Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon ehdotuksen neuvoston asetukseksi Euroopan unionin perusoikeusviraston perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 168/2007 muuttamisesta (COM(2020)0225),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 352 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeusviraston perustamisesta 15. helmikuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 168/2007(1),

–  ottaa huomioon Euroopan ihmisoikeussopimuksen, Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2, 6, 7 artiklan ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan (jäljempänä ’perusoikeuskirja’),

–  ottaa huomioon 19. heinäkuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission yhteisen julkilausuman erillisvirastoista ja yhteisen lähestymistavan,

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin kansalaisoikeuksien sekä perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden politiikkayksikön toukokuussa 2020 julkaiseman perusoikeusvirastosta annetun asetuksen tarkistamista koskevan tutkimuksen (”Strengthening the Fundamental Rights Agency – The Revision of the Fundamental Rights Agency Regulation”),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 105 artiklan 5 kohdan,

–  ottaa huomioon naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnon,

–  ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan väliaikaisen mietinnön (A9-0058/2021),

A.  ottaa huomioon, että ehdotus neuvoston asetukseksi on edistysaskel perusoikeusviraston toiminnan kokonaisvaltaisemmassa tehostamisessa, sillä siinä virastolle annetaan valtuudet toimia täysimääräisesti kaikilla unionin toimivaltaan kuuluvilla aloilla ja selvennetään sen tehtävät ja työmenetelmät suhteellisuus- ja toissijaisuusperiaatteita kunnioittaen; katsoo, että on valitettavaa, että tämä nykyinen oikeusperusta edellyttää neuvoston yksimielistä päätöstä ja parlamentin hyväksyntää, minkä vuoksi parlamentin osallistuminen uudistukseen on rajallinen;

B.  ottaa huomioon, että perusoikeusvirasto edistää merkittävästi perusoikeuksien kunnioittamista, ja katsoo, että riippumattomana ja täysivaltaisena EU:n virastona ja perusoikeuksien valvojana sitä olisi vahvistettava entisestään, jotta perusoikeuksia voidaan edistää ja puolustaa mahdollisimman tehokkaasti ja samalla myös pyrkiä vuoropuheluun kansalaisyhteiskunnan, mukaan lukien asianajajaliitot, ammattijärjestöt, tuomarit ja asianajajat, aktiivisen osallistumisen avulla;

C.  katsoo, että EU:n pyrkimykset vahvistaa ulkoista ulottuvuutta olisi otettava huomioon ottamalla perusoikeusvirasto entistä tiiviimmin mukaan yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kaikkia näkökohtia koskevien unionin ja sen jäsenvaltioiden toimien ja toiminnan seurantaan ja valvontaan;

D.  katsoo, että globalisoituneessa maailmassa on tärkeää taata perusoikeuksien riittävä suojelu kolmansien maiden kanssa tehtävän kansainvälisen yhteistyön avulla;

E.  katsoo, että EU:n kansalaisten luottamus poliisi- ja oikeusviranomaisten työhön voidaan saavuttaa ja sitä voidaan parantaa vain, jos unionin ja sen jäsenvaltioiden toimia ja toimintaa seurataan ja valvotaan asianmukaisesti, huolellisesti ja johdonmukaisesti ja ne saatetaan viipymättä perusoikeuksia koskevien velvoitteiden mukaisiksi; toteaa perusoikeusviraston toiminnan vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella olevan tämän vuoksi ensiarvoisen tärkeää, minkä vuoksi sen toimeksiannon olisi katettava myös poliisiyhteistyö ja oikeudellinen yhteistyö rikosasioissa;

F.  toteaa, että perusoikeusviraston työ perusoikeuksien puolustamiseksi ja sellaisten haasteiden tunnistamiseksi, jotka liittyvät esimerkiksi lasten oikeuksiin, muuttoliikkeeseen (ulkorajat mukaan lukien), tekoälyn ja uusien teknologioiden käyttöön, sukupuolten tasa-arvoon, sukupuoleen perustuvaan väkivaltaan ja naisten oikeuksiin, on erittäin tärkeää perusoikeusviraston painopisteiden kannalta, minkä vuoksi kyseiselle työlle on annettava tunnustusta ja sitä on tuettava;

1.  katsoo, että perusoikeusviraston tavoitteet tarjota asiaankuuluville toimielimille, elimille, laitoksille ja virastoille perusoikeuksia koskevia tietoja, apua ja asiantuntemusta ja puolustaa ja suojata perusoikeuksia EU:ssa ovat äärimmäiset tärkeitä, kun otetaan huomioon, että perusoikeusvirasto seuraa perusoikeuskirjan käytännön soveltamista kaikkiin jäsenvaltioiden kansalaisiin ja siten pyrkii varmistamaan, että kaikkia kohdellaan ihmisarvoa kunnioittaen ja että kaikkia jäsenvaltioita kohdellaan yhtäläisesti; korostaa sen tärkeää roolia unionin ja sen jäsenvaltioiden tukijana, kun ne toteuttavat perusoikeuksiin liittyviä toimenpiteitä tai määrittelevät niihin liittyviä toimintalinjoja; toteaa, että näitä tukitoimia voidaan toteuttaa monella tavalla, esimerkiksi laatimalla tosiasioihin perustuvia ja tasapuolisia kertomuksia, joissa käytetään eri lähteitä; kannustaa komissiota ja neuvostoa hyödyntämään järjestelmällisesti perusoikeusviraston tuottamia tietoja päätöksenteossaan ja sitoutuu itse samaan tavoitteeseen;

2.  korostaa, että viharikokset ja vihapuhe sekä kaikenlainen syrjintä, joka perustuu esimerkiksi sukupuoleen, rotuun, ihonväriin, etniseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, geneettisiin ominaisuuksiin, kieleen, uskontoon tai vakaumukseen, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin, kansalliseen vähemmistöön kuulumiseen, varallisuuteen, syntyperään, vammaisuuteen, sukupuoli-identiteettiin, sukupuolen ilmaisuun, ikään tai seksuaaliseen suuntautumiseen, ovat edelleen yleisiä ongelmia, joihin on puututtava kiireellisesti; palauttaa mieliin, että horisontaalinen ja intersektionaalinen näkökulma on olennaisen tärkeä kaikkien ihmisten perusoikeuksien suojelemiseksi; varoittaa vihapuheen ja rasismin eri muotojen, muukalaisvihan ja niihin liittyvän suvaitsemattomuuden ja erityisesti romanivastaisuuden, antisemitismin, islamofobian ja mustiin ja tummaihoisiin kohdistuvan rasismin lisääntymisestä ja normalisoitumisesta useissa jäsenvaltioissa ja toteaa, että tätä on pahentanut ääriliikkeiden nousu ja että tämä on lisääntynyt verkkoympäristössä erityisesti covid-19-pandemian aikana; korostaa perusoikeusviraston sitoutumista kaikenlaisen syrjinnän torjumiseen ja kehottaa sitä jatkamaan vihapuheeseen ja viharikoksiin liittyviä tapahtumia koskevaa työtään ja ilmoittamaan tapauksista ja tuoreimmista suuntauksista säännöllisesti;

3.  vahvistaa olevansa valmis antamaan perusoikeusvirastolle valtuudet toimia täysimääräisesti kaikilla unionin toimivaltaan kuuluvilla aloilla ja toteuttaa tehtävänsä EU:n lainsäätäjien suunnittelemalla tavalla ja siten olevansa valmis määrittelemään periaatteet ja edellytykset hyväksyntänsä antamiselle; pitää tässä yhteydessä valitettavana, että parlamentti osallistuu perusoikeusviraston uudistukseen vain rajallisesti, ja korostaa, että parlamentti katsoo, että olisi parempi soveltaa tavallista lainsäätämisjärjestystä; kehottaa komissiota toimimaan kuten muidenkin oikeus- ja sisäasioiden alan virastojen suhteen ja osoittamaan perusoikeusvirastolle asiaankuuluvasti enemmän määrärahoja, jotta se voi toteuttaa tehtävänsä täysimääräisesti; toteaa, että perusoikeusvirastolla on oltava riittävästi erikoistunutta henkilöstöä;

4.  kehottaa neuvostoa ottamaan huomioon seuraavat seikat perusoikeusvirastosta annettua asetusta muutettaessa:

Uuden asetuksen toimintaa koskevassa osassa olisi mainittava erikseen perusoikeusviraston perustamisesta annetun asetuksen 5 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisen rasismin, muukalaisvihan ja niihin liittyvän suvaitsemattomuuden torjunnan ja yleisemmän kaikenlaisen syrjinnän ja kaikenlaisten viharikosten torjuntaan sitoutumisen lisäksi seuraavat toiminta-alat:

Komission ehdotus luopua nykyisestä viisivuotisesta monivuotisesta toimintakehyksestä olisi hyväksyttävä, jotta voidaan luopua kohdealoja koskevien rajoitusten määräämisestä kutakin viisivuotiskautta varten, minkä seurauksena perusoikeusvirasto voisi mukauttaa työtään ja kohdealoja uusien painopisteiden mukaisesti. Perusoikeusviraston olisi kuultava ohjelmia laatiessaan perusteellisesti perusoikeusviraston kansallisia yhteyshenkilöitä, jotta toiminnan tärkeimpiä kohdealoja voidaan koordinoida parhaalla mahdollisella tavalla ja mahdollisimman tehokkaasti jäsenvaltioiden kansallisten viranomaisten kanssa. Ohjelma-asiakirjan luonnos olisi lähetettävä valmistelusta vastaavalle neuvoston toimivaltaiselle elimelle ja Euroopan parlamentille keskustelua varten. Perusoikeusviraston johtajan on toimitettava näiden keskustelujen tulosten perusteella ohjelma-asiakirjan luonnos perusoikeusviraston hallintoneuvostolle hyväksyntää varten;

5.  kehottaa komissiota harkitsemaan perusoikeusvirastosta annetun asetuksen kattavampaa ja kunnianhimoisempaa tarkistamista perusteellisen vaikutustenarvioinnin ja asiaankuuluvien sidosryhmien kuulemisen perusteella, jotta voidaan vahvistaa perusoikeusviraston riippumattomuutta, tehokkuutta ja vaikuttavuutta; kehottaa neuvostoa pohtimaan tällaisia ehdotuksia; kehottaa komissiota ottamaan tulevaa tarkistamista varten huomioon erityisesti seuraavat seikat:

Perusoikeusviraston olisi voitava toteuttaa neuvoston, komission tai parlamentin pyynnöstä erityisesti riippumattomia tieteellisiä tutkimuksia ja selvityksiä, esiselvityksiä ja toteutettavuustutkimuksia ja laatia ja julkaista päätelmiä ja lausuntoja yksittäisistä aiheista, mukaan lukien maakohtaiset arvioinnit ja lausunnot lainsäädäntöehdotuksista lainsäädäntömenettelyn eri vaiheissa sekä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 7 artiklan mukaisista menettelyistä. Tämän olisi oltava mahdollista myös perusoikeusviraston aloitteesta eikä ainoastaan EU:n toimielimen pyynnöstä. Lisäksi yksittäisillä jäsenvaltioilla tai jäsenvaltioiden ryhmällä olisi oltava aloiteoikeus. Perusoikeusviraston aktiivinen rooli tulevassa demokratiaa, oikeusvaltiota ja perusoikeuksia koskevassa EU:n järjestelmässä olisi sisällytettävä asetukseen siten, että se on elin, joka määrittelee yhteistyössä riippumattomien asiantuntijoiden paneelin kanssa kunkin jäsenvaltion keskeiset myönteiset ja kielteiset kehityssuuntaukset puolueettomalla tavalla ja osallistuu muun muassa komission vuosikertomuksen valmisteluun;

6.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) EUVL L 53, 22.2.2007, s. 1. (2) EUVL L 433 I, 22.12.2020, s. 1.