Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan, jäljempänä ’perusoikeuskirja’,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 165, 166 ja 167 artiklan,

–  ottaa huomioon 9. kesäkuuta 2020 annetut neuvoston päätelmät Euroopan digitaalisen tulevaisuuden rakentamisesta(1),

–  ottaa huomioon 19. syyskuuta 2018 annetun Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon sukupuolten välisestä digitaalisesta kuilusta(2),

–  ottaa huomioon 6. kesäkuuta 2018 annetun ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Digitaalinen Eurooppa -ohjelman perustamisesta vuosiksi 2021–2027 (COM(2018)0434),

–  ottaa huomioon 30. syyskuuta 2020 annetun komission tiedonannon digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelmasta 2021–2027: Koulutuksen mukauttaminen digitaaliaikaan (COM(2020)0624),

–  ottaa huomioon 30. syyskuuta 2020 annetun komission tiedonannon eurooppalaisen koulutusalueen toteuttamisesta vuoteen 2025 mennessä (COM(2020)0625),

–  ottaa huomioon 19. helmikuuta 2020 annetun komission kertomuksen tekoälyn, esineiden internetin ja robotiikan vaikutuksista turvallisuuteen ja vastuuvelvollisuuteen (COM(2020)0064),

–  ottaa huomioon 19. helmikuuta 2020 annetun komission valkoisen kirjan ”Tekoälystä – Eurooppalainen lähestymistapa huippuosaamiseen ja luottamukseen” (COM(2020)0065),

–  ottaa huomioon 19. helmikuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Euroopan datastrategia” (COM(2020)0066),

–  ottaa huomioon 25. huhtikuuta 2018 annetun komission tiedonannon tekoälystä Euroopassa (COM(2018)0237),

–  ottaa huomioon 17. tammikuuta 2018 annetun komission tiedonannon digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelmasta (COM(2018)0022),

–  ottaa huomioon 8. huhtikuuta 2019 julkaistun tekoälyä käsittelevän komission korkean tason asiantuntijaryhmän raportin luotettavaa tekoälyä koskevista eettisistä ohjeista,

–  ottaa huomioon 12. helmikuuta 2019 antamansa päätöslauselman tekoälyä ja robotiikkaa koskevasta kokonaisvaltaisesta Euroopan unionin teollisuuspolitiikasta(3),

–  ottaa huomioon 11. syyskuuta 2018 antamansa päätöslauselman kielellisestä tasa-arvosta digitaaliajalla(4),

–  ottaa huomioon 12. kesäkuuta 2018 antamansa päätöslauselman koulutuksen nykyaikaistamisesta EU:ssa(5),

–  ottaa huomioon 16. helmikuuta 2017 antamansa päätöslauselman suosituksista komissiolle robotiikkaa koskevista yksityisoikeudellisista säännöistä(6),

–  ottaa huomioon 1. kesäkuuta 2017 antamansa päätöslauselman Euroopan teollisuuden digitalisoinnista(7),

–  ottaa huomioon toukokuussa 2020 annetun parlamentin rakenne- ja koheesiopolitiikkayksikön katsauksen tekoälyn käyttöön kulttuurialalla ja luovilla aloilla,

–  ottaa huomioon toukokuussa 2020 annetun parlamentin rakenne- ja koheesiopolitiikkayksikön selvityksen tekoälyn käytöstä audiovisuaalialalla,

–  ottaa huomioon huhtikuussa 2020 annetun parlamentin kansalaisoikeuksien sekä perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden politiikkayksikön tutkimuksen ”Education and employment of women in science, technology and the digital economy, including AI and its influence on gender equality”,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 54 artiklan,

–  ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan, sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan, oikeudellisten asioiden valiokunnan ja naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnot,

–  ottaa huomioon kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan mietinnön (A9-0127/2021),

A.  ottaa huomioon, että yhteiskuntiimme mahdollisesti suoraan vaikuttavaa tekoälyteknologiaa kehitetään nopeasti ja niitä käytetään yhä enemmän melkein kaikilla elämänaloilla, kuten koulutuksessa, kulttuurissa ja audiovisuaalialalla; ottaa huomioon, että eettinen tekoäly todennäköisesti auttaa parantamaan työn tuottavuutta ja nopeuttamaan talouskasvua;

B.  katsoo, että tekoälyn kehityksessä, käyttöönotossa ja käytössä, myös tekoälyn käyttämissä ja tuottamissa ohjelmistoissa, algoritmeissa ja datassa, olisi noudatettava avoimuuden, selitettävyyden, oikeudenmukaisuuden, vastuuvelvollisuuden ja vastuullisuuden eettisiä periaatteita;

C.  ottaa huomioon, että julkiset investoinnit tekoälyyn ovat unionissa jääneet huomattavasti jälkeen muista merkittävistä talouksista; toteaa, että tekoälyyn tehtyjen investointien riittämättömyys vaikuttaa todennäköisesti unionin kilpailukykyyn kaikilla aloilla;

D.  ottaa huomioon, että yhdennetty lähestymistapa tekoälyyn sekä korkealaatuisen, luotettavan, oikeudenmukaisen, avoimen, turvallisen ja yhteensopivan datan saatavuus, kerääminen ja tulkinta ovat eettisen tekoälyn kehittämisen keskeisiä tekijöitä;

E.  toteaa, että perusoikeuskirjan 21 artiklassa kielletään monenlainen syrjintä; katsoo, että tekoälyjärjestelmien kehittämisessä, käyttöönotossa ja käytössä ei pitäisi toistaa moninaisia syrjinnän muotoja;

F.  toteaa, että sukupuolten tasa-arvo on yksi perussopimuksiin kirjatuista unionin perusperiaatteista ja se olisi otettava huomioon kaikessa unionin toiminnassa, myös koulutuksessa, kulttuurissa ja audiovisuaalialalla, sekä kehitettäessä tekoälyn kaltaisia teknologioita;

G.  ottaa huomioon, että aiemmat kokemukset erityisesti tekniikan alalla ovat osoittaneet, että kehitys ja innovaatiot perustuvat usein pääasiassa miehiä koskeviin tietoihin ja että naisten tarpeita ei oteta täysin huomioon; katsoo, että näihin vinoumiin puuttuminen edellyttää suurempaa valppautta, teknisiä ratkaisuja sekä oikeudenmukaisuutta, vastuuvelvollisuutta ja avoimuutta koskevien selkeiden vaatimusten kehittämistä;

H.  katsoo, että epätäydelliset ja epätarkat tietoaineistot, sukupuolittain eritellyn tiedon puute ja virheelliset algoritmit voivat vääristää tekoälyjärjestelmän taustalla olevaa päättelyä ja vaarantaa sukupuolten tasa-arvon saavuttamisen yhteiskunnassa; katsoo, että tiedot muita heikommassa asemassa olevista ryhmistä ja moniperusteisista syrjinnän muodoista ovat yleensä puutteellisia tai niitä ei ole ensinkään;

I.  ottaa huomioon, että sukupuolten eriarvoisuutta, stereotypioita ja syrjintää voi syntyä ja se voi toistua tiedotusvälineiden ja tekoälyä hyödyntävien sovellusten levittämän kielen ja kuvien kautta; ottaa huomioon, että koulutuksella, kulttuuriohjelmilla ja audiovisuaalisella sisällöllä on huomattava vaikutus ihmisten uskomusten ja arvojen muovautumiseen ja että ne ovat keskeinen väline sukupuolistereotypioiden torjumisessa, sukupuolten välisen digitaalisen kuilun kaventamisessa ja vahvojen roolimallien luomisessa; katsoo, että tarvitaan eettinen kehys ja sääntelykehys ennen kuin näillä yhteiskunnan keskeisillä aloilla toteutetaan automatisoituja ratkaisuja;

J.  toteaa, että tiede ja innovointi voivat tuoda elämää mullistavia hyötyjä etenkin niille, jotka ovat kaikista heikoimmassa asemassa – kuten syrjäisillä alueilla asuvat naiset ja tytöt; katsoo, että tieteellinen koulutus on tärkeä taitojen kartuttamisen, ihmisarvoisen työn ja tulevaisuuden työpaikkojen kannalta mutta sillä on myös tärkeä tehtävä sellaisten sukupuolistereotypioiden murtamisessa, joiden mukaan nämä ovat tyypillisesti miesten aloja; katsoo, että tiede ja tieteellinen ajattelu ovat keskeisiä demokraattisessa kulttuurissa, joka puolestaan on tärkeä sukupuolten tasa-arvon parantamisessa;

K.  ottaa huomioon, että unionissa joka kymmenes nainen on jo kärsinyt jonkinlaisesta verkkoväkivallasta 15-vuotiaasta lähtien ja että verkkohäirintä aiheuttaa edelleen huolta tekoälyn kehittämisessä, myös koulutuksessa; toteaa, että verkkoväkivalta kohdistuu usein julkisuudessa toimiviin naisiin, kuten aktivisteihin, naispoliitikkoihin ja muihin julkisuuden henkilöihin; katsoo, että tekoälyllä ja muilla uusilla teknologioilla voi olla tärkeä asema naisiin ja tyttöihin kohdistuvan verkkoväkivallan estämisessä ja ihmisten kouluttamisessa;

L.  ottaa huomioon, että unionilla ja sen jäsenvaltioilla on erityinen vastuu valjastaa tekoälyteknologian tarjoama lisäarvo ja edistää ja lisätä sitä sekä varmistaa, että tämä teknologia on turvallista ja edistää unionin kansalaisten hyvinvointia ja yleistä etua; toteaa, että tällä teknologialla voidaan myötävaikuttaa suuresti kansalaisten elinolojen parantamista ja vaurauden lisäämistä unionissa koskevan yhteisen tavoitteen saavuttamiseen auttamalla kehittämään parempia strategioita ja innovaatioita useilla aloilla ja etenkin koulutuksen ja kulttuurin aloilla sekä audiovisuaalialalla;

M.  ottaa huomioon, että suurin osa tekoälystä perustuu avoimen lähdekoodin ohjelmistoihin, mikä tarkoittaa, että lähdekoodeja voidaan tutkia, muuttaa ja parantaa;

N.  ottaa huomioon, että eräisiin nykyisiin unionin säädöksiin saattaa olla tarpeen tehdä tiettyjä mukautuksia, jotta voidaan ottaa huomioon digitaalinen muutos ja vastata tekoälyteknologian käytön koulutuksen ja kulttuurin aloilla sekä audiovisuaalialalla aiheuttamiin uusiin haasteisiin, jotka liittyvät esimerkiksi henkilötietojen ja yksityisyyden suojaan, syrjinnän torjumiseen, sukupuolten tasa-arvon edistämiseen ja teollis- ja tekijänoikeuksien ja kuluttajien oikeuksien sekä ympäristönsuojelun huomioon ottamiseen;

O.  katsoo, että on tärkeää tarjota audiovisuaalialalle mahdollisuus käyttää maailmanlaajuisten alustojen ja merkittävien toimijoiden tuottamaa dataa, jotta varmistetaan tasapuoliset toimintaedellytykset;

P.  ottaa huomioon, että tekoälyllä ja tekoälyn avulla tehdyillä tulevilla sovelluksilla tai keksinnöillä voi olla kaksijakoinen luonne, kuten millä tahansa muulla teknologialla; ottaa huomioon, että tekoälyn ja siihen liittyvän teknologian kehittämisen, käyttöönoton ja käytön eettisyyteen ja avoimuuteen liittyy paljon huolta erityisesti tietojen keruun, käytön ja levittämisen yhteydessä; ottaa huomioon, että tekoälyteknologian hyötyjä ja riskejä koulutuksessa, kulttuurissa ja audiovisuaalialalla on arvioitava huolellisesti ja niiden vaikutuksia yhteiskunnan kaikkiin osa-alueisiin on analysoitava perusteellisesti ja jatkuvasti heikentämättä kuitenkaan niiden tarjoamia mahdollisuuksia;

Q.  ottaa huomioon, että koulutuksen avulla pyritään hyödyntämään inhimilliset mahdollisuudet, kehittämään luovuutta ja saamaan aikaan aitoa sosiaalista muutosta, mutta toteaa, että datavetoisten tekoälyjärjestelmien virheellisellä käytöllä voidaan haitata inhimillistä ja sosiaalista kehitystä;

R.  ottaa huomioon, että koulutus ja koulutusmahdollisuudet ovat perusoikeus; katsoo, että tekoälyteknologian kehittäminen, käyttöönotto ja käyttö koulutusalalla olisi luokiteltava suuririskiseksi ja siihen olisi sovellettava tiukempia turvallisuutta, avoimuutta, oikeudenmukaisuutta ja vastuuvelvollisuutta koskevia vaatimuksia;

S.  katsoo, että muun muassa korkealaatuiset, nopeat ja turvalliset kaikkialle ulottuvat yhteydet, suuren kapasiteetin laajakaistaverkot, tietotekninen asiantuntemus, digitaalinen osaaminen, digitaaliset laitteet ja infrastruktuuri sekä yhteiskunnallinen hyväksyttävyys ja kohdennettu ja joustava toimintapoliittinen kehys ovat ennakkoedellytyksiä tekoälyn laajalle ja onnistuneelle käyttöönotolle unionissa; katsoo, että on olennaisen tärkeää, että tällaisia infrastruktuureja ja laitteita otetaan käyttöön yhtäläisesti kaikkialla unionissa, jotta voidaan puuttua unionin alueiden ja kansalaisten välisiin sitkeisiin digitaalisiin eroihin;

T.  katsoo, että on ehdottoman välttämätöntä puuttua luonnontieteissä, teknologiassa, insinööritieteissä, taidealalla ja matematiikassa (STEAM-aineet) esiintyviin sukupuolten välisiin eroihin, jotta varmistetaan koko yhteiskunnan tasapuolinen ja oikeudenmukainen edustus tekoälyteknologioiden kehityksessä, käyttöönotossa ja käytössä, niiden käyttämät ja tuottamat ohjelmistot, algoritmit ja data-aineistot mukaan luettuina;

U.  katsoo, että on olennaisen tärkeää varmistaa, että kaikki unionin kansalaiset hankkivat tarvittavat taidot jo nuorella iällä ymmärtääkseen tekoälyn valmiuksia ja rajoituksia paremmin, valmistautuakseen tekoälyn ja siihen liittyvän teknologian lisääntyvään esiintymiseen kaikilla ihmisen toiminnan osa-alueilla ja voidakseen hyödyntää täysimääräisesti kaikki kyseisen teknologian tarjoamat mahdollisuudet; katsoo, että digitaalisten taitojen laajamittainen omaksuminen unionin yhteiskuntien kaikissa osissa on ennakkoedellytys kaikkia hyödyttävän oikeudenmukaisen digitaalisen siirtymän toteutumiselle;

V.  katsoo, että jäsenvaltioiden on siksi investoitava digitaaliseen koulutukseen ja mediakoulutukseen, varustettava koulut asianmukaisella infrastruktuurilla ja tarvittavilla päätelaitteilla ja kiinnitettävä koulujen opetussuunnitelmissa enemmän huomiota digitaalisten taitojen ja valmiuksien opettamiseen;

W.  ottaa huomioon, että tekoälyä ja siihen liittyvää teknologiaa voidaan käyttää oppimis- ja opetusmenetelmien parantamiseen etenkin auttamalla koulutusjärjestelmiä käyttämään oikeudenmukaisesti hankittuja tietoja koulutuksen tasapuolisuuden ja laadun parantamiseen, samalla kun edistetään räätälöityjä opetussuunnitelmia, parannetaan pääsyä koulutukseen sekä tehostetaan tiettyjen hallinnollisten tehtävien suorittamista ja automatisoidaan se; toteaa, että on välttämätöntä huolehtia digitaaliteknologian ja nopeiden yhteyksien tasapuolisesta ja oikeudenmukaisesta saatavuudesta, jotta tekoälyn käyttö hyödyttäisi koko yhteiskuntaa; katsoo, että on erittäin tärkeää varmistaa, että digitaalinen koulutus on kaikkien, myös muita heikommista lähtökohdista tulevien ja vammaisten henkilöiden, ulottuvilla; ottaa huomioon, että oppimistulokset eivät riipu teknologiasta sinänsä, vaan siitä, miten opettajat osaavat käyttää teknologiaa pedagogisesti tarkoituksenmukaisella tavalla;

X.  toteaa, että erityisesti tekoälyn avulla voidaan tarjota ratkaisuja koulutusalan päivittäisiin haasteisiin, joita ovat esimerkiksi oppimisen yksilöllistäminen, oppimisvaikeuksien seuranta sekä aihekohtaisen sisällön tai tiedon automaatio, paremman ammatillisen koulutuksen tarjoaminen ja digitaaliseen yhteiskuntaan siirtymisen tukeminen;

Y.  toteaa, että tekoälyllä voisi olla käytännön sovelluksia, joilla voidaan vähentää opetushenkilökunnan ja oppilaitosten hallinnollista työtä ja lisätä siten keskeiseen opetus- ja oppimistoimintaan käytettävissä olevaa aikaa;

Z.  ottaa huomioon, että uudet tekoälypohjaiset koulutusalan sovellukset helpottavat edistymistä oppimisessa useilla aloilla, kuten kieliopinnoissa ja matematiikassa;

AA.  katsoo, että tekoälyn mahdollistamilla yksilöllisillä oppimiskokemuksilla voidaan paitsi lisätä oppilaiden motivaatiota ja antaa heille mahdollisuus saavuttaa koko potentiaalinsa myös vähentää koulunkäynnin keskeyttäneiden määrää;

AB.  ottaa huomioon, että tekoälyn avulla voidaan yhä useammin auttaa opettajia toimimaan tehokkaammin, sillä he saavat paremman käsityksen oppilaiden oppimismenetelmistä ja -tyylistä ja tekoäly auttaa heitä tunnistamaan oppimisvaikeudet ja arvioimaan yksilöllistä edistymistä paremmin;

AC.  toteaa, että unionin digitaalisilta työmarkkinoilta puuttuu lähes puoli miljoonaa massadatatieteiden ja data-analyysialan asiantuntijaa, jotka ovat keskeisessä asemassa laadukkaan ja luotettavan tekoälyn kehittämisessä ja käytössä;

AD.  toteaa, että tekoälyn käyttö koulutuksessa herättää huolta tietojen eettisestä käytöstä, oppijoiden oikeuksista, tiedonsaannista ja henkilötietojen suojasta ja näin ollen siihen sisältyy perusoikeuksiin kohdistuvia riskejä, kuten se, että oppijoiden profiileista ja käyttäytymisestä luodaan stereotyyppisiä malleja, jotka voivat johtaa syrjintään, tai huonojen pedagogisten käytäntöjen laajentamisesta aiheutuvat haitat;

AE.  ottaa huomioon, että kulttuurilla on keskeinen rooli tekoälyteknologian laajamittaisessa käytössä ja tekoälystä on tulossa keskeinen tieteenala kulttuuriperinnön kannalta, sillä innovatiivisia teknologioita ja välineitä kehitetään ja käytetään tehokkaasti vastaamaan alan tarpeisiin;

AF.  ottaa huomioon, että tekoälyteknologiaa voidaan käyttää kulttuuriperinnön edistämiseen ja suojelemiseen, myös soveltamalla digitaalisia välineitä historiallisten kohteiden suojelemiseksi ja etsimällä innovatiivisia keinoja, joiden avulla kulttuurilaitosten eri puolilla unionia ylläpitämät kulttuuriesineiden tietoaineistot saadaan laajemmin ja helpommin saataville ja annetaan samalla käyttäjille mahdollisuus navigoida valtavassa määrässä kulttuuri- ja luovaa sisältöä; katsoo, että yhteentoimivuusstandardien ja -kehysten edistäminen on tässä suhteessa keskeisen tärkeää;

AG.  ottaa huomioon, että tekoälyteknologian käyttö kulttuuri- ja luovan sisällön, erityisesti mediasisällön ja räätälöityjen sisältösuositusten, tuottamisessa herättää kysymyksiä tietosuojasta, syrjinnästä kulttuurisesta ja kielellisestä monimuotoisuudesta, aiheuttaa riskin, että vinoumia sisältävät lähtötiedot tuottavat syrjiviä tuotoksia, ja voi rajoittaa mielipiteiden moninaisuutta ja tiedotusvälineiden moniarvoisuutta;

AH.  ottaa huomioon, että tekoälyyn perustuvat yksilölliset sisältösuositukset voidaan usein kohdistaa vaikuttavammin yksilön erityistarpeiden mukaisesti, kulttuuriset ja kielelliset mieltymykset mukaan luettuina; ottaa huomioon, että tekoäly voi auttaa edistämään kielellistä monimuotoisuutta unionissa ja myötävaikuttaa eurooppalaisten audiovisuaalisten teosten leviämiseen aiempaa laajemmin erityisesti siten, että audiovisuaalista sisältöä tekstitetään ja jälkiäänitetään automaattisesti muilla kielillä; katsoo, että siksi on olennaisen tärkeää tuottaa mediasisältöä eri kielillä kulttuurisen ja kielellisen monimuotoisuuden tukemiseksi;

AI.  ottaa huomioon, että tekoäly edistää uutistoimitusten innovointia automatisoimalla erilaisia yksinkertaisia tehtäviä, tulkitsemalla dataa ja jopa tuottamalla uutisia, kuten sääennusteita ja urheilutuloksia;

AJ.  toteaa, että kieliteknologian edistäminen oikeuksiin perustuvaa tekoälyä varten tarjoaa Euroopan kielellisen monimuotoisuuden johdosta erityisiä innovaatiomahdollisuuksia, joita voidaan hyödyntää sen varmistamiseen, että maailmanlaajuiset kulttuuri- ja tiedonvaihdot ovat digiaikana demokraattisia ja syrjimättömiä;

AK.  katsoo, että tekoälyteknologiat saattavat hyödyttää erityisopetusalaa sekä parantaa vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia saada kulttuuri- ja luovaa sisältöä; toteaa, että tekoäly mahdollistaa monet ratkaisut, kuten puheentunnistuksen, virtuaaliavustajat ja fyysisten esineiden virtuaalisen esittelemisen; toteaa, että digitaaliset versiot myötävaikuttavat jo nyt siihen, että tällainen sisältö on vammaisten henkilöiden saatavilla;

AL.  toteaa, että tekoälysovellukset ovat laajasti käytössä audiovisuaalialalla ja erityisesti audiovisuaalista sisältöä tarjoavilla alustoilla;

AM.  ottaa huomioon, että tekoälyteknologialla tuetaan näin ollen audiovisuaalisten mediatuotteiden luomista, suunnittelua, hallintaa, tuotantoa, jakelua, lokalisointia ja kulutusta;

AN.  toteaa, että vaikka tekoälyä voidaan käyttää tuottamaan väärennettyä sisältöä, kuten syväväärennöksiä, joiden määrä kasvaa eksponentiaalisesti ja jotka muodostavat välittömän uhan demokratialle, se voi myös toimia korvaamattomana välineenä tällaisen haitallisen toiminnan tunnistamisessa ja välittömässä torjumisessa esimerkiksi tarkistamalla faktoja tai merkitsemällä sisältöä reaaliaikaisesti; toteaa, että suurin osa syväväärennöksistä on helppo todeta väärennöksiksi; ottaa samalla huomioon, että tekoälyyn pohjautuvat tunnistamisvälineet onnistuvat useimmiten merkitsemään ja suodattamaan pois tällaisen sisällön; toteaa, että asiaa koskevaa oikeudellista kehystä ei ole;

Yleiset huomautukset

1.  korostaa tekoälyn ja siihen liittyvän teknologian strategista merkitystä unionille; painottaa, että tekoälyyn ja siihen liittyvään teknologiaan sovellettavan lähestymistavan on oltava ihmiskeskeinen ja se on kytkettävä tiiviisti ihmisoikeuksiin ja etiikkaan, jotta tekoälystä kehittyy tosiasiallisesti ihmisiä, yhteistä hyvää ja kansalaisten yleistä etua palveleva väline;

2.  korostaa, että tekoälyn kehityksessä, käyttöönotossa ja käytössä koulutuksessa, kulttuurissa ja audiovisuaalialalla on kunnioitettava täysimääräisesti unionin perussopimuksissa ja perusoikeuskirjassa vahvistettuja perusoikeuksia, -vapauksia ja -arvoja, mukaan lukien ihmisarvoa, yksityisyyttä ja henkilötietojen suojaa, syrjimättömyyttä, sananvapautta ja tiedonvälityksen vapautta sekä kulttuurin monimuotoisuutta ja teollis- ja tekijänoikeuksia;

3.  toteaa, että koulutus-, kulttuuri- ja audiovisuaalialat ovat tekoälyn ja siihen liittyvän teknologian käytön kannalta herkkiä aloja, koska nämä teknologiat voivat vaikuttaa yhteiskuntiemme perusoikeuksien ja -arvojen ytimiin; korostaakin, että tekoälyn ja siihen liittyvän teknologian, myös tällaisen teknologian käyttämien tai tuottamien ohjelmistojen, algoritmien ja datan, kehityksessä, käyttöönotossa ja käytössä näillä aloilla olisi noudatettava eettisiä periaatteita;

4.  muistuttaa, että algoritmeissa ja tekoälyssä olisi oltava ”sisäänrakennettu eettisyys” ilman sisäänrakennettuja vinoumia, jotta taataan perusoikeuksien suojelu parhaalla mahdollisella tavalla;

5.  muistuttaa, että on tärkeää kehittää laadukasta, yhteensopivaa ja osallistavaa tekoälyä ja siihen liittyvää teknologiaa sellaista syväoppimista varten, jossa kunnioitetaan ja puolustetaan unionin arvoja, erityisesti sukupuolten tasa-arvoa, monikielisyyttä ja kulttuurien välisen vuoropuhelun edellytyksiä, koska huonolaatuisten, vanhentuneiden, puutteellisten tai virheellisten tietojen käyttö voi johtaa huonoihin ennusteisiin ja siten syrjintään ja ennakkoluuloihin; korostaa, että on olennaisen tärkeää kehittää valmiuksia sekä kansallisella että unionin tasolla tiedonkeruun, turvallisuuden, systematisoinnin ja siirrettävyyden parantamiseksi yksityisyyttä vahingoittamatta; panee merkille komission ehdotuksen yhtenäisen eurooppalaisen data-avaruuden perustamisesta;

6.  muistuttaa, että tekoälyssä voi ilmetä vinoumia, jotka puolestaan voivat johtaa monenlaiseen syrjintään sukupuolen, rodun, ihonvärin, etnisen tai yhteiskunnallisen alkuperän, geneettisten piirteiden, kielen, uskonnon tai vakaumuksen, poliittisten tai muiden mielipiteiden, kansalliseen vähemmistöön kuulumisen, varallisuuden, syntyperän, vammaisuuden, iän tai sukupuolisen suuntautumisen perusteella; muistuttaa tässä yhteydessä, että kaikkien oikeudet on turvattava ja että tekoäly ja siihen liittyvä teknologia ei saa olla millään tavoin syrjivää;

7.  painottaa, että tällaiset vinoumat ja syrjintä voivat olla seurausta jo valmiiksi vinoutuneista datajoukoista, jotka heijastavat nyky-yhteiskunnassa esiintyvää syrjintää; palauttaa tässä yhteydessä mieliin, että on keskeisen tärkeää osallistaa asiaan liittyvät sidosryhmät, myös kansalaisyhteiskunta, jotta tekoälyalgoritmeihin, -järjestelmiin ja ‑sovelluksiin ei epähuomiossa sisällytetä sukupuoleen liittyviä, sosiaalisia ja kulttuurisia ennakkoluuloja; korostaa tarvetta kehittää edelleen tehokkainta tapaa vähentää vinoumia tekoälyjärjestelmissä eettisten ja syrjinnän kieltävien normien mukaisesti; korostaa, että tekoälyn kouluttamiseen käytettävien datajoukkojen olisi oltava mahdollisimman laajoja, jotta ne edustaisivat yhteiskuntaa mahdollisimman asianmukaisella ja merkityksellisellä tavalla, ja että tuotokset olisi tarkistettava, jotta voidaan välttää kaikenlaiset stereotypiat, syrjintä ja vinoumat, ja että tietyissä tilanteissa tekoälyä olisi hyödynnettävä mahdollisten inhimillisten ennakkoasenteiden tunnistamiseen ja korjaamiseen; kehottaa komissiota kannustamaan ja helpottamaan datan vinoumien torjumista koskevien strategioiden jakamista;

8.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan huomioon eettiset näkökohdat, myös sukupuolinäkökulman, kehittäessään tekoälyä koskevaa toimintapolitiikkaa ja laatiessaan tekoälylainsäädäntöä sekä tarvittaessa mukauttamaan nykyistä lainsäädäntöä, myös unionin ohjelmia ja tekoälyn käytön eettisiä suuntaviivoja;

9.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita suunnittelemaan toimenpiteitä, joissa sukupuolinäkökulma otetaan täysimääräisesti huomioon, kuten tiedotuskampanjoita, koulutusta ja opetussuunnitelmia, joiden avulla olisi annettava kansalaisille tietoa algoritmien toiminnasta ja niiden vaikutuksesta heidän jokapäiväiseen elämäänsä; kehottaa niitä myös edistämään sukupuolten tasa-arvoon liittyvää ajatustapaa ja työoloja, jotka johtavat yhä osallistavampien teknologiatuotteiden ja työympäristöjen kehittämiseen; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan digitaalisten taitojen ja tekoälykoulutuksen sisällyttämisen koulujen opetussuunnitelmiin ja saattamaan ne kaikkien ulottuville keinona kuroa umpeen sukupuolten välinen digitaalinen kuilu;

10.  korostaa tekoälyn parissa työskentelevien ihmisten ja kouluttajien kouluttamisen tarvetta, jotta edistetään kykyä tunnistaa ja korjata sukupuoleen liittyvän syrjinnän käytännöt työpaikoilla ja koulutuksessa, ja korostaa tarvetta kouluttaa työntekijöitä, jotka kehittävät tekoälyjärjestelmiä ja -sovelluksia, jotta he voivat tunnistaa ja korjata sukupuoleen perustuvaa syrjintää kehittämissään tekoälyjärjestelmissä ja -sovelluksissa; vaatii selkeiden velvollisuuksien osoittamista yrityksissä ja oppilaitoksissa, jotta voidaan varmistaa, että työpaikoilla tai oppilaitoksissa ei ole sukupuoleen perustuvaa syrjintää; korostaa, että koulutus- ja kulttuuritarkoituksiin olisi käytettävä tekoälyn ja robottien sukupuolettomia kuvia, ellei sukupuoli ole jostain syystä olennainen tekijä;

11.  korostaa, että on tärkeää kehittää ja ottaa käyttöön tekoälysovelluksia koulutus-, kulttuuri- ja audiovisuaalialoilla sukupuolen mukaan eriteltyjen ja muiden yhdenvertaisuutta koskevien tietojen keräämiseksi ja soveltaa tarvittaessa nykyaikaisia vinoumia korjaavia koneoppimistekniikoita sellaisten sukupuolistereotypioiden ja sukupuoleen liittyvien vinoumien korjaamiseksi, joilla voi olla kielteisiä vaikutuksia;

12.  kehottaa komissiota sisällyttämään koulutuksen suuririskisten tekoälysovellusten sääntelykehykseen, koska on erittäin tärkeää varmistaa, että koulutus edistää jatkossakin yleistä etua, ja koska oppilaita, opiskelijoita ja muita oppijoita koskevat tiedot ovat erittäin arkaluonteisia; korostaa, että koulutusalalla tähän käyttöönottoon olisi otettava mukaan kouluttajat, oppijat ja yhteiskunta laajemmin ja siinä olisi otettava huomioon heidän kaikkien tarpeet ja odotetut hyödyt, jotta voidaan varmistaa, että tekoälyä käytetään tarkoituksenmukaisesti ja eettisesti;

13.  kehottaa komissiota kannustamaan unionin ohjelmien, kuten Horisontti Eurooppa, Digitaalinen Eurooppa ja Erasmus+, käyttöön, jotta voidaan edistää monialaista tutkimusta, pilottihankkeita, kokeiluja ja välineiden kehittämistä, mukaan lukien koulutuksessa käytettävät välineet, sukupuoleen liittyvien vinoumien tunnistamiseksi tekoälyssä, ja kehottaa järjestämään suurelle yleisölle suunnattuja tiedotuskampanjoita;

14.  korostaa, että tarvitaan erilaisia kehittäjä- ja insinööriryhmiä, jotka työskentelevät koulutus-, kulttuuri- ja audiovisuaalialojen keskeisten toimijoiden rinnalla, jotta estetään sukupuoleen ja yhteiskuntaan liittyvien vinoumien tahaton sisällyttäminen tekoälyalgoritmeihin, -järjestelmiin ja -sovelluksiin; korostaa, että on otettava huomioon erilaiset teoriat, joiden avulla tekoälyä on tähän mennessä kehitetty ja voitaisiin kehittää edelleen tulevaisuudessa;

15.  huomauttaa, että tiettyihin ryhmiin kohdistuvien ennakkoluulojen ja syrjinnän poistaminen, mukaan lukien sukupuolistereotypioiden torjuminen, ei saisi pysäyttää teknologista kehitystä;

16.  korostaa jälleen kerran perusoikeuksien merkitystä sekä tietosuojaa ja yksityisyyden suojaa koskevan lainsäädännön ehdotonta ensisijaisuutta, mikä on välttämätöntä tällaisen teknologian kanssa toimittaessa; muistuttaa, että tekoäly voi vaikuttaa erityisesti tietosuojaan ja yksityisyyteen ja eritoten lapsia koskeviin tietoihin; painottaa, että yleisessä tietosuoja-asetuksessa(8) vahvistetut periaatteet ovat tältä osin sitovia tekoälyn käyttöönotossa; muistuttaa lisäksi, että kaikkien tekoälysovellusten on oltava täysin unionin tietosuojalainsäädännön, eli yleisen tietosuoja-asetuksen ja sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivin(9) mukaisia; korostaa, että tekoälyä ja siihen liittyvää teknologiaa käytettäessä käyttäjällä on oikeus saada ihminen puuttumaan asiaan;

17.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita panemaan täytäntöön julkisen vallan käytön piiriin kuuluvien tekoälyyn perustuvien automatisoitujen yksittäispäätösten avoimuutta ja selitettävyyttä koskevan velvoitteen sekä seuraamukset tämän velvoitteen noudattamisen varmistamiseksi; kehottaa toteuttamaan järjestelmiä, joihin sisältyy oletusarvoisesti ihmisen suorittama todentaminen ja ihmisen osallistuminen tietojen käsittelyyn, sekä varmistamaan oikeudenmukaiset menettelyt, joihin sisältyy valitus- ja muutoksenhakuoikeus ja oikeussuojakeinojen saatavuus;

18.  panee merkille yksilöllistetyn mainonnan, erityisesti mikrokohdennetun ja käyttötottumuksia seuraavan mainonnan, sekä yksittäisten henkilöiden ja varsinkin alaikäisten ilman heidän suostumustaan tapahtuvan arvioinnin mahdolliset kielteiset vaikutukset, koska siinä puututaan ihmisten yksityiselämään, mikä herättää kysymyksiä siitä, miten mainonnan yksilöllistämiseen, tuotteiden tai palvelujen tarjoamiseen tai hintojen määrittämiseen käytettäviä tietoja kerätään ja käytetään; kehottaa siksi komissiota ottamaan käyttöön henkilötietojen keruuseen perustuvaa kohdennettua mainontaa koskevia tiukkoja rajoituksia alkaen siitä, että kielletään useamman alustan kattavan käyttötottumuksia seuraavan mainonta haittaamatta kuitenkaan pieniä ja keskisuuria yrityksiä (pk-yrityksiä); muistuttaa, että tällä hetkellä sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivissä sallitaan kohdennettu mainonta vain, jos siihen on annettu suostumus, ja että se on muussa tapauksessa laitonta; kehottaa komissiota kieltämään syrjivät käytännöt palvelujen ja tuotteiden tarjoamisessa;

19.  korostaa, että mediaorganisaatioille on tiedotettava sellaisten algoritmipohjaisten tekoälyjärjestelmien tärkeimmistä parametreista, jotka määrittävät järjestyksen ja hakutulokset kolmansien osapuolten alustoilla, ja että käyttäjille on tiedotettava tekoälyn käytöstä päätöksentekopalveluissa ja heille on annettava mahdollisuus asettaa yksityisyyttä koskevat parametrinsa avoimin ja ymmärrettävin toimenpitein;

20.  painottaa, että tekoäly voi tukea sisällön tuottamista koulutus-, kulttuuri- ja audiovisuaalialoilla tiedotus- ja oppimisalustojen rinnalla, mistä on esimerkkinä erilaisten kulttuuriesineiden luettelointi ja monenlaiset tietolähteet; toteaa, että tekoälyn ja eri teknologioiden yhdistämiseen moniin eri lähteisiin (asiakirjat, valokuvat, elokuvat) tietojen näyttämisen, tutkimisen ja visualisoinnin tapojen parantamiseksi liittyy teollis- ja tekijänoikeuksien loukkaamisen riski; edellyttää, että tekoälyn käytön yhteydessä varmistetaan teollis- ja tekijänoikeuksien korkeatasoinen suoja nykyisen lainsäädäntökehyksen puitteissa esimerkiksi ilmoittamalla henkilöille ja yrityksille, jos nämä ovat vaarassa loukata tahattomasti sääntöjä, tai avustamalla teollis- ja tekijänoikeuksien haltijoita, jos sääntöjä todella rikotaan; korostaa näin ollen, että teollis- ja tekijänoikeuksien suojelemiseksi tekoälyn käytön yhteydessä tarvitaan asianmukainen unionin tason oikeudellinen kehys;

21.  korostaa, että on löydettävä tasapaino toisaalta tekoälyjärjestelmien kehittämisen ja niiden käytön koulutus-, kulttuuri- ja audiovisuaalialoilla sekä toisaalta näiden alojen tekoäly-yritysten kilpailun ja kilpailukyvyn turvaamiseksi toteutettavien toimenpiteiden välillä; korostaa tässä yhteydessä tarvetta kannustaa yrityksiä investoimaan näillä aloilla käytettävien tekoälyjärjestelmien innovointiin ja varmistaa samalla, että tällaisia sovelluksia tarjoavat tahot eivät saa markkinoilla monopoliasemaa; korostaa, että tekoäly on asetettava laajalti kulttuurialan ja luovien toimialojen saataville kaikkialla Euroopassa, jotta voidaan säilyttää tasapuoliset toimintaedellytykset ja oikeudenmukainen kilpailu kaikkien sidosryhmien ja toimijoiden kannalta Euroopassa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan kilpailupolitiikkaa, sulautumat mukaan luettuina, koskevissa päätöksissään paremmin huomioon datan ja algoritmien merkityksen markkinavoiman keskittymisessä;

22.  korostaa tarvetta puuttua järjestelmällisesti tekoälyn kehitykseen, käyttöönottoon ja käyttöön liittyviin sosiaalisiin, eettisiin ja oikeudellisiin kysymyksiin, kuten algoritmien avoimuuteen ja vastuullisuuteen, syrjimättömyyteen, yhtäläisiin mahdollisuuksiin, mielipiteenvapauteen ja mielipiteiden moninaisuuteen, tiedotusvälineiden moniarvoisuuteen sekä datan ja sisällön omistajuuteen, keräämiseen, käyttöön ja levittämiseen; suosittelee, että yksityisyyden suojaamiseksi laaditaan yhteiset eurooppalaiset suuntaviivat ja normit, samalla kun saatavilla olevia tietoja hyödynnetään tehokkaasti; kehottaa avoimuuteen algoritmien kehittämisessä ja vastuuvelvollisuuteen niiden käytössä;

23.  kehottaa komissiota esittämään kattavan joukon säännöksiä, joiden tarkoituksena on säännellä tekoälysovelluksia laaja-alaisesti, ja täydentämään niitä alakohtaisilla säännöillä esimerkiksi audiovisuaalisten mediapalvelujen osalta;

24.  korostaa tarvetta investoida tutkimukseen ja innovointiin, jotka koskevat tekoälyn sekä sen kulttuuri-, koulutus- ja audiovisuaalialojen sovellusten kehittämistä, käyttöönottoa ja käyttöä; korostaa, että on tärkeää tehdä julkisia investointeja näihin palveluihin ja että julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet tarjoavat täydentävää lisäarvoa, jotta voidaan saavuttaa tämä tavoite ja saadaan tekoälyn koko potentiaali käyttöön näillä aloilla ja etenkin koulutuksessa, kun otetaan huomioon viime vuosina tehtyjen yksityisten investointien huomattava määrä; kehottaa komissiota hankkimaan lisärahoitusta tekoälysovelluksia koskevan tutkimuksen ja innovoinnin edistämiseksi näillä aloilla;

25.  korostaa, että algoritmijärjestelmät voivat mahdollistaa digitaalisen kuilun kaventamisen nopeammin, mutta epätasainen käyttöönotto saattaa synnyttää uusia jakolinjoja tai nopeuttaa nykyisten syvenemistä; on huolissaan siitä, että osaamista ja infrastruktuuria ei kehitetä johdonmukaisesti kaikkialla unionissa, mikä rajoittaa tekoälyyn perustuvien tuotteiden ja palvelujen saatavuutta erityisesti harvaan asutuilla ja sosioekonomisesti haavoittuvilla alueilla; kehottaa komissiota varmistamaan yhtenäisyyden tekoälystä ja siihen liittyvästä teknologiasta saatavien hyötyjen jakamisessa;

26.  kehottaa komissiota määrittämään unionin julkisen sektorin elimille tekoälyn ja siihen liittyvän teknologian hankintaa ja käyttöönottoa koskevat vaatimukset, joilla varmistetaan unionin oikeuden ja perusoikeuksien noudattaminen; korostaa julkisten kuulemisten ja vaikutustenarviointien kaltaisten välineiden käytön tuomaa lisäarvoa, kun niitä käytetään ennen tekoälyjärjestelmien hankintaa tai käyttöönottoa, kuten erityisraportoija suosittelee YK:n yleiskokoukselle antamassaan raportissa tekoälystä ja sen vaikutuksista mielipiteen- ja sananvapauteen(10); kehottaa viranomaisia käyttämään julkista rahoitusta ja julkisia hankintoja tekoälyn kehittämiseen ja käyttöönottoon kannustamiseksi; korostaa, että markkinoita on vahvistettava tarjoamalla pk-yrityksille mahdollisuus osallistua tekoälysovellusten hankintoihin, jotta varmistetaan kaikenkokoisten teknologiayritysten osallistuminen ja taataan siten alan kestokyky ja kilpailu;

27.  kehottaa toteuttamaan säännöllisesti riippumattomia tarkastuksia sen tutkimiseksi, ovatko käyttävät tekoälysovellukset ja niihin liittyvät valvontajärjestelmät määriteltyjen kriteerien mukaisia, ja edellyttää, että näitä tarkastuksia valvovat riippumattomat ja riittävillä valtuuksilla varustetut valvontaviranomaiset; kehottaa ottamaan käyttöön erityisiä stressitestejä, joilla edistetään ja valvotaan vaatimusten noudattamista;

28.  panee merkille tekoälyn kyberturvallisuuteen liittyvät hyödyt ja riskit sekä sen potentiaalin kyberrikollisuuden torjunnassa ja painottaa, että kaikkien tekoälyratkaisujen olisi pystyttävä kestämään kyberhyökkäyksiä, samalla kun niissä kunnioitetaan unionin perusoikeuksia ja erityisesti henkilötietojen ja yksityisyyden suojaa; korostaa, että on tärkeää valvoa tekoälyn turvallista käyttöä ja että julkisen ja yksityisen sektorin olisi tehtävä tiivistä yhteistyötä käyttäjiin liittyvien haavoittuvuuksien ja niistä seuraavien riskien torjumiseksi; kehottaa komissiota arvioimaan, tarvitaanko kyberturvallisuuden alalla parempaa ennaltaehkäisyä ja riskinhallintatoimenpiteitä;

29.  korostaa, että covid-19-pandemian aiheuttamaa kriisiä voidaan pitää koulutus- ja kulttuurialalla digitaalisen ja tekoälyyn liittyvän teknologian kehittämisen, käyttöönoton ja käytön koeaikana, kuten eri jäsenvaltioissa käytetyt lukuisat verkko-opetuksen alustat ja kulttuurin edistämiseen tarkoitetut verkkotyökalut osoittavat; kehottaa siksi komissiota perehtymään näihin esimerkkeihin, kun se pohtii unionin yhteistä lähestymistapaa tällaisten teknologisten ratkaisujen käytön lisäämiseen;

Koulutus

30.  muistuttaa, että on tärkeää vahvistaa digitaalisia taitoja ja saavuttaa hyvä media-, digitaalinen ja informaatiolukutaito unionin tasolla ennakkoedellytyksenä tekoälyn käytölle koulutuksessa; korostaa tässä yhteydessä tarvetta varmistaa unionin laajuinen digitaalinen ja tekoälylukutaito erityisesti kehittämällä opettajien koulutusmahdollisuuksia; katsoo ehdottomasti, että tekoälyteknologian käytöllä kouluissa olisi osaltaan helpotettava sosiaalisen ja alueellisen digitaalisen kuilun kaventamista; on tyytyväinen komission päivitettyyn digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelmaan, jossa tarkastellaan tekoälyn käyttöä opetuksessa; kehottaa komissiota tässä yhteydessä asettamaan digitaaliset valmiudet, medialukutaidon, koulutuksen sekä tekoälyyn liittyvät taidot toimintasuunnitelman painopisteiksi ja lisäämään samalla tietoisuutta tekoälyn mahdollisesta väärinkäytöstä ja mahdollisista toimintahäiriöistä; kehottaa komissiota tältä osin kiinnittämään erityistä huomiota epävarmassa tilanteessa oleviin lapsiin ja nuoriin, sillä he tarvitsevat erityistä tukea digitaalisen koulutuksen alalla; kehottaa komissiota ottamaan koulutuksen alalla käynnistetyt tekoälyä ja robotiikkaa koskevat aloitteet asianmukaisesti huomioon tulevissa tekoälyä koskevissa lainsäädäntöehdotuksissaan; kehottaa jäsenvaltioita investoimaan unionin varoja hyödyntäen koulujen digitaalisiin laitteisiin;

31.  korostaa, että tekoälyn käyttö koulutusjärjestelmissä tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia, tilaisuuksia ja välineitä tehdä tekoälystä innovatiivisempi, osallistavampi, tehokkaampi ja yhä vaikuttavampi siten, että otetaan käyttöön uusia korkealaatuisia mutta samalla nopeita, yksilöllisiä ja opiskelijakeskeisiä oppimismenetelmiä; korostaa kuitenkin, että koska tällaiset välineet vaikuttavat koulutukseen ja sosiaaliseen osallisuuteen, niiden saatavuus on varmistettava kaikille yhteiskuntaryhmille siten, että turvataan yhtäläiset mahdollisuudet koulutukseen ja oppimiseen ja huolehditaan siitä, että ketään, etenkään vammaisia henkilöitä, ei jätetä jälkeen;

32.  korostaa, että kansalaisilla on oltava vähintään perustiedot tekoälystä, jotta he voivat käsitellä tätä teknologiaa kriittisesti ja tehokkaasti; kehottaa jäsenvaltioita sisällyttämään tekoälyä koskevia tiedotuskampanjoita digitaalista lukutaitoa koskeviin toimiinsa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään digitaalista lukutaitoa koskevia suunnitelmia ja keskustelufoorumeita, jotta kansalaiset, vanhemmat ja opiskelijat saadaan mukaan viranomaisten ja sidosryhmien kanssa käytävään demokraattiseen vuoropuheluun tekoälyteknologian kehittämisestä, käyttöönotosta ja käytöstä koulutusjärjestelmissä; korostaa, että on tärkeää tarjota opettajille, kouluttajille ja muille tahoille sopivat välineet ja ymmärrys siitä, mistä tekoälyssä ja siihen liittyvässä teknologiassa on kyse, miten niitä käytetään ja miten niitä voidaan hyödyntää asianmukaisella tavalla ja lainsäädännön mukaisesti, jotta vältytään teollis- ja tekijänoikeuksien loukkauksilta; korostaa erityisesti opetus- ja koulutusalalla työskentelevien henkilöiden digitaalisen lukutaidon sekä vanhuksille tarjottavan paremman digitaalisen koulutuksen merkitystä, kun otetaan huomioon, että nuoremmilla sukupolvilla on jo perustason käsitys näistä teknologioista, sillä he ovat kasvaneet niiden parissa;

33.  korostaa, että tekoälyn käytön todellisena tavoitteena koulutusjärjestelmissä olisi oltava se, että koulutuksesta tehdään mahdollisimman yksilöllistä ja että opiskelijoille tarjotaan heidän vahvuuksiensa ja heikkouksiensa mukaisesti räätälöityjä akateemisia polkuja ja heidän luonteenpiirteensä huomioon ottavaa opetusmateriaalia, samalla kun säilytetään koulutuksen laatu ja eurooppalaisten koulutusjärjestelmien periaate, jonka mukaan koulutus kuuluu kaikille;

34.  muistuttaa opettajien keskeisestä ja monitahoisesta merkityksestä koulutuksessa ja heidän roolistaan koulutuksen tekemisessä osallistavaksi erityisesti varhaislapsuudessa, jolloin hankitaan taidot, jotka antavat opiskelijoille mahdollisuuden edetä koko loppuelämänsä ajan, esimerkiksi ihmissuhdetaidot, opiskelutaidot, empatia ja yhteistyöhön tarvittavat taidot; korostaa siksi, että tekoälyteknologiaa ei voida käyttää henkilökohtaista opetusta haittaavalla tai sen korvaavalla tavalla, sillä opettajia ei saa korvata tekoälyllä tai siihen liittyvällä teknologialla;

35.  korostaa, että oppimisen hyödyt, joita tekoälyn käytöstä koulutuksessa koituu, eivät ole riippuvaisia ainoastaan itse tekoälystä vaan siitä, miten opettajat käyttävät tekoälyä digitaalisessa oppimisympäristössä vastatakseen sekä koululaisten ja opiskelijoiden että opettajien tarpeisiin; huomauttaa siksi, että tekoälyn suunnittelijoiden on mahdollisuuksien mukaan osallistettava opetusyhteisöt tekoälyteknologian kehittämiseen, käyttöönottoon ja käyttöön luomalla yhdistävän ympäristön, jossa muodostetaan yhteyksiä ja yhteistyömahdollisuuksia tekoälyn suunnittelijoiden, kehittäjien, yritysten, koulujen, opettajien ja muiden julkisten ja yksityisten sidosryhmien välille, jotta voidaan luoda todellisiin oppimisympäristöihin soveltuvaa, kunkin oppijan ikää ja kehitysvalmiuksia heijastavaa ja tiukimmat eettiset normit täyttävää tekoälyteknologiaa; korostaa, että oppilaitosten olisi otettava käyttöön vain sellaisia teknologioita, jotka ovat luotettavia, eettisiä ja ihmiskeskeisiä ja jotka ovat viranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan tarkastettavissa elinkaarensa kaikissa vaiheissa; korostaa maksuttomien ja avoimeen lähdekoodiin perustuvien ratkaisujen etuja tältä osin; kehottaa tarjoamaan kouluille ja muille oppilaitoksille taloudellista ja logistista tukea sekä tulevaisuuden oppimisratkaisujen käyttöön ottamiseen tarvittavaa asiantuntemusta;

36.  korostaa lisäksi jatkuvaa tarvetta kouluttaa opettajia, jotta he voivat mukautua tekoälyä käyttävän koulutuksen realiteetteihin ja hankkia tarvittavat tiedot ja taidot tekoälyteknologian käyttämiseksi pedagogisesti ja mielekkäästi ja jotta he voivat hyödyntää täysimääräisesti tekoälyn tarjoamat mahdollisuudet ja ymmärtää siihen liittyvät rajoitukset; kehottaa sisällyttämään tulevaisuudessa digitaalisen opetuksen jokaisen opettajan koulutukseen ja kehottaa antamaan opettajille ja koulutusalalla työskenteleville henkilöille mahdollisuuden jatkaa kouluttautumistaan digitaalisen opetuksen alalla koko elämänsä ajan; kehottaakin kehittämään tekoälyä koskevia koulutusohjelmia opettajille kaikilla aloilla kaikkialla Euroopassa; korostaa lisäksi, että on tärkeää uudistaa uusien opettajasukupolvien opetusohjelmia, jotta he voivat sopeutua tekoälyyn perustuvan koulutuksen realiteetteihin, ja että on tärkeää laatia tekoälyä koskevia käsikirjoja ja ohjeita opettajille ja pitää ne ajan tasalla;

37.  on huolissaan siitä, että jäsenvaltioissa ei ole tekoälyyn liittyviä korkea-asteen koulutusohjelmia eikä riittävästi tekoälyn edistämiseen tarkoitettua julkista rahoitusta; katsoo, että tämä vaarantaa Euroopan tulevat digitalisaatioon liittyvät tavoitteet;

38.  on huolissaan siitä, että vain harvat tekoälytutkijat ovat valinneet akateemisen uran, mikä johtuu siitä, että teknologiayritykset voivat tarjota parempaa palkkaa, ja niissä tutkimustyöhön liittyy myös vähemmän hallinnollista rasitusta; katsoo, että yliopistoissa tehtävään tekoälytutkimukseen suunnattujen julkisten varojen lisääminen olisi osaratkaisu tähän ongelmaan;

39.  korostaa, että on tärkeää tarjota ihmisille yleiset digitaaliset taidot lapsuudesta lähtien, jotta osaamisvajetta voidaan kuroa umpeen ja jotta tietyt väestöryhmät voidaan integroida paremmin digitaalisiin työmarkkinoihin ja digitaaliseen yhteiskuntaan; huomauttaa, että on yhä tärkeämpää kouluttaa tekoälyalan korkean osaamistason ammattilaisia heidän taustastaan riippumatta, varmistaa asiaan liittyvien pätevyyksien vastavuoroinen tunnustaminen kaikkialla unionissa ja parantaa nykyisen ja tulevan työvoiman osaamista, jotta se pystyy selviytymään työmarkkinoiden tulevaisuuden realiteeteista; kannustaa siksi jäsenvaltioita arvioimaan koulutustarjontaansa ja lisäämään sitä sisällyttämällä siihen tarpeen mukaan tekoälyyn liittyviä taitoja ja ottamaan käyttöön erityisiä tekoälyn kehittäjille suunnattuja opetussuunnitelmia sekä sisällyttämään tekoälyn myös perinteisiin opetussuunnitelmiin; korostaa tarvetta varmistaa, että tekoälyosaamista koskeva ammattipätevyys tunnustetaan vastavuoroisesti kaikkialla unionissa, kun useat jäsenvaltiot päivittävät koulutustarjontaansa sisällyttämällä siihen tekoälyyn liittyviä taitoja ja ottavat käyttöön erityisiä tekoälyn kehittäjille suunnattuja opinto-ohjelmia; suhtautuu myönteisesti komission pyrkimyksiin sisällyttää digitaaliset taidot osaksi tiettyjen ammattien pätevyysvaatimuksia, jotka on yhdenmukaistettu unionin tasolla ammattipätevyysdirektiivin(11) mukaisesti; korostaa, että näiden opinto-ohjelmien on oltava luotettavaa tekoälyä koskeviin eettisiin suuntaviivoihin sisältyvän arviointiluettelon mukaisia, ja suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen muuttaa tämä luettelo ohjeelliseksi tekoälyn kehittäjien opinto-ohjelmaksi; muistuttaa ammatillisen koulutuksen erityistarpeista tekoälyn osalta ja kehottaa soveltamaan Euroopan tason yhteistyöhön perustuvaa lähestymistapaa, jolla pyritään lisäämään tekoälyn tarjoamia mahdollisuuksia ammatillisessa koulutuksessa; pitää tärkeänä, että alalle koulutetaan erittäin päteviä ammattilaisia, että heidän opinto-ohjelmiinsa sisällytetään eettiset näkökohdat ja että alalla aliedustettuja ryhmiä tuetaan ja alan ammattilaisille luodaan kannustimia, jotta he pyrkisivät työllistymään unionin alueella; muistuttaa, että naiset ovat aliedustettuina tekoälyalalla ja että tämä voi aiheuttaa merkittävää epätasapainoa sukupuolten välillä tulevilla työmarkkinoilla;

40.  korostaa, että hallitusten ja oppilaitosten on arvioitava uudelleen ja muokattava opetussuunnitelmiaan ja mukautettava ne 21. vuosisadan tarpeisiin laatimalla sellaisia koulutusohjelmia, joissa keskitytään enemmän STEAM-aineisiin, jotta oppijoita ja kuluttajia voidaan valmistaa tekoälyn käytön yleistymiseen sekä edistää kognitiivisten taitojen hankkimista; korostaa, että on tärkeää monipuolistaa alaa ja kannustaa opiskelijoita ja erityisesti naisia ja tyttöjä ilmoittautumaan STEAM-aineiden kursseille, varsinkin jos ne käsittelevät robotiikkaa ja tekoälyyn liittyviä aiheita; kehottaa lisäämään taloudellisia ja tieteellisiä resursseja, jotta ammattitaitoisia ihmisiä voidaan motivoida jäämään unioniin ja samalla houkutella tällaisia ihmisiä kolmansista maista; toteaa lisäksi, että tekoälyä hyödyntäviä ja tekoälyteknologiaa kehittäviä startup-yrityksiä on huomattava määrä; korostaa, että pk-yritykset tarvitsevat lisätukea ja tekoälyyn liittyvää koulutusta voidakseen noudattaa digitaalialaa ja tekoälyä koskevaa sääntelyä;

41.  toteaa, että automatisointi ja tekoälyn kehittyminen voivat muuttaa merkittävästi ja peruuttamattomasti työllisyyttä; korostaa, että etusijalle olisi asetettava osaamisen räätälöiminen tulevien työmarkkinoiden tarpeiden ja erityisesti koulutuksen ja kulttuurialan ja luovien toimialojen tarpeiden mukaan; painottaa tässä yhteydessä tarvetta parantaa tulevan työvoiman osaamista; painottaa lisäksi tekoälyn käyttöönoton merkitystä Euroopan kulttuurialan ja luovien toimialojen ja etenkin audiovisuaalialan työmarkkinoiden uudelleen- ja täydennyskoulutuksen kannalta, sillä covid-19-kriisi on vaikuttanut niihin vakavasti;

42.  kehottaa komissiota arvioimaan tekoälyn käyttöönottoon koulutusalalla liittyvää riskiä, jotta voidaan selvittää, olisiko alan koulutusalan tekoälysovellukset sisällytettävä suuria riskejä koskevaan sääntelykehykseen ja olisiko niihin sovellettava tiukempia turvallisuutta, avoimuutta, oikeudenmukaisuutta ja vastuuvelvollisuuta koskevia vaatimuksia, sillä on tärkeää varmistaa, että koulutus edistää jatkossakin yleistä etua, ja koska oppilaita, opiskelijoita ja muita oppijoita koskevat tiedot ovat erittäin arkaluonteisia; painottaa, että tekoälyn kouluttamiseen käytettävät datajoukot olisi arvioitava uudelleen, jotta vältetään tiettyjen stereotypioiden ja muiden ennakkoluulojen vahvistuminen;

43.  kehottaa komissiota ehdottamaan tekoälyä koskevaa tulevaisuuden vaatimukset huomioon ottavaa oikeudellista kehystä, jossa vahvistetaan oikeudellisesti sitovat eettiset toimenpiteet ja normit, joilla varmistetaan perusoikeudet ja -vapaudet ja luotettavien, eettisten ja teknisesti varmojen tekoälysovellusten kehittäminen, mukaan lukien integroidut digitaaliset välineet, palvelut ja tuotteet, kuten robotiikka ja koneoppiminen, erityisesti koulutusalaa varten; edellyttää, että koulutusalan tekoälysovellusten käyttämä ja tuottama data on helposti saatavilla, yhteentoimivaa ja korkealaatuista ja että se jaetaan asianomaisten viranomaisten kanssa helppokäyttöisellä tavalla sekä noudattaen tekijänoikeuksia ja liikesalaisuuksien salassapitoa koskevaa lainsäädäntöä; muistuttaa, että lapset ovat haavoittuvassa asemassa oleva ryhmä, joka ansaitsee erityistä huomiota ja suojelua; korostaa, että vaikka tekoäly voi hyödyttää koulutusta, on otettava huomioon sen teknologiset, sääntelyyn liittyvät ja sosiaaliset näkökohdat sekä taattava asianmukaiset suojatoimet ja ihmiskeskeinen lähestymistapa, jolla viime kädessä varmistetaan, että ihmiset pystyvät aina viime kädessä valvomaan ja korjaamaan järjestelmän päätöksiä; huomauttaa tässä yhteydessä, että opettajien on seurattava ja valvottava tekoälyteknologian käyttöönottoa ja käyttöä kouluissa ja yliopistoissa ollessaan vuorovaikutuksessa koululaisten ja opiskelijoiden kanssa; palauttaa mieliin, että tekoälyjärjestelmät eivät saa tehdä lopullisia päätöksiä, jotka voisivat vaikuttaa koulutusmahdollisuuksiin, kuten opiskelijoiden loppuarviointia, ilman ihmisen täyttä valvontaa; muistuttaa, että luonnollisia henkilöitä koskevien automatisoitujen päätösten, jotka perustuvat profilointiin ja joilla on oikeudellisia tai vastaavia vaikutuksia, on oltava tiukasti rajattuja, ja ne edellyttävät aina oikeutta vaatia ihmisen osallistumista tietojen käsittelemiseen sekä oikeutta saada selitys yleisen tietosuoja-asetuksen mukaisesti; korostaa, että tätä periaatetta olisi noudatettava tiukasti erityisesti koulutusjärjestelmässä, jossa tehdään päätöksiä tulevista mahdollisuuksista;

44.  ilmaisee vakavan huolensa siitä, että koulut ja muut koulutuksen tarjoajat ovat yhä riippuvaisempia vain muutamien yksityisten, määräävässä markkina-asemassa olevien teknologiayritysten tarjoamista koulutusteknologiapalveluista, tekoälysovellukset mukaan luettuina; katsoo, että tätä tilannetta olisi arvioitava unionin kilpailusääntöjen pohjalta; pitää tässä yhteydessä tärkeänä, että tekoälyn käyttöönottoa koulutus-, kulttuuri- ja audiovisuaalialojen pk-yrityksissä tuetaan tarjoamalla asianmukaisia kannustimia, joilla luodaan tasapuoliset toimintaedellytykset; kehottaa siksi investoimaan eurooppalaisiin tietotekniikkayrityksiin, jotta tarvittavaa teknologiaa voidaan kehittää unionissa, kun otetaan huomioon, että tällä hetkellä tekoälyratkaisuja tarjoavat merkittävät yritykset ovat sijoittautuneet unionin ulkopuolelle; muistuttaa painokkaasti, että yleinen tietosuoja-asetus suojaa tiukasti alaikäisten tietoja ja että kyseisiä tietoja voidaan käsitellä ainoastaan, jos ne on täysin anonymisoitu tai jos lapsen vanhempainvastuunkantaja on antanut siihen suostumuksen tai valtuutuksen tietojen minimointia ja käyttötarkoituksen rajoittamista koskevia periaatteita tinkimättömästi noudattaen; kehottaa tehostamaan lapsia koskevien tietojen suojelua ja tietoja varten toteutettuja suojatoimia koulutusalalla ja kehottaa komissiota ryhtymään tältä osin tehokkaampiin toimiin; pyytää, että lapsille ja heidän vanhemmilleen annetaan selkeää tietoa esimerkiksi tiedotus- ja valistuskampanjoiden avulla siitä, miten lasten tietoja voidaan käyttää ja käsitellä;

45.  korostaa erityisiä riskejä, joita liittyy parhaillaan nopeasti kehittyvien tekoälypohjaisten automaattisten tunnistussovellusten käyttöön; muistuttaa, että lapset ovat erityisen herkkä ryhmä; suosittelee, että komissio ja jäsenvaltiot kieltävät automaattisen biometrisen tunnistamisen, kuten kasvojentunnistuksen koulutuksen ja kulttuurin tarpeisiin koulutus- ja kulttuuritiloissa, ellei sen käyttö ole lain mukaan sallittua;

46.  korostaa, että kilpailun edistämiseksi on lisättävä asiakkaiden valinnanvaraa ja laajennettava tekoälyteknologian tarjoamien koulutuspalvelujen valikoimaa; kehottaakin viranomaisia käyttämään julkista rahoitusta ja julkisia hankintoja tekoälyteknologian kehittämiseen ja käyttöönottoon kannustamiseksi; katsoo, että julkisten koulutuksen järjestäjien käyttämän tai julkisin varoin hankitun teknologian olisi perustuttava avoimen lähdekoodin teknologiaan;

47.  toteaa, että koulutusalalla olisi pitänyt jo kauan sitten panostaa innovointiin, kuten covid-19-pandemia ja sen seurauksena tapahtunut siirtyminen verkko- ja etäopiskeluun ovat osoittaneet; korostaa, että tekoälyyn perustuvat koulutusvälineet, esimerkiksi oppimisvaikeuksien arviointiin ja tunnistamiseen tarkoitetut välineet, voivat parantaa verkko-oppimisen laatua ja tehokkuutta;

48.  korostaa, että seuraavan sukupolven digitaalisella infrastruktuurilla ja internetin kattavuudella on strategista merkitystä tekoälyä hyödyntävän koulutuksen tarjoamisessa unionin kansalaisille; kehottaa komissiota covid-19-kriisin vuoksi laatimaan eurooppalaisia 5G-verkkoja koskevan strategian, jolla varmistetaan Euroopan strateginen selviytymiskyky ja joka ei ole riippuvainen sellaisten valtioiden teknologiasta, jotka eivät jaa arvojamme;

49.  kehottaa luomaan yleiseurooppalaisen korkeakoulu- ja tutkimusverkoston, jossa keskitytään koulutuksessa käytettävään tekoälyyn ja joka kokoaisi yhteen laitoksia ja asiantuntijoita kaikilta aloilta tarkastelemaan tekoälyn vaikutusta oppimiseen ja etsimään ratkaisuja, joilla voidaan lisätä tekoälyn tarjoamia mahdollisuuksia;

Kulttuuriperintö

50.  toteaa jälleen, että on tärkeää, että kulttuuripalvelut ovat kaikkien kansalaisten saatavilla kaikkialla unionissa; korostaa tässä yhteydessä jäsenvaltioiden, oppilaitosten ja kulttuurilaitosten sekä muiden vastaavien sidosryhmien välisen parhaiden käytäntöjen vaihdon merkitystä; pitää lisäksi erittäin tärkeänä sitä, että kaikki sekä unionin että jäsenvaltioiden tasolla saatavilla olevien resurssien tarjoamat mahdollisuudet hyödynnetään kulttuuripalvelujen saatavuuden parantamiseksi; korostaa, että kulttuuripalvelujen saatavuus voidaan toteuttaa monin eri tavoin ja että kaikkia näitä mahdollisuuksia olisi tarkasteltava sopivimman vaihtoehdon löytämiseksi; korostaa, että on tärkeää noudattaa johdonmukaisesti Marrakeshin sopimusta;

51.  korostaa, että tekoälyteknologia voi olla merkittävässä asemassa aineellisen ja aineettoman kulttuuriperinnön säilyttämisessä, palauttamisessa, dokumentoimisessa, arvioimisessa, edistämisessä ja hallinnoinnissa erityisesti seuraamalla ja analysoimalla kulttuuriperintökohteissa tapahtuvia muutoksia, jotka johtuvat ilmastonmuutoksen, luonnonkatastrofien ja aseellisten konfliktien kaltaisista uhkista;

52.  korostaa, että tekoälyteknologia voi lisätä Euroopan kulttuurisen monimuotoisuuden näkyvyyttä; huomauttaa, että tämä teknologia tarjoaa kulttuurilaitoksille, kuten museoille, uusia mahdollisuuksia tuottaa innovatiivisia välineitä artefaktien luetteloimiseen ja kulttuuriperintökohteiden dokumentointiin ja niihin tutustumisen helpottamiseen erityisesti 3D-mallintamisen ja laajennetun virtuaalitodellisuuden avulla; korostaa, että tekoäly antaa museoille ja taidegallerioille myös mahdollisuuden ottaa käyttöön vierailijoille tarkoitettuja interaktiivisia ja yksilöllisiä palveluja, joilla heille tarjotaan luettelo ehdotuksista, jotka perustuvat heidän henkilökohtaisesti ja verkossa ilmaisemiinsa kiinnostuksen kohteisiin;

53.  korostaa, että tekoälyn käyttö johtaa sellaisten uusien innovatiivisten lähestymistapojen, välineiden ja menetelmien kehittämiseen, joiden avulla kulttuurialan työntekijät ja tutkijat voivat luoda yhdenmukaisia ja asianmukaisia luokittelujärjestelmiä sekä multimediaa koskevia metatietoja sisältäviä tietokantoja ja luoda niiden avulla yhteyksiä erilaisten kulttuuriperintökohteiden välille ja siten lisätä tietämystä kulttuuriperinnöstä ja helpottaa sen ymmärtämistä;

54.  korostaa, että olisi määritettävä tekoälyteknologian hyvät käytännöt, jotka koskevat kulttuuriperinnön suojelua ja saavutettavuutta erityisesti vammaisten henkilöiden kannalta, ja ne olisi jaettava unionin kulttuuriverkostojen välillä, samalla kun kannustetaan tutkimaan tekoälyn eri käyttötapoja, joilla voidaan edistää kulttuuriperinnön arvoa, saavutettavuutta ja säilyttämistä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään tekoälyn käyttöön kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla liittyviä mahdollisuuksia;

55.  korostaa, että tekoälyteknologiaa voidaan käyttää myös kulttuuriesineiden laittoman kaupan ja kulttuuriomaisuuden tuhoamisen seurantaan, samalla kun tuetaan tietojen keräämistä niin aineellisen kuin aineettoman kulttuuriperinnön palauttamista ja jälleenrakentamista varten; toteaa, että erityisesti tekoälyn kehittäminen, käyttöönotto ja käyttö tullitarkastusmenettelyissä voi auttaa torjumaan kulttuuriperinnön laitonta kauppaa ja erityisesti täydentää järjestelmiä, joiden avulla tulliviranomaiset voivat kohdentaa toimensa ja resurssinsa kohteisiin, joihin liittyy suurin riski;

56.  toteaa, että tekoäly voisi hyödyttää tutkimussektoria, esimerkiksi kun otetaan huomioon ennustavan analytiikan mahdollinen rooli data-analyysin hienosäädössä esimerkiksi kulttuuriesineiden hankinnan ja siirtämisen yhteydessä; korostaa, että unionin on lisättävä investointeja ja edistettävä kumppanuuksia teollisuuden ja tiedeyhteisön välillä, jotta huipputason tutkimusta voidaan tehostaa Euroopan tasolla;

57.  palauttaa mieliin, että tekoäly voi olla mullistava väline kulttuurimatkailun edistämisessä, ja korostaa sen tarjoamia huomattavia mahdollisuuksia ennustaa matkailuvirtoja, mikä voisi auttaa liikamatkailun ongelmien kanssa kamppailevia kaupunkeja;

Kulttuuriala ja luovat toimialat

58.  pitää valitettavana, että kulttuuri ei kuulu painopisteisiin, jotka esitettiin tekoälyä koskevissa toimintavaihtoehdoissa ja suosituksissa unionin tasolla, erityisesti 19. helmikuuta 2020 annetussa komission valkoisessa kirjassa tekoälystä; kehottaa tarkistamaan kyseisiä suosituksia, jotta kulttuuri otetaan unionin tekoälypolitiikan painopisteeksi; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tarkastelemaan tekoälyteknologian kehittämisen, käyttöönoton ja käytön mahdollisia vaikutuksia kulttuurialaan ja luoviin toimialoihin sekä hyödyntämään parhaalla mahdollisella tavalla Next Generation EU ‑elpymissuunnitelmaa näiden alojen digitoimiseksi, jotta voidaan vastata 2000‑luvun uusiin kulutustapoihin;

59.  huomauttaa, että tekoäly on nyt saapunut kulttuurialalle ja luoville toimialoille, mistä esimerkkinä ovat automaattisesti tuotetut tekstit, videot ja musiikkikappaleet; korostaa, että luovilla taiteilijoilla ja kulttuurialan työntekijöillä on oltava tekoälyn ja muiden digitaaliteknologioiden käyttöön tarvittava digitaalinen osaaminen ja koulutus; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään mahdollisuuksia, joita tekoälyn käyttö kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla tarjoaa, lisäämällä rahoitusta tiede- ja tutkimusmäärärahoista ja perustamaan digitaalisen luovuuden keskuksia, joissa luovat taiteilijat ja kulttuurialan työntekijät kehittävät tekoälysovelluksia, oppivat käyttämään niitä ja muita teknologioita ja testaavat niitä;

60.  toteaa, että tekoälyteknologia voi lisätä kulttuurialan ja luovien toimialojen työpaikkojen määrää ja että tämän teknologian saatavuuden parantaminen tukee tätä suuntausta; korostaa siksi, että on tärkeää parantaa digitaalista lukutaitoa kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla, jotta tästä teknologiasta voidaan tehdä osallistavampi, käyttökelpoisempi, oppimiskelpoisempi ja interaktiivisempi näillä aloilla;

61.  korostaa, että tekoälyn ja kulttuurialan ja luovien toimialojen välinen vuorovaikutus on monimutkaista ja edellyttää perusteellista arviointia; on tyytyväinen marraskuussa 2020 julkaistuun komission kertomukseen ”Trends and Developments in Artificial Intelligence – Challenges to the IPRS Framework” (tekoälyn suuntaukset ja kehitys – teollis- ja tekijänoikeusjärjestelmään kohdistuvat haasteet) ja tutkimukseen ”Copyright and new technologies: copyright data management and Artificial Intelligence” (tekijänoikeudet ja uusi teknologia: tekijänoikeustietojen hallinta ja tekoäly); korostaa, että on tärkeää selventää ehtoja, jotka koskevat tekijänoikeudella suojatun sisällön (kuvat, musiikki, elokuvat, tietokannat jne.) käyttöä syöttötietoina sekä kulttuuri- ja audiovisuaalialan tuotosten tuottamisessa, oli kyse sitten ihmisen tekoälyn avustuksella tekemistä tai tekoälyteknologian autonomisesti tuottamista tuotoksista; kehottaa komissiota tutkimaan tekoälyn vaikutuksia Euroopan luoviin toimialoihin; panee jälleen merkille eurooppalaisen datan merkityksen ja suhtautuu myönteisesti komission tähän liittyen antamiin lausuntoihin ja siihen, että tekoäly ja siihen liittyvä teknologia on asetettu asialistan kärkipäähän;

62.  korostaa, että unionin tasolla on laadittava johdonmukainen näkemys tekoälyteknologiasta kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla; kehottaa jäsenvaltioita keskittymään enemmän kulttuuriin kansallisissa tekoälystrategioissaan sen varmistamiseksi, että kulttuuriala ja luovat toimialat innostuvat innovoinnista ja säilyttävät kilpailukykynsä ja että kulttuurinen monimuotoisuus turvataan ja sitä edistetään unionin tasolla uudessa digitaalisessa ympäristössä;

63.  korostaa, että on tärkeää luoda tekoälyteknologialle unionin laajuinen heterogeeninen toimintaympäristö, jotta voidaan edistää kulttuurista monimuotoisuutta ja tukea vähemmistöjä ja kielellistä monimuotoisuutta ja vahvistaa samalla kulttuurialaa ja luovia toimialoja verkkoalustojen avulla siten, että unionin kansalaiset voivat osallistua niihin;

64.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan demokraattista keskustelua tekoälyteknologiasta ja tarjoamaan kansalaisyhteiskunnalle, tutkijoille, tiedemaailmalle ja sidosryhmille tarkoitetun säännöllisesti kokoontuvan keskustelufoorumin, jotta voidaan lisätä tietoisuutta tekoälyn käytön hyödyistä ja haasteista kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla; korostaa tässä yhteydessä, että taide ja kulttuuri voivat auttaa ihmisiä perehtymään tekoälyyn ja edistää sitä koskevaa julkista keskustelua, sillä ne voivat tarjota selkeitä ja konkreettisia esimerkkejä koneoppimisesta esimerkiksi musiikin alalla;

65.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita puuttumaan tekoälyn tuottaman sisällön ja siitä johtuvien tekijänoikeusloukkausten muodostamaan ongelmaan; pyytää komissiota tässä yhteydessä arvioimaan tekoälyn ja siihen liittyvän teknologian vaikutusta audiovisuaalialaan sekä kulttuurialaan ja luoviin toimialoihin, jotta voidaan edistää kulttuurista ja kielellistä monimuotoisuutta siten, että samalla otetaan huomioon tekijöiden ja esiintyjien oikeudet;

66.  korostaa, että Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) ja erityisesti sen tulevan kulttuurialan ja luovien toimialojen osaamis- ja innovaatioyhteisön (KIC) olisi otettava johtoasema kehitettäessä tekoälyä koulutuksessa, kulttuurissa ja audiovisuaalialalla koskevaa eurooppalaista strategiaa ja että se voi auttaa nopeuttamaan tekoälysovellusten kehittämistä ja hyödyntämistä näillä aloilla;

67.  toteaa, että tekoäly on jo päässyt luovuuden arvoketjuun luomisen, tuotannon, levityksen ja kulutuksen osalta ja että sillä on siksi valtava vaikutus kulttuurialaan ja luoviin toimialoihin, myös musiikkiin, elokuvateollisuuteen, kuvataiteeseen ja kirjallisuuteen, tuotantoa helpottavien uusien työkalujen, ohjelmistojen ja tekoälyä hyödyntävän tuotannon avulla ja että samalla se innoittaa laajaa yleisöä ja antaa sille mahdollisuuksia luoda sisältöä;

68.  kehottaa komissiota toteuttamaan tutkimuksia tekoälyn käyttöön perustuvasta verkon suoratoistopalvelujen valvonnasta, jonka tarkoituksena on rajoittaa monimuotoisuutta ja/tai maksimoida voitto, ja tarkastelemaan toimintapoliittisia vaihtoehtoja, joilla kyseisen valvonnan haitallisiin vaikutuksiin voidaan puuttua sisällyttämällä tai priorisoimalla tiettyä sisältöä kuluttajatarjonnassa, sekä sitä, miten valvonta vaikuttaa kulttuuriseen monimuotoisuuteen ja luovan työn tekijöiden tuloihin;

69.  katsoo, että tekoälystä on tulossa yhä hyödyllisempi tekijä kulttuurialan ja luovien toimialojen luovassa toiminnassa ja tuotantovaiheissa;

70.  korostaa tekijän persoonallisuuden merkitystä teosten omaperäisyyden muodostavien vapaiden luovien ratkaisujen ilmentämisen kannalta(12); korostaa, että tekijänoikeuksia koskevat rajoitukset ja poikkeukset ovat tärkeitä, kun sisältöä käytetään syöttötietoina erityisesti koulutuksessa, tiedeyhteisössä ja tutkimuksessa sekä kulttuurituotosten ja luovan työn, kuten audiovisuaalialan tuotosten ja käyttäjien tuottaman sisällön, tuottamisessa;

71.  katsoo, että olisi tarkasteltava mahdollisuutta suojata tekoälyn tuottamia teknisiä ja taiteellista teoksia tällaisen luovan työn kannustamiseksi;

72.  korostaa, että parempi tekijänoikeustietojen hallinta on mahdollista toteuttaa datataloudessa, jotta tekijöille ja esiintyjille voidaan taata paremmat korvaukset, erityisesti mahdollistamalla sisällön tekijän ja oikeuksien omistajan nopea tunnistaminen, mikä vähentää orpoteosten määrää; korostaa lisäksi, että tekoälyyn perustuvia teknologisia ratkaisuja olisi käytettävä parantamaan tekijänoikeustietoihin liittyvää infrastruktuuria ja teosten metatietojen linkittämistä toisiinsa sekä helpottamaan tekijänoikeudesta ja lähioikeuksista digitaalisilla sisämarkkinoilla annetun direktiivin (EU) 2019/790(13) 19 artiklassa säädetyn avoimuusvelvoitteen noudattamista eli ajantasaisten, merkityksellisten ja kattavien tietojen tarjoamista tekijöiden ja esittävien taiteilijoiden teosten ja esitysten hyödyntämisestä, varsinkin silloin, jos oikeudenhaltijoita on useita ja lisensointijärjestelmät ovat monimutkaisia;

73.  pyytää, että komission ilmoittamassa teollis- ja tekijänoikeuksia koskevassa toimintasuunnitelmassa käsitellään tekoälyä ja sen vaikutusta luoviin aloihin ja otetaan tässä yhteydessä huomioon tarve löytää tasapaino teollis- ja tekijänoikeuksien suojelun sekä luovuuden kannustamisen välillä koulutuksen, kulttuurin ja tutkimuksen aloilla; katsoo, että unioni voi saavuttaa johtoaseman tekoälyteknologian kehittämisen alalla, mikäli unionissa otetaan käyttöön toimintaa koskeva sääntelykehys ja toteutetaan aktiivisia julkisen politiikan toimia erityisesti koulutusohjelmien ja tutkimukseen tarjottavan rahoitustuen osalta; pyytää komissiota arvioimaan teollis- ja tekijänoikeuksien vaikutusta tekoälyn ja siihen liittyvän teknologian tutkimukseen ja kehittämiseen sekä kulttuurialaan ja luoviin toimialoihin, audiovisuaaliala mukaan luettuna, erityisesti tekijyyden, tekijöille maksettavien oikeudenmukaisten korvausten ja muiden tähän liittyvien kysymysten kannalta;

74.  kehottaa komissiota pohtimaan tekoälyteknologian avulla tuotettuihin tuotoksiin sekä tekoälyn ja siihen liittyvän teknologian avulla tuotettuun kulttuurisisältöön liittyviä oikeudellisia näkökohtia; pitää tärkeänä tukea kulttuurisisällön tuottamista; toteaa kuitenkin jälleen, että on tärkeää suojella unionin ainutlaatuista teollis- ja tekijänoikeuksia koskevaa kehystä ja että mahdolliset muutokset olisi tehtävä asianmukaista huolellisuutta noudattaen, jotta vältetään horjuttamasta herkkää tasapainoa; kehottaa komissiota laatimaan perusteellisen arvioinnin tekoälyn tuottaman sisällön mahdollisesta oikeushenkilöllisyydestä sekä teollis- ja tekijänoikeuksien soveltamisesta tekoälyn tuottamaan sisältöön ja tekoälytyökalujen avulla tuotettuun sisältöön;

75.  kehottaa komissiota lisäksi harkitsemaan mahdollisuutta kehittää erittäin tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden ja asianomaisten sidosryhmien kanssa muun muassa kustantajille, kirjailijoille ja muiden teosten tekijöille tarkoitettuja varmennusmekanismeja tai -järjestelmiä, jotka auttaisivat heitä tarkistamaan, mitä sisältöjä he voivat käyttää, ja toteamaan helpommin, mitä sisältöjä teollis- ja tekijänoikeuksia koskeva lainsäädäntö suojaa;

76.  kehottaa komissiota vahvistamaan säännöt, joilla taataan todellinen tiedon yhteentoimivuus, jotta yhdeltä alustalta ostettu sisältö on käytettävissä millä tahansa digitaalisella välineellä tuotemerkistä riippumatta;

Audiovisuaaliala

77.  panee merkille, että tekoälyä käytetään usein automaattisissa päätöksentekoalgoritmeissa välittämään ja järjestämään käyttäjille esitettävää kulttuurista ja luovaa sisältöä; korostaa, että nämä algoritmit ovat käyttäjien kannalta ”musta laatikko”; korostaa, että mediapalvelujen tarjoajien, videonjakoalustojen ja musiikin suoratoistopalvelujen käyttämät algoritmit olisi suunniteltava siten, että ne eivät suosi tiettyjä teoksia rajoittamalla henkilökohtaisesti kohdennettuja ehdotuksia vain suosituimpiin teoksiin kohdennettua mainontaa, kaupallisia tarkoituksia tai voiton maksimointia varten; vaatii, että suositusalgoritmien ja kohdennetun markkinoinnin on oltava mahdollisuuksien mukaan selitettäviä ja avoimia, jotta kuluttajat voivat saada täsmällisen ja kattavan käsityksen näistä prosesseista ja sisällöistä ja jotta varmistetaan, että kohdennetut palvelut eivät ole syrjiviä ja että niissä noudatetaan yritysten ja verkkoalustojen yhteyksistä äskettäin annettua asetusta(14)sekä Kuluttajat vahvempaan asemaan -koontidirektiiviä(15); kehottaa komissiota tarkastelemaan tapoja, joilla sisältöjä moderoivat algoritmit optimoidaan edistämään käyttäjien sitoutumista, ja ehdottamaan suosituksia, joilla lisätään käyttäjien mahdollisuuksia hallita itse sitä, mitä sisältöjä he näkevät, takaamalla ja panemalla asianmukaisesti täytäntöön käyttäjien oikeuden kieltäytyä suositelluista ja yksilöllisistä palveluista; korostaa lisäksi, että kuluttajille on ilmoitettava, kun he ovat vuorovaikutuksessa automatisoidun päätöksentekoprosessin kanssa, ja että heidän valintojaan ja toimintaansa ei saa rajoittaa; korostaa, että tekoälymekanismien käyttöä kuluttajien kaupalliseen valvontaan on torjuttava, vaikka se koskisi ”maksuttomia palveluja”, varmistamalla, että siinä noudatetaan tiukasti perusoikeuksia ja yleistä tietosuoja-asetusta; painottaa, että kaikissa sääntelyyn liittyvissä muutoksissa on otettava huomioon vaikutukset haavoittuviin kuluttajiin;

78.  korostaa, että verkon ulkopuolella laittomien asioiden on oltava laittomia myös verkossa; toteaa, että tekoälytyökalujen avulla on mahdollista torjua ja niitä käytetään jo nyt torjumaan laittomia verkkosisältöjä, mutta muistuttaa painokkaasti tulevaa digitaalisia palveluja koskevaa säädöstä odotellessa, että tällaisten työkalujen yhteydessä on aina kunnioitettava perusoikeuksia ja varsinkin sananvapautta ja tiedonvälityksen vapautta, eikä niiden käyttö saisi johtaa internetin yleiseen valvontavelvollisuuteen eikä journalistisiin, taiteellisiin, opetus- tai tutkimustarkoituksiin julkaistun laillisen aineiston poistamiseen; korostaa, että algoritmeja olisi käytettävä ainoastaan havaitsemismekanismina sisällön moderoinnissa, johon ihminen osallistuu, koska tekoäly ei pysty luotettavasti erottamaan laillista, laitonta ja haitallista sisältöä; toteaa, että käyttöehtoihin olisi aina sisällyttävä yhteisön suuntaviivat ja muutoksenhakumenettely;

79.  muistuttaa myös, että sähköistä kaupankäyntiä koskevan direktiivin(16) 15 artiklan perusteella yleistä valvontavelvollisuutta ei saa asettaa ja että audiovisuaalisten mediapalvelujen kohdennetussa sisällönvalvonnassa olisi noudatettava unionin lainsäädännössä vahvistettuja poikkeuksia; muistuttaa, että tekoälysovellusten on noudatettava sisäisiä ja ulkoisia turvallisuusprotokollia, joiden olisi oltava teknisesti tarkkoja ja varmoja; katsoo, että tämän olisi koskettava toimintaa niin tavanomaisissa kuin tuntemattomissa ja ennakoimattomissa tilanteissa;

80.  korostaa lisäksi, että mediapalvelujen, kuten tilausvideopalvelujen ja videonjakoalustojen, tarjoajia koskevissa algoritmipohjaisissa sisältösuosituksissa tekoälyn käytöllä voi olla vakava vaikutus kulttuuriseen ja kielelliseen monimuotoisuuteen, erityisesti mitä tulee velvoitteeseen varmistaa eurooppalaisten teosten korostaminen audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin (direktiivi (EU) 2018/1808(17)) 13 artiklan mukaisesti; toteaa, että samat huolenaiheet koskevat yhtä lailla musiikin suoratoistopalveluja, ja kehottaa kehittämään indikaattoreita kulttuurisen monimuotoisuuden arvioimiseksi ja eurooppalaisten teosten edistämiseksi tällaisissa palveluissa;

81.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita lisäämään taloudellista tukeaan tekoälyn kehittämiselle, käyttöönotolle ja käytölle eurooppalaisten audiovisuaalisten teosten automaattisen tekstityksen ja jälkiäänityksen alalla, jotta edistetään unionin kulttuurien ja kielten monimuotoisuutta ja tehostetaan eurooppalaisen audiovisuaalisen sisällön jakelua ja parannetaan sen saatavuutta;

82.  kehottaa komissiota luomaan selkeän eettisen kehyksen tekoälyteknologian käytölle tiedotusvälineissä, jotta ehkäistään kaikkinainen syrjintä ja varmistetaan kulttuurisesti ja kielellisesti monimuotoisen sisällön saatavuus unionin tasolla vastuullisten, avointen ja osallistavien algoritmien pohjalta siten, että samalla kunnioitetaan yksilön valintoja ja mieltymyksiä;

83.  huomauttaa, että tekoäly voi vaikuttaa merkittävästi disinformaation nopeaan leviämiseen; korostaa tässä yhteydessä, että kehyksessä olisi puututtava tekoälyn väärinkäyttöön valeuutisten ja verkossa olevan väärän tiedon ja disinformaation levittämisessä ja että siinä olisi samalla vältettävä sensuuria; kehottaa siksi komissiota arvioimaan riskejä, jotka liittyvät siihen, että tekoäly myötävaikuttaa disinformaation levittämiseen digitaalisessa ympäristössä, sekä ratkaisuja, joiden avulla tekoälyä voidaan käyttää disinformaation torjumiseen;

84.  kehottaa komissiota toteuttamaan sääntelytoimenpiteitä sen varmistamiseksi, että mediapalvelujen tarjoajat voivat tutustua tietoihin, jotka on tuotettu niiden sisällön muiden palveluntarjoajien alustoilla tarjoamisen ja levittämisen seurauksena; korostaa, että datan täysimääräisen siirtäminen alustaoperaattoreilta mediapalvelujen tarjoajille on keskeisen tärkeää, jotta viimeksi mainitut voivat ymmärtää paremmin yleisöään ja sen myötä parantaa tarjoamiaan palveluja kansalaisten toiveiden mukaisesti;

85.  korostaa, että on tärkeää lisätä rahoitusta Digitaalinen Eurooppa -ohjelmalle, Luova Eurooppa -ohjelmalle ja Horisontti Eurooppa -puiteohjelmalle, jotta voidaan vahvistaa tukea Euroopan audiovisuaalialalle erityisesti toteuttamalla yhteistyöhön perustuvia tutkimushankkeita eettisen tekoälyteknologian kehittämisen, käyttöönoton ja käytön alalla ja käynnistämällä alaa koskevia kokeellisia pilottialoitteita;

86.  kehottaa jäsenvaltioita tekemään tiivistä yhteistyötä sellaisten koulutusohjelmien kehittämisessä, joiden tarkoituksena on työntekijöiden uudelleenkoulutus tai täydennyskoulutus, jotta he olisivat paremmin valmistautuneita tekoälyteknologian käytöstä audiovisuaalialalla johtuvaan sosiaaliseen siirtymään;

87.  katsoo, että tekoäly tarjoaa valtavasti mahdollisuuksia edistää innovointia uutismedia-alalla; katsoo, että tekoälyn laajamittainen sisällyttäminen erilaisiin toimintoihin, kuten sisällön tuottamiseen ja jakeluun, kommenttiosioiden seurantaan, data-analytiikan käyttöön ja peukaloitujen valokuvien ja videoiden tunnistamiseen, on ratkaisevan tärkeää uutistoimitusten kustannusten säästämiseksi, kun otetaan huomioon mainostulojen väheneminen ja tarve suunnata lisää resursseja paikan päällä raportoimiseen ja sen myötä parantaa sisällön laatua ja monipuolisuutta;

Disinformaatio verkossa: syväväärennökset

88.  painottaa, että on tärkeää varmistaa tiedotusvälineiden moniarvoisuus verkossa ja sen ulkopuolella, jotta voidaan taata saatavilla olevien tietojen laatu, monipuolisuus ja luotettavuus;

89.  muistuttaa, että täsmällisyys, riippumattomuus, oikeudenmukaisuus, luottamuksellisuus, humaanisuus, vastuuvelvollisuus ja avoimuus ovat sananvapauden ja tiedonsaannin periaatteiden kulmakivinä verkossa ja sen ulkopuolella toimivissa tiedotusvälineissä ja ratkaisevassa asemassa disinformaation ja väärän tiedon torjunnassa;

90.  panee merkille riippumattomien tiedotusvälineiden tärkeän roolin kulttuurin kannalta ja kansalaisten jokapäiväisessä elämässä; korostaa, että disinformaatio on perustavanlaatuinen ongelma, sillä se rikkoo toistuvasti tekijänoikeuksia ja yleisesti ottaen teollis- ja tekijänoikeuksia; kehottaa komissiota jatkamaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa työtä, jolla lisätään tietoisuutta tästä ongelmasta ja torjutaan disinformaation ja uutislähteisiin liittyvien ongelmien vaikutuksia; pitää lisäksi tärkeänä laatia koulutusstrategioita, joilla parannetaan digitaalista lukutaitoa erityisesti tältä osin;

91.  muistuttaa, että uusien tekniikoiden nopean kehityksen myötä väärän ja manipuloidun sisällön, kuten syväväärennösten, tunnistaminen voi olla yhä haastavampaa, sillä pahantahtoiset tuottajat pystyvät tuottamaan pitkälle kehittyneitä algoritmeja, jotka voidaan ohjelmoida välttämään havaitseminen, mikä heikentää vakavasti demokraattisia perusarvojamme; pyytää komissiota arvioimaan tekoälyn osuutta syväväärennösten luomisessa ja ottamaan käyttöön asianmukaisia oikeudellisia kehyksiä niiden vihamielisessä tarkoituksessa tapahtuvan luomisen, tuottamisen tai jakelun hillitsemiseksi sekä ehdottamaan suosituksia muun muassa toimista, joilla torjutaan vapaisiin ja rehellisiin vaaleihin sekä demokratiaan kohdistuvia tekoälyn aiheuttamia uhkia;

92.  pitää myönteisinä viimeaikaisia aloitteita ja hankkeita, joilla pyritään luomaan tehokkaampia syväväärennösten havaitsemisvälineitä ja avoimuusvaatimuksia; korostaa tässä yhteydessä, että on tutkittava syväväärennösten torjuntaa koskevia menetelmiä ja investoitava niihin, sillä ne ovat ratkaiseva askel väärän tiedon ja haitallisen sisällön torjunnassa; katsoo, että tekoälyä hyödyntävät ratkaisut voivat olla hyödyllisiä tässä yhteydessä; pyytää siksi komissiota säätämään kaikkea syväväärennösaineistoa tai muita realistisesti tehtyjä synteettisiä videoita koskevan velvoitteen ilmoittaa, että aineisto ei ole alkuperäisiä, sekä rajoittamaan tiukasti niiden käyttöä vaalitarkoituksiin;

93.  on huolissaan siitä, että tekoälyllä on yhä suurempi vaikutus siihen, miten tietoa löydetään ja kulutetaan verkossa; huomauttaa, että niin kutsutut tietokuplat ja kaikukammiot rajoittavat mielipiteiden moninaisuutta ja heikentävät avointa keskustelua yhteiskunnassa; vaatii siksi varmistamaan, että alustaoperaattoreiden tietojen käsittelemiseen käyttämät algoritmit ovat avoimia ja että käyttäjille annetaan enemmän vapautta päättää, haluavatko he saada tietoja ja jos haluavat, mitä tietoja;

94.  huomauttaa, että tekoälyteknologiaa käytetään jo journalismissa esimerkiksi tekstien tuottamiseen, tai tutkivassa journalismissa suurten datakokonaisuuksien analysointiin; korostaa, että kun tuotetaan koko yhteiskunnalle merkittävää tietoa, on tärkeää, että automatisoidussa journalismissa käytetään paikkansapitäviä ja kattavia tietoja, jotta ehkäistään valeuutisten levittäminen; korostaa, että laadukkaan journalismin perusperiaatteita, kuten toimituksellista valvontaa, on sovellettava myös tekoälyteknologian avulla tuotettuun journalistiseen sisältöön; kehottaa merkitsemään tekoälyn tuottamat tekstit siten, että ne voidaan helposti tunnistaa tekoälyteksteiksi, jotta turvataan luottamus journalismiin;

95.  korostaa tekoälyn tarjoamia mahdollisuuksia helpottaa ja edistää monikielisyyttä kehittämällä kieliin liittyvää teknologiaa ja mahdollistamalla eurooppalaisen verkkosisällön löytämisen;

o
o   o

96.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) EUVL C 202 I, 16.6.2020, s. 1. (2) EUVL C 440, 6.12.2018, s. 37. (3) EUVL C 449, 23.12.2020, s. 37. (4) EUVL C 433, 23.12.2019, s. 42. (5) EUVL C 28, 27.1.2020, s. 8. (6) EUVL C 252, 18.7.2018, s. 239. (7) EUVL C 307, 30.8.2018, s. 163. (8) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27. huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1). (9) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/58/EY, annettu 12. heinäkuuta 2002, henkilötietojen käsittelystä ja yksityisyyden suojasta sähköisen viestinnän alalla (sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivi) (EYVL L 201, 31.7.2002, s. 37). (10) Mielipiteen- ja sananvapauden edistämisestä ja suojelusta vastaavan YK:n erityisraportoijan raportti, 29. elokuuta 2018. (11) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/36/EY, annettu 7. syyskuuta 2005, ammattipätevyyden tunnustamisesta (EUVL L 255, 30.9.2005, s. 22). (12) Euroopan unionin tuomioistuin, SI ja Brompton Bicycle Ltd v. Chedech / Get2Get, asia C-833/18. (13) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/790, annettu 17. huhtikuuta 2019, tekijänoikeudesta ja lähioikeuksista digitaalisilla sisämarkkinoilla ja direktiivien 96/9/EY ja 2001/29/EY muuttamisesta (EUVL L 130, 17.5.2019, s. 92). (14) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1150, annettu 20. kesäkuuta 2019, oikeudenmukaisuuden ja avoimuuden edistämisestä verkossa toimivien välityspalvelujen yrityskäyttäjiä varten (EUVL L 186, 11.7.2019, s. 57). (15) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/2161, annettu 27. marraskuuta 2019, neuvoston direktiivin 93/13/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 98/6/EY, 2005/29/EY sekä 2011/83/EU muuttamisesta unionin kuluttajansuojasääntöjen täytäntöönpanon valvonnan parantamisen ja nykyaikaistamisen osalta (EUVL L 328, 18.12.2019, s. 7). (16) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/31/EY, annettu 8. kesäkuuta 2000, tietoyhteiskunnan palveluja, erityisesti sähköistä kaupankäyntiä, sisämarkkinoilla koskevista tietyistä oikeudellisista näkökohdista (EYVL L 178, 17.7.2000, s. 1). (17) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/1808, annettu 14. marraskuuta 2018, audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoamista koskevien jäsenvaltioiden tiettyjen lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annetun direktiivin 2010/13/EU muuttamisesta vaihtuvien markkinarealiteettien vuoksi (EUVL L 303, 28.11.2018, s. 69).