Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 194 artiklan,

–  ottaa huomioon ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen osapuolten 21. konferenssissa (COP 21) Pariisissa 12. joulukuuta 2015 hyväksytyn sopimuksen (Pariisin sopimus),

–  ottaa huomioon hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin 8. lokakuuta 2018 julkaistun erityisraportin ”Global Warming of 1.5°C” sekä 25. syyskuuta 2019 julkaistun erityisraportin ”The Ocean and Cryosphere in a Changing Climate”,

–  ottaa huomioon YK:n ympäristöohjelman ”Environment emissions gap report” -raportit vuosilta 2019 ja 2020,

–  ottaa huomioon OECD:n 23. helmikuuta 2018 antaman julistuksen pk-yritysten ja yrittäjyyden vahvistamisesta tuottavuuden ja osallistavan kasvun tukemiseksi,

–  ottaa huomioon 8. heinäkuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Vetystrategia ilmastoneutraalille Euroopalle” (COM(2020)0301),

–  ottaa huomioon alueiden komitean 1. heinäkuuta 2020 antaman lausunnon ”Kohti puhdasta vetyä koskevaa etenemissuunnitelmaa – paikallis- ja alueviranomaisten panos ilmastoneutraaliin Eurooppaan”(1),

–  ottaa huomioon 8. heinäkuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Käyttövoimaa ilmastoneutraalille taloudelle: EU:n energiajärjestelmän integrointistrategia” (COM(2020)0299),

–  ottaa huomioon 19. marraskuuta 2020 annetun komission tiedonannon EU:n strategiasta merellä tuotettavan uusiutuvan energian potentiaalin valjastamiseksi ilmastoneutraalin tulevaisuuden tarpeisiin (COM(2020)0741),

–  ottaa huomioon 14. lokakuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”EU:n strategia metaanipäästöjen vähentämiseksi” (COM(2020)0663),

–  ottaa huomioon 14. lokakuuta 2020 annetun komission kertomuksen ”Energiaunionin ja ilmastotoimien hallinnosta annetun asetuksen (EU) 2018/1999 mukainen energiaunionin tilaa koskeva vuoden 2020 katsaus” (COM(2020)0950),

–  ottaa huomioon 17. syyskuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”EU:n ilmastotavoite vuodelle 2030 entistä korkeammalle – Panostetaan ilmastoneutraaliin tulevaisuuteen ihmisten hyväksi” (COM(2020)0562),

–  ottaa huomioon 11. joulukuuta 2019 annetun komission tiedonannon Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta (COM(2019)0640),

–  ottaa huomioon 10. maaliskuuta 2020 annetun komission tiedonannon Euroopan uudesta teollisuusstrategiasta (COM(2020)0102),

–  ottaa huomioon uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä 11. joulukuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/2001(2) (uusiutuvia energialähteitä koskeva direktiivi),

—  ottaa huomioon energiaunionin ja ilmastotoimien hallinnosta, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 663/2009 ja (EY) N:o 715/2009, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 94/22/EY, 98/70/EY, 2009/31/EY, 2009/73/EY, 2010/31/EU, 2012/27/EU ja 2013/30/EU, neuvoston direktiivien 2009/119/EY ja (EU) 2015/652 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 525/2013 kumoamisesta 11. joulukuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1999(3),

–  ottaa huomioon vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta 22. lokakuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/94/EU(4) (vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurista annettu direktiivi),

–  ottaa huomioon toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen perustamisesta 6. toukokuuta 2014 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 559/2014(5),

–  ottaa huomioon Euroopan laajuisten energiainfrastruktuurien suuntaviivoista ja päätöksen N:o 1364/2006/EY kumoamisesta sekä asetusten (EY) N:o 713/2009, (EY) N:o 714/2009 ja (EY) N:o 715/2009 muuttamisesta 17. huhtikuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 347/2013(6) (TEN-E-asetus),

–  ottaa huomioon Verkkojen Eurooppa -välineen perustamisesta sekä asetuksen (EU) N:o 913/2010 muuttamisesta ja asetusten (EY) N:o 680/2007 ja (EY) N:o 67/2010 kumoamisesta 11. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1316/2013(7), jota tarkistetaan parhaillaan,

–  ottaa huomioon kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä ja neuvoston direktiivin 96/61/EY muuttamisesta 13. lokakuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY(8) (EU:n päästökauppadirektiivi),

–  ottaa huomioon 10. heinäkuuta 2020 antamansa päätöslauselman kattavasta EU:n lähestymistavasta energian varastointiin(9),

–  ottaa huomioon 10. heinäkuuta 2020 antamansa päätöslauselman Euroopan laajuisten energiainfrastruktuurien suuntaviivojen tarkistamisesta(10),

–  ottaa huomioon 15. tammikuuta 2020 antamansa päätöslauselman Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta(11),

–  ottaa huomioon 28. marraskuuta 2019 antamansa päätöslauselman ilmasto- ja ympäristöhätätilasta(12),

–  ottaa huomioon 14. maaliskuuta 2019 antamansa päätöslauselman ilmastonmuutoksesta: eurooppalainen visio kukoistavasta, nykyaikaisesta, kilpailukykyisestä ja ilmastoneutraalista taloudesta Pariisin sopimuksen mukaisesti(13),

–  ottaa huomioon 25. lokakuuta 2018 antamansa päätöslauselman vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta Euroopan unionissa: aika toimia!(14),

–  ottaa huomioon 6. helmikuuta 2018 antamansa päätöslauselman puhtaan energian innovoinnin nopeuttamisesta(15),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 54 artiklan,

–  ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan sekä liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnot,

–  ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön (A9-0116/2021),

A.  ottaa huomioon, että EU on hyväksynyt Pariisin sopimuksen, Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja tavoitteen saavuttaa kustannustehokas ja oikeudenmukainen siirtymä, joka johtaa ilmastoneutraaliuteen viimeistään vuoteen 2050 mennessä;

B.  ottaa huomioon, että komissio on ehdottanut kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä vuoteen 2030 mennessä koskevan EU:n tavoitteen nostamista vähintään 55 prosenttiin vuoden 1990 tasosta ja että parlamentti on hyväksynyt tavoitteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 60 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä;

C.  toteaa, että ilmaston lämpeneminen johtuu suurelta osin fossiilisista polttoaineista ja Pariisin sopimuksella pyritään rajaamaan ilmaston lämpeneminen selvästi alle kahteen celsiusasteeseen esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon verrattuna sekä toteuttamaan toimia nousun rajoittamiseksi alle 1,5 celsiusasteeseen;

D.  ottaa huomioon, että siirtyminen kasvihuonekaasupäästöjen osalta neutraaliin talouteen edellyttää julkisesti ohjattua ripeää ja oikeudenmukaista siirtymistä pitkälti uusiutuviin energialähteisiin perustuvaan ja erittäin resurssi- ja energiatehokkaaseen energiajärjestelmään, jolla varmistetaan kestävyys ja terveys, kansalaisten osallistuminen, energiaköyhyyden lievittäminen kaikkialla EU:ssa, energian toimitusvarmuus, saatavuus ja kohtuuhintaisuus sekä energian hintojen kilpailukyky;

E.  toteaa, että on käytettävä puhtaita vaihtoehtoisia polttoaineita ja kehitettävä niiden käyttömahdollisuuksia, jotta fossiilisista polttoaineista voidaan luopua vaiheittain mahdollisimman pian ja varmistaa EU:n teollisuuden kilpailukyky; toteaa, että uusiutuva vety tarjoaa vielä hyödyntämättömiä mahdollisuuksia tällaisena vaihtoehtona;

F.  ottaa huomioon, että vetyä voidaan käyttää raaka-aineena tai energianlähteenä teollisissa ja kemiallisissa prosesseissa, lento-, meriliikenteessä ja raskaassa maantieliikenteessä, lämmityssovelluksissa, hiilestä irtautumisessa aloilla, joilla suora sähköistäminen ei ole teknisesti mahdollista tai kilpailukykyistä, sekä energian varastoinnissa tarvittaessa energiajärjestelmän tasapainottamiseksi, joten sillä on merkittävä rooli energiajärjestelmien integroinnissa;

G.  ottaa huomioon, että nykyisin noin kaksi prosenttia EU:n energialähteiden yhdistelmästä koostuu vedystä, josta 95 prosenttia tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla ja josta vapautuu vuosittain 70–100 miljoonaa tonnia hiilidioksidia, ja maailmanlaajuisella tasolla 2,5 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä on peräisin vedystä ja alle 1 prosentti tällä hetkellä tuotetusta vedystä käytetään energiankantajana; ottaa huomioon, että joidenkin tutkimusten mukaan uusiutuvan energian osuus voisi olla jopa 100 prosenttia EU:n energialähteiden yhdistelmästä vuonna 2050 ja että vedyn osuus voisi olla jopa 20 prosenttia tästä, 20–50 prosenttia liikenteessä käytettävästä energiasta ja 5–20 prosenttia teollisuudessa käytettävästä energiasta;

H.  ottaa huomioon, että vetyä – jota tuotetaan maailmanlaajuisesti vuosittain 120 miljoonaa tonnia (Mt) – syntyy jalostus- ja kemianteollisuuden sivutuotteena (70 Mt) ja sitä tuotetaan tuotantolaitoksissa (50 Mt); ottaa huomioon, että suurin osa vedystä tuotetaan käyttäen fossiilisia polttoaineita – 6 prosenttia maakaasusta ja 2 prosenttia kivihiilestä käytetään maailmassa vedyn tuotantoon – ja alle 0,1 prosenttia siitä tuotetaan vesielektrolyysillä;

I.  ottaa huomioon, että vedyn kokonaistuotantokapasiteetin Euroopan talousalueella (ETA) arvioitiin olevan vuoden 2018 lopussa 11,5 miljoonaa tonnia vuodessa ja elektrolyysilaitteiden kokonaiskapasiteetti ETA-alueella on noin 1 gigawatti (GW), mikä on 1–4 prosenttia vedyn kokonaistuotantokapasiteetista; toteaa, että fossiilisiin polttoaineisiin perustuvan vedyn tuotannon, johon liittyy hiilidioksidin talteenotto ja varastointi, (vähähiilinen vety) kokonaisosuus ETA-alueella on noin 0,7 prosenttia (sivutuotteet pois lukien);

J.  ottaa huomioon, että maailmanlaajuisesti tuotetusta vedystä 43 prosenttia käytetään ammoniakin tuotantoon, jota puolestaan käytetään pääasiassa ammoniakkipohjaisten maatalouslannoitteiden tuotantoon, 52 prosenttia käytetään hiilivetyjen jalostamiseen ja rikinpoistoon ja viisi prosenttia käytetään metanolisynteesiin ja muihin tarkoituksiin;

K.  ottaa huomioon, että uusiutuvan ja vähähiilisen vedyn tuotantokustannukset ovat 2,5–5,5 euroa kilolta, kun taas fossiilisista polttoaineista tuotettavan vedyn kustannukset ovat noin 1,5 euroa kilolta; toteaa, että useimpien jäsenvaltioiden sähköpaletilla tuotettuna sähköpohjaisen vedyn päästöt olisivat suuremmat kuin fossiilipohjaisen vedyn;

L.  ottaa huomioon, että vedyllä voidaan varastoida energiaa suuria määriä pitkän ajan, joten se voi tasoittaa kysynnän kausivaihteluja; ottaa huomioon, että vetyä voidaan kuljettaa kuorma-autolla, laivalla tai putkijohdoissa, mikä mahdollistaa uusiutuvan energian tuotannon siellä, missä se on tehokkainta, ja mahdollistaa pitkän matkan kuljetukset sähköverkkoa rasittamatta;

M.  ottaa huomioon, että uusiutuvien energialähteiden osuutta on lisättävä kaikkien talouden alojen hiilestä irtautumiseksi, mikä saattaa lisätä sähköverkon epävakautta, ja energian varastoinnin kysyntää on lisättävä huomattavasti energianhankinnan turvaamiseksi;

N.  toteaa, että teräksen tuotanto aiheuttaa noin 10 prosenttia suorista ja epäsuorista kasvihuonekaasupäästöistä maailmanlaajuisesti ja että meriliikenteestä aiheutuu noin 2,5 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä, ja toteaa, että uusiutuvan vedyn kehittäminen voisi auttaa vähentämään päästöjä näillä aloilla;

O.  ottaa huomioon, että liikenteen osuus EU:n kaikista kasvihuonekaasupäästöistä on noin 27 prosenttia; ottaa huomioon, että vedyllä on useita käyttötarkoituksia eri teollisuudenaloilla sekä sähkö- ja rakennusaloilla ja se tarjoaa suuria mahdollisuuksia liikennealalle vaihtoehtoisena polttoaineena, mutta toteaa, että toistaiseksi vedyn mahdollisuuksia eri liikennemuodoissa on otettu markkinoilla käyttöön vain vähän;

P.  ottaa huomioon, että akkukäyttöiset sähköautot voivat ottaa haltuun merkittävän osan yksityisajoneuvojen markkinoista; ottaa huomioon, että raskas liikenne on ala, jolla hiilestä irtautuminen on vaikeaa, ja sen suora sähköistäminen on vähäistä alhaisen kustannustehokkuuden ja teknisten syiden vuoksi; toteaa, että akut aiheuttavat käytännön ongelmia raskaissa hyötyajoneuvoissa, sähköistämättömien ratojen junissa, rahtilaivoissa ja lentokoneissa, ja toteaa, että tämä luo mahdollisuuksia muille energiankantajille, kuten vedylle, sillä sitä voidaan kuljettaa suuria määriä ajoneuvossa tai aluksissa, sitä voidaan tankata tarvittaessa nopeasti uudelleen ja se tuottaa poistotuotoksena ainoastaan puhdasta vettä;

Q.  ottaa huomioon, että kestävä ja kilpailukykyinen vetytalous tarjoaa EU:lle tilaisuuden vahvistaa talouttaan erityisesti covid-19-pandemian aiheuttaman talouden laskusuhdanteen jälkeen, sillä se voisi luoda välittömästi jopa miljoona laadukasta työpaikkaa vuoteen 2030 mennessä ja 5,4 miljoonaa työpaikkaa vuoteen 2050 mennessä, ja toteaa, että tämä voisi tarjota mahdollisuuden alueille, jotka ovat tällä hetkellä erittäin riippuvaisia perinteisistä energialähteistä ja ovat vaarassa ajautua köyhyyteen, kun fossiilisista polttoaineista luovutaan vaiheittain; toteaa, että uusiutuvan vedyn alan arvioidaan voivan tuottaa 10 300 työpaikkaa miljardia sijoitettua euroa kohti ja että tätä lukua voivat nostaa uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön alan tuottamat työpaikat;

R.  toteaa, että sellaisten kestävien ja kilpailukykyisten vetymarkkinoiden kehittäminen, jotka edistävät oikea-aikaisesti ja kustannustehokkaasti unionin vuodeksi 2050 asetettua ilmastoneutraaliustavoitetta, edellyttää hyvin kehittynyttä siirto- ja jakeluinfrastruktuuria vedyn kuljettamiseksi tehokkaasti tuotantolaitoksista sen kulutusalueille EU:ssa;

S.  toteaa, että vetyjärjestelmiä saatetaan kehittää eri tavoin jäsenvaltioissa ottaen huomioon erot niiden olemassa olevan kaasuinfrastruktuurin rakenteessa, kunkin maan valmiudet kehittää erilaisia vedyntuotantoteknologioita, innovointipotentiaali ja se, että vedyn kysyntä vaihtelee kunkin jäsenvaltion erilaisten teollisuudenalojen mukaan;

T.  ottaa huomioon, että lähes kaikki jäsenvaltiot ovat sisällyttäneet kansallisiin energia- ja ilmastosuunnitelmiinsa vetyä koskevia suunnitelmia ja 26 jäsenvaltiota on allekirjoittanut vetyaloitteen;

U.  toteaa, että EU:n energiajärjestelmän olisi oltava ympäristön kannalta kestävä ja taloudellisesti kilpailukykyinen ja että kaikkien valittujen teknologiasuuntausten olisi perustuttava testattuihin ja asianmukaisiin arvionteihin, jotka johtaisivat elinkelpoiseen liiketoimintaan ennustettavassa aikataulussa, jotta niiden kustannukset eivät vaaranna unionin teollisuuden kilpailukykyä tai kansalaisten hyvinvointia;

V.  huomauttaa, että vedyn tuotannon, kuljetuksen, varastoinnin ja jalostuksen aikana tapahtuvat merkittävät energiahäviöt olisi otettava huomioon;

W.  katsoo, että nykyinen maakaasua sääntelevä lainsäädäntökehys on vuosien ajan mahdollistanut unionin kuluttajille toimitusvarmaa ja kohtuuhintaista energiaa, joten se voisi toimia mallina tulevien EU:n laajuisten vetymarkkinoiden kehittämisen edistämiseksi;

1.  korostaa, että EU:n teknologinen johtoasema puhtaan vedyn(16) alalla on säilytettävä ja sitä on kehitettävä edelleen kilpailukykyisen ja kestävän vetytalouden ja integroitujen vetymarkkinoiden avulla; korostaa, että tarvitaan EU:n vetystrategia, joka kattaa koko vedyn arvoketjun, myös kysyntä- ja tarjonta-alat, ja joka on mukautettu kansallisiin toimiin, jotta voidaan varmistaa, että uusiutuvista energianlähteistä tuotetun sähkön tuotantokapasiteettia rakennetaan riittävästi lisää uusiutuvan vedyn tuottamiseksi ja uusiutuvan vedyn kustannusten alentamiseksi; panee erityisesti merkille, että uusiutuvan vedyn kotimainen tuotanto EU:ssa synnyttää lisäarvoa innovatiivisten elektrolyysiteknologioiden kehittämisen ja markkinoinnin kannalta; painottaa, että vetytalouden on oltava Pariisin sopimuksen, unionin vuosia 2030 ja 2050 koskevien ilmasto- ja energiatavoitteiden, kiertotalouden, kriittisiä raaka-aineita koskevan toimintasuunnitelman ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukainen;

2.  suhtautuu myönteisesti komission ehdottamaan vetystrategiaan ilmastoneutraalille Euroopalle, mihin kuuluu myös uusiutuvia energialähteitä koskevan direktiivin tuleva tarkistus, sekä vetyä koskevien jäsenvaltioiden strategioiden ja investointisuunnitelmien kasvavaan määrään; korostaa, että nämä strategiat on mukautettava jäsenvaltioiden kansallisiin energia- ja ilmastosuunnitelmiin, ja kehottaa panemaan ne ripeästi ja kunnianhimoisesti täytäntöön; katsoo, että komission olisi otettava nämä strategiat huomioon tulevissa lainsäädäntöehdotuksissa; kehottaa komissiota mukauttamaan vetyä koskevan lähestymistapansa EU:n uuteen teollisuusstrategiaan ja tekemään siitä osan johdonmukaista teollisuuspolitiikkaa ottaen huomioon, että vetystrategia ei ole itsetarkoitus vaan sitä olisi tarkasteltava osana EU:n yleisiä pyrkimyksiä vähentää kasvihuonekaasupäästöjä samalla kun turvataan laadukkaat pitkän aikavälin työpaikat ja edistetään EU:n teollisuuden kilpailukykyä;

3.  korostaa energiatehokkuuden, kustannustehokkuuden, kohtuuhintaisuuden ja toimitusvarmuuden periaatteisiin perustuvan häiriönsietokykyisen ja ilmastoneutraalin energiajärjestelmän merkitystä; korostaa, että energiansäästön ja energiatehokkuus etusijalle -periaatteen olisi oltava etusijalla estämättä kuitenkaan innovatiivisten pilotti- ja demonstrointihankkeiden kehittämistä; panee merkille, että suora sähköistäminen uusiutuvista lähteistä on kustannus-, resurssi- ja energiatehokkaampaa kuin vety, mutta panee myös merkille, että energian toimitusvarmuuden, teknisen toteutettavuuden ja energiajärjestelmää koskevien näkökohtien kaltaiset tekijät olisi otettava huomioon määritettäessä, miten jonkin alan olisi irtauduttava hiilestä; korostaa tässä yhteydessä teknologianeutraaliuden periaatteen merkitystä ilmastoneutraalin EU:n saavuttamisessa;

4.  on vakuuttunut, että uusiutuvista lähteistä tuotettu vety on keskeisessä asemassa EU:n energiasiirtymässä, sillä uusiutuva vety on ainut tapa edistää kestävällä tavalla ilmastoneutraaliuden saavuttamista pitkällä aikavälillä ja välttää lukkiutumisvaikutuksia ja hukkainvestointeja; panee huolestuneena merkille, että puhdas vety ei ole vielä kilpailukykyistä; kehottaa tämän vuoksi komissiota ja jäsenvaltioita kannustamaan uusiutuvan vedyn arvoketjua ja käyttöönottoa markkinoilla, kun otetaan huomioon, että hinnan ja tuoton välinen suhde paranisi asteittain teollisten menetelmien ja arvoketjujen kehittyessä;

5.  tunnustaa vetylaaksojen useilla alueilla eri puolilla EU:ta toteuttamat ponnistelut yhdennettyjen, monialaisten vedyn arvoketjujen kehittämiseksi; korostaa niiden tärkeää roolia uusiutuvan vedyn tuotannon ja käytön käynnistämisessä, kun tavoitteena on EU:n vetytalouden kehittäminen; kehottaa komissiota hyödyntämään näitä aloitteita, tukemaan niiden kehittämistä ja auttamaan asianomaisia toimijoita niiden tietämyksen ja investointien yhdistämisessä;

6.  painottaa, että vetypohjaiset tuotteet, kuten uusiutuvalla energialla tuotetut synteettiset polttoaineet, muodostavat hiilineutraalin vaihtoehdon fossiilisille polttoaineille ja voivat näin uusiutuvaan energiaan perustuvan sähköistämisen kaltaisten muiden päästövähennysratkaisujen kanssa edistää monien alojen irrottamista hiilestä; painottaa, että käyttö monilla aloilla on ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan alentaa näiden energiankantajien hintaa mittakaavaetujen avulla ja varmistaa markkinoiden riittävä koko;

Vedyn luokitus ja standardit

7.  pitää erityyppisten vetyjen yhteistä oikeudellista luokittelua äärimmäisen tärkeänä; pitää ensi alkuun myönteisenä komission ehdottamaa luokittelua; huomauttaa, että kattavasta, tarkasta, tieteelliseen tietoon perustuvasta ja yhdenmukaisesta EU:n laajuisesta terminologiasta on päästävä nopeasti sopimukseen, jotta voidaan muokata kansallisia oikeudellisia määritelmiä ja vahvistaa selkeä luokittelu oikeusvarmuuden tarjoamiseksi; kehottaa komissiota saattamaan mahdollisimman nopeasti päätökseen kyseisen terminologian laatimista koskevan työnsä kaikessa asiaankuuluvassa lainsäädännössä;

8.  katsoo, että vedyn eri muotojen luokittelu olisi määritettävä riippumattoman tieteelliseen tietoon perustuvan arvioinnin mukaisesti eikä yleisesti käytetyn väriperusteisen lähestymistavan mukaisesti; katsoo, että luokittelun olisi perustuttava koko vedyn tuotanto- ja kuljetusprosessin kaikkiin elinkaarenaikaisiin kasvihuonekaasupäästöihin mutta siinä olisi otettava huomioon myös kiertotalouden periaatteiden mukaiset avoimet ja vankat kestävyyskriteerit ja sen olisi perustuttava kunkin luokan keskiarvoihin ja vakioarvoihin, kuten tavoitteisiin, jotka koskevat luonnonvarojen kestävää käyttöä ja suojelua, jätteiden käsittelyä ja raaka-aineiden ja uusiomateriaalien käytön lisäämistä, pilaantumisen ehkäisemistä ja vähentämistä sekä biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelua ja ennallistamista;

9.  panee merkille, että eri toimijoiden, kuten komission ja Euroopan puhtaan vedyn allianssin, käyttämät puhtaan vedyn määritelmät poikkeavat toisistaan, mikä aiheuttaa sekaannusta, ja katsoo, että tätä olisi vältettävä; korostaa tässä yhteydessä, että uusiutuvan vedyn ja vähähiilisen vedyn välinen ero on tehtävä täysin selväksi(17); toteaa lisäksi, että selvennystä toisi myös se, että vältettäisiin puhumasta samasta vetyluokasta komission ehdottamilla kahdella eri nimellä (”uusiutuva vety” ja ”puhdas vety”), ja korostaa tässä yhteydessä, että termi ”uusiutuva vety” on objektiivisin ja tieteelliseen tietoon perustuva nimivalinta kyseiselle vetyluokalle;

10.  korostaa EU:n ja kansainvälisten standardien ja sertifioinnin kiireellistä tarvetta; toteaa lisäksi, että olisi harkittava kansallisiin rekistereihin mukautettuja alkuperätakuita sen varmistamiseksi, että uusiutuvan vedyn tuotantoa voidaan lisätä oikea-aikaisesti ja että kuluttajat voivat tietoisesti valita kestäviä ratkaisuja ja että minimoidaan hukkainvestointien riski;

11.  korostaa, että standardointijärjestelmän on perustuttava kokonaisvaltaiseen lähestymistapaan ja sitä on sovellettava myös tuontivetyyn; kehottaa komissiota ottamaan käyttöön sääntelykehyksen, jossa on vankat ja avoimet kestävyyskriteerit vedyn sertifioinnille ja jäljitykselle EU:ssa ja jossa otetaan huomioon sen kasvihuonekaasujalanjälki koko arvoketjussa, myös liikenteessä, jotta voidaan samalla saada liikkeelle investointeja riittävään uusiutuvaan energiaan perustuvaan sähköntuotantoon; kehottaa komissiota myös laatimaan mahdollisimman pian vuonna 2021 vetyä koskevan sääntelykehyksen, jolla varmistetaan standardointi, sertifiointi, alkuperätakuut, merkinnät ja käytettävyys kaikissa jäsenvaltioissa, ja kehottaa myös käyttämään EU:n päästökauppajärjestelmän tulevaa tarkistusta sen tarkastelemiseen, millaisia muutoksia tarvitaan, jotta voidaan hyödyntää vedyn koko potentiaali EU:n ilmastotavoitteiden edistämiseksi ottaen huomioon hiilivuodon riskit;

12.  korostaa, että erityyppisten vetyjen luokittelu palvelisi muun muassa kuluttajille tiedottamista eikä sen tarkoituksena ole hidastaa vedyn käytön laajentamista yleensä; panee merkille, että uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön alkuperätakuita koskeva nykyinen järjestelmä ei ole tähän mennessä johtanut lisäkapasiteettiin tehtäviin riittäviin investointeihin; korostaa siksi, että on tärkeää kehittää edelleen ehtoja ja kriteerejä koskevia suuntaviivoja, jotta voidaan välttää uusiutuvista lähteistä tuotetun kapasiteetin laskeminen kahteen kertaan;

13.  on vakuuttunut, että yleinen hyväksyntä on avaintekijä vetytalouden onnistuneessa luomisessa; korostaa siksi kansalaisten ja sidosryhmien osallistumisen sekä vetyä koskevien EU:n teknisten ja turvallisuusstandardien merkitystä sekä näiden standardien mukaisten korkealaatuisten vetyratkaisujen merkitystä; painottaa lisäksi, että kysyntäalan turvallisuuskäytäntöjä on päivitettävä vedyn käytön osalta jatkuvasti; pyytää siksi edistämään parhaita käytäntöjä koskevia esimerkkejä ja vedyn turvallisuuskulttuuria kaikkialla EU:ssa;

Vedyntuotannon lisääminen

14.  korostaa, että jotta voidaan varmistaa, että vedyn sisämarkkinat toimivat hyvin ja ennustettavasti, sääntelyesteet on poistettava ja komission olisi pikaisesti ehdotettava vetymarkkinoiden johdonmukaista, yhdennettyä ja kattavaa sääntelykehystä, ja korostaa, että sääntelykehys olisi yhdenmukaistettava muun asiaa koskevan lainsäädännön kanssa ja siinä olisi noudatettava täysimääräisesti suhteellisuus- ja toissijaisuusperiaatetta ja paremman sääntelyn periaatetta, pk-yritystesti mukaan luettuna; painottaa tämän osalta, että vetymarkkinoiden on oltava joustavat ja niillä on autettava innovatiivisia ensimmäisiä toimijoita hyödyntämään täysimääräisesti vedyn tuotannon etuja ja alentamaan sen kustannuksia, kun otetaan huomioon, että vetymarkkinat eivät ole vielä kehittyneet ja niitä on kasvatettava;

15.  katsoo, että EU:n kaasumarkkinoiden rakennetta ja puhtaan energian pakettia voitaisiin käyttää perustana ja esimerkkinä vetymarkkinoiden sääntelylle; korostaa, että toimivan vedyntuotannon nopea ja ennakoitava kehittäminen edellyttää myös demokraattista julkista suunnittelua, johon osallistuvat tuottajat, työntekijät ja näiden ammattiliitot sekä tutkijat ja kansalaisjärjestöt; kannustaa myös komissiota ja jäsenvaltioita punnitsemaan erityisiä ratkaisuja vedyn tuotannon lisäämiseksi saarten kaltaisilla eristyneillä alueilla, joilla yhteenliittäminen on vähemmän kehittynyttä, samalla kun varmistetaan tarvittavan infrastruktuurin kehittäminen, myös muuttamalla sen käyttötarkoitusta;

16.  kehottaa komissiota sisällyttämään asiaa koskevan lainsäädännön tarkistamista koskeviin vaikutustenarviointeihinsa EU:n kestävän vetytalouden kannalta välttämättömät oikeudelliset vaatimukset ja arvioimaan niitä, jotta voidaan saavuttaa EU:n kunnianhimoisemmat ilmastotavoitteet ja tehdä uusiutuvasta vedystä taloudellisesti houkuttelevampaa; kehottaa komissiota pohtimaan erityisesti uusiutuvia energialähteitä koskevan direktiivin, energiaverodirektiivin(18) ja päästökauppadirektiivin tarkistamista, jotta voidaan varmistaa tasapuoliset toimintaedellytykset ja tulevaisuuden vaatimukset huomioon ottava sääntelykehys vedylle;

17.  pitää myönteisinä komission kunnianhimoisia tavoitteita lisätä elektrolyysikapasiteettia ja uusiutuvan vedyn tuotantoa; kehottaa komissiota laatimaan etenemissuunnitelman elektrolyysilaitteiden käyttöönottoa ja kehittämistä varten ja luomaan kumppanuuksia EU:n tasolla, jotta voidaan varmistaa laitteiden kustannustehokkuus; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita poistamaan nykyisen hallinnollisen rasitteen ja kannustamaan uusiutuvan vedyn arvoketjun laajentamista ja sen käyttöönottoa markkinoilla, jotta siitä tulee teknologisesti kypsä ja kilpailukykyinen, tarjoamalla taloudellisia kannustimia ja erityisiä rahoitusjärjestelmiä, mukaan lukien innovatiiviset ratkaisut, kuten vetyverkkoon syötettävän uusiutuvan vedyn syöttöpreemiot, tarkistamalla valtiontukisääntöjä ja tarkistamalla kattavasti energian hinnoittelu- ja verotusjärjestelmiä ulkoisten kustannusten sisällyttämiseksi hintoihin; korostaa, että uusiutuvasta vedystä voisi tulla kilpailukykyistä ennen vuotta 2030 edellyttäen, että tarvittavat investoinnit ja asianmukainen sääntelykehys ovat käytössä ja uusiutuva energia on kilpailukykyistä;

18.  panee merkille, että kestävän vetytalouden olisi mahdollistettava kapasiteetin lisääminen EU:n yhdennetyillä energiamarkkinoilla; toteaa, että markkinoilla on erilaisia vetymuotoja, kuten uusiutuva ja vähähiilinen vety, ja korostaa investointien tarvetta, jotta voidaan lisätä uusiutuvan energian tuotantoa riittävän nopeasti, jotta voidaan saavuttaa EU:n vuosien 2030 ja 2050 ilmasto- ja ympäristötavoitteet, samalla kun tunnustetaan vähähiilinen vety siirtymäteknologiaksi lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä; kehottaa komissiota arvioimaan, kuinka paljon vähähiilistä vetyä suurin piirtein tarvitaan hiilestä irtautumiseen, missä tapauksissa ja kuinka pitkään, kunnes uusiutuva vety pystyy yksin hoitamaan tämän tehtävän; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita vähentämään sääntelyyn liittyviä ja taloudellisia esteitä, jotta voidaan nopeuttaa vedyn käyttöönottoa markkinoilla; toteaa lisäksi, että on vältettävä luonnonvarojen kestämätöntä hyödyntämistä, metaanipäästöjen jatkumista, hiililukkiutumaa ja hukkainvestointeja; korostaa, että vedyn käytöllä olisi edistettävä EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamista ja uusiutuvan vedyn nopeaa kehittämistä ja käyttöönottoa;

19.  painottaa, että fossiilipohjainen vety on tärkeää poistaa vaiheittain käytöstä ja korvata mahdollisimman pian keskittyen kestävyyden ja kasvihuonekaasupäästöjen kannalta puhtaimpiin teknologioihin; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita aloittamaan välittömästi siirtymän huolellisen suunnittelun, jotta fossiilipohjaisen vedyn tuotanto alkaa vähentyä nopeasti, ennustettavasti ja peruuttamattomasti ja jotta vältetään fossiilisiin polttoaineisiin perustuvien tuotantolaitosten käyttöiän pidentäminen; toteaa, että erinäisiä fossiilipohjaisen vedyn tuotantolaitoksia sijaitsee oikeudenmukaisen siirtymän tukialueilla, ja korostaa, että fossiilipohjaisen vedyn nykyisen tuotannon hiilestä irrottamiseksi olisi toteutettava tehokkaita tukitoimenpiteitä; painottaa, että Euroopan vetytalouden kehittämiseksi toteutetut toimenpiteet eivät saisi johtaa näiden tuotantolaitosten sulkemiseen vaan niiden nykyaikaistamiseen ja kehittämiseen edelleen, jolloin alueet hyötyvät, kun varmistetaan paikallisesti tuotetun kestävän energian kantaja, helpotetaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä ja edistetään paikallisen työvoiman uudelleenkouluttamista ja työllistämisen jatkumista;

20.  korostaa roolia, joka ympäristön kannalta turvallisella hiilidioksidin talteenotolla, varastoinnilla ja hyödyntämisellä (CCS/U) voi olla Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamisessa; kannattaa yhdennettyjä politiikkatoimia edistettäessä sellaisten ympäristön kannalta turvallisten CCS/U-sovellusten käyttöönottoa, joilla saavutetaan kasvihuonekaasupäästöjen nettovähennys, jotta raskas teollisuus muutetaan ilmastoneutraaliksi, silloin kun suoria päästövähennysvaihtoehtoja ei ole saatavilla; muistuttaa kuitenkin, että EU:n hiilineutraaliusstrategiassa olisi asetettava etusijalle suorat päästövähennykset ja toimet, joilla suojellaan ja lisätään EU:n luontaisia hiilinieluja ja -varastoja; panee tässä yhteydessä merkille hiilidioksidin talteenottoa, varastointia ja hyödyntämistä koskevan tutkimuksen ja kehittämisen tarpeen;

21.  korostaa, että vetytalous edellyttää kohtuuhintaisen uusiutuvan energian huomattavaa lisämäärää ja vastaavaa infrastruktuuria uusiutuvan energian tuottamiseksi ja sen kuljettamiseksi vedyntuotantolaitoksiin sekä tuotetun vedyn kuljettamiseksi loppukäyttäjille, kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita käynnistämään uusiutuvan energian riittävän täydentävän kapasiteetin käyttöönoton sähköistämisprosessia ja uusiutuvan vedyn tuotantoa varten muun muassa yksinkertaistamalla lupamenettelyjä ja kehittämään rajatylittäviä kumppanuuksia, jotka perustuvat eri alueiden mahdollisuuksiin tuottaa uusiutuvaa energiaa ja uusiutuvaa vetyä;

22.  katsoo sen, että otetaan käyttöön riittävästi uusiutuvan energian kapasiteettia oikeassa suhteessa uusiutuvan vedyn tarpeeseen nähden, voivan auttaa välttämään ristiriita sähköistämiseen, elektrolyysilaitteisiin tai muihin tarkoituksiin tarvittavan kapasiteetin ja unionin ilmastotavoitteiden saavuttamisen välillä; on tässä yhteydessä tyytyväinen komission suunnitelmiin kasvattaa uusiutuvaa energiaa koskevaa EU:n vuoden 2030 tavoitetta sekä komission ehdottamaan uusiutuvaa energiaa merellä koskevaan strategiaan;

23.  kehottaa tarkistamaan energiaverodirektiiviä; kehottaa jäsenvaltioita harkitsemaan uusiutuvan energian verojen ja maksujen alentamista tarpeen mukaan kaikkialla EU:ssa, jotta voidaan poistaa vetylaitoksissa tuotetun sähkön kaksinkertaiset verot ja maksut, jotka ovat esteenä vedyn käyttöönoton jatkamiselle, ja vahvistamaan taloudellisia kannustimia uusiutuvan energian tuottamiseksi ja samalla pyrkimään poistamaan asteittain fossiilisten polttoaineiden tuet sekä veroista ja maksuista tehtävät vapautukset;

24.  painottaa, että uusiutuvaa vetyä voidaan tuottaa useista uusiutuvista energialähteistä, kuten tuuli-, aurinko- ja vesivoimasta (myös pumppuvesivarastoista); korostaa ympäristövaurioalueiden mahdollisuuksia tarjota tilaa uusiutuvan energian tuotannolle; kehottaa komissiota arvioimaan hiljattain julkaistun uusiutuvaa energiaa merellä koskevan strategian mukaisesti, miten merellä tuotettavan uusiutuvan energian lähteet voisivat viitoittaa tietä uusiutuvan vedyn laajemmalle kehittämiselle ja käyttöönotolle;

25.  korostaa mahdollisuutta muuttaa joitakin olemassa olevia teollisuuslaitoksia uusiutuvan vedyn tuotantolaitoksiksi; korostaa, että tällaiset teollisuusalueiden muutokset on suunniteltava julkisesti työntekijöiden ja heidän ammattiliittojensa kanssa siten, että annetaan mahdollisuus, myös työntekijöille, avata kollektiivisesti uudelleen käytöstä poistettuja paikkoja lainmukaisella tavalla esimerkiksi vedyn tuottamiseksi;

26.  toteaa, että siirtyminen ilmastoneutraaliin energiajärjestelmään olisi suunniteltava huolellisesti ottaen huomioon tämänhetkiset lähtökohdat ja infrastruktuurit, jotka voivat vaihdella jäsenvaltioittain; painottaa, että jäsenvaltioiden olisi toimittava joustavasti suunniteltaessa tukitoimenpiteitä, myös valtiontukitoimia, kansallisten vetytalouksiensa kehittämiseksi; pyytää tässä yhteydessä komissiota antamaan enemmän tietoa tukitoimenpiteiden suunnitellusta eriyttämisestä ja joustavuudesta;

27.  painottaa, että vedyn tuottamiseksi tarvitaan merkittävä määrä luonnonvaroja, esimerkiksi vettä, ja että tämä voi aiheuttaa ongelmia niillä EU:n alueilla, joilla vedestä on pulaa; korostaa, että on tärkeää lisätä resurssitehokkuutta, minimoida vaikutukset alueen vesihuoltoon, varmistaa luonnonvarojen huolellinen hallinta ja maankäyttö vedyn tuotantoon ja välttää veden, ilman tai maaperän saastumista, metsäkatoa tai biologisen monimuotoisuuden häviämistä vetyyn liittyvän tuotantoketjun seurauksena;

Kansalaisten osallistuminen

28.  korostaa, että kansalaisten osallistumisella on tärkeä rooli oikeudenmukaisen, onnistuneen ja osallistavan energiasiirtymän toteuttamisessa; korostaa siksi, että kaikkien toimijoiden on tärkeää osallistua kustannuksiin ja saada osansa hyödyistä yhdennetyssä järjestelmässä;

29.  korostaa, että uusiutuvaa energiaa tuottavat yhteisöt voivat osallistua vedyn tuotantoon; muistuttaa velvoitteesta varmistaa näiden yhteisöjen toimintamahdollisuudet sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä annetun direktiivin (EU) 2019/944(19) mukaisesti ja pyytää, että niille annetaan mahdollisuus saada samat edut kuin muutkin toimijat;

30.  korostaa, että jotta EU:n vetymarkkinat toimisivat moitteettomasti, tarvitaan erityisesti turvallisuuteen liittyviä erityistaitoja omaavia henkilöitä; painottaa, että tarvitaan vahvoja julkisia ja maksuttomia ammatillisen koulutuksen järjestelmiä; kehottaa komissiota laatimaan toimintasuunnitelman jäsenvaltioiden ohjaamiseksi tätä koskevien koulutusohjelmien kehittämisessä työntekijöille, insinööreille ja teknikoille mutta myös suurelle yleisölle sekä monialaisten opetusohjelmien laatimisessa taloustieteilijöille, tutkijoille ja opiskelijoille sekä ohjelmien ylläpitämisessä; tähdentää, että vetyalalla on edistettävä tehokkaammin yhtäläisiä mahdollisuuksia, ja kehottaa laatimaan EU:n aloitteen, jossa keskitytään naisten työllistymiseen, kouluttautumiseen ja kehittymiseen, jotta voidaan tunnistaa ja poistaa esteitä sekä muodostaa verkostoja ja malleja;

31.  pitää valitettavana, että koulutus- sekä täydennys- ja uudelleenkoulutusstrategioilla ja oikeudenmukaisella siirtymisellä kohti vetyyn valmistautunutta työvoimaa ei ole toistaiseksi ollut sijaa EU:n vetystrategiassa; korostaa, että on tärkeää säilyttää ja hyödyntää niiden työntekijöiden potentiaali, joilla on teknisiä taitoja ja jotka työskentelevät nykyisillä teollisuudenaloilla, ja muistuttaa työntekijöiden oikeudesta saada koulutusta ja täydennyskoulutusta työaikana siten, että heille maksetaan koulutuksen ajalta palkkaa;

32.  kehottaa komissiota tuottamaan tietoja mahdollisista vaikutuksista, mahdollisuuksista ja haasteista, joita syntyy teollisuuden, liikenteen ja energia-alan siirtymisestä kohti vedyn käytön lisäämistä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään tältä osin alakohtaisia muutosstrategioita yhdessä teollisuuden ja ammattiliittojen kanssa; ehdottaa, että käynnistetään osaamissopimuksen yhteydessä puhdasta vetyä koskeva Euroopan osaamiskumppanuus;

Vetyinfrastruktuuri

33.  korostaa kiireellistä tarvetta kehittää infrastruktuuria vedyn tuotantoa, varastointia ja kuljetusta varten, kannustaa riittävien valmiuksien kehittämiseen ja kehittää samanaikaisesti kysyntää ja tarjontaa; painottaa myös, että on tärkeää kehittää syrjimättömän pääsyn vetyverkkoja; panee merkille synergiaedut, joita syntyy vedyn tuotannon ja infrastruktuurin integroimisesta joustavien, useiden energialähteiden järjestelmien muihin osiin, kuten hukkalämmön talteenotosta kaukolämpöverkkoihin tarkoitetusta elektrolyysistä; suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen TEN‑E‑asetuksen muuttamisesta; pitää hyvänä asiana vedyn sisällyttämistä omana energiainfrastruktuuriluokkanaan ja panee merkille, että nämä vetyrakenteet voivat olla uusia vasta rakennettuja tai maakaasukäytöstä muutettuja tai näiden kahden yhdistelmiä; panee lisäksi merkille äskettäin ehdotetun infrastruktuurin suunnittelua koskevan hallintojärjestelmän, johon vetyalan toimijat osallistuvat;

34.  toteaa, että sen ohella, että ensimmäisessä vaiheessa keskitytään teollisuusklustereihin, olisi jo ryhdyttävä suunnittelemaan, sääntelemään ja kehittämään infrastruktuuria vedyn pitkien matkojen kuljetusta ja varastointia varten ja annettava riittävää taloudellista tukea kyseiselle infrastruktuurille, jotta voidaan varmistaa vedyn käyttöönotto monilla eri aloilla; pitää tässä yhteydessä myönteisenä vetyinfrastruktuurin tulevaa sisällyttämistä EU:n suunnitelmiin, kuten verkon kehittämistä koskeviin kymmenvuotissuunnitelmiin;

35.  korostaa avoimen, osallistavan ja tieteelliseen tietoon perustuvan tulevan infrastruktuurin ja integroidun verkkosuunnittelun merkitystä julkisten elinten, kuten Euroopan unionin energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston (ACER), ohjauksessa sekä sidosryhmien ja tieteellisten elinten osallistumista; ehdottaa tässä yhteydessä, että tehdään kustannus-hyötylaskelmia uusiutuvan vedyn tuotanto-, kuljetus- ja varastointi-infrastruktuurin sijaintipaikoista ja tutkitaan tarvetta rakentaa uusia, jotta voidaan välttää hukkainvestoinnit, vaikuttaa myönteisesti elinkeinoihin ja ekosysteemeihin ja minimoida kuluttajille aiheutuvat kustannukset ottaen huomioon heidän erityistarpeensa; korostaa taloudellisia etuja, joita erityisesti pienimuotoisille kuluttajille ja teollisuusklustereille syntyy vedyn tuotantolaitosten sijoittamisesta lähelle uusiutuvan energian tuotantolaitoksia tai samaan paikkaan kuin kulutuslaitokset, ja eri kysyntäsektoreiden yhdistämisestä; korostaa myös alueiden ja jäsenvaltioiden välisen rajat ylittävän yhteistyön merkitystä sellaisten hankkeiden tukemisessa, jotka parantaisivat toimitusvarmuutta rakentamalla EU:n vetyrunkoverkon, jolla on tarkoitus varmistaa yhteenliitäntä ja yhteentoimivuus kaikissa jäsenvaltioissa;

36.  kannustaa komissiota ja jäsenvaltioita tekemään tieteelliseen tietoon perustuvan arvioinnin mahdollisuudesta käyttää olemassa olevia kaasuputkia puhtaan vedyn siirtoon ja vedyn maanalaiseen varastointiin ottaen huomioon erilaiset tekijät, kuten kustannus-hyötyanalyysin teknis-taloudellisista ja sääntelyyn liittyvistä näkökohdista, järjestelmän yleisen integroinnin ja pitkän aikavälin kustannustehokkuuden; toteaa, että jo olemassa olevan tai kehitteillä olevan asianmukaisesti sijoitetun kaasuinfrastruktuurin käyttötarkoituksen muuttaminen voisi maksimoida kustannustehokkuuden, minimoida maan ja resurssien käytön ja investointikustannukset sekä sosiaaliset vaikutukset; korostaa, että kaasuinfrastruktuurin käyttötarkoituksen muuttaminen voi olla merkityksellistä vedyn käytön kannalta päästöintensiivisten teollisuudenalojen ensisijaisilla aloilla, mukaan lukien teollisuuslaitosten ja multimodaalisten liikennekeskusten väliset yhteydet, pitäen mielessä tarpeen kuljettaa vetyä mahdollisimman tehokkaasti; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että tuleva kaasuinfrastruktuuri on yhteensopiva puhtaan vedyn kanssa; kehottaa komissiota arvioimaan, missä vetysekoitusta käytetään tällä hetkellä, ja arvioimaan tieteellisen tiedon pohjalta sen kysyntää osoitettuihin teollisuuden vetytarpeisiin vastaamisessa sekä sen etuja ja haittoja, jotta voidaan tunnistaa infrastruktuuritarpeet ja välttää samalla hukkainvestointeja;

37.  korostaa, että vetyinfrastruktuuria on säänneltävä erityisesti sen toiminnan ja energiaverkkoon liittämisen osalta ja että eriyttämistä on noudatettava vetymarkkinoiden suunnittelun ohjaavana periaatteena ottaen samalla huomioon, että vetymarkkinoita on vielä kehitettävä; painottaa, että eriyttämisellä on keskeinen asema sen varmistamisessa, että innovatiivisia uusia tuotteita saatetaan energiamarkkinoille kustannustehokkaimmalla tavalla; panee merkille, että mahdollinen poikkeaminen tästä sääntelyperiaatteesta keskipitkällä aikavälillä johtaisi tarpeettoman korkeisiin kustannuksiin loppukäyttäjille; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita laatimaan selkeät suuntaviivat uusien ja käyttötarkoitukseltaan muutettujen putkien omistuksen osalta, jotta voidaan tarjota suunnitteluvarmuutta;

38.  korostaa multimodaalisten meri- ja sisävesisatamien strategisesti keskeistä roolia innovointikeskuksina vedyn tuonnissa, tuotannossa, varastoinnissa, toimittamisessa ja käytössä; painottaa, että kansallisilla rannikkoalueilla ja satamissa tarvitaan tilaa ja investointeja satamainfrastruktuuriin, jotta edistetään uusien päästöttömien ja vähäpäästöisten teknologioiden käyttöä ja luodaan vedyn teollinen arvoketju multimodaalisia liikennekäytäviä pitkin;

Vedyn kysyntä

39.  toteaa, että vedyn kysyntä keskittynee aloihin, joilla vedyn käyttö on lähes kilpailukykyistä tai joita ei tällä hetkellä voida irrottaa hiilestä muita teknologisia ratkaisuja käyttäen; on samaa mieltä komission kanssa siitä, että vedyn kysynnän tärkeimmät edelläkävijämarkkinat ovat teollisuus, lento- ja meriliikenne ja raskas liikenne; katsoo, että näillä aloilla olisi laadittava riippumattomien tieteellisten tutkimusten pohjalta ja yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa kysynnän kehittämistä ja investointi- ja tutkimustarpeita koskevia etenemissuunnitelmia EU:n tasolla ottaen huomioon kunkin jäsenvaltion yksilölliset olosuhteet ja alueelliset eroavuudet vedyn käyttöönotossa, teknologisessa valmiudessa sekä infrastruktuurin kypsyydessä;

40.  on tyytyväinen siihen, että komissio tarkastelee erilaisia vaihtoehtoja kysyntäpuolen kannustimiksi; yhtyy komission näkemykseen siitä, että siirtymäkauden ajan vedyn kysynnän edistämiseksi voitaisiin harkita kysyntään keskittyviä politiikkatoimia ja selkeitä kannustimia vetysovelluksille ja vedyn käytölle loppukäyttäjien aloilla – esimerkiksi kiintiöitä vedyn käytölle rajallisella määrällä tiettyjä aloja, Euroopan investointipankin takauksia yhteisinvestointien alkuperäisen riskin pienentämiseksi, kunnes ne ovat kustannuskilpailukykyisiä, ja rahoitusvälineitä, myös uusiutuvaa tai vähähiilistä vetyä hyödyntäviä hankkeita varten tarkoitettuja hiilen hinnanerosopimuksia – jotta voidaan edistää hiilestä irtautumista vedyn avulla, kun tämä on välttämätöntä loppukäyttäjien kilpailukyvyn säilyttämiseksi; panee merkille, että on varmistettava korvausten oikeasuhteisuus ja vältettävä tuotannon ja käytön kaksinkertainen tukeminen sekä keinotekoisten tarpeiden ja perusteettomien markkinavääristymien luominen; kehottaa laatimaan pikaisesti pilottimallin hiilen hinnanerosopimuksesta, erityisesti puhdasta terästä varten; korostaa, että kestävien ratkaisujen, kuten rakentamiseen tai kunnostamiseen tarkoitetun vihreän teräksen, julkisilla hankinnoilla voidaan myös edistää konkreettista ja ennakoitavissa olevaa kysyntää; painottaa, että kysyntään keskittyvien politiikkatoimien olisi oltava johdonmukaisia muiden toimien kanssa ja niistä olisi toteutettava perusteellinen vaikutustenarviointi, jotta vältetään kielteiset vaikutukset energiaintensiivisiin teollisuudenaloihin, jotka ovat kansainvälisen kilpailun kohteena;

41.  toteaa, että jotkut nykyisistä sääntelykehyksistä sisältävät esteitä vedyn käytölle; kannustaa komissiota ja jäsenvaltioita mukauttamaan näitä sääntelykehyksiä vedyn kysynnän lisäämiseksi ja oikeudellisten epävarmuustekijöiden kaltaisten pidäkkeiden poistamiseksi;

42.  kehottaa komissiota edistämään edelläkävijämarkkinoita uusiutuvien vetyteknologioiden osalta sekä niiden käyttöä ilmastoneutraaliin tuotantoon erityisesti teräs-, sementti- ja kemianteollisuudessa osana Euroopan uuden teollisuusstrategian täytäntöönpanoa; kehottaa komissiota arvioimaan mahdollisuutta tunnustaa uusiutuvan vedyn avulla tuotettu teräs ajoneuvokannan laajuisten hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoitteiden saavuttamista edistäväksi tekijäksi; kehottaa lisäksi komissiota esittämään nopeasti puhdasta terästä koskevan EU:n strategian, jossa olisi painotettava asianmukaisesti uusiutuvan vedyn käyttöä;

43.  muistuttaa, että liikenteen osuus EU:n hiilidioksidipäästöistä on yksi neljäsosa ja se on ainoa ala, jolla päästöt eivät ole vähentyneet vuoden 1990 perustasoon verrattuna; korostaa vedyn mahdollisuuksia yhtenä keinona vähentää hiilidioksidipäästöjä erityisesti liikennemuodoissa, joiden kohdalla täydellinen sähköistäminen on vaikeampaa tai ei vielä ole mahdollista; korostaa, että tankkausinfrastruktuurin käyttöönotto on välttämätöntä, jotta voidaan lisätä vedyn käyttöä liikennealalla; korostaa tässä yhteydessä, että on tärkeää tarkistaa Euroopan laajuista liikenneverkkoa (TEN-T) koskevaa asetusta(20) ja vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuria koskevaa direktiiviä, jotta varmistetaan julkisten vetytankkausasemien saatavuus kaikkialla EU:ssa, sisällyttämällä siihen konkreettisia tavoitteita vetyinfrastruktuurin sisällyttämiseksi liikennejärjestelmiin; suhtautuu myönteisesti komission aikomukseen kehittää vetytankkausinfrastruktuuria kestävää ja älykästä liikkuvuutta koskevassa strategiassa vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurista annetun direktiivin uudelleentarkastelun yhteydessä; korostaa tarvetta luoda synergioita TEN-T- ja TEN‑E‑strategioiden sekä vaihtoehtoisia polttoaineita koskevan strategian kanssa, mikä johtaa vetytankkausasemien vaiheittaiseen käyttöönottoon, ja katsoo, että tässä yhteydessä olisi vahvistettava olennaiset tekniset vaatimukset ja riskinarviointiin perustuvia yhdenmukaistettuja standardeja;

44.  korostaa, että vedyn ominaispiirteet tekevät siitä hyvän vaihtoehdon fossiilisten polttoaineiden korvaamiseen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen tietyissä liikennetyypeissä; painottaa, että vety puhtaassa muodossa tai synteettisenä tai biokeroseenina käytettynä on keskeinen tekijä fossiilisen kerosiinin korvaajana lentoliikenteessä; painottaa lisäksi, että vetyä käytetään jo jonkin verran liikennealalla, erityisesti tieliikenteessä, julkisessa liikenteessä ja tietyissä rautatiealan segmenteissä erityisesti siellä, missä radan sähköistäminen ei ole taloudellisesti mahdollista; korostaa, että tarvitaan vahvempaa lainsäädäntöä päästöttömien polttoaineiden ja muiden puhtaiden teknologioiden, kuten uusiutuvan vedyn, käytön kannustamiseksi ja mahdollisesti niiden käytön aloittamiseksi raskaissa ajoneuvoissa sekä lento- ja meriliikenteessä, kun ne ovat täysin saatavilla;

45.  kehottaa komissiota lisäämään tutkimusta ja investointeja kestävän ja älykkään liikkuvuuden strategian yhteydessä ja arvioimaan, onko uusiutuvaa energiaa koskevaa direktiiviä tarkistettava, jotta voidaan varmistaa tasapuoliset toimintaedellytykset kaikille uusiutuvaan energiaan perustuville ratkaisuille liikenteessä;

Tutkimus, kehittäminen, innovointi ja rahoitus

46.  painottaa tutkimuksen, kehittämisen ja innovoinnin merkitystä koko arvoketjussa sekä demonstrointihankkeiden toteuttamista teollisessa mittakaavassa, pilottihankkeet mukaan luettuina, ja niiden käyttöön ottamista markkinoilla, jotta uusiutuvasta vedystä tulee kilpailukykyistä ja kohtuuhintaista ja jotta energiajärjestelmän integrointi saadaan päätökseen ja samalla varmistetaan maantieteellinen tasapaino kiinnittäen erityistä huomiota hiili-intensiivisiin alueisiin; kehottaa komissiota kannustamaan tutkimus- ja innovointitoimia laajamittaisten suuren vaikutuksen hankkeitten täytäntöönpanoon teknologian siirron turvaamiseksi vedyn koko arvoketjussa; suhtautuu tässä yhteydessä myönteisesti liikkuvuuslaboratorioiden käynnistämiseen EU:n kaupungeissa, jotta voidaan edistää sellaisia kestäviä joukkoliikenteen kokeiluja, jotka perustuvat vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöön, ja kannustaa sisällyttämään vedyn näihin kokeiluihin käytettäviin polttoaineisiin;

47.  katsoo, että uusiutuvan vedyn tuotantokapasiteetin kehittämiseen ja lisäämiseen, kilpailukyvyn parantamiseen ja sellaisten vetyratkaisujen edistämiseen, jotka ovat usein vielä kehittämisen alkuvaiheessa, on investoitava huomattavia rahamääriä, mikä edellyttäisi myös uusiutuvaan vetyyn tehtävien investointien riskin vähentämistä esimerkiksi hinnanerosopimusten avulla; painottaa, että EU:n ohjelmilla ja rahoitusvälineillä, kuten elpymis- ja palautumistukivälineellä, Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelmalla, Verkkojen Eurooppa -välineellä, InvestEU-ohjelmalla, johon kuuluu myös strategisten eurooppalaisten investointien ikkuna, Euroopan aluekehitysrahastolla, koheesiorahastolla, oikeudenmukaisen siirtymän rahastolla ja päästökauppajärjestelmän innovaatiorahastolla, on keskeinen rooli vetytalouden kaikkialla EU:ssa yhtenäisen kehittämisen tukemisessa; korostaa tältä osin paikallisten ja alueellisten julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien tärkeää roolia vedyn kehittämisen ja käyttöönoton vauhdittamisessa;

48.  painottaa tarvetta varmistaa kaikkien saatavilla olevien investointirahastojen, ohjelmien ja rahoitusvälineiden väliset synergiat, jotta varmistetaan julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö monenlaisiin hankkeisiin investoimiseksi; panee huolestuneena merkille puhtaiden energiateknologioiden alalla tehtyjen tutkimus- ja innovointi-investointien vähenemisen, joka kävi ilmi energiaunionin tilaa koskevasta vuoden 2020 kertomuksesta;

49.  kehottaa komissiota kehittämään uusiutuvaa energiaa ja vetyä koskevan koordinoidun investointistrategian, joka on kansallisten tutkimus- ja innovointistrategioiden mukainen, ottaen huomioon jäsenvaltioiden erilaiset lähtökohdat;

50.  kehottaa komissiota painottamaan strategiassa pk-yritysten merkittävää roolia; painottaa tarvetta sisällyttää sääntelyllisiä suojatoimia ja varmistaa rahoituksen saatavuus ja innovatiivinen pääoma, kuten yrityshautomot ja yhteiset tutkimushankkeet, jotta startup-yritykset ja pk-yritykset voivat juurtua vetyteollisuuteen; kehottaa komissiota varmistamaan yhdenvertaisen pääsyn markkinoille ja helpottamaan tällaisten yritysten markkinoille tuloa ja edistämään niiden osallistumista esimerkiksi kutsumalla niitä proaktiivisesti pyöreän pöydän keskusteluihin ja ottamalla ne mukaan julkisiin kuulemiskierroksiin; kehottaa komissiota arvioimaan pk-yritysten tarpeita ja niiden tuotantoprosessien hiilestä irtautumisen ja vedyn avulla tapahtuvan energianhankinnan kustannuksia sekä seuraamaan pk-yritysten edistymistä käyttämällä asianmukaisia keskeisiä suorituskykyindikaattoreita, jotta voidaan edistää näyttöön perustuvaa päätöksentekoa;

51.  toteaa, että EU:lla on johtoasema elektrolyysilaitteiden valmistuksessa, ja painottaa, että sen on säilytettävä tämä kilpailuetu ja edistettävä sitä; katsoo, että EU:n tutkimus- ja kehittämistoimissa olisi keskityttävä monenlaisiin mahdollisiin uusiin uusiutuviin vetylähteisiin ja -teknologioihin, kuten fotosynteesin, levien tai meriveden elektrolyysilaitteiden avulla tuotettuun vetyyn, jotta voidaan nostaa teknologisen valmiuden tasoa;

52.  suhtautuu myönteisesti Euroopan puhtaan vedyn alan allianssiin (jäljempänä ’allianssi’), muihin uusiutuvaa vetyä koskeviin aloitteisiin ja järjestöihin, Euroopan vetyfoorumiin sekä Euroopan yhteistä etua koskeviin tärkeisiin hankkeisiin, sillä ne ovat tärkeitä keinoja edistää investointeja uusiutuvaan vetyyn; kannustaa jäsenvaltioita, komissiota ja talouden toimijoita hyödyntämään nopeasti Euroopan yhteistä etua koskevien hankkeiden potentiaalia EU:n vetytalouden kannalta merkityksellisten hankkeiden tukemiseksi; kehottaa noudattamaan pragmaattista lähestymistapaa kyseisten hankkeiden hyväksynnän helpottamiseksi; pitää myös myönteisenä komission suunnitelmaa tarkistaa ympäristönsuojelulle ja energia-alalle myönnettävää valtiontukea koskevia suuntaviivoja vedyn tuotannon helpottamiseksi ja sen ottamiseksi käyttöön markkinoilla nopeasti;

53.  kannustaa allianssia laatimaan yhteistyössä polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen kanssa investointisuunnitelman ja hankejatkumon, joilla voidaan varmistaa vetytavoitteiden täytäntöönpano mahdollisimman pian; korostaa, että allianssin olisi keskityttävä uusiutuvan vedyn kehittämiseen ja sitouduttava selkeästi EU:n vuosien 2030 ja 2050 ilmastotavoitteiden saavuttamiseen; korostaa, että allianssin olisi myös varmistettava kaikkien asiaankuuluvien EU:n sidosryhmien, kuten uusiutuvan energian tuottajien, tutkijoiden, riippumattomien asiantuntijoiden, ajatushautomoiden, ympäristöalan kansalaisjärjestöjen ja työmarkkinaosapuolten, tasapainoinen edustus; korostaa, että allianssin päätöksentekomenettelyn avoimuutta ja osallistavuutta olisi parannettava ja että komission olisi johdettava tätä prosessia tieteen asiantuntijoista koostuvan riippumattoman elimen tuella ja että prosessin tavoitteena olisi oltava laatia siirtymäsuunnitelmia ja antaa vetytarpeisiin liittyvää opastusta; panee merkille, että allianssin työn tulosten täytäntöönpanossa on nykyään viivästymisiä, ja kehottaa komissiota nopeuttamaan prosessia;

54.  on tyytyväinen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen uusimiseen Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelmassa; korostaa yhteisyrityksen työn merkitystä ja pyytää komissiota käyttämään sitä vedyn osaamiskeskuksena ja tarjoamaan sille riittävät taloudelliset resurssit, jotta se voi täyttää tehtävänsä Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamisessa; painottaa, että yhteisyrityksen olisi edistettävä tutkimus- ja kehittämistoimia koko arvoketjussa, jotta varmistetaan vedyn rahoituksen kustannustehokas käyttö ja parempi koordinointi; katsoo, että yhteisyrityksen olisi saavutettava synergiaetuja liikennealan yhteisyritysten kanssa, jotta edistetään vetyteknologian ja liikenneinfrastruktuurien ja -palvelujen asianmukaista integrointia; kehottaa komissiota hyödyntämään polttokenno- ja vety-yhteisyrityksestä saatuja kokemuksia ja kannustamaan polttokenno- ja vetyenergiateknologioiden lisätutkimusta;

55.  pyytää komissiota arvioimaan vedyn käyttöönoton mahdollista sisällyttämistä Välimeren alueen tutkimus- ja innovointikumppanuuden (PRIMA) yleisiin tavoitteisiin Horisontti Eurooppa -puiteohjelman painopisteiden mukaisesti, jotta vahvistetaan tutkimus- ja innovointivalmiuksia ja kehitetään osaamista ja yhteisiä innovatiivisia ratkaisuja koko Välimeren alueella;

Vetyä koskeva kansainvälinen yhteistyö

56.  painottaa, että EU:n johtoasema vetyteknologioiden tuotannossa tarjoaa mahdollisuuden edistää EU:n teollista johtoasemaa ja innovointia maailmanlaajuisesti samalla kun vahvistetaan EU:n maailmanlaajuista johtoasemaa ilmastoasioissa; korostaa, että etusijalle olisi asetettava vedyn toimitusketjun kehittäminen EU:ssa, jotta tuetaan EU:n etulyöntiasemaa, teollisuuden kilpailukykyä ja energian toimitusvarmuutta; korostaa tässä yhteydessä kotimaisen vedyntuotannon lisäämistä koskevaa tavoitetta ja toteaa samalla, että jäsenvaltiot voivat tarpeidensa mukaisesti myös selvittää mahdollisuutta tuoda energiaa, vetyä ja vedyn esituotteita naapurialueilta ja unionin ulkopuolisista maista, jotta voidaan vastata vedyn kasvavaan kotimaiseen kysyntään;

57.  kehottaa siksi komissiota ja jäsenvaltioita käymään avointa ja rakentavaa vuoropuhelua molempia osapuolia hyödyttävän yhteistyön ja kumppanuuksien luomiseksi naapurialueiden, kuten Pohjois-Afrikan, Lähi-idän ja itäisen kumppanuuden maiden, kanssa siten, että turvataan EU:n strategiset edut ja sekä EU:n että sen kumppaneiden energiaturvallisuus; painottaa, että yhteistyö hyödyttäisi myös puhtaan ja uuden teknologian markkinoiden luomista osaamisen siirron avulla ja edistäisi uusiutuvaan energiaan siirtymistä sekä YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista; korostaa, että on vältettävä ympäristövaikutusten, myös kasvihuonekaasupäästöjen, siirtämistä muualle ja kaikkia viivytyksiä sähköverkon hiilestä irtautumisessa unionin ulkopuolisissa maissa;

58.  korostaa, että vetyä koskevaa kansainvälistä yhteistyötä unionin ulkopuolisten maiden, erityisesti Yhdistyneen kuningaskunnan, Euroopan talousalueen maiden, energiayhteisön maiden ja Yhdysvaltojen kanssa, olisi kehitettävä edelleen sisämarkkinoiden ja energiaturvallisuuden vahvistamiseksi molempien osapuolten noudattamien sääntöjen ja periaatteiden, kuten kolmansien osapuolten verkkoonpääsyn, omistajuuden eriyttämisen, avoimuuden ja syrjimättömien tariffien, pohjalta; korostaa, että olisi vältettävä yhteistyötä sellaisten unionin ulkopuolisten maiden kanssa, joihin sovelletaan EU:n rajoittavia toimenpiteitä, kuten talouspakotteita, ja sellaisten maiden kanssa, jotka eivät takaa turvallisuus-, ympäristö- ja avoimuusvaatimusten noudattamista tai jos tällainen yhteistyö heikentäisi EU:n ja jäsenvaltioiden turvallisuutta;

59.  korostaa, että EU:n olisi edistettävä vetyä koskevia standardejaan ja kestävyyskriteerejään kansainvälisesti; kehottaa tässä yhteydessä laatimaan kansainvälisiä standardeja ja vahvistamaan yhteisiä määritelmiä ja menetelmiä kunkin tuotetun vety-yksikön kokonaispäästöjen määrittelemiseksi ja kehottaa määrittämään kansainvälisiä kestävyyskriteerejä edellytyksenä mahdolliselle vedyn ja vedyn esituotteiden tuonnille; painottaa, että mahdollisen hiilivuodon välttämiseksi kaiken tuontivedyn olisi oltava sertifioitua samalla tavalla kuin EU:ssa tuotettu vety, myös tuotannon ja kuljetuksen osalta, ja tuontiin olisi sovellettava Euroopan unionin tulevaa hiilidioksidipäästöjen tullimekanismia; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita uusiutuvan vedyn tuontia varten myös investoimaan tarvittavaan infrastruktuuriin ja olemassa olevan infrastruktuurin muuttamiseen satamissa sekä rajatylittävissä yhteyksissä; kannustaa komissiota edistämään euron asemaa viitevaluuttana vedyn kansainvälisessä kaupassa;

60.  katsoo, että vedystä olisi tultava osa EU:n kansainvälistä yhteistyötä muun muassa kansainvälisen uusiutuvan energian viraston (IRENA) työn, tutkimusyhteistyön, ilmasto- ja energiadiplomatian sekä Euroopan naapuruuspolitiikan puitteissa;

Vedyn rooli integroidussa energiajärjestelmässä

61.  korostaa yhdennetyn energiajärjestelmän tarvetta, jotta voidaan saavuttaa ilmastoneutraalius viimeistään vuoteen 2050 mennessä ja Pariisin sopimuksen tavoitteet; suhtautuu tässä yhteydessä myönteisesti vedyn sisällyttämiseen energiajärjestelmän integrointia koskevaan komission strategiaan; katsoo, että energiasektoreiden ja -kantajien integrointi sekä sähkö-, lämpö-, kaasu- ja vetyverkkojen johdonmukainen suunnittelu edistävät kestävyyttä, energiasiirtymää sekä hyvin toimivia vety- ja energiamarkkinoita; katsoo, että on panostettava enemmän innovatiivisiin hankkeisiin, joissa yhdistetään sähkön, vedyn ja lämmön tuotanto ja talteenotto;

62.  toteaa, että vetytalouden kehittäminen voi osaltaan vähentää koko energiajärjestelmän epätasapainotiloja; toistaa, että vedyllä voi olla keskeinen rooli energian varastoinnissa uusiutuvan energian tarjonnan ja kysynnän vaihtelujen tasoittamiseksi; korostaa siksi, että on suunniteltava vedyn kuljetus- ja varastointi-infrastruktuurin kehittämistä ennakoiden tarvetta kehittää energian tuotantolaitoksia, jotta voidaan varmistaa tekninen ja taloudellinen optimointi;

63.  painottaa, että tarvitaan kunnianhimoinen ja oikea-aikainen strategia, joka koskee energian varastointia vedyn käytön avulla innovatiivisissa teollisissa ja liikkuvuutta koskevissa ratkaisuissa; toteaa kuitenkin, että korkeiden tuotantokustannusten vuoksi vedyn käyttö energian varastointiin ei ole vielä kilpailukykyistä ja että vedyn avulla tapahtuvaan energian varastointiin liittyvän energiahävikin arvioidaan tällä hetkellä olevan noin 60 prosenttia niin sanotulla edestakaisella matkalla; painottaa tämän vuoksi jälleen tarvetta laskea uusiutuvan vedyn tuotantokustannuksia ja edistää tasapuolisia toimintaedellytyksiä joustaville ja tasapainottaville ratkaisuille koko energiajärjestelmässä; kannustaa siksi komissiota analysoimaan vedyn varastoinnin vaihtoehtoja ja sitä koskevia valmiuksia; toteaa, että vedyn varastointia koskevat sääntelyjärjestelmät saattavat olla ristiriidassa erityisesti kaasun ja sähkön varastointia koskevien sääntelyjärjestelmien kanssa, ja painottaa tämän vuoksi tarvetta selventää myös tätä näkökohtaa asianomaisessa lainsäädännössä;

o
o   o

64.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman kaikille EU:n toimielimille ja jäsenvaltioille.

(1) EUVL C 324, 1.10.2020, s. 41. (2) EUVL L 328, 21.12.2018, s. 82. (3) EUVL L 328, 21.12.2018, s. 1. (4) EUVL L 307, 28.10.2014, s. 1. (5) EUVL L 169, 7.6.2014, s. 108. (6) EUVL L 115, 25.4.2013, s. 39. (7) EUVL L 348, 20.12.2013, s. 129. (8) EUVL L 275, 25.10.2003, s. 32. (9) Hyväksytyt tekstit, P9­_TA(2020)0198. (10) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0199. (11) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0005. (12) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2019)0078. (13) EUVL C 23, 21.1.2021, s. 116. (14) EUVL C 345, 16.10.2020, s. 80. (15) EUVL C 463, 21.12.2018, s. 10. (16) Komission mukaan ”puhtaalla vedyllä” tarkoitetaan vedestä elektrolyysin kautta tuotettua vetyä silloin, kun käytetty sähkö on peräisin uusiutuvista lähteistä. Sitä voidaan tuottaa myös biokaasun reformoinnilla tai biomassan biokemiallisella muuntamisella, jos prosessi täyttää kestävyysvaatimukset. (17) Komission mukaan ”vähähiilinen vety” käsittää fossiilipohjaisen vedyn, johon liittyy hiilidioksidin talteenotto, ja sähköpohjaisen vedyn, jonka koko elinkaaren aikaiset kasvihuonekaasupäästöt ovat merkittävästi vähäisemmät verrattuna nykyisillä menetelmillä tuotettuun vetyyn. (18) Neuvoston direktiivi 2003/96/EY, annettu 27. lokakuuta 2003, energiatuotteiden ja sähkön verotusta koskevan yhteisön kehyksen uudistamisesta (EUVL L 283, 31.10.2003, s. 51). (19) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/944, annettu 5. kesäkuuta 2019, sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 2012/27/EU muuttamisesta (EUVL L 158, 14.6.2019, s. 125). (20) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1315/2013, annettu 11. joulukuuta 2013, unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi ja päätöksen N:o 661/2010/EU kumoamisesta (EUVL L 348, 20.12.2013, s. 1).