Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2021/2071(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A9-0226/2021

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A9-0226/2021

Keskustelut :

PV 06/07/2021 - 8
CRE 06/07/2021 - 6
CRE 06/07/2021 - 8

Äänestykset :

PV 07/07/2021 - 18
PV 08/07/2021 - 4
CRE 08/07/2021 - 4

Hyväksytyt tekstit :

P9_TA(2021)0348

Hyväksytyt tekstit
PDF 146kWORD 48k
Torstai 8. heinäkuuta 2021 - Strasbourg
Suuntaviivojen laatiminen unionin talousarvion suojaamista koskevan yleisen ehdollisuusjärjestelmän soveltamiseksi
P9_TA(2021)0348A9-0226/2021

Euroopan parlamentin päätöslauselma 8. heinäkuuta 2021 suuntaviivojen laatimisesta unionin talousarvion suojaamista koskevan yleisen ehdollisuusjärjestelmän soveltamiseksi (2021/2071(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon yleisestä ehdollisuusjärjestelmästä unionin talousarvion suojaamiseksi 16. joulukuuta 2020 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2020/2092(1),

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 2 ja 7 artiklan,

–  ottaa huomioon 10. kesäkuuta 2021 antamansa päätöslauselman oikeusvaltiotilanteesta Euroopan unionissa ja ehdollisuusasetuksen (EU, Euratom) 2020/2092 soveltamisesta(2),

–  ottaa huomioon 17. joulukuuta 2020 antamansa päätöslauselman monivuotisesta rahoituskehyksestä 2021–2027, toimielinten välisestä sopimuksesta, Euroopan unionin elpymisvälineestä ja oikeusvaltioasetuksesta(3),

–  ottaa huomioon 25. maaliskuuta 2021 antamansa päätöslauselman asetuksen (EU, Euratom) 2020/2092 (oikeusvaltioperiaatetta koskeva ehdollisuusmekanismi) soveltamisesta(4),

–  ottaa huomioon 30. syyskuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Oikeusvaltiokertomus 2020 – Oikeusvaltiotilanne Euroopan unionissa” (COM(2020)0580),

–  ottaa huomioon 20. joulukuuta 2017 SEU 7 artiklan 1 kohdan mukaisesti annetun komission perustellun ehdotuksen neuvoston päätökseksi sen toteamisesta, että on olemassa selvä vaara, että Puolan tasavalta loukkaa vakavasti oikeusvaltioperiaatetta (COM(2017)0835),

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046(5), jäljempänä ’varainhoitoasetus’,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 54 artiklan,

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan ja talousarvion valvontavaliokunnan työjärjestyksen 58 artiklan mukaisen yhteiskäsittelyn,

–  ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnon,

–  ottaa huomioon perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan kirjeen,

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan ja talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0226/2021),

A.  ottaa huomioon, että asetuksessa vahvistettu ehdollisuusmekanismi oli osa yleistä poliittista sopimusta, joka koskee monivuotista rahoituskehystä 2021–2027, Next Generation EU -elpymisvälinettä ja omia varoja koskevaa päätöstä(6), eikä sen soveltamista pitäisi viivästyttää etenkään edellä mainittujen välineiden soveltamisen osalta;

B.  ottaa huomioon, että vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen ja Next Generation EU -elpymisvälineen talousarvio on määrältään EU:n historiassa ennennäkemätön ja sen tavoitteena on tukea EU:n taloudellista ja sosiaalista elpymistä covid-19-pandemian seurausten jälkeen, minkä takia se edellyttää enemmän kuin koskaan moitteettoman varainhoidon periaatteiden oikea-aikaista ja asianmukaista soveltamista sekä EU:n taloudellisten etujen suojaamista;

C.  ottaa huomioon, että asetuksen mukaan oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen on keskeinen ennakkoedellytys moitteettoman varainhoidon periaatteiden noudattamiselle;

D.  ottaa huomioon, että asetus tuli voimaan 1. tammikuuta 2021 ja sitä on siitä alkaen sovellettu kokonaisuudessaan ja sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa kaikkiin maksuihin, jotka on tehty asetuksen voimaantulon jälkeen;

E.  ottaa huomioon, että komissio on päättänyt noudattaa Eurooppa-neuvoston 10. ja 11. joulukuuta 2020 antamia ei-sitovia päätelmiä ja on ilmoittanut laativansa suuntaviivat asetuksen soveltamiseksi;

F.  ottaa huomioon, että 25. maaliskuuta 2021 antamassaan päätöslauselmassa asetuksen soveltamisesta parlamentti pyysi komissiota hyväksymään suuntaviivat viimeistään 1. kesäkuuta 2021 ja kuultuaan parlamenttia;

G.  ottaa huomioon, että arvoista, oikeuksista, oikeusvaltioperiaatteesta ja turvallisuudesta keskustellaan Euroopan tulevaisuutta käsittelevässä konferenssissa, mikä mahdollistaa perusteellisen pohdinnan unionin välineistä, joilla seurataan, ehkäistään ja torjutaan loukkauksia, jotka kohdistuvat EU:n arvoihin, oikeusvaltioperiaate mukaan lukien;

1.  pitää valitettavana, että komissio päätti laatia suuntaviivat asetuksen soveltamiseksi; toistaa jälleen kerran näkemyksensä, että asetuksen teksti on selkeä eikä edellytä erillistä tulkintaa, jotta sitä voitaisiin soveltaa, ja että lainsäädäntövallan käyttäjät eivät ole siirtäneet komissiolle tätä koskevaa valtaa; panee merkille luonnoksen suuntaviivojen tekstiksi ja toteaa, että komissio on jakanut sen parlamentille ja jäsenvaltioille;

2.  korostaa, että suuntaviivat eivät ole oikeudellisesti sitovia; ilmaisee pettymyksensä sen johdosta, että komissio poikkeaa tavanomaisesta käytännöstään laatia suuntaviivoja säädöksen soveltamiseksi vain tapauksissa, joissa säädöksen käytännön täytäntöönpanoa varten tarvitaan tietyn aikaa ohjeita; korostaa, että suuntaviivojen laatimisprosessi ei saa missään tapauksessa aiheuttaa lisäviivästyksiä asetuksen soveltamiseen;

3.  muistuttaa, että suuntaviivoilla ei voida muuttaa, laajentaa tai kaventaa asetuksen tekstiä; korostaa, että tuodakseen lisäarvoa suuntaviivoilla on selvennettävä, kuinka asetuksen säännöksiä sovelletaan käytännössä, ja niissä on siksi hahmoteltava hyvissä ajoin komission soveltamat menettelyt, määritelmät ja menetelmät;

4.  pitää erittäin valitettavana, että komissio ei noudattanut parlamentin asettamaa määräaikaa täyttääkseen asetuksen mukaiset velvollisuutensa 1. kesäkuuta 2021 mennessä, suuntaviivojen laatiminen mukaan lukien; pitää myönteisenä, että parlamentin puhemies kehotti komissiota 23. kesäkuuta 2021 ryhtymään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 265 artiklan perusteella toimiin täyttääkseen velvollisuutensa ja varmistaakseen, että asetusta sovelletaan täysimääräisesti ja välittömästi;

5.  katsoo, että komissio ei ole hyödyntänyt tehokkaasti asetuksen voimaantulon jälkeistä aikaa; kehottaa komissiota välttämään lisäviivästyksiä asetuksen soveltamisessa ja tutkimaan nopeasti ja perusteellisesti jäsenvaltioissa mahdollisesti ilmenevät oikeusvaltion periaatteiden rikkomiset, jotka vaikuttavat tai uhkaavat vakavasti vaikuttaa unionin talousarvion moitteettomaan varainhoitoon tai taloudellisten etujen suojaamiseen riittävän suoraan; toistaa, että joidenkin jäsenvaltioiden tilanne edellyttää jo nyt asetuksen 6 artiklan 1 kohdan mukaisia välittömiä toimia eli kirjallisen ilmoituksen antamista kyseisille jäsenvaltioille ja ilmoittamista tästä parlamentille;

6.  muistuttaa, että komission poliittisissa suuntaviivoissa vuosiksi 2019–2024 todetaan, että ydinarvojemme puolustamisessa ei voida tehdä kompromisseja ja että olisi varmistettava, että unionin koko välineistöä käytetään EU:n tasolla; muistuttaa, että SEU17 artiklan 3 kohdan ja SEUT 245 artiklan mukaan komissio ”hoitaa tehtäväänsä täysin riippumattomana” ja että sen ”jäsenet eivät saa pyytää eivätkä ottaa ohjeita miltään hallitukselta”; muistuttaa lisäksi, että SEU 17 artiklan 8 kohdan mukaan komissio on ”vastuussa Euroopan parlamentille”;

7.  pyytää, että komissio raportoi parlamentille säännöllisesti ja ennakoivasti vähintään kahdesti vuodessa tutkinnan kohteena olevista uusista ja meneillään olevista tapauksista aloittaen ensimmäisistä tapauksista mahdollisimman pian;

8.  sitoutuu tarkastelemaan tiiviisti asetuksen täytäntöönpanoa silloin, kun ilmenee huolta sen soveltamisalaan kuuluvista mahdollisista oikeusvaltion periaatteiden rikkomisista jäsenvaltioissa; pyrkii järjestämään säännöllisiä tapaamisia asetuksen täytäntöönpanon seuraamiseksi asiasta vastaavissa valiokunnissa esittelijöiden ohjauksessa; kehottaa komissiota vastaamaan oikea-aikaisesti asiasta vastaavien valiokuntien tarkasteluun antamalla perusteellisia tietoja;

Oikeusvaltion periaatteiden rikkominen

9.  korostaa, että asetusta sovelletaan sekä yksittäisiin oikeusvaltion periaatteiden rikkomisiin että systeemisiin rikkomisiin, jotka ovat levinneet laajalle tai ovat seurausta viranomaisten toistuvista käytännöistä tai laiminlyönneistä tai viranomaisten hyväksymistä yleisistä toimenpiteistä;

10.  kehottaa komissiota selventämään suuntaviivoissa, että ennen 1. tammikuuta 2021 tehdyistä päätöksistä tai tapahtumista johtuvat oikeusvaltioperiaatteen rikkomiset jäsenvaltiossa kuuluvat edelleen asetuksen soveltamisalaan, jos niiden vaikutus jatkuu edelleen;

11.  kehottaa kiinnittämään erityistä huomiota asetuksen 3 artiklassa vahvistettuun ohjeelliseen luetteloon oikeusvaltion periaatteiden rikkomisesta; vaatii komissiota tutkimaan jäsenvaltioissa mahdollisesti esiintyvät, luetteloon sisältyvät rikkomiset ja huomauttaa, että myös muut viranomaisten käytännöt tai laiminlyönnit voivat olla merkityksellisiä; toteaa, että komission vuoden 2020 oikeusvaltiokertomuksessa on jo viitteitä useassa jäsenvaltiossa tapahtuneista rikkomisista, jotka voivat olla merkityksellisiä asetuksen soveltamisen kannalta;

12.  huomauttaa, että asetuksen 4 artiklassa säädetyn ehdollisuusjärjestelmän soveltamisen kannalta merkitykselliset valtiollisten elinten menettelytyypit eivät sulje pois muiden unionin talousarvion moitteettoman varainhoidon tai unionin taloudellisten etujen suojaamisen kannalta merkityksellisten tilanteiden tai viranomaisten toiminnan mahdollista merkitystä;

13.  korostaa EU:n toimielinten, jäsenvaltioiden, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) ja Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) välisen yhteistyön merkitystä; muistuttaa, että jos yhteistyö EPPOn ja OLAFin kanssa on tehotonta tai se ei ole oikea-aikaista, tämä voi olla peruste toimille asetuksen nojalla; korostaa, että EPPOn tapauksessa tehokas ja oikea-aikainen yhteistyö edellyttää paitsi sitä, että kansalliset viranomaiset avustavat ja tukevat aktiivisesti EPPOn rikostutkintaa ja syytteeseenpanoa, myös sitä, että kansallinen hallitus varmistaa sen Euroopan syyttäjien ja valtuutettujen syyttäjien oikea-aikaisen ja puolueettoman nimittämisen; katsoo myös, että OLAFin suositusten järjestelmällinen noudattamatta jättäminen voi olla asetuksessa tarkoitettu laiminlyönti;

14.  muistuttaa, että oikeusvaltion periaatteiden rikkomisten tunnistaminen edellyttää komissiolta objektiivista, puolueetonta, oikeudenmukaista ja perusteellista laadullista arviointia, jossa olisi otettava huomioon asiaankuuluvat tiedot käytettävissä olevista lähteistä ja tunnustetuilta instituutioilta, mukaan lukien Euroopan unionin tuomioistuimen ja asiaankuuluvien kansallisten tai kansainvälisten tuomioistuinten (kuten Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen) tuomiot, tilintarkastustuomioistuimen kertomukset, komission vuotuinen oikeusvaltiokertomus ja EU:n oikeusalan tulostaulu, OLAFin ja EPPOn raportit soveltuvin osin sekä johtopäätökset ja suositukset asiaankuuluvilta kansainvälisiltä järjestöiltä ja verkostoilta, mukaan lukien Euroopan neuvoston elimet, kuten lahjonnan vastainen valtioiden ryhmä (GRECO) ja Venetsian komissio, ja erityisesti sen luettelo oikeusvaltion arviointiperusteista, sekä Euroopan korkeimpien oikeuksien ja tuomarineuvostojen verkostot; kehottaa komissiota antamaan tietoja siitä, miten se kerää, analysoi ja arvioi näitä tietoja kerätessään tapauksiin liittyvää näyttöä;

15.  katsoo erityisesti, että komission vuotuinen oikeusvaltiokertomus on olennainen tietolähde komission toteuttamalle asetuksen mukaiselle arvioinnille, koska se on objektiivinen, puolueeton, oikeudenmukainen laadullinen arvio oikeusvaltion periaatteiden rikkomisista; pyytää komissiota sisällyttämään vuotuiseen oikeusvaltiokertomukseensa erillisen osion tapauksista, joissa jokin jäsenvaltio on rikkonut oikeusvaltion periaatteita ja rikkominen voisi vaikuttaa tai uhata vakavasti vaikuttaa EU:n talousarvion moitteettomaan varainhoitoon tai unionin taloudellisten etujen suojaamiseen riittävän suoraan, ja selvittämään suuntaviivoissa, miten vuotuista kertomusta käytetään järjestelmällisesti komission toteuttamassa asetuksen mukaisessa arvioinnissa;

16.  kehottaa komissiota vahvistamaan selkeän, täsmällisen ja käyttäjäystävällisen järjestelmän valitusten tekemistä varten ja asettamaan määräajat komission vastauksille valituksiin; korostaa, että kansalaisyhteiskunta, riippumattomat kansalaisjärjestöt ja kansalaiset mukaan lukien, ja tosiasioihin perustuva tutkiva journalismi ja media ovat eturintamassa yksilöimässä oikeusvaltioperiaatteen mahdollisia rikkomisia paikallisella ja kansallisella tasolla, minkä vuoksi ne olisi otettava mukaan niistä raportointiin; muistuttaa, että asetusta on sovellettava tavalla, jolla varmistetaan unionin oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelu direktiivissä (EU) 2019/1937(7) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti;

17.  palauttaa mieliin, että asetuksen mukaisia toimenpiteitä toteutetaan, kun oikeusvaltion periaatteiden rikkominen jäsenvaltiossa vaikuttaa tai uhkaa vakavasti vaikuttaa unionin talousarvion moitteettomaan varainhoitoon tai unionin taloudellisten etujen suojaamiseen riittävän suoraan; korostaa, että tämä edellyttää komissiolta kattavaa, ennakoivaa ja riskiperustaista lähestymistapaa unionin menojen suojaamiseksi jo ennen maksujen varsinaista suorittamista;

18.  muistuttaa, että asetuksen soveltamisala kattaa kaikkien valtiollisten elinten toiminnan, myös jäsenvaltioiden järjestöjen, jotka on perustettu julkisoikeudelliseksi elimeksi tai yksityisoikeudelliseksi elimeksi, jolle on annettu julkisen palvelun tehtävä varainhoitoasetuksen mukaisesti; huomauttaa, että muutokset, jotka koskevat sellaisen elimen hallintotapaa, jolle on annettu julkisen palvelun tehtävä jäsenvaltiossa, eivät voi vapauttaa kyseistä elintä velvollisuudesta noudattaa asetusta;

Unionin talousarvion suojaaminen

19.  painottaa, että oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen ja unionin talousarvion tehokas toteuttaminen varainhoitoasetuksessa vahvistettujen moitteettoman varainhoidon periaatteiden eli taloudellisuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden mukaisesti ovat selvästi yhteydessä toisiinsa; palauttaa mieliin, että asetuksen 5 artiklan mukaan ”komissio tarkistaa, onko sovellettavaa lainsäädäntöä noudatettu, ja toteuttaa tarvittaessa kaikki asianmukaiset toimenpiteet unionin talousarvion suojaamiseksi”;

20.  muistuttaa, että asetuksessa annetaan oikeusvaltioperiaatteelle selkeä määritelmä, joka on ymmärrettävä suhteessa muihin unionin arvoihin ja periaatteisiin, perusoikeudet ja syrjimättömyys mukaan lukien; katsoo, että demokratian ja perusoikeuksien jatkuvat loukkaukset, mukaan lukien valtion tukema vähemmistöjen syrjintä ja tiedotusvälineiden vapauteen sekä yhdistymis- ja kokoontumisvapauteen kohdistuvat hyökkäykset, vaikuttavat hankkeisiin, joita jäsenvaltiot päättävät rahoittaa unionin varoilla, minkä vuoksi niillä voi olla riittävän suora vaikutus unionin taloudellisten etujen suojaamiseen; kehottaa komissiota ottamaan tämän huomioon suuntaviivoissaan;

21.  muistuttaa, että asetuksen mukaiset toimenpiteet ovat välttämättömiä etenkin mutta eivät yksinomaan tapauksissa, joissa varainhoitoasetuksessa, yleisiä säännöksiä koskevassa asetuksessa ja muussa alakohtaisessa lainsäädännössä vahvistettujen menettelyjen avulla ei voitaisi suojata unionin talousarviota vaikuttavammin; painottaa, että tämä ei tarkoita sitä, että asetusta olisi pidettävä viimeisenä keinona, vaan pikemminkin sitä, että komissio voi käyttää unionin taloudellisten suojaamiseen useita eri menettelyjä, asetus mukaan lukien, ja valita menettelyt tapauskohtaisesti ja tarvittaessa käyttää niitä rinnakkain niiden tehokkuuden ja vaikuttavuuden mukaan; kehottaa komissiota määrittelemään toimintatavat sekä menettelylliset ja tekniset standardit, joita se käyttää valitessaan sovellettavia välineitä;

22.  huomauttaa, että asetus kattaa kaikki unionin varat ja sitä sovelletaan sekä systeemisiin rikkomisiin että tapauksiin, joissa unionin talousarvion moitteettomaan varainhoitoon tai unionin taloudellisten etujen suojaamiseen kohdistuu vakava vaara ja joihin voi olla vaikea puuttua muilla, vain tiettyihin meno-ohjelmiin sovellettavilla unionin menettelyillä ja jotka liittyvät vielä toteutumattomiin talousarviovaikutuksiin; korostaa, että asetus on EU:n lainsäädännön ainoa osa, joka yhdistää oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen EU:n talousarvioon; katsoo siksi, että sen ainutlaatuisia säännöksiä olisi sovellettava täysimääräisesti, jotta varmistetaan EU:n rahoituksen suojelun lisäksi täydentävä suojelu oikeusvaltioperiaatteelle;

23.  korostaa, että systeemisillä rikkomisilla, esimerkiksi sellaisilla, jotka vaikuttavat oikeuslaitoksen toimintaan, tuomareiden ja oikeuslaitoksen riippumattomuuteen tai viranomaisten puolueettomuuteen ja sellaisten julkisten elinten moitteettomaan toimintaan, joiden tehtävänä on ehkäistä ja torjua korruptiota, petoksia, veronkiertoa ja eturistiriitoja tai heikentämiskiellon periaatteen rikkomista(8), on yleensä riittävän selkeä suora vaikutus unionin varojen asianmukaiseen hallinnointiin, käyttöön ja seurantaan; kehottaa komissiota selventämään toimenpiteiden määrittämiskriteerit systeemisten rikkomisten tapauksessa;

Toimenpiteiden hyväksyminen

24.  palauttaa mieliin, että asetuksen 6 ja 7 artiklassa vahvistetaan asetuksen mukaisten toimenpiteiden hyväksymisen ja kumoamisen kaikki vaiheet ja tarkka aikataulu; tähdentää, että toimenpiteiden hyväksymis- ja kumoamismenettelyssä noudatetaan objektiivisuuden, syrjimättömyyden ja kaikkien jäsenvaltioiden yhdenvertaisen kohtelun periaatteita ja se on toteuttava puolueettoman ja näyttöön perustuvan lähestymistavan mukaisesti;

25.  panee merkille, että asetuksen 6 artiklan 4 kohdassa säädetään komission mahdollisuudesta pyytää lisätietoja arviotaan varten sekä ennen kuin se lähettää kirjallisen ilmoituksen että sen jälkeen; korostaa, että tällaisten kirjallista ilmoitusta edeltävien pyyntöjen olisi oltava poikkeuksellisia ja kertaluonteisia, jotta ei vaaranneta asetuksessa säädettyjen toimenpiteiden toteuttamisen tarkkaa aikataulua;

26.  palauttaa mieliin, että neuvoston on aina toimittava komission ehdotuksesta asetuksen mukaisten asianmukaisten toimenpiteiden hyväksymiseksi kuukauden kuluessa ja että määräaikaa voidaan poikkeuksellisissa oloissa jatkaa enintään kahdella lisäkuukaudella; katsoo, että komission olisi varmistettava, että näitä aikarajoja noudatetaan täysimääräisesti oikea-aikaisen päätöksen tekemiseksi; kehottaa komissiota antamaan tietoja siitä, miten se varmistaa talousarvion ehdollisuuden yhdenmukaisen ja johdonmukaisen soveltamisen kaikissa pääosastoissaan;

27.  katsoo, että avoimuus on olennaisen tärkeää, jotta voidaan edistää jäsenvaltioiden ja kansalaisten luottamusta ehdollisuusmekanismiin; korostaa, että oikeusvaltion periaatteiden yksittäisten ja systeemisten rikkomisten arviointi edellyttää jäsenvaltioiden puolueetonta, oikeudenmukaista ja objektiivista kohtelua, johon kuuluu puolueeton ja näyttöön perustuva tutkinta; korostaa, että asetuksessa vahvistetun menettelyn jokainen vaihe on siksi suoritettava kaikilta osin avoimesti; kehottaa komissiota laatimaan avoimuussäännöt ja -periaatteet, joita se soveltaa päättäessään ehdollisuusmekanismin soveltamisesta;

28.  toteaa, että asetuksen mukaisesti toteutettavien toimenpiteiden olisi oltava unionin talousarvion moitteettomaan varainhoitoon tai unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvan todellisen tai mahdollisen vaikutuksen suhteen oikeasuhteisia ottaen huomioon oikeusvaltion periaatteiden rikkomisen luonne, kesto, vakavuus ja laajuus; katsoo, että yleisesti vaikutuksen vakavuus vastaa rikkomisen vakavuutta;

Varojen lopullisten saajien ja edunsaajien suojaaminen

29.  muistuttaa, että asetuksen mukaan on olennaisen tärkeää, että varojen lopullisten saajien ja edunsaajien oikeutetut edut turvataan asianmukaisesti;

30.  muistuttaa, että jos päätöksessä toimenpiteiden hyväksymisestä ei toisin todeta, asetuksen mukaisten asianmukaisten toimenpiteiden määrääminen ei vaikuta jäsenvaltioiden velvollisuuksiin oikeutettuja lopullisia varojen saajia ja edunsaajia kohtaan, maksujen suorittamista koskeva velvollisuus mukaan lukien;

31.  korostaa, että tapauksissa, kuten vakava korruptio, nepotismi, systeemiset petokset, lainvastaiset siteet poliittisiin puolueisiin ja eturistiriidat, ja erityisesti tapauksissa, jotka on havaittu varainhoitoasetuksessa säädetyssä varhaishavainta- ja poissulkemisjärjestelmässä (EDES) tai jotka ovat OLAFin tai EPPOn tutkinnan kohteena, komission olisi arvioitava huolellisesti tapauskohtaisesti, olisiko maksujen suorittamista varojen lopullisille saajille ja edunsaajille jatkettava;

32.  kehottaa komissiota panemaan asetuksen 5 artiklan 4 kohdan täytäntöön ja perustamaan ripeästi verkkosivuston tai internetportaalin, joka sisältää tietoa ja ohjausta varojen lopullisille saajille ja edunsaajille sekä asianmukaiset välineet, joiden avulla komissiolle voidaan ilmoittaa kaikista tapauksista, joissa on rikottu oikeudellista velvoitetta jatkaa maksujen suorittamista sen jälkeen, kun asetuksen nojalla on hyväksytty toimenpiteitä, ja joihin voi kuulua yksinkertainen, helppokäyttöinen ja jäsennelty valituslomake; kehottaa komissiota selittämään, miten se aikoo ottaa käyttöön tehokkaan ja vaikuttavan valitusmekanismin hakijoille, varojen saajille ja edunsaajille;

33.  korostaa, että yhteistyöhön perustuvassa hallinnoinnissa asetuksen mukaisten toimenpiteiden ei voida katsoa vaikuttavan edunsaajille maksettavien oikeutettujen saatavien rahoituksen saatavuuteen; muistuttaa myös, että jäsenvaltioiden, joita toimenpiteet koskevat, on raportoitava säännöllisesti komissiolle lopullisia varojen saajia tai edunsaajia koskevien velvoitteidensa noudattamisesta;

34.  kehottaa komissiota analysoimaan kaikki käytettävissään olevat tiedot, myös käyttämällä digitaalisia seurantavälineitä, ja tekemään kaikkensa varmistaakseen, että kaikki valtiollisten elinten tai jäsenvaltioiden maksettavaksi perustellusti kuuluvat määrät todella maksetaan lopullisille varojen saajille tai edunsaajille ja että tähän voi kuulua rahoitusoikaisujen tekeminen vähentämällä unionin ohjelmiin maksamaa tukea sovellettavien alakohtaisten ja varainhoitosääntöjen mukaisesti;

35.  pyytää komissiota sisällyttämään parlamentin ehdotukset osaksi suuntaviivojen lopullista versiota;

o
o   o

36.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) EUVL L 433 I, 22.12.2020, s. 1.
(2) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2021)0287.
(3) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0360.
(4) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2021)0103.
(5) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
(6) Neuvoston päätös (EU, Euratom) 2020/2053, annettu 14. joulukuuta 2020, Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä ja päätöksen 2014/335/EU, Euratom kumoamisesta (EUVL L 424, 15.12.2020, s. 1).
(7) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/1937, annettu 23 päivänä lokakuuta 2019, unionin oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta (EUVL L 305, 26.11.2019), s. 17.
(8) Unionin tuomioistuimen tuomio 20. huhtikuuta 2021, Repubblika v. Il-Prim Ministru, C-896/19, ECLI:EU:C:2021:311, 59–64 kohta.

Päivitetty viimeksi: 8. heinäkuuta 2021Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö