Hakemisto 
Hyväksytyt tekstit
Torstai 11. helmikuuta 2021 - Bryssel
Rahoitusvälineiden markkinat ***I
 EU:n elpymisesite ja rahoituksenvälittäjiä koskevat kohdennetut mukautukset, joilla helpotetaan toipumista covid-19-pandemiasta ***I
 Unionin lentoasemien lähtö- ja saapumisaikojen käyttöä koskevat säännöt: väliaikainen helpotus ***I
 Väliaikaiset toimenpiteet, jotka koskevat todistusten ja lupakirjojen voimassaoloa (II koontiasetus) ***I
 EU:n ja Ukrainan assosiaatiosopimus
 Euroopan osaamisohjelma kestävän kilpailukyvyn, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja selviytymis- ja palautumiskyvyn tueksi
 Valko-Venäjällä sijaitsevan Astravetsin ydinvoimalan turvallisuus
 Jemenin humanitaarisesta ja poliittisesta tilanteesta
 Myanmarin tilanne
 Ruanda ja Paul Rusesabaginan tapaus
 Kazakstanin ihmisoikeustilanne
 Ugandan poliittinen tilanne
 Naisten oikeuksiin liittyvät tulevat haasteet yli 25 vuotta Pekingin julistuksen ja toimintaohjelman jälkeen

Rahoitusvälineiden markkinat ***I
PDF 114kWORD 41k
Päätöslauselma
Teksti
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 11. helmikuuta 2021 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi direktiivin 2014/65/EU muuttamisesta siltä osin kuin on kyse tiedonantovaatimuksista, tuotehallinnasta ja positiolimiiteistä covid-19-pandemiasta elpymisen edistämiseksi (COM(2020)0280 – C9-0210/2020 – 2020/0152(COD))
P9_TA(2021)0046A9-0208/2020

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2020)0280),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan sekä 53 artiklan 1 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C9‑0210/2020),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 29. lokakuuta 2020 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 74 artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 16. joulukuuta 2020 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A9-0208/2020),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 11. helmikuuta 2021, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2021/… antamiseksi direktiivin 2014/65/EU muuttamisesta siltä osin kuin on kyse tiedonantovaatimuksista, tuotehallinnasta ja positiolimiiteistä sekä direktiivien 2013/36/EU ja (EU) 2019/878 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse niiden soveltamisesta sijoituspalveluyrityksiin covid-19-kriisistä elpymisen edistämiseksi

P9_TC1-COD(2020)0152


(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, direktiiviä (EU) 2021/338.)

(1)EUVL C 10, 11.1.2021, s. 30.


EU:n elpymisesite ja rahoituksenvälittäjiä koskevat kohdennetut mukautukset, joilla helpotetaan toipumista covid-19-pandemiasta ***I
PDF 119kWORD 41k
Päätöslauselma
Teksti
Liite
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 11. helmikuuta 2021 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) 2017/1129 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse EU:n elpymisesitteestä ja rahoituksenvälittäjiä koskevista kohdennetuista mukautuksista, joilla helpotetaan toipumista covid-19-pandemiasta (COM(2020)0281 – C9-0206/2020 – 2020/0155(COD))
P9_TA(2021)0047A9-0228/2020

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2020)0281),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 114 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C9‑0206/2020),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 29. lokakuuta 2020 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 74 artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 16. joulukuuta 2020 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan lausunnon,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A9-0228/2020),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  panee merkille tämän päätöslauselman liitteenä olevan komission lausuman;

3.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

4.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 11. helmikuuta 2021, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/… antamiseksi asetuksen (EU) 2017/1129 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse EU:n elpymisesitteestä ja rahoituksenvälittäjiä koskevista kohdennetuista mukautuksista ja direktiivin 2004/109/EY muuttamisesta siltä osin kuin on kyse yhtenäisen sähköisen raportointimuodon käytöstä vuositilinpäätöksissä covid-19-kriisistä elpymisen tukemiseksi

P9_TC1-COD(2020)0155


(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2021/337.)

LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAN LIITE

Komission lausuma

Komissio panee merkille, että poliittiseen yhteisymmärrykseen komission ehdotuksesta esiteasetuksen muuttamisesta niin, että siihen voidaan sisällyttää EU:n elpymisesite, sisältyy avoimuusdirektiiviin tehtävä muutos, jolla lykätään vaatimusta laatia vuositilinpäätökset eurooppalaista yhtenäistä sähköistä raportointimuotoa (ESEF) käyttäen. Tämä lykkäys ei sisältynyt komission alkuperäiseen ehdotukseen. Komission mielestä ESEFiä koskeva lykkäys ei ole unionin paremman sääntelyn periaatteiden eikä komission aloiteoikeuden mukainen. Se ei siten saisi muodostaa ennakkotapausta. Koska ESEFiä koskeva lykkäys ei edusta merkittävää toimintapolitiikan muutosta vaan on seurausta niistä vaikeista olosuhteista, joissa yritykset covid-19-pandemian takia ovat, komissio ei estä sen hyväksymistä.

(1) EUVL C 10, 11.1.2021, s. 30.


Unionin lentoasemien lähtö- ja saapumisaikojen käyttöä koskevat säännöt: väliaikainen helpotus ***I
PDF 112kWORD 40k
Päätöslauselma
Teksti
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 11. helmikuuta 2021 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi neuvoston asetuksen (ETY) N:o 95/93 muuttamisesta covid-19-pandemian vuoksi yhteisön lentoasemien lähtö- ja saapumisaikojen käyttöä koskevista säännöistä myönnettävän väliaikaisen höllennyksen osalta (COM(2020)0818 – C9-0420/2020 – 2020/0358(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2020)0818),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 100 artiklan 2 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C9-0420/2020),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 27. tammikuuta 2021 antaman lausunnon(1),

–  on kuullut alueiden komiteaa,

–  ottaa huomioon neuvoston edustajan 27. tammikuuta 2021 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 ja 163 artiklan,

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 11. helmikuuta 2021, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/… antamiseksi neuvoston asetuksen (ETY) N:o 95/93 muuttamisesta lähtö- ja saapumisaikojen käyttöä unionin lentoasemilla koskevista säännöistä covid-19-kriisin vuoksi myönnettävän väliaikaisen helpotuksen osalta

P9_TC1-COD(2020)0358


(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2021/250.)

(1)Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.


Väliaikaiset toimenpiteet, jotka koskevat todistusten ja lupakirjojen voimassaoloa (II koontiasetus) ***I
PDF 118kWORD 42k
Päätöslauselma
Teksti
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 11. helmikuuta 2021 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi covid-19:n leviämisen johdosta toteutettavista erityisistä ja väliaikaisista toimenpiteistä, jotka koskevat tiettyjen todistusten, lupakirjojen ja lupien uusimista tai niiden voimassaoloajan pidentämistä sekä tiettyjen määräaikaisten tarkastusten ja jatkokoulutusten lykkäämistä tietyillä liikennelainsäädännön aloilla asetuksessa (EU) 2020/698 tarkoitettuja viiteajanjaksoja seuraavien viiteajanjaksojen ajaksi (COM(2021)0025 – C9-0004/2021 – 2021/0012(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2021)0025),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 91 artiklan sekä 100 artiklan 2 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C9‑0004/2021),

—  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 27. tammikuuta 2021 antaman lausunnon(1),

–  on kuullut alueiden komiteaa,

–  ottaa huomioon neuvoston edustajan 3. helmikuuta 2021 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 ja 163 artiklan,

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 11. helmikuuta 2021, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/… antamiseksi covid-19-kriisin jatkumisen johdosta toteutettavista erityisistä ja väliaikaisista toimenpiteistä, jotka koskevat tiettyjen todistusten, lupakirjojen ja lupien uusimista tai niiden voimassaoloajan pidentämistä, tiettyjen määräaikaisten tarkastusten ja jatkokoulutusten lykkäämistä tietyillä liikennelainsäädännön aloilla ja tiettyjen asetuksessa (EU) 2020/698 tarkoitettujen ajanjaksojen pidentämistä

P9_TC1-COD(2021)0012


(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2021/267.)

(1)Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.


EU:n ja Ukrainan assosiaatiosopimus
PDF 243kWORD 83k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 11. helmikuuta 2021 EU:n ja Ukrainan assosiaatiosopimuksen täytäntöönpanosta (2019/2202(INI))
P9_TA(2021)0050A9-0219/2020

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 8 artiklan ja V osaston, erityisesti sen 21, 22, 36, 37 ja 49 artiklan, sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) viidennen osan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Ukrainan välisen assosiaatiosopimuksen, johon sisältyy pitkälle menevä ja laaja-alainen vapaakauppasopimus ja joka tuli voimaan 1. syyskuuta 2017, sekä siihen liittyvän assosiaatio-ohjelman,

–  ottaa huomioon Ukrainan kansalaisia koskevan viisumivapaan matkustusjärjestelmän voimaantulon 11. kesäkuuta 2017 sen seurauksena, että Euroopan parlamentti ja neuvosto muuttivat neuvoston asetusta (EY) N:o 539/2001,

–  ottaa huomioon 14. marraskuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1806 luettelon vahvistamisesta kolmansista maista, joiden kansalaisilla on oltava viisumi ulkorajoja ylittäessään, ja niistä kolmansista maista, joiden kansalaisia tämä vaatimus ei koske(1),

–  ottaa huomioon aiemmat Ukrainaa koskevat päätöslauselmansa, erityisesti 12. joulukuuta 2018 antamansa päätöslauselman Ukrainan kanssa tehdyn EU:n assosiaatiosopimuksen täytäntöönpanosta(2) ja 21. tammikuuta 2016 antamansa päätöslauselman Georgian, Moldovan ja Ukrainan kanssa tehdyistä assosiaatiosopimuksista / pitkälle menevistä ja laaja-alaisista vapaakauppasopimuksista(3) sekä 19. kesäkuuta 2020 antamansa suosituksen neuvostolle, komissiolle ja komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle itäisestä kumppanuudesta ennen kesäkuussa 2020 pidettävää huippukokousta(4),

–  ottaa huomioon YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston antamat raportit Ukrainasta ja erityisesti syyskuussa 2020 annetun 30. raportin Ukrainan ihmisoikeustilanteesta,

–  ottaa huomioon YK:n pääsihteerin 19. kesäkuuta 2020 esittämän kertomuksen ihmisoikeustilanteesta Krimin autonomisessa tasavallassa ja Sevastopolin kaupungissa Ukrainassa,

–  ottaa huomioon 12. joulukuuta 2019 julkaistun komission ja Euroopan ulkosuhdehallinnon yhteisen valmisteluasiakirjan Ukrainan assosiaatio-ohjelman täytäntöönpanosta (SWD(2019)0433),

–  ottaa huomioon 6. lokakuuta 2020 pidetyssä EU:n ja Ukrainan 22. huippukokouksessa annetun yhteisen lausuman,

–  ottaa huomioon Euronestin parlamentaarisen edustajakokouksen, itäisen kumppanuuden kansalaisyhteiskuntafoorumin ja Ukrainan muiden kansalaisyhteiskunnan edustajien suositukset ja toimet,

–  ottaa huomioon 19. joulukuuta 2019 pidetyn EU:n ja Ukrainan parlamentaarisen assosiaatiovaliokunnan kokouksen loppulausuman ja suositukset,

–  ottaa huomioon Ukrainassa 31. maaliskuuta ja 21. huhtikuuta 2019 järjestettyihin presidentinvaaleihin sekä 21. heinäkuuta 2019 järjestettyihin ennenaikaisiin parlamenttivaaleihin liittyneiden vaalitarkkailuvaltuuskuntien päätelmät,

–  ottaa huomioon, että Ukrainalle maksettiin 500 miljoonan euron laina 29. toukokuuta 2020 osana komission neljättä makrotaloudellisen rahoitusavun ohjelmaa,

–  ottaa huomioon EU:n käyttöönottamat ennennäkemättömät avustuspaketit, joilla autetaan naapurimaita covid-19-pandemian torjumisessa, ja erityisesti 1,2 miljardin euron pitkäaikaiset lainat, jotka myönnettiin Ukrainalle erittäin suotuisin ehdoin 25. toukokuuta 2020 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä (EU) 2020/701 makrotaloudellisen rahoitusavun myöntämisestä laajentumis- ja naapuruuskumppaneille covid-19-pandemian yhteydessä(5),

–  ottaa huomioon 31. lokakuuta 2019 annetun Nato–Ukraina-komission yhteisen julkilausuman,

–  ottaa huomioon syyskuussa 2017 julkaistun Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastaisen komission viidennen maakohtaisen seurantakertomuksen ja kesäkuussa 2020 julkaistut Ukrainaa koskevat päätelmät vuoden 2017 suositusten täytäntöönpanon tilasta,

–  ottaa huomioon Euroopan neuvoston ministerikomitean jäsenvaltioille antaman suosituksen(6) toimenpiteistä seksuaaliseen suuntautumiseen tai sukupuoli-identiteettiin perustuvan syrjinnän torjumiseksi sekä Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen hyväksymät normit,

–  ottaa huomioon Etyjin demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston (ODIHR) vaalitarkkailuvaltuuskunnan 21. heinäkuuta 2019 antaman loppuraportin Ukrainan ennenaikaisista parlamenttivaaleista,

–  ottaa huomioon Transparency International -järjestön laatiman vuoden 2019 korruptioindeksin, jossa Ukraina on sijalla 126 kaikkiaan 180 arvioidusta maasta ja alueesta (ensimmäinen on paras sija),

–  ottaa huomioon kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevan Euroopan neuvoston puiteyleissopimuksen sekä 5. marraskuuta 1992 annetun alueellisia kieliä ja vähemmistökieliä koskevan eurooppalaisen peruskirjan,

–  ottaa huomioon Venetsian komission antaman lausunnon ukrainan kielen tukemista valtion kielenä koskevasta laista ja lausunnon opetusta koskevan 5. syyskuuta 2017 annetun lain määräyksistä, jotka koskevat valtion kielen, vähemmistökielen ja muiden kielten käyttöä opetuksessa,

—  ottaa huomioon Venetsian komission 10. joulukuuta 2020 antaman lausunnon Ukrainan perustuslakituomioistuimesta,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 54 artiklan sekä valiokunta-aloitteisten mietintöjen laatimista koskevasta lupamenettelystä 12. joulukuuta 2002 tehdyn puheenjohtajakokouksen päätöksen 1 artiklan 1 kohdan e alakohdan ja liitteen 3,

–  ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan lausunnon,

–  ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön (A9-0219/2020),

A.  katsoo, että assosiaatiosopimus sekä pitkälle menevä ja laaja-alainen vapaakauppasopimus muodostavat Euroopan unionin ja Ukrainan suhteiden kulmakiven poliittisen assosiaation ja taloudellisen yhdentymisen perusteella sekä luovat etenemissuunnitelman uudistuksille, joiden täysimääräisen toteuttamisen olisi katsottava antavan mahdollisuuden jatkuvaan lähentymiseen unioniin ja johtavan asteittaiseen yhdentymiseen unionin sisämarkkinoihin sekä pitkälle menevän ja laaja-alaisen vapaakauppasopimuksen potentiaalin ja etujen täysimääräiseen hyödyntämiseen;

B.  ottaa huomioon, että SEU-sopimuksen 49 artiklan nojalla Ukrainalla on mahdollisuus EU:hun yhdentymiseen ja se voi hakea unionin jäsenyyttä sillä edellytyksellä, että se noudattaa kaikkia Kööpenhaminan kriteereitä ja demokratian periaatteita, kunnioittaa perusvapauksia, ihmisoikeuksia ja vähemmistöjen oikeuksia sekä noudattaa oikeusvaltioperiaatetta;

C.  toteaa, että EU:n ja Ukrainan välisessä 22. huippukokouksessa tunnustettiin Ukrainan pyrkimykset liittyä EU:hun, suhtauduttiin myönteisesti Ukrainan EU-myönteiseen valintaan ja annettiin tunnustusta Ukrainan saavuttamalle huomattavalle edistykselle uudistusprosessissaan ja suhtauduttiin myönteisesti assosiaatiosopimuksen täytäntöönpanossa saavutettuihin tuloksiin ja pitkälle menevän ja laaja-alaisen vapaakauppasopimuksen menestykseen;

D.  ottaa huomioon, että vuonna 2019 Ukrainassa käytiin sekä presidentin- että parlamenttivaalit monimutkaisessa tilanteessa ja että Ukrainaa olisi kiitettävä vaaliprosessia ja siitä seurannutta rauhanomaista ja hallittua vallansiirtoa koskevasta toiminnastaan tänä aikana;

E.  ottaa huomioon, että 25. lokakuuta 2020 pidetyt valtakunnalliset paikallisvaalit olivat toinen koe, jolla mitattiin demokratian kehitystä, ja mahdollisuus jatkaa demokratian vahvistamista; ottaa huomioon, että 25. lokakuuta 2020 järjestettäviä paikallisvaaleja edeltävän, käynnissä olevan vaalikampanjan aikana vaalilakia on yritetty muuttaa ja että selkeiden toimenpiteiden puute covid-19-tilanteeseen vastaamiseksi on edelleen merkittävä huolenaihe, kun otetaan huomioon uusien turvallista äänestystä koskevien normien hyväksyminen;

F.  ottaa huomioon, että rajoitettua vaalitarkkailua suorittava ODIHRin valtuuskunta luonnehti Ukrainassa 25. lokakuuta 2020 pidettyjä paikallisvaaleja erityisen merkittäviksi johtuen vastikään toteutetuista hallinnon hajauttamisuudistuksista, joissa paikallishallinnolle siirrettiin huomattavat valtuudet ja resurssit, sekä totesi, että vaaliprosessi sujui yleensä rauhallisesti ja oli hyvin organisoitu ja avoin, että enimmäkseen menettelyjä noudatettiin ja että kaiken kaikkiaan Ukrainan keskusvaalilautakunta oli noudattanut kaikkia lakisääteisiä määräaikoja ja toiminut puolueettomasti, avoimesti ja läpinäkyvästi;

G.  ottaa huomioon, että kansalaisyhteiskunta ja vaaliasiantuntijat ovat ilmoittaneet, että paikalliset puoluejärjestöt, ehdokkaat ja vaalilautakuntien jäsenet eivät ole voineet valmistautua asianmukaisesti ehdokkaiden rekisteröintiin, koska vaalilaki hyväksyttiin välittömästi ennen vaaliprosessia;

H.  ottaa huomioon, että ylhäältä alaspäin suuntautuvien valvontamekanismien käyttöönotto soveltamalla imperatiivisen mandaatin periaatetta toteuttamalla sekä puolueiden ehdokaslistojen kytkeminen vähintään 10 000 äänestäjään heikentää vaalien demokraattista luonnetta;

I.  ottaa huomioon, että kansalaisyhteiskunta arvosteli päätöstä olla järjestämättä vaaleja 18 paikallisyhteisössä hallituksen valvonnassa olevilla alueilla Donetskin ja Luhanskin oblastissa ilman selkeää perustetta tälle siviili- ja sotilashallinnon tekemälle päätökselle, joka tosiasiallisesti riistää äänioikeuden näissä yhteisöissä asuvilta 475 000 äänestäjältä;

J.  toteaa, että erityisesti vuoden 2019 toisella puoliskolla lainsäädäntötoimintaa on jatkettu erityisen määrätietoisella tavalla, jotta vaalikampanjoiden aikana luvattu uudistus voidaan toteuttaa nopeasti, mikä on tapahtunut toisinaan parlamentaarisen valvonnan ja lainsäädännön avoimuuden ja laadun kustannuksella;

K.  katsoo, että vaikka Ukraina on edistynyt merkittävästi assosiaatiosopimukseen liittyvien sitoumustensa täytäntöönpanossa ja yhdentymisessä unioniin, monet aloitetuista uudistuksista on saatettava päätökseen erityisesti oikeusvaltion, hyvän hallintotavan ja korruption torjunnan aloilla; katsoo, että huomattavasta edistymisestä huolimatta laajalle levinnyt korruptio haittaa edelleen Ukrainan uudistusprosessia; ottaa huomioon, että meneillään oleva perustuslaillinen kriisi uhkaa presidentin ja Verhovna Radan kykyä toteuttaa uudistuksia; panee merkille, että oligarkit näyttävät saavan jälleen poliittista vaikutusvaltaa; ottaa huomioon, että joitakin lisätoimenpiteitä on vielä toteutettava taantumisen välttämiseksi ja niissä on keskityttävä oikeuslaitokseen;

L.  ottaa huomioon, että toteutettuja uudistuksia ei voida hyödyntää täysimääräisesti uudistusprosessin dynamiikan ja siihen liittyvien institutionaalisten haasteiden vuoksi; ottaa huomioon, että uudistuksia haittaavat myös sisäinen institutionaalinen epävakaus ja ristiriitaisuudet, selkeiden vertailuarvojen puute, heikot valmiudet, rajalliset resurssit ja ulkoiset tekijät, kuten covid-19-pandemia, sekä se, että ei ole poliittista tahtoa hyväksyä ja varmistaa oikeudellisten ja taloudellisten instituutioiden täyttä riippumattomuutta ja välttää oikeudenkäytön valikoivaa käyttöä;

M.  ottaa huomioon, että 31. lokakuuta 2019 annetussa Nato–Ukraina-komission yhteisessä julkilausumassa kehotetaan Ukrainaa noudattamaan kansainvälisiä velvoitteita ja sitoumuksia, kunnioittamaan ihmisoikeuksia ja vähemmistöjen oikeuksia sekä panemaan täysimääräisesti täytäntöön koulutuslakia käsitelleen Venetsian komission suositukset ja päätelmät;

N.  ottaa huomioon, että YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston tuoreimmassa raportissa korostetaan, että rikosoikeudellisissa menettelyissä, jotka koskevat vakavia ihmisoikeusloukkauksia, joihin Ukrainan asevoimien jäsenten väitetään syyllistyneen, ei ole edistytty, ja että Maidanin rikosten tutkinta on viivästynyt ja siinä ei ole edistytty riittävästi;

O.  panee merkille, että viimeisimmän Transparency Internationalin raportin mukaan Ukrainan korruptiotilannetta koskevat käsitykset ovat laskeneet vuoden 2017 tasolle;

P.  toteaa, että Ukrainan kansalaiset antavat edelleen laajan tuen nykyaikaistamiselle, oligarkkien vallan rajoittamiselle, uudistuksille sekä korruption torjunnalle ja että näihin odotuksiin olisi vastattava viipymättä;

Q.  toteaa, että ennen covid-19-pandemian puhkeamista Ukrainan talous oli palautunut vakaaksi ja osoitti tyydyttävää kasvua ja työttömyyden vähentymistä, joihin vaikuttivat edistyminen assosiaatiosopimuksen sekä pitkälle menevän ja laaja-alaisen vapaakauppasopimuksen mahdollisuuksien hyödyntämisessä;

R.  katsoo, että Ukrainan on pidettävä yllä makrotaloudellista vakautta noudattamalla Kansainväliselle valuuttarahastolle tekemiään sitoumuksia ja panemalla täytäntöön kaikki EU:n makrotaloudellista rahoitusapua koskevassa ohjelmassa sovitut keskipitkän aikavälin rakennepolitiikat sekä varmistamalla, että Ukrainan keskuspankki on vakaa ja riippumaton;

S.  katsoo, että meneillään oleva maailmanlaajuinen kriisi edellyttää koordinoitua lähestymistapaa ja poikkeuksellisia tukitoimenpidepaketteja; katsoo, että kaikkien hätätoimenpiteiden on oltava oikeasuhteisia, ajallisesti rajoitettuja ja niissä on kunnioitettava perusvapauksia;

T.  ottaa huomioon, että EU on tukenut Ukrainan kansaa covid-19-pandemian alusta lähtien ja antanut taloudellista ja aineellista tukea kahdenvälisistä ja alueellisista ohjelmista, kuten ohjelmista, joita unioni antoi Ukrainan käytettäväksi maalis–toukokuussa 2020;

U.  ottaa huomioon, että covid-19-pandemia on syventänyt Ukrainan terveydenhuoltojärjestelmän ongelmia; ottaa huomioon, että vaikka Ukrainan lainsäädännön mukaan terveydenhuolto on maksutonta, maksuttomuus ei toteudu todellisuudessa monen sairaanhoitoa hakevan maan kansalaisen kohdalla, koska Ukrainan terveysministeriön toteuttamat uudistustoimet ovat kohtuuttomasti pitkittyneet;

V.  ottaa huomioon, että covid-19-pandemian vuoksi on entistäkin tärkeämpää, että humanitaarista apua annetaan edelleen ja että Etyjin erityistarkkailuoperaatiolla, YK:n virastoilla, kansalaisjärjestöillä ja Punaisen Ristin kansainvälisellä komitealla on esteetön pääsy niille alueille, jotka eivät ole hallituksen valvonnassa;

W.  ottaa huomioon, että Ukrainan itsenäisyyttä, suvereniteettia ja alueellista koskemattomuutta sen kansainvälisesti tunnustettujen rajojen sisällä sekä sen kykyä toteuttaa tarvittavia taloudellisia ja yhteiskunnallisia uudistuksia heikentävät edelleen vakavasti kohdennetut disinformaatiokampanjat, kyberhyökkäykset ja muut hybridiuhat sekä maan itäosan ratkaisematon konflikti, joka johtuu Venäjän parhaillaan suuriin osiin Donetskin ja Luhanskin alueita kohdistamasta sotilaallisesta hyökkäyksestä ja miehityksestä sekä Krimin autonomisen tasavallan ja Sevastopolin kaupungin jatkuvasta laittomasta miehityksestä ja liittämisestä Venäjään, mikä heikentää ihmisoikeustilannetta ja on esteenä maan vauraudelle, vakaudelle ja kasvulle;

X.  ottaa huomioon, että EU on tuominnut jyrkästi Venäjän Ukrainaan parhaillaan kohdistaman hyökkäyksen, mukaan lukien Krimin ja Sevastopolin laittoman liittämisen Venäjään Ukrainan suvereniteetin ja alueellisen koskemattomuuden vastaisesti, ja että EU on ottanut käyttöön politiikan, jonka mukaan Venäjän toimia ei tunnusteta nyt eikä jatkossa, ja jatkaa tässä yhteydessä rajoittavien toimenpiteiden täytäntöönpanoa henkilöihin ja yhteisöihin, jotka ovat osallistuneet tähän kansainvälisen oikeuden rikkomiseen;

Y.  toteaa, että EU on edelleen sitoutunut Normandia-ryhmän, Etyjin, Ukraina‑kontaktiryhmän ja Etyjin Ukrainassa toteuttaman erityistarkkailuoperaation pyrkimyksiin ja että se on tyytyväinen Ukrainan rakentavaan lähestymistapaan Normandia-ryhmässä ja Ukraina-kontaktiryhmässä, ja kehottaa Venäjää pyrkimään vastaavaan;

Z.  toteaa, että Malaysia Airlinesin lento MH17 Amsterdamista Kuala Lumpuriin, ammuttiin alas 17. heinäkuuta 2014 Donetskin alueen yllä Venäjän pyrkiessä heikentämään Ukrainan alueellista koskemattomuutta, ja että tämä johti kaikkien 298 matkustajan ja miehistön kuolemaan; ottaa huomioon, että Alankomaiden johtama yhteinen tutkintaryhmä vahvisti, että lento MH17 ammuttiin alas käyttämällä Venäjän maavoimien Kurskissa tukikohtaansa pitävän 53. ilmatorjuntaprikaatin toimittamaa BUK-ilmatorjuntajärjestelmän ohjusta;

AA.  ottaa huomioon, että 9. maaliskuuta 2020 aloitettiin Alankomaiden lainsäädännön nojalla oikeudenkäynti Malaysia Airlinesin lennon MH17 alas ampumisesta syytettyä neljää pääepäiltyä vastaan, minkä mahdollisti Ukrainan yhteistyö yhteisessä tutkintaryhmässä; ottaa huomioon, että 10. heinäkuuta 2020 Alankomaat esitti Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa valtiovalituksen Venäjän federaatiota vastaan sen roolista lennon MH17 alas ampumisessa; ottaa huomioon, että Venäjä painosti Ukrainaa sisällyttämään viidennen rikostutkintaan liittyvän henkilön Volodymyr Tsemahin 7. syyskuuta 2019 järjestettyyn vankienvaihtoon; ottaa huomioon, että Venäjä päätti yksipuolisesti 15. lokakuuta 2020 osallistumisensa Australian ja Alankomaiden kanssa käytyihin totuuden selvittämistä koskeviin kolmenvälisiin neuvotteluihin; ottaa huomioon, että Venäjä on jatkuvasti estänyt kaikki pyrkimykset saattaa rikoksentekijät oikeuden eteen muun muassa hylkäämällä yhteisen tutkintaryhmän tulokset, edistämällä lentoa MH17 koskevaa disinformaatiota ja käyttämällä veto-oikeuttaan YK:n turvallisuusneuvostossa estääkseen kansainvälisen tuomioistuimen perustamisen;

AB.  toteaa, että EU on tuominnut Venäjän irtautumisen yhteistyöstä lentoa MH17 koskevassa tutkimuksessa; toteaa, että EU on vedonnut voimakkaasti Venäjään, jotta se tekisi täysimääräistä yhteistyötä lentoa MH17 koskevissa tutkimuksissa ja oikeudenkäynneissä;

AC.  ottaa huomioon, että Itä-Ukrainan sodassa on sen alusta laskettuna kuollut noin 13 000 ihmistä, joista neljäsosa oli siviilejä, ja jopa 30 000 on haavoittunut; ottaa huomioon, että noin 1,5 miljoonaa ukrainalaista on joutunut pakenemaan kodeistaan Venäjän tukemien aseistettujen ryhmien kanssa käytävän aseellisen konfliktin vuoksi; ottaa huomioon, että Venäjä ja sen puolesta toimivat tahot ovat vanginneet satoja ukrainalaisia ja että monien muiden olinpaikka ei ole edelleenkään tiedossa; ottaa huomioon, että meneillään oleva sotilaallinen konflikti on aiheuttanut humanitaarisen kriisin, jolla on ollut tuhoisia seurauksia 4,4 miljoonalle ihmiselle, joista noin 1,5 miljoonaa on maan sisäisiä pakolaisia; ottaa huomioon, että 3,4 miljoonaa tulitaukolinjalla elävää ihmistä tarvitsee humanitaarista apua ja suojelua; toteaa, että julkisiin infrastruktuureihin kohdistuvien hyökkäysten seurauksena paikallisilla väestöryhmillä on rajallinen pääsy terveydenhuoltolaitoksiin, kouluihin sekä vesi- ja sanitaatiopalveluihin;

AD.  toteaa, että ihmisoikeustilanne Ukrainan itäosan miehitetyillä alueilla ja miehitetyllä Krimin niemimaalla on heikentynyt merkittävästi, että ilmaisunvapauden, uskonnonvapauden ja omistusoikeuksien loukkaamisesta, koulutukseen liittyvien ja kielellisten oikeuksien vakavista rajoituksista, tiedotusvälineiden väärinkäytöstä ja pakottamisesta Venäjän kansalaisuuden ottamiseen on tullut järjestelmällistä ja että perusihmisoikeudet ja perusvapaudet eivät ole taattuja; katsoo, että miehitetyn Krimin vallan itselleen antaneet viranomaiset häiritsevät edelleen Krimin tataareja ja ovat nostaneet kymmeniä tekaistuja syytteitä terrorismista; ottaa huomioon, että Ukrainan kansalaisvapauksien keskuksen arvion mukaan vähintään 94:ä Ukrainan kansalaista on vainottu poliittisista syistä Krimillä tai Venäjällä, ja heistä 71 on Krimin tataareja, mukaan lukien Marlen Akkuv, Memet Beljalov, Timur Ibragimov, Seiran Salijev, Server Mustafajev, Server Zekirjajev ja Edem Senev, jotka tuomittiin syyskuussa 2020 13–19 vuoden vankeusrangaistukseen;

AE.  toteaa, että Ukraina on maailman lehdistönvapautta vuonna 2020 mittaavan indeksin (World Press Freedom Index) mukaan sijalla 96; ottaa huomioon, että Ukraina on hyväksynyt useita uudistuksia, muun muassa tiedotusvälineiden omistuksen avoimuutta koskevan lain, mutta katsoo, että tarvitaan paljon enemmän, jotta oligarkkien tiukkaa otetta tiedotusvälineistä saadaan hellitettyä, toimituksellista riippumattomuutta voidaan kannustaa ja rankaisemattomuutta toimittajiin kohdistuvista väkivaltarikoksista voidaan torjua;

AF.  panee merkille, että Ukrainan tiedotusvälineet ovat oligarkkisten tiedotusvälineiden omistajien voimakkaan vaikutuksen alaisia ja että tiedotusvälineiden työntekijät, erityisesti korruptiota ja petoksia tutkivat toimittajat, kohtaavat jatkuvasti väkivallan, pelottelun ja kuoleman uhkaa, kuten toimittaja Vadym Komarovin tapauksessa vuonna 2019, ja toteaa, että heidän työtään usein estetään rajoittamalla tietojen saatavuutta ja harjoittamalla oikeudellista painostusta, kuten Bihus.infoon kohdistuvassa rikosoikeudenkäynnissä, ja esimerkiksi tietoverkkohyökkäyksiä;

AG.  ottaa huomioon, että Ukrainalla on sukupuolten eriarvoisuuteen liittyviä merkittäviä ongelmia; toteaa, että tasa-arvo lain edessä ei merkitse todellista tasa-arvoa, vaan käytännössä naiset kohtaavat edelleen suuria esteitä erityisesti työpaikalla; ottaa huomioon, että Maailman talousfoorumin vuoden 2018 globaalissa tasa-arvoindeksissä Ukraina on 149 maan joukossa sijalla 65; ottaa huomioon, että tuloeroja koskevan indikaattorin mukaan Ukrainassa naiset ansaitsevat miesten sataa dollaria kohti vain 63,1 dollaria;

AH.  ottaa huomioon, että hlbti-ihmiset ja feministiaktivistit joutuvat jatkuvasti vihapuheen ja väkivaltaisten hyökkäysten kohteeksi ja että romanit joutuvat valtion ja paikallisviranomaisten sekä tiedotusvälineiden syrjivän kielenkäytön ja vihapuheen kohteeksi;

AI.  ottaa huomioon, että lainvalvojat ovat useaan otteeseen kieltäytyneet tutkimasta hlbti‑henkilöiden, erityisesti Pride-mielenosoittajien, tekemiä rikosilmoituksia viharikoksista tai vihapuheesta, koska rikoslaissa ei ole säännöksiä, joiden perusteella voidaan nostaa syyte vihaan tai väkivaltaan yllyttämisestä seksuaalisen suuntautumisen tai sukupuoli-identiteetin perusteella; ottaa huomioon, että ECRI on suositellut rikoslain muuttamista niin, että se kattaa tällaiset perusteet ja että niitä pidetään raskauttavina olosuhteina;

AJ.  toteaa, että parlamentti panee merkille Ukrainan viranomaisten johtajuuden ja poliittisen tahdon tarjota riittävä suoja kansallisille Pride-paraateille; ottaa huomioon, että hlbti‑henkilöihin kohdistuu edelleen yleisesti vihapuhetta ja viharikoksia eikä poliisin suojelua ole aina saatavilla, minkä osoittivat väkivaltaiset hyökkäykset Kiovan Priden aikana, jossa osallistujat eivät voineet täysin nauttia yleisestä oikeudestaan rauhanomaiseen kokoontumisvapauteen ja saada samalla suojaa väkivaltaa vastaan;

AK.  ottaa huomioon, että assosiaatiosopimuksessa / pitkälle menevässä ja laaja-alaisessa vapaakauppasopimuksessa pyrittiin lähentämään Ukrainan kansallista lainsäädäntöä ja kansallisia normeja EU:n normeihin, myös sosiaalialalla; toteaa, että näistä assosiaatiosopimuksen / pitkälle menevän ja laaja-alaisen vapaakauppasopimuksen sitoumuksista huolimatta täytäntöönpano sosiaalialalla ei ole edelleenkään tyydyttävää; ottaa huomioon, että Ukraina on ratifioinut tärkeimmät kansainväliset välineet, mutta ei ole vieläkään pannut niitä täytäntöön;

AL.  toteaa, että huolimatta assosiaatiosopimuksen mukaisista velvoitteista ja ammattiliittojen hallitukselle esittämistä lukuisista kehotuksista toteuttaa tarvittavat toimenpiteet työmarkkinaosapuolten välisen vuoropuhelun edistämiseksi, kolmikantaneuvottelujen käsite ei periaatteessa edelleenkään toimi; ottaa huomioon, että kansallinen kolmikantainen talous- ja sosiaalineuvosto (NTSEC) on yli vuosikymmen perustamisensa jälkeen edelleen heikko ja tehoton, eikä sillä ole todellista vaikutusta työmarkkinaosapuolten väliseen vuoropuheluun, vaan se kärsii jatkuvasti henkilöstöpulasta ja toiminnan epäjohdonmukaisesta koordinoinnista; ottaa huomioon, että oikeusministeriön vuonna 2019 rekisteröimistä 177:stä Ukrainan ammattiliitosta vain kolmannekselle annettiin mahdollisuus osallistua työehtosopimusneuvotteluihin;

Yhteiset arvot ja yleiset periaatteet

1.  toteaa, että assosiaatiosopimus sekä pitkälle menevä ja laaja-alainen vapaakauppasopimus merkitsevät EU:n ja Ukrainan yhteistä pyrkimystä siirtyä kohti poliittista assosiaatiota ja taloudellista yhdentymistä ja että ne voivat muodostaa alustavan suunnitelman uudistuksille, ja korostaa niiden äärimmäisen suurta merkitystä erityisesti näinä poikkeusaikoina; kehottaa panemaan sopimuksen täysimääräisesti täytäntöön ja hyödyntämään sen tarjoamia mahdollisuuksia; kehottaa lisäksi Ukrainan viranomaisia pitämään sen täytäntöönpanoa ensisijaisena huolimatta covid-19-pandemian aiheuttamista haasteista; korostaa, että Ukrainalle annettavaan EU:n apuun sovelletaan tiukkoja ehtoja, ja toistaa, että Ukrainan on osoitettava jälleen sitoutumisensa uudistuksiin ja unionin periaatteiden noudattamiseen; muistuttaa assosiaatiosopimuksen / pitkälle menevän ja laaja-alaisen vapaakauppasopimuksen päivittämisen tarpeellisuudesta, sääntelykehysten ja talouskehitystarpeiden kehityksen asianmukaisesta huomioon ottamisesta sekä seurantamekanismien vahvistamisesta; suosittaa, että EU ja Ukraina hyödyntävät assosiaatiosopimuksen tavoitteiden saavuttamista koskevaa tulevaa säännöllistä uudelleentarkastelua tutkiakseen mahdollisuuksia päivittää kauppaa koskevia ja alakohtaisia osatekijöitä;

2.  suhtautuu myönteisesti ennennäkemättömiin avustuspaketteihin, joihin kuuluu myös unionin Ukrainalle osana Team Europe -hanketta myöntämä makrotaloudellinen rahoitusapu, jolla kumppanimaita autetaan covid-19-hätätilasta selviämiseksi; toteaa, että tämä on ratkaisevan tärkeä osoitus EU:n solidaarisuudesta ennennäkemättömän kriisin aikana; kehottaa Ukrainan viranomaisia luomaan investointeja edistävän ilmapiirin ja panemaan nopeasti täytäntöön yhteisymmärryspöytäkirjassa esitetyt EU:n makrotaloudellisen rahoitusavun edellyttämät ehdot; muistuttaa Ukrainan hallitusta siitä, että 1,2 miljardin euron makrotaloudellisen rahoitusavun ensimmäisen erän maksaminen 600 miljoonan euron suuruisena joulukuussa 2020 ilman erityisiä toimintapoliittisia ehtoja oli kertaluonteinen poikkeus, joka johtui tuen kiireellisestä luonteesta, eikä sitä saa käyttää väärin sovituista uudistuksista laistamiseen;

3.  on tyytyväinen siihen, että Etyjin/ODIHR:n vaalitarkkailuvaltuuskunnat, joihin Euroopan parlamentti osallistui, arvioivat, että vuoden 2019 presidentin- ja parlamenttivaaleissa oli yleisesti ottaen kilpailuasetelma, niiden järjestelyt toimivat hyvin ja ne vietiin läpi tehokkaasti, mikä vahvistaa sen, että Ukraina pyrkii pitämään kiinni unionin demokraattisista arvoista, ja on erityisen merkittävää, kun otetaan huomioon Venäjän tämänhetkiset pyrkimykset horjuttaa Ukrainan vakautta; kehottaa Ukrainan viranomaisia vastaamaan Euroopan parlamentin valtuuskuntien puheenjohtajien lausunnoissa havaittuihin puutteisiin ja noudattamaan Etyjin sekä Etyjin demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston vaalitarkkailuvaltuuskunnan loppuraportteihin sisältyviä suosituksia; seuraa valppaasti, missä määrin Ukrainan vapaiden ja oikeudenmukaisten vaalien järjestämistä koskevia demokraattisia normeja noudatetaan maan pidettyä ensimmäiset paikallisvaalit myönteisen hallinnon hajauttamista koskevan uudistuksen jälkeen; kehottaa Ukrainan hallitusta varmistamaan vapaat ja oikeudenmukaiset vaalikampanjat, joihin ei liity sopimattomia rahoitusmenetelmiä ja joissa ei ole tilaa äänten ostamiselle; korostaa, että vaalimenettelyssä ja äänestyksen toimittamisessa vaalipäivänä olisi varmistettava tiukemmat turvallisuusstandardit ja niitä varten olisi suunniteltava erityisiä turvatoimia covid-19:n leviämisen estämiseksi; panee merkille, että Ukrainan ennenaikaisten parlamenttivaalien aikana vuonna 2019 rajat yhden edustajan vaalipiireissä määriteltiin tavalla, joka ei ollut suotuisa kansallisten vähemmistöjen edustukselle; toteaa, että joillakin alueilla, kuten Transkarpatiassa, havaittiin vaalivilppiä, kuten ns. klooniehdokkaita, mikä vähensi unkarilaisen vähemmistön jäsenten mahdollisuuksia päästä parlamenttiin;

4.  suhtautuu myönteisesti joulukuussa 2019 hyväksyttyyn uuteen vaalilakiin, myös sen säännöksiin sisäisesti siirtymään joutuneiden henkilöiden oikeuksista; muistuttaa kuitenkin, että vaalilain jatkuvat muutokset käynnissä olevien vaalien aikana ovat Venetsian komission suositusten vastaisia, aiheuttavat oikeudellista epävarmuutta ja vaikuttavat kielteisesti vaalilautakuntien työhön; kehottaa Ukrainaa torjumaan edelleen laitonta kampanjointia, äänten ostamista, hallinnollisten resurssien väärinkäyttöä ja oikeudellista epävarmuutta, joka liittyy sosiaalisessa mediassa toteutettaviin kampanjoihin;

5.  vaatii, että vaalilakia olisi parannettava ja se olisi saatettava kansainvälisten normien mukaiseksi, jotta voidaan käsitellä sellaisia kysymyksiä kuin kampanjointi sosiaalisessa mediassa, kampanjamenojen avoimuus ja riippumattomien ehdokkaiden pääsy vaaliprosessiin; korostaa lisäksi, että paikallisvaaleissa on tärkeää poistaa byrokraattiset esteet äänestäjien rekisteröinniltä, kun kyse on sisäisistä pakolaisista, asettaa rahoituskatto kampanjoille ja mahdollistaa yksittäisten ehdokkaiden osallistuminen, myös harkitsemalla uudelleen suunnitelmaa käteistalletuksen käyttöönottamisesta pienillä paikkakunnilla ehdolla oleville;

Uudistukset ja institutionaalinen kehys

6.  korostaa demokratiaa edistävien uudistusten ja instituutioihin kohdistuvan luottamuksen merkitystä tehokkaimpina turvallisuusmekanismeina; kehottaa komissiota käyttämään olemassa olevia mekanismeja Ukrainan uudistusten täytäntöönpanon helpottamiseksi ja tukemiseksi; ehdottaa, että kehitetään ja otetaan käyttöön tiiviissä yhteistyössä kansalaisyhteisön kanssa laadullisia ja määrällisiä mekanismeja, joilla seurataan uudistusten täytäntöönpanoa Ukrainassa ja joihin sisältyvät myös selkeät vertailuarvot, suositukset ja ehdollisuutta koskevat periaatteet, joita käytetään parantamaan vuotuisten täytäntöönpanokertomusten – joista olisi tultava tehokkaita uudistusten ohjausvälineitä – menetelmiä;

7.  korostaa tarvetta käyttää parannettuja ohjaus- ja raportointimekanismeja, joilla arvioidaan Ukrainan edistymistä erityisesti oikeusalan uudistuksessa, korruption torjunnassa, valtionyhtiöissä, hallinnointi- ja ohjausjärjestelmässä ja energia-alan uudistuksissa, ja jotka liittyvät talous- ja investointitukeen;

8.  suosittaa keskittymään rajalliseen määrään painopisteitä, joihin voidaan keskittää poliittisia ponnisteluja, taloudellista tukea ja teknistä apua, jotta voidaan tehokkaasti kehittää institutionaalisia valmiuksia, joita tarvitaan uudistusten pitkän aikavälin onnistumisen varmistamiseksi lainsäädännön lisäksi myös käytännössä; tukee EU:n ja Ukrainan välisen alakohtaisen yhteistyön vahvistamista ensisijaisilla aloilla, kuten digitaalitalous, energia, ilmastonmuutos ja kauppa; suhtautuu myönteisesti Ukrainan pyrkimyksiin lähentyä EU:n digitaalisia sisämarkkinoita ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelman toimintalinjoja panemalla täytäntöön asiaa koskeva säännöstö;

9.  tunnustaa Ukrainan ja muiden assosiaatiosopimusten / pitkälle menevien ja laaja-alaisten vapaakauppasopimusten allekirjoittajien assosioituneen kumppanin aseman ja kehottaa tehostamaan poliittista vuoropuhelua niiden kanssa taloudellisen yhdentymisen ja lainsäädännön yhdenmukaistamisen edistämiseksi; kehottaa EU:ta harkitsemaan ”enemmällä enemmän” -periaatteen mukaisesti, että kolmea assosioitunutta maata varten, Ukraina mukaan luettuna, luodaan tehokkaampi uudistuksia ja investointeja koskeva yhteistyöstrategia, johon liittyy ehtoja tietyillä aloilla, kuten muun muassa investointivalmiuksien kehittäminen, liikenne, energia, oikeus ja digitaalitalous, ja joka tasoittaa tietä EU:hun integroitumista koskevalle kunnianhimoiselle suunnitelmalle; kehottaa komissiota ehdottamaan vuoden 2020 loppuun mennessä Ukrainalle ja muille EU:hun assosioituneille maille, yhteistyössä kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa, yksityiskohtaista, ehdollista ja tarpeisiin sovitettua talous- ja investointisuunnitelmaa siinä yhteydessä kun vuoden 2020 lopussa vastataan covid-19-panemian seurauksiin; kehottaa lisäksi EU:n toimielimiä arvioimaan mahdollisuutta ottaa Ukraina ja muut assosioituneet maat tarkkailijoiksi SEUT 291 artiklan ja asetuksen (EU) N:o 182/2011(7) nojalla perustettujen komiteoiden menettelyihin sekä neuvoston työryhmien ja komiteoiden kokouksiin osoituksena EU:n sitoumuksesta jatkaa yhdentymistä ja vahvistaa maiden uudistussuuntautuneisuutta ja hallinnollista osaamista;

10.  kannattaa assosiaatiosopimuksen / pitkälle menevän ja laaja-alaisen vapaakauppasopimuksen kattavaa tarkistamista sopimuksen määräysten mukaisesti, jotta voidaan hyödyntää täysimääräisesti sen tarjoamia mahdollisuuksia poliittiseen assosiaatioon ja taloudelliseen yhdentymiseen, mukaan lukien Ukrainan ja EU:n välisen alakohtaisen yhdentymisen tehostaminen;

11.  kehottaa komissiota parantamaan assosiaatiosopimusten / pitkälle menevien ja laaja-alaisten vapaakauppasopimusten laiminlyötyjä aloja tärkeillä toimintapolitiikan aloilla, kuten sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisessa ja terveyskriiseihin puuttumisessa, varmistaen samalla, että ne eivät ole ristiriidassa ympäristö- ja ilmastotoimien tai Euroopan vihreän kehityksen ohjelman aloitteiden kanssa;

12.  kehottaa komissiota tukemaan investointeja aloille, joilla on potentiaalia edistää kehitystä, kasvua ja kilpailukykyä EU:ssa ja jotka voisivat entisestään lujittaa talouden monipuolistumista, kuten kestävä energia ja ilmasto, digitaaliset sisämarkkinat ja kyberturvallisuus sekä liikenne;

13.  suhtautuu myönteisesti Ukrainan edistymiseen assosiaatiosopimukseen sisältyvien sitoumustensa täyttämisessä erityisesti maatalouden, energian, pankkitoiminnan, hallinnon hajauttamisen, digitaalitalouden, ympäristön ja vaalimenettelyjen aloilla; panee kuitenkin merkille, että assosiaatiosopimuksen tarkastelumekanismin (”Pulse of the AA”) mukaan vain 37 prosenttia sopimuksen täytäntöönpanoon liittyvistä tehtävistä saatiin päätökseen vuonna 2019 (vuonna 2018 vastaavasti 52 prosenttia); antaa tunnustusta vuoden 2019 jälkipuoliskolla toteutetuille pyrkimyksille nopeuttaa uudistuksia, mutta suosittelee, että Ukrainan instituutiot eivät pidä lainsäädäntöprosessin nopeutta etusijalla hyväksytyn lainsäädännön laatuun nähden ja korostaa, että on tärkeää jatkaa sitoumusten täytäntöönpanoa;

14.  korostaa tässä yhteydessä, että Ukraina ei saa unohtaa, että EU:n poliittisen, teknisen ja taloudellisen tuen taso riippuu siitä, missä määrin se täyttää unionille ja sen jäsenvaltioille antamansa sitoumukset, erityisesti uudistusprosessin, ihmisoikeuksien, vähemmistöjen ja perusvapauksien kunnioittamisen sekä todellisen ja tehokkaan oikeusvaltioperiaatteen luomisen osalta;

15.  suhtautuu myönteisesti vuonna 2018 hyväksyttyyn hallituksen ja parlamentin yhteiseen etenemissuunnitelmaan ja Euroopan yhdentymisen yhteisen foorumin perustamiseen marraskuussa 2019, ja toivoo, että näillä aloitteilla tehostetaan koordinointia uudistusten suunnitteluun, hyväksymiseen ja täytäntöönpanoon osallistuvien eri instituutioiden välillä; kannustaa Ukrainan parlamenttia ja hallitusta käyttämään tätä välinettä tehokkaammin ja tarkastelemaan uudelleen yhteistyötään assosiaatiosopimukseen liittyvien sitoumusten täytäntöönpanossa ja lainsäädännön lähentämisessä, jotta synergioita maksimoidaan erityisesti EU:n lainsäädäntöä koskevan asiantuntemuksen ja vaatimustenmukaisuuden arviointien osalta;

16.  kiittää Ukrainaa sen saavuttamasta edistyksestä julkishallinnon uudistamisessa ja korostaa, että on tärkeää olla hidastamatta edistymistä, ja katsoo, että väliaikaisissa nimityksissä covid-19-pandemian aikana tulisi edellyttää mahdollisimman pian ansioihin perustuvia rekrytointimenettelyjä; on tietoinen, että tämä on merkittävä haaste Ukrainan hallinnolle, instituutioille ja julkishallinnolle, ja kannustaa komissiota tarjoamaan riittävää teknistä ja taloudellista tukea;

17.  suhtautuu myönteisesti vuonna 2014 aloitetun hallinnon hajauttamista ja kuntien itsehallinnon edistämistä koskevan uudistuksen saavutuksiin, ja katsoo, että se on osoittautunut yhdeksi menestyksekkäimmistä uudistuksista tähän mennessä; panee merkille U-LEAD-hankkeen tuen, jonka tuloksena syntyi lähes tuhat vapaaehtoisuuden perusteella yhdistettyä paikallisyhteisöä, joissa on noin 11,7 miljoonaa kansalaista; pitää myönteisinä tähän mennessä toteutettuja toimia julkisten viranomaisten ja julkisen rahoituksen hajauttamiseksi säädöspaketin ja säädösten käytännön täytäntöönpanon avulla; kehottaa komissiota tutkimaan tarkkaan hallinnon hajauttamisuudistuksen yksityiskohdat ja mahdollisesti esittämään kyseisen tapaustutkimuksen onnistuneena esimerkkinä muille maille;

18.  kehottaa Ukrainaa saattamaan hallinnon hajauttamista koskevan uudistuksen päätökseen laajassa ja avoimessa vuoropuhelussa erityisesti paikallisten itsehallintojen ja niitä edustavien järjestöjen kanssa, jotta voidaan lisätä paikallishallintojen itsemääräämisoikeutta ja toimivaltaa ja kannustaa keskushallintoa ja paikallis- ja aluehallinnon valtakunnallisia järjestöjä keskustelemaan säännöllisesti kaikista politiikoista, joilla voi olla alueellisia vaikutuksia;

19.  pitää myönteisenä, että 25. lokakuuta 2020 järjestettiin ensimmäinen paikallisvaalien kierros, jonka äänestysprosentti oli yli 36 prosenttia ja joka oli vapaa ja oikeudenmukainen mutta johon liittyi rinnakkainen julkinen kuuleminen, joka Etyjin demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston (ODIHR) mukaan loi perusteetonta poliittista etua ja hämärsi valtion ja puolueen erottamista toisistaan; kehottaa valtion viranomaisia kunnioittamaan paikallisen itsehallinnon itsemääräämisoikeutta ja tukemaan kuntien ja kaupunkien hallinnollisia valmiuksia; kehottaa antamaan alueellisille julkisyhteisöille oikeushenkilön aseman, mikä on vakiintunut käytäntö Euroopan unionissa ja tunnustetaan Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjassa; suhtautuu myönteisesti talousarviosäännöstön muuttamiseen ja siihen, että paikallisesta henkilötuloverosta taataan 60 prosentin osuus tarpeelliseksi panokseksi moitteettomaan julkiseen talouteen paikallisella tasolla; varoittaa luomasta paikallistasolla rinnakkaisia rakenteita, jotka voisivat aiheuttaa toimivaltakonflikteja, mutta ehdottaa, että harkittaisiin kaksitahoisen toimivallan antamista viranhaltijoille siten, että heillä on samalla sekä paikallista toimivaltaa että toimivaltaa alimpana valtion tason viranomaisena; panee merkille Verhovna Radan paikallisalueiden (rajonit) muodostamisesta ja lakkauttamisesta 17. heinäkuuta 2020 antaman päätöslauselman, jonka mukaan rajonien vakiinnuttamisjärjestelyjä voidaan pääsääntöisesti soveltaa myös Krimin alueilla sekä osissa Donetskin ja Luhanskin alueita, jotka eivät nykyään ole Ukrainan hallituksen hallinnassa;

Yhteistyö yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) alalla

20.  panee merkille Ukrainan ainutlaatuisen kokemuksen ja asiantuntemuksen ja suhtautuu myönteisesti siihen, että Ukraina osallistuu yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) operaatioihin ja EU:n taisteluosastojen toimintaan ja että sen kannat lähentyvät yhä enemmän kansainvälisiin ja alueellisiin kysymyksiin liittyviin EU:n julkilausumia ja julistuksia, sekä sen tarjoamaan panokseen ja onnittelee Ukrainaa sen uudesta asemasta Naton laajennettujen mahdollisuuksien kumppanimaana;

21.  suhtautuu myönteisesti tieteelliseen ja teknologiseen yhteistyöhön, avaruusteollisuus mukaan luettuna, ja puolustukseen liittyviin menestyksekkäisiin toimiin, erityisesti toiminnan, koulutuksen ja instituutioiden lähentymiseen sekä tarvittavien sisäisten muutosten täytäntöönpanoon näillä aloilla; kiittää Ukrainan halukkuutta osallistua EU:n tutkimuksen ja innovoinnin Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaan ja Euroopan avaruusjärjestön (ESA) tutkimusohjelmiin; panee merkille Ukrainan puolustusministeriön ja Euroopan puolustusviraston (EDA) hedelmällisen yhteistyön ja kannustaa kehittämään sitä edelleen; kehottaa EU:ta ja Ukrainaa tehostamaan turvallisuus- ja puolustusalan yhteistyötä ja kiinnittämään erityistä huomiota Itä‑Ukrainan konfliktiin ja Venäjän pyrkimyksiin heikentää Ukrainan suvereniteettia ja loukata sen alueellista koskemattomuutta sekä tekemään tämän sovinnon, kyberturvallisuuden alalla tehtävän yhteistyön ja disinformaation torjunnan avulla sekä pyrkimällä vahvistamaan perheiden, yhteisöjen ja valtion instituutioiden selviytymiskykyä;

22.  tukee Ukrainan mahdollista osallistumista valikoituihin YTPP-hankkeisiin, mukaan lukien yhteistyö EDA:n kanssa, ja erityisesti pysyvään rakenteelliseen yhteistyöhän (PRY) edellyttäen, että se täyttää sovitut poliittiset, aineelliset ja oikeudelliset ehdot, kuten muut kolmannet maat; suhtautuu myönteisesti EU:n äskettäiseen päätökseen kutsua Ukraina osallistumaan EU:n Althea-operaatioon Bosnia ja Hertsegovinassa ja kannustaa molempia osapuolia – EU:ta ja Ukrainaa – jatkamaan Ukrainan osallistumisen lisäämistä Euroopan unionin operaatioihin;

23.  suhtautuu myönteisesti Ukrainan viranomaisten sekä Euroopan julkisen ja yksityisen sektorin tiiviimpään yhteistyöhön pääasiassa Venäjältä peräisin olevien hybridiuhkien torjumiseksi, ja katsoo, että näiden tavoitteena on muun muassa levittää vääriä tietoja, lietsoa väkivaltaa sekä edistää hallituksen ja EU:n vastaista tunnetta; pitää ajankohtaisena ja tarkoituksenmukaisena, että EU ja Ukraina käynnistävät mahdollisimman pian kyberkysymyksiä koskevan vuoropuhelun, ja tukee ajatusta turvallisuuteen ja puolustukseen liittyvän vuoropuhelun laajentamisesta, jotta voidaan reagoida asianmukaisesti nykyisiin ja tuleviin uhkiin erityisesti EU:n turvallisuuspoliittisen globaalistrategian mukaisesti;

Ukrainan alueellinen koskemattomuus ja suvereniteetti

24.  toistaa, että unioni antaa vankkumattoman tukensa Ukrainan itsenäisyydelle, suvereniteetille ja alueelliselle koskemattomuudelle maan kansainvälisesti tunnustettujen rajojen sisällä ja on sitoutunut niihin sekä tukee kansainvälisesti koordinoitujen pakotteiden määräämistä Venäjän hallitukselle ja toimijoille, jotka heikentävät maan suvereniteettia ja alueellista koskemattomuutta, siihen saakka, kunnes kaikki pakotteiden poistamisen edellytykset täyttyvät, mukaan lukien Minskin järjestelyjen täysimääräinen täytäntöönpano ja Ukrainan alueellisen koskemattomuuden palauttaminen sen kansainvälisesti tunnustettujen rajojen sisällä;

25.  tuomitsee edelleen Krimin ja Sevastopolin laittoman liittämisen ja tiettyjen Donetskin ja Luhanskin alueiden tosiasiallisen miehittämisen; kehottaa Venäjän federaatiota täyttämään kansainväliset velvoitteensa, vetämään sotilasjoukkonsa pois Ukrainan alueelta ja panemaan täysimääräisesti täytäntöön YK:n yleiskokouksen päätöslauselmat Ukrainan alueellisesta koskemattomuudesta sekä Krimistä ja Sevastopolista;

26.  korostaa, että kaikissa Venäjän federaation kanssa tehtävissä sopimuksissa on kunnioitettava Minskin sopimusten täysimääräistä täytäntöönpanoa ja Krimin asemasta ja Ukrainan alueellisen koskemattomuuden kunnioittamisesta Venäjän federaatiossa annettujen YK:n päätöslauselmien noudattamista;

27.  pitää myönteisenä, että rauhanneuvottelut käynnistettiin uudelleen Normandia‑ryhmässä 9. joulukuuta 2019 Pariisissa kolmen vuoden umpikujan jälkeen; kehottaa kaikkia osapuolia noudattamaan tulitaukosopimusta; korostaa, että on tärkeää määrittää uusia loitontamisalueita ja miinanraivaustoimia sekä avata tarkastuspisteitä tulitaukolinjalle, ja kehottaa Venäjää käyttämään vaikutusvaltaansa sen tukemiin asevoimiin ja noudattamaan täysimääräisesti Minskin sopimuksissa sekä ”Normandian nelikon” ja Ukraina-kontaktiryhmän kokouksissa tehtyjä sitoumuksia ja panemaan ne täysimääräisesti täytäntöön; toistaa, kuten Minskissä ja niin kutsutussa Steinmeier‑mallissa sovittiin, että Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla on järjestettävä paikallisvaalit Ukrainan lainsäädännön mukaisesti ja Etyjin valvonnassa; korostaa, että Donetskin ja Luhanskin vapaiden ja oikeudenmukaisten vaalien edellytykset eivät täyty nykyisessä tilanteessa; suhtautuu myönteisesti siihen, että luovutaan suunnitelmasta ottaa Venäjän tukemat separatistit mukaan Ukraina-kontaktiryhmän neuvotteluihin; pitää valitettavina Ukraina-kontaktiryhmän Ukrainan valtuuskunnan korkea-arvoisten jäsenten esittämiä huomautuksia, joissa kiistetään Venäjän sotilaallinen osallistuminen Donbassin alueen konfliktiin;

28.  tuomitsee jyrkästi Venäjän toteuttamat vakautta horjuttavat toimet ja sotilaalliset toimet Ukrainassa; on huolissaan Venäjän jatkuvasta sotilaallisten järjestelmien ja kohteiden rakentamisesta Krimin niemimaalle, joihin kuuluu reilusti yli 30 000 sotilasta, uusia maasta-ilmaan -ohjusjärjestelmiä, maasta-maahan -ohjusjärjestelmiä, ydinaseiden käyttöön soveltuvia sukellusveneitä ja strategisia pommikoneita; tuomitsee Venäjän laittomat toimet, joilla pyritään ottamaan haltuun Kertšinsalmen valvonta, koska nämä toimet rikkovat kansainvälistä merioikeutta ja Venäjän kansainvälisiä sitoumuksia, ja joita ovat erityisesti Kertšin sillan ja sen rautatieyhteyden rakentaminen ilman Ukrainan suostumusta, vedenalaisten kaapeleiden asentaminen ja Asovanmeren sulkeminen ja militarisoiminen, joka vaikeuttaa vakavasti Ukrainan taloudellista toimintaa; kehottaa Venäjän federaatiota varmistamaan esteettömän ja vapaan kulun Asovanmerelle ja Asovanmereltä kansainvälisen oikeuden mukaisesti sekä kansainvälisille kansalaisjärjestöille ja kansainvälisille humanitaarisille järjestöille pääsyn miehitetyille Ukrainan alueille Donbassissa ja Venäjään liitetyllä Krimillä; muistuttaa tässä yhteydessä, että Venäjän vuonna 2018 käyttöön ottama merenkulun tarkastusjärjestelmä, joka koskee kaikkia Venäjän hallinnassa olevan Kertšinsalmen kautta Asovanmerelle ja Asovanmereltä kulkevia aluksia, vaikuttaa edelleen kielteisesti alueen taloudelliseen toimintaan; kehottaa vapauttamaan Venäjällä, Krimillä ja Ukrainan hallituksen valvonnan ulkopuolisilla Donbassin alueilla olevat ukrainalaiset poliittiset vangit ja sotavangit; on kuitenkin huolissaan Malaysian Airlinesin lennon MH17 alas ampumiseen osallistumisesta epäiltyjen Venäjän kansalaisten sisällyttämisestä pakolla Ukrainan ja Venäjän väliseen vankien vaihtoon;

29.  muistuttaa, että Itä-Ukrainan konfliktiin on löydettävä poliittinen ratkaisu; pyytää Euroopan komissiota ja Euroopan ulkosuhdehallintoa tehostamaan ponnistelujaan rauhanomaisessa konfliktinratkaisussa tukemalla kaikkien osapuolten toimia rauhanprosessissa sekä lisäämään luottamusta lisääviä toimia ja tukemaan valtuuksia, joilla laajennetaan YK:n rauhanturvaoperaatiota koko Ukrainan miehitetylle alueelle; pyytää, että kun tilanne sen sallii, konfliktin osapuolille tarjotaan osana Minskin sopimuksen täysimääräistä täytäntöönpanoa mahdollisuutta EU:n johtamaan YTPP:n siviilioperaatioon, joka avustaisi esimerkiksi miinanraivauksessa, valmistelisi paikallisvaaleja ja varmistaisi humanitaarisen avun järjestöjen vapaan pääsyn; kehottaa samalla EU:n toimielimiä olemaan valmiita tehostamaan Venäjän vastaisia pakotteita, jos tilanne sitä edellyttää, myös jos Venäjä ei täytä Minskin pöytäkirjan mukaisia velvoitteitaan erityisesti turvatoimien osalta;

30.  kehottaa Ukrainaa täyttämään sitoumuksensa valtion vientivalvonnan uudistamisesta EU:n vaatimusten ja standardien sekä johdonmukaisen ja järjestelmällisen pakotepolitiikan täytäntöönpanon mukaisesti; kehottaa Euroopan ulkosuhdehallintoa ja komissiota valvomaan paremmin EU:n pakotteiden täytäntöönpanoa ja myös valvomaan paremmin EU:n yhteisten sääntöjen täytäntöönpanosta vastaavien jäsenvaltioiden viranomaisten toimintaa;

31.  kehottaa Euroopan ulkosuhdehallintoa kehittämään EU:lle aktiivisemman roolin, jota edustaa Euroopan komission varapuheenjohtaja / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja (varapuheenjohtaja / korkea edustaja), Itä‑Ukrainassa käynnissä olevan sodan rauhanomaisessa ratkaisussa, myös Normandia‑ryhmän kokonpanossa; suosittaa, että harkitaan Krimin ja Donbassin asioista vastaavan EU:n erityislähettilään nimittämistä;

32.  toistaa kehotuksensa käydä Krimin niemimaan miehityksen lopettamisesta kansainvälisiä neuvotteluja, joihin EU osallistuu aktiivisesti; kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa, komissiota ja jäsenvaltioita antamaan kaiken tarvittavan tuen Krimin tilannetta käsittelevän kansainvälisen foorumin perustamiseksi, jotta Ukrainan alueellisen koskemattomuuden palauttamiseen tähtääviä toimia voidaan koordinoida, virallistaa ja järjestelmällistää; pitää tärkeänä, että Krimin tataarien kansankokous Mejlis otetaan mukaan foorumin toimintaan ainoana kansainvälisesti tunnustettuna Krimin tataarien edustajana;

33.  muistuttaa samalla, että kansainvälisen humanitaarisen oikeuden mukaan Venäjän federaatiolla on miehitysvaltiona täysi vastuu väliaikaisesti miehitetyn Krimin niemimaan väestön tarpeiden täyttämisestä, mukaan lukien vesihuolto; huomauttaa lisäksi, että neljännen Geneven yleissopimuksen, jonka sopimuspuoli Venäjä on, mukaan miehitysvalta ei saa pakottaa miehitetyn alueen asukkaita palvelemaan aseistetuissa tai apujoukoissa;

34.  tuomitsee sen, että Venäjän federaatio on sijoittanut Venäjän kansalaisia miehitetylle Krimille ja Donetskin ja Luhanskin alueille ja horjuttanut siten Venäjän passin haltijoiden ja ukrainalaisten välistä tasapainoa, että se on jatkanut Venäjän passien myöntämistä väliaikaisesti miehitettyjen ukrainalaisalueiden asukkaille Ukrainan suvereniteettia loukaten ja Minskin sopimusten tavoitteiden ja määräysten vastaisesti ja että se pyrkii järjestämään paikallisvaalit Krimin autonomisessa tasavallassa Ukrainassa 13. syyskuuta 2020; toteaa, että Sevastopolin kuvernöörin valinta oli laiton ja vastoin kansainvälistä oikeutta, samoin kuin äänestys ”Krimin tasavallan” niin kutsutun valtioneuvoston, Simferopolin kaupungin niin kutsutun lainsäädäntökokouksen ja Razdolnon alueen niin kutsutun maaseutuneuvoston edustajista; kehottaa EU:ta määräämään seuraamuksia niille, jotka ovat vastuussa äänestysten järjestämisestä ja toteuttamisesta; pitää valitettavina Venäjän toimia, joilla nuoria miehiä värvättiin miehitetyn Krimin alueella palvelemaan Venäjän asevoimissa ja joista 85 prosenttia lähetettiin palvelukseen Venäjän federaatioon; kehottaa Venäjää lopettamaan ihmisten värväämisen armeijaan Krimillä ja noudattamaan täysimääräisesti Geneven yleissopimusten mukaisia velvoitteitaan;

35.  ilmaisee täyden tukensa kaikille pyrkimyksille saada oikeutta Venäjän toimittamalla ilmatorjuntajärjestelmän ohjuksella alas ammutun Malaysia Airlinesin lennon MH17 298 uhrille ja heidän omaisilleen, mukaan lukien kansainvälisesti tuetut Alankomaiden lain mukaiset rikosoikeudelliset menettelyt neljää epäiltyä vastaan ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa Venäjää vastaan vireille pantu asia; kiittää Ukrainaa sen jatkuvasta yhteistyöstä yhteisessä tutkintaryhmässä totuuden määrittämiseksi, epäiltyjen tunnistamiseksi ja rikoksentekijöiden saattamiseksi oikeuden eteen; tuomitsee Venäjän yksipuolisen vetäytymisen Australian ja Alankomaiden kanssa käydyistä totuuden selvittämistä koskevista kolmenvälisistä neuvotteluista; kehottaa Venäjää tekemään kaikkensa varmistaakseen kaikkien MH17:n alas ampumiseen osallistuneiden henkilöiden tai yhteisöjen vastuuvelvollisuuden muun muassa jatkamalla todellista vuoropuhelua Australian ja Alankomaiden kanssa, varmistamalla yhteistyön Alankomaiden Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa Venäjää vastaan nostaman asiaa koskevan valtionvalituksen vuoksi ja luovuttamalla Volodymyr Tsemahin Alankomaihin; kehottaa Venäjää lopettamaan lentoa MH17 koskevan disinformaation edistämisen;

36.  kehottaa Ukrainaa tukemaan Moldovan keskushallintoa sen pyrkimyksissä saada Transnistria jälleen hallintaansa Moldovan alueellisen koskemattomuuden perusteella;

37.  panee merkille kesäkuussa 2018 annetun kansallista turvallisuutta koskevan lain ja vuonna 2020 annetun puolustusalan hankintoja ja tiedustelua koskevan lain; kehottaa kuitenkin hyväksymään myös lainsäädäntöä, jolla pyritään rajoittamaan Ukrainan turvallisuuspalvelun (SBU) toimivaltaa ja muuttamaan se pelkästään vastatiedustelusta ja terrorismin torjunnasta vastaavaksi viranomaiseksi, ja luomaan koko turvallisuusalan parlamentaarinen valvontajärjestelmä;

Oikeus, vapaus, turvallisuus ja korruption torjunta

38.  toistaa, että konkreettisten tulosten saavuttaminen korruption torjunnassa on olennaisen tärkeää, jotta voidaan säilyttää kansalaisten laaja tuki uudistusprosessille sekä parantaa liiketoimintaympäristöä ja houkutella ulkomaisia suoria investointeja; kannustaa Ukrainan viranomaisia edistymään uudistuksissa erityisesti oikeusvaltioperiaatteen ja korruption torjunnan alalla ja varmistamaan keskeisten korruptiontorjuntaelinten riippumattomuus ja työn jatkuminen; panee tässä yhteydessä tyytyväisenä merkille kansallisen korruptiontorjuntaviraston perustamisen uudelleen sekä laitonta vaurastumista ja väärinkäytösten paljastajia koskevien lakien voimaantulon tammikuussa 2020 ja korruptiontorjunta-asioita käsittelevän erityistuomioistuimen toiminnan aloittamisen syyskuussa 2019;

39.  on kuitenkin huolissaan perustuslakituomioistuimen 27. lokakuuta 2020 antamasta tuomiosta, sillä se loi oikeudellisen aukon Ukrainan korruptiontorjuntarakenteeseen ja heikensi vakavasti kansallista korruptiontorjuntavirastoa; panee merkille presidentti Zelenskyin käynnistämät ja poliittisten sidosryhmien toteuttamat aktiiviset toimet, joilla pyritään palauttamaan lainsäädäntö ennalleen ja Ukrainan korruptiontorjuntarakenteen uskottavuus; kehottaa Ukrainan viranomaisia jatkamaan toimiaan, joilla pyritään palauttamaan täysin toimiva, tehokas ja kattava institutionaalinen rakenne korruption torjumiseksi, myös oikeuslaitoksessa, säilyttäen samalla täysin sen riippumattomuus toimeenpano- ja lainsäädäntövallasta; korostaa, että täysivaltaisella korruptiontorjuntavirastolla on tässä yhteydessä ratkaiseva rooli ja että perustuslakituomioistuimen päätöstä ei pitäisi käyttää tekosyynä sen heikentämiseksi tai sivuuttamiseksi; ilmaisee syvän huolensa omaa etuaan ajavien ryhmien ilmeisestä pyrkimyksestä murentaa maan saavutuksia korruption torjunnassa ja yleisesti demokraattisissa uudistuksissa, erityisesti kun jotkut ukrainalaiset oligarkit ovat saaneet takaisin poliittista valtaa, mikä on heikentänyt uudistusmielistä enemmistöä Verkhovna Radassa, mistä ovat osoituksena myös ongelmat, joita on kohdattu lainsäädännön puutteiden korjaamisessa sen jälkeen, kun perustuslakituomioistuin oli antanut kiistanalaisen tuomion 27. lokakuuta 2020; kehottaa kaikkia poliittisia toimijoita uudistamaan sitoutumisensa ukrainalaisten äänestäjien vaatimiin uudistuksiin, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä oikeusvaltion vahvistamiseksi, korruption kitkemiseksi ja Ukrainan väestön vaurauden lisäämiseksi;

40.  korostaa, että on tärkeää varmistaa korruption torjuntaan erikoistuneen tuomioistuimen ja muiden korruptiontorjuntaelinten riippumattomuus, ja kehottaa noudattamaan puolueetonta ja tasapuolista lähestymistapaa korruptiontorjuntaelinten toimintaan, jotta voidaan varmistaa luottamus ja kansalaisten tuki korruption torjunnassa; panee merkille ensimmäiset annetut tuomiot ja sen, että korruption torjuntaan erikoistunut tuomioistuin noudattaa korkeita ammatillisia normeja; kehottaa kuitenkin tehostamaan korruption torjuntaan erikoistuneen tuomioistuimen työtä tuomioiden määrän lisäämiseksi myös korkean tason tapauksissa;

41.  on tyytyväinen Ukrainan kansallisen korruptiontorjuntaviraston työhön maan tehokkaimpana korruptiontorjuntaelimenä; korostaa edelleen tarvetta vahvistaa sen riippumattomuutta; kehottaa siksi saattamaan kansallista korruptiontorjuntavirastoa koskevan lain yhdenmukaiseksi perustuslain ja hiljattain annetun perustuslakituomioistuimen päätöksen sekä Ukrainan kansallisen korruptiontorjuntaviraston ja korruptiontorjuntaan erikoistuneen syyttäjänviraston johtajille ja valtion rikostutkimuslaitokselle määrättyjen avointen, epäpoliittisten ja ansioihin perustuvien valintamenettelyjen kanssa, mukaan lukien luotettava lahjomattomuutta koskeva tarkastus;

42.  pitää valitettavina Ukrainan parlamentin jäsenten pyrkimyksiä hyökätä korruptiontorjuntalaitoksia vastaan ja heikentää niitä, erityisesti pyrkimyksiä erottaa Ukrainan kansallisen korruptiontorjuntaviraston johtaja, ja pitää valitettavana korruptiontorjuntaan erikoistuneen syyttäjänviraston johtajan valintaprosessia, joka ei ole läpinäkyvä; panee merkille, että korruptiota paljastavia ja siitä ilmoittavia kansalaisjärjestöjen aktivisteja ja toimittajia ei suojella ja kehottaa panemaan tehokkaasti täytäntöön tammikuussa 2020 voimaan tulleen väärinkäytösten paljastajien suojelua koskevan uuden lain;

43.  suhtautuu myönteisesti vuosien 2020–2024 korruptiontorjuntastrategian luonnokseen ja odottaa, että Verhovna Rada hyväksyy pian tämän kattavan strategian ja säilyttää kaikki luonnoksen keskeiset osat; panee merkille korruptiontorjuntaelimiin kohdistuvat useat painostuskeinot ja sabotaasin, mikä on osoitus korruption yhä tehokkaammasta ja onnistuneemmasta torjunnasta; korostaa, että korruptiontorjuntaelinten – Ukrainan kansallisen korruptiontorjuntaviraston ja korruptiontorjuntaan erikoistuneen syyttäjänviraston sekä korruption torjuntaan erikoistuneen tuomioistuimen – on pysyttävä riippumattomina ja tehokkaina ja että niillä on oltava riittävät resurssit; pitää myönteisenä, että joulukuussa 2019 hyväksyttiin uusi rahanpesun vastainen laki, jolla vahvistettiin Ukrainan yritysten omistusrakenteiden avoimuutta ja parannettiin huomattavasti asiaankuuluvaa oikeudellista kehystä;

44.  on erittäin huolestunut Ukrainan keskuspankin puheenjohtajaa kohtaan harjoitetusta järjestelmällisestä poliittisesta painostuksesta ja pelottelusta, mikä ei valitettavasti ollut ensimmäinen kerta ja johti hänen eroonsa heinäkuussa 2020; kehottaa Ukrainan viranomaisia pidättäytymään harjoittamasta riippumattomiin taloudellisiin laitoksiin ja täytäntöönpanoviranomaisiin kohdistuvaa poliittista painostusta ja varmistamaan, että niiden riippumattomuus säilytetään takeena markkinoiden moitteettomasta toiminnasta ja tasapuolisista toimintaedellytyksistä kaikille talouden toimijoille;

45.  pitää valitettavana, että oikeuslaitos on edelleen yksi Ukrainan vähiten luotetuista instituutioista, ja on erityisen huolissaan tilasta, jossa se on ollut lokakuussa 2019 toteutetusta uudistuksesta lähtien, joka johti tuomareiden pätevyyden varmistavan korkean toimikunnan (HQCJ) purkamiseen ja uudelleen perustamiseen, minkä vuoksi tuomareiden uudelleenarviointi- ja rekrytointiprosessi keskeytettiin, vaikka noin 2 000 tuomarinvirkaa on vapaana; pitää valitettavana, että HQCJ ei aiemmin ottanut huomioon viranomaisten lahjomattomuutta valvovan neuvoston lausuntoa tuomareiden uudelleenarvioinnissa, ja kehottaa sitä ottamaan sen huomioon vastaisuudessa täyttääkseen alemmissa oikeusasteissa avoimet paikat tuomareilla, jotka täyttävät eettiset ja lahjomattomuutta koskevat vaatimukset täysin Venetsian komission lausunnon nro 969/2019 mukaisesti; vaatii, että HQCJ perustetaan pikaisesti uudelleen lain nro 3711 muuttamisen perusteella tavalla, joka on yhdenmukainen Ukrainan perustuslakituomioistuimen 11. maaliskuuta 2020 tekemän päätöksen nro 4-p/2020 kanssa, jotta voidaan perustaa HQCJ, joka perustuu avoimeen valintamenettelyyn ja johon kansainväliset asiantuntijat osallistuvat; katsoo, että voimaannutetun HQCJ:n olisi kyettävä suorittamaan tehokkaasti uusien ja istuvien tuomareiden valinta ja valvonta HQCJ:n itsensä hyväksymien sääntöjen ja menettelyjen mukaisesti sen toimeksiannon pohjalta; vaatii, että korkeimman oikeuden, jota ei ole uudistettu, lahjomattomuus tarkastetaan; kehottaa Ukrainan viranomaisia jatkamaan ja nopeuttamaan oikeuslaitoksen uudistamista, jotta ei vaaranneta äskettäin perustettujen korruptiontorjuntaelinten työtä, jotta voidaan pidättyä poliittisista syistä käytävistä oikeudenkäynneistä ja oikeuslaitoksen välineellistämisestä poliittisia vastustajia vastaan ja jotta voidaan saattaa päätökseen järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa koskeva oikeudellinen kehys;

46.  kehottaa komissiota kehittämään Ukrainan edistymisen seuraamiseksi ja arvioimiseksi oikeusvaltioperiaatteen ja hyvän hallintotavan alalla olemassa olevia ja uusia välineitä, erityisesti EU:n oikeusalan tulostaulua ja oikeusvaltiomekanismia, jotta varmistetaan käynnissä olevien uudistusten tiivis valvonta ja näiden uudistusten mahdollisten puutteiden asianmukainen tunnistaminen ja korjaaminen;

47.  suhtautuu myönteisesti syyskuussa 2019 aloitettuun valtakunnansyyttäjänviraston uudistukseen ja kehottaa saattamaan päätökseen syyttäjien pätevyyden todistamisen ja varmistamaan siten, että uudet syyttäjät valitaan kaikilla tasoilla avoimessa ja poliittisesti puolueettomassa prosessissa; kannustaa Ukrainan viranomaisia tehostamaan järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa ja parantamaan lainsäädäntökehystä sekä asiasta vastaavien lainvalvontaviranomaisten välistä yhteistyötä ja koordinointia;

48.  kehottaa painokkaasti Ukrainan viranomaisia pidättäytymään aiemmasta huonosta käytännöstä, jossa ne ovat ryhtyneet oikeustoimiin poliittisin perustein; korostaa tässä yhteydessä, että poliittisissa kysymyksissä esiintyviin eroihin olisi puututtava toimivaltaisilla poliittisilla foorumeilla eikä oikeusalalla;

49.  on huolissaan siitä, että komissio on luokitellut Ukrainan ”luokkaan 2” kuuluvaksi ensisijaiseksi maaksi, mikä tarkoittaa, että teollis- ja tekijänoikeuksia ei suojella riittävällä tavalla eikä panna riittävästi täytäntöön; korostaa tarvetta vahvistaa tullivalvontaa ja infrastruktuuria, jotta voidaan paremmin estää väärennettyjen tuotteiden saapuminen Ukrainaan ja kauttakulku siellä; kehottaa komissiota jatkamaan Ukrainan avustamista teollis- ja tekijänoikeuksia koskevien uusien lakiehdotusten laatimisessa;

50.  kehottaa Ukrainan hallitusta jatkamaan Ukrainan joukkojen aktivisteihin kohdistamia rikoksia Euromaidan-liikkeen mielenosoitusten aikana ja takaamaan välittömästi oikeuden toteutuminen uhreille ja heidän perheilleen;

51.  kehottaa Ukrainaa ratifioimaan Kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussäännön sekä Istanbulin yleissopimuksen naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta;

52.  suhtautuu myönteisesti Ukrainan rikoslakiin tehtyihin muutoksiin, joissa raiskaus ja seksuaalinen väkivalta määritellään suostumuksen puutteen perusteella, ja kehottaa laatimaan nopeasti menetelmän seksuaalisten väkivaltarikosten tutkimiseksi; pitää valitettavana, että tällaisen menetelmän puuttumisen vuoksi vuonna 2019 ei nostettu yhtään syytettä tapauksissa, joissa oli kyseessä raiskaus tai seksuaalinen väkivalta suostumuksen puutteen perusteella;

Ihmisoikeudet ja perusvapaudet

53.  tuomitsee jyrkästi laajamittaiset ja pysyvät ihmisoikeuksien ja perusvapauksien, kuten sananvapauden, uskonnon- tai vakaumuksenvapauden ja yhdistymisvapauden sekä oikeuden rauhanomaiseen kokoontumiseen, loukkaukset, joihin Venäjän miehitysjoukot ovat syyllistyneet tilapäisesti miehitetyllä Krimin alueella ja Venäjän tukemat aseistetut ryhmät Donbassin muilla kuin hallituksen hallinnassa olevilla alueilla, mukaan lukien pakkovärvääminen, karkottaminen, laiton passin vaihtamiseen pakottaminen, koulutukseen liittyvien ja kielellisten oikeuksien rajoittaminen, mielivaltaiset pidätykset, kidutus ja muut ankarat vangitsemisolosuhteet sekä rajoittavat toimenpiteet, kuten tarkastuspisteiden yksipuolinen sulkeminen ja pääsyn kieltäminen YK:n ja humanitaarisilta operaatiolta, jotka ovat erityisen huolestuttavia nykyisen pandemian aikana;

54.  muistuttaa, että Itä-Ukrainan sota vaarantaa edelleen siviilien hengen ja hyvinvoinnin, ja toteaa, että vihamielisyyksien väheneminen Itä-Ukrainassa 27. heinäkuuta 2020 voimaan tulleen tulitauon aikana johti turvallisuusvälikohtausten vähenemiseen 53 prosentilla ja siviiliuhrien määrän vähenemiseen; suhtautuu myönteisesti EU4ResilientRegions-ohjelmaan, jonka määrärahat ovat 30 miljoonaa euroa ja jonka tavoitteena on parantaa itäisen ja eteläisen Ukrainan sietokykyä käynnissä olevan konfliktin kielteisille vaikutuksille, mukaan lukien hybridiuhat ja muut epävakautta lisäävät tekijät;

55.  on kuitenkin erittäin huolissaan humanitaarisen tilanteen heikkenemisestä itäisillä alueilla, joita Ukrainan hallitus ei tällä hetkellä valvo, erityisesti tämänhetkisen covid‑19-hätätilanteen vuoksi; kehottaa de facto -paikallisviranomaisia toteuttamaan kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että väestön perustarpeet, mukaan lukien laadukkaiden terveydenhuoltopalvelujen saatavuus ja hoito, täytetään, ja tekemään täysimääräistä yhteistyötä laillisen Ukrainan hallituksen kanssa tätä varten;

56.  korostaa, että itäisessä Ukrainassa yli 3,5 miljoonaa ihmistä on edelleen riippuvaisia humanitaarisesta avusta ja suojelusta ja kärsii veden ja sähkön jakelun katkoksista; toteaa, että tämänhetkinen covid-19-pandemia on lisännyt näiden ihmisten kohtaamia haasteita; kannustaa komissiota tehostamaan yhteistyössä YK:n elinten kanssa toimiaan avun antamiseksi tämän humanitaarisen kriisin aikana humanitaarisista tarpeista tehdyn yleisarvion mukaisesti;

57.  pitää valitettavana ihmisoikeustilanteen heikentymistä Krimillä miehityksen alusta lähtien, koska Venäjä on rajoittanut tuntuvasti kokoontumis-, ilmaisu-, yhdistymis-, tiedonsaanti- ja uskonnonvapautta; pitää valitettavina itsensä nimittäneiden Venäjän viranomaisten erityisesti Krimin etniseen tataarivähemmistöön kohdistamia syrjintätoimia, heidän omistusoikeuksiensa rikkomista, tämän yhteisön ja alueen laitonta liittämistä vastustavien henkilöiden yhä lisääntyvää uhkailua pakkovärväyksen, vainon, etsintöjen, pidätysten ja tahdonvastaisten katoamisten avulla sekä edellä mainittujen sanan- ja yhdistymisvapauden ja liikkumisvapauden puutetta Krimin niemimaalla; kehottaa vapauttamaan välittömästi ja ehdoitta kaikki laittomasti pidätetyt ja vangitut Ukrainan kansalaiset Krimin niemimaalla ja Venäjällä, Krimin tataariaktivistit mukaan lukien; kehottaa lisäksi Venäjää tutkimaan Krimin tataareja vastaan tehtyjä julmuuksia sekä takaamaan ja turvaamaan Krimin tataareiden, ukrainalaisten sekä kaikkien etnisten ja uskonnollisten yhteisöjen oikeuden ylläpitää ja kehittää omaa kulttuuriaan, perinteitään, koulutustaan ja identiteettiään;

58.  pitää valitettavana, että Ukrainassa on noin 1,5 miljoonaa sisäisesti siirtymään joutunutta henkilöä, minkä vuoksi valtiossa olevien sisäisesti siirtymään joutuneiden henkilöiden määrä on yhdeksänneksi suurin maailmassa; toteaa, että ensisijainen vastuu tästä on Venäjän federaatiolla ja sen puolesta toimivilla tahoilla; kehottaa Ukrainan viranomaisia toteuttamaan lisätoimia konfliktista kärsivien ihmisten kärsimysten lieventämiseksi ja ottamaan käyttöön toimenpiteitä, joilla suojellaan sisäisten pakolaisten oikeuksia; kehottaa Ukrainaa myöntämään sisäisille pakolaisille täydet kansalaisoikeudet ja poliittiset oikeudet sekä noudattamaan sisäisten pakolaisten kohtelua koskevia kansainvälisiä normeja; korostaa, että tilapäisesti miehitetyillä alueilla on tärkeää suojella Ukrainan kansalaisoikeuksia ja varmistaa ne muun muassa yksinkertaistamalla eläkkeensaantia ja lasten syntymätodistusten hankkimista koskevia menettelyjä ja estämään siten riski siitä, että he jäävät valtiottomiksi ja haavoittuvaan asemaan;

59.  kehottaa Etyjin erityistarkkailuoperaatiota toteuttamaan toimeksiantonsa ja vaihtamaan säännöllisesti tietoja vainojen uhrien ja todistajien, asianajajien, kansalaisjärjestöjen ja tiedotusvälineiden edustajien kanssa lisäkeinona arvioida tilannetta väliaikaisesti miehitetyillä alueilla Krimillä ja Ukrainan itäosissa; pyytää ihmisoikeuksista vastaavaa EU:n erityisedustajaa kiinnittämään jatkuvasti huomiota ihmisoikeustilanteeseen Krimin niemimaalla ja niillä Itä-Ukrainan alueilla, jotka eivät ole hallituksen hallinnassa;

60.  panee merkille, että Ukrainan kansallisen ihmisoikeusstrategian täytäntöönpanoa koskeva viisivuotinen toimintasuunnitelma päättyy vuonna 2020, ja kehottaa tarkastamaan perusteellisesti sen tärkeimmät saavutukset ennen kuin asetetaan tavoitteita seurantatoimia koskevalle toimintasuunnitelmalle; kiinnittää erityistä huomiota Ukrainan hallituksen Krimin tataareille antamaan tukeen ja ilmaisee huolensa siitä, ettei Krimin tataarien ja Ukrainan alueelta karkotettujen muita kansallisuuksia edustavien henkilöiden uudelleensijoittamis- ja asuttamisohjelmille ole osoitettu rahoitusta Verhovna Radalle syyskuussa 2020 esitetyssä vuoden 2021 talousarvioesityksessä; kehottaa Ukrainaa hyväksymään lait Ukrainan alkuperäiskansoista, Krimin alkuperäisväestöön kuuluvan tataarikansan asemasta ja perustuslain muuttamisesta siten, että siinä tunnustetaan Ukrainassa ja erityisesti Krimillä Krimin tataarien kansallinen ja alueellinen autonomia, joka perustuu Krimin alkuperäisväestöön kuuluvan tataarikansan luovuttamattomaan itsemääräämisoikeuteen; vaatii, että Ukrainan viranomaiset käsittelevät Krimin ainoan tataarinkielisen televisiokanavan ATR:n ongelmia ja tarjoavat vakaan taloudellisen ja teknisen tuen mekanismin, jotta televisiokanava voi jatkaa lähetystään Venäjän miehittämälle Krimille; suhtautuu myönteisesti Ukrainan aloitteeseen kehittää Krimin tataarikieltä koskeva kehittämis- ja popularisointistrategia vuoteen 2032 saakka;

61.  kehottaa EUH:ta ja komissiota ottamaan nopeasti käyttöön ja panemaan täytäntöön EU:n maailmanlaajuisen ihmisoikeuspakotejärjestelmän (niin kutsutun Euroopan Magnitski-lain), jolla mahdollistetaan pakotteiden määrääminen vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin syyllistyneille kiinnittäen erityistä huomiota tilanteeseen Krimin väliaikaisesti miehitetyillä ukrainalaisalueilla ja osissa Donetskin ja Luhanskin alueita sekä muista rikoksista, myös korruptiosta, vastuussa oleville henkilöille ja yrityksille; kehottaa Ukrainaa seuraamaan esimerkkiä ja ottamaan käyttöön ukrainalaisen version kyseisestä järjestelmästä;

62.  panee merkille lain, jolla tuetaan ukrainan kielen käyttöä valtion kielenä, ja pyytää Ukrainan viranomaisia panemaan lain täysimääräisesti täytäntöön kansainvälisten velvoitteidensa mukaisesti ja Venetsian komission lausuntoon nro 960/2019 sisältyvien suositusten mukaisesti eli kunnioittamaan yhteisöjen oikeutta kehittää ja käyttää täysimääräisesti omaa kieltään sekä ottamaan mahdollisimman hyvin ja tasapainoisesti huomioon kansalliset vähemmistöt, niiden kielet ja niiden oikeuden koulutukseen;

63.  kehottaa Ukrainaa myöntämään virallisen kielen suojelusta vastaavalle komissaarille tai mahdollisille muille tähän tarkoitukseen perustetuille elimille valtuudet valvoa vähemmistökielten käyttöä ja alkuperäiskansoja koskevien säännösten noudattamista;

64.  tukee uskonnon-, mielipiteen- ja ilmaisunvapautta ja korostaa, että kaikille kansallisille, etnisille ja kielivähemmistöille on tärkeää antaa yhtäläinen pääsy tietoon, mikä on minkä tahansa demokratian keskeinen tekijä; tuomitsee etniseen alkuperään tai kieleen perustuvan vihapuheen ja syrjinnän sekä etnisiin, kansallisiin ja kielivähemmistöihin kohdistuvat valeuutiset ja väärät tiedot;

65.  toteaa, että tarvitaan toimenpiteitä vähemmistöjen oikeuksia koskevan infrastruktuurin vahvistamiseksi ja luottamuksen rakentamiseksi siten, että vähemmistöjen oikeuksia suojellaan sekä lainsäädännöllä että käytännön toimilla; huomauttaa, että tällaisiin toimenpiteisiin olisi kuuluttava oikeusturvan vahvistaminen, vähemmistökysymyksiin liittyvän institutionaalisen huomion lisääminen ja tehokkaampien ja pysyvien kuulemismekanismien perustaminen; on huolissaan siitä, että Ukrainan viranomaiset eivät ole toteuttaneet asianmukaisia toimia vähemmistöryhmiin, erityisesti romaniyhteisöön, kohdistuvan syrjinnän ja vihapuheen torjumiseksi; toteaa, että romanit ovat joutuneet kärsimään syrjinnästä, rotuun perustuvasta väkivallasta ja suvaitsemattomuuden ilmauksista; kehottaa Ukrainaa vahvistamaan holokaustin uhrien muistamista liittymällä kansainväliseen holokaustin muistoa vaalivaan järjestöön (IHRA) ja hyväksymällä IHRA:n antisemitismin määritelmän ja soveltamalla sitä; kehottaa lisäksi Ukrainaa jatkossakin kunnioittamaan totalitarismin uhrien muistoa; kehottaa komissiota kutsumaan Ukrainan osallistumaan Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaan;

66.  kannustaa Euroopan poliittisia säätiöitä tukemaan seuraavan sukupolven poliittisia johtajia Ukrainassa;

67.  kannustaa vahvistamaan vuoropuhelua ja yhteistyötä kirkkojen ja uskonnollisten yhteisöjen ja järjestöjen kanssa rauhan rakentamisen ja sovinnonteon aloilla ja vahvistamaan siten luottamusta oikeudenmukaiseen ja vapaaseen yhteiskuntaan sekä koulutukseen, terveydenhuoltoon ja perussosiaalipalveluihin;

Media-ala

68.  panee merkille media-alan meneillään olevat uudistustoimet; korostaa, että uudistuksella olisi varmistettava erityisesti sääntelyelimen riippumattomuus, puolueettomuus ja vastuuvelvollisuus, tiedotusvälineiden omistajuuden avoimuus ja tasapuoliset mahdollisuudet tiedotusvälineille sekä reilu kilpailu markkinoilla; on huolissaan suunnitelmista antaa sääntelyvirastolle uutta laaja-alaista toimivaltaa, joka saattaa loukata tiedotusvälineiden vapautta sekä verkossa ja painetuissa tiedotusvälineissä olevaa sisältöä; korostaa disinformaation torjumista koskevan lakiesityksen osalta, että se voisi nykyisessä muodossaan johtaa siihen, että valtio puuttuu laajasti tiedotusvälineiden sisältöön ja journalistiseen toimintaan tiedotusvälineiden vapauden kustannuksella, jolloin sillä ei torjuta tehokkaasti disinformaatiota; kehottaa järjestämään mediayhteisön ja asiaankuuluvien kansainvälisten järjestöjen laajemman kuulemisen sananvapauteen liittyvien riskien välttämiseksi;

69.  panee huolestuneena merkille, että vaikka Ukrainan televisiomarkkinat ovat moniarvoisia, niille on edelleen tyypillistä oligarkkien liiallinen vaikutus; kehottaa Ukrainaa edistämään vapaita ja riippumattomia tiedotusvälineitä ja vahvistamaan tiedotusvälineiden moniarvoisuutta; korostaa kestävän julkisen yleisradiotoiminnan, riippumattoman tiedotusvälineiden sääntelyviranomaisen ja kansalaisyhteiskunnan merkitystä valmiuksien lisäämisessä disinformaation ja muiden epävakauttavien tekijöiden vuoksi; kehottaa Verhovna Radaa ja hallitusta noudattamaan valtion sitoumuksia yleisradioyhtiölle ja varmistamaan taloudellisen ja poliittisen tuen sen nykyaikaistamiselle, riippumattomuudelle ja valmiudelle harjoittaa tutkivaa journalismia;

70.  toistaa, että EU:n on edelleen tuettava Ukrainaa hybridiuhkien torjunnassa ja disinformaation ja valeuutisten torjunnassa muun muassa vahvistamalla riippumattomia tiedotusvälineitä ja medialukutaitoa koskevaa strategista viestintää Ukrainan selviytymiskyvyn vahvistamiseksi; suhtautuu myönteisesti ilmoitukseen EU:n ja Ukrainan välisen kybervuoropuhelun aloittamisesta;

71.  on huolissaan tiedotusvälineiden edustajien, erityisesti korruptiota ja petoksia käsittelevien tutkivien toimittajien, työympäristön huononemisesta; pitää valitettavana kaikkia toimia, joilla pyritään rajoittamaan toimittajien työtä, myös tiedonsaannin rajoittamista, rikostutkintoja, painostusta lähteiden paljastamiseksi ja vihapuhetta, erityisesti vihapuhetta riippumattomia tiedotusvälineitä vastaan; on huolissaan siitä, että Verhovna Radan jäsenet ovat Ukrainan tutkivien journalistien foorumeiden hiljattain tekemän analyysin perusteella joutuneet kohdennettujen disinformaatiokampanjoiden uhriksi tai jopa tahallisesti auttoivat levittämään niitä;

72.  pitää valitettavina toimittajiin ja kansalaisaktivisteihin vuosina 2017–2019 kohdistuneita lukuisia hyökkäyksiä; kehottaa Ukrainan viranomaisia asettamaan vastuulliset syytteeseen ja varmistamaan mediassa työskentelevien ja toimittajien turvallisuuden sekä kehottaa viranomaisia noudattamaan tiedotusvälineiden sääntelyssä oikeasuhteista lähestymistapaa;

73.  pitää valitettavana, että maan poliittinen ilmapiiri on huonontunut ja että pelottelua, vihapuhetta ja poliittista painostusta käytetään laajalti poliittisiin tarkoituksiin; kehottaa viranomaisia tuomitsemaan jyrkästi ja kieltämään sellaisten ääriryhmien ja verkkosivustojen, kuten Myrotvoretsin, toiminnan, jotka lietsovat vihaa ja jännitteitä yhteiskunnassa ja käyttävät väärin satojen ihmisten, myös toimittajien, poliitikkojen ja vähemmistöryhmiin kuuluvien, henkilötietoja;

74.  kehottaa kehittämään Ukrainassa demokraattista, riippumatonta, moniarvoista ja tasapainoista mediaympäristöä, jotta päätettäisiin tiedotusvälineiden poliittisesti motivoitunut vaino, mukaan lukien lupien peruuttaminen, ja jotta varmistetaan paikallisten toimittajien, mielipidevaikuttajien ja toisinajattelijoiden suojelu häirinnältä ja pelottelulta, mahdollistetaan syrjimätön pääsy verkossa ja sen ulkopuolella olevaan tietoon ja merkityksellinen kansalaistoiminta sekä ihmisoikeuksien ja kansalaisoikeuksien suojelu ja takaaminen; korostaa, että toimittajien, ihmisoikeuksien puolustajien ja puolustusasianajajien tulisi voida toimia riippumattomasti ja ilman, että heidän työhönsä puututaan aiheettomasti tai että heitä pelotellaan; suhtautuu myönteisesti Ukrainan ihmisoikeusjärjestöjen ja Krimin alueen syyttäjän työhön, sillä he pitävät väliaikaisesti kirjaa ihmisoikeusrikkomuksista ja väärinkäytöksistä manner-Ukrainasta käsin; vaatii, että kaikki ihmisoikeusloukkaukset on tutkittava ja rikoksentekijät saatettava oikeuden eteen;

Sukupuolten tasa-arvo ja hlbti-henkilöiden oikeudet

75.  korostaa, että sukupuolten tasa-arvo on kestävän ja osallistavan kehityksen keskeinen edellytys; kehottaa Ukrainan hallitusta ja viranomaisia toteuttamaan toimenpiteitä, joilla parannetaan edelleen naisten edustusta ja yhdenvertaista kohtelua kaikilla poliittisen ja yhteiskunnallisen elämän tasoilla ja joilla torjutaan sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa; pyytää komissiota ja Euroopan ulkosuhdehallintoa sisällyttämään sukupuolten tasa‑arvoa koskevat näkökohdat kaikkiin Ukrainaa koskeviin politiikkoihinsa, taloudelliseen tukeen, ohjelmiin ja toimiin, erityisesti silloin, kun tavoitteena on lieventää covid-19:n aiheuttamia kielteisiä vaikutuksia, koska tiukkojen sulkutoimenpiteiden vaikutukset ovat kohdistuneet voimakkaimmin naisiin, myös naisyrittäjiin;

76.  tuomitsee hlbti-henkilöitä vastaan tehdyt väkivaltaiset hyökkäykset ja viharikokset ja kehottaa Ukrainan lainvalvontaviranomaisia tutkimaan tehokkaasti näitä hyökkäyksiä; kehottaa Ukrainaa laatimaan ja panemaan tehokkaasti täytäntöön kattavaa johdettua lainsäädäntöä, jolla varmistetaan uskonnonvapaus, torjutaan hlbti-henkilöiden, feministiaktivistien, vammaisten henkilöiden ja vähemmistöjen jatkuvaa syrjintää ja parannetaan heidän oikeuksiensa suojelua; kehottaa Ukrainan hallitusta ja kaikkia poliittisia toimijoita ryhtymään toimin osallistavan ja suvaitsevaisen yhteiskunnan luomiseksi;

77.  pitää valitettavana, että Ukrainan rikoslain 161 pykälässä ei vieläkään säädetä seuraamuksista, jotka liittyvät vihaan tai väkivaltaan yllyttämisestä seksuaalisen suuntautumisen tai sukupuoli-identiteetin perusteella ja että näitä perusteita ei pidetä raskauttavina rikosten muotoina eikä myöskään 67 pykälän 1 momentin 3 alamomentin yleisten säännöksien mukaisina raskauttavina olosuhteina; muistuttaa, että hallituksen toimintasuunnitelmassa kansallisen ihmisoikeusstrategian täytäntöönpanosta säädettiin seksuaalista suuntautumista ja sukupuoli-identiteettiä koskevien perusteiden sisällyttämisestä rikoslain 67 pykälään raskauttavina olosuhteina; palauttaa mieliin ECRI:n suositukset ja kehottaa Ukrainaa muuttamaan rikoslakia vastaavasti;

Kauppa ja taloudellinen yhteistyö, kansanterveys, työ- ja sosiaaliasiat, työntekijöiden liikkuvuus

78.  korostaa, että Ukraina on unionin tärkeä geopoliittinen ja geostrateginen kumppani sekä kauppakumppani; suhtautuu myönteisesti kauppavirran merkittävään lisääntymiseen EU:n ja Ukrainan välillä, minkä seurauksena unioni on tällä hetkellä Ukrainan suurin kauppakumppani; pitää kuitenkin valitettavana maahan tulevien ulkomaisten suorien sijoitusten suhteellisen vähäistä määrää;

79.  panee tyytyväisenä merkille kahdenvälisissä kauppa- ja taloussuhteissa vuonna 2019 saavutetut jatkuvat myönteiset tulokset, sillä Ukrainan tuonti kasvoi 12,3 prosenttia ja vienti 9,7 prosenttia nousten yhteisarvoltaan 43,3 miljardiin euroon; korostaa, että EU:n ja Ukrainan kauppa on kasvanut 49 prosenttia ja että EU on edelleen Ukrainan tärkein kauppakumppani, jonka osuus oli 40 prosenttia sen kaupasta vuonna 2019, ja Ukraina on EU:n 18:nneksi suurin kauppakumppani, jonka osuus EU:n kokonaiskaupasta on 1,1 prosenttia; panee merkille, että Ukrainan kauppavaje EU:n kanssa on kasvanut 5,1 miljardiin euroon;

80.  kannustaa molempia osapuolia tiivistämään yhteistyötä kahdenvälisellä tasolla ja kansainvälisillä foorumeilla covid-19-kriisin tuomiin haasteisiin vastaamiseksi ja erityisesti tekemään toimitusketjuista kestävämpiä ja monipuolisempia ja tekemään yhteistyötä myös protektionististen suuntausten käsittelemiseksi; toteaa, että EU:n tavoite saavuttaa avoin strateginen riippumattomuus voisi luoda mahdollisuuksia entistä tiiviimpään yhteistyöhön EU:n naapuruston kanssa;

81.  kannustaa komissiota tukemaan Ukrainaa sellaisten alojen tunnistamisessa, joilla talouden monipuolistamista voidaan edistää entisestään, ja niiden asettamisessa etusijalle pitkälle menevän ja laaja-alaisen vapaakauppasopimuksen täysimääräisessä täytäntöönpanossa;

82.  toistaa, että Ukrainan asteittainen yhdentyminen EU:n sisämarkkinoihin, kuten assosiaatiosopimuksessa määrätään, on yksi assosiaation keskeisistä tavoitteista, ja tukee tässä yhteydessä edellytysten luomista Ukrainan ja EU:n välisten talous- ja kauppasuhteiden vahvistamiselle sekä laajempaa lainsäädännön lähentämisprosessia, jonka ehtona on pitkälle menevän ja laaja-alaisen vapaakauppasopimuksen täysimääräinen täytäntöönpano ja asiaa koskevien oikeudellisten, taloudellisten ja teknisten määräysten ja standardien noudattaminen;

83.  toteaa, että on toteutettu useita uudistuksia, jotka johtavat talouden sääntelyn purkamiseen, julkisen talouden avoimuuden lisäämiseen sekä toimilupia ja julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuutta koskevan sääntelyn parantamiseen ja tarjoavat uusia mahdollisuuksia sekä paikallisille että ulkomaisille sijoittajille;

84.  panee kuitenkin merkille, että maan oligarkian purkamisessa ei ole saavutettu näkyviä tuloksia, koska oligarkeilla on edelleen voimakas vaikutus Ukrainan talouteen ja politiikkaan, erityisesti tiedotusvälineiden omistukseen, ja vaikutusvaltaa oikeuslaitokseen ja lainvalvontajärjestelmään nähden; katsoo, että selkeiden ja yhtäläisten sääntöjen luominen talouteen ja politiikkaan voi osoittautua tehokkaaksi keinoksi vähentää tehokkaasti pienen rikkaimpien yrittäjien ryhmän epävirallista vaikutusta valtion toimintaan, myös lainsäädäntöön, ja kehottaa siksi Ukrainan viranomaisia nopeuttamaan oligarkian purkamista;

85.  pitää lisäksi valitettavana valtion omistamien yrityksen lisääntymistä ja kehottaa Ukrainaa jatkamaan niiden yksityistämistä maan talouden nykyaikaistamiseksi ja parantamiseksi ja oligarkkien kasvun välttämiseksi; korostaa, että Ukrainan on sitouduttava uudelleen torjumaan sellaisten saavutettujen etujen vaikutusta, jotka, jos ne laiminlyödään, voisivat vakavasti heikentää tähänastisia uudistuksia ja Ukrainan tukitoimia;

86.  kehottaa Ukrainaa ja EU:ta tehostamaan kahdenvälisen kaupan vapauttamista koskevaa yhteistyötä, mukaan lukien ACAA-sopimuksen tekeminen, sekä terveys- ja kasvinsuojelutoimia ja tulliasioita koskevaa yhteistyötä; kehottaa myös lisäämään EU:n ja Ukrainan välistä alakohtaista yhteistyötä koulutuksen ja tutkimuksen, innovoinnin, tieto- ja viestintätekniikan ja digitalisaation sekä ympäristöä säästävän teknologian aloilla, jotta osaamista ja parhaita käytäntöjä voitaisiin jakaa; kehottaa lisäksi lisäämään yhteistyötä ja toteuttamaan Ukrainan asteittain tapahtuva eriytetty alakohtainen yhdentyminen muun muassa energiaunioniin, liikenneyhteisöön ja digitaalisille sisämarkkinoille;

87.  kehottaa Ukrainan viranomaisia avaamaan maan ilmailumarkkinat eurooppalaisille yrityksille, myös halpalentoyhtiöille, ja kannattaa yhteistä ilmailualuetta koskevan sopimuksen allekirjoittamista mahdollisimman pian;

88.  pitää myönteisenä Ukrainan ja EU:n välisessä yhteistyössä saavutettua edistystä digitaalialalla ja kannustaa syventämään edelleen tällaista yhteistyötä, jolla kummallekin pyritään myöntämään sisämarkkinakohtelu, myös muilla yhteistä etua koskevilla aloilla; korostaa niiden toteutettujen toimien merkitystä, joilla edettiin kohti digitaalista muutosta ja sähköistä hallinnointia sekä edistettiin Ukrainan lainsäädännön lähentämistä EU:n lainsäädäntöön sähköisten luottamuspalvelujen ja sähköisen viestinnän alalla; kannustaa komissiota tukemaan edelleen media- ja informaatiolukutaitoa, sähköistä hallintoa ja digitaalitaloutta koskevia Ukrainan toimia, jotta otetaan huomioon nykyinen digitaalinen aikakausi ja asteittainen yhdentyminen EU:n digitaalisiin sisämarkkinoihin, sekä tutkimaan tapoja vähentää verkkovierailumaksuja EU:n ja Ukrainan välillä; panee tässä yhteydessä merkille EU:n uuden 25 miljoonan euron ohjelman, jolla tuetaan sähköistä hallintoa ja digitaalitaloutta Ukrainassa; kannustaa laajentamaan yhtenäistä euromaksualuetta Ukrainaan, heti kun se on täyttänyt kaikki tekniset ja oikeudelliset vaatimukset;

89.  kehottaa komissiota ja Euroopan ulkosuhdehallintoa toteuttamaan luotettavan tarvearvioinnin Donbassin alueen sosiaalis-taloudellista elpymistä koskevan strategian laatimiseksi ja ehdottaa asianmukaisen kansainvälisen kehyksen luomista Donbassin jälleenrakentamista varten;

90.  kehottaa Ukrainan viranomaisia jatkamaan kansanterveysjärjestelmän uudistuksia, erityisesti kun huomioon otetaan covid-19-pandemian tuhoisat vaikutukset Ukrainan terveydenhuoltojärjestelmään; toteaa, että Unicefin mukaan covid-19-pandemia on luonut julkisen terveydenhuollon kriisin lisäksi sosioekonomisen kriisin, joka saattaa nostaa köyhyysastetta Ukrainassa 27,2 prosentista 43,6 prosenttiin tai jopa 50,8 prosenttiin; kannustaa näin ollen Ukrainan hallitusta toteuttamaan kattavia sosiaalisen suojelun toimenpiteitä covid-19:n vaikutusten lieventämiseksi;

91.  suhtautuu myönteisesti siihen, että Ukraina on liittynyt EU:n terveysturvakomiteaan ja varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmään osallistuakseen yleiseurooppalaiseen covid‑19-kansanterveystoimien koordinointiin; kehottaa komissiota, EU:n jäsenvaltioita ja Ukrainaa tehostamaan yhteistyötä kansanterveysjärjestelmien häiriönsietokyvyn alalla sekä vaihtamaan parhaita käytäntöjä ja tekemään kansalaisyhteiskunnan kanssa yhteistyötä kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin ryhmiin keskittyvien epidemiastrategioiden laatimiseksi; kehottaa komissiota tukemaan Ukrainan hallitusta covid-19-rokotteiden saannissa;

92.  kehottaa Ukrainan hallitusta varmistamaan, että covid-19:n vuoksi mahdollisesti toteutettavilla rajoittavilla toimenpiteillä on oikeusperusta, että ne ovat ehdottoman välttämättömiä ja oikeasuhteisia kansanterveyden suojelemista ja ihmishenkien pelastamista koskevaan tavoitteeseen nähden (tieteellisten lausuntojen perusteella), että niitä tarkistetaan jatkuvasti ja ne poistetaan, kun ne eivät ole enää tarpeen, ja että niitä sovelletaan syrjimättömällä tavalla; kehottaa viranomaisia varmistamaan, että covid‑19:ään reagoiminen ei aiheuta suhteettoman suurta haittaa haavoittuvassa asemassa oleville ja syrjäytyneille ryhmille, ja ryhtymään toimiin olemassa olevan eriarvoisuuden poistamiseksi;

93.  kehottaa Ukrainaa puuttumaan terveydenhuoltoalalla ja erityisesti terveysministeriössä laajamittaisesti edelleen esiintyvään tuttavien suosimiseen ja korruptioon ja tutkimaan tehokkaasti kaikkea korruptiota, erityisesti yrityksiä hankkia lääkinnällisiä laitteita ja covid-19-rokotteita kohtuuttomalla hinnalla keskellä pandemiaa;

94.  antaa Ukrainan julkiselle terveydenhuoltojärjestelmälle tunnustusta hyvästä työstä sellaisen avoimen järjestelmän perustamiseksi, jonka tehtävänä on rahoittaa potilaille annettavia erityishoitoja; kehottaa terveysministeriötä tukemaan Ukrainan julkisen terveydenhuoltojärjestelmän työtä;

95.  kiittää edistymisestä lainsäädännön lähentämisessä EU:n säännöstön kanssa ja siitä, että marraskuussa 2019 hyväksyttiin terveys- ja kasvinsuojelustrategia, johon sisältyy yli 200 unionin normatiivista säädöstä, jotka on pantava täytäntöön Ukrainan lainsäädännössä;

96.  panee huolestuneena merkille, että eläinten hyvinvointia koskevien EU:n normien lähentämisessä ei ole edistytty riittävästi;

97.  pitää myönteisenä, että maaliskuussa 2020 hyväksyttiin viljelymaan myyntiä koskeva laki, jonka pitäisi edistää Ukrainan valtavan potentiaalin hyödyntämistä maatalousalalla, ja toukokuussa 2020 laki tiettyjen pankkitoiminnan sääntelyvälineiden parantamisesta, joka vahvistaa pankkijärjestelmää ja estää PrivatBankin palauttamisen sen entisille omistajille;

98.  pitää myönteisenä sitä, että Ukraina on liittynyt välimiesmenettelyä koskevaan väliaikaisjärjestelyyn (MPIA) ja auttaa siten osaltaan selviämään valituselimen lamaantumisen aiheuttamasta umpikujasta ja varmistamaan, että Maailman kauppajärjestön (WTO) jäsenet voivat hyötyä kaksivaiheisesta riitojenratkaisujärjestelmästä WTO:ssa, kunnes valituselin on jälleen toiminnassa;

99.  kehottaa Ukrainaa noudattamaan välimiespaneelin tulevia päätöksiä, jotka koskevat raakapuun vientiä koskevaa moratoriota, samalla kun pannaan täytäntöön pakollinen huolellisuusvelvoite koko metsähyödykkeiden arvoketjussa ja parannetaan metsäalan hallintoa;

100.  panee huolestuneena merkille, että Ukraina on äskettäin käynnistänyt kaksi suojatoimenpidetutkimusta, jotka koskevat typpilannoitteiden ja kemiallisten lannoitteiden tuontia EU:sta; panee merkille, että Ukraina päätti lopettaa molemmat suojatoimenpidetutkimukset viime hetkellä, ja muita suojatoimenpidetutkimuksia on valmisteilla; varoittaa, että vastaavat toimet voisivat heikentää osapuolten keskinäistä luottamusta;

101.  muistuttaa, että siipikarjanliha on arka tuote EU:ssa; panee merkille ratkaisun, joka on löydetty siipikarjan ”muiden” palojen vientiin muuttamalla siipikarjanlihan ja siipikarjanlihavalmisteiden kauppaetuuksia, millä on suljettu sopimuksen porsaanreikä; kehottaa Ukrainaa pidättymään tämän kaltaisista käytännöistä ja noudattamaan pitkälle menevän ja laaja-alaisen vapaakauppasopimuksen kaikkia määräyksiä täysimääräisesti ja panemaan ne täytäntöön vilpittömässä mielessä; kehottaa komissiota seuraamaan perusteellisesti pitkälle menevän ja laaja-alaisen vapaakauppasopimuksen noudattamista ja käyttämään kaikkia käytettävissä olevia toimenpiteitä markkinoita vääristävien käytäntöjen poistamiseksi ja oikeudellisten porsaanreikien mahdollisen hyödyntämisen estämiseksi;

102.  kehottaa puuttumaan Ukrainan maaseutu- ja kaupunkialueiden väliseen kuiluun käyttämällä mikro- ja pk-yrityksille, pientilallisille ja maaseutu- ja esikaupunkialueiden perheyrityksille suunnattuja tehokkaita taloudellisia ja teknisiä kannustimia ja parantamalla kaupunkien ja maaseudun ihmisten välisiä yhteyksiä ja infrastruktuureja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tukemiseksi;

103.  on tyytyväinen pitkälle menevää ja laaja-alaista vapaakauppa-aluetta koskevan rahoitusvälineen puitteissa saavutettuihin, pk-yrityksiä hyödyttäviin tuloksiin rahoituksen saatavuuden parantamisessa ja kaupankäyntimahdollisuuksien avaamisessa; korostaa, että asianmukainen tiedotuskampanja voisi auttaa pk-yrityksiä hyödyntämään paremmin pitkälle menevän ja laaja-alaisen vapaakauppasopimuksen tarjoamia mahdollisuuksia;

104.  kehottaa komissiota tarjoamaan teknistä tukea alueellisille työnvälityskeskuksille työllisyyden edistämiseksi, tukemaan nuoria ja investoimaan heihin ja kestävää taloudellista kehitystä koskeviin ohjelmiin, joissa edistetään sosiaalista yrittäjyyttä, ja keskittymään maaseutualueiden nuoriin, jotta voidaan lujittaa koulutusjärjestelmää työmarkkinoiden vaatimusten mukaisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevien suojelemiseksi ja sosioekonomisten mahdollisuuksien puutteen estämiseksi;

105.  kannustaa komissiota seuraamaan pitkälle menevän ja laaja-alaisen vapaakauppasopimuksen vaikutuksia EU:n kanssa käytävään kauppaan liittyviin työntekijöiden oikeuksiin ja yhdistymisvapautta koskeviin oikeuksiin; kehottaa Ukrainan hallitusta keskittymään myös kaupan ja kestävän kehityksen sosiaaliseen ulottuvuuteen ja seuraamaan tiiviisti pitkälle menevän ja laaja-alaisen vapaakauppasopimuksen täytäntöönpanon taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia; kehottaa Ukrainan hallitusta noudattamaan työnormeja ja panemaan ne täytäntöön sekä ratifioimaan ja panemaan täysimääräisesti täytäntöön kaikki Kansainvälisen työjärjestön (ILO) yleissopimukset; kannustaa Ukrainan hallitusta jatkamaan työnormiensa lähentämistä EU:n työnormeihin erityisesti, kun kyseessä on kokoontumisvapaus ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu; suhtautuu myönteisesti työmarkkinauudistusta koskevaan aloitteeseen, mutta korostaa, että ammattiliittojen ja kansalaisyhteiskunnan kanssa on käytävä laajoja neuvotteluja, ja suosittelee, että hyödynnetään ILO:n asiantuntemusta;

106.  kehottaa komissiota varmistamaan, että ammattiliitot ja kansalaisyhteiskunta kaikissa muodoissaan osallistuvat assosiaatiosopimuksen täytäntöönpanon seurantaan; kehottaa Ukrainan hallitusta ja komissiota tukemaan kansalaisjärjestöjä, jotka tutkivat pitkälle menevän ja laaja-alaisen vapaakauppasopimuksen rikkomuksia erityisesti sosiaalialalla;

107.  kehottaa Ukrainan hallitusta ottamaan käyttöön kannustin- ja seuraamusjärjestelmän, jolla torjutaan huomattavan suurta työpaikkojen määrää epävirallisella sektorilla;

108.  panee merkille työvoiman lisääntyneen liikkuvuuden Ukrainan ja EU:n välillä, sillä maasta on muuttanut 2,2–2,7 miljoonaa henkilöä, eli 13–16 prosenttia Ukrainan koko työvoimasta, mikä toisaalta vähentää työvoiman tarjontaa Ukrainassa ja aiheuttaa työvoimapulaa tietyissä ammateissa, ja toisaalta se on yksi niistä tekijöistä, jotka lisäävät maahan jäävien työntekijöiden palkkojen kasvua ja maahanmuuttajien rahalähetyksiä, joilla on huomattava vaikutus Ukrainan talouteen ja joiden osuus on yli kahdeksan prosenttia maan BKT:sta; kehottaa analysoimaan tarkemmin vuoden 2014 jälkeisen työvoiman maastamuuton taloudellisia ja sosiaalisia hyötyjä ja vaikutuksia sekä Ukrainan että jäsenvaltioiden talouksiin ja sosiaaliturvajärjestelmiin; pitää tärkeänä, että hallituksella on lähestymistapa sellaisen työympäristön kehittämiseen, joka tarjoaa ihmisarvoiset työolot Ukrainan yritysten työntekijöille, mukaan lukien työterveys ja työturvallisuus, laillisesti ilmoitetut työpaikat, joihin kuuluu valtion sosiaaliturva, ajoissa ja kokonaisuudessaan maksettavat palkat, oikeus ammattiliittojen jäsenyyteen ja etujen puolustamiseen sekä mielekkäät työehtosopimusneuvottelut, jotka johtavat sitoviin työehtosopimuksiin; toistaa tarpeen puuttua aivovuotoon Ukrainassa edistämällä laadukkaita ja osallistavia opetus- ja koulutusohjelmia ja luomalla työllistymismahdollisuuksia, jotta nuorille ja perheille voidaan tarjota sosioekonomisia näkymiä omissa paikallisissa yhteisöissään;

109.  pitää myönteisinä ja kehottaa kehittämään edelleen EU:n rahoittamia ohjelmia, joilla tarjotaan tukea sekä Ukrainan ammatillisen koulutusjärjestelmän nykyaikaistamiselle (EU4Skills: Better Skills for Modern Ukraine) että liiketoimintaympäristölle, joka on keskeisessä asemassa mahdollisille paluumuuttajille ja kotimaisille yrittäjille (korruption torjunta, pk-yritysten tuki, vero- ja tulliuudistus jne.), alakohtaisten avustuksien avulla ja EU:n makrotaloudellisen rahoitusavun ohjelmien ehtojen mukaisesti;

110.  kehottaa assosiaationeuvostoa asettamaan etusijalle kansainvälisten työnormien ja EU:n lainsäädännön ja käytäntöjen täytäntöönpanon sosiaalipolitiikan, työllisyyden ja työn, työehtosopimusneuvotteluja koskevan lainsäädännön, työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun, sukupuolten eriarvoisuuden torjumisen ja työlainsäädännön uudistamisen aloilla, jotta varmistetaan, että työmarkkinaosapuolten edut ovat tasapainossa ja että työntekijöiden oikeuksia suojellaan assosiaatiosopimuksen määräysten (419-421 ja 424 artikla) ja asiaankuuluvien ILO:n yleissopimusten määräysten (81, 87, 98, 117, 122, 129, 144, 154 ja 173 artikla) mukaisesti; muistuttaa Ukrainan hallitusta siitä, että sen toimenpiteitä, joilla parannetaan liiketoimintaympäristöä suorien investointien houkuttelemiseksi ja talouskasvun edistämiseksi, ei saa toteuttaa työntekijöiden oikeuksien ja työolojen kustannuksella; kehottaa Ukrainan hallitusta omaksumaan järjestelmällisen lähestymistavan ja tukemaan institutionaalisesti työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua ja ryhtymään toimiin, joilla kansallisesta kolmikantaisesta sosiaali- ja talousneuvostosta tehdään tehokas työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun väline;

111.  panee huolestuneena merkille, että ammattiliittojen mahdollisuus käyttää oikeuksiaan Ukrainassa on rajallinen puutteellisen ja epämääräisen lainsäädännön vuoksi;

Energia, ympäristö ja ilmastonmuutos

112.  suhtautuu myönteisesti Naftogazin eriyttämisen päätökseen saattamiseen vuonna 2019 ja oikeudellisesti riippumattoman kaasun siirtoverkonhaltijan (GTSO) perustamiseen, mikä on EU:n kolmannen energiapaketin mukaista; kehottaa kuitenkin Ukrainan viranomaisia vahvistamaan GTSO:n teknistä riippumattomuutta Naftogazista; suhtautuu myönteisesti kilpailukykyisten kaasumarkkinoiden vapauttamiseen ja avaamiseen kotitalouksille; pitää kuitenkin valitettavana viimeisimpiä Naftogazin johtoon, mukaan lukien yhtiön hallintoneuvosto, kohdistuvia hyökkäyksiä, jotka heikentävät sen riippumattomuutta ja tähän mennessä alalla saavutettua edistystä uudistuksissa;

113.  korostaa Ukrainan asemaa kaasun strategisena kauttakulkumaana ja tarvetta nykyaikaistaa sen kansallista kaasunsiirtojärjestelmää sekä sen EU:n energiamarkkinoille integroitumisen merkitystä assosiaatiosopimuksen päivitetyn liitteen XXVII tehokkaan täytäntöönpanon perusteella; suhtautuu myönteisesti pitkän aikavälin kaasunsiirtosopimuksen allekirjoittamiseen, johon EU on myötävaikuttanut; on huolissaan Nord Stream 2 -kaasuputken rakentamisesta ja toistaa sen aiheuttamat pitkän aikavälin poliittiset, taloudelliset ja turvallisuusriskit; toteaa, että kaasuputki lisää EU:n riippuvuutta Venäjän kaasutoimituksista, uhkaa EU:n sisämarkkinoita, ei ole EU:n energiapolitiikan tai sen strategisten etujen mukaista ja voi vaikuttaa kielteisesti sodan runtelemaan Ukrainaan; kehottaa siksi aiempien kannanottojensa mukaisesti kaikkia sidosryhmiä ja erityisesti jäsenvaltioiden ja eurooppalaisia sidosryhmiä hyödyntämään saatavilla olevia oikeudellisia lausekkeita hankkeen pysäyttämiseksi;

114.  pyytää komissiota valvomaan, noudattaako Ukraina unionin energia-alan säännöstöä energiamarkkinoiden lujemman yhdentymisen edistämiseksi; tukee täysin Ukrainan yhdentymistä Euroopan mantereen sähköverkkoon (ENTSO-E); kehottaa Ukrainaa parantamaan kansainvälisten instituutioiden (esimerkiksi komissio, Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki, Euroopan investointipankki, Maailmanpankki, KfW‑kehityspankki, ENTSO-E, energiayhteisö) ja Ukrainan energia-alaa tukevien instituutioiden politiikanalojen ja toimien koordinointia;

115.  tuomitsee Venäjän kaasuntuotannon Ukrainan talousvyöhykkeellä sijaitsevalla Ukrainan mannerjalustalla ja toteaa, että EU ei tunnusta Venäjän federaation takavarikoimia kaasukenttiä Asovanmerellä ja Mustallamerellä ja että sen olisi tuettava Ukrainan viranomaisten oikeustoimia laittomien tuotantotoimien lopettamiseksi;

116.  pitää valitettavana, että Ukrainassa heinäkuussa 2019 toimintansa aloittaneet uudet sähkön tukkumarkkinat eivät edelleenkään ole kilpailulle avoimet EU:n normien mukaisesti; kehottaa siksi Ukrainaa saattamaan valmiiksi uudistuksensa ja parantamaan EU:n lainsäädännön noudattamista ennen kaikkea lisäämällä Ukrenerhon riippumattomuutta ja välttämällä ristiintukemista; kehottaa Ukrainaa nykyaikaistamaan olemassa olevia voimalaitoksiaan tiukkojen eurooppalaisten ympäristö- ja turvallisuusnormien noudattamiseksi;

117.  suhtautuu myönteisesti Ukrainan hallituksen kantaan noudattaa energiayhteisössä tehtyä sitoumusta noudattaa sovellettavaa EU:n lainsäädäntöä, ympäristö- ja turvallisuuspolitiikka mukaan lukien, ja estää siten sähkön tuonti naapurimaissa sijaitsevista voimalaitoksista, joita rakennetaan noudattamatta kansainvälisten yleissopimusten vaatimuksia ja korkeimpia kansainvälisiä ympäristö- ja turvallisuusnormeja;

118.  pitää valitettavana, että Ukraina ei vielä täytä uusiutuvien energialähteiden alalla velvoitteitaan sijoittajia kohtaan ja että uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön tuottajille maksettavien maksujen viivästyminen uhkaa puhtaiden energialähteiden kehittämisen jatkamista Ukrainassa;

119.  kehottaa Ukrainan viranomaisia saattamaan pikaisesti päätökseen ydinvoimaloiden nykyaikaistamisen ja tutkimaan viivästyksiä näissä prosesseissa, erityisesti Zaporižžjan ydinvoimalaitoksen nykyaikaistamisessa;

120.  korostaa, että on tärkeää lisätä infrastruktuuriyhteistyötä alueella, monipuolistaa edelleen Ukrainan energiatoimituksia, energiatehokkuutta, uusiutuvia energialähteitä ja Ukrainan energia-alan yhteyksiä sekä varmistaa samalla ympäristön kestävyys; toteaa, että alueen sisäisen kaupan tukeminen ja edistäminen itäisen kumppanuuden maiden välillä luo myös uusia taloudellisia mahdollisuuksia pk-yrityksillekin;

121.  kiittää Ukrainan hallitusta siitä, että se hyväksyi helmikuussa 2019 vuoteen 2030 ulottuvan valtion ympäristöpolitiikan strategian ja kansallisen jätehuoltosuunnitelman, ympäristövaikutusten arviointia ja strategista ympäristöarviointia koskevat lait sekä ilmastopolitiikkaa koskevat lait; kehottaa Ukrainaa lisäämään edelleen sitoumustaan ilmastonmuutoksen torjuntaan ilmastonmuutospolitiikan täytäntöönpanossa ja ilmastonmuutoskysymysten valtavirtaistamisessa kaikille päätöksenteon aloille sekä lisäämään ponnistelujaan Pariisin vuoden 2015 sopimukseen liittyvien kansallisten sitoumusten osalta;

122.  kehottaa Ukrainaa torjumaan tehokkaasti laitonta puunhakkuuta kestävän metsänhoidon ja ympäristönsuojelunormien mukaisesti ja ryhtymään toimiin ja lopettamaan ympäristövahingot, jotka johtuvat luonnonvarojen laittomasta ja kestämättömästä hyödyntämisestä, kuten Karpaattien aarnimetsien laittomista hakkuista, jotka ovat myös tärkein syy alueen tulville; kehottaa EU:ta osallistumaan laittoman Svydovets‑hiihtokeskuksen yhteydessä tapahtuvan laittoman puunkorjuun estämiseen sekä meripihkan laittoman ja ympäristölle haitallisen louhintamenetelmän käytön estämiseen; kannustaa Ukrainaa investoimaan ekologiseen ja ympäristön kannalta turvalliseen ja kestävään matkailuinfrastruktuuriin ja kehottaa Ukrainan viranomaisia estämään tulevia hankkeita vahingoittamasta ympäristöä parantamalla valvontaa, avoimuutta sekä ympäristövaikutusten arviointien ja huolellisuusvelvoitteiden täytäntöönpanoa; kehottaa Ukrainaa tarjoamaan avoimen ja helpon pääsyn ympäristötietoihin, laajentamaan suojelualueita ja nopeuttamaan suurten polttolaitosten merkittäviä epäpuhtauksia koskevan kansallisen päästövähennyssuunnitelman täytäntöönpanoa; kannustaa Ukrainaa antamaan lainsäädäntöä kestävän liikenteen kehittämiseksi; kehottaa Ukrainaa puhdistamaan ja hävittämään erittäin vaaralliset maatalouskemikaalit turvallisella ja ympäristötietoisella tavalla, erityisesti vanhentuneet torjunta-aineet Hersonin alueella ja muilla Ukrainan alueilla;

123.  on erittäin huolissaan konfliktin ympäristövaikutuksista Itä-Ukrainassa, mukaan lukien toisiinsa yhteydessä olevien kaivoksien tulvista aiheutuvat vaarat; kehottaa arvioimaan perusteellisesti konfliktin ympäristövaikutuksia ja laatimaan reagointisuunnitelman, jonka tarkoituksena on estää ekologinen katastrofi; ehdottaa Donbassin miinanraivausohjelmaa, johon osallistuisivat Ukrainan viranomaiset ja kansainvälinen yhteisö;

124.  on myös erittäin huolissaan noin 200 radioaktiivisesta lähteestä – joita käytetään lääketieteellisiin, teollisiin tai tieteellisiin tarkoituksiin – jotka sijaitsevat Donetskin alueella ja sen ympäristössä ja jotka aiheuttavat vakavia terveys-, turvallisuus- ja ympäristöriskejä; kehottaa Etyjiä, Ukraina-kontaktiryhmää ja Normandia-ryhmän ‑maita torjumaan radioaktiivisen toiminnan lisääntymistä ja radioaktiivisten aineiden salakuljetusta ydinsulkujärjestelmän mukaisesti; kehottaa kaikkia osapuolia olemaan yhteydessä asiaankuuluviin sidosryhmiin, jotta korkea-aktiiviset käytöstä poistetut radioaktiiviset lähteet voidaan kuljettaa turvallisesti pois Donbassin alueelta;

125.  suhtautuu myönteisesti Ukrainan pyrkimykseen edistää Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteita ja kehottaa komissiota tukemaan asianmukaisesti Ukrainan pyrkimyksiä muun muassa luomalla asiaa koskeva jäsennelty vuoropuhelu, etenemissuunnitelma ja tiedonvaihto; kehottaa komissiota varmistamaan, että pitkälle menevä ja laaja-alainen vapaakauppasopimus ei ole ristiriidassa siinä esitettyjen ympäristötavoitteiden ja -aloitteiden kanssa;

126.  suhtautuu myönteisesti EU:n 10 miljoonan euron kestävän talouden ilmastopakettiin, joka tarjoaa Ukrainalle tukea kehittää kokonaisvaltainen lähestymistapa sen keskeisten talouden alojen uudelleenjärjestelyyn vähähiiliseen talouteen siirtymiseksi;

Ihmisten väliset yhteydet ja rajavalvonta

127.  toteaa, että rajatylittävällä liikkuvuudella on suuri merkitys ihmisten välisten yhteyksien vahvistamisessa, ja panee tyytyväisenä merkille, että Ukrainan kansalaisia koskevan viisumivapauden täytäntöönpano on jatkunut menestyksekkäästi, mikä on mahdollistanut sen, että Ukrainan kansalaiset ovat kesäkuusta 2017 lähtien tehneet yli 40 miljoonaa matkaa EU:n jäsenvaltioihin; korostaa, että on tärkeää jatkaa viisumivapautta koskevien edellytysten täyttämistä ja nopeuttaa niihin liittyviä uudistustoimia; toteaa, että viisumivapaus on lisännyt matkustamista Ukrainasta EU:hun ja se on siten parantanut yhteiskuntien välistä yhteisymmärrystä, mikä on paras peruste jatkuvalle lähentymiselle; painottaa, että tätä lähestymistapaa on jatkettava ja ajan myötä laajennettava;

128.  pitää tärkeänä Ukrainan integroitumista EU:n puitteisiin, kuten Erasmus+-ohjelmaan, Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaan ja Luova Eurooppa -ohjelmaan, ja tarvetta tehostaa asiaankuuluvaa yhteistyötä nykyisissä ja tulevissa ohjelmissa; katsoo, että Ukrainan opiskelijoiden sekä yliopistojen ja koulujen opettajien osallistumista Erasmus+-ohjelmiin olisi lisättävä näkyvästi;

129.  panee merkille, että Ukrainan kansalaisten Schengen-maihin tekemien vierailujen lisääntyminen on merkinnyt haastetta EU:n ja Ukrainan välisille rajanylityspaikoille, jotka ovat ruuhkautuneet, ja että niiden infrastruktuuri tai kapasiteetti ei riitä takaamaan rajaa ylittäville ihmisille kunnollisia ja inhimillisiä olosuhteita; panee merkille, että yksi vaikeimmista ongelmista EU:n ja Ukrainan rajalla, erityisesti Unkarin ja Ukrainan sekä Puolan ja Ukrainan välisillä rajaosuuksilla, on ollut rajan ylittämiseen kuluva pitkä odotusaika; kehottaa komissiota käynnistämään vuoropuhelun sen varmistamiseksi, että rajanylitysmenettelyt ovat nopeita ja vapaita korruptiosta, muun muassa investoinneilla, henkilöstön koulutuksella ja rajanylitystä koskeviin valituksiin liittyvillä tehokkailla menettelyillä; kannustaa EU:ta tukemaan uusien rajanylityspaikkojen perustamista ja olemassa olevien rajanylityspaikkojen laajentamista EU:n ja Ukrainan rajalla seuraamalla tiukasti rahoitusta, jotta aiemman kaltaiset väärinkäytökset poistetaan;

130.  tukee EU:n ja Ukrainan välisen yhteistyön tehostamista erityisesti rajavalvonnan, kansallisten turvapaikkajärjestelmien ja biometrisiin välineisiin perustuvien identiteetin hallintajärjestelmien, rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan, järjestäytyneen rikollisuuden ja vakavien kansainvälisten rikosten torjunnan alalla sekä Ukrainan ja Euroopan raja- ja merivartioviraston (Frontex) välisen yhteistyön syventämistä;

131.  panee merkille, että Ukrainan tulli- ja rajamenettelyjen yhdenmukaistamisessa unionin menettelyjen kanssa sekä meneillään olevissa vero- ja tullihallintojen institutionaalisissa uudistuksissa on edistytty edelleen; pitää myönteisenä lakia yhdestä ainoasta oikeussubjektista valtion tullilaitokselle sekä valtuutettuja talouden toimijoita sekä kansallisen sähköisen passitusjärjestelmän käyttöönottoa koskevia lakeja, jotka hyväksyttiin syksyllä 2019; on myös tyytyväinen siihen, että heinäkuussa 2019 hyväksyttiin ”yhdennetty rajaturvallisuuden strategia vuoteen 2025 saakka” ja sitä seuraava toimintasuunnitelma vuosiksi 2020–2022; pitää kuitenkin valitettavana, että EU:n rahoittama hanke kuuden tarkastuspisteen nykyaikaistamiseksi unionin rajalla on pysähtynyt, ja pahoittelee hyvin pitkiä odotusaikoja, joita kyseisillä rajoilla on edelleen; kehottaa lisäksi Ukrainan viranomaisia hyväksymään kaikki jäljellä olevat toimenpiteet ja asetukset, jotka ovat tarpeen AEO- ja NCTS-järjestelmien saattamiseksi täysin toimintakuntoon, ja varmistamaan, että valtion tullilaitoksen uusi johto nimitetään nopeasti pätevien ehdokkaiden keskuudesta avoimella ja puolueettomalla julkisella valintamenettelyllä; kehottaa Ukrainan viranomaisia säätämään rangaistavaksi kaikkien tavaroiden salakuljetuksen yhdennetyn rajavalvonnan keskeisenä osa-alueena;

132.  kehottaa EU:n sekä Ukrainan ja Moldovan viranomaisia nopeuttamaan laittoman kaupan estämistä ja sulkemaan salakuljetuksen väylät salakuljettajien turvapaikkana olevassa Transnistriassa, jota rikolliset ja oligarkit ovat hyödyntäneet, joka vahvistaa Venäjän vaikutusvaltaa ja joka on ollut yksi merkittävimmistä konfliktia pitkittävistä tekijöistä;

Institutionaaliset määräykset

133.  suhtautuu myönteisesti 6. lokakuuta 2020 pidetyn EU:n ja Ukrainan välisen huippukokouksen, joka oli covid-19-pandemian puhkeamisen jälkeen ensimmäinen Brysselissä fyysisesti pidetty kahdenvälinen huippukokous, tulokseen sekä kummankin osapuolen selkeisiin julkilausumiin siitä, että ne ovat edelleen sitoutuneet vahvistamaan Ukrainan poliittista assosiaatiota ja taloudellista yhdentymistä Euroopan unioniin;

134.  on tyytyväinen rauhaa ja demokratiaa koskevien Jean Monnet -vuoropuheluiden – joita Euroopan parlamentti käy Ukrainan Verhovna Radan kanssa – puitteissa edelleen jatkuvien kokousten ja toimien tuloksiin ja tukee täysin niiden jatkamista; on vakuuttunut siitä, että vuoropuhelun parlamentaarisen kulttuurin syventäminen varmistaa vahvan, riippumattoman, avoimen ja tehokkaan Ukrainan Verhovna Radan, joka on ensiarvoisen tärkeä maan demokraattisen ja eurooppalaisen tulevaisuuden kannalta ja Ukrainan kansalaisten pyrkimysten mukainen;

135.  kannustaa tässä yhteydessä Verhovna Radaa jatkamaan aktiivisesti institutionaalista uudistamistaan, jolla pyritään muun muassa lisäämään lainsäädännön valmiuksia ja laatua, lisäämään toimeenpanovallan käytön poliittista valvontaa sekä avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta kansalaisia kohtaan, jotta assosiaatiosopimuksen täytäntöönpanoon liittyvien lakiehdotusten hyväksymistä sujuvoitetaan ja priorisoidaan, sekä ottamaan käyttöön institutionaalisia suojatoimia, joilla estetään assosiaatiosopimuksen nojalla tehtyjen sitoumusten vastainen lainsäädäntö, esimerkiksi vahvistamalla EU:hun yhdentymistä käsittelevän valiokunnan, jonka lausuntojen olisi oltava sitovia, roolia; korostaa, että on tärkeää jatkaa Euroopan parlamentin yhteistyötä Verhovna Radan kanssa tällaisen uudistamisprosessin tukemiseksi; korostaa, että on tärkeää jatkaa parlamenttien välistä yhteistyötä ja ihmisten välisiä yhteyksiä parhaalla mahdollisella tavalla covid-19-pandemian yhteydessä;

136.  korostaa, että on tärkeää jatkaa Ukrainassa olevan Euroopan unionin neuvontaoperaation (EUAM) tukemista ja sen roolia siviiliturvallisuusalan uudistamisessa; pitää myönteisenä sen kenttätoimiston avaamista Mariupoliin ja toivoo konkreettisia tuloksia operaation toimeksiannon mukaisesti; kehottaa komissiota tehostamaan pyrkimyksiään vahvistaa assosiaatiosopimuksen sekä pitkälle menevän ja laaja-alaisen vapaakauppasopimuksen täytäntöönpanoon osallistuvien Ukrainan viranomaisten valmiuksia; kehottaa komissiota laatimaan välineitä, joita tarvitaan tukemaan Ukrainan lainsäädännön jatkuvaa yhdenmukaistamista unionin säännöstöön EU:n ja Ukrainan 22. huippukokouksen asiaa koskevien päätösten mukaisesti;

137.  toistaa kehotuksensa itäisen kumppanuuden yliopiston perustamisesta Ukrainaan; kehottaa unionin toimielimiä vahvistamaan ja laajentamaan sellaisten ukrainalaisten oikeusalan ammattilaisten, jotka haluavat erikoistua EU-oikeuteen, koulutusohjelmia sekä vahvistamaan Ukrainan valmiuksia osallistua Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaan muun muassa edistämällä ihmisten välisiä yhteyksiä sekä EU:n ja Ukrainan välistä akateemista ja koulutusyhteistyötä;

138.  suhtautuu myönteisesti EU:n tukeen College of Europe -yliopiston Natolinin laitoksen järjestämille Ukrainan virkamiesten institutionaalisten valmiuksien kehittämiselle ja koulutuskursseille;

139.  kehottaa kaikkia EU:n toimielimiä, jäsenvaltioita ja Ukrainan viranomaisia laatimaan kampanjoita, joilla kansalaisille tiedotetaan paremmin itäisen kumppanuuden aloitteen ja assosiaatiosopimuksen sekä pitkälle menevän ja laaja-alaisen vapaakauppasopimuksen täytäntöönpanon tarjoamista mahdollisuuksista, lisätään tietoisuutta tiiviimmän yhteistyön eduista ja kytketään ne Ukrainan ja muiden assosioituneiden maiden työmarkkinoiden myönteiseen kehitykseen; kannustaa Ukrainan viranomaisia tiedottamaan paremmin assosiaatiosopimuksen / pitkälle menevän ja laaja-alaisen vapaakauppasopimuksen ja EU:n avun hyödyistä Ukrainan kansalaisille ja toteuttamaan lisätoimia sen varmistamiseksi, että assosiaatiosopimuksen / pitkälle menevän ja laaja-alaisen vapaakauppasopimuksen sekä EU:n avun ja ohjelmien tarjoamat mahdollisuudet saavuttavat paikallisen tason, myös maan syrjäisillä alueilla ja erityisesti maaseutualueilla, jotta asukkaat voivat ajaa myönteisiä muutoksia yhteisöissään;

140.  kiittää Ukrainan kansalaisyhteiskuntaa, nuoria ja kansalaisjärjestöjä niiden toiminnasta kaikilla julkisen ja poliittisen elämän aloilla ja erityisesti niiden tuesta assosiaatiosopimuksen / pitkälle menevän ja laaja-alaisen vapaakauppasopimuksen täytäntöönpanolle, covid-19-pandemian haasteisiin vastaamiselle, disinformaatiokampanjoiden torjumiselle, avun ja hätäavun tarjoamiselle maan sisällä siirtymään joutuneille henkilöille ja muille haavoittuville ryhmille sekä Ukrainan kansan yhteiskunnallisen selviytymiskyvyn ja medialukutaidon vahvistamiselle; kannustaa Ukrainan keskus- ja paikallishallintoa jatkamaan tiiviin yhteistyön edistämistä kansalaisyhteiskunnan kanssa, myös lisäämällä sen toiminnalle annettavaa taloudellista tukea; kehottaa komissiota asettamaan etusijalle näiden kansalaisjärjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjen tukemisen; pitää tässä yhteydessä myönteisenä kansalaisyhteiskunnan rahoitusvälinettä koskevaa ohjelmaa, jonka määrärahat ovat 20 miljoonaa euroa ja joka tukee kansalaisjärjestöjen valmiuksien vahvistamista päätöksentekoon ja julkiseen elämään osallistumiseksi; kehottaa Ukrainan viranomaisia olemaan hyväksymättä kansalaisjärjestöjen ja muiden järjestöjen toimintaa ja työtä koskevia useita lakiluonnoksia, jotka eivät ole Ukrainan kansallisten ja kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden mukaisia, ja takaamaan, että kansalaisyhteiskunta voi toimia ilman aiheetonta haittaa;

o
o   o

141.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, Ukrainan presidentille, hallitukselle ja parlamentille sekä Venäjän federaation presidentille, hallitukselle ja parlamentille.

(1) EUVL L 303, 28.11.2018, s. 39.
(2) EUVL C 388, 13.11.2020, s. 116.
(3) EUVL C 11, 12.1.2018, s. 82.
(4) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0167.
(5) EUVL L 165, 27.5.2020, s. 31.
(6) CM/Rec(2010)5, saatavana osoitteessa: https://search.coe.int/cm/Pages/result_details.aspx?ObjectID=09000016805cf40a
(7) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).


Euroopan osaamisohjelma kestävän kilpailukyvyn, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja selviytymis- ja palautumiskyvyn tueksi
PDF 175kWORD 63k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 11. helmikuuta 2021 komission tiedonannosta Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Euroopan osaamisohjelma kestävän kilpailukyvyn, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja selviytymis- ja palautumiskyvyn tueksi (2020/2818(RSP))
P9_TA(2021)0051B9-0108/2021

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 165 ja 166 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja erityisesti sen 14 ja 15 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission marraskuussa 2017 antaman julistuksen Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista ja erityisesti sen 1. periaatteen ”Opetus, koulutus ja elinikäinen oppiminen” ja 4. periaatteen ”Työllisyyden aktiivinen tukeminen”,

–  ottaa huomioon Kansainvälisen työjärjestön (ILO) vuoden 1974 taloudellisesti tuettua opintovapaata koskevan yleissopimuksen,

–  ottaa huomioon komission tiedonannon ”Euroopan osaamisohjelma kestävän kilpailukyvyn, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja selviytymis- ja palautumiskyvyn tueksi” (COM(2020)0274) ja siihen liittyvät komission yksiköiden valmisteluasiakirjat (SWD(2020)0121 ja SWD(2020)0122),

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvoston suositukseksi kestävää kilpailukykyä, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja selviytymiskykyä tukevasta ammatillisesta koulutuksesta (COM(2020)0275),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon eurooppalaisen koulutusalueen täytäntöönpanosta vuoteen 2025 mennessä (COM(2020)0625) ja siihen liittyvän komission yksiköiden valmisteluasiakirjan (SWD(2020)0212),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon ”Digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelma 2021–2027 – Koulutuksen mukauttaminen digitaaliaikaan” (COM(2020)0624) ja siihen liittyvän komission yksiköiden valmisteluasiakirjan (SWD(2020)0209),

–  ottaa huomioon digitaalitalouden ja -yhteiskunnan indeksiä (DESI) 2020 ja inhimillistä pääomaa koskevan komission kertomuksen ”Digital Economy and Society Index Report 2020 – Human Capital”(1),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon ”Euroopan uusi teollisuusstrategia” (COM(2020)0102), jossa todetaan, että ”sekä ekologinen että digitaalinen siirtymä vaikuttavat kaikkiin taloutemme, yhteiskuntamme ja teollisuutemme osiin” ja että ”kilpailukykyinen teollisuus on riippuvainen pätevän työvoiman saannista ja sen säilyttämisestä”, ja jossa ennustetaan, että ”pelkästään seuraavien viiden vuoden aikana 120 miljoonan eurooppalaisen on hankittava täydennys- tai uudelleenkoulutusta”,

–  ottaa huomioon komission tiedonannon ”Euroopan vihreän kehityksen ohjelma” (COM(2019)0640), jossa todetaan, että ”ekologisen siirtymän etujen hyödyntämiseen tarvitaan ennakoivaa uudelleen- ja täydennyskoulutusta”, jotta kaikki tiedonannossa mainitut muutokset olisivat mahdollisia,

–  ottaa huomioon 8. kesäkuuta 2020 annetut neuvoston päätelmät ”Uudelleenkoulutus ja osaamisen kehittäminen perustana kestävyyden ja työllistettävyyden lisäämiselle edistettäessä talouden elpymistä ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta”,

–  ottaa huomioon 16. kesäkuuta 2020 annetut neuvoston päätelmät covid-19-kriisin torjunnasta koulutuksessa,

–  ottaa huomioon 8. marraskuuta 2019 annetun neuvoston päätöslauselman eurooppalaisen koulutusalueen kehittämisestä tulevaisuuteen suuntautuvien koulutusjärjestelmien tukemiseksi(2),

–  ottaa huomioon 3. maaliskuuta 2017 annetut neuvoston päätelmät naisten ja miesten osaamisen parantamisesta EU:n työmarkkinoilla(3),

–  ottaa huomioon 19. joulukuuta 2016 annetun neuvoston suosituksen taitojen parantamisesta: uusia mahdollisuuksia aikuisille(4),

–  ottaa huomioon 14. joulukuuta 2017 annetut neuvoston päätelmät EU:n uudesta korkeakoulutussuunnitelmasta(5),

–  ottaa huomioon yhteisistä puitteista parempien palvelujen tarjoamiseksi taitojen ja tutkintojen alalla (Europass) ja päätöksen N:o 2241/2004/EY kumoamisesta 18. huhtikuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen (EU) 2018/646(6),

–  ottaa huomioon eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategiset puitteet (ET 2020),

–  ottaa huomioon 5. toukokuuta 2020 annetun Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon ”Elinikäisen oppimisen ja valmiuksien kehittämisen kestäväpohjainen rahoitus ammattitaitoisen työvoiman puutteen torjumiseksi” (puheenjohtajavaltio Kroatian pyytämä valmisteleva lausunto),

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 15. maaliskuuta 2018 ”Työn tulevaisuus – tulevaisuuden työtehtävissä tarvittavien tietojen ja taitojen hankkiminen” (puheenjohtajavaltio Bulgarian pyytämä valmisteleva lausunto)(7),

–  ottaa huomioon Euroopan työolotutkimuksen(8),

–  ottaa huomioon Eurofoundin tutkimuksen digitalisaation vaikutuksesta taitojen käyttöön ja kehittämiseen(9),

–  ottaa huomioon Cedefopin tutkimuksen, joka käsittelee aikuisten mahdollisuuksien lisäämistä taitojen lisäämisen ja uudelleenkoulutuksen avulla, niteet 1 ja 2 (Empowering adults through upskilling and reskilling pathways),

–  ottaa huomioon taitoja koskevia ennusteita ja vuoden 2030 suuntauksia ja haasteita koskevan Cedefopin kertomuksen ”Skills forecast – trends and challenges to 2030”(10),

–  ottaa huomioon Cedefopin osaamispanoraaman(11) ja Euroopan osaamisindeksin(12),

–  ottaa huomioon STOAn tutkimuksen ”Rethinking education in the digital age”(13),

–  ottaa huomioon OECD:n Skills for jobs -tietokannan(14),

–  ottaa huomioon OECD:n tutkimuksen ”Getting Skills Right. Increasing Adult Learning Participation. Learning from successful reforms”(15),

–  ottaa huomioon 10. heinäkuuta 2020 julkaistun OECD:n selvityksen, jossa käsitellään taitoja koskevia toimenpiteitä ja työvoiman liikkuvuutta covid-19-kriisin aikana (Skill measures to mobilise the workforce during the COVID-19 crisis)(16),

–  ottaa huomioon 22. lokakuuta 2020 antamansa päätöslauselman eurooppalaisen koulutuksen tulevaisuudesta covid-19-kriisin yhteydessä(17),

–  ottaa huomioon 8. lokakuuta 2020 antamansa päätöslauselman nuorisotakuusta(18),

–  ottaa huomioon 12. kesäkuuta 2018 antamansa päätöslauselman koulutuksen nykyaikaistamisesta EU:ssa(19),

–  ottaa huomioon 14. syyskuuta 2017 antamansa päätöslauselman uudesta osaamisohjelmasta Euroopalle(20),

–  ottaa huomioon 19. tammikuuta 2016 antamansa päätöslauselman osaamisen edistämistä koskevasta politiikasta nuorisotyöttömyyden torjumiseksi(21),

–  ottaa huomioon 10. syyskuuta 2015 antamansa päätöslauselman kilpailukykyisten unionin työmarkkinoiden luomisesta 2000-lukua varten: taitojen ja pätevyyksien sovittaminen kysyntään ja työmahdollisuuksiin keinona toipua kriisistä(22),

–  ottaa huomioon komissiolle esitetyn kysymyksen komission tiedonannosta Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Euroopan osaamisohjelma kestävän kilpailukyvyn, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja selviytymis- ja palautumiskyvyn tueksi (O-000006/2021 – B9-0004/2021),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 136 artiklan 5 kohdan ja 132 artiklan 2 kohdan,

–  ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan päätöslauselmaesityksen,

A.  toteaa, että vihreä siirtymä, digitaalinen muutos, väestönkehitys ja globalisaatio muuttavat työelämän luonnetta, työn sisältöä ja sen osaamis- ja pätevyysvaatimuksia; katsoo, että täydennyskoulutus ja uudelleenkoulutus ovat ratkaisevan tärkeitä, jotta voidaan vastata kiihtyvien makrotrendien luomiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin, ja että ne ovat avainasemassa EU:n työmarkkinoiden kasvavan osaamisvajeen kuromisessa umpeen;

B.  ottaa huomioon, että Euroopan osaamisohjelma kestävän kilpailukyvyn, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja selviytymis- ja palautumiskyvyn tueksi on täysin Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin mukainen, erityisesti sen ensimmäisen periaatteen, jonka mukaan jokaisella on oikeus laadukkaaseen ja inklusiiviseen opetukseen, koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen sellaisten taitojen ylläpitämiseksi ja hankkimiseksi, jotka mahdollistavat täysipainoisen osallistumisen yhteiskunnan toimintaan ja auttavat työmarkkinoille siirtymisessä;

C.  ottaa huomioon, että digitaaliajan koulutus sisältää virallisen digitaalisen koulutuksen sekä arkioppimisen ja epävirallisen koulutuksen teknisissä, pehmeissä ja kansalaisuuteen liittyvissä taidoissa Euroopan kansalaisten koko eliniän ajan;

D.  toteaa, että virallisten koulutusjärjestelmien on yhä vaikeampi vastata kaikkiin yksilöllisiin ja sosiaalisiin tarpeisiin ja vaatimuksiin jatkuvasti muuttuvassa maailmassa;

E.  ottaa huomioon, että covid-19-kriisi on muuttanut työelämää, kiihdyttänyt irtisanomisia ja monien työpaikkojen vanhentumista, korostanut digitaalisten taitojen ja digitaalisen lukutaidon merkitystä, leventänyt digitaalista kuilua ja lisännyt tarvetta päivittää Euroopan työvoiman taitoja, erityisesti kun on kyse digitaalisten ja teknologisten taitojen sekä pehmeiden taitojen, kuten selviytymiskyvyn ja sopeutumiskyvyn, tarpeen dramaattisesta lisääntymisestä; ottaa huomioon, että näistä tarpeista tulee entistäkin kiireellisempiä tekoälyn käytön lisääntyessä, mikä saattaa muuttaa täysin työskentelymalleja ja korvata tietyntyyppistä toimintaa; ottaa huomioon, että pandemia on häirinnyt koulutustoimintaa ja vaikuttanut erityisesti ammatillisen koulutuksen opiskelijoihin ja lisännyt työttömyyttä erityisesti niiden nuorten keskuudessa, joilla on vaikeuksia siirtyä koulutuksesta työelämään; ottaa huomioon, että covid-19-kriisin aikana toteutetut sulkutoimet ovat tarjonneet työntekijöille mahdollisuuden päivittää taitojaan;

F.  ottaa huomioon, että avaintaidot ovat ratkaisevan tärkeitä osaamisyhteiskunnassa ja elinikäisen oppimisen yhteydessä, koska ne takaavat suuremman joustavuuden mukautumisessa muuttuviin yhteiskuntiin ja työmarkkinoihin;

G.  ottaa huomioon, että haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät yhteiskunnassa kokevat edelleen runsaasti eriarvoisuutta koulutuksen ja taitojen saatavuudessa ja eriarvoisuutta on myös sukupuolten välillä, sillä erilaisista etnisistä taustoista peräisin olevat kansalaiset, vammaiset tai naiset saavat epätodennäköisemmin mahdollisuuden oppia uusia taitoja;

H.  katsoo, että henkilöillä on oltava työmarkkinoilla edellytettävä osaaminen ja heidän on pystyttävä sopeutumaan muuttuviin osaamistarpeisiin nopeasti koko elämänsä ajan; toteaa, että 37–69 prosenttia useiden alojen tehtävistä olisi mahdollista automatisoida EU:ssa, mikä muuttaisi merkittävästi tehokkuutta(23); ottaa huomioon, että Eurofoundin tutkimuksen mukaan 28 prosenttia työntekijöistä ilmoitti, että heillä on taidot selviytyä vaativammista tehtävistä;

I.  ottaa huomioon, että täydennys- ja uudelleenkoulutus on yksilön lisäksi myös yhteiskunnan vastuulla, sillä perustaitojen alhainen taso ja aikuisten vähäinen osallistuminen koulutukseen vähentävät heidän työmahdollisuuksiaan työmarkkinoilla, aiheuttavat sosiaalista ja taloudellista eriarvoisuutta ja myötävaikuttavat köyhyyden korkeaan tasoon;

J.  toteaa, että osaamisen kysynnän ja tarjonnan epätasapaino ja osaamisvaje ovat merkittäviä haasteita EU:n työmarkkinoille ja koulutusjärjestelmille; toteaa, että työvoiman digitaalisen osaamisen puute on suuri ja 42 prosentilla EU:n kansalaisista ei ole edes digitaalista perusosaamista(24); katsoo, että digitaalisen osaamisen puutteen korjaamiseksi tarvitaan merkittäviä investointeja;

K.  ottaa huomioon, että nykyinen nuorten sukupolvi on erittäin ammattitaitoinen; toteaa, että koulutus, uudelleenkoulutus, täydennyskoulutus ja elinikäinen oppiminen eivät ole ainoa vastaus nuorten työpaikkojen puutteeseen; katsoo, että tarvitaan lisää työllisyystoimenpiteitä laadukkaiden ja kestävien työpaikkojen luomisen varmistamiseksi; ottaa huomioon, että työllisyystilanne kehittyy nopeasti ja on arvioitu, että 65 prosenttia alakoulun nyt aloittavista lapsista päätyy lopulta työskentelemään täysin uudenlaisissa työpaikoissa, jollaisia ei vielä ole olemassa(25); ottaa huomioon, että vuonna 2019 jo 85 prosenttia kansalaisista käytti internetiä ja vähintään digitaaliset perustaidot oli vain 58 prosentilla(26);

L.  katsoo, että Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoite saavuttaa ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä ja vähentää hiilidioksidipäästöjä 60 prosentilla vuoteen 2030 mennessä merkitsevät siirtymistä ilmastoneutraaliin, energiatehokkaaseen kiertotalouteen; toteaa, että tämä vaikuttaa perustavanlaatuisesti kaikkiin talouden aloihin, minkä vuoksi työvoiman uudelleenkoulutus ja keskittyminen vihreään osaamiseen kaikilla koulutusväylillä ovat ratkaisevan tärkeitä, jotta voidaan toteuttaa oikeudenmukainen siirtymä, jossa ketään ei jätetä jälkeen;

M.  ottaa huomioon, että teknologisten ja digitaalisten taitojen lisäksi kriittinen ajattelu on yksi keskeisistä taidoista, joita ihmiset tarvitsevat digitaalisella aikakaudella; katsoo, että on selvästi tarpeen edistää kriittistä ajattelua kaikkien kansalaisryhmien keskuudessa, jotta he voivat hyödyntää digitaalisten välineiden koko potentiaalin ja jotta heitä voidaan suojella niiden vaaroilta;

N.  ottaa huomioon, että nykyaikaisilla, innovatiivisilla ja osallistavilla koulutusjärjestelmillä, joiden ytimessä on digitaaliteknologia, on hyvät edellytykset valmistella uusia ammattilaissukupolvia tuleviin haasteisiin ja mahdollisuuksiin;

O.  ottaa huomioon, että kestävän kilpailukyvyn, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja selviytymiskyvyn kannalta on ratkaisevan tärkeää, että kaikilla, myös haavoittuvassa asemassa olevilla ryhmillä, ikääntyneillä ja köyhillä kaupunkialueilla tai harvaan asutuilla ja väestökadosta kärsivillä maaseutu- ja syrjäisillä alueilla ja saarilla asuvilla ihmisillä, on yhtäläiset mahdollisuudet päästä laadukkaaseen ja osallistavaan koulutukseen sekä täydennys- ja uudelleenkoulutustoimenpiteiden piiriin sekä saada osaamisresursseja, neuvontaa sekä yleissivistävää ja ammatillista koulutusta koskevia tietoja; ottaa huomioon, että Eurofoundin tutkimukset osoittavat, että eriarvoisuus työntekijöiden mahdollisuuksissa saada koulutusta on lisääntynyt(27);

P.  ottaa huomioon, että joissakin EU-maissa lasten koulutyöhön käyttämä aika puolittui covid-19-kriisin aikana; ottaa huomioon, että oppilaitosten sulkemisella, vaikka se olisikin väliaikaista, voi olla merkittäviä seurauksia oppijoille ja se voi vaikuttaa kielteisesti oppimistuloksiin ja lisätä olemassa olevaa eriarvoisuutta;

Q.  ottaa huomioon, että toisin kuin oppivelvollisuusjärjestelmä, aikuiskoulutus on vapaaehtoinen sitoumus, joka perustuu henkilökohtaiseen tai ammatilliseen motivaatioon ja merkitsee suurempaa haastetta koulutuksen tarjoajille;

R.  katsoo, että ajantasaiset taidot edistävät ihmisten pysymistä työmarkkinoilla ja heidän sosiaalista osallisuuttaan, mikä on olennaisen tärkeää myös miljoonien kansalaisten mielenterveyden ja elämän kannalta;

S.  katsoo, että sukupuolen perusteella erilaisia taitoja ei ole olemassa, mutta valinnoissa ja urakehityksessä on eroja sukupuolten välillä;

T.  toteaa, että koulutus- ja osaamispolitiikka kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan; toteaa, että EU:lla on tärkeä rooli jäsenvaltioiden näillä aloilla toteuttamien toimien tukemisessa, koordinoinnissa ja täydentämisessä; toteaa, että uudet haasteet edellyttävät eurooppalaisten välineiden ja tukipolitiikkojen käyttöönottoa eurooppalaisella koulutusalueella; ottaa huomioon, että Erasmus+-ohjelman, Euroopan nuorisotakuun ja Euroopan solidaarisuusjoukkojen kaltaisilla unionin ohjelmilla on tärkeä rooli nuorten taitojen parantamisessa;

U.  katsoo kuitenkin, että digitaaliteknologia olisi nähtävä välineenä laadukkaan koulutuksen tarjoamiseksi; ottaa huomioon, että tulevaisuudessa tarvitaan yhä enemmän digitaalisia taitoja (koodaus, logistiikka ja robotiikka) paitsi tietotekniikkakursseilla myös koko opetussuunnitelmassa;

V.  katsoo, että digitaalipohjaisen koulutuksen ja taitojen kehittämisen mahdollisuuksia olisi tutkittava paremmin ja edistettävä, esimerkiksi haavoittuvassa asemassa oleville ryhmille tai joustavampaa koulutusta tarvitsevalle pk-yritysten henkilöstölle suunnattua verkkokoulutusta, tiiviissä yhteistyössä asiasta vastaavien alueellisten instituutioiden ja elinten kanssa;

W.  ottaa huomioon, että alle kolmevuotiaiden lasten varhaiskasvatukseen osallistuvien osuus on Euroopassa edelleen alle 33 prosenttia puolessa EU:n jäsenvaltioista(28);

X.  toteaa, että Eurofoundin mukaan digitaalipohjaisten liiketoimintamallien, kuten alustatyön, käyttöönottoon liittyviä osaamisvaikutuksia olisi tutkittava paremmin ja niihin olisi puututtava strategisesti joko puuttumalla osaamisen kohtaanto-ongelmiin ja työn sisällön köyhtymiseen tai kehittämällä taitoja, kuten monialaisia taitoja ja yrittäjyystaitoja;

Y.  ottaa huomioon, että vuonna 2019 10,2 prosenttia 18–24-vuotiaista EU:ssa oli suorittanut enintään ylemmän perusasteen koulutuksen eikä ollut jatkokoulutuksessa (koulupudokkaat)(29);

Z.  ottaa huomioon, että työpaikkaoppimisen tärkeä rooli taitojen hyödyntämisessä ja kehittämisessä on jo pitkään tunnustettu, mutta vuoden 2019 Euroopan yritystutkimus osoitti, että vain pieni osa organisaatioista yhdistää johdonmukaisesti työpaikan käytäntöjä, joilla optimoidaan taitojen käyttöä ja tuetaan taitojen kehittämistä;

AA.  ottaa huomioon, että 72 prosenttia opettajista Euroopassa oli naisia vuonna 2017; ottaa huomioon, että 9 prosenttia EU:ssa työskentelevistä opettajista oli alle 30-vuotiaita ja 36 prosenttia vähintään 50-vuotiaita(30);

1.  pitää myönteisenä komission tiedonantoa ”Euroopan osaamisohjelma kestävän kilpailukyvyn, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja selviytymis- ja palautumiskyvyn tueksi”, jossa asetetaan osaaminen EU:n poliittisen ohjelman keskiöön ja varmistetaan, että Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin ensimmäisessä periaatteessa kaikille vahvistettu oikeus laadukkaaseen ja osallistuvaan koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen kaikilla aloilla ja alueilla toteutuu koko unionissa;

2.  suhtautuu myönteisesti tiedonannossa esitettyihin 12 lippulaivatoimeen sekä määrällisiin tavoitteisiin, jotka on määrä saavuttaa vuoteen 2025 mennessä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että haavoittuvassa asemassa oleville ryhmille, kuten vammaisille, vähän koulutetuille aikuisille, vähemmistöille, myös romaneille, sekä maahanmuuttajataustaisille henkilöille, tarjotaan laaja pääsy taitojen ja osaamisen parantamiseen; kehottaa komissiota tutkimaan, miten tämä oikeus voidaan toteuttaa, ja ottamaan käyttöön seurantamekanismin, jolla kannustetaan jäsenvaltioita laatimaan kansallisia toimintaohjelmia ja esittämään säännöllisesti kansallisia raportteja siitä, miten tätä oikeutta noudatetaan;

3.  korostaa, että työntekijöiden on tärkeää saada koulutusta ja uudelleenkoulutusta sellaisilla teollisuudenaloilla ja aloilla, joilla on tehtävä perustavanlaatuisia muutoksia vihreää siirtymää ja digitaalista muutosta silmällä pitäen; korostaa, että tutkinnot ja todistettu osaaminen tuovat lisäarvoa työntekijöille ja parantavat heidän asemaansa työmarkkinoilla ja että niitä voidaan käyttää työmarkkinasiirtymiin; kehottaa suuntaamaan julkista osaamispolitiikkaa tutkintojen ja pätevyyksien tunnustamiseen, sertifiointiin ja validointiin;

4.  korostaa, että osaaminen ja elinikäinen oppiminen ovat elintärkeitä kestävän kasvun, tuottavuuden, investointien ja innovoinnin kannalta ja siksi ne ovat keskeisiä tekijöitä yritysten, erityisesti pk-yritysten, kilpailukyvyn kannalta; korostaa, että kaikkien asiaankuuluvien osaamisen kehittämiseen osallistuvien toimijoiden, myös työmarkkinaosapuolten ja hallinnon kaikkien tasojen, tiivis yhteistyö ja parhaiden käytäntöjen vaihto ovat olennaisen tärkeitä, jotta voidaan varmistaa, että jokainen voi hankkia kaikki työmarkkinoilla ja ylipäätään yhteiskunnassa tarvittavat taidot; korostaa tässä yhteydessä, että on koottava ajantasaista tietoa ja ennusteita työmarkkinoiden osaamistarpeista ja -vaatimuksista myös paikallistasolla; tukee sellaisen osaamissopimuksen käynnistämistä, jonka avulla pyritään tehostamaan yritysten toimia eurooppalaisen työvoiman täydennys- ja uudelleenkoulutuksen hyväksi; kehottaa tekemään paikallisia osaamissopimuksia, jotta voidaan tavoittaa paremmin covid-19-kriisin eniten koettelemien alojen ihmiset ja auttaa heitä pätevöitymään uudelleen niin, että he voivat pysyä aktiivisina työmarkkinoilla;

5.  muistuttaa, että ammattikoulutuksen ja yleissivistävän koulutuksen järjestelmien nykyaikaistaminen on avainasemassa, jotta nuoret ja aikuiset voivat valmistautua vihreään siirtymään ja digitaaliseen muutokseen ja jotta voidaan varmistaa, että parhaassa työiässä olevat ja ikääntyneet työntekijät ylläpitävät ja kehittävät taitoja, joita tarvitaan työllistyvyyden turvaamiseksi ja työelämän pidentämiseksi; muistuttaa lisäksi, että tämä nykyaikaistaminen on avainasemassa covid-19-pandemiasta elpymisessä; pitää myönteisenä komission ehdotusta neuvoston suositukseksi kestävää kilpailukykyä, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja selviytymiskykyä tukevasta ammatillisesta koulutuksesta; korostaa, että ammatillisen koulutuksen ohjelmien on oltava kohdennettuja, tulevaisuuteen suuntautuneita, helposti saavutettavia, läpäiseviä, EU:n tasolla yhteenliitettyjä ja oppijakeskeisiä ja niiden on mahdollistettava joustavat yksilölliset koulutusväylät ja tarjottava ammatillisen koulutuksen opiskelijoille ja opettajille taidot, joiden avulla heistä tulee aktiivisia ja demokraattisia kansalaisia ja he voivat menestyä työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa; muistuttaa, että ammatillisen koulutuksen ohjelmien nykyaikaistamisen on kuljettava käsi kädessä niiden houkuttelevuuden lisäämisen kanssa, jotta useammat nuoret valitsisivat ne; korostaa harjoittelu- ja opiskelujaksoja yhdistelevään koulutusmalliin ja ammatilliseen koulutukseen liittyvien parhaiden käytäntöjen merkitystä, sillä ne voivat edistää työmarkkinoiden rakenteellisia muutoksia ja johtaa entistä korkeampaan nuorisotyöllisyyden tasoon;

6.  katsoo, että oppisopimuskoulutuksella voi olla tässä yhteydessä tärkeä rooli, sillä se valmistaa nuoria ammatteihin, joista on suuri kysyntä, ja voi siten edistää heidän kestävää integroitumistaan työmarkkinoille; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita käyttämään EU:n varoja ammatillisen koulutuksen edistämiseen ja kannustamaan työnantajia luomaan palkallisia harjoittelu- ja oppisopimusohjelmia ammatillisten oppilaitosten opiskelijoille ja järjestämään heille kilpailuja ja alan turnauksia; kannustaa yrityksiä varmistamaan työntekijöidensä täydennys- ja uudelleenkoulutuksen ja tehostamaan oppisopimuskoulutuksen tarjontaa harjoittelun laatupuitteiden sekä laadukkaan ja tehokkaan oppisopimuskoulutuksen eurooppalaisten puitteiden mukaisesti; kehottaa tässä yhteydessä komissiota arvioimaan uudelleen nykyisiä eurooppalaisia välineitä, kuten harjoittelun laatupuitteita ja laadukkaan ja tehokkaan oppisopimuskoulutuksen eurooppalaisia puitteita, ja sisällyttämään ehdotuksiin laatukriteerit, harjoittelijoille maksettavan kohtuullisen korvauksen periaate, sosiaalisen suojelun saatavuus, kestävä työllisyys ja sosiaaliset oikeudet mukaan luettuina; korostaa, että näillä kriteereillä varmistettaisiin harjoittelijoiden ja oppisopimuskoulutuksessa olevien siirtyminen vakaisiin ja laadukkaisiin työpaikkoihin ja autettaisiin varmistamaan tasa-arvoiset mahdollisuudet eri aloilla sekä mahdollisuudet, jotka tarjoavat pitkän aikavälin turvaa, sosiaaliturvaa ja yhtäläiset ja ihmisarvoiset työolot eivätkä edistä epävarmojen työpaikkojen syntymistä;

7.  muistuttaa, että ammatilliset taidot ovat yksi Euroopan talouden liikkeellepanevista voimista, ja kehottaa luomaan yhteyden perinteisen koulutuksen ja ammatillisen koulutuksen välille siten, että ammatillisen koulutuksen taitojen kehittäminen joko keskeisenä painopisteenä tai täydentävänä osana sekä opiskelijoille että aikuisille tarjolla olevia vaihtoehtoja voi parantaa työnhakijoiden mahdollisuuksia, edistää työvoiman liikkuvuutta ja parantaa työmarkkinoiden häiriönsietokykyä kriisitilanteissa;

8.  neuvoo komissiota antamaan jäsenvaltioille suosituksia, joissa ammatillinen koulutus korreloi osaamisohjelman kanssa, ottaen huomioon kansalliset toimivaltuudet ja toissijaisuusperiaate, ja joissa keskitytään ammatillisen koulutuksen varhaisen uraneuvonnan parantamiseen ja maksimoimaan eurooppalaisten nuorten mahdollisuudet kehittää osaamistaan; pitää tältä osin myönteisenä Cedefopin ja Eurofoundin antamaa panosta näissä asioissa;

9.  korostaa, että on äärimmäisen tärkeää tukea aktiivisesti opettajia ja kouluttajia hyväksymällä tehokas politiikkapaketti, jolla varmistetaan, että he ovat hyvin valmistautuneita ja ammattitaitoisia koulujen ja oppilaitosten digitaalista ja vihreää muutosta varten; katsoo, että koulutusalan ammattiliitot on otettava mukaan niiden taitojen ja osaamisen määrittelyyn, joita opettajien ja kouluttajien on hankittava vihreään siirtymään ja digitaaliseen muutokseen liittyvässä valmentavassa ammatillisessa kehityksessä ja jatkokehityksessä; katsoo, että investointeja julkiseen koulutukseen on lisättävä huomattavasti ja että sosiaalisen vuoropuhelun ammattiliittojen kanssa on oltava keskeinen pilari, jotta voidaan taata koulutusalan ammattilaisille riittävät palkat, eläkkeet ja oikeudenmukaiset työolot;

10.  korostaa, että osaamistarpeiden ennakointijärjestelmiä on parannettava siten, että työmarkkinaosapuolet ovat mukana, jotta voidaan paremmin määritellä uudet osaamistarpeet, tuottaa yleistaitoja sekä ala- ja ammattikohtaisia taitoja tarpeen mukaan ja minimoida osaamisvajetta ja osaamisen epätasapainoa; pitää myönteisenä komission ehdottamia toimia osaamista koskevien tietojen hankinnan parantamiseksi; korostaa, että tekoälyn ja massadata-analyysin soveltamista osaamista koskevan tiedon hankintaan uusien toimenkuvien määrittelyssä on seurattava säännöllisesti ja järjestelmällisesti vinoutumien sekä suoran ja välillisen syrjinnän estämiseksi ja että olisi varmistettava korjaavat toimenpiteet; korostaa, että ammatinvalinnanohjauksen vahvistaminen varhaisesta iästä alkaen sekä opiskelijoiden ja aikuisoppijoiden yhdenvertaiset mahdollisuudet saada tietoa ja tukea voivat auttaa heitä valitsemaan sopivia koulutus- ja ammattipolkuja, jotka johtavat heidän kiinnostustensa, lahjakkuutensa ja pätevyytensä mukaisiin työllistymismahdollisuuksiin ja vähentävät osaamisen kohtaanto-ongelmia; korostaa työvoimapalvelujen ja sosiaalipalvelujen välisen yhteistyön merkitystä, jotta voidaan tunnistaa ja tukea henkilöitä, jotka ovat äskettäin menettäneet työpaikkansa tai ovat vaarassa menettää työpaikkansa; korostaa elinikäisen ohjauksen merkitystä Euroopan osaamisohjelmassa ja tarvetta parantaa laadukkaan ohjauksen saatavuutta;

11.  suhtautuu myönteisesti jäsenvaltioille annettuun suositukseen varhaisvaroitusjärjestelmien vahvistamisesta sellaisten nuorten tunnistamiseksi, jotka ovat vaarassa jäädä työelämän ja koulutuksen ulkopuolelle (NEET, (not in education, employment, or training); on vakuuttunut siitä, että asianmukaisesti toteutetuilla ennaltaehkäisevillä toimilla, kuten taitojen arviointi ja ura- ja ammatinvalinnanohjaus, joilla keskitytään auttamaan koulunkäynnin keskeyttäneitä pääsemään työelämään tai koulutukseen ennen kuin heistä tulee työttömiä, sekä osallistavan ja syrjimättömän yleisopetuksen tarjoamisella voidaan pitkällä aikavälillä vähentää työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien henkilöiden määrää;

12.  korostaa tarvetta vahvistaa työmarkkinaosapuolten roolia varmistamalla, että osaamispolitiikassa kannustetaan tekemään kollektiivisia sopimuksia taitojen ja jatkuvan koulutuksen määrittelystä ja sääntelystä, kuulemalla työmarkkinaosapuolia osaamistarpeista ja päivittämällä koulutusjärjestelmien opetussuunnitelmia sekä suunnittelemalla työpaikkakoulutusta yhdessä työntekijöiden edustajien kanssa, jotta se voidaan sovittaa työvoiman tarpeisiin;

13.  kehottaa komissiota sisällyttämään sosiaali-indikaattoreiden tulostauluun osaamisvajetta koskevan indikaattorin Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin tavoitteita ja täytäntöönpanoa vastaavasti ja huomauttaa, että tästä voi olla hyötyä kansallisen tason päättäjille pohdittaessa, missä tarvitaan lisätoimia, ja parannettaessa toiminnan koordinointia EU:n tasolla, seurattaessa osaamisvajeessa tapahtuvaa kehitystä ja edistystä sekä kannustettaessa ylöspäin tapahtuvaan lähentymiseen jäsenvaltioiden kesken;

14.  katsoo, että toisessa jäsenvaltiossa hankittujen oppimistulosten, tutkintojen, koulutuksen, ammattipätevyyden ja taitojen vastavuoroista tunnustamista on parannettava ja että se auttaa ratkaisemaan osaamisvajeita ja osaamisen kohtaanto-ongelmia; katsoo, että tämän avulla aikuiset voivat myös hankkia kokonaisia tutkintoja, että se edistää liikkuvuutta, tekee EU:n työmarkkinoista yhdennetympiä ja kestävämpiä sekä vahvistaa Euroopan kilpailukykyä; korostaa, että on tärkeää puuttua osaamisvajeeseen ja osaamisen kohtaanto-ongelmiin helpottamalla oppijoiden liikkuvuutta ja tutkintojen rajatylittävää tunnustamista hyödyntämällä paremmin eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen, Europass-ansioluettelon, eurooppalaisen opintosuoritusten ja arvosanojen siirtojärjestelmän (ECVET), osaamispanoraaman, ESCOn tai EURESin kaltaisia välineitä; suhtautuu myönteisesti komission tiedonantoon eurooppalaisen koulutusalueen toteuttamisesta vuoteen 2025 mennessä;

15.  korostaa, että monet kansalaiset hankkivat arvokasta osaamista ja kokemusta virallisen koulutusjärjestelmän ulkopuolella, kuten esimerkiksi vammaisia tai vanhuksia hoitavien omaishoitajien tapauksessa; katsoo, että nämä epäviralliset taidot olisi tunnustettava, koska ne voivat auttaa omaishoitajia lisäämään mahdollisuuksiaan työmarkkinoilla;

16.  kehottaa panemaan ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun direktiivin täysimääräisesti täytäntöön, koska siihen sisältyvä yhteinen koulutuskehys voi lisätä automaattisesta tunnustamisjärjestelmästä hyötyvien ammattihenkilöiden määrää, ja kannattaa sen kytkemistä digitaalisen ja yleiseurooppalaisen EU:n osaamispassin kehittämistä koskevaan komission työhön;

17.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita lisäämään toimiaan, joilla ulkomaiset opiskelijat saadaan jäämään maahan sen jälkeen, kun he ovat valmistuneet EU:n yliopistoista; korostaa, että sallimalla valmistuneille liikkuminen EU:n sisällä ja antamalla heille työnhakuviisumi voidaan lisätä EU:n houkuttavuutta kokonaisuutena;

18.  kehottaa käynnistämään uudelleen nykyisen sinistä korttia koskevan ehdotuksen käsittelyn, jotta eurooppalaiset yritykset saisivat tarvitsemaansa osaamista pysyäkseen kilpailukykyisinä tai tullakseen kilpailukykyisiksi;

19.  toteaa, että covid-19-pandemia on korostanut sekä digitaalisten perustaitojen että edistyneen digitaalisen osaamisen ja sopeutumiskykyisten koulutusjärjestelmien merkitystä sekä sitä, miten ne pystyvät mukautumaan henkilökohtaisiin, etä-, verkko- ja hybridiopetusmenetelmiin; toteaa myös, että covid-19-pandemia on muuttanut työmarkkinoiden osaamistarpeita ja siten kasvattanut digitaalisen osaamisen puutetta ja kärjistänyt jo olemassa olevaa koulutukseen liittyvää eriarvoisuutta ja puutteita; korostaa, että kaikilla kansalaisilla on oltava vähintään digitaaliset perustaidot ja että on koulutettava päteviä asiantuntijoita, joilla on pitkälle viety digitaalinen osaaminen sekä innovatiivinen ja yrittäjähenkinen ajattelu;

20.  toteaa, että osaamisen kehittämiseen ja työmarkkinoille osallistumiseen pääsyssä on edelleen eroja sukupuolten välillä(31); korostaa, että naisten suurimpia haasteita ovat esteet STEM-aineiden (luonnontieteet, teknologia, insinööritieteet ja matematiikka ) opetuksessa ja koulutuksessa, sosiokulttuuriset ja taloudelliset rajoitteet erityisesti maaseudulla ja epävirallisissa talouksissa sekä etenkin se, että ei ole edistetty riittävästi naisten yhtäläisiä mahdollisuuksia valita usein miesvaltaisia ammatteja; kehottaa komissiota kannustamaan mentorointiverkostoja, jotta saadaan lisää naispuolisia roolimalleja, jotka voivat rohkaista naisia valitsemaan muita kuin perinteisiä sukupuolistereotypian mukaisia ammatteja(32); kehottaa poistamaan sukupuolistereotypioita koulutuksen avulla, koska ne liittyvät työllistyvyyteen ja luovat noidankehän, joka pitää yllä työvoiman voimakasta eriytymistä; korostaa, että 90 prosenttia työpaikoista edellyttää digitaalisia perustaitoja ja että naisten osuus tieto- ja viestintätekniikan alan kursseissa ja ammateissa EU:ssa on vain 17 prosenttia(33) ja vain 36 prosenttia STEM-alan tutkinnon suorittaneista on naisia(34), vaikka tyttöjen digitaalinen lukutaito on parempi kuin pojilla(35);

21.  korostaa koulutuksen ja osaamisen kehittämisen merkitystä, jotta voidaan puuttua sukupuolivinoutumiin ja tukea sukupuolten tasa-arvoa, ja kehottaa lisäämään toimia sekä kansallisella että Euroopan tasolla sukupuolten välisen epätasapainon korjaamiseksi ja sen varmistamiseksi, että naiset voivat osallistua laadukkaaseen elinikäiseen oppimiseen ja koulutukseen, myös hoitosyistä tapahtuvien poissaolojaksojen jälkeen; korostaa sukupuolinäkökulman huomioon ottavien rekrytointi- ja valintaprosessien tarvetta yksityisellä ja julkisella sektorilla ja erityisesti tulevaisuuteen suuntautuvilla aloilla, kuten STEM-aloilla ja digitaalialalla, jossa naiset ovat aliedustettuina; korostaa tässä yhteydessä, että sukupuoleen perustuva syrjintä ei vahingoita ainoastaan asianomaista yksilöä vaan koko yhteiskuntaa; muistuttaa, että on toteutettava toimenpiteitä, joilla lievennetään suhteettomia ja pitkäkestoisia vaikutuksia naisten oikeuksiin, tuloihin ja sosiaaliseen suojeluun, jotta kriisin vaikutukset eivät pahenna sukupuolten epätasa-arvoa, ja joilla estetään eriarvoisuuden ja syrjinnän lisääntyminen työelämässä kiinnittäen erityistä huomiota voimakkaasti sukupuolittuneisiin työmarkkinoihin, digitaaliseen muutokseen ja vihreään siirtymään sekä palkattoman kotitalous- ja hoivatyön epätasaiseen jakautumiseen;

22.  korostaa, että yhtäläiset mahdollisuudet kaikille ovat avainasemassa, ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita asettamaan etusijalle digitaalisten taitojen kuilun umpeenkuromisen varmistamalla, että haavoittuvassa asemassa olevilla alueilla ja vähävaraisilla kansalaisilla sekä sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa olevilla ihmisillä, mukaan lukien vammaiset tai etnisiin vähemmistöihin kuuluvat, on mahdollisuus saada digitaalista koulutusta, tarvittavat vähimmäislaitteistot, yleinen pääsy internetiin sekä digitaalista tukea ja muita teknologisia oppimisvälineitä; korostaa, että näille ryhmille on annettava tukea, jotta voidaan kehittää digitaalisia taitoja, joita ne tarvitsevat menestyäkseen, ja välttää eriarvoisuuden syveneminen ja varmistaa, että ketään ei jätetä jälkeen;

23.  panee erittäin kiinnostuneena merkille digitaalisten ratkaisujen, kuten etätyön, leviämisen tarjoamat mahdollisuudet ja haasteet, joiden kannalta digitaalisten taitojen kehittäminen on ratkaisevan tärkeää; muistuttaa sellaisen unionin lainsäädäntökehyksen tärkeydestä, jolla pyritään sääntelemään etätyön ehtoja ja oikeutta olla tavoittamattomissa kaikkialla unionissa ja varmistamaan ihmisarvoiset työolot ja -ehdot digitaalitaloudessa, joka perustuu uusien taitojen hankkimiseen;

24.  korostaa digitaalisen työn tarjoamia lukuisia mahdollisuuksia parantaa työntekijöiden, myös lähellä eläkeikää olevien työntekijöiden, työoloja ja lisätä vammaisten osallisuutta; pitää valitettavana, että vammaiset henkilöt ovat edelleen epäedullisessa asemassa työmarkkinoilla ja että liian usein olemattomat koulutusmahdollisuudet voivat olla syynä heidän syrjäytymiseensä työmarkkinoilta; kehottaa komissiota keskittymään erityisesti jäsenvaltioille antamissaan suosituksissa keinoihin parantaa vammaisten mahdollisuuksia hankkia digitaalista osaamista tai uudelleenkoulutusta sovittamalla ne yhteen nousevan globaalin digitaalitalouden uusien tarpeiden kanssa;

25.  toteaa, että etätyön lisääntyessä komission ja jäsenvaltioiden on asetettava tätä uutta työskentelytapaa edistävät taidot keskeiselle sijalle strategioissaan; korostaa, että etäopetus ja etäkoulut asettavat haasteita sekä opettajille että koulutuksen vastaanottajille ja että etäopetuksen toteuttamiseen tarvittavat taidot sekä kouluttajien ja opettajien koulutus ovat tällä hetkellä Euroopan lyhyen aikavälin prioriteetti;

26.  pyytää komissiota tukemaan koulutuksen tarjoamista työntekijöille, joilla on lyhennetty työaika tai jotka saavat osittaista työttömyyskorvausta, myös SURE-ohjelman kautta; kehottaa jäsenvaltioita tarjoamaan asianomaisille työntekijöille sopivia koulutustoimia;

27.  kehottaa työnantajia mukauttamaan työpaikan käytäntöjä, joissa hyödynnetään työvoiman taitoja ja tuetaan taitojen kehittämistä keskittymällä seuraavan sukupolven johtajien koulutukseen kysymyksissä, jotka liittyvät sellaisten organisatoristen käytäntöjen käyttöönottoon, joilla edistetään osaamisen hyödyntämistä ja kehittämistä, sekä tukemaan kansallisia hallituksia ja työmarkkinaosapuolia sellaisten verkostojen ja tukirakenteiden kehittämisessä, jotka neuvovat organisaatioita niiden olosuhteisiin parhaiten soveltuvasta työpaikan käytäntöjen yhdistelmästä;

28.  kehottaa helpottamaan epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen alalla saavutettujen taitojen tunnustamista, validointia ja siirrettävyyttä, mukaan lukien digitaalipohjaisissa työmuodoissa, kuten alustatyössä, kehitetyt taidot;

29.  kehottaa toteuttamaan välittömiä ja rohkeita eurooppalaisia, kansallisia, alueellisia ja paikallisia toimenpiteitä, arviointimekanismeja ja resursseja, jotta digitaaliset taidot voidaan asettaa koulutuspolitiikan keskiöön ja samalla turvata oppijoiden lukutaidon ja matemaattisten taitojen korkea taso, tuoda digitaaliset taidot, tietotekniset välineet ja internetyhteydet kaikkien saataville, parantaa opettajien ja kouluttajien digitaalisia taitoja ja varustaa koulut, koulutuslaitokset, ammatillisen koulutuksen tarjoajat, aikuiskoulutuksen alalla toimivat organisaatiot ja yliopistot julkisilla ja riippumattomilla verkko-oppimisalustoilla ja muilla teknologioilla ja verkko- ja etäoppimiseen sekä sulautuvaan opetukseen tarvittavalla digitaalisella infrastruktuurilla; korostaa tässä yhteydessä todellisen elinikäisen oppimisen lähestymistavan merkitystä; tukee osaamisohjelmassa ja digitaalisen koulutuksen suunnitelmassa 2021–2027 esitettyjä komission suunniteltuja toimia ja kehottaa lisäämään komission ja jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä tällä alalla; korostaa, että on tärkeää kannustaa kehittämään digitaalista oppimissisältöä ja peruskoulutusmoduuleja työmarkkinoiden tarpeiden mukaisesti keskittyen digitaaliseen ja vihreään osaamiseen, myös verkkokoulutusalustojen kautta;

30.  pitää valitettavana, että Euroopassa on edelleen lapsia, joilla ei ole pääsyä koulutukseen, sekä oppilaita ja opiskelijoita, joilla ei ole ollenkaan tai riittävää pääsyä digitaaliseen koulutukseen, koska heillä ei ole minkäänlaista tai riittävää digitaalista laitteistoa, ohjelmistoa tai internetyhteyttä; muistuttaa, että yhteyksiä on parannettava kaikilla tasoilla, erityisesti maaseudulla ja syrjäisillä alueilla, joilta ne usein puuttuvat, ja on parannettava digitaalisten laitteiden saatavuutta; kiinnittää huomiota opetustietokoneita, -taulutietokoneita ja -ohjelmistoja koskevaan huipputason innovointiin Euroopassa;

31.  korostaa, että covid-19-kriisin seuraukset merkitsevät myös ainutlaatuista mahdollisuutta kiihdyttää elinikäisen oppimisen digitaalista ja teknologista vallankumousta, joka voi mahdollisesti murtaa fyysisiä esteitä ja lisätä tuntuvasti sen tavoittavuutta ja vaikutuksia; kannustaa jäsenvaltioita ja koulutuksen tarjoajia lisäämään paikasta riippumattomia oppimismahdollisuuksia, jotta syrjäisillä ja maaseutualueilla tai ulkomailla asuvat opiskelijat voivat osallistua kursseille kaikkialla EU:ssa ilman sijainnista johtuvia rajoituksia;

32.  painottaa, että olisi kehitettävä ja toteutettava eurooppalaisia ja kansallisia toimenpiteitä, kuten koulutusohjelmia ja kohdennettuja investointeja, jotta voidaan viime kädessä varmistaa kansalaisten valmius ja valmistautuminen digitaalisia taitoja edellyttäviin tuleviin työpaikkoihin, jotta voidaan hyödyntää digitaalisen siirtymän koko potentiaali EU:n työmarkkinoilla ja antaa yrityksille mahdollisuus hyödyntää täysimääräisesti uusia työskentelymenetelmiä, kuten etätyötä;

33.  huomauttaa, että on selkeytettävä edelleen Eurooppa-yliopistoja koskevaa aloitetta ja sen tavoitetta asettaa normit korkea-asteen koulutukselle EU:ssa; toistaa, että yliopistojen onnistunut yhteistyö on aina tukeutunut alhaalta ylöspäin -näkökulmaan, akateemiseen riippumattomuuteen ja huippuosaamiseen ja että Bolognan prosessi on tärkeä korkeakoulujen yhteistyön väline EU:ssa ja sen ulkopuolella;

34.  toteaa, että vihreä siirtymä lisää merkittävästi työvoiman kysyntää kaikilla aloilla ja voi luoda miljoonia työpaikkoja; muistuttaa, että menestyksekkään siirtymisen vihreään talouteen on tapahduttava yhdessä vihreässä taloudessa tarvittavien taitojen, osaamisen ja valmiuksien kehittämistä koskevien koulutus-, täydennyskoulutus- ja uudelleenkoulutustoimenpiteiden kanssa; pitää tämän vuoksi myönteisenä komission toimia, joilla tuetaan vihreässä siirtymässä tarvittavan osaamisen hankkimista; kehottaa ryhtymään pikaisiin toimiin, joiden avulla pyritään välttämään osaamisvajetta tällä alalla ja mahdollistamaan se, että EU säilyttää maailmanlaajuisen johtoasemansa vihreässä taloudessa; kannustaa jäsenvaltioita sekä alue- ja paikallisviranomaisia sisällyttämään kestävän kehityksen ja ympäristöosaamisen ja -taidot koulutusjärjestelmiin;

35.  korostaa, että opiskelijoiden ja opettajien liikkuvuus on yksi tärkeimmistä välineistä ideoiden ja parhaiden käytäntöjen vaihtamiseksi ja taitojen opettamisen laadun parantamiseksi kaikkialla unionissa; painottaa, että tällaisen liikkuvuuden on oltava esteetöntä ja osallistavaa; toteaa, että vaikka fyysisellä liikkuvuudella olisi aina oltava ensisijainen rooli, virtuaalisesta oppimisesta tulee yhä tärkeämpää sen täydentäjänä ja myös korvaajana poikkeustilanteessa, kuten covid-19-toimenpiteet osoittavat;

36.  panee merkille, että luovat ja taiteelliset taidot ovat talouden kannalta olennaisia, ja kehottaa ottamaan osaamisohjelmassa käyttöön entistä horisontaalisemman lähestymistavan, jotta ne voidaan sisällyttää kaikkiin opetussuunnitelmiin;

37.  korostaa, että osaamisohjelman täytäntöönpano edellyttää riittävästi Euroopan, kansallisen ja paikallisen tason rahoitusta; odottaa, että vuosien 2021–2027 monivuotisesta rahoituskehyksestä ja Next Generation EU -välineestä osoitetaan merkittävästi enemmän määrärahoja osaamisen kehittämiseen; muistuttaa, että täydennys- ja uudelleenkoulutus on pääosin jäsenvaltioiden ja yritysten vastuulla, ja kehottaa tämän vuoksi jäsenvaltioita osoittamaan enemmän määrärahoja osaamisen kehittämiseen ja koulutukseen, sillä kestävän kilpailukyvyn, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja selviytymis- ja palautumiskyvyn varmistaminen edellyttää merkittäviä investointeja inhimilliseen pääomaan;

38.  painottaa Erasmus+-ohjelman, Horisontti Eurooppa -puiteohjelman, Euroopan solidaarisuusjoukkojen, Luova Eurooppa -ohjelman, Digitaalinen Eurooppa -ohjelman sekä nuoriso- ja lapsitakuiden kaltaisten ohjelmien ja välineiden merkitystä nuorten ja aikuisten tukemisessa digitaalisessa ja vihreässä taloudessa ja työelämässä tarvittavien uusien pätevyyksien ja laadukkaiden taitojen hankkimisessa sekä oppimiseen liittyvien liikkuvuusmahdollisuuksien tarjoamisessa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tutkimaan jatkuvasti näiden ohjelmien tarjoamia mahdollisuuksia, jotta voidaan edistää sitä, että taidot vastaavat jatkuvasti työmarkkinoiden tarpeita;

39.  painottaa Erasmus+-ohjelman tarjoamia mahdollisuuksia erityisesti aikuiskoulutuksen alalla ja tarvetta lisätä sen määrärahoja vuosiksi 2021–2027;

40.  kehottaa jäsenvaltioita asettamaan elpymis- ja palautumissuunnitelmissaan etusijalle uudelleenkoulutuksen ja täydennyskoulutuksen; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että oikeudenmukaisen siirtymän rahastolla ja Euroopan sosiaalirahasto plussalla on riittävästi rahoitusta ja että niillä tuetaan paikallistason yhdennettyjä suunnitelmia, joilla autetaan erityisesti heikoimmassa asemassa olevien ryhmien – myös työttömyysvaarassa olevien – täydennys- ja uudelleenkoulutusta, jotta varmistetaan, että kaikki haavoittuvilla aloilla toimivat henkilöt voivat pätevöityä uudelleen ja kehittää uusia taitoja pysyäkseen aktiivisina työmarkkinoilla ja hyötyäkseen vihreästä siirtymästä ja digitaalisesta muutoksesta; panee merkille yksilöllisten oppimistilien potentiaalin, joka on osaamisohjelman täytäntöönpanon kannalta keskeinen rahoitusmekanismi, askeleena kohti yleisiä oikeuksia elinikäiseen oppimiseen;

41.  korostaa, että ammatillinen ohjaus ja uraohjaus ovat ratkaisevan tärkeitä motivoitujen ja älykkäiden uravalintojen tukemisessa ja opiskelijoiden koulunkäynnin keskeyttämisen ehkäisemisessä ja että opintojen aikana annettava tuki on myös keskeistä onnistuneen oppimispolun ja taitojen kehittämisen kannalta; kannustaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että nuorille on tarjolla tällaista ohjausta, johon sisältyy yrittäjyystaitojen kehittäminen;

42.  korostaa, että on tärkeää investoida viralliseen ja arkioppimiseen ja elinikäiseen oppimiseen, jotta voidaan varmistaa työvoiman oikeudenmukainen koulutus ja siirtymä sekä edistää koulutusta ja oppimista työaikana;

43.  panee merkille, että EU:n koulutusrahoituksen tärkein lähde on Euroopan sosiaalirahasto plus, ja korostaa, että on tärkeää varmistaa, että nämä varat ovat edelleen käytettävissä tähän tarkoitukseen erityisesti kriisiaikoina;

44.  kehottaa kannustamaan elinikäiseen oppimiseen laatimalla tuettua opintovapaata edistäviä toimia, jotka noudattavat Kansainvälisen työjärjestön ILO:n taloudellisesti tuettua opintovapaata koskevaa yleissopimusta, jolla sallitaan työntekijöiden osallistuminen koulutusohjelmiin työaikana ilman, että siitä aiheutuu heille kustannuksia;

45.  korostaa, että koulutus-, tiedotus-, ohjaus- ja motivointistrategioiden sekä elinikäisen oppimisen järjestelmien on oltava erittäin laadukkaita ja osallistavia, joustavia ja kaikkien saatavilla työmarkkinoiden kilpailukyvyn, sosiaalisen osallisuuden ja yhtäläisten mahdollisuuksien edistämiseksi; kehottaa komissiota ja erityisesti jäsenvaltioita varmistamaan yhtäläiset mahdollisuudet laadukkaaseen koulutukseen ja helpottamaan aikuisoppijoiden, myös vähän koulutettujen ja matalan osaamistason aikuisten sekä heikommassa asemassa olevien ryhmien ja haavoittuvassa asemassa olevien kansalaisten, kuten vammaisten, vanhusten, asunnottomien, NEET-nuorten ja maahanmuuttajataustaisten henkilöiden, pääsyä laadukkaisiin taitojen kehittämisohjelmiin; korostaa tarvetta lisätä tietoisuutta taitojen kehittämisen merkityksestä koko elämän ajan henkilökohtaisten, taloudellisten ja sosiaalisten hyötyjen saamiseksi; kannustaa koulutusalan sidosryhmiä, myös sosiaalipalveluja, kansalaisyhteiskuntaa ja epävirallisen koulutuksen tarjoajia, osallistumaan sellaisten henkilöiden tunnistamiseen ja tavoittamiseen, jotka ovat kauimpana työmarkkinoista; korostaa, että tarvitaan innovatiivisia paikallisia ratkaisuja, jotta voidaan pohtia uudelleen, miten osaamisvajetta ja kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuutta voidaan korjata;

46.  korostaa, että koulutukseen osallistuvien mahdollisuuksia voidaan parantaa harjoittelun avulla, ja korostaa tässä yhteydessä, että on tärkeää lisätä työnantajien vaikutusvaltaa ammatillisen koulutusjärjestelmän malliin; korostaa, että työnantajilla olisi oltava tärkeä rooli tarjottaessa mahdollisuuksia opettajille ja kouluttajille sekä työharjoitteluita yrityksissä ja parannettaessa näin opettajien ja kouluttajien ammattitaitoa; kehottaa tiivistämään yritysten ja koulutusalan välistä yhteistyötä kaikilla tasoilla tarjoamalla yrityksissä harjoittelu- ja oppisopimusohjelmia ammatillisen koulutuksen opiskelijoille;

47.  korostaa, että on tärkeää tavoittaa maaseudulla ja syrjäisillä alueilla asuvat ihmiset ja tehdä täydennys- ja uudelleenkoulutusmahdollisuuksista maataloudessa, kalastuksessa, metsätaloudessa ja muissa mainituilla alueilla sijaitsevissa työpaikoissa työskenteleville ihmisille helpommin saatavia ja suunnitella ne heitä varten sekä antaa heille kaikki tarvittavat taidot, kuten vihreät ja digitaaliset taidot, jotta he voivat hyödyntää paremmin vihreän ja sinisen talouden nyt ja tulevaisuudessa tarjoamia mahdollisuuksia ja jotta he voivat omalta tärkeältä osaltaan edistää ympäristön suojelua;

48.  muistuttaa, että koulun ulkopuoliset ohjelmat sekä epävirallinen ja arkioppiminen, mukaan lukien vapaaehtoistoiminta, ovat tärkeitä, jotta suurimmalle osalle virallisen koulutuksen ulottumattomissa olevista ihmisistä voidaan tarjota mukautettavia oppimismahdollisuuksia ja uusia taitoja ja tietoja;

49.  korostaa tarvetta lisätä opettajan ammatin houkuttelevuutta ja pitää opettajien korkeaa sosiaalista asemaa strategisena suuntana toiminnalle yksittäisissä EU-maissa; korostaa, että komission ja jäsenvaltioiden olisi asetettava etusijalle parhaiden ehdokkaiden houkutteleminen opettajan ammattiin sekä vanhempien opettajien pätevyyden ja osaamisen parantaminen;

50.  korostaa, että pääasiallinen toimivalta täydennys- ja uudelleenkoulutuksen alalla on jäsenvaltioilla; katsoo, että sekä ekologisen että digitaalisen siirtymän toteuttamiseksi todellisia mahdollisuuksia ja hyötyjä saataisiin, jos kehitettäisiin huipputeknologian osaamisen keskitetty EU:n tason asiointipiste, joka koordinoi parhaita käytäntöjä, toimialavetoista huipputeknologian täydennys- ja uudelleenkoulutusta ja joka käyttää datavetoisia lähestymistapoja osaamistarpeiden määrittämiseen kaikkialla EU:ssa;

51.  painottaa digitaalisten ja teknisten taitojen lisäksi monialaisten ja monikulttuuristen taitojen sekä ihmissuhdetaitojen merkitystä, kun pyritään varmistamaan monipuolinen koulutus yksilöille, vastaamaan nykyisiin ja tuleviin maailmanlaajuisiin haasteisiin sekä tukemaan digitaalista ja vihreää siirtymää tekemällä niistä osallistavampia ja oikeudenmukaisempia;

52.  panee merkille komission suunnittelemat toimet elinikäisten taitojen edistämiseksi ja erityisesti eurooppalaisen aikuiskoulutusohjelman päivittämisen; kannustaa komissiota syventämään tätä painotusta sisällyttämällä elämäntaidot kaikkiin koulutussektoreihin; korostaa, että elämäntaidot on ymmärrettävä myös työmarkkinoiden tarpeiden ulkopuolella; korostaa, että kaikilla kansalaisilla olisi oltava mahdollisuus hankkia henkilökohtaiseen kehitykseen tarvittavia taitoja, jotta he saisivat lisää vaikutusmahdollisuuksia nopeasti muuttuvissa yhteiskunnissa; muistuttaa, että tämä on erityisen tärkeää kansalaisten selviytymiskyvyn tukemiseksi kriisiaikoina, jolloin on kiinnitettävä huomiota hyvinvointiin; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään erityisesti pehmeitä taitoja, joihin kuuluvat muun muassa analysointikyky, tunneäly, johtajuus, yrittäjyys ja talousosaaminen, vaikutusmahdollisuudet, ryhmätyötaidot, viestintätaidot, yhteistyökyky, vastuullisuus, sopeutumiskyky, luovuus, innovointi, kriittinen ajattelu ja kielitaito ja joista tulee entistäkin tärkeämpää aktiivisessa kansalaisuudessa ja covid-19-kriisin jälkeisessä työelämässä;

53.  toteaa, että ikääntyvässä yhteiskunnassa on olennaisen tärkeää varmistaa elinikäinen oppiminen kytkemällä ihmiset elinikäisen oppimisen kulttuuriin heti nuoruudesta myöhempään ikään asti; muistuttaa, että ikääntyneiden työttömyyden torjunta EU:ssa on edelleen tärkeää; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kiinnittämään enemmän huomiota ikääntyneisiin työntekijöihin ja varmistamaan, että he voivat osallistua räätälöityihin täydennys- ja uudelleenkoulutusohjelmiin, joiden avulla he voivat mukautua muuttuviin osaamistarpeisiin ja pysyä aktiivisina työmarkkinoilla pidempään, nauttia hyvästä elämänlaadusta ja riittävän tasoisesta itsenäisyydestä; korostaa, että erityistä huomiota olisi kiinnitettävä sellaisten digitaalisten taitojen ja teknologioiden parantamiseen, jotka voivat tarjota uusia menetelmiä ja mahdollisuuksia myös aikuisten ja ikääntyneiden koulutukseen, sekä internetyhteyden takaamiseen ja digitaalisen infrastruktuurin parantamiseen erityisesti maaseudulla ja syrjäisillä alueilla; panee tässä yhteydessä merkille yhteisökeskusten, kirjastojen ja räätälöityjen etäopiskeluratkaisujen roolin, jotta ikääntyneet voivat helpommin hyödyntää elinikäistä oppimista; korostaa, että vanhemmat sukupolvet ovat myös arvokas voimavara kokemuksensa vuoksi ja että heitä olisi kannustettava jakamaan kokemuksiaan nuorempien työntekijäsukupolvien taitojen parantamiseksi;

54.  korostaa, että alle kolmivuotiaiden lasten määrää varhaiskasvatuksessa on lisättävä ja että on kiinnitettävä enemmän huomiota lasten kehitykseen ensimmäisistä elinvuosista alkaen, kykyyn tutkia ja oppia maailmasta luovalla tavalla; huomauttaa, että esiopetuksen varhainen aloittaminen vaikuttaa merkittävästi parempien tulosten saavuttamiseen koulutuksen myöhemmissä vaiheissa ja että epätasapaino varhaiskasvatukseen osallistumisessa voi lisätä eroja lapsille tarjotuissa mahdollisuuksissa ja koulutustoiminnassa varhaisimmista kehitysvaiheista alkaen;

55.  korostaa, että on tärkeää panna komission esittämät toimet nopeasti täytäntöön, jotta voidaan vastata työmarkkinoiden osaamistarpeisiin ja edistää nopeaa elpymistä covid-19-kriisistä; kehottaa komissiota esittämään selkeän aikataulun suunnitelluista toimista;

56.  korostaa, että tarvitaan ratkaisuja, joiden avulla yritykset ja yksityiset työnantajat voivat kannustaa ja tukea työpaikkakoulutusta ja koulutusvapaata, myös harkitsemalla koulutusseteleitä tai työssä hankittujen taitojen automaattista tunnustamista; muistuttaa EuroSkillsin ja WorldSkillsin kaltaisten aloitteiden strategisesta merkityksestä, sillä ne ovat malliesimerkkejä yritysten, valtionhallinnon sekä alue- ja koulutusviranomaisten välisistä kumppanuuksista; kehottaa tukemaan EuroSkills-aloitteen kehittämistä rahoittamalla yhteisiä hankkeita, vaihtamalla kokemuksia, rakentamalla niiden instituutioiden potentiaalia, jotka tarjoavat koulutusta EuroSkillsin tarpeisiin, luomalla EuroSkills-maisterikursseja, yrityskampuksia lahjakkaille nuorille sekä kouluttajille ja teollisuuden asiantuntijoille tarkoitettua koulutusjärjestelmää;

57.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) https://ec.europa.eu/digital-single-market/en/human-capital
(2) EUVL C 389, 18.11.2019, s. 1.
(3) https://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-6889-2017-INIT/fi/pdf
(4) EUVL C 484, 24.12.2016, s. 1.
(5) EUVL C 429, 14.12.2017, s. 3.
(6) EUVL L 112, 2.5.2018, s. 42.
(7) EUVL C 237, 6.7.2018, s. 8.
(8) Kuudes Euroopan työolotutkimus, Eurofound. https://www.eurofound.europa.eu/sites/default/files/ef_publication/field_ef_document/ef1634en.pdf
(9) Tietokoneistamisen vaikutus toimenkuviin (tehtävien muuttuminen ammateissa, mikä edellyttää erityyppisiä taitoja): https://www.eurofound.europa.eu/sites/default/files/wpef19007.pdf
(10) https://www.cedefop.europa.eu/files/3077_en.pdf
(11) https://skillspanorama.cedefop.europa.eu/en
(12) https://www.cedefop.europa.eu/en/publications-and-resources/data-visualisations/european-skills-index
(13) EPRS_STU(2020)641528_EN.pdf (europa.eu)
(14) https://www.oecdskillsforjobsdatabase.org/
(15) https://www.oecd-ilibrary.org/docserver/cf5d9c21-en.pdf?expires=1600261868&id=id&accname=ocid194994&checksum=3B44E0891A2F10A546C7CBF7A9521676
(16) https://read.oecd-ilibrary.org/view/?ref=135_135193-hgf8w9g731&title=Skill-measures-to-mobilise-the-
(17) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0282.
(18) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0267.
(19) EUVL C 28, 27.1.2020, s. 8.
(20) EUVL C 337, 20.9.2018, s. 135.
(21) EUVL C 11, 12.1.2018, s. 44.
(22) EUVL C 316, 22.9.2017, s. 233.
(23) https://ec.europa.eu/social/main.jsp?langId=en&catId=89&newsId=9150&furtherNews=yes
(24) https://ec.europa.eu/digital-single-market/en/human-capital
(25) The future of Jobs, Maailman talousfoorumi, syyskuu 2018.
(26) Digitaalitalouden ja -yhteiskunnan indeksi (DESI) 2020, Euroopan komissio.
(27) ”How your birthplace affects your workplace”, Eurofound (2019). https://www.eurofound.europa.eu/sites/default/files/ef_publication/field_ef_document/ef19004en.pdf
(28) ”Key Data on Early Childhood Education and Care Education in Europe – 2019 Edition”, Eurydice-raportti, s. 26.
(29) https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php/Early_leavers_from_education_and_training#Overview
(30) https://ec.europa.eu/eurostat/web/products-eurostat-news/-/EDN-20191004-1#:~:text=Among%20teachers%20working%20in%20the,were%20aged%2050%20or%20older.&text=In%20all%20EU%20Member%20States,in%202017%20were%20predominantly%20female
(31) ILO:n toimintapoliittinen katsaus, elokuu 2020, https://www.ilo.org/wcmsp5/groups/public/---ed_emp/---ifp_skills/documents/publication/wcms_244380.pdf
(32) ”ICT for Work: Digital Skills in the Workplace”, Euroopan komissio, 2017.
(33) https://ec.europa.eu/eurostat/web/products-eurostat-news/-/EDN-20180425-1
(34) https://op.europa.eu/en/publication-detail/-/publication/9540ffa1-4478-11e9-a8ed-01aa75ed71a1/language-en
(35) Vuoden 2018 kansainvälinen tieto- ja viestintätekniikan lukutaitotutkimus, 2018 International Computer and Information Literacy Study (ICILS).


Valko-Venäjällä sijaitsevan Astravetsin ydinvoimalan turvallisuus
PDF 119kWORD 41k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 11. helmikuuta 2021 Valko-Venäjällä sijaitsevan Astravetsin ydinvoimalan turvallisuudesta (2021/2511(RSP))
P9_TA(2021)0052B9-0109/2021

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon 10.–11. joulukuuta 2020 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät,

–  ottaa huomioon komissiolle esitetyn kysymyksen Valko-Venäjällä sijaitsevan Astravetsin ydinvoimalan turvallisuudesta (O-000004/2021 – B9‑0003/2021),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 136 artiklan 5 kohdan ja 132 artiklan 2 kohdan,

–  ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan päätöslauselmaesityksen,

A.  ottaa huomioon, että ydinturvallisuus on Euroopan unionin keskeinen painopiste sekä unionin alueella että sen ulkorajojen ulkopuolella;

B.  ottaa huomioon, että Euroopan ydinturvallisuusviranomaisten ryhmä (ENSREG) edustaa laajaa asiantuntemusta, jota on saatu sekä EU:ssa että sen ulkopuolella sijaitsevien ydinvoimaloiden vertaisarvioinnista;

C.  ottaa huomioon, että ENSREGin vertaisarviointiryhmä vieraili Valko-Venäjällä ja Astravetsin ydinvoimalassa maaliskuussa 2018 suoritettuaan välttämättömät valmistelutoimet, joihin kuului vastausten saaminen vertaisarviointiryhmän kirjallisiin kysymyksiin, ja julkaisi loppuraporttinsa heinäkuussa 2018;

D.  ottaa huomioon, että ENSREG kehotti Valko-Venäjän viranomaisia laatimaan kansallisen toimintasuunnitelman, jotta voidaan varmistaa kaikkien vertaisarviointiraportissa esitettyjen turvallisuuden parantamista koskevien suositusten oikea-aikainen täytäntöönpano, ja toteaa, että raportista tehdään riippumaton arviointi, kuten kaikissa stressitestiprosessiin osallistuvissa EU-maissa ja EU:n ulkopuolisissa maissa;

E.  ottaa huomioon, että Valko-Venäjä julkaisi kansallisen toimintasuunnitelmansa elokuussa 2019 mutta hyväksyi ENSREGin uuden vertaisarvioinnin vasta kesäkuussa 2020 EU:n toistuvien vaatimusten ja huomattavan korkean tason painostuksen jälkeen;

F.  ottaa huomioon, että tämä uusi vertaisarviointiprosessi on käynnissä ja että ENSREG viimeistelee ja julkaisee lähikuukausina havaintonsa laitoksen turvallisuudesta ja pyrkii saamaan valmiiksi ENSREGin täysistunnon alustavan raportin ja toimittamaan sen Valko-Venäjälle ennen voimalan kaupallisen käytön aloittamista, joka Valko-Venäjän viranomaisten suunnitelman mukaan tapahtuu maaliskuussa 2021;

G.  ottaa huomioon, että laitos aloitti sähköntuotannon 3. marraskuuta 2020, vaikka useat turvallisuuteen liittyvät huolenaiheet olivat yhä ratkaisematta ja vaikka ei ollut näyttöä siitä, missä määrin vuoden 2018 EU:n vertaisarvioinnissa esitettyjä ja Kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA) suosituksia oli pantu täytäntöön;

H.  ottaa huomioon, että laitoksen fyysinen käynnistys tehtiin ilman käyttölupaa, koska lupamenettelyä muutettiin heinäkuussa 2020;

I.  ottaa huomioon, että Valko-Venäjän ja EU:n välinen sähkökauppa on ollut keskeytettynä 3. marraskuuta 2020 lähtien, jolloin Astravetsin voimala liitettiin sähköverkkoon, Baltian maiden tehtyä elokuussa 2020 yhteisen päätöksen sähkökaupan lopettamisesta Valko-Venäjän kanssa sen jälkeen, kun Astravetsin voimala oli aloittanut sähköntuotannon;

1.  ilmaisee huolensa Astravetsin ydinvoimalan sijainnista 50 kilometrin päässä Vilnasta (Liettua) ja lähellä muita EU:n jäsenvaltioita, kuten Puolaa, Latviaa ja Viroa;

2.  pitää valitettavana, että hanketta toteutetaan Valko-Venäjän kansalaisten protesteista huolimatta ja että valkovenäläisten kansalaisjärjestöjen jäseniä, jotka pyrkivät lisäämään tietoisuutta Astravetsin laitoksen rakentamisesta, on vainottu ja pidätetty laittomasti;

3.  panee huolestuneena merkille, että voimalaa toteutetaan Valko-Venäjän ja Venäjän geopoliittisena hankkeena ja että sen rakentaminen ja tuleva käyttö aiheuttavat mahdollisen uhan Euroopan unionille ja sen jäsenvaltioille turvallisuuden, terveyden ja ympäristönsuojelun näkökulmasta;

4.  on edelleen huolissaan tämän ydinvoimalaitoksen hätiköidystä käyttöön ottamisesta, joka ei täytä korkeimpia kansainvälisiä ympäristö- ja ydinturvallisuusnormeja, IAEA:n suositukset mukaan luettuina;

5.  pitää valitettavana jatkuvaa avoimuuden puutetta ja sitä, että ei anneta virallisia tietoja reaktorin toistuvista pikasuluista ja laitteiston toimintahäiriöstä laitoksen käyttöönottovaiheen aikana vuonna 2020, mukaan lukien neljän jännitemuuntajan rikkoutuminen ja jäähdytysjärjestelmien toimintahäiriöt, ja toteaa, että laitoksen rakennusvaiheessa oli tiedossa kahdeksan tällaista poikkeamaa, mukaan lukien kaksi reaktorin paineastiaan liittyvää poikkeamaa;

6.  toteaa, että EU:n vertaisarviointi vuonna 2018 paljasti lukuisia puutteita ja että tietojen mukaan vain muutama sen suosituksista on tähän mennessä pantu täytäntöön, ja toteaa, että EU:n asiantuntijoiden on todennettava täytäntöönpano;

7.  panee merkille, että turvallisuuspoikkeamien määrä ja esiintymistiheys herättävät suurta huolta siitä, että laitoksen suunnittelu-, valmistus- ja kokoonpanovaiheiden laadunvarmistus ja valvonta ovat olleet heikkoja ja että sen käyttöturvallisuus on alhainen, mitä on käsiteltävä asianmukaisesti EU:n vertaisarvioinnissa;

8.  vaatii Valko-Venäjää varmistamaan viipymättä kansainvälisten ydin- ja ympäristöturvallisuusnormien täysimääräisen noudattamisen sekä avoimen, osallistavan ja rakentavan yhteistyön kansainvälisten viranomaisten kanssa; kehottaa Valko-Venäjää lopettamaan IAEA:n standardien ja vertaisarviointisuositusten valikoivan soveltamisen;

9.  toteaa, että ydinturvallisuusnormit on asetettava etusijalle sekä ydinvoimalan suunnittelun ja rakentamisen että sen käytön aikana ja että riippumattoman sääntelyviranomaisen on jatkuvasti valvottava niitä;

10.  on huolissaan siitä, että Valko-Venäjän nykyiseen sääntelyviranomaiseen (Gosatomnadzor – hätätilaministeriön ydin- ja säteilyturvallisuudesta vastaava osasto) kohdistuu jatkuvaa poliittista painostusta ja että se ei ole muodollisesti ja asiallisesti riittävän riippumaton; korostaa, että avoin ja tarkka vertaisarviointi on ratkaisevan tärkeää myös voimalan käyttövaiheessa;

11.  panee merkille valtioiden rajat ylittävien ympäristövaikutusten arvioinnista tehdyn YK:n Euroopan talouskomission (UNECE) yleissopimuksen (Espoon yleissopimus) osapuolten 11. joulukuuta 2020 tekemän päätöksen, joka koski Valko-Venäjän kyseisen yleissopimuksen mukaisten velvoitteiden noudattamista Astravetsin ydinvoimalassa, ja kehottaa Valko-Venäjää varmistamaan Espoon yleissopimuksen täysimääräisen täytäntöönpanon;

12.  korostaa, että on perustettava ja pidettävä toiminnassa varhaisvaroitusjärjestelmä säteilyn mittaamiseksi laitoksen läheisyydessä sijaitsevissa EU:n jäsenvaltioissa;

13.  kehottaa Valko-Venäjän viranomaisia tekemään täysipainoista yhteistyötä ENSREGin kanssa stressitestiprosessissa, mukaan lukien Valko-Venäjän kansallisen toimintasuunnitelman virallinen uudelleentarkastelu ja kiireellinen täytäntöönpano;

14.  pitää valitettavana, että ENSREGin alun perin joulukuuksi 2020 kaavailtu vertaisarviointivierailu Astravetsin laitokseen oli peruutettava isäntämaan organisatorisista syistä sekä covid-19-pandemian vuoksi;

15.  panee tyytyväisenä merkille EU:n nykyisen vertaisarvioinnin ensimmäisen vaiheen, johon kuuluu käynti paikan päällä helmikuun 2021 alussa; korostaa, että on tärkeää saattaa vertaisarviointiprosessi päätökseen ajoissa ja julkaista sen tulokset ja että ainakin alustava raportti olisi toimitettava Valko-Venäjälle jo ennen maaliskuuta 2021, jolloin Valko-Venäjän viranomaiset suunnittelevat laitoksen kaupallisen käytön aloittamista; toteaa, että kaikki turvallisuuskysymykset ovat yhtä tärkeitä ja että niihin on puututtava ennen laitoksen kaupallisen käytön aloittamista;

16.  pitää erittäin valitettavana voimalan kiireellistä kaupallista käynnistämistä maaliskuussa 2021 ja korostaa, että kaikki ENSREGin turvallisuussuositukset on ehdottomasti pantava täytäntöön ennen kuin ydinvoimala voi aloittaa kaupallisen toimintansa; kannustaa komissiota tekemään tiivistä yhteistyötä Valko-Venäjän viranomaisten kanssa, jotta käynnistysprosessi voidaan keskeyttää, kunnes kaikki EU:n stressitestien suositukset on pantu täysimääräisesti täytäntöön ja kaikki tarvittavat turvallisuusparannukset on toteutettu, ja sen jälkeen kun Valko-Venäjän yhteiskunnalle ja naapurimaille on tiedotettu asianmukaisesti toteutetuista toimenpiteistä;

17.  kehottaa komissiota ja ENSREGiä jatkamaan laitoksen avointa ja huolellista vertaisarviointia ja vaatimaan, että kaikki suositukset pannaan välittömästi täytäntöön, sekä varmistamaan täytäntöönpanoprosessin tehokas seuranta, mukaan lukien vertaisarviointiryhmän säännölliset vierailut Astravetsin laitokseen, myös sen toiminnan aikana; korostaa tässä yhteydessä IAEA:n kanssa tehtävän tehokkaan yhteistyön merkitystä;

18.  toteaa, että huolimatta Baltian maiden yhteisestä sopimuksesta lopettaa sähkökauppa Valko-Venäjän kanssa on edelleen mahdollista, että Valko-Venäjältä peräisin oleva sähkö pääsee EU:n markkinoille Venäjän verkon kautta;

19.  palauttaa mieliin 10.–11. joulukuuta 2020 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät ja tukee pyrkimyksiä selvittää mahdollisia toimia, joilla estetään kaupallinen sähköntuonti sellaisista kolmansien maiden ydinlaitoksista, jotka eivät täytä EU:n hyväksymiä turvallisuustasoja, mukaan lukien Astravetsin ydinvoimala;

20.  kehottaa komissiota arvioimaan ja ehdottamaan toimenpiteitä sähkökaupan keskeyttämiseksi Valko-Venäjän kanssa tavalla, joka on kansainvälisen kaupan, energia-alan ja ydinenergialainsäädännön velvoitteiden mukainen, jotta varmistetaan, että Astravetsin laitoksessa tuotettu sähkö ei päädy EU:n energiamarkkinoille niin kauan kuin Viro, Latvia ja Liettua ovat kytkettyinä BRELL-verkkoon;

21.  korostaa, että on strategisesti tärkeää nopeuttaa Baltian sähköverkon synkronointia Manner-Euroopan verkon kanssa, ja korostaa, että Astravetsin ydinvoimalan tuleva toiminta ei saisi millään tavoin estää Viron, Latvian ja Liettuan irtautumista BRELL-verkosta ja että Euroopan unionin olisi jatkettava kolmen Baltian valtion liittämistä EU:n sähköverkkoon;

22.  ilmaisee täyden solidaarisuutensa Valko-Venäjän kansalaisille ja niiden EU:n jäsenvaltioiden kansalaisille, joita Astravetsin laitoksen rakentaminen ja toiminta suoraan koskee, ja kehottaa EU:ta ja sen toimielimiä toimimaan korkealla tasolla tässä Euroopan kannalta erittäin tärkeässä asiassa;

23.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle, neuvostolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.


Jemenin humanitaarisesta ja poliittisesta tilanteesta
PDF 154kWORD 53k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 11. helmikuuta 2021 Jemenin humanitaarisesta ja poliittisesta tilanteesta (2021/2539(RSP))
P9_TA(2021)0053RC-B9-0119/2021

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Jemenistä ja erityisesti 4. lokakuuta 2018(1), 30. marraskuuta 2017(2), 25. helmikuuta 2016(3) ja 9. heinäkuuta 2015(4) antamansa päätöslauselmat Jemenin tilanteesta sekä 28. huhtikuuta 2016 antamansa päätöslauselman sairaaloihin ja kouluihin kohdistetuista hyökkäyksistä kansainvälisen humanitaarisen oikeuden rikkomisena(5),

–  ottaa huomioon Euroopan ulkosuhdehallinnon tiedottajan 8. helmikuuta 2021 antaman julkilausuman Ansar Allahin viimeisimmistä iskuista,

–  ottaa huomioon Euroopan ulkosuhdehallinnon tiedottajan 12. tammikuuta 2021 antaman julkilausuman Yhdysvaltain päätöksestä nimetä Ansar Allah terroristijärjestöksi,

–  ottaa huomioon Euroopan ulkosuhdehallinnon tiedottajan 30. joulukuuta 2020 Adenissa tehdystä iskusta, 19. joulukuuta 2020 uuden hallituksen muodostamisesta, 17. lokakuuta 2020 pidätettyjen vapauttamisesta, 28. syyskuuta 2020 vankienvaihdosta ja 31. heinäkuuta 2020 bahai-yhteisön jäsenten vapauttamisesta antamat julkilausumat,

–  ottaa huomioon 17. syyskuuta 2020 annetun Saksan, Kuwaitin, Ruotsin, Yhdistyneen kuningaskunnan, Yhdysvaltojen, Kiinan, Ranskan, Venäjän ja Euroopan unionin yhteisen tiedonannon Jemenin konfliktista,

–  ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan 9. huhtikuuta 2020 antaman julkilausuman Jemenin tulitaukoilmoituksesta,

–  ottaa huomioon kriisinhallinnasta vastaavan komission jäsenen Janez Lenarčičin ja Ruotsin entisen kehitysyhteistyöministerin Peter Eriksonin 14. helmikuuta 2020 ja 24. syyskuuta 2020 antamat yhteiset julkilausumat, joiden mukaan EU ja Ruotsi yhdistävät voimansa nälänhädän torjumiseksi Jemenissä (”UNGA: EU and Sweden join forces to avoid famine in Yemen”),

–  ottaa huomioon asiaan liittyvät neuvoston ja Eurooppa-neuvoston päätelmät Jemenistä ja erityisesti 25. kesäkuuta 2018 annetut neuvoston päätelmät,

–  ottaa huomioon 22. tammikuuta 2021 annetun Jemeniä käsittelevän YK:n asiantuntijapaneelin loppuraportin,

–  ottaa huomioon asiaan liittyvät YK:n Jemenin-asiantuntijoiden lausunnot, erityisesti 3. joulukuuta 2020 annetun YK:n merkittävien kansainvälisten ja alueellisten asiantuntijoiden ryhmän YK:n turvallisuusneuvostolle antaman lausunnon, jossa kehotetaan lopettamaan rankaisemattomuus ja laajentamaan pakotteita sekä kehotetaan YK:n turvallisuusneuvostoa viemään Jemenin tilanteen Kansainvälisen rikostuomioistuimen käsiteltäväksi, 12. marraskuuta 2020 annetun YK:n asiantuntijoiden lausunnon, jossa vaaditaan teknisen ryhmän päästämistä paikalle Jemeniä uhkaavan öljyvuotokatastrofin ehkäisemiseksi, 15. lokakuuta 2020 annetun YK:n asiantuntijoiden lausunnon, jonka mukaan Yhdistyneiden Arabiemiirikuntien suunnittelema entisten Guantánamon vankien pakkopalautus Jemeniin on laiton ja ihmishenkiä uhkaava toimenpide, ja 23. huhtikuuta 2020 annetun YK:n asiantuntijoiden lausunnon, jossa vedotaan sen puolesta, että bahai-yhteisön jäsenet vapautetaan Jemenissä välittömästi ja ehdoitta,

–  ottaa huomioon YK:n ihmisoikeusvaltuutetun 2. syyskuuta 2020 antaman raportin, joka käsittelee kansalliselle tutkintalautakunnalle niiden rikkomusten ja väärinkäytösten tutkimiseksi annetun teknisen avun täytäntöönpanoa, joihin Jemenin konfliktin kaikkien osapuolten epäillään syyllistyneen (A/HRC/45/57),

–  ottaa huomioon lapsia aseellisissa selkkauksissa käsittelevän YK:n pääsihteerin erityisedustajan 23. joulukuuta 2020 antaman raportin lapsista aseellisissa selkkauksissa,

—  ottaa huomioon Jemeniä käsittelevän YK:n merkittävien kansainvälisten ja alueellisten asiantuntijoiden ryhmän 28. syyskuuta 2020 antaman kolmannen raportin Jemenin ihmisoikeustilanteesta, syyskuun 2014 jälkeen tehdyt loukkaukset ja rikkomukset mukaan luettuina,

–  ottaa huomioon 29. syyskuuta 2020 käydyn YK:n ihmisoikeusneuvoston vuorovaikutteisen vuoropuhelun Jemeniä käsittelevän YK:n merkittävien kansainvälisten ja alueellisten asiantuntijoiden ryhmän (jäljempänä ’YK:n asiantuntijaryhmä’) kanssa,

–  ottaa huomioon asiaan liittyvät YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmat, erityisesti 14. heinäkuuta 2020 annetun päätöslauselman 2534, jolla jatkettiin Hodeidan sopimusta tukevan YK:n operaation (UNMHA) toimeksiantoa 15. heinäkuuta 2021 saakka, ja 25. helmikuuta 2020 annetun päätöslauselman 2511, jolla Jemenin pakotejärjestelmää jatkettiin vuodella,

–  ottaa huomioon YK:n pääsihteerin 14. joulukuuta 2020 antaman lausunnon Tukholman sopimuksen toisesta vuosipäivästä,

–  ottaa huomioon EU:n suuntaviivat kansainvälisen humanitaarisen oikeuden noudattamisen edistämiseksi(6),

–  ottaa huomioon 13. joulukuuta 2018 tehdyn Tukholman sopimuksen,

–  ottaa huomioon 5. marraskuuta 2019 tehdyn Riadin sopimuksen,

–  ottaa huomioon vuonna 1949 tehdyt Geneven sopimukset ja niiden lisäpöytäkirjat,

—  ottaa huomioon Kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussäännön,

—  ottaa huomioon kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen,

—  ottaa huomioon ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 132 artiklan 2 ja 4 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että kymmenen vuotta sitten  helmikuussa 2011 alkoivat joukkomielenosoitukset, jotka tulivat tunnetuiksi Jemenin vallankumouksena ja jotka myöhemmin johtivat presidentti Ali Abdullah Salehin lähtöön 33 vuotta kestäneen diktatuurin jälkeen; toteaa, että kansannousu ilmensi Jemenin kansan perimmäisiä toiveita demokratiasta, vapaudesta, sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta ja ihmisarvosta;

B.  ottaa huomioon, että aseellisen konfliktin alettua maaliskuussa 2015 ainakin 133 000 ihmistä on kuollut ja 3,6 miljoonaa on joutunut siirtymään maan sisällä; ottaa huomioon, että joulukuussa 2018 allekirjoitetulla Tukholman sopimuksella pyrittiin luomaan turvallisia humanitaarisia käytäviä, toteuttamaan vankien vaihtoa ja saamaan aikaan tulitauko Punaisenmeren alueelle; ottaa huomioon, että osapuolet ovat sittemmin rikkoneet tulitaukosopimusta ja yli 5 000 siviiliä on kuollut; ottaa huomioon, että suurin osan siviileistä on saanut surmansa Saudi-Arabian johtaman liittouman ilmaiskuissa;

C.  toteaa, että analyytikot ovat pitkälti yhtä mieltä siitä, että Jemen ei ole pyrkinyt osallistavaan poliittiseen ratkaisuun vaan se on jäänyt kiristyvien poliittisten ja heimojen välisten jännitteiden vangiksi ja keskelle sijaissotaa, jossa vastakkain ovat Iranin tukemat huthikapinalliset ja Saudi-Arabia, ja että sota on laajentumassa alueelliseksi monitahoiseksi konfliktiksi; toteaa, että Saudi-Arabia pitää Jemenin huthikapinallisia Iranin sijaisjoukkoina, ja Iran taas on tuominnut Saudi-Arabian johtaman hyökkäyksen ja kehottanut välittömästi lopettamaan saudien johtamat ilmaiskut;

D.  toteaa, että vuoden 2020 aikana taistelut kiihtyivät erityisesti Jawfissa, Maribissa, Nihmissä, Taizzissa, Hodeidassa, Baydassa ja Abyanissa ja näiden lähistöillä ja osapuolet saivat suoraa apua ja tukea kolmansilta mailta, esimerkiksi Jemenin hallitus Saudi-Arabian johtamalta liittoumalta ja Etelän siirtymäneuvosto Yhdistyneiltä arabiemiirikunnilta, kun taas Iranin tukema huthiliike pitää edelleen hallinnassaan suurinta osaa Pohjois- ja Keski-Jemenistä, jossa asuu 70 prosenttia Jemenin väestöstä; ottaa huomioon, että vakavia ihmisoikeusloukkauksia ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden loukkauksia tehdään edelleen laajalti ilman, että niihin syyllistyneitä saadaan vastuuseen teoistaan;

E.  ottaa huomioon, että EU on huolissaan tietoon tulleista huthiliikkeen uusista hyökkäyksistä Maribin ja al-Jawfin hallintoalueilla sekä toistuvista yrityksistä tehdä rajan yli iskuja Saudi-Arabian alueelle; toteaa, että uudet sotilaalliset toimet ja hyökkäykset juuri tällä hetkellä heikentävät vakavasti YK:n erityislähettilään Martin Griffithsin meneillään olevia pyrkimyksiä sekä yleisiä ponnisteluja Jemenin sodan lopettamiseksi;

F.  ottaa huomioon, että ihmisoikeusneuvosto jatkoi syyskuussa 2020 YK:n asiantuntijaryhmän toimeksiantoa; toteaa, että ryhmän viimeisimmän, syyskuussa 2020 julkaistun raportin mukaan kaikki konfliktin osapuolet syyllistyvät edelleen erilaisiin ihmisoikeuksia koskevan kansainvälisen oikeuden ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden loukkauksiin, myös hyökkäyksiin, jotka saattavat olla sotarikoksia;

G.  ottaa huomioon, että todennettuihin ihmisoikeusloukkauksiin kuuluvat mielivaltainen ihmishenkien riistäminen, tahdonvastaiset katoamiset, mielivaltaiset pidätykset, sukupuoleen perustuva väkivalta, mukaan lukien seksuaalinen väkivalta, kidutus ja muu julma, epäinhimillinen tai halventava kohtelu, lasten värväys ja käyttäminen vihollisuuksissa, oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskevien oikeuksien epääminen sekä perusvapauksien ja taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien loukkaaminen; toteaa, että maamiinojen laajamittainen käyttö, johon huthiliike syyllistyy, on jatkuva uhka siviileille ja pahentaa pakkomuuttoa; ottaa huomioon, että huthiliike, hallitusta lähellä olevat joukot, Yhdistyneet arabiemiirikunnat sekä Yhdistyneiden arabiemiirikuntien tukemat jemeniläisjoukot ovat olleet suoraan vastuussa mielivaltaisista pidätyksistä ja tahdonvastaisista katoamisista;

H.  ottaa huomioon, että Jemen ja Yhdistyneet arabiemiirikunnat ovat allekirjoittaneet Kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussäännön mutta eivät ole vielä ratifioineet sitä; ottaa huomioon, että Saudi-Arabia ei ole allekirjoittanut eikä ratifioinut Rooman perussääntöä; ottaa huomioon, että useat Rooman perussäännön määräykset, mukaan luettuina sotarikoksiin liittyvät määräykset, heijastelevat tavanomaista kansainvälistä oikeutta; ottaa huomioon, että YK:n asiantuntijaryhmä on kehottanut YK:n turvallisuusneuvostoa viemään Jemenin tilanteen Kansainvälisen rikostuomioistuimen käsiteltäväksi ja laajentamaan luetteloa henkilöistä, joihin kohdistetaan turvallisuusneuvoston pakotteita;

I.  ottaa huomioon, että Jemenin uusi 24-jäseninen hallitus vannoi 26. joulukuuta 2020 virkavalansa presidentti Abd-Rabbu Mansour Hadille Saudi-Arabian välityksellä aikaansaadun Riadin sopimuksen mukaisesti; toteaa, että Jemenin uudessa vallanjakosopimukseen perustuvassa hallituksessa maan pohjoiset ja eteläiset alueet ovat tasapuolisesti edustettuina ja siinä on viisi jäsentä Etelän siirtymäneuvostosta; toteaa, että ensimmäistä kertaa yli 20 vuoteen hallituksen jäseninä ei valitettavasti ole naisia; ottaa huomioon, että kansainvälisesti tunnustetun hallituksen ja Etelän siirtymäneuvoston välillä on syntynyt uusi kiista tuomarin nimittämisestä, mikä vahvistaa käsityksen yhteishallituksen epävakaudesta; ottaa huomioon, että myös kansainvälisesti tunnustetun hallituksen joukkojen (joita tukee Saudi-Arabian johtama liittouma) ja huthiliikkeen välillä on puhjennut uudelleen sotilaallinen konflikti; toteaa, että konfliktin alusta lähtien naiset ovat jääneet kokonaan neuvotteluprosessien ulkopuolelle mutta he ovat silti edelleen keskeisessä asemassa kestävän ratkaisun löytämisessä konfliktiin;

J.  toteaa, että sota on johtanut maailman pahimpaan humanitaariseen kriisiin ja että lähes 80 prosenttia väestöstä eli yli 24 miljoonaa ihmistä, joiden joukossa on yli 12 miljoonaa lasta, tarvitsee humanitaarista apua; ottaa huomioon, että tilanne paikalla pahenee jatkuvasti, sillä 50 000 jemeniläistä elää jo nälänhädän kaltaisissa oloissa; ottaa huomioon, että viimeisimmän elintarviketurvaa uhkaavien tilanteiden luokittelun puitteissa toteutetun Jemeniä koskevan analyysin mukaan yli puolet maan 30 miljoonasta asukkaasta eli 16,2 miljoonaa ihmistä tulee kärsimään kriisitasoisesta puutteellisesta elintarviketurvasta ja nälänhädän kaltaisista olosuhteista kärsivien ihmisten määrä saattaa lähes kolminkertaistua; ottaa huomioon, että humanitaariseen toimintaan vuonna 2020 tarvittavista 3,38 miljardista Yhdysvaltain dollarista on tähän mennessä saatu vain 56 prosenttia;

K.  ottaa huomioon, että covid-19-tauti ja sen sosioekonomiset vaikutukset heikentävät entisestään terveydenhuollon saatavuutta ja lisäävät aliravitsemuksen riskiä; ottaa huomioon, että Jemenissä on puhjennut lähihistorian suurin koleraepidemia, jonka aikana on raportoitu yli 1,1 miljoonaa tapausta;

L.  ottaa huomioon, että meneillään oleva konflikti on haitannut vakavasti Jemenin edistymistä YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden, erityisesti tavoitteen 1 (köyhyyden poistaminen) ja tavoitteen 2 (nälän poistaminen), saavuttamisessa; ottaa huomioon, että konflikti on jarruttanut Jemenin kehitystä yli kahdella vuosikymmenellä; toteaa, että kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisesta jäädään yhä kauemmaksi niin kauan kuin konflikti jatkuu;

M.  ottaa huomioon, että Jemenin pohjoisosassa muhii kolmatta kertaa sitten vuoden 2019 polttoainekriisi, joka heikentää merkittävästi siviilien ruoan ja veden saantia ja terveydenhuoltopalvelujen ja välttämättömien liikennepalvelujen saatavuutta; toteaa, että tämä ihmisen aiheuttama kriisi on suora seuraus huthiliikkeen ja YK:n tunnustaman Jemenin hallituksen välisestä kilpailusta polttoaineen hallinnasta;

N.  toteaa, että 2,1 miljoonaa lasta kärsii akuutista aliravitsemuksesta ja liki 358 000 alle viisivuotiasta lasta on vakavasti aliravittuja; ottaa huomioon, että rahoitusvaikeuksien vuoksi elintarvikeapua on jouduttu supistamaan huhtikuusta 2020 lähtien ja että tästä kärsimään joutuneiden ihmisten määrä lisääntyy jälleen 1,37 miljoonalla, jos rahoitusta ei saada lisää; ottaa huomioon, että 530 000 alle kaksivuotiasta lasta ei ehkä pääse ravitsemuspalvelujen piiriin, jos ohjelmat keskeytetään;

O.  ottaa huomioon, että konflikti ja viimeaikainen covid-19-pandemia ovat pahentaneet naisten tilannetta; toteaa, että sukupuoleen perustuva ja seksuaalinen väkivalta ovat lisääntyneet eksponentiaalisesti konfliktin puhkeamisen jälkeen; toteaa, että rikosoikeusjärjestelmän jo valmiiksi rajalliset valmiudet puuttua seksuaaliseen ja sukupuoleen perustuvaan väkivaltaan ovat romahtaneet eikä sellaisista käytännöistä kuin naisten kaappaukset ja raiskaaminen tai niillä uhkaaminen ole suoritettu lainkaan tutkimuksia; ottaa huomioon, että noin 30 prosenttia maan sisällä siirtymään joutuneista kotitalouksista on naisten vastuulla; toteaa, että lääkkeitä moniin kroonisiin sairauksiin ei enää ole saatavilla ja että Jemenin äitiyskuolleisuusluvut ovat maailman korkeimpia; ottaa huomioon, että aliravitut raskaana olevat ja imettävät naiset saavat muita todennäköisemmin koleratartunnan ja heillä on suurempi verenvuodon riski, mikä lisää merkittävästi komplikaatio- ja kuolleisuusriskiä synnytyksen aikana;

P.  ottaa huomioon, että YK:n asiantuntijaryhmän havaintojen mukaan Yhdistyneiden arabiemiirikuntien tukemat turvallisuusvyöhykettä valvovat joukot syyllistyvät useissa pidätyskeskuksissa, muun muassa liittoutuman Bureiqan keskuksessa ja Bir Ahmedin vankilassa, oleviin pidätettyihin sekä muuttajiin ja Saharan eteläpuolisesta Afrikasta peräisin olevien marginalisoituneiden yhteisöjen jäseniin kohdistuviin raiskauksiin ja muihin seksuaalisen väkivallan muotoihin sekä hlbti-henkilöiden uhkailuun ja häirintään; ottaa huomioon, että huthiliikettä vastaan on esitetty uskottavia väitteitä raiskausten ja kidutuksen käytöstä sodankäynnin välineenä erityisesti politiikassa aktiivisesti toimivia naisia ja naispuolisia aktivisteja vastaan;

Q.  toteaa, että parlamentti on toistuvasti vaatinut ottamaan käyttöön unionin laajuisen kiellon, joka koskee kaikenlaisen turvallisuuskaluston vientiä ja myyntiä Saudi-Arabian johtaman liittoutuman jäsenille, mukaan luettuina Saudi-Arabia ja Yhdistyneet arabiemiirikunnat, sekä sen päivittämistä ja kunnossapitoa, kun otetaan huomioon Jemenissä tapahtuneet kansainvälisen ihmisoikeuksia koskevan ja humanitaarisen oikeuden vakavat loukkaukset; ottaa huomioon, että jotkin jäsenvaltiot, kuten Saksa, joka kielsi aseiden viennin Saudi-Arabiaan, ja Italia, joka kielsi aseiden viennin Saudi‑Arabiaan ja Yhdistyneisiin arabiemiirikuntiin, ovat asettaneet Saudi-Arabian johtaman liittouman jäsenille asevientikieltoja, ja että toiset jäsenvaltiot harkitsevat niiden asettamista; toteaa, että eräät EU:n jäsenvaltiot jatkavat sellaisten aseiden vientiä Saudi-Arabiaan ja Yhdistyneisiin arabiemiirikuntiin, joita saatetaan käyttää Jemenissä, mikä on vastoin oikeudellisesti sitovaa asevientiä koskevaa neuvoston yhteistä kantaa 2008/944/YUTP(7);

R.  ottaa huomioon, että Yhdysvallat pysäytti aseiden myynnin Saudi-Arabiaan ja keskeytti F-35-suihkuhävittäjien siirtämisen Yhdistyneisiin arabiemiirikuntiin odotettaessa päätöksen uudelleentarkastelun tuloksia; toteaa, että Yhdysvaltain presidentti Biden ilmoitti 4. helmikuuta 2021 Yhdysvaltojen aikovan lopettaa pian kaiken tuen Jemenin sodan hyökkäysoperaatioille, niihin liittyvä asemyynti mukaan luettuna, ja nimitti uuden Jemenin-lähettilään;

S.  ottaa huomioon, että Jemeniä käsittelevä YK:n asiantuntijapaneeli totesi 22. tammikuuta 2021 antamassaan loppuraportissa jatkuvasti kasvavan todistusaineiston viittaavan siihen, että Iranista käsin toimivat henkilöt tai yhteisöt toimittavat huthiliikkeelle merkittäviä määriä aseita ja niiden komponentteja; toteaa, että huthiliike jatkaa hyökkäyksiään Saudi-Arabiassa sijaitsevia siviilikohteita vastaan ohjuksin ja miehittämättömien ilma-alusten avulla;

T.  ottaa huomioon, että Yhdysvaltain edellinen hallinto hyväksyi 19. tammikuuta 2021 päätöksen, jolla huthiliike Ansar Allah nimettiin terroristijärjestöksi; toteaa, että huolimatta Yhdysvaltain hallituksen myöntämistä koontiluvista nimeämispäätöksen vaikutus mahdollisuuksiin tuoda elintarvikkeita, polttoainetta ja lääkkeitä maahan on edelleen erittäin huolestuttava; ottaa huomioon, että Yhdysvaltain uusi hallinto ilmoitti 5. helmikuuta 2021 poistavansa Ansar Allahin ulkomaisten terroristijärjestöjen ja erityisluokiteltujen globaaliterrorismin edustajien (Specially Designated Global Terrorist) luetteloista;

U.  ottaa huomioon, että Jemenin poliittisen tilanteen ja turvallisuustilanteen heikkeneminen on johtanut maassa toimivien terroristiryhmien, kuten Arabian niemimaan al-Qaidana tunnetun Ansar al-Sharian ja niin kutsutun Da’eshin Jemenin provinssin, joiden hallinnassa on edelleen pieniä osia maan alueesta, sekä EU:n terroristijärjestöjen luettelossa olevan Hizbollahin sotilaallisen siiven läsnäolon laajenemiseen ja vahvistumiseen;

V.  katsoo, että vakaalla, turvallisella ja demokraattisella Jemenillä, jolla on asianmukaisesti toimiva hallitus, on ratkaisevan tärkeä merkitys kansainvälisissä toimissa ääriliikkeiden ja väkivallan torjumiseksi alueella ja laajemminkin sekä rauhan ja vakauden turvaamisessa itse Jemenissä;

W.  ottaa huomioon, että Jemenin talous kutistui 45 prosenttia vuosina 2015–2019; ottaa huomioon, että Jemenin talous, joka oli hauras jo ennen konfliktia, on kärsinyt vakavaa vahinkoa eikä sadoillatuhansilla perheillä ole enää vakaata tulonlähdettä; toteaa, että Jemen tuo 90 prosenttia elintarvikkeistaan kaupallisen tuonnin kautta eivätkä avustusjärjestöt voi korvata tuontia, sillä humanitaariset järjestöt antavat puutteenalaisille henkilöille elintarvikekuponkeja tai käteistä rahaa, jotta he voivat ostaa tarvitsemansa ruuan toreilta; ottaa huomioon, että 70 prosenttia Jemenin avusta ja kaupallisesta tuonnista kulkee huthien hallinnassa olevan Hodeidan sataman ja läheisen Saleefin sataman kautta ja että näiden satamien kautta maahan tulee elintarvikkeita, polttoaineita ja lääkkeitä, joita väestö tarvitsee selviytyäkseen;

X.  toteaa, että taloudellista keinottelua on dokumentoitu laajasti ja että sekä Jemenin hallitus että huthiliike siirtävät maan taloudellisia resursseja ja rahoitusvaroja muualle, millä on tuhoisa vaikutus jemeniläisiin; ottaa huomioon, että YK:n asiantuntijapaneelin loppuraportissa todetaan, että huthiliike siirsi vuonna 2019 muualle ainakin 1,8 miljardia Yhdysvaltain dollaria varoja, jotka oli tarkoitettu hallitukselle palkkojen maksamiseen ja peruspalvelujen tarjoamiseen kansalaisille; toteaa, että raportissa tuodaan myös esiin, että hallitus harjoittaa rahanpesu- ja korruptiokäytäntöjä, jotka vaikuttavat kielteisesti jemeniläisten mahdollisuuteen saada riittävästi elintarvikkeita ja jotka loukkaavat oikeutta ruokaan, kuten alun perin riisin ja muiden hyödykkeiden hankkimiseen jemeniläisille tarkoitettujen Saudi-Arabian 423 miljoonan Yhdysvaltain dollarin suuruisten varojen laiton siirtäminen kauppiaille;

Y.  ottaa huomioon, että YK:n pääsihteerin tiedottaja korosti kiireellistä tarvetta puuttua humanitaariseen ja ekologiseen uhkaan siitä, että Jemenissä Ras Issan sataman edustalla olevassa kelluvana varastointi- ja purkualuksena käytettävässä Safer-öljysäiliöaluksessa olevat miljoona barrelia öljyä vuotavat; ottaa huomioon, että säiliöaluksen kunnon nopea heikkeneminen uhkaa aiheuttaa merkittävän öljyvuodon, jolla olisi tuhoisat ympäristövaikutukset ja joka tuhoaisi luonnon monimuotoisuutta ja hävittäisi paikallisten Punaisenmeren rannikkoyhteisöjen elinkeinot; ottaa huomioon, että huolimatta välittömästä ympäristökatastrofin riskistä 44 vuotta vanhan öljysäiliöaluksen pitkään odotettua tarkastusta on lykätty maaliskuuhun 2021;

1.  tuomitsee mitä jyrkimmin Jemenissä vuodesta 2015 lähtien jatkuneen väkivallan, joka on ajanut maan maailman pahimpaan humanitaariseen kriisiin; muistuttaa, että Jemenin konfliktia ei voida ratkaista sotilaallisesti ja että kriisi voidaan ratkaista kestävästi vain käynnistämällä osallistava, jemeniläisten johdolla käytävä ja heidän omakseen ottama neuvotteluprosessi, jossa kaikki Jemenin yhteiskunnan toimijat ja konfliktin kaikki osapuolet ovat edustettuina; korostaa, että sodan pysäyttämiseksi ja nykyisen humanitaarisen kriisin lievittämiseksi kaikkien osapuolten olisi ryhdyttävä vilpittömässä mielessä neuvotteluihin, jotka johtavat toteuttamiskelpoisiin poliittisiin ja turvallisuuteen liittyviin järjestelyihin, YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 2216 (2015), Hodeidan sopimusta tukevan YK:n operaation yhteisten täytäntöönpanomekanismien sekä YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmassa 2532 (2020) esitetyn maailmanlaajuista aselepoa koskevan vaatimuksen mukaisesti;

2.  on järkyttynyt maassa meneillään olevasta tuhoisasta humanitaarisesta kriisistä; vaatii kaikkia osapuolia täyttämään velvoitteensa ja mahdollistamaan humanitaarisen avun ja muiden väestölle välttämättömien tarvikkeiden nopean ja esteettömän kulun ja esteettömän pääsyn terveydenhoitolaitoksiin sekä Jemenissä että ulkomailla; on erityisen huolestunut viimeisimmästä elintarviketurvaa uhkaavien tilanteiden luokittelun puitteissa toteutetusta arvioinnista, jonka mukaan 50 000 ihmistä Jemenissä elää nälänhädän kaltaisissa olosuhteissa ja määrän odotetaan kolminkertaistuvan kesäkuuhun 2021 mennessä, vaikka avun määrä pysyisi nykyisellään;

3.  pitää myönteisenä, että EU on vuodesta 2015 lähtien myöntänyt Jemenille yli miljardi euroa poliittisena apuna, kehitysapuna ja humanitaarisena apuna; panee tyytyväisenä merkille sen lupauksen kolminkertaistaa Jemenille annettava humanitaarinen apu vuonna 2021; on kuitenkin huolissaan siitä, että tämä ei edelleenkään riitä vastaamaan Jemenin kohtaamiin mittaviin haasteisiin; pitää valitettavana, että Jemenille annettavan avun rahoitusvaje kasvoi 50 prosenttiin vuonna 2019; muistuttaa, että kriisin laajuuden ja vakavuuden olisi oltava lähtökohtana talousarviota koskeville keskusteluille; kehottaa EU:ta ottamaan käyttöön lisäresursseja Jemenin tilanteeseen puuttumiseksi osana naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen ohjelmasuunnittelua; kehottaa yleisemmin komissiota ja jäsenvaltioita johtamaan edelleen kansainvälisiä pyrkimyksiä, jotta humanitaarisen avun määrää voidaan lisätä pikaisesti muun muassa täyttämällä kesäkuussa 2020 pidetyssä Jemenin humanitaarisen avun suunnitelmaa koskevassa avunantajien konferenssissa annetut lupaukset;

4.  korostaa, että covid-19-taudin leviäminen aiheuttaa vakavia lisähaasteita maan sortumispisteessä olevalle terveydenhoitoinfrastruktuurille, sillä terveyskeskuksissa ei ole covid-19-taudin hoitamiseen tarvittavaa perustarvikkeita, terveydenhoidon ammattilaisilla ei ole suojavarusteita eikä heille pääsääntöisesti makseta palkkaa, minkä johdosta he eivät ilmoittaudu töihin; kehottaa kaikkia kansainvälisiä avunantajia tehostamaan välittömän hädän lievittämiseen tarkoitetun avun toimittamista paikallisen terveydenhuoltojärjestelmän tukemiseksi ja sen auttamiseksi hillitsemään Jemenissä parhaillaan esiintyvien tappavien tautien, kuten covid-19, malaria, kolera ja denguekuume, leviämistä; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita helpottamaan rokotteiden saatavuutta Jemenissä, myös maan sisäisten pakolaisten leireillä, COVAX‑rokoteyhteistyömekanismin avulla osana sen pyrkimyksiä varmistaa covid‑19‑rokotteiden tasapuolinen ja maailmanlaajuinen saatavuus erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevien keskuudessa;

5.  tukee YK:n pääsihteerin Jemenin-erityislähettilään Martin Griffithsin pyrkimyksiä edistää poliittista prosessia ja saada aikaan välitön koko maan laajuinen tulitauko; kehottaa antamaan erityslähettiläälle täyden ja esteettömän pääsyn Jemenin alueen kaikkiin osiin; kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa ja kaikkia jäsenvaltioita antamaan Griffithsille poliittista tukea kattavan neuvotteluratkaisun aikaansaamiseksi; kehottaa ulkoasiainneuvostoa tätä varten tarkistamaan ja saattamaan ajan tasalle viimeisimmät, 18. helmikuuta 2019 antamansa päätelmät Jemenistä, jotta ne vastaavat maan nykytilannetta; kehottaa EU:ta ja kaikkia sen jäsenvaltioita jatkamaan yhteydenpitoa konfliktin kaikkien osapuolten kanssa ja vaatimaan Tukholman sopimuksen ja YK:n poliittista julistusta koskevan luonnoksen täytäntöönpanoa välttämättöminä askeleina kohti tilanteen rauhoittumista ja poliittista sopimusta;

6.  on vakuuttunut siitä, että pitkän aikavälin ratkaisua ei saada aikaan ilman, että puututaan maan epävakauden taustalla oleviin ongelmiin ja vastataan jemeniläisten oikeutettuihin vaatimuksiin ja odotuksiin; toteaa jälleen tukevansa kaikkia rauhanomaisia poliittisia ponnisteluja, joilla pyritään turvaamaan Jemenin suvereniteetti, itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus; tuomitsee ulkomaiden sekaantumisen Jemenin tilanteeseen, myös ulkomaisten joukkojen ja palkkasotilaiden läsnäolon maassa; kehottaa vetämään kaikki ulkomaiset joukot välittömästi pois maasta jemeniläisten keskinäisen poliittisen vuoropuhelun helpottamiseksi;

7.  kehottaa kaikkia konfliktin osapuolia noudattamaan kansainvälisen humanitaarisen oikeuden mukaisia velvoitteitaan ja lopettamaan toimet, jotka pahentavat nykyistä humanitaarista kriisiä; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita tuomitsemaan jyrkästi kansainvälisen humanitaarisen oikeuden vakavat loukkaukset, joihin kaikki konfliktin osapuolet ovat syyllistyneet vuoden 2014 lopusta lähtien, mukaan lukien Saudi-Arabian johtaman liittouman ilmaiskut, jotka ovat vaatineet tuhansia siviiliuhreja ja pahentaneet maan epävakautta ja joita on tehty ei-sotilaallisiin kohteisiin, kuten kouluihin, vesisäiliöihin ja häihin, sekä tuomitsemaan huthien Jemenistä käsin tekemät hyökkäykset Saudi-Arabiassa sijaitseviin kohteisiin;

8.  kehottaa Saudi-Arabiaa lopettamaan välittömästi huthien hallinnassa oleville alueille polttoainetta kuljettavien alusten saarron; toteaa jälleen, että kaikkien osapuolten on kiireellisesti pidättäydyttävä käyttämästä siviilien nälkään näännyttämistä sodankäynnin menetelmänä, koska Kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussäännön 8 artiklan 2 kohdan b alakohdan xxv alakohdan mukaan tämä rikkoo kansainvälistä humanitaarista oikeutta; korostaa, että on tärkeää saada aikaan molempien osapuolten, pohjoisen ja etelän, välinen sopimus polttoaineen käytöstä, jotta voidaan lieventää talous-, maatalous-, vesi-, terveydenhuolto-, energia- ja liikennekriisiä, jota polttoaineen käyttö taloudellisen sodankäynnin välineenä on pahentanut;

9.  tuomitsee Iranin tukeman huthiliikkeen äskettäiset suorittamat hyökkäykset Ma’ribin ja Al-Jawfin hallintoalueilla sekä toistuvat yritykset tehdä rajat ylittäviä iskuja Saudi-Arabian alueelle, mikä heikentää kansainvälisen yhteisön yleisiä pyrkimyksiä lopettaa tämä sijaissota Jemenissä;

10.  tukee kaikkia luottamusta lisääviä toimia konfliktin osapuolten kanssa kiinnittäen erityistä huomiota toimiin, joilla voidaan lieventää välittömästi humanitaarisia tarpeita, kuten Sanaan lentoaseman täydellinen uudelleen avaaminen, palkanmaksun aloittaminen uudelleen, sellaisten mekanismien käyttöönotto, joilla mahdollistetaan merisatamien keskeytymätön toiminta polttoaineen ja elintarvikkeiden tuonnin helpottamiseksi, sekä pyrkimykset tarjota resursseja Jemenin keskuspankille ja tukea sitä; kehottaa Euroopan unionia ja kaikkia jäsenvaltioita tarjoamaan Jemenille talouden pelastuspaketin, johon sisältyy valuuttaruiskeita talouden ja Jemenin rialin vakauttamiseksi ja elintarvikkeiden hintojen lisänousun estämiseksi sekä valuuttavarantoja elintarvikkeiden ja polttoaineiden kaupallisen tuonnin tukemiseksi ja julkisen sektorin palkkojen maksamiseksi;

11.  pitää valitettavana naisten puuttumista Jemenin uudesta hallituksesta, joka on ensimmäinen ilman naisjäseniä 20 vuoteen, ja kehottaa Jemenin hallitusta ryhtymään kaikkiin tarvittaviin toimiin naisten tasapuolisen edustuksen, läsnäolon ja osallistumisen varmistamiseksi maan poliittisessa elämässä;

12.  korostaa, että EU:hun sijoittautuneet, Jemenin konfliktia ruokkivat aseviejät toimivat vastoin useita perusteita, jotka sisältyvät oikeudellisesti sitovaan asevientiä koskevaan neuvoston yhteiseen kantaan 2008/944/YUTP; vaatii tässä yhteydessä jälleen unionin laajuista kieltoa, joka koskee kaikenlaisen turvallisuuskaluston vientiä ja myyntiä liittouman jäsenille, mukaan luettuina Saudi-Arabia ja Yhdistyneet arabiemiirikunnat, sekä sen päivittämistä ja kunnossapitoa, kun otetaan huomioon Jemenissä tapahtuneet kansainvälisen humanitaarisen ja ihmisoikeuksia koskevan oikeuden vakavat loukkaukset;

13.  panee merkille eräiden jäsenvaltioiden päätökset asettaa Saudi‑Arabian ja Yhdistyneet arabiemiirikunnat asevientikieltoon; korostaa, että aseiden vienti kuuluu edelleen jäsenvaltioiden kansalliseen toimivaltaan; kehottaa kaikkia jäsenvaltioita lopettamaan aseiden viennin Saudi-Arabian johtaman liittouman kaikille jäsenille; kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa raportoimaan jäsenvaltioiden Saudi-Arabian johtaman liittouman jäsenten kanssa tekemän sotilaallisen yhteistyön ja turvallisuusyhteistyön tämänhetkisestä tilanteesta; tuomitsee sen, että iranilaiset henkilöt ja yhteisöt toimittavat huthiliikkeelle merkittäviä määriä aseita ja niiden komponentteja;

14.  pitää hyvänä uutisena, että Yhdysvallat on toistaiseksi keskeyttänyt Jemenin konfliktissa käytettävien aseiden myynnin Saudi-Arabiaan ja 23 miljardin Yhdysvaltain dollarin arvoiseen pakettiin sisältyvien F-35-suihkuhävittäjien toimittamisen Yhdistyneisiin arabiemiirikuntiin, ja on tyytyväinen Yhdysvaltain hallinnon äskettäiseen ilmoitukseen, jonka mukaan se lopettaa kaiken tuen Jemenin sodan hyökkäysoperaatioille, myös täsmäohjusten toimitukset ja tiedustelutiedon jakamisen; pitää tässä yhteydessä myönteisenä Yhdysvaltojen sitoutumista uudestaan konfliktin ratkaisemiseen diplomatian keinoin, mistä on osoituksena äskettäinen Yhdysvaltojen Jemenin-erityislähettilään nimittäminen;

15.  kehottaa kaikkia Jemenin konfliktin osapuolia ottamaan käyttöön ohjusten ja miehittämättömien ilma-alusten iskujen kohdentamista koskevat toimintaperiaatteet, joiden olisi oltava ihmisoikeuksia koskevan kansainvälisen oikeuden ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden mukaisia; kehottaa neuvostoa, varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa ja jäsenvaltioita muistuttamaan EU:n kansainvälisen oikeuden mukaisesta kannasta ja varmistamaan, että jäsenvaltiot ottavat käyttöön suojatoimia, joilla varmistetaan, että tiedustelutietoja, viestintäinfrastruktuuria ja sotilastukikohtia ei käytetä laittomien teloitusten toteuttamisen helpottamiseen; kehottaa jälleen hyväksymään oikeudellisesti sitovan neuvoston päätöksen aseistettujen miehittämättömien ilma-alusten käytöstä sekä noudattamaan ihmisoikeuksia koskevaa kansainvälistä oikeutta ja kansainvälistä humanitaarista oikeutta;

16.  on erittäin huolissaan siitä, että rikollis- ja terroristiryhmät, kuten Arabian niemimaan al-Qaida ja Isis/Da’esh, toimivat edelleen Jemenissä; kehottaa kaikkia konfliktin osapuolia ryhtymään päättäväisiin toimiin näitä ryhmiä vastaan; tuomitsee kaikkien terroristijärjestöjen kaikki teot;

17.  panee tyytyväisenä merkille Yhdysvaltain uuden hallituksen päätöksen kumota kiireellisesti Yhdysvaltain entisen hallituksen päätös nimetä myös nimellä Ansar Allah tunnettu huthiliike ulkomaiseksi terroristijärjestöksi ja erityisluokitelluksi globaaliterrorismin edustajaksi;

18.  kehottaa neuvostoa panemaan täysin täytäntöön YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 2216 (2015) yksilöimällä henkilöt, jotka haittaavat humanitaarisen avun perillemenoa, sekä henkilöt, jotka suunnittelevat, johtavat tai toteuttavat ihmisoikeuksia koskevan kansainvälisen oikeuden tai kansainvälisen humanitaarisen oikeuden vastaisia toimia tai ihmisoikeusloukkauksia Jemenissä, sekä määräämällä kohdennetuista toimenpiteistä heitä vastaan; muistuttaa, että pakotekomitea ei ole nimennyt yhteenliittymään kuuluvia henkilöitä pakotteiden kohteeksi, vaikka YK:n asiantuntijaryhmä, joka antaa tietoja YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman täyden täytäntöönpanon avuksi, on kerännyt tietoja liittouman toistuvista rikkomuksista;

19.  vaatii painokkaasti lopettamaan kaikenlaisen naisiin ja tyttöihin kohdistuvan seksuaalisen ja sukupuoleen perustuvan väkivallan, myös pidätettyjä kohtaan; kehottaa tässä yhteydessä EU:ta varmistamaan erityisrahoituksen paikallisille naisjohtoisille ja naisten oikeuksia ajaville järjestöille, jotta voidaan tavoittaa paremmin naiset, tytöt ja sukupuoleen perustuvasta väkivallasta selvinneet, sekä ohjelmille, joilla pyritään parantamaan naisten selviytymiskykyä ja taloudellista voimaannuttamista;

20.  palauttaa mieliin, että on ehdottoman tärkeää suojella lapsia ja varmistaa, että he voivat nauttia täysimääräisesti ihmisoikeuksistaan; kehottaakin kaikkia konfliktin osapuolia lopettamaan lasten värväyksen ja käytön sotilaina tässä aseellisessa selkkauksessa ja varmistamaan edelleen vihollisuuksiin värvättyjen tai niissä käytettyjen poikien ja tyttöjen kotiutuksen ja tehokkaan aseistariisunnan sekä kehottaa osapuolia vapauttamaan siepatut lapset ja tekemään yhteistyötä YK:n kanssa, jotta lasten kuntouttamiseksi, fyysisen ja henkisen toipumisen edistämiseksi ja yhteiskuntaan sopeuttamiseksi voidaan toteuttaa tehokkaita ohjelmia;

21.  vaatii kaikkia osapuolia välittömästi lopettamaan kaikki sananvapauteen kohdistuvat hyökkäykset, joita ovat muun muassa pidätykset, tahdonvastaiset katoamiset ja pelottelu, sekä vapauttamaan kaikki toimittajat ja ihmisoikeuksien puolustajat, jotka on pidätetty ainoastaan ihmisoikeuksiensa harjoittamisen vuoksi;

22.  on syvästi huolissaan tiedoista, joiden mukaan uskonnon- tai vakaumuksenvapautta on uhattu käyttäen esimerkiksi syrjintää, vapaudenriistoa ja väkivaltaa; kehottaa kunnioittamaan ja suojelemaan oikeutta sananvapauteen ja vakaumuksenvapauteen ja tuomitsee etenkin kristittyjen, juutalaisten ja muiden uskonnollisten vähemmistöjen ja uskonnottomien uskontoon perustuvan syrjinnän tapauksissa, jotka koskevat humanitaarisen avun jakamista; kehottaa vapauttamaan välittömästi ja ehdoitta bahai‑uskon tunnustajat, jotka ovat tällä hetkellä pidätettyinä uskontonsa rauhanomaisen harjoittamisen vuoksi ja joita uhkaa kuolemanrangaistus, sekä lopettamaan heidän vainonsa;

23.  pitää valitettavina vahinkoja, joita Saudi-Arabian johtaman liittouman ilmaiskut muun muassa Sanaan vanhaan kaupunkiin ja historialliseen Zabidin kaupunkiin sekä huthiliikkeen toimeenpanema Taizin kansallismuseon pommitus ja käsikirjoitusten ja muinaisjäännösten ryöstö Zabidin historiallisesta kirjastosta ovat aiheuttaneet Jemenin kulttuuriperinnölle; korostaa, että kaikki tällaisiin tekoihin syyllistyneet henkilöt on saatettava vastuuseen kulttuuriomaisuuden suojelemisesta aseellisen selkkauksen sattuessa tehdyn Haagin vuoden 1954 yleissopimuksen mukaisesti; kehottaa peruuttamaan Saudi-Arabian ja Yhdistyneiden arabiemiirikuntien äänestysoikeudet Unescon hallintoelimissä siihen asti, että on suoritettu riippumaton ja puolueeton tutkimus siitä, missä määrin kumpikin maa on vastuussa kulttuuriperinnön tuhoamisesta; vaatii YK:n pääsihteeriä viemään kaikkien Jemenin konfliktin uhkaamien kulttuurikohteiden suojelun turvallisuusneuvoston käsittelyyn, jotta asiasta voitaisiin antaa päätöslauselma;

24.  toteaa jälleen, että on kiireellisesti järjestettävä YK:n arviointi- ja korjausoperaatio Safer-säiliöalukselle, joka on hylätty Hodeidan sataman edustalle ja uhkaa aiheuttaa välittömästi merkittävän ympäristökatastrofin, joka vaarantaa luonnon monimuotoisuuden ja paikallisten Punaisenmeren rannikkoyhteisöjen elinkeinot; kehottaa EU:ta antamaan kaiken tarvittavan poliittisen, teknisen tai taloudellisen tuen, jotta YK:n tekninen ryhmä päästettäisiin pikaisesti Safer-säiliöalukselle ja voidaan estää öljyvuoto, joka voisi olla neljä kertaa pahempi kuin Alaskassa vuonna 1989 tapahtunut historiallinen Exxon Valdezin vuoto;

25.  kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita käyttämään kaikkia käytettävissään olevia keinoja saattaakseen kaikki vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin syyllistyneet henkilöt vastuuseen; toteaa, että on mahdollista soveltaa tuomioistuimen yleistoimivallan periaatetta Jemenissä tehtyjen vakavien ihmisoikeusloukkausten tutkimiseksi ja syytteiden nostamiseksi tällaisista rikkomuksista epäiltyjä henkilöitä vastaan; kehottaa käyttämään EU:n maailmanlaajuista ihmisoikeuspakotejärjestelmää, jotta voidaan asettaa kohdennettuja pakotteita, kuten matkustuskiellot ja varojen jäädyttäminen, konfliktin kaikkien osapuolten, myös Iranin, Saudi-Arabian ja Yhdistyneiden arabiemiirikuntien, virkailijoita vastaan, jotka ovat osallistuneet vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin Jemenissä; kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa ja jäsenvaltioita tukemaan tulevissa syytetoimissa käytettävien todisteiden keräämistä ja harkitsemaan riippumattoman komission perustamista valvomaan tätä prosessia; katsoo, että julmien rikosten uhreja ja heidän perheitään olisi tuettava oikeussuojan saamisessa;

26.  kehottaa ihmisoikeusneuvostoa varmistamaan, että Jemenin ihmisoikeustilanne pysyy sen asialistalla, uusimalla aina tarvittaessa YK:n asiantuntijaryhmän toimeksiannon ja varmistamalla, että sille annetaan riittävät resurssit, jotta se voi toteuttaa toimeksiantonsa tehokkaasti, mukaan lukien loukkauksiin ja rikoksiin liittyvien tietojen kerääminen, säilyttäminen ja analysointi;

27.  toteaa jälleen olevansa sitoutunut torjumaan rankaisemattomuutta sotarikoksista, rikoksista ihmisyyttä vastaan ja vakavista ihmisoikeusloukkauksista maailmassa, myös Jemenissä; katsoo, että tällaisista rikoksista vastuussa olevat henkilöt olisi asetettava asianmukaisesti syytteeseen ja tuomittava oikeusistuimessa; kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita ryhtymään päättäväisiin toimiin, jotta YK:n turvallisuusneuvosto veisi Jemenin tilanteen Kansainvälisen rikostuomioistuimen käsiteltäväksi ja turvallisuusneuvoston pakotteiden kohteena olevien henkilöiden luetteloa laajennettaisiin;

28.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, ihmisoikeuksista vastaavalle Euroopan unionin erityisedustajalle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, YK:n pääsihteerille, YK:n ihmisoikeusvaltuutetulle, Persianlahden yhteistyöneuvoston pääsihteerille, Arabiliiton pääsihteerille, Jemenin hallitukselle, Saudi-Arabian kuningaskunnan hallitukselle, Yhdistyneiden arabiemiirikuntien hallitukselle sekä Iranin islamilaisen tasavallan hallitukselle.

(1) EUVL C 11, 13.1.2020, s. 44.
(2) EUVL C 356, 4.10.2018, s. 104.
(3) EUVL C 35, 31.1.2018, s. 142.
(4) EUVL C 265, 11.8.2017, s. 93.
(5) EUVL C 66, 21.2.2018, s. 17.
(6) EUVL C 303, 15.12.2009, s. 12.
(7) EUVL L 335, 13.12.2008, s. 99.


Myanmarin tilanne
PDF 150kWORD 54k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 11. helmikuuta 2021 Myanmarin tilanteesta (2021/2540(RSP))
P9_TA(2021)0054RC-B9-0116/2021

Euroopan parlamentti, joka

—  ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Myanmarista ja rohingya-väestön tilanteesta, erityisesti 22. marraskuuta 2012(1), 20. huhtikuuta 2012(2), 20. toukokuuta 2010(3), 25. marraskuuta 2010(4), 7. heinäkuuta 2016(5), 15. joulukuuta 2016(6), 14. syyskuuta 2017(7), 14. kesäkuuta 2018(8), 13. syyskuuta 2018(9) ja 19. syyskuuta 2019(10) antamansa päätöslauselmat,

—  ottaa huomioon 26. helmikuuta 2018 ja 10. joulukuuta 2018 annetut neuvoston päätelmät Myanmarista/Burmasta,

—  ottaa huomioon 23. huhtikuuta 2020 annetun neuvoston päätöksen, jolla jatkettiin Myanmariin kohdistuvien rajoittavien toimenpiteiden voimassaoloa 12 kuukaudella,

—  ottaa huomioon 14. lokakuuta 2020 videokokouksena järjestetyn Euroopan unionin ja Myanmarin kuudennen ihmisoikeusvuoropuhelun,

—  ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan 1. helmikuuta 2021 antaman julkilausuman Myanmarista,

—  ottaa huomioon varapuheenjohtajan / korkean edustajan Euroopan unionin puolesta 2. helmikuuta 2021 antaman julkilausuman Myanmarista,

—  ottaa huomioon YK:n turvallisuusneuvoston 23. maaliskuuta 2018 julkaistun pääsihteerin raportin konflikteihin liittyvästä seksuaalisesta väkivallasta (S/2018/250),

—  ottaa huomioon YK:n ihmisoikeusneuvoston raportit Myanmarista ja rohingya‑muslimien ja muiden vähemmistöjen ihmisoikeustilanteesta,

—  ottaa huomioon UNIFFM:n 22. elokuuta 2019 päivätyn raportin seksuaalisesta ja sukupuoleen perustuvasta väkivallasta Myanmarissa ja sen etnisten konfliktien sukupuolivaikutuksista (A/HRC/42/CRP.4),

—  ottaa huomioon Myanmarin ihmisoikeustilannetta käsittelevän YK:n erityisraportoijan ja YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston raportit sekä ILO:n valvontamekanismin raportit,

—  ottaa huomioon Kansainvälisen tuomioistuimen 23. tammikuuta 2020 antaman määräyksen, joka liittyy väliaikaisten toimenpiteiden käynnistämiseen Gambian tasavallan vireille panemassa asiassa, joka koskee joukkotuhontana pidettävän rikoksen ehkäisemiseksi ja rankaisemiseksi tehdyn yleissopimuksen soveltamista (Gambia v. Myanmar),

—  ottaa huomioon vuonna 1949 tehdyt Geneven sopimukset ja niiden lisäpöytäkirjat,

—  ottaa huomioon vuonna 1948 annetun ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen,

—  ottaa huomioon vuonna 1951 tehdyn pakolaisten oikeusasemaa koskevan YK:n yleissopimuksen ja sen pöytäkirjan vuodelta 1967,

—  ottaa huomioon vuonna 1948 tehdyn YK:n yleissopimuksen joukkotuhontana pidettävän rikoksen ehkäisemiseksi ja rankaisemiseksi,

—  ottaa huomioon vuonna 1966 tehdyn kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen 25 artiklan,

—  ottaa huomioon 29. tammikuuta 2021 annetun Myanmarissa sijaitsevien diplomaattisten edustustojen yhteisen lausunnon tuesta Myanmarin demokraattiselle siirtymälle ja toimille rauhan, ihmisoikeuksien ja maan kehityksen edistämiseksi,

—  ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan 1. helmikuuta 2021 antaman julkilausuman Myanmarista,

—  ottaa huomioon 3. helmikuuta 2021 annetun G7-maiden ulkoministerien julkilausuman, jossa tuomittiin Myanmarin vallankaappaus,

—  ottaa huomioon 5. helmikuuta 2021 annetun YK:n turvallisuusneuvoston lehdistötiedotteen Myanmarista,

—  ottaa huomioon 4. helmikuuta 2021 annetun YK:n pääsihteerin António Guterresin lehdistötiedotteen,

—  ottaa huomioon 1. helmikuuta 2021 annetun Kaakkois-Aasian maiden liiton (ASEAN) puheenjohtajan julkilausuman tapahtumista Myanmarin liiton tasavallassa,

—  ottaa huomioon kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen,

—  ottaa huomioon Myanmaria käsittelevän YK:n erityisraportoijan Tom Andrewsin lausunnot,

—  ottaa huomioon työjärjestyksen 132 artiklan 2 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että 1. helmikuuta 2021 Myanmarin armeija, josta käytetään nimeä Tatmadaw, rikkoi räikeästi perustuslakia ja pidätti presidentti Win Myintin ja valtiollisen neuvonantajan Aung San Suu Kyin sekä hallituksen johtavia jäseniä, kaappasi vallan ottaen haltuunsa lainsäädäntövallan, oikeuslaitoksen ja toimeenpanovallan ja julisti maahan yhden vuoden pituisen poikkeustilan;

B.  ottaa huomioon, että vallankaappaukseen reagoitiin mielenosoituksilla useissa Myanmarin kaupungeissa; ottaa huomioon, että 7. helmikuuta 2021 noin 100 000 ihmistä osallistui Yangonissa rauhanomaiseen vallankaappausta vastustavaan mielenosoitukseen; ottaa huomioon, että 1. helmikuuta 2021 jälkeen noin 164 poliitikkoa, hallituksen viranhaltijaa, kansalaisyhteiskunnan edustajaa, munkkia ja kirjailijaa on pidätetty laittomasti tai asetettu kotiarestiin; ottaa huomioon, että armeija vastasi mielenilmausten jatkumiseen julistamalla 8. helmikuuta sotatilan maan suurimpiin kaupunkeihin, asettamalla öisen ulkonaliikkumiskiellon ja kieltämällä kaikki useamman kuin viiden ihmisen kokoontumiset;

C.  ottaa huomioon, että Myanmarissa järjestettiin 8. marraskuuta 2020 parlamenttivaalit, jotka Kansallisen demokratian liitto (NLD) voitti saaden 396 paikkaa 476:sta (noin 83 prosenttia jaossa olleista paikoista); ottaa huomioon, että nämä olivat miltei 50 vuotta kestäneen sotilasdiktatuurin jälkeen toiset vaalit, joissa oli kilpailevia ehdokkaita, ja että armeijan tukema Solidaarisuus- ja kehityspuolue (USDP) sai ainoastaan 33 paikkaa; ottaa huomioon, että Kansallisen demokratian liitto kasvatti äänisaalistaan verrattuna vuoden 2015 vaaleihin, jotka olivat Myanmarin ensimmäiset demokraattiset vaalit sitten vuoden 1990 ja joissa Kansallisen demokratian liitto sai 360 paikkaa ja Solidaarisuus- ja kehityspuolue 41 paikkaa; ottaa huomioon, että armeija oli jo aikoinaan kieltäytynyt tunnustamasta vuoden 1990 vaaleja, joissa Kansallisen demokratian liitto sai 392 paikkaa 492 paikasta;

D.  ottaa huomioon, että kaikissa demokraattisissa vaaleissa äänestysprosentti on ollut tasaisesti 70:n luokkaa, mikä on osoitus Myanmarin kansan tuesta demokratialle;

E.  ottaa huomioon, että vallankaappauspäivänä uuden parlamentin oli määrä kokoontua ensimmäiseen istuntoonsa; ottaa huomioon, että sotilasvallankaappauksella jätetään huomiotta Myanmarin kansan demokraattisesti ilmaisema tahto ja että se kuvastaa Tatmadawin aikomusta ottaa Myanmar jälleen täysin valtaansa kuten se teki sotilashallinnon aikana, joka päättyi virallisesti vuonna 2012 mutta todellisuudessa ei ole vieläkään päättynyt; ottaa huomioon, että Tatmadaw ilmoitti, että uudet vaalit järjestettäisiin nyt määrätyn yhden vuoden poikkeustilan päätyttyä, mikä merkitsisi sitä, ettei parlamentaarista edustusta olisi koko tänä aikana;

F.  ottaa huomioon, että vallankaappauksesta huolimatta 70 valittua parlamentin jäsentä vannoi virkavalan 4. helmikuuta 2021 ja lupasi jatkaa parlamentin toimintaa ja edustajantoimensa hoitamista;

G.  ottaa huomioon, että Tatmadaw, joka on selvästi tietoinen alhaisesta kannatuksestaan kansan parissa, kieltäytyi hyväksymästä vaalitulosta ja viittasi laajoihin vaalipetoksiin esittämättä kuitenkaan mitään todisteita; ottaa huomioon, että Myanmarin vaalilautakunta ja vaalitarkkailijat eivät vahvistaneet Tatmadawin esittämiä väitteitä; ottaa huomioon, että Tatmadaw ja sen poliittinen siipi, USPD, on esittänyt viime viikkoina lisää väitteitä vaaleihin liittyvistä säännönvastaisuuksista ja vaatinut Myanmarin vaalilautakuntaa puuttumaan asiaan; toteaa, että armeija järjestää mielenosoituksia itsensä tukemiseksi; ottaa huomioon, että arviolta 1,5 miljoonaa konfliktialueiden etnisiin vähemmistöihin, enimmäkseen rohingya-väestöön, kuuluvaa äänestäjää ei saanut osallistua vaaleihin; ottaa huomioon, että Myanmarin kansalaisuuslaissa rohingyat julistetaan ulkomaalaisiksi tai muun maan kansalaisiksi ja heiltä evätään kansalaisuus;

H.  katsoo, että tämä vallankaappaus rikkoo selvästi Myanmarin vuoden 2008 perustuslakia; ottaa huomioon, että Myanmarin perustuslaissa säädetään, että ainoastaan presidentti voi lakkauttaa siviilihallinnon; ottaa huomioon, että 1. helmikuuta 2021 tehty sotilasvallankaappaus oli siten perustuslain vastainen, sillä presidentti Win Myint pidätettiin laittomasti;

I.  ottaa huomioon, että Tatmadaw nimitti kenraali Myint Swen virkaa toimittavaksi presidentiksi; ottaa huomioon, että armeijan komentaja, kenraali Min Aung Hlaing, joka on kansainvälisissä pakoteluetteloissa osallistuttuaan muslimivähemmistön vainoamiseen, on todennäköisesti jatkossakin ylin päätöksentekijä;

J.  ottaa huomioon, että vallankaappauksen jälkeen Tatmadaw on rajoittanut voimakkaasti kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksia ja asettanut tiedotusvälineille tiukkoja rajoituksia, kuten estänyt täysin pääsyn internetiin ja sosiaalisen median alustoihin; ottaa huomioon, että kansainväliset tarkkailijat syyttävät Tatmadawia vallankaappausta koskevan yleisen mielipiteen manipuloinnista valeuutisten avulla; toteaa, että sosiaalisen median rajoituksia on pantu täytäntöön valtakunnallisesti ja televisiossa näytetään yksinomaan armeijan omistuksessa olevan Myawaddy-kanavan lähetyksiä;

K.  ottaa huomioon, että armeijalla on ollut tapana syrjäyttää poliittiset haastajat ja kriitikot syyttämällä heitä epämääräisistä rikoksista; ottaa huomioon, että Aung San Suu Kyi pidätettiin ja sai myöhemmin syytteen ainakin kymmenen radiopuhelimen laittomasta maahantuonnista; ottaa huomioon, että syrjäytetty presidentti Win Myint pidätettiin 1. helmikuuta 2021 koronavirukseen liittyvien hätätilamääräysten rikkomisen vuoksi ja että häntä syytetään kannattajien tervehtimisestä viime vuoden vaalikampanjan aikana; ottaa huomioon, että jos Aung San Suu Kyi ja Win Myint todetaan syyllisiksi, he voivat joutua jopa kolmeksi vuodeksi vankilaan; ottaa huomioon, että rikostuomio voisi estää heitä palaamasta julkiseen virkaan;

L.  ottaa huomioon, että noin sata ryhmää on liittynyt kansalaistottelemattomuusliikkeeseen, joka on kehottanut lakkoihin muun muassa terveydenhuoltoalalla;

M.  ottaa huomioon, että kamppailu demokratian puolesta ja armeijan harjoittamat tukahdutustoimet ovat jatkuneet Myanmarissa pitkään; ottaa huomioon, että maan itsenäistyttyä Isosta-Britanniasta vuonna 1948 ja erityisesti vuosien 1962–2015 välisenä pitkänä ajanjaksona armeija pysyi tiukasti vallassa ja rajoitti kaikkea demokraattista kehitystä, myös kansalaisjärjestöjä, ja ihmisoikeuksia sekä vangitsi opposition aktivisteja, kuten vuoden 1991 Nobelin rauhanpalkinnon saajan Aung San Suu Kyin, joka oli kotiarestissa suuren osan vuosien 1989 ja 2010 välisestä ajasta;

N.  ottaa huomioon, että nykyinen perustuslaki tuli voimaan vuonna 2008 ja että ihmisoikeusjärjestöt toivat ennen vaaleja esiin huolensa siitä, että siinä taataan Tatmadawille 25 prosenttia parlamentin paikoista ja siten tosiasiallisesti veto-oikeus uusiin perustuslain muutoksiin, jotka edellyttäisivät 75:tä prosenttia äänistä; ottaa huomioon, että perustuslaissa taataan lisäksi, että turvallisuusjoukot, poliisi sekä sisäasiain-, puolustus- ja rajaministeriöt ovat kokonaisuudessaan Tatmadawin hallinnassa;

O.  ottaa huomioon, että useiden mielenosoitusten ja sisäisten kamppailujen jälkeen maa alkoi 2010-luvun alussa vähitellen avautua demokraattisesti, mikä johti kansalaisvapauksien lisääntymiseen ja myös demokratian varovaiseen kehittymiseen, mikä oli nähtävissä vuoden 2015 yleisvaaleissa sekä joukossa täytevaaleja, jotka oppositiopuolue Kansallisen demokratian liitto voitti suurelta osin;

P.  ottaa huomioon, että vaikka Myanmarissa onkin ollut puolidemokraattinen siviilihallitus vuodesta 2015 lähtien, kokonaiskuvan hankaluuden vuoksi tilanne Myanmarissa on edelleen epävakaa ja kireä, sillä demokratiaa puolustavien tahojen ja armeijan näkemykset maansa tulevaisuudesta eroavat toisistaan perustavanlaatuisella tavalla huolimatta siitä, että ne ovat samoilla linjoilla tietyistä talouden kehityshankkeista ja talousuudistuksista;

Q.  ottaa huomioon, että 2010-luvulla alkanutta Myanmarin demokraattista avautumista ajoi suurelta osin taloudellisen kehityksen tarve maassa, joka oli kärsinyt ankarista kansainvälisistä pakotteista sotilashallinnon ja synkän ihmisoikeustilanteen seurauksena; ottaa huomioon, että maltillisten demokraattisten uudistusten seurauksena joistakin kansainvälisistä pakotteista luovuttiin hiljalleen, mikä mahdollisti taloudellisen kehityksen ja hyödytti suurta osaa Myanmarin väestöstä; korostaa, että vallankaappauksella palautetaan ennen demokratiakehitystä vallinnut tila ja heikennetään edellytyksiä ”Kaikki paitsi aseet”(EBA) -etuuksien myöntämiselle ja pakotteista luopumiselle;

R.  ottaa huomioon, että ihmisoikeusloukkaukset, erityisesti ne, jotka kohdistuvat Myanmarin muslimivähemmistöön ja etenkin rohingya-väestöön, jota Myanmarin hallitus ei ole tunnustanut maansa etniseksi ryhmäksi, ovat jatkuneet myös demokraattisen avautumisen jälkeen ja että ne kulminoituivat traagisella tavalla vuoden 2017 julmuuksiin, joita YK luonnehti etniseksi puhdistukseksi ja jotka saivat ihmiset pakenemaan valtavina joukkoina naapurimaahan Bangladeshiin; ottaa huomioon, että rohingya-vähemmistöä vainotaan edelleen tänäkin päivänä huolimatta kansainvälisen yhteisön lukuisista vaatimuksista;

S.  ottaa huomioon, että Myanmarin hallitus jätti suurelta osin huomiotta kansainväliset kehotukset lopettaa etniset puhdistukset rohingyoja vastaan ja parantaa heidän tilannettaan; ottaa huomioon, että tämän seurauksena syyskuussa 2019 Euroopan parlamentti lopulta erotti Myanmarin silloisen valtiollisen neuvonantajan ja ulkoministerin Aung San Suu Kyin määräajaksi Saharov-palkinnon verkoston toiminnasta hänen toimettomuutensa johdosta näissä laajasti dokumentoiduissa ihmisoikeusloukkauksissa; ottaa huomioon, että ihmisoikeusloukkauksista on sittemmin määrätty kansainvälisiä pakotteita armeijaa ja muun muassa sitä johtavaa komentajaa, kenraali Min Aung Hlaingia vastaan;

T.  ottaa huomioon, että Myanmarissa on lukuisia etnisiä ryhmiä, muun muassa rohingyat, karenit, rakhinet, shanit ja chinit; ottaa huomioon, että sisäiset konfliktit ovat johtaneet viime vuosikymmeninä tuhansien ihmishenkien traagisiin menetyksiin; ottaa huomioon, että pelkästään Kayinin osavaltiossa hiljattain tapahtuneiden yhteenottojen seurauksena 4 000 ihmistä on joutunut siirtymään kotiseudultaan joulukuusta 2020 lähtien; ottaa huomioon, että armeija on viime vuosina väitetysti syyllistynyt vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin ja julmuuksiin, kuten raiskauksiin ja sotarikoksiin, minkä johdosta Kansainvälinen rikostuomioistuin on aloittanut tutkinnan erityisesti rohingya‑vähemmistön tilanteesta; ottaa huomioon, että IIFFMM on vaatinut kenraali Min Aung Hlaingin tutkintaa ja syytteeseenpanoa kansanmurhasta Rakhinen osavaltion pohjoisosassa sekä rikoksista ihmisyyttä vastaan ja sotarikoksista Rakhinen, Kachinin ja Shanin osavaltioissa;

U.  ottaa huomioon, että Kansainvälisen tuomioistuimen 23. tammikuuta 2020 antama määräys liittyi väliaikaisiin toimenpiteisiin Gambian Myanmaria vastaan vireille panemassa asiassa, joka koskee joukkotuhonnasta tehtyä yleissopimusta ja rohingya-väestöä; ottaa huomioon, että Myanmarin hallitus, jonka puolustusta Kansainvälisessä tuomioistuimessa johtaa Aung San Suu Kyi, on lausunut, että joukkotuhontaväitteet antavat harhaanjohtavan ja epätäydellisen kuvan tosiasiallisesta tilanteesta; ottaa huomioon, että Myanmarin hallitus on toteuttanut joitakin toimia ihmisoikeusloukkausten torjumiseksi antamalla presidentin määräyksiä; ottaa huomioon, että hallitus ei ole vielä muuttanut tai kumonnut keskeisiä lakeja, jotka mahdollistavat rohingya-väestöön kohdistuvan syrjinnän, kuten vuoden 1982 kansalaisuuslakia;

V.  ottaa huomioon, että EU on jatkuvasti vaatinut, että tällaisiin rikoksiin syyllistyneet saatetaan vastuuseen, ja se tuki YK:n ihmisoikeusneuvostossa 27. syyskuuta 2018 ja YK:n yleiskokouksen kolmannessa komiteassa 16. marraskuuta 2018 hyväksyttyjä päätöslauselmia; ottaa huomioon, että maan korkeimmat sotilashenkilöt, joiden johdolla rohingya-väestöä vastaan hyökättiin, ovat edelleen viroissaan ja osallistuivat vallankaappaukseen; ottaa huomioon, että Euroopan parlamentti on useaan otteeseen tuominnut ihmisoikeusloukkaukset sekä järjestelmälliset ja laajalle levinneet hyökkäykset rohingya-väestöä vastaan;

W.  ottaa huomioon, että Euroopan unioni on vuodesta 2013 lähtien tukenut poliittisesti ja taloudellisesti Myanmarin siirtymistä demokratiaan ja ponnistellut valtavasti rauhan, ihmisoikeuksien ja kehityksen edistämiseksi maassa; ottaa huomioon, että lokakuussa 2015 EU allekirjoitti koko maan kattavan tulitaukosopimuksen kansainvälisenä todistajana, mikä kuvastaa sen keskeistä roolia rauhanprosessin tukemisessa; ottaa huomioon, että EU myönsi Myanmarille kehitysapuna 688 miljoonaa euroa vuosina 2014–2020; ottaa huomioon, että Myanmar hyötyy EBA-järjestelyn mukaisista kauppaetuuksista, joiden ansiosta EU:n sisämarkkinoille pääsee ilman tulleja ja kiintiöitä; korostaa, että järjestelyyn kuuluva tehostettu yhteistyö käynnistettiin jo vuonna 2018 keskittyen ihmisoikeussopimusten ja työntekijöiden oikeuksien noudattamiseen;

X.  ottaa huomioon, että neuvosto jatkoi 23. huhtikuuta 2020 Myanmariin kohdistuvien rajoittavien toimenpiteiden voimassaoloa yhdellä vuodella 30. huhtikuuta 2021 saakka ja että nämä toimenpiteet, joihin kuuluvat varojen jäädyttäminen ja matkustuskielto, koskevat Myanmarin armeijan, rajavartioston ja poliisin 14:ää korkeaa viranhaltijaa, jotka ovat syyllistyneet ihmisoikeusloukkauksiin rohingya-väestöä sekä etnisiä vähemmistöjä edustavia kyläläisiä ja siviilejä vastaan Rakhinen, Kachinin ja Shanin osavaltioissa; ottaa huomioon, että kenraali Min Aung Hlaingille tai varakomentaja kenraali Soe Winille ei ole määrätty rajoittavia toimenpiteitä;

Y.  ottaa huomioon, että Rakhinen osavaltioon arvioidaan jääneen noin 600 000 rohingyaa ja nämä joutuvat kokemaan edelleen syrjintää ja syrjiviä käytäntöjä, perusoikeuksiensa järjestelmällisiä loukkauksia ja mielivaltaisia pidätyksiä sekä elämään täyteen ahdetuissa leireissä, heillä ei ole liikkumisvapautta ja heidän mahdollisuutensa päästä koulutukseen ja terveydenhuoltoon ovat erittäin rajalliset;

Z.  ottaa huomioon, että Kansainvälinen valuuttarahasto IMF siirsi Myanmarille 350 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria hätärahoitusta koronaviruksen johdosta vallankaappausta edeltäneellä viikolla;

AA.  ottaa huomioon, että Tatmadawia ja sen kenraaleja syytetään laajasti korruptiosta ja että nämä ovat vahvasti mukana Myanmarin talouselämässä, sillä he omistavat vaikutusvaltaisia monialayrityksiä, hallitsevat arvokkaan jaden ja puutavaran kauppaa maassa, hallinnoivat infrastruktuuria, kuten satamia ja patoja, sekä johtavat pankki- ja vakuutustoimintaa, sairaaloita, kuntosaleja ja tiedotusvälineitä; ottaa huomioon, että sotilasvallankaappaus vaarantaa kansainvälisten investointien, matkailun ja rahoituksen jatkumisen;

AB.  ottaa huomioon, että useat kansainväliset toimijat, kuten Yhdysvallat, Yhdistynyt kuningaskunta, Japani, Intia, Australia ja Kanada, ovat tuominneet vallankaappauksen, kritisoineet sitä ja ilmaisseet huolestuneisuutensa sen johdosta; ottaa huomioon, että Kaakkois-Aasian maiden liiton (ASEAN) puheenjohtaja antoi julkilausuman, jossa kannustettiin vuoropuheluun, sovintoon ja normaalitilanteeseen palaamiseen; ottaa huomioon, että 5. helmikuuta 2021 Indonesian presidentti Joko Widodo ja Malesian pääministeri Muhyiddin Jassin kehottivat kutsumaan koolle asiaa käsittelevän ASEANin kokouksen;

AC.  ottaa huomioon, että YK:n pääsihteerin Guterresin mukaan vallankaappausta on täysin mahdoton hyväksyä; ottaa huomioon, että YK:n turvallisuusneuvoston lehdistötiedotteessa ilmaistiin syvä huoli Myanmarin sotilasvallankaappauksesta ja kehotettiin vapauttamaan välittömästi maan vaaleilla valittu johtaja Aung San Suu Kyi ja presidentti Win Myint; ottaa huomioon, että Kiina ja Venäjä estivät tiukemman tekstin hyväksymisen YK:n turvallisuusneuvostossa; ottaa huomioon, että Myanmaria käsittelevä YK:n erityisraportoija Tom Andrews antoi 7. helmikuuta 2021 lausunnon, jossa YK:n ihmisoikeusneuvostoa ja muita osapuolia kehotettiin kutsumaan välittömästi koolle erityisistunto;

AD.  ottaa huomioon, että Kansainvälisen rikostuomioistuimen esitutkintajaosto (kolmas jaosto) päätti 14. marraskuuta 2019 antaa luvan tutkia rohingya-väestön karkottamista Myanmarista Bangladeshiin; ottaa huomioon, että UNIFFM:n 16. syyskuuta 2019 antaman viimeisimmän raportin mukaan Myanmarin hallituksen toimet ovat osa Rakhinen osavaltiossa vielä jäljellä olevaan rohingya-väestöön kohdistuvaa, edelleen jatkuvaa laajamittaista ja järjestelmällistä hyökkäystä, joka täyttää vainon ja muiden ihmisyyttä vastaan kohdistuvien rikosten tunnusmerkit;

1.  ilmaisee myötätuntonsa ja tukensa Myanmarin kansalle sen rauhanomaisessa ja oikeutetussa kamppailussa demokratian, vapauden ja ihmisoikeuksien puolesta;

2.  tuomitsee jyrkästi kenraali Min Aung Hlaingin johdolla 1. helmikuuta 2021 tapahtuneen Tatmadawin sotilaallisen väliintulon ja pitää sitä vallankaappauksena; kehottaa Tatmadawia kunnioittamaan marraskuussa 2020 pidettyjen demokraattisten vaalien tulosta kaikilta osin ja palauttamaan välittömästi siviilihallinnon, lopettamaan poikkeustilan ja antamaan kaikkien vaaleilla valittujen parlamentin jäsenten ryhtyä hoitamaan edustajantointaan perustuslaillisen järjestyksen ja demokraattisten normien palauttamiseksi, jotta ei vaaranneta kaikkea viime vuosina saavutettua demokraattista kehitystä; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita sekä kansainvälistä yhteisöä olemaan tunnustamatta Myanmarin sotilasjohtoa, johon kuuluvat kenraali Min Aung Hlaing, kenraali Soe Win ja virkaa toimittava presidentti Myint Swe, sekä toimimaan sen mukaisesti;

3.  vaatii vapauttamaan välittömästi ja ehdoitta presidentti Win Myintin, valtiollisen neuvonantajan Aung San Suu Kyin ja kaikki muut henkilöt, jotka on pidätetty laittomasti vaalivilpin tai väärennettyjen tulosten tai muiden perusteettomien syytösten verukkeella; muistuttaa Tatmadawia siitä, että tällaiset väitteet heikentävät entisestään sen uskottavuutta niin kotimaassa kuin ulkomailla; korostaa, että Myanmarin armeijan on selvennettävä, millä oikeudellisilla perusteilla pidätetyt henkilöt otettiin säilöön, ja että sen on myös taattava, että heidän oikeuksiaan, mukaan lukien suojelu kaltoinkohtelulta, kunnioitetaan täysimääräisesti ja että he saavat ottaa yhteyttä valitsemiinsa asianajajiin ja perheisiinsä;

4.  tuomitsee Tatmadawin riippumattomiin aktivisteihin, tiedotusvälineisiin ja kansalaisyhteiskunnan järjestöihin vallankumouksen jälkeen kohdistamat ankarat toimet; vaatii vapauttamaan välittömästi kaikki kansalaisyhteiskunnan aktivistit, munkit ja toimittajat, jotka on pidätetty pelkästään eriävän mielipiteen ilmaisemisen vuoksi; toteaa painokkaasti, että heitä ei saa estää käyttämästä oikeuttaan osoittaa rauhanomaisesti mieltään tätä laitonta vallankaappausta vastaan ja että siviileihin ei saa kohdistaa minkäänlaisia kostotoimia;

5.  pitää myönteisenä toisten demokraattisten yleisvaalien järjestämistä Myanmarissa 8. marraskuuta 2020 ja kehottaa kaikkia osapuolia kunnioittamaan ehdottomasti Myanmarin kansan tahtoa; vaatii kaikkia osapuolia jatkamaan Myanmarin siirtymistä demokratiaan; vaatii, että maan parlamentin molemmat kamarit kutsutaan välittömästi koolle virkaanastujaisia varten ja nimittämään maan korkein johto, presidentti, varapresidentit ja uusi siviilihallitus mukaan lukien, täysin avoimesti ja demokraattisesti; toistaa varapuheenjohtajan / korkean edustajan tekemän tarjouksen, jonka mukaan Euroopan unioni on valmis tukemaan vuoropuhelua kaikkien sellaisten keskeisten sidosryhmien kanssa, jotka haluavat vilpittömästi ratkaista tilanteen ja palauttaa perustuslaillisen järjestyksen Myanmariin;

6.  vaatii Tatmadawia kunnioittamaan 8. marraskuuta 2020 pidettyjen parlamenttivaalien tuloksia, lakkauttamaan välittömästi poikkeustilan ja siirtämään vallan vaaleilla valituille siviiliviranomaisille; muistuttaa, että vaalien sääntöjenvastaisuuksia koskevien väitteiden tueksi on esitettävä näyttöä ja ne on tutkittava asianmukaisten demokraattisten kanavien kautta kunnioittaen kaikilta osin laillisten viranomaisten päätöstä; katsoo, että Tatmadawin 3. helmikuuta 2021 nimittämä nykyinen Myanmarin vaalilautakunta on laiton eikä voi vahvistaa sen paremmin menneiden kuin tulevienkaan vaalien tuloksia; vaatii palauttamaan edellisen vaalilautakunnan virkaansa viipymättä;

7.  kehottaa Myanmarin armeijaa ja presidentti Win Myintin alaisuudessa toimivaa vaaleilla valittua hallitusta käynnistämään vapaan ja oikeudenmukaisen prosessin uuden perustuslain laatimiseksi ja täytäntöönpanemiseksi yhdessä Myanmarin kansan kanssa, jotta saadaan aikaan todellinen demokratia ja Myanmarin koko väestön hyvinvointia ja vaurautta edistävä valtio ja taataan erityisesti kaikkien Myanmarin etnisten ryhmien, rohingyat mukaan lukien, tunnustaminen ja edustus sekä turvallisuus, vapaus, sopu ja rauha kaikille;

8.  arvostelee voimakkaasti kansalais- ja ihmisoikeuksien rajoittamista sekä sanan- ja kokoontumisvapauteen kohdistettuja rajoituksia ja tuomitsee tässä yhteydessä myös tiedotusvälineiden vapauden rajoitukset internetyhteyksien katkaisemisen sekä Facebookin ja Twitterin kaltaisten sosiaalisen median alustojen käytön rajoittamisen ja estämisen avulla;

9.  korostaa, että tietoliikenteen katkaiseminen aiheuttaa väestölle uuden uhan meneillään olevan covid-19-pandemian lisäksi ja samoin tekee myös käynnissä oleva aseellisten ryhmien sisäinen konflikti, joka saattaa siviiliväestön vaaraan useissa osissa maata; painottaa siksi, että puhelin- ja internetyhteydet on palautettava välittömästi ja kattavasti;

10.  nostaa esille varapuheenjohtajan / korkean edustajan julkilausuman, jonka mukaan Euroopan unioni odottaa, että niin Myanmarin kuin unionin jäsenvaltioidenkin kansalaisten turvallisuus taataan kaikissa olosuhteissa, ja harkitsee kaikkia käytössään olevia keinoja demokratian tukemiseksi;

11.  ilmaisee kunnioituksensa Myanmarin kansalle, joka on elänyt sotilaallisen hallinnon ikeessä vuosikymmeniä ja joka rajallisista demokraattisista vapauksistaan huolimatta pyrkii tekemään Myanmarista demokratian, ja antaa sille tunnustusta siitä vaikuttavasta asiasta, että vuoden 2020 vaaleissa äänestysprosentti oli noin 70, mikä on selvä osoitus kansalaisten halukkuudesta osallistua maansa demokraattiseen hallintoon;

12.  toistaa tukevansa voimakkaasti Myanmarin kansalaisyhteiskuntaa ja demokratian puolestapuhujia ja kehottaa EU:ta ja sen toimielimiä jatkamaan ponnistelujaan kansalaisyhteiskunnan edistämiseksi nykyisen sotilashallituksen asettamista ja mahdollisesti jatkuvista rajoituksista huolimatta;

13.  uskoo edelleen vakaasti, että demokratia, oikeusvaltioperiaate ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen ovat olennaisen tärkeitä kestävän ja aidosti osallistavan talouskasvun ja vaurauden saavuttamiseksi;

14.  muistuttaa, että vaikka Aung San Suu Kyi ei ole tuominnut riittävän vahvasti Myanmarin vähemmistöihin kohdistuneita ihmisoikeusloukkauksia, hän symboloi edelleen Myanmarin kansan demokraattisia pyrkimyksiä ja tavoitteita oikeudenmukaisemman ja demokraattisemman tulevaisuuden saavuttamisesta;

15.  ilmaisee huolensa siitä, että Tatmadaw levittää yhä enemmän väärennettyä ja manipuloitua tietoa Myanmarissa, ja pitää tällaisten valeuutisten kasvavaa määrää Myanmarissa huolestuttavana suuntauksena;

16.  muistuttaa, että Myanmarin on täytettävä demokratian periaatteisiin ja ihmisoikeuksiin liittyvät velvoitteensa ja sitoumuksensa, jotka ovat olennainen osa ”Kaikki paitsi aseet” ‑järjestelyä; kehottaa komissiota käynnistämään yleistä tullietuusjärjestelmää koskevan asetuksen 19 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisen tutkimuksen Myanmarin ja erityisesti armeijan jäsenten omistamien yritysten tietyillä aloilla nauttimien kauppaetuuksien keskeyttämiseksi ja tiedottamaan tästä Euroopan parlamentille asianmukaisesti; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita lisäämään Tatmadawiin kohdistuvaa painostusta ja ryhtymään kaikkiin käytettävissään oleviin toimiin varmistaakseen vaaleilla valittujen viranomaisten paluun valtaan; kehottaa komissiota – sulkematta pois vallankaappauksesta vastuussa oleviin mahdollisesti kohdistettavia toimenpiteitä, pakotteiden valmistelu mukaan lukien – valmistelemaan asteittain seuraamuksia, joilla vastataan asianmukaisesti tämänhetkisiin ja mahdollisiin tuleviin rikkomuksiin ja ottamaan tässä huomioon aiemmin myönnettyjen kauppaetuuksien myönteiset vaikutukset kansalaisyhteiskuntaan ja siviilitalouteen;

17.  kehottaa komissiota antamaan EU:hun sijoittautuneille yrityksille kiireellisesti ohjeistusta, jossa varoitetaan niitä ihmisoikeuksiin ja maineeseen liittyvistä ja oikeudellisista riskeistä, joita liittyy liiketoiminnan harjoittamiseen Myanmarin armeijan kanssa; kehottaa painokkaasti EU:hun sijoittautuneita yrityksiä noudattamaan kaikilta osin ihmisoikeuksia koskevaa huolellisuusvelvoitetta ja varmistamaan, ettei niillä ole yhteyksiä Myanmarin turvallisuusjoukkoihin, niiden yksittäisiin jäseniin tai näiden omistamiin tai määräysvallassa oleviin yhteisöihin ja etteivät ne suoraan tai välillisesti edistä tukahduttamistoimia, joita armeija kohdistaa demokratiaa ja ihmisoikeuksia vastaan; kehottaa EU:hun sijoittautuneita yrityksiä, emo- ja tytäryhtiöt mukaan lukien, arvioimaan kiireellisesti uudelleen liiketoimintasuhteitaan Myanmarissa ja jäädyttämään mahdolliset suhteet armeijaan yhteydessä oleviin yrityksiin; panee merkille nykyiset valmistelut yritysten due diligence -velvoitteita koskevaa EU:n lainsäädäntöä varten, jossa asetetaan ihmisoikeuksia koskevia due diligence -velvoitteita EU:n yrityksille ja sisämarkkinoilla toimiville yrityksille ja jolla varmistetaan, että yritykset, jotka osallistuvat tai joilla on yhteyksiä ihmisoikeuksien ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden loukkauksiin Myanmarissa, asetetaan tästä vastuuseen;

18.  kehottaa EU:n toimielimiä ja muita kansainvälisiä rahoituslaitoksia seuraamaan tarkasti Tatmadawin ja sen jäsenten rahaliikennettä ja selvittämään, millaisiin asianmukaisiin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä, mikäli Myanmarin tilanne ei kohene tai jopa heikkenee entisestään;

19.  kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita edistämään kansainvälistä koordinointia, jotta estetään luvattomien tavaroiden laiton vienti Myanmarista ja erityisesti sellaisten tavaroiden vienti, joista on taloudellista hyötyä armeijalle, ja lopetetaan laittomien tavaroiden tuotanto, erityisesti luonnonvarojen, kuten laittomasti korjatun puun, hyödyntäminen;

20.  kehottaa neuvostoa tarkastelemaan uudelleen ja mahdollisesti muuttamaan Myanmaria koskevaa EU:n asevientikieltoa sen varmistamiseksi, että vientikielto kattaa kaikki valvontalaitteet ja kaksikäyttötuotteet, joita armeija voi käyttää oikeuksien ja toisinajattelijoiden sortamisessa;

21.  kehottaa EU:ta jatkamaan ohjelmia, joilla autetaan maan kansalaisia, ja tarvittaessa lisäämään nykyisen kriisin edellyttämää tukea, humanitaarinen apu ja demokratiaa tukevat aloitteet mukaan lukien; kiittää Itävallan, Suomen, Ranskan, Saksan, Alankomaiden ja Puolan 1. heinäkuuta 2020 tekemää päätöstä keskeyttää Myanmarin 98 miljoonan Yhdysvaltain dollarin velan takaisinmaksu auttaakseen maata selviytymään covid‑19‑pandemian vakavista seurauksista; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että kehitysapua ei ohjata Myanmarin hallituksen kanavien kautta, sillä ne ovat nyt Tatmadawin hallussa;

22.  katsoo, että ASEAN voi tarvittaessa toimia kansainvälisen yhteisön Myanmarille antaman avun kanavana, kuten se teki sykloni Nargisin aiheutettua tuhoa Myanmarissa vuonna 2008; kannustaa lisäksi ASEANia toimimaan aktiivisesti Myanmarin tämänhetkisen kriisin välittäjänä; katsoo, että vaalitarkkailuvaltuuskunnat voivat olla ASEANille tehokas väline, jolla se voi tukea demokratian lujittamista jäsenvaltioissaan, koska vaalitarkkailutoiminta lisää vaaliprosessin legitimiteettiä;

23.  kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa tekemään tiivistä yhteistyötä samanmielisten kumppanien, kuten Yhdysvaltojen, Yhdistyneen kuningaskunnan, Japanin, Intian, Australian, Kanadan ja erityisesti ASEAN-maiden, kanssa ja sovittamaan yhteen kantoja ja hankkeita, jotta voidaan pyrkiä palauttamaan Myanmarin siviilihallitus valtaan mahdollisimman pian;

24.  kehottaa myöntämään kansainvälisille humanitaarisille tarkkailijoille, kuten ihmisoikeuksista vastaavalle EU:n erityisedustajalle, ihmisoikeuksia Myanmarissa käsittelevälle YK:n erityisraportoijalle ja YK:n ihmisoikeusneuvoston erityismenettelyille, välittömän ja esteettömän pääsyn Myanmarin koko alueelle; suhtautuu myönteisesti EU:n ja YK:n sekä muiden kansainvälisten järjestöjen Myanmaria koskevaan tiiviiseen yhteistyöhön;

25.  pitää myönteisenä YK:n turvallisuusneuvoston julkilausumaa, jossa kehotetaan vapauttamaan välittömästi kaikki pidätetyt; kehottaa YK:n turvallisuusneuvostoa hyväksymään mahdollisimman pian päätöslauselman, jossa tuomitaan Tatmadawin vallankaappaus ja määrätään selkeitä, sitovia ja täytäntöönpanokelpoisia seuraamuksia, jos Tatmadaw loukkaa jatkossakin demokraattisia prosesseja;

26.  kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita edistämään Myanmaria koskevan päätöslauselman hyväksymistä YK:n ihmisoikeusneuvoston seuraavassa istunnossa;

27.  kehottaa lisäksi Kiinaa ja Venäjää osallistumaan aktiivisesti kansainväliseen diplomatiaan ja kantamaan vastuunsa YK:n turvallisuusneuvoston pysyvinä jäseninä ja odottaa niiden toimivan rakentavasti Myanmarin tilannetta käsiteltäessä;

28.  kiittää Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeriä António Guterresia hänen painavista sanoistaan Myanmarin armeijan toimista ja suhtautuu myönteisesti ASEANin puheenjohtajan julkilausumaan Myanmarin liiton tasavallan tapahtumista, jossa korostettiin demokratian ja hyvän hallintotavan periaatteiden sekä oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen kuten myös ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen ja suojelun merkitystä;

29.  muistuttaa, että Myanmar on pohjimmiltaan monietninen maa ja vaatii Tatmadawia kunnioittamaan täysimääräisesti kunkin etnisen ryhmän luovuttamattomia oikeuksia; korostaa, että Euroopan unioni seuraa edelleen tiiviisti sotilasjohdon toimia, joita se kohdistaa vähemmistöihin, erityisesti rohingyoihin, jotka ovat jo aiemmin kärsineet suunnattomista julmuuksista; ilmaisee tässä yhteydessä kiitoksensa ja kunnioituksensa Bangladeshin hallitukselle ja kansalle siitä, että ne ovat ottaneet vastaan noin miljoona rohingya-pakolaista Myanmarista ja tarjoavat heille edelleen suojaa; korostaa erityisesti, että Myanmar on viime kädessä vastuussa näistä pakolaisista ja sen on varmistettava, että heidät palautetaan ja kotoutetaan uudelleen Myanmariin turvallisella, inhimillisellä ja hallitulla tavalla; vaatii sallimaan humanitaarisen avun kattavan ja esteettömän pääsyn Myanmariin;

30.  tuomitsee jälleen jyrkästi kaikki aiemmat ja nykyiset ihmisoikeusloukkaukset sekä järjestelmälliset ja laajamittaiset hyökkäykset, kuten surmat, häirinnän, raiskaukset ja omaisuuden tuhoamisen, joita asevoimat ovat kohdistaneet rohingya-väestöön ja jotka UNIFFM:n ja YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston tietojen mukaan täyttävät kansanmurhan, sotarikosten ja ihmisyyttä vastaan tehtyjen rikosten tunnusmerkit; korostaa, että Tatmadaw on toistuvasti jättänyt kunnioittamatta ihmisoikeuksia koskevaa kansainvälistä oikeutta ja kansainvälistä humanitaarista oikeutta;

31.  panee tyytyväisenä merkille, että EU:n ulkoasiainneuvosto otti uudelleen käyttöön ja jatkoi vuoden 2018 pakotteiden voimassaoloa; toteaa, että nämä pakotteet kohdistuvat Tatmadawin, rajavartioston ja poliisin sotilashenkilöstöön ja viranhaltijoihin, jotka ovat vastuussa rohingya-väestöön kohdistuneista vakavista ihmisoikeusloukkauksista, ja edellyttää kyseisten henkilöiden olevan jatkuvan tarkastelun alaisia pakotejärjestelmän puitteissa;

32.  antaa tukensa Kansainvälisen rikostuomioistuimen pääsyyttäjän päätökselle aloittaa alustava tutkinta rohingya-väestöön kohdistuneista rikoksista ja kaikille soveltuville aloitteille, joiden avulla voidaan saattaa vastuuseen julmuuksista vastuussa olevat henkilöt, muun muassa kenraali Min Aung Hlaing ja kenraali Soe Wen;

33.  kehottaa neuvostoa muuttamaan nykyisen rajoittavien toimenpiteiden järjestelmän soveltamisalaa demokratiarikkomusten sisällyttämiseksi siihen ja ulottamaan kohdennetut pakotteet koskemaan Myanmarin armeijan koko johtoa, mukaan lukien kaikki vallankaappaukseen osallistuneet henkilöt ja näiden suorassa omistuksessa olevat muut oikeushenkilöt;

34.  pitää tältä osin erittäin myönteisenä, että EU on osoittanut johtajuutta perustettaessa Myanmaria koskevaa YK:n riippumatonta tutkintamekanismia (IIMM), jotta voidaan kerätä, koontaa, säilyttää ja analysoida todisteita kaikkein vakavimmista kansainvälisistä rikoksista ja kansainvälisen oikeuden loukkauksista, joihin Myanmarissa on syyllistytty vuodesta 2011; kehottaa Myanmaria toimimaan yhteistyössä vastuuvelvollisuuteen tähtäävien kansainvälisten pyrkimysten kanssa muun muassa sallimalla vihdoinkin IIMM:lle vapaan pääsyn maahan; kehottaa EU:ta, sen jäsenvaltioita ja kansainvälistä yhteisöä varmistamaan, että IIMM saa tehtävänsä hoitamisen edellyttämän tuen, myös taloudellisen tuen;

35.  kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa seuraamaan tarkasti Myanmarin tilannetta ja kehottaa tätä raportoimaan säännöllisesti Euroopan parlamentin ulkoasiainvaliokunnalle asianmukaisen parlamentaarisen vuoropuhelun varmistamiseksi tästä tärkeästä ja huolestuttavasta tilanteesta;

36.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman Myanmarin lailliselle presidentille ja hallitukselle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, komissiolle, ihmisoikeuksista vastaavalle EU:n erityisedustajalle, EU:n jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Yhdysvaltain, Yhdistyneen kuningaskunnan, Japanin, Intian, Australian, Kanadan ja ASEAN-maiden hallituksille ja parlamenteille, ASEANin pääsihteerille, ASEANin hallitustenväliselle ihmisoikeustoimikunnalle, Myanmarin ihmisoikeustilannetta käsittelevälle YK:n erityisraportoijalle, YK:n pakolaisasiain päävaltuutetulle ja YK:n ihmisoikeusneuvostolle sekä Myanmarin liiton yleiskokoukselle Pyidaungsu Hluttawille, Myanmarin presidentille, valtiolliselle neuvonantajalle ja armeijalle.

(1) EUVL C 419, 16.12.2015, s. 189.
(2) EUVL C 258 E, 7.9.2013, s. 79.
(3) EUVL C 161 E, 31.5.2011, s. 154.
(4) EUVL C 99 E, 3.4.2012, s. 120.
(5) EUVL C 101, 16.3.2018, s. 134.
(6) EUVL C 238, 6.7.2018, s. 112.
(7) EUVL C 337, 20.9.2018, s. 109.
(8) EUVL C 28, 27.1.2020, s. 80.
(9) EUVL C 433, 23.12.2019, s. 124.
(10) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2019)0018.


Ruanda ja Paul Rusesabaginan tapaus
PDF 123kWORD 43k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 11. helmikuuta 2021 Ruanda ja Paul Rusesabaginan tapaus (2021/2543(RSP))
P9_TA(2021)0055RC-B9-0130/2021

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Ruandasta,

–  ottaa huomioon ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen,

–  ottaa huomioon Afrikan peruskirjan ihmisoikeuksista ja kansojen oikeuksista,

–  ottaa huomioon periaatteet ja suuntaviivat oikeudesta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja oikeusapuun Afrikassa,

–  ottaa huomioon kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastaisen YK:n yleissopimuksen,

–  ottaa huomioon kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen, jonka Ruanda ratifioi vuonna 1975,

–  ottaa huomioon vuonna 2015 annetut vankien kohtelun minimitasoa koskevat YK:n säännöt eli ns. Nelson Mandela -säännöt,

–  ottaa huomioon Kampalan julistuksen vankilaoloista Afrikassa,

–  ottaa huomioon YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston 30 päivänä syyskuuta 2020 Ruandan ja Yhdistyneiden arabiemiirikuntien hallituksille lähettämät kirjeet kidutusta ja muuta julmaa, epäinhimillistä tai halventavaa kohtelua tai rangaistusta käsittelevän erityisraportoijan, mielivaltaista vangitsemista käsittelevän työryhmän, tahdonvastaisia katoamisia käsittelevän työryhmän sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien edistämistä ja suojelua terrorismia torjuttaessa käsittelevän erityisraportoijan toimeksiannoista,

–  ottaa huomioon Cotonoun sopimuksen,

–  ottaa huomioon YK:n ihmisoikeusneuvostossa Genevessä 25. tammikuuta 2021 tehdyn Ruandan yleisen määräaikaisarvioinnin tulokset,

–  ottaa huomioon ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevan EU:n toimintasuunnitelman vuosiksi 2020–2024,

–  ottaa huomioon vuonna 1963 tehdyn konsulisuhteita koskevan Wienin yleissopimuksen,

–  ottaa huomioon Human Rights Watch -järjestön 10. syyskuuta 2020 antaman lausuman ”Rwanda: Rusesabagina was forcibly disappeared”,

–  ottaa huomioon Human Rights Watch -järjestön 1. helmikuuta 2021 antaman lausuman ”UN: Countries call out Rwanda’s rights record”,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 144 artiklan 5 kohdan ja 132 artiklan 4 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että Ruandan tiukat tiedotusvälineitä koskevat lait, jotka säädettiin vuoden 1994 kansanmurhan jälkeen, vaikuttavat edelleen haitallisesti sananvapauteen presidentti Paul Kagamen alaisuudessa ottaa huomioon, että hallitus on ottanut kiinni, pidättänyt ja asettanut syytteeseen kriitikoita ja hallituksen vastustajia poliittisin perustein järjestetyissä oikeudenkäynneissä Ruandassa ja uhannut toistuvasti maan ulkopuolella muita henkilöitä, joista jotkut ovat joutuneet fyysisen hyökkäyksen kohteeksi ja joitakin jopa surmattu;

B.  ottaa huomioon, että Ruandan yleisen vapauden pistemäärä on 22/100(1), ja se luokitellaan ”ei vapaaksi”; ottaa huomioon, että Ruandan kansainvälisesti harjoittama sorto on taktiikaltaan, kohteiltaan ja maantieteelliseltä alueeltaan poikkeuksellisen laajaa ja sisältää digitaalisia uhkia, vakoiluohjelmiin perustuvia hyökkäyksiä, perheenjäsenten pelottelua ja häirintää, liikkuvuuden valvontaa, luovutuksia ja murhia; ottaa huomioon, että hallitus on vuodesta 2014 alkaen kohdistanut fyysisiä toimia ruandalaisiin ainakin seitsemässä maassa;

C.  ottaa huomioon, että Ruandassa tapahtunut tutsien kansanmurha, jossa surmattiin 800 000–1 000 000 ihmistä hirvittävissä oloissa vain siksi, että he olivat tutseja, ja johon liittyi tätä tuhoamista vastustaneiden hutujen joukkomurha, vaikuttaa edelleen pysyvästi maahan ja koko alueeseen;

D.  ottaa huomioon, että Ruandan vuoden 1994 kansanmurha ja sisällissota vaikuttavat edelleen kielteisesti alueen vakauteen;

E.  ottaa huomioon, että ihmisoikeuksien puolustaja, Belgian kansalainen ja Yhdysvaltojen asukas Paul Rusesabagina, joka on presidentti Paul Kagamen ja hallitsevan Ruandan patrioottisen rintaman hallituksen vahva arvostelija, pidätettiin 31. elokuuta 2020 Kigalissa syytettynä 13 rikoksesta, joihin kuuluivat terrorismin rahoittaminen, aseellinen ryöstö, sieppaus, tuhopoltto, murhayritys ja pahoinpitely; ottaa huomioon, että neljä näistä syytteistä on peruttu ja jäljellä olevat syytteet liittyvät Nyarugurun piirikunnan tapahtumiin kesäkuussa 2018 ja Nyamagaben piirikunnan tapahtumiin joulukuussa 2018;

F.  ottaa huomioon, että Rusesabagina toimi Kigalissa sijaitsevan Mille Collines -hotellin toimitusjohtajana vuonna 1994 tapahtuneen kansanmurhan aikana, jolloin hän tarjosi majoitusta ja suojelua 1 268 tutsille ja maltilliselle hutulle, jotka pakenivat murhaamista; ottaa huomioon, että Rusesabagina on kansainvälisesti tunnustettu ihmisoikeusaktivisti, jonka tarina on kerrottu elokuvassa ”Hotelli Ruanda”; ottaa huomioon, että tästä kiitettävästä toiminnasta Yhdysvallat myönsi hänelle presidentin vapaudenmitalin vuonna 2005;

G.  ottaa huomioon, että Rusesabagina perusti PDR-Ihumure-puolueen vuonna 2006 ja toimii tällä hetkellä puolueensa kanssa Demokraattisen muutoksen liike -koalitiossa (MRDC) sen puheenjohtajana; ottaa huomioon, että PDR-Ihumuren aseellinen siipi (National Liberation Front, FLN) ilmoitti olevansa vastuussa useista aseellisista hyökkäyksistä vuonna 2018;

H.  ottaa huomioon, että 27. elokuuta 2020 Rusesabagina siirrettiin pakkokeinoin Dubaista Kigaliin epäselvissä olosuhteissa ja hän tuli uudelleen esiin vasta 31. elokuuta 2020 Ruandan Investigation Bureaun (RIB) päätoimipaikassa; ottaa huomioon ruandalaisen tuomioistuimen ilmoituksen, jonka mukaan Rusesabagina pidätettiin Kigalin kansainvälisellä lentokentällä, mikä oli vastoin poliisin aiempaa kertomusta, jonka mukaan hänet pidätettiin ”kansainvälisen yhteistyön” kautta; ottaa huomioon, että Yhdistyneiden arabiemiirikuntien viranomaiset kiistävät osallistumisen hänen siirtämiseensä ja myöhempiin pidätyksiinsä; ottaa huomioon, että epäillyn laillinen pidättäminen ja siirtäminen maasta toiseen rikosoikeudellista menettelyä varten olisi toteutettava riippumattoman tuomioistuimen valvoman luovutusmenettelyn avulla;

I.  ottaa huomioon, että Rusesabaginalta on evätty oikeus käyttää valitsemaansa oikeudellista avustajaa; ottaa huomioon, että häntä puolustavilta kansainvälisiltä asianajajilta evätään edelleen tarvittavat valtuudet edustaa häntä;

J.  ottaa huomioon, että Magerageren vankilan johtaja takavarikoi 23. joulukuuta 2020 Rusesabaginan syytekirjelmän, asiakirja-aineiston ja muut hänen puolustuksensa valmistelemiseksi tarvittavat asiakirjat; ottaa huomioon, että vankilan johtaja pidätettiin 8. helmikuuta 2021; ottaa huomioon, että Rusesabaginan ja 19 muun terroristijärjestöihin liittyvistä yhteyksistä syytetyn oikeudenkäyntiä on lykätty 17 päivään helmikuuta 2021; ottaa huomioon, että tämän lykkäämisen virallinen syy on Ruandan hallituksen kyvyttömyys tavata oikeudellista avustajaansa covid-19-rajoitusten vuoksi;

K.  ottaa huomioon, että Rusesabaginan perhe on erittäin huolissaan hänen sairaudestaan, koska hän on toipunut syövästä ja kärsii sydän- ja verisuonitaudista, johon hän käyttää reseptilääkitystä; ottaa huomioon, että lääkitystä, jonka hänen perheensä lähetti Belgian Ruandassa sijaitsevan suurlähetystön diplomaattipostissa, ei tiettävästi koskaan annettu Rusesabaginalle; ottaa huomioon, että hän saa ruandalaislääkärin määräämää lääkitystä tietämättä, minkä tyyppisestä lääkkeestä on kyse;

1.  tuomitsee Paul Rusesabaginan tahdonvastaisen katoamisen, laittoman luovutuksen ja eristysvankeuden;

2.  katsoo, että Rusesabaginan tahdonvastainen katoaminen 27–31. elokuuta 2020 rikkoo Ruandan velvoitteita, jotka johtuvat poliittisia ja kansalaisoikeuksia koskevasta kansainvälisestä yleissopimuksesta (6 ja 9 artikla), kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastaisesta yleissopimuksesta (2 ja 16 artikla) ja ihmisoikeuksien yleismaailmallisesta julistuksesta (9 artikla);

3.  muistuttaa, että epäillyn luovuttamisen toiseen maahan olisi aina tapahduttava ainoastaan riippumattomasti valvottujen luovuttamismenettelyjen avulla, jotta voidaan taata luovuttamispyynnön laillisuus ja varmistaa, että epäillyn oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin taataan täysimääräisesti pyynnön esittäneessä maassa;

4.  pitää tuomittavana Ruandan viranomaisten rajoituksia, jotka koskevat perusoikeuksia ja -vapauksia, sekä tutkintavankeuden mielivaltaista käyttöä eriävien mielipiteiden tukahduttamiseen ilman, että Rusesabaginalle annetaan vähimmäistakeita oikeudenmukaisesta oikeudenkäynnistä tai sallitaan säännöllistä yhteydenpitoa perheeseensä;

5.  kehottaa Ruandan viranomaisia toimittamaan täydellisen ja oikeaksi todistetun selvityksen siitä, miten Rusesabagina pidätettiin ja siirrettiin Kigaliin; kehottaa toteuttamaan kansainvälisen, riippumattoman, avoimen ja uskottavan tutkimuksen Rusesabaginan siirtämisestä ja pidätyksestä;

6.  ilmaisee syvän huolensa Rusesabaginan oikeuksien loukkauksista; kehottaa Ruandan viranomaisia sallimaan Rusesabaginan pääsyn oikeudenmukaiseen ja julkiseen oikeudenkäyntiin toimivaltaisessa, riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa, joka noudattaa kansainvälisiä ihmisoikeusnormeja; muistuttaa Ruandan hallitusta sen velvoitteista taata perusoikeudet, mukaan luettuna oikeussuojan saatavuus ja oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin, sellaisina kuin niistä on määrätty Afrikan ihmisoikeuksien ja kansojen oikeuksien peruskirjassa ja muissa kansainvälisissä ja alueellisissa ihmisoikeusasiakirjoissa, muun muassa Cotonoun sopimuksessa ja erityisesti sen 8 ja 96 artiklassa; vaatii Ruandan oikeuslaitosta takaamaan Rusesabaginalle nopean ja oikeudenmukaisen muutoksenhakumenettelyn, joka on sekä Ruandan että kansainvälisen oikeuden normien mukainen;

7.  pyytää, että Rusesabaginalle tarjotaan mahdollisuus luottamuksellisiin neuvotteluihin valitsemansa oikeudellisen neuvonantajan kanssa ja että hän saa säännöllisen ja turvallisen yhteyden perheeseensä; muistuttaa Ruandan viranomaisia siitä, että Rusesabaginalla on oikeus tutustua täysimääräisesti hänen syytteeseenpanoonsa, asiakirja-aineistoonsa ja muihin asiakirjoihin kiistääkseen pidätyksensä laillisuuden; muistuttaa syyttömyysolettaman oikeudellisesta periaatteesta;

8.  ilmaisee syvän huolensa Rusesabaginan terveydentilasta erityisesti siksi, että altistuminen covid-19-tartunnalle voi vaarantaa hänen henkensä merkittävästi; kehottaa Ruandan hallitusta takaamaan kaikissa olosuhteissa Rusesabaginan ruumiillisen koskemattomuuden ja henkisen hyvinvoinnin ja sallimaan hänen tavanomaisen lääkityksensä; kehottaa Ruandan hallitusta sallimaan, että lääkäri valvoo hänen terveydentilaansa Belgiassa, kuten Belgian ulkoministeri pyysi 4. helmikuuta 2021; kehottaa Ruandan hallitusta varmistamaan edelleen, että kaikki vangit saavat asianmukaista terveydenhuoltoa;

9.  tuomitsee luonteeltaan poliittiset oikeudenkäynnit, poliittisten vastustajien syytteeseenpanon ja oikeudenkäynnin tuloksen päättämisen ennakolta; kehottaa Ruandan viranomaisia varmistamaan hallinto-, lainsäädäntö- ja tuomiovallan erottamisen ja erityisesti oikeuslaitoksen riippumattomuuden; kehottaa Ruandaa laajentamaan poliittista tilaansa ja parantamaan ihmisoikeustilannettaan; odottaa Ruandan panevan täytäntöön suositukset, jotka ihmisoikeusneuvosto antoi maan yleisessä määräaikaisarvioinnissa Genevessä 25. tammikuuta 2021;

10.  kehottaa Ruandan hallitusta noudattamaan ja tukemaan täysimääräisesti mielenosoitusoikeutta, ilmaisunvapautta sekä kokoontumisvapautta eikä rajoittamaan näitä oikeuksia;

11.  kehottaa Ruandan hallitusta ratifioimaan kansainvälisen yleissopimuksen kaikkien henkilöiden suojelemiseksi tahdonvastaiselta katoamiselta sekä Rooman perussäännön liittyäkseen Kansainvälisen rikostuomioistuimen jäseneksi; kehottaa Ruandaa sallimaan kidutusta ja muuta julmaa, epäinhimillistä tai halventavaa kohtelua tai rangaistusta käsittelevän YK:n alivaliokunnan vierailujen jatkamisen, kehottaa Ruandan viranomaisia tarkastelemaan kiireellisesti uudelleen julkilausumaansa yksityishenkilöiden ja kansalaisjärjestöjen oikeudesta esittää valitus suoraan Afrikan ihmisoikeuksien ja kansojen oikeuksien tuomioistuimelle sekä palauttamaan ja esittämään uudelleen kyseisen julkilausuman;

12.  kehottaa Euroopan unionia ryhtymään välittömiin toimiin sen varmistamiseksi, että Rusesabaginan pidätyksen ja oikeudenkäynnin laillisuus tutkitaan ja että hänen oikeuksiaan EU:n kansalaisena kunnioitetaan tämän prosessin kaikissa vaiheissa; kehottaa EU:n Ruandan edustustoa sekä jäsenvaltioiden diplomaattisia edustustoja, erityisesti Belgian Ruandassa sijaitsevaa suurlähetystöä, seuraamaan Rusesabaginan oikeudenkäyntiä, vierailemaan Rusesabaginan luona vankilassa ja ottamaan hänen tapauksensa esille keskusteluissaan Ruandan viranomaisten kanssa;

13.  kehottaa Euroopan unionin ulkosuhdehallintoa, komissiota ja ihmisoikeuksista vastaavaa EU:n erityisedustajaa vahvistamaan ihmisoikeusvuoropuhelua Ruandan kanssa korkeimmalla tasolla, jotta varmistetaan, että maa noudattaa kahdenvälisiä ja kansainvälisiä sitoumuksiaan; korostaa, että Ruandassa tehtävän kansainvälisen kehitysyhteistyön puitteissa olisi annettava enemmän painoarvoa ihmisoikeuksille, oikeusvaltiolle sekä avoimelle ja vastaanottavalle hallintotavalle;

14.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, EU:n jäsenvaltioille, ihmisoikeuksista vastaavalle EU:n erityisedustajalle, YK:n ihmisoikeusvaltuutetulle, YK:n pääsihteerille, Afrikan unionin toimielimille, Itä-Afrikan yhteisölle, AKT:n ja EU:n yhteiselle parlamentaariselle edustajakokoukselle, yleisafrikkalaiselle parlamentille, Paul Rusesabaginan puolustajille ja Ruandan presidentille ja parlamentille.

(1) Freedom Housen raportin mukaan teoksessa ”Freedom in the World 2020”.


Kazakstanin ihmisoikeustilanne
PDF 141kWORD 52k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 11. helmikuuta 2021 Kazakstanin ihmisoikeustilanteesta (2021/2544(RSP))
P9_TA(2021)0056RC-B9-0144/2021

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon 14. maaliskuuta 2019 antamansa päätöslauselman Kazakstanin ihmisoikeustilanteesta(1) ja aiemmat päätöslauselmansa Kazakstanista, mukaan lukien 18. huhtikuuta 2013(2), 15. maaliskuuta 2012(3) ja 17. syyskuuta 2009(4) antamansa päätöslauselmat,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Kazakstanin tasavallan tehostetun kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen, joka allekirjoitettiin Astanassa 21. joulukuuta 2015 ja joka tuli kokonaisuudessaan voimaan 1. maaliskuuta 2020 sen jälkeen, kun kaikki jäsenvaltiot olivat ratifioineet sen,

–  ottaa huomioon 17. kesäkuuta 2019 hyväksytyt neuvoston päätelmät EU:n uudesta Keski-Aasian strategiasta,

–  ottaa huomioon Kazakstania koskevan osuuden EU:n vuosikertomuksessa ihmisoikeuksista ja demokratiasta maailmassa 2019,

–  ottaa huomioon ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen, kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen sekä kidutuksen vastaisen YK:n yleissopimuksen,

–  ottaa huomioon 20. tammikuuta 2020 pidetyn EU–Kazakstan-yhteistyöneuvoston 17. kokouksen, 26. ja 27. marraskuuta 2020 järjestetyn EU:n ja Kazakstanin välisen ihmisoikeusvuoropuhelun 12. kokouksen ja 25. syyskuuta 2020 pidetyn EU–Kazakstan-yhteistyövaliokunnan 18. kokouksen,

–  ottaa huomioon YK:n ihmisoikeusneuvoston 12. maaliskuuta 2020 antaman yleisen määräaikaisarvioinnin Kazakstanista,

–  ottaa huomioon kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevaan kansainväliseen yleissopimukseen liitetyn toisen valinnaisen pöytäkirjan,

–  ottaa huomioon Euroopan ulkosuhdehallinnon (EUH) tiedottajan julkilausumat 1. helmikuuta 2021 ihmisoikeuksia puolustavien kansalaisjärjestöjen kasvavasta painostuksesta Kazakstanissa, 11. tammikuuta 2021 Kazakstanin parlamenttivaaleista ja 7. tammikuuta 2021 toimista kuolemanrangaistuksen poistamiseksi,

–  ottaa huomioon Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) antaman lausunnon 10. tammikuuta 2021 pidettyjä Kazakstanin vaaleja koskevista alustavista havainnoistaan ja päätelmistään,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 144 artiklan 5 kohdan ja 132 artiklan 4 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että Kazakstanin yleinen ihmisoikeustilanne on heikentynyt huolestuttavasti ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioihin on kohdistunut tukahduttamistoimia viime viikkoina ja että sananvapautta, oikeutta rauhanomaiseen kokoontumiseen ja yhdistymisvapautta on rajoitettu ankarasti; ottaa huomioon, että Kazakstanin viranomaiset ovat kohdistaneet yhä enemmän painostusta ja rangaistuksia Kazakstanissa toimiviin kansalaisyhteiskunnan järjestöihin ja ihmisoikeusjärjestöihin, mikä haittaa uudistuspyrkimyksiä ja rajoittaa kansalaisyhteiskunnan tekemää keskeistä työtä;

B.  ottaa huomioon, että 21. joulukuuta 2015 Euroopan unioni ja Kazakstan allekirjoittivat tehostetun kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen, jonka tarkoituksena on tarjota laajat puitteet vahvistetulle poliittiselle vuoropuhelulle ja yhteistyölle oikeus- ja sisäasioiden alalla sekä monilla muilla aloilla; toteaa, että tässä sopimuksessa painotetaan voimakkaasti demokratiaa, oikeusvaltioperiaatetta, ihmisoikeuksia, perusvapauksia, kestävää kehitystä sekä kansalaisyhteiskunnan kanssa tehtävää yhteistyötä; ottaa huomioon, että tehostettu kumppanuus- ja yhteistyösopimus tuli voimaan 1. maaliskuuta 2020 sen jälkeen, kun kaikki jäsenvaltiot olivat ratifioineet sen;

C.  ottaa huomioon, että EU:n uudessa Keski-Aasian strategiassa korostetaan voimakkaasti EU:n yhteistyötä Keski-Aasian kanssa oikeusvaltioperiaatteen, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojelemiseksi ja edistämiseksi, mihin kuuluu myös yhdistymisvapaus ja sananvapaus sekä kansalaisyhteiskunnan ja ihmisoikeuksien puolustajien kannalta suotuisan toimintaympäristön luominen; ottaa huomioon, että Euroopan unioni antaa Kazakstanille merkittävää covid-19-apua ja vastikään se esimerkiksi antoi Maailman terveysjärjestölle (WHO) rahoitustukea yli 8 000 kilogramman lääkintätarvikelähetykseen 29. tammikuuta 2021;

D.  ottaa huomioon, että EUH kuvaili 10. tammikuuta 2021 pidettyjä Kazakstanin parlamenttivaaleja menetetyksi tilaisuudeksi osoittaa, että poliittiset uudistukset ja nykyaikaistamisprosessi on pantu tehokkaasti täytäntöön edellisten vaalien jälkeen, ja että Etyjin demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston (ODIHR) pitkäaikaisia suosituksia useista kysymyksistä, kuten perusvapauksiin, vaalihallinnon puolueettomuuteen, vaalikelpoisuuteen ja vaalikelpoisuuteen, äänestäjien rekisteröintiin, tiedotusvälineisiin ja vaalitulosten julkistamiseen liittyviä suosituksia, ei ole otettu huomioon; ottaa huomioon, että Etyjin demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston (ODIHR) ja Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen alustavien havaintojen mukaan Kazakstanin oikeudellinen kehys ei vielä ole sellainen, että se edistäisi kansainvälisten normien mukaisten vaalien järjestämistä;

E.  katsoo, että yhdistymisvapauden, kokoontumisvapauden ja sananvapauden kunnioittamiseen liittyvät järjestelmälliset puutteet rajoittavat edelleen poliittista toimintaympäristöä ja todellisen poliittisen kilpailun ja poliittisen opposition puuttuessa (vuoden 2013 jälkeen ei ole rekisteröity uusia puolueita) äänestäjillä ei ole ollut aitoa valinnan mahdollisuutta; toteaa, että demokraattiset vaalit ovat poliittisten uudistusten toteuttamisen sekä vapaan ja avoimen yhteiskunnan rakentamisen kulmakivi;

F.  ottaa huomioon, että kaksi oppositioliikettä, Koshe Partiyasy ja Kazakstanin demokraattinen valinta, nimettiin äärijärjestöiksi ja kiellettiin salaisilla tuomioistuimen päätöksillä, joista ei voi valittaa; ottaa huomioon, että 17 Koshe Partiyasy -puolueen johtajaa on lähetetty tutkintavankeuskeskuksiin Kazakstanin rikoslain 405 ja 182 pykälän nojalla ja heitä uhkaavat pitkät vankeustuomiot; ottaa huomioon, että vangit, joita syytetään Kazakstanin demokraattinen valinta -puolueen kannattamisesta, istuvat edelleen vankilatuomiotaan; ottaa huomioon, että 26 poliittista vankia Almat Žumagulov, Aset Abišev, Kenžebek Abišev, Askhat Žeksebajev, Kairat Klyšev, Yerbol Yeskhozin, Abai Begimbetov, Asel Onlabekkyzy, Yerkin Sabanšijev, Žanat Žamalijev, Diana Baimagambetova, Noyan Rakhimžanov ja Askar Kayyrbek ovat joutuneet poliittisen vainon kohteiksi tuettuaan näitä liikkeitä;

G.  ottaa huomioon, että oppositioon kuuluva rekisteröimätön demokraattinen puolue ei saanut osallistua vaaleihin, sillä viranomaiset estivät puoluetta pitämästä perustamiskokoustaan 22. helmikuuta 2020 Almatyssa; ottaa huomioon, että ilman perustamiskokousta puolue ei voi rekisteröityä; ottaa huomioon, että demokraattisen puolueen jäsenet joutuivat viranomaisten painostuksen kohteeksi ja puolueen jäseniä pidätettiin väitetyistä hallinnollisista rikkomuksista ja estettiin matkustamasta kokouspaikalle;

H.  ottaa huomioon, että vaalikampanjan aikana ja vaalipäivänä Kazakstanin viranomaiset yrittivät tiukentaa internetin sensuuria, katkaisivat internetyhteydet vähän väliä ja pakottivat kansalaiset asentamaan ”kansallisen tietoturvahyväksynnän”, joka mahdollistaa salatun verkkoliikenteen sieppaamisen; ottaa huomioon, että valtion harjoittama internetin valvonta on lisääntymässä, mukaan lukien yritykset rajoittaa tiedonkulkua internetin sensuroinnin ja valvonnan avulla, internetyhteyksien katkaiseminen sekä kansalaisten vaatiminen edelleen asentamaan ”kansallinen tietoturvahyväksyntä”, joka mahdollistaa internetkäyttäjien verkkoliikenteen salakuuntelun;

I.  ottaa huomioon, että kampanjan aikana tehtiin joukkopidätyksiä; ottaa huomioon, että vaalipäivänä viranomaiset pidättivät laittomasti vähintään 350 rauhanomaista mielenosoittajaa kymmenessä eri kaupungissa; ottaa huomioon, että Kazakstanin viranomaiset estävät rutiininomaisesti sellaisten rauhanomaisten mielenosoitusten järjestämisen, joissa suhtaudutaan kriittisesti hallituksen politiikkaan; ottaa huomioon, että rauhanomaista kokoontumista koskevassa laissa ja toukokuussa 2020 hyväksytyissä poliittisia puolueita ja vaaleja koskeviin lakeihin tehdyissä muutoksissa ei kunnioiteta Kazakstanin kansalaisten perusoikeuksia;

J.  ottaa huomioon, että demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston (ODIHR) rajoitettua vaalitarkkailua suorittava kansainvälinen valtuuskunta (LEOM) raportoi, että viranomaiset hankaloittivat ja haittasivat riippumattomien tarkkailijoiden työtä, kun taas hallitusta kannattavien tarkkailijoiden annettiin seurata vaaliprosessia; ottaa huomioon, että ihmisoikeuksia puolustavien kansalaisjärjestöjen mukaan huomattava määrä 10. tammikuuta 2021 pidettyjä parlamenttivaaleja tarkkailemaan tulleita riippumattomia tarkkailijoita joutui pelottelun, hallinnollisten pidätysten ja sakkojen kohteeksi;

K.  ottaa huomioon, että Kazakstanin mediaympäristöä hallitsevat valtion omistamat tai valtion tukemat tiedotusvälineet; ottaa huomioon, että tammi–heinäkuussa 2020 seitsemän toimittajaa joutui fyysisten hyökkäysten kohteeksi ja 21 toimittajaa, bloggaajaa ja aktivisteja pidätettiin, joista seitsemän kesken työntekonsa; ottaa huomioon, että vuonna 2020 viranomaiset panivat vireille yli 38 rikosasiaa toimittajia vastaan väitetyistä rikoksista, kuten väärien tietojen levittämisestä ja yllytyksestä; ottaa huomioon, että kaikki tärkeimmät kansalliset opposition sanomalehdet kiellettiin vuonna 2016 ja riippumattomia toimittajia häiritään edelleen; ottaa huomioon, että viranomaiset nostivat rikossyytteitä riippumattoman ”Uralskaya Nedelya” ‑sanomalehden päätoimittajaa Lukpan Akhmedyarovia vastaan hänen raportoituaan paikallisen eliitin korruptoituneesta toiminnasta ja viranomaiset ovat pahoinpidelleet ja pidättäneet Radio Free Europen / Radio Libertyn (RFE/RL) toimittajan Saniya Toiken useaan otteeseen hänen raportoituaan kattavasti rauhanomaisista mielenosoituksista ja vuoden 2021 parlamenttivaaleista;

L.  ottaa huomioon, että helmikuun ja marraskuun 2020 välisenä aikana viisi oppositioaktivistia tapettiin tai kuoli epäselvissä olosuhteissa sen jälkeen, kun heihin oli kohdistettu jatkuvaa poliittista vainoa oppositiotoiminnan jälkeen, ja toteaa, että nämä olivat bloggaaja ja kidutuksen uhri Dulat Agadil, hänen 17-vuotias poikansa Zhanbolat Agadil, joka oli isänsä mielivaltaisen pidätyksen avaintodistaja, Amanbike Khairolla, Serik Orazov ja Garifulla Embergenov; ottaa huomioon, että viranomaiset eivät ole tehneet perinpohjaista avointa tutkintaa näistä kuolemista; katsoo, että on tärkeää saada oikeuden eteen ne, jotka ovat käskeneet toteuttamaan ja toteuttaneet tällaisia rikoksia, ja varmistaa, että he pidättäytyvät vainoamasta kansalaisyhteiskunnan aktivisteja ja perheenjäseniä, jotka selvittävät totuutta uhrien kohtalosta; ottaa huomioon, että Kazakstanin viranomaiset kohdistivat tukahduttamistoimia ainakin 200:aan aktivistiin, jotka osallistuivat Dulat Agadilin muistoseremoniaan tai järjestivät varainhankintaa hänen perheelleen ja muiden poliittisten vankien perheille; ottaa huomioon, että 57:ää heistä on syytetty ”ekstremismistä” ja yksi syytetyistä on kolmen lapsen äiti Dametkan Aspandiyarova, joka on tällä hetkellä kotiarestissa ja jota uhkaa jopa 12 vuoden vankilatuomio ekstremismisyytteistä, jotka hän sai järjestettyään varainkeruukampanjan Dulat Agadilin perheen tukemiseksi;

M.  ottaa huomioon, että Kazakstanin vankiloissa on yleisesti käytetty kidutusta ja pahoinpitelyä, ja ”Kidutuksen vastainen koalitio” raportoi vuosittain vähintään 200 kidutustapauksesta; ottaa huomioon, että tällaisiin väärinkäytöksiin syyllistyneet ovat jääneet rankaisematta, mutta vankilayhdyskunnat ovat vieneet oikeuteen ihmisoikeusaktivisti Elena Semenovan hänen paljastettuaan sosiaalisessa mediassa kidutuksen käytön Kazakstanin vankeinhoitojärjestelmässä;

N.  ottaa huomioon, että huolimatta YK:n erityisraportoijan(5), Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen ja Euroopan unionin vetoomuksista, jotka koskevat ihmisoikeuksien ja perusvapauksien edistämistä ja suojelua terrorismia torjuttaessa, Kazakstanin viranomaiset väärinkäyttävät epämääräisiä ja liian laajoja ekstremismilakeja opposition ja ihmisoikeuksien puolustajien vainoamiseen; ottaa huomioon, että tämän lain seurauksena 22. lokakuuta 2020 alkaen, jolloin viranomaiset ilmoittivat vaalien ajankohdasta, poliittisin perustein vireille pantujen rikosasioiden määrä on kaksinkertaistunut 99:ään ja niissä on kyse ”ekstremismisyytteistä”; ottaa huomioon, että 69 heistä on vaarassa joutua pidätetyiksi välittömästi, kuten aktivisti Gulzipa Dzhaukerova, ja että 11 aktivistia asetettiin kotiarestiin tekaistujen ekstremismisyytteiden perusteella;

O.  ottaa huomioon, että useille riippumattomille ihmisoikeuksia puolustaville kansalaisjärjestöille, joista voidaan mainita esimerkiksi ECHO, Erkindik Kanaty, Kazakstanin kansainvälinen ihmisoikeus- ja oikeusvaltiotoimisto ja International Legal Initiative, on viime aikoina määrätty ankaria sakkoja ja ne on määrätty keskeyttämään työnsä jopa kolmeksi kuukaudeksi 25. tammikuuta 2020 alkaen epäselvillä oikeudellisilla perusteilla; ottaa huomioon, että valvontatoimia toteuttaessaan viranomaiset ahdistelevat ja jopa nostavat rikossyytteitä ihmisoikeuksien puolustajia vastaan ja esimerkkitapauksina tästä voidaan mainita Sholpan Dzhanzakova, Anna Shukeyeva, Raigul Sadyrbayeva, Aizhan Izmakova, Daniyar Khassenov, Altynai Tuksikova, Dana Zhanay, Nazym Serikpekova, Alma Nurusheva, Abaibek Sultanov, Zukhra Nariman, Ulbolsyn Turdiyeva, Aliya Zhakupova, Roza Musayeva ja Barlyk Mendygaziyev; ottaa huomioon, että loka–marraskuussa 2020 ainakin 15 järjestölle ilmoitettiin, että ne olivat rikkoneet hallinnollisia rikkomuksia koskevan lain 460-1 pykälää, sillä ne eivät muka olleet ilmoittaneet viranomaisille asianmukaisesti saamastaan ulkomaisesta rahoituksesta;

P.  ottaa huomioon, että vuonna 2020 112 yksityishenkilöä, kolme hyväntekeväisyysjärjestöä ja yksi kaupallinen yhtiö on tuomittu uskonnon- tai vakaumuksenvapauden harjoittamisesta;

Q.  ottaa huomioon, että Kazakstanissa hallitsevan eliitin keskuudessa esiintyy laajalle levinnyttä korruptiota, mistä on osoituksena se, että maa on Transparency Internationalin vuoden 2020 korruptioindeksissä sijalla 94 ja haittaa ihmisoikeuksia, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja sosioekonomista kehitystä;

R.  ottaa huomioon, että covid-19-pandemian keskellä hallitus väärinkäytti pandemiarajoituksiaan tekosyynä kansalaisyhteiskunnan, ihmisoikeusaktivistien, opposition edustajien ja lääkintäalan työntekijöiden poliittisen tukahduttamisen tehostamiselle, koska nämä tuomitsivat hallituksen epäonnistuneen epidemian hillitsemisessä;

S.  ottaa huomioon, että 21. tammikuuta 2021 Murager Alimuly ja Kaisha Akankyzy, jotka ovat etnisiä kazakkeja ja jotka pakenivat Kiinasta pelätessään joutuvansa vangeiksi keskitysleireille, joutuivat tuntemattomien hyökkääjien puukottamiksi, ja katsoo tämän vuoksi, että jatkuviin etnisiin jännitteisiin Kazakstanin eteläosissa on kiinnitettävä riittävästi huomiota; ottaa huomioon, että väkivaltaiset etniset yhteenotot jatkuvat Kazakstanissa ja erityisesti maan eteläosissa, missä kazakkien ja dungaanien välisissä yhteenotoissa helmikuussa 2020 kuoli 11 ihmistä, loukkaantui kymmeniä ja yli 23 000 ihmistä, joista suurin osa oli dungaaneja, joutui jättämään kotinsa;

T.  ottaa huomioon, että Kazakstanin viranomaiset väärinkäyttävät rikosasioissa tehtävä kansainvälistä yhteistyötä koskevia mekanismeja, esimerkiksi Interpolin julkaisemia kansainvälisiä etsintäkuulutuksia sekä keskinäistä oikeusapua rikosasioissa, syytteiden nostamiseen Belgiassa asuvaa poliittista pakolaista, asianajajaa ja ihmisoikeuksien puolustajaa Bota Jardemalieta vastaan ja tätä koskevien asiakirjojen takavarikoimiseen; ottaa huomioon, että Ranskan kansallinen turvapaikka-asioiden tuomioistuin myönsi 29. syyskuuta 2020 turvapaikan Kazakstanin demokraattinen valinta -puolueen perustajalle Mukhtar Ablyazoville, jonka kazakstanilainen tuomioistuin oli tuominnut poissaolevana elinkautiseen rikkoen tämän oikeutta puolustukseen, ja panee merkille Kazakstanin rangaistuslaitoksen systeemisen ja poliittisen luonteen sekä siviili- ja rikosasioiden oikeudenkäyntien väärinkäytön;

U.  ottaa huomioon, että Kazakstanin viranomaiset ottavat edelleen kohteekseen riippumattomia ammattiyhdistyksiä ja ammattiyhdistysaktivisteja; ottaa huomioon, että vuonna 2020 ammattiyhdistyslakia muutettiin poistamalla ammattiliittoon kuulumista ja kaksivaiheista rekisteröintiä koskevat vaatimukset; ottaa huomioon, että tästä muutoksesta huolimatta Shymkentin kaupungin hallinto luopui polttoaine- ja energiateollisuuden työntekijöiden ammattiliittoa (ITUFEW) vastaan nostamistaan kanteista todeten, että väitteet olivat perusteettomia eikä säännöksiä ole enää olemassa tai niitä ei sovelleta kyseiseen ammattiliittoon;

V.  ottaa huomioon, että sukupuolten tasa-arvo on edelleen ongelma Kazakstanissa; ottaa huomioon, että kansalaisjärjestöjen mukaan kaikesta naisiin kohdistuvasta väkivallasta ei raportoida ja että naisiin kohdistuvaa väkivaltaa koskevissa tapauksissa sekä seksuaalista häirintää koskevissa tapauksissa nostetaan vain vähän syytteitä; ottaa huomioon, että YK:n mukaan covid-19 on luonut uuden esteen tyttöjen yhtäläisille tiedonsaanti- ja koulutusmahdollisuuksille; ottaa huomioon, että uhreilla ei ole riittävää suojelua ja että oikeus- ja poliisiviranomaisia ja palveluntarjoajia ei ole koulutettu tunnistamaan ja ehkäisemään naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja reagoimaan siihen;

W.  toteaa, että hlbti-henkilöt kohtaavat Kazakstanissa oikeudellisia haasteita ja syrjintää; ottaa huomioon, että Kazakstanin parlamentti hyväksyi kesäkuussa 2020 syrjiviä muutoksia uuteen terveyssäännöstöön, jolla säännellään transihmisten terveydenhuoltoon liittyviä näkökohtia; ottaa huomioon, että prosessi sukupuoli-identiteetin muuttamiseksi Kazakstanissa on edelleen invasiivinen ja nöyryyttävä;

1.  kehottaa Kazakstanin hallitusta toimimaan kansainvälisten velvoitteidensa mukaisesti ja kunnioittamaan ihmisoikeuksia ja perusvapauksia, joihin viitataan tehostetun kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen 1, 4, 5 ja 235 artiklassa; kehottaa Kazakstanin viranomaisia toimimaan kansainvälisten normien mukaisesti, mitä tulee vaalien järjestämisen oikeudellisen kehyksen noudattamiseen, ja ottamaan huomioon demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston suositukset, mukaan lukien suositukset, jotka koskevat perustuslaillisesti taattuja perusvapauksia, kansalaisyhteiskunnan osallistumista, poliittista moniarvoisuutta, vaalihallinnon puolueettomuutta, äänioikeutta, vaalikelpoisuutta, äänestäjien rekisteröintiä, tiedotusvälineitä ja vaalitulosten julkistamista;

2.  kehottaa Kazakstanin hallitusta luopumaan poliittisin perustein nostetuista syytteistä ja lopettamaan kaikenlaiset mielivaltaiset pidätykset, kostotoimet ja häirinnän ihmisoikeusaktivisteja, uskonnollisia järjestöjä, kansalaisyhteiskunnan järjestöjä, ammattiyhdistyksiä, toimittajia ja poliittisen opposition liikkeitä vastaan sekä antamaan ihmisille mahdollisuuden ilmaista vapaasti poliittisia, uskonnollisia ja muita näkemyksiään; kehottaa hallitusta tämän vapauden takaamiseksi muuttamaan rauhanomaista kokoontumista koskevaa uutta lakia;

3.  kehottaa Kazakstanin hallitusta vapauttamaan välittömästi ja kuntouttamaan kaikki poliittiset vangit, erityisesti seuraavat: Almat Žumagulov, Aron Atabek, Nurgul Kaluova, Saltanat Kusmankyzy, Daryn Khassenov, Ulasbek Akhmetov, Kenžebek Abišev, Yerzhan Yelshibayev, Aset Abišev, Igor Chuprina, Ruslan Ginatullin, Askhat Žeksebajev, Kairat Klyšev, Yerbol Yeskhozin, Abai Begimbetov, Asel Onlabekkyzy, Yerkin Sabanšijev, Žanat Žamalijev, Diana Baimagambetova, Noyan Rakhimžanov ja Askar Kayyrbek, ja perumaan viipymättä kansalaisyhteiskunnan ja opposition aktivisteille, sosiaalisen median käyttäjille ja rauhanomaisille mielenosoittajille määrätyt tutkintavankeudet, kotiarestit sekä vapauden rajoitukset; kehottaa Kazakstanin hallitusta tarkastelemaan uudelleen entisten poliittisten vankien ja kidutuksen uhrien Iskander Yerimbetovin, Maks Bokajevin ja Mukhtar Dzhakiševin tapauksia ja maksamaan heille korvauksia mielivaltaista vangitsemista käsittelevän YK:n työryhmän ja YK:n ihmisoikeuskomitean suositusten mukaisesti;

4.  suhtautuu myönteisesti Kazakstanin hallituksen toteuttamiin toimiin lopettaa poliittisin perustein vireille pannut asiat ihmisoikeuksien puolustajia Daniyar Khassenovia ja Abaibek Sultanovia vastaan, mutta on huolissaan uuden rikosasian vireillepanosta jälkimmäistä vastaan tekaistujen ekstremismisyytteiden perusteella; kehottaa Kazakstanin hallitusta perumaan kaikki poliittisin perustein nostetut syytteet hyväntekijä Barlyk Mendygazijevia vastaan ja lopettamaan hänen perheenjäsentensä ja entisten liittolaistensa poliittisen vainon;

5.  tuomitsee ääriliikkeiden vastaisen lainsäädännön väärinkäytön rauhanomaisten oppositioliikkeiden Kazakstanin demokraattinen valinta- (DCK) ja Koshe Partiyasy -puolueiden kannattajia vastaan ja kehottaa viranomaisia sallimaan poliittisen moniarvoisuuden ja kilpailun; kehottaa Kazakstanin hallitusta panemaan täytäntöön Euroopan parlamentin, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien edistämistä ja suojelua terrorismia torjuttaessa käsittelevän YK:n erityisraportoijan ja Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen suositukset, joissa tuomitaan ääriliikkeiden vastaisten lakien mielivaltainen soveltaminen;

6.  kehottaa Kazakstania toteuttamaan uudistuksia, joilla pyritään edistämään maan nykyaikaistamista, demokratiaa ja vakautta, ja tehostamaan toimia Kazakstanin poliittisen järjestelmän uudistamiseksi, jotta voidaan kehittää parlamentaarista ja monipuoluejärjestelmää, sekä laajentamaan kansalaisvaikuttamista; panee merkille uudistuksia käsittelevän korkeimman tuomarineuvoston perustamisen ja panee merkille Kazakstanin viranomaisten ilmoituksen uudistusten uudesta vaiheesta erityisesti lainvalvonnan, oikeusjärjestelmän ja ihmisoikeuksien priorisoinnin osalta; korostaa, että on tärkeää jatkaa tätä prosessia, mukaan lukien vaalilain muutokset ja Etyjin demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston (ODIHR) suositusten täysimääräinen täytäntöönpano;

7.  kehottaa Kazakstanin viranomaisia lopettamaan rikoslainsäädännön käyttämisen aktivisteja, bloggaajia, toimittajia ja muita vastaan heidän käyttäessään oikeuttaan sananvapauteen;

8.  pitää myönteisenä Kazakstanin viranomaisten 3. helmikuuta 2021 ilmoittamaa päätöstä peruuttaa sakot ja sallia kansalaisjärjestöjen jatkaa toimintaansa; vaatii, että Max Bokajeville määrätty kolmen vuoden aktivismikielto kumotaan ja että hänen sallitaan jatkaa tärkeää työtään; kehottaa Kazakstanin viranomaisia lopettamaan taloudellista raportointia koskevien järjestelmien väärinkäytön ihmisoikeusryhmien painostamiseen, luopumaan perusteettomista syytteistä raportointia koskevien väitettyjen rikkomusten vuoksi kohteeksi otettuja ryhmiä vastaan, saattamaan ulkomaisista tuloista ilmoittamista koskevan lainsäädännön ja käytännöt kansainvälisten normien mukaisiksi muun muassa kumoamalla hallinnollisia rikkomuksia koskevan lain 460-1 ja 460-2 pykälän ja suojelemaan ja helpottamaan sen sijaan kansalaisyhteiskunnan tärkeää työtä;

9.  vahvistaa vakaan uskonsa siihen, että riippumattomien kansalaisjärjestöjen vainoaminen perusteettomilla verotarkastuksilla ja ihmisoikeuksien puolustajien ja ihmisoikeusliikkeiden, joista voidaan mainita Bostandyq Kz, Femina Virtute, Veritas, 405 ja Elimay, sekä kansalaisyhteiskunnan aktivistien ahdistelu hallinnollisilla pidätyksillä, sakoilla ja rikossyytteillä paitsi haittaavat viranomaisten jo toteuttamia uudistuspyrkimyksiä myös vahingoittavat Kazakstanin kansainvälistä mainetta;

10.  pitää valitettavana tiedotusvälineiden vapauden huolestuttavaa tilaa maassa ja kehottaa Kazakstanin hallitusta tarjoamaan vapaan ja turvallisen ympäristön riippumattomille toimittajille;

11.  kehottaa Kazakstanin hallitusta sallimaan riippumattomien ammattiliittojen rekisteröitymisen ja toiminnan Kazakstanin ratifioimien kansainvälisten työnormien mukaisesti ilman minkäänlaista puuttumista tai häirintää; pitää erittäin valitettavana, että Shymkentissä sijaitseva taloustuomioistuin keskeytti 5. helmikuuta 2021 polttoaine- ja energiateollisuuden työntekijöiden ammattiliiton (ITUFEW) toiminnan kuuden kuukauden ajaksi, koska väitettiin, ettei se ollut rekisteröitynyt ammattiyhdistyslain mukaisesti; kannustaa Kazakstanin hallitusta panemaan mielekkäällä tavalla täytäntöön ammattiyhdistyslain, sellaisena kuin se on muutettuna toukokuussa 2020;

12.  panee huolestuneena merkille hyväntekeväisyysjärjestöjä koskevan uuden lakiehdotuksen, jossa säädetään kansalaisyhteiskunnan organisaatioita koskevista lisäsääntelytoimista ja joka on suoraan ristiriidassa hyväntekeväisyystyön logiikan ja parhaiden käytäntöjen kanssa, sekä äskettäisen aloitteen perustaa hallituksen alaisuuteen lahjoittajajärjestöjen yhdistys, sillä tätä saatetaan väärinkäyttää lahjoittajajärjestöjen valvontaan, mikä rajoittaa entisestään niiden riippumattomuutta ja omistajuutta;

13.  panee merkille, että sen jälkeen, kun Kazakstan vuonna 2008 ratifioi YK:n yleissopimuksen lisäpöytäkirjan ihmiskaupan, erityisesti naisten ja lasten kaupan ehkäisemisestä, torjumisesta ja rankaisemisesta, se on parantanut merkittävästi kansallista lainsäädäntöään, joka koskee ihmiskauppaan liittyviä syytetoimia ja ihmiskaupan uhrien suojelua; toteaa kuitenkin, että Kazakstanilla on vielä useita haasteita, jotka sen on ratkaistava ihmiskaupan lopettamiseksi, ja nämä liittyvät sekä uhrien tukemiseen että hyväksikäyttäjien syytteeseenpanoon;

14.  kehottaa viranomaisia torjumaan kaikenlaista naisiin kohdistuvaa väkivaltaa muun muassa varmistamalla tehokkaat ja helposti saatavilla olevat ilmoituskanavat ja suojelutoimenpiteet, joissa otetaan huomioon uhrien tarpeet ja luottamuksellisuus; vaatii lopettamaan rankaisemattomuuden ja ryhtymään toimiin sen varmistamiseksi, että rikoksiin syyllistyneille määrätään asianmukaiset rikosoikeudelliset seuraamukset, myös perheväkivaltatapauksissa; kehottaa Kazakstanin viranomaisia kriminalisoimaan perheväkivallan silloinkin, kun tämä on ainoa syyteperuste, ja varmistamaan rikoksiin syyllistyneille määrättävät rikosoikeudelliset seuraamukset; kehottaa Kazakstanin viranomaisia pitämään perheväkivallasta selvinneille tarkoitettuja turvakoteja ja palveluja ”keskeisinä palveluina” ja helpottamaan kaikkien naisten ja tyttöjen pääsyä niihin myös koronaviruskriisin aikana; kehottaa Kazakstania allekirjoittamaan ja ratifioimaan Istanbulin yleissopimuksen;

15.  vaatii, että hlbti-yhteisön oikeuksia on kunnioitettava täysimääräisesti; kehottaa Kazakstanin hallitusta takaamaan hlbti-yhteisöön kohdistuvan syrjinnän vastaisen periaatteen muun muassa kieltämällä lailla sukupuoli-identiteettiin tai seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän; kehottaa antamaan asianmukaista koulutusta oikeus- ja poliisiviranomaisille sekä palveluntarjoajille, jotta varmistetaan, että hlbti-ihmiset saavat asianmukaista hoitoa ja suojelua;

16.  kehottaa Kazakstanin hallitusta varmistamaan Kiinan keskitysleireiltä paenneiden etnisten kazakkien ja muiden vähemmistöryhmien turvallisuuden muun muassa myöntämällä Murager Alimulylle ja Kaisha Akankyzylle pysyvän pakolaisaseman ja kiinnittämään riittävästi huomiota jatkuviin etnisiin jännitteisiin maan eteläosissa;

17.  kehottaa Kazakstanin viranomaisia pidättäytymään väärinkäyttämästä rikosasioissa tehtävän yhteistyön mekanismeja, esimerkiksi Interpolin julkaisemia kansainvälisiä etsintäkuulutuksia sekä keskinäistä oikeusapua rikosasioissa, siihen, että ne nostavat syytteitä hallitusta vastustavia ulkomailla oleskelevia henkilöitä vastaan ja hankkivat pääsyn luottamuksellisiin tietoihin;

18.  panee tyytyväisenä merkille, että Kazakstan on poistanut kuolemanrangaistuksen kaikkien rikosten osalta ratifioidessaan kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen toisen valinnaisen pöytäkirjan 2. tammikuuta 2021, jolloin siitä tuli sopimuksen 88. osapuoli; kehottaa Kazakstanin hallitusta noudattamaan sitoutumistaan siihen, että kidutukseen sovelletaan nollatoleranssia, ja varmistamaan, että kaikki kidutusta koskevat väitteet tutkitaan perusteellisesti ja syylliset saatetaan oikeuden eteen;

19.  kehottaa Kazakstanin hallitusta kitkemään kidutuksen ja huonon kohtelun vankiloista, kunnioittamaan vankien oikeuksia ja varmistamaan asianmukaiset elinolot, hygienian ja turvallisen ympäristön covid-19:n aiheuttamia uhkia ajatellen;

20.  kehottaa Kazakstania ottamaan käyttöön asianmukaiset suojatoimet henkilötietoja varten ja vahvistamaan tietosuojalainsäädäntöä sekä rajoittamaan invasiivisen digitaalisen valvontateknologian käyttöä ja ottamaan käyttöön sääntelykehyksen, jossa kielletään selvästi mielivaltainen ja laiton digitaalinen valvonta, kasvojentunnistus mukaan luettuna, ihmisoikeuksien mukaisesti;

21.  kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita esimerkiksi huippukokouksissa ja muissa korkean tason kokouksissa, monenvälisillä foorumeilla ja paikallisten edustustojen välityksellä tukemaan voimakkaasti kansalaisyhteiskuntaa, toteuttamaan lisätoimenpiteitä tuen antamiseksi Kazakstanin kansalaisyhteiskunnalle komission kautta, esimerkiksi laajentamaan rahoitusjärjestelyt sellaisiin kansalaisjärjestöihin, jotka edistävät ihmisoikeuksia, demokraattisia arvoja, oikeusvaltiota ja perusvapauksia Kazakstanissa, erityisesti ihmisoikeuksien puolustajiin, ja vahvistamaan ihmisten välisiä yhteyksiä Kazakstanin kansalaisten kanssa; korostaa, että Kazakstanille myönnettävä rahoitustuki olisi suunnattava kansalaisyhteiskunnan ja poliittisen vainon uhrien tukemiseen eikä autoritaarisen hallinnon tukemiseen;

22.  kannustaa EU:n Kazakstanin-edustustoa edistämään yhteistyötään kansalaisyhteiskunnan paikallisten jäsenten kanssa järjestämällä säännöllisiä kokouksia ja ottamalla näiden suositukset esille virallisissa kokouksissa Kazakstanin hallituksen virkamiesten kanssa;

23.  vaatii EU:n Kazakstanin-edustustoa seuraamaan parhaillaan jatkuvia ihmisoikeusloukkauksia ja ottamaan julkisesti kantaa rikkomuksiin, tarjoamaan apua poliittisten syytteiden uhreille ja vangituille aktivisteille osallistumalla hallituksen arvostelijoiden ja ihmisoikeuksien puolustajien oikeudenkäynteihin ja pyytämällä päästä vankiloihin vierailulle sekä reagoimaan nopeasti ja päättäväisesti kaikkiin tapahtumiin, jotka ovat oikeusvaltioperiaatteen, demokratian ja ihmisoikeuksien periaatteiden vastaisia;

24.  muistuttaa äskettäin hyväksytystä EU:n maailmanlaajuisesta ihmisoikeuspakotejärjestelmästä, jonka avulla EU voi kohdistaa toimenpiteitä vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin syyllistyneisiin kaikkialla maailmassa ja joka Kazakstanin tapauksessa mahdollistaisi kohdistamisen vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin osallistuneisiin tai niihin yhdistettyihin henkilöihin, yhteisöihin ja elimiin; kehottaa komission varapuheenjohtajaa / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa ja jäsenvaltioita harkitsemaan kohdennettujen seuraamusten määräämistä ihmisoikeusloukkauksista vastuussa oleville henkilöille;

25.  pyytää, että ihmisoikeudet asetetaan EU:n Keski-Aasian kanssa tekemän yhteistyön kärkeen; korostaa, että tehostetussa kumppanuus- ja yhteistyösopimuksessa kaavailtujen syvempien poliittisten ja taloudellisten suhteiden EU:n kanssa on perustuttava yhteisiin arvoihin ja niiden on vastattava Kazakstanin aktiivista ja konkreettista sitoutumista demokraattisiin uudistuksiin, jotka juontuvat sen kansainvälisistä velvoitteista ja sitoumuksista;

26.  kehottaa komissiota ja varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa tekemään tehostetusta kumppanuus- ja yhteistyösopimuksesta kattavan arvioinnin viimeaikaisen kehityksen ja kauppapolitiikan uudelleentarkastelun tulosten perusteella;

27.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, EU:n Keski-Aasian erityisedustajalle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä Kazakstanin presidentille, hallitukselle ja parlamentille.

(1) EUVL C 23, 21.1.2021, s. 83.
(2) EUVL C 45, 5.2.2016, s. 85.
(3) EUVL C 251 E, 31.8.2013, s. 93.
(4) EUVL C 224 E, 19.8.2010, s. 30.
(5) Ihmisoikeuksien ja perusvapauksien edistämistä ja suojelua terrorismia torjuttaessa käsittelevä YK:n erityisraportoija.


Ugandan poliittinen tilanne
PDF 134kWORD 46k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 11. helmikuuta 2021 Ugandan poliittisesta tilanteesta (2021/2545(RSP))
P9_TA(2021)0057RC-B9-0138/2021

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Ugandasta,

–  ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan 20. tammikuuta 2021 Euroopan unionin puolesta antaman julkilausuman Ugandan vaaleista,

–  ottaa huomioon varapuheenjohtajan / korkean edustajan 12. tammikuuta 2021 antaman julkilausuman Ugandan tulevista yleisvaaleista,

–  ottaa huomioon EU:n suurlähettilään Attilio Pacificin 12. tammikuuta 2021 antamat lausumat kansalaisjärjestöjen pankkitilien jäädyttämisestä,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin Ugandan-edustuston yhdessä Itävallan, Belgian, Tanskan, Ranskan, Saksan Irlannin, Italian, Alankomaiden, Ruotsin, Islannin ja Norjan diplomaattisten edustustojen kanssa 26. marraskuuta 2020 antaman yhteisen paikallisen julkilausuman äskettäisestä vaaleihin liittyvästä väkivallasta Ugandassa,

–  ottaa huomioon YK:n ihmisoikeusvaltuutetun tiedottajan 8. tammikuuta 2021 antaman lehdistötiedotteen Ugandasta,

–  ottaa huomioon YK:n ihmisoikeusasiantuntijoiden 29. joulukuuta 2020 antaman julkilausuman otsikolla Uganda: YK:n asiantuntijat vakavasti huolissaan tukahduttamistoimista vaalien yhteydessä,

–  ottaa huomioon 10. joulukuuta 1948 hyväksytyn ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen, jonka allekirjoittajiin Uganda kuuluu,

–  ottaa huomioon 16. joulukuuta 1966 hyväksytyn kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen, jonka Uganda ratifioi 21. kesäkuuta 1995,

–  ottaa huomioon 27. kesäkuuta 1981 hyväksytyn Afrikan ihmisoikeuksien ja kansojen oikeuksien peruskirjan,

–  ottaa huomioon 30. tammikuuta 2007 hyväksytyn Afrikan peruskirjan demokratiasta, vaaleista ja hyvästä hallinnosta;

–  ottaa huomioon 10. joulukuuta 1984 tehdyn kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastaisen YK:n yleissopimuksen,

–  ottaa huomioon vuoden 1995 Ugandan tasavallan perustuslain, jota muutettiin vuonna 2005,

–  ottaa huomioon 23. kesäkuuta 2000 allekirjoitetun Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän (AKT) jäsenten sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välisen kumppanuussopimuksen (Cotonoun sopimus)(1) ja erityisesti sen syrjimättömyyttä koskevan 8 artiklan 4 kohdan,

–  ottaa huomioon yhteisen EU–Afrikka-strategian,

–  ottaa huomioon EU:n Ugandaan lähettämän vaalitarkkailuvaltuuskunnan 18. helmikuuta 2016 antaman loppuraportin,

–  ottaa huomioon Partners for Democracy and Governance Groupin (PDG) 23. joulukuuta 2020 antaman yhteisen paikallisen julkilausuman ihmisoikeusaktivistien pidättämisestä Ugandassa,

–  ottaa huomioon YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman ja siihen sisältyvät kestävän kehityksen tavoitteet,

–  ottaa huomioon yhdenteentoista kehitysrahastoon sisältyvän Ugandaa koskevan maaohjelman,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 144 artiklan 5 kohdan ja 132 artiklan 4 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että 14. tammikuuta 2021 ugandalaiset äänestäjät menivät uurnille valitsemaan presidenttiä ja parlamentin jäseniä, että vaalien aikana esitettiin kuohuttavia kertomuksia säännönvastaisuuksista ja että 16. tammikuuta 2021 keskusvaalilautakunta julisti presidentti Yoweri Musevenin, joka on ollut virassa 35 vuotta, voittajaksi ja valituksi kuudennelle kaudelle 59 prosentilla äänistä, kun opposition johtaja Robert Kyagulanyi Ssentamu, joka tunnetaan myös nimellä Bobi Wine, sai 35 prosenttia äänistä; ottaa huomioon, että vaalien tuloksia oli vaikea varmistaa, koska keskusvaalilautakunta ei noudattanut etukäteen määriteltyä ääntenlaskentaa;

B.  ottaa huomioon, että vuoden 2020 Ugandan presidentinvaalikampanjaa varjosti väkivalta ja että opposition ehdokkaat, kansalaisyhteiskunnan järjestöt, ihmisoikeuksien puolustajat, vaaliasiantuntijat ja toimittajat joutuivat järjestelmällisen tukahduttamisen ja pelottelun kohteiksi harjoittaessaan laillisia oikeuksiaan; ottaa huomioon, että lainvalvonta- ja turvallisuusviranomaisten liiallinen voimankäyttö tahrasi vakavasti vaaleja;

C.  ottaa huomioon, että viranomaiset tehostivat syksystä 2020 lähtien opposition tukahduttamista vaalien edellä, turvallisuusviranomaiset pidättivät keskeiset oppositioehdokkaat Bobi Winen, Patrick Oboi Amuriatin ja kenraaliluutnantti Henry Tumukunden, keskeyttivät heidän kampanjoitaan ja rajoittivat vaaleja koskevaa uutisointia;

D.  ottaa huomioon, että oppositiopuolue Demokraattisen muutoksen foorumin (Forum for Democratic Change) presidenttiehdokas Patrick Oboi Amuriat pidätettiin useaan kertaan ennen vaaleja, yhdessä hänen kampanjatapahtumistaan väkijoukko hajotettiin kyynelkaasulla 9. marraskuuta 2020 ja poliisi ampui hänen autosaattuettaan 6. tammikuuta 2021;

E.  ottaa huomioon, että vaalikampanjan lisääntyvä militarisoituminen tuli erityisen selvästi esiin 18.–19. marraskuuta 2020, kun turvallisuusjoukot saartoivat mielenosoittajat, jotka vaativat silloin pidätettynä olleen presidenttiehdokkaan Bobi Winen vapauttamista, mikä johti ainakin 54 mielenosoittajan kuolemaan ainakin seitsemässä provinssissa maan eri osissa, satoja pidätettiin ja ihmisiä katosi;

F.  ottaa huomioon, että vaalien jälkeen oppositioehdokas Bobi Wine asetettiin tosiasialliseen kotiarestiin, sillä turvallisuusjoukot piirittivät hänen taloaan 11 päivän ajan;

G.  ottaa huomioon, että 1. helmikuuta 2021 Bobi Wine esitti kanteen Ugandan korkeimmassa oikeudessa vaalituloksesta väittäen, että vaalivilppi oli laajalle levinnyttä muun muassa siksi, että sotilaat täyttivät äänestysuurnat, äänestivät ihmisten puolesta ja pelottelivat äänestäjiä saapumasta äänestyspaikoille; ottaa huomioon, että presidentti Musevenia vastaan on nostettu kanteita neljien viimeksi pidettyjen vaalien jälkeen;

H.  ottaa huomioon, että 7. tammikuuta 2021 Bobi Wine esitti vetoomuksen Kansainväliselle rikostuomioistuimelle syyttäen presidentti Musevenia ja yhdeksää muuta korkeaa virkamiestä useista ihmisoikeusloukkauksista;

I.  ottaa huomioon, että kansainväliset tarkkailija- ja vaaliasiantuntijavaltuuskunnat olivat paljolti poissa äänestyspaikoilta, koska Ugandan viranomaiset eivät olleet akkreditoineet heidän valtuuskuntiaan ja myös siksi, että viranomaiset eivät olleet panneet täytäntöön aiempien vaalitarkkailuvaltuuskuntien antamia suosituksia; ottaa huomioon, että EU oli tarjoutunut lähettämään pienen vaalitarkkailijavaltuuskunnan, mutta tarjous torjuttiin; ottaa huomioon, että Yhdysvallat peruutti oman tarkkailuvaltuuskuntansa Ugandan yleisvaaleihin, koska useimmat sen akkreditoinneista hylättiin; ottaa huomioon, että vuoden 2016 EU:n vaalitarkkailuvaltuuskunnan loppuraportissa esitettiin noin 30 suositusta, joissa korostettiin muun muassa tarvetta lisätä vaalilautakunnan riippumattomuutta ja lopettaa turvallisuuspalvelujen liiallinen voimankäyttö; toteaa, että Ugandan viranomaiset eivät panneet mitään näistä täytäntöön;

J.  ottaa huomioon, että vaalien edellä hallitus rajoitti pääsyä internetiin ja alkoi ottamaan käyttöön sosiaalista mediaa koskevan veron käyttäjille, jotka ostavat internetdataa, ja että saatujen tietojen mukaan pääsy verkkoviestipalveluihin ja sosiaalisen median alustoille estettiin ennen vaaleja; ottaa huomioon, että pääsyä eräille sosiaalisen median verkkosivustoille rajoitetaan edelleen;

K.  ottaa huomioon, että covid-19-pandemiaa on käytetty myös tekosyynä sortotoimille ja opposition kokousten ja toimintojen kohtuuttomalle rajoittamiselle; ottaa huomioon, että Ugandassa on raportoitu noin 40 000 covid-19-tapausta; ottaa huomioon, että YK:n ihmisoikeusvaltuutettu on ilmaissut olevansa huolissaan siitä, että covid-19-toimenpiteitä on käytetty poliittisten vapauksien ja poliittisen osallistumisen rajoittamiseen vaaliprosessin aikana; ottaa huomioon, että 26. joulukuuta 2020 Uganda keskeytti kampanjoinnin alueilla, joissa oppositio on erityisen suosittu, kuten Mbararassa, Kabarolessa, Luwerossa, Kasesessa, Masakassa, Wakisossa, Jinjassa, Kalungussa, Kazossa, Kampala Cityssä ja Tororossa, mainiten syyksi covid-19-varotoimet;

L.  ottaa huomioon, että useassa tapauksessa covid-19:ään liittyvät rajoittavat toimet on suunnattu tiettyihin ryhmiin, mistä on ollut seurauksena liiallinen voimankäyttö ja mielivaltaisia pidätyksiä ilman mahdollisuutta lakimiehen apuun; toteaa, että tästä esimerkkinä on poliisin 29. maaliskuuta 2020 tekemä ratsia Children of the Sun -säätiöön, joka on lesboiksi, homoseksuaaleiksi, biseksuaaleiksi ja transsukupuolisiksi identifioituvien kodittomien nuorten turvakoti;

M.  ottaa huomioon, että marraskuussa 2020 kansalaisjärjestöistä vastaava valtion virasto keskeytti mielivaltaisesti hiljattain perustetun National Election Watch Ugandan toiminnan, joka on vaaleja tarkkailemaan perustettu kansalaisten johtama järjestö; ottaa huomioon, että Financial Intelligence Authority of Uganda, Ugandan taloustiedusteluvirasto, jäädytti useiden kansalaisyhteiskunnan järjestöjen, kuten Uganda National NGO Forumin ja Uganda Women’s Networkin (UWONWET), pankkitilit vihjaten vahvistamattomiin terrorismin rahoittamista koskeviin syytteisiin;

N.  ottaa huomioon, että viime vuosina Ugandan viranomaiset ovat kohdistaneet lisääntyviä toimia kansalaisyhteiskunnan järjestöihin, erityisesti niihin, jotka työskentelevät ihmisoikeuksien ja vaalien parissa; ottaa huomioon, että 23. joulukuuta 2020 johtava ihmisoikeusasianajaja ja Saharov-palkintoehdokas Nicholas Opiyo pidätettiin yhdessä kolmen muun asianajajan, Herbert Dakasin, Anthony Odurin ja Esomu Oburen, sekä Kansallisen yhtenäisyysfoorumin (NUP) jäsenen Hamid Tenywan kanssa syytettyinä rahanpesusta ja Ugandan perustuslaillisten takeiden rikkomisesta; ottaa huomioon, että Nicolas Opiyo vapautettiin takuita vastaan 30. joulukuuta 2020 mutta odottaa yhä oikeudenkäyntiä; ottaa huomioon, että Opiyo kiistää jyrkästi syytökset ja väittää, että rahat oli käytetty laillisesti Chapter Four Ugandan ihmisoikeustyön tukemiseen;

O.  ottaa huomioon, että turvallisuusagentit ovat kaapanneet satoja NUPin kannattajia vaalimatkoilta ja että tuntematon määrä heistä on edelleen tahdonvastaisesti pidätettyinä tai kadoksissa;

P.  ottaa huomioon, että 2. tammikuuta 2020 presidentti Museveni määräsi valtionvarainministerille lähettämällään kirjeellä demokraattista hallintotapaa edistävän välineen (Democratic Governance Facility (DGF)) toiminnan keskeyttämisen; ottaa huomioon, että DGF:stä rahoitetaan valtaosaa Ugandan kansalaisjärjestöistä ja että se saa tukea useilta jäsenvaltioilta, kuten Itävallalta, Norjalta, Alankomailta, Ruotsilta, Tanskalta ja Irlannilta; ottaa huomioon, että sen tarkoituksena on vahvistaa demokratiakehitystä, suojella ihmisoikeuksia, parantaa oikeussuojan toteutumista ja lisätä vastuuvelvollisuutta; ottaa huomioon, että tärkeiden EU:n rahoittamien ohjelmien täytäntöönpano on vakavasti vaikeutunut;

Q.  ottaa huomioon, että joulukuussa 2020 Human Rights Network for Journalists – Uganda raportoi yli sadasta toimittajiin kohdistetusta ihmisoikeuksien loukkauksesta, myös poliisin väkivallasta, jotka tapahtuivat valtaosaltaan toimittajien uutisoidessa vaalikampanjoista ja ehdokkaista; ottaa huomioon, että 30. joulukuuta 2020 poliisi vannoi, että vain ”sertifioidut toimittajat” saisivat tehdä uutisia äänestyksestä; ottaa huomioon, että marraskuun 2020 lopulla viranomaiset karkottivat kanadalaisia toimittajia; ottaa huomioon, että Toimittajat ilman rajoja -järjestön vuoden 2020 lehdistövapausindeksissä Uganda on nyt 180 maasta sijalla 125;

R.  ottaa huomioon, että 12. joulukuuta 2020 hallitus jäädytti varat neljältä vaalikampanjoissa aktiiviselta kansalaisjärjestöltä, jotka kannustavat naisia ja nuoria osallistumiseen ja jotka ovat UWONET, National NGO Forum, Women International Peace Centre ja Alliance of Finance Election Monitoring; toteaa, että niitä syytetään terrorismin rahoittamisesta;

S.  ottaa huomioon, että 11. tammikuuta 2021 YK:n ihmisoikeuskomissaarin toimisto tuomitsi ”heikentyvän ihmisoikeustilanteen Ugandassa” ja kertoi useista ihmisoikeusloukkauksista, joita ovat sananvapauden, rauhanomaisen kokoontumisen ja osallistumisen loukkaaminen, elämän mielivaltainen riistäminen, mielivaltaiset pidätykset ja vapauden riistäminen sekä kidutus;

T.  ottaa huomioon, että vaalikampanjassa on esillä presidentti Musevenin yhä länsimaalaisvastaisempaa retoriikkaa ja yhä länsimaalaisvastaisempia lausumia;

U.  ottaa huomioon, että Ugandan väestö on yksi kaikkein nuorimmista ja nopeimmin kasvavista väestöistä maailmassa ja että monet ugandalaiset käyttävät äänestysoikeuttaan rauhanomaisesti; ottaa huomioon, että Ugandan kansallinen keskusvaalilautakunta ei rekisteröitynyt miljoonaa nuorta äänestyskelpoista henkilöä ja väitti, että sillä ei ole aineellisia resursseja heidän rekisteröimisekseen;

V.  ottaa huomioon, että yhdennentoista Euroopan kehitysrahaston kautta EU tarjoaa Ugandalle 578 miljoonaa euroa hyvän hallintotavan tukemiseen, infrastruktuurin parantamiseen, elintarviketurvan varmistamiseen ja maatalouden tukemiseen; ottaa huomioon, että Uganda saa lisäksi 112,2 miljoonaa euroa EU:n Afrikka-hätärahastosta;

W.  ottaa huomioon, että Ugandan, EU:n, Yhdysvaltojen ja muiden maiden välistä turvallisuus- ja kehitysyhteistyötä toteutetaan Afrikan unionin rauhanturvaoperaatiossa Somaliassa (AMISOM);

X.  ottaa huomioon, että YK:n inhimillisen kehityksen indeksissä Uganda on 189 maasta sijalla 159 ja että Transparency International -järjestön mukaan Uganda on korruptioindeksin 180 maasta sijalla 137;

Y.  ottaa huomioon, että Ugandassa on yksi maailman ankarimmista homoseksuaalien vastaisista laeista ja että syrjintä ja väkivalta hlbtiq+-ihmisiä vastaan jatkuu;

Z.  ottaa huomioon, että 4. helmikuuta 2021 Kansainvälinen rikostuomioistuin tuomitsi entisen ugandalaisen sissijohtajan ja lapsisotilaan Dominic Ongwenin sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan; toteaa, että tuomiossa hänet tuomittiin 61 yksittäisestä murhasta, raiskauksesta, seksiorjuusrikoksesta, kidnappauksesta ja kidutuksesta, joihin hän syyllistyi ollessaan komentaja Lord’s Resistance Armyssa (LRA), väkivaltaisessa kultissa, joka kävi veristä sotaa Ugandassa ja sen naapurimaissa 1980-luvun puolivälistä lähtien aivan viime vuosiin asti;

1.  pitää valitettavana, että vaaliprosessi ei ollut demokraattinen eikä avoin; tuomitsee poliisin ja asevoimien liiallisen voimankäytön presidentinvaalien yhteydessä ja niiden lisääntyvän puuttumisen poliittiseen prosessiin; pitää valitettavana, että riippumattomia, paikallisia ja kansainvälisiä vaalitarkkailijoita kiellettiin valvomasta vaaleja, mikä esti vaalien arvioimisen kansainvälisesti hyväksyttyjen normien mukaisesti; korostaa vapaiden ja oikeudenmukaisten vaalien perustavanlaatuista merkitystä, sillä ne ovat edellytys kestävälle ja pitkän aikavälin kehitykselle; osoittaa tässä hengessä suosiotaan Ugandan kansalle, erityisesti nuorille, rohkeudesta ja demokratiainnostuksesta, joita he osoittivat tämän vaalikampanjan aikana;

2.  tuomitsee Ugandan poliittisen opposition johtajiin kohdistetun väkivallan, jatkuvan häirinnän ja järjestelmälliset tukahduttamistoimet sekä kansalaisyhteiskunnan, ihmisoikeuksien puolustajien ja tiedotusvälineiden tukahduttamisen sekä sosiaalisen median alustojen toiminnan keskeyttämisen ja internetin sulkemisen;

3.  kehottaa siksi hallitusta lopettamaan kuolettavan ja liiallisen voiman jatkuvan käytön, johon turvallisuusjoukot syyllistyvät, sekä oppositiopoliitikkojen ja opposition kannattajien, mielenosoittajien, ihmisoikeuksien puolustajien ja toimittajien mielivaltaiset pidätykset, heidän vapautensa riistämisen ja hyökkäykset heitä vastaan;

4.  kehottaa Ugandan hallitusta varmistamaan oikeuden ja vastuullisuuden toteutumisen kaikille uhreille toteuttamalla puolueettomia, perusteellisia ja riippumattomia tutkimuksia ampumisista ja väkivallasta, joihin turvallisuusjoukot ovat syyllistyneet, sekä kehottaa Ugandan oikeuslaitosta soveltamaan objektiivisesti ja riippumattomasti olemassa olevaa oikeudellista kehystä ja ottamaan täysimääräisesti huomioon saatavana olevat tosiseikat ja todisteet; kehottaa Ugandan viranomaisia käynnistämään välittömästi riippumattoman tutkimuksen marraskuun 18. ja 19. päivän 2020 traagisista tapahtumista, joissa ainakin 54 ihmistä menetti henkensä tarpeettomasti poliisin käsissä Bobi Winen pidättämisen jälkeen ja joissa sadat muut vammautuivat, minkä itse presidentti Museveni on tunnustanut, ja saattamaan syylliset vastuuseen teoistaan;

5.  korostaa, että vaalien tuloksia koskevat valitukset ja kanteet ovat uskottavan vaaliprosessin perustavanlaatuinen piirre; odottaa, että kaikki vaaleja koskevat kanteet ja valitukset käsitellään riippumattomalla ja avoimella tavalla käyttäen olemassa olevia perustuslain ja lainsäädännön tarjoamia oikeussuojakeinoja;

6.  kehottaa hallitusta vapauttamaan välittömästi ja ehdoitta kaikki ne, jotka on pidätetty tai joiden vapaus on riistetty yksinomaan siitä syystä, että he ovat osallistuneet rauhanomaisiin poliittisiin kokouksiin tai harjoittaneet oikeuttaan sananvapauteen ja yhdistymisvapauteen, ja luopumaan kaikista syytteistä heitä vastaan, mukaan lukien Nicolas Opiyo, joka oli vuonna 2016 Euroopan parlamentin Saharov-palkintoehdokkaana; muistuttaa Ugandan hallitusta sananvapauden ja rauhanomaista ja turvallista kokoontumista koskevan vapauden kunnioittamisesta, mukaan lukien kaikkien poliittisten toimijoiden ja heidän kannattajiensa vapaa liikkuminen, ja tuomitsee kansalaisyhteiskunnan meneillään olevan tukahduttamisen; kehottaa hallitusta varmistamaan, että Opiyon oikeuksia asianmukaiseen oikeuskäsittelyyn ja oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin kunnioitetaan mahdollisimman täydellisesti;

7.  muistuttaa Ugandan viranomaisia heidän velvollisuudestaan turvata, suojella ja edistää perusoikeuksia, myös maan kansalaisten kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia, oikeudenmukaista edustusta etnisestä taustasta riippumatta, sananvapautta ja kokoontumisvapautta, ja vahvistamaan, että poliittisella oppositiolla, kansalaisyhteiskunnan toimijoilla, toimittajilla ja tiedotusvälineillä on maassa ratkaisevan tärkeä tehtävä; kehottaa viranomaisia poistamaan mahdolliset rajoitukset, jotka saattavat rajoittaa ihmisten oikeutta rauhanomaiseen kokoontumiseen, sananvapauteen ja yhdistymisvapauteen;

8.  muistuttaa Ugandan hallitusta sananvapauden merkityksestä ja vapaan ja moniarvoisen median roolista demokraattisessa yhteiskunnassa; panee huolestuneena merkille, että vaaleista raportoivia toimittajia pelotellaan rutiininomaisesti ja heihin kohdistetaan väkivaltaa; odottaa, että Ugandan viranomaiset luovat ympäristön, jossa toimittajat voivat tehdä työtään esteettä;

9.  kehottaa Ugandan viranomaisia varmistamaan turvallisen ja rajoittamattoman pääsyn internetiin kaikille, myös sosiaaliseen mediaan ja verkossa toimiville viestintäalustoille, sillä jos niin ei tehdä, luodaan vakava este tiedon vapaudelle, tiedotusvälineiden vapaus mukaan lukien;

10.  kehottaa Ugandan viranomaisia lopettamaan kansalaisyhteiskunnan toiminnan mielivaltaisen keskeyttämisen ja kansalaisyhteiskunnan aktivistien pidättämisen sekä heidän varojensa jäädyttämisen; tuomitsee tässä yhteydessä mitä voimakkaimmin yritykset rajoittaa kansalaisyhteiskunnan rahoitusta, erityisesti presidentti Musevenin määräyksen keskeyttää monen miljoonan euron DGF-välineen toiminnan; toteaa, että kyseessä on EU:n ja kansallisten kehityskumppanien yhteinen koordinoitu rahasto, josta tuetaan sellaisia ryhmiä, jotka työskentelevät ihmisoikeuksien edistämiseksi, demokratian syventämiseksi ja vastuullisuuden parantamiseksi Ugandassa;

11.  odottaa, että Ugandan hallitus luopuu välittömästi covid-19-pandemian käyttämisestä tekosyynä sellaisten lakien ja toimintapolitiikkojen käyttöön ottamiseksi, joilla rikotaan kansainvälistä oikeutta ja joilla perutaan ihmisoikeustakuita, muun muassa rajoittamalla perusteettomasti oikeutta rauhanomaiseen kokoontumisvapauteen ja sanavapauteen, ja joiden pääkohteena ovat hlbtiq+-henkilöt; kehottaa Ugandan viranomaisia kunnioittamaan maan väestön oikeuksia ja ihmisarvoa ja tiukasti rajaamaan hätätilamääräysten käytön kansanterveyden suojelemiseen;

12.  arvostelee voimakkaasti Ugandan ankaria homoseksuaalisuuden vastaisia lakeja ja kehottaa tarkistamaan niitä kiireellisesti, sekä ottamaan käyttöön strategian, jolla torjutaan hlbtiq+-henkilöiden syrjintää ja heihin kohdistuvaa väkivaltaa;

13.  vaatii EU:n Ugandan-edustustoa jatkamaan hlbtiq+-henkilöiden tilanteen tiivistä seurantaa sekä tukemaan aktiivisesti kansalaisjärjestöjä, ihmisoikeuksien puolustajia ja hlbtiq+-henkilöitä paikalla;

14.  vaatii unionia sitoutumaan ja valmistautumaan keskusteluun Ugandan viranomaisten kanssa ja tukemaan kipeästi kaivattuja demokraattisia ja hallintotapaa koskevia uudistuksia; korostaa kuitenkin, että tämän yhteistyön onnistuminen riippuu paljolti Ugandan halukkuudesta näiden uudistusten tosiasialliseen toteuttamiseen; muistuttaa tässä yhteydessä, että valtion sortotoimien ja väkivallan järjestelmällinen käyttö voisi periaatteessa vaikuttaa EU:n ja Ugandan tuleviin suhteisiin; kehottaa unionia hyödyntämään kehitysapuohjelmien, varsinkin budjettitukiohjelmien, tarjoamaa vipuvaikutusta, jotta ihmisoikeuksia voidaan puolustaa ja edistää Ugandassa;

15.  kehottaa unionia ja muita kansainvälisiä toimijoita säilyttämään yhteisen ja koordinoidun lähestymistapansa Ugandaan ja vahvistamaan sitä; katsoo, että tähän kuuluvat hyvän hallintotavan, demokratian ja ihmisoikeuksien edistäminen ja oikeusjärjestelmän ja oikeusvaltioperiaatteen lujittaminen, ja kehottaa unionia ja jäsenvaltioita ottamaan nämä kysymykset esiin julkisten ja diplomaattisten kanavien kautta; painottaa, että ihmisoikeusloukkauksista Ugandassa vastuussa oleville yksityishenkilöille ja organisaatiolle asetettavat seuraamukset on hyväksyttävä unionin tasolla EU:n uuden ihmisoikeuspakotejärjestelmän, niin sanotun EU:n Magnitsky-lain, puitteissa;

16.  suosittelee, että Ugandan julkisen talouden hoitoa ja avoimuutta valvotaan entistä tarkemmin; kehottaa komissiota ja Euroopan ulkosuhdehallintoa jatkamaan unionin budjettitukiohjelmien järjestelmällisten tarkistusten toteuttamista silloin, kun on vaara, että varat ohjautuvat Ugandan viranomaisten käytössä toimiin, joilla edistetään ihmisoikeuksien loukkaamista, ja toimiin, jotka kohdistuvat aktivisteihin;

17.  pitää myönteisenä tuomiota LRA:n entisen komentajan Dominic Ongwenin tapauksessa ja toteaa, että Kansainvälinen rikostuomioistuin havaitsi hänet syylliseksi sotarikoksiin ja rikoksiin ihmisyyttä vastaan, sekä katsoo, että kyseessä oli merkittävä askel kohti oikeutta ja vastuullisuutta LRA:n tekemistä julmuuksista;

18.  on edelleen huolissaan alueen yleisestä turvallisuustilanteesta ja korostaa, että tässä suhteessa AMISOMin työ on tärkeää; korostaa, että sen pitkän aikavälin tavoitteet voidaan saavuttaa ainoastaan, jos kaikki osallisina olevat johtavat esimerkillä silloin, kun on kyse oikeusvaltioperiaatteen, perusoikeuksien ja demokraattisten periaatteiden noudattamisesta;

19.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, ihmisoikeuksista vastaavalle EU:n erityisedustajalle, Ugandan tasavallan presidentille, Ugandan parlamentin puhemiehelle sekä Afrikan unionille ja sen toimielimille.

(1) EYVL L 317, 15.12.2000, s. 3.


Naisten oikeuksiin liittyvät tulevat haasteet yli 25 vuotta Pekingin julistuksen ja toimintaohjelman jälkeen
PDF 178kWORD 55k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 11. helmikuuta 2021 naisten oikeuksiin liittyvistä tulevista haasteista Euroopassa yli 25 vuotta Pekingin julistuksen ja toimintaohjelman jälkeen (2021/2509(RSP))
P9_TA(2021)0058B9-0114/2021

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon 15. syyskuuta 1995 annetun Pekingin julistuksen ja toimintaohjelman ja niitä koskevien tarkistuskonferenssien tulokset,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 21 ja 23 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin ja erityisesti sen periaatteet 2, 3, 9 ja 15,

–  ottaa huomioon YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman, ketään ei jätetä jälkeen -periaatteen ja erityisesti tavoitteen 1, jolla pyritään poistamaan köyhyys, tavoitteen 3, jolla pyritään turvaamaan ihmisten mahdollisuus terveelliseen elämään, tavoitteen 5, jolla pyritään toteuttamaan sukupuolten tasa-arvo ja parantamaan naisten elinoloja, tavoitteen 8, jolla pyritään kestävään talouskasvuun, sekä tavoitteen 13, jolla pyritään toteuttamaan kiireellisiä toimia ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia vastaan,

–  ottaa huomioon 18. joulukuuta 1979 tehdyn kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen (CEDAW),

–  ottaa huomioon Euroopan neuvoston yleissopimuksen naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (Istanbulin sopimus), joka tuli voimaan 1. elokuuta 2014,

–  ottaa huomioon vuonna 1951 tehdyn Kansainvälisen työjärjestön (ILO) yleissopimuksen (nro 100), joka koskee samanarvoisesta työstä miehille ja naisille maksettavaa samaa palkkaa, vuonna 2019 tehdyn väkivallan ja häirinnän torjumista työelämässä koskevan ILO:n yleissopimuksen (nro 190) ja vuonna 2013 tehdyn kotitaloustyöntekijöitä koskevan ILO:n yleissopimuksen (nro 189),

–  ottaa huomioon 20. elokuuta 2019 julkaistun YK:n Euroopan talouskomission raportin ”Regional review of progress: regional synthesis”,

–  ottaa huomioon 5. maaliskuuta 2020 julkaistun UN Women -järjestön raportin ”Gender Equality: Women’s rights in review 25 years after Beijing”,

–  ottaa huomioon YK:n pääsihteerin naisten asemaa käsittelevän toimikunnan 64. istunnossa 13. joulukuuta 2019 antaman raportin ”Review and appraisal of the implementation of the Beijing Declaration and Platform for Action and the outcomes of the twenty-third special session of the General Assembly”,

–  ottaa huomioon YK:n pääsihteerin naisten asemaa käsittelevän toimikunnan 65. istunnossa 21. joulukuuta 2020 antaman raportin ”Women’s full and effective participation in decision making in public life, as well as the elimination of violence, for achieving gender equality and the empowerment of women and girls”,

–  ottaa huomioon 9. huhtikuuta 2020 julkaistun YK:n pääsihteerin katsauksen ”The Impact of COVID-19 on Women”,

–  ottaa huomioon 2. syyskuuta 2020 julkaistun UN Women -järjestön raportin ”From Insights to Action: Gender Equality in the Wake of COVID-19”,

–  ottaa huomioon 5. maaliskuuta 2020 julkaistun Euroopan tasa-arvoinstituutin (EIGE) raportin ”Beijing +25 – 5th Review of the Implementation of the Beijing Platform for Action in the EU Member States”,

–  ottaa huomioon EPRS:n tutkimuksen ”Beijing Platform for Action, 25-year review and future priorities” (Euroopan parlamentin tutkimuspalvelu, Euroopan parlamentti, 2020),

–  ottaa huomioon 27. huhtikuuta 2020 julkaistun YK:n väestöohjelmarahaston (UNFPA) raportin ”Impact of the COVID-19 Pandemic on Family Planning and Ending Gender-based Violence, Female Genital Mutilation and Child Marriage”,

–  ottaa huomioon 28. huhtikuuta 2020 julkaistun UNFPA:n julkilausuman ”Millions more cases of violence, child marriage, female genital mutilation, unintended pregnancy expected due to the COVID-19 pandemic”,

–  ottaa huomioon neuvoston 9.–10. joulukuuta 2019 esittämät päätelmät ”Sukupuolitasa-arvoiset taloudet: tuleva kehys”,

–  ottaa huomioon 25. marraskuuta 2020 annetun komission sekä unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan yhteisen tiedonannon sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskevasta EU:n toimintasuunnitelmasta (GAP III),

–  ottaa huomioon 13. helmikuuta 2020 antamansa päätöslauselman EU:n painopisteistä naisten asemaa käsittelevän YK:n toimikunnan 64. istuntoa varten(1),

–  ottaa huomioon 21. tammikuuta 2021 antamansa päätöslauselman sukupuolten tasa-arvoa koskevasta EU-strategiasta vuosille 2020–2025(2),

–  ottaa huomioon 21. tammikuuta 2021 antamansa päätöslauselman covid-19-kriisistä ja sen jälkeisestä ajasta sukupuolinäkökulmasta tarkastellen(3),

–  ottaa huomioon 26. marraskuuta 2020 antamansa päätöslauselman tosiasiallisesta aborttikiellosta Puolassa(4),

–  ottaa huomioon 30. tammikuuta 2020 antamansa päätöslauselman sukupuolten palkkaerosta(5),

–  ottaa huomioon 23. lokakuuta 2020 antamansa päätöslauselman sukupuolten tasa-arvosta EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikassa(6),

–  ottaa huomioon 17. joulukuuta 2020 antamansa päätöslauselman tarpeesta erityiseen sukupuolten tasa-arvoa käsittelevään neuvoston kokoonpanoon(7),

–  ottaa huomioon 13. helmikuuta 2019 antamansa päätöslauselman naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon heikentämispyrkimyksistä EU:ssa(8),

–  ottaa huomioon 13. maaliskuuta 2012 antamansa päätöslauselman naisista päättäjinä – laatua ja tasa-arvoa(9),

–  ottaa huomioon EU:n monivuotisen rahoituskehyksen 2021–2027 ja sen sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista koskevan horisontaalisen painopisteen,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 132 artiklan 2 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että 189 hallitusta eri puolilla maailmaa, mukaan lukien Euroopan unioni ja sen jäsenvaltiot, sitoutuivat Pekingissä vuonna 1995 pidetyssä neljännessä naisten maailmankonferenssissa pyrkimään sukupuolten tasa-arvoon ja kaikkien naisten ja tyttöjen vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen;

B.  ottaa huomioon, että konferenssissa hyväksytty Pekingin julistus ja toimintaohjelma on kaikkein kattavin sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskeva maailmanlaajuinen toimintaohjelma, ja sen katsotaan olevan kansainvälinen naisten ”oikeusasiakirja”, jossa naisten oikeudet määritellään ihmisoikeuksiksi ja esitetään visio maailman kaikkien naisten yhtäläisistä oikeuksista, vapauksista ja mahdollisuuksista, ja että sitä vahvistettiin vuonna 2015, kun kestävän kehityksen toimintaohjelmassa Agenda 2030:ssa esitettiin tavoitteita ja konkreettisia toimenpiteitä monista naisiin ja tyttöihin vaikuttavista kysymyksistä;

C.  ottaa huomioon, että naisten ja tyttöjen asemassa on tapahtunut edistystä erityisesti Euroopassa sen jälkeen, kun Pekingin toimintaohjelma hyväksyttiin vuonna 1995, mutta yleisesti ottaen edistyminen on ollut liian hidasta ja kovalla työllä saavutetut tulokset ovat vaarassa romuttua;

D.  ottaa huomioon, että sukupolvien tasa-arvoa käsittelevää foorumi on lykätty vuoden 2021 ensimmäiselle puoliskolle covid-19-pandemian vuoksi;

E.  ottaa huomioon, että kansainvälinen väestö- ja kehityskonferenssi (ICPD) pidettiin 25 vuotta sitten Kairossa, jossa 179 valtiota hyväksyi ICPD:n toimintaohjelman, jossa julistettiin maailmanlaajuinen sitoutuminen seksuaali- ja lisääntymisterveyteen ja ‑oikeuksiin Pekingin toimintaohjelman mukaisesti;

F.  ottaa huomioon, että kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskeva yleissopimus tuli voimaan hieman yli 40 vuotta sitten ja vaikka kaikki EU:n jäsenvaltiot ovat ratifioineet sen, naisten ja miesten tasa-arvo on edistynyt hitaasti, kuten EIGE on todennut;

G.  ottaa huomioon, että yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (Euroopan neuvoston Istanbulin yleissopimus), joka on kattavin väline naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi Euroopassa, avattiin allekirjoitettavaksi kymmenen vuotta sitten, mutta kaikki EU:n jäsenvaltiot eivät ole vielä allekirjoittaneet sitä eikä EU ole liittynyt siihen;

H.  ottaa huomioon, että vuonna 2021 vietettiin Euroopan neuvoston Istanbulin yleissopimuksen 10-vuotispäivää;

I.  katsoo, että sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi on poistettava vahingolliset rakenteet ja stereotypiat, jotka ylläpitävät eriarvoisuutta; katsoo, että sukupuolten tasa-arvon edistäminen hyödyttää koko yhteiskuntaa ja on myös tavoite sinänsä;

J.  toteaa, että sukupuolten välistä eriarvoisuutta esiintyy työmarkkinoiden kaikilla osa-alueilla, mukaan lukien työllisyys, palkka, eläke- ja hoitoerot, sosiaalipalvelujen ja ‑turvan puute, yhä epävarmemmiksi muuttuvat työpaikat ja naisten suurempi köyhyysriski;

K.  ottaa huomioon, että rahoituskriisi ja sen jälkivaikutukset ovat osoittautuneet haitallisiksi naisille, naisten oikeuksille ja sukupuolten tasa-arvolle ja niillä on pitkän aikavälin seurauksia; katsoo, että covid-19-kriisin jälkeisissä taloudellisissa toimenpiteissä on otettava huomioon sukupuoliulottuvuus ja sosiaalinen tasa-arvo;

L.  toteaa, että covid-19-kriisin vaikutukset ovat sukupuolittuneita, sillä covid-19-kriisiin ja sen seurauksiin sisältyy selkeitä sukupuolinäkökulmia, koska ne ovat vaikuttaneet naisiin ja miehiin eri tavoin ja ovat pahentaneet olemassa olevaa eriarvoisuutta; ottaa huomioon, että kriisi vaikuttaa suhteettomasti naisiin ja että covid-19-kriisiin on reagoitu suurelta osin sukupuolisokeasti; toteaa, että vaikutukset vaihtelevat sukupuoleen perustuvan väkivallan ja häirinnän huolestuttavasta lisääntymisestä palkattoman ja epätasa-arvoisen hoiva- ja kotityön velvoitteisiin sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien saatavuuden heikkenemiseen kuin myös naisiin kohdistuviin taloudellisiin ja työhön liittyviin huomattaviin vaikutuksiin, jotka koskevat etenkin terveydenhuoltoalan työntekijöitä ja omaishoitajia;

M.  toteaa, että pandemia on vaikuttanut erityisesti naisvaltaisiin aloihin ja ammatteihin (esimerkiksi terveydenhuolto, hoito- ja pelastuspalvelut, sosiaalipalvelut, koulutus, vähittäiskauppa, kassatyöntekijät, siivoajat jne.) ja epäviralliseen talouteen; ottaa huomioon, että terveydenhuoltoalalla työskentelevät naiset ovat mahdollisesti miehiä alttiimpia infektioille, koska heidän osuutensa EU:n terveydenhuoltoalan työntekijöistä on 76 prosenttia(10);

N.  ottaa huomioon, että naiset eivät nykyisen lasikaton vuoksi ole yhtä lailla mukana päätöksenteossa kuin miehet; toteaa, että miesten ja naisten välistä tasapuolista vallanjakoa ei ole vielä saavutettu useimpien EU:n jäsenvaltioiden hallituksissa, parlamenteissa, julkishallinnossa, covid-19-erityistyöryhmissä ja yritysten johtokunnissa;

O.  ottaa huomioon, että naiset kohtaavat moniperusteista eriarvoisuutta ja syrjintää, joka liittyy muun muassa rotuun, etniseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, seksuaaliseen suuntautumiseen, sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun, uskontoon tai vakaumukseen sekä oleskeluoikeuteen ja vammaisuuteen, ja katsoo, että toimilla on puututtava kaikkiin syrjinnän muotoihin, jotta sukupuolten tasa-arvo saavutetaan kaikkien naisten osalta; ottaa huomioon, että EU:n toimintapolitiikkojen on vahvistettava moniperusteista lähestymistapaansa, jotta voidaan puuttua syrjinnän institutionaalisiin, rakenteellisiin ja historiallisiin ulottuvuuksiin; katsoo, että moniperusteisen analyysin soveltaminen antaa mahdollisuuden ymmärtää rakenteellisia esteitä ja tarjoaa myös näyttöä, jonka avulla voidaan luoda vertailuarvoja ja määrittää etenemisreitti kohti strategisia ja tehokkaita toimia järjestelmällisen syrjinnän, syrjäytymisen ja sosiaalisen eriarvoisuuden torjumiseksi;

P.  ottaa huomioon, että naiset kohtaavat todennäköisemmin työttömyyttä ja heidän työsuhdeturvansa on heikko (esimerkiksi työsopimusten vuoksi), mikä tekee heidän työsuhteistaan epävarmoja; ottaa huomioon, että hoitoalan työntekijät ovat pääasiassa naisia (76 prosenttia)(11), ja heidän palkka- ja työolonsa ovat usein epävarmoja; ottaa huomioon, että suurin osa sosiaalialan palvelujen käyttäjistä ja tarjoajista on naisia, joten tällaisten palvelujen riittämätön tarjonta estää naisia osallistumasta täysimääräisesti työelämään, mikä luo sukupuolisokeutta sosiaalialan palvelujen suunnittelussa, budjetoinnissa ja tarjonnassa;

Q.  ottaa huomioon, että sukupuolten välinen palkkaero on edelleen 14 prosenttia Euroopassa(12) ja 20 prosenttia maailmanlaajuisesti(13) ja että sukupuolten välinen eläke-ero on jopa 40 prosenttia joissakin EU:n jäsenvaltioissa; ottaa huomioon, että sukupuolten palkkaero johtaa eläke-eroon, joka itsessään lisää köyhyys- ja syrjäytymisriskiä erityisesti ikääntyneiden ja yksinelävien naisten keskuudessa; ottaa huomioon, että sekä palkkaeroilla että epävarmoilla työsuhteilla on suora vaikutus tuleviin eläkkeisiin;

R.  ottaa huomioon, että palkattoman hoiva- ja kotitaloustyön epätasainen jakautuminen rajoittaa vakavasti naisten osallistumista elinkeinoelämään; ottaa huomioon, että naisten palkaton hoivatyö on ollut keskeisellä sijalla yhteiskunnan ylläpitämisessä covid-19-kriisin aikana, mutta Euroopassa 7,7 miljoonaa naista on työmarkkinoiden ulkopuolella hoitovelvoitteiden vuoksi, kun miesten vastaava luku 450 000(14); toteaa, että palkattomasta hoivatyöstä johtuvat naisten työllisyyden ominaispiirteet (eli osa-aikatyö) vaikuttavat merkittävästi sukupuolten palkkaeroon; ottaa huomioon, että naiset vastaavat miehiä useammin pitkäaikaisesta, vähintään useana päivänä viikossa tapahtuvasta tai päivittäisestä epävirallisesta hoidosta, ja naisten osuus kaikista EU:ssa pitkäaikaista epävirallista hoitoa antavista henkilöistä on 62 prosenttia(15);

S.  ottaa huomioon, että maailmanlaajuisesti 35 prosenttia naisista on kokenut fyysistä ja/tai seksuaalista parisuhdeväkivaltaa tai muun kuin kumppanin harjoittamaa seksuaalista väkivaltaa; toteaa, että covid-19-pandemian aikana parisuhdeväkivalta on lisääntynyt niin voimakkaasti, että YK kutsuu sitä ”varjopandemiaksi”, sillä Maailman terveysjärjestön Euroopan jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet parisuhdeväkivallan kohteeksi joutuneiden naisten hätäsoittojen määrän lisääntyneen 60 prosentilla(16);

T.  ottaa huomioon, että naiset ovat haavoittuvampia ilmastonmuutoksen vaikutuksille(17); ottaa huomioon, että vaikka naiset näyttävät osoittavan käyttäytymisessään enemmän huolta ilmastosta kuin miehet, naiset ovat edelleen aliedustettuina ilmastokriisiä käsittelevissä päätöksentekotehtävissä, ja heidän osuutensa uusiutuvaan energiaan liittyvästä työvoimasta on maailmanlaajuisesti vain 32 prosenttia(18);

U.  toteaa, että sukupuolten välinen kuilu on olemassa kaikilla digitaaliteknologian aloilla, erityisesti innovatiivisissa teknologioissa, kuten tekoälyn ja kyberturvallisuuden aloilla; toteaa, että sukupuolistereotypiat, kulttuuriperusteinen väheksyminen sekä naispuolisten roolimallien tuntemattomuus ja vähäinen näkyvyys heikentävät tyttöjen ja naisten mahdollisuuksia STEM-alojen koulutuksessa ja työurilla;

V.  ottaa huomioon, että joissakin jäsenvaltioissa on havaittavissa selkeää taantumista ja että on olemassa vaara, että sukupuolten tasa-arvo menettää entisestään merkitystään jäsenvaltioiden asialistoilla;

1.  pitää valitettavana, että 1. lokakuuta 2020 YK:n yleiskokouksen yhteydessä Pekingin julistuksen vuosipäivän kunniaksi pidetyssä korkean tason kokouksessa, jonka aiheena oli sukupuolten tasa-arvon saavuttamisen ja kaikkien naisten ja tyttöjen voimaannuttamisen nopeuttaminen, yli sadan maailman maan johtajat tunnustivat, että naisten oikeuksien alalla saavutettu yleinen edistys oli paljon vähäisempää kuin se, mihin he sitoutuivat Pekingin julistuksessa vuonna 1995;

2.  korostaa, että UN Women -järjestön raportissa ”Gender equality: Women’s rights in review 25 years after Beijing(19)” kerrotaan, että edistyminen kohti tasa-arvoa on itse asiassa hidastumassa ja kovalla työllä saavutetut edut ovat murenemassa maailmanlaajuisesti;

3.  panee huolestuneena merkille, että EIGEn vuonna 2020 julkaisemassa Pekingin toimintaohjelman viidennessä tarkistuksessa painotettiin, ettei yksikään Euroopan unionin jäsenvaltio ole saavuttanut Pekingin julistuksessa vuonna 1995 asetettuja tavoitteita; pitää valitettavana, että EIGEn vuoden 2020 tasa-arvoindeksi osoitti, että edistyminen naisten ja miesten tasa-arvon saavuttamisessa oli pysähtynyt ja että vaikka sukupuolten tasa-arvon parantamiseen tähtäävistä pyrkimyksistä on saatu joitakin tuloksia, EU:ssa esiintyy edelleen eriarvoisuutta ja sukupuolten välisiä eroja kaikilla Pekingin toimintaohjelman kattamilla aloilla;

4.  korostaa, että covid-19-pandemian sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset kohdistuvat suhteettomasti naisiin ja tyttöihin, mikä pahentaa jo olemassa olevaa sukupuolten eriarvoisuutta ja uhkaa tehdä tyhjäksi tähän mennessä saavutetun edistyksen; korostaa tässä yhteydessä, että UN Women -järjestön arvioiden(20) mukaan vielä 47 miljoonaa naista ja tyttöä joutuu pandemian vuoksi köyhyysrajan alapuolelle maailmanlaajuisesti, jolloin kokonaismäärä nousee 435 miljoonaan, ja että pandemia on lisännyt sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa eksponentiaalisesti, ja että naiset menettävät työpaikkansa ja toimeentulonsa nopeammin, koska he toimivat useammin pahasti kärsineillä talouden aloilla;

5.  toteaa, että useampia naisia valitaan ja nimitetään päätöksentekotehtäviin, mutta pitää valitettavana, että edistyminen on hidasta ja tasapuolinen edustus on saavutettu vain muutamissa EU:n jäsenvaltioissa;

6.  palauttaa mieliin 17. joulukuuta 2020 esittämänsä kannan ja kehottaa neuvostoa perustamaan erityisen sukupuolten tasa-arvoa käsittelevän kokoonpanon, jotta voidaan toteuttaa yhteisiä ja konkreettisia toimenpiteitä naisten oikeuksiin ja sukupuolten tasa-arvoon liittyviin haasteisiin vastaamiseksi sekä varmistaa, että sukupuolten tasa-arvoa koskevista kysymyksistä keskustellaan korkeimmalla poliittisella tasolla;

7.  pitää valitettavana, ettei sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista sovelleta järjestelmällisesti kaikilla EU:n politiikanaloilla ja rahoitusohjelmissa; panee tyytyväisenä merkille, että sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistaminen on horisontaalinen painopiste vuosien 2021–2027 monivuotisessa rahoituskehyksessä; kehottaa komissiota varmistamaan sukupuolten tasa-arvon järjestelmällisen valtavirtaistamisen keskeisenä strategiana, jolla tuetaan sukupuolten tasa-arvon toteutumista, ja toteuttamaan sukupuolitietoista budjetointia, käytäntöjä ja etenemissuunnitelmia yhteistyössä sukupuolitietoisen budjetoinnin asiantuntijoiden kanssa, jotta varmistetaan, että naiset ja miehet hyötyvät yhtäläisesti julkisesta varainkäytöstä kaikilla budjetoinnin tasoilla ja että naisten näkökulmat valtavirtaistetaan kaikilla aloilla siten, että erityisrahastoilla puututaan epätasa-arvotekijöihin, kuten naisiin ja tyttöihin kohdistuvaan väkivaltaan, myös tasa-arvon edistämistä koskevan kansalaisten, perusoikeuksien ja arvojen ohjelman varojen jakamisessa;

8.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita laatimaan ja panemaan täytäntöön konkreettisia suunnitelmia ja toimia, joille varataan riittävästi rahoitusta ja jotka perustuvat kahteentoista Pekingin toimintaohjelmassa määriteltyyn ongelma-alueeseen, erityisesti naisiin ja köyhyyteen, naisiin ja talouteen, valtaan ja päätöksentekoon, naisiin ja väkivaltaan, naisiin ja ympäristöön sekä naisiin ja terveyteen, jotta voidaan edistää naisten oikeuksia ja sukupuolten tasa-arvoa koskevaa toimintaohjelmaa tulevaa sukupolvien tasa-arvoa käsittelevää foorumia silmällä pitäen;

9.  pitää valitettavana, että joissakin maissa ilmenneet taantumukselliset suuntaukset, jotka koskevat Istanbulin yleissopimuksen kyseenalaistamista, naisten seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien heikkenemistä sekä ruumiilliseen itsemääräämisoikeuteen ja hedelmällisyyden hallintaan kohdistuvia haasteita, ovat voimistuneet viime vuosina; tuomitsee jyrkästi perustuslakituomioistuimen antaman päätöksen, jolla pannaan täytäntöön tosiallinen aborttikielto, ja sitä seuranneen naisten seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien heikkenemisen Puolassa sekä perusteettomat ja kohtuuttomat abortin saatavuutta koskevat rajoitukset;

10.  muistuttaa, että naisten oikeudet ovat ihmisoikeuksia ja ne ovat erottamaton, luovuttamaton ja jakamaton osa yleismaailmallisia ihmisoikeuksia, kuten neljännessä naisten maailmankonferenssissa todettiin;

11.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita seuraamaan ja parantamaan vertailukelpoisten iän, rodun ja etnisen alkuperän sekä sukupuolen mukaan eriteltyjen tietojen keruuta, jotta voidaan parantaa kvantitatiivisia analyyseja sekä suunnitella ja toteuttaa EU:n toimintapolitiikkoja, joissa intersektionaalinen sukupuolinäkökulma otetaan paremmin huomioon; korostaa EIGEn merkitystä lainsäädäntöanalyysin ja päätöksenteon perustana käytettävien sukupuolen mukaan eriteltyjen tietojen luotettavana toimittajana ja pitää erittäin tärkeänä EIGEn rahoituksen ja valmiuksien turvaamista ja laajentamista; kehottaa myös EIGEä ja kaikkia muita asiaankuuluvia EU:n toimielimiä ja virastoja laatimaan ja ottamaan käyttöön uusia indikaattoreita, kuten työssäkäyvien köyhyys, aikaköyhyys tai hoivatyön arvo;

12.  muistuttaa, että Euroopan unionissa elää 46 miljoonaa vammaista naista ja tyttöä ja että puolet kaikista työikäisistä vammaisista naisista on työelämän ulkopuolella; korostaa vammaisten naisten kohtaamia erityisongelmia ja muistuttaa, että kaikissa jäsenvaltioissa vammaiset naiset kärsivät vakavasta aineellisesta puutteesta; toteaa siksi uudelleen, että sukupuolinäkökulma on sisällytettävä tiiviimmin tulevaan vammaisia henkilöitä koskevaan tasa-arvostrategiaan 2021;

13.  kehottaa neuvostoa ja vaatii jäsenvaltioita hyväksymään ja panemaan täytäntöön syrjinnän vastaisen direktiivin ja takaamaan, että moninkertainen ja moniperusteinen syrjintä poistetaan kaikissa EU:n jäsenvaltioissa;

Naiset ja köyhyys

14.  korostaa, että sukupuoli on edelleen merkittävä tekijä köyhyyden eri muodoissa EU:ssa ja vaikka syrjäytymisaste ja sukupuolten väliset köyhyyserot vaihtelevat huomattavasti maiden välillä, 23,3 prosenttia naisista ja 21,6 prosenttia miehistä on köyhyysvaarassa(21); korostaa, että riski kasvaa merkittävästi iän myötä ja siihen vaikuttavat kotitalouden kokoonpano, rotu tai etninen alkuperä, vammaisuus ja työllisyystilanne; korostaa, että sukupuolten palkka-, eläke- ja hoitoerot ovat merkittäviä tekijöitä köyhyyden naisistumisessa;

15.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita puuttumaan köyhyyden naisistumiseen sen kaikissa muodoissa, myös vanhuusiän köyhyyteen, erityisesti ottamalla sukupuolen huomioon riittävien eläkeoikeuksien saatavuudessa sukupuolten välisen eläke-eron poistamiseksi ja parantamalla työoloja naisvaltaisilla aloilla ja ammateissa; pitää tärkeänä, että käsitellään naisvaltaisten alojen yhteiskunnallista, taloudellista ja kulttuurisidonnaista aliarvostusta, tarvetta torjua tällaisia stereotypioita sekä naisten yliedustusta epätyypillisissä työsuhteissa;

16.  korostaa, että eläke-erojen poistamisen ja eläkkeiden yleisen turvaamisen ja korottamisen lisäksi on välttämätöntä, että säilytetään julkiset sosiaaliturvajärjestelmät ja että niissä sovelletaan solidaarisuuden ja uudelleenjaon periaatteita ja että epävarman ja sääntelemättömän työn torjumiseksi ryhdytään mahdollisimman ankariin toimiin;

17.  kehottaa komissiota esittämään köyhyydenvastaisen strategian, jolla torjutaan köyhyyden naisistumista ja keskitytään erityisesti yksinhuoltajatalouksiin, joissa huoltajana on nainen; kehottaa lisäksi jäsenvaltioita toteuttamaan sosiaalisia erityistoimenpiteitä sosiaalisen syrjäytymisen ja köyhyyden torjumiseksi kohtuuhintaisten asuntojen, liikennepalveluiden ja energian saatavuuden osalta;

18.  kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan erityistoimenpiteitä ikääntymiseen liittyvän köyhyysriskin torjumiseksi ja kehottaa komissiota sisällyttämään köyhyyden sukupuoliulottuvuuden talouskasvua ja sosiaalipolitiikkaa koskeviin toimintakehyksiinsä; suhtautuu myönteisesti sukupuolen mukaan eriteltyjen indikaattoreiden sisällyttämiseen Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanon valvontamekanismiin; korostaa tarvetta valtavirtaistaa sukupuolinäkökulma soveltamalla intersektionaalista lähestymistapaa pilarin periaatteiden 2 ja 3 mukaisesti ja kehottaa parantamaan koordinointia Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin ja talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson välillä; kehottaa komissiota kehittämään tasa-arvoindeksin ja sisällyttämään sen talouspolitiikan eurooppalaiseen ohjausjaksoon, jotta voidaan seurata makrotason talouspolitiikan samoin kuin vihreän ja digitaalisen siirtymän sukupuolisidonnaisia vaikutuksia;

19.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita asettamaan naiset keskeiselle sijalle pandemian jälkeisessä elpymisessä, jotta voidaan lieventää covid-19-kriisin aiheuttamaa takapakkia sukupuolten köyhyyserojen kaventamisessa;

Naiset ja ympäristö

20.  panee tyytyväisenä merkille, että ilmastonmuutoksen sukupuoliulottuvuus tunnustetaan sekä sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskevassa kolmannessa toimintasuunnitelmassa että Euroopan sukupuolistrategiassa 2020–2025; korostaa, että sukupuolten tasa-arvo on olennaisen tärkeää ilmastokriisin hallinnan kannalta;

21.  painottaa, että naiset ovat voimakkaita muutostekijöitä; kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita puuttumaan sukupuolten epätasa-arvoon ilmastotoimiin liittyvissä päätöksentekotehtävissä yhteiskunnan kaikilla tasoilla;

22.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään ja edistämään sukupuolisensitiivisiä tavoitteita, päämääriä ja indikaattoreita sekä keräämään sukupuolen mukaan eriteltyjä tietoja ilmastonmuutosta koskevien politiikkojen, ohjelmien ja hankkeiden suunnittelussa, täytäntöönpanossa, seurannassa ja arvioinnissa sekä perustamaan valtion instituutioihin sukupuolten tasa-arvoa ja ilmastonmuutosta käsitteleviä yhteyspisteitä;

Naiset ja talous sekä naiset, valta ja päätöksenteko

23.  pitää erittäin tärkeänä, että naiset osallistuvat täysimääräisesti ja tasavertaisesti miesten kanssa yhteiskunnan ja talouden kaikilla osa-alueille ja että sukupuolten tasapuolista edustusta edistetään aktiivisesti päätöksenteon kaikilla tasoilla; kehottaa tässä yhteydessä komissiota aktivoimaan naisten johtokuntapaikkoja koskevan direktiivin käsittelyn Eurooppa-neuvostossa;

24.  kehottaa EU:ta asettamaan tavoitteita ja aikatauluja sekä laatimaan toimintasuunnitelmia ja väliaikaisia erityistoimenpiteitä, jotta voidaan saavuttaa sukupuolipariteetti ja edetä kohti tasapuolista edustusta kaikissa toimeenpano-, lainsäädäntö- ja hallintotehtävissä;

25.  korostaa, että naisten täysimääräinen osallistuminen työmarkkinoille ja naisyrittäjyyden edistäminen ovat ratkaisevan tärkeitä tekijöitä pitkän aikavälin osallistavan talouskasvun aikaansaamiseksi, eriarvoisuuden torjumiseksi ja naisten taloudellisen riippumattomuuden edistämiseksi;

26.  kehottaa EU:ta tehostamaan toimia sukupuolten palkkaeron poistamiseksi ja samapalkkaisuuden periaatteen täytäntöön panemiseksi hyväksymällä lainsäädäntöä, jolla lisätään palkkauksen avoimuutta, mukaan lukien kaikkia yrityksiä koskevat pakolliset toimenpiteet; pitää valitettavana, ettei komissio ole esittänyt suunnitelmien mukaisesti palkkauksen avoimuutta koskevia sitovia toimenpiteitä;

27.  on tyytyväinen komission sitoumukseen seurata työ- ja yksityiselämän tasapainottamista koskevan direktiivin saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä vuoteen 2022 mennessä ja varmistaa, että jäsenvaltiot panevat sen täysimääräisesti täytäntöön yhteistyössä naisten oikeuksia ajavien järjestöjen ja kansalaisjärjestöjen kanssa; kehottaa jäsenvaltioita myös ylittämään direktiivin vähimmäisvaatimukset; panee merkille, että vanhempainvastuuta koskevia säännöksiä on laajennettu siten, että niihin sisältyy vammaisten perheenjäsenten ja ikääntyneiden henkilöiden pitkäaikaishoito hyvänä lähtökohtana, ja pyytää komissiota harkitsemaan niiden laajentamista edelleen, jotta voidaan estää erityisesti naispuolisen työvoiman väheneminen;

28.  korostaa, että etätyön kaltaiset työolojen muutokset voivat vaikuttaa mahdollisuuteen olla tavoittamattomissa ja lisätä työtaakkaa, mikä vaikuttaa naisiin paljon enemmän kuin miehiin, koska heillä on pääasiallisesti tai perinteisesti kodin ja perheen hoitajan rooli;

29.  kehottaa komissiota esittämään ehdotuksen, jossa tarkasteltaisiin hoitoa kokonaisvaltaisesti ja koko elämän aikana ja otettaisiin huomioon sekä hoidettavien että hoitajien tarpeet ja vahvistettaisiin vähimmäisnormit ja laatua koskevat suuntaviivat koko elämänkaaren kattavalle hoidolle ja hoivalle, mukaan lukien lapset, vanhukset ja henkilöt, joilla on pitkäaikaisia tarpeita;

30.  kehottaa komissiota tarkastelemaan naisten osallistumista työmarkkinoille ja varmistamaan naisten merkityksellisen osallistumisen keskeisiin päätöksentekoelimiin sekä sukupuolisensitiivisten elpymis- ja elvytyspakettien suunnitteluun monivuotisessa rahoituskehyksessä ja Next Generation EU -elpymissuunnitelmassa; panee merkille, että covid-19-kriisi vaikuttaa työmarkkinoilla erityisesti naisiin, koska naisten työttömyysaste on noussut; kehottaa tässä yhteydessä komissiota toteuttamaan erityisiä toimenpiteitä, joilla sukupuolten työllisyyseroihin puututaan jakamalla varoja kohdennetusti elpymis- ja palautumistukivälineestä ja joilla EU:n jäsenvaltiot toteuttavat konkreettisia toimia, joilla puututaan naisten työttömyyteen, naisten köyhyyteen sekä naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan lisääntymiseen, sillä ne estävät naisten täysimääräisen osallistumisen kaikilla elämänaloilla, työllisyys mukaan luettuna;

31.  korostaa tarvetta varmistaa kotitaloustyötä tekevien naisten oikeudet ihmisarvoisiin työoloihin ja yhtäläiseen sosiaaliseen suojeluun varmistamalla kotitaloustyöntekijöiden ihmisarvoista työtä koskevan ILOn yleissopimuksen nro 189 ratifioinnin ja täytäntöönpanon;

32.  panee huolestuneena merkille, että vain 18 prosenttia(22) EU:n kahdeksasta miljoonasta tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijasta on naisia ja että naiset ovat vaarassa jäädä suuremmassa määrin Euroopan digitaalistrategian ulkopuolelle; kehottaa komissiota vahvistamaan toimintapolitiikkoja, joilla edistetään naisten laajempaa osallistumista STEM-alojen ammatteihin ja opintoihin, ja korostaa, että naisten on voitava osallistua ja olla edustettuina uusilla talouden aloilla, jotka ovat tärkeitä kestävän kehityksen kannalta, kuten tieto- ja viestintätekniikka, digitaaliala ja tekoäly;

33.  kehottaa EU:n toimielimiä ottamaan käyttöön kiintiöiden kaltaisia sitovia toimenpiteitä, jotta varmistetaan sukupuolten tasapuolinen edustus vaaleilla valituissa elimissä, ja kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan naisten ja miesten tasapuolisen edustuksen sekä Euroopan parlamentissa että kansallisissa parlamenteissa; kehottaa laatimaan strategioita, joilla taataan taustaltaan erilaisten naisten merkityksellinen edustus EU:n toimielinten päätöksentekotehtävissä;

Naiset ja väkivalta: sukupuoleen perustuvan väkivallan kitkeminen

34.  pitää myönteisenä komission sitoutumista Euroopan sukupuolistrategiaan ja sukupuoleen perustuvan väkivallan torjuntaan ja pyytää jälleen saattamaan EU:n osalta kiireellisesti päätökseen Istanbulin yleissopimuksen ratifioinnin laaja-alaisen liittymisen pohjalta sekä kannustamaan kaikkia jäsenvaltioita ratifioimaan sen ja panemaan sen täytäntöön; kehottaa jäsenvaltioita ottamaan huomioon GREVIO-asiantuntijaryhmän suositukset ja parantamaan lainsäädäntöään sen saattamiseksi Istanbulin yleissopimuksen määräysten tasalle, jotta voidaan varmistaa asianmukainen täytäntöönpano ja valvonta;

35.  suhtautuu myönteisesti aloitteeseen laajentaa rikollisuudeksi katsottujen alojen määritelmää siten, että ne kattavat tietyt sukupuoleen perustuvan väkivallan muodot SEUT:n 83 artiklan 1 kohdan mukaisesti, ja kehottaa komissiota esittämään ehdotuksen kokonaisvaltaiseksi, uhrikeskeiseksi EU:n direktiiviksi, jotta voidaan ehkäistä ja torjua kaikenlaista sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa; muistuttaa, että tällaisten uusien lainsäädäntötoimenpiteiden olisi joka tapauksessa täydennettävä Istanbulin yleissopimuksen ratifiointia;

36.  kehottaa EU:ta puuttumaan kiireellisesti sukupuoleen perustuvan väkivallan lisääntymiseen covid-19-pandemian aikana; kehottaa siksi komissiota laatimaan Euroopan unionin pöytäkirjan sukupuoleen perustuvasta väkivallasta kriisiaikoina ja sisällyttämään siihen uhrien suojelupalvelut, kuten tukipuhelinpalvelut, turvallisen majoituksen ja terveyspalvelut, ”olennaisina palveluina” jäsenvaltioissa, jotta voidaan ehkäistä sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa ja tukea perheväkivallan uhreja covid-19-pandemian kaltaisten kriisien aikana; panee huolestuneena merkille, että naisiin ja tyttöihin kohdistuvasta väkivallasta ei ole saatavilla tietoja, joista ilmenisi tapausten lisääntyminen covid-19-pandemian aikana;

37.  korostaa koulutuksen merkitystä ja kehottaa torjumaan sukupuolistereotypioita, jotka johtavat sukupuoleen perustuvaan väkivaltaan; kehottaa EU:ta varmistamaan, että kaikilla EU:n julkisilla elimillä on olemassa menettelytapasäännöt, joissa vahvistetaan väkivaltaa, syrjintää ja hyväksikäyttöä koskeva nollatoleranssi, ja että niitä noudatetaan ja että käytettävissä on sisäisiä raportointi- ja valitusmekanismeja;

38.  painottaa tarvetta kerätä ja järjestää sukupuolen ja iän mukaan eriteltyjä tietoja kaikista sukupuoleen perustuvan väkivallan muodoista jäsenvaltioissa; pitää myönteisenä ilmoitusta perusoikeusviraston uudesta EU:n laajuisesta selvityksestä, joka koskee kaikkien naisiin kohdistuvan väkivallan muotojen yleisyyttä ja dynamiikkaa;

39.  kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota hyväksymään erityisiä toimenpiteitä naisiin ja tyttöihin suhteettomasti vaikuttavan verkkoväkivallan, myös verkkohäirinnän ja ‑kiusaamisen sekä naisiin kohdistuvan vihapuheen, poistamiseksi, ja puuttumaan erityisesti näiden sukupuoleen perustuvan väkivallan muotojen lisääntymiseen covid-19-pandemian aikana; kehottaa komissiota esittämään asiaa koskevaa sääntelyä ja muita mahdollisia toimia vihapuheen ja verkkohäirinnän lopettamiseksi;

40.  kehottaa jäsenvaltioita ratifioimaan ja panemaan viipymättä täytäntöön äskettäin hyväksytyn väkivallan ja häirinnän estämistä työelämässä koskevan ILO:n yleissopimuksen nro 190;

41.  kehottaa jäsenvaltioita panemaan tehokkaasti täytäntöön direktiivin 2011/36/EU(23) ihmiskaupan ehkäisemisestä ja torjumisesta sekä ihmiskaupan uhrien suojelemisesta sekä hyväksymään erityistoimenpiteitä, joilla puututaan naisiin kohdistuvaan väkivaltaan ja sukupuolten eriarvoisuuteen, jotka ovat ihmiskaupan perimmäisiä syitä; kehottaa komissiota tarkistamaan direktiiviä perusteellisen vaikutustenarvioinnin jälkeen, jotta voidaan tehostaa kaikkien ihmiskaupan muotojen ehkäisemistä ja ihmiskauppaan liittyviä syytetoimia erityisesti sen laajimman ja raportoiduimman muodon eli seksuaalista hyväksikäyttöä varten harjoitettavan ihmiskaupan osalta, sillä se koskee 92:ta prosenttia ihmiskaupan kohteeksi joutuneista naisista ja tytöistä Euroopassa; kehottaa lisäksi komissiota muuttamaan direktiiviä sen varmistamiseksi, että jäsenvaltiot nimenomaisesti kriminalisoivat kaikkien ihmiskaupan uhrien tarjoamien palvelujen tietoisen käytön;

Naiset ja terveys

42.  muistuttaa, että terveydenhuollon yleinen saatavuus on ihmisoikeus, joka voidaan taata ainoastaan sellaisen yleisen järjestelmän avulla, joka on kaikkien saatavilla sosiaalisesta ja taloudellisesta taustasta riippumatta; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita varmistamaan terveydenhuoltopalveluiden asianmukaisen tarjonnan ja takaamaan niiden yhtäläisen saatavuuden;

43.  kehottaa jäsenvaltioita investoimaan vakaisiin ja muutosjoustaviin julkisiin terveydenhuoltojärjestelmiin ja varmistamaan, että terveydenhuoltohenkilöstö, josta suurin osa on yleensä matalapalkkaisissa tehtävissä toimivia naisia, saa työstään oikeudenmukaisen korvauksen ja kunnolliset työolot;

44.  vaatii seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien yleismaailmallista kunnioittamista ja saatavuutta kansainvälisen väestö- ja kehityskonferenssin toimintaohjelman ja Pekingin toimintaohjelman mukaisesti;

45.  korostaa, että perhesuunnittelun, äitiysterveyspalveluiden sekä turvallisen ja laillisen raskaudenkeskeytyksen saatavuus ovat tärkeitä tekijöitä naisten oikeuksien takaamisessa ja ihmishenkien pelastamisessa;

46.  kehottaa jäsenvaltioita tarjoamaan nuorille kattavaa seksuaali- ja ihmissuhdekasvatusta sekä seksuaali- ja lisääntymisterveydenhuoltoa, mukaan lukien ehkäisy, perhesuunnittelu sekä turvallinen ja laillinen abortti;

47.  katsoo, että on tärkeää ottaa sukupuolinäkökulma paremmin huomioon tehtäessä lääketieteellisiä diagnooseja ja suunniteltaessa hoitoa, jotta varmistetaan asianmukainen ja laadukas hoito kaikille ihmisille; korostaa, että naisten sairauksia ja niiden syitä ei edelleenkään diagnosoida, hoideta ja tutkita riittävästi;

Kohti sukupolvien tasa-arvoa käsittelevää foorumia

48.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tehostamaan toimia, jotka liittyvät Agenda 2030:n ja kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamiseen ja varsinkin tavoitteisiin 3 ja 5, jotta varmistetaan, ettei yksikään nainen tai tyttö koe syrjintää, väkivaltaa eikä syrjäytymistä, vaan voi nauttia terveyteen, ravintoon, koulutukseen ja työhön liittyvistä mahdollisuuksista;

49.  pitää erittäin tärkeänä EU:n sitoutumista Pekingin toimintaohjelmaan ja tarkistuskonferensseihin ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita noudattamaan sukupuolten tasa-arvoa ja naisten voimaannuttamista koskevia kattavia sitoumuksiaan;

50.  pitää myönteisenä jäsenvaltioiden ja komission osallistumista toimintakoalitioihin ja yhteisjohtajuutta niissä;

51.  korostaa, että tulevassa sukupolvien tasa-arvoa käsittelevässä foorumissa on tärkeää saada aikaan kunnianhimoisia tuloksia, muun muassa siten, että komissio ja jäsenvaltiot, myös osana toimintakoalitioita, hyväksyvät joukon tulevaisuuteen suuntautuvia kunnianhimoisia sitoumuksia ja toimia, joille on varattu rahoitusta;

52.  kehottaa kaikkia jäsenvaltioita ja komissiota saattamaan päätökseen vuotuisen seurannan ja kansallisen raportoinnin osana toimintakoalitioiden tilannekatsausta;

53.  kehottaa EU:ta varmistamaan parlamentin ja sen naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan täysimääräisen osallistumisen päätöksentekoon, joka koskee EU:n kantaa sukupolvien tasa-arvoa käsittelevässä foorumissa;

o
o   o

54.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0039.
(2) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2021)0025.
(3) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2021)0024.
(4) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0336.
(5) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0025.
(6) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0286.
(7) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0379.
(8) EUVL C 449, 23.12.2020, s. 102.
(9) EUVL C 251E, 31.8.2013, s. 11.
(10) EIGE, Gender Statistics Database, https://eige.europa.eu/covid-19-and-gender-equality/frontline-workers
(11) EIGE Frontline workers https://eige.europa.eu/covid-19-and-gender-equality/frontline-workers
(12) EIGE Beijing Review http://appsso.eurostat.ec.europa.eu/nui/show.do?dataset=sdg_05_20&lang=en
(13) ILO Understanding the gender pay gap https://www.ilo.org/wcmsp5/groups/public/---ed_dialogue/---act_emp/documents/publication/wcms_735949.pdf
(14) EIGE:n tutkimus: ”Gender inequalities in care and consequences for the labour market”
(15) EIGE Gender Equality Index 2019 https://eige.europa.eu/publications/gender-equality-index-2019-report/informal-care-older-people-people-disabilities-and-long-term-care-services
(16) British Medical Journal -lehti, ”Covid-19: EU states report 60% rise in emergency calls about domestic violence”, 11. toukokuuta 2020, saatavilla osoitteessa: https://www.bmj.com/content/369/bmj.m1872. YK:n pääsihteerin raportti, heinäkuu 2020, ”Intensification of efforts to eliminate all forms of violence against women and girls”: https://undocs.org/en/A/75/274
(17) EIGE, Area K - Women and the environment: climate change is gendered, 5. maaliskuuta 2020, saatavilla osoitteessa: https://eige.europa.eu/publications/beijing-25-policy-brief-area-k-women-and-environment
(18) EPRS:n katsaus, ”Beijing Platform for Action, 25 year review and future priorities”, 27. helmikuuta 2020, saatavilla osoitteessa: https://www.europarl.europa.eu/thinktank/en/document.html?reference=EPRS_BRI(2020)646194
(19) UN Women -järjestön raportti ”Gender equality: Women’s rights in review 25 years after Beijing” https://www.unwomen.org/en/digital-library/publications/2020/03/womens-rights-in-review
(20) UN Women -järjestön raportti ”Gender equality in the wake of COVID-19” https://www.unwomen.org/en/digital-library/publications/2020/09/gender-equality-in-the-wake-of-covid-19
(21) Vuonna 2014 yli 122 miljoonaa ihmistä EU:ssa asui köyhinä pidetyissä kotitalouksissa eli olivat köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa (AROPE). Kyseisestä 122 miljoonasta 53 prosenttia oli naisia ja 47 prosenttia miehiä. EIGEn raportti ”Poverty, gender and intersecting inequalities in the EU”, 2016 https://eige.europa.eu/publications/poverty-gender-and-intersecting-inequalities-in-the-eu
(22) Komission vuoden 2020 tulostaulua naisista digitaalitaloudessa (Women in Digital (WiD) Scoreboard).
(23) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/36/EU, annettu 5 päivänä huhtikuuta 2011, ihmiskaupan ehkäisemisestä ja torjumisesta sekä ihmiskaupan uhrien suojelemisesta ja neuvoston puitepäätöksen 2002/629/YOS korvaamisesta (EUVL L 101, 15.4.2011, s. 1).

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö