Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Jean‑François Jalkhin koskemattomuuden pidättämistä koskevan, Pariisin ylioikeuden yleisen syyttäjän 16. kesäkuuta 2020 välittämän pyynnön, joka liittyy tutkintatuomareilla vireillä olevaan asiaan, joka koskee oikeudellista tutkintaa seuraavista epäillyistä rikoksista: luottamusaseman väärinkäyttö, järjestäytyneenä ryhmänä harjoitettu petos, asiakirjojen väärentäminen ja väärennettyjen asiakirjojen käyttö, työn teettäminen laiminlyöden työntekijän ilmoittamisvelvoitteen, julkisten varojen väärinkäyttö ja julkisten varojen väärinkäytön salaaminen, ja josta ilmoitettiin täysistunnossa 8. heinäkuuta 2020,

–  on kuullut Thierry Mariania Jean-François Jalkhin sijaisena työjärjestyksen 9 artiklan 6 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyssä pöytäkirjassa N:o 7 olevan 8 ja 9 artiklan sekä Euroopan parlamentin jäsenten valitsemisesta yleisillä välittömillä vaaleilla 20. syyskuuta 1976 annetun säädöksen 6 artiklan 2 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen 21. lokakuuta 2008, 19. maaliskuuta 2010, 6. syyskuuta 2011, 17. tammikuuta 2013 ja 19. joulukuuta 2019 antamat tuomiot(1),

–  ottaa huomioon Ranskan tasavallan perustuslain 26 pykälän,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 5 artiklan 2 kohdan, 6 artiklan 1 kohdan ja 9 artiklan,

–  ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön (A9-0051/2021),

Α.  ottaa huomioon, että tutkintatuomarit ovat pyytäneet Jean-François Jalkhin koskemattomuuden pidättämistä kuullakseen häntä epäillyistä rikoksista;

Β.  ottaa huomioon, että Jean-François Jalkhin koskemattomuuden pidättämistä koskeva pyyntö liittyy seuraaviin epäiltyihin rikoksiin: luottamusaseman väärinkäyttö, asiakirjojen väärentäminen ja väärennettyjen asiakirjojen käyttö, järjestäytyneenä ryhmänä harjoitettu petos, työn teettäminen laiminlyöden työntekijän ilmoittamisvelvoitteen, julkisten varojen väärinkäyttö ja julkisten varojen väärinkäytön salaaminen; ottaa huomioon, että näistä teoista ja niiden rikosoikeudellisista seuraamuksista on säädetty Ranskan rikoslain 314-1, 314-10, 321-2, 321-3, 321-4, 321‑9, 321-10, 441-l, 441-10, 441-11, 313-1, 313-2, 313-3, 313-7, 313-8, 313-9, 432-15 ja 432-17 pykälässä ja Ranskan työlain L8221-1, L8221-5, L8224-1, L8224-3, L8224-4 ja L8224-5 pykälässä;

C.  ottaa huomioon, että 9. maaliskuuta 2015 Euroopan parlamentin senhetkinen puhemies ilmoitti Euroopan parlamentin jäseninä toimivien Kansallisen rintaman jäsenten avustajiin liittyvistä mahdollisista väärinkäytöksistä, minkä seurauksena aloitettiin alustava tutkinta, jonka jälkeen 5. joulukuuta 2016 käynnistettiin esitutkinta;

D.  ottaa huomioon, että helmikuussa 2015 julkaistussa Kansallisen rintaman organisaatiokaaviossa oli vain 15 Euroopan parlamentin jäsentä (yhteensä 23 jäsenestä), 21 paikallista avustajaa ja viisi valtuutettua avustajaa (yhteensä 54 avustajasta); ottaa huomioon, että useat avustajat ilmoittivat työskentelevänsä Kansallisen rintaman puoluetoimistossa Nanterressa ja joissakin tapauksissa työskentelevänsä siellä kokoaikaisesti, vaikka he asuivatkin 120–945 kilometrin päässä ilmoittamastaan työskentelypaikasta; ottaa huomioon, että tutkinnan tässä vaiheessa kävi ilmi, että kahdeksan avustajaa ei käytännössä hoitanut lainkaan avustajantehtäviä tai kyseiset tehtävät käsittivät vain hyvin pienen osan kaikista heidän tehtävistään;

E.  ottaa huomioon, että tutkinnassa tuli myös ilmi seuraavat olosuhteet, joiden vuoksi oli epätodennäköistä, että kyseiset avustajat olisivat tosiasiallisesti toimineet Euroopan parlamenttiin liittyvissä tehtävissä:

F.  ottaa huomioon, että tutkinnassa ilmeni, että Jean-François Jalkh työskenteli Jean-Marie Le Penin kokoaikaisena paikallisena avustajana heinäkuusta 2009 huhtikuuhun 2014 ja että hänen tästä tehtävästä saamansa bruttokuukausipalkka oli 3 011,14 euroa; ottaa huomioon, että hän hoiti kyseisenä aikana useita Kansallisen rintaman johtotehtäviä joko peräjälkeen tai yhtä aikaa ja sai kahdelta eri yritykseltä palkkaa kampanjatilien tarkastamisesta; ottaa huomioon, että Euroopan parlamentin pääsihteeri päätti 29. tammikuuta 2016, että Jean-Marie Le Peniltä peritään takaisin 320 026,23 euron määrä, jonka Euroopan parlamentti oli Jean-François Jalkhin sopimuksen perusteella maksanut; ottaa huomioon, että päätöstä vastaan nostetut muutoksenhakukanteet on hylätty unionin yleisen tuomioistuimen 7. maaliskuuta 2018 antamalla tuomiolla(2) ja unionin tuomioistuimen 28. marraskuuta 2018 antamalla määräyksellä(3);

G.  ottaa huomioon, että tutkinnassa ilmeni, että Jean-François Jalkh palkkasi Euroopan parlamentin jäsenen ominaisuudessa kokoaikaisen paikallisen avustajan 1. heinäkuuta 2014 ja 4. tammikuuta 2016 väliseksi ajaksi lukuun ottamatta ajanjaksoa 24. elokuuta 2015–14. joulukuuta 2015 ja että tälle maksettiin 2 950 euron bruttokuukausipalkka; ottaa huomioon, ettei ole löytynyt yhtään sähköpostiviestiä tai muuta todistetta tämän toimimisesta Euroopan parlamentin jäsenen avustajan työssä; ottaa huomioon, että kyseinen avustaja toimi Kansallisen rintaman helmikuussa 2015 julkaistun organisaatiokaavion mukaan oikeusasioista vastaavan varapuheenjohtajan Jean-François Jalkhin avustajana; ottaa huomioon, että Ranskan vuoden 2015 vaalikampanjan ja vuoden 2014 kunnallisvaalien aikana hänen sähköpostiviestiensä allekirjoituksessa luki ”Jean-François Jalkhin avustaja – vaaliyksikkö”; ottaa huomioon, että lisäksi kesäkuun 2015 ja 21. joulukuuta 2015 väliseltä ajanjaksolta löytyi sähköposteja, joista ilmeni hänen olleen mukana Île de Francen alueen aluevaaleissa Kansallisen rintaman pääehdokkaana olleen Wallerand de Saint-Justin vaalikampanjatyössä, vaikka hänen parlamentin jäsenen avustajan sopimuksensa keskeytettiin tätä tarkoitusta varten vain 24. elokuuta ja 14. joulukuuta 2015 väliseksi ajanjaksoksi; ottaa huomioon, että hänet asetettiin 11. joulukuuta 2019 syytteeseen julkisten varojen väärinkäytön salaamisesta;

H.  ottaa huomioon, että tutkintatuomarit katsovat Jean-François Jalkhin kuulemisen olevan välttämätöntä;

I.  ottaa huomioon, että tutkijoiden kutsuttua Jean-François Jalkhin kuultavaksi 18. joulukuuta 2018 tämä ilmoitti ensin saapuvansa, muttei lopulta tullutkaan paikalle, vaan hänen oikeusavustajansa pyysi lykkäystä neljä päivää ennen sovittua ajankohtaa ja ilmoitti samalla, että Jean-François Jalkh halusi käyttää oikeuttaan vaieta; ottaa huomioon, että vaikka Jean-François Jalkhin oikeusavustaja vahvisti 19. helmikuuta 2019 päivätyssä kirjeessä, että tämä oli halukas tulemaan vapaaehtoisesti kuultavaksi, tämä jätti jälleen noudattamatta tutkijoiden uutta kutsua tulla kuultavaksi 25. kesäkuuta 2019 perustelematta saapumatta jättämistään; ottaa huomioon, että tämän jälkeen hän kieltäytyi saapumasta 15. marraskuuta 2019 tutkintatuomareiden kutsusta kuultavaksi ja vetosi parlamentaariseen koskemattomuuteensa;

J.  ottaa huomioon, että toimivaltaiset viranomaiset esittivät Jean-François Jalkhin koskemattomuuden pidättämistä koskevan pyynnön voidakseen kuulustella tätä tähän kohdistetuista syytteistä;

K.  ottaa huomioon, että parlamenttia ei voida rinnastaa tuomioistuimeen eikä parlamentin jäsentä voida pitää koskemattomuuden pidättämistä koskevassa menettelyssä ”syytettynä”(4);

L.  ottaa huomioon, että Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyssä pöytäkirjassa N:o 7 olevan 9 artiklan mukaan Euroopan parlamentin jäsenillä on oman valtionsa alueella sen valtion kansanedustajille myönnetty koskemattomuus;

M.  ottaa huomioon, että Ranskan perustuslain 26 pykälän toisen kohdan mukaan parlamentin jäsentä ei voida pidättää eikä hänen vapauttaan muuten riistää tai rajoittaa törkeästä rikoksesta tai muusta rikoksesta ilman sen parlamentin kamarin puhemiehistön lupaa, jonka jäsen hän on; ottaa huomioon, että lupaa ei kuitenkaan tarvita, jos kyseessä on vakava rikos, hänet on tavattu itse teossa tai jos hänet on lainvoimaisesti tuomittu syylliseksi;

N.  ottaa huomioon, että parlamentaarisen koskemattomuuden tarkoituksena on suojella parlamenttia ja sen jäseniä oikeusmenettelyiltä, jotka liittyvät toimintaan, jota harjoitetaan hoidettaessa parlamentin jäsenten tehtäviä ja jota ei voida erottaa kyseisistä tehtävistä;

O.  toteaa, että tässä tapauksessa parlamentti ei ole löytänyt todisteita fumus persecutionis ‑tilanteesta eli tosiseikkoja, jotka viittaisivat siihen, että kyseessä olevan oikeusmenettelyn tarkoituksena olisi vahingoittaa jäsenen poliittista toimintaa Euroopan parlamentin jäsenenä;

1.  päättää pidättää Jean François Jalkhin koskemattomuuden;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen sekä asiasta vastaavan valiokunnan mietinnön viipymättä Ranskan viranomaisille ja Jean François Jalkhille.

(1) Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 21.10.2008, Marra v. De Gregorio ja Clemente, C-200/07 ja C-201/07, ECLI:EU:C:2008:579, unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 19.3.2010, Gollnisch v. parlamentti, T-42/06, ECLI:EU:T:2010:102, unionin tuomioistuimen tuomio 6.9.2011, Patriciello, C-163/10, ECLI: EU:C:2011:543, unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 17.1.2013, Gollnisch v. parlamentti, T-346/11 ja T-347/11, ECLI:EU:T:2013:23, sekä unionin tuomioistuimen tuomio 19.12.2019, Junqueras Vies, C-502/19, ECLI:EU:C:2019:1115. (2) Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio (kuudes jaosto) 7.3.2018, Jean-Marie Le Pen v. Euroopan parlamentti, T-140/16, ECLI:EU:T:2018:122. (3) Unionin tuomioistuimen määräys (neljäs jaosto) 28.11.2018, Jean-Marie Le Pen v. Euroopan parlamentti, C‑303/18 P, ECLI:EU:T:2018:962. (4) Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 30.4.2019, Briois v. parlamentti, T-214/18, ECLI:EU:T:2019:266.