Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2020/2038(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A9-0033/2021

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A9-0033/2021

Keskustelut :

PV 24/03/2021 - 28
CRE 24/03/2021 - 28

Äänestykset :

PV 25/03/2021 - 10
PV 25/03/2021 - 17
CRE 25/03/2021 - 17

Hyväksytyt tekstit :

P9_TA(2021)0109

Hyväksytyt tekstit
PDF 177kWORD 59k
Torstai 25. maaliskuuta 2021 - Bryssel
Kestävää matkailua koskeva EU:n strategia
P9_TA(2021)0109A9-0033/2021

Euroopan parlamentin päätöslauselma 25. maaliskuuta 2021 kestävää matkailua koskevan EU:n strategian laatimisesta (2020/2038(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) ja erityisesti sen 195 artiklan,

–   ottaa huomioon SEUT 349 artiklan, jossa määrätään syrjäisimpiä alueita koskevasta erityisjärjestelystä,

–   ottaa huomioon SEUT 174 artiklan,

–  ottaa huomioon 19. kesäkuuta 2020 antamansa päätöslauselman liikenteestä ja matkailusta vuonna 2020 ja sen jälkeen(1),

–  ottaa huomioon 13. toukokuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Matkailu ja liikenne vuonna 2020 ja sen jälkeen” (COM(2020)0550) sekä matkailu- ja liikennepaketin hyväksymisen,

–  ottaa huomioon 27. toukokuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Euroopan h-hetki: korjaamalla ja kehittämällä parempaa seuraavalle sukupolvelle” (COM(2020)0456) ja siihen liittyvän komission yksiköiden valmisteluasiakirjan (SWD(2020)0098), jossa kartoitetaan Euroopan elvytystarpeita,

–  ottaa huomioon 11. kesäkuuta 2020 annetun komission kertomuksen EU:n sinisestä taloudesta,

–  ottaa huomioon 24. lokakuuta 2019 antamansa päätöslauselman Thomas Cook -konsernin konkurssin kielteisistä vaikutuksista EU:n matkailualaan(2),

–  ottaa huomioon 27. toukokuuta 2019 annetut neuvoston päätelmät matkailualan kilpailukyvystä EU:n kestävän kasvun, työllisyyden ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistäjänä seuraavalla vuosikymmenellä,

–   ottaa huomioon 11. joulukuuta 2019 annetun komission tiedonannon Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta (COM(2019)0640),

–  ottaa huomioon 14. marraskuuta 2018 antamansa päätöslauselman monivuotisesta rahoituskehyksestä 2021–2027 – parlamentin kanta yhteisymmärryksen saavuttamiseksi(3),

–   ottaa huomioon 22. toukokuuta 2018 annetun komission tiedonannon ”Euroopan uusi kulttuuriohjelma” (COM(2018)0267),

–  ottaa huomioon 24. lokakuuta 2017 annetun komission tiedonannon ”Vahvempi ja uudistettu strateginen kumppanuus EU:n syrjäisimpien alueiden kanssa” (COM(2017)0623),

–  ottaa huomioon 17. toukokuuta 2017 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen (EU) 2017/864 kulttuuriperinnön eurooppalaisesta teemavuodesta (2018)(4),

–  ottaa huomioon 20. helmikuuta 2014 annetun komission tiedonannon ”Eurooppalainen strategia rannikko- ja merimatkailun kasvua ja työpaikkoja varten” (COM(2014)0086) sekä 30. maaliskuuta 2017 julkistetun komission yksiköiden valmisteluasiakirjan (SWD(2017)0126) vesistömatkailusta,

–  ottaa huomioon 2. kesäkuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”Yhteistyötaloutta koskeva eurooppalainen toimintasuunnitelma” (COM(2016)0356) ja siitä 15. kesäkuuta 2017 antamansa päätöslauselman(5),

–  ottaa huomioon Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin(6),

–  ottaa huomioon 5. ja 6. syyskuuta 2016 annetun Cork 2.0 -julistuksen,

–  ottaa huomioon 29. lokakuuta 2015 antamansa päätöslauselman aiheesta ”Matkailun edistämistä Euroopassa koskevat uudet haasteet ja ajatukset”(7),

–  ottaa huomioon 8. syyskuuta 2015 antamansa päätöslauselman aiheesta ”Tavoitteena kulttuuriperintöä koskeva yhdennetty lähestymistapa Euroopassa”(8),

–  ottaa huomioon 30. kesäkuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Eurooppa, maailman ykkösmatkailukohde – Euroopan matkailupolitiikan uudet puitteet” (COM(2010)0352),

–  ottaa huomioon 27. syyskuuta 2011 antamansa päätöslauselman aiheesta ”Eurooppa, maailman ykkösmatkailukohde – Euroopan matkailupolitiikan uudet puitteet”(9),

–  ottaa huomioon 25. lokakuuta 2011 antamansa päätöslauselman vammaisten liikkuvuudesta ja osallistamisesta sekä Euroopan vammaisstrategiasta 2010–2010(10) sekä 18. kesäkuuta 2020 antamansa päätöslauselman vuoden 2020 jälkeisestä Euroopan vammaisstrategiasta(11),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 54 artiklan,

–  ottaa huomioon 18. syyskuuta 2020 annetun alueiden komitean lausunnon aiheesta ”Kohti kestävämpää matkailua EU:n kunnissa ja alueilla”,

–  ottaa huomioon 18. syyskuuta 2020 annetun Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon aiheesta ”Matkailu ja liikenne vuonna 2020 ja sen jälkeen”,

–  ottaa huomioon kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan ja maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan lausunnot,

–  ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan mietinnön (A9-0033/2021),

A.  ottaa huomioon, että matkailu on monialaista taloudellista toimintaa, jolla on laaja vaikutus ympäristöön, ilmastoon ja koko EU:n talouteen ja erityisesti alueiden talouskasvuun, työllisyyteen ja sosiaaliseen ja kestävään kehitykseen;

B.  ottaa huomioon, että matkailuala työllistää suoraan ja välillisesti 27 miljoonaa ihmistä eli 11,2 prosenttia EU:n kaikista työntekijöistä ja että vuonna 2019 sen osuus EU:n bruttokansantuotteesta (bkt) oli 10,3 prosenttia; toteaa, että matkailu auttaa edistämään tasapainoista aluerakennetta ja että se vaikuttaa myönteisesti aluekehitykseen ja että sen olisi edistettävä luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä, sosiaalista hyvinvointia ja paikallisyhteisöjen taloudellista turvallisuutta;

C.  ottaa huomioon, että matkailun arvoketju on yksi komission yksilöimistä Euroopan tärkeimmistä teollisista ekosysteemeistä ja että se koostuu neljästä keskeisestä, toisiinsa kiinteästi kytkeytyvästä vektorista, jotka ovat liikenne, majoituspalvelut, kokemukset ja välityspalvelut; katsoo, että alan menestys riippuu siitä, miten paljon nämä neljä alaa vaikuttavat toisiinsa; ottaa huomioon, että matkailu vaikuttaa ilmastonmuutokseen, sillä sen osuus maailman hiilidioksidipäästöistä on kahdeksan prosenttia(12); huomauttaa, että matkailuala käsittää hyvin monenlaisia palveluja ja ammatteja; ottaa huomioon, että alaa hallitsevat pääasiassa pienet ja keskisuuret yritykset, joiden toiminta synnyttää työllisyyttä ja vaurautta alueilla, jotka ovat siitä riippuvaisia;

D.  ottaa huomioon, että vuonna 2018 yhteensä 51,7 prosenttia EU:n majoitusliikkeistä sijaitsi ilmastonmuutoksen vaikutuksille erityisen alttiilla rannikko- ja merialueilla ja 32,9 prosenttia maaseutualueilla; ottaa huomioon, että syrjäisimmille alueille on ominaista niiden syrjäinen sijainti, saaristoluonne ja voimakas taloudellinen ja sosiaalinen riippuvuus matkailu- ja liikennealasta, minkä vuoksi ne ovat vielä alttiimpia covid-19-pandemian vaikutuksille;

E.  ottaa huomioon, että matkailu- ja liikenneala on yksi eniten covid-19-kriisistä kärsineistä aloista; ottaa huomioon, että EU:ssa on uhattuna vähintään kuusi miljoonaa työpaikkaa ja että tämä koskee esimerkiksi kausityöntekijöitä ja haavoittuvassa asemassa olevia työntekijöitä; ottaa huomioon, että pandemian johdosta käyttöön otetut matkustusrajoitukset vaikuttavat edelleen voimakkaasti maailmanlaajuiseen ja eurooppalaiseen matkailuun ja että YK:n Maailman matkailujärjestön (UNWTO) viimeisimpien tietojen mukaan kansainväliset matkailijamäärät vähenivät 70 prosenttia vuoden 2020 aikana; ottaa huomioon, että komissio tunnisti Next Generation EU -välineen puitteissa matkailun ekosysteemissä 161 miljardin euron perusinvestointitarpeen, joka on 22 prosenttia EU:n kokonaisinvestointivajeesta; ottaa huomioon, että covid-19-kriisi on vaikuttanut merkittävästi kaikkiin matkustusmuotoihin, erityisesti lentoyhteyksiin, ja vähentänyt lentoliikennepalveluita, mikä on joissakin tapauksissa johtanut reittien menetyksiin; ottaa huomioon, että tämä on vaikuttanut erityisesti EU:n syrjäisimpiin alueisiin ja saarialueisiin, joille saavutettavuus ja yhteydet ovat ratkaisevan tärkeitä; ottaa huomioon, että covid-19-kriisi on jättänyt miljoonat matkustajat ja kuluttajat oikeuksiaan koskevaan epävarmuuteen ja että tähän liittyy usein monimutkaisia ja usein täyttämättömiä korvausvaatimuksia; toteaa, että kuluttajien luottamuksen palauttaminen on keskeistä alan tulevaisuuden kannalta;

F.  ottaa huomioon, että SEUT:n 195 artiklassa määrätään, että unionin on koordinoitava ja täydennettävä jäsenvaltioiden toimia matkailualalla erityisesti edistämällä alalla toimivien unionin yritysten kilpailukykyä; ottaa huomioon, että jäsenvaltioilla on yhteisiä matkailualaa koskevia haasteita ja mahdollisuuksia, kuten kriisien ehkäisy ja hallinta, edistyminen kohti digitaalista ja vihreää siirtymää, sosioekonominen ja ekologinen kestävyys, laadukkaiden työpaikkojen luominen, työntekijöiden ammattitaidon lisääminen ja koulutus sekä pk-yritysten tukeminen;

G.  ottaa huomioon, että matkailualaa hyödyttävät toimenpiteet ovat tehokkaimpia silloin, kun ne toteutetaan osana EU:n koordinoitua strategiaa ottaen samalla huomioon kansalliset ja alueelliset tarpeet ja erityispiirteet;

H.  ottaa huomioon, että matkailualalla on sitouduttu vauhdittamaan ja toteuttamaan toimia, jotka parantavat sen kestävyyttä ja selviytymis- ja palautumiskykyä ja auttavat sitä pääsemään lähemmäksi ekologisen jalanjäljen pienentämistä koskevien tavoitteiden sekä Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa asetettujen tavoitteiden saavuttamista, erityisesti ilmastoneutraaliuden saavuttamista viimeistään vuoteen 2050 mennessä;

I.  ottaa huomioon luontoa vähän rasittavaan liikkuvuuteen ja siihen kuuluviin reitteihin liittyvän kehityksen, jolla vastataan eurooppalaisten kuluttajien toiveisiin ympäristöystävällisemmistä ja luontoa lähempänä olevista matkailumahdollisuuksista;

J.  katsoo, että tehokas, turvallinen, multimodaalinen ja kestävä joukkoliikennejärjestelmä edistäisi matkailuun, vapaa-ajan matkustukseen ja vieraanvaraisuusalaan liittyvää taloutta, koska se mahdollistaa liikkuvuuden kestävät ja joustavat ratkaisut koko EU:ssa ja auttaa suojelemaan luonnon ekosysteemejä sekä paikallisia kaupunki- ja luonnonympäristöjä;

K.  katsoo, että Euroopan rautateiden teemavuosi lienee ihanteellinen kehys aloitteille, joilla voidaan edistää kestävää matkailua matkailukohteiden houkuttelevuuden lisäämiseksi;

L.  toteaa, että Euroopan laajuisten liikenneverkkojen (TEN-T) sekä niiden ja kaupunki-, paikallis- ja rannikkoalueiden välisten yhteyksien kehittäminen on ratkaisevan tärkeää, jotta matkustukselle ja matkailulle voidaan tarjota kestäviä, vaihtoehtoisia ja joustavia liikenneratkaisuja;

M.  ottaa huomioon, että pääasiassa digitalisaation seurauksena on syntynyt matkailun uusia suuntauksia, kuten ekomatkailun, maatila- ja maaseutumatkailun sekä lääketieteellisen matkailun kaltaisia vaihtoehtoisia matkailumuotoja;

Jälleenrakennus: covid-19-pandemian vaikutusten torjuntasuunnitelmat

1.  korostaa, että covid-19-pandemia on lamaannuttanut EU:n matkailualan ja aiheuttanut sen ekosysteemille ennennäkemättömiä paineita; korostaa, että lyhyen aikavälin rahoitustuen jatkuminen on välttämätöntä alan selviytymiselle, erityisesti kun otetaan huomioon pandemian toinen ja kolmas aalto; katsoo kuitenkin, että nykyisen kriisin pitäisi johtaa siihen, että komissio ja jäsenvaltiot tunnustavat täysin matkailualan merkityksen, sisällyttävät sen täysimääräisesti EU:n ja kansallisiin kehityssuunnitelmiin, parantavat sen tarjonnan laatua, tekevät siitä kestävämmän ja kaikkien saatavilla olevan ja käynnistävät kauan kaivattuja julkisia ja yksityisiä investointeja alan digitalisaatioon ja yleiseen nykyaikaistamiseen;

2.  pyytää jäsenvaltioita ottamaan viipymättä käyttöön turvallista matkustamista koskevat yhteiset ja yhteensovitetut kriteerit, jotka neuvosto hyväksyi koordinoidusta lähestymistavasta vapaan liikkuvuuden rajoittamiseen antamassaan suosituksessa(13), sekä helpottamaan EU:n matkustajalomakkeen – mahdollisuuksien mukaan digitaalista – käyttöönottoa kunnioittaen täysimääräisesti tietosuojasääntöjä; korostaa vapaaehtoisten, yhteentoimivien ja anonymisoitujen sekä komission yhteentoimivuuspalveluväylää hyödyntävien paikannus-, jäljitys- ja varoitussovellusten merkitystä ja että on tärkeää, että kyseisten sovellusten tietoja ei käytetä muihin tarkoituksiin, kuten kaupallisiin tai lainvalvontatarkoituksiin, ja painottaa, että on asetettava yhteisiä hygieniavaatimuksia tärkeimmille liikenteen solmukohdille;

3.  pyytää Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskusta (ECDC) seuraamaan tilannetta ja edelleen julkaisemaan oikea-aikaisesti värikoodatun kartan unionin jäsenmaista ja alueista, myös saarista, mikäli niistä on saatavilla riittävästi tietoja, jotta matkustajia ja yrityksiä voidaan auttaa koordinoidulla ja tehokkaalla tavalla; kehottaa jäsenvaltioita edistämään kartan levittämistä kansallisten yleisradiopalvelun harjoittajien kautta, jotta varmistetaan, että se saavuttaa myös kansalaiset, joilla on vain rajalliset laajakaistayhteydet tai ei lainkaan laajakaistayhteyttä;

4.  kehottaa jäsenvaltioita ottamaan covid-19-testausstrategioita koskevan komission suosituksen(14) sekä ECDC:n ja Euroopan lentoturvallisuusviraston suuntaviivojen mukaisesti käyttöön yhteisen ja syrjimättömän, ennen lähtöä suoritettavaa testausta koskevan EU:n terveysturvallisuusmenettelyn, jonka olisi oltava luotettava ja kohtuuhintainen ja jossa hyödynnettäisiin nopeita testausmenetelmiä, PCR-testejä ja muita testejä; vaatii, että karanteenin tulisi pysyä viimeisenä keinona ja että jos sitä sovelletaan, sen kestoa olisi lyhennettävä vähimmäismäärään päiviä, joka olisi yhdenmukaistettava koko unionissa; korostaa, että kaiken vapaan liikkuvuuden rajoittamisen on oltava oikeasuhteista, väliaikaista ja selvästi yhteydessä covid-19-pandemiaan; huomauttaa, että menettelyn asianmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi kaikkia jäsenvaltioita olisi tuettava EU:n rahoituksella; kehottaa jäsenvaltioita koordinoimaan testauksen hallinnointia matkustusjakson eri vaiheissa;

5.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita asettamaan ensisijaiseksi tavoitteeksi yhteisen rokotustodistuksen sekä lääketieteellisiin tarkoituksiin käytettävien rokotusmenettelyjen vastavuoroisen tunnustamisen järjestelmän kehittämisen, ja katsoo, että ne olisi otettava käyttöön samanaikaisesti rokotteiden jakelun aloittamisen kanssa yksilöiden oikeuden yksityisyyteen ja tietosuojaan säilyttäen; katsoo, että kun rokotteet on asetettu suuren yleisön saataville ja kun on olemassa riittävästi tieteellistä näyttöä siitä, että rokotetut henkilöt eivät levitä virusta, todistusta voitaisiin harkita sovellettavaksi matkustustarkoituksissa vaihtoehtona PCR-testeille ja karanteenivaatimuksille samalla kun pidetään kiinni tarpeesta noudattaa nykyisiä terveystoimenpiteitä, kuten kasvomaskien käyttöä julkisissa tiloissa ja lähikontaktien välttämistä; korostaa, että on välttämätöntä ja tärkeää palauttaa vapaa liikkuvuus EU:hun ja varmistaa asteittainen paluu normaalitilanteeseen liikenne- ja matkailualoilla;

6.  suhtautuu myönteisesti ”Re-open EU” -portaaliin ja kehottaa jäsenvaltioita toimittamaan komissiolle helposti ymmärrettäviä tietoja siitä, miten ne ottavat käyttöön tai poistavat käytöstä tulevia vapaata liikkuvuutta koskevia rajoituksia heti, kun muutoksista päätetään, jotta varmistetaan, että matkustajat voivat luottaa portaaliin; kehottaa komissiota esittelemään mobiilisovelluksen, jotta tietoja voidaan levittää tehokkaammin, ja jatkamaan reaaliaikaisen tiedon tarjoamista rajojen tilasta ja EU:n jäsenvaltioissa saatavilla olevista liikenne- ja matkailupalveluista, tiedot kansanterveys- ja turvallisuustoimenpiteistä ja muut olennaiset tiedot mukaan luettuina; katsoo, että jäsenvaltioiden olisi täydennettävä tätä EU-portaalia esimerkiksi julkisen verkkosivuston ja tiedotuspisteen kautta jaettavilla tiedoilla asianomaisten kohteiden yhteyspisteistä;

7.  kehottaa komissiota käynnistämään ”EU:n matkailubrändin” avulla erityisen matkustusta ja matkailua koskevan EU:n tason tiedotuskampanjan, jonka tavoitteena on edistää matkustamista EU:ssa ja palauttaa kansalaisten luottamus matkustamiseen ja matkailuun covid-19-pandemian aikana;

8.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan käyttöön yhteiset kolmansiin maihin matkustamista koskevat värikoodijärjestelmät ja kriteerit tunnustamalla vastavuoroisesti vertailukelpoiset covid-19-suojatoimenpiteet kaikissa matkustusmuodoissa mutta ennen kaikkea ilmailun ja meriliikenteen aloilla; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita perustamaan varhaisvaroitusjärjestelmän, joka varoittaa matkailijoita käyttäjäystävällisesti uusien teknologioiden avulla mahdollisista terveysuhista heidän kolmannessa maassa sijaitsevassa määränpäässään; pyytää komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan matkanjärjestäjiä niiden järjestäessä matkailukokemuksia valituilla alueilla kolmansissa maissa noudattaen tiukkoja terveyskäytäntöjä, joilla minimoidaan tartuntariski;

9.  kehottaa komissiota ottamaan käyttöön EU:n hygieniatodistuksen, jonka ECDC:n ja jäsenvaltioiden olisi kehitettävä yhdessä ja jolla olisi sertifioitava matkailutoiminta ja varmistettava covid-19-viruksen ja muiden mahdollisten tartuntojen torjumiseksi ja hillitsemiseksi asetettujen vähimmäishygieniavaatimusten noudattaminen; katsoo, että tällä todistuksella olisi pyrittävä asettamaan Euroopan laajuiset terveysnormit, joilla autettaisiin palauttamaan kuluttajien luottamus matkailualaan ja edistettäisiin siten sen elpymistä välttäen samalla mikroyrityksille ja pk-yrityksille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta;

10.  pitää valitettavana, että Next Generation EU elpymisvälineeseen ei kuulu suoraa matkailualalle osoitettua rahoitusta, ja kehottaa jäsenvaltioita ja alue- ja paikallisviranomaisia sisällyttämään matkailu- ja matkustusalan elpymissuunnitelmiinsa ja REACT-EU-aloitteeseen ympäristö- ja sosiaalinormit huomioon ottaen; korostaa, että vaikka on tärkeää, että elpymis- ja palautumistukivälineestä tuettavat, alan tukemiseksi ja konkurssien estämiseksi toteutetut toimet ovat takautuvasti tukikelpoisia, ne eivät itsessään riitä; kehottaa komissiota ryhtymään erityisiin toimiin, jotka koskevat unionin alueita, joilla matkailu muodostaa muita alueita suuremman osan bruttokansantuotteesta, sekä saaristoalueita ja syrjäisimpiä alueita; korostaa tässä yhteydessä, että covid-19-pandemian yhteydessä jäsenvaltioissa EU:n varoista jaettava rahoitustuki ei aina saavuta niitä matkailualan toimijoita, jotka tarvitsevat kiireellisesti suoraa rahoitusta voidakseen jatkaa ja ylläpitää taloudellista toimintaansa;

11.  kehottaa komissiota kannustamaan jäsenvaltioita ottamaan tilapäisesti käyttöön alennetut alv-kannat matkustus- ja matkailupalveluille ja tähän liittyvän erityisen elvytyspaketin kaikille mikroyrityksille ja pk-yrityksille kaudelle 2020–2024, jotta minimoidaan konkurssien määrä ja säilytetään työpaikat ja työntekijöiden oikeudet Euroopan matkailualalla, sekä hyödyntämään investointeja, joilla edistetään siirtymistä kohti digitaalisempaa ja kestävämpää matkailun ekosysteemiä;

12.  kehottaa jäsenvaltioita ja alueviranomaisia sisällyttämään matkailun horisontaalisena painopisteenä toimintaohjelmiinsa, älykkään erikoistumisen strategioihinsa ja kumppanuussopimuksiinsa vuosiksi 2021–2027 matkailuhankkeidensa rahoittamiseksi;

13.  kehottaa komissiota panemaan hyväksytyn valmistelutoimen ”EU:n matkailualan kriisinhallintamekanismi” täytäntöön yhdessä parlamentin kanssa, jotta oltaisiin valmiita selviytymään tulevista kriiseistä ja voitaisiin auttaa matkailukohteita laatimaan kriisinehkäisysuunnitelmia, varautumistoimenpiteitä sekä valmiussuunnitelmia ja -toimia;

14.  kehottaa komissiota tiedottamaan säännöllisesti parlamentille pilottihankkeiden ja valmistelutoimien valmisteluista ja niiden kehittämisessä saavutetusta edistyksestä, tekemään parlamentin kanssa yhteistyötä ja pitämään asiasta vastaavan parlamentin valiokunnan ja hankkeet käynnistäneet Euroopan parlamentin jäsenet osallisena tässä prosessissa;

Uusi painopiste: unionin kehyksen mukainen hallintopolitiikka

15.  kehottaa komissiota luomaan EU:n toimielinten välille uuden hallintomallin ja vahvistamaan sen organisaatio-, rahoitus- ja henkilöstörakennetta perustamalla erityisesti matkailuasioita käsittelevän ja riittävästi rahoitusta saavan erityisen osaston, jotta matkailualaan voidaan soveltaa yhdennettyä ja tehokasta lähestymistapaa ja jotta voidaan tukea matkailun uudelleenkäynnistystä unionin alueilla sekä auttaa yrityksiä toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet kestävyyteen ja innovointiin liittyvien keskeisten tavoitteiden saavuttamiseksi ja kilpailukykynsä ja houkuttelevuutensa lisäämiseksi;

16.  kehottaa komissiota lisäksi ottamaan huomioon eri pääosastojen väliset mahdolliset synergiat, kun pidetään mielessä matkailun monialainen luonne esimerkiksi maatalouden, liikenteen, kulttuurin, merenkulun, aluekehityksen, työllisyyden ja ilmaston aloilla;

17.  kehottaa käynnistämään Euroopan tulevaisuutta käsittelevässä konferenssissa keskustelun, jossa pohditaan, miten voidaan edistää matkailun muuttamista EU:n jaettuun toimivaltaan kuuluvaksi alaksi sen sijaan, että se kuuluu ainoastaan EU:n täydentävään toimivaltaan, kuten nykyisin; korostaa, että perussopimukset mahdollistavat tällä hetkellä merkittävän joustavuuden soveltamisen matkailua koskeviin EU:n toimintapolitiikkoihin, mutta komissio ei hyödynnä joustavuutta täysimääräisesti; kehottaakin komissiota ryhtymään hyödyntämään täysimääräisesti perussopimuksia kattavan ja Euroopan matkailu-unionin perustamiseen tähtäävän eurooppalaisen matkailupolitiikan kehittämiseksi;

18.  pitää valitettavana, että vuosien 2021–2027 monivuotiseen rahoituskehykseen ei sisälly kestävää matkailua koskevaa erityistä budjettikohtaa, joka olisi osoitus sitoumuksesta panna täytäntöön eurooppalainen matkailupolitiikka, jonka parlamentti hyväksyi päätöslauselmassaan liikenteestä ja matkailusta vuonna 2020 ja sen jälkeen; toteaa, että tämä budjettikohta ei olisi päällekkäinen eikä korvaisi rahoitustukea, jota matkailuala voi saada olemassa olevista EU:n rahastoista; pitää valitettavana, että matkailua ei ole vielä sisällytetty erillisenä tavoitteena Euroopan rakenne- ja investointirahastoja koskeviin asetuksiin eikä sisämarkkinaohjelmaan;

19.  kehottaa komissiota luomaan EU-mekanismin, jolla seurataan mikroyrityksille ja pk-yrityksille tarjottua tukea ja jossa keskitytään likviditeettiin, tuotettuun EU:n lisäarvoon ja avoimuuteen, jotta voidaan parantaa kyseisten yritysten mahdollisuuksia käyttää EU:n varoja ja rahoitusvälineitä innovatiivisten ja kestävien hankkeiden nykyaikaistamisen ja täytäntöönpanon helpottamiseksi siten, että samalla varmistetaan vastuuvelvollisuus ja hallinnon yksinkertaistaminen;

20.  kiittää komissiota Euroopan matkailualan vuoden 2020 huippukokouksen järjestämisestä ja kehottaa sitä esittelemään vuonna 2021 toimintasuunnitelman ja laatimaan hyvissä ajoin kestävää ja strategista matkailua koskevan EU:n strategian, joka on yhdenmukainen Euroopan digitaalistrategian, Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa ja jolla korvataan vuoden 2010 strategia ja jolla pyritään säilyttämään Euroopan asema johtavana matkailukohteena; palauttaa mieliin, että tätä strategiaa laadittaessa on kuultava matkailualan ammattilaisia; korostaa tässä yhteydessä, että on tärkeää toteuttaa konkreettisia toimia nykyisestä kriisistä selviämiseksi ja edistää vaihtoehtoisia matkailumuotoja, kuten kulttuurimatkailua ja kestävää matkailua, maatilamatkailua, luontomatkailua, ekomatkailua ja muita kokemuksia, ja että tällöin olisi kunnioitettava paikallisen väestön ympäristöä ja kulttuuriperintöä liiallisen matkailun välttämiseksi;

21.  katsoo, että koska matkailu on maailmanlaajuinen ala, on ensiarvoisen tärkeää edistää vuoropuhelua ja yhteistyötä UNWTO:n kanssa parlamentin ja UNWTO:n välillä vuonna 2018 allekirjoitetun yhteisymmärryspöytäkirjan pohjalta;

22.  kehottaa komissiota saattamaan EU:n rahoitustukioppaan ajan tasalle ja sisällyttämään siihen linkin kansalliseen yhteyspisteeseen, jonka kautta mikroyritysten ja pk-yritysten on helpompi saada tietoa keskitetystä asiointipisteestä tai verkkotyökalun avulla tai tarvittaessa jäsenvaltioiden tarjoamaa apua ja ohjeistusta; kehottaa komissiota lisäämään matkailualan yritysten ja pk-yritysten tietoisuutta tästä oppaasta;

23.  kehottaa komissiota perustamaan seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä Euroopan matkailuviraston ja kehittämään lyhyen aikavälin ratkaisun perustamalla johonkin nykyisistä toimeenpanovirastoista matkailuosaston, esimerkiksi pienistä ja keskisuurista yrityksistä vastaavaan toimeenpanovirastoon (EASME) tai tulevaan Euroopan terveys- ja digitaaliasioiden toimeenpanovirastoon;

katsoo, että Euroopan matkailuviraston olisi vastattava muun muassa seuraavista tehtävistä:

   yleiskuvan ja tietojen antaminen EU:n ja jäsenvaltioiden päättäjille, jotta he voivat laatia tietoisia strategioita kerättyjen ja arvioitujen matkailutietojen, myös niiden mahdollisten yhteiskunnallisten, taloudellisten ja ympäristövaikutusten, perusteella
   kriisinhallintamekanismin käyttö sen varmistamiseksi, että matkailuala on asianmukaisesti valmistautunut tuleviin kriiseihin, mikäli kansalliset toimet ovat osoittautuneet riittämättömiksi
   teknisen ja hallinnollisen tuen tarjoaminen mikroyrityksille ja pk-yrityksille, jotta parannetaan niiden valmiuksia saada ja käyttää EU-rahoitusta ja EU:n välineitä
   matkailun ekosysteemin tukeminen esimerkiksi jakamalla hyviä käytäntöjä, jotta voidaan tehdä tietoon perustuvia päätöksiä matkailupolitiikan parantamisesta
   Euroopan brändin edistäminen kolmansissa maissa sekä Euroopan matkailutuotteen monipuolistamiseen keskittyminen;

Vahvuudet: siirtyminen kestävään, vastuulliseen ja älykkääseen matkailuun

24.  toteaa, että kestävässä matkailussa olisi otettava huomioon nykyiset ja tulevat taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristöä koskevat vaikutukset ja tyydytettävä matkailijoiden, toimialan, ympäristön ja paikallisyhteisöjen tarpeet(15); muistuttaa, että matkailu- ja matkustusalalla on maailmanlaajuinen ekologinen jalanjälki; korostaa tarvetta kehittää kestäviä ja joustavia ratkaisuja multimodaaliselle liikenteelle ja laatia toimintapolitiikkoja, joilla säilytetään luonnonperintö ja luonnon monimuotoisuus ja otetaan huomioon vastaanottavien yhteisöjen sosiokulttuurinen aitous, varmistetaan kestävyys ja tuotetaan sosioekonomisia hyötyjä kaikille sidosryhmille;

25.  kehottaa komissiota kehittämään pikaisesti kestävää matkailua koskevan etenemissuunnitelman, johon sisältyy innovatiivisia toimenpiteitä alan ilmasto- ja ympäristöjalanjäljen pienentämiseksi kehittämällä kestävämpiä matkailumuotoja, monipuolistamalla tarjontaa, edistämällä uusia yhteistyöaloitteita ja kehittämällä uusia digitaalisia palveluja;

26.  kehottaa jäsenvaltioita laatimaan yhteistyössä sidosryhmien ja kansalaisyhteiskunnan kanssa kestävää matkailua koskevia kansallisen ja alueellisen tason toimintasuunnitelmia, jotka ovat tulevan kestävää matkailua koskevan unionin etenemissuunnitelman mukaisia, ja hyödyntämään täysimääräisesti Next Generation EU -välineen varoja matkailun muutosta koskevien toimintasuunnitelmien rahoittamiseen;

27.  korostaa, että covid-19-pandemia on muuttanut kysyntää siten, että matkustajat ovat kiinnostuneempia turvallisesta, puhtaasta ja kestävämmästä matkailusta; korostaa, että paikallisten käsityöyritysten toiminta ja maatila-, maaseutu- ja ekomatkailu kuuluvat olennaisena osana kestävään matkailuun, jossa keskitytään Euroopan luontoon ja maaseutuun tutustumiseen kävely-, pyöräily- tai ratsastusreiteillä, jotka ovat kaikkien yhteisessä käytössä;

28.  kehottaa komissiota ottamaan käyttöön Euroopan matkailun indikaattorijärjestelmän (ETIS) ja luomaan sille pysyvän hallintorakenteen sekä ottamaan tämän järjestelmän käyttöön matkailukohteissa staattisten indikaattoreiden ja reaaliaikaisten tietojen avulla, jotta niitä voidaan hallita ja arvioida yhdessä alueiden kanssa; korostaa, että ETIS-tulostaulun tarkoituksena on seurata matkailun taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristövaikutuksia;

29.  kehottaa komissiota tutkimaan ympäristömerkin hankinnan esteitä ja laajentamaan sen soveltamisalaa muihin matkailupalveluihin matkailualan EU:n ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmän (EMAS) täydennykseksi ja luomaan mekanismeja, joilla tuetaan näitä sertifiointijärjestelmiä ja edistetään niitä hankkineita matkailualan toimijoita;

30.  kehottaa jäsenvaltioita, kansallisia matkailualan elimiä ja matkailualaa vahvistamaan nykyisten laatumerkintöjen perusteiden ja soveltamisen yhteensovittamista unionissa sekä kannustamaan komissiota jatkamaan koordinointitehtävänsä hoitamista ja tukemaan paikallisia aloitteita;

31.  kiittää komissiota matkailun kestävää kehitystä käsittelevän ryhmän perustamisesta ja kehottaa ryhmää jatkamaan työtään ja tarkistamaan vuoden 2012 kestävää ja vastuullista matkailua koskevan eurooppalaisen peruskirjaa, jotta voidaan kannustaa osallistumista ja hyvien käytäntöjen käyttöönottoa kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla; uskoo, että kyseinen ryhmä voi toimia viitteenä eurooppalaiselle kestävän matkailun alalla toimivien sidosryhmien verkostolle, esitellä uusia välineitä ja aloitteita matkailuun liittyvien aktiviteettien taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen vaikutuksen arvioimiseksi, osallistaa matkailijoita ja saada niin matkailijat kuin matkailuyritykset ymmärtämään, millaisen ympäristöjalanjäljen ne aiheuttavat;

32.  korostaa kestävän matkailun taloudellista, ympäristöön liittyvää ja sosiaalista ulottuvuutta koskevien tilastojen yhdistämiseen pyrkivän UNWTO:n matkailun kestävyyden mittaamisen tilastollisen kehyksen merkitystä;

33.  muistuttaa, että kestävyyteen kohdistuvia matkailun vaikutuksia koskevien tarkkojen määrällisten ja laadullisten tietojen puuttuminen vaikeuttaa julkisten ja yksityisten toimijoiden päätöksentekoa; pyytää Eurostatia laatimaan viitekehyksen kestävyyteen, liialliseen ja liian vähäiseen matkailuun sekä työoloja koskeviin kriteereihin liittyvien tietojen keräämistä varten ja kehottaa saattamaan asetuksen (EU) N:o 692/2011(16) ajan tasalle; korostaa massadataan ja ajantasaisiin tietoihin, eli varauksen alkuperää ja tyyppiä, oleskelun kestoa, luokkiin eriteltyä keskimääräistä rahankäyttöä ja varausastetta koskeviin tietoihin, liittyvää valtavaa potentiaalia matkailuvirtojen kehittymisen ja kysynnän muutosten ymmärtämisessä sekä tarjonnan mukauttamisessa ja asianmukaisten toimintapolitiikkojen toteuttamisessa;

34.  suhtautuu myönteisesti Euroopan datastrategiaan ja komission ehdotukseen datahallintosäädöksestä; kehottaa komissiota sisällyttämään matkailun yhteisten data-avaruuksien hallintokehykseen ja parantamaan verkossa toimivien varausalustojen ja matkanvälittäjien toiminnan sääntelyä, jotta matkailuyritykset voivat sitoutua täysimääräisesti innovointiin ja digitalisaatioon, koska nämä ovat keskeisiä osatekijöitä koko alan nykyaikaistamisessa sekä uusien palvelujen ja laajemman ja laadukkaan tarjonnan kehittämisessä; kehottaa komissiota lisäksi edistämään matkailualan ja matkailuyritysten alueellisten hautomoiden ja kiihdyttämöiden tietojen yhdistämistä, valjastamaan tutkimuksen ja innovoinnin tukemaan alan monia pk-yrityksiä tuottamiensa tietojen keräämisessä, käsittelemisessä ja hyödyntämisessä ja varmistamaan niille mahdollisuuden hyötyä täysimääräisesti datataloudesta ja toteuttaa kestäviä ratkaisuja;

35.  toteaa, että matkailutuotteita ja -palveluja ostetaan yhä enemmän verkossa; tunnustaa yhteistyötalouden alustojen vahvistuneen roolin välittäjinä ja niiden ansiot innovoinnin ja kestävyyden kannalta; on tyytyväinen komission ehdotuksiin digipalvelusäädökseksi ja digimarkkinasäädökseksi ja korostaa tarvetta varmistaa tasapuoliset toimintaedellytykset verkossa ja verkon ulkopuolella toimiville yrityksille, jotta vältetään markkinoiden vääristyminen ja säilytetään terve kilpailu ottaen erityisesti huomioon kumppanitarjoajien ja ammattimaisten palveluntarjoajien väliset erot; korostaa tässä muuttuvassa ympäristössä verkkoarviointien ja -luokitusten vaikutusta matkailukokemuksiin;

36.  katsoo, että on yhtä tärkeää varmistaa osaamis- ja innovointiyhteisöjen yhteistyö elintarvike- ja kulttuurialalla; katsoo, että markkinatuntemuksen edistäminen, pätevyyden parantaminen, tehokkaampi hallinnointi, todelliset kumppanuudet ja kohdennetut verkostoitumismahdollisuudet sekä innovatiivisten toimenpiteiden kehittäminen tulevaisuutta varten ovat keskeisiä maatilamatkailun menestystä edistäviä tekijöitä; katsoo myös, että sidosryhmien välinen parempi yhteistyö ja koordinointi, paikallisviranomaisten tiiviimpi osallistuminen matkailuun sekä markkinatutkimus ja ammattimaiset tiedotus- ja markkinointistrategiat ovat välttämättömiä maatilamatkailun yhteiskunnallisen, taloudellisen ja ympäristöön liittyvän tuloksen parantamiseksi;

37.  kehottaa komissiota kunnioittamaan paikallisviranomaisten oikeutta puuttua sääntelyn keinoin liiallisen matkailun haitallisiin vaikutuksiin;

38.  toteaa, että matkailu liittyy läheisesti liikkuvuuteen ja että jäsenvaltioiden on EU:n taloudellisella tuella lisättävä investointeja puhtaampiin polttoaineisiin siirtymiseen, vähäpäästöisempiin ja päästöttömiin ajoneuvoihin, aina kun se on mahdollista esteettömämpiin liikennemuotoihin, mukaan lukien kaikkien liikennemuotojen esteettömyys vammaisten ja liikuntarajoitteisten henkilöiden kannalta , sekä tukeen liikkuvuudelle palveluna ja alustoille, jotka takaavat lippujärjestelmien yhteentoimivuuden ja intermodaalisuuden, jotta voidaan tarjota kansainvälisiä ja intermodaalisia ovelta ovelle -lippuja;

39.  katsoo, että matkailuun liittyvässä liikkuvuudessa olisi asetettava etusijalle kaikkein kestävimpien ja pienemmän hiilijalanjäljen jättävien liikennemuotojen käyttö; muistuttaa, että kaikilla jäsenvaltioilla on oltava nykyaikainen, turvallinen ja kestävä liikenneinfrastruktuuri, jotta voidaan helpottaa matkustamista kaikkialla EU:ssa ja helpottaa pääsyä syrjäisimmille ja syrjäisille alueille ja saarille Euroopan sisäisessä ja kansainvälisessä matkailussa sekä lujittaa alueellista yhteenkuuluvuutta; huomauttaa, että erityistä huomiota olisi kiinnitettävä puuttuviin rajat ylittäviin yhteyksiin ja niiden loppuun saattamiseen sekä Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) vuosien 2030 ja 2050 määräaikojen noudattamiseen;

40.  toteaa, että Euroopan rautateiden teemavuosi voisi tarjota mahdollisuuden edistää yleistä tietoisuutta kestävästä matkailusta ja uusista rajat ylittävistä reiteistä, joihin Euroopan kansalaiset voivat tutustua rautatieyhteyksien ansiosta; kehottaa siksi komissiota parantamaan Euroopan rautatieverkkoa; iloitsee unionin DiscoverEU-aloitteesta, joka antaa pääasiallisesti nuorille mahdollisuuden tutustua Eurooppaan oppimis- ja kulttuurikokemusten avulla sekä edistämällä paikallista kulttuuriperintöä;

41.  korostaa kulttuurin ja kulttuuriperinnön merkitystä Euroopan matkailulle; kehottaakin jäsenvaltioita osoittamaan riittävästi rahoitusta kulttuurille ja kulttuuriperintökohteille unohtamatta niiden luontaista arvoa osana kulttuuriperintöämme, jota on suojeltava erityisesti ilmastonmuutokselta ja liialliselta matkailulta;

42.  korostaa tarvetta tutkia kulttuuriperinnön selviytymiskykyä ja panee merkille kestävän matkailun ja kulttuuriperinnön välisen yhteyden; katsoo, että kulttuurimatkailu voi toimia liikkeellepanevana voimana EU:n kansalaisten keskinäisen ymmärtämyksen vahvistamisessa antamalla heille mahdollisuuden tutustua Euroopan kulttuuriperintöön sen kaikessa moninaisuudessa; korostaa tarvetta ottaa huomioon kulttuuriperinnön eurooppalaisesta teemavuodesta saadut kokemukset; muistuttaa, että EU:n, kansallisella ja paikallisella tasolla on tehty monia aloitteita kestävän matkailun parantamiseksi sisällyttämällä kulttuuriperintö ympäristö-, arkkitehtuuri- ja suunnittelupolitiikkaan; katsoo, että siirtymävaiheessa olevien alueiden teollista perintöä on suojeltava, jotta näillä alueilla voidaan tarjota uusia taloudellisia ja ammatillisia mahdollisuuksia; toistaa, että on tarpeen lisätä kaikkien toimijoiden tietoisuutta kulttuuriperinnön suojelusta, myös kulttuuriesineiden laittoman kaupan riskistä; huomauttaa, että kestävää matkailua koskevissa pohdinnoissa on myös tarkasteltava uudelleen teoksia ja kulttuuriesineitä, joita on ryöstetty, varastettu tai hankittu laittomasti sodan aikana; kannustaa edistämään kestävän kulttuurimatkailun huippuosaamista; kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan toimenpiteitä kulttuurimatkailun asiantuntijoiden välisen yhteistyön tukemiseksi sekä alan yhteistyön ja parhaiden käytäntöjen vaihdon edistämiseksi;

43.  katsoo, että Euroopan neuvoston käynnistämä kulttuurireittejä koskeva ohjelma auttaa tuomaan esiin Euroopan monimuotoista historiaa ja edistää kulttuuriperintöä; panee merkille matkailukohteiden yhdistämisen merkityksen; katsoo, että ohjelmalla on suuri potentiaali pienille yrityksille, kulttuurienväliselle vuoropuhelulle ja valtioiden väliselle yhteistyölle ja että sitä on kehitettävä edistämällä yhä enemmän matkailun kestävyyttä, kulttuuriperinnön suojelu mukaan luettuna;

44.  kehottaa komissiota selvittämään mahdollisia synergioita EuroVelon ja sen 17 käytävän kanssa, erityisesti lisäämällä rahoitustukea pyöräilymatkailun edistämiseksi Euroopassa; kehottaa komissiota kannustamaan käyttämättömien rautatieosuuksien kunnostamiseen muun muassa tukemalla pyörä ja juna -hankkeita sekä tukemaan aktiivisesti pyöräilyn ja junamatkustamisen yhdistävää intermodaalista matkustamista; kehottaa edistämään matkailijoille suunnattuja pyörämatkailupaketteja, jotka on yhdistetty muuhun kestävään tarjontaan; katsoo, että EU-varoilla tuettujen erityisten verkostojen kautta tuetuilla, ulkoilma-aktiviteetteja, kuten maaseutu-, vuoristo- tai vesistömatkailua, varten tarkoitetuilla rajat ylittävillä reiteillä voi olla keskeinen rooli jäsenvaltioiden eri alueiden yhdistämisessä ja matkailuvirtojen tehokkaassa suuntaamisessa ja että ne voivat samalla tarjota mahdollisuuksia lisätä matkailua vähemmän kehittyneillä alueilla;

45.  kehottaa komissiota ehdottamaan uutta osallistavan matkailun eurooppalaista järjestelmää Calypso-aloitteen mallin mukaisesti, jotta haavoittuvassa asemassa olevat yhteiskunnalliset ryhmät voivat käyttää kansallisia matkailuseteleitä asiaankuuluvissa yrityksissä, jotka sijaitsevat muissa sellaisissa jäsenvaltioissa, jotka myös tarjoavat sosiaalisen matkailun ohjelman kansalaisilleen; toteaa, että monissa jäsenvaltioissa on otettu käyttöön tällaisia ohjelmia erittäin hyvin tuloksin, ja katsoo, että olisi erittäin myönteistä, jos näistä järjestelmistä tehtäisiin yhteentoimivia EU:n tasolla;

46.  kehottaa komissiota esittelemään älykkäitä matkailukohteita koskevan pilottihankkeen tulokset ja hahmottelemaan, miten se aikoo panna täytäntöön tämän järjestelyn, jossa innovointi yhdistetään Unescon kohteiden ja luontokohteiden sekä paikallisten erityiskohteiden ja kulttuurikeskusten suojeluun;

47.  kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota muuttamaan Euroopan älykkään matkailun pääkaupunkia koskevan aloitteen pysyväksi hankkeeksi ja määrittämään sille laajemmat ja oikeudenmukaisemmat kriteerit asettaen etusijalle paikallistalouden ja paikalliset toimitusketjut; kehottaa sitoutumaan vahvemmin kestävien liikkuvuusmahdollisuuksien asteittaiseen lisäämiseen kaikkialla Euroopassa;

48.  kiittää komissiota Esteetön kaupunki -palkinnosta ja kehottaa toteuttamaan samanlaisia aloitteita kansallisella ja alueellisella tasolla;

49.  kiittää komissiota työstä, jota se on tehnyt Euroopan rannikko- ja merimatkailustrategian 14 toimen osalta, ja kehottaa komissiota esittelemään tulokset, joiden avulla rahoitusta voidaan ohjata infrastruktuuriin (satamat ja pienvenesatamat) sekä logistiseen ja operatiiviseen tukeen, jätteiden synnyn ehkäisemiseen ja uusiutuvan energian käyttöön; korostaa tarvetta ottaa huomioon merten ekosysteemit, edistää vuoropuhelua jäsenvaltioiden, alue- ja paikallisviranomaisten, sidosryhmien ja kansalaisyhteiskunnan välillä sekä vaalia rannikko- ja merimatkailun kestävää kehitystä; kehottaa komissiota toteuttamaan yhdessä jäsenvaltioiden kanssa toimia covid-19-pandemiasta voimakkaasti kärsineen ja edelleen vakavasti kärsivän risteilyalan tukemiseksi ja sen toiminnan uudelleenkäynnistämisen helpottamiseksi sosiaali- ja ympäristönormeja noudattaen;

50.  kehottaa komissiota kehittämään vesistö- ja rannikkomatkailun aloitteita, jotka liittyvät laivureiden pätevyyden tunnistamiseen ja veneiden, satamien ja ankkuripaikkojen alv-sääntöihin, torjumaan kausiluontoisuutta, edistämään rajat ylittäviä reittejä, kuten vesistömatkailureittien verkostoa, sekä julkistamaan kestävän risteilymatkailun hyvien käytäntöjen peruskirjaa koskevan pilottihankkeen tilanteen;

51.  kannustaa komissiota ottamaan maaseudulla ja rannikkoalueilla työskentelevät paikalliset toimijat mukaan tulonlähteiden monipuolistamista koskeviin aloitteisiin, joilla luodaan matkailuun liittyviä tuotteita, palveluja tai kokemuksia, suunnittelemaan uusia aloitteita ja etsimään synergiaetuja jo olemassa olevien aloitteiden kanssa; kannustaa herättämään alkutuotannon (maanviljely, karjanhoito ja kalastus) parissa toimivien tuottajien kiinnostuksen tällaisia aloitteita kohtaan ja tutkimaan, voidaanko niiden avulla markkinoida kyseisten tuottajien tuotteita ja levittää heidän kulttuuri- tai ruokaperinteitään;

52.  korostaa laillisesti maassa oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten työllistymismahdollisuuksia maaseutualueilla, mikä edistää heidän sosiaalista ja taloudellista osallisuuttaan;

53.  korostaa, että maaseutumatkailu vaikuttaa osaltaan myönteisesti pieni- ja monimuotoisen maanviljelyn säilyttämiseen, sosiaalisen eriarvoisuuden torjuntaan ja työpaikkojen luomiseen naisille – naisten osuus alalla on EU:ssa noin puolet – ja edistää siten sukupolvenvaihdoksia ja poismuuttaneiden palaamista maaseudulle;

54.  korostaa, että terveysmatkailu, erityisesti kylpylä- ja hyvinvointimatkailu, tulee sisällyttää erillisenä alana tuleviin matkailunkehitystoimenpiteisiin Euroopassa sen suuren kilpailukyky- ja innovaatiopotentiaalin ansiosta ja väestörakenteen muutosten ja kasvavan kansanterveystietoisuuden johdosta;

Uudelleenarviointi: matkailualan tulevaisuuden suunnittelu

55.  korostaa tarvetta tukea matkailualaa sen pannessa täytäntöön kiertotalouden periaatteita esimerkiksi edistämällä ilmastoneutraalien tuotteiden tarjontaa, käyttämällä puhdasta energiaa, vähentämällä haitallisten kemikaalien ja kertakäyttömuovien käyttöä, parantamalla rakennusten energiatehokkuutta kannustamalla matkailurakennuskannan kunnostamiseen, ottamalla käyttöön sadeveden ja kotitalousjätevesien kierrätysprosesseja, helpottamalla kierrätystä ja ehkäisemällä jätteen syntymistä;

56.  kehottaa komissiota esittelemään vuoden 2021 ensimmäisellä puoliskolla analyysin kustakin jäsenvaltiosta saaduista matkailualan valtiontukijärjestelmien mukaisista pyynnöistä ja unionin rahoituksesta, jonka avulla on torjuttu covid-19:n vaikutuksia, sekä SURE-välineen sovellettavuudesta; kehottaa komissiota vakiinnuttamaan SURE-välineen ja jatkamaan sen voimassaoloa vuoden 2022 loppuun ottaen huomioon jäsenvaltioiden sosioekonomiset vaikeudet;

57.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita puuttumaan covid-19-kriisin koetteleman matkailualan työntekijöiden tilanteeseen ja harkitsemaan mahdollisuutta luoda tiiviissä yhteistyössä työmarkkinaosapuolten ja elinkeinoelämän kanssa Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toimintasuunnitelman mukainen, toimialan koko arvoketjun kattava unionin kehys, joka perustuu rakentavaan vuoropuheluun työoloista alalla, jonka ominaispiirteitä ovat kausiluonteisuus, osa-aikatyö ja epätyypilliset työsuhteet; korostaa, että sosiaalisen suojelun saatavuus on taattava;

58.  kehottaa komissiota osoittamaan yhdessä Euroopan investointipankin kanssa riittävästi kohdennettua tukea matkailualan hiilestä irtautumista, digitalisointia ja innovatiivisia hankkeita varten sekä luomaan edellytykset sille, että mikroyritykset sekä pienet ja keskisuuret yritykset voivat saada rahoitusta InvestEU-ohjelmasta, jotta voidaan hankkia uusia taitoja ja luoda lisää laadukkaita työpaikkoja; korostaa, että EU:n ja paikallistason välistä koordinointia on parannettava rahoituksen saatavuutta koskevan ongelman ratkaisemiseksi; korostaa, että uusilla teknologioilla, kuten tekoälyllä, robotiikalla, virtuaalitodellisuudella ja täydennetyllä todellisuudella, voi olla merkittävä vaikutus matkailualaan; toteaa, että niiden käyttöönotto edellyttää riittävää rahoitusta matkailualan liikkeille, erityisesti mikroyrityksille ja pk-yrityksille;

59.  kehottaa komissiota ehdottamaan uusia ohjelmia matkailualan innovoinnin tukemiseksi muotoiluajattelun avulla;

60.  kehottaa komissiota tukemaan yhdessä jäsenvaltioiden kanssa kansallisten, alue- ja paikallisviranomaisten nykyisin soveltamia parhaita käytäntöjä, siirtymistä saumattomaan intermodaaliseen liikenteeseen ja yhden lipun matkakokonaisuuksien kehittämistä rautatiematkustamisessa; palauttaa mieliin nykyaikaisten saumattomien Euroopan laajuisten liikenneverkkojen (TEN-T) ja nopeiden rajat ylittävien Euroopan laajuisten palvelujen merkityksen, jotta voidaan hyödyntää kansainvälisen kestävän joukkoliikenteen mahdollisuudet matkailun muuttamiseksi aiempaa kestävämmäksi jokaisena vuodenaikana; muistuttaa tässä yhteydessä tarpeesta vahvistaa kaupunkisolmukohtia ja julkista liikennettä, jotka ovat tärkeä osa matkailijoiden kokemuksia ja kansalaisten jokapäiväistä elämää matkailukohteissa;

61.  kehottaa komissiota ottamaan käyttöön sähköisen viisumin, matkustusviisumin ja muita toimenpiteitä, joiden nojalla vierailijat voivat saapua unioniin laillisesti;

62.  katsoo, että Euroopan matkailubrändin tunnetuksi tekemisessä kolmansissa maissa on keskityttävä matkailutuotteen monipuolistamiseen, jotta voidaan houkutella enemmän matkailijoita ja kasvattaa markkinaosuutta, ja että samalla on edistettävä keskeisiä kohteita, jotka tarjoavat vaihtoehdon massaturismin kohdealueille; korostaa yleiseurooppalaisten matkailutuotteiden ja -palvelujen, kuten valtioiden välisten matkareittien, houkuttelevuutta;

63.  toteaa, että urheilulla on suuri merkitys Euroopan matkailussa, ja korostaa urheilutapahtumista ja -toiminnasta syntyviä mahdollisuuksia unohtamatta kuitenkaan suurtapahtumien kestävyyden parantamisen tärkeyttä; korostaa Euroopan gastronomian, gastronomisten reittien sekä hotelli-, ravintola- ja ravitsemusalan (HORECA) merkitystä matkailualalle; korostaa terveys- ja kylpylämatkailun merkitystä ja kehottaa komissiota edistämään matkailualoitteita, jotka voivat auttaa vähentämään terveydenhoitokustannuksia ennaltaehkäisevien toimien avulla ja vähentämään lääkkeiden kulutusta; katsoo, että Euroopan matkailubrändin edistämisessä on keskityttävä EU:n kulttuuri- ja luonnonperinnön sekä ruoan ja terveyden alan tarjonnan monipuolistamiseen yhteistyössä matkailukohteiden ja matkanjärjestäjien kanssa;

64.  kehottaa komissiota esittämään ehdotuksen muiden kuin maataloustuotteiden maantieteellisistä merkinnöistä erityisesti, kun otetaan huomioon vuoden 2014 julkisen kuulemisen tulokset, joiden mukaan tällaisesta tunnustuksesta olisi hyötyä matkailualalle, kun tuote yhdistetään välittömästi alueeseen;

65.  kehottaa komissiota edistämään taidealan ammatteja ja perinteisiä käsityöammatteja, jotka tarjoavat malliesimerkin Euroopassa valmistettujen tuotteiden erinomaisuudesta ja jotka ilmaisevat Euroopan alueiden identiteettiä ja perinteitä myös matkailualalla, tunnustamalla ne virallisesti osaksi Euroopan kulttuuriperintöä;

66.  kehottaa komissiota arvioimaan ja tarpeen mukaan tarkistamaan matkapakettidirektiiviä(17) ja löytämään ratkaisun neuvostossa käytäviin, pattitilanteeseen ajautuneisiin neuvotteluihin lentomatkustajien oikeuksista annetun asetuksen (EY) N:o 261/2004(18) tarkistamisesta viimeaikaisen kriisin vaikutusten huomioon ottamiseksi, oikeudellisen epävarmuuden estämiseksi tulevaisuudessa ja kuluttajien oikeuksien suojelemisen varmistamiseksi; pyytää komissiota arvioimaan mahdollisuutta vahvistaa maksukyvyttömyyssuojaa koskevia säännöksiä lisäämällä ennaltaehkäisyyn perustuvan lähestymistavan yritysten ja pk-yritysten tukemiseksi aikaisemmassa vaiheessa ja työntekijöiden suojelemiseksi systeemisissä häiriöissä ja/tai maksukyvyttömyystilanteessa;

67.  kehottaa komissiota ottamaan käyttöön covid-19-kriisistä saatuihin kokemuksiin ja jäsenvaltioiden vastaaviin järjestelmiin perustuvan eurooppalaisen matkustustakuujärjestelmän, jolla turvataan yritysten taloudellinen likviditeetti ja taataan palautukset matkustajille ja kotiinkuljetuskustannukset sekä oikeudenmukainen korvaus konkurssin yhteydessä mahdollisesti aiheutuneista vahingoista;

68.  kehottaa komissiota perustamaan yhdennetyn alustan mikroyritysten ja pk-yritysten ylimmälle johdolle suunnattujen digitaalisen innovoinnin lukutaito-ohjelmien luomista varten, jotta kyseiset johtajat voivat hankkia tarvitsemansa taidot yritystensä vauraudenluontipotentiaalin maksimoimiseksi; katsoo, että alan nykyisen työvoiman säännöllisellä koulutuksella ja uudelleenkoulutuksella on erittäin suuri merkitys ja että on keskityttävä erityisesti digitaalisiin taitoihin ja innovatiivisiin teknologioihin; kehottaa komissiota laatimaan EU:n etenemissuunnitelman alan työntekijöiden osaamisen kehittämiseksi, tätä varten kehitettävä EU:n rahoitusjärjestelmä mukaan luettuna;

69.  toteaa, että osaaminen ja pätevyydet eivät aina ole yhdenmukaisia eri maissa ja että vastavuoroisessa tunnustamisessa on puutteita; kehottaa siksi komissiota arvioimaan tältä osin sääntöjen ja lainsäädännön yhdenmukaistamisen vaihtoehtoja;

70.  kehottaa komissiota tekemään yhteistyötä alan järjestöjen kanssa ja hyödyntämään parhaita käytäntöjä suositusten antamiseksi ja tarjoamaan taloudellista tukea kaupallisten matkailutapahtumien, messujen ja kongressien sekä taide- ja viihdetapahtumiin, kuten konsertteihin ja festivaaleihin, liittyvän matkailun järjestämiselle;

71.  pyytää komissiota julkaisemaan ja jakamaan sidosryhmien ja jäsenvaltioiden kanssa ammattimaisen matkaopastoiminnan hyvät käytännöt, jotta voidaan puuttua alalla esiintyviin ongelmiin; katsoo, että ammattimaisilla matkaoppailla on keskeinen rooli kulttuuriperinnön edistämisessä synergiassa paikallisalueen ja sen perinteiden ja erityispiirteiden kanssa; katsoo siksi, että tätä ammattia olisi suojeltava asianmukaisesti työmarkkinoilla, jotta voidaan varmistaa laadukkaat palvelut ja samalla säilyttää avoin ja oikeudenmukainen kilpailu; kehottaa komissiota arvioimaan vastavuoroisen tunnustamisen puutetta alalla, jotta voidaan selvittää, mitä unioni voi tehdä tarvittavien parannusten aikaansaamiseksi;

72.  korostaa, että on tärkeää, että matkustus- ja matkailupalvelut ovat kaikkien saatavilla, lapset, ikäihmiset ja vammaiset henkilöt mukaan luettuina, taloudelliseen tilanteeseen ja mahdollisiin haavoittuvaisuuksiin katsomatta; kehottaa komissiota toteuttamaan toimia eurooppalaisen vammaiskorttijärjestelmän mahdollisen laajemman käyttöönoton ja tunnustamisen helpottamiseksi; korostaa, että matkailusta tulee mahdollista kaikille ainoastaan yhdistämällä oikealla tavalla jäsenvaltioiden soveltamia oikeudellisia normeja, innovointia ja teknologista kehitystä, henkilöstön koulutusta, tietoisuuden lisäämistä sekä riittävää edistämistä ja viestintää matkailutarjonnan koko toimitusketjussa; korostaa tässä yhteydessä sellaisten eurooppalaisten verkostojen merkitystä, joissa julkiset ja yksityiset sidosryhmät voivat tehdä yhteistyötä ja vaihtaa parhaita käytäntöjä; kehottaa lisäksi komissiota ja jäsenvaltioita aktiivisesti edistämään meneillään olevaa esteettömiä matkailupalveluja koskevan Kansainvälisen standardisoimisjärjestön standardin kehittämistä ja varmistamaan sen nopean ja asianmukaisen täytäntöönpanon sen jälkeen, kun se on hyväksytty, varmistaen samalla, että palveluntarjoajat noudattavat asiaankuuluvia esteettömyysstandardeja, jotka ovat jo käytössä tai joita ollaan ottamassa käyttöön, sekä tiedottavat palveluidensa esteettömyydestä;

73.  kehottaa komissiota ehdottamaan vakiomuotoista menetelmää, jolla kootaan yhteen yritysten ja matkailijoiden matkailukohteiden esteettömyydestä antama interaktiivinen palaute, ja edistämään sen käyttöä koko matkailualalla;

74.  kehottaa komissiota ottamaan huomioon syrjäisimpien alueiden erityispiirteet ja lisärajoitteet SEUT:n 349 artiklan mukaisesti laatiessaan ja arvioidessaan matkailulainsäädännön vaikutuksia, sillä näiden alueiden taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen kehitys riippuu suuressa määrin matkailusta; varoittaa tässä yhteydessä, että on varmistettava riittävä rahoitus syrjäisimpien alueiden saavutettavuuden turvaamiseksi; kehottaa komissiota lisäksi ottamaan huomioon ilmasto- ja digitaalisen siirtymän syrjäisimmillä alueilla;

75.  kehottaa komissiota kiinnittämään erityistä huomiota vuoristoalueisiin, saariin ja saarialueisiin sekä maaseutualueisiin ja korostaa kaikkien asianomaisten alueellisten toimijoiden sekä alueiden komitean kanssa tehdyn hyvin suunnitellun institutionaalisen yhteistyön merkitystä;

76.  kannustaa komissiota ja jäsenvaltioita takaamaan tarjonnan äkillisen vähenemisen vuoksi liikkuvuuden alueilla, jotka kärsivät saaristoasemasta kaksin- tai kolminkertaisesti; korostaa, että syrjäisimmille alueille ja saarille matkustamista varten voitaisiin perustaa turvallisia liikennekäytäviä, jotka lieventäisivät näiden alueiden pysyviä rajoitteita;

77.  korostaa, että maaseudun kehittämistä koskevilla EU:n toimenpiteillä edistetään unionin maatalous- ja elintarvikealan, ympäristön kestävyyden ja maaseutualueiden hyvinvoinnin vahvistamista;

o
o   o

78.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0169.
(2) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2019)0047.
(3) EUVL C 363, 28.10.2020, s. 179.
(4) EUVL L 131, 20.5.2017, s. 1.
(5) EUVL C 331, 18.9.2018, s. 125.
(6) EUVL C 428, 13.12.2017, s. 10.
(7) EUVL C 355, 20.10.2017, s. 71.
(8) EUVL C 316, 22.9.2017, s. 88.
(9) EUVL C 56 E, 26.2.2013, s. 41.
(10) EUVL C 131 E, 8.5.2013, s. 9.
(11) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0156.
(12) ”The carbon footprint of global tourism”, Nature Climate Change, toukokuu 2018.
(13) Neuvoston suositus (EU) 2020/1475, annettu 13. lokakuuta 2020, koordinoidusta lähestymistavasta vapaan liikkuvuuden rajoittamiseen covid-19-pandemian johdosta (EUVL L 337, 14.10.2020, s. 3).
(14) Komission suositus (EU) 2020/1595, annettu 28. lokakuuta 2020, covid-19-testausstrategioista, mukaan lukien nopeiden antigeenitestien käyttö (EUVL L 360, 30.10.2020, s. 43).
(15) UNWTO ja UNEP (2005), Making tourism more sustainable – A guide for policy makers, 2005.
(16) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 692/2011, annettu 6. heinäkuuta 2011, Euroopan matkailutilastoista ja neuvoston direktiivin 95/57/EY kumoamisesta (EUVL L 192, 22.7.2011, s. 17)
(17) EUVL L 326, 11.12.2015, s. 1.
(18) EUVL L 46, 17.2.2004, s. 1.

Päivitetty viimeksi: 12. heinäkuuta 2021Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö