Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon 11. joulukuuta 2019 annetun komission tiedonannon Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta (COM(2019)0640) ja 15. tammikuuta 2020 antamansa päätöslauselman Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta(1),

–   ottaa huomioon 20. toukokuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Pellolta pöytään -strategia oikeudenmukaista, terveyttä edistävää ja ympäristöä säästävää elintarvikejärjestelmää varten” (COM(2020)0381),

–  ottaa huomioon 20. toukokuuta 2020 annetussa komission tiedonannossa ”Vuoteen 2030 ulottuva EU:n biodiversiteettistrategia – Luonto takaisin osaksi elämäämme” (COM(2020)0380) esitetyn vuoteen 2030 ulottuvan EU:n biodiversiteettistrategian ja erityisesti tiedonannon 2.2.6 kohdan meriekosysteemien ympäristön hyvän tilan palauttamisesta, muun muassa tarjoamalla kalastus- ja meripolitiikan tulevien rahoitusvälineiden kautta rahoituskannustimia merien suojelualueita varten (mukaan luettuina Natura 2000 -alueet sekä kansainvälisillä tai alueellisilla sopimuksilla perustetut alueet),

–  ottaa huomioon 16. kesäkuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Kohti kestävämpää kalastusta EU:ssa: tilannekatsaus ja suuntaviivat vuodeksi 2021” (COM(2020)0248),

–  ottaa huomioon 17. syyskuuta 2020 annetun komission tiedonannon vuotuisesta kestävän kasvun strategiasta 2021 (COM(2020)0575),

–   ottaa huomioon kalavarojen kestävää hyödyntämistä koskevista hoitotoimenpiteistä Välimerellä 21. joulukuuta 2006 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1967/2006(2),

–   ottaa huomioon yhteisön meriympäristöpolitiikan puitteista (meristrategiapuitedirektiivi) 17. kesäkuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/56/EY(3),

–  ottaa huomioon laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen ehkäisemistä, estämistä ja poistamista koskevasta yhteisön järjestelmästä 29. syyskuuta 2008 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1005/2008(4),

–  ottaa huomioon yhteisestä kalastuspolitiikasta 11. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1380/2013(5),

–  ottaa huomioon Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta 15. toukokuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 508/2014(6) sekä ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 508/2014 kumoamisesta (COM(2018)0390),

–  ottaa huomioon kalastusalan työtä koskevan Kansainvälisen työjärjestön vuoden 2007 yleissopimuksen täytäntöönpanosta 21 päivänä toukokuuta 2012 EU-maiden maatalouden osuustoimintajärjestöjen keskusjärjestön (COGECA), Euroopan kuljetustyöntekijöiden liiton (ETF) ja Euroopan unionin kalastusyritysten kansallisten järjestöjen liiton (Europêche) välillä tehdyn sopimuksen täytäntöönpanosta 19. joulukuuta 2016 annetun neuvoston direktiivin (EU) 2017/159(7),

–  ottaa huomioon kalatalousalan tietojen keruuta, hallintaa ja käyttöä koskevista unionin puitteista sekä yhteistä kalastuspolitiikkaa koskevien tieteellisten lausuntojen tukemisesta 17. toukokuuta 2017 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1004(8),

–  ottaa huomioon Kansainvälisen Atlantin tonnikalojen suojelukomission (ICCAT) yleissopimusalueella sovellettavista hoito-, säilyttämis- ja valvontatoimenpiteistä 15. marraskuuta 2017 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/2107(9),

–  ottaa huomioon läntisen Välimeren pohjakalakantoja hyödyntäviä kalastuksia koskevasta monivuotisesta suunnitelmasta 20. kesäkuuta 2019 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1022(10),

–  ottaa huomioon eräistä kalastusta koskevista säännöksistä GFCM:n (Välimeren yleisen kalastuskomission) sopimusalueella annetun asetuksen (EU) N:o 1343/2011 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/982(11),

–  ottaa huomioon asetusten (EU) N:o 508/2014 ja (EU) N:o 1379/2013 muuttamisesta covid-19:n puhkeamisen vaikutusten lieventämiseksi kalastus- ja vesiviljelyalalla toteutettavien erityistoimenpiteiden osalta 23. huhtikuuta 2020 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/560(12),

–   ottaa huomioon 25. kesäkuuta 2020 annetun komission kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle meristrategiapuitedirektiivin (direktiivi 2008/56/EY) täytäntöönpanosta (COM(2020)0259),

–   ottaa huomioon 26. marraskuuta 2020 annetun Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 26/2020 ”Meriympäristö: suojelu on EU:ssa laaja-alaista mutta jää pinnalliseksi”,

–   ottaa huomioon 9. helmikuuta 2021 annetun yhteisen tiedonannon Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle uudistetusta kumppanuudesta eteläisten naapurimaiden kanssa – Uusi Välimeren alueen toimintaohjelma (JOIN(2021)0002),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 38 ja 39 artiklan,

–  ottaa huomioon EU:ssa harjoitettavan Euroopan naapuruuspolitiikan (ENP),

–  ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien merioikeusyleissopimuksen,

–  ottaa huomioon Välimeren yleisen kalastuskomission (GFCM) keskipitkän aikavälin strategian (2017–2020), jolla pyritään edistämään Välimeren ja Mustanmeren kalastuksen kestävyyttä,

–  ottaa huomioon GFCM:n vuonna 2018 laatiman kertomuksen Välimeren ja Mustanmeren kalastuksen tilasta,

–  ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen 25. syyskuuta 2015 hyväksymän kestävän kehityksen tavoitteen 14 ”säilyttää meret ja merten tarjoamat luonnonvarat sekä edistää niiden kestävää käyttöä”,

–   ottaa huomioon komission tieteellis-teknis-taloudellisen kalastuskomitean (STECF) vuoden 2020 raportin yhteisen kalastuspolitiikan tulosten seurannasta (STECF-Adhoc-20-01),

–   ottaa huomioon Välimeri-asetuksen takautuvaa arviointia koskevan toukokuussa 2016 annetun komission selvityksen,

–   ottaa huomioon Euroopan ympäristökeskuksen raportin nro 17/2019 ”Marine messages II: Navigating the course towards clean, healthy and productive seas through implementation of an ecosystem-based approach”,

–  ottaa huomioon Välimeren merellisen ympäristön ja rannikkoalueiden suojelemista koskevan yleissopimuksen (Barcelonan yleissopimus) ja siihen liittyvät EU:n pöytäkirjat ja päätökset,

–  ottaa huomioon Välimeren rannikkovaltioiden Vallettassa Maltalla 30. maaliskuuta 2017 antaman MedFish4Ever-ministerijulistuksen,

–   ottaa huomioon 7. kesäkuuta 2018 annetun Sofian ministerijulistuksen,

–  ottaa huomioon 26. syyskuuta 2018 annetun ministerijulistuksen, jonka tavoitteena on panna täytäntöön pienimuotoisen ja kestävän kalastuksen alueellinen toimintasuunnitelma Välimerellä ja Mustallamerellä,

–   ottaa huomioon biologista monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluja käsittelevän hallitustenvälisen tiede- ja politiikkafoorumin (IPBES) maailmanlaajuisen arviointiraportin 2019 biologisesta monimuotoisuudesta ja ekosysteemipalveluista,

–   ottaa huomioon hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) vuonna 2019 laatiman erityisraportin valtameristä ja kryosfääristä muuttuvassa ilmastossa,

–  ottaa huomioon merioikeusyleissopimuksen II osan 2 osaston ”Aluemeren rajat”,

–   ottaa huomioon ilmaston- ja ympäristönmuutosta käsittelevien Välimeren alueen asiantuntijoiden (MedECC) riippumattoman verkoston laatiman ensimmäisen Välimeren arviointiraportin (MAR1),

–  ottaa huomioon YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) ja GFCM:n laatiman raportin Välimeren ja Mustanmeren kalastuksen tilasta vuonna 2020,

–  ottaa huomioon kalatalousvaliokunnan mietinnön meriveden lämpötilan nousun seurauksista kalakannoille ja kalataloudelle (2019/2163(INI)),

–  ottaa huomioon kalatalousvaliokunnan lausunnon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnalle sekä maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnalle Pellolta pöytään -strategiasta oikeudenmukaista, terveyttä edistävää ja ympäristöä säästävää elintarvikejärjestelmää varten (2020/2260(INI)) PECH_AD(2021)662054,

–  ottaa huomioon 17. huhtikuuta 2020 antamansa lainsäädäntöpäätöslauselman ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) N:o 1379/2013 ja asetuksen (EU) N:o 508/2014 muuttamisesta covid-19-epidemian vaikutusten lieventämiseksi kalastus- ja vesiviljelyalalla toteutettavien erityistoimenpiteiden osalta (COM(2020)0142 – C9-0093/2020 – 2020/0059(COD))(13),

–   ottaa huomioon 21. tammikuuta 2021 antamansa päätöslauselman aiheesta ”Enemmän kaloja meressä? Toimenpiteet, joilla edistetään kalakantojen elpymistä yli kestävän enimmäistuoton (MSY), mukaan lukien kalakantojen elvyttämisalueet ja merelliset suojelualueet”(14),

–  ottaa huomioon covid-19-pandemian tämänhetkiset ja pitkän aikavälin kielteiset sosioekonomiset vaikutukset alaan, vähittäiskauppiaat ja tuore-elintarvikkeiden pienkauppa mukaan lukien,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 54 artiklan,

–  ottaa huomioon kalatalousvaliokunnan mietinnön (A9-0225/2021),

A.  ottaa huomioon, että Välimeri on biologiselta monimuotoisuudeltaan merkittävimpiä alueita maailmassa ja että sen alueella elää rannikkoyhteisöjä, jotka ovat hyvin riippuvaisia kalastuksesta ja etenkin pienimuotoisesta kalastuksesta; toteaa, että sen ympäristön nykyinen, osittain liikakalastuksesta johtuva huolestuttava tila on vakava uhka sekä biologiselle monimuotoisuudelle että alan selviytymiselle, sillä kannattavuuden heikkenemisellä voi olla hyvin kielteisiä sosioekonomisia vaikutuksia kalastajayhteisöihin, elinkeinoalaan ja siihen liittyviin toimialoihin;

B.  ottaa huomioon, että kalakantojen lisääntymiskyky ei ole rajaton ja että kalan kysyntä ja kulutus kasvavat jatkuvasti;

C.  ottaa huomioon, että tilanne Välimerellä ja etenkin läntisellä Välimerellä (missä uusia toimenpiteitä parhaillaan toteutetaan, joskin niitä on liian aikaista arvioida kaikilta osin lisätoimien puuttuessa) sekä Mustallamerellä on pysynyt suurin piirtein muuttumattomana sen jälkeen, kun tietoja alettiin kerätä vuonna 2003, vaikka biomassa on saattanut kasvaa hieman vuodesta 2012 lähtien;

D.  ottaa huomioon, että GFCM:n Välimeren ja Mustanmeren kalastuksen tilaa koskevan vuoden 2020 raportin mukaan liikakalastettujen kalakantojen osuus Välimerellä oli 88 prosenttia vuonna 2014 ja 75 prosenttia vuonna 2018, ja toteaa sen osoittavan selkeästi, että vaikka työtä on vielä paljon, tulokset kuitenkin vähitellen paranevat alueella toimivien kalastajien asiaan sitoutumisen ansiosta; ottaa huomioon, että STECF:n mukaan useiden kalakantojen tilanne on yhä vakava, sillä tieteellisesti arvioiduista kalakannoista yli 80:tä prosenttia kalastetaan kestävän enimmäistuoton (MSY) tasoja enemmän;

E.  ottaa huomioon, että asetus läntisen Välimeren pohjakalojen kalastuksen hallinnointia koskevasta monivuotisesta suunnitelmasta annettiin vuonna 2019, ja toteaa, että siinä säädettyjen toimenpiteiden vaikutuksia voidaan arvioida vasta ajan myötä;

F.  ottaa huomioon, että kalastustoimintaa koskevilla rajoituksilla on merkittäviä sosioekonomisia vaikutuksia, sillä ne heikentävät tuhansien yritysten kannattavuutta uhaten jopa niiden selviytymistä, ja että niillä voi olla tuhoisa vaikutus rannikkoalueiden työllisyyteen ja sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen;

G.  ottaa huomioon, että kalakantojen ehtyminen ja merten biologisen monimuotoisuuden häviäminen uhkaavat rannikkoyhteisöjen ruokaturvaa sekä työpaikkoja ja tulonsaantia koko pienimuotoisen kalastuksen arvoketjussa;

H.  katsoo, että erot kalastustoiminnan rajoitusten noudattamisessa estävät asetettujen tavoitteiden saavuttamisen ja saattavat rajoituksia noudattavat selvästi huonompaan asemaan;

I.  toteaa, että Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastoa pitäisi käyttää kielteisten sosioekonomisten vaikutusten lieventämiseksi ja alan monipuolistamiseksi;

J.  ottaa huomioon, että suurin osa Välimeren kalastuslaivastosta koostuu pienimuotoista kalastusta harjoittavista aluksista, joiden osuus Välimeren alueen kalastuslaivastosta on noin 84 prosenttia ja työpaikoista 60 prosenttia; ottaa huomioon, että joitakin laivastoja on supistettu huomattavasti, joskin vaihtelevassa määrin eri puolilla EU:ta ja EU:n ulkopuolisissa maissa, mikä on vaikuttanut merkittävästi paikallisiin talouksiin, ja toteaa, että tästä huolimatta alusten lukumäärää koskevat suuntaukset ovat pysynyt jokseenkin tasaisina;

K.  ottaa huomioon, että useimmille rannikko- ja saarialueille pienimuotoinen kalastus on niiden elämäntapaan kuuluva perinteinen kalastusmuoto ja merkittävä elinkeino, jonka kasvua ja kehittymistä varten tarvitaan erityistoimenpiteitä ja tukea;

L.  ottaa huomioon, että kalakannat on saatava elinvoimaiselle tasolle työpaikkojen häviämisen estämiseksi ja kalastuksesta riippuvaisten merkittävien talouden alojen ylläpitämiseksi;

M.  ottaa huomioon, että Välimeren kalakantoihin ja sen biologiseen monimuotoisuuteen kohdistuva paine ei johdu ainoastaan kalastuksesta vaan myös ihmisen aiheuttamista tekijöistä, kuten muovisaasteesta, polttoaineen leviämisestä, elinympäristöjen häviämisestä, merenkulusta, ilmastonmuutoksesta sekä haitallisten vieraslajien leviämisestä;

N.  ottaa huomioon, että tilastojen mukaan kalatuotteiden kulutus kasvaa tasaisesti ja tuonti vastaavasti;

O.  katsoo, että eurooppalaisten tuotteiden merkinnöissä on parantamisen varaa Välimeren kalastuksen arvon vahvistamiseksi ja jäljitettävyyden parantamiseksi sekä laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen (LIS-kalastuksen) torjumiseksi;

P.  ottaa huomioon, että tuotanto on tasaisesti vähentynyt ja että tarvitaan toimenpiteitä kalavarojen kestävyyden palauttamiseksi;

Q.  ottaa huomioon, että äkillisen kysynnän vähenemisen vuoksi kalastus ja vesiviljely kuuluvat covid-19-pandemiasta eniten kärsineisiin aloihin;

R.  ottaa huomioon, että komissio on tehnyt ehdotuksen väliaikaisista ja kohdennetuista toimenpiteistä kalan ja äyriäisten tuottajien covid-19-pandemian myötä kohtaamiin haasteisiin vastaamiseksi;

S.  katsoo, että Libyan poliittisesti epävakaa ja levoton tilanne on konkreettinen uhka eteläisen Välimeren alueella toimiville EU:n kalastajille ja vaarantaa heidän henkilökohtaisen vapautensa ja kalastustoimintansa turvallisuuden;

T.  ottaa huomioon, että EU:n kalastajien on noudatettava kalakantojen säilyttämistä koskevia sääntöjä, joita muiden Välimeren maiden kalastajien ei tarvitse noudattaa, ja katsoo, että tämä heikentää kalakantojen elvyttämispyrkimyksiä ja aiheuttaa epäreilua kilpailua EU:n kalastajiin nähden;

U.  ottaa huomioon, että Välimeri lämpenee jopa 20 prosenttia muuta maailmaa nopeammin; ottaa huomioon, että MedECC-verkoston mukaan ilmastonmuutos voi johtaa siihen, että paikallisesti jopa 50 prosenttia kaupallisesti hyödynnettävistä kaloista ja meren selkärangattomista kuolee sukupuuttoon vuoteen 2050 mennessä;

Lainsäädännöllisten näkökohtien parantaminen

1.  kehottaa komissiota määrittämään Välimeren neuvoa-antavaa toimikuntaa (MED-AC) kuultuaan kalakantojen elvyttämisen tiellä olevat esteet ja analysoimaan GFCM:n vuosien 2017–2020 strategian täytäntöönpanoa, jotta analyysin tulokset voidaan sisällyttää vuosien 2021–2030 strategiaan, ja varmistamaan, että kalakantojen elvyttämiseksi ryhdytään käytännön toimenpiteisiin, sekä harkitsemaan tarpeen mukaan sekä lainsäädännöllisiä että muita toimia;

2.  pitää myönteisenä komission vuoteen 2030 ulottuvassa biodiversiteettistrategiassaan esittämää ehdotusta, jonka mukaan vähintään 30 prosenttia EU:n merialueesta olisi suojeltava, myös perustamalla yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) mukaisia kalakantojen elvyttämisalueita;

3.  katsoo, että on varmistettava olemassa olevien merellisten suojelualueiden tosiasiallinen vahvistaminen ja kehittäminen sekä kalastajien osallistuminen valmisteluun ja hallinnointiin;

4.  korostaa tarvetta sisällyttää tällaisten alueiden nimeämisen ja niistä saatujen tulosten onnistumisen arvioinnin tulevaan yhteisen kalastuspolitiikan toimintaa koskevaan kertomukseen; kehottaa GFCM:ää hyödyntämään Jabukan/Pomon syvänteen kalakantojen elvyttämisalueen hyvää esimerkkiä;

5.  kehottaa komissiota varmistamaan kaikille talouden aloille tasapuoliset toimintaedellytykset tehokkaasti hallinnoitujen ja toisiinsa liitettyjen merellisten suojelualueiden toteuttamisessa;

6.  pyytää komissiota ottamaan Välimeren maiden tarpeet huomioon antamalla niille tieteellistä ja teknistä tukea alueellisten ja kansainvälisten rahoitusmekanismien käytössä ja kestävien kehittämishankkeiden luomiseksi;

7.  kehottaa komissiota arvioimaan kalakantojen uusien hoitosuunnitelmien tarvetta, jotta yhteisen kalastuspolitiikan sosiaalista, taloudellista ja ekologista kestävyyttä koskevat periaatteet toteutuvat;

8.  muistuttaa yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteesta saavuttaa kaikkien kalakantojen osalta kestävän enimmäistuoton mukainen hyödyntämistaso viimeistään vuoteen 2020 mennessä;

9.  panee huolestuneena merkille, että vielä on runsaasti kalakantoja, joiden tilanteesta ei ole tarkkaa tietoa; kehottaa tehostamaan toimia tiedonkeruun parantamiseksi, jotta tarvittavien hoitotoimenpiteiden suunnittelua voidaan parantaa;

10.  muistuttaa meristrategiapuitedirektiivin tavoitteesta, joka koskee meriympäristön hyvän tilan saavuttamista tai ylläpitämistä vuoteen 2020 mennessä;

11.  kehottaa komissiota hyödyntämään tonnikalaan liittyvää hyvää esimerkkiä tutkimalla joidenkin lajien, kuten kummeliturskan, suurimpien sallittujen saaliiden käyttöönottoa pitkällä aikavälillä ja laatimaan ehdotuksen monivuotisen suunnitelman arviointivaiheessa vuonna 2024;

12.  muistuttaa, että suojeltujen merialueiden ja muiden suojelualueiden onnistuminen perustuu siihen, että kalastajat, rannikkoyhteisöt ja muut sidosryhmät hyväksyvät ne; kehottaa komissiota tarkastelemaan tarvetta edistää kalastusalan ja sen pienimuotoisen kalastuksen osa-alueen, paikallisten yhteisöjen ja kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien aktiivista osallistumista merellisten suojelualueiden suunnitteluun, hoitoon ja valvontaan;

13.  kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita toimiin, jotta suojelualueet eivät olisi olemassa Välimerellä vain nimellisesti ja jotta luotaisiin suojelualueita, jotka ovat osa tehokkaasti hoidettujen ja toisiinsa liitettyjen suojelualueiden yhtenäistä verkostoa, johon kuuluu avomeri- ja syvän meren alueita; muistuttaa vaatimuksesta lopettaa kalastus pohjaa koskettavilla pyydyksillä yli 400 metrin syvyydessä alueilla, joilla tiedetään olevan haavoittuvia meriekosysteemejä tai joilla niitä todennäköisesti esiintyy;

14.  kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita laajentamaan kalakantojen elvyttämisalueiden verkostoa yhteisen kalastuspolitiikan ja GFCM:n puitteissa erityisesti silloin, kun on selvää näyttöä säilyttämisen vähimmäisviitekokoa pienempien kalojen suurista keskittymistä tai kutualueista; korostaa tarvetta sisällyttää tällaisten alueiden nimeämisen ja niistä saatujen tulosten arvioinnin tulevaan yhteisen kalastuspolitiikan toimintaa koskevaan kertomukseen; kehottaa GFCM:ää hyödyntämään Jabukan/Pomon syvänteen kalakantojen elvyttämisalueen hyvää esimerkkiä;

15.  kehottaa GFCM:ää tekemään ehdotuksen kunnianhimoisesta ja kattavasta uudesta yhteisestä vuosien 2021–2025 Välimeren ja Mustanmeren kalastus- ja vesiviljelystrategiasta, jonka on sisällettävä tehokkaita ja kestäviä alueellisia ja kansallisia hoitotoimenpiteitä kestävän enimmäistuoton lähestymistavan mukaisesti; kehottaa GFCM:ää paneutumaan ongelmiin, kuten ilmaston lämpeneminen, LIS-kalastus ja virkistyskalastus, ja ottamaan käyttöön uusia kalakantojen elvyttämisalueita;

16.  pitää virkistyskalastusta koskevan tieteellisen tiedon puuttumista valitettavana; kehottaa EU:n jäsenvaltioita ja GFCM:ää arvioimaan täysipainoisesti virkistyskalastuksen vaikutusta kalavarojen hoitoon ja sen osuutta siinä sekä sisällyttämään sen hoitosuunnitelmiinsa;

17.  korostaa seurannan ja valvonnan sekä tehokkaan alueellisen yhteistyön merkitystä meren elollisten luonnonvarojen hoidolle;

18.  kehottaa komissiota edistämään Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteita GFCM:ssä ja tukemaan valtamerten kestävää hallinnointia ja kalavarojen hoitoa asianmukaisella rahoituksella;

19.  kehottaa komissiota varmistamaan, että ennen kalakantojen kasvattamiseen tähtääviä ja kalastustoimintaa rajoittavia lainsäädäntöehdotuksia tehdään kattava vaikutustenarviointi, jossa määritetään tarkasti ehdotuksesta rannikkoyhteisöille sekä EU:n kalastusyritysten ja tuotantoketjun tuottavuudelle ja kilpailukyvylle koituvat sosioekonomiset vaikutukset ja ympäristövaikutukset, ja että ehdotukset perustuvat parhaaseen käytettävissä olevaan tieteelliseen tietoon, joka jaetaan kalastusalan sidosryhmille;

20.  kehottaa lisäksi – Euroopan vihreän kehityksen ohjelma ja sitä tukevat biodiversiteettistrategia ja Pellolta pöytään -strategia sekä ohjelman merkittävät vaikutukset yleensä kalastukseen ja erityisesti Välimeren alueeseen huomioon ottaen – tekemään näistä toimenpiteistä ja niiden toteuttamisesta kalastus- ja vesiviljelyalaan kohdistuvien vaikutusten arvioinnin etenkin, kun Välimeren alueella on eri sääntöjä noudattavia EU:n ulkopuolisia maita;

21.  korostaa, että ei ole riittävän tarkasti määritetty, miten paljon kalastuksen lisäksi kaikki muut mahdolliset tekijät, kuten saasteet, maapallon lämpeneminen, vieraslajit, hiilivetyjen hyödyntäminen, ruoppaus ja meriliikenne, vaikuttavat kalakantoihin; korostaa, että puuttuvan tiedon vuoksi päätöksenteko ei ole riittävän asianmukaista ja tehokasta, jotta voidaan varmistaa kalakantojen ja meriekosysteemien säilyttäminen;

22.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että kaikista lainsäädäntöehdotuksista ja muista ehdotuksista jaetaan tietoa erilaisille kalastajayhdistyksille yhteishallinnointimallin mukaisesti;

23.  korostaa, että kaikki tulevat, kalakantojen elvyttämistä Välimerellä edistävät lainsäädännölliset toimenpiteet, joilla on vaikutusta EU:n kalastusalan toimintaan, pitäisi toteuttaa vaiheittain ja alan toimintakykyyn suhteutettuna; korostaa lisäksi olevan tärkeää varmistaa, että tulevista lainsäädäntöehdotuksista ei aiheudu liiallista byrokraattista ja taloudellista taakkaa EU:n kalastusalalle eikä varsinkaan pienimuotoiselle kalastukselle;

24.  painottaa, että Välimeren kalakantojen suojelemiseen ja elvyttämiseen tähtäävissä lainsäädäntöaloitteissa ei pidä tyytyä yksinomaan kalastustoimintaa rajoittaviin toimenpiteisiin vaan niissä on käsiteltävä ongelmaa laaja-alaisemmin ja paneuduttava yhtenäisesti kaikkiin kalakantojen ehtymiseen liittyviin uhkatekijöihin;

25.  korostaa tarvetta säätää lakeja ekosysteemilähtöistä lähestymistapaa käyttäen, jotta voidaan havaita ja analysoida kaikki kalakantoihin vaikuttavat vuorovaikutustekijät, ottaen huomioon kalastustoiminnan lisäksi myös muut vaikuttavat tekijät ja uusien haitallisten vieraslajien esiintyminen,

26.  korostaa positiivista vaikutusta, joka Välimeren alueella toimivien hyvin vanhojen kalastuslaivastojen, sekä alusten että moottoreiden, uusimisella olisi, koska se vähentäisi niistä aiheutuvia ympäristövaikutuksia, lisäisi alusten polttoainetehokkuutta ja vähentäisi niiden hiilidioksidipäästöjä sekä parantaisi turvallisuutta ja työoloja aluksilla; muistuttaa, että Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastosta saavutettu sopimus helpottaa tähän liittyvän tuen antamista;

27.  kehottaa komissiota turvaamaan koko kalastusalan ja siihen liittyvän tuotantoketjun kilpailukyvyn ja kestävän kehityksen korostaen kalastustuotteiden arvoa ja parantaen tuotemerkintöjä ja jäljitettävyyttä sekä painottaen erityisesti niitä toimenpiteitä, joilla varmistetaan EU:n vaatimusten noudattaminen tuontituotteissa;

28.  kehottaa neuvostoa ja komissiota arvioimaan myönteisesti parlamentin kannan meneillään olevassa asetuksen (EY) N:o 1005/2008(15) (LIS-asetus) tarkistamisessa ja erityisesti parlamentin tekemän ehdotuksen tietyin edellytyksin tehtävästä suojatoimenpiteiden käyttöönotosta, jolloin kalastus- ja vesiviljelytuotteiden tullietuudet keskeytetään väliaikaisesti sellaisilta EU:n ulkopuolisilta valtioilta, jotka eivät osallistu riittävästi laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen torjuntaan;

29.  pyytää, että komissio ja jäsenvaltiot parantavat kaikkien kala- ja äyriäistuotteiden merkintöjä ja jäljitettävyyttä, jotta kuluttajille annetaan selkeämpää tietoa tuotteen alkuperästä ja lajeista sekä muita näkökohtia, kuten pyyntiin ja jalostukseen sovellettavia tuotantomenetelmiä ja vaatimuksia, koskevia tietoja, myös EU:n ulkopuolisista maista tuotavista tuotteista;

30.  kehottaa meri- ja kalastusasioista vastaavaa komission jäsentä perustamaan neuvoa-antavan elimen yhdessä EU:n ulkopuolisten Välimeren alueen maiden kanssa epäreilun kilpailun vähentämiseksi ja tasapuolisten toimintaedellytysten takaamiseksi EU:n kalastajille ja alalla toimiville naisille;

31.  kehottaa jäsenvaltioita torjumaan LIS-kalastusta parantamalla kalastustoimien sekä seurannan ja valvonnan avoimuutta;

32.  kehottaa jäsenvaltioita tehostamaan kalastuksenvalvonnan valmiuksia ja helpottamaan jäsenvaltioiden välistä parhaiden käytäntöjen ja kohdetietojen vaihtoa lyhyen aikavälin taktisella tasolla Euroopan kalastuksenvalvontaviraston (EFCA) tuella;

33.  kehottaa EU:n Välimeren alueen jäsenvaltioita perustamaan välittömästi lisää GFCM:n alaisia kalastusrajoitusalueita liiallisesti hyödynnettyjen meriekosysteemien suojelemiseksi käyttäen Jabukan/Pomon syvänteen kalastusrajoitusaluetta esimerkkinä hyvästä käytännöstä;

34.  kehottaa komissiota tarkastelemaan kalastuksen sisällyttämistä EU:n naapuruuspolitiikkaan välineeksi tehostamaan alueellista yhteistyötä;

35.  korostaa, että yhteisen kalastuspolitiikan asianmukaisen ja pakollisen täytäntöönpanon tavoitteena olisi oltava ekologisen, taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden välisen asianmukaisen tasapainon saavuttaminen;

36.  kehottaa komissiota tekemään analyysin paikallisyhteisöjä ja Välimeren kalastusalaa koskevista ympäristötiedoista ja sosioekonomisista tiedoista, jotta voidaan arvioida covid-19-kriisin vaikutusta kalastusalaan ja kalakantoihin, ja ottamaan tämän analyysin huomioon myöhemmässä päätöksenteossa;

37.  kehottaa komissiota käyttämään analyysia hyväkseen laatiessaan toimintalinjoja ja edistäessään tutkimusyhteistyötä sekä yhteistyössään kaikkien Välimeren alueen, sekä EU:hun kuuluvien että sen ulkopuolisten rantavaltioiden toimijoiden kanssa, jotta voidaan käsitellä ja välttää riitatapauksia, joita kansainvälisten vesien herkillä alueilla samoja meren elollisia luonnonvaroja pyytävien laivastojen välille mahdollisti syntyy;

38.  kehottaa komissiota analysoimaan yhteiskuntaan, talouteen ja ympäristöön kohdistuvia vaikutuksia sekä virkistyskalastuksen vaikutuksia kalakantoihin, jotta kyseisen analyysin tiedot otetaan huomioon mahdollisesti päätettävissä toimissa;

39.  kehottaa jäsenvaltioita käyttämään Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston määrärahoja asianmukaisesti ja rahaston sääntöjen mukaisesti korvausten maksamiseksi pienimuotoista kalastusta harjoittaville kalastajille, jotka joutuvat säilyttämistoimien vuoksi keskeyttämään toimintansa;

40.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita hyödyntämään yhteishallinnoinnin sekä ekosysteemilähtöisen, mukautuvan ja ennalta varautuvan hoidon tarjoamia mahdollisuuksia, jotta saavutetaan viime kädessä tavoite kalavarojen kestävästä hoidosta, joka perustuu kalastuksen valvontaan ja pyyntikalastuksen valikoivuuden varmistamiseen Välimerellä;

Puuttuminen muun taloudellisen toiminnan ja paineen aiheuttamiin, kalakantojen elpymiseen kohdistuviin vaikutuksiin

41.  on tyytyväinen työhön, jota GFCM on tehnyt vuodesta 2017 lähtien strategioiden laatimiseksi ja hyväksymiseksi kalastukseen mahdollisesti kohdistuvien ilmastonmuutoksen vaikutusten varalta;

42.  kehottaa jäsenvaltioita laatimaan sääntöjä, joilla kielletään suurten yksityisalusten ankkurointi ja kiinnittyminen 300 metrin alueella rantaviivasta ja suojeltujen luontotyyppien alueilla sekä 300 metrin rajalla ja ulkosatamissa, koska näillä aluksilla on merkittävä vaikutus herkkiin ekosysteemeihin, kuten Posidonia oceanica -kasvustoihin;

43.  kehottaa komissiota laatimaan tutkimuksen ihmisen eri toimintojen sekä maa-alueiden ja merten saastumismuotojen vaikutuksesta kalakantoihin ja meriekosysteemeihin;

44.  korostaa, että tieteellisen tutkimuksen tekemisessä ja kalakantojen arvioimisessa Välimerellä tarvittavista resursseista ja etenkin henkilöresursseista on pulaa;

45.  kehottaa jäsenvaltioita rahoittamaan uusien tieteellisten asiantuntijoiden koulutusta;

Tietojen keräämisen ja tutkimuksen vahvistaminen

46.  painottaa tarvetta edistää Välimerellä pienimuotoista rannikkokalastusta ja vähävaikutteisia kalastusmenetelmiä ja velvoittaa jäsenvaltioita jakamaan tällaiselle kalastukselle suurempi osuus kalastusmahdollisuuksista kahdessa kalastuksessa, joissa on otettu käyttöön suurimmat sallitut saaliit, asetuksen (EU) N:o 1380/2013 17 artiklan mukaisesti;

Toimijoiden suurempi osallistuminen päätöksentekoon ja tiedonkeruuseen

47.  kehottaa komissiota tekemään taloudellisen analyysin Välimeren kalavarojen vähenemisen sosiaalisista ja työllisyyteen kohdistuvista vaikutuksista, jotta voidaan kehittää asianmukaisia tukitoimenpiteitä vähävaikutteiseen kalastukseen tapahtuvan oikeudenmukaisen ja tasapuolisen siirtymän varmistamiseksi;

48.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että tietojen analysoinnissa ja sen perusteella tehtävissä mahdollisissa toimenpiteissä voidaan hyödyntää Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston määrärahoja alan kestävyyden, innovoinnin ja monipuolistamisen tukemiseksi;

49.  kehottaa lisäämään paikallisten ja alueellisten viranomaisten ja tutkimuslaitosten sekä paikallisten toimijoiden osallistumista valikoivaa kalastusta koskevien tietojen keruuseen tiiviissä yhteistyössä tieteellis-teknis-taloudellisen kalastuskomitean (STECF) kanssa;

50.  kehottaa vaihtamaan valikoivampien pyydyksien ja meren jätteidenkeruun menetelmien kehittämistä koskevia hyviä käytäntöjä ja innovaatioita antaen tunnustusta kalastajille ”meren vartijoina” terveemmän ja puhtaamman meriympäristön edistämiseksi;

51.  korostaa, että Välimeren kalakantojen elvyttämistä koskevien tavoitteiden saavuttaminen täysimääräisesti ja EU:n lainsäätäjien hyväksymien sääntöjen asianmukainen täytäntöönpano riippuvat kalastusalan tosiasiallisesta osallistumisesta;

52.  kehottaa komissiota parantamaan ja vahvistamaan yhteistyötä ja vuoropuhelua rannikkoyhteisöjen neuvoa-antavien toimikuntien, kalastajien ja ammattilaisten kanssa ottamalla asianmukaisesti huomioon niiden näkemykset ja kalastajien, alalla työskentelevien naisten, asiaankuuluvien ammattialajärjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjen merkityksen täytäntöön pantavien sääntöjen laatimisessa ja päätöksentekoprosessissa;

53.  kehottaa jäsenvaltioita sallimaan asiaankuuluvien sidosryhmien osallistumiseen, kuulemiseen ja yhteiseen päätöksentekoon perustuvien kalastuksen yhteishallinnointimallien käyttöön ottamisen paikallisella tasolla; panee merkille, että tällaiset hallinnointisuunnitelmat edellyttävät saaliiden kattavaa seurantaa, jotta voidaan varmistaa kalavarojen kestävä hyödyntäminen ja turvata sosioekonomisten edellytysten asianmukainen tasapaino kalastusalalla erojen tasaamiseksi laivaston eri osien välillä;

54.  painottaa, että yhteishallinnointimallit perustuvat ekosysteemipalvelujen ylläpitämiseen ja hyödynnettävien ekosysteemien säilyttämiseen turvaamalla ne, mikä tarkoittaa ekosysteemilähtöisen lähestymistavan soveltamista kalastukseen ja mukautuvaan hoitoon ja sellaisen pysyvän tieto-, analysointi- ja toimintajärjestelmän perustamista, joka mahdollistaa jatkuvan oppimisen, palautteen ja joustavan päätöksenteon;

55.  pitää myönteisenä alueen pienimuotoisen kalastuksen ja meriympäristön kestävän tulevaisuuden varmistamiseen tähtäävän vuoden 2018 toimintasuunnitelman hyväksymistä sekä Friends of Small-Scale Fisheries -sivuston perustamista;

56.  korostaa, että kaikkien suojelutavoitteiden on pohjauduttava parhaisiin käytettävissä oleviin tieteellisiin lausuntoihin;

Oikeusvaltioperiaatteen takaaminen

57.  tuomitsee jatkuvat merioikeuden loukkaukset Välimerellä, esimerkiksi sieppaukset, alusten pakkolunastukset, laittomat vangitsemiset, pelottelun, tarkastukset, häirinnän, hyökkäykset ja epäoikeudenmukaiset oikeudenkäynnit, joiden kohteena ovat EU:n kalastajat vain siksi, että he tekevät työtään, ja jotka ovat selvästi kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden vastaisia;

58.  kehottaa komissiota tarkastelemaan tilannetta Välimerellä ja selvittämään mahdollisuutta jonkinlaisiin operatiivisiin järjestelyihin EU:n merenkulkijoiden ja alusten suojelemiseksi;

59.  kehottaa komissiota aloittamaan vuoropuhelun niiden Pohjois-Afrikan maiden kanssa, jotka eivät noudata merioikeusyleissopimusta eivätkä GFCM:n periaatteita ja päätöksiä, jotta varmistetaan turvallisuus ja tasapuoliset toimintaedellytykset kaikille EU:n kalastajille;

60.  kehottaa komissiota kannustamaan naapurivaltioita yhteisiin toimiin, joilla edistetään alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen tekemien sopimusten noudattamista ja osallistumista kalakantojen asianmukaiseen hoitoon ja elvyttämiseen;

61.  kehottaa komissiota tehostamaan virastojensa avulla EU:n aluevesien valvontaa, jotta voidaan tunnistaa EU:n aluevesillä ja merellisillä suojelualueilla laittomasti pyytävät EU:n ulkopuolisten maiden alukset ja parantaa EU:n kalastajien turvallisuusolosuhteita; painottaa olevan ensisijaisen tärkeää, että näille virastoille myönnetään tähän tarkoitukseen riittävät määrärahat ja henkilöresurssit;

62.  kehottaa unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa tehostamaan kansainvälistä oikeutta, turvallisuutta ja oikeusvaltioperiaatetta ylläpitäviä unionin toimia eteläisen Välimeren alueella;

o
o   o

63.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0005. (2) EUVL L 409, 30.12.2006, s. 11. (3) EUVL L 164, 25.6.2008, s. 19. (4) EUVL L 286, 29.10.2008, s. 1. (5) EUVL L 354, 28.12.2013, s. 22. (6) EUVL L 149, 20.5.2014, s. 1. (7) EUVL L 25, 31.1.2017, s. 12. (8) EUVL L 157, 20.6.2017, s. 1. (9) EUVL L 315, 30.11.2017, s. 1. (10) EUVL L 172, 26.6.2019, s. 1. (11) EUVL L 164, 20.6.2019, s. 1. (12) EUVL L 130, 24.4.2020, s. 11. (13) EUVL C 316, 6.8.2021, s. 28. (14) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2021)0017. (15) Neuvoston asetus (EY) N:o 1005/2008, annettu 29 päivänä syyskuuta 2008, laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen ehkäisemistä, estämistä ja poistamista koskevasta yhteisön järjestelmästä, asetusten (ETY) N:o 2847/93, (EY) N:o 1936/2001 ja (EY) N:o 601/2004 muuttamisesta sekä asetusten (EY) N:o 1093/94 ja (EY) N:o 1447/1999 kumoamisesta (EUVL L 286, 29.10.2008, s. 1).