Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen, asiaa koskevat Yhdistyneiden kansakuntien (YK) ihmisoikeussopimukset, -yleissopimukset ja -välineet ja erityisesti YK:n yleiskokouksen 13. syyskuuta 2007 hyväksymän julistuksen alkuperäiskansojen oikeuksista sekä Euroopan unionin perusoikeuskirjan, jäljempänä ’perusoikeuskirja’, joiden mukaan kaikilla ihmisillä on oikeus käyttää täysimääräisesti ja syrjimättömästi ihmisoikeuksiaan ja perusvapauksiaan,

–  ottaa huomioon vuonna 1998 annetun YK:n julistuksen ihmisoikeuksien puolustajista,

–  ottaa huomioon 8. maaliskuuta 1999 annetun Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen päätöslauselman A/RES/53/144, jossa hyväksytään julistus ihmisoikeuksien puolustajista,

–  ottaa huomioon Rio de Janeirossa vuonna 1992 hyväksytyn ja 168 maan allekirjoittaman biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen sekä 16. tammikuuta 2020 antamansa päätöslauselman biodiversiteettisopimuksen sopimuspuolten konferenssin 15. kokouksesta (COP15)(1),

–  ottaa huomioon YK:n yleiskokouksen 25. syyskuuta 2015 hyväksymän kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman ja kestävän kehityksen tavoitteet,

–  ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen (UNFCCC), joka tuli voimaan 21. maaliskuuta 1994, 11. joulukuuta 1997 tehdyn Kioton pöytäkirjan ja 22. huhtikuuta 2016 tehdyn Pariisin sopimuksen,

–  ottaa huomioon 21. maaliskuuta 2019 annetun YK:n ihmisoikeusneuvoston päätöslauselman 40/11, jossa tunnustetaan ympäristöalan ihmisoikeuspuolustajien panos ihmisoikeuksien toteutumisen, ympäristönsuojelun ja kestävän kehityksen aloilla,

–  ottaa huomioon mahdollisuuteen nauttia turvallisesta, puhtaasta, terveellisestä ja kestävästä ympäristöstä liittyviä ihmisoikeusvelvoitteita käsittelevän YK:n erityisraportoijan 1. helmikuuta 2016 antaman raportin 31/52 ja vuonna 2019 antaman raportin A/74/161,

–  ottaa huomioon YK:n ihmisoikeusneuvoston 12. heinäkuuta 2019 antaman päätöslauselman 41/21 ihmisoikeuksista ja ilmastosta,

–  ottaa huomioon 10. joulukuuta 2015 laaditun YK:n ympäristöohjelman (UNEP) raportin ilmastonmuutoksesta ja ihmisoikeuksista sekä UNEP:n laatiman ympäristöalan ihmisoikeuksien puolustajien määritelmän ”who are environmental defenders”,

–  ottaa huomioon äärimmäistä köyhyyttä ja ihmisoikeuksia käsittelevän YK:n erityisraportoijan 17. heinäkuuta 2019 antaman raportin ilmastonmuutoksesta ja köyhyydestä,

–  ottaa huomioon hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) vuonna 2019 laatiman erityisraportin ilmastonmuutoksesta, aavikoitumisesta, maaperän huonontumisesta, kestävästä maankäytöstä, elintarviketurvasta ja kasvihuonekaasuvirroista maaekosysteemeissä,

–  ottaa huomioon kesäkuussa 2020 julkaistun, sukupuolinäkökohtia, ilmastoa ja turvallisuutta käsittelevän YK:n raportin ”Gender, Climate & Security: Sustaining Inclusive Peace on the Frontlines of Climate Change”, jonka laatimiseen ovat osallistuneet UNEP, UN Women, YK:n kehitysohjelma (UNDP) ja YK:n poliittisten ja rauhanrakentamisen asiain osasto (UNDPPA),

–  ottaa huomioon yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevat YK:n ohjaavat periaatteet,

–  ottaa huomioon perusoikeuskirjan 37 artiklan, jossa EU velvoitetaan sisällyttämään ympäristönsuojelun korkea taso ja ympäristön laadun parantaminen politiikkoihinsa,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) ja erityisesti sen viidennen osan, jonka otsikko on ”Unionin ulkoinen toiminta”, sekä sen I, II, III, IV ja V osaston,

–  ottaa huomioon 25. maaliskuuta 2020 annetun komission yhteisen tiedonannon ”Ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskeva EU:n toimintasuunnitelma 2020–2024” (JOIN(2020)0005),

–  ottaa huomioon 15. toukokuuta 2017 alkuperäiskansoista, 19. marraskuuta 2018 vesidiplomatiasta, 17. kesäkuuta 2019 EU:n toimista sääntöihin perustuvan monenvälisyyden vahvistamiseksi ja 20. tammikuuta 2020 ilmastodiplomatiasta annetut neuvoston päätelmät ja 17. lokakuuta 2016 annetun yhteisen valmisteluasiakirjan ”Implementing EU External Policy on Indigenous Peoples”(SWD(2016)0340),

–  ottaa huomioon neuvoston 17. kesäkuuta 2019 hyväksymät turvallista juomavettä ja sanitaatiota koskevat EU:n ihmisoikeussuuntaviivat sekä ihmisoikeuksien puolustajia koskevat suuntaviivat,

–  ottaa huomioon ihmisoikeuksien sekä demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden loukkauksia koskevista tapauksista antamansa aikaisemmat päätöslauselmat,

–  ottaa huomioon 13. syyskuuta 2017 antamansa päätöslauselman korruptiosta ja ihmisoikeuksista kolmansissa maissa(2),

–  ottaa huomioon 4. joulukuuta 2019 julkaistun Euroopan ympäristökeskuksen raportin Euroopan ympäristön tilasta ja näkymistä vuonna 2020 ”The European environment – state and outlook 2020: knowledge for transition to a sustainable Europe”,

–  ottaa huomioon ympäristöä ja kehitystä koskevassa vuoden 1992 Rion julistuksessa vahvistetun täytäntöönpanoperiaatteen 10, jolla pyritään varmistamaan, että jokaisella on mahdollisuus tiedonsaantiin ja mahdollisuus osallistua päätöksentekomenettelyyn sekä oikeus muutoksenhakuun ja vireillepanoon ympäristöasioissa, jotta nykyisille ja tuleville sukupolville turvataan oikeus terveelliseen ja kestävään ympäristöön,

–  ottaa huomioon 20. kesäkuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Vuoteen 2030 ulottuva EU:n biodiversiteettistrategia – Luonto takaisin osaksi elämäämme” (COM(2020)0380), 11. joulukuuta 2019 annetun komission tiedonannon ”Euroopan vihreän kehityksen ohjelma” (COM(2019)0640) ja 23. heinäkuuta 2019 annetun komission tiedonannon EU:n toimien tehostamisesta maailman metsien suojelemiseksi ja ennallistamiseksi (COM(2019)0352),

–  ottaa huomioon 15. tammikuuta 2020 antamansa päätöslauselman Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta(3),

–  ottaa huomioon YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön raportin ruoan ja maatalouden biodiversiteetin tilasta ”The State of the World’s Biodiversity for Food and Agriculture” vuodelta 2019,

–  ottaa huomioon biologista monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluja käsittelevän hallitustenvälisen tiede- ja politiikkafoorumin 31. toukokuuta 2019 julkistamassa biologista monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluja koskevassa maailmanlaajuisessa arviointikertomuksessa kuvaillun biologisen monimuotoisuuden häviämistä koskevan suuren uhan,

–  ottaa huomioon 3. heinäkuuta 2018 antamansa päätöslauselman maailman alkuperäiskansojen oikeuksien loukkaamisesta, maakaappaukset mukaan lukien(4),

–  ottaa huomioon 17. huhtikuuta 2020 antamansa päätöslauselman EU:n yhteensovitetuista toimista covid-19-pandemian ja sen seurausten torjumiseksi(5),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 54 artiklan,

–  ottaa huomioon kehitysvaliokunnan, ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan sekä kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnot,

–  ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön (A9-0039/2021),

A.  toteaa, että kaikilla henkilöillä, paikallisyhteisöillä tai väestöryhmillä on oikeus nauttia täysimääräisesti ihmisoikeuksistaan, kuten ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa vahvistetaan;

B.  ottaa huomioon, että ilmastonmuutoksen ja ympäristön tilan jatkuvan heikentymisen seuraukset, jotka kohdistuvat juomavesivaroihin, ekosysteemeihin ja yhteisöjen elantoon, vaikuttavat jo nyt kielteisesti ihmisoikeuksien tosiasialliseen toteutumiseen, mukaan lukien oikeus elämään, elintarviketurvaan, turvalliseen juomaveteen ja sanitaatioon, terveyteen, asumiseen, itsemääräämiseen, työhön ja kehitykseen, kuten YK:n ihmisoikeusneuvoston päätöslauselmassa 41/21 todetaan; ottaa huomioon, että vaikka kansainvälinen tavoite ilmaston lämpenemisen rajoittamisesta kahteen celsiusasteeseen esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon verrattuna saavutetaan, vaikutukset kasvavat huomattavasti tulevina vuosikymmeninä; ottaa huomioon, että maat vaikuttavat ilmastonmuutokseen eri tavoin ja että niillä on yhteisiä mutta eriytettyjä vastuita; ottaa huomioon, että ilmastonmuutos on välitön ja kauaskantoinen uhka maailman ihmisille ja etenkin erityisen haavoittuvassa asemassa oleville maailman köyhille, kuten YK:n ihmisoikeusneuvoston päätöslauselmassa 7/23 todetaan;

C.  ottaa huomioon, että YK vaatii yhdessä muiden kansainvälisten järjestöjen ja asiantuntijoiden kanssa, että oikeus terveelliseen ja turvalliseen ympäristöön tunnustetaan maailmanlaajuisesti yleismaailmallisena oikeutena;

D.  ottaa huomioon, että ilmastonmuutoksen käsittely tuo esiin oikeudenmukaisuuteen ja yhdenvertaisuuteen liittyviä kysymyksiä sekä kansainvälisellä että kansallisella tasolla ja sukupolvien välillä; ottaa huomioon, että muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeus ympäristöasioissa, tiedonsaanti ja yleisön osallistuminen päätöksentekoon on vahvistettu ympäristöä ja kehitystä koskevan Rion julistuksen täytäntöönpanoperiaatteessa 10, 25. kesäkuuta 1998 tehdyssä Århusin yleissopimuksessa(6) ja 4. maaliskuuta 2018 tehdyssä Escazún yleissopimuksessa(7);

E.  ottaa huomioon, että ympäristön tilan heikkeneminen, ilmastonmuutos ja kestämätön kehitys ovat kiireellisimpiä ja vakavimpia uhkia nykyisten ja tulevien sukupolvien mahdollisuuksille nauttia monista ihmisoikeuksista; ottaa huomioon, että UNFCCC:n osapuolilla on velvollisuus toteuttaa tehokkaita toimenpiteitä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, haavoittuvien väestöryhmien sopeutumiskyvyn parantamiseksi ja ennakoitavissa olevien ihmishenkien menetysten estämiseksi;

F.  ottaa huomioon, että UNFCCC:n osapuolilla on velvollisuus kerätä ja levittää tietoa ympäristövaikutuksista ja helpottaa yleisön osallistumista ympäristöä koskevaan päätöksentekoon;

G.  ottaa huomioon, että lähestyttäessä ilmastonmuutosta ihmisoikeuksien näkökulmasta korostetaan yleismaailmallisuuden ja syrjimättömyyden periaatteita ja painotetaan, että oikeudet kuuluvat kaikille ihmisille maailmassa, myös haavoittuville ryhmille, ilman minkäänlaista erottelua muun muassa rodun, värin, sukupuolen, kielen, uskonnon, poliittisen tai muun mielipiteen, kansallisen tai yhteiskunnallisen alkuperän, omaisuuden, syntymän tai muu aseman perusteella;

H.  ottaa huomioon, että hallituksilla, yhteiskunnilla ja yksilöillä on eettinen ja sukupolvien välinen vastuu olla entistä ennakoivampia politiikassa ja yhteistyössä, jotta voidaan sopia kansainvälisistä normeista maapallon suojelemiseksi ja säilyttämiseksi nykyisille ja tuleville sukupolville, jotta voidaan taata, että he voivat nauttia täysimääräisesti ihmisoikeuksistaan, ja lieventää ilmastonmuutoksen kielteisiä vaikutuksia;

I.  ottaa huomioon, että on laajalti tunnustettu, että valtioiden ja yksityisen sektorin ihmisoikeusvelvollisuuksilla on erityisiä ilmastonmuutokseen liittyviä vaikutuksia; katsoo, että ympäristön ja sen puolustajien suojelun laiminlyönti on vastoin valtioiden oikeudellisesti sitovia ihmisoikeusvelvoitteita ja voi loukata perusoikeuksia, kuten oikeutta terveelliseen ympäristöön tai oikeutta elämään; katsoo, että kasvava määrä liiketoimintaa ja operaatioita kolmansissa maissa aiheuttaa vakavia ihmisoikeus- ja ympäristövaikutuksia;

J.  ottaa huomioon, että Pariisin sopimus on ensimmäinen kansainvälinen sopimus, jossa nimenomaisesti tunnustetaan ilmastotoimien ja ihmisoikeuksien välinen yhteys, mikä mahdollistaa olemassa olevien ihmisoikeuksiin liittyvien oikeudellisten välineiden käytön valtioiden ja yksityisten yritysten kannustamiseksi vähentämään päästöjä; ottaa huomioon, että Pariisin sopimukseen ei sisälly konkreettisia välineitä, joilla valtiolliset toimijat ja yritystoimijat voitaisiin saattaa vastuuseen niiden vaikutuksesta ilmastonmuutokseen ja ihmisoikeuksien toteutumiseen;

K.  ottaa huomioon, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on todennut selvästi, että monenlainen ympäristön tilan heikkeneminen voi johtaa loukkauksiin, jotka kohdistuvat olennaisiin ihmisoikeuksiin, jollaisia ovat oikeus elämään, oikeus yksityis- ja perhe-elämään, oikeus hallita rauhassa kotiaan sekä epäinhimillisen tai halventavan kohtelun kielto;

L.  ottaa huomioon, että ilmasto-oikeudenmukaisuudella pyritään ratkaisemaan ilmastokriisi käyttämällä ihmisoikeuslainsäädäntöä ilmastohallinnon vastuuvajeen kuromiseksi umpeen nostamalla ilmastonmuutosta koskevia kanteita valtioita ja yritystoimijoita vastaan niiden saattamiseksi vastuuseen ja varmistetaan, että ne vastaavat toimistaan luonnon asianmukaisen säilyttämiseksi sen itsensä vuoksi ja mahdollistetaan ihmisarvoinen ja terve elämä nykyisille ja tuleville sukupolville;

M.  ottaa huomioon, että useissa ratkaisematta olevissa oikeustapauksissa on todettu ihmisoikeusloukkauksia ja niissä on tasoitettu tietä kohti vastuuvelvollisuutta, koska yksilöt, valtiot ja yritystoimijat eivät ole puuttuneet ilmastonmuutoksen seurauksiin tai toteuttaneet toimia asiassa;

N.  ottaa huomioon, että yksityisten yritysten johtama lisääntynyt kilpailu luonnonvaroista on, toisinaan hallitusten myötävaikutuksella, asettanut ympäristönsuojelijat ja sellaiset alkuperäisyhteisöt, jotka pyrkivät suojelemaan perinteisiä maitaan, ilmastotoimien eturintamaan ja ensisijaisiksi vainon kohteiksi;

O.  ottaa huomioon, että ilmastonmuutoksen vaikutukset ihmisoikeuksiin kohdistuvat heikoimmassa asemassa olevien ihmisten lisäksi koko maailman väestöön; ottaa huomioon, että haavoittuvimmat yhteisöt ja maat, jotka saastuttavat ja tuhoavat ympäristöä vähiten, kärsivät eniten ilmastonmuutoksen välittömistä seurauksista; ottaa huomioon, että ympäristön pilaantumisesta johtuvia sairauksia ja ennenaikaisia kuolemia koskevat luvut ovat jo kolme kertaa suuremmat kuin aidsin, tuberkuloosin ja malarian yhteismäärät, mikä uhkaa oikeutta elämään, terveelliseen ympäristöön ja puhtaaseen ilmaan; ottaa huomioon, että luonnonkatastrofit, kuten tulvat, trooppiset myrskyt ja pitkät kuivuusjaksot, lisääntyvät jatkuvasti ja aiheuttavat haitallisia seurauksia eteläisen pallonpuoliskon maiden elintarviketurvalle ja monille ihmisoikeuksille;

P.  ottaa huomioon, että ekologinen oikeudenmukaisuus on osa sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja että ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat epäsymmetrisiä ja että niiden haitalliset seuraukset ovat tuhoisia nykyisille ja tuleville sukupolville erityisesti kehitysmaissa; ottaa huomioon, että ilmastonmuutos vaikuttaa voimakkaasti kehitysmaihin ja pahentaa nykyistä sosiaalista ja taloudellista eriarvoisuutta ja aiheuttaa sen, että haavoittuvat ryhmät kärsivät suhteettomasti ilmastonmuutoksen kielteisistä vaikutuksista;

Q.  ottaa huomioon, että ilmastonmuutos vaikuttaa yhä enemmän pakkomuuttoon ja muuttoliikkeeseen sekä kansojen sisällä että kansainvälisten rajojen yli; ottaa huomioon, että joillekin yhteisöille, kuten aavikoitumisen uhkaamilla alueilla eläville sekä nopeasti sulavilla arktisilla alueilla, alavilla rannikkoalueilla ja pienillä saarilla tai muissa herkissä ekosysteemeissä ja riskialueilla sijaitseville, tämä tarkoittaa välitöntä muualle siirtymään joutumisen mahdollisuutta; ottaa huomioon, että vuodesta 2008 lähtien katastrofaalisten sääonnettomuuksien vuoksi on vuosittain joutunut siirtymään keskimäärin 24 miljoonaa ihmistä pitkälti kolmella haavoittuvimmista alueista, jotka ovat Saharan eteläpuolinen Afrikka, Etelä-Aasia ja Latinalainen Amerikka; ottaa huomioon, että YK:n kehitysohjelman mukaan 80 prosenttia ilmastonmuutoksen vuoksi siirtymään joutuneista on naisia; ottaa huomioon, että kasvava ilmastosta johtuva pakkomuuttoilmiö voi uhata suoraan asianomaisen väestön ihmisoikeuksia, kulttuuria ja perinteistä tietämystä ja vaikuttaa merkittävästi paikallisyhteisöihin maissa ja alueilla, joihin ne tulevat asettumaan;

R.  katsoo, että covid-19-rajoitukset ja eristämistoimet ovat vähentäneet ihmisoikeusrikkomusten avoimuutta ja seurantaa ja lisänneet poliittista pelottelua ja digitaalista valvontaa ja rajoittaneet samalla oikeussuojan saatavuutta sekä ympäristönsuojelijoiden, paikallisten toimijoiden, alkuperäisyhteisöjen ja muiden valmiuksia osallistua tehokkaasti päätöksentekoprosesseihin; ottaa huomioon, että alkuperäisyhteisöjen eristäminen ja terveystoimet ovat rajoittaneet niiden kykyä valvoa ja suojella alueitaan; katsoo, että näitä rajoituksia olisi tuettava legitiimillä ja demokraattisella lainsäädännöllä; ottaa huomioon, että kansainvälisen yhteisön kyky havaita ja tutkia väitettyjä rikkomuksia on vähentynyt huomattavasti pandemian vuoksi;

S.  ottaa huomioon, että ihmisten kyky sopeutua ilmastonmuutokseen liittyy suurelta osin heidän mahdollisuuksiinsa nauttia perusihmisoikeuksista sekä heidän toimeentulonsa ja hyvinvointinsa kannalta olennaisten ekosysteemien terveyteen; katsoo, että hillitsemis- ja sopeutumistoimenpiteillä, kuten luonnonvarojen, muun muassa maan, veden ja metsien, saatavuudella ja käytöllä sekä ihmisten uudelleensijoittamisella voi olla myös kielteisiä vaikutuksia ihmisoikeuksien toteutumiseen; ottaa huomioon, että kehitysmaiden ja alueiden osuus ilmastonmuutoksen kustannuksista on arviolta 75–80 prosenttia, kuten äärimmäistä köyhyyttä ja ihmisoikeuksia käsittelevän YK:n erityisraportoijan 17. heinäkuuta 2019 ilmastonmuutoksesta ja köyhyydestä laatimassa raportissa todetaan;

T.  ottaa huomioon, että ilmastonmuutos voi kääntää ihmiskunnan kehitystä taaksepäin vähentämällä maatalouden tuottavuutta, heikentämällä ruokaturvaa ja veden saantia ja lisäämällä altistumista äärimmäisille luonnonkatastrofeille aiheuttamalla ekosysteemien romahtamista ja lisäämällä terveysriskejä;

U.  ottaa huomioon, että Maailman terveysjärjestön (WHO) mukaan ilmastonmuutoksen odotetaan aiheuttavan vuodesta 2030 lähtien vuosittain noin 250 000 ylimääräistä kuolemantapausta, jotka johtuvat aliravitsemuksesta, malariasta, ripulista ja lämpökuormituksesta; ottaa huomioon, että maailman elintarvikeohjelman mukaan ilmastohäiriöt ovat yksi kolmesta tärkeimmästä puutteellisen ruokaturvan aiheuttajasta maailmassa; ottaa huomioon, että vuonna 2019 lähes 750 miljoonaa ihmistä – lähes joka kymmenes ihminen maailmassa – joutui kärsimään vakavasta puutteellisesta ruokaturvasta;

V.  ottaa huomioon, että ilmastokriisi lisää sukupuolten eriarvoisuutta, koska äärimmäiset sääilmiöt, luonnonkatastrofit ja ympäristön pitkän aikavälin pilaantuminen uhkaavat koteja, toimeentuloa ja yhteisöjen sosiaalisia verkostoja ja infrastruktuuria, millä on naisiin ja tyttöihin suhteettomia vaikutuksia, joihin sisältyvät naisten tekemä palkaton hoito- ja kotitaloustyö, sukupuoleen perustuvan väkivallan yleistyminen sekä naisten koulutuksen, osallistumisen ja johtajuuden marginalisoiminen;

W.  ottaa huomioon, että erityisesti naispuolisiin ympäristöaktivisteihin ja ympäristöoikeuksien puolustajiin ja heidän asianajajiinsa kohdistuvasta väkivallasta on tullut hyvin dokumentoitu suuntaus myös joukkoviestimissä ja sosiaalisessa mediassa; ottaa huomioon, että naisaktivistit kärsivät sukupuolisidonnaisista väkivallan ja pelottelun muodoista, jotka aiheuttavat vakavaa huolta;

X.  ottaa huomioon, että ympäristön puolustajat ovat ilmastotoimien ja vastuuvelvollisuuden eturintamassa; ottaa huomioon, että ihmisoikeuselimet ovat kiinnittäneet yhä enemmän huomiota tarpeeseen suojella erityisesti ympäristön puolustajia; ottaa huomioon, että kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksien kaventuminen on maailmanlaajuinen ilmiö, joka vaikuttaa suhteettomasti ihmisoikeuksien puolustajiin, jotka työskentelevät ympäristö- ja maakysymysten parissa usein maaseudulla ja eristyneillä alueilla, joilla on heikommat mahdollisuudet käyttää suojelumekanismeja; ottaa huomioon, että suurin osa ihmisoikeuksien ja ympäristön puolustajien ihmisoikeusloukkauksista tapahtuu lähes täydellisen rankaisemattomuuden ilmapiirissä; katsoo, että ihmisoikeuksien ja ympäristön puolustajien tukeminen ja suojelu ovat Euroopan unionin ilmoitettuja tavoitteita sen ulkoisissa toimissa ympäri maailmaa ja sen lähialueilla; katsoo, että unionin on hyödynnettävä kaikkia käytettävissään olevia välineitä tässä asiassa;

Y.  toteaa, että viime vuosina ympäristönsuojelijoiden surmia, sieppauksia, kidutusta, sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa, uhkailua, häirintää, pelottelua, herjauskampanjoita, kriminalisointia, oikeudellista häirintää, häätöjä ja pakkosiirtoja on ilmennyt yhä enemmän;

Z.  ottaa huomioon, että ihmisoikeuksien puolustajien tilannetta käsittelevä YK:n erityisraportoija on ilmaissut huolensa ihmisoikeuksien puolustajista kaikissa maissa, koska heille asetetaan liikkumis-, kokoontumis-, ilmaisun- ja yhdistymisvapauden rajoituksia, heihin kohdistetaan vääriä syytöksiä, heidän oikeudenkäyntinsä ovat epäoikeudenmukaisia ja heitä pidätetään, vangitaan, kidutetaan ja teloitetaan mielivaltaisesti;

AA.  ottaa huomioon, että Global Witnessin vuoden 2020 raportin mukaan vuonna 2019 surmattiin 212 maa- ja ympäristöaktivistia, mikä on 3 prosenttia enemmän kuin vuonna 2018; ottaa huomioon, että noin 40 prosenttia uhreista kuului alkuperäiskansoihin ja perinteisiin maanomistajiin ja että yli kaksi kolmasosaa surmista tapahtui Latinalaisessa Amerikassa;

AB.  ottaa huomioon, että alkuperäiskansoilla on ympäristönsuojelua, maa-alueita ja luonnonvaroja koskevia erityisoikeuksia, jotka on vahvistettu vuonna 1989 tehdyn alkuperäis- ja heimokansoja koskevan Kansainvälisen työjärjestön (ILO) yleissopimuksen 7 artiklassa; ottaa huomioon, että vuonna 2007 annetun alkuperäiskansojen oikeuksia koskevan YK:n julistuksen 29 artiklassa vahvistetaan, että alkuperäiskansoilla on oikeus säilyttää ja suojella ympäristöä sekä maidensa tai alueidensa ja luonnonvarojensa tuotantokykyä;

AC.  ottaa huomioon, että Escazún sopimus on ensimmäinen alueellinen sopimus tiedonsaannista, yleisön osallistumisoikeudesta sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeudesta ympäristöasioissa Latinalaisessa Amerikassa ja Karibian alueella; ottaa huomioon, että Escazún sopimus, joka on ollut ratifioitavissa 1. syyskuuta 2019 lähtien, on ensimmäinen sopimus, jolla vahvistetaan oikeus terveelliseen ympäristöön (4 artikla); ottaa huomioon, että Escazun sopimus, jossa toistetaan alueellisen yhteistyön merkitys, voi toimia inspiraation lähteenä muille alueille, joilla on samanlaisia haasteita; ottaa huomioon, että Århusin yleissopimuksessa vahvistetaan useita yksilöiden ja kansalaisjärjestöjen ympäristöä koskevia oikeuksia, mukaan lukien ympäristöä koskevan tiedon saatavuus, yleisön osallistuminen ympäristöä koskevaan päätöksentekoon ja oikeuden saatavuus; katsoo, että yleissopimuksen osapuolten on toteutettava tarvittavat järjestelyt sen varmistamiseksi, että julkiset viranomaiset (kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla) edistävät näiden oikeuksien toteutumista;

Ilmastonmuutoksen vaikutus ihmisoikeuksiin

1.  korostaa, että ihmisarvoon perustuvista ihmisoikeuksista nauttiminen, niiden suojeleminen ja edistäminen ja terve maapallo ovat riippuvaisia toisistaan; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita toimimaan maailmanlaajuisesti uskottavana ja luotettavana kumppanina hyväksymällä, vahvistamalla ja panemalla täytäntöön lainsäädäntöä, jossa noudatetaan kattavaa ihmisoikeusperustaista lähestymistapaa ilmastotoimiin, jotta voidaan ohjata ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista koskevia politiikkoja ja toimenpiteitä ja varmistaa, että ne ovat riittäviä, tarpeeksi kunnianhimoisia, syrjimättömiä ja ihmisoikeusvelvoitteiden mukaisia; toteaa, että kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön periaatteiden ja normien olisi ohjattava kaikkia ilmastonmuutokseen liittyviä politiikkoja ja ohjelmia ja prosessin kaikkia vaiheita; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita kannustamaan EU:n ulkopuolisia valtioita, yrityksiä ja paikallisviranomaisia panemaan täytäntöön ja hyväksymään ratkaisuja ja toimenpiteitä, joilla edistetään ympäristönsuojelua ja puututaan ilmastonmuutoksen seurauksiin;

2.  kehottaa unionia ja sen jäsenvaltioita vahvistamaan ihmisoikeuksien ja ympäristön välistä yhteyttä kaikessa ulkoisessa toiminnassaan sekä avustamaan ja tukemaan kansainvälisiä, alueellisia ja paikallisia ihmisoikeusmekanismeja käsiteltäessä ympäristöhaasteita ja erityisesti ihmisoikeuksien täysimääräiseen nauttimiseen kohdistuvaa ilmastonmuutoksen vaikutusta; kehottaa komissiota varmistamaan, että ilmastonmuutokseen ja ihmisoikeuksiin liittyvät kysymykset sisällytetään kaikkiin asiaankuuluviin EU:n politiikkoihin ja että nämä politiikat ovat johdonmukaisia; huomauttaa, että on tärkeää tukea toimia, joilla lisätään tietoisuutta ilmastonmuutoksen, ympäristön tilan heikkenemisen ja biologisen monimuotoisuuden vähenemisen ihmisoikeusvaikutuksista; kehottaa unionia lisäksi tukemaan ja vahvistamaan yhteistyötä kolmansien maiden kanssa ihmisoikeusperustaisen lähestymistavan sisällyttämiseksi ympäristölainsäädäntöön ja -politiikkaan;

3.  korostaa kaikille tarjottavien inhimillisen kehityksen mahdollisuuksien välttämättömyyttä; painottaa ihmisoikeusloukkausten riskiä sekä perinteisen että vihreään teknologiaan perustuvan uusiutuvan energian hyödykkeiden kansainvälisissä toimitusketjuissa ja mainitsee yhtenä esimerkkinä globaalia litiumioniakkujen toimitusketjua palvelevissa kobolttikaivoksissa tapahtuvan lapsityön; kehottaa komissiota ottamaan ihmisoikeusvaikutukset huomioon arvioitaessa unionin energia-alan ja liikenneteknologian kehitysuria;

4.  korostaa, että veden niukkuus on yksi ilmastonmuutoksen seurauksista ja että se vaikuttaa moniin ihmisiin kaikkialla maailmassa; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita käsittelemään veden niukkuutta lainsäädäntö- ja politiikkaohjelmansa keskeisenä painopisteenä; huomauttaa, että maan ja luonnonvarojen heikko hoito edistää osaltaan uusia konflikteja ja haittaa nykyisten konfliktien rauhanomaista ratkaisemista; muistuttaa, että kilpailu supistuvista luonnonvaroista on lisääntymässä ja että sitä pahentavat entisestään ympäristön tilan heikkeneminen, väestönkasvu ja ilmastonmuutos;

5.  palauttaa mieliin oikeudellisen velvoitteen kunnioittaa oikeutta turvalliseen, puhtaaseen, terveelliseen ja kestävään ympäristöön, joka on muun muassa edellytys kestävälle taloudelliselle toiminnalle, joka edistää yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvointia ja toimeentuloa; muistuttaa, että ihmisoikeuksia koskeva kansainvälinen oikeus tarjoaa oikeussuojakeinoja, joiden avulla voidaan korjata ilmastonmuutoksen ihmisille, alkuperäisyhteisöille ja ympäristöalan ihmisoikeuksien puolustajille aiheuttamia vahinkoja, toteuttaa toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja saattaa valtioita, yrityksiä ja yksilöitä vastuuseen toiminnastaan, joka vaikuttaa ilmastonmuutokseen ja ihmisoikeuksiin; kehottaa tässä yhteydessä EU:ta tekemään rankaisemattomuuden torjunnasta yhden tärkeimmistä painopisteistään luomalla välineitä, joiden avulla voidaan täysimääräisesti, tehokkaasti ja kestävästi ottaa käyttöön ja panna täytäntöön ihmisoikeus- ja ympäristölakeja;

6.  kehottaa komissiota varmistamaan, että ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevassa EU:n toimintasuunnitelmassa 2020–2024 jo tehdyt ihmisoikeuksia, ympäristöä ja ilmastonmuutosta koskevat konkreettiset sitoumukset pannaan tehokkaasti täytäntöön ja niitä seurataan ja että sukupuolinäkökulma sisällytetään suunnitelman täytäntöönpanoon;

7.  tukee ihmisoikeuksia ja ympäristöä käsittelevän YK:n erityisraportoijan toimeksiantoa pyrkiä siihen, että oikeus elää turvallisessa, puhtaassa, terveellisessä ja kestävässä ympäristössä tunnustetaan maailmanlaajuisesti ihmisoikeudeksi; kehottaa unionia ja jäsenvaltioita tukemaan YK:n seuraavassa yleiskokouksessa sitä, että tämä oikeus tunnustetaan maailmanlaajuisesti; katsoo, että tämän tunnustuksen olisi toimittava katalysaattorina vahvemmille ympäristöpolitiikoille, paremmalle lainvalvonnalle, yleisön osallistumiselle ympäristöä koskevaan päätöksentekoon, tiedonsaannille ja oikeussuojan saatavuudelle sekä paremmille tuloksille ihmisten ja maapallon kannalta;

8.  kehottaa komissiota jatkamaan ihmisoikeus- ja ilmastonmuutostilanteen seurantaa ja arvioimaan edistymistä ihmisoikeuksien sisällyttämisessä ja valtavirtaistamisessa ilmastotoimien kaikkiin näkökohtiin kansallisella ja kansainvälisellä tasolla tiiviissä yhteistyössä YK:n ihmisoikeusneuvoston ja YK:n ihmisoikeusvaltuutetun kanssa; kehottaa tässä yhteydessä unionia ryhtymään toimiin, jotta perusoikeuskirjaan sisällytetään oikeus turvalliseen ja terveelliseen ympäristöön ja jotta sen 37 artiklaa noudatetaan täysimääräisesti; korostaa tässä yhteydessä, että on tärkeää tehdä tiivistä yhteistyötä valtioiden ja kaikkien asiaankuuluvien institutionaalisten toimijoiden kanssa, jotka osallistuvat ihmisoikeus- ja ympäristömääräysten asianmukaiseen täytäntöönpanoon;

9.  korostaa, että kaikille olisi taattava syrjimättömästi perusoikeus turvalliseen, puhtaaseen, terveelliseen ja kestävään ympäristöön ja vakaaseen ilmastoon ja että tämä oikeus on varmistettava kunnianhimoisten toimintapolitiikkojen avulla ja sen täysimääräistä toteutumista on voitava valvoa oikeusjärjestelmissä kaikilla tasolla;

10.  katsoo, että terveellistä ympäristöä koskevan ihmisoikeuden sisällyttäminen keskeisiin ympäristöalan sopimuksiin ja prosesseihin on ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan toteuttaa kokonaisvaltaisia covid-19-pandemian vastatoimia, joihin sisältyy ihmisen ja luonnon suhteen uudelleenmäärittely, jonka avulla vähennetään riskejä ja ehkäistään ympäristön tilan heikkenemisestä johtuvia tulevia haittoja;

11.  kannustaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita tekemään rohkean aloitteen ihmisoikeuksista vastaavan EU:n erityisedustajan aktiivisella tuella, jotta voidaan torjua ympäristörikoksiin syyllistyneiden rankaisemattomuutta maailmanlaajuisesti ja tasoittaa tietä Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa osapuolten välisiin uusiin neuvotteluihin, joiden tarkoituksena on tunnustaa ympäristötuhorikokset Rooman perussäännön mukaiseksi kansainväliseksi rikokseksi; kehottaa komissiota ja komission varapuheenjohtajaa / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa laatimaan ohjelman, jolla parannetaan jäsenvaltioiden kansallisten oikeudenkäyttöalueiden valmiuksia näillä aloilla;

12.  kehottaa unionia ja sen jäsenvaltioita arvioimaan säännöllisesti, miten Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ulkoisella ulottuvuudella voidaan parhaiten edistää kokonaisvaltaista ja ihmisoikeusperustaista lähestymistapaa ilmastotoimiin ja biologisen monimuotoisuuden köyhtymiseen; kehottaa EU:ta hyödyntämään käytettävissään olevien ulkoisten politiikkojen, välineiden sekä poliittisten ja rahoitusvälineiden laajaa kirjoa Euroopan vihreän kehityksen ohjelman täytäntöönpanemiseksi; kehottaa EU:ta tarkastelemaan ilmastorahoituksen mekanismejaan ja ehdottamaan niihin tarvittaessa muutoksia ihmisoikeuksien täysimääräisen kunnioittamisen varmistamiseksi ja ottamaan käyttöön vahvoja suojatoimia tätä tarkoitusta varten; kehottaa perustamaan ilmastoyhteyspisteitä komission ja Euroopan ulkosuhdehallinnon (EUH) asiaankuuluviin yksiköihin, joiden tehtäviin kuuluisi EU:n kaikkien ulkoisten toimien ilmastokestävyyden varmistaminen; kehottaa tiedottamaan avoimesti ja informatiivisesti näistä kysymyksistä EU:n ja kolmansien maiden välisissä kehitysyhteistyöohjelmissa;

13.  kehottaa sisällyttämään sukupuolinäkökulman kestävän kehityksen politiikkatoimiin ja ohjelmiin, jotta naisten ja tyttöjen oikeudet, mukaan lukien seksuaali- ja lisääntymisterveys ja -oikeudet sekä tarvittavat terveydenhuoltopalvelut, sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja ilmasto-oikeudenmukaisuus voidaan valtavirtaistaa strategiaohjelmien avulla;

14.  kehottaa komissiota lisäämään taloudellista ja teknistä apua sekä valmiuksien kehittämistä koskevia toimia, joilla tuetaan kolmansia maita ihmisoikeuksien sisällyttämisessä niiden kansallisiin ilmastotoimiin ja -ohjelmiin ja kansainvälisten ympäristösäännösten noudattamisessa, jotta voidaan varmistaa, että ilmastonmuutostavoitteet eivät estä ihmisoikeuksien toteutumista näissä maissa; panee merkille naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineestä (NDICI) tehdyn toimielinten välisen sopimuksen, jonka mukaan 30 prosentilla rahoituksesta tuetaan ilmasto- ja ympäristötavoitteita; vaatii, että kaikki eurooppalaisten rahoituslaitosten, erityisesti Euroopan investointipankin ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin, kolmansissa maissa tekemät toimet ovat EU:n ilmastositoumusten mukaisia ja että ne soveltavat ihmisoikeusperustaista lähestymistapaa; kehottaa vahvistamaan ja syventämään valitusmekanismejaan(8) niitä yksilöitä tai ryhmiä varten, jotka uskovat oikeuksiaan rikotun tällaisella toiminnalla ja voivat olla oikeutettuja oikeussuojakeinoihin;

15.  tukee voimakkaasti ihmisoikeuksien sisällyttämistä vuoden 2020 jälkeiseen maailmanlaajuiseen biodiversiteettikehykseen komission äskettäin antaman tiedonannon ”Vuoteen 2030 ulottuva EU:n biodiversiteettistrategia – Luonto takaisin osaksi elämäämme” mukaisesti; katsoo, että jotta ihmisoikeudet voidaan sisällyttää vuoden 2020 jälkeiseen maailmanlaajuiseen biodiversiteettikehykseen, uusissa tavoitteissa olisi käsiteltävä puhdasta, terveellistä, turvallista ja kestävää ympäristöä koskevan oikeuden tunnustamista ja täytäntöönpanoa kansallisesti ja maailmanlaajuisesti;

16.  korostaa, että on tärkeää suojella arktista aluetta ilmastonmuutokselta ja että EU:n arktinen politiikka on tarpeen;

17.  panee merkille ilmastonmuutoksen, ympäristön pilaantumisen ja luonnonkatastrofien välisen yhteyden muuttoliikkeen ja ilmastosyitä johtuvan pakkomuuton liikkeelle panevana voimana ja pitää valitettavana, että niiden seurauksista kärsivien ihmisten ihmisoikeuksia ei suojella kansainvälisellä tasolla; katsoo, että tällaiseen pakkomuuttoon olisi puututtava kansainvälisellä tasolla; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tekemään yhteistyötä sellaisen kansainvälisen mekanismin kehittämiseksi, jolla puututaan ilmastosta johtuvaan pakkomuuttoon ja muuttoliikkeeseen kansainvälisillä foorumeilla sekä EU:n ulkoisen toiminnan aloilla; kannustaa komissiota ja jäsenvaltioita tekemään yhteistyötä lisätäkseen tukeaan selviytymiskykyä parantaville toimenpiteille alueilla, jotka ovat alttiita ilmastonmuutoksen haitallisille vaikutuksille, ja tukemaan ilmastonmuutoksen vuoksi siirtymään joutuneita ihmisiä, jotka eivät enää pysty asumaan asuinpaikassaan; korostaa, että YK:n ihmisoikeuskomitea on todennut, että turvapaikanhakijoiden karkottamista harkitessaan valtioiden on otettava huomioon alkuperämaan ilmastokriisin vaikutukset ihmisoikeuksiin; pitää myönteisenä ilmastosta johtuvan muuttoliikkeen ja pakkomuuton sisällyttämistä Cancúnin sopeutumiskehykseen;

18.  kannattaa ihmisoikeuksiin perustuvaa lähestymistapaa muuttoliikkeen hallintaan kolmansissa maissa ja mahdollisten ihmisoikeuksien suojelun puutteiden huomioon ottamista muuttoliikkeen yhteydessä; muistuttaa tässä yhteydessä laillisia väyliä koskevista olemassa olevista välineistä ja katsoo, että lisää tällaisia välineitä olisi otettava käyttöön suojelua tarvitsevia henkilöitä varten; tukee sellaisten ihmisoikeuksia koskeviin velvoitteisiin ja sitoumuksiin liittyvien hyvien käytäntöjen määrittämistä ja edistämistä, joilla tuetaan ja vahvistetaan ympäristönsuojelua koskevaa poliittista päätöksentekoa EU:n tasolla ja kansainvälisellä tasolla;

19.  vaatii toteuttamaan kaikkien ihmisten oikeudet ilman syrjintää, joka perustuu heidän asuinpaikkaansa tai heidän sosiaaliseen asemaansa, erityisesti niiden henkilöiden osalta, jotka ovat kaikkein haavoittuvimpia ilmastonmuutoksen kielteisille vaikutuksille; korostaa, että on tärkeää varmistaa ja helpottaa tällaisten haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien osallistumista päätöksiin, jotka vaikuttavat heidän toimeentuloonsa;

20.  muistuttaa, että ilmastonmuutos lisää naisten kokemaa eriarvoisuutta, väkivaltaa ja syrjintää; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita suunnittelemaan ja panemaan täytäntöön politiikkaa, johon liittyy monialainen sukupuolinäkökulma kaupan, yhteistyön, ilmaston ja ulkoisten toimien aloilla ja jolla edistetään naisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä ja osallistumista päätöksentekoprosessiin ja tunnustetaan tyttöjen ja naisten kohtaamat erityiset rajoitteet;

21.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita vahvistamaan alueellisten ihmisoikeuselinten ja muiden mekanismien roolia ja valmiuksia, jotta voidaan puuttua ilmastonmuutoksen ja ihmisoikeuksien väliseen yhteyteen, edistää ympäristöoikeuksia ja suojella ympäristöoikeuksien puolustajia; kehottaa komissiota erityisesti käynnistämään Escazún sopimusta tukevan ohjelman, jonka tarkoituksena on muun muassa avustaa sopimusvaltioita sopimuksen ratifioinnissa ja täytäntöönpanossa, auttaa kansalaisyhteiskuntaa osallistumaan sopimukseen ja sen täytäntöönpanoon ja tukea sopimuksen mukaisesti perustettua vapaaehtoisrahastoa;

Toimet covid-19-pandemian johdosta

22.  korostaa, että maailmanlaajuinen covid-19-pandemia havainnollistaa täydellisesti ympäristön tilan heikkenemisen vaikutusta sellaisten olosuhteiden luomiseen, joissa vakavia terveydellisiä, sosiaalisia, taloudellisia ja poliittisia seurauksia aiheuttavat zoonoosit lisääntyvät; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita sitoutumaan siihen, että ympäristöoikeudet ja niitä suojelevien tahojen puolustaminen sisällytetään kaikkiin covid-19-pandemian johdosta toteutettaviin toimiin; kannustaa jäsenvaltioita ja muita sidosryhmiä ottamaan huomioon komission Global Monitor of COVID-19’s impact on democracy and human rights -alustan;

23.  ilmaisee syvän huolensa siitä, että covid-19-pandemian aiheuttama maailmanlaajuinen taantuma saattaa vähentää, viivästyttää tai muuttaa valtioiden sitoumuksia kansainvälisten ilmastotavoitteiden ja ihmisoikeusnormien osalta; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita varmistamaan, että talouden elvyttämiseksi suunnitellut politiikat ovat täysin sopusoinnussa Lissabonin sopimuksen 21 artiklassa vahvistettujen ihmisoikeuksien edistämisen ja suojelun sekä ympäristönsuojelun ja kestävän kehityksen kanssa;

24.  kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa, komissiota ja jäsenvaltioita edistämään sellaista tehokasta ratkaisua covid-19-kriisiin, jossa otetaan täysimääräisesti huomioon, että on tärkeää kunnioittaa ja suojella oikeutta turvalliseen, puhtaaseen, terveelliseen ja kestävään ympäristöön ja panna se täytäntöön, jotta voidaan ehkäistä tulevia ympäristö- ja terveyskriisejä, jotka voivat vaarantaa perusihmisoikeudet; kehottaa komissiota ja EU:ta nostamaan ilmasto- ja ympäristötavoitteitaan covid-19-kriisin valossa ja laatimaan kunnianhimoisen strategisen lähestymistavan ilmastodiplomatiaan;

25.  on huolissaan siitä, että poliittiset viranomaiset, turvallisuusjoukot ja ei-valtiolliset aseelliset ryhmät ovat saattaneet käyttää covid-19-pandemian johdosta toteutettuja hätä- ja eritystoimia väärin useissa osissa maailmaa rajoittaakseen, pelotellakseen ja murhatakseen ihmisoikeuksien puolustajia, myös ympäristön ja maaoikeuksien puolustajia; muistuttaa tässä yhteydessä, että alkuperäiskansojen puolustajat ovat myös olleet suhteettoman alttiita covid-19-kriisille syrjäisten alueiden heikon terveydenhuoltoinfrastruktuurin ja hallituksen laiminlyönnin vuoksi;

26.  panee merkille, että covid-19-pandemia uhkaa miljoonien ihmisten elintarviketurvaa ja ravitsemusta kaikkialla maailmassa, sillä pandemia on vaikuttanut maailmanlaajuisiin elintarvikeketjuihin aikana, jona elintarviketurva ja elintarvikejärjestelmät ovat jo ilmastonmuutoksen ja luonnonkatastrofien vuoksi rasittuneita; korostaa, että pandemiakriisi voisi olla käännekohta elintarvikejärjestelmien tasapainottamisessa ja muuttamisessa niin, että ne olisivat osallistavampia, kestävämpiä ja häiriönsietokykyisempiä;

Ympäristöalan ihmisoikeuksien puolustajat ja alkuperäiskansojen rooli

27.  muistuttaa, että valtioilla on velvollisuus suojella ympäristön puolustajia ja heidän perheitään häirinnältä, pelottelulta ja väkivallalta ihmisoikeuksia koskevan oikeuden mukaisesti ja taata heidän perusvapautensa ja että niillä on velvollisuus tunnustaa alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen oikeudet ja niiden kokemuksen ja tietämyksen merkitys biologisen monimuotoisuuden köyhtymisen ja ympäristön tilan heikkenemisen torjunnassa; korostaa niiden erityistä roolia ja asiantuntemusta maankäytössä ja säilyttämisessä ja kehottaa lisäämään yhteistyötä alkuperäiskansojen kanssa ja alkuperäiskansojen osallistamista sekä pyrkimään vahvistamaan niiden demokraattista osallistumista asiaankuuluviin päätöksentekoprosesseihin, myös kansainväliseen ilmastodiplomatiaan liittyviin prosesseihin; suhtautuu myönteisesti komission pyrkimyksiin tukea alkuperäiskansojen osallistumista antamalla erityistukea useille hankkeille, kuten alkuperäiskansojen dokumentointi-, tutkimus- ja tiedotuskeskukselle (Docip-keskus); kannustaa komissiota jatkamaan vuoropuhelun ja yhteistyön edistämistä alkuperäiskansojen ja Euroopan unionin välillä sekä kansainvälisten foorumien kanssa erityisesti ilmastonmuutoksen osalta;

28.  korostaa, että vaikka hyökkäyksiä ja uhkauksia esiintyy kaikkialla maailmassa, YK:n ihmisoikeuksien puolustajien tilannetta käsittelevän erityisraportoijan mukaan tilanne on erityisen vaikea Latinalaisessa Amerikassa ja Aasiassa, missä jotkut kansainväliset sijoittajat, yritykset ja paikallishallintotahot jättävät huomiotta väestön oikeutetut huolenaiheet; toteaa, että monissa tapauksissa konfliktit ja rikkomukset tapahtuvat tilanteissa, joita leimaa taloudellinen eriarvoisuus ja sosiaalinen syrjäytyminen; tuomitsee ympäristöaktivistien oikeudellisen vainon ja kriminalisoinnin Amazonin alueella, jossa ympäristöaktivisteihin kohdistuvat hyökkäykset, surmat ja vaino ovat lisääntymässä; tuomitsee Hondurasin ihmisoikeusaktivisteihin kohdistuneiden hyökkäysten ja vainon lisääntymisen sekä Guapinolin ympäristöaktivistien äskettäiset surmat; toteaa, että viimeksi kuluneiden kolmen vuoden aikana on kirjattu 578 ympäristö- ja maaoikeuksia sekä alkuperäiskansojen oikeuksia puolustavien henkilöiden surmaa; korostaa, että Filippiinit on jatkuvasti kärkisijalla luettelossa maista, joissa on vaarallisinta olla ympäristöoikeuksien puolustaja; toistaa komissiolle esittämänsä kehotuksen käynnistää menettely, joka voi johtaa yleisen tullietuusjärjestelmän (GSP+) mukaisten etuuksien väliaikaiseen peruuttamiseen, koska ihmisoikeusloukkaukset maassa ovat vakavia eivätkä Filippiinien viranomaiset ole tehneet minkäänlaisia merkittäviä parannuksia tai osoittaneet halukkuutta yhteistyöhön;

29.  suosittaa, että EU:n jäsenvaltiot, jotka eivät vielä ole ratifioineet alkuperäis- ja heimokansoja koskevaa ILO:n yleissopimusta nro 169, ratifioivat sen;

30.  kehottaa komissiota varmistamaan, että EU ei tue aloitteita tai hankkeita, jotka johtaisivat laittomiin maananastuksiin, laittomiin hakkuisiin ja metsäkatoon tai muihin tämänkaltaisiin ympäristölle haitallisiin vaikutuksiin; tuomitsee kaikki yritykset purkaa ympäristönsuojelua ja ihmisoikeuksien suojelua koskevaa säännöstöä covid-19-pandemian ja muiden kriisien yhteydessä;

31.  tuomitsee jyrkästi alkuperäiskansoihin, ympäristöalan ihmisoikeusaktivisteihin ja maaoikeuksien puolustajiin kohdistuvien murhien, herjaavien hyökkäysten, vainoamisen, kriminalisoinnin, vangitsemisen, häirinnän ja pelottelun lisääntymisen kaikkialla maailmassa ja vaatii saattamaan niistä vastuussa olevat vastaamaan teoistaan;

32.  korostaa, että naispuoliset ympäristöalan ihmisoikeuksien puolustajat kohtaavat työssään, yhteisöissään ja kodeissaan lisähaasteita, sillä he altistuvat sukupuoleen perustuville uhkauksille ja sukupuoleen perustuvalle väkivallalle tai ovat niiden kohteena; panee merkille, että naispuoliset ihmisoikeuksien puolustajat ovat suuremmassa vaarassa joutua tietynlaisen väkivallan ja muiden loukkausten, ennakkoluulojen, syrjäyttämisen ja torjunnan kohteeksi kuin miespuoliset kollegansa;

33.  kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita tukemaan kaikkia ihmisoikeuksien puolustajia, erityisesti ympäristöoikeuksien puolustajia ja heidän laillisia edustajiaan, ja kiinnittämään tarvittaessa huomiota heidän tapauksiinsa; on vakuuttunut siitä, että ympäristöoikeuksien puolustajille myönnettävää tukea olisi lisättävä ja että EU:n olisi tuomittava julkilausumissa ja tarvittaessa paikallisten toimien avulla kaikki heihin kohdistuvat yritysten tai valtiollisten toimijoiden kostotoimet ja hyökkäykset; toistaa kantansa, jonka mukaan EUH:n, komission ja jäsenvaltioiden on investoitava ympäristöoikeuksien puolustajien, paikalliset ja alkuperäiskansojen puolustajat mukaan luettuina, saatavilla oleviin erityisiin ja sukupuolitietoisiin suojelumekanismeihin ja -ohjelmiin ja vahvistettava niitä ja otettava heidät mukaan kaikkiin loukkauksia koskeviin tutkimuksiin;

34.  ilmaisee syvän huolensa ympäristönsuojelijoiden, väärinkäytösten paljastajien, toimittajien ja ympäristöasioihin erikoistuneiden lakimiesten tilanteen jatkuvasta heikkenemisestä kaikkialla maailmassa; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita suojelemaan sananvapautta, tiedotusvälineiden vapautta ja moniarvoisuutta ja kokoontumisvapautta sekä takaamaan toimittajien ja väärinkäytösten paljastajien turvallisuuden ja suojelun sekä EU:ssa että sen ulkosuhteiden kautta; on erittäin huolissaan niistä väärinkäytöksistä, rikoksista ja kuolemaan johtaneista hyökkäyksistä, joita kohdistuu edelleen toimittajiin ja media-alan työntekijöihin heidän toimintansa vuoksi; korostaa, että väärinkäytösten paljastaminen on sananvapauden ja tiedonvälityksen vapauden muoto ja että sillä on keskeinen rooli unionin oikeuden rikkomisen paljastamisessa ja estämisessä sekä demokraattisen vastuuvelvollisuuden ja avoimuuden vahvistamisessa; kehottaa komissiota tässä yhteydessä valvomaan, että direktiivi (EU) 2019/1937(9) saatetaan osaksi jäsenvaltioiden lainsäädäntöä, ja varmistamaan, että jäsenvaltiot panevat sen kokonaisuudessaan täytäntöön; pitää tiedonvälityksen vapautta tärkeänä välineenä ihmisille, jotka saattavat kärsiä ilmastonmuutoksen seurauksista, jotta he saisivat varhaisessa vaiheessa ja asianmukaisesti tietoa ilmastonmuutoksen haittavaikutuksista ja sopeutumistoimenpiteistä; vaatii kunnioittamaan tiedonvälityksen vapautta;

35.  toteaa, että ympäristönsuojelijoiden toteuttamat toimet ovat olennaisia, koska he etsivät, suunnittelevat ja levittävät ilmastonmuutosten ehkäisemistä, siitä selviytymistä ja siihen mukautumista koskevia toteuttamiskelpoisia ratkaisuja ja mekanismeja ihmisille, jotka asuvat alueilla, joihin ilmastonmuutos vaikuttaa;

36.  kehottaa komissiota kiinnittämään erityistä huomiota naispuolisten ihmisoikeuksien puolustajien erityisiin suojelutarpeisiin ja ottamaan huomioon heidän roolinsa voimakkaina muutostekijöinä erityisesti ilmastotoimien saralla; korostaa tässä yhteydessä tarvetta tukea valmiuksien kehittämistä ja naisten roolia kouluttajina ja muutoksen edistäjinä sekä varmistaa näiden järjestöjen riittävä rahoitus; palauttaa mieliin, että yhteisöjen naispuoliset johtajat ja ympäristöaktivistit joutuvat usein sortotoimien ja jopa murhien uhreiksi, kuten rohkeat, Euroopan parlamentin mielipiteenvapauden Saharov-palkinnon saajaehdokkaiksi nimetyt ja esivalinnan läpäisseet aktivistit Marielle Franco Brasiliasta, joka murhattiin vuonna 2018, ja Berta Cáceres Hondurasista, joka murhattiin vuonna 2016;

37.  kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita pyytämään ja varmistamaan, että alkuperäiskansojen oikeutta vapaaseen, etukäteen tapahtuvaan ja tietoon perustuvaan suostumukseen kunnioitetaan ilman pakottamista kaikissa sopimuksissa tai kehityshankkeissa, jotka voivat vaikuttaa alkuperäiskansojen maihin, alueisiin tai luonnonvaroihin; korostaa, että on tärkeää edistää alkuperäiskansojen oikeuksia ja niiden perinteisiä käytäntöjä kestävän kehityksen saavuttamisessa, ilmastonmuutoksen torjunnassa ja biologisen monimuotoisuuden säilyttämisessä ja ennallistamisessa niin, että samalla varmistetaan riittävät suojatoimet;

38.  kehottaa komissiota ja neuvostoa käyttämään unionin ulkopolitiikan ja assosiaatiosopimusten puitteissa kaikkia käytettävissään olevia välineitä sekä ihmisoikeuksien täytäntöönpanoon ja sen valvontaan liittyviä määräyksiä, jotta voidaan tukea ja suojella tehokkaasti ihmisoikeuksien ja ympäristöoikeuksien puolustajia EU:n naapurimaissa ja kannustaa EU:n jäsenehdokasvaltioita lähentymään tehokkaasti Euroopan arvoja ja normeja;

39.  kehottaa hyväksymään ihmisoikeuksien puolustajia koskevien EU:n suuntaviivojen liitteen, joka koskee ympäristön puolustajien erityisiä haasteita ja tarpeita ja EU:n politiikkaa tässä suhteessa; korostaa, että on tärkeää varmistaa ProtectDefenders.eu-hankkeen jatkuminen ja lisätä sen rahoitusta ja varmistaa myös muiden nykyisten ihmisoikeuksien puolustajille tarkoitettujen EU:n tukivälineiden jatkuminen;

40.  kehottaa hyväksymään EU:n luettelon ensisijaisista maista, joissa EUH:n, komission ja jäsenvaltioiden olisi tehostettava toimiaan ympäristöoikeuksien puolustajien tukemiseksi ja tehtävä paikallisviranomaisten kanssa yhteistyötä, jotta otetaan käyttöön tai parannetaan suojelumekanismeja ja erityistä lainsäädäntöä, jossa määritellään ympäristön puolustajat, tunnustetaan heidän tekemänsä työ ja taataan heidän suojelunsa; vaatii, että EUH:n olisi laadittava tämä luettelo tiiviissä yhteistyössä sidosryhmien ja Euroopan parlamentin kanssa ja se olisi päivitettävä vuosittain; kehottaa myös varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa antamaan vuosittain julkisen kertomuksen ensisijaisissa maissa toteutetuista toimista ja ympäristön puolustajien suojelusta koko maailmassa;

41.  kehottaa YK:ta ottamaan suuremman roolin maailmanlaajuisten ekosysteemien ja ympäristön puolustajien suojelussa varsinkin niillä alueilla, joilla ilmastonmuutoksella on vakavia vaikutuksia alkuperäis- ja paikallisyhteisöihin; kehottaa siksi EU:ta edistämään YK:n tason aloitetta, jonka avulla kansainväliset tarkkailijat voivat seurata vakavia ympäristövahinkoja, vakavia ympäristökriisejä tai tilanteita, joissa ympäristöoikeuksien puolustajat ovat eniten vaarassa, ja toimimaan yhteistyössä viranomaisten kanssa ja avustamaan viranomaisia näitä puolustajia suojelevan ympäristön luomisessa;

42.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään poliittisen vuoropuhelun avulla sellaisten kansallisten toimintasuunnitelmien hyväksymistä, joilla taataan turvallinen ja vapaa ympäristö ympäristön puolustajille, sisällyttämällä niihin laajemman kollektiivisen suojelun näkökulma, mukaan lukien poliittiset toimet, joilla oikeutetaan ympäristönsuojeluun osallistuvat yhteisöt ja ryhmät; kehottaa komissiota käsittelemään nimenomaisesti alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen ihmisoikeuksia metsälainsäädännön, metsähallinnon ja kaupan alan vapaaehtoisten kumppanuussopimusten yhteydessä;

43.  muistuttaa, että ihmisoikeuksien puolustajia koskevan YK:n julistuksen mukaisesti valtioiden on suojeltava biologisen monimuotoisuuden puolustajia ihmisoikeuksien puolustajina; ilmaisee tyytyväisyytensä kansainvälisten sopimusten, kuten Escazún sopimuksen, suunnitteluun, sillä sopimus on keskeinen väline Latinalaisessa Amerikassa ja Karibian alueella, missä ympäristöalan ihmisoikeuksien puolustajia on tapettu eniten;

UNFCCC, oikeus ja vastuuvelvollisuus

44.  pitää valitettavana, että vaikka kaikki valtiot panisivat nykyiset kansallisesti määritellyt panokset täysimääräisesti täytäntöön, ne johtaisivat tuhoisaan maapallon lämpötilan nousuun 3 celsiusasteella esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon verrattuna, mikä olisi vastoin Pariisin sopimusta; varoittaa, että tällainen skenaario aiheuttaisi äärimmäisiä ilmasto- ja ympäristövaikutuksia ja laajoja kielteisiä vaikutuksia ihmisoikeuksiin;

45.  suhtautuu myönteisesti ihmisoikeuksien sisällyttämiseen Pariisin sopimuksen johdanto-osaan ja kehottaa toteuttamaan tehokkaita toimia ihmisoikeusvelvoitteiden noudattamiseksi ja edistämiseksi sopimuksen täytäntöönpanossa ja ilmastotoimissa; pitää kuitenkin valitettavana, että ei ole olemassa konkreettisia määräyksiä, joilla valtiolliset ja yritystoimijat voitaisiin saattaa vastuuseen ilmastonmuutokseen liittyvistä ihmisoikeusloukkauksista;

46.  kehottaa UNFCCC:n osapuolia lisäämään edelleen hillitsemis- ja sopeutumispyrkimyksiään Pariisin sopimuksen tavoitteiden mukaisesti ja sisällyttämään ihmisoikeusulottuvuuden kansallisesti määriteltyihin panoksiinsa ja sopeutumista koskevaan tiedottamiseensa; kehottaa UNFCCC:n sihteeristöä laatimaan yhteistyössä YK:n ihmisoikeusvaltuutetun kanssa suuntaviivat siitä, miten ihmisoikeuksien suojelu voidaan sisällyttää kansallisesti määriteltyyn panokseen ja sopeutumista koskevaan tiedottamiseen; kannustaa osapuolia tarkistamaan suunniteltuja kansallisesti määriteltyjä panoksia ja kansallisesti määriteltyjä panoksia ja kehittämään kansallisesti määriteltyjä panoksia koskevia seurantamekanismeja, joihin alkuperäiskansat osallistuvat täysimääräisesti ja tehokkaasti;

47.  korostaa tarvetta vahvistaa ilmasto- ja ihmisoikeusraportointivelvoitteiden välistä synergiaa; katsoo, että Pariisin sopimuksen avoimuuspuitteita koskevissa suuntaviivoissa (13 artikla) olisi pyydettävä osapuolia antamaan kasvihuonekaasupäästöjä koskevien tietojen lisäksi tietoja myös siitä, onko ilmastopolitiikka pantu täytäntöön muiden yhteiskunnallisten tavoitteiden ja nykyisten oikeudellisten kehysten mukaisesti, ja sisällyttämään näin ollen tietoa hyvistä käytännöistä, mukaan lukien hillitsemis- ja sopeutumistoimenpiteiden oikeuksiin perustuvat lähestymistavat ja tuki;

48.  kehottaa EU:n toimielimiä tekemään aktiivista yhteistyötä ihmisoikeusperustaisen lähestymistavan edistämisessä käynnissä olevissa kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa, erityisesti kestävän kehityksen mekanismissa ja muissa Pariisin sopimuksen 6 artiklan 4 kohdan mukaisia mekanismeja koskevissa suuntaviivoissa, joilla varmistetaan oikeudenhaltijoiden merkityksellinen ja tietoon perustuva osallistuminen, riittävät ympäristö- ja sosiaaliset takeet sekä riippumattomat oikeussuojamekanismit; korostaa, että kestävän kehityksen mekanismilla olisi pyrittävä rahoittamaan hankkeita, jotka hyödyttävät ilmastonmuutoksen vaikutuksille altteimpia, ja että kestävän kehityksen mekanismin puitteissa rahoitettaville hankkeille olisi tehtävä ihmisoikeusvaikutusten arviointi siten, että vain hankkeet, joilla on myönteisiä vaikutuksia, voitaisiin rekisteröidä;

49.  kehottaa komissiota laatimaan EU:n avustuksia koskevat tukikelpoisuuskriteerit, joiden avulla ympäristöalan kansalaisjärjestöt, jotka eivät voi kokonsa vuoksi muutoin saada rahoitusta, saisivat rahoitusta entistä osallistavammin;

50.  korostaa, että kaikkien toimijoiden vastuuvelvollisuuden varmistamiseksi uusiin mekanismeihin, kuten kestävän kehityksen mekanismiin, on yhdistettävä institutionaalisia suojatoimia ja valitusmekanismeja, jotta taataan oikeuksien tehokas suojelu;

51.  kehottaa UNFCCC:n sihteeristöä laatimaan yhdessä yleissopimuksen osapuolten kanssa ilmasto-oikeudenmukaisuutta koskevan yhteisen oikeudellisen kehyksen;

52.  korostaa, että Pariisin sopimuksen 14 artiklassa tarkoitettua maailmanlaajuista tilannekatsausta olisi käytettävä tarkasteltaessa edistymistä ihmisoikeuksien ja muiden periaatteiden sisällyttämisessä ilmastotoimiin; toteaa, että siihen olisi sisällytettävä kansalaisyhteiskunnan ja hallitustenvälisten järjestöjen mahdollisuuksia antaa panoksensa; katsoo, että Pariisin sopimuksen täytäntöönpanon arvioinnin olisi autettava määrittämään hyviä käytäntöjä ja esteitä sen täytäntöönpanolle sekä antamaan tietoa tulevien kansallisesti määriteltyjen panosten ja kansainvälisen yhteistyön tueksi;

53.  korostaa, että kaikilla tehokkailla oikeusperustaisilla ilmastotoimilla olisi taattava vapaa, aktiivinen, merkityksellinen ja tietoon perustuva osallistuminen; suosittelee, että hillitsemis- ja sopeutumissuunnitelmien olisi oltava julkisesti saatavilla, että ne rahoitettaisiin avoimesti ja että niitä laadittaisiin asianomaisten ja/tai mahdollisesti asianomaisten ryhmien, erityisesti kaikkein haavoittuvimpien ryhmien kanssa;

54.  korostaa, että kehitysmaat eivät voi selviytyä ilmastonmuutoksen vaikutuksista yksin ja että ne ovat kriisinhallintakapasiteettinsa ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja sen vaikutusten ennakointiin liittyvien valmiuksiensa suhteen usein riippuvaisia kansainvälisestä avusta;

55.  korostaa näkemystään, jonka mukaan ihmisoikeuksia koskevat lait ja instituutiot, joita käytetään yleisesti hallinnon vastuuvelvollisuusvajeen umpeen kuromiseen, eivät voi missään tapauksessa korvata tehokkaita toimenpiteitä ilmastonmuutoksen aiheuttamien haittojen ehkäisemiseksi ja korjaamiseksi; katsoo, että kansallisilla ihmisoikeusinstituutioilla ja kansalaisyhteiskunnalla voi olla tehokas rooli kansallisissa vastuuvelvollisuus- ja valvontamekanismeissa, joiden tarkoituksena on varmistaa niiden henkilöiden oikeussuojakeinojen saatavuus, jotka kärsivät ilmastonmuutoksen aiheuttamista ihmisoikeushaitoista;

56.  katsoo, että EU:n on omaksuttava aktiivinen, vahva ja kunnianhimoinen johtoasema YK:n 26. ilmastonmuutoskonferenssin (COP26) valmisteluissa ja asetettava ihmisoikeusperiaatteiden sisällyttäminen kansainvälisen ilmastonmuutospolitiikan ytimeen, jotta vältetään peruuttamaton vahinko nykyiselle ja tulevalle inhimilliselle kehitykselle ja sukupolville;

57.  antaa tunnustusta kansalaisyhteiskunnan, myös kansalaisjärjestöjen, ja ympäristön puolustajien aktiivisesta roolista ja osallistumisesta ihmisoikeusperustaisten lähestymistapojen edistämiseen ilmastotoimissa ja kehottaa EU:ta tukemaan tällaisia toimia; korostaa tarvetta taata kansalaisyhteiskunnan osallistuminen Pariisin sopimuksen 13 artiklassa vahvistettuun avoimuuskehykseen;

58.  panee merkille komission ehdotuksen asetukseksi asetuksen (EY) N:o 1367/2006(10) muuttamisesta (ns. Århusin asetus) ja toteaa, että sen pitäisi parantaa Århusin yleissopimuksen täytäntöönpanoa EU:n tasolla; kannustaa lisäksi jäsenvaltioita varmistamaan, että asiaa koskevat EU:n säädökset (esimerkiksi direktiivi 2011/92/EU(11)) ja kansainväliset oikeudellisesti sitovat määräykset (Århusin yleissopimus) saatetaan asianmukaisesti osaksi niiden oikeusjärjestystä, jotta voidaan taata osallistava tiedonsaanti, yleisön osallistumisoikeus päätöksentekoon sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeus ympäristöasioissa;

59.  korostaa, että ympäristöaktivistien toimet vastaavat ehdottomasti kestävän kehityksen tavoitteita ja että näiden tavoitteiden järjestelmälliseen toteuttamiseen olisi pyrittävä paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti;

60.  muistuttaa, että jäsenvaltioiden on säänneltävä yrityksiä sen varmistamiseksi, että ne eivät aiheuta ihmisoikeusloukkauksia ja että yksityisillä toimijoilla ja yritystoimijoilla on velvollisuus puuttua ilmastonmuutoksen ihmisoikeusvaikutuksiin yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n suuntaviivojen mukaisesti;

61.  kannustaa komissiota ja jäsenvaltioita osallistumaan aktiivisesti kansainvälisesti tunnustettujen elinten suojatoimien ja vastuuprosessien suunnitteluun, toteuttamiseen ja edistämiseen sen varmistamiseksi, että ilmastopolitiikan mukaisia rakenteellisia toimia, joita toteutetaan merkittävien päästövähennysten saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä, suunnitellaan, pannaan täytäntöön ja seurataan tavalla, jolla suojellaan asianomaisten ihmisten ja yhteisöjen oikeuksia, mukaan lukien oikeus työhön ja oikeus edistää oikeudenmukaisia ja kohtuullisia työoloja; korostaa, että vihreän siirtymän on oltava oikeudenmukainen ja että ketään ei sää jättää jälkeen;

62.  korostaa, että yritysten due diligence -velvoitteet ja yritysten kestävä vastuuvelvollisuus ovat merkittäviä ja välttämättömiä keinoja ehkäistä vakavia ihmisoikeusloukkauksia ja ympäristörikkomuksia ja suojautua niitä vastaan; kehottaa EU:ta tukemaan kestävää ja vastuullista yritysten hallinnointia keskeisenä osana Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa; kehottaa jäsenvaltioita panemaan täytäntöön tehokkaita sääntelytoimia, jotka koskevat väärinkäytösten tunnistamista, arvioimista, ehkäisemistä, poistamista, lieventämistä ja seuraamista, väärinkäytöksistä ilmoittamista, niistä vastaamista ja niihin puuttumista sekä mahdollisten ja/tai tosiasiallisten ihmisoikeusrikkomusten korjaamista ja yritysten saattamista niistä vastuuseen, kun on kyse sen varmistamisesta, että ne täyttävät yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden mukaiset due diligence -velvoitteensa, jotka koskevat ilmastonmuutoksen vaikutusta ihmisoikeuksiin;

63.  suhtautuu myönteisesti komission sitoumukseen laatia lainsäädäntöehdotus yritysten pakollisista ihmisoikeuksia koskevista ja ympäristöalan due diligence -vaatimuksista toimitusketjuissaan; suosittelee, että tällä lainsäädäntöehdotuksella tulisi tukea ja helpottaa yhteisten vaikutusten mittausmenetelmien kehittämistä ympäristö- ja ilmastonmuutosvaikutusten osalta; korostaa tehokkaan, merkityksellisen ja tietoon perustuvan kuulemisen ja viestinnän merkitystä kaikkien asianomaisten tai mahdollisesti vaikutusten kohteeksi joutuneiden sidosryhmien kanssa, ympäristön puolustajat mukaan lukien; kehottaa EU:ta tukemaan käynnissä olevia neuvotteluja YK:n sitovasta yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevasta sopimuksesta, jolla säännellään monikansallisten yhtiöiden ja muiden liikeyritysten toimintaa, ja osallistumaan niihin tehokkaasti; katsoo, että kaikilla tällaisilla välineillä on kannustettava yritystoimijoita ja sijoittajia kantamaan vastuunsa terveellistä ympäristöä koskevasta ihmisoikeudesta; katsoo, että kaikkiin tällaisiin välineisiin on sisällytettävä vankat ympäristönsuojelumääräykset ja että välineillä on kannustettava yritystoimijoita ja rahoituslaitoksia ja myös alueellisia investointi- tai kehitysrahoituslaitoksia kantamaan vastuunsa ihmisen oikeudesta terveelliseen ympäristöön;

64.  korostaa, että on tärkeää torjua korruptiota maailmanlaajuisesti, koska se vaikeuttaa ihmisoikeuksien toteutumista, sillä on erityisiä kielteisiä vaikutuksia ja se vaikuttaa suhteettomasti yhteiskunnan heikoimmassa asemassa oleviin, marginalisoiduimpiin ja haavoittuvaisimpiin ryhmiin, kuten naisiin, lapsiin, vammaisiin henkilöihin, ikääntyneisiin, köyhiin ja alkuperäiskansoihin tai vähemmistöihin kuuluviin henkilöihin esimerkiksi estämällä heitä saamasta yhdenvertaisesti käyttöönsä luonnonvaroja, muun muassa maata;

65.  kehottaa neuvostoa ja EUH:ta sisällyttämään korruptioon liittyvät rikokset EU:n maailmanlaajuisen ihmisoikeuspakotejärjestelmän, niin sanotun Euroopan Magnitsky-lain, nojalla rangaistavien tekojen joukkoon ja varmistamaan lain nopean hyväksymisen ja täytäntöönpanon;

66.  katsoo, että EU:n kauppapolitiikan nykyisen uudelleentarkastelun olisi tarjottava tilaisuus määritellä uudelleen ihmisoikeuksien suojelu sekä edistää ja vahvistaa sitä kauppapolitiikassa; korostaa, että tulevien kauppasopimusten kestävää kehitystä koskevien lukujen on kuuluttava näiden sopimusten riitojenratkaisumekanismien piiriin;

o
o   o

67.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, ihmisoikeuksista vastaavalle EU:n erityisedustajalle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, YK:n turvallisuusneuvostolle, YK:n pääsihteerille, YK:n yleiskokouksen 74. istunnon puheenjohtajalle, YK:n ihmisoikeusneuvoston puheenjohtajalle, YK:n ihmisoikeusvaltuutetulle sekä EU:n edustustojen päälliköille.

(1) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0015. (2) EUVL C 337, 20.9.2018, s. 82. (3) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0005. (4) EUVL C 118, 8.4.2020, s. 15. (5) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0054. (6) Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomission (UNECE) yleissopimus tiedon saannista, yleisön osallistumisoikeudesta päätöksentekoon sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeudesta ympäristöasioissa, 25. kesäkuuta 1998. (7) Alueellinen sopimus tiedonsaannista, yleisön osallistumisoikeudesta sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeudesta ympäristöasioissa Latinalaisessa Amerikassa ja Karibian alueella, 4. maaliskuuta 2018. (8) Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin riippumaton hankevastuumekanismi ja Euroopan investointipankkiryhmän valitusmekanismi. (9) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/1937, annettu 23 päivänä lokakuuta 2019, unionin oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta (EUVL L 305, 26.11.2019, s. 17). (10) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1367/2006, annettu 6 päivänä syyskuuta 2006, tiedon saatavuutta, yleisön osallistumista päätöksentekoon sekä oikeuden saatavuutta ympäristöasioissa koskevan Århusin yleissopimuksen määräysten soveltamisesta yhteisön toimielimiin ja elimiin (EUVL L 264, 25.9.2006, s. 13). (11) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/92/EU, annettu 13 päivänä joulukuuta 2011, tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista (EUVL L 26, 28.1.2012, s. 1).