskelijoita, joilla ei ole ollenkaan tai riittävää pääsyä digitaaliseen koulutukseen, koska heillä ei ole minkäänlaista tai riittävää digitaalista laitteistoa, ohjelmistoa tai internetyhteyttä; muistuttaa, että yhteyksiä on parannettava kaikilla tasoilla, erityisesti maaseudulla ja syrjäisillä alueilla, joilta ne usein puuttuvat, ja on parannettava digitaalisten laitteiden saatavuutta; kiinnittää huomiota opetustietokoneita, -taulutietokoneita ja -ohjelmistoja koskevaan huipputason innovointiin Euroopassa;

31.  korostaa, että covid-19-kriisin seuraukset merkitsevät myös ainutlaatuista mahdollisuutta kiihdyttää elinikäisen oppimisen digitaalista ja teknologista vallankumousta, joka voi mahdollisesti murtaa fyysisiä esteitä ja lisätä tuntuvasti sen tavoittavuutta ja vaikutuksia; kannustaa jäsenvaltioita ja koulutuksen tarjoajia lisäämään paikasta riippumattomia oppimismahdollisuuksia, jotta syrjäisillä ja maaseutualueilla tai ulkomailla asuvat opiskelijat voivat osallistua kursseille kaikkialla EU:ssa ilman sijainnista johtuvia rajoituksia;

32.  painottaa, että olisi kehitettävä ja toteutettava eurooppalaisia ja kansallisia toimenpiteitä, kuten koulutusohjelmia ja kohdennettuja investointeja, jotta voidaan viime kädessä varmistaa kansalaisten valmius ja valmistautuminen digitaalisia taitoja edellyttäviin tuleviin työpaikkoihin, jotta voidaan hyödyntää digitaalisen siirtymän koko potentiaali EU:n työmarkkinoilla ja antaa yrityksille mahdollisuus hyödyntää täysimääräisesti uusia työskentelymenetelmiä, kuten etätyötä;

33.  huomauttaa, että on selkeytettävä edelleen Eurooppa-yliopistoja koskevaa aloitetta ja sen tavoitetta asettaa normit korkea-asteen koulutukselle EU:ssa; toistaa, että yliopistojen onnistunut yhteistyö on aina tukeutunut alhaalta ylöspäin -näkökulmaan, akateemiseen riippumattomuuteen ja huippuosaamiseen ja että Bolognan prosessi on tärkeä korkeakoulujen yhteistyön väline EU:ssa ja sen ulkopuolella;

34.  toteaa, että vihreä siirtymä lisää merkittävästi työvoiman kysyntää kaikilla aloilla ja voi luoda miljoonia työpaikkoja; muistuttaa, että menestyksekkään siirtymisen vihreään talouteen on tapahduttava yhdessä vihreässä taloudessa tarvittavien taitojen, osaamisen ja valmiuksien kehittämistä koskevien koulutus-, täydennyskoulutus- ja uudelleenkoulutustoimenpiteiden kanssa; pitää tämän vuoksi myönteisenä komission toimia, joilla tuetaan vihreässä siirtymässä tarvittavan osaamisen hankkimista; kehottaa ryhtymään pikaisiin toimiin, joiden avulla pyritään välttämään osaamisvajetta tällä alalla ja mahdollistamaan se, että EU säilyttää maailmanlaajuisen johtoasemansa vihreässä taloudessa; kannustaa jäsenvaltioita sekä alue- ja paikallisviranomaisia sisällyttämään kestävän kehityksen ja ympäristöosaamisen ja -taidot koulutusjärjestelmiin;

35.  korostaa, että opiskelijoiden ja opettajien liikkuvuus on yksi tärkeimmistä välineistä ideoiden ja parhaiden käytäntöjen vaihtamiseksi ja taitojen opettamisen laadun parantamiseksi kaikkialla unionissa; painottaa, että tällaisen liikkuvuuden on oltava esteetöntä ja osallistavaa; toteaa, että vaikka fyysisellä liikkuvuudella olisi aina oltava ensisijainen rooli, virtuaalisesta oppimisesta tulee yhä tärkeämpää sen täydentäjänä ja myös korvaajana poikkeustilanteessa, kuten covid-19-toimenpiteet osoittavat;

36.  panee merkille, että luovat ja taiteelliset taidot ovat talouden kannalta olennaisia, ja kehottaa ottamaan osaamisohjelmassa käyttöön entistä horisontaalisemman lähestymistavan, jotta ne voidaan sisällyttää kaikkiin opetussuunnitelmiin;

37.  korostaa, että osaamisohjelman täytäntöönpano edellyttää riittävästi Euroopan, kansallisen ja paikallisen tason rahoitusta; odottaa, että vuosien 2021–2027 monivuotisesta rahoituskehyksestä ja Next Generation EU -välineestä osoitetaan merkittävästi enemmän määrärahoja osaamisen kehittämiseen; muistuttaa, että täydennys- ja uudelleenkoulutus on pääosin jäsenvaltioiden ja yritysten vastuulla, ja kehottaa tämän vuoksi jäsenvaltioita osoittamaan enemmän määrärahoja osaamisen kehittämiseen ja koulutukseen, sillä kestävän kilpailukyvyn, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja selviytymis- ja palautumiskyvyn varmistaminen edellyttää merkittäviä investointeja inhimilliseen pääomaan;

38.  painottaa Erasmus+-ohjelman, Horisontti Eurooppa -puiteohjelman, Euroopan solidaarisuusjoukkojen, Luova Eurooppa -ohjelman, Digitaalinen Eurooppa -ohjelman sekä nuoriso- ja lapsitakuiden kaltaisten ohjelmien ja välineiden merkitystä nuorten ja aikuisten tukemisessa digitaalisessa ja vihreässä taloudessa ja työelämässä tarvittavien uusien pätevyyksien ja laadukkaiden taitojen hankkimisessa sekä oppimiseen liittyvien liikkuvuusmahdollisuuksien tarjoamisessa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tutkimaan jatkuvasti näiden ohjelmien tarjoamia mahdollisuuksia, jotta voidaan edistää sitä, että taidot vastaavat jatkuvasti työmarkkinoiden tarpeita;

39.  painottaa Erasmus+-ohjelman tarjoamia mahdollisuuksia erityisesti aikuiskoulutuksen alalla ja tarvetta lisätä sen määrärahoja vuosiksi 2021–2027;

40.  kehottaa jäsenvaltioita asettamaan elpymis- ja palautumissuunnitelmissaan etusijalle uudelleenkoulutuksen ja täydennyskoulutuksen; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että oikeudenmukaisen siirtymän rahastolla ja Euroopan sosiaalirahasto plussalla on riittävästi rahoitusta ja että niillä tuetaan paikallistason yhdennettyjä suunnitelmia, joilla autetaan erityisesti heikoimmassa asemassa olevien ryhmien – myös työttömyysvaarassa olevien – täydennys- ja uudelleenkoulutusta, jotta varmistetaan, että kaikki haavoittuvilla aloilla toimivat henkilöt voivat pätevöityä uudelleen ja kehittää uusia taitoja pysyäkseen aktiivisina työmarkkinoilla ja hyötyäkseen vihreästä siirtymästä ja digitaalisesta muutoksesta; panee merkille yksilöllisten oppimistilien potentiaalin, joka on osaamisohjelman täytäntöönpanon kannalta keskeinen rahoitusmekanismi, askeleena kohti yleisiä oikeuksia elinikäiseen oppimiseen;

41.  korostaa, että ammatillinen ohjaus ja uraohjaus ovat ratkaisevan tärkeitä motivoitujen ja älykkäiden uravalintojen tukemisessa ja opiskelijoiden koulunkäynnin keskeyttämisen ehkäisemisessä ja että opintojen aikana annettava tuki on myös keskeistä onnistuneen oppimispolun ja taitojen kehittämisen kannalta; kannustaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että nuorille on tarjolla tällaista ohjausta, johon sisältyy yrittäjyystaitojen kehittäminen;

42.  korostaa, että on tärkeää investoida viralliseen ja arkioppimiseen ja elinikäiseen oppimiseen, jotta voidaan varmistaa työvoiman oikeudenmukainen koulutus ja siirtymä sekä edistää koulutusta ja oppimista työaikana;

43.  panee merkille, että EU:n koulutusrahoituksen tärkein lähde on Euroopan sosiaalirahasto plus, ja korostaa, että on tärkeää varmistaa, että nämä varat ovat edelleen käytettävissä tähän tarkoitukseen erityisesti kriisiaikoina;

44.  kehottaa kannustamaan elinikäiseen oppimiseen laatimalla tuettua opintovapaata edistäviä toimia, jotka noudattavat Kansainvälisen työjärjestön ILO:n taloudellisesti tuettua opintovapaata koskevaa yleissopimusta, jolla sallitaan työntekijöiden osallistuminen koulutusohjelmiin työaikana ilman, että siitä aiheutuu heille kustannuksia;

45.  korostaa, että koulutus-, tiedotus-, ohjaus- ja motivointistrategioiden sekä elinikäisen oppimisen järjestelmien on oltava erittäin laadukkaita ja osallistavia, joustavia ja kaikkien saatavilla työmarkkinoiden kilpailukyvyn, sosiaalisen osallisuuden ja yhtäläisten mahdollisuuksien edistämiseksi; kehottaa komissiota ja erityisesti jäsenvaltioita varmistamaan yhtäläiset mahdollisuudet laadukkaaseen koulutukseen ja helpottamaan aikuisoppijoiden, myös vähän koulutettujen ja matalan osaamistason aikuisten sekä heikommassa asemassa olevien ryhmien ja haavoittuvassa asemassa olevien kansalaisten, kuten vammaisten, vanhusten, asunnottomien, NEET-nuorten ja maahanmuuttajataustaisten henkilöiden, pääsyä laadukkaisiin taitojen kehittämisohjelmiin; korostaa tarvetta lisätä tietoisuutta taitojen kehittämisen merkityksestä koko elämän ajan henkilökohtaisten, taloudellisten ja sosiaalisten hyötyjen saamiseksi; kannustaa koulutusalan sidosryhmiä, myös sosiaalipalveluja, kansalaisyhteiskuntaa ja epävirallisen koulutuksen tarjoajia, osallistumaan sellaisten henkilöiden tunnistamiseen ja tavoittamiseen, jotka ovat kauimpana työmarkkinoista; korostaa, että tarvitaan innovatiivisia paikallisia ratkaisuja, jotta voidaan pohtia uudelleen, miten osaamisvajetta ja kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuutta voidaan korjata;

46.  korostaa, että koulutukseen osallistuvien mahdollisuuksia voidaan parantaa harjoittelun avulla, ja korostaa tässä yhteydessä, että on tärkeää lisätä työnantajien vaikutusvaltaa ammatillisen koulutusjärjestelmän malliin; korostaa, että työnantajilla olisi oltava tärkeä rooli tarjottaessa mahdollisuuksia opettajille ja kouluttajille sekä työharjoitteluita yrityksissä ja parannettaessa näin opettajien ja kouluttajien ammattitaitoa; kehottaa tiivistämään yritysten ja koulutusalan välistä yhteistyötä kaikilla tasoilla tarjoamalla yrityksissä harjoittelu- ja oppisopimusohjelmia ammatillisen koulutuksen opiskelijoille;

47.  korostaa, että on tärkeää tavoittaa maaseudulla ja syrjäisillä alueilla asuvat ihmiset ja tehdä täydennys- ja uudelleenkoulutusmahdollisuuksista maataloudessa, kalastuksessa, metsätaloudessa ja muissa mainituilla alueilla sijaitsevissa työpaikoissa työskenteleville ihmisille helpommin saatavia ja suunnitella ne heitä varten sekä antaa heille kaikki tarvittavat taidot, kuten vihreät ja digitaaliset taidot, jotta he voivat hyödyntää paremmin vihreän ja sinisen talouden nyt ja tulevaisuudessa tarjoamia mahdollisuuksia ja jotta he voivat omalta tärkeältä osaltaan edistää ympäristön suojelua;

48.  muistuttaa, että koulun ulkopuoliset ohjelmat sekä epävirallinen ja arkioppiminen, mukaan lukien vapaaehtoistoiminta, ovat tärkeitä, jotta suurimmalle osalle virallisen koulutuksen ulottumattomissa olevista ihmisistä voidaan tarjota mukautettavia oppimismahdollisuuksia ja uusia taitoja ja tietoja;

49.  korostaa tarvetta lisätä opettajan ammatin houkuttelevuutta ja pitää opettajien korkeaa sosiaalista asemaa strategisena suuntana toiminnalle yksittäisissä EU-maissa; korostaa, että komission ja jäsenvaltioiden olisi asetettava etusijalle parhaiden ehdokkaiden houkutteleminen opettajan ammattiin sekä vanhempien opettajien pätevyyden ja osaamisen parantaminen;

50.  korostaa, että pääasiallinen toimivalta täydennys- ja uudelleenkoulutuksen alalla on jäsenvaltioilla; katsoo, että sekä ekologisen että digitaalisen siirtymän toteuttamiseksi todellisia mahdollisuuksia ja hyötyjä saataisiin, jos kehitettäisiin huipputeknologian osaamisen keskitetty EU:n tason asiointipiste, joka koordinoi parhaita käytäntöjä, toimialavetoista huipputeknologian täydennys- ja uudelleenkoulutusta ja joka käyttää datavetoisia lähestymistapoja osaamistarpeiden määrittämiseen kaikkialla EU:ssa;

51.  painottaa digitaalisten ja teknisten taitojen lisäksi monialaisten ja monikulttuuristen taitojen sekä ihmissuhdetaitojen merkitystä, kun pyritään varmistamaan monipuolinen koulutus yksilöille, vastaamaan nykyisiin ja tuleviin maailmanlaajuisiin haasteisiin sekä tukemaan digitaalista ja vihreää siirtymää tekemällä niistä osallistavampia ja oikeudenmukaisempia;

52.  panee merkille komission suunnittelemat toimet elinikäisten taitojen edistämiseksi ja erityisesti eurooppalaisen aikuiskoulutusohjelman päivittämisen; kannustaa komissiota syventämään tätä painotusta sisällyttämällä elämäntaidot kaikkiin koulutussektoreihin; korostaa, että elämäntaidot on ymmärrettävä myös työmarkkinoiden tarpeiden ulkopuolella; korostaa, että kaikilla kansalaisilla olisi oltava mahdollisuus hankkia henkilökohtaiseen kehitykseen tarvittavia taitoja, jotta he saisivat lisää vaikutusmahdollisuuksia nopeasti muuttuvissa yhteiskunnissa; muistuttaa, että tämä on erityisen tärkeää kansalaisten selviytymiskyvyn tukemiseksi kriisiaikoina, jolloin on kiinnitettävä huomiota hyvinvointiin; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään erityisesti pehmeitä taitoja, joihin kuuluvat muun muassa analysointikyky, tunneäly, johtajuus, yrittäjyys ja talousosaaminen, vaikutusmahdollisuudet, ryhmätyötaidot, viestintätaidot, yhteistyökyky, vastuullisuus, sopeutumiskyky, luovuus, innovointi, kriittinen ajattelu ja kielitaito ja joista tulee entistäkin tärkeämpää aktiivisessa kansalaisuudessa ja covid-19-kriisin jälkeisessä työelämässä;

53.  toteaa, että ikääntyvässä yhteiskunnassa on olennaisen tärkeää varmistaa elinikäinen oppiminen kytkemällä ihmiset elinikäisen oppimisen kulttuuriin heti nuoruudesta myöhempään ikään asti; muistuttaa, että ikääntyneiden työttömyyden torjunta EU:ssa on edelleen tärkeää; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kiinnittämään enemmän huomiota ikääntyneisiin työntekijöihin ja varmistamaan, että he voivat osallistua räätälöityihin täydennys- ja uudelleenkoulutusohjelmiin, joiden avulla he voivat mukautua muuttuviin osaamistarpeisiin ja pysyä aktiivisina työmarkkinoilla pidempään, nauttia hyvästä elämänlaadusta ja riittävän tasoisesta itsenäisyydestä; korostaa, että erityistä huomiota olisi kiinnitettävä sellaisten digitaalisten taitojen ja teknologioiden parantamiseen, jotka voivat tarjota uusia menetelmiä ja mahdollisuuksia myös aikuisten ja ikääntyneiden koulutukseen, sekä internetyhteyden takaamiseen ja digitaalisen infrastruktuurin parantamiseen erityisesti maaseudulla ja syrjäisillä alueilla; panee tässä yhteydessä merkille yhteisökeskusten, kirjastojen ja räätälöityjen etäopiskeluratkaisujen roolin, jotta ikääntyneet voivat helpommin hyödyntää elinikäistä oppimista; korostaa, että vanhemmat sukupolvet ovat myös arvokas voimavara kokemuksensa vuoksi ja että heitä olisi kannustettava jakamaan kokemuksiaan nuorempien työntekijäsukupolvien taitojen parantamiseksi;

54.  korostaa, että alle kolmivuotiaiden lasten määrää varhaiskasvatuksessa on lisättävä ja että on kiinnitettävä enemmän huomiota lasten kehitykseen ensimmäisistä elinvuosista alkaen, kykyyn tutkia ja oppia maailmasta luovalla tavalla; huomauttaa, että esiopetuksen varhainen aloittaminen vaikuttaa merkittävästi parempien tulosten saavuttamiseen koulutuksen myöhemmissä vaiheissa ja että epätasapaino varhaiskasvatukseen osallistumisessa voi lisätä eroja lapsille tarjotuissa mahdollisuuksissa ja koulutustoiminnassa varhaisimmista kehitysvaiheista alkaen;

55.  korostaa, että on tärkeää panna komission esittämät toimet nopeasti täytäntöön, jotta voidaan vastata työmarkkinoiden osaamistarpeisiin ja edistää nopeaa elpymistä covid-19-kriisistä; kehottaa komissiota esittämään selkeän aikataulun suunnitelluista toimista;

56.  korostaa, että tarvitaan ratkaisuja, joiden avulla yritykset ja yksityiset työnantajat voivat kannustaa ja tukea työpaikkakoulutusta ja koulutusvapaata, myös harkitsemalla koulutusseteleitä tai työssä hankittujen taitojen automaattista tunnustamista; muistuttaa EuroSkillsin ja WorldSkillsin kaltaisten aloitteiden strategisesta merkityksestä, sillä ne ovat malliesimerkkejä yritysten, valtionhallinnon sekä alue- ja koulutusviranomaisten välisistä kumppanuuksista; kehottaa tukemaan EuroSkills-aloitteen kehittämistä rahoittamalla yhteisiä hankkeita, vaihtamalla kokemuksia, rakentamalla niiden instituutioiden potentiaalia, jotka tarjoavat koulutusta EuroSkillsin tarpeisiin, luomalla EuroSkills-maisterikursseja, yrityskampuksia lahjakkaille nuorille sekä kouluttajille ja teollisuuden asiantuntijoille tarkoitettua koulutusjärjestelmää;

57.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) https://ec.europa.eu/digital-single-market/en/human-capital
(2) EUVL C 389, 18.11.2019, s. 1.
(3) https://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-6889-2017-INIT/fi/pdf
(4) EUVL C 484, 24.12.2016, s. 1.
(5) EUVL C 429, 14.12.2017, s. 3.
(6) EUVL L 112, 2.5.2018, s. 42.
(7) EUVL C 237, 6.7.2018, s. 8.
(8) Kuudes Euroopan työolotutkimus, Eurofound. https://www.eurofound.europa.eu/sites/default/files/ef_publication/field_ef_document/ef1634en.pdf
(9) Tietokoneistamisen vaikutus toimenkuviin (tehtävien muuttuminen ammateissa, mikä edellyttää erityyppisiä taitoja): https://www.eurofound.europa.eu/sites/default/files/wpef19007.pdf
(10) https://www.cedefop.europa.eu/files/3077_en.pdf
(11) https://skillspanorama.cedefop.europa.eu/en
(12) https://www.cedefop.europa.eu/en/publications-and-resources/data-visualisations/european-skills-index
(13) EPRS_STU(2020)641528_EN.pdf (europa.eu)
(14) https://www.oecdskillsforjobsdatabase.org/
(15) https://www.oecd-ilibrary.org/docserver/cf5d9c21-en.pdf?expires=1600261868&id=id&accname=ocid194994&checksum=3B44E0891A2F10A546C7CBF7A9521676
(16) https://read.oecd-ilibrary.org/view/?ref=135_135193-hgf8w9g731&title=Skill-measures-to-mobilise-the-
(17) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0282.
(18) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0267.
(19) EUVL C 28, 27.1.2020, s. 8.
(20) EUVL C 337, 20.9.2018, s. 135.
(21) EUVL C 11, 12.1.2018, s. 44.
(22) EUVL C 316, 22.9.2017, s. 233.
(23) https://ec.europa.eu/social/main.jsp?langId=en&catId=89&newsId=9150&furtherNews=yes
(24) https://ec.europa.eu/digital-single-market/en/human-capital
(25) The future of Jobs, Maailman talousfoorumi, syyskuu 2018.
(26) Digitaalitalouden ja -yhteiskunnan indeksi (DESI) 2020, Euroopan komissio.
(27) ”How your birthplace affects your workplace”, Eurofound (2019). https://www.eurofound.europa.eu/sites/default/files/ef_publication/field_ef_document/ef19004en.pdf
(28) ”Key Data on Early Childhood Education and Care Education in Europe – 2019 Edition”, Eurydice-raportti, s. 26.
(29) https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php/Early_leavers_from_education_and_training#Overview
(30) https://ec.europa.eu/eurostat/web/products-eurostat-news/-/EDN-20191004-1#:~:text=Among%20teachers%20working%20in%20the,were%20aged%2050%20or%20older.&text=In%20all%20EU%20Member%20States,in%202017%20were%20predominantly%20female
(31) ILO:n toimintapoliittinen katsaus, elokuu 2020, https://www.ilo.org/wcmsp5/groups/public/---ed_emp/---ifp_skills/documents/publication/wcms_244380.pdf
(32) ”ICT for Work: Digital Skills in the Workplace”, Euroopan komissio, 2017.
(33) https://ec.europa.eu/eurostat/web/products-eurostat-news/-/EDN-20180425-1
(34) https://op.europa.eu/en/publication-detail/-/publication/9540ffa1-4478-11e9-a8ed-01aa75ed71a1/language-en
(35) Vuoden 2018 kansainvälinen tieto- ja viestintätekniikan lukutaitotutkimus, 2018 International Computer and Information Literacy Study (ICILS).

Päivitetty viimeksi: 3. kesäkuuta 2021Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö