Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon vammaiskysymyksistä vastaanotetut vetoomukset, jotka on esitetty tämän päätöslauselman otsikossa, sekä vetoomusvaliokunnan aiemmat keskustelut näistä vetoomuksista,

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 19 ja 48 artiklan, 67 artiklan 4 kohdan sekä 153, 165, 168 ja 174 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja erityisesti sen 3, 21, 24, 26, 34, 35, 41 ja 47 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin ja erityisesti sen periaatteet 1, 3, 10 ja 17,

–  ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksista (vammaisyleissopimus) ja sen voimaantulon 21. tammikuuta 2011 vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta 26. marraskuuta 2009 tehdyn neuvoston päätöksen 2010/48/EY mukaisesti(1),

–  ottaa huomioon vammaisyleissopimuksen yleiskommentit vammaisyleissopimuksen täytäntöönpanoa koskevina virallisina ohjeina,

–  ottaa huomioon neuvoston, jäsenvaltioiden ja komission väliset käytännesäännöt sisäisistä järjestelyistä vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen täytäntöönpanoa varten Euroopan unionissa ja Euroopan unionin edustamista varten kyseiseen yleissopimukseen liittyen(2),

–  ottaa huomioon vammaisten henkilöiden oikeuksia käsittelevän YK:n komitean (vammaisten henkilöiden oikeuksien komitea) 2. lokakuuta 2015 antamat loppupäätelmät Euroopan unionin ensimmäisestä raportista,

–  ottaa huomioon YK:n yleissopimuksen lapsen oikeuksista,

–  ottaa huomioon Euroopan oikeusasiamiehen strategisen tutkimuksen siitä, miten komissio varmistaa vammaisten henkilöiden pääsyn verkkosivuilleen,

–  ottaa huomioon neuvoston perustaman unionin tason tarkistetun rakenteen, jota edellytettiin vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen 33 artiklan 2 kohdassa,

–  ottaa huomioon Euroopan oikeusasiamiehen strategisen tutkimuksen siitä, miten komissio valvoo tapaa, jolla EU:n varoja käytetään edistämään vammaisten ja ikääntyneiden henkilöiden oikeuksia itsenäiseen elämään,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeusviraston laatiman perusoikeusraportin vuodelta 2020,

–  ottaa huomioon 11. joulukuuta 2019 annetun Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevasta EU:n agendasta 2020–2030,

–  ottaa huomioon Euroopan tasa-arvoinstituutin tasa-arvoindeksin 2020,

–  ottaa huomioon 23. lokakuuta 2007 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1371/2007 rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista(3),

–  ottaa huomioon 17. huhtikuuta 2019 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/882 tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimuksista(4),

–  ottaa huomioon 26. lokakuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/2102 julkisen sektorin elinten verkkosivustojen ja mobiilisovellusten saavutettavuudesta(5),

–  ottaa huomioon 11. joulukuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/1972 eurooppalaisesta sähköisen viestinnän säännöstöstä(6),

–  ottaa huomioon 20. kesäkuuta 2019 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/1158 vanhempien ja omaistaan hoitavien työ- ja yksityiselämän tasapainottamisesta ja neuvoston direktiivin 2010/18/EU kumoamisesta(7),

–  ottaa huomioon 27. marraskuuta 2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/78/EY yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista(8),

–  ottaa huomioon 3. maaliskuuta 2021 annetun komission tiedonannon ”Tasa-arvon unioni: Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva strategia 2021–2030” (COM(2021)0101),

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvoston direktiiviksi uskonnosta tai vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä tai sukupuolisesta suuntautumisesta riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta (COM(2008)0426, ”syrjinnän vastainen direktiivi”) sekä siitä 2. huhtikuuta 2009 vahvistetun Euroopan parlamentin kannan(9),

–  ottaa huomioon 4. kesäkuuta 1998 annetun neuvoston suosituksen vammaisten pysäköintiluvasta(10),

–  ottaa huomioon 14. kesäkuuta 2021 annetun neuvoston suosituksen (EU) 2021/1004 eurooppalaisen lapsitakuun perustamisesta(11),

–  ottaa huomioon 27. marraskuuta 2020 annetun komission yksiköiden valmisteluasiakirjan unionin vammaisstrategian 2010–2020 arvioinnista (SWD(2020)0291),

–  ottaa huomioon 17. huhtikuuta 2020 antamansa päätöslauselman EU:n yhteensovitetuista toimista covid-19-pandemian ja sen seurausten torjumiseksi(12),

–  ottaa huomioon 18. kesäkuuta 2020 antamansa päätöslauselman Euroopan vammaisstrategiasta vuoden 2020 jälkeen(13),

–  ottaa huomioon 8. heinäkuuta 2020 antamansa päätöslauselman kehitysvammaisten henkilöiden ja heidän perheidensä oikeuksista covid-19-kriisissä(14),

–  ottaa huomioon 29. huhtikuuta 2021 antamansa päätöslauselman eurooppalaisesta lapsitakuusta(15),

–  ottaa huomioon 10. maaliskuuta 2021 antamansa päätöslauselman yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista annetun neuvoston direktiivin 2000/78/EY täytäntöönpanosta YK:n vammaisyleissopimuksen valossa(16),

–  ottaa huomioon 29. marraskuuta 2018 antamansa päätöslauselman vammaisten naisten tilanteesta(17),

–  ottaa huomioon 3. marraskuuta 2016 julkaistun tutkimuksensa ”European Structural and Investment Funds and People with Disabilities in the European Union”,

–  ottaa huomioon 15. syyskuuta 2017 julkaistun tutkimuksensa ”Inclusive education for learners with disabilities”,

–  ottaa huomioon 9. lokakuuta 2015 julkaistun tutkimuksensa ”The protection role of the Committee on Petitions in the context of the implementation of the UN Convention on the Rights of Persons with Disabilities” ja sen päivitykset vuosilta 2016, 2017 ja 2018,

–  ottaa huomioon 15. elokuuta 2016 julkaistun analyysinsa ”The European Accessibility Act”,

–  ottaa 8. toukokuuta 2018 julkaistun tutkimuksensa ”Transport and tourism for persons with disabilities and persons with reduced mobility”,

–  ottaa huomioon 15. heinäkuuta 2020 julkaistun tutkimuksensa ”The Post-2020 European disability strategy”,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 54 artiklan ja 227 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan ja kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnot,

–  ottaa huomioon naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan kirjeen,

–  ottaa huomioon vetoomusvaliokunnan mietinnön (A9-0261/2021),

A.  ottaa huomioon, että noin 1 prosentti kaikista vetoomusvaliokunnan vuosittain vastaanottamista vetoomuksista liittyy erilaisiin vammaiskysymyksiin;

B.  ottaa huomioon, että Euroopan unionissa arvioidaan olevan nykyisin noin 87 miljoonaa vammaista henkilöä(18);

C.  ottaa huomioon, että 15 vuotta täyttäneistä tai sitä vanhemmista EU:n asukkaista 37 prosentilla on (kohtalaisia tai vakavia) fyysisiä rajoituksia tai aistirajoituksia(19);

D.  ottaa huomioon, että vammaiskysymyksiä koskevissa vetoomuksissa käyvät esiin vammaisten henkilöiden kohtaamat vaikeudet ja se, että he kohtaavat syrjintää ja esteitä jokapäiväisessä elämässä ja että he eivät nauti vammaisyleissopimuksen mukaisia perusvapauksia ja -oikeuksia, kuten julkisen liikenteen ja rakennetun ympäristön esteettömyys, viittomakielten käyttö, rahoitus ja yhdenvertainen pääsy koulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen;

E.  toteaa, että on yleisesti tunnustettua, että vammaiset henkilöt kohtaavat edelleen moninaisia esteitä ja syrjintää jokapäiväisessä elämässä, mikä estää heitä nauttimasta EU:n ja YK:n asiaa koskevissa oikeussäännöissä vahvistetuista perusvapauksista ja -oikeuksista; katsoo, että näihin lukeutuvat esimerkiksi vammaisaseman vastavuoroinen tunnustaminen jäsenvaltioissa – sen puuttuminen estää vammaisten henkilöiden vapaan liikkumisen unionin alueella – julkisen liikenteen esteettömyys, rakennetun ympäristön, tuotteiden, palveluiden ja ohjelmien fyysinen, sensorinen ja kognitiivinen esteettömyys, viittomakielten sekä kaikkien muiden saavutettavien viestintä- ja tiedonvälittämisen muotojen ja tapojen käyttö, yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen rahoitus ja yhdenvertainen saatavuus, työmarkkinoille pääsy, mahdollisuus saada henkilökohtaista apua, osallisuus yhteisössä sekä yhtäläiset mahdollisuudet ja kohtelu työmarkkinoilla ja ammatin harjoittamisessa;

F.  ottaa huomioon, että kaikilla vammaisilla henkilöillä on muiden kanssa yhdenvertaiset oikeudet kaikilla elämänaloilla ja että heillä on luovuttamaton oikeus ihmisarvoon, yhdenvertaiseen kohteluun, itsenäiseen asumiseen, itsenäisyyteen ja täysimääräiseen osallistumiseen yhteiskuntaan sekä oikeus odottaa, että heidän panostaan EU:n sosiaaliseen, poliittiseen ja taloudelliseen kehitykseen kunnioitetaan ja arvostetaan;

G.  ottaa huomioon, että vammaisten henkilöiden esittämistä tai vammaisasioita koskevista parlamentille jätetyistä vetoomuksista voidaan saada tietoja vammaisyleissopimuksen täytäntöönpanon puutteista sekä kansallisella että EU:n tasolla ja ne voivat auttaa laatimaan lainsäädäntöä kaikilla toimintapolitiikan aloilla;

H.  ottaa huomioon, että vetoomusvaliokunnalla on suojelutehtävä sen varmistamisessa, että EU noudattaa vammaisyleissopimusta päätöksenteossaan ja lainsäädäntötoimissaan; ottaa huomioon, että vetoomusvaliokuntaa on pyydetty laatimaan EU:n rakenne yhdessä Euroopan oikeusasiamiehen, EU:n perusoikeusviraston ja Euroopan vammaisfoorumin kanssa, kuten neuvosto päätti 3513. kokouksessaan 16. tammikuuta 2017;

I.  katsoo, että työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta on painottanut vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevien vetoomuksien tärkeyttä, kun otetaan huomioon parlamentin rooli ja vastuualueet, jotka on vahvistettu vammaisyleissopimuksen täytäntöönpanon valvontaa koskevassa EU:n rakenteessa;

J.  katsoo, että asemansa myötä vetoomusvaliokunnalla on erityinen velvollisuus suojata vammaisten henkilöiden oikeuksia unionissa, kun heidän perusoikeuksiensa ja ‑vapauksiensa harjoittaminen on taattu unionin oikeudessa ja vammaisyleissopimuksessa; katsoo, että tietoa näistä oikeuksista ei ole saatavilla riittävästi eikä riittävän esteettömästi;

K.  toteaa, että työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta arvostaa suuresti vetoomusvaliokunnan keskeistä roolia unionin kansalaisten ja parlamentin ja muiden EU:n toimielinten välisen yhteyden luojana ja tärkeänä välineenä saada kansalaiset mukaan osallistuvaan demokratiaan; katsoo, että oikeus esittää vetoomus parlamentille on jokaiselle yksilölle ja unionissa sijaitsevalle yhteisölle kuuluva perusoikeus ja korvaamaton suora faktatietojen lähde;

L.  katsoo, että vetoomusoikeuden ja vetoomusmenettelyn olisi oltava näkyvämpiä ja saavutettavia kaikille yksilöille ja yhteisöille EU:ssa, myös vammaisille henkilöille; katsoo, että vetoomusvaliokunnan olisi varmistettava parempi näkyvyys ja tältä osin riittävät tiedot kohdennetuilla tiedotus- ja valistuskampanjoilla, joissa keskitytään erityisesti haavoittuviin ryhmiin, mukaan lukien vammaisiin henkilöihin; ottaa huomioon, että parlamentti ei ole vielä kehittänyt vetoomusjärjestelmän tehokkuusindeksiä eikä kerännyt tilastollista tietoa vetoomusten käsittelystä;

M.  ottaa huomioon, että vammaisyleissopimus on ensimmäinen kansainvälinen ihmisoikeussopimus, jonka EU ja kaikki sen jäsenvaltiot ovat ratifioineet;

N.  ottaa huomioon, että EU ja viisi jäsenvaltiota eivät ole ratifioineet vammaisyleissopimuksen valinnaista pöytäkirjaa;

O.  ottaa huomioon, että yksi nykyisen komission poliittisten suuntaviivojen painopisteistä on kaikkien tasa-arvon unioni kaikissa merkityksissään;

P.  ottaa huomioon, että vetoomuksissa on toistuvasti tuotu esille vammaisten henkilöiden koulutukseen pääsyyn liittyviä esteitä, jotka johtavat muuta väestöä vähäisempään osallistumiseen koulutustoimintaan ja siten sosiaalisen ja taloudellisen syrjäytymisen vaaraan; ottaa huomioon, että yksi neljästä vammaisesta henkilöstä jättää koulunkäyntinsä kesken(20);

Q.  ottaa huomioon, että tasa-arvoasioista vastaavan komission jäsenen roolin luominen oli keskeisessä asemassa laadittaessa uutta vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevaa strategiaa vuosiksi 2021–2030 (Euroopan vammaisstrategia 2021–2030);

R.  toteaa, että parlamentti on päätöslauselmissaan toistuvasti kehottanut jäsenvaltioita toteuttamaan asianmukaisia toimintapolitiikkoja sen varmistamiseksi, että vammaiset henkilöt voivat nauttia sosiaalisista, poliittisista ja taloudellisista oikeuksistaan täysimääräisesti;

S.  ottaa huomioon, että jäsenvaltioiden velvollisuutena on varmistaa, että EU:ssa kaikilla on oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa, joka on laillisesti perustettu, ja että jokaisella on mahdollisuus saada neuvoja ja tulla puolustetuksi ja edustetuksi;

T.  ottaa huomioon, että 24 jäsenvaltiota on raportoinut kattavasti siitä, miten ne ovat edistyneet vammaisyleissopimuksen täytäntöönpanossa sen perusperiaatteisiin kuuluvien esteettömyyden ja saavutettavuuden osalta sen jälkeen, kun vetoomusvaliokunta esitti kaikkien jäsenvaltioiden pysyville edustustoille asiaa koskevan pyynnön vetoomuksen nro 0535/2017 johdosta;

U.  ottaa huomioon, että ehdotettu syrjinnän vastainen direktiivi, joka tarjoaisi laajemman suojan kaikenlaiselta syrjinnältä horisontaalisen lähestymistavan avulla, on edelleen neuvoston käsiteltävänä, ja toteaa, että näin on ollut jo yli vuosikymmenen ajan;

V.  ottaa huomioon, että esteettömyys ja saavutettavuus ovat edellytykset kaikkien muiden vammaisyleissopimuksessa määrättyjen oikeuksien käyttämiselle yhdenvertaisesti muiden kanssa; ottaa huomioon, että komissio on ehdottanut useita toimia, joilla seurataan esteettömyyttä ja saavutettavuutta koskevan voimassa olevan lainsäädännön täytäntöönpanoa, sekä uusia toimenpiteitä esteettömän EU:n luomiseksi;

W.   ottaa huomioon, että Esteetön kaupunki -palkinnon kaltaiset EU:n tason aloitteet edistävät julkisten tilojen mukauttamista ikääntyvien ja vammaisten henkilöiden tarpeisiin; ottaa huomioon, että kilpailussa on palkittu kaupunkeja, jotka ovat sitoutuneet poliittisen päätöksenteon tasolla osallistamaan vammaisia henkilöitä ja kunnioittamaan heidän oikeuksiaan, jotka ottavat huomioon vammaisten henkilöiden tarpeet ja käyvät sosiaalista vuoropuhelua vammaisten ja ikääntyneiden ihmisten etujärjestöjen kanssa; ottaa huomioon, että julkisten tilojen mukauttamisella paitsi torjutaan sosiaalista syrjäytymistä niin myös lisätään osaltaan talouskasvua;

X.  ottaa huomioon, että monessa vetoomuksessa kuvataan esteettömyyteen liittyviä ongelmia ja sen parantamisen tarvetta vammaisten henkilöiden kannalta rakennetussa ympäristössä ja liikenteessä sekä tieto- ja viestintätekniikan ja -järjestelmien sekä muiden yleisesti tarjottavien palvelujen saatavuuden osalta;

Y.  toteaa, että unionin toimielinten verkkosivustot on ehdottomasti laadittava noudattaen sellaisia teknisiä eritelmiä, jotka mahdollistavat sen, että sivustot ovat vammaisten henkilöiden saavutettavissa, jotta nämä voivat saada suoraan asianmukaista tietoa kaikista heitä kansalaisina koskevista asioista ja jotta voidaan parantaa asiakirjojen, videoiden ja verkkosivustojen saavutettavuutta ja edistää vaihtoehtoisia viestintätapoja;

Z.  ottaa huomioon, että parlamenttiin perustettiin yksiköiden välinen viittomakieltä käsittelevä työryhmä toteuttamaan toimenpiteitä, joilla vastataan vetoomuksessa nro 1056/2016 esitettyyn pyyntöön mahdollistaa vetoomusten jättäminen Euroopan unionissa käytetyillä kansallisilla viittomakielillä;

AA.  toteaa, että covid-19-pandemian aiheuttaman poikkeuksellisen laajan terveyskriisin aikana hallitusten toteuttamissa toimissa olisi aina kunnioitettava yksilön perusoikeuksia ja -vapauksia eikä niillä tulisi syrjiä vammaisia henkilöitä;

AB.  toteaa monen vetoomuksen osoittavan, että covid-19-pandemia on heikentänyt vammaisten henkilöiden tilannetta, mukaan lukien se, että on rikottu vammaisten henkilöiden perustavimpia ihmisoikeuksia, joita ovat muun muassa terveydenhuollon, taudin leviämiseltä suojaavien toimenpiteiden ja koulutuksen saatavuus;

AC.  katsoo, että parlamentin on taattava, että covid-19-toimenpiteet ovat perusoikeuskirjan ja vammaisyleissopimuksen mukaisia;

AD.  ottaa huomioon, että covid-19-kriisin aiheuttaman vaikean tilanteen vuoksi on tilapäisesti suljettu vammaisille ja ikääntyneille henkilöille tarkoitettuja laitoksia, kuten päiväkeskuksia ja kouluja; ottaa huomioon, että tässä hätätilanteessa kehitysvammaisten henkilöiden hoito on sälytetty heidän perheenjäsenilleen; ottaa huomioon, että avoinna pysyneissä laitoksissa asuvat vammaiset henkilöt ovat kärsineet pandemian aikana suuresti, koska he ovat riippuvaisia fyysisestä kosketuksesta hoitajiin ja tukihenkilöstöön ja koska henkilöstöstä sekä henkilönsuojaimista ja desinfiointiaineista on ollut pulaa ja tämän seurauksena sairastuneita ja kuolleita on ollut runsaasti;

AE.  ottaa huomioon, että sulkutoimilla on erityisen kielteinen vaikutus vammaisiin henkilöihin;

AF.  ottaa huomioon, että vetoomuksissa on toistuvasti korostettu, että vammaisten henkilöiden työllistymismahdollisuudet ovat rajalliset; ottaa huomioon, että vammaisten ja muiden henkilöiden työllisyysasteen ero EU:ssa on keskimäärin 25 prosenttia(21);

AG.  ottaa huomioon, että vammaisten henkilöiden työllisyystaso on alhainen (50,6 prosenttia) verrattuna muuhun väestöön (74,8 prosenttia); ottaa lisäksi huomioon, että pandemia sekä sosiaalinen ja taloudellinen kriisi ovat lisänneet eriarvoisuutta vammaisten henkilöiden ja muun väestön välillä;

AH.  ottaa huomioon, että työ erillisissä laitoksissa ei helpota vammaisten henkilöiden integroimista avoimille työmarkkinoille;

AI.  ottaa huomioon, että lähes neljäsosa kyselytutkimukseen osallistuneista unionin kansalaisista raportoi jonkin asteisesta terveydellisestä syystä johtuvasta toiminnallisesta esteestä(22);

AJ.  ottaa huomioon, että sosiaaliturvaan ja työhön liittyvät oikeudet, Euroopan rakenne- ja investointirahastojen käyttö EU:n säädösten ja vammaisyleissopimuksen mukaisesti ja muut työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan toimivaltaan kuuluvat kysymykset ovat tavallisimpia vammaisten henkilöiden tasa-arvoa koskevia huolia parlamentin vastaanottamissa vetoomuksissa;

AK.  ottaa huomioon, että vetoomusvaliokunta vastaanottaa runsaasti neuvoston direktiiviin 2000/78/EY liittyviä vetoomuksia, jotka koskevat yhdenvertaisen kohtelun periaatteen noudattamatta jättämistä vammaisten henkilöiden työoloissa sekä heidän mahdollisuuksissaan saada osallistavaa opetusta, työllistyä, päästä ammatilliseen koulutukseen ja edetä urallaan; ottaa huomioon, että jäsenvaltiot ja EU ovat ratifioineet vammaisyleissopimuksen, jonka 24 artiklassa määrätään, että sopimuspuolten varmistavat, että vammaisille henkilöille annetaan mahdollisuus osallistua elinikäiseen oppimiseen ja aikuiskoulutukseen sekä päästä ammatilliseen koulutukseen, yleiseen toisen ja kolmannen asteen koulutukseen ja maksuttomaan ja pakolliseen ensimmäisen asteen koulutukseen;

AL.  katsoo, että korkealaatuiset työpaikat, koulutus, terveydenhuolto, sosiaaliturva, myös yli rajojen, asianmukaiset asumisolot, itsenäisen asumisen tuki sekä yhtäläiset mahdollisuudet osallistua vapaa-ajan toimintaan ja yhteisön elämään ovat olennaisen tärkeitä vammaisten henkilöiden elämänlaadulle;

AM.  katsoo, että äskettäin esitelty Euroopan vammaisstrategia 2021–2030 on tervetullut askel kohti vammaisten henkilöiden haasteiden ratkaisemista mutta että he kohtaavat yhä esteitä ja syrjintää; ottaa huomioon, että vuonna 2019 kaikista vammaisista henkilöistä (16 vuotta täyttäneistä) 28,4 prosenttia oli sosiaalisen syrjäytymisen tai köyhyyden vaarassa(23); katsoo, että Euroopan vammaisstrategialla 2021–2030 on puututtava tähän tilanteeseen;

AN.  ottaa huomioon, että Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteessa 17 todetaan, että vammaisilla henkilöillä on ”oikeus ihmisarvoisen elämän varmistavaan toimeentulotukeen, työmarkkinoille ja yhteiskuntaan osallistumisen mahdollistaviin palveluihin ja heidän tarpeisiinsa mukautettuun työympäristöön”;

AO.  katsoo, että suojatyökeskuksien olisi pyrittävä turvaamaan osallisuus, kuntoutus ja siirtyminen avoimille työmarkkinoille, mutta ne ovat usein eriytyneitä ympäristöjä, joissa vammaisilla työntekijöillä ei ole työntekijän asemaa tai työntekijöiden oikeuksia, mikä selvästi loukkaa vammaisyleissopimusta; katsoo, että tuetun työllistymisen osallistavilla malleilla voidaan kunnioittaa vammaisten henkilöiden oikeuksia ja edistää osallisuutta ja siirtymistä avoimille työmarkkinoille, jos ne perustuvat oikeuksiin ja tunnustetaan työksi;

AP.  ottaa huomioon, että covid-19-pandemian aiheuttama taloudellinen kriisi on vakava uhka Euroopan talouksille ja työpaikkojen säilymiselle; katsoo, että pandemia on vaikuttanut erityisesti heikossa asemassa oleviin ryhmiin, ennen kaikkea vammaisiin henkilöihin; katsoo, että covid-19:n ehkäisemiseen tähtäävät toimet ovat luoneet vammaisille henkilöille sekä mahdollisuuksia että haasteita, kun tarkastellaan työmarkkinoille pääsyä ja osallisuutta;

AQ.  katsoo, että EU:n on tilapäisen Next Generation EU -elpymisvälineen kautta tuettava vammaisuuden huomioon ottavaa covid-19-pandemiaan reagointia ja siitä elpymistä; korostaa, että vammaissektorilla toimivat kansalaisyhteiskunnan ja vapaaehtoisjärjestöt ovat osoittaneet covid-19-kriisin aikana jälleen, miten ensiarvoisen tärkeitä ja selviytymiskykyisiä ne ovat;

AR.  katsoo, että covid-19:n ehkäisemiseen tähtäävät toimet ovat synnyttäneet kaikilla työelämän aloilla uusia esteitä vammaisille henkilöille ja voimistaneet nykyisiä poissulkevia rakenteita; muistuttaa, että vammaiset henkilöt todennäköisemmin menettävät työnsä ja kohtaavat vaikeuksia uuden työpaikan löytämisessä; toteaa, että covid-19 on vaikuttanut kielteisesti työn järjestämisen ja työjärjestelyiden saavutettavuuteen ja osallistavuuteen sekä vammaisten henkilöiden työllisyyteen ja työoloihin ja se on altistanut monet vammaiset henkilöt etätyön kielteisille vaikutuksille;

AS.  ottaa huomioon, että vuonna 2019 lähes 18 miljoonaa lasta (22,2 prosenttia kaikista lapsista) asui köyhyys- tai syrjäytymisvaarassa olevassa kotitaloudessa; ottaa huomioon, että vammaisilla lapsilla on erityisiä rajoitteita, jotka tekevät heistä erityisen haavoittuvia; katsoo tämän korostavan sitä, että on tärkeää taata, että avun tarpeessa olevien lasten saatavilla on eurooppalaisen lapsitakuun perustamisesta annetussa neuvoston suosituksessa määrätyllä tavalla tosiasiallisesti ja maksutta laadukasta varhaiskasvatusta, koulutusta ja kouluissa tapahtuvaa toimintaa, jokaisena koulupäivänä vähintään yksi terveellinen ateria ja terveydenhuoltoa, sekä tosiasialliset mahdollisuudet saada terveellistä ravintoa ja riittävä asunto;

AT.  toteaa, että kaikki jäsenvaltiot ovat ratifioineet ja siten saattaneet itseään sitovaksi YK:n yleissopimuksen lasten oikeuksista; ottaa huomioon, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan 3 kohdan mukaisesti EU:n tavoitteena on turvata lasten oikeuksien suojelu; ottaa huomioon, että perusoikeuskirjassa taataan, että EU:n toimielimet ja jäsenvaltiot soveltaessaan unionin oikeutta suojelevat lapsen oikeuksia; ottaa huomioon, että parlamentti hyväksyi suurella enemmistöllä eurooppalaista lapsitakuuta koskevan päätöslauselmansa, jossa vaaditaan, että pääsy osallistavaan koulutukseen turvataan kaikille lapsille varhaislapsuudesta nuoruuteen, myös romanilapsille, vammaisille lapsille, valtiottomille ja muuttajalapsille sekä humanitaarisissa hätätilanteissa eläville lapsille;

AU.  katsoo, että vammaisten henkilöiden kohtaama työhön liittyvä syrjintä on yhteydessä osallistavan koulutuksen ja ammatillisen koulutuksen puutteeseen sekä asumisen ja terveydenhuollon aloilla tapahtuvaan erotteluun ja syrjintään ja julkisen liikenteen sekä muiden tuotteiden ja palveluiden saavutettavuuden puutteeseen;

AV.  ottaa huomioon, että päätöslauselmassaan yhdenvertaisesta kohtelusta työssä ja ammatissa vammaisyleissopimuksen valossa parlamentti otti esille neuvoston direktiivin 2000/78/EY puutteet;

AW.  ottaa huomioon, että direktiivissä (EU) 2019/1158 vaaditaan jäsenvaltioita arvioimaan, onko vanhempainvapaan myöntämisperusteita ja sitä koskevia yksityiskohtaisia järjestelyjä mukautettava erityisen heikossa asemassa olevien vanhempien, kuten vammaisten vanhempien, vammaisten tai pitkäaikaissairaiden lasten yksinhuoltajien, adoptio- tai erovanhempien tai vaikeissa olosuhteissa olevien vanhempien, erityistarpeisiin;

AX.  ottaa huomioon, että vammaiset henkilöt kohtaavat arjessaan lukuisia esteitä muun muassa yrittäessään saada henkilökohtaista apua, ollakseen osa yhteisöä, löytääkseen asianmukaisen ja kohtuuhintaisen esteettömän asunnon ja voidakseen nauttia kohtuuhintaisesta terveydenhuollosta ja yksilökeskeisistä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista;

AY.  katsoo, että vammaisten henkilöiden työttömyys ja korkealaatuisten ja pysyvien työpaikkojen puute ovat keskeisiä tekijöitä, jotka vaikuttavat vammaisten henkilöiden korkeaan riskiin ajautua köyhyyteen, syrjäytyä ja päätyä asunnottomaksi;

AZ.  ottaa huomioon, että vuonna 2017 kolmasosa vammaisista aikuisista EU:ssa eli kotitalouksissa, joiden taloudelliset resurssit eivät riittäneet kattamaan tavanomaisia välttämättömiä kuluja; ottaa huomioon, että vuonna 2019 lähes kaksi kolmasosaa toimintarajoitteisista henkilöistä EU:ssa olisi ollut vaarassa ajautua köyhyyteen ilman sosiaaliturvaetuuksia tai eläkettä(24);

BA.  toteaa, että vammaiset henkilöt ovat monimuotoinen ryhmä ja että heihin kohdistuu usein moniperusteista syrjintää, jonka kumulatiiviset vaikutukset heijastuvat konkreettisesti työllisyyteen;

BB.  toteaa, että laitoshoidosta luopuminen etenee eri tahtia eri jäsenvaltioissa; ottaa huomioon, että laitoksissa asuu edelleen miljoona ihmistä, vaikka EU:ssa on otettu käyttöön asiaa koskevia toimintapolitiikkoja ja sitä varten on myönnetty huomattavasti rahoitusta; ottaa huomioon, että vammaisten henkilöiden laitoshoidosta luopumiseen tarkoitettujen EU-varojen väärinkäytöstä on esitetty useita vetoomuksia; ottaa huomioon, että Euroopan oikeusasiamies käynnisti helmikuussa 2021 oma-aloitteisen tutkimuksen komission roolista sen varmistamisessa, että jäsenvaltiot käyttävät EU:n varoja vammaisten ja ikääntyneiden henkilöiden itsenäisen asumisen ja asuntoloista luopumisen edistämiseen; katsoo, että jäsenvaltioiden on nopeutettava laitoshoidosta luopumista ja komission on seurattava tarkoin niiden edistymistä;

BC.  toteaa, että EU:ssa kerättävissä väestötilastoissa ei oteta huomioon henkilön vammaisuuden luonnetta eivätkä asuntoloissa asuvien vammaisten henkilöiden määrää, mikä vaikeuttaa vammaisyleissopimuksen 31 artiklan noudattamista;

BD.  ottaa huomioon, että vammaisasemaan perustuvat avustukset ja oikeudet vaihtelevat jäsenvaltioittain, samoin kuin toimijat, jotka määrittelevät ja tunnustavat nämä oikeudet;

BE.  ottaa huomioon, että vammaisten henkilöiden sekä hoidon ja pitkäaikaishoidon tarpeessa olevien henkilöiden määrän oletetaan kasvavan voimakkaasti EU:ssa muun muassa väestöhaasteiden sekä lisääntyvien kroonisten sairauksien johdosta; toteaa, että suurimman osan pitkäaikaishoidosta tarjoavat tällä hetkellä pääosin naispuoliset omaishoitajat, jotka työskentelevät yleensä ilman palkkaa; katsoo, että väestöhaasteiden selättämiseen sekä hoidon ja pitkäaikaishoidon kasvavaan tarpeeseen vastaavat toimintapolitiikat tulisi suunnitella siten, että ne eivät lisää omaishoitajien paineita;

BF.  ottaa huomioon, että vammat ovat usein seurausta työperäisestä vammasta tai johtuvat kroonisesta sairaudesta, joka liittyy ammattitautiin tai altistumiseen terveysriskeille;

BG.  katsoo, että sitoutumisen vammaisten henkilöiden laajempaan osallistamiseen ja heidän oikeuksiensa suojeluun olisi heijastuttava kaikille politiikan aloille, mukaan lukien eurooppalainen ohjausjakso;

BH.  katsoo, että EU:n ja jäsenvaltioiden olisi toteutettava kaikki aiheelliset toimenpiteet vammaisyleissopimuksessa vahvistettujen oikeuksien täytäntöönpanemiseksi ja muutettava nykyisiä toimenpiteitä, jotka ovat vammaisia henkilöitä syrjiviä, tai peruutettava ne; toteaa, että EU:n ja jäsenvaltioiden olisi suojeltava ja edistettävä vammaisten henkilöiden perusoikeuksia kaikissa toimintapolitiikoissa ja ohjelmissa;

BI.  toteaa, että Euroopan unionissa elää 46 miljoonaa vammaista naista ja tyttöä(25);

BJ.  ottaa huomioon, että vammaiset naiset ja tytöt kohtaavat moninaista ja moniperusteista syrjintää ja haasteita, jotka aiheutuvat kun sukupuoleen ja vammaisuuteen yhdistyvät seksuaalinen suuntautuminen, sukupuoli-identiteetti, sukupuolen ilmaisu, sukupuolitunnusmerkit, alkuperämaa, sosiaalinen luokka, maahanmuuttajastatus, ikä tai rodullinen tai etninen alkuperä; toteaa, että vähemmistötaustaiset vammaiset naiset kokevat todennäköisemmin kolminkertaista syrjintää haavoittuvaisen tilanteensa vuoksi; toteaa, että syrjintä luo esteitä heidän osallistumiselleen kaikilla elämänaloilla, esimerkkeinä sosioekonomiset haitat, sosiaalinen eristyneisyys, sukupuolistunut väkivalta, pakkosterilisaatiot ja -abortit, yhteisöllisten palvelujen ja kulttuurin sekä urheilu- ja vapaa-ajantoiminnan saatavuuden puute, huonolaatuinen asuminen, laitostuminen ja puutteellinen terveydenhuolto; toteaa, että näiden esteiden vuoksi on epätodennäköisempää, että he voivat täysin osallistua ja olla aktiivisesti mukana ja vaikuttaa yhteiskunnassa, kuten osallistua koulutukseen ja työmarkkinoille;

BK.  toteaa, että Euroopan unionissa vammaisista naisista 20,6 prosenttia on kokoaikatyössä ja vammaisista miehistä 28,5 prosenttia(26); toteaa lukujen osoittavan, että keskimäärin 29,5 prosenttia vammaisista naisista EU:ssa on köyhyys- ja syrjäytymisvaarassa, kun vammaisten miesten keskuudessa tämä luku on 27,5 prosenttia(27);

BL.  panee merkille, että vammaisyleissopimuksessa todetaan vammaisten naisten ja tyttöjen olevan alttiimpia kokemaan väkivaltaa kotona ja kodin ulkopuolella; ottaa huomioon, että jotkut jäsenvaltiot eivät ole vielä ratifioineet yleissopimusta naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (Istanbulin yleissopimus); toteaa, että SEUT 83 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen rikollisuuden alojen laajentaminen kattamaan tietyt sukupuoleen perustuvan väkivallan muodot tarjoaisi paremman suojan vammaisille naisille ja tytöille;

Hallinnointi ja täytäntöönpano

1.  korostaa tarvetta lisätä kaikilla tasoilla tietoisuutta vammaisyleissopimukseen kirjatuista vammaisten henkilöiden oikeuksista, jotta voidaan suojella heidän oikeuksiaan ja ihmisarvoaan, sekä edistää hedelmällistä yhteistyötä ja hyvien käytäntöjen vaihtoa jäsenvaltioiden välillä; korostaa tarvetta saada yleisesti hyväksytyt määritelmät vammaisuudelle, laitoshoidon purkamiselle, yhteisöasumiselle, itsenäiselle elämiselle ja osallistavalle koulutukselle; kannustaa jäsenvaltioita vahvistamaan koordinointimekanismeja;

2.  korostaa, että jäsenvaltioiden olisi tehostettava pyrkimyksiään vammaisten henkilöiden tukemiseksi seuraavilla painopistealueilla: terveys, koulutus, esteettömyys ja saavutettavuus, työllisyys ja työolot, itsenäinen asuminen, koordinointi, elinolot, sosiaaliturva ja valistus;

3.  kehottaa kaikkia jäsenvaltioita, jotka eivät vielä ole ratifioineet vammaisyleissopimuksen valinnaista pöytäkirjaa, tekemään niin viipymättä, ja kehottaa EU:ta ratifioimaan sen kokonaisuudessaan; kehottaa neuvostoa toteuttamaan tarvittavat toimet sen varmistamiseksi, että unioni liittyy valinnaiseen pöytäkirjaan;

4.  katsoo, että valinnainen pöytäkirja on vammaisyleissopimuksen erottamaton osa; huomauttaa, että valinnaisella pöytäkirjalla tarjotaan kansalaisille foorumi, jolla he voivat ilmoittaa tapauksista, joissa sopimuspuolen väitetään rikkoneen yleissopimuksen määräyksiä, ja annetaan vammaisten henkilöiden oikeuksien komitealle mahdollisuus käynnistää luottamuksellisia tutkintoja, kun se saa tietoja, joiden mukaan jokin sopimuspuoli on rikkonut sitä vakavasti tai järjestelmällisesti;

5.  kehottaa komissiota toteuttamaan EU:n lainsäädäntö- ja rahoitusohjelmien kattavan ja monialaisen tarkastelun, jotta voidaan täysin noudattaa vammaisyleissopimusta ottamalla rakentavalla tavalla mukaan vammaisjärjestöt ja vammaisyleissopimuksen täytäntöönpanoa valvovan unionin rakenteen jäsenet;

6.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan huomioon vammaisten henkilöiden moninaisuuden ja heterogeenisyyden, kun ne suunnittelevat ja panevat täytäntöön toimintapolitiikkoja ja toimenpiteitä;

7.  toteaa, että jäsenvaltiot ovat edistyneet vammaisyleissopimuksen käytännön täytäntöönpanossa ja seurannassa sekä esteettömyystoimenpiteiden mukauttamisessa vammaisyleissopimuksen vaatimusten mukaisiksi; kehottaa jäsenvaltioita nimeämään viipymättä asiasta vastaavia viranomaisia toimimaan yhteystahoina sekä perustamaan vammaisyleissopimuksen 33 artiklan mukaisesti koordinaatiojärjestelmiä kaikilla hallinnon tasoilla yleissopimuksen täytäntöönpanoa ja seurantaa varten; korostaa, että jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että merkittävä määrä vammaisia henkilöitä on mukana näiden viranomaisten toiminnassa;

8.  tukee komission ehdotusta vammaisfoorumin perustamisesta vahvistamaan alalla tehtävän unionin tason yhteistyön sekä Euroopan vammaisstrategian 2021–2030 ja kansallisten vammaisstrategioiden täytäntöönpanon hallinnointia;

9.  katsoo, että uusi EU:n vammaisfoorumi olisi sovitettava yhteen Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa asetettujen suuntaviivojen kanssa;

10.  kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan vammaisyleissopimusta ja Euroopan vammaisstrategiaa 2021–2030 edistäviä kansallisia tiedotuskampanjoita, jotka ovat esteettömiä ja joihin osallistuu vammaisia henkilöitä, heidän perheenjäseniään sekä heitä edustavia järjestöjä; kehottaa jäsenvaltioita hyväksymään kunnianhimoisen aikataulun strategian täytäntöönpanolle; kehottaa komissiota kehittämään tarkistettua sosiaali-indikaattoreiden tulostaulua koskevassa tulevassa delegoidussa säädöksessä yksityiskohtaisia indikaattoreita, joilla mitataan edistymistä kohti strategian tavoitteita ja varmistetaan, että kaikki tahot noudattavat näissä asiakirjoissa muotoiltuja sitoumuksia;

11.  panee merkille komission kehotuksen, jonka mukaan kaikkien EU:n toimielinten, elinten, virastojen ja edustustojen olisi nimettävä vammaiskoordinaattorit; kehottaa jälleen perustamaan kaikkiin EU:n toimielimiin ja virastoihin, myös parlamenttiin ja neuvostoon, yhteystahoja, joiden keskitetty yhteystaho toimii komission pääsihteeristössä ja joita tuetaan asianmukaisella toimielinten välisellä mekanismilla; kehottaa unionin toimielimiä pitämään ensisijaisena, että vammaiskoordinaattoreiksi nimitetään vammaisia henkilöitä;

12.  pitää myönteisenä komission suunnitelmia tarkastella vammaisyleissopimuksen täytäntöönpanoa seuraavan EU:n rakenteen toimintaa vuonna 2022 ja ehdottaa toimia tarkastelun pohjalta; kehottaa komissiota vahvistamaan EU:n kehystä ja sen itsenäisyyttä ennen kaikkea turvaamalla asiantuntijoiden, kansalaisjärjestöjen, työmarkkinaosapuolten ja erityisesti vammaisten henkilöiden laajemman osallistamisen ja osallistumisen ilman vammaisuuden tyyppiin tai muuhun henkilökohtaiseen tilanteeseen liittyvää syrjintää; korostaa, että EU:n rakenteen tulee perustua yksityiskohtaisiin, ajantasaisiin ja laadukkaisiin henkilön vammaisuuden luonteen perusteella eriteltyihin tietoihin vammaisuustilastoja käsittelevän Washingtonin ryhmän työn pohjalta;

13.  kehottaa EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioita vahvistamaan, että ne ovat sitoutuneet toteuttamaan vammaisten henkilöiden osallistavan yhdenvertaisuuden ja panemaan täysimääräisesti täytäntöön vammaisyleissopimuksen, sen työtä ja työllistymistä koskeva 27 artikla mukaan lukien;

14.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita asettamaan selkeitä tavoitteita vammaisten henkilöiden elin- ja työolojen parantamiseksi kunnioittaen samalla esteettömyyden ja syrjimättömyyden periaatteita ja investoimalla yhtäläisiin mahdollisuuksiin ja vammaisten henkilöiden osallistumiseen kaikilla elämänaloilla;

15.  huomauttaa, että vetoomusvaliokunnalla on erityinen suojelutehtävä sen varmistamisessa, että EU noudattaa vammaisyleissopimusta, kun se kehittää toimintapolitiikkoja ja antaa lainsäädäntöä; toteaa, että tämän velvollisuuden puitteissa valiokunta käsittelee vammaisuuteen liittyviä vetoomuksia, järjestää keskustelutilaisuuksia, aihekohtaisia työpajoja ja julkisia kuulemisia aiheesta, laatii päätöslauselmia ja mietintöjä sekä tekee tutustumismatkoja;

16.  korostaa, että vammaisten henkilöiden olisi saatava tarvittavaa tukea ja apua käsiteltäväksi ottamista koskevat vaatimukset täyttävien vetoomusten laatimiseen ja lähettämiseen, jotta parlamentille lähetettävien vetoomusten tarjoama tosiasiallinen oikeussuoja toteutuu; kehottaa parantamaan vetoomusmekanismin näkyvyyttä lisäämällä tietoisuutta sekä kasvattamalla vammaisten henkilöiden tai heidän edustajiensa osallistamista ja osallistumista vetoomusten käsittelyyn;

17.  kehottaa jäsenvaltioita kehittämään kansallisia toimintaohjelmia, joilla puututaan vammaisten henkilöiden vaikeuksiin saada julkisia turvallisuuteen liittyviä tietoja, etä- ja verkko-opetusta, henkilökohtaista apua sekä hoiva- ja tukipalveluja;

18.  kehottaa vetoomusvaliokuntaa keräämään ja tarjoamaan tilastotietoja vetoomusten käsittelystä ja korostaa, että valiokunnan, samoin kuin muidenkin Euroopan parlamentin valiokuntien, on varmistettava, että se voi tarjota tulkkausta viittomakielellä, jotta tiedonsaanti ja osallistuminen voidaan turvata;

19.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan paremmin huomioon esteettömien ja laadukkaiden tukipalveluiden ja -järjestelmien merkityksen itsenäiselle elämälle; korostaa tarvetta edistää strategioita ja normeja, jotka koskevat huollettavina oleville henkilöille ja heidän hoitajilleen tarjottavaa räätälöityä ja laadukasta tukea, mukaan lukien parempi sosiaaliturva sekä omaishoitajien erilaiset tukimuodot; kehottaa komissiota esittämään EU:n strategisen hoitotoimintaohjelman seuraavana askeleena kohti EU:n terveydenhuoltoalan laadukasta voimaannuttamista, mukaan luettuina henkilökohtaiset avustajat ja kotiavustajat; toistaa, että toimintaohjelmassa on otettava huomioon myös EU:n 100 miljoonan omaistaan hoitavan henkilön tilanne, sillä heidän vastuullaan on 80 prosenttia pitkäaikaishoidosta mutta heidän työnsä jää useimmiten vaille tunnustusta;

20.  suosittelee, että vetoomusvaliokunta laatii vuosittain mietinnön vammaisiin henkilöihin liittyvissä vetoomuksissa esitetyistä ongelmista ja antaa suosituksia;

21.  kehottaa komissiota integroimaan Euroopan vammaisstrategian 2021–2030 rakenteellisesti osaksi eurooppalaista ohjausjaksoa, sillä ohjausjaksoa olisi käytettävä inspiroimaan jäsenvaltioiden toimintapolitiikkoja ja lähestymistapoja, vahvistamaan yhteiskunnan osallistamiskykyä ja tukemaan vammaisten henkilöiden työllisyyttä ja sosiaaliturvaa; kehottaa komissiota tarkastelemaan vuosittain, miten vammaisuus on valtavirtaistettu eurooppalaisen ohjausjakson prosessin yhteydessä;

22.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita laatimaan vammaisuuden yhteisen määritelmän, joka vastaa vammaisten henkilöiden oikeuksien komitean päätelmiä Euroopan unionin ensimmäisestä raportista vuonna 2015, ja varmistamaan vammaisaseman vastavuoroisen tunnustamisen kaikissa jäsenvaltioissa, jotta voidaan varmistaa vammaisten henkilöiden vapaa liikkuvuus ja se, että heillä EU:n kansalaisina olevien oikeuksien asianmukainen käyttö ja tunnustaminen on mahdollista;

23.  kehottaa komissiota varmistamaan, että unioni ja jäsenvaltiot noudattavat täysin vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevia asiaankuuluvia EU:n ja YK:n velvoitteita, erityisesti vammaisyleissopimusta ja sitä valvovan komitean sopimusta koskevia yleiskommentteja sekä EU:n asiaankuuluvia säädöksiä ja rahoitussääntöjä, tukemaan vammaisia henkilöitä ja heidän perheitään ja hoitajiaan sekä mahdollistamaan parhaiden käytäntöjen vaihdon tällä alalla;

24.  korostaa, että oikeuslaitoksen henkilöstölle ja lainvalvontaviranomaisille on annettava enemmän ja säännöllisemmin valistusta toiminnasta kriisitilanteissa, kriisinhallinnasta ja konfliktien lievittämisestä vuorovaikutustilanteissa vammaisten henkilöiden kanssa;

Tietosuoja

25.  kehottaa komissiota varmistamaan, että jäsenvaltiot panevat asianmukaisesti täytäntöön luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta 27. huhtikuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679 (yleinen tietosuoja-asetus)(28), ja toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet vammaisten henkilöiden arkaluonteisten tietojen suojelemiseksi;

26.  painottaa, että kaikkien henkilötietojen käsittelyssä on noudatettava kaikilta osin yleistä tietosuoja-asetusta; tähdentää, että yleisen tietosuoja-asetuksen nojalla geneettisten tai biometristen tietojen käsittely luonnollisen henkilön yksiselitteistä tunnistamista varten tai terveyttä koskevien tietojen (arkaluonteisten henkilötietojen) käsittely on kiellettyä, paitsi jos se erikseen sallitaan siinä;

Osallistuminen

27.  korostaa tarvetta kuulla vammaisjärjestöjä ja ottaa ne aktiivisesti mukaan kaiken tyyppisten toimenpiteiden suunnittelun, hyväksymisen, täytäntöönpanon ja seurannan kaikkiin vaiheisiin, jotta nämä toimenpiteet varmistavat vammaisten henkilöiden perusoikeuksien edistämisen; suhtautuu myönteisesti komission sitoumukseen ottaa vammaisjärjestöt riittävästi mukaan Euroopan vammaisstrategian 2021–2030 kaikkien vaiheiden täytäntöönpanoon;

28.  muistuttaa, että on tärkeää kuulla vammaisia henkilöitä ja heitä edustavia järjestöjä ja ottaa heidät mukaan, kun hyväksytään covid-19-pandemiaan liittyviä toimenpiteitä, kuten elpymis- ja rokotussuunnitelmia, sekä mahdollisten tulevien kriisien yhteydessä;

29.  korostaa, että vammaisten henkilöiden kattava ja tosiasiallinen osallistuminen kaikilla elämän ja yhteiskunnan aloilla on ratkaisevan tärkeää heidän perusoikeuksiensa käytön kannalta;

30.  muistuttaa, että monet vammaiset henkilöt ovat edelleen erillään yhteisön elämästä eivätkä hallitse omaa elämäänsä, erityisesti jos he asuvat laitoksissa, kun covid-19-pandemia on korostanut ja voimistanut heidän kohtaamiaan haasteita; vaatii jäsenvaltioita valtavirtaistamaan tukipalvelut, jotta voidaan varmistaa vammaisten henkilöiden yhtäläinen oikeus elää itsenäisesti ja olla osa yhteisöä;

31.  kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että vammaiset henkilöt otetaan rajoituksetta mukaan päätöksentekoprosessiin; toteaa, että vammaisyleissopimus edellyttää täyttä poliittista osallistumista, mikä tarkoittaa, että vammaisten henkilöiden on voitava osallistua vaaleihin ja päätöksentekoprosesseihin yhdenvertaisesti muiden kanssa; kehottaa komissiota varmistamaan, että jäsenvaltiot helpottavat vammaisten henkilöiden kansalaisuuden saantia tai myöntävät heille erityispoikkeuksia kansalaisuuden saamiseksi tarvittavista kokeista, jotta voidaan taata heille mahdollisuus kansalaisuuden saamiseen;

32.  muistuttaa, että lukuisilta unionin kansalaisilta on vammaisuuden tai mielenterveysongelmien vuoksi riistetty heidän oikeutensa osallistua vaaleihin, Euroopan parlamentin vaalit mukaan luettuna; kehottaa siksi komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan vammaisten henkilöiden tosiasiallisen oikeuden äänestää Euroopan parlamentin vaaleissa;

Vapaa liikkuvuus

33.  on tyytyväinen komission aikomukseen esittää vuoden 2023 loppuun mennessä ehdotus, jolla luodaan eurooppalainen vammaiskortti, jonka kaikki jäsenvaltiot tunnustavat, jotta eurooppalaista vammaiskorttia ja vammaisille henkilöille tarkoitettua eurooppalaista pysäköintilupaa koskevaa pilottihanketta voidaan laajentaa; katsoo, että eurooppalaisesta vammaiskortista, jonka olisi oltava pakollinen kaikissa jäsenvaltioissa, tulee tärkeä väline, jolla autetaan vammaisia henkilöitä käyttämään oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen esteettömässä EU:ssa;

34.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita asettamaan kunnianhimoisia tavoitteita vammaiskortin haltijoille tarjottavien etujen laajuudelle ja turvaamaan sen asianmukaisen täytäntöönpanon kaikissa jäsenvaltioissa tarvittaessa sitovalla EU:n lainsäädännöllä;

35.  toteaa, että eräissä jäsenvaltioissa, joissa vammaiskortti on jo otettu käyttöön, on ilmoitettu väärinkäytöksistä, jotka ovat joskus johtaneet kielteisiin seurauksiin henkilöille, jotka ovat todella oikeutettuja käyttämään sitä; painottaa tämän vuoksi tarvetta tiedottaa kaikilla tasoilla ja toteuttaa toimenpiteitä, joilla estetään uuden eurooppalaisen vammaiskortin väärinkäyttö;

36.  kehottaa komissiota vapauttamaan vammaiset henkilöt ja heidän perheensä ja avustajansa tietullien maksamisesta kaikkialla EU:ssa, jotta voidaan tukea heidän liikkuvuuttaan erityisesti silloin, kun heidän on lääkinnällisistä ja hyvinvointiin liittyvistä syistä toistuvasti matkustettava;

37.  kehottaa komissiota vahvistamaan edelleen vammaisten henkilöiden matkailua koskevaa sääntelykehystä; ottaa huomioon, että 25 prosenttia EU:n äänestäjistä ilmoittaa, että heillä on jonkinasteinen haitta tai vamma(29) ja että vammaisten ja liikuntarajoitteisten henkilöiden esteettömän matkailun kokonaisliikevaihto Euroopassa oli vuonna 2012 noin 786 miljardia euroa(30);

38.  on tyytyväinen vammaisten ja liikuntarajoitteisten henkilöiden oikeuksien vahvistamiseen rautatiematkailussa, erityisesti jäsenvaltioita koskevien nykyisten poikkeusten asteittaiseen poistamiseen ja apua tarvitsevien vammaisten tai liikuntarajoitteisten henkilöiden ennakkoilmoituksen määräajan lyhentämiseen; kehottaa jäsenvaltioita järjestämään mahdollisimman pian lyhyemmät ennakkoilmoitusajat vammaisille henkilöille, jotka tarvitsevat apua matkustamisessa, jotta vammaiset ja liikuntarajoitteiset henkilöt voivat helpommin käyttää oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen, sekä määrittämään esteettömyydelle määräajat; kehottaa panemaan pikaisesti täytäntöön uudelleenlaaditussa asetuksessa (EY) N:o 1371/2007 vahvistetut säännöt kaikissa jäsenvaltioissa; kehottaa komissiota harkitsemaan ehdotusta, joka liittyy vammaisten matkustajien oikeuksiin kaupunkien ja maaseudun liikenteessä, jotta yhä olemassa olevat puutteet voidaan korjata; kehottaa hyväksymään yhtä tehokkaan meriliikennepaketin;

39.  kehottaa komissiota tukemaan jäsenvaltioita, jotta ne varmistavat paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla tarpeelliset edellytykset, jotta vammaiset henkilöt voivat nauttia yhtäläisesti muiden kanssa oikeudesta vapaaseen liikkuvuuteen, itsemääräämiseen ja henkilökohtaisiin valintoihin sekä oikeudesta elää itsenäisesti ja olla osallisena yhteisössä vammaisyleissopimuksen 19 artiklan mukaisesti; kehottaa jäsenvaltioita parantamaan viranomaisten tarjoamien tietojen saavutettavuutta käyttämällä avoimia ja esteettömiä muotoja;

Esteettömyys ja saavutettavuus

40.  panee merkille komission ehdotuksen esteettömän EU:n resurssikeskuksen (AccessibleEU) perustamisesta vuoteen 2022 mennessä; kehottaa komissiota perustamaan unionin esteettömyysviraston (EU Access Board), joka vastaisi esteettömyyttä koskevien teknisten eritelmien kehittämisestä erityisten EU:n toimintapolitiikkojen ja lainsäädännön tueksi, kuulisi oikeudenhaltijoita ja sidosryhmiä, auttaisi jäsenvaltioita ja EU:n toimielimiä panemaan esteettömyyden täytäntöön yhdenmukaisella tavalla sisämarkkinoiden edun mukaisesti ja lisäisi tietoisuutta esteettömyyden merkityksestä osallistaville yhteiskunnille;

41.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että työmarkkinoiden digitalisaatioon liittyvät EU:n aloitteet ovat kognitiivisesti, sensorisesti ja fyysisesti esteettömiä;

42.  pitää valitettavana, että rakennettuun ympäristöön pääsyä ja fyysistä esteettömyyttä ei ole sisällytetty esteettömyyttä koskevan eurooppalaisen säädöksen soveltamisalaan; kehottaa komissiota käyttämään esteettömyyttä koskevaa eurooppalaista säädöstä perustana luotaessa vankka EU:n kehys, joka koskee esteetöntä ja osallistavaa ympäristöä ja siihen liittyviä täysin esteettömiä julkisia tiloja ja palveluja, mukaan lukien julkinen liikenne, viestintä- ja rahoituspalvelut sekä rakennettu ympäristö; pitää myönteisenä komission Esteetön kaupunki -palkintoaloitetta;

43.  suhtautuu myönteisesti Esteetön kaupunki -kilpailun tuloksiin; kehottaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön vastaavia kansallisen tason kilpailuja;

44.  huomauttaa, että vetoomuksen esittäjien tavallisimmat vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuuteen liittyvät huolet koskevat esteettömyyttä ja sosiaaliturvaa sekä työhön liittyviä oikeuksia ja oikeutta elää itsenäisesti osana yhteisöä; kehottaa siksi jäsenvaltioita panemaan täysin täytäntöön ja seuraamaan jatkuvasti kaikkea esteettömyyteen liittyvää lainsäädäntöä, mukaan lukien direktiivi (EU) 2019/882 (esteettömyyssäädös), jotta voidaan tosiasiallisesti ja lopullisesti poistaa ja ehkäistä vammaisten työntekijöiden tiellä olevat esteet sekä parantaa ja suojata esteettömien palvelujen saatavuutta ja näiden palvelujen tarjoamisen edellytysten soveltuvuutta; kehottaa tässä yhteydessä jäsenvaltioita arvioimaan esteettömien palveluiden ja esteettömän rakennetun ympäristön yhteenliitettävyyttä niiden saattaessa esteettömyyssäädöstä osaksi kansallista lainsäädäntöä;

45.  korostaa, että täysi esteettömyys on taattava kaikissa julkisissa paikoissa Euroopassa; pitää valitettavana sitä, että Euroopan vammaisstrategia 2021–2030 jää nykyisin monelta osin huomioon ottamatta, ja erityisesti sitä, että liian monessa julkisessa rakennuksessa on arkkitehtonisia esteitä, jotka muodostavat vastenmielisen syrjinnän muodon; kehottaa komissiota valtavirtaistamaan esteettömyyden kaikille politiikan aloille ja kehottaa jäsenvaltioita panemaan nykyisen lainsäädännön täysimääräisesti täytäntöön;

46.  pitää valitettavana, että joissakin jäsenvaltioissa esteettömien hätänumeroiden puuttuminen on merkinnyt sitä, että jotkut vammaiset henkilöt eivät ole kyenneet kommunikoimaan elintärkeiden tuki- ja hätäpalvelujen kanssa; vaatii siksi jäsenvaltioita panemaan tarkasti täytäntöön direktiivin (EU) 2018/1972 eurooppalaisesta sähköisen viestinnän säännöstöstä;

47.  kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan julkisen sektorin elinten verkkosivustojen ja mobiilisovellusten saavutettavuudesta annetun direktiivin (EU) 2016/2102 nopean ja tehokkaan täytäntöönpanon kaikilla tasoilla, jotta voidaan taata, että vammaiset henkilöt voivat saada kaikki tarvitsemansa tiedot esteettömässä muodossa, kansalliset viittomakielet mukaan lukien; suhtautuu myönteisesti komission aloitteeseen kaikkien EU:n toimielinten, elinten ja virastojen verkkosisällön saavutettavuutta koskevaksi toimintasuunnitelmaksi, jolla pyritään varmistamaan, että EU:n verkkosivustot ja näillä verkkosivustoilla ja verkkoalustoilla julkaistut asiakirjat ovat laajentamisen tarpeessa olevien eurooppalaisten esteettömyysstandardien mukaisia; kehottaa kaikkia EU:n toimielimiä, elimiä ja virastoja noudattamaan eurooppalaisia esteettömyysstandardeja viimeistään vuonna 2022;

48.  vaatii jäsenvaltioita saattamaan kauan odotetun audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin osaksi kansallista lainsäädäntöään ja tarjoamaan esteettömiä audiovisuaalisia palveluja vammaisille henkilöille sen 7 artiklan mukaisesti;

49.  kehottaa EU:n toimielimiä parantamaan kaikkien rakennustensa esteettömyyden tasoa ja laatua sekä poistamaan olemassa olevia esteitä verkkosivuiltaan, kokouksistaan ja asiakirjoistaan, toisin sanoen tekemään tuotetusta tiedosta saavutettavaa esimerkiksi tarjoamalla tulkkausta eri jäsenvaltioiden viittomakielille sekä tuottamalla asiakirjoja pistekirjoituksella sekä selkokielellä;

50.  korostaa, että on tärkeää nopeasti selvittää esteettömyyteen liittyvät huolet kaikissa asiaankuuluvissa politiikoissa ja välineissä, mukaan lukien huolet, jotka liittyvät julkisia hankintoja koskeviin sääntöihin ja parlamentille esitettyjen vetoomuksien saavutettavuuteen;

51.  vaatii asianomaisia parlamentin yksiköitä jatkamaan ponnistelujaan ja saattamaan viittomakieltä käsittelevän yksiköiden välisen työryhmän hankkeen mahdollisimman pian päätökseen, jotta voidaan vastata vetoomuksessa nro 1056/2016 esitettyihin pyyntöihin ja mahdollistaa vetoomusten jättäminen EU:ssa käytetyillä kansainvälisillä ja kansallisilla viittomakielillä ja siten tehdä vetoomuksia koskevasta perusoikeudesta viittomakielen käyttäjien kannalta saavutettavampi;

52.   korostaa tarvetta tarjota viittomakielisiä tulkkauspalveluja ja selkokielisiä käännöksiä valiokuntien kokouksia, täysistuntoja ja kaikkia muita parlamentin kokouksia varten, jotta ne ovat esteettömiä vammaisille henkilöille;

Syrjinnän torjunta

53.  huomauttaa, että jäsenvaltiot eivät tunnusta vammaisasemaa vastavuoroisesti; kehottaa jäsenvaltioita tekemään yhteistyötä keskinäisen luottamuksen hengessä toisessa jäsenvaltiossa myönnetyn aseman tunnustamiseksi; korostaa komission tavoitetta työskennellä yhdessä jäsenvaltioiden kanssa vammaisaseman vastavuoroisen tunnustamisen soveltamisalan laajentamiseksi sellaisilla aloilla kuin työvoiman liikkuvuus ja palvelujen tarjoamisen edellytyksiin liittyvät edut; painottaa tarvetta laajentaa eurooppalaisen vammaiskortin etuuksia siten, että niihin kuuluvat myös vastavuoroisesti tunnustetut terveydenhuollon saatavuutta koskevat etuudet; pitää tässä yhteydessä tärkeänä, että eurooppalaisen vammaiskortin käyttöönotossa toimitaan nopeasti; muistuttaa, että on saavutettava keskinäinen yhteisymmärrys laitoshoidon purkamisesta, sen täytäntöönpanosta ja itsenäisestä elämästä osana yhteisöä, jotta voidaan paremmin yhdenmukaistaa jäsenvaltioiden strategiat ja EU:n rahastot vammaisyleissopimuksen kanssa;

54.  panee merkille monet alat, joilla eurooppalaista vammaiskorttia voitaisiin soveltaa siihen, että monia palveluja on saatavilla ilman syrjintää, sekä siihen, että lisätään turvallisuutta vaaran tai hätätilan aikana; huomauttaa, että kortilla voitaisiin varmistaa, että poliisi voisi välittömästi tunnistaa vammaisen henkilön;

55.  pitää valitettavana, että WHO:n mukaan vammaisten lasten ja aikuisten väkivallan riski on suurempi kuin ei-vammaisilla henkilöillä; korostaa, että etenkin alaikäisten riski joutua jonkinlaisen väkivallan uhriksi on 3,7 kertaa suurempi, riski joutua fyysisen väkivallan uhriksi on 3,6 kertaa suurempi ja riski joutua seksuaalisen väkivallan uhriksi on 2,9 kertaa suurempi kuin ei-vammaisilla lapsilla; korostaa, että lapset, joilla on psyykkinen vamma tai kehitysvamma, vaikuttavat olevan kaikkein haavoittuvimpia, sillä heidän riskinsä joutua seksuaalisen väkivallan uhriksi on 4,6 kertaa suurempi kuin ei-vammaisilla lapsilla; vaatii siksi perustamaan eurooppalaisen kehyksen vammaisten henkilöiden suojelemiseksi kaikelta väkivallalta;

56.  korostaa, että tarvitaan kiireesti unionin lainsäädäntöä, jolla pyritään suojelemaan kansalaisia kaikenlaiselta syrjinnältä unionissa, ja pitää tätä olennaisen tärkeänä vammaisyleissopimuksen toimintapolitiikkojen asianmukaisen täytäntöönpanon kannalta; kehottaa jäsenvaltioita hyväksymään komission vuonna 2008 esittämän EU:n horisontaalisen syrjinnän vastaisen direktiivin; kehottaa komissiota esittämään vaihtoehtoisen ratkaisun, jotta voidaan mahdollisimman pian edetä syrjinnän torjumisessa kaikkialla EU:ssa kaikilla elämänaloilla;

57.  tuomitsee jyrkästi kaiken vammaisiin kohdistuvan lääketieteellisen syrjinnän; palauttaa mieliin, että jäsenvaltioiden hyväksymissä asiaankuuluvissa toimenpiteissä on noudatettava vammaisyleissopimusta ja varmistettava yhtäläinen ja syrjimätön terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelujen saatavuus; korostaa, että vastattaessa tulevaisuuden terveyskriiseihin (valmiudesta hoitoon) on varmistettava, että vammaisia henkilöitä ei jätetä jälkeen; vaatii tähän liittyen, että toimivaltaiset viranomaiset tarjoavat vammaisille henkilöille saman sairaanhoidon kuin muillekin henkilöille, tehohoito mukaan luettuna; muistuttaa, että terveysalan julkisilla palveluilla on aina keskeinen rooli vammaisten henkilöiden suojelussa;

58.  kehottaa jälleen komissiota tekemään yhteistyötä Euroopan unionin tuomioistuimen kanssa viestintä- ja esteettömyysstrategioiden parissa sen varmistamiseksi, että vammaiset henkilöt voivat käyttää EU:n oikeusjärjestelmää ilman minkäänlaista syrjintää; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita jatkamaan vammaisten henkilöiden voimaannuttamisohjelmia, jotta he voivat tunnistaa heihin kohdistuvat syrjintätapaukset ja raportoida niistä;

59.  tuomitsee vammaisten henkilöiden kaikenlaisen syrjinnän työpaikoilla; kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota panemaan täytäntöön toimintapolitiikkoja, joilla pyritään estämään vammaisuuteen perustuvat häirintätapaukset; kehottaa lisäksi jäsenvaltioita toteuttamaan yhteistyössä työnantajien kanssa toimintapolitiikkoja, joilla estetään vammaisten henkilöiden verkkokiusaaminen työpaikalla;

60.  painottaa, että on estettävä sellaisten henkilöiden vangitseminen, joille säilöönotto ei sovi heidän vammansa vuoksi, ja että olisi käytettävä vankeusrangaistukselle vaihtoehtoisia rangaistusmuotoja; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että vangittuina olevien vammaisten henkilöiden tapauksessa kunnioitetaan yhtäläisen kohtelun, syrjimättömyyden, kohtuullisen mukauttamisen ja esteettömyyden perusperiaatteita;

61.  kehottaa jäsenvaltioita vaihtomaan tietoa ja hyviä käytäntöjä, jotka koskevat erityisesti siirtymistä laitoshoidosta itsenäiseen elämään, esteettömien ja kohtuuhintaisten asuntojen tarjoamista vammaisille henkilöille sekä osallisuutta yhteisössä;

62.  korostaa, että kohtuullinen mukauttaminen, esteettömyys ja saavutettavuus sekä kaikkia palveleva suunnittelu ovat ratkaisevan tärkeitä vammaisten henkilöiden syrjinnän torjumiseksi; pitää tärkeänä tosiasiallista syrjimätöntä esteettömyyttä, johon sisältyy se, että tunnistetaan ja poistetaan esteet, jotka vaikeuttavat vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia käyttää yleisesti saatavilla olevia tavaroita, palveluja ja tiloja; painottaa, että vammaisille henkilöille olisi mahdollisuuksien mukaan taattava tosiasiallinen syrjimätön esteettömyys samoin ehdoin kuin muille henkilöille ja että olisi helpotettava vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia käyttää tarvittaessa apuvälineitä, mukaan lukien liikkuvuuden ja esteettömyyden apuvälineet, esimerkiksi tunnustetut opaskoirat ja muut avustajakoirat(31); palauttaa mieliin, että esteettömyysstandardeja hyväksyttäessä olisi kuultava vammaisia henkilöitä ja heitä edustavia järjestöjä, koska näiden asiantuntemus on olennaisen tärkeää esteettömyyden ja saavutettavuuden esteiden tunnistamiseksi; korostaa, että kohtuullinen mukauttaminen, esteettömyys ja saavutettavuus sekä kaikkia palveleva suunnittelu ovat ratkaisevan tärkeitä vammaisten henkilöiden syrjinnän torjumiseksi;

63.  korostaa, että vammaisia henkilöitä hoitavilla perheenjäsenillä on elintärkeä rooli ja he täyttävät usein hoiva- ja avustustarpeet; korostaa siksi, että EU:n ja kansallisten toimintapolitiikkojen ja strategioiden on tarjottava vahvaa tukea perheenjäsenille ja omaishoitajille; pitää erittäin tärkeänä tunnustaa Euroopan tasolla vastavuoroisesti heidän roolinsa hoivan tarjoajina;

64.  pitää tärkeänä, että vammaisilla henkilöillä on oikeus käyttää perusoikeuksiaan yhdenvertaiselta pohjalta; korostaa tarvetta tunnustaa, että vammaiset henkilöt ovat oikeudellisesti kelpoisia yhdenvertaisesti muiden kanssa kaikilla elämänaloilla vammaisyleissopimuksen 12 artiklan mukaisesti; kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan asianmukaisia ja oikea-aikaisia toimenpiteitä, jotta kaikille vammaisille henkilöille voidaan heidän vammastaan riippumatta taata oikeusjärjestelmän ja lainvalvonnan tehokas, oikeudenmukainen ja osallistava saatavuus kaikissa prosessin vaiheissa; korostaa, että tilojen ja palvelujen on oltava esteettömiä, jotta voidaan varmistaa oikeussuojan ja koko oikeudenkäyntiprosessin yhdenvertainen saatavuus vailla syrjintää;

65.  korostaa taloudellisen tuen tarvetta, jotta vammaiset henkilöt voivat palkata tai käyttää avustajia tai tukea rahallisesti perheenjäseniä, koska heidän hoivapalvelunsa maksavat aikaa ja rahaa, ja painottaa, että tämä on aivan välttämätöntä vammaisten henkilöiden ja heidän omaishoitajiensa tukemiseksi;

66.  korostaa, että vammaiset henkilöt ovat sosiaalisesti syrjittyjä sekä työelämän, talouden ja sosiaalisen elämän ulkopuolella; pitää valitettavana, että vammaiset henkilöt ja etenkin ne, joiden tukitarpeet ovat suuret, ovat usein suuressa vaarassa joutua laitokseen, sillä jäsenvaltioiden nykyinen taloudellinen tuki ei ole riittävä, etenkään jos kyseessä on yhteisöperustainen ja ihmiskeskeinen tuki, joka suojelisi vammaisten henkilöiden oikeuksia(32);

67.  korostaa, että vammaisyleissopimuksen 19 artiklassa määrätään oikeudesta elää itsenäisesti ja olla osallisena yhteisössä; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan vammaisten henkilöiden asumisjärjestelyjen muutosprosessin, jossa siirrytään laitosasumisesta järjestelmään, joka mahdollistaa yhteiskuntaan osallistumisen ja jossa palveluja tarjotaan yhteisössä kunkin henkilön toiveiden ja mieltymysten mukaan; kehottaa jäsenvaltioita sisällyttämään laitoshoidon purkamista koskeviin strategioihinsa erityisiä tavoitteita ja selkeitä määräaikoja sekä rahoittamaan näiden strategioiden täytäntöönpanoa riittävästi;

68.  pitää valitettavana, että vammaiset henkilöt ja heidän tukiverkostonsa eivät lukeutuneet EU:n rokotusstrategian ensisijaisiin ryhmiin; kehottaa jäsenvaltioita tarjoamaan vammaisille henkilöille ja heidän tukiverkostoilleen ensisijaisen pääsyn rokotukseen; vaatii tähän liittyen, että covid-19-rokotteen ottamisen tulee perustua vammaisen henkilön vapaaseen ja tietoiseen suostumukseen ja että vammaisen henkilön, mukaan lukien kehitysvammaiset henkilöt, psykososiaaliselta toimintakyvyltään rajoittuneet henkilöt ja autistiset henkilöt, itsemääräämisoikeutta ja oikeuskelpoisuutta ei tule nakertaa toimenpiteillä, joiden katsotaan olevan yleisen tai yksilön edun mukaisia;

69.  kehottaa toteuttamaan unionin ja kansallisen tason tutkimuksia hoitokotien ja -laitosten, ikääntyneiden ja vammaisten henkilöiden asumispalveluiden ja muiden sosiaalipalveluiden suhteettoman runsaista covid-19-tartunnoista ja -kuolemista, jotta voidaan ymmärtää syyt, tunnistaa vastuussa olevat toimijat ja toteuttaa tarvittavat toimenpiteet, jotta estetään tällaiset tapaukset tulevaisuudessa;

70.  kehottaa varmistamaan rokotuspaikkojen fyysisen esteettömyyden ja tarjoamaan opastajia ja avustajia tarvitseville; kehottaa tarjoamaan tarvittaessa maksuttomia tai edullisia esteettömiä kuljetusjärjestelyjä;

Työllisyys- ja sosiaaliasiat

71.  on huolissaan siitä, että vammaisten henkilöiden ja erityisesti vammaisten naisten työttömyysaste on korkea verrattuna muihin ryhmiin EU:ssa; vaatii, että jäsenvaltiot kehittävät ja panevat täytäntöön lainsäädännöllisen ja toimintapoliittisen kehyksen, jolla edistetään vammaisten henkilöiden ja erityisesti vammaisten naisten osallistumista työmarkkinoille, mukaan luettuina henkilöt, joilla on näkymätön vamma, kroonisia sairauksia tai oppimisvaikeuksia;

72.  kehottaa jäsenvaltioita omaksumaan moniperusteisen lähestymistavan osallistavien työpaikkojen luomiseen erityisesti toimintapolitiikoissaan ja toimenpiteissään; pitää valitettavana, että Euroopan vammaisstrategiassa 2021–2030 ei käsitellä riittävästi risteävää ja moniperusteista syrjintää; kehottaa siksi komissiota korostamaan erityisesti moniperusteisuutta strategian täytäntöönpanossa ja asettamaan työyhteisön monimuotoisuudelle selkeitä, mitattavia ja kunnianhimoisia tavoitteita, jotka heijastelevat vammaisten henkilöiden heterogeenisyyttä, jotta voidaan puuttua risteävään ja moniperusteiseen syrjintään; korostaa, että on tärkeää seurata strategian vaikuttavuutta yhdessä vammaisten henkilöiden ja heitä edustavien järjestöjen kanssa;

73.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään ja tukemaan yhteisötalouden yrityksiä, jotka keskittyvät vammaisten henkilöiden työllistämiseen, koska ne auttavat luomaan ihmisarvoisia työpaikkoja;

74.  kannustaa jäsenvaltioita tarjoamaan vaikeavammaisille henkilöille varhaista pääsyä julkisten eläkejärjestelmien piiriin, jotta voidaan torjua ikääntymiseen liittyvää köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen riskiä;

75.  kehottaa jäsenvaltioita puuttumaan julkisten työvoimapalvelujen alikehittyneisyyteen ja rahoitusvajeeseen, jotta voidaan parantaa vammaisten henkilöiden työllisyysastetta; kehottaa jäsenvaltioita vahvistamaan julkisten ja yksityisten työnvälityspalvelujen välisiä yhteyksiä;

76.  korostaa vammaisyleissopimuksen mukaisten suojatyöpaikkojen myönteistä roolia vammaisten henkilöiden siirtyessä avoimille työmarkkinoille;

77.  kehottaa jäsenvaltioita tukemaan oikeuksiin perustuvia, osallistavia ja ihmisarvoisia yksilöllisen työhön sijoittumisen ja tuen (’tuettu työllistyminen’) malleja keinona, jonka avulla vammaiset henkilöt voivat mahdollisuuksien mukaan siirtyä avoimille työmarkkinoille;

78.  kehottaa komissiota tarkistamaan yhdenvertaisesta kohtelusta työssä annettua direktiiviä mahdollisimman pian, jotta se voidaan saattaa täysin yhdenmukaiseksi vammaisyleissopimusten määräysten kanssa ja panna täytäntöön osallistava prosessi, jolla pyritään varmistamaan vammaisia henkilöitä edustavien järjestöjen suora ja täysimääräinen osallistuminen;

79.  huomauttaa, että etenkään julkisista varoista yhteisrahoitettujen työllistämistukijärjestelmien ei pitäisi vähentää vammaisten henkilöiden palkkaa; toteaa, että vammaisten henkilöiden palkkaamisen on perustuttava palkan ja työaikajärjestelyjen osalta muihin työntekijöihin sovellettavaan työskentelykehykseen, jota mukautetaan vammaisten henkilöiden tarpeisiin; katsoo, että vammaisten henkilöiden pääsy avoimille työmarkkinoille edellyttää työehtojen yleistä kehystä sekä palkka- ja työehtoneuvottelujen tukemista;

80.  korostaa taloudellisen tuen tarvetta, jotta vammaiset henkilöt voivat palkata tai käyttää erikoistuneita päteviä avustajia;

81.  kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan vammaisten henkilöiden osalta riittävän sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisen muun muassa varmistamalla, että heille myönnetään jatkossakin vammaistukea, joka kattaa heidän vammaisuuteensa liittyvät ylimääräiset kustannukset myös silloin, kun he tulevat työmarkkinoille tai ylittävät tietyn tulorajan, jotta voidaan tukea heidän integroitumistaan työmarkkinoille ja auttaa varmistamaan heidän ihmisarvonsa ja yhdenvertaisuutensa; katsoo, että tämä tulisi toteuttaa muuttamalla asetusta (EY) N:o 883/2004 ja kuulemalla vammaisia henkilöitä edustavia järjestöjä;

82.  kehottaa jäsenvaltioita vaihtamaan tietoa ja hyviä käytäntöjä, jotka koskevat erityisesti siirtymistä laitoshoidosta itsenäiseen elämään, esteettömien ja kohtuuhintaisten asuntojen tarjoamista vammaisille henkilöille sekä osallisuutta yhteisössä;

83.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tehostamaan pyrkimyksiään kuroa umpeen sitkeä ero vammaisten henkilöiden työllisyydessä ja edistää vammaisten henkilöiden pääsyä laadukkaisiin ja kestäviin työpaikkoihin; pitää tässä yhteydessä myönteisenä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toimintasuunnitelmassa esitettyä komission ehdotusta sisällyttää vammaisten työllisyysero osaksi tarkistettua sosiaali-indikaattoreiden tulostaulua;

84.  kehottaa jäsenvaltioita panemaan kaikilta osin täytäntöön neuvoston direktiivin 2000/78/EY; kehottaa jäsenvaltioita kehittämään vammaisten henkilöiden työllistymismahdollisuuksia parantamalla direktiivin ja erityisesti kohtuullisia mukautuksia koskevan 5 artiklan täytäntöönpanoa sekä investoimalla EU-varoja ja elpymis- ja palautumistukivälineen rahoitusta vammaisille henkilöille tarkoitettuun koulutukseen ja työpaikkojen luomiseen;

85.  korostaa, että työnhakijoiden ja työpaikkojen yhteensovittamisella, ammatillisella profiloinnilla, samanaikaisella työskentelyllä ja koulutuksella, työssä tapahtuvan perehdytyksen ja koulutuksen tukemisella sekä urakehitysmahdollisuuksilla on merkittävä rooli autettaessa vammaisia henkilöitä hankkimaan ja säilyttämään palkkatyö;

86.  kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että työmarkkinat ja työympäristöt ovat vammaisille henkilöille avoimia, osallistavia ja esteettömiä, tukemaan työllisyyspalveluja, tiedottamaan osallistavista työllistämiskäytännöistä, ottamaan käyttöön asianmukaisia kannustimia ja tukitoimia yrityksille, erityisesti mikroyrityksille sekä pienille ja keskisuurille yrityksille, jotka työllistävät ja kouluttavat vammaisia henkilöitä, ja varmistamaan, että yleiset itsensä työllistämisen järjestelmät ovat esteettömiä ja tukevat vammaisia henkilöitä;

87.  kehottaa jäsenvaltioita tukemaan työpaikkojen mukauttamista ja toteuttamaan toimenpiteitä työterveyden ja -turvallisuuden parantamiseksi; kehottaa komissiota kiinnittämään EU:n tulevassa työterveyden ja -turvallisuuden strategiakehyksessä erityistä huomiota vammaisiin työntekijöihin ja asettamaan kunnianhimoisia tavoitteita;

88.  kehottaa unionin toimielimiä ja jäsenvaltioita ottamaan työpaikoilla käyttöön vammaisten henkilöiden kiintiöt osallistavien työpaikkojen edistämiseksi;

Julkiset hankinnat ja EU:n varat

89.  muistuttaa, että jäsenvaltioiden julkiset hankintamenettelyt on toteutettava ja saatettava päätökseen tavalla, jossa kunnioitetaan kaikin puolin edunsaajien, myös vammaisten henkilöiden, perusoikeuksia; huomauttaa, että jäsenvaltioiden on noudatettava vammaisyleissopimusta pannessaan täytäntöön julkisia hankintoja koskevaa lainsäädäntöä erityisesti viestintävälineiden valinnan, teknisten eritelmien, hankintasopimuksen tekoperusteiden ja hankintasopimuksen toteuttamisehtojen osalta;

90.  muistuttaa, että julkisten palvelujen hyvä rakenne etenkin terveydenhuollon ja koulutuksen aloilla on oleellisen tärkeää, jotta voidaan varmistaa vammaisten henkilöiden yhdenvertainen kohtelu heidän taloudellisesta tilanteestaan riippumatta; kehottaa jäsenvaltioita käyttämään EU:n varoja parantaakseen näitä palveluja ja niihin liittyviä infrastruktuureja aloitteiden REACT EU ja Next Generation EU hengessä;

91.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita sisällyttämään Euroopan rakenne- ja investointirahastoja koskevien kumppanuussopimusten lopulliseen sisältöön ja näiden rahastojen ohjelmiin tavoitteita ja lähestymistapoja vammaisten henkilöiden elinolojen parantamiseksi kunnioittaen samalla esteettömyyden ja saavutettavuuden sekä syrjimättömyyden periaatteita ja investoimalla yhtäläisiin mahdollisuuksiin ja vammaisten henkilöiden osallistumiseen kaikilla elämänaloilla, myös tukemalla siirtymistä laitoshoidosta yhteisölliseen asumiseen; pyytää komissiota seuraamaan tiiviisti EU:n varojen käyttöä vammaisyleissopimuksen mukaisesti; korostaa tarvetta lähentää vaiheittain esteettömyyden ja saavutettavuuden, osallistumisen ja yhteisöperustaisen elämisen määritelmiä keinona tehostaa jäsenvaltioiden keskinäistä yhteenkuuluvuutta;

92.  kehottaa jäsenvaltioita hyödyntämään asiaankuuluvien EU:n rahastojen tarjoamia mahdollisuuksia työpaikkojen luomiseksi ja koulutuksen järjestämiseksi vammaisille henkilöille, tarjoamaan takeet ja tukea julkisten tilojen ja infrastruktuurien täydelle esteettömyydelle sekä varmistamaan, että EU:n rahoittamat toimet saavuttavat vammaiset henkilöt; pitää valitettavana, että EU:n varoja käytetään monessa jäsenvaltiossa edelleen vammaisille henkilöille tarkoitettujen uusien erillisten tilojen rakentamiseen;

93.  painottaa, että on tarjottava riittävästi rahoitusta vammaisten henkilöiden tarvitsemia laitteita varten, jotta voidaan varmistaa, että he voivat hyödyntää arjessaan, työssään ja yhteiskunnan toimintaan osallistuessaan parhaita saatavilla olevia tekniikoita ja laitteita;

94.  toteaa, että EU:n varoja ei milloinkaan pitäisi käyttää esteellisten tuotteiden, palvelujen tai infrastruktuurien rahoittamiseen;

95.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että maaseudun kehittämisohjelmat ja -strategiat sisältävät maaseudulla asuville vammaisille henkilöille kohdennettuja erityisiä tiedotustoimia, ja ottamaan heidät mukaan näiden ohjelmien ja strategioiden suunnitteluun ja täytäntöönpanoon;

Digitalisaatio

96.  kehottaa jäsenvaltioita tarkastelemaan digitalisaation ja digitaalisten ratkaisujen tarjoamia mahdollisuuksia ja tunnustamaan apuvälineteknologian ja mukautuvan teknologian merkityksen vammaisille henkilöille ottaen asianmukaisesti huomioon henkilötietojen suojan ja eettiset kysymykset; muistuttaa, että digitaalisten välineiden ja apuvälineteknologian käytön potentiaali riippuu vammaisten henkilöiden mahdollisuudesta kehittää digitaalisia taitojaan; korostaa, että tarvittavien digitaalisten taitojen kehittäminen ja tekoälyosaaminen voivat tarjota haavoittuville ryhmille, kuten vammaisille henkilöille, jalansijan työmarkkinoilla;

97.  toteaa covid-19-pandemian osoittaneen, että koko väestön olisi voitava hyötyä digitaalisesta muutoksesta ilman syrjintää tai poissulkemista; korostaa tieto- ja viestintäteknologian merkitystä liikkuvuuden, viestinnän ja julkisten palvelujen saatavuuden kannalta; kehottaa tämän vuoksi jäsenvaltioita edistämään aktiivisesti vammaisten henkilöiden osallistumista tarjoamalla asianmukaiset keinot, joilla varmistetaan julkisten verkkopalvelujen saavutettavuus;

98.  kehottaa EU:n toimielimiä varmistamaan korkeimmat esteettömyysstandardit infrastruktuureissaan, palveluissaan ja digitaalisissa palveluissaan, tekemään kaikkensa lainsäädäntömenettelyihin liittyvien asiakirjojensa julkaisemiseksi käyttäjäystävällisellä ja esteettömällä tavalla sekä varmistamaan, että vammaiset henkilöt voivat asianmukaisesti ja kaikilta osin käyttää niiden verkkosivustoja ja yhteydenottolomakkeita; kannustaa jäsenvaltioita kehittämään ohjelmia, joilla pyritään osallistamaan vammaiset henkilöt yhteiskuntaan urheilun, taiteen, kulttuurin ja vapaa-ajan toiminnan avulla ja joilla edistetään heidän osallistumistaan poliittiseen prosessiin ilman mitään rajoitteita;

Tutkimus

99.  kehottaa komissiota tekemään lisätutkimuksia uusien teknologioiden seurauksista ja terveysvaikutuksista vammaisten henkilöiden kannalta, kuten LED-valojen vaikutus valoherkkiin henkilöihin;

100.   muistuttaa, että tarvitaan vertailukelpoista ja luotettavaa EU-dataa, jotta voidaan kehittää asianmukaisia ja vaikuttavia toimintapolitiikkoja ja löytää ratkaisuja, jotka on räätälöity vastaamaan kaikkien vammaisten henkilöiden tarpeita EU:ssa; kehottaa siksi komissiota ja jäsenvaltioita tehostamaan pyrkimyksiään luoda yhteinen kehys henkilöitä ja kotitalouksia koskeville eurooppalaisille tilastoille, jotta voidaan koota luotettavaa dataa vammaisten henkilöiden osallistumisesta eri tasoiseen ja tyyppiseen koulutukseen sekä työelämään ja yhteiskunnalliseen elämään;

101.  korostaa tarvetta investoida vammaisten henkilöiden työllisyyttä ja yrittäjyyttä koskevaan innovointiin ja tutkimukseen, jotta voidaan tukea heidän taloudellista toimeentuloaan ja osallistumistaan taloudelliseen ja sosiaaliseen elämään;

102.  korostaa tarvetta lisätä esteettömän teknologian tutkimusta ja innovointia, jotta voidaan vahvistaa työmarkkinoiden osallistavuutta vammaisten henkilöiden osalta; korostaa tieto- ja viestintäteknologian merkitystä vammaisten henkilöiden liikkuvuuden, viestinnän ja julkisten palvelujen saatavuuden kannalta;

Koulutus

103.   pitää myönteisenä, että jäsenvaltiot ovat halukkaita toteuttamaan osallistavaa koulutuspolitiikkaa; kehottaa jäsenvaltioita lisäämään edelleen koulutusjärjestelmiensä valmiuksia tarjota laadukasta esteetöntä koulutusta kaikille oppijoille edistämällä erityistoimenpiteitä ja yksilöllistä tukea, kuten esteettömiä ja räätälöityjä opetussuunnitelmia ja oppimateriaaleja, esteetöntä tieto- ja viestintäteknologiaa ja asianmukaista digitaalista koulutusta; kehottaa komissiota vahvistamaan lapsitakuun roolia ja harkitsemaan esteettömien koulujen palkitsemista, jotta varmistetaan vammaisten lasten yhdenvertainen kohtelu; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita investoimaan siihen, että koulutetaan vammaisten henkilöiden tarpeet tuntevia ammattilaisia; muistuttaa, että asianmukaisten EU:n rahoitusohjelmien täytäntöönpanossa ja kohdentamisessa olisi osaltaan pyrittävä siirtymään kohti osallistavaa opetusta; korostaa, että vammaisille henkilöille olisi taattava pääsy koulutukseen myös covid-19-pandemian kaltaisten kriisien aikana ja että jäsenvaltioiden olisi torjuttava kaikkia syrjinnän ja poissulkemisen muotoja tällä alalla; korostaa tarvetta lisätä vammaisten nuorten osallistumista heidän tarpeensa huomioon ottavaan koulutukseen, mikä parantaisi heidän pääsyään työmarkkinoille; toteaa, että kielivähemmistöihin kuuluvat ja erityisopetusta tarvitsevat lapset hyötyvät varhaiskasvatuksessa opetuksesta omalla äidinkielellään, jos heillä on vaikeuksia käyttää kieltä ja viestiä; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että erityisopetusta tarvitsevat lapset voivat saada opetusta vähemmistökielellä;

104.  huomauttaa, että osallistavat koulutuksen ja ammatillisen koulutuksen ohjelmat ovat osallistavampien työmarkkinoiden keskeisiä edellytyksiä; kehottaa komissiota varmistamaan, että elinikäiseen oppimiseen ja työllistettävyyteen liittyviä mikrotutkintoja koskeva EU:n tuleva lähestymistapa on esteetön ja osallistava ja heijastelee sitä, miten parannetaan vammaisten henkilöiden työtä koskevan oikeuden toteutumista; kehottaa jäsenvaltioita hyödyntämään vahvistetun nuorisotakuun tarjoamia mahdollisuuksia tarjota työtä, koulutusta ja harjoittelu- tai oppisopimuspaikkoja vammaisille nuorille, varmistamaan vammaisten henkilöiden yhtäläiset mahdollisuudet sekä toteuttamaan räätälöityjä toimintapolitiikkoja;

105.  korostaa, että on tärkeää tarjota vammaisille lapsille, heidän vanhemmilleen ja hoitajilleen varhaista, yksilöllistä ja kattavaa tukea; kehottaa jäsenvaltioita kiinnittämään erityistä huomiota vammaisiin ja eritysopetusta tarvitseviin lapsiin;

106.  huomauttaa, että on tärkeää toteuttaa toimia jo varhaislapsuudessa ja että vammaisten lasten on osallistuttava ja heidät on otettava mukaan yhteiskuntaan heidän elämänsä varhaisimmista vaiheista lähtien; toteaa, että inklusiivisen koulutuksen rahoitusmahdollisuuksia on lisättävä aina, kun se on mahdollista ja suotavaa, jotta voidaan tehdä tunnetuksi inklusiivisen koulutuksen vaikutuksia vammaisiin ja muihin lapsiin ja myös rahoittaa osallistavan koulutuksen alan tutkimusta; katsoo, että on tarpeen kannustaa käyttämään uusia tekniikoita, mukaan lukien tieto- ja viestintätekniikat, liikkumisen apuvälineet ja laitteet sekä apuvälineteknologiat, jotka soveltuvat vammaisille henkilöille; korostaa, että koulutus on keskeistä yksilön kehitykselle ja että vammaisten henkilöiden kannalta saavutettavat ja esteettömät oppimisympäristöt tarjoavat heille mahdollisuuden osallistua täysipainoisesti yhteiskunnan kaikilla osa-alueilla;

107.  korostaa, että vammaiset henkilöt on integroitava täysin työmarkkinoille edistämällä osallistavaa koulutusta ja joustavia työllisyyden muotoja, jotka vastaavat heidän tarpeitaan (esimerkiksi etätyö tai älykäs työ), ja ottamalla vammaisjärjestöt kattavasti mukaan osallistavien strategioiden kehittämiseen;

108.  toteaa, että vammaisilla henkilöillä on usein runsaasti taitoja ja osaamista, joita ei arvosteta riittävästi; katsoo, että tämä estää heitä toteuttamasta mahdollisuuksiaan ja vie yhteiskunnalta heidän osallistamisestaan aiheutuvan sosiaalisen ja taloudellisen arvon;

109.  on vahvasti sitä mieltä, että jäsenvaltioiden olisi annettava vammaisille lapsille riittävää tukea, jotta julkisesta koulutuksesta voisi tulla yksilöllisen pedagogisen ajattelutavan selkäranka;

110.  tunnustaa koulun ja liikunnan ratkaisevan tärkeän arvon vammaisten ja erityisesti autististen lasten kasvulle ja kehitykselle: pitää valitettavana, että pandemian aikana etäopetus on riistänyt heiltä nämä perustoiminnat; toivoo, että heidän opetuksensa asetetaan etusijalle jäsenvaltioiden uudelleen avaamista koskevissa toimintapolitiikoissa;

111.  kehottaa luomaan hankkeita, joilla lisätään tietoisuutta vammaisten henkilöiden tarpeista hyödyntämällä positiivisella tavalla kulttuurisia välineitä, kuten kulttuuritapahtumia, osana laajempaa koulutusstrategiaa, jolla edistetään ja suojellaan vammaisten henkilöiden oikeuksia;

112.  kehottaa jäsenvaltioita noudattamaan Euroopan koulutusalueen toteuttamisesta vuoteen 2025 mennessä annetussa komission tiedonannossa julkaistuja suuntaviivoja hallitusten velvollisuudesta edistää valtavirtaistamista kaikessa opetuksessa ja koulutuksessa vammaisyleissopimukseen sisältyvien YK:n sitoumusten mukaisesti; kehottaa sisällyttämään kansallisiin, eurooppalaisiin ja alueellisiin koulutustoimiin osallistamisjärjestelmän helpottamaan vammaisten opiskelijoiden koulutuksen valtavirtaistamista, jotta vältetään kaikenlainen syrjintä;

Vammaisten naisten oikeuksien suojeleminen

113.  on tyytyväinen Euroopan vammaisstrategiaan 2021–2030 ja sen viittauksiin vammaisten naisten ja tyttöjen kohtaamiin erityisiin haasteisiin; kehottaa sukupuolen ja vammaisuuden moniperusteisuuden valtavirtaistamiseen kaikissa EU:n politiikoissa, ohjelmissa, aloitteissa ja jäsenvaltioiden kansallisissa toimintaohjelmissa; kehottaa optimoimaan nykyiset ja tulevat EU:n rahoitusvälineet saavutettavuuden ja syrjinnän torjumisen edistämiseksi;

114.  pyytää komissiota ja jäsenvaltioita takaamaan vammaisille naisille täyden kehittymisen, etenemisen ja voimaantumisen ja edistämään heidän osallistumistaan julkiseen päätöksentekoon; huomauttaa, että olisi toteutettava aiheellisia toimenpiteitä, jotta varmistetaan heidän näkökulmansa huomioon ottaminen kaikilta osin ja edistetään vammaisia naisia edustavien järjestöjen ja vammakohtaisten neuvoa-antavien elinten osallistumista;

115.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita puuttumaan välittömästi vammaisten naisten ja tyttöjen suhteettoman usein kohtaamaan sukupuolistuneeseen väkivaltaan hyödyntämällä Istanbulin sopimusta ja laajentamalla SEUT 83 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut rikollisuuden alat kattamaan tietyt sukupuolistuneen väkivallan muodot; kehottaa komissiota käyttämään tätä oikeusperustana sille, että ehdotetaan sitovia toimenpiteitä ja kokonaisvaltaista EU:n puitedirektiiviä kaikkien sukupuolistuneen väkivallan muotojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi; kehottaa komissiota varmistamaan, että vammaisten naisten tarpeet sisällytetään aloitteisiin, joilla tarjotaan tukea uhreille sukupuolten tasa-arvoa koskevan strategian ja uhrien oikeuksia koskevan strategian kautta, ja että uhrien saama tuki suunnitellaan esteettömyyden ja saavutettavuuden periaatteen mukaisesti;

116.  pitää valitettavana sukupuolistunutta syrjintää, jota sekä fyysisesti että kognitiivisesti vammaiset naiset ja tytöt kohtaavat terveydenhuoltoalalla; katsoo, että vammaisilla naisilla ja tytöillä on oltava täysimääräinen ja yhdenvertainen mahdollisuus saada erityistarpeitaan vastaavaa hoitoa vammakohtaisten ja yleisten terveydenhuoltopalveluiden kautta; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että terveydenhoidon ammattilaiset saavat lisäkoulutusta vammaisten naisten ja tyttöjen erityistarpeista, sekä varmistamaan, että vammaiset naiset ja tytöt saavat kaikki asiaankuuluvat tiedot, jotta he voivat vapaasti tehdä omaa terveyttään koskevia päätöksiä;

117.  vaatii, että seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia kunnioitetaan yleisesti ja ne ovat saatavilla; pitää valitettavana naisten seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja ‑oikeuksien taantumista joissakin maissa, sillä se on erityisen vahingollista vammaisille naisille ja tytöille, jotka kohtaavat lisävaikeuksia terveydenhuoltopalveluiden saannissa; korostaa, että jäsenvaltioiden on tärkeää toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet pakkosteriloinnin torjumiseksi; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan julkiset investoinnit, jotta taataan kattavasti vammaisten naisten ja tyttöjen seksuaali- ja lisääntymisterveys ja -oikeudet; pitää valitettavana, että vammaiset tytöt eivät usein saa sukupuolivalistusta; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan kokonaisvaltaisen ja osallistavan sukupuoli- ja parisuhdevalistuksen;

118.  kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan esteettömät ja stereotypioista vapaat koulutusjärjestelmät osallistavilla koulutustoimenpiteillä, jotka valmistavat vammaisia naisia ja tyttöjä työmarkkinoille ja joissa painotetaan erityisesti digitaalista osaamista ja elinikäistä oppimista, sekä varmistamaan, että vammaiset naiset ja tytöt voivat valita opiskelualansa, jotta he voivat tehdä haluamaansa työtä, jossa he voivat käyttää koko potentiaaliaan ja jossa esteettömyyden puute, ennakkoluulot ja stereotypiat eivät aseta heille rajoituksia; toteaa yhteyden koulutuksen ja työllistymisen välillä; korostaa koulutuksen täyden saatavuuden tarvetta työllisyyserojen torjumiseksi;

119.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita puuttumaan vammaisia naisia koskeviin työllisyyseroihin erityisesti torjumalla sukupuolistereotypioita, vahvistamalla naisten osallistumista digitaalitalouteen, lisäämällä heidän osuuttaan luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan aloilla ja ammateissa sekä torjumalla sellaisia työhön liittyviä pelotteita kuten seksuaalista ahdistelua; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan konkreettisia toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että vammaiset naiset osallistuvat päätöksentekoon ja saavat samaa palkkaa samasta tai samanarvoisesta työstä palkkauksen avoimuutta koskevien sitovien toimenpiteiden mukaisesti, torjumaan työssäkäyvien vammaisten naisten suurta köyhyyden riskiä ja mukauttamaan työehtoja vastaamaan heidän erityistarpeitaan esimerkiksi joustavien työjärjestelyiden ja vanhempainvapaan avulla; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan yhteisötalouden liiketoimintamalleja ja aloitteita, joilla pyritään yhteisötaloutta koskevan toimintasuunnitelman pohjalta parantamaan vammaisten naisten osallistamista yhteiskuntaan ja työmarkkinoille;

120.  panee merkille, että vammaisten naisten ja tyttöjen tilanteen ymmärtämiseksi on välttämätöntä kerätä enemmän dataa ja tietoja; kehottaa kokoamaan relevanttia, paikkansapitävää ja eriteltyä sukupuoli- ja vammakohtaista dataa, jotta voidaan ottaa huomioon vammaisten naisten erityisesti työmarkkinoilla kohtaamat haasteet;

o
o   o

121.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle, neuvostolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Euroopan unionin perusoikeusvirastolle, Euroopan alueiden komitealle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä Yhdistyneille kansakunnille.

(1) EUVL L 23, 27.1.2010, s. 35. (2) EUVL C 340, 15.12.2010, s. 11. (3) EUVL L 315, 3.12.2007, s. 14. (4) EUVL L 151, 7.6.2019, s. 70. (5) EUVL L 327, 2.12.2016, s. 1. (6) EUVL L 321, 17.12.2018, s. 36. (7) EUVL L 188, 12.7.2019, s. 79. (8) EYVL L 303, 2.12.2000, s. 16. (9) EUVL C 137 E, 27.5.2010, s. 68. (10) EYVL L 167, 12.6.1998, s. 25. (11) EUVL L 223, 22.6.2021, s. 14. (12) EUVL C 316, 6.8.2021, s. 2. (13) EUVL C 362, 8.9.2021, s. 8. (14) EUVL C 371, 15.9.2021, s. 6. (15) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2021)0161. (16) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2021)0075. (17) EUVL C 363, 28.10.2020, s. 164. (18) Komission jäsen Helena Dallin 3. maaliskuuta 2021 pitämä avauspuheenvuoro vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevasta strategiasta 2021–2030. (19) Eurostat, ”Functional and activity limitations statistics”, tiedot joulukuulta 2020. (20) Eurostat, ”Archive: Disability statistics – access to education and training”, tilanne 29. heinäkuuta 2021. (21) Liitteet, 17. joulukuuta 2019 annettu ehdotus komission ja neuvoston yhteiseksi työllisyysraportiksi, joka on oheisasiakirja komission tiedonantoon vuotuisesta kestävän kasvun strategiasta 2020 (COM(2019)0653), s. 89. (22) Eurostat, ”Functional and activity limitations statistics”, tilanne 6. heinäkuuta 2021. (23) Eurostat, ”Disability: higher risk of poverty or social exclusion”, tilanne 6. heinäkuuta 2021. (24) Eurostat, ”European Union Statistics on Income and Living Conditions” tilanne 2. heinäkuuta 2021. (25) Euroopan parlamentin päätöslauselma vammaisten naisten tilanteesta (26) Tasa-arvoindeksi 2020. (27) Euroopan parlamentin päätöslauselma Euroopan vammaisstrategiasta vuoden 2020 jälkeen. (28) EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1. (29) Parlamentin tutkimus 1. lokakuuta 2018 vuoden 2018 päivityksestä tutkimukseen, jossa tarkastellaan vetoomusvaliokunnan suojeluroolia YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdyn yleissopimuksen täytäntöönpanon yhteydessä. (30) Komission esitys 10. tammikuuta 2014 esteettömän matkailun taloudellisista vaikutuksista ja matkustusmalleista Euroopassa: tutkimuksen keskeisten tulosten esittely. (31) Vetoomukset nro 1140/2015, 0857/2016, 0535/2017 ja 1140/2015 sekä 0988/2020. (32) https://www.edf-feph.org/independent-living-and-de-institutionalisation-policy/