Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2020/2133(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A9-0260/2021

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A9-0260/2021

Keskustelut :

Äänestykset :

PV 16/09/2021 - 2
PV 16/09/2021 - 8
PV 16/09/2021 - 15
CRE 16/09/2021 - 2

Hyväksytyt tekstit :

P9_TA(2021)0396

Hyväksytyt tekstit
PDF 171kWORD 58k
Torstai 16. syyskuuta 2021 - Strasbourg
Avoimuuden ja lahjomattomuuden vahvistaminen EU:n toimielimissä perustamalla riippumaton EU:n eettinen elin
P9_TA(2021)0396A9-0260/2021

Euroopan parlamentin päätöslauselma 16. syyskuuta 2021 avoimuuden ja lahjomattomuuden vahvistamisesta EU:n toimielimissä perustamalla riippumaton EU:n eettinen elin (2020/2133(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon 10. syyskuuta 2019 esitetyt poliittiset suuntaviivat seuraavalle Euroopan komissiolle 2019–2024,

–  ottaa huomioon komission puheenjohtajan 1. joulukuuta 2019 päivätyn toimeksiantokirjeen arvoista ja avoimuudesta vastaavaksi varapuheenjohtajaksi ehdolla olleelle Věra Jouroválle,

–  ottaa huomioon 14. syyskuuta 2017 antamansa päätöslauselman EU:n toimielinten avoimuudesta, vastuuvelvollisuudesta ja lahjomattomuudesta(1),

–  ottaa huomioon 26. marraskuuta 2020 antamansa päätöslauselman EU-vaaleja koskevasta tilannekatsauksesta(2),

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) ja erityisesti sen 9, 10, 13, 14, 15, 16 ja 17 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) ja erityisesti sen 223 artiklan 2 kohdan sekä 245 ja 295 artiklan,

–  ottaa huomioon neuvoston 20. syyskuuta 1976 tekemään päätökseen liitetyn säädöksen edustajien valitsemisesta Euroopan parlamenttiin yleisillä, välittömillä vaaleilla, sellaisena kuin se on muutettuna,

–  ottaa huomioon luonnoksen Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission väliseksi toimielinten sopimukseksi pakollisesta avoimuusrekisteristä,

–  ottaa huomioon Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 13/2019 tarkastettujen EU:n toimielinten eettisistä toimintapuitteista,

–  ottaa huomioon neuvoston päätelmät Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksesta nro 13/2019,

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin jäsenten asemaa koskevien sääntöjen vahvistamisesta 28. syyskuuta 2005 tehdyn Euroopan parlamentin päätöksen (2005/684/EY, Euratom)(3),

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin työjärjestyksen ja erityisesti sen 2, 10 ja 11 artiklan, 176 artiklan 1 kohdan, liitteessä I olevat 1–3 artiklan, 4 artiklan 6 kohdan ja 5 ja 6 artiklan sekä liitteen II,

–  ottaa huomioon jäsenten toimintaa käsittelevän neuvoa-antavan komitean vuosikertomukset,

–  ottaa huomioon vuosikertomukset Euroopan komission jäsenten toimintasääntöjen soveltamisesta sekä riippumattoman eettisen komitean lausunnot,

–  ottaa huomioon Euroopan oikeusasiamiehen suositukset komission entisten jäsenten ja komission entisen puheenjohtajan toimikauden jälkeisiin työtehtäviin liittyvistä komission toimenpiteistä ja sen eettisen komitean roolista esitettyjen kantelujen 194/2017/EA, 334/2017/EA ja 543/2017/EA yhteisessä käsittelyssä,

–  ottaa huomioon Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD), Euroopan neuvoston lahjonnan vastaisen valtioiden ryhmän (GRECO) ja eri kansalaisjärjestöjen suositukset,

–  ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavat henkilöstösäännöt ja näiden yhteisöjen muuta henkilöstöä koskevat palvelussuhteen ehdot ja erityisesti niiden 11, 11 a, 12, 12 a, 12 b, 13, 15, 16, 17, 19, 21 a, 22 a, 22 c, 24, 27 ja 40 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin oikeudellisten asioiden valiokunnan toimivallan, joka on määritelty työjärjestyksen liitteessä VI,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 54 artiklan,

–  ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan, talousarvion valvontavaliokunnan, talous- ja raha-asioiden valiokunnan ja vetoomusvaliokunnan lausunnot,

–  ottaa huomioon perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan mietinnön (A9-0260/2021),

A.  ottaa huomioon, että SEU-sopimuksen mukaan ”unioni noudattaa kaikessa toiminnassaan kansalaistensa yhdenvertaisuuden periaatetta, jonka mukaan sen toimielimet, elimet ja laitokset kohtelevat kansalaisia yhdenvertaisesti”; toteaa tämän merkitsevän sitä, että julkisen vallan päätökset tehdään yhteisen edun mukaisesti;

B.  toteaa, että perussopimuksissa on vahvistettu unionin toimielinten välistä toimivallanjakoa koskeva järjestelmä, jossa kullekin toimielimelle määrätään oma rooli unionin toimielinrakenteessa ja sille uskottujen tehtävien hoitamisessa;

C.  toteaa, että kaikilla EU:n toimielimillä on itsemääräämisoikeus organisaatiokysymyksissä, mutta samalla niiden on täytettävä tiukimmat riippumattomuutta ja puolueettomuutta koskevat vaatimukset;

D.  ottaa huomioon, että SEU-sopimuksessa ja SEUT-sopimuksessa määritetään toimivallan jakoon perustuva eurooppalainen hallintojärjestelmä, jossa vahvistetaan erilliset oikeudet ja velvollisuudet kullekin toimielimelle;

E.  katsoo, että julkisten laitosten, niiden vaaleilla valittujen edustajien, komission jäsenten ja virkamiesten riippumattomuus, avoimuus ja vastuuvelvollisuus ovat äärimmäisen tärkeitä tekijöitä, jotta voidaan lisätä demokraattisten instituutioiden legitiimin toiminnan kannalta välttämätöntä kansalaisten luottamusta;

F.  toteaa, että EU:n toimielimiin sovellettavat eettiset normit ovat monessa suhteessa edellä vastaavissa kansallisissa elimissä sovellettavia normeja mutta niitä ei ole pantu täytäntöön tyydyttävällä tavalla;

G.  toteaa, että eettisten toimintapuitteiden täytäntöönpanoa voitaisiin tehostaa;

H.  toteaa, että kansalaisten luottamus julkisiin laitoksiin ja päätöksentekomenettelyihin on kaiken demokraattisen hallinnon tukipilari ja edellyttää esimerkillisyyttä, lahjomattomuutta, avoimuutta, vastuuvelvollisuutta sekä mahdollisimman tinkimättömiä eettisiä käytöstä koskevia normeja;

I.  toteaa, että pyrittäessä varmistamaan, etteivät demokraattiset prosessit perustu yksityisiin intresseihin ja että kansalaisten oikeuksia kunnioitetaan täysimääräisesti, keskeistä on, etteivät edunvalvojat vaikuta asiattomalla tavalla, muun muassa järjestämällä maksettua toimintaa Euroopan parlamentin jäsenille, tarjoamalla lahjoja tai matkoja, luomalla odotuksia tulevista työpaikoista parlamentin jäsenten toimikauden tai virkamiesten palvelussuhteen päätyttyä tai käyttämällä tietoja tai suhteita väärin;

J.  ottaa huomioon, että EU:n nykyisten eettisten toimintapuitteiden puutteet johtuvat suurelta osin siitä, että ne perustuvat itsesääntelyyn ja ettei ole olemassa EU:n rikoslainsäädäntöä eikä tietojen tarkistamiseen ole riittävästi resursseja eikä toimivaltuuksia; ottaa huomioon, että EU:n eettisten toimintapuitteiden kehittämisessä on noudatettava selkeää oikeusperustaa ja kunnioitettava samalla perussopimuksissa vahvistettua toimivallanjakoa; katsoo, että riippumattoman eettisen elimen perustaminen voisi osaltaan lisätä luottamusta EU:n toimielimiin ja niiden demokraattiseen legitiimiyteen;

K.  toteaa, että tämän seurauksena on ilmennyt ongelmallisia käytänteitä; toteaa, että kaikki tapaukset, joissa on ilmennyt epäeettistä käytöstä ja joita EU:n toimielimet eivät ole käsitelleet asianmukaisesti, ovat vaaraksi unionin kansalaisten EU:n toimielimiä kohtaan tuntemalle luottamukselle ja ovat osaltaan vahingoittaneet vakavasti Euroopan unionin mainetta;

L.  ottaa huomioon, että erityisesti niin sanottu pyöröovi-ilmiö yleistyy voimakkaasti; ottaa huomioon, että monia komission jäseniä ja kolmasosa vaalikauden 2014–2019 Euroopan parlamentin jäsenistä on siirtynyt avoimuusrekisteriin rekisteröityneiden organisaatioiden palvelukseen; ottaa huomioon, että tähän ilmiöön sisältyy riskejä eturistiriidoista jäsenvaltioiden ja EU:n toimielinten lailliseen toimivaltaan nähden ja luottamuksellisten tietojen jakamiseen tai väärinkäyttöön liittyviä riskejä sekä riskejä siitä, että entiset henkilöstön jäsenet voisivat hyödyntää tiiviitä henkilökohtaisia yhteyksiään ja ystävyyssuhteitaan entisiin kollegoihinsa harjoittaakseen lobbausta;

M.  toteaa, että EU:n tason nykyiset eettisten normien puitteet on sovitettu EU:n kunkin toimielimen erityispiirteiden mukaan, mikä on johtanut jopa samojen EU:n henkilöstösääntöjen erilaisiin soveltamismenettelyihin ja täytäntöönpanon tasoihin EU:n eri toimielimissä, virastoissa ja elimissä, ja toteaa, että tämän tuloksena on syntynyt monimutkainen järjestelmä, jota sekä EU:n kansalaisten että niiden, joiden on noudatettava sääntöjä, on vaikea ymmärtää;

N.  ottaa huomioon, että Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksessaan nro 13/2019 antaman suosituksen mukaan on monia aloja, joilla EU:n toimielinten lähestymistavat eettisissä kysymyksissä voitaisiin yhdenmukaistaa; ottaa huomioon, että Euroopan oikeusasiamies ja Euroopan tilintarkastustuomioistuin ovat toistuvasti varoittaneet merkittävistä puutteista EU:n toimielinten eturistiriitojen ehkäisemistä koskevissa toimintaperiaatteissa; ottaa huomioon, että Euroopan oikeusasiamies ja Euroopan tilintarkastustuomioistuin ovat molemmat ilmaisseet huolensa siitä, että EU:lla ei ole yhteisiä eettisiä toimintapuitteita, joissa on selkeät menettelyt ja ilmoituskanavat; ottaa huomioon, että tämä ongelma koskee erityisesti jäsenvaltioiden edustajien toimintaa neuvostossa, jonka on käsiteltävä korkean tason eturistiriitoja, pyöröovi-ilmiötä ja avoimuutta koskevia sääntöjä; toteaa, että EU:n eettisiä sääntöjä ei ole yhdenmukaistettu eturistiriitatilanteiden hallintaa julkishallinnossa koskevien OECD:n toimintaohjeiden kanssa;

O.  toteaa, että Ranskan julkisen toiminnan avoimuudesta vastaavan korkean viranomaisen esimerkki on osoittanut, että yksi riippumaton elin, joka vastaa julkisiin elimiin sovellettavien eettisten sääntöjen seurannasta ja täytäntöönpanosta ja niihin liittyvien seuraamusten määräämisestä, on toimiva ja tehokas keino vähentää epäeettistä käytöstä pitkäkestoisesti;

P.  toteaa, että toimielimille annettujen toimivaltuuksien tasapaino on perussopimuksissa vahvistettu olennainen tae EU:n kansalaisille;

Q.  ottaa huomioon, että Euroopan unionin tuomioistuimen Meroni-tuomioissa kehittämä oikeuskäytäntö mahdollistaa EU:n toimielinten toimivallan siirtämisen ulkopuolisille elimille, mukaan lukien toimivalta, jota ei vielä ole käytetty; toteaa, että tuomioistuimen mukaan toimivallan siirron on oltava rajoitettua ja se voi koskea ainoastaan selvästi määriteltyä toimivaltaa, jonka käyttöä sen toimielimen on valvottava kokonaisuudessaan, jolta toimivalta siirretään, eikä se voi kattaa poliittista arviointia sisältävää harkintavaltaa, jottei vaaranneta toimivaltuuksien tasapainoa toimielinten välillä;

R.  ottaa huomioon, että annetun toimivallan periaatteen mukaan toimielimet eivät voi siirtää toimielinten välisellä sopimuksella toimivaltaa, jota niillä itsellään ei ole, esimerkiksi jos kyseinen toimivalta siirretään perussopimusten nojalla tilintarkastustuomioistuimelle tai jos se on pysynyt jäsenvaltioilla;

S.  ottaa huomioon, että oikeudellisten asioiden valiokunnan jäsenet korostivat vuoden 2019 komission jäsenehdokkaiden mahdollisten eturistiriitojen tarkastelussa nykyisen menettelyn vakavia puutteita; toteaa, että näihin puutteisiin kuuluvat rajallinen tiedonsaanti, tarkasteluajan lyhyys, tutkintavaltuuksien puuttuminen ja asiantuntijatuen puuttuminen; ottaa huomioon, että SEU-sopimuksen 17 artiklan 3 kohdassa määrätään, että Euroopan komission jäsenet on valittava ”henkilöistä, joiden riippumattomuus on kiistaton”;

T.  toteaa, että nykyisiä komission jäseniin sovellettavia tiukkoja eettisiä toimintapuitteita on kehitettävä edelleen, jotta voidaan korjata olemassa olevat lainsäädännön puutteet, kuten komission jäsenten ohjesäännön puuttuminen; korostaa, että tämä prosessi liittyy läheisesti parlamentaariseen valvontaan; katsoo, että komission jäsenten ohjesääntö on laadittava tavallisen lainsäätämisjärjestyksen mukaisesti, ja pyytää komissiota antamaan asiasta ehdotuksen;

U.  ottaa huomioon, että vuoden 2019 Euroopan parlamentin vaaleissa kaikki kärkiehdokkaat kannattivat ehdotusta, että perustetaan kaikille EU:n toimielimille yhteinen riippumaton eettinen elin; ottaa huomioon, että komission puheenjohtaja kannatti asiaa poliittisissa suuntaviivoissaan;

V.  toteaa, että Euroopan parlamentin jäsenten edustajantoimen itsenäisyys on heidän edustamiensa kansalaisten edun mukaista;

W.  toteaa, että SEU-sopimuksessa määrättyihin parlamentin ensisijaisiin tehtäviin kuuluu poliittinen valvonta;

X.  ottaa huomioon, että toimielimissä työskenteleviin henkilöihin sovelletaan Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavia henkilöstösääntöjä ja unionin muuhun henkilöstöön sovellettavia palvelussuhteen ehtoja;

1.  katsoo, että yksi riippumaton EU:n eettinen elin voisi paremmin varmistaa eettisten normien johdonmukaisen ja täysimääräisen täytäntöönpanon kaikissa EU:n toimielimissä sen takaamiseksi, että julkisen vallan päätökset tehdään yhteinen etu ja kansalaisten luottamus EU:n toimielimiin huomioon ottaen; ehdottaa, että tehdään SEUT-sopimuksen 295 artiklaan perustuva toimielinten välinen sopimus, jolla perustetaan parlamenttia ja komissiota varten riippumaton EU:n eettinen elin, johon kaikki EU:n toimielimet, virastot ja elimet voivat osallistua ja joka tarjoaa niille myös koulutusta ja aktiivista ohjausta;

Periaatteet

2.  katsoo, että toimielinten välisen sopimuksen määräyksissä on noudatettava seuraavia sääntöjä ja periaatteita:

   a) moitteettoman varainhoidon periaate, jolla taataan unionin varojen tehokas ja vaikuttava hoito,
   b) annettua toimivaltaa ja toimivallan jakoa koskevat periaatteet,
   c) Euroopan unionin perusoikeuskirjan 15 artiklassa vahvistettu ammatillinen vapaus ja oikeus tehdä työtä,
   d) oikeusvaltioperiaate ja eurooppalaiset perusperiaatteet, kuten syyttömyysolettama, oikeus tulla kuulluksi sekä laillisuus- ja suhteellisuusperiaatteet,
   e) jäsenten asemaa koskevat säännöt ja erityisesti niiden 2 artiklassa vahvistettu edustajantoimen itsenäisyys,
   f) toiston tai päällekkäisyyden välttäminen Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF), Euroopan syyttäjänviraston (EPPO), Euroopan oikeusasiamiehen, Euroopan tilintarkastustuomioistuimen tai Euroopan unionin tuomioistuimen tekemän työn kanssa,
   g) SEUT-sopimuksen 226 artiklan mukainen Euroopan parlamentin tutkintaoikeus;

3.  katsoo, että elimen olisi tehtävissään, myös valvonta- ja tutkintatehtävissään, tukeuduttava toimielinten olemassa oleviin valtuuksiin pyytää henkilöstönsä jäseniltä tietoja tai kansallisten viranomaisten väliseen suostumukseen tietojen vaihtamisesta; korostaa, että parlamentin puhemiehellä, komission kollegiolla tai osallistuvan toimielimen asianomaisella viranomaisella on lopullinen päätösvalta, kunnes sääntöjä mahdollisesti tarkistetaan;

4.  katsoo, että riippumattoman EU:n eettisen elimen noudattaman menettelyn avulla olisi varmistettava riittävä avoimuus ja turvattava menettelylliset takeet Euroopan perusoikeuskirjan mukaisesti; katsoo lisäksi, että toimielinten väliseen sopimukseen olisi sisällyttävä menettelysäännöt ja asianmukainen tietosuojaprotokolla ja siinä olisi viitattava EU:n eettisten elinten periaatteista koostuvaan voimassa olevaan säännöstöön sekä EU:n yhteisiin arvoihin (SEU-sopimuksen 2 artikla), asianomaisten henkilöiden oikeuteen tulla kuulluiksi ja hakea muutosta, yhteistyövelvollisuuteen ja julkistamisvaatimuksiin;

Soveltamisala ja toimeksianto

5.  katsoo, että olisi laadittava seuraavien sovellettavien sääntöjen mukaisesti luettelo EU:n uudelle eettiselle elimelle siirrettävistä sovituista tehtävistä, jotka koskevat eettisten sääntöjen ehdottamista ja niitä koskevaa neuvontaa komission jäsenille, Euroopan parlamentin jäsenille ja osallistuvien toimielinten henkilöstölle ennen toimikautta tai palvelusaikaa, sen aikana ja joissakin tapauksissa sen jälkeen;

   a) Euroopan parlamentin jäsenten asemaa koskevat säännöt (2 ja 3 artikla),
   b) parlamentin työjärjestys (2 artikla, 10 artiklan 5, 6 ja 7 kohta ja 11 artikla, 176 artiklan 1 kohta, liitteessä I olevat 1–8 artikla sekä liite II),
   c) komission työjärjestys (9 artikla), sen jäsenten toimintasäännöt (2–13 artikla ja liite II) sekä sen 25. marraskuuta 2014 antama päätös komission jäsenten ja organisaatioiden tai itsenäisten ammatinharjoittajien välisiä kokouksia koskevan tiedon julkaisemisesta ja vastaava komission pääjohtajia koskeva päätös,
   d) henkilöstösääntöjen 11, 11 a, 12, 12 a, 12 b, 13, 15, 16, 17, 19, 21 a, 22, 22 a, 22 c, 24, 26, 27, 40, 43, 86, 90 ja 91 a artikla sekä liite IX, joita sovelletaan soveltuvin osin toimielinten välisen sopimuksen allekirjoittaneiden virastojen koko henkilöstöön,
   e) pakollista avoimuusrekisteriä koskeva toimielinten välinen sopimus;

6.  katsoo, että sopimusta olisi sovellettavien sääntöjen mukaisesti sovellettava osallistuvien toimielinten jäseniin ja henkilöstöön ennen toimikautta tai palvelusaikaa, sen aikana ja sen jälkeen; katsoo, että tämän olisi koskettava Euroopan parlamentin jäseniä, komission jäseniä ja kaikkea henkilöstösääntöjen alaista EU:n henkilöstöä;

7.  muistuttaa, että kun kyseessä ovat henkilöstösääntöjen piiriin kuuluvat henkilöt, toimivalta voitaisiin siirtää riippumattomalle EU:n eettiselle elimelle käyttämällä 2 artiklan 2 kohdan tai 9 artiklan 1 kohdan valtuuttamislausekkeita, tai molempia, ja se koskisi eettisten velvoitteiden seurantaa ja täytäntöönpanoa, kun taas nimittävät viranomaiset vastaisivat edelleen muiden ammatillisten velvoitteiden täytäntöönpanosta;

8.  painottaa, että kaikkien EU:n toimielinten ja elinten on voitava osallistua toimielinten väliseen sopimukseen, ja huomauttaa, että lainsäätäjät voivat halutessaan velvoittaa virastot osallistumaan niiden perustamisasetuksilla; katsoo, että toimielinten välisessä sopimuksessa eettisen elimen olisi sallittava vaihtaa kansallisten viranomaisten kanssa sen tehtävien hoitamisen kannalta välttämättömiä tietoja, kuten vero- ja maarekisteritietoja ja kansallisilla eettisillä elimillä olevia tietoja, noudattaen tällöin samaa luottamuksellisuutta kuin tiedot lähettäneeltä viranomaiselta edellytetään, sekä tarkastella parhaita käytäntöjä ja vertaisarviointeja; katsoo, että 2 kohdassa esitettyjen yleisperiaatteiden soveltamista rajoittamatta ja kun se on sen tehtävien hoitamisen kannalta asianmukaista, riippumattomalle eettiselle elimelle olisi annettava mahdollisuus tehdä yhteistyötä ja vaihtaa tietoja asiaankuuluvien EU:n elinten, kuten OLAFin, EPPOn, Euroopan oikeusasiamiehen ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimen, kanssa niiden toimivaltuuksien mukaisesti;

Toimivalta ja valtuudet

9.  katsoo, että perussopimuksissa vahvistettuun toimielinten väliseen tasapainoon vaikuttamatta kaikkien osallistuvien toimielinten olisi annettava menettelyllisen autonomiansa puitteissa EU:n eettiselle elimelle toisaalta ennaltaehkäisevä rooli, jolloin sen tehtävänä olisi tiedottaa ja tarjota eettistä ohjausta, ja toisaalta sääntöjen noudattamisen valvontaan liittyvä ja neuvoa-antava rooli, jolloin se voisi antaa suosituksia eettisissä kysymyksissä ja eturistiriitatilanteissa; katsoo, että päätöksentekovallan on pysyttävä kullakin toimielimellä siihen asti, kunnes EU:n eettiselle elimelle on asiaankuuluvan oikeusperustan mukaisesti annettu päätöksentekovalta; muistuttaa, että EU:n eettisen elimen tehtävät rajoittuisivat sovittuun luetteloon osallistuvien toimielinten sille siirtämistä tehtävistä ja että näin ollen ne eivät rajoittaisi OLAFin, EPPOn ja kansallisten lainkäyttöelinten toimivaltaa näiden toimivallan piiriin kuuluvien lakien rikkomisissa vaan niissä noudatettaisiin sitä täysimääräisesti; painottaa, että lahjomattomuuden valvomiseksi parlamentin pitäisi säännöllisesti teettää selvityksiä, joissa määritellään lahjomattomuus tarkoin määriteltyjen tavoitteiden ja tulosindikaattorien avulla, ja laatia kertomuksia edistymisestä;

10.  katsoo, että valvontavaltuuksiin olisi kuuluttava muun muassa mahdollisuus tarkistaa taloudellisia sidonnaisuuksia koskevan ilmoituksen todenperäisyys, ja toteaa, että asianomaisten henkilöiden olisi toimitettava ilmoitus suoraan EU:n eettiselle elimelle (komission jäsenehdokkailta vaadittavan parlamentille toimittamisen lisäksi) sen varmistamiseksi, että ilmoitukset saapuvat mahdollisimman pian kaikille demokraattisesta ja/tai julkisesta valvonnasta vastaaville sovellettavien sääntöjen mukaisesti; katsoo, että valtuuksien olisi lisäksi katettava eturistiriitojen käsittely, edunvalvontaa koskevat säännöt, avoimuusvelvoitteita koskevat tarkastukset, myös lainsäädäntämenettelyssä, sekä sen tarkistaminen, että pyöröovi-ilmiötä koskevia sääntöjä ja yleisemmin kaikkia käytännesääntöjä ja avoimuutta, etiikkaa ja lahjomattomuutta koskevia sovellettavia sääntöjä noudatetaan;

11.  ottaa huomioon, että termi ”eturistiriita” on määritelty eri tavoin eturistiriitojen ehkäisemistä koskevissa säännöksissä ja muissa määräyksissä EU:n eri toimielimissä; huomauttaa, että määritelmä on luonteeltaan kontekstisidonnainen ja muuttuva ja että täysi avoimuus ei välttämättä ole tae eturistiriidattomuudesta eikä takaa kansalaisten luottamuksen voittamista tai lisääntymistä; toteaa, että eettisten sääntöjen täytäntöönpano ja julkinen vastuuvelvollisuus eturistiriidoista ovat edellytys kansalaisten luottamukselle julkisiin instituutioihin;

12.  muistuttaa, että on tärkeää tehdä ero palvelusaikana ja sen jälkeen syntyneiden eturistiriitojen välillä sekä erottaa toisistaan toimet, jotka sallitaan, jos niistä on ilmoitettu, ja toimet, joita ei sallita lainkaan;

13.  huomauttaa, että Euroopan parlamentti on perustanut jäsenten toimintaa käsittelevän neuvoa-antavan komitean elimeksi, jonka tehtävänä on antaa jäsenille ohjeita menettelysääntöjen tulkinnasta ja täytäntöönpanosta; panee lisäksi merkille, että neuvoa-antava komitea myös arvioi menettelysääntöjen väitettyjä rikkomisia ja neuvoo puhemiestä mahdollisista toimista, joihin on ryhdyttävä; katsoo, että Euroopan parlamentin olisi näytettävä esimerkkiä eettisten sääntöjen ja niiden täytäntöönpanon osalta;

14.  katsoo, että EU:n eettiselle elimelle voitaisiin antaa myös avoimuusrekisteristä johtuviin velvoitteisiin liittyvää toimivaltaa ja että sen olisi pyrittävä parantamaan väärinkäytösten paljastajien suojelua ja eturistiriitojen hallintaa lahjonta- ja petostapauksissa;

15.  katsoo, että EU:n eettiselle elimelle olisi annettava tehtäväksi kehittää EU:n julkinen portaali, jossa olisi oleellisia tietoja eettisistä säännöistä, parhaita käytäntöjä koskevia raportteja, tutkimuksia ja tilastoja sekä tietokanta, joka sisältäisi kaikkien osallistuvien toimielinten taloudellisia sidonnaisuuksia koskevat ilmoitukset;

16.  painottaa, että riippumattomalla EU:n eettisellä elimellä olisi oltava oikeus käynnistää omasta aloitteestaan tutkinta ja suorittaa paikan päällä tehtäviä ja asiakirja-aineistoon perustuvia tutkimuksia niiden tietojen perusteella, joita se on kerännyt tai saanut kolmansilta osapuolilta, kuten toimittajilta, medialta, kansalaisjärjestöiltä, väärinkäytösten paljastajilta, kansalaisyhteiskunnalta tai Euroopan oikeusasiamieheltä; edellyttää, että kaikkia sivullisia, jotka ottavat vilpittömässä mielessä yhteyttä riippumattomaan eettiseen elimeen, on suojeltava ja heidän henkilöllisyytensä on pidettävä salassa; katsoo, että elimen on ilmoitettava asianomaiselle henkilölle ja asiaankuuluvassa toimielimessä seuraamusten soveltamisesta vastaavalle viranomaiselle luottamuksellisella viestillä, kun se käynnistää omasta aloitteestaan tutkinnan; katsoo, että tällaisessa tapauksessa kyseisen toimielimen, viraston tai elimen asiaankuuluva viranomainen voi pyytää elimeltä asiaan selvitystä;

17.  painottaa, että veroasiakirjojen ja pankkitietojen pyytäminen on yksityisoikeuden piiriin kuuluva toimi, joka edellyttää, että on esitetty OLAFin toimivaltaan kuuluvia vakavia syytöksiä;

18.  korostaa, että elimen on suojeltava väärinkäytösten paljastajia, erityisesti EU:n virkamiehiä, jotta heidän on mahdollista ilmaista huolensa mahdollisista sääntöjen rikkomisista tarvitsematta pelätä kostotoimia; ehdottaa tältä osin, että elin valvoisi EU:n virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja unionin muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen soveltamisalaan kuuluvia sisäisiä ja luottamuksellisia valitusmekanismeja; muistuttaa, että ainoastaan turvallinen ja suojaava työympäristö antaa virkamiehille mahdollisuuden ilmaista huolensa ja edistää siten riippumattoman eettisen elimen tuloksellista työtä;

19.  katsoo, että elimelle olisi siirrettävä nykyisten eettisistä kysymyksistä vastaavien elinten tehtävät, jotta se olisi täysin tehokas; katsoo, että elimen pitäisi antaa neuvontaa Euroopan parlamentin jäsenille ja komission jäsenille, kun he pyytävät ohjeita eettisissä kysymyksissä; katsoo, että elimen pitäisi antaa henkilöstön eettisten velvoitteiden käsittelyssä seuraamuksia koskevia suosituksia nimittävälle viranomaiselle ja että sen pitäisi antaa Euroopan parlamentin jäseniä ja komission jäseniä koskevia suosituksia osallistuvien toimielinten asianomaisille viranomaisille; suosittaa, että eettinen elin antaisi suosituksia, jotka voivat toimia ennakkotapauksina samanlaisissa tai vastaavanlaisissa tapauksissa; katsoo, että näin varmistetaan tehokkuus, johdonmukaisuus ja ennakoitavuus ja vähennetään merkittävästi työmäärää, erityisesti henkilöstöasioissa silloin, kun samanlaisia tapauksia on lukuisia;

20.  katsoo, että EU:n eettisen elimen olisi edistettävä lahjomattomuutta ja että sille olisi annettava neuvontatehtäviä, jotta se voi antaa luotettavia neuvoja sen toimivaltaan kuuluville henkilöille ja/tai toimielimille, jotka haluavat pyytää siltä jonkin eettisen normin tulkintaa siitä, mikä on asianmukaista toimintaa tietyssä tapauksessa; katsoo, että eettisten normien johdonmukaisen soveltamisen ja ennakoitavuuden varmistamiseksi neuvojen olisi sidottava riippumatonta EU:n eettistä elintä sen kannanotossa samasta aiheesta;

21.  muistuttaa, että oikeudellisten asioiden valiokunnan antama vahvistus siitä, että eturistiriitoja ei ole, on olennainen edellytys komission jäsenehdokkaan nimittämiselle ja että oikeudellisten asioiden valiokunnalla on selkeät valtuudet hylätä komission jäsenehdokas, jos on todettu eturistiriita;

22.  muistuttaa, että parlamentti voi peruuttaa yksittäistä komission jäsentä kohtaan tunnetun luottamuksen, minkä jälkeen komission puheenjohtajan on joko pyydettävä kyseistä jäsentä eroamaan tai perusteltava tästä kieltäytymisensä parlamentille seuraavalla istuntojaksolla 20. marraskuuta 2010 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 5 kohdan mukaisesti;

23.  katsoo, että komission jäsenehdokkaiden toimittamien ilmoitusten tarkastelu eturistiriidan toteamiseksi on institutionaaliselta ja demokratian kannalta perustavanlaatuisen tärkeää ja että ilmoitusten tarkastelussa olisi noudatettava erityistä huolellisuutta, sitoutuneisuutta ja vastuullisuutta täysin objektiivisella, demokraattisella ja riippumattomalla tulkinnalla; katsoo, että mahdollisten eturistiriitojen tarkastelua koskevia sääntöjä olisi sovellettava myös valitun komission puheenjohtajan ilmoitukseen;

24.  korostaa, että ennen kuulemistilaisuutta tehtävä komission jäsenehdokkaiden eturistiriitaa koskeva päätös kuuluu edelleen parlamentin oikeudellisten asioiden valiokunnan demokraattiseen ja institutionaaliseen toimivaltaan; korostaa, että tulevalla riippumattomalla EU:n eettisellä elimellä olisi oltava asianmukaiset tutkintavaltuudet samoin kuin valtuudet pyytää hallinnollisia asiakirjoja ja tutustua niihin, jotta se voi tehdä hyvin perusteltuja ja dokumentoituja arviointeja; korostaa, että eturistiriidan seurausten todentamisessa on noudatettava täysimääräisesti luottamuksellisuutta, yksityisyyttä ja henkilötietojen suojaa koskevia sääntöjä; katsoo, että oikeudellisten asioiden valiokunnalle olisi annettava enemmän aikaa ja että sen olisi säilytettävä täysi toimivaltansa asiassa mutta päätettävä komission jäsenehdokkaan eturistiriidasta vasta saatuaan riippumattomalta EU:n eettiseltä elimeltä ei-sitovat, tarkat ja perustellut suositukset asiasta; toteaa, että samalla tämä vahvistaisi valiokunnan toimenpiteitä; katsoo, että oikeudellisten asioiden valiokunnan olisi lopuksi keskusteltava riippumattoman EU:n eettisen elimen antamista suosituksista; katsoo, että suositukset olisi julkistettava, samoin kuin ilmoitukset komission jäsenehdokkaiden taloudellisista sidonnaisuuksista; katsoo, että sen lisäksi, että oikeudellisten asioiden valiokunta tarkastelee komission jäsenehdokkaiden ilmoituksia, kaikissa unionin toimielimissä, elimissä, laitoksissa ja virastoissa olisi tutkittava eturistiriidat yleisesti ennen virka- tai palvelussuhdetta, sen aikana ja sen jälkeen; katsoo lisäksi, että valiokunnan käyttöön olisi annettava riittävät resurssit, välineet ja valmiudet tarpeellisten tietojen ristiintarkastamiseksi ja hakemiseksi sekä tarvittaessa lisätietojen pyytämiseksi;

Kokoonpano

25.  katsoo, että eettisessä elimessä olisi oltava yhdeksän jäsentä eli kolme komission valitsemaa ja kolme parlamentin valitsemaa jäsentä sekä kolme Euroopan unionin tuomioistuimen ja tilintarkastustuomioistuimen entisten tuomareiden ja EU:n entisten oikeusasiamiesten keskuudesta nimettyä de jure -jäsentä; katsoo, että kun käsitellään henkilöstöön liittyviä asioita, asianomaisen henkilön toimielimestä olisi oltava mukana henkilöstön edustajia; huomauttaa, että henkilöstösääntöjen liitettä II olisi muutettava vastaavasti;

26.  katsoo, että elimen jäsenten on oltava riippumattomia, heidät on valittava heidän pätevyytensä, kokemuksensa ja ammattitaitonsa sekä henkilökohtaisen lahjomattomuutensa perusteella, heidän aiemman eettisen käytöksensä on oltava ollut moitteetonta ja heidän on annettava ilmoitus eturistiriitojen puuttumisesta; katsoo, että elimen kokoonpanon olisi oltava sukupuolijakaumaltaan tasapainoinen; korostaa, että kaikkien jäsenten on hoidettava tehtäviään riippumattomasti; katsoo, että jäsenet olisi valittava kuuden vuoden pituiseksi toimikaudeksi siten, että joka toinen vuosi uusitaan kolmasosa jäsenistä;

27.  kehottaa nimeämään eettisten asioiden neuvonantajan, joka vastaa jäsenehdokkaiden ilmoitusten tarkistamisesta; katsoo, että jäsenten on arvioinneissaan ja suosituksissaan työskenneltävä yhteistyön hengessä ja johdonmukaisesti; kehottaa varmistamaan, että elimen kokoonpano on sukupuolijakaumaltaan tasapainoinen;

28.  katsoo, että eettisen elimen kokoonpanon lisäksi olisi määritettävä puitteet toimeksiannon hoitamiselle sekä toimikauden päättymistä koskeva menettely;

29.  ehdottaa, että laajan tuen varmistamiseksi parlamentti valitsee elimen jäsenet jäsentensä suurella enemmistöllä, mahdollisesti sellaista menettelyä noudattaen, jota sovelletaan Euroopan tason poliittisista puolueista ja Euroopan tason poliittisista säätiöistä vastaavan viranomaisen jäsenten valintaan tai Saharov-palkintoa koskevassa päätöksenteossa;

30.  ehdottaa, että kukin toimielin valitsee nämä jäsenet erityisesti unionin tuomioistuimen entisten tuomareiden, OLAF:n entisten puheenjohtajien, tilintarkastustuomioistuimen entisten presidenttien, jäsenvaltioiden korkeimpien tuomioistuinten entisten tai nykyisten jäsenten, Euroopan parlamentin entisten jäsenten, osallistuvien toimielinten ja elinten entisen henkilöstön, entisten EU:n oikeusasiamiesten ja jäsenvaltioiden etiikkakysymyksiä käsittelevien viranomaisten jäsenten keskuudesta; ehdottaa lisäksi, että elin valitsee jäsentensä keskuudesta puheenjohtajan ja kaksi varapuheenjohtajaa; korostaa, että tämä ei rajoita henkilöstön oikeutta päättää itse omista edustajistaan, kun käsitellään henkilöstöön liittyviä asioita;

31.  pitää tärkeänä varmistaa jäsenten ammattitaustan monimuotoisuus ja riippumaton asiantuntemus; ehdottaa, että entisten Euroopan parlamentin jäsenten ja komission jäsenten osuus rajoitetaan kolmasosaan elimen kokoonpanosta;

32.  suosittaa, että kollegiota tukee sihteeristö, jonka henkilöresurssit sekä aineelliset ja taloudelliset resurssit ovat oikeassa suhteessa sen toimeksiantoon ja tehtäviin, sekä eettisten asioiden neuvonantaja, joka vastaa riippumattomassa EU:n eettisessä elimessä annettavasta etiikkaa koskevasta koulutuksesta ja neuvonnasta; katsoo, että eri EU:n eettisille elimille tällä hetkellä osoitettujen määrärahojen ja henkilöstön yhdistäminen elinten sulautumisen yhteydessä tehostaisi resurssien käyttöä ja saattaisi vähentää kustannuksia;

Menettelyt

33.  katsoo, että EU:n eettisen elimen perustamisen olisi edistettävä sellaisen institutionaalisen kulttuurin luomista, joka perustuu olennaisesti ennaltaehkäisyyn, tukeen ja avoimuuteen; ehdottaa tätä varten kaksivaiheista menettelytapaa, jonka mukaan siinä tapauksessa, että EU:n eettisen elimen tietoon tulee eettisten sääntöjen rikkominen tai mahdollinen rikkominen, se suosittelee ensin tietyn määräajan kuluessa toimia rikkomisen lopettamiseksi; katsoo, että tällä ensimmäisellä ennaltaehkäisevällä vaiheella olisi varmistettava luottamuksellisuus ja salassapito sekä henkilön oikeus tulla kuulluksi ja kiistää syytökset; ehdottaa, että jos asianomainen henkilö kieltäytyy asianmukaisista toimista ja rikkominen jatkuu, EU:n eettisen elimen olisi annettava perusteltu suositus seuraamuksista ja välitettävä kaikki tapausta koskevat asianmukaiset tiedot toimivaltaiselle viranomaiselle, joka päättää 20 työpäivän kuluessa, mitä toimia suosituksen johdosta on toteutettava;

34.  katsoo, että tämän määräajan kuluttua riippumattoman eettisen elimen antama perusteltu suositus olisi julkistettava, yleisen tietosuoja-asetuksen soveltamista ja henkilökohtaisia oikeuksia kuitenkaan rajoittamatta, samoin kuin toimivaltaisen viranomaisen tekemä päätös, ja että toimivaltaisen viranomaisen olisi annettava perustelut, jos sen päätöksessä ei ole noudatettu täysimääräisesti suosituksia; katsoo, että annettujen suositusten ja päätösten julkaiseminen tai edelleen välittäminen ensimmäisenä toimenpiteenä voisi itsessään olla seuraamus; korostaa, että kyseinen elin ei voi korvata unionin tuomioistuinta; ehdottaa, että toimivaltainen viranomainen voisi poikkeuksellisesti pyytää eettistä elintä pidentämään päätöksenteon määräaikaa enintään 20 työpäivällä niissä tapauksissa, joissa toimivaltainen viranomainen perustelee asianmukaisesti, miksi tapauksen tutkintaan tarvitaan enemmän aikaa; katsoo, että tätä kaksivaiheista menettelytapaa olisi sovellettava, kun henkilöllä on ollut perusteltu syy uskoa, että tieto piti paikkansa sen paljastamishetkellä, ja suosittaa, että tahallista rikkomista, törkeää huolimattomuutta, todisteiden salaamista, sääntöjen noudattamatta jättämistä ja yhteistyöhaluttomuutta olisi seuraamuksia koskevia suosituksia laadittaessa pidettävä raskauttavina tekijöinä silloinkin, kun rikkominen itse on päättynyt;

35.  kehottaa laatimaan selkeitä määräyksiä, joilla asianomaiselle henkilölle annetaan oikeusvaltion perusperiaatteiden mukainen oikeus valittaa tällaisesta puheenjohtajan tekemästä päätöksestä;

36.  katsoo, että EU:n eettisen elimen pitäisi yleensä tehdä päätökset jäsentensä yksinkertaisella enemmistöllä;

37.  korostaa, että on sovellettava perussopimuksissa vahvistettuja menettelyjä, joiden mukaisesti muun muassa Euroopan tilintarkastustuomioistuin siirtää tutkimuksia OLAFille ja Euroopan unionin tuomioistuimelle;

Yleiset määräykset

38.  katsoo, että EU:n eettisen elimen olisi tehtävä selvityksiä ja laadittava vuosittaisia tilastoja taloudellisia sidonnaisuuksia koskevista ilmoituksista, pyöröovitapauksista ja muista olennaisista tiedoista; katsoo, että sen olisi julkaistava vuosikertomus, joka sisältää tietoa sen tehtävien hoitamisesta ja tarvittaessa suosituksia eettisten normien parantamiseksi, ja esitettävä vuosikertomus parlamentille; suosittaa, että vuosikertomuksessa ilmoitetaan tutkittujen tapausten lukumäärä, toimielimet, joista henkilöt tulivat, käsiteltyjen rikkomisten tyyppi, menettelyjen kesto, rikkomisen päättymiseen kulunut aika, sekä päätettyjen seuraamusten ja esitettyjen suositusten osuus;

39.  katsoo, että toimielinten välisessä sopimuksessa olisi oltava tarkistuslauseke sen varmistamiseksi, että osallistuvat toimielimet voivat viimeistään kahden vuoden kuluttua EU:n eettisen elimen perustamisesta hyväksyä sen toimintaa koskevan arvioinnin, mukaan lukien analyysi sääntöjen ja menettelyjen toimivuudesta sekä niiden soveltamisesta saaduista kokemuksista; korostaa erityisesti, että tarkistuslausekkeessa olisi keskityttävä arviointiin siitä, miten tehokkaasti EU:n eettisen elimen toimeksianto on pantu täytäntöön, ja että parlamentin arvioinnissa olisi otettava huomioon tiedot, jotka saadaan eettiseltä elimeltä itseltään;

40.  katsoo, että uudella EU:n eettisellä elimellä pitäisi olla toimivaltuudet osallistua ehdotuksia esittämällä EU:n toimielinten yhteisten eettisten toimintapuitteiden kehittämiseen ja määräajoin tehtävään päivittämiseen, mukaan lukien yhteiset säännöt sekä taloudellisia sidonnaisuuksia koskevan ilmoituksen yhteinen malli koneellisesti luettavassa muodossa ja sen toimivaltuuksien muuttamista koskeva ehdotus, jonka se esittää Euroopan parlamentille; katsoo, että kaikkien toimielinten, virastojen ja elinten eettiset normit olisi yhdenmukaistettava mahdollisimman pian; katsoo, että komission jäsenten ohjesääntö on laadittava tavallisen lainsäätämisjärjestyksen mukaisesti;

41.  ehdottaa, että riippumattoman eettisen elimen olisi pyrittävä laatimaan EU:n toimielimille yhteinen eturistiriidan määritelmä tiukimpien normien mukaisesti; korostaa, että monissa jäsenvaltioissa on olemassa tiukkoja sääntöjä; panee merkille OECD:n määritelmän, jonka mukaan eturistiriita syntyy, kun yksityishenkilö tai yhteisö (joko yksityinen tai valtiollinen) pystyy hyödyntämään omaa ammattiaan tai virallista asemaansa jollakin tavoin henkilökohtaisen tai yhteisön edun saamiseksi;

42.  kehottaa noudattamaan täydellistä avoimuutta kaikissa kokouksissa, jotka eettinen elin järjestää tai joihin se osallistuu yhdessä yksityisten toimijoiden ja niiden edustajien kanssa sekä voittoa tavoittelevien että voittoa tavoittelemattomien organisaatioiden osalta;

43.  korostaa, että EU:n eettisen elimen suositusten olisi oltava asianmukaisesti perusteltuja, hyvin dokumentoituja ja asianomaisen jäsenen, henkilöstön jäsenen ja toimielimen saatavilla, 24 kohdassa tarkoitettuja parlamentin toimivaltuuksia kuitenkaan rajoittamatta; katsoo, että osallistuvien toimielinten olisi sitouduttava tekemään täysimääräistä yhteistyötä kaikissa toimielinten välisen sopimuksen soveltamisalaan kuuluvissa menettelyissä ja erityisesti välittämään riippumattomalle EU:n eettiselle elimelle kaikki tiedot ja asiakirjat, jotka ovat tarpeen eettisten sääntöjen asianmukaisessa valvonnassa; huomauttaa, että eettisen elimen toiminnasta voisi tehdä kanteluja EU:n oikeusasiamiehelle ja että suosituksiin perustuvia osallistuvien toimielinten päätöksiä voitaisiin edelleen tarkastella unionin tuomioistuimessa;

44.  katsoo, että lahjomattomuuden, avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden parantamisen sekä EU:n toimielimissä ja EU:n päätöksentekomenettelyissä noudatettavien korkeimpien eettistä käytöstä koskevien normien olisi kuuluttava Euroopan tulevaisuutta käsittelevän konferenssin yhteydessä käsiteltäviin aiheisiin; painottaa, että kyse on EU:n kansalaisille tarjoutuneesta mahdollisuudesta keskustella perussopimusten tarkistamisesta ja että näin varmistettaisiin selkeä oikeusperusta riippumattoman EU:n eettisen elimen perustamiseksi kaikille toimielimille tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen;

45.  kehottaa riippumatonta eettistä elintä näyttämään esimerkkiä avoimuudesta julkaisemalla kaikki suositukset, vuosikertomukset, päätökset ja menot koneellisesti luettavassa avoimessa tietomuodossa, joka on kaikkien kansalaisten saatavilla, asiassa sovellettavien tietosuojasääntöjen mukaisesti; suosittaa painokkaasti, että kaikki EU:n julkishallinnon eettisten normien ylläpitämiseksi kehitetyt ohjelmistot asetetaan saataville maksuttomalla avoimen lähdekoodin ohjelmistolisenssillä ja jaetaan kaikkien niiden eurooppalaisten tahojen kanssa, jotka haluavat käyttää niitä; kehottaa tekemään tältä osin tiivistä yhteistyötä Euroopan tietosuojavaltuutetun kanssa;

46.  kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että lahjomattomuussääntöjen rikkomista koskevat rikostapaukset, etenkin Euroopan parlamentin jäseniä ja EU:n päätöksenteossa mukana olevia kansallisia poliitikkoja koskevat tapaukset, käsitellään tehokkaasti ja ilman aiheetonta viivästystä;

47.  pitää huolestuttavana, että komission julkisia tarjouskilpailuja koskevassa menettelyssä ei ole otettu huomioon ehkäisemistä ja täytäntöönpanoa koskevia toimenpiteitä, joilla vältetään eturistiriidat;

48.  panee merkille, että nykyisten sääntöjen soveltamisessa komission jäseniin, Euroopan parlamentin jäseniin ja EU:n virkamiehiin on ollut liian monia heikkouksia; muistuttaa, että Transparency International EU -järjestön raportin mukaan vuoden 2017 alussa yli 50 prosenttia entisistä komission jäsenistä ja 30 prosenttia politiikasta luopuneista Euroopan parlamentin entisistä jäsenistä työskenteli EU:n avoimuusrekisteriin rekisteröidyissä organisaatioissa; korostaa, että erityisesti vaaleilla valittujen jäsenten henkilökohtaisiin ja taloudellisiin sitoumuksiin on sovellettava avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta; painottaa, että avoimuutta ja lahjomattomuutta koskevat kysymykset EU:n ja kansallisella tasolla liittyvät vahvasti toisiinsa; tukee siksi Euroopan neuvoston lahjonnan vastaisen valtioiden ryhmän (GRECO) työtä ja kehottaa jäsenvaltioita panemaan täytäntöön sen suositukset, erityisesti suositukset, jotka koskevat tiukkojen käytännesääntöjen laatimista kansallisille poliitikoille ja sääntöjen käyttöönottoa palvelussuhteen päättymisen jälkeisille työsuhteille;

49.  kehottaa vahvistamaan nykyistä sääntely- ja täytäntöönpanokehystä sekä ennen palvelussuhteen alkamista esiintyvien että palvelussuhteen päättymisen jälkeisten eturistiriitojen osalta, jotta julkisen sektorin sekä yksityisen sektorin ja kolmannen sektorin välille voidaan luoda asianmukaiset, selkeät, sitovat ja oikeasuhteiset rajat ja siten parantaa EU:n päätöksenteon uskottavuutta suuren yleisön silmissä;

50.  korostaa, että palvelussuhteen päättymisen jälkeiset ja pyöröovi-ilmiöön liittyvät eturistiriitatilanteet ovat luonteeltaan järjestelmällisiä ja toistuvia huolenaiheita ja EU:n toimielinten, elinten, laitosten ja virastojen yhteinen ongelma; suosittaa, että kaikissa EU:n toimielimissä otetaan käyttöön yhdenmukaistetut ja riittävät karenssiajat ja että niiden täytäntöönpanon valvontaa vahvistetaan; katsoo, että eturistiriitatilanteet saattavat vaarantaa EU:n toimielinten ja virastojen lahjomattomuuden ja siten heikentää kansalaisten luottamusta niihin; korostaa, että asiaan liittyvä EU:n lainsäädäntö ja menettelysäännöt on yhdenmukaistettava ja niiden täytäntöönpanoa on valvottava, jotta voidaan muun muassa vaatia täysimittaista avoimuutta korkea-arvoisten EU:n virkamiesten virkakauden jälkeisistä työtehtävistä tai hankkeista sekä kaikista Euroopan parlamentin jäsenten sivutoimista; katsoo, että sääntöjä, jotka koskevat eturistiriitojen ehkäisemistä julkisen viran tai työsuhteen jälkeen, olisi sovellettava kohtuullisen ajan ja asianmukaista korvausta koskevia sääntöjä noudattaen; korostaa tarvetta ottaa oppia parhaista käytännöistä jäsenvaltioissa, joissa jo on kansallisia eettisiä viranomaisia, joilla on asiaankuuluvaa asiantuntemusta; korostaa, että eettisten normien täytäntöönpanossa on erilaisia kansallisia käytäntöjä; panee merkille, että joissakin jäsenvaltioissa vaaleilla valittujen edustajien on pidättäydyttävä äänestämästä asioista, joissa heillä on henkilökohtainen intressi, ja pyytää siksi Euroopan parlamentin jäseniä pidättäytymään toimimasta esittelijöinä vastaavissa tapauksissa; palauttaa tässä yhteydessä mieliin Euroopan parlamentin jäsenten menettelysääntöjen 2 ja 3 artiklan määräykset, jotka koskevat taloudellisia sidonnaisuuksia ja eturistiriitoja;

51.  korostaa, että Euroopan oikeusasiamies on käsitellyt eturistiriitoja koskevia kanteluja muiden tehtäviensä lisäksi tähän tehtävään tarkoitetun mekanismin puuttuessa ja ilman asianmukaisia keinoja ja valtuuksia valvoa päätöstensä täytäntöönpanoa;

52.  korostaa, että riippumaton EU:n eettinen elin ei yksin riitä käsittelemään tehokkaasti eturistiriitatilanteita EU:n toimielimissä ja virastoissa; katsoo, että EU:n eettisten sääntöjen ja lahjomattomuutta koskevien sääntöjen uudelleentarkasteluun voisi sisältyä muun muassa seuraavia toimenpiteitä: korkeiden virkamiesten ilmoitus- ja karenssiaikojen pidentäminen oikeasuhteisesti tapauskohtaisesti, samalla kun varmistetaan yhdenvertainen kohtelu Euroopan unionin perusoikeuskirjan 15 artiklan mukaisesti, julkisista hankinnoista annetun direktiivin 2014/24/EU(4) lujittaminen, pakollinen luopuminen osakkuuksista yrityksissä, jotka ovat sen toimielimen valvonnan alaisia tai liikeyhteyksissä siihen toimielimeen, johon uusi virkamies on nimitetty, pakollinen jääviys silloin, kun käsitellään asioita, jotka vaikuttavat kyseisen henkilön aiempaan yksityisen sektorin työnantajaan, tai komission jäsenten ja EU:n toimielinten ja virastojen johtavien virkamiesten henkilökohtaisen osakeomistuksen kieltäminen virassaolon aikana; kehottaa jälleen komissiota harkitsemaan asiaa koskevan oikeudellisen kehyksen tarkistamista;

53.  katsoo, että virastosta tai toimielimestä lähtevien johtavien virkamiesten pidemmät karenssiajat ovat perusteltuja oikeudellisia toimenpiteitä, joilla suojellaan yleistä etua ja julkisten elinten lahjomattomuutta, jos ne perustuvat objektiiviseen ja selkeisiin kriteereihin perustuvaan menettelyyn;

54.  ilmaisee huolensa EU:n korkeiden virkamiesten nimitysmenettelyistä, komission jäsenten eturistiriitojen käsittelystä ja Euroopan parlamentin jäsenten menettelysääntöjen rikkomisesta sekä avoimuusvelvoitteiden tarkistamisesta ja pyöröovisääntöjen noudattamisen varmistamisesta;

55.  katsoo, että EU:n toimielinten olisi sovellettava mahdollisimman tiukkoja eettisiä normeja pyöröovitapausten ja eturistiriitojen estämiseksi myös EU:n toimielinten ja virastojen korkeisiin virkoihin nimittämisen yhteydessä;

56.  katsoo, että korkeisiin virkoihin ehdolla olevien ehdokkaiden valintamenettelyt olisi toteutettava täysin objektiivisin perustein ja niiden olisi oltava täysin avoimia suurelle yleisölle; korostaa, että kysymyksiä ja vastalauseita varten olisi oltava kehys sekä avoimet seurantamenettelyt ja valtuudet peruuttaa päätökset, joiden avoimuus ja lahjomattomuus osoittautuvat riittämättömiksi; korostaa, että menettelyjä olisi arvioitava säännöllisesti, jotta voidaan seurata niiden tehokkuutta ja tehdä tarvittaessa parannuksia;

57.  korostaa, että parlamentilla on oltava keskeinen rooli prosessissa, jolla parannetaan EU:n toimielimissä, virastoissa ja elimissä nykyisin sovellettavaa eettistä valvontajärjestelmää, jotta voidaan lisätä kansalaisten luottamusta EU:n päätöksentekoprosesseihin;

o
o   o

58.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) EUVL C 337, 20.9.2018, s. 120.
(2) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0327.
(3) EUVL L 262, 7.10.2005, s. 1.
(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/24/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, julkisista hankinnoista ja direktiivin 2004/18/EY kumoamisesta (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 65).

Päivitetty viimeksi: 12. tammikuuta 2022Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö