Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 10 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 11 artiklan,

–  ottaa huomioon 15. tammikuuta 2020 antamansa päätöslauselman Euroopan parlamentin kannasta Euroopan tulevaisuutta käsittelevään konferenssiin(1),

–  ottaa huomioon 18. kesäkuuta 2020 antamansa päätöslauselman Euroopan parlamentin kannasta Euroopan tulevaisuutta käsittelevään konferenssiin(2),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 54 artiklan,

–  ottaa huomioon vetoomusvaliokunnan kannan tarkistuksina,

–  ottaa huomioon kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan ja kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnot,

–  ottaa huomioon perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan mietinnön (A9-0213/2021),

A.  ottaa huomioon, että vuoden 2019 Euroopan parlamentin vaalien tulos antoi myönteisen signaalin siitä, että Euroopan kansalaiset ovat yhä kiinnostuneempia kehityksestä unionissa ja että he uskovat unionin lainsäädännön vaikuttavan heidän jokapäiväiseen elämäänsä; ottaa huomioon, että vuonna 2019 äänestysprosentti oli 50,6 prosenttia, joka on korkein sitten vuoden 1994 vaalien ja merkittävästi suurempi kuin vuonna 2014, jolloin äänestysprosentti oli 42,6 prosenttia; ottaa huomioon, että vaikka äänestysprosentti oli vuonna 2019 suurempi kaikkien väestöryhmien keskuudessa, kasvun kärjessä oli nuorempi sukupolvi, ja alle 25-vuotiaiden ja 25–39-vuotiaiden keskuudessa kasvua oli runsaasti; ottaa huomioon, että äänestysprosentin yleisestä kasvusta huolimatta yksittäisten jäsenvaltioiden välillä on edelleen suuria eroja;

B.   ottaa huomioon, että kansalaisten osallistumista mittaavassa kesäkuun 2020 eurobarometrissä(3) 55 prosenttia vastaajista katsoi Euroopan parlamentin vaalien olevan kaikkein tehokkain keino varmistaa, että he saavat äänensä kuuluviin unionin päätöksentekijöille; ottaa huomioon, että vaikka tavoitteena on parantaa jatkuvasti demokratian toimintaa EU:ssa, useat eurobarometri-tutkimukset osoittavat, että suuri osa EU:n kansalaisista ei ole tyytyväinen demokratian toimintaan; ottaa huomioon, että tätä käsitystä havaitaan paitsi EU:n tasolla myös kansallisella tasolla; ottaa huomioon, että huomattava osa EU:n kansalaisista kokee, ettei heitä kuulla ja että EU on etäinen taho;

C.  ottaa huomioon, että SEU 10 ja 11 artikla sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 20, 21, 24, 227 ja 228 artikla muodostavat perustan kansalaisten osallistumiselle EU:n politiikan ja lainsäädännön laatimiseen;

D.  ottaa huomioon, että SEU 10 artiklan 3 kohdan mukaan ”kaikilla kansalaisilla on oikeus osallistua demokratian toteuttamiseen unionissa ja päätökset tehdään mahdollisimman avoimesti ja mahdollisimman lähellä kansalaisia”;

E.  ottaa huomioon, että SEU 11 artiklan 1 ja 2 kohdassa vaaditaan, että toimielimet antavat kansalaisille ja etujärjestöille mahdollisuuden esittää ja vaihtaa julkisesti mielipiteitä kaikilla unionin toiminta-aloilla ja käydä avointa ja säännöllistä vuoropuhelua etujärjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan kanssa asianmukaisten kanavien kautta;

F.  ottaa huomioon, että paremmasta lainsäädännöstä 13. huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen(4) 19 kohdassa korostetaan, että julkinen kuuleminen ja sidosryhmien kuuleminen ovat olennainen osa tietoon perustuvaa päätöksentekoa ja lainsäädännön laadun parantamista;

G.  ottaa huomioon, että SEUT 165 artiklan 2 kohdassa annetaan EU:lle tehtäväksi edistää nuorisovaihdon ja sosiaalipedagogiikan alan ohjaajien vaihdon kehittämistä sekä kannustaa nuorten osallistumista demokratian toteuttamiseen Euroopassa;

H.   ottaa huomioon, että EU:n kansalaiset voivat vain tietyin edellytyksin nostaa kanteen suoraan Euroopan unionin tuomioistuimessa käyttääkseen perussopimusten, myös perusoikeuskirjan, mukaisia oikeuksiaan; ottaa huomioon, että Euroopan parlamentin demokraattiset vaalit ovat tärkein alhaalta ylöspäin suuntautuva väline EU:n kansalaisille ja että samalla on vahvistettava muita välineitä, kuten eurooppalaista kansalaisaloitetta, kanteluita Euroopan oikeusasiamiehelle ja parlamentille esitettyjä vetoomuksia, jotka ovat tärkeitä täydennyksiä elinvoimaiselle parlamentaariselle toiminnalle;

I.  ottaa huomioon, että tähän mennessä on tehty kuusi hyväksyttyä eurooppalaista kansalaisaloitetta, joista viimeisimmät ovat Minority SafePack -aloite ja End the Cage Age -aloite; ottaa huomioon, että tammikuussa 2020 voimaan tulleella eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta annetulla asetuksella (EU) 2019/788(5) pyritään tekemään EU:n kansalaisille helpommaksi kehottaa komissiota esittämään lainsäädäntöehdotuksia aloilla, jotka kuuluvat sen toimivaltaan ja joilla unionilla on valtuudet toimia; ottaa huomioon, että Minority SafePack -aloite oli ensimmäinen eurooppalainen kansalaisaloite, josta keskusteltiin Euroopan parlamentissa uudistetun eurooppalaisen kansalaisaloitetta koskevan asetuksen pohjalta, ja että joulukuussa 2020 parlamentti tuki sitä ylivoimaisesti 76 prosentilla annetuista äänistä; toteaa kuitenkin, että eurooppalaisten kansalaisaloitteiden vaikutus on vähäinen, mikä johtuu osittain siitä, että komissio ei ole toteuttanut jatkotoimia;

J.  ottaa huomioon, että Euroopan oikeusasiamiehen suositukset eivät ole oikeudellisesti sitovia, mutta havaintojen noudattamisaste on jatkuvasti korkea;

K.  ottaa huomioon, että EU:n kansalaisilla ja kaikilla luonnollisilla henkilöillä tai oikeushenkilöillä, joiden asuinpaikka tai sääntömääräinen kotipaikka on jossakin jäsenvaltiossa, on oikeus esittää Euroopan parlamentille SEUT-sopimuksen 24 artiklan ja 227 artiklan nojalla vetoomuksia aina, kun asia koskee häntä välittömästi ja kuuluu EU:n toiminnan alaan;

L.  ottaa huomioon, että komission järjestämät julkiset verkkokuulemiset on suunnattu pääasiassa tietylle kohderyhmälle, niitä ei levitetä laajalti ja ne ovat joskus liian lyhyitä, mikä tarkoittaa, että ne eivät tavoita merkittävää osaa väestöstä; ottaa huomioon, että Euroopan tilintarkastustuomioistuin suositteli komission kuulemispolitiikan kattavassa uudelleentarkastelussa vuonna 2019, että komission olisi parannettava tapaa, jolla se pyrkii saavuttamaan kansalaiset heidän osallistumisensa lisäämiseksi;

M.  ottaa huomioon, että komission järjestämät kansalaiskeskustelut ovat keino tarjota kansalaisille tietoa sen sijaan, että käytäisiin heidän kanssaan keskustelua heidän visiostaan ja siitä, mitä he haluaisivat muuttaa EU:ssa, eivätkä ne tarjoa kansalaisille palautemekanismia, jotta he saisivat tietoa osallistumisensa tuloksista;

N.  ottaa huomioon, että nykyisten osallistumisvälineiden, kuten eurooppalaisen kansalaisaloitteen, julkisten kuulemisten ja kansalaiskeskustelujen, tämänhetkinen toiminta ei tarjoa kansalaisille riittäviä keinoja vaikuttaa EU:n päätöksentekoon; toteaa, että tämä johtuu suurelta osin siitä, ettei päätöksentekoprosessia ole seurattu tehokkaasti institutionaalisella tasolla;

O.  ottaa huomioon, että yksittäiset kansalaiset käyttävät harvoin useimpia osallistumisen muotoja; ottaa huomioon, että yksittäiset kansalaiset eivät juurikaan tunne olemassa olevia osallistumisvälineitä ja että he ovat näin ollen aliedustettuina nykyisten välineiden kautta kerätyissä näkemyksissä ja tiedoissa; ottaa huomioon, että kansalaisten osallistuminen ei korvaa järjestäytynyttä kansalaisyhteiskuntaa;

P.  katsoo, että nykyisillä osallistumisvälineillä ei maksimoida kansalaisten mahdollisuuksia osallistua ja siksi ne eivät edistä riittävästi EU:n demokraattisen legitiimiyden vahvistamista eivätkä sitä, että kansalaiset tuntevat omakseen pyrkimykset muuttaa EU:ta kansalaisten tarpeiden ja visioiden suuntaan;

Q.  ottaa huomioon, että uudistamalla nykyisiä osallistumisvälineitä kiinnittäen erityistä huomiota kaikkein aliedustetuimpiin yhteiskunnan ryhmiin, erityisesti nuoriin, ja kehittämällä eurooppalaista julkista tilaa voidaan osaltaan vahvistaa EU:n demokraattista legitiimiyttä;

R.  katsoo, että kansalaisten osallistumisen ja avoimuuden parantaminen EU:n tasolla on keskeistä unionin tuomiseksi lähemmäs kansalaisia ja kansalaisten luottamuksen lisäämiseksi EU:n toimielimiä kohtaan sekä todellisen monitasoisen demokratian saavuttamiseksi; katsoo, että avoimuuden puute estää julkisen keskustelun lainsäädännöstä; ottaa huomioon, että kaikilla sidosryhmillä ei ole yhtäläisiä mahdollisuuksia tutustua EU:n toimielimiin tai saada tietoa niiden työstä; katsoo, että komission olisi käytävä avointa, läpinäkyvää ja säännöllistä vuoropuhelua kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen kanssa; katsoo, että EU:n olisi varmistettava, että kansalaisyhteiskunta voi osallistua aktiivisesti julkiseen keskusteluun ja että sillä on valmiudet vaikuttaa politiikkaan ja päätöksentekoprosesseihin;

S.  katsoo, että kansalaiskasvatuksen eurooppalaista ulottuvuutta on vahvistettava parantamalla kansalaisten tietämystä EU:sta, jotta heidän osallistumisensa olisi mahdollista;

T.  katsoo, että eurooppalaisia kansalaiskasvatuskursseja tarvitaan yhä enemmän kaikissa jäsenvaltioissa; katsoo, että tässä yhteydessä kansalaisjärjestöjen työ kansalaiskasvatuksessa ja oppimisessa olisi tunnustettava ja että kansalaiskasvatuksessa olisi kannustettava soveltamaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa, mukaan lukien sekä virallinen että epävirallinen koulutus ja arkioppiminen;

U.  toteaa, että kansalaisten osallistumista koskevat onnistuneet hankkeet, kuten European HomeParliaments ja EU:n nuorisodialogi ovat osoittaneet, että kansalaiset haluaisivat osallistua säännöllisesti EU:n päätöksentekoprosesseihin;

V.  ottaa huomioon, että neuvosto on edelleen suljetuin ovin toimiva toimielin, kuten vahvistettiin Euroopan oikeusasiamiehen tutkimuksessa OI/2/2017/TE neuvoston avoimuuden puutteesta, kun on kyse yleisön oikeudesta tutustua sen lainsäädäntöasiakirjoihin ja sen päätöksentekoprosessiin;

W.  ottaa huomioon, että OECD määrittelee avoimen hallinnon hallintokulttuuriksi, joka perustuu innovatiivisiin ja kestäviin julkisiin politiikkoihin ja käytäntöihin, joiden taustalla ovat demokratiaa ja osallistavaa kasvua edistävät avoimuuden, vastuuvelvollisuuden ja osallistumisen periaatteet;

X.  ottaa huomioon, että jäsenvaltioiden vuonna 2018 järjestämät Euroopan tulevaisuutta koskevat kuulemiset ovat osoittautuneet tehokkaaksi välineeksi tehdä yhteistyötä kansalaisten kanssa EU:ta koskevissa asioissa; ottaa huomioon, että konkreettisten seurantatoimien ja prosessin jatkuvuuden puute johti siihen, että osallistumisesta saatiin vaihtelevia tuloksia;

Y.  ottaa huomioon, että Euroopan tulevaisuutta käsittelevän konferenssin olisi saatava mahdollisimman monet kansalaiset mukaan toimintaan ja että konferenssi voisi tarjota arvokasta kokemusta yhteydenpidosta, jotta ymmärrettäisiin kansalaisten EU:n rooliin ja toimielinten toimintaan kohdistamia todellisia odotuksia;

1.  korostaa tarvetta pohtia, miten unioni voi toimia tehokkaammin kansalaisten kanssa edustuksellista demokratiaa koskevien unionin keskeisten periaatteiden mukaisesti; katsoo, että kansalaisten olisi saatava paremmin äänensä kuuluville EU:n päätöksenteossa, jotta unioni voisi ottaa paremmin huomioon kansalaisten näkemykset ja jotta se olisi kestävämpi, demokraattisempi ja tehokkaampi; katsoo tältä osin, että perussopimuksen muuttamista ei pitäisi estää, vaikka sen ei pitäisi olla itsetarkoitus, ja että Euroopan tulevaisuutta käsittelevän konferenssin pitäisi tarjota tilaisuus rakentavalle vuoropuhelulle kansalaisten kanssa näistä keskeisistä kysymyksistä;

2.  katsoo, että kaikkia unionin uudistuksia, joiden tarkoituksena on tehdä unionista sosiaalisempi, tasapuolisempi, yhtenäisempi, keskitetympi, kykenevämpi, suvereenimpi ja vastuullisempi, vahvistetaan toimimalla suoraan kansalaisten kanssa osallistavien mekanismien avulla;

3.  korostaa jännitteitä niiden kahden vision välillä, joista toisessa EU:n keskipisteessä ovat jäsenvaltiot ja toisessa EU:n toimielimet, ja katsoo, että ne voidaan ratkaista kehittämällä lähestymistapa ja välineet kansalaisten muodostamaa Euroopan unionia varten;

4.  ottaa huomioon, että nykyisissä osallistumisvälineissä on useita puutteita ja siksi niitä olisi parannettava ja kehitettävä uusia, jotta kansalaisten osallistuminen olisi esteettömämpää, osallistavampaa, merkityksellisempää ja tehokkaampaa; katsoo, että jotta voidaan edistää kansalaisten osallistumista laajempaan poliittiseen keskusteluun ja antaa kansalaisille keinoja vaikuttaa poliittisiin tuloksiin yhteisvaikutuksessa nykyisten mekanismien kanssa, on välttämätöntä, että kansalaisten osallistuminen järjestetään tavalla, joka vastaa kansalaisten odotuksia; katsoo, että tällä ylöspäin suuntautuvalla osallistavalla ohjelmalla olisi täydennettävä edustuksellista demokratiaa EU:ssa;

5.  korostaa eurooppalaisen kansalaisaloitteen merkitystä ainoana unionin tason osallistavana välineenä, jolla on valmiudet antaa mahdollinen alkusysäys lainsäädännölle; kehottaa vahvistamaan niihin reagointia siten, että jokaisesta hyväksytystä kansalaisaloitteesta annetaan parlamentin päätöslauselma; panee merkille, että komission on noudatettava täysin oikeudellista velvollisuuttaan esittää riittävät perustelut sille, miksi se on toteuttanut tai ei ole toteuttanut toimia eurooppalaisen kansalaisaloitteen suhteen, ja katsoo, että tämän on oltava nykyistä kattavampaa sen varmistamiseksi, että kansalaisille annetaan tarkka kuva siitä, mitä kansalaisaloitteen tekemisestä tai käynnistämisestä on odotettavissa; pitää valitettavana, että komissio ei ole toteuttanut hyväksyttyjen kansalaisaloitteiden seurantaa lainsäädäntötoimien kautta; katsoo, että jos komissio ei ole asetuksen (EU) 2019/788 15 artiklan mukaisesti tiedottanut aikomuksistaan asetetuissa määräajoissa tai jos se on ilmoittanut tiedonannossaan, ettei se aio toteuttaa toimia sellaisen eurooppalaisen kansalaisaloitteen johdosta, joka täyttää menettelyvaatimukset ja on perussopimusten ja erityisesti SEU 2 artiklassa vahvistettujen unionin perusarvojen mukainen, parlamentti voisi päättää työjärjestyksen 222 artiklan mukaisesti laatia eurooppalaisen kansalaisaloitteen johdosta valiokunta-aloitteisen lainsäädäntömietinnön; kehottaa komissiota sitoutumaan lainsäädäntöehdotuksen esittämiseen, kun parlamentti on hyväksynyt tällaisen lainsäädäntömietinnön; ehdottaa tältä osin parlamentin ja komission välisen nykyisen puitesopimuksen muuttamista; pyytää muuttamaan kansalaisaloiteasetusta siten, että komissiota kannustetaan esittämään lainsäädäntöehdotus, jos toimitettu kansalaisaloite täyttää asiaa koskevat vaatimukset;

6.  huomauttaa, että Euroopan tilintarkastustuomioistuimen annettua kertomuksensa(6), jossa tunnustetaan komission julkisten kuulemisten tehokkuus, ja kun otetaan huomioon tyydyttävät näkemykset kansalaisten keskuudessa, komission olisi parannettava julkista kuulemisprosessiaan kansalaisten osallistumisen lisäämiseksi ja heidän panoksensa seuraamiseksi ja arvioimiseksi entistä paremmin;

7.  huomauttaa, että kansalaiskeskustelun nykyistä käsitettä ja käytäntöä olisi vahvistettava ja päivitettävä;

8.  korostaa, että on hyödyllistä ottaa kansalaiset ja kansalaisyhteiskunta mukaan eurooppalaisen julkisen tilan kehittämiseen ja EU:n demokraattisen legitimiteetin täydentämiseen sen edustuksellisten toimielinten ja demokraattisten menettelyjen avulla;

9.  korostaa, etteivät kaikki sidosryhmät, erityisesti kansalaiset ja kansalaisyhteiskunnan ryhmät, ole yhtä aktiivisia poliittisesti, eivät saa ääntään yhtäläisesti kuuluviin eivätkä ole yhtä vaikutusvaltaisia; katsoo siksi, että EU:n osallistava demokratia edellyttää järjestäytymättömien kansalaisten tukemista ja heidän vaali- ja osallistumismahdollisuuksiensa edistämistä EU:n kanavien sisällä ja ulkopuolella;

10.  ottaa huomioon, että kansalaisten luottamus unionin toimielimiin on ratkaisevaa demokratian, hyvän hallintotavan ja tehokkaan päätöksenteon kannalta; katsoo, että EU:n toimielinten on tähdättävä toiminnassaan mahdollisimman pitkälle menevään avoimuuteen, vastuuvelvollisuuteen ja lahjomattomuuteen; korostaa, että kansalaisten oikeus tutustua EU:n toimielinten asiakirjoihin on osallistavan demokratian perusta; kehottaa erityisesti neuvostoa lisäämään päätöksentekoprosessinsa avoimuutta ja asiakirjojen saatavuutta;

11.  korostaa sellaisten uusien teknologioiden potentiaalia, jotka voivat tarjota uusia tapoja toimia kansalaisten kanssa, varmistaa tehokas alhaalta ylöspäin suuntautuva lähestymistapa ja parantaa kansalaisten valmiuksia peräänkuuluttaa toimielimiltä vastuuta;

12.  korostaa, että avoin hallinto, jossa yhdistyvät lisääntynyt avoimuus ja vastuuvelvollisuus sekä osallistavat välineet, on hyvä keino vastata demokratiavajeeseen, joka johtuu EU:n kansalaisten kokemasta vaikutusvallan puutteesta EU:n päätöksenteossa;

13.  panee tyytyväisenä merkille eettisen elimen suunnitellun perustamisen EU:n toimielinten avoimuutta edistäväksi riippumattomaksi viranomaiseksi;

14.  kehottaa kiinnittämään huomiota uuteen kansalaisten, tasa-arvon, perusoikeuksien ja arvojen ohjelmaan, jonka on tarkoitus lisätä niiden toimien näkyvyyttä ja vaikutusta, joilla edistetään kansalaiskeskusteluja ja kansalaisten sitoutumista osallistavaan demokratiaan; korostaa, että on tärkeää varmistaa kyseisen ohjelman muun muassa ystävyyskaupunkitoiminnan ja muistiperintöä koskevan toiminnan kattavan kansalaisia koskevan lohkon jatkuvuus ja lisäresurssit; pitää myönteisenä, että ohjelmassa on otettu käyttöön toimia, joilla pyritään edistämään edelleen unionin arvoja ja joihin kuuluu esimerkiksi tietoisuuden lisääminen Euroopan yhteisestä historiasta; kehottaa perustamaan viipymättä uudessa ohjelmassa tarkoitetun kansalaisvuoropuhelun ryhmän;

15.  katsoo, että on tärkeää edistää eri maiden kansalaisten välistä vaihtoa Euroopan, kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla erityisesti kaupunkien ja alueiden verkostojen avulla ja helpottamalla alueiden välistä vuoropuhelua; kehottaa komissiota varmistamaan riittävän rahoituksen tähän tarkoitukseen kansalaisten, tasa-arvon, perusoikeuksien ja arvojen ohjelman Kansalaisten sitoutuminen ja osallistuminen -lohkon kautta;

16.  korostaa, että parempi tiedottaminen kansalaisten huolenaiheista auttaa EU:n toimielimiä niiden pyrkimyksissä ottaa nämä huolenaiheet huomioon ja reagoida niihin varmistamalla asianmukaiset kanavat kansalaisten tavoittamiseksi ja heidän panoksensa kokoamiseksi ja huolehtimalla asianmukaisesta seurannasta sitä seuranneessa päätöksentekoprosessissa; kehottaa parantamaan osallistumismekanismeja, jotta kansalaisten osallistumisella on merkityksellinen vaikutus EU:n päätöksentekoon;

17.  korostaa tarvetta toimia erityisesti yhdessä nuorten kanssa poliittisessa keskustelussa Euroopan tulevaisuudesta ja ottaa heidät johdonmukaisesti mukaan osallistaviin mekanismeihin ja säännölliseen kansalaiskeskusteluun, sillä tämänpäiväiset päätökset määräävät heidän tulevaisuutensa; korostaa tarvetta tunnistaa uusia viestintä- ja vuorovaikutusvälineitä, jotka mukautuvat nuorten mielenkiinnon kohteisiin;

18.  pitää arvossa komission järjestämiä lasten kuulemisia ja kannattaa lasten osallistumista käsittelevän EU:n foorumin perustamista tulevaisuudessa; pitää myönteisenä nuorten ottamista mukaan Euroopan tulevaisuutta käsittelevän konferenssin digitaaliseen foorumiin ja kansalaispaneeleihin; kehottaa EU:n toimielimiä luomaan tapoja varmistaa vastaava rakenteellinen yhteistyö lasten ja nuorten kanssa tulevaisuudessa ja sisällyttämään siihen riittävät palautemekanismit;

19.  kehottaa ottamaan nuoret ja nuorisojärjestöt aidosti mukaan tapahtumien ja ohjelmien suunnitteluun, täytäntöönpanoon ja arviointiin; antaa tunnustusta EU:n nuorisodialogin pyrkimyksille ottaa nuoret ja nuorisojärjestöt mukaan politiikan laatimiseen ja päätöksentekoon; kehottaa EU:n toimielimiä sitoutumaan konkreettisiin toimiin, jotka perustuvat EU:n nuorisodialogin tuloksiin;

20.  korostaa tarvetta tehdä yhteistyötä oppilaitosten ja kansalaiskasvatuksen organisaatioiden kanssa sen varmistamiseksi, että aktiivisesta unionin kansalaisuudesta tulee osa opetussuunnitelmaa kaikkialla EU:ssa; kehottaa komissiota antamaan tukea koulutusohjelmien täydentämiseksi kaikissa jäsenvaltioissa, erityisesti tukemalla eurooppalaisen ja maailmanlaajuisen kansalaiskasvatuksen yhteisen opetussuunnitelman kehittämistä, edistämällä EU:n nykyisten toimielinten ja jäsenvaltioiden historian ja kulttuurien parempaa ymmärtämistä sekä rohkaisemalla objektiiviseen ja kriittiseen ajatteluun Euroopan unionin hyödyistä; ehdottaa, että opetusohjelmiin on sisällytettävä EU:n toimintaa ja historiaa koskeva moduuli, ja kehottaa komissiota ehdottamaan suuntaviivoja tällaista moduulia varten;

21.  palauttaa mieliin julistuksen kansalaisuuden sekä vapauden, suvaitsevaisuuden ja syrjimättömyyden yhteisten arvojen edistämisestä koulutuksen avulla, jonka unionin opetusministerit antoivat 17. maaliskuuta 2015 ja jossa he kehottivat vahvistamaan opetusalan toimia unionin, kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla moniarvoisen yhteiskuntamme turvaamiseksi;

22.  kehottaa komissiota käynnistämään vuotuiset unionin olympialaiset EU:n toiminnasta ja historiasta nuorille korkeakouluissa, ammattikoulutuksessa ja muissa koulutusrakenteissa, jotta lisätään kiinnostusta, osallistumista ja keskustelua EU-kysymyksistä; korostaa, että Erasmus+ -ohjelmaa olisi käytettävä myös Euroopan kansalaiskasvatuksen vahvistamiseen erityisesti opiskelijoiden ja nuorten keskuudessa; palauttaa mieliin, että komission on tuettava paremmin EU-kysymysten käsittelyä ja opinto-ohjelmia, joita on käynnissä kaikkialla Euroopassa ja sen ulkopuolella, menestyksekkään Erasmus+ -ohjelman pohjalta;

23.  katsoo, että nuorten osallistumisen varmistaminen on olennainen osa kansalaiskeskustelua koskevien aloitteiden pitkän aikavälin vaikutuksen varmistamista; korostaa sen vuoksi, että kaikissa oppimiseen liittyvissä EU:n toimissa on tärkeää keskittyä nuoriin, ja kehottaa edistämään nuorten osallistumisvälineitä kiinnittäen erityisesti huomiota sosiaaliseen mediaan, mobiilisovelluksiin, mobiilipeleihin, tietokilpailuihin ja muihin nuorten suosimiin välineisiin; pitää myönteisinä vertaiskoulutusohjelmia, kuten Euroopan nuorisoparlamenttia ja nuorisoasioita koskevaa EU:n vuoropuhelua, jotka ovat esimerkkejä hyvistä käytännöistä;

24.  korostaa tiedeyhteisön, tutkijoiden ja korkeakoulujen merkitystä pyrittäessä parantamaan kansalaisten taitotietoa osallistavista mekanismeista EU:ssa, jotta voidaan lisätä heidän osallistumistaan EU:n päätöksentekoprosessiin;

25.  korostaa, että tehokkaat kansalaiskeskustelut ja kansalaisten aktiivinen osallistuminen liittyvät kiinteästi kansalaiskasvatuksen eurooppalaiseen ulottuvuuteen; korostaa siksi tarvetta parantaa kansalaiskasvatuksen eurooppalaista ulottuvuutta, jotta mahdollistetaan kansalaisten osallistuminen ja kyky toimia tietoisina kansalaisina ja osallistua täysipainoisesti kansalais- ja yhteiskuntatoimintaan Euroopan tasolla ja jäsenvaltioissa poliittisten, oikeudellisten, sosiaalisten ja taloudellisten käsitteiden ja rakenteiden ymmärtämisen sekä maailmanlaajuisen kehityksen ja kestävyyden pohjalta; kehottaa komissiota laatimaan kattavan eurooppalaisen strategian kansalaisuutta koskevien taitojen parantamiseksi EU:ssa ja kehittämään tukitoimenpiteitä, joilla pyritään tarjoamaan kaikille EU:ssa asuville ihmisille yhtäläinen pääsy kansalaiskasvatukseen, jotta he voivat käyttää poliittisia oikeuksiaan;

26.  ehdottaa, että perustetaan kansalaiskasvatuksen eurooppalainen verkosto, joka tarjoaa foorumin parhaiden käytäntöjen ja tietämyksen vaihdolle menetelmistä, joilla parannetaan kansalaiskasvatuksen eurooppalaista ulottuvuutta; korostaa, että tarvitaan uusia kansalaiskasvatuksen malleja ja välineitä;

27.  korostaa tiedotusvälineiden merkitystä EU:n politiikkaa ja itse EU:ta koskevien kansalaisten mielipiteiden muokkaamisessa; korostaa tarvetta ylläpitää riippumattomia ja moniarvoisia tiedotusvälineitä kaikkialla Euroopassa, mutta katsoo, että tiedotusvälineissä olisi puututtava tehokkaammin EU:n asioita koskevaan disinformaatioon ja virheelliseen tiedottamiseen, erityisesti lisäämällä tukea tosiasioihin perustuville yleiseurooppalaisille mediahankkeille;

28.  korostaa, että kansalaisilla on oikeus saada luotettavaa, riippumatonta ja tosiasioihin perustuvaa tietoa Euroopan unionista, sen toimintapolitiikoista ja päätöksentekomenettelyistä; toteaa, että on taattava monipuoliset mahdollisuudet hyödyntää neutraalia, riippumatonta ja informatiivista yhteistä eurooppalaista uutiskeskusta, joka on käytettävissä kaikilla unionin virallisilla kielillä, ja kehitettävä ennakoivaa viestintää unionin kansalaisten kanssa; muistuttaa myös nykyisten viestintäkanavien arvosta; katsoo, että väärien tietojen ja disinformaation leviämiseen on puututtava konkreettisesti erityisesti kriisiaikoina, jolloin perustellun, luotettavan ja oikea-aikaisen tiedon tarve on suurin; korostaa, että nämä prosessit edellyttävät ehdottomasti tiedotusvälineiden riippumattomuutta; kehottaa sisällyttämään verkkoalustojen toimintoihin palautemahdollisuuden, faktantarkistuksen ja moderoinnin, jotka toteutetaan kansalaisoikeuksia ja sananvapautta kunnioittavalla tavalla, väärien tietojen ja disinformaation varalta; katsoo näin ollen, että on olennaisen tärkeää tehostaa toimittajien koulutusta itsenäisen ja kriittisen ajattelun edistämiseksi;

29.  pitää myönteisenä Euroopan demokratiatoimintasuunnitelman tavoitetta parantaa kansalaisten osallistumista demokraattisiin järjestelmiin tietoon perustuvan päätöksenteon avulla; korostaa, että Erasmus+ -ohjelman ja Euroopan solidaarisuusjoukkojen yhteydessä on varmistettava nuorten osallistuminen ja heikommista lähtökohdista tulevien henkilöiden kansalaisvaikuttaminen; pitää myönteisinä Euroopan demokratiatoimintasuunnitelman yhteydessä ilmoitettuja toimenpiteitä tiedotusvälineiden vapauden, sananvapauden ja laadukkaan journalismin vahvistamiseksi; odottaa mielenkiinnolla komission ehdotuksia tehokkaista käytännön välineistä, joilla pyritään takaamaan paremmin turvallisuus toimittajille, jotka ovat aivan liian usein uhkailun ja kohtuuttoman pelottelun kohteena, mikä rajoittaa kansalaisten tiedonsaantioikeutta; panee huolestuneena merkille, ettei ole esitetty ehdotuksia, jotka koskevat erityisesti taiteellisen vapauden varmistamista ja suojan myöntämistä taiteilijoille, joiden töitä sensuroidaan ja jotka on asetettu syytteeseen, ja kehottaa komissiota kehittämään tätä alaa edelleen Euroopan demokratiatoimintasuunnitelman puitteissa;

30.  tunnustaa kaikkien unionin kansalaisten oikeuden pyytää ja saada tietoja unionin toimielimiltä jollakin unionin virallisella kielellä; toteaa, että aito vuoropuhelu ja unionin kansalaisten aktiivinen ja tietoon perustuva osallistuminen EU:n päätöksentekoon on mahdollista vain, jos kielimuuria ei ole, ja kehottaa tämän vuoksi komissiota ponnistelemaan huomattavasti enemmän viestiäkseen kansalaisten kanssa kaikilla unionin virallisilla kielillä; toteaa, että osallisuuden, tietoisuuden ja näkyvyyden lisäämiseksi on parannettava verkkosisällön käyttömahdollisuuksia; katsoo, että kaikkien EU:n verkkosivustojen olisi oltava käyttäjäystävällisiä ja saatavilla kaikilla unionin virallisilla kielillä;

31.  muistuttaa, että useimmiten EU:n politiikkoja ja lainsäädäntöä panevat täytäntöön paikallis- ja aluehallinnot ja että niillä on valmiudet saavuttaa kansalaiset helpommin ja olla keskeisessä asemassa, kun kansalaisia valistetaan EU:n asioista, koska ne ovat kansalaisia lähimpänä oleva hallinnon taso; korostaa, että ensimmäinen askel voisi olla EU:n toimielinten yhteystoimistojen resurssien vahvistaminen ja niiden alueellisen verkoston kehittäminen kaikkialla Euroopassa;

32.  suhtautuu myönteisesti alueiden komitean 14. lokakuuta 2020 antamaan lausuntoon ”Paikallis- ja alueviranomaiset jatkuvassa vuoropuhelussa kansalaisten kanssa”(7); pyytää lisäksi perustamaan EU:n laajuisten kansalaisten osallistumista koskevien välineiden lisäksi monitasoisen hallintoverkoston, jonka olisi toimittava Euroopan unionin toimielinten ja kansalaisten välisenä tiedonvälitysketjuna;

33.  tähdentää tarvetta ottaa kansalaiset täysipainoisesti mukaan EU:n päätöksentekoon, jotta voidaan lisätä EU:n legitimiteettiä ja parantaa kansalaisten luottamusta toimielinten toimintaan; korostaa siksi, että tarvitaan pysyviä osallistumismekanismeja, jotka mahdollistavat paremmin kansalaisten osallistumisen EU:n päätöksentekoon äänestysten ja muiden nykyisten kanavien ja välineiden lisäksi ja kannustavat sitä; tukee näiden mekanismien tietoisuutta lisääviä toimia, joilla maksimoidaan niiden vaikutus ja tehokkuus; korostaa tällaisten mekanismien tarvetta eurooppalaisella, kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla sekä riittävää horisontaalista ja vertikaalista koordinointia eri tasojen instituutioiden välillä;

34.  korostaa, että säännölliset osallistumisprosessit kansalaisten kanssa voisivat palvella eri tarkoituksia, kuten vaikuttamista vuotuisiin poliittisiin tai lainsäädännöllisiin painopisteisiin, ehdotusten laatimista erityisistä kysymyksistä, toimielimiin liittyvistä asioista keskustelemista tai tiettyjen julkisten varojen käytöstä päättämistä; korostaa kuitenkin, että vaikka kansalaiskeskustelu osoittautuu hyödylliseksi joillakin aloilla, on tärkeää, että kansalaisilla on selkeä käsitys osallistumisen tuloksista, myös niihin liittyvistä rajoituksista, ja että tämä tapahtuu asianmukaisin ja avoimin seurantamenettelyin;

35.  panee merkille, että kansalaisten osallistumismekanismeihin sisältyy monia täydentäviä välineitä, kuten esimerkiksi kansalaiskokoukset, kansalaisaloitteet, julkiset kuulemiset, kansalaisvuoropuhelut, osallistava budjetointi ja kansanäänestykset;

36.  muistuttaa, että kansalaisten osallistumiseen tarkoitettujen mekanismien olisi tarjottava ihmisille keinoja ilmaista ajatuksiaan ja huolenaiheitaan; korostaa, että niiden on oltava kannustavia, osallistavia, avoimia, harkittuja, ylikansallisia, läpinäkyviä, riippumattomia, vastuullisia, tehokkaita, näkyviä ja myönteisiä;

37.  tähdentää, että mahdollisimman monien tavoittamiseksi on noudatettava osallistavaa lähestymistapaa; korostaa, että osallistujien valinnassa olisi varmistettava väestön tasapuolinen edustus käyttämällä asianmukaisia viestintämekanismeja monenlaisen yleisön tavoittamiseksi, jotta yhteiskunnallinen ja alueellinen monimuotoisuus otetaan täysin huomioon; korostaa, että kaikilla kansalaisilla on oltava yhtäläiset mahdollisuudet käyttää osallistumismekanismeja, myös epäsuotuisilla alueilla asuvilla ja niillä, jotka saavat yleensä vähemmän tietoa EU:sta; kehottaa laajentamaan osallistumismekanismeja kaikkiin, myös EU:ssa asuviin EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisiin sekä toisessa jäsenvaltiossa tai EU:n ulkopuolisessa maassa asuviin EU:n kansalaisiin, joille olisi tarjottava heidän tarpeisiinsa mukautettuja vaihtoehtoisia mekanismeja;

38.  korostaa, että kansalaisilla on oltava mahdollisuus osallistua osallistumismekanismeihin kaikilla unionin virallisilla kielillä; muistuttaa, että kielelliset esteet etäännyttävät EU:n toimielimet kansalaisista ja estävät todella osallistavan eurooppalaisen demokratian kehittymisen;

39.  korostaa, että on tärkeää antaa vammaisille henkilöille esteetön pääsy kaikkiin EU:n kansalaisilleen tarjoamiin välineisiin, erityisesti järjestelmällisellä tulkkauksella ja kääntämisellä viittomakielelle ja selkokielelle;

40.  korostaa, että kansalaisyhteiskunnan organisaatioilla, työmarkkinaosapuolilla ja muilla sidosryhmillä olisi oltava merkittävä rooli osallistumisvälineissä; katsoo, että niiden osallistumista tukevat asianmukaiset menetelmät ovat ratkaisevan tärkeitä; painottaa, että tällaisten välineiden onnistuminen edellyttää alueiden komitean (AK) ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitean (ETSK) osallistumista;

41.  korostaa, että kaikkien osallistumisprosessien tarkoituksesta, säännöistä ja aikatauluista on tiedotettava alusta alkaen, jotta ne olisivat tehokkaita; korostaa, että kansalaisten osallistumista koskevassa viestinnässä on painotettava kaikkien mekanismien käytännön merkitystä, sillä muutoin odotusten pettäminen vähentää osallistumista ja sitä kautta legitiimiyttä;

42.  korostaa, että säännöllisesti järjestettävien kansalaiskeskustelujen yhteisen mallin ja erilaisten kansallisten käytäntöjen välillä on oltava hyvä tasapaino, jotta kansalaisille voidaan tarjota eurooppalainen kehys, jossa otetaan huomioon erilaiset kansallisen tason keskusteluperinteet;

43.  korostaa, että digitaalitekniikan olisi täydennettävä kasvokkain tapahtuvan osallistumisen välineitä ja että sitä olisi käytettävä edistämään erityisesti sellaisten yhteisöjen osallistumista, joilla on vaikeuksia osallistua perinteisten osallistumisvälineiden kautta;

44.   kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään saavutettavia, innovatiivisia ja osallistavia välineitä kansalaisten osallistumista ja vuoropuhelua varten hyödyntämällä paremmin digitaaliteknologiaa, jotta kaikki kansalaiset (kuten nuoret ja ikääntyneet, vammaiset henkilöt, liikkuvat EU:n kansalaiset, maaseudulla tai harvaan asutuilla alueilla asuvat henkilöt) voivat todellakin olla mukana EU:n päätöksenteossa, hyödyntäen kokemuksia siitä, miten covid-19-pandemia on toiminut digitaalisten välineiden käytön vauhdittajana; panee merkille lisäarvon, joka saadaan epäbyrokraattisesta ja kattavasta verkkosivustosta, joka tarjoaa kansalaisille tietoa kaikista eurooppalaisista osallistavista aloitteista; korostaa sosiaalisen median keskeistä roolia erityisesti lasten kannalta; korostaa, että tällaisten innovatiivisten välineiden tarkoituksena olisi oltava edustuksellisen demokratian tukeminen ja että avoimuus olisi varmistettava kaikilla tasoilla;

45.  kehottaa huolehtimaan faktantarkistuksesta ja moderoinnista disinformaation varalta sellaisten verkkoalustojen toiminnassa, joita käytetään yhteydenpidossa kansalaisten kanssa;

46.  muistuttaa, että ennen minkä tahansa osallistumisprosessin käynnistämistä EU:n toimielinten on sitouduttava seuraamaan sen tuloksia toimivaltansa ja lainsäädäntömenettelyjen mukaisesti, sillä kansalaisten pettymys johtuu usein seurannan puutteesta; korostaa, että kansalaisilla olisi oltava selkeä käsitys kansalaisten osallistumisen ja vuoropuhelun mahdollistavista rakenteista, jotta odotukset vastaavat todellisuutta, sillä muussa tapauksessa on olemassa vaara, että kansalaisilta riistetään heidän äänivaltansa; korostaa, että kaikkien uusien osallistumisvälineiden rinnalla olisi toteutettava merkittävä viestintäkampanja, joka edellyttää korkean tason poliittista sitoutumista samalla tavoin kuin vuoden 2019 Euroopan parlamentin vaalien tuloksekkaassa vaalikampanjassa;

47.  korostaa, että EU:n toimielinten on annettava osallistujille aktiivisesti ohjausta koko osallistumisprosessin ajan; korostaa, että prosessin lopussa tulokset on määriteltävä tarkasti, jotta niihin voidaan kohdistaa sitovia seurantatoimia; ehdottaa, että osallistujille olisi annettava kaikista ehdotuksista tai suosituksista niiden päätyttyä selkeäkielistä kirjallista palautetta, jossa EU:n toimielimet selventävät aikomuksiaan panna ehdotukset tai suositukset täytäntöön tai perustelevat päätöksensä olla tekemättä niin; on tietoinen, että ratkaistavana on vaikeuksia ja haasteita, jos osallistavilla mekanismeilla halutaan edistää merkityksellisemmällä tavalla laadukasta demokratiaa ja vastavuoroisesti omistajuuden tunnetta ja eurooppalaista identiteettiä;

48.  korostaa tarvetta luoda puitteet kansalaiskeskustelujen seurannalle, jotta kansalaisten panos voidaan ottaa tehokkaasti huomioon; ehdottaa, että osana jatkotoimia tulokset voitaisiin muuntaa valiokunta-aloitteisiksi mietinnöiksi ja julkisiksi kuulemistilaisuuksiksi ja kansalaiset, myös kaikkien aliedustetuimmat yhteiskuntaryhmät, etenkin nuoret, voitaisiin ottaa mukaan kaikkiin näihin vaiheisiin;

49.  katsoo, että kansalaisten osallistumisprosesseissa on noudatettava mahdollisimman suurta avoimuutta; toteaa, että avoimuus ja avoin data vahvistavat luottamusta julkisiin instituutioihin ja siten niiden legitimiteettiä; korostaa, että EU:n toimielinten demokraattisen legitimiteetin edistäminen yleisön osallistumisen kautta edellyttää EU:n päätöksenteon parempaa ymmärtämistä; kehottaa kehittämään avoimelle hallinnolle EU:n tasolla standardin, joka voisi toimia perustana muille hallinnon tasoille;

50.  ehdottaa, että komission ”Kerro mielipiteesi” -sivustosta tulee keskitetty resurssi, joka tarjoaa pääsyn kaikkiin osallistumisvälineisiin EU:n tasolla; panee merkille, että covid-19-pandemia on edistänyt digitaalisen median ja verkkokokousjärjestelmien käyttöä, joten katsoo, että digitalisaatio voi lisätä kansalaisten osallistumismahdollisuuksia; huomauttaa, että tämä on auttanut kansalaisia osallistumaan päätöksentekoon nopeammin, laajemmin ja osallistavammin; katsoo, että EU:n olisi edistettävä uusia ja innovatiivisia tapoja kansalaisten osallistumiselle ja mahdollistettava sellaisten digitaalisten teknisten välineiden käyttö, jotka helpottavat monikielistä vuoropuhelua kansalaisten kanssa; kehottaa komissiota hyödyntämään entisestään digitaalisia mahdollisuuksia kansalaisten osallistumiseen kaikilla EU:n virallisilla kielillä, muun muassa opetusohjelmia, aiemmin saatuja esimerkkejä ja asiaankuuluvaa lainsäädäntöä koskevaa tietoa; katsoo, että olisi annettava säännöksiä henkilöistä, jotka ovat sokeita, näkövammaisia tai muulla tavoin lukemisesteisiä;

51.  kannustaa riippumattoman kansalaisyhteiskunnan, tiedeyhteisön ja työmarkkinaosapuolten foorumin perustamista seuraamaan prosessia ja sen jatkotoimia EU:n toimielimissä;

52.  kehottaa edistämään vapaaehtoiseen osallistumiseen perustuvan kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden riippumattoman verkoston perustamista, jotta voidaan koota yhteen erilaisia demokratiaa koskevia aloitteita, myös eri alueiden välillä, jotta voidaan helpottaa tietojen jakamista ja tietämyksen siirtoa sekä varmistaa parhaiden käytäntöjen käyttö; katsoo, että tämä lisää kansalaisten tietoisuutta EU:n päätöksentekomenettelyistä ja takaa kansalaisille enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa päätöksentekoon;

53.  suhtautuu myönteisesti ETSK:n ja AK:n puheenjohtajien ehdotukseen toimielinten välisen työryhmän perustamisesta käsittelemään kansalaisten osallistumista EU:n päätöksentekoprosesseihin;

54.  sitoutuu tekemään yhteistyötä EU:n muiden toimielinten ja sidosryhmien kanssa, jotta vahvistetaan lisäväyliä kansalaisten osallistumiselle, mukaan lukien kansalaiskeskustelujen laajentaminen ja pysyvän mekanismin luominen kansalaisten osallistumista varten muodollisesti sitovan seurantaprosessin kautta;

55.  kehottaa komissiota esittämään ehdotuksen kansalaiskeskusteluja koskevasta toimielinten välisestä sopimuksesta SEU 11 artiklan 2 kohdan nojalla, jonka mukaan toimielinten on käytävä avointa ja säännöllistä vuoropuhelua etujärjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan kanssa;

56.  korostaa, että on tärkeää edistää kansalaisvaikuttamista ja aktiivista osallistumista koordinoidulla ja johdonmukaisella tavalla paikallisella, alueellisella, jäsenvaltioiden ja unionin tasolla; katsoo tässä yhteydessä, että jäsenvaltioissa sijaitsevien komission edustustojen ja Euroopan parlamentin yhteystoimistojen roolia, toimintaa ja riippumattomuutta olisi vahvistettava, jotta voidaan edistää kansalaisvaikuttamista ja kansalaisten kanssa käytävää suoraa vuoropuhelua, taata tietojen saatavuus ja levittäminen ja lisätä tietoisuutta Euroopan unionista ja sen toimintapolitiikoista käyttämällä laajasti ja hyvin koordinoidulla tavalla kansalaisten digitaalista ja fyysistä osallistumista varten olevia viestintävälineitä;

57.  huomauttaa, että Uusi eurooppalainen Bauhaus -aloite on viimeaikainen innovaatio, jolla kannustetaan ja helpotetaan kansalaisten osallistumista; korostaa, että aloite tuo yhteen kansalaisia, asiantuntijoita, yrityksiä ja instituutioita ja helpottaa keskustelua siitä, miten tulevaisuuden asuinrakennuksista voidaan tehdä kohtuuhintaisempia ja esteettömämpiä;

58.  ehdottaa, että pilottihankkeita varten otetaan käyttöön kansalaisten osallistumismekanismeja, kuten osallistava budjetointi, joka mahdollistaisi unionin talousarvion menopuoleen vaikuttamisen ja joukkoistamisen, jotta kansalaiset voivat osallistua politiikkojen luomiseen yhdessä EU:n päätöksentekijöiden kanssa;

59.  korostaa tarvetta helpottaa kansalaisten osallistumista ja EU:n toimielinten riittävää sitoutumista EU:n rakenneuudistuksiin uudistamalla Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 48 artiklan mukaista valmistelukuntamenettelyä; ehdottaa, että asiasta keskustellaan Euroopan tulevaisuutta käsittelevässä konferenssissa;

60.  suhtautuu myönteisesti Euroopan tulevaisuutta käsittelevään konferenssiin ja katsoo, että se on erinomainen tilaisuus olla suoraan yhteydessä kansalaisiin Euroopan tulevaisuutta koskevan merkityksellisen keskustelun kautta ja vastata heidän vaatimuksiinsa;

61.  korostaa, että kansalaisjärjestöjen tasapainoinen osallistuminen Euroopan tulevaisuutta käsittelevään konferenssiin toimielinten edustajien rinnalla on tärkeää; korostaa, että konferenssin tuloksia on seurattava tiiviisti ja että kansalaisille on tiedotettava päätöksentekoprosessin eri vaiheista ja varmistettava, että keskustelu kansalaisten kanssa on merkityksellistä ja jatkuu Euroopan tulevaisuutta käsittelevän konferenssin virallisen päättymisen jälkeen;

62.  korostaa, että Euroopan tulevaisuutta käsittelevän konferenssin yhteydessä järjestettyjen Agora-kansalaisfoorumien olisi toimittava pilottihankkeena, joka vakiinnutetaan jatkossa pysyväksi mekanismiksi, jonka kautta kansalaiset osallistuvat keskeisiin keskusteluihin;

63.  odottaa, että Euroopan tulevaisuutta käsittelevä konferenssi edistää merkittävästi kansalaisten osallistumista EU:n päätöksentekoprosessiin ja tasoittaa tietä uusien pysyvien mekanismien luomiselle kansalaisten osallistumista varten;

64.  katsoo, että Euroopan tulevaisuutta käsittelevä konferenssi tarjoaa tilaisuuden keskusteluun mahdollisista mekanismeista, joiden avulla kansalaiset voivat aktiivisesti osallistua kuulemisprosessiin vaikuttaakseen komission työohjelmaan ja unionin tilaa käsittelevään puheeseen; toteaa, että tällainen mekanismi voisi toimia vuosittain alkaen kunkin vuoden ensimmäisistä kuukausista kansallisilla ja alueellisilla Agora-kansalaisfoorumeilla ja että niissä olisi laadittava painopisteet, joista keskustellaan ylikansallisessa eurooppalaisessa Agora-kansalaisfoorumissa, joka voitaisiin päättää Eurooppa-päivänä; huomauttaa, että eurooppalaisessa Agora-kansalaisfoorumissa laaditut painopisteet olisi esitettävä EU:n toimielimille, jotta ne voidaan ottaa käyttöön kuulemismekanismissa, jonka tuloksena laaditaan komission vuotuinen työohjelma;

65.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0010. (2) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0153. (3) Flash Eurobarometer FL4023 (4) Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välinen toimielinten sopimus paremmasta lainsäädännöstä (EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1). (5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/788, annettu 17. huhtikuuta 2019, eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta (EUVL L 130, 17.5.2019, s. 55). (6) Erityiskertomus nro 14/2019: ”Kerro mielipiteesi!”, Euroopan tilintarkastustuomioistuin, syyskuu 2019. (7) EUVL C 440, 18.12.2020, s. 49.