Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2021/2042(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A9-0259/2021

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A9-0259/2021

Keskustelut :

PV 14/09/2021 - 10
PV 14/09/2021 - 12
CRE 14/09/2021 - 10
CRE 14/09/2021 - 12

Äänestykset :

PV 15/09/2021 - 12
PV 16/09/2021 - 2
CRE 16/09/2021 - 2

Hyväksytyt tekstit :

P9_TA(2021)0383

Hyväksytyt tekstit
PDF 208kWORD 74k
Torstai 16. syyskuuta 2021 - Strasbourg
EU:n ja Venäjän välisten poliittisten suhteiden suunta
P9_TA(2021)0383A9-0259/2021

Euroopan parlamentin suositus 16. syyskuuta 2021 neuvostolle, komissiolle ja komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle EU:n ja Venäjän välisten poliittisten suhteiden suunnasta (2021/2042(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Venäjästä, erityisesti 18. syyskuuta 2014 Ukrainan tilanteesta sekä Euroopan unionin ja Venäjän suhteiden nykytilasta(1), 11. kesäkuuta 2015 sotilaallis-strategisesta tilanteesta Mustanmeren alueella Venäjän liitettyä Krimin laittomasti alueeseensa(2), 16. maaliskuuta 2017 ukrainalaisista vangeista Venäjällä ja Krimin tilanteesta(3), 14. kesäkuuta 2018 Georgian miehitetyistä alueista kymmenen vuotta Venäjän hyökkäyksen jälkeen(4), 23. marraskuuta 2016 strategisesta viestinnästä kolmansien osapuolten levittämän EU:n vastaisen propagandan torjumiseksi(5), 12. maaliskuuta 2019 EU:n ja Venäjän poliittisten suhteiden tilasta(6), 19. syyskuuta 2019 Euroopan muistiperinnön merkityksestä Euroopan tulevaisuudelle(7), 19. joulukuuta 2019 Venäjän laista ”ulkomaisista agenteista”(8), 17. syyskuuta 2020 Venäjän tilanteesta ja Aleksei Navalnyin myrkyttämisestä(9), 21. tammikuuta 2021 Aleksei Navalnyin pidätyksestä(10) ja 29. huhtikuuta 2021 Venäjästä – Aleksei Navalnyin tapaus, sotilasjoukkojen keskittäminen Ukrainan rajalle ja Venäjän iskut Tšekin tasavallassa(11), 10. kesäkuuta 2021 saksalaisten kansalaisjärjestöjen luokittelemisesta epätoivotuiksi järjestöiksi Venäjällä ja Andrei Pivovarovin pidättämisestä(12) antamansa päätöslauselmat,

–  ottaa huomioon YK:n peruskirjan, YK:n merioikeusyleissopimuksen, ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen, kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen,

–  ottaa huomioon Venäjän federaation jäsenyyden Euroopan neuvostossa ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestössä (Etyj) ja niistä aiheutuvat sitoumukset ja velvoitteet,

–  ottaa huomioon Ukrainan kriisin johdosta toteutetut EU:n rajoittavat toimenpiteet, jotka ovat olleet voimassa vuodesta 2014,

–  ottaa huomioon Minskin sopimusten täytäntöönpanotoimenpiteitä koskevan paketin, joka hyväksyttiin ja allekirjoitettiin Minskissä 12. helmikuuta 2015 ja joka kokonaisuudessaan hyväksyttiin 17. helmikuuta 2015 annetussa YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmassa 2202 (2015),

–  ottaa huomioon 14. maaliskuuta 2016 pidetyn EU:n ulkoasiainneuvoston tulokset, erityisesti sopimuksen Euroopan unionin Venäjän-politiikan viidestä pääperiaatteesta, 24. ja 25. toukokuuta 2021 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät Venäjästä ja 24. kesäkuuta 2021 annetut päätelmät ulkosuhteista,

–  ottaa huomioon 16. kesäkuuta 2021 annetun komission ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan yhteisen tiedonannon ”EU:n ja Venäjän suhteet – vastatoimet, rajoitukset ja yhteistyö” (JOIN(2021)0020),

–  ottaa huomioon 10. kesäkuuta 2020 annetun komission sekä unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan yhteisen tiedonannon ”Covid-19-disinfomaation torjunta – Faktat oikein” (JOIN(2020)0008),

–  ottaa huomioon Krimin tilannetta käsittelevän kansainvälisen foorumin 23. elokuuta 2021 antaman yhteisen julkilausuman,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 118 artiklan,

–  ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön (A9-0259/2021),

A.  ottaa huomioon, että Venäjä on olennainen osa Euroopan mannerta ja EU:n suurin naapurimaa ja että Venäjän ja EU:n jäsenvaltioiden välillä on historiallisesti vahvoja keskinäisiä riippuvuussuhteita sekä kulttuurisia ja inhimillisiä siteitä; ottaa huomioon, että Venäjän politiikka ja sen viranomaisten ominaispiirteet vaikuttavat suoraan EU:hun ja sen välittömään naapurustoon; ottaa huomioon, että vuonna 2014 asetetuista esteistä huolimatta EU on edelleen Venäjän suurin kauppakumppani ja Venäjä on EU:n viidenneksi suurin kauppakumppani; ottaa huomioon, että EU on suurin sijoittaja Venäjällä;

B.  toteaa, että parlamentti osaa erottaa toisistaan Venäjän kansan ja presidentti Putinin hallinnon, joka on pysähtynyt autoritaarinen kleptokratia, jota johtaa oligarkkien piirin ympäröimä elinikäinen presidentti; ottaa huomioon, että tässä suosituksessa ehdotetut kriittiset toimet suunnataan näin ollen presidentti Putinin hallintoon ja sen rikollisiin toimiin ja demokratian vastaiseen politiikkaan samalla kun korostetaan, että Venäjän kansalaisiin on kiireellisesti saatava yhteys, jotta voidaan osoittaa, että Euroopan unioni on valmis vastaamaan heidän huolenaiheisiinsa;

C.  ottaa huomioon, että EU:n keskeisin tavoite on säilyttää vapaus, vakaus ja rauha Euroopan mantereella ja sen ulkopuolella, mitä Venäjän viranomaisten aggressiiviset politiikat uhkaavat, ja se on yksi EU:n strategisen ja ulkopoliittisen ohjelman suurimmista haasteista;

D.  ottaa huomioon, että Venäjällä voi olla demokraattinen tulevaisuus; ottaa huomioon, että Venäjän kansa pyrkii kaikkien ihmisten tavoin vapauden ja demokratian yleismaailmallisiin arvoihin; katsoo, että EU:n olisi esitettävä Venäjän kansalle konkreettisia ehdotuksia molempia osapuolia hyödyttävästä yhteistyöstä;

E.  ottaa huomioon, että EU:n Venäjän-strategiassa on yhdistettävä kaksi päätavoitetta: ensinnäkin Venäjän hallituksen ulkoisen aggressiivisuuden ja kotimaisen sortotoiminnan lopettaminen ja toiseksi Venäjän kansan auttaminen vaihtoehtoisen tulevaisuuden rakentamisessa, mikä hyödyttäisi kaikkia Euroopan mantereella asuvia ihmisiä, myös venäläisiä;

F.  ottaa huomioon, että EU:n suhteet Venäjän federaatioon perustuvat kansainvälisen oikeuden periaatteisiin, Etyjin perusperiaatteisiin, demokratiaan, konfliktien rauhanomaiseen ratkaisemiseen ja hyviin naapuruussuhteisiin; ottaa huomioon, että Venäjän nykyinen hallitus on osoittanut halventavansa näitä periaatteita, vaikka se oli sitoutunut niihin; ottaa huomioon, että Venäjä käyttää hyväkseen muita kansainvälisiä instituutioita, erityisesti YK:ta ja Etyjiä, estääkseen oikeuden toteutumisen ja konfliktien ratkaisemisen maailmanlaajuisesti;

G.  toteaa, että vaikka Venäjä liittyi uudelleen Euroopan neuvostoon vuonna 2019, se on jatkanut laajamittaisia ihmisoikeusloukkauksia ja kieltäytyy noudattamasta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätöksiä;

H.  toteaa, että presidentti Putinin ulkopolitiikka on selvästi aggressiivista ja revisionistista, koska hän haluaa esiintyä Venäjän etujen puolustajana ja yrittää saada hallintaansa muun muassa alueita, jotka hänen näkemyksensä mukaan menetettiin Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen; ottaa huomioon, että presidentti Putinin hallinnolla on seuraavia tavoitteita: suurvalta-aseman vahvistaminen; hallinnon pysyvä puuttuminen entisen Neuvostoliiton alueen maiden ja muiden maiden asioihin; vaikutusvaltaisten valtioiden itsemääräämisoikeuden asettaminen muiden valtioiden itsemääräämisoikeuden edelle; ulkomailla asuvien venäläistä alkuperää olevien henkilöiden suojelun käyttäminen perusteena hybridisodankäynnille ja disinformaatiolle; lukittuneiden konfliktien koettelemien alueiden käyttäminen strategisena tekijänä, jonka avulla voidaan puuttua kriisistä kärsineen maan asioihin ja estää sen lähentyminen Euroopan unioniin ja Natoon; energiavarojen ja laittomien rahanpesukäytäntöjen käyttäminen manipuloinnin ja kiristyksen välineenä; liberaalin demokratian mallin heikentäminen ja Venäjän esittäminen moraalisesti ylempiarvoisena ja länsimaat moraalisesti alempiarvoisina; demokratian, demokraattisen opposition ja kansalaisten vapaata tahtoa koskevan oikeuden tukahduttaminen Venäjällä; ottaa huomioon, että presidentti Putinin hallinto torjuu erityisesti monenvälisyyden ja oikeusvaltioon perustuvan kansainvälisen järjestyksen, jättää huomiotta kansainvälisen oikeuden, mukaan lukien YK:n peruskirjaan, vuoden 1975 Helsingin päätösasiakirjaan ja Etyjin vuoden 1990 Pariisin peruskirjaan kirjatut periaatteet, mistä ovat osoituksena muun muassa vuoden 2020 perustuslakimuutokset, joiden hyväksymisprosessia Demokratiaa oikeusteitse -komissio (Venetsian komissio) on pitänyt ”selvästi epäasianmukaisena” ja jotka rikkoivat sekä Venäjän lakia että Etyj:n Venäjälle asettamia velvoitteita; ottaa huomioon, että Venäjä on jättänyt panematta täytäntöön yli tuhat Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomiota;

I.  ottaa huomioon, että Venäjän nykyinen hallinto uhkaa Euroopan rauhaa ja turvallisuutta jatkamalla järjestelmällisiä ihmisoikeusloukkauksia kansalaisiaan kohtaan ja aggressiivista toimintaa ulkopolitiikassaan, mukaan lukien seuraavat: laajamittaiset sotaharjoitukset ja joukkojen keskittämiset; Krimin laiton ja väkivaltainen miehitys ja liittäminen Venäjään; Ukrainan, Georgian ja Moldovan alueellisen koskemattomuuden loukkaaminen ja vakauden horjuttaminen; tuki lukkiutuneille konflikteille ja kykenemättömyys noudattaa aseleposopimuksia Georgiassa ja Ukrainassa; väitetyt terroriteot EU:n jäsenvaltioiden, kuten Tšekin, alueella; kyberhyökkäykset ja hyökkäykset arkaluontoista infrastruktuuria vastaan EU:n jäsenvaltioissa; kansainvälisen oikeuden rikkomiset; sekaantuminen vaaleihin; sekä Itämeren ja Mustanmeren alueen maiden meri- ja ilmatilan loukkaukset; toteaa, että koska EU ei vastannut riittävällä tavalla useisiin Venäjän hyökkäyksiin vuonna 2008 tapahtuneen Georgiaan hyökkäämisen jälkeen, Venäjä jatkoi aggressiivisia sotilaallisia ja poliittisia operaatioitaan sekä naapurustossaan että sen ulkopuolella ja heikensi täten sääntöihin perustuvaa kansainvälistä järjestystä ja vakautta Euroopassa ja muualla;

J.  ottaa huomioon, että Venäjän hallinto kokoaa edelleen hyökkäysaseita ja joukkoja EU:n rajojen välittömään läheisyyteen Kaliningradin alueelle;

K.  ottaa huomioon, että nykyisen hallintonsa puitteissa Venäjä on Naton mietintäryhmän äskettäisen arvion mukaan pitkän aikavälin uhka Euroopan turvallisuudelle; ottaa huomioon, että Venäjä on perustanut uusia sotilastukikohtia ja nykyaikaistanut vanhoja sotilastukikohtia maan pohjoisosissa; ottaa huomioon, että Venäjä on korottanut pohjoisen laivastonsa sotilaspiirin asemaan, laajentanut asevoimiensa eri haaroja ja elvyttänyt bastion-puolustuskonseptin, jolla pyritään suojelemaan Venäjän strategisia valmiuksia; ottaa huomioon, että Naton tehostetulla läsnäololla itäisissä jäsenmaissa on ollut ratkaiseva rooli ehkäisemässä Venäjää toteuttamasta epävakautta lisääviä toimia, kuten joukkojen keskittämistä läntisen sotilaspiirin alueella; katsoo, että asevalvonnan epäonnistuminen Venäjän kanssa (Venäjän vetäytyminen keskipitkän matkan ydinohjuksia koskevasta INF-sopimuksesta ja Avoin taivas -sopimuksesta) ja ydinsulkusopimuksen mukaisen ydinaseriisunnan jumittaminen sekä se, että Venäjä ei hyväksy uutta ydinasekieltosopimusta, ovat suuri huolenaihe Euroopan kansalaisten turvallisuuden kannalta; katsoo, että tähän liittyvät myös Venäjän ydinaseiden ja tavanomaisten aseiden ja niiden maaliinsaattamisjärjestelmien vaarallinen nykyaikaistaminen sekä vakautta horjuttavan teknologian (hypersooniset ydinohjukset, torpedot jne.) käyttöönotto;

L.  ottaa huomioon, että Venäjän hallinto lisäsi varsinkin maalis- ja huhtikuussa 2021 merkittävästi sotilaallista läsnäoloaan Ukrainan Venäjän vastaisilla itä- ja pohjoisrajalla ja että kyseessä on Venäjän joukkojen suurin keskittymä vuodesta 2014 lähtien; ottaa huomioon, että Venäjän hallinto keskeytti muiden maiden sota-alusten ja kaupallisten alusten kulkuoikeuden osittain Mustanmeren kautta Kertsin salmen suuntaan, mikä rikkoo YK:n merioikeusyleissopimuksen, jonka osapuolena Venäjä on, takaamia navigointioikeuksia;

M.  ottaa huomioon, että Venäjä antaa johdonmukaisesti poliittista ja taloudellista tukea Valko-Venäjän Alexander Lukašenkan laittomalle ja tuomittavalle hallinnolle; ottaa huomioon, että presidentti Putinin poliittiset ja taloudelliset panostukset Lukašenkan laittoman hallinnon säilymiseen ovat ainoa syy siihen, että Lukašenka pystyy edelleen jatkamaan Valko-Venäjän kansan julmaa sortoa samalla, kun kansa vaatii ihmisoikeuksien kunnioittamista, vapaita ja avoimia vaaleja, oikeusvaltioperiaatetta ja oikeutta; ottaa huomioon, että Valko-Venäjän ja Venäjän viimeaikaisella poliittisella kehityksellä on monia yhteisiä piirteitä ja että molempien maiden prosessit vaikuttavat merkittävästi toisiinsa; ottaa huomioon, että autoritaarista hallintoa vastaan esitetyt mielenosoitukset ja muutospyynnöt Valko-Venäjällä innoittavat Venäjän kansan vastaavia vaatimuksia; ottaa huomioon, että Venäjän viranomaiset tehostavat poliittisen opposition tukahduttamista ennen tulevia duuman vaaleja syyskuussa 2021 rajoittamalla ja eväämällä mahdollisuuksia osallistua vaaleihin ja estämällä tiettyjen oppositiopoliitikkojen asettumisen ehdolle ja tuhoavat näin poliittista kilpailua varastamalla mahdollisuuden oikeudenmukaisiin vaaleihin, kuten Valko-Venäjän diktatuuri teki elokuussa 2020;

N.  ottaa huomioon, että Putinin Venäjä jatkaa pyrkimyksiään horjuttaa EU:n ehdokasmaiden ja assosiaatiosopimuksen tehneiden itäisen kumppanuuden maiden vakautta, kun tavoitteena on luoda esteitä niiden euroatlanttiselle yhdentymisprosessille tai pysäyttää se; toteaa, että kansalaisuuteen pakottamalla pyritään lisäämään ulkomailla asuvien venäläisten määrää ja tosiallisesti sisällyttämään Venäjään kansalaisia sen miehittämiltä alueilta ja irrottamilta alueilta, erityisesti Transnistriasta, Etelä-Ossetiasta, Abhasiasta, Donbasista ja Krimin niemimaalta: huomauttaa, että Venäjän toimet rikkovat kansainvälisiä lakeja;

O.  ottaa huomioon, että Venäjän vuoden 2020 perustuslaillisissa uudistuksissa tarkistettiin toisen maailmansodan aikaista historiaa, puhdistettiin Neuvostoliiton historiaa ja nimettiin Venäjä Neuvostoliiton seuraajaksi, otettiin käyttöön oikeus puuttua kansainvälisesti muissa maissa asuvien venäläisten puolustamiseen ja julistettiin laittomaksi keskustelut Venäjän valtaamien maiden palauttamisesta ulkomaille;

P.  EU:n olisi seurattava tiiviisti Venäjän suhtautumista ja osallistumista Afganistanin tilanteeseen, koska Venäjä pyrkii hyödyntämään lännen vetäytymistä ja täyttämään siitä johtuvan valtatyhjiön;

Q.  ottaa huomioon, että kaksoiskansalaisuuden sallivat EU:n jäsenvaltiot ovat alttiina Venäjän kansalaisuuteen pakottavalle passipolitiikalle; ottaa huomioon, että niin kutsututtuja kultaisten passien järjestelmiä käyttävät EU:n jäsenvaltiot antavat Venäjän hallinnon kannattajille mahdollisuuden nauttia eurooppalaisesta elämänlaadusta Venäjän kansalta varastetuilla varoilla ja levittää korruptiota EU:hun;

R.  ottaa huomioon, että Venäjä on ottanut käyttöön vihamielisen ”venäläinen maailma” -käsitteen valmistellakseen keinoja sekaantua vieraiden valtioiden sisäisiin asioihin maassa asuvien venäläisten puolustamisen nimissä; ottaa huomioon, että ”venäläistä maailmaa” edistävät EU:n jäsenvaltioiden kansallisilla kielillä Venäjän valtiolliset tiedotusvälineet, kuten Russia Today ja Sputnik; toteaa, että Kremlin propaganda käyttää hyväkseen covid-19-pandemiaa aiheuttaakseen eripuraa EU:n jäsenvaltioiden välille, esittelee EU:n kykenemättömänä selviytymään pandemiasta, kylvää epäilyksen siemeniä Euroopan lääkeviraston hyväksymistä rokotteista, kannustaa EU:n kansalaisia olemaan ottamatta rokotuksia ja kiillottaa Venäjän imagoa EU:n väestön silmissä erityisesti edistämällä Sputnik V -rokotetta;

S.  ottaa huomioon, että lukuisat paikalliset kansalaisjärjestöt ja radikaalit ryhmät, myös poliittiset liikkeet, saavat Venäjältä rahoitusta;

T.  ottaa huomioon, että Venäjä on edelleen läsnä useissa maailman osissa, kuten Länsi-Balkanilla, Keski-Aasiassa, Lähi-idässä, Pohjois-Afrikassa, Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa ja arktisella alueella; ottaa huomioon, että Venäjä käyttää puolisotilaallista järjestöään (Wagner-konsernia) tukeakseen diktatuurihallintoja kaikkialla maailmassa ja horjuttaakseen EU:n ja kansainvälisen yhteisön pyrkimyksiä lieventää konflikteja ja rakentaa rauhaa ja vakautta; ottaa huomioon, että Länsi-Balkanin alueelle, johon kuuluu mahdollisia uusia EU:n jäsenvaltioita, on ominaista Venäjän vahva läsnäolo, erityisesti Serbiassa; ottaa huomioon, että Montenegrossa vuonna 2016 Venäjän sotilastiedustelu osallistui pyrkimyksiin lakkauttaa maan parlamentti, murhata pääministeri ja perustaa venäläismyönteinen ja Naton vastainen hallitus sekä estää Montenegron liittyminen Natoon;

U.  ottaa EU:n suhteen huomioon, että Venäjän hallinto käytti tiettävästi tiedustelupalvelussaan työskenteleviä upseereita kahden ampumatarvikevarikon räjäyttämiseen vuonna 2014, jolloin kaksi Tšekin kansalaista kuoli ja räjähdyksistä aiheutui laajoja aineellisia vahinkoja; ottaa huomioon, että samat GRU:n agentit olivat vastuussa myös Sergei ja Julia Skripalin murhayrityksestä Yhdistyneessä kuningaskunnassa vuonna 2018, jolloin he käyttivät sotilaskäyttöön valmistettua Novitšok-hermomyrkkyä; ottaa huomioon, että GRU:n agentteja on syytetty myös asetehtaan omistajan Emilian Gebrevin ja kahden muun henkilön murhayrityksestä Bulgariassa vuonna 2015 ja että Venäjän agentit murhasivat Zelimkhan Khangoshvilin Berliinissä vuonna 2019; toteaa, että Venäjän hallinnon laittomat toimet Yhdistyneen kuningaskunnan, Tšekin, Bulgarian sekä monien muiden EU:n jäsenvaltioiden ja itäisen kumppanuuden maiden alueella rikkovat törkeästi niiden itsemääräämisoikeutta; toteaa, että Venäjän hallitus ei ole yhteistyöhaluinen näiden rikosten tutkinnassa ja suojelee keskeisiä epäiltyjä;

V.  pitää valitettavana, että Venäjän viranomaiset ovat tietoisesti tai tahtomattaan ajautumassa riippuvuuteen Kiinasta, mikä voi vain heikentää Venäjän federaatiota ja koko Eurooppaa ja erityisesti antaa Kiinan viranomaisille mahdollisuuden laajentaa läsnäoloaan ja vaikutusvaltaansa Keski-Aasiassa ja Siperiassa;

W.  ottaa huomioon, että Venäjän johto jatkaa EU:n sisäiseen politiikkaan ja demokraattisiin prosesseihin kohdistuvaa disinformaatiotaan, propagandaansa ja hybridivaikuttamistaan, jotka uhkaavat EU:n perusarvoja, kuten demokratian, tasa-arvon, oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien kunnioittamista, ja että se pystyy heikentämään kansallisten hallitusten politiikkaa, levittämään loukkaavia tietoja ja välittämään lännestä kuvan vihollisena, edistämään vihaa, suvaitsemattomuutta ja Neuvostoliitto-nostalgiaa, uudelleenkirjoittamaan Neuvostoliiton rikosten historiaa ja viime kädessä syventämään repeämää, joka vallitsee Venäjän ja Euroopan ja etenkin entisten kommunistivaltioiden välillä; ottaa huomioon, että Venäjän kyberhyökkäysten kohteena ovat jatkuvasti EU ja sen jäsenvaltioiden toimielimet sekä strategisesti merkittävät kohteet ja demokraattiset prosessit, kuten vaalit; ottaa huomioon, että Venäjän ortodoksikirkon ylin hierarkia tukee Putinin hallintoa; ottaa huomioon, että Venäjän lainsäädäntö sallii ääriryhminä pidettävien uskonnollisten ryhmien sortamisen; ottaa huomioon, että viimeaikaiset havainnot venäläisten virkamiesten, myös turvallisuuspalvelun jäsenten, ja katalaaniseparatistien ryhmän edustajien välisestä tiiviistä ja säännöllisestä yhteydenpidosta Espanjassa edellyttävät perusteellista tutkintaa; katsoo, että tämä voisi olla jälleen yksi esimerkki Venäjän puuttumisesta jäsenvaltioiden asioihin ja Venäjän jatkuvista pyrkimyksistä hyödyntää mitä tahansa asiaa, jolla se voi edistää sisäistä epävakautta EU:ssa;

X.  ottaa huomioon, että Venäjään kohdistetut länsimaiden pakotteet yhdessä fossiilisten polttoaineiden viennistä saatavien tulojen vähenemisen, kilpailukyvyttömän talouden, korkeiden sotilasmenojen ja kotimaisten sosiaalisten tulonsiirtojen kanssa ovat aiheuttaneet Venäjälle taloudellisia vaikeuksia; ottaa huomioon, että vuoden 2020 korruptioindeksissä Venäjä sijoittuu 180 maan joukossa sijalle 20, koska laajamittainen valtiollinen korruptio vaikeuttaa venäläisten julkisia palveluja, joihin ei osoiteta riittävästi varoja, etenkään julkiseen terveydenhuoltoon, joka on erityisen tärkeää pandemian aikana; ottaa huomioon, että lähes 19 miljoonaa venäläistä elää köyhyysrajan alapuolella;

Y.  ottaa huomioon, että Venäjän federaatio asetti pakotteita Euroopan parlamentin puhemiehelle David Sassolille, Euroopan komission varapuheenjohtajalle Věra Jouroválle ja kuudelle muulle EU:n jäsenvaltion virkamiehelle ja että kyseisiä seuraamuksia ei voida hyväksyä ja ne ovat perusteettomia, koska niillä ei ole oikeudellisia perusteita; ottaa huomioon, että Venäjän hallitus on hyväksynyt luettelon ”epäystävällisistä maista”, joihin kuuluvat Tšekki ja Yhdysvallat;

Z.  ottaa huomioon, että vuonna 2019 yli 60 prosenttia EU:n tuonnista Venäjältä oli energiatuotteita; ottaa huomioon, että erityisesti energia-alalla EU:n olisi vähennettävä taloutensa riippuvuutta Venäjän kaasuntoimituksista EU:n markkinoille, joiden osuus on tällä hetkellä 48 prosenttia ja todennäköisesti kasvaa; ottaa huomioon, että vihreän kehityksen ohjelma on EU:n geopoliittisen turvallisuuden merkittävä väline ja että komission ennusteiden mukaan EU:n öljyn ja maakaasun tuonnin odotetaan vähenevän jyrkästi vuoteen 2030 mennessä, jos vihreän kehityksen ohjelma pannaan täytäntöön, ja öljyn tuonti vähenee 78–79 prosenttia ja maakaasun tuonti 58–67 prosenttia vuoden 2015 lukuihin verrattuna;

AA.  huomauttaa, että kaasunkulutus on saavuttanut Euroopassa huippunsa eikä nykyisen Nord Stream -kaasuputken kapasiteettia käytetä tällä hetkellä täysimääräisesti; toteaa, että joidenkin jäsenvaltioiden kiistanalainen päätös rakentaa Nord Stream 2 -kaasuputki on ristiriidassa energiaunionin yhteisvastuun ja luottamuksen arvojen kanssa; katsoo, että Nord Stream 2 -hanke on ristiriidassa niiden Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden kanssa, joiden mukaan EU:n kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja kasvihuonekaasujen nettopäästöistä päästään eroon vuoteen 2050 mennessä;

AB.  EU:n olisi kehotettava Venäjää takaamaan vapaa ja esteetön pääsy niin sanottuihin sotasaalisarkistoihin, jotka siirrettiin Moskovaan vuosina 1944 ja 1945 Neuvostoliiton miehittämiltä alueilta, sekä historiallisiin arkistoihin ja taide-esineisiin, jotka Venäjän keisarikunta sieppasi Euroopan maista ja joita tällä hetkellä säilytetään Venäjällä;

AC.  toteaa, että oikeusvaltioperiaate, riippumaton oikeuslaitos ja vapaa lehdistö ovat sopeutumiskykyisten demokraattisten yhteiskuntien keskeisiä tekijöitä;

AD.  ottaa huomioon, että Venäjän federaatio ei ole ainoastaan ulkoinen uhka Euroopan turvallisuudelle vaan se myös sortaa omaa kansaansa; katsoo, että Venäjän tilanne heikkenee jyrkästi, koska presidentti Putin vauhdittaa demokraattisten voimien tukahduttamista, jonka tavoitteena on vaientaa hänen kotimaiset arvostelijansa, poliittinen oppositio ja korruption vastaiset aktivistit, rajoittaa heidän kokoontumisvapauttaan ja estää heidän ja Venäjän kansalaisyhteiskunnan toiminta, mistä on osoituksena se, että Venäjän viranomaiset pidättivät yli 11 000 rauhanomaista mielenosoittajaa vain kaksi viikkoa Aleksei Navalnyin pidätyksen jälkeen, joten tammikuun 2021 jälkeen on pidätetty yli 15 000 venäläistä; ottaa huomioon, että Venäjä on edelleen pidättänyt laittomasti kansalaisiaan ja maalittanut oppositiojohtajia, riippumattomia toimittajia, mielenosoittajia ja ihmisoikeusaktivisteja; ottaa huomioon, että Venäjän vankilaolot ovat edelleen kauhistuttavia ja että vangittuihin kohdistuu kidutusta, häirintää ja fyysisiä hyökkäyksiä;

AE.  ottaa huomioon, että hyväksymällä lakeja ”ulkomaisista agenteista” ja ”epätoivotuista järjestöistä” Venäjän hallinto sallii yksilöiden, yhdistysten ja tiedotusvälineiden leimaamisen, mikä loukkaa heidän ihmisoikeuksiaan sekä sanan- ja yhdistymisvapautta, rajoittaa kansalaisten oikeuksia sitoutua Venäjän kansalaisyhteiskuntaan ja myötävaikuttaa siihen ja vaarantaa heidän henkilökohtaisen turvallisuutensa; ottaa huomioon, että Venäjän hallinto hyväksyi ”ulkomaisia agentteja” ja ”epätoivottuja ulkomaisia järjestöjä” tukevia henkilöitä tai yhteisöjä koskevat lait, joilla se on järjestelmällisesti estänyt kansalaisyhteiskunnan, ihmisoikeuksien puolesta toimivien kansalaisjärjestöjen ja opposition aktiivisia jäseniä osallistumasta vuoden 2021 parlamenttivaaleihin Venäjällä; ottaa erityisesti huomioon, että joulukuussa 2020 ja tammikuussa 2021 hyväksytyillä uusilla säädöksillä laajennettiin sellaisten henkilöiden ja ryhmien soveltamisalaa, jotka voidaan nimetä ”ulkomaisiksi agenteiksi”, ”ulkomaisten rahastojen” määritelmää ja merkintämateriaaleja koskevia vaatimuksia; ottaa huomioon, että toukokuussa 2021 ehdotetuilla uusilla lakiesityksillä pyritään laajentamaan lainsäädännön vaikutusta ”epätoivottuihin” järjestöihin ja kieltämään takautuvasti Venäjän parlamenttiin mahdollisesti pyrkiviä ehdokkaita; ottaa huomioon, että Venäjän viranomaiset syyttävät edelleen ihmisiä väitetystä liittymisestä ryhmiin, jotka on nimetty ääriliikkeiksi Venäjän erittäin laajassa ääriliikkeiden vastaisessa lainsäädännössä; ottaa huomioon, että Venäjän viranomaisten päätös julistaa Aleksei Navalnyin johtama korruption vastainen säätiö ääriliikkeeksi on perusteeton ja syrjivä ja että se on hyväksytty vain siksi, että halutaan eliminoida opposition todelliset mahdollisuudet osallistua vaalikampanjoihin;

AF.  ottaa huomioon, että Memorial-ihmisoikeusjärjestön mukaan Venäjällä on tällä hetkellä lähes 400 poliittista vankia, mikä rikkoo Euroopan ihmisoikeussopimuksen 5 artiklan, kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen 9 artiklan ja 5. tammikuuta 1989 hyväksytyn Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokouksen Wienin kokouksen päätösasiakirjan 23 artiklan mukaisia Venäjän federaation velvoitteita;

AG.  ottaa huomioon, että viimeisten kahden vuosikymmenen aikana on yritetty tai onnistuttu murhaamaan useita hallinnon vastustajia ja riippumattomia toimittajia joko itse Venäjällä tai vieraalla maaperällä, mukaan lukien Anna Politkovskaja, Boris Nemtsov, Alexander Litvinenko, Sergei ja Julia Skripal, Sergei Protazanov, Pjotr Verzilov, Vladimir Kara-Murza, Aleksei Navalnyi ja Zelimkhan Khangoshvili; ottaa huomioon, että kyseisten rikosten takana olevia tahoja ei ole vieläkään tunnistettu tai asetettu syytteeseen, koska käynnissä olevaa yhteiskunnallisen tyytymättömyyden tukahduttamista pahentavat entisestään poliisin ja turvallisuusjoukkojen rankaisemattomuus sekä oikeuslaitoksen haluttomuus asettaa syytteeseen näiden rikosten todellisia tekijöitä; ottaa huomioon, että hallitus tai hallitusta kannattavat tiedotusvälineet kohdistavat opposition edustajiin järjestelmällisesti sanallisia hyökkäyksiä ja henkilökohtaisia mustamaalauskampanjoita ja demonisoivat heitä; ottaa huomioon, että Boris Nemtsovin murhasta laaditussa Etyj:n parlamentaarisen yleiskokouksen selvityksessä todetaan, että ”pääsyy rankaisemattomuuteen ei ole Venäjän oikeusviranomaisten kykenemättömyys, vaan poliittinen tahto”; ottaa huomioon, että Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen selvityksessä todetaan, että täysimittainen murhatutkimus ”olisi ensimmäinen askel kohti rankaisemattomuuden ilmapiirin poistamista” Venäjällä;

AH.  ottaa huomioon, että perustuslakiin tehdyillä laittomilla muutoksilla ja presidentti Putinille vuodeksi 2024 myönnetyllä presidentin toimikausien rajoitusten poistamisella heikennettiin oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin Venäjällä muun muassa antamalla presidentille valtuudet nimittää perustuslakituomioistuinten ja korkeimman oikeuden tuomarit ja käynnistää kaikkien liittovaltion tuomareiden nimittäminen ja ylempien liittovaltion tuomareiden irtisanominen;

AI.  ottaa huomioon, että tiedotusvälineiden vapaus Venäjällä on nopeasti rapistumassa, sillä Venäjän hallitus on vauhdittanut vuosikausia jatkunutta kampanjaansa kansalaisyhteiskunnan ja riippumattoman lehdistön toiminnan lopettamiseksi ja uhannut järjestöjä, kuten Meduza, Radio Free Europe / Radio Liberty, VTimes, For Human Rights ja Open Russia, sälyttämällä niille vaivalloisen lainsäädännöllisen, sääntelyperustaisen ja byrokraattisen taakan ja tukahduttamalla niiden rahoitusmahdollisuudet lähteistä, jotka eivät ole hallituksen ja sen liittolaisten valvonnassa, ja nimittämällä niitä ”ulkomaisiksi agenteiksi” tai ”ei-toivotuiksi” saattaen huonoon valoon nämä ryhmät ja niiden edustamat korkeatasoiset journalistiset ja ihmisoikeuksiin liittyvät periaatteet, joita ilman Venäjä ei voi olla demokraattinen, vauras ja vapaa; ottaa huomioon, että tiedostusvälineiden toimintatila Venäjällä on valtion valvoma ja omistama, yleisradioyhtiötä siellä ei ole, ja jäljellä olevilla harvoilla riippumattomilla tiedostusvälineillä on vaikeuksia toimintansa rahoittamisessa ja ne joutuvat vainotuiksi, mukaan lukien niiden työntekijöihin kohdistuvat fyysiset hyökkäykset ja vangitsemiset; toteaa, että vuoden 1992 jälkeen Venäjällä on tapettu 58 toimittajaa; huomauttaa, että ”internetin sensuurilain” mukaan hallitus voi estää kaiken ei-toivotun internetsisällön esittämisen; ottaa huomioon, että kansalaisjärjestöjen ja tiedotusvälineiden vapaa ja riippumaton toiminta on oikeusvaltioperiaatteeseen perustuvan demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi;

AJ.  ottaa huomioon, että puolueettoman vaalitarkkailun mahdollisuudet ovat viime vuosikymmenen aikana vähentyneet tasaisesti Venäjällä, koska kansalaisten vaalitarkkailua koskevien suorien akkreditointisäännösten puuttuminen pakottaa heidät toimimaan kilpailijoiden tai tiedotusvälineiden puolesta, mikä on siten ristiriidassa kansalaisyhteiskunnan riippumattoman vaalivalvonnan ajatuksen kanssa ja on myös ristiriidassa kansainvälisten normien kanssa; ottaa huomioon, että vuotta 2021 koskevassa Freedom in the World 2021 -raportissa Venäjä sijoittui ”ei vapaiden” maiden luokkaan; ottaa huomioon, että kansalaisten perusvapauksia rajoitetaan Venäjällä ja vaaliympäristöä valvotaan, mutta venäläiset eivät mielellään osallistu julkisiin mielenosoituksiin, koska osallistumista koskevan luvan saamisesta on tehty kansalaisille hankalaa ja koska poliisi toimii väkivaltaisesti rauhanomaisten mielenosoitusten aikana;

AK.  ottaa huomioon, että nämä kotimaiset tapahtumat saattavat heikentää tilannetta entisestään ennen syyskuussa 2021 pidettäviä Venäjän parlamenttivaaleja ja ne voivat johtaa Venäjän poliittisen opposition sortotoimien lisääntymiseen in ja jopa vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin; ottaa huomioon, että Venäjän viranomaiset pitävät parlamenttivaalien keskeisiä opposition toimijoita vankilassa tai kotiarestissa; ottaa huomioon, että Venäjän viranomaisten jatkuvat opposition ehdokkaisiin kohdistuvat tukahduttamistoimet, joissa käytetään väärin rekisteröintimenettelyjä ja maalitetaan valikoivasti poliittisia vastustajia ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjä kaduilla ja tuomioistuimissa tekaistujen syytteiden avulla, tekevät yksinkertaisesti mahdottomaksi puhua oikeudenmukaisista parlamenttivaaleista syyskuussa 2021, koska näillä toimilla Venäjän hallinto tuhoaa poliittista kilpailua ja moniarvoista demokratiaa;

AL.  pitää siksi perusteltuna epäillä tulevien parlamenttivaalien vapautta ja oikeudenmukaisuutta;

AM.  ottaa huomioon, että parlamentti on useaan otteeseen ilmaissut huolensa demokratian tilasta, oikeusvaltioperiaatteen ja perusoikeuksien ja -periaatteiden järjestelmällisestä kunnioittamatta jättämisestä sekä riippumattomien ja toisinajattelevien toimijoiden toimintatilan kaventumisesta ja tiedotusvälineiden vapauteen kohdistuvista hyökkäyksistä Venäjällä; katsoo, että Venäjän johto on jatkuvasti lisännyt oppositioon kohdistettua järjestelmällistä sortoa, mikä on saanut koko kansainvälisen yhteisön huomion heräämään ja että EU:n on oltava valmis tilanteeseen ja kehitettävä johdonmukainen reagointistrategia; katsoo, että EU:n on erityisesti lisättävä Venäjän hallintoon kohdistuvaa painetta ennen vuoden 2021 parlamenttivaaleja ja niiden jälkeen, jotta voidaan puolustaa Venäjän kansan oikeutta vapaisiin vaaleihin, joissa kaikilla poliittisilla puolueilla on yhtäläiset mahdollisuudet osallistua ja toimia;

AN.  ottaa huomioon, että hlbti+-yhteisöön kohdistuu Venäjän federaation eri osissa laajamittaista syrjintää, kuten häirintää, kidutusta, vangitsemista ja tappamista, ja toteaa, että tilanne on erityisen vaarallinen Tšetšeniassa, joka käynnisti vuonna 2017 hlbti+-henkilöiden puhdistuksen, pidätti ja kidutti kymmeniä ihmisiä ja surmasi ainakin kaksi ihmistä, mikä ajoi monet etsimään turvaa ulkomailta; ottaa huomioon, että nykyisissä säädöksissä kielletään ei-perinteisiä sukupuolisuhteita koskeva julkinen keskustelu; ottaa huomioon, että laittomien perustuslakimuutosten jälkeen on hyväksytty lainsäädäntöä, joka vaikuttaa kielteisesti hlbti+-henkilöiden oikeuksiin, mukaan lukien oikeus solmia avioliitto ja kasvattaa lapsia;

AO.  ottaa huomioon, että laajalle levinnyttä sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa ja perheväkivaltaa koskevissa virallisissa toimissa Venäjällä on edelleen vakavia puutteita, kuten riittävän suojelun puute ja uhreilta puuttuvat muutoksenhakukeinot; ottaa huomioon, että marraskuussa 2019 ehdotetussa perheväkivaltaa koskevassa lakiluonnoksessa ei ollut kattavaa määritelmää perheväkivallalle; ottaa huomioon, että vuoden 2020 alussa parlamentti muutti lakiluonnoksen uudelleentarkastelun toissijaiseksi, ja prosessi on vielä kesken; toteaa, että Venäjän oikeusasiamiehen mukaan perheväkivalta on levinnyt covid-19-pandemian aikana ja että raportoidut tapaukset ovat yli kaksinkertaistuneet kevään poikkeusolojen aikana; katsoo, että Venäjää koskevassa EU:n strategiassa olisi näin ollen puututtava kasvavaan syrjintään ja sukupuolten epätasa-arvoon sekä naisten oikeuksiin, hlbti+-henkilöiden ja muiden vähemmistöjen oikeuksiin Venäjällä;

AP.  ottaa huomioon, että EU:n kannalta Venäjän demokraattinen muutos on merkittävä geopoliittinen turvallisuuskysymys, koska presidentti Putinin Venäjä on edelleen suurin haaste Euroopan turvallisuudelle;

AQ.  ottaa huomioon, että parlamentti kehotti 17. syyskuuta 2020, 21. tammikuuta 2021 ja 29. huhtikuuta 2021 antamissaan päätöslauselmissa Euroopan komission varapuheenjohtajaa / Euroopan unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa Josep Borrellia tarkistamaan EU:n Venäjän-politiikkaa, mukaan lukien vuonna 2016 sovitut viisi ohjaavaa periaatetta, korostaen, että EU:n tulevat suhteet Venäjään riippuvat Venäjän demokraattisen muutoksen vauhdista (tai sen puutteesta); ottaa huomioon, että parlamentti kehotti myös EU:n toimielimiä laatimaan uuden kattavan strategisen lähestymistavan edellyttäen, että Venäjän kanssa käytävän vuoropuhelun on perustuttava kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen;

AR.  katsoo, että EU:n uudessa strategiassa olisi otettava huomioon erilaisia toteutumismalleja, mahdollisia kehityskulkuja ja selkeitä vastauksia Venäjän tekemiin kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien rikkomuksiin, mukaan lukien tehokkaat välineet, joilla torjutaan tarvittaessa Venäjän häirintätoimia ja disinformaation levittämistä, sekä mahdollisuuksien mukaan välineet valikoivaan yhteistyöhön; toteaa, että parlamentti on myös pyytänyt neuvostoa välittömästi aloittamaan valmistelut ja hyväksymään tulevia suhteita demokraattiseen Venäjään koskevan EU:n strategian, johon sisältyy laaja valikoima kannustimia ja ehtoja, joilla voimistetaan maan sisäisiä suuntauksia kohti vapautta ja demokratiaa;

AS.  ottaa huomioon, että EU:n Venäjä-suhteita ohjaavat viisi periaatetta ovat ehkäisseet Venäjän hallinnon uusia hyökkäyksiä Ukrainaa vastaan, mutta niissä ei sanota mitään presidentti Putinin Venäjän kansaan kohdistamasta sorrosta; ottaa huomioon, että EU:n Venäjän-suhteita ohjaavat viisi periaatetta ovat edelleen toimiva kehys, mutta niihin on liitettävä todellinen strategia siitä, miten EU:n Venäjän suhteita koskevat tavoitteet voidaan saavuttaa, muun muassa vastaamalla Venäjän johdon nykyiseen vihamieliseen toimintaan ja estämällä sen uudet hyökkäykset naapureitaan vastaan ja tekemällä vieraita valtioita vastaan toteutettujen sotatoimien seurauksista vakavampia myös sijaisjoukkojen ja palkkasotureiden toteuttamien toimien tapauksessa; katsoo, että koska Venäjän nykyisen johdon kanssa ei ole odotettavissa merkittävää myönteistä kehitystä, viittä periaatetta olisi täydennettävä, jotta voidaan hillitä presidentti Putinin harjoittamaa Venäjän kansaan kohdistuvaa sortoa ja hänen hallintonsa laajempia vakautta horjuttavia toimia;

AT.  katsoo, että EU:n uudessa strategiassa olisi keskityttävä ”vastaan panemisen, patoamisen ja kanssakäymisen periaatteisiin”, joilla pyritään vahvistamaan EU:n valmiuksia torjua Venäjän uhkaa erityisesti itäisen kumppanuuden alueella, Valko-Venäjä mukaan luettuna, sekä itse Venäjällä puolustamalla ihmisoikeuksia ja tukemalla Venäjän muuttumista demokratiaksi ”demokratia ensin” -periaatteen mukaisesti; katsoo, että EU:n tärkeimpänä yleisenä tavoitteena olisi oltava suhteiden järjestäminen Venäjän federaation kanssa siten, että kaikkien EU:n ja sen naapuruston maiden rauha, vakaus, turvallisuus, vauraus, itsemääräämisoikeus ja alueellinen koskemattomuus säilyvät, kansainvälistä oikeutta noudatetaan ja ihmisoikeudet ja oikeusvaltioperiaate ovat jatkossakin johtavia periaatteitamme; katsoo Venäjän viimeaikaisen kehityksen osoittaneen, että EU:n Venäjää koskevan strategian olisi oltava paljon ennakoivampi ja että sillä on oltava selkeästi määritelty ”yhteistyötavoite”, jossa ei tulisi keskittyä ainoastaan perinteiseen ”valikoivaan” yhteistyöhön Kremlin kanssa vaan pikemminkin ”strategiseen” yhteistyöhön Venäjän kansalaisyhteiskunnan kanssa Venäjän tukemiseksi muutoksessa kohti demokratiaa;

AU.  katsoo, että EU:n Venäjä-strategian ytimenä olisi oltava vapauden ja demokratian tukeminen; katsoo, että tällaisen strategian olisi oltava EU:n turvallisuusetujen mukainen ja tarjottava Venäjälle rakentavaa vuoropuhelua; katsoo, että rakentava suhde olisi edelleen sekä EU:n että Venäjän ja niiden kansojen etujen mukainen; pitää edelleen mahdollisena tehdä yhteistyötä yhteisten etujen jakamiseksi, ongelmien ratkaisemiseksi ja strategisten haasteiden, kuten ilmastopolitiikan tai terrorismin torjunnan, käsittelemiseksi samalla kun edistetään ihmisoikeuksia, oikeusvaltiota ja demokratiaa koskevia arvoja ja varmistetaan, että kahdenvälisten suhteiden vahvistaminen riippuu siitä, miten Venäjän federaatio noudattaa omia ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevia sitoumuksiaan perustuslain ja kansainvälisten velvoitteidensa mukaisesti;

AV.  ottaa huomioon, että EU:n on samalla keskityttävä säilyttämään arvoihin perustuvaa toimintaa koskeva uskottavuutensa sisäisesti noudattamalla oikeusvaltioperiaatetta ja perusoikeuksia paljon suoremmin ja rehellisemmin, koska poliisiväkivalta, vanhentunut rikoslainsäädäntö sekä sukupuolten tasa-arvon ja monimuotoisuuden vastustaminen joissakin jäsenvaltioissa vahingoittavat sen mainetta ja uskottavuutta ulkomailla; ottaa huomioon, että EU:n on myös viestittävä vertailukelpoisista odotuksista kaikkia kumppaneita kohtaan tuomitsemalla kansainvälisen oikeuden loukkaukset, toteuttamalla johdonmukaisesti ankaria seuraamuksia ja pidättäytymällä toimimasta kaksinaismoralistisesti kyseisiä loukkauksia arvioidessaan,

AW.  muistuttaa, että EU:n jäsenvaltioiden yhtenäisyys on paras tapa estää Venäjää toteuttamasta epävakautta aiheuttavia ja kumouksellisia toimia Euroopassa; katsoo, että määritellessään päivitetyn strategiansa koordinointia – erityisesti strategisilla aloilla, kuten Euroopan puolustusunionissa, Euroopan energiaunionissa, kyberpuolustuksessa, kyberterrorismissa ja strategisessa viestinnässä – EU:n olisi oltava yhtenäisempi, koska Venäjän politiikka sen suhteen on pitkään ollut EU:n toimielinten sivuuttaminen kahdenvälisillä suhteilla jäsenvaltioiden kanssa EU:n sisäisten jakolinjojen paljastamiseksi ja lisäämiseksi; katsoo, että rakentava vuoropuhelu Venäjän viranomaisten kanssa edellyttäisi tiiviimpää koordinointia, yhteistyötä ja yhtenäisyyttä jäsenvaltioiden välillä sekä voimakkaampaa ja päättäväisempää vastausta kaikkiin Moskovan provokaatioihin ja hyökkäyksiin, jotta löydettäisiin tasapaino lujuuden ja vuoropuhelun avoimuuden välillä yhteistä etua koskevissa kysymyksissä;

AX.  katsoo, että Venäjää koskevalla EU:n strategialla olisi tuettava Venäjää sen tiellä kohti demokratiaa i) vastaamalla toimiin kohdentamalla pakotteet Kremlissä ja sen lähellä oleviin henkilöihin, jotka ovat valmiita varastamaan vaalit tai antamaan lahjuksia niiden voittamiseksi tai muiden merkittävien ihmisoikeuksien ja demokratian arvojen vastaisten rikosten tekemiseksi sekä Venäjällä että EU:n välittömässä naapurustossa, ii) auttamalla itäisiä kumppanimaita tarjoamalla kunnianhimoista EU:n yhdentymispolitiikkaa ja kehittämällä tarvittavaa EU:n strategista vastuuta ja geopoliittista johtajuutta kyseisten toimintalinjojen toteuttamiseksi ja iii) ottamalla käyttöön Venäjän demokratiamyönteisen yhteiskunnan kanssa tehtävää yhteistyötä koskevan strategian, jonka avulla luodaan tietä tuleville suhteille demokraattiseen Venäjään;

AY.  ottaa huomioon, että Venäjä pitää menestyksekästä, vaurasta ja demokraattista EU:n itäistä naapurialuetta uhkana presidentti Putinin hallinnon vakaudelle, koska se voi toimia innoituksena ”pehmeään vallankäyttöön” tavallisille venäläisille; toteaa, että EU:n itäisen naapurialueen demokratisoituminen on siksi kyseisten maiden ja EU:n edun mukaista, ja sillä on ratkaiseva merkitys Venäjän tulevalle demokratisoitumiselle; katsoo, että Venäjän todellinen tavoite tämän alueen konfliktien osalta on viedä oikeutus demokraattiselta muutokselta vallansiirron muotona, estää näiden valtioiden menestyksekäs kehitys, saattaa liberaali demokratia huonoon valoon ja viedä Venäjän omaa valtajärjestelmää muihin maihin;

AZ.  katsoo, että EU:n olisi pyrittävä pitkän aikavälin Venäjä-strategiaan, joka perustuu oletukseen, että Venäjän kansa voi ukrainalaisten ja valkovenäläisten tavoin pyrkiä muuttamaan maansa demokratiaksi; ottaa huomioon, että Venäjän demokratisoituminen riippuu Venäjän kansan halukkuudesta; katsoo, että EU:n on oltava valmis auttamaan venäläisiä heidän toiveissaan elää demokraattisessa maassa;

BA.  katsoo, että EU:n roolia maailmanlaajuisena toimijana ja EU:n toimielinten ulkopoliittista toimivaltaa olisi vahvistettava;

1.  suosittaa, että neuvosto, komissio ja komission varapuheenjohtaja / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja tarkistavat yhdessä jäsenvaltioiden kanssa EU:n Venäjän-politiikkaa, myös viittä ohjaavaa periaatetta, ja kehittävät Venäjää varten kokonaisvaltaisen EU:n strategian, joka perustuu seuraaviin periaatteisiin ja toimiin:

  

Venäjän uhkan torjunta – reagoiminen turvallisuusuhkaan

   a) EU:n on uudistettava ulkopolitiikkaansa perusteellisesti osoittaakseen uskottavasti tavoitteensa vaikutusvaltaisena globaalina toimijana ja kykynsä tehdä oikea-aikaisia päätöksiä ja ryhtyä määrätietoisiin toimiin ulkopolitiikan alalla, muun muassa laajentamalla Euroopan ulkosuhdehallinnon ja EU:n puolesta toimivan varapuheenjohtajan / korkean edustajan toimivaltaa, luopumalla yksimielisyyden vaatimuksesta ulkopoliittisissa asioissa ja parantamalla valmiuksiaan strategiseen ennakointiin ja toimiin; lisäksi olisi lujitettava EU:n asemaa globaalina toimijana sekä EU:n toimielinten valmiuksia, jotta estettäisiin Venäjää jatkamasta EU-suhteidensa kahdenvälistämistä, koska keskeiset päätökset EU:n Venäjän suhteista olisi tehtävä yksinomaan Brysselissä;
   b) EU:n olisi yhdessä Naton ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa hillittävä Venäjää rauhan ja vakauden säilyttämiseksi Euroopassa ja sen ulkopuolella muun muassa vahvistamalla EU:n omia puolustusvalmiuksia sekä painostamalla Venäjän viranomaisia olemaan sekaantumatta EU:n itäisen ja eteläisen naapurialueen asioihin; EU:n olisi erityisesti vaadittava – myös kansainvälisissä järjestöissä, kuten Etyjissä tai YK:ssa – että Venäjä sitoutuu käynnissä olevien konfliktien ratkaisemiseen ja mahdollisten tulevien konfliktien ehkäisemiseen palauttamalla itäisen kumppanuuden alueella miehitetyt ja laittomasti liitetyt alueet niiden kansainvälisesti tunnustettujen rajojen mukaisesti ja kunnioittaen maiden valintoja EU:n, euroatlanttisten suhteiden ja demokratian osalta;
   c) EU:n ja erityisesti sen jäsenvaltioiden olisi täytettävä Nato-jäseninä antamansa sitoumukset yhteisestä puolustuksesta; muistuttaa, että EU:lla ja Natolla on yhteiset turvallisuushaasteet, yhteiset puolustusedut ja sama yhä haastavampi turvallisuusympäristö ja että siksi Naton kautta toteutettava vahva transatlanttinen turvallisuus- ja puolustuskumppanuus on välttämätön, kun taas EU pyrkii samaan aikaan kohti strategista riippumattomuutta; EU:n on tehostettava ponnistelujaan todellisen eurooppalaisen puolustuksen luomiseksi vahvistetun Naton puitteissa, jotta se voi entistä tehokkaampien, käyttöön otettavien, yhteentoimivien ja kestävien sotilaallisten valmiuksien ja joukkojen avulla esiintyä vahvana ja itsevarmana kansainvälisenä toimijana, joka kykenee säilyttämään rauhan;
   d) EU:n olisi käsiteltävä Venäjän federaation uusinta kansallisen turvallisuuden strategiaa, jossa tunnustetaan virallisesti Venäjän ulkopolitiikan lännenvastainen vektori ja korostetaan Venäjän ja lännen sosiaalipoliittisten järjestelmien perustavaa yhteensopimattomuutta järjestelmätasolla;
   e) EU:n on vahvistettava jäsenvaltioidensa tiedustelupalvelujen yhteistyötä, jotta Venäjän vihamieliset toimet paljastetaan, osoitetaan ne Venäjän tekemiksi ja saatetaan ne huonoon valoon järjestelmällisesti, estetään tehokkaammin Venäjän erikoisjoukkoja toteuttamasta operaatioitaan EU:n alueella, ja jatkettava työskentelyä strategisten kumppaneidensa kanssa uusien toimenpiteiden parissa Venäjän tukeman terrorismin torjumiseksi; katsoo lisäksi, että EU:n olisi investoitava hankkeisiin, joilla vahvistetaan sen turvallisuutta ja yhteisiä sotilas-, kyber- ja energiavalmiuksia, sekä jäsenvaltioiden vastavakoilutoimien koordinointiin;
   f) katsoo, että EU:n olisi oltava valmis käyttämään vaikutusvaltaansa ja vaadittava Venäjän jättämistä SWIFT-maksujärjestelmän ulkopuolelle, jotta Venäjän viranomaiset eivät jatkaisi aggressiivista käyttäytymistä, ja EU:n olisi oltava valmis lopettamaan asteittain öljyn ja kaasun tuonti Venäjältä, jos Venäjän viranomaiset jatkavat uhkauksiaan jäsenvaltioita vastaan ja sotilaallisia toimia itäisiä kumppanimaita vastaan naapurialueilla;
   g) katsoo, että EU:n on myös jatkettava kaikkien jäsenvaltioiden sähköverkkojen täydellistä synkronointia Manner-Euroopan synkronoidun verkon kanssa parhaana pitkän aikavälin ratkaisuna ongelmaan, joka liittyy Euroopan strategiseen energiariippuvuuteen Venäjästä, ja sen olisi myös vastustettava Venäjän ydinenergia-alan uutta laajentamista EU:hun ja toteutettava toimenpiteitä, joilla estetään Rosatomin rakentamassa Astravetsin ydinvoimalassa tuotetun sähkön myynti EU:n markkinoilla, ja muita tulevia hankkeita, kuten Baltian ydinvoimalaa;
   h) EU:n energiapolitiikan ja -etujen mukaisesti EU:n on laadittava ja pantava täytäntöön selkeä strategia siitä, miten se voi lopettaa riippuvuutensa Venäjän kaasusta ja öljystä sekä muista raaka-aineista (erityisesti raudasta/teräksestä, alumiinista ja nikkelistä) ja lisätä omaa energiaomavaraisuuttaan ainakin presidentti Putinin ollessa vallassa; tässä yhteydessä EU:n olisi pidettävä yllä kunnianhimoista ja määrätietoista vihreää toimintaohjelmaa ja asetettava merkittäväksi geopoliittiseksi painopisteeksi Euroopan vihreän kehityksen ohjelman nopea täytäntöönpano, johon sisältyy EU:n hiilivuotoveron ja hiilestä irtautumista koskevien aloitteiden kaltaisia toimenpiteitä vihreän vetyteollisuuden kehittämisen kanssa; EU:n on pantava välittömästi täytäntöön uusia fyysisiä toimenpiteitä, kuten vastakkaisvirtausvalmius ja jäsenvaltioiden välinen rajat ylittävä lisäinfrastruktuuri; EU:n on monipuolistettava energiatarjontaansa muun muassa kehittämällä uusia valmiuksia nesteytetyn maakaasun tuontia, energiasiirtymää ja hiilestä irtautumista koskeville aloitteille, jotka keräävät nopeasti kannatusta ja voisivat vähentää fossiilisten polttoaineiden kysyntää ja siten panna pisteen Venäjän valta-asemalle energia-alalla Euroopassa; tämän kehyksen vastaisesti Nord Stream 2 -kaasuputken rakentaminen, joka on vastoin eurooppalaista solidaarisuutta ja uhkaa vahvistaa Venäjän määräävää asemaa ja EU:n riippuvuutta Venäjän kaasusta ja altistaa Ukrainan Venäjän pahantahtoiselle politiikalle, olisi lopetettava välittömästi eikä sitä pitäisi ottaa käyttöön nykyisissä olosuhteissa, vaikka sen rakentaminen olisi saatu päätökseen;
   i) EU:n ja sen jäsenvaltioiden on nopeutettava Euroopan vihreän kehityksen ohjelman täytäntöönpanoa, kun otetaan huomioon, että Venäjän viimeisimmässä energiastrategiassa vuodelle 2035 kaavaillaan kaasun vientikapasiteetin lisäämistä putkistojen kautta länteen;
  

Venäjän nykyiseen uhkaan vastaaminen – miten torjua Venäjän puuttuminen EU:n ja itäisten naapurimaiden asioihin

   j) EU:n on edelleen vaalittava itäisten kumppanimaiden itsenäisyyttä, suvereniteettia ja alueellista koskemattomuutta niiden kansainvälisesti tunnustettujen rajojen sisällä ja tuomittava Venäjän suora ja välillinen osallistuminen aseellisiin konflikteihin ja sotilasjoukkojen keskittäminen itäisen kumppanuuden alueille tai niiden rajoille, Krimin laiton miehitys ja liittäminen Venäjään sekä Donetskin ja Luhanskin alueiden tiettyjen osien tosiasiallinen miehitys sekä ihmisoikeuksien ja kansainvälisen oikeuden loukkaukset, joita se harjoittaa miehittämillään tai liitetyillä alueillaan ja joista ovat osoituksena Krimin tataarien korkeimman poliittisen elimen mejlisin ensimmäisen varapuhemiehen Nariman Celâlin ja neljän muun Krimin tataarijohtajan Aziz ja Asan Akhtemovin, Shevket Useinovin ja Eldar Odamanovin viimeaikaiset vangitsemiset; EU:n on tehtävä selväksi, että paluuta normaalisuhteisiin ei tule tapahtumaan ennen kuin Venäjä lopettaa aggressiivisen politiikkansa ja hybridisodankäynnin EU:ta, sen jäsenvaltioita ja itäisiä kumppaneita vastaan, ja ennen kuin Georgian, Moldovan ja Ukrainan alueellinen koskemattomuus palautetaan niiden kansainvälisesti tunnustettujen rajojen sisällä; EU:n olisi sen vuoksi varmistettava, että pakotteet pysyvät voimassa, kunnes Venäjä täyttää niiden poistamista koskevat ehdot, ja harkittava myös pakotteiden voimassaolon jatkamista yhdellä vuodella kuuden kuukauden sijasta, kuten tällä hetkellä tehdään;
   k) EU:n olisi edelleen osallistuttava Krimin tilannetta käsittelevän kansainvälisen foorumin kuulemis- ja koordinointimallin kehittämiseen, jotta Venäjän federaation väliaikainen miehitys Krimin autonomisessa tasavallassa ja Sevastopolin kaupungissa voidaan lopettaa rauhanomaisesti ja palauttaa alueen hallinta Ukrainalle kansainvälistä oikeutta täysimääräisesti noudattaen;
   l) EU:n on tunnustettava naapurimaidensa Eurooppa-pyrkimykset ja torjuttava vaikutuspiireihin perustuva Venäjän politiikka; lisäksi EU:n olisi tunnustettava, että sillä on strateginen vastuu vakaudesta ja kehityksestä naapurustossaan, erityisesti itäisen kumppanuuden alueella, ja vaadittava edelleen, että Venäjä osallistuu rakentavasti Normandian prosessiin ja panee täytäntöön kansainväliset velvoitteensa, erityisesti Minskin sopimusten ja YK:n merioikeusyleissopimuksen mukaisesti; EU:n olisi jatkettava osallistumistaan Minskin sopimusten täysimääräiseen täytäntöönpanoon myös Normandia-ryhmässä mukana olevien asianomaisten EU:n jäsenvaltioiden kautta ja tutkittava mahdollisuuksia transatlanttiseen yhteistyöhön tässä asiassa; EU:n olisi myös laajennettava pakotteidensa soveltamisalaa niin, että ne kattavat kansalaisuuteen pakottamisen ja laittomien vaalien järjestämisen Krimillä ja nostavat hintaa, jonka Venäjä maksaa Minskin sopimusten ja Normandian prosessin mukaisten neuvottelujen täytäntöönpanon estämisestä; EU:n olisi koordinoitava näitä toimenpiteitä Yhdysvaltojen, Yhdistyneen kuningaskunnan, Kanadan, Japanin ja muiden kumppaneiden kanssa niiden soveltamisalan laajentamiseksi tai tehokkuuden lisäämiseksi;
   m) lisäksi EU:n olisi toteutettava määrätietoisia toimenpiteitä, joilla estetään Venäjää kiertämästä EU:n nykyisiä pakotteita; tätä varten EU:n olisi tarkistettava ja päivitettävä sovellettavia määräyksiään ja poistettava useita porsaanreikiä pakotteiden tehostamiseksi ja sen varmistamiseksi, että Venäjä todellakin maksaa korkeamman hinnan erilaisista aggressiivisista hybriditoimistaan;
   n) EU:n on painostettava Venäjän federaatiota täyttämään ehdoitta kaikki 12. elokuuta 2008 EU:n välityksellä tehdyn tulitaukosopimuksen määräykset, erityisesti sitoumus vetää kaikki sotilasjoukkonsa Georgian miehitetyiltä alueilta;
   o) EU:n olisi ehdotettava uutta ja selkeää itäisen kumppanuuden maihin sitoutuvaa pitkän aikavälin strategiaa, jotta voidaan hillitä presidentti Putinin revisionistista toimintaa naapureitaan kohtaan ja vahvistaa itäisen kumppanuuden maiden instituutioiden, talouksien ja yhteiskuntien selviytymiskykyä ja syventää niiden poliittista assosiaatiota ja taloudellista yhdentymistä, sekä tehostettava toimintaansa näiden maiden lähentämiseksi EU:n kanssa;
   p) EU:n solidaarisuutta itäisen kumppanuuden maita kohtaan olisi käytettävä vahvistamaan luottamusta siihen, että EU on turvallisuusasioissa luotettava kumppani, joka esimerkiksi osallistuu laajemmin konfliktien rauhanomaiseen ratkaisuun; EU:n olisi varmistettava, että itäisen kumppanuuden maiden turvallisuusulottuvuus otetaan asianmukaisesti huomioon myös EU:n strategisessa kompassissa, ja harkittava myös sellaisten turvallisuussopimusten laatimista, joilla lisätään investointeja ja apua turvallisuus-, sotilas-, tiedustelu- ja kyberyhteistyöhön EU:n naapurimaissa, kuten Ukrainassa, Moldovassa ja Georgiassa, niiden selviytymiskyvyn vahvistamiseksi; EU:n ei pitäisi toteuttaa turvallisuuskoordinointia näiden maiden kanssa pelkästään Naton laajentumisen ehdoilla, vaan sen olisi oltava tavoitteellinen arvioidessaan turvallisuushaasteita paikan päällä ja harkittava yhteistyössä kansainvälisten kumppanien kanssa puolustusvälineiden tarjoamista ystävällismielisille itäisen kumppanuuden maille YK:n peruskirjan 51 artiklan mukaisesti; EU:n olisi myös lujitettava yhteistyötä ystävällismielisten itäisen kumppanuuden maiden kanssa Euroopan puolustusviraston välityksellä tietojen ja kyberuhkien sietokyvyn sekä tiedustelutietojen jakamisen kaltaisilla aloilla ja lisättävä yhteisiä sotaharjoituksia;
   q) EU:n olisi toimittava yhteistyössä NATOn kanssa sekä hyödynnettävä ja laajennettava nykyistä yhteistyötä Mustanmeren alueella ja erityisesti tehtävä yhteistyötä itäisen kumppanuuden maiden kanssa koko yhteiskunnan kattavan lähestymistavan avulla, jotta voidaan varmistaa turvallinen ja vakaa Mustanmeren alue;
   r) EU:n olisi suhtauduttava huolestuneesti sellaisiin Kremlin toimiin Länsi‑Balkanilla, joihin kuuluu valtion tukema disinformaation levittäminen sekä poliittisten ja sotilaallisten yhteyksien luominen alueelliseen poliittiseen eliittiin; EU:n olisi syytä olla perillä siitä, että Kremlin puuttuminen vaaleihin ja tuki demokratian vastaisille voimille Länsi-Balkanilla on edelleen ongelma erityisesti valtioissa, jotka ovat myös NATOn jäseniä;
   s) EU:n on vastattava siihen, että presidentti Putin tukee avoimesti presidentti Lukašenkan hallintoa sen sortaessa brutaalisti Valko-Venäjän kansaa ja tekee yhteistyötä Lukašenkan kanssa Valko-Venäjän demokraattisiin voimiin kohdistetuissa hybridihyökkäyksissä; EU:n on siksi ymmärrettävä, että tämä Kremlin toiminta muodostaa välittömän uhan Valko-Venäjän itsemääräämisoikeudelle ja demokratiapyrkimyksille, ja tehtävä selväksi, että jos Venäjä jatkaa tällaista toimintaa Valko-Venäjällä, EU:n on otettava käyttöön lisää tiukkoja rajoittavia toimenpiteitä ja pelotteita Venäjää vastaan, sillä puolustaessaan demokratiaa Valko-Venäjällä EU tukee myös Venäjän demokratiaa; EU:n olisi paljastettava Venäjän osallistuminen Lukašenkan hallinnon EU:ta vastaan toteuttamiin hybriditoimiin, mukaan lukien maahanmuuttajien käyttö länsimaiden vakauden horjuttamiseen, ja asetettava Venäjän johto vastuuseen tällaisista vihamielisistä ja barbaarisista toimista;
   t) EU:n on siivottava oma talonsa Venäjän hybridivaikuttamisesta ja rahanpesukäytännöistä, jotka vaikuttavat eurooppalaiseen politiikan ja liike‑elämän eliittiin, jos se haluaa auttaa tehokkaasti Venäjän kansaa demokratisoitumisen tiellä;
   u) EU:n ja sen jäsenvaltioiden olisi tehtävä selväksi, että ne eivät hyväksy mitään pyrkimyksiä Valko-Venäjän liittämiseksi Venäjään, sillä ne tehtäisiin vastoin Valko-Venäjän kansan tahtoa ja niiden neuvottelijana olisi laiton johtaja;
   v) toteaa, että yhä useammat kansainväliset toimijat, kuten Venäjä, panevat täytäntöön hybridisodankäyntistrategioita, myös EU:ta ja sen jäsenvaltioita vastaan; korostaa, että tällainen toiminta on luonteeltaan erityisen horjuttavaa ja vaarallista, koska se hämärtää sodan ja rauhan välisiä rajoja, horjuttaa demokratioita ja kylvää epäluuloja kohteena olevan väestön keskuuteen; sen vuoksi EU:n ja sen jäsenvaltioiden olisi yhteistyössä Naton ja sen kumppaneiden kanssa – myös itäisen kumppanuuden maiden kanssa, joilla on ainutlaatuista kokemusta ja tietämystä tästä asiasta – tehostettava Venäjän hybridisodankäyntitoiminnan (kuten manipuloivat disinformaatiokampanjat, kyberhyökkäykset, vakoilu ja sekaantuminen vaaleihin) seurantaa ja analysointia; niiden olisi etenkin kiireellisesti varmistettava, että käytössä on riittävästi resursseja, henkilöstöä ja välineitä, joilla voidaan tunnistaa, analysoida, ehkäistä, torjua ja poistaa Venäjän hybridiuhkia ja -häiriöitä; edellä esitetty on erityisen tärkeää pyrittäessä heikentämään Euroopan yhdentymishanketta, polarisoimaan ja jakamaan demokraattisia yhteiskuntia disinformaation avulla sekä tukemaan ja rahoittamaan demokratian vastaisia, populistisia ja ääriliikkeitä, enimmäkseen oikeistopuolueita tai radikaaleja vasemmistopuolueita, liikkeitä tai kansalaisjärjestöjä tai poliittisia separatisteja eri puolilla Eurooppaa, myös kybertoimintaympäristössä ja sosiaalisen median ja tiedotusvälineiden, kuten Russia Todayn ja Sputnikin, kautta; ne poliittiset puolueet EU:ssa, jotka ovat halukkaita hyötymään Venäjän federaation tarjoamista taloudellisista resursseista vastineeksi parlamentin ja muiden järjestöjen Venäjän politiikoille tarjoamasta poliittisesta ja muusta tuesta EU:n etujen ja arvojen vahingoksi, kantavat raskaan moraalisen ja poliittisen vastuun;
   w) EU:n on tässä suhteessa laadittava koordinoitu ja kokonaisvaltainen patoamisstrategia oman mediaympäristönsä suojelemiseksi sekä Venäjän ja Venäjään liittyvien tiedotusvälineiden ja internetpalveluntarjoajien tarjoaman sisällön seuraamiseksi säännöllisesti (olipa tämä venäjänkielistä tai muun kielistä) lehdistönvapautta rajoittamatta; EU:n olisi osana strategiaansa syytettävä Venäjää joka kerta kun se toteuttaa hybridihyökkäyksiä EU:ta ja jäsenvaltioita vastaan, parannettava kyberhyökkäysten sietokykyä ja laajennettava East StratCom ‑työryhmän valmiuksia, koska myös EU:n alueella olevaan disinformaatioon on puututtava; EU:n ja sen jäsenvaltioiden olisi toteutettava rohkeampia, koordinoidumpia ja oikeasuhteisempia toimia tällaisten hyökkäysten torjumiseksi esimerkiksi karkottamalla venäläisiä diplomaatteja EU:n tasolla vastauksena Venäjän viranomaisten karkottamiin yksittäisten jäsenvaltioiden diplomaatteihin;
   x) EU:n olisi varmistettava, että Euroopan parlamentin ulkomaista sekaantumista kaikkiin Euroopan unionin demokraattisiin prosesseihin ja siihen sisältyvää disinformaatiota käsittelevän erityisvaliokunnan tulevat ehdotukset pannaan nopeasti täytäntöön;
  

Suhteet ja valikoiva vuoropuhelu Venäjän kanssa Venäjän siirtymävaiheen valmistelemiseksi, alakohtainen yhteistyö mukaan luettuna

   y) suhteissaan Venäjään EU:n olisi pyrittävä kahteen suuntaan: yhtäältä ehdollinen valikoiva vuoropuhelu Venäjän viranomaisten ja aluehallitusten kanssa ja toisaalta strateginen yhteistyö Venäjän kansalaisyhteiskunnan kanssa, joka pyrkii demokratian edistämiseen Venäjällä, sekä riippumaton yhteistyö alueellisten ja paikallisten toimijoiden kanssa; EU:n Venäjän-strategian ei pitäisi estää yhteyksiä viranomaisiin silloin, kun ne ovat EU:n edun mukaisia eivätkä vaaranna EU:n sitoutumista ihmisoikeuksiin tai demokratiatavoitteita, koska EU:lle on edelleen tärkeää löytää keinoja purkaa nykyisiä jännitteitä määrittelemällä avoimuutta lisääviä toimenpiteitä sekä vähentämällä väärinkäsitysten ja väärien laskelmien riskiä;
   z) EU:n olisi erityisesti jatkettava institutionaalista yhteistyötä Venäjän kanssa kansainvälisissä järjestöissä ja monenvälisissä sopimuksissa, kuten YK:ssa, Etyjissä, Arktisessa neuvostossa tai Euroopan neuvostossa, jotta voidaan käsitellä alueellisia ja maailmanlaajuisia kysymyksiä, toimia konfliktien ehkäisyn ja ratkaisemisen osalta ja edistää täydentäviä tai yhteisiä etuja esimerkiksi ympäristöasioissa ja sekä Venäjän että EU:n vihreässä muutoksessa, Avoin taivas -sopimuksessa, ydinaseriisunnassa, aseiden vähentämisessä ja asevalvonnassa, arktiseen alueeseen liittyvissä kysymyksissä ja yhteisen kattavan toimintasuunnitelman (Iranin ydinalan sopimus) täytäntöönpanossa ja Lähi-Idän, Libyan ja Afganistanin tilanteissa; EU:n olisi käytettävä valikoivaa yhteistyötään Venäjän kanssa alueellisissa ja maailmanlaajuisissa kysymyksissä ankkuroidakseen Venäjän lujasti monenväliseen yhteistyöhön ja sääntöihin perustuvaan kansainväliseen järjestykseen ja estää näin sitä vaarantamasta turvallisuutta ja vaurautta, myös EU:ssa ja Euroopan naapurimaissa; EU:n olisi myös Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa ja sen ilmastotavoitteita hyödyntäen työskenneltävä yhdessä Venäjän kanssa sen vihreän siirtymän edistämiseksi, erityisesti pyrittävä vauhdittamaan hiilestä irtautumista, vähentämään Venäjän hiilidioksidipäästöjä (jotka kasvavat edelleen huolimatta Pariisin sopimuksen ratifioinnista), parantamaan energiatehokkuutta ja laajentamaan uusiutuvien energialähteiden käyttöä, sillä niillä on valtavaa potentiaalia Venäjällä; EU voi myös auttaa lisäämään ilmastonmuutosta koskevaa tietoutta, joka leviää hyvin hitaasti Venäjällä;
   aa) EU:n, sen jäsenvaltioiden ja Venäjän olisi pidettävä yllä arktisen alueen yhteistyötä pohjoisen ulottuvuuden politiikan puitteissa, koska on erittäin tärkeää, että ne jatkavat rakentavaa yhteistyötä ilmastonmuutoksen seurausten torjumiseksi arktisella alueella ja että alueesta ei tule sotilaallisten jännitteiden kohdetta;
   ab) tietyillä erityisaloilla tehtävän yhteistyön ei kuitenkaan pitäisi johtaa arvoja koskeviin myönnytyksiin, eikä EU saisi koskaan sivuuttaa kumppaneilleen aiheutuvia geostrategisia vaikutuksia ja kumppaneidensa etuja; EU:n on varmistettava, että mahdolliset uudet yhteydet Venäjän hallintoon ovat riippuvaisia sen lupauksista lopettaa aggressiot omaa kansaansa vastaan, lopettaa opposition järjestelmällinen sorto sekä poliittisten vankien pelottelu ja kidutus, kumota tai muuttaa kaikki lait, jotka eivät ole kansainvälisten normien mukaisia, kuten ulkomaisia agentteja tai niin sanottuja äärijärjestöjä tai epätoivottuja organisaatioita koskevat lait, lopettaa erityisesti korruption torjuntaa ja ihmisoikeuksien puolustamista Venäjällä ajavien kansalaisyhteiskunnan järjestöjen sorto sekä lopettaa ulkoiset aggressionsa naapurimaita kohtaan; Osana tätä EU:n on myös muistutettava Venäjää siitä, että poliittisten vastustajien vangitseminen on vastoin sen kansainvälisiä sitoumuksia, ja vaadittava, että oikeuslaitoksen poliittisuus puretaan ja että oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja oikeusavustajaan taataan; toisin sanoen pyrkiessään yhteyksiin Venäjän hallinnon kanssa EU:lla on oltava selkeästi määritellyt reunaehdot, joihin kuuluu kumppanimaiden suvereniteetin ja alueellisen koskemattomuuden täysimääräinen kunnioittaminen, ja EU:n on pidättäydyttävä yhteistyöstä Venäjän kanssa ainoastaan avointen vuoropuhelukanavien säilyttämiseksi; EU:n ei pitäisi pyrkiä merkittävään sopimukseen Venäjän kanssa, jos Kremlissä edelleen tavoitellaan vapaita käsiä kotimaassa ja vapaita käsiä Venäjän valtapiirissä (esimerkiksi Ukrainassa ja Valko-Venäjällä); EU:n on tehtävä täysin selväksi, että se ei uhraa muita maita luodakseen paremmat suhteet Moskovaan;
   ac) EU:n olisi lisäksi kehotettava Venäjän federaatiota käsittelemään kansainvälisen yhteisön esille ottamia kiireellisiä kysymyksiä ja toimittamaan välittömästi täydellisen ja aukottoman selvityksen Novitšok-ohjelmastaan Kemiallisten aseiden kieltojärjestölle; EU:n olisi myös tuomittava Venäjän rooli MH17‑matkustajakoneen alasampumisessa vuonna 2014 ja kehotettava Venäjän federaatiota tekemään täysimääräistä yhteistyötä merkittävien kansainvälisten rikosten, kuten Malaysia Airlinesin lennon MH17 alasammunnan, tutkinnassa sekä muiden sellaisten hiljattaisten tapausten tutkinnassa, joihin Venäjän tiedustelupalvelu on osallistunut EU:n jäsenvaltioiden alueella ja itäisen kumppanuuden maissa, myös Valko-Venäjällä;
   ad) EU:n olisi toistettava Venäjän viranomaisille useaan otteeseen esitetty kehotuksensa palauttaa Smolenskin lähistöllä huhtikuussa 2010 pudonneen Puolan hallituksen Tu-154-lentokoneen hylky ja kaikki sen mustat laatikot Puolalle;
  

Sitoutuminen demokratian tukemiseen – reagoiminen pakotteilla, varainhoidon valvonnalla ja kansainvälisillä tutkimuksilla

   ae) EU:n on vahvistettava yhteistyötään Yhdysvaltojen ja muiden samanmielisten kumppanien kanssa ja perustettava allianssi demokratian puolustamiseksi maailmanlaajuisesti ja ehdotettava demokratian puolustamisen välineistöä, johon olisi sisällyttävä yhteisiä toimia, jotka koskevat pakotteita, laittomien rahavirtojen vastaisia politiikkatoimia, sääntöjä talous- ja rahoitusavun ehdoista, kansainvälisiä tutkimuksia sekä kunnianhimoinen ohjelma vapauden ja demokratian, ihmisoikeusaktivistien ja demokratian puolustajien tukemiseksi; lisäksi EU:n asialistalla olisi oltava vastapainona Venäjän ja Kiinan pyrkimyksille heikentää demokratiaa maailmanlaajuisesti ja horjuttaa eurooppalaista järjestystä;
   af) EU:n olisi perustettava keskitetty toimintakehys laittomien rahavirtojen vastaisia toimia varten, vahvistettava edelleen rahanpesun vastaista toimintakehystään ja varmistettava sen täytäntöönpanon johdonmukaisuus, helpotettava toimivaltaisten viranomaisten välisen yhteistyön lisäämistä ja otettava käyttöön varainhoidon valvonnasta vastaava EU:n viranomainen parantamaan EU:n ja sen jäsenvaltioiden suojelua Venäjän laittomilta rahoituskäytännöiltä ja vaikutuksilta, joita käytetään vallankumouksellisiin poliittisiin tarkoituksiin ja jotka siksi uhkaavat Euroopan turvallisuutta ja vakautta;
   ag) EU:n on erityisesti harkittava Venäjän sisällyttämistä sellaisten kolmansien maiden luetteloon, joissa rahanpesun riski on suuri, mikä olisi oleellisen tärkeää, jotta EU voi valvoa tehokkaammin kaikkia Venäjän hallinnosta ja sen vaikutuspiiristä peräisin olevia rahavirtoja. EU:n olisi lisäksi vahvistettava pankkijärjestelmäänsä ja laadittava sääntelykehys, jolla torjutaan Venäjän taloudellinen puuttuminen EU:n ja sen jäsenvaltioiden demokraattisiin prosesseihin, myös eliitin jäsenten valjastamista koskevan strategian ja korkean tason virkamiesten ja entisten eurooppalaisten poliitikkojen houkuttelemista koskevan tekniikan osalta; tällaisella kehyksellä olisi lisättävä Venäjän eliitin EU:ssa tallettamien tai käyttämien varojen avoimuutta ja autettava vastaamaan venäläisten toimijoiden rahoitukseen poliittisille puolueille, liikkeille ja kampanjoille ja estämään sitä sekä investointeihin strategiseen infrastruktuuriin ja elimiin, yliopistot ja poliittiset ajatushautomot mukaan luettuina, jotka uhkaavat luoda tai vahvistaa tiettyjen talouden alojen riippuvuutta Venäjästä ja jotka voivat toimia Venäjän vakoilun ja turvallisuusuhkien lähtöpaikkoina; EU:n olisi tässä suhteessa myös rangaistava sellaisista venäläisperäisistä varoista, joiden kautta suoraan ja välillisesti sekaannutaan EU:n jäsenvaltioiden ja itäisen kumppanuuden maiden demokraattisiin prosesseihin; samaan aikaan kansallisten hallitusten ja kansainvälisten järjestöjen olisi tehtävä tutkimuksia Venäjän tärkeimpien johtajien ja oligarkkien piilotetusta omaisuudesta ja julkistettava kyseiset luvut;
   ah) EU:n olisi luotava tehokkaita oikeudellisia keinoja rajat ylittävän korruption ja siihen liittyvän rahanpesun torjumiseksi erityisesti kun on kyse Venäjältä tulevasta korruptiosta ja laittomista rahoituskäytännöistä, ja EU:n olisi sovellettava paljon laajemmin tuomioon perustumatonta varojen menetetyksi tuomitsemista (NCBC), jotta voidaan toimia tehokkaasti Venäjän korruptoituneen hallinnon suhteen. tässä suhteessa Venäjän viranomaiset eivät saisi järjestelmällisesti viedä kansalaisyhteiskunnan organisaatioilta ja kansalaisjärjestöiltä niiden keinoja torjua korruptiota; EU:n olisi myös kehitettävä valmiuksia paljastaa ja pysäyttää likaisen rahan virrat Venäjältä ja paljastaa Venäjän hallinnon autokraattien ja korruptoituneiden oligarkkien piilevät aarteet ja rahoitusvarat jäsenvaltioissa; EU:n toimielinten olisi raportoitava näistä tapauksista säännöllisesti puolivuosittain järjestettävissä parlamentin kuulemistilaisuuksissa Venäjän demokratian tilasta; näihin kertomuksiin olisi sisällytettävä presidentti Putinin lähipiirin tärkeimpien jäsenten nimet;
   ai) samalla kun EU pyrkii lopettamaan laittomat rahavirrat Venäjältä, sen olisi kiinnitettävä erityistä huomiota Valko-Venäjältä tuleviin rahavirtoihin, koska autokraatit ja korruptoituneet oligarkit liittyvät toisiinsa; EU:n toimielinten parlamentille antamissa erityiskertomuksissa olisi käsiteltävä Venäjän taloudellista sekaantumista Valko-Venäjän asioihin, myös strategisilla aloilla, ja annettava tietoa Aljaksandr Lukašenkan lähipiiriin kuuluvista henkilöistä ja korruptoituneista oligarkeista;
   aj) EU:n olisi puututtava Venäjän tiedon manipulointiin ja pyrkimyksiin sotkea demokraattisia prosesseja unionin tasolla ja jäsenvaltioissa tarkastelemalla ja ottamalla käyttöön tarvittavat välineet niiden vastustamiseksi ja torjumiseksi;
   ak) demokratia ensin -periaatteen mukaisesti EU:n olisi tiukennettava ehdollisuuden vaatimusta suhteissaan Venäjään pyrkimällä sen kanssa vuoropuheluun tai sopimukseen toimenpiteistä, joilla pyritään suojelemaan ihmisoikeuksia, vapaata tiedonvälitystä ja järjestämään vapaat vaalit vuoropuhelua koskevana vahvempana vaatimuksena; EU:n ja sen jäsenvaltioiden olisi myös tarkistettava investointitukiaan ja taloudellista yhteistyötä koskevia hankkeitaan (kuten Nord Stream 2 -hanke ja Rosatomin rakentamat ydinvoimalat) ja lisättävä ponnistelujaan Venäjän johdon strategisten investointien hillitsemiseksi, sillä ne ovat usein peräisin jäsenvaltioista venäläisten oligarkkien ja sellaisten yritysten rahavirroista, jotka on perustettu rahoittamaan Venäjän harjoittamaa pahantahtoista häirintää ja korruption leviämistä EU:ssa; tässä yhteydessä EU:n olisi kiinnitettävä erityistä huomiota kaksoiskansalaisuuden oikeudelliseen instituutioon ja vaadittava, että Bulgaria ja Malta luopuvat kultaisen passin järjestelmästään; EU:n ei pitäisi toteuttaa yhteisiä kaupallisia tai liiketoiminnallisia hankkeita ilman niitä edeltävää asianmukaisen huolellisuuden menettelyä avoimuuden, korruption ja poliittisten vaikutusten suhteen, koska tällaiset hankkeet eivät saisi vaarantaa solidaarisuutta jäsenvaltioiden välillä tai EU:n naapurimaiden suhteen, hyötyä korruptiorakenteista Venäjällä tai EU:ssa eivätkä aiheuttaa kielteisiä ihmisoikeus- tai ympäristövaikutuksia;
   al) samanaikaisesti EU:n olisi sovellettava ”demokratia ensin” -periaatetta arvioidessaan uudelleen rahoitustukiohjelmia sekä investointeja Venäjälle, ja tähän olisi muiden toimenpiteiden lisäksi sisällyttävä EU:n rahoituslaitosten lainanantovaltuuksien tarkistaminen; samassa hengessä EU:n olisi arvioitava yhteistyötään Venäjän kanssa ulkopolitiikan erilaisissa formaateissa ja tarkasteltava, miten Venäjä noudattaa sitoumuksiaan Euroopan neuvostolle;
   am) EU:n olisi luotava uusia keinoja, joilla poliittisten vankien vapauttamista voidaan vaatia tehokkaammin; EU:n olisi vaadittava Venäjän viranomaisia vapauttamaan kaikki poliittisista syistä perusteettomasti vangitut henkilöt, mukaan lukien Aleksei Navalnyi, Aleksei Pitšugin, Juri Dmitrijev sekä kaikki muut, jotka Memorial-ihmisoikeusjärjestö on nimennyt ”poliittisiksi vangeiksi” Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen päätöslauselman 1900/2012 kriteerien mukaisesti; EU:n on käytettävä kaikkia mahdollisuuksia saattaakseen nämä ja muut sananvapauden alan loukkaukset Venäjän viranomaisten tietoon, erityisesti kun on kyse poliittisiin ja kansalaisyhteiskunnan aktivisteihin, toimittajiin ja ihmisoikeuksien puolustajiin kohdistuvasta häirinnästä, syytteeseenpanosta ja fyysisistä hyökkäyksistä Venäjällä; EU:n olisi vaadittava voimakkaasti, että nämä rikkomukset lopetetaan ja että ne tutkitaan, ja kehotettava Venäjää saattamaan syylliset vastuuseen;
   an) EU:n toimielinten on raportoitava Euroopan parlamentin kuulemistilaisuuksissa säännöllisesti poliittisten vankien tilanteesta Venäjällä, muodostettava tiiviit yhteydet venäläisiin toisinajattelijoihin, kansalaisjärjestöihin, kansalaisyhteiskunnan järjestöihin, ihmisoikeuksien puolustajiin ja riippumattomiin tiedotusvälineisiin, lisättävä niiden taloudellista tukea ja oltava jatkuvasti tietoisia poliittisten aktivistien nimistä ja vankilaoloista Venäjällä; EU:n jäsenvaltioiden olisi pidättäydyttävä sallimasta tai mahdollistamasta opposition edustajien ja turvapaikanhakijoiden karkottamista ja luovuttamista Venäjälle, jossa heidän henkensä tai fyysinen koskemattomuutensa olisi vaarassa; EU:n olisi tarvittaessa helpotettava hätäviisumien myöntämistä ja tarjottava hätämajoitusta EU:n jäsenvaltioissa;
   ao) EU:n olisi seurattava tiiviisti Venäjän ihmisoikeustilannetta muun muassa seuraamalla kansalaisyhteiskunnan järjestöjen, oppositiopoliitikkojen ja aktivistien oikeudenkäyntejä EU:n Venäjä-edustuston ja jäsenvaltioiden suurlähetystöjen välityksellä; EU:n olisi myös laajennettava maailmanlaajuista ihmisoikeuspakotejärjestelmää ja sovellettava sitä ihmisoikeusrikkomuksiin kaikilla lukkiutuneiden konfliktien vaikutusalueilla tai itäisen kumppanuuden maiden laittomasti miehitetyillä alueilla; EU:n olisi samanaikaisesti pantava täytäntöön sitoumuksensa sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisesta kaikessa ulkoisessa toiminnassa ja tuettava perusihmisoikeuksia muun muassa torjumalla sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa, rasismia, muukalaisvihaa, viharikoksia, poliisiväkivaltaa ja muita syrjinnän muotoja ja puolustamalla sukupuolten tasa-arvoa, naisten oikeuksia, hlbti+-henkilöiden oikeuksia ja vähemmistöjen oikeuksia Venäjällä; EU:n olisi mahdollisuuksien mukaan autettava Venäjän sorrettuja asukkaita, erityisesti niitä, jotka kohtaavat ikään, rotuun, etniseen alkuperään, kielelliseen tai sosiaaliseen ryhmään, seksuaaliseen suuntautumiseen, sukupuolen ilmaisuun, sukupuoli-identiteettiin, sukupuoliominaisuuksiin tai muihin syihin perustuvaa syrjintää; EU:n olisi paneuduttava erityisesti naisten oikeuksien puolustajien kohteluun, naisten edustukseen politiikassa ja julkishallinnossa, naisten mahdollisuuksiin työmarkkinoilla sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyteen ja näitä koskeviin oikeuksiin Venäjällä; EU:n olisi tuomittava edelleen hlbti+-henkilöiden vainot, mielivaltaiset pidätykset ja kidutukset, korostettava tutkimusten jatkuvaa tarvetta ja vaadittava kaikkien vastaavissa tilanteissa olevien vankien välitöntä vapauttamista, Tšetšenia mukaan lukien; EU:n olisi lisäksi korostettava, että Venäjän hallitus käyttää edelleen ”homopropagandan” kieltoa rikossyytteiden perustelemiseksi; EU:n olisi jäsenvaltioiden tuella yksinkertaistettava tällaisten uhrien turvapaikkamenettelyjä EU:n ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti;
   ap) EU:n olisi parannettava kykyään valmistella ja hyväksyä pakotteita Venäjän viranomaisia, Venäjän oligarkkeja, presidentti Putinin apulaisia ja heidän perheenjäseniään vastaan ihmisoikeusloukkauksista tai demokraattisten voimien, vähemmistöjen, uskonnollisten ryhmien ja hlbti+-ryhmien järjestelmällisestä tukahduttamisesta Venäjällä; tätä varten sen olisi keskitettävä päätöksentekonsa tekemällä pakotteiden hyväksymisestä automaattista tapauksissa, joissa ihmisoikeuksia on loukattu vakavasti, ja harkittava määräenemmistöpäätöksen käyttöönottoa neuvostossa muiden ihmisoikeusloukkausten osalta; EU:n olisi myös kiireellisesti hyväksyttävä EU:n korruptionvastainen pakotejärjestelmä, mahdollisesti noudattamalla Yhdistyneen kuningaskunnan maailmanlaajuisen korruptionvastaisen pakotejärjestelmän esimerkkiä, jotta voidaan täydentää EU:n nykyistä maailmanlaajuista ihmisoikeuspakotejärjestelmää, ja jos tilanne kärjistyy entisestään, sen olisi harkittava myös pakotteiden kohdentamista tiedustelupalvelujen ja asevoimien sekä öljy- ja kaasualan rahoitukseen; jos niin tapahtuisi, EU:n olisi laadittava uusi pakotemekanismi, jossa Venäjän federaation harjoittamien vihamielisten toimien jatkuminen johtaisi Venäjältä EU:hun tuodun energian vähentämiseen tietyllä prosenttiosuudella samalla kun se edesauttaisi EU:n jäsenvaltioita ryhtymään Euroopan vihreän sopimuksen mukaisiin energiavajeen täyttäviin toimenpiteisiin; korostaa, että energian tuontia olisi vähennettävä automaattisesti samalla prosenttiosuudella enemmän joka vuosi siihen asti, kunnes Venäjän federaatio lopettaa vihamieliset tekonsa;
   aq) EU:n olisi neuvoteltava kansalaisjärjestöjen kanssa hyödyllisen tiedon saamiseksi pakotepolitiikkaa varten, jotta nämä järjestöt voivat avustaa sitä tapausten kokonaisvaltaisessa valmistelussa ja tutkinnassa, suosittaa, että jäsenvaltiot tehostavat viipymättä yhteistyötä vastatiedustelun alalla ja tietojen jakamista, jotta voidaan paljastaa ja estää Venäjän laittomat verkostot EU:ssa;
   ar) EU:n olisi käynnistettävä presidentti Putinin hallinnon Venäjän kansaa vastaan tekemien rikosten sekä Lukašenkan hallinnon Valko-Venäjällä tekemien rikosten kansainvälinen tutkinta ja osallistuttava siihen rankaisemattomuutta käsittelevän foorumin ja EU:n oikeuskeskuksen (EU Justice Hub) puitteissa; näiden tutkimusten yhteydessä EU:n olisi perustettava neuvonantajien työryhmä, joka avustaa kansallisia ja kansainvälisiä tutkimuksia, oikeudenkäyntejä ja EU:n tuomioistuinten perustamista ja raportoi säännöllisesti parlamentille poliittisten vapauksien tilasta Venäjällä,
   as) EU:n olisi kannustettava ja tuettava kansallisilla ja kansainvälisillä lainkäyttöalueilla toteutettavia toimia rikosoikeudellisten menettelyjen käynnistämiseksi, jotta venäläiset sotilaalliset ja puolisotilaalliset ryhmät saadaan vastuuseen esimerkiksi Syyriassa, Keski-Afrikan tasavallassa ja Libyassa sotatoimien aikana siviileihin kohdistetuista väärinkäytöksistä ja rikoksista, mukaan lukien sotarikokset;
   at) EU:n olisi vaadittava riippumatonta ja puolueetonta tutkimusta oppositiojohtaja Boris Nemtsovin murhasta ja saatettava tekijät oikeuden eteen Etyjin ja Euroopan neuvoston suositusten mukaisesti;
   au) EU:n olisi tuomittava jyrkästi perusteettomat pakotteet EU:n virkamiehiä vastaan ja kehotettava Venäjän viranomaisia peruuttamaan ne viipymättä;
   av) EU:n on oltava valmis olemaan hyväksymättä Venäjän parlamenttia ja harkittava vaatimusta Venäjän erottamiseksi sellaisista kansainvälisistä järjestöistä, joilla on parlamentaarisia edustajakokouksia, joista mainittakoon erityisesti Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous (PACE), jos Venäjän vuoden 2021 parlamenttivaalit todetaan vilpillisiksi ja ne rikkovat demokraattisia periaatteita ja kansainvälistä oikeutta; EU:n olisi myös kieltäydyttävä hyväksymästä presidentti Putinin mahdollisia pyrkimyksiä jatkaa virassaan nykyisen, viimeisen presidenttikautensa päättyessä 7. toukokuuta 2024 vuonna 2020 tehtyjen perustuslakimuutosten nojalla, jotka Euroopan parlamentti on arvioinut laittomasti säädetyiksi;
   aw) EU:n olisi kehotettava Venäjän hallitusta ja valtionduumaa tarkistamaan vaaleja, myös vaalitarkkailua, koskevaa oikeudellista kehystä, jotta edistetään kansainvälisten standardien mukaisesti moniarvoisuutta sekä vapaita ja oikeudenmukaisia vaaleja sekä luodaan tasapuoliset toimintaedellytykset opposition ehdokkaille;
   ax) samalla jäsenvaltioiden olisi toteutettava kaikki mahdolliset toimenpiteet estääkseen kansalaisiaan toimimasta vuoden 2021 parlamenttivaalien kansainvälisinä tarkkailijoina miehitetyllä Krimillä, jossa Venäjä järjestää vaalit laittomasti; tässä yhteydessä parlamentin ja kansallisten parlamenttien olisi vältettävä ja asetettava seuraamuksia koskemaan kaikkea toimintaa, jota voidaan väärin perustein pitää kansainvälisenä tarkkailuna; EU:n olisi lisäksi tuomittava nämä ja muut Venäjän laittomasti järjestämät vaalit miehitetyllä Krimillä sekä Donetskin ja Luhanskin miehitetyillä alueilla sekä kieltäydyttävä tunnustamasta niitä;
  

Sitoutuminen demokratian tukemiseen – demokratian edistäminen Venäjän yhteiskunnassa

   ay) EU:n olisi ilmaistava halukkuutensa parantaa suhteitaan Venäjän kansalaisiin hyväksymällä ja julkaisemalla ”julkilausuman Venäjän kansalle”;
   az) EU:n olisi otettava huomioon kaikki mahdolliset kehityskulut EU:n ja Venäjän välisissä suhteissa sekä Venäjällä; EU:lla olisi erityisesti oltava visio ja strategia EU:n tulevista suhteista vapaaseen, vauraaseen, rauhanomaiseen ja demokraattiseen Venäjään, joka sitoutuu täysin kansainväliseen oikeuteen, kansainvälisiin velvoitteisiinsa ja hyvien naapuruussuhteiden periaatteisiin; strategiaan olisi sisällyttävä laaja-alainen tarjous, johon liittyy ehtoja ja kannustimia, kuten viisumivapaus, vapaakauppa-alan investoinnit ja nykyaikaistamisohjelmat, sekä strateginen kumppanuus, jonka tavoitteena olisi oltava muun muassa maanosan vakaus ja kansainvälisten rajojen täysi kunnioittaminen; EU:n olisi myös tuotava esiin mahdolliset edut, joita se on valmis tarjoamaan vastineeksi Venäjän demokraattisesta muuttumisesta yhteistyöhön perustuvaksi ja täysivaltaiseksi demokraattiseksi hallintojärjestelmäksi, jossa kunnioitetaan ihmisoikeuksia, perusvapauksia, kansainvälistä oikeutta ja sääntöihin perustuvaa kansainvälistä järjestystä, sekä sen nykyisen ulkopolitiikan ja kansainvälisen käyttäytymisen perusteellisesta muuttamisesta;
   ba) EU:n olisi tuettava Venäjän kansalaisyhteiskuntaa ja edistettävä ihmisten välisiä yhteyksiä EU:n ja Venäjän kansalaisten välillä erityisesti koska Venäjän kansalaisille myönnetään eniten maailmassa Schengen-viisumeja, joista suurin osa on monivuotisia toistuvaisviisumeja; EU:n olisi harkittava Venäjän kansalaisten viisumimaksun alentamista ja johdettava tehokasta tiedotuskampanjaa sen osoittamiseksi, että EU toivottaa venäläiset tervetulleeksi; EU:n olisi myös laajennettava koulu-, yliopisto-, tiede- ja kulttuurivaihto-ohjelmiaan Venäjän kanssa ja harkittava harjoittelun ja suorien rekrytointimahdollisuuksien tarjoamista sekä korkeasti koulutetuille että matalan osaamistason työntekijöille Venäjältä; EU:n on luotava ja lisättävä vaihtoehtoja Venäjältä poliittisin perustein pois muuttaneille, jotta he voivat elää Euroopassa turvallisissa ja oikeudellisesti vakaissa oloissa; EU:n olisi myös lisättävä merkittävästi taloudellista ja teknistä tukeaan ammattiliitoille, riippumattomille tiedotusvälineille, kansalaisjärjestöille ja kansalaisyhteiskunnan järjestöille sekä kansalaisyhteiskunnan valmiuksien kehittämistoimille Venäjällä; EU:n olisi tuettava taloudellisesti EU:n yliopistojen humanistisen alan opinto-ohjelmia, jotka antaisivat venäläisille ja erityisesti opiskelijoille mahdollisuuden osallistua maansa demokraattiseen muutokseen;
   bb) EU:n olisi hyväksyttävä kattava luettelo kaikista käytettävissä olevista välineistä, joiden avulla voidaan toimia demokraattisen yhteiskunnan hyväksi Venäjällä; siihen voi sisältyä useiden venäläisten kansalaisjärjestöjen laatimia ehdotuksia;
   bc) EU:n olisi torjuttava presidentti Putinin hallinnon venäjänkielistä propagandaa ja disinformaatiokampanjoita EU:ssa, itäisen kumppanuuden maissa ja Venäjällä tukemalla ja vahvistamalla riippumattomia toimittajia ja tiedotusvälineitä, jotka tarjoavat vaihtoehdon Venäjän hallinnon disinformaatiolle, ja tuettava ympärivuorokautisesti toimivan vapaan Venäjän television perustamista; EU:n olisi tuettava edelleen riippumattomia tiedotusvälineitä, toimittajia ja bloggaajia Venäjällä vahvistaakseen sellaisia vaihtoehtoisia lähteitä ja kanavia, jotka eivät ole viranomaisten valvonnassa;
   bd) EU:n on vastattava riippumattomiin tiedotusvälineisiin kohdistuvaan paineeseen muun muassa perustamalla EU:n demokraattinen mediarahasto tukemaan riippumattomia tiedotusvälineitä kaikkialla maailmassa, myös Venäjällä; EU:n on myös tehtävä enemmän tukeakseen ja vahvistaakseen riippumattomia toimittajia ja tiedotusvälineitä, jotka tarjoavat vaihtoehdon Venäjän hallinnon disinformaatiolle, sillä muutoin Venäjä ei voi olla demokraattinen, vauras ja vapaa; tähän liittyen EU:n olisi tuettava riippumattomia tiedotusvälineitä, kuten radioasemia Meduza ja Radio Free Europe/Radio Liberty, kun otetaan huomioon tiukat ja epäkäytännölliset ”ulkomaisia agentteja” koskevat lait, jotka Venäjän viranomaiset ovat säätäneet sananvapauden ja riippumattoman journalismin tukahduttamiseksi;
   be) EU:n ja Venäjän parlamentaarisessa yhteistyövaliokunnassa olevan parlamentin valtuuskunnan olisi ryhdyttävä selvittämään sellaisia johtavassa asemassa Venäjän yhteiskunnassa olevia kiinnostavia henkilöitä, jotka suhtautuvat avoimesti rakentavan ja jatkuvan vuoropuhelun käynnistämiseen sekä julkisen yhteydenpidon luomiseen Venäjän kansalaisyhteiskunnan, yliopistojen, tärkeimpien tiede- ja kulttuurilaitosten, kansalaisjärjestöjen, poliittisten liikkeiden, taidepiirien ja älymystön kanssa;
   bf) EU:n on otettava huomioon, että Josef Stalinin hyväksyntä Venäjän väestön keskuudessa on noussut kaikkien aikojen korkeimmalle tasolle Vladimir Putinin aikakaudella, sillä 70 prosenttia väestöstä uskoo Stalinin vaikuttaneen myönteisesti Venäjän historiaan; EU:n olisi tunnustettava, että tämä johtuu Putinin politiikasta, joka koskee joukkotietoisuuden stalinisointia ja riippumattomien historioitsijoiden sortoa; EU:n on vaadittava, että Neuvostoliiton arkistot avataan tutkijoille ja että yksityiskohtaiset tiedot stalinistien venäläisiin ja muihin Neuvostoliiton kansakuntiin ja sen satelliittivaltioihin kohdistamista kansanmurhatapauksista julkistetaan, mukaan lukien Augustów Roundup -sotilasoperaatioon liittyvät tiedostot;
   bg) YK on julistanut internetyhteyden ihmisoikeudeksi, ja tässä yhteydessä EU:n olisi tuomittava Venäjän johdon yritykset estää, hallita, sensuroida ja jopa eristää Venäjän kansalta pääsy internetiin; EU:n on kehotettava maailmanlaajuisia tietotekniikkayrityksiä ottamaan nämä epädemokraattiset toimet huomioon harkitessaan toimia Venäjän markkinoilla;
   bh) EU:n olisi luotava sitova oikeudellinen kehys, jonka avulla se voi reagoida tiukasti demokratian tai oikeusvaltioperiaatteen heikentämiseen tähtääviin kampanjoihin, muun muassa toteuttamalla kohdennettuja toimia tällaisten kampanjoiden vastuuhenkilöitä vastaan; EU:n olisi kehitettävä tehokkaita strategioita digitaalipolitiikan alalla, jotta voidaan käyttää teknologisia standardeja ja avointa internetiä vapaiden tilojen tukemiseksi ja sortoteknologian rajoittamiseksi; EU:n olisi siksi tuettava Venäjän väestölle suunnattuja avoimen lähdekoodin teknologioita, turvallisen viestinnän palveluja, hajautettuja alustoja sekä uutta matalan kynnyksen ja yksityisyyden suojaavaa, houkuttelevaa sosiaalista mediaa, ja samalla olisi laajennettava yksityisyyden suojaa koskevia maailmanlaajuisia teknologisia standardeja, luotava eettisiä ja oikeudellisia standardeja, joilla edistetään perusoikeuksien suojelua, olisi pyrittävä saamaan aikaiseksi kansainvälisten joukkovalvontateknologioiden ja haitallisten sosiaalisten pisteytysjärjestelmien kielto, ja vaadittava autonomisten asejärjestelmien kieltämistä;
  

Sitoutuminen Venäjän kansan ja demokratian tukemiseen – itäisen kumppanuuden menestys inspiraationa Venäjän kansalle

   bi) EU:n olisi jatkettava itäisen kumppanuuden edistämistä tavoitteenaan edistää demokratiaa, oikeusvaltioperiaatetta, perusvapauksia, ihmisoikeuksia, alueellista yhteistyötä ja hyviä naapuruussuhteita; EU voisi erityisesti ehdottaa tulevassa Euroopan tulevaisuutta käsittelevässä konferenssissa tiiviimpää yhteistyöstrategiaa, jolla valmistaudutaan EU:n itäisten naapurimaiden uuteen vauhtiin Euroopan yhdentymisessä ja tuetaan EU:hun suuntautuneiden itäisen kumppanuuden maiden onnistunutta kehittämistä, mikä toimisi hyvänä esimerkkinä ja kannustaisi Venäjän kansaa tukemaan demokratiaa; vastaavasti EU:n olisi ylläpidettävä realistista näkökulmaa itäisten kumppanimaiden EU-jäsenyyteen ja säilytettävä siten niiden motivaatio toteuttaa lisäuudistuksia;
   bj) EU:n olisi edelleen tuettava Ukrainaa, Georgiaa, Moldovaa, Armeniaa, Azerbaidžania ja Valko-Venäjää EU:n perussopimusten ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan pohjana olevien EU:n poliittisten, demokraattisten, sosiaalisten ja oikeudellisten kriteerien täyttämisessä;
   bk) EU:n olisi pyrittävä kunnianhimoisempaan integraatiostrategiaan sellaisia itäisiä kumppanimaita varten, joilla on assosiaatiosopimus unionin kanssa; Näin EU motivoi unioniin assosioituneita itäisen kumppanuuden maita EU-uudistuksiin muun muassa tarjoamalla niille mallin, joka perustuu ”kaikki paitsi toimielimet” ‑malliin, joka antaa niille täyden hyödyn EU:n yhdentymisestä, kuten pääsy unionin yhteisiin politiikkoihin, EU:n taloudellisten resurssien avaaminen ja pääsy EU:n lainkäyttöalueelle samalla, kun ovi tulevalle EU‑jäsenyydelle olisi avoinna.

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän suosituksen neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, itäisen kumppanuuden maiden ja G7-maiden hallituksille ja parlamenteille, Euroopan neuvostolle, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestölle sekä Venäjän federaation presidentille, hallitukselle ja parlamentille.

(1) EUVL C 234, 28.6.2016, s. 14.
(2) EUVL C 407, 4.11.2016, s. 74.
(3) EUVL C 263, 25.7.2018, s. 109.
(4) EUVL C 28, 27.1.2020, s. 97.
(5) EUVL C 224, 27.6.2018, s. 58.
(6) EUVL C 23, 21.1.2021, s. 7.
(7) EUVL C 171, 6.5.2021, s. 25.
(8) EUVL C 255, 29.6.2021, s. 54.
(9) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0232.
(10) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2021)0018.
(11) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2021)0159.
(12) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2021)0291.

Päivitetty viimeksi: 12. tammikuuta 2022Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö