Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 225 artiklan,

–  ottaa huomioon SEUT 152 ja 154 artiklan, jotka koskevat työmarkkinaosapuolten asemaa ja niiden kuulemista,

–  ottaa huomioon SEUT 153 artiklan 1 ja 2 kohdan,

–  ottaa huomioon SEUT 192 artiklan 1, 3, 4 ja 5 kohdan,

–  ottaa huomioon SEUT 194 artiklan 2 kohdan,

–  ottaa huomioon SEUT 114 artiklan 1 kohdan,

–  ottaa huomioon SEUT 168 artiklan,

–  ottaa huomioon SEUT 169 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon työntekijöiden suojelemisesta vaaroilta, jotka liittyvät asbestialtistukseen työssä, 30. marraskuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/148/EY(1),

–  ottaa huomioon rakennusten energiatehokkuudesta 19. toukokuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/31/EU(2),

–  ottaa huomioon toimenpiteistä työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisen edistämiseksi työssä 12. kesäkuuta 1989 annetun neuvoston direktiivin 89/391/ETY(3),

–  ottaa huomioon työntekijöiden suojelemisesta syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville tekijöille tai perimän muutoksia aiheuttaville aineille altistumiseen työssä liittyviltä vaaroilta (kuudes neuvoston direktiivin 89/391/ETY 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu erityisdirektiivi) 29. huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/37/EY(4),

–  ottaa huomioon Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin, josta Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio antoivat juhlallisen julistuksen 17. marraskuuta 2017,

–  ottaa huomioon 4. maaliskuuta 2021 annetun komission tiedonannon ’Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskeva toimintasuunnitelma’ (COM(2021)0102),

–  ottaa huomioon 14. maaliskuuta 2013 antamansa päätöslauselman asbestiperäisistä työterveysriskeistä ja mahdollisuuksista poistaa kaikki olemassa oleva asbesti(5),

–  ottaa huomioon komission käytännön ohjeet, jotka koskevat asbestinpoisto- ja kunnossapitotöihin osallistuville työntekijöille tiedottamista ja heidän koulutustaan ”Practical guidelines for the information and training of workers involved with asbestos removal or maintenance work” (2012),

–  ottaa huomioon 6. kesäkuuta 2014 annetun komission tiedonannon työterveyttä ja ‑turvallisuutta koskevasta EU:n strategiakehyksestä kaudelle 2014–2020 (COM(2014)0332),

–  ottaa huomioon marraskuussa 2015 julkaistun komission arvion työterveys- ja työturvallisuusdirektiivien käytännön täytäntöönpanosta EU:n jäsenvaltioissa ”Evaluation of the Practical Implementation of the EU Occupational Safety and Health (OSH) Directives in EU Member States”,

–  ottaa huomioon 15. toukokuuta 2019 annetun Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon ”Asbestityöt energiaperuskorjaushankkeissa”,

–  ottaa huomioon 18. helmikuuta 2015 annetun Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon ”Kohti asbestitonta Euroopan unionia”,

–  ottaa huomioon 10. maaliskuuta 2021 antamansa päätöslauselman rakennustuotteiden kaupan pitämistä koskevien ehtojen yhdenmukaistamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 305/2011 (rakennustuoteasetus) täytäntöönpanosta(6),

–  ottaa huomioon 10. heinäkuuta 2020 antamansa päätöslauselman kestävyyttä edistävästä kemikaalistrategiasta(7),

–  ottaa huomioon 14. lokakuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Kestävyyttä edistävä kemikaalistrategia – Kohti myrkytöntä ympäristöä (COM(2020)0667),

–  ottaa huomioon 12. maaliskuuta 2021 annetut neuvoston päätelmät ”Unionin kestävä kemikaalistrategia: tulosten aika”,

–  ottaa huomioon 14. lokakuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Euroopan rakennusten perusparannusaalto – Ympäristöystävällisempiä rakennuksia, lisää työpaikkoja ja parempaa elämänlaatua” (COM(2020)0662),

–  ottaa huomioon 3. helmikuuta 2021 annetun komission tiedonannon EU:n syöväntorjuntasuunnitelmasta (COM(2021)0044),

–  ottaa huomioon 11. maaliskuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Uusi kiertotalouden toimintasuunnitelma – Puhtaamman ja kilpailukykyisemmän Euroopan puolesta” (COM(2020)0098),

–  ottaa huomioon 28. lokakuuta 2015 annetun komission tiedonannon ”Sisämarkkinoiden päivitys: enemmän mahdollisuuksia kansalaisille ja yrityksille” (COM(2015)0550),

–  ottaa huomioon 1. heinäkuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Euroopan osaamisohjelma kestävän kilpailukyvyn, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja selviytymis- ja palautumiskyvyn tueksi” (COM(2020)0274),

–  ottaa huomioon 1. helmikuuta 2021 julkaistun Euroopan kemikaaliviraston (ECHA) tieteellisen raportin asbestin raja-arvoja työpaikalla koskevasta arvioinnista ”Scientific report for evaluation of limit values for asbestos at the workplace”,

–  ottaa huomioon syyskuussa 2020 annetun komission raportin syöväntorjunnasta ”Conquering cancer: mission possible”,

–  ottaa huomioon maaliskuussa 2014 julkaistussa tietokoosteessa ”Elimination of asbestos-related diseases” esitetyt Maailman terveysjärjestön suositukset,

–  ottaa huomioon YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja erityisesti tavoitteen 3 terveellisen elämän ja hyvinvoinnin takaaminen kaiken ikäisille,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 47 ja 54 artiklan,

–  ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan sekä teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan lausunnot,

–  ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan mietinnön (A9‑0275/2021),

A.  toteaa, että kaikkien unionin politiikkojen ja toimintojen määrittelyssä ja toteuttamisessa on varmistettava ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu;

B.  ottaa huomioon, että asbesti aiheuttaa vuosittain 30 000–90 000 kuolemaa unionissa;

C.  ottaa huomioon, että yleisin työperäinen syöpä on keuhkosyöpä, jonka osuus työperäisistä syövistä on 54–75 prosenttia, ja että keuhkosyövän pääasiallinen aiheuttaja on asbesti (45 prosenttia)(8); toteaa, että asbestille altistuminen yhdistettynä tupakointiin lisää huomattavasti riskiä sairastua keuhkosyöpään(9);

D.  toteaa, että Kansainvälisen syöväntutkimuslaitoksen (IARC) mukaan asbesti on todistettu karsinogeeni (ryhmä 1), joka aiheuttaa asbestoosia, keuhkosyöpiä ja mesotelioomaa sekä kurkunpääsyöpää ja munasarjasyöpää; katsoo, että olisi edistettävä tutkimusta asbestin aiheuttamista muista syövistä ja muista kuin syöpäsairauksista(10); toteaa, että syöpäriskin lisääntymistä on todettu jopa väestöryhmissä, jotka ovat altistuneet hyvin vähäisille määrille asbestikuituja, krysotiilikuidut mukaan lukien; toteaa, että asbesti voi aiheuttaa muita hyvänlaatuisia keuhko- ja keuhkopussisairauksia, kuten keuhkopussin plakkia ja paksuuntumaa ja hyvänlaatuista nestekertymää keuhkopussiin;

E.  ottaa huomioon, että asbesti on kielletty unionissa vuodesta 2005 alkaen; toteaa, että jotkut jäsenvaltiot kielsivät asbestin jo 1980-luvulla; katsoo, että jäsenvaltioiden on varmistettava, että asbestikuidut poistetaan mahdollisimman pian kokonaan käytöstä asteittain; ottaa huomioon, että asbestin käytön luonteessa ja laajuudessa on suurta vaihtelua jäsenvaltioiden välillä;

F.  ottaa huomioon, että Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1907/2006(11) (REACH) täsmennetään, että asbestikuitujen ja tuotteiden, joihin niitä on tarkoituksella lisätty, valmistaminen, myyminen ja käyttö on kielletty, ja ottaa huomioon, että REACH-asetuksen liitteen XVII muuttamisesta annetulla komission asetuksella (EU) 2016/1005(12) pyritään varmistamaan, että asbestituotteet poistetaan asteittain kokonaan käytöstä jäsenvaltioissa 1. heinäkuuta 2025 mennessä;

G.  ottaa huomioon, että asbesti on erittäin vaarallinen syöpää aiheuttava aine, jota käytetään kaikkialla maailmassa rakentamisessa ja muissa materiaaleissa monilla elämänalueilla; toteaa, että monet eri ryhmät ovat vaarassa altistua asbestille, mukaan lukien rakennus- ja kunnostusalan, kaivosteollisuuden ja jätehuollon työntekijät, palomiehet sekä asunnonomistajat ja vuokralaiset; toteaa, että hengitettyjen asbestikuitujen ja asbestiperäisten sairauksien haitallisimmat terveysvaikutukset voivat ilmetä vasta 40 vuoden kuluttua; ottaa huomioon, että tapausten määrän odotetaan nousevan unionissa huippuunsa vuoden 2025 tienoilla(13);

H.   ottaa huomioon, että unionin ja kansallisen tason nykyisistä säännöksistä huolimatta monia asbestiperäisiä sairaustapauksia ei useinkaan tunnusteta ammattitaudiksi, minkä vuoksi sairastuneet eivät voi saada korvausta työhönsä liittyen, mikä vain lisää sairauteen liittyvää fyysistä taakkaa; ottaa huomioon, että sairastuneita edustavilla ammattijärjestöillä ja yhdistyksillä on tärkeä tehtävä ammattitauteja sairastavien auttamisessa tunnustamisprosesseissa ja korvausvaatimuksissa;

I.  ottaa huomioon unionin suunnitelman parantaa rakennetun ympäristön lämpöeristystä, jotta voidaan säästää energiaa ja tulla ensimmäiseksi ilmastoneutraaliksi maanosaksi vuoteen 2050 mennessä, ja toteaa, että tähän liittyvä rakennuksissa, myös hylätyissä rakennuksissa, olevan asbestin hallinta ja sen turvallinen poistaminen edellyttävät työterveyden ja -turvallisuuden ottamista kaikilta osin huomioon; ottaa huomioon, että rakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi tehtävään peruskorjaukseen kuuluu usein sellaisten materiaalien, kuten kattojen, seinien tai sähkömateriaalien, käsittely, jotka voivat sisältää asbestia, jos ne on rakennettu ennen unionin ja kansallisen tason sääntelyä tai asbestin käytön kieltämistä; toteaa, että merkittävä osa unionin nykyisestä rakennetusta ympäristöstä on yli 50 vuotta vanhaa; ottaa huomioon, että unionin rakennuskannan tilan huononeminen lisää ympäristöaltistumisriskiä ja että tällainen altistuminen on uhka monille eri väestöryhmille, mikä voi erityisesti johtaa mesotelioomatapausten lisääntymiseen; toteaa, että teollisuusalueiden lähellä asuvassa väestössä on havaittu asbestiperäisiä sairauksia; ottaa huomioon, että ympäristöaltistuksen terveysvaikutuksia on aliarvioitu mittavasti(14); muistuttaa, että ympäristöperäisen asbestille altistumisen tasot voivat saavuttaa työperäisen altistumisen tasot; katsoo, että tällaiseen ympäristöperäiseen asbestialtistumiseen liittyviä riskejä on tutkittava enemmän;

J.  ottaa huomioon, että asbestijätteen sijoittaminen kaatopaikoille ei ole toimiva pitkän aikavälin ratkaisu, koska tämä jäte jää tulevien sukupolvien hoidettavaksi, sillä asbestikuituja on käytännössä mahdotonta tuhota; toteaa, että asbestikuitujen päästämistä ympäristöön olisi vältettävä; katsoo, että asbestia sisältävän jätteen inertiksi muuntoon on tarpeen kehittää kustannustehokkaita menetelmiä, jotta aktiiviset asbestikuidut voidaan deaktivoida ja muuntaa aineiksi, jotka eivät aiheuta vaaraa kansanterveydelle;

K.  katsoo, että laajemmin ottaen olisi edistettävä tutkimusta ja innovointia asbestikartoituksen parantamiseksi, asbestiin liittyvien muiden syöpien kuin keuhkosyövän ja mesoteliooman tunnistamisen parantamiseksi, turvallisten poistamistekniikoiden, jätehuollon sekä rakennusten asukkaiden ja altistuvien työntekijöiden turvallisuuden parantamiseksi, mukaan lukien reaaliaikainen asbestihälytys- ja havaitsemistekniikka;

L.  ottaa huomioon, että SEUT 191 artiklan 1 kohdan nojalla unionin ympäristöpolitiikalla myötävaikutetaan tavoitteisiin, joita ovat esimerkiksi kansalaisten terveyden suojelu, ympäristön laadun suojelu ja parantaminen, luonnonvarojen harkitun ja järkevän käytön edistäminen ja sellaisten toimenpiteiden edistäminen kansainvälisellä tasolla, joilla puututaan alueellisiin tai maailmanlaajuisiin ympäristöongelmiin;

M.  ottaa huomioon, että SEUT 191 artiklan 2 kohdan nojalla unionin ympäristöpolitiikka perustuu ennalta varautumisen periaatteelle sekä periaatteille, joiden mukaan olisi ryhdyttävä ennalta ehkäiseviin toimiin, ympäristövahingot olisi torjuttava ensisijaisesti niiden lähteellä ja saastuttajan olisi maksettava;

N.  ottaa huomioon, että Euroopan unionin perusoikeuskirjan 37 artiklassa edellytetään, että ympäristönsuojelun korkea taso ja ympäristön laadun parantaminen sisällytetään Euroopan unionin politiikkoihin ja että ne varmistetaan kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti;

O.  ottaa huomioon, että oikeudesta puhtaaseen, terveelliseen ja kestävään ympäristöön on tulossa yleisesti tunnustettu oikeus, sillä tämän oikeuden tunnustavien maiden määrä on kasvanut viimeksi kuluneiden vuosien aikana siten, että yli 155 valtiota tunnustaa tämän oikeuden tai sen osia kansallisessa oikeusjärjestyksessään;

P.  ottaa huomioon, että Euroopan kemikaaliviraston (ECHA) mukaan asbesti on syöpää aiheuttava aine, jolla ei ole kynnysarvoa; toteaa, että nykyinen asbestia koskeva sitova työperäisen altistumisen raja-arvo (OELV) on 0,1 kuitua kuutiosenttimetrissä kahdeksan tunnin aikapainotettuna keskiarvona mitattuna; ottaa huomioon, että kemikaaliviraston riskinarviointikomitea on laatinut lausunnon asbestia koskevan työperäisen altistumisen sitovan raja-arvon alentamisesta; katsoo, että altistumista olisi aina vähennettävä niin paljon kuin se on teknisesti mahdollista erityisesti silloin, kun turvallista kynnysarvoa ei ole; toteaa, että tämän vuoksi työperäisen altistumisen raja-arvon järjestelmää olisi tarkasteltava uudelleen tieteen ja tekniikan uusimman kehityksen huomioon ottamiseksi ja tarkistettava vastaavasti,

Q.   ottaa huomioon, että 80 prosenttia työperäisiksi tunnustetuista syövistä jäsenvaltioissa liittyy asbestiin; ottaa huomioon, että 98 prosenttia inhimillisistä kustannuksista lankeaa työntekijöille, vaikutukset elämänlaatuun ja työntekijöiden perheisiin mukaan lukien; ottaa huomioon, että arvioiden mukaan työperäisten syöpien kustannukset unionissa ovat 270–610 miljardia euroa vuodessa eli 1,8–4,1 prosenttia BKT:stä(15); katsoo, että toimet, joilla tehostetaan terveysongelmia ehkäiseviä politiikkoja, ovat tärkeitä sen varmistamiseksi, että työntekijät ja heidän perheensä voivat elää terveempää elämää;

R.  ottaa huomioon, että asbestia on käytetty laajalti asuntotuotannossa ja että se aiheuttaa terveysriskejä; ottaa huomioon, että kansainväliset järjestöt ja jäsenvaltiot ovat tunnustaneet oikeuden asianmukaisiin asuinoloihin, jonka määritelmään kuuluu suoja terveysuhkilta, ihmisoikeudeksi ja keskeiseksi tekijäksi terveyserojen torjumisessa; ottaa huomioon, että asbestin turvallinen poistaminen auttaa varmistamaan laadukkaan asumisen kaikille, erityisesti pienituloisille asunnonomistajille ja vuokralaisille, joiden asuinolot ovat heikentyneet viimeksi kuluneina vuosikymmeninä;

S.  katsoo, että asbestin turvallista poistamista ei pitäisi käyttää tekosyynä esimerkiksi vuokralaisten häätämiskäytännölle sillä perusteella, että heidän kotinsa on peruskorjattava;

T.  katsoo, että asbestin turvallista poistamista koskevat vaatimukset on otettava käyttöön sosiaalisesti oikeudenmukaisesti ja niitä on täydennettävä asianmukaisilla toimenpiteillä, joilla tuetaan rakennusten omistajia tarvittavien perusparannusten rahoittamisessa, sekä työn tekevien pk-yritysten valmiuksia kehittävillä lisätoimenpiteillä; katsoo, että samalla olisi turvattava 14. lokakuuta 2020 annetussa komission tiedonannossa esitetyt Euroopan rakennusten perusparannusaaltoa, jäljempänä ’perusparannusaalto’, koskevasta eurooppalaisesta aloitteesta myönnettävät unionin varat edunsaajille, jotka noudattavat unionin ja kansallista lainsäädäntöä, jolla pyritään suojelemaan työntekijöitä asbestialtistukselta;

U.  ottaa huomioon, että asbestia löytyy edelleen monista hallintorakennuksista, kouluista, asuinrakennuksista, infrastruktuurista ja julkisista liikennevälineistä sekä vesihuoltoverkoista; katsoo, että tieto aineen käytöstä ja esiintymisestä häviää ajan myötä; katsoo, että asbestin esiintyminen ja tiedon puuttuminen sen esiintymisestä vaarantaa kaikki rakennusten asukkaat ja käyttäjät;

V.  ottaa huomioon, että sen 17. joulukuuta 2020 antamassa päätöslauselmassa vahvasta sosiaalisesta Euroopasta oikeudenmukaisten siirtymien toteuttamiseksi(16) kehotettiin jäsenvaltioita poistamaan työperäiset kuolemantapaukset ja vähentämään työperäisiä sairauksia vuoteen 2030 mennessä sekä komissiota tarkistamaan direktiiviä 2004/37/EY;

W.  ottaa huomioon, että komission 3. helmikuuta 2021 antamassa tiedonannossa todetaan, että 52 prosenttia vuotuisista työperäisistä kuolemista unionissa johtuu työperäisistä syövistä; toteaa, että varhainen diagnosointi, hoito ja kuntoutus ovat EU:n syöväntorjuntasuunnitelman ensisijaisia tavoitteita, joiden tulisi hyödyttää potilaita, joilla on asbestiin liittyviä sairauksia; ottaa huomioon, että komissio aikoo esittää vuonna 2022 lainsäädäntöehdotuksen työntekijöiden asbestialtistuksen vähentämiseksi edelleen osana suunnitelmaansa;

X.  ottaa huomioon, että Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari, jäljempänä ’pilari’, hyväksyttiin vastauksena sosiaalisiin haasteisiin unionissa; ottaa huomioon, että pilarissa on 20 periaatetta, jotka jakautuvat kolmeen luokkaan: yhtäläiset mahdollisuudet ja pääsy työmarkkinoille, oikeudenmukaiset työolot sekä sosiaalinen suojelu ja osallisuus; ottaa huomioon, että periaate 10 takaa työntekijöiden oikeuden korkeatasoiseen työterveyteen ja ‑turvallisuuteen, mihin olisi kuuluttava työntekijöiden suojeleminen altistumiselta syöpää ja perimän muutoksia aiheuttaville aineille työpaikalla;

Y.  ottaa huomioon, että kriisi on korostanut, että on tärkeää ehkäistä työperäisiä sairauksia ja investoida kaikkien saatavilla olevaan kohtuuhintaiseen kansanterveyshuoltoon; ottaa huomioon, että työsuojeluviranomaisilla, ammattijärjestöillä ja työsuojeluvaltuutetuilla on keskeinen tehtävä asbestiin liittyvien sääntöjen ja määräysten tehokkaassa tarkastuksessa ja täytäntöönpanossa; katsoo, että tehokkaat, oikeasuhteiset ja varoittavat seuraamukset ovat keskeisiä, jotta voidaan estää työnantajia rikkomasta työterveyttä ja ‑turvallisuutta koskevia määräyksiä ja varmistaa reilu kilpailu sisämarkkinoilla;

Z.  ottaa huomioon, että rakennetulla ympäristöllä on merkittävä vaikutus moniin talouden aloihin, paikallisiin työpaikkoihin ja elämänlaatuun; toteaa, että kestävää rakennettua ympäristöä koskevalla uudella komission strategialla pyritään muun muassa edistämään kierron periaatetta rakennusten koko elinkaaren ajan; ottaa huomioon, että 11. maaliskuuta 2020 annetussa tiedonannossa esitettyyn uuteen kiertotaloutta koskevaan komission toimintasuunnitelmaan sisältyy kohdennettuja aloitteita, joilla puututaan keskeisiin tuotteiden arvoketjuihin, kuten rakentamiseen ja rakennuksiin; toteaa, että 1. heinäkuuta 2020 annetussa komission tiedonannossa todetaan, että rakennusalan on investoitava työvoiman täydennyskoulutukseen, jotta voidaan vastata vihreän siirtymän tarpeisiin, jotka liittyvät vihreään suunnitteluun ja materiaaleihin, energiatehokkuuteen, kierrätettävyyteen ja kunnostamiseen; toteaa, että perusparannusaallon onnistumisen kannalta on ratkaisevan tärkeää, että käytettävissä on ammattitaitoisia rakennustyöntekijöitä;

AA.  ottaa huomioon, että asbestia sekä asbestia sisältäviä materiaaleja ja tuotteita voidaan edelleen laillisesti tuottaa, jalostaa, tuoda maahan ja viedä maasta yli sadassa maassa eri puolilla maailmaa, myös unionin naapuruusalueilla; ottaa huomioon, että Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 649/2012(17) vahvistetaan kansainvälisen kaupan kohteina olevia tiettyjä vaarallisia kemikaaleja ja torjunta-aineita koskevan ilmoitetun ennakkosuostumuksen menettelystä tehdyn Rotterdamin yleissopimuksen, sellaisena kuin se on tarkistettuna vuonna 2019, täytäntöönpano, ja että yleissopimuksessa edellytetään maan erillistä suostumusta ennen myrkyllisiä kemikaaleja sisältävän tuotteen vientiä; toteaa, että vaatimusten vastaisten tuotteiden pääsyn estämistä unionin markkinoille koskevien toimien vahvistaminen katsottiin ensisijaiseksi toimeksi komission 28. lokakuuta 2015 antamassa tiedonannossa; ottaa huomioon, että unionin ja kansallisista kielloista ja nykyisestä sääntelystä huolimatta asbestia pääsee edelleen sisämarkkinoille(18); toteaa, että niin kauan kuin asbestia tuotetaan ja markkinoidaan laillisesti maailmanlaajuisesti, on aina olemassa vaara, että asbestia pääsee sisämarkkinoille;

AB.  katsoo, että luotettavat rekisterit henkilöistä, jotka ovat aiemmin altistuneet tai altistuvat tällä hetkellä asbestille, ovat tärkeitä, jotta voidaan varmistaa lääketieteellinen seuranta ja helpottaa ammattitautien tunnustamista samalla, kun noudatetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2016/679(19); ottaa huomioon, että jäsenvaltioilla on erilaisia tapoja järjestää kansalliset sosiaaliturvajärjestelmänsä työperäisten vammojen tai sairauksien osalta, mukaan lukien työehtosopimusten täydentävä rooli; katsoo, että tällaisten järjestelmien taustalla olevia periaatteita ja työmarkkinaosapuolten riippumattomuutta on kunnioitettava;

AC.  ottaa huomioon, että Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 18. helmikuuta 2015 antamassa lausunnossa ”Kohti asbestitonta Euroopan unionia” todetaan tarve varmistaa, että kaikki asbestoosi- ja mesotelioomatapaukset ja muut asbestiperäiset sairaudet rekisteröidään jäsenvaltioiden tasolla keräämällä järjestelmällisesti tietoja työperäisistä ja muista asbestisairauksista, että keuhkopussin plakit luokitellaan ja rekisteröidään virallisesti asbestiperäiseksi sairaudeksi, että asiaan perehtyneiden tarkastajien avustuksella laaditaan luotettava kartoitus asbestin esiintymisestä ja että terveydenhuollon työntekijät saavat asianmukaista koulutusta onnistuakseen sairauksien diagnosoinnissa;

AD.  ottaa huomioon, että joissakin jäsenvaltioissa voimassa olevassa lainsäädännössä säädetään tietyistä velvoitteista asbestia sisältävien rakennusten omistajille, hoitajille tai isännöitsijöille vain, kun nämä alkavat käyttää rakennusta tai aikovat aloittaa sen purkamisen, eikä silloin, kun he myyvät rakennusta, jossa on asbestia sisältäviä tuotteita;

Eurooppalainen strategia kaiken asbestin poistamiseksi

1.  huomauttaa, että asbestin turvallinen poistaminen on esimerkki tarpeesta soveltaa terveysperiaatetta kaikissa SEUT 168 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa politiikoissa, sillä se liittyy suoraan seuraaviin viimeaikaisiin ja tuleviin unionin toimintapoliittisiin aloitteisiin: uusi työterveyttä ja -turvallisuutta koskeva EU:n strategiakehys, vihreän kehityksen ohjelma ja perusparannusaalto, Next Generation EU ja monivuotinen rahoituskehys, EU:n syöväntorjuntasuunnitelma, EU:n jätestrategia ja kiertotalouspaketti; korostaa sitä, että asbestijätteen käsittelyssä tulisi täysimääräisesti soveltaa ennalta varautumisen periaatetta; kehottaa komissiota ehdottamaan asiaa koskevan unionin jätelainsäädännön vastaavaa tarkistamista;

2.  korostaa, että asbestin turvallinen poistaminen on vaikeaa ja kiireellistä, ja kehottaa jälleen laaja-alaiseen ja integroituun toimintatapaan, jossa yhdistyvät useat toimintapolitiikan alat; huomauttaa, että turvallisten työolojen olisi oltava ensisijainen painopiste;

3.  kehottaa komissiota esittämään kaiken asbestin poistamiseksi eurooppalaisen strategian, johon sisältyvät seuraavat osat:

4.  toteaa, että kattavilla poistamisstrategioilla on taloudellisia ja hallinnollisia seurauksia rakennusten omistajille, viranomaisille ja yrityksille, erityisesti pk-yrityksille, mikroyritykset mukaan lukien, ja niistä aiheutuu merkittävä työtaakka sertifiointielimille; korostaa siksi, että olisi säädettävä asianmukaisista siirtymäkausista ja annettava riittävästi sääntely- ja rahoitustukea;

5.  korostaa tarvetta ottaa käyttöön kaikki unionin ja jäsenvaltioiden tasolla käytettävissä olevat rahoitusmekanismit ja painottaa, että komissio on jo tehnyt selväksi, että jäsenvaltiot voivat osoittaa Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (ERI-rahastojen) varoja asbestin käsittelyyn ja poistamiseen(20); kehottaa tässä yhteydessä käyttämään ERI-rahastojen varoja asbestin kartoituksen, mittaamisen ja poistamisen sekä turvallisen jätehuollon luotettavuuden ja nopeuden parantamiseksi asiaa koskevien kansallisten tai alueellisten ohjelmien tavoitteiden mukaisesti; korostaa, että on ratkaisevan tärkeää tukea tutkimusta ja kehittämistä, erityisesti työterveyttä ja -turvallisuutta koskevan teknologian markkinareittien kehittämistä ja parantamista, mukaan lukien asbestin reaaliaikaiset mittaus- ja hälytysjärjestelmät sekä kustannustehokkaat asbestin inertiksi muuntoa koskevat menetelmät ja -tekniikat; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita käyttämään kaikkia välineitä kestäviin käsittelyteknologioihin tehtävien investointien tukemiseksi, mukaan lukien Euroopan yhteistä etua koskevien tärkeiden hankkeiden (IPCEI) kautta;

6.  korostaa, että perusparannusaaltoa koskevat unionin varat olisi osoitettava edunsaajille, jotka noudattavat unionin ja kansallisia säännöksiä, joilla pyritään suojelemaan työntekijöitä asbestilta; kehottaa luomaan järjestelmän, jolla varmistetaan, että unionin varat peritään takaisin edunsaajilta, joiden on todettu rikkovan työntekijöiden suojelemista asbestilta koskevia unionin tai kansallisia sääntöjä;

7.  kehottaa vahvistamaan Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirastoa (EU-OSHA), jotta voidaan tarjota tehokkaita välineitä, kuten teknistä ja tieteellistä tukea ennaltaehkäisytoimien parantamiseen, asbestia sisältävien työpaikkojen rekisteröinnin parempaa seurantaa ja niiden työntekijöiden jäljittämistä, jotka ovat joutuneet tai ovat voineet joutua kosketuksiin sen kanssa, sekä työntekijöille tarjottavan koulutuksen ja suojavarusteiden parantamista; kehottaa perustamaan EU-OSHAn toimialaan kuuluvan eurooppalaisen foorumin, jolla esitellään asbestin poistamista ja turvallista hävittämistä koskevia hyviä käytäntöjä, joita on jo pantu täytäntöön useissa jäsenvaltioissa, ja huolehtimaan tällaisten hyvien käytäntöjen vaihdosta;

8.  huomauttaa, että työsuojeluviranomaisilla on keskeinen rooli asbestialtistumisten ehkäisemisessä ja valvonnassa ja myös asiantuntemuksen ja tiedottamisen parantamisessa yritystasolla; kehottaa jäsenvaltioita lisäämään työsuojelutarkastajien määrää, työsuojeluviranomaisten ja -tarkastusten laatua ja tarkastusten tiheyttä; katsoo, että jäsenvaltioiden pitäisi pyrkiä huomattavasti parempaan kuin Kansainvälisen työjärjestön (ILO) vähimmäissuositukseen, joka on yksi tarkastaja 10 000:ta työntekijää kohden; kehottaa jäsenvaltioita määräämään tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia seuraamuksia yrityksille, jotka eivät noudata velvoitteitaan eivätkä etenkään työturvallisuutta ja -terveyttä koskevia velvoitteitaan;

9.  katsoo, että kaikille asbestin vuoksi sairastuneille on taattava kiireesti oikeussuojan ja muutoksenhakukeinojen tehokas saatavuus kaikista eikä vain ahdistukseen liittyvistä terveyshaitoista; korostaa, että työnantajien olisi katettava kaikki asbestialtistukseen liittyvät lääketieteelliset kustannukset, jos ne eivät ole toteuttaneet kaikkia asianmukaisia toimenpiteitä eivätkä ole pyrkineet kaikin keinoin estämään asbestialtistusta; kehottaa komissiota arvioimaan mahdollista tarvetta lainsäädäntöön, jolla otetaan käyttöön yleinen hajasaasteiden vahinkovastuujärjestelmä korvausten jakamiseksi sairastuneille kaikista hajasaasteiden aiheuttamista vahingoista, mukaan lukien asbestin aiheuttamat vahingot;

EU:n puitedirektiivi kansallisista asbestinpoistostrategioista

10.  panee tyytyväisenä merkille perusperusparannusaallon, jonka tavoitteena on kunnostaa vuoteen 2030 mennessä 35 miljoonaa rakennusyksikköä; yhtyy tiedonannossa esitettyyn näkemykseen, että olisi kiinnitettävä erityistä huomiota vanhoja rakennuksia kunnostavien työntekijöiden suojelemiseen asbestialtistukselta;

11.  korostaa, että asbestiin liittyvien riskien ehkäisyn ja riskinhallinnan parantaminen edellyttää, että saatavilla on asiaa koskevaa tietoa, joka on mukautettu niiden tarpeisiin, joita asia suoraan koskee;

12.  kehottaa komissiota tukemaan tiedon levittämistä parhaita käytettävissä olevia tekniikoita hyödyntävistä erilaisista asbestituotteiden asianmukaisen ja turvallisen poistamisen tai hävittämisen järjestelmistä;

13.  korostaa, että luontoperäisille asbestimateriaaleille altistumisesta väestölle aiheutuvat terveysriskit ovat myös aihepiiri, josta tarvitaan tietoa;

14.  vaatii, että kaikkien unionin aloitteiden, joilla tuetaan energiaperuskorjauksia, olisi oltava sosiaalisesti oikeudenmukaisia ja sisällettävä toimenpiteitä asukkaiden ja työntekijöiden terveyden suojelemiseksi muun muassa tunnistamalla asbestia sisältävät rakennukset, jotta asbesti ja muut vaaralliset materiaalit voidaan poistaa turvallisesti;

15.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että kunnollisten, kohtuuhintaisten ja terveellisten asuntojen saatavuus on yksi sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevan toimintasuunnitelman kulmakivistä;

16.  pitää myönteisenä, että useat jäsenvaltiot ja alueet, kuten Alankomaat, Puola ja Flanderi, toteuttavat parhaillaan kunnianhimoisia suunnitelmia asbestin poistamiseksi rakennetusta ympäristöstä selkeällä aikataululla;

17.  kehottaa jälleen komissiota laatimaan oikeudelliset puitteet kaiken rakennuksissa ja infrastruktuurissa olevan asbestin arvioimiseksi jäsenvaltioissa kuullen asiaankuuluvia sidosryhmiä, työmarkkinaosapuolet mukaan lukien, ja esittämään arvion sen turvallisen poistamisen kustannuksista kussakin jäsenvaltiossa;

18.   kehottaa komissiota esittämään ehdotuksen puitedirektiivistä jäsenvaltioiden kansallisten asbestinpoistosuunnitelmien laatimista varten; katsoo, että ehdotukseen olisi sisällyttävä selkeät ja realistiset aikataulut, prioriteetit ja välitavoitteet, asbestin havaitseminen ja rekisteröinti, asunnonomistajille ja pk-yrityksille tarjottava rahoitus- ja muu tuki, toimenpiteet, joilla suojellaan työntekijöitä asbestialtistumiselta direktiivin 2009/148/EY mukaisesti, sekä asbestin turvallinen hävittäminen, jotta estetään asbestin kulkeutuminen kierrätysprosesseihin;

19.  vaatii, että toteutettujen toimenpiteiden vaikuttavuuden määrittäminen edellyttää pitkäkestoista epidemiologista seurantaa; korostaa, että mesoteliooma on sairaus, jonka keskeinen riskitekijä on asbesti, ja että diagnosoitujen mesotelioomatapausten lukumäärä on epidemiologisen seurannan kannalta merkityksellinen indikaattori; kehottaa siksi, että mesoteliooman raportointi toimivaltaisille viranomaisille on säädettävä pakolliseksi;

20.  huomauttaa, että viimeaikaisten tutkimusten mukaan muu kuin työperäinen altistus asbestille voi selittää noin 20 prosenttia teollisuusmaiden mesotelioomatapauksista(21);

21.  muistuttaa, että perusparannusaallon oletettavasti mukanaan tuoma rakennustyön kasvu tulee lisäämään työ- ja ympäristöperäistä altistumista asbestikuiduille; korostaa tarvetta korvata asbesti energiatehokkailla materiaaleilla perusparannusaallon yhteydessä;

22.  kehottaa jälleen perustamaan kansallisia julkisia asbestirekistereitä; kehottaa komissiota esittämään puitedirektiiviehdotuksessa vähimmäisvaatimuksia julkisesti saatavilla oleville sähköisille kansallisille rekistereille, jotka koskevat asbestia ja muita vaarallisia aineita julkisissa ja yksityisomistuksessa olevissa rakennuksissa; korostaa, että asbestirekisterien olisi oltava yhteensopivia esimerkiksi energiatehokkuuteen liittyvien tietokantojen ja rekisterien kanssa ja että niihin olisi vietävä tietoa yhteisten välineiden, kuten rakennusten peruskorjauspassien, avulla asetuksen (EU) 2016/679 mukaisesti;

23.  kehottaa Euroopan ympäristökeskusta tekemään lisätutkimuksia asbestin esiintymisestä joissa ja niitä ympäröivissä sivujoissa sekä sen vaikutuksista kasvillisuuteen ja luonnonvaraisiin eläimiin, kuten Yhdysvaltojen ympäristönsuojeluvirasto on tehnyt(22);

24.  korostaa, että asbestin taustapitoisuuksia ilmakehässä olisi seurattava ja mitattava kaikissa jäsenvaltioissa, että tiedonsaannin olisi oltava mahdollista ja että elintiloille olisi otettava käyttöön altistumisraja-arvot;

25.  panee merkille Maailman terveysjärjestön (WHO) vuonna 2017 antamat suositukset(23), joissa todettiin, että asbestikuituja ei ole tarpeen sisällyttää neuvoston direktiivin 98/83/EY(24) liitteeseen I, ja tehtiin johtopäätös, että juomavedessä olevat asbestikuidut eivät aiheuta terveysongelmia; muistuttaa, että italialaiset tutkijat ovat eräässä tutkimuksessa ottaneet esille tärkeän kysymyksen siitä, lisääkö asbestikuituja sisältävän veden nauttiminen mahasyöpien sekä paksu- ja peräsuolen syöpien riskiä(25); korostaa, että asbestipitoisista putkista peräisin olevia kuituja sisältävän veden nauttimisesta mahdollisesti aiheutuvat asbestiperäiset sairaudet saattavat tulla esiin useiden vuosikymmenten kuluttua; korostaa, että vaikka italialainen tutkimus ei itsessään mahdollista tässä vaiheessa lopullisen päätelmän tekemistä veden välityksellä nautitun asbestin ja ruoansulatuskanavan syöpien välisestä yhteydestä, asiaan liittyvien epävarmuustekijöiden vuoksi olisi sovellettava ennalta varautumisen periaatetta; katsoo, että tätä tärkeää kysymystä olisi tutkittava lisää; kehottaa jäsenvaltioita tämän vuoksi seuraamaan säännöllisesti juomaveden ottoon käytettävän veden laatua ja ryhtymään tarvittaviin ennalta ehkäiseviin ja riskejä rajoittaviin toimenpiteisiin, jos todetaan riskejä ihmisten terveydelle;

26.  on huolissaan unionin juomaveden jakeluverkoston tilasta ja asbestisementistä valmistetuista putkista, joiden heikkenemisen seurauksena veteen vapautuu asbestikuituja; muistuttaa lisäksi, että WHO:n suositusten mukaisesti asbestisementtiputkia ei enää pitäisi käyttää tai hyväksyä juomavesikäyttöä varten(26); katsoo, että asbestin täydellistä käytöstä poistamista koskevan eurooppalaisen strategian puitteissa ja EU:n elpymissuunnitelman ja jäsenvaltioiden elpymissuunnitelmien yhteydessä olisi laadittava ja pantava täytäntöön kokonaisvaltainen suunnitelma Euroopan juomavesiverkoston uudistamista ja asbestinpoistoa varten;

Työntekijöiden suojelemisesta vaaroilta, jotka liittyvät asbestialtistumiseen työssä, annetun direktiivin 2009/148/EY saattaminen ajan tasalle

27.  muistuttaa, että asbesti on edelleen yksi merkittävimmistä työterveyshaasteista ja että 125 miljoonaa ihmistä maailmassa on altistunut työpaikalla asbestille(27), vaikka sen terveysriskit ovat olleet tiedossa jo vuosikymmeniä;

28.  huomauttaa, että asbestialtistuksen seurauksena kuolee maailmassa vuosittain noin 250 000 ihmistä(28); huomauttaa, että asbestikuiduille altistumisesta johtuvien kuolemien määrä on viime vuosina jopa lisääntynyt;

29.  kehottaa komissiota saattamaan direktiivin 2009/148/EY ajan tasalle, jotta uusin tieteellinen tieto ja tekninen kehitys, mukaan lukien arvio erilaisista asbestikuiduista ja niiden haitallisista terveysvaikutuksista, otetaan huomioon, ja aloittamaan kuitumaisten silikaattien luettelon ajan tasalle saattamisprosessin direktiivin soveltamisalalla ja harkitsemaan sen yhteydessä riebeckiitin, winchiitin, richteriitin, fluoroedeniitin ja erioniitin sisällyttämistä luetteloon, joka kattaa jo aktinoliitin, antofylliitin, tremoliitin ja grüneriitin;

30.  korostaa, että direktiiviä 2009/148/EY sovelletaan kaikkeen toimintaan, jossa työntekijät altistuvat tai voivat altistua työnsä kuluessa asbestista tai asbestia sisältävästä materiaalista vapautuvalle pölylle; kehottaa vahvistamaan säännöksiä, joilla varmistetaan kaikkien asbestinpoistokohteiden työntekijöiden suojelu, mukaan lukien työntekijät, jotka tulevat työmaalle asbestin poistamisen jälkeen; kehottaa painottamaan enemmän tarvetta sisällyttää kaikki riskialttiit ammatit, mukaan lukien kunnostus- ja purkutyöntekijät, jätehuollosta vastaavat henkilöt, kaivostyöntekijät ja palomiehet, kyseisen direktiivin kansalliseen täytäntöönpanoon;

31.  on huolissaan siitä, että viimeisimpien lääketieteellisten tutkimusten ja suositusten mukaan ei ole olemassa kynnysarvoa, jonka alittuessa ilman asbestikuitupitoisuus ei olisi haitallista(29); katsoo tämän vuoksi, että mitään poikkeuksia direktiivin 2009/148/EY suojelutoimenpiteistä ei voida perustella viittaamalla työperäisen altistumisen raja-arvoon; vaatii, että direktiivissä 2009/148/EY otetaan täysimääräisesti huomioon periaate, jonka mukaan asianmukaisia henkilökohtaisia varotoimia on aina toteutettava niiden toimien aikana, joissa työntekijät altistuvat tai saattavat altistua asbestista tai asbestia sisältävistä materiaaleista vapautuvalle pölylle työssään; katsoo, että riskejä arvioitaessa olisi otettava huomioon murenemattomien asbestipitoisten materiaalien vaarallisuus; kehottaa tekemään suunnitellun työprosessin yhteydessä yksilöllisen riskinarvioinnin tarvittavien varotoimien määrittämiseksi;

32.  korostaa, että asbestia sisältävien osien ja materiaalien turvallinen poistaminen ja hävittäminen on ensisijaisen tärkeää, koska korjaaminen, huolto, kapselointi tai päällystäminen johtaa ainoastaan siihen, että poisto lykkääntyy, mikä pahentaa väestölle ja työntekijöille vuosia myöhemmin aiheutuvia riskejä; kehottaa kieltämään sellaisten asbestipitoisten materiaalien kapseloinnin ja päällystämisen, jotka voidaan teknisesti poistaa; vaatii, että tämä kielto ei saisi johtaa siihen, että kaikkein pienituloisimmat kotitaloudet joutuvat tilanteeseen, jossa niillä ei ole varaa tarvittavaan peruskorjaukseen; korostaa siksi, että tarvitaan asianmukaisia liitännäistoimenpiteitä; pitää tärkeänä tunnistaa ja rekisteröidä asbestia sisältäviä rakenteita, joita ei voida poistaa lyhyellä aikavälillä (kuten rakennusten betoniseinät), ja seurata niiden kuntoa säännöllisesti;

33.  kannustaa luomaan synergiaa Euroopan kemikaaliviraston perustaman tietokannan kanssa, jotta kerätään tietoa huolta aiheuttavista aineista tuotteissa ja jätteeksi tulevissa tuotteissa, sekä parannetaan niitä koskevaa tietämystä;

34.  muistuttaa perustavanlaatuisesta oikeudellista periaatteesta, jonka mukaan työterveyden ja -turvallisuuden yhteydessä on aina käytettävä parasta mahdollista tekniikkaa mahdollisimman korkeatasoisen suojelun saavuttamiseksi; kehottaa tiukentamaan teknisiä vähimmäisvaatimuksia ja alentamaan asbestikuitujen pitoisuudet ilmassa niin alhaiselle tasolle kuin teknisesti mahdollisesti, myös pölynpoiston ja lähteellä tapahtuvan pölynimennän, jatkuvan sedimennoinnin ja dekontaminaation avulla; vaatii asettamaan vähimmäisvaatimukset paine-erolle osastoidun asbestityötilan ja ympäristön välillä, raittiin ilman syötölle ja HEPA-suodattimille;

35.  korostaa, että tekniset vähimmäisvaatimukset on saatettava ajan tasalle, jotta niiden sisältämät määräykset pysyisivät teknologisen kehityksen tahdissa; korostaa, että robottien ja muiden edistyneiden teknologioiden käyttövaatimusta on tarkasteltava lisää muun muassa tutkimuksen kautta ja vaihtamalla järjestelmällisemmin parhaita käytäntöjä jäsenvaltioiden välillä, jotta voidaan kehittää jatkuvasti uusia normeja työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden suojelemiseksi; toteaa, että optinen mikroskopia ei ole uusin käytettävissä oleva tekniikka hengitysilman asbestikuitujen laskemiseksi ja että analyyttinen läpäisyelektronimikroskopia (ATEM) on herkempi ja mahdollistaa asbestikuitujen havaitsemisen ja laskemisen; kehottaa käyttämään kuitujen laskennassa mahdollisuuksien mukaan ATEMia tai vastaavia kehittyneitä menetelmiä;

36.  muistuttaa, että näytteenoton on oltava edustava ja kuvattava työntekijän henkilökohtaista altistumista, mikä tarkoittaa sitä, että näytteet on otettava edustavissa ja realistisissa tilanteissa, joissa työntekijät altistuvat asbestipölylle, ja suorittamalla mittauksia säännöllisesti erityisten toimintavaiheiden aikana; katsoo, että jos näytteenotto ei voi olla työntekijän henkilökohtaisen altistumisen suhteen edustava, olisi sovellettava kaikkia asianmukaisia suojatoimenpiteitä;

37.  katsoo, että ilmoituksessa olisi oltava kaikki liitteeseen II lisätyt tiedot, muun muassa alueet, joilla työ suoritetaan, työntekijöiden suojaukseen ja puhdistukseen käytettävät laitteet sekä jätteiden käsittelysuunnitelma; katsoo, että kansallisten toimivaltaisten viranomaisten olisi säilytettävä tiedot vähintään 40 vuoden ajan;

38.  vaatii, että työnantajille annetaan riittävästi kohdennettua hallinnollista tukea näiden suojatoimenpiteiden ja ilmoitusvaatimusten käyttöönottoa varten erityisesti pk-yrityksissä ja myös mikroyrityksissä, jotta vältetään vaatimusten täyttämättä jättäminen; korostaa, että asbestimateriaaleihin liittyviä toimintoja koskevien standardoitujen prosessien käyttöönotto auttaisi vähentämään asbestikuitupölyn määrää ja toimintojen kustannuksia ja helpottaisi ilmoitusvaatimusten täyttämistä;

39.  toteaa, että työperäisen asbestille altistumisen raja-arvon nykyinen unionin vähimmäisvaatimus on 100 000 kuitua kuutiometrissä (0,1 kuitua kuutiosenttimetrissä); ottaa huomioon, että useimmat jäsenvaltiot soveltavat nykyistä vähimmäisvaatimusta; korostaa, että jotkin jäsenvaltiot soveltavat huomattavasti alhaisempia työperäisen altistumisen raja-arvoja työntekijöiden terveyden suojelemiseksi ja esimerkiksi Alankomaissa raja-arvo on 2 000 kuitua kuutiometrissä (0,002 kuitua kuutiosenttimetrissä);

40.  tähdentää, että Kansainvälisen työterveyskomission johtavat lääketieteen tutkijat katsovat, että altistumisen raja-arvot eivät suojaa riittävästi syöpää vastaan, ja ehdottavat työperäisen altistumisen raja-arvoksi 1 000 kuitua kuutiometrissä (0,001 kuitua kuutiosenttimetrissä); suhtautuu myönteisesti komission sitoumukseen esittää vuonna 2022 lainsäädäntöehdotus työntekijöiden asbestialtistuksen vähentämiseksi edelleen ja kehottaa komissiota saattamaan nämä altistumisen raja-arvot mahdollisimman pian ajan tasalle eli 0,001 kuituun kuutiosenttimetrissä (1 000 kuitua kuutiometrissä) ottaen huomioon eri sidosryhmien suositukset ja kuultuaan työturvallisuuden ja työterveyden neuvoa-antavaa komiteaa; korostaa, että tarvitaan riittävä siirtymäaika uusien menetelmien ja uusien altistumisarvojen täytäntöönpanemiseksi;

41.  korostaa, että työnantajien lisäksi myös omistajia, pääurakoitsijoita ja urakoita teettäviä hankintaviranomaisia olisi vaadittava toteuttamaan asbestikartoitus ennen töiden aloittamista rakennuksilla, laivoilla, ilma-aluksissa ja laitteiden tai tuotteiden parissa; vaatii, että ennen töiden aloittamista tiloissa, jotka on rakennettu ennen vuotta 2005 tai ennen vastaavan kansallisen asbestikiellon soveltamisvuotta, sen mukaan, kumpi ajankohta on aiempi, pätevän ja sertifioidun toimijan on suoritettava asbestipitoisten materiaalien kattava kartoitus; katsoo, että kartoituksissa olisi aina tehtävä kyseiseen työpaikkaan mukautettu määritys ja että raportissa olisi ilmoitettava asbestin puuttuminen tai esiintyminen sekä sen kuitutyyppi, jos sitä esiintyy, samoin kuin yksityiskohtainen kuvaus kontaminaation laadusta ja sen täsmällisestä sijainnista ja arvioiduista määristä; katsoo, että direktiivin 2009/148/EY 14 artiklassa säädettyjen vaatimusten lisäksi kyseisen direktiivin liitteeseen olisi sisällytettävä koulutuksen vähimmäiskestoa koskevia vaatimuksia, ja koulutuksen pitää olla validoitu kokeella kunkin työtyypin osalta; korostaa tässä yhteydessä tarvetta riskienarvioinnin yhdenmukaisille menettelytavoille, joilla voidaan varmistaa yhdenmukaiset edellytykset unionin tasolla ja välttää sisämarkkinoiden pirstaloituminen;

42.  on huolissaan siitä, että koulutusvaatimukset ja koulutustodistukset vaihtelevat edelleen suuresti jäsenvaltiosta toiseen, mikä aiheuttaa vakavan vaaran terveydelle ja turvallisuudelle työntekijöiden liikkuessa rajojen yli; kehottaa lisäämään direktiiviin 2009/148/EY uuden liitteen, joka sisältää asbestityökoulutusta koskevat pakolliset vähimmäisvaatimukset, kuten erityisvaatimuksia asbestinpoistoon erikoistuneiden yritysten työntekijöille ja työntekijöille, jotka voivat työssään joutua kosketuksiin asbestia sisältävien materiaalien kanssa; katsoo, että direktiivin 2009/148/EY 14 artiklassa säädettyjen vaatimusten lisäksi kyseisen direktiivin liitteeseen olisi sisällytettävä koulutuksen vähimmäiskestoa koskevia vaatimuksia, jotka koskevat kulloistakin työtyyppiä, tällaisen koulutuksen asianmukaista dokumentointia sekä sitä, miten usein yksittäisen työntekijän on osallistuttava koulutukseen;

Asbestiperäisten sairauksien tunnustaminen ja korvauksien maksaminen niistä

43.  kehottaa komissiota saattamaan ajan tasalle 19. syyskuuta 2003 antamansa suosituksen eurooppalaisesta ammattitautiluettelosta(30) ja sisällyttämään siihen viimeisimmät saatavilla olevat lääketieteelliset tiedot ammattitaudeista, erityisesti asbestiperäisistä sairauksista;

44.  kehottaa jäsenvaltioita helpottamaan tunnustamisprosesseja kääntämällä todistustaakan, erityisesti jos asbestityöntekijöiden kansalliset rekisterit on perustettu vasta äskettäin, ja vahvistamaan riittävät korvaukset työntekijöille, joilla on asbestiperäinen sairaus;

45.  huomauttaa, että asbestiperäiset sairaudet ovat vapaan liikkuvuuden vuoksi rajat ylittävä haaste ja että tässä yhteydessä olisi etenkin otettava huomioon liikkuvien työntekijöiden rooli ; muistuttaa, että ammattitaudit ja työpaikan terveysriskit liittyvät aina tiettyyn ammattiin, tiettyihin työtehtäviin ja tiettyyn työpaikkaan ja aikaan; kehottaa komissiota esittämään työmarkkinaosapuolia kuultuaan SEUT 153 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdan nojalla ehdotuksen direktiiviksi ammattitautien, asbestiperäiset sairaudet mukaan lukien, tunnustamista ja niistä maksettavia korvauksia koskevista unionin vähimmäisvaatimuksista;

46.  kehottaa komissiota esittämään ehdotuksen, jonka mukaan jäsenvaltiot nimeäisivät kansallisen viranomaisen tai asiamiehen, joka auttaisi ammattitauteja ja erityisesti pitkän latenssiajan omaavia asbestisairauksia sairastavia tunnustamisprosesseissa; kehottaa jäsenvaltioita tukemaan potilasyhdistysten ja ammattijärjestöryhmien perustamista asbestiperäisiä sairauksia sairastaville ja heidän perheilleen ja korostaa tarvetta kuulla näitä yhdistyksiä tunnustamisprosessien helpottamiseksi ja yksinkertaistamiseksi; kehottaa lisäämään kansallista rahoitusta asbestiperäisiä sairauksia sairastaville maksettavia korvauksia varten, jotta varmistetaan sairauden välittömien, välillisten ja inhimillisten kustannusten riittävä kattaminen;

47.  muistuttaa, että tupakoinnin ja asbestille altistumisen yhteisvaikutus lisää keuhkosyöpään sairastumisen riskiä merkittävästi; kehottaa jäsenvaltioita ehdottamaan tupakoinnin lopettamisohjelmaa kaikille asbestille altistuneille työntekijöille; toistaa, että tupakointi ei saa koskaan olla syy olla tunnustamatta työntekijän asbestiperäistä ammattitautia tai evätä korvausvaatimuksen tekemistä ja tällaisen sairauden hoidon saamista;

48.  kehottaa arvioimaan paremmin riskejä, jotka liittyvät muihin kuin ammattiin liittyviin passiivisiin altistuksiin, erityisesti asbestityöntekijöiden kanssa asuville perheenjäsenille; kehottaa jäsenvaltioita helpottamaan muun kuin ammattiin liittyvän kontaktin kautta tapahtuvan passiivisen asbestialtistuksen dokumentoitujen kohteiden tunnustamista ja altistuneille maksettavia korvauksia ja hyödyntämään Tanskan kaltaisten jäsenvaltioiden parhaita käytäntöjä; muistuttaa passiivista altistusta koskevasta sukupuolinäkökulmasta;

49.  korostaa, että asbestille on olemassa erilaisia muita kuin työperäisen altistuksen muotoja, joilla voi olla merkittäviä vaikutuksia ihmisten terveyteen, kuten altistuminen työhön liittyvässä oheistoiminnassa (myös altistus työntekijöiden tahattomasti kotiin tuomalle asbestipölylle), kotona (myös altistus asbestia sisältäville kotitaloustarvikkeille) tai ympäristössä (myös rakennuksissa ja teollisissa laitoksissa oleville materiaaleille);

50.  korostaa, että naiset, jotka altistuvat asbestiperäisille riskeille, ovat erityisen alttiita tietynlaisille asbestialtistumisille; kehottaa tunnustamaan sukupuolinäkökulman paremmin koko työterveyden ja -turvallisuuden alalla ja valtavirtaistamaan sukupuolten tasa-arvon kaikissa lainsäädännöllisissä ja muissa kuin lainsäädännöllisissä välineissä jäsenvaltioissa, jotta varmistetaan, että sukupuolittuneet käytännöt eivät vaikuta asbestiperäisen sairauden seurantaan, tunnistamiseen, hoitoon tai pitämiseen asbestiperäisenä, millä olisi vaikutusta sairastuneille maksettavien korvausten tasoon; kehottaa ottamaan puhdistustoimet paremmin huomioon sairauksien diagnosoinnissa riskitekijöinä; vaatii parempaa riskinarviointia ja asbestialtistuksen tunnistamista kun on kyse työntekijöistä, jotka ovat siivoajia, erityisesti naispuolisille siivoajia, sekä henkilöistä, jotka huolehtivat palkattomista kotitaloustöistä, kuten asbestin saastuttamien tuotteiden puhdistamisesta;

51.  korostaa, että saastuttaja maksaa -periaate olisi otettava mahdollisuuksien mukaan huomioon asbestin poistokustannusten jakamisessa;

Asbestikartoitukset ennen energiaperuskorjaustöitä ja rakennuksen myyntiä tai vuokraamista

52.  muistuttaa, että rakennusten energiatehokkuudesta annetun direktiivin 2010/31/EU muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/844(31) johdanto-osan 14 kappaleessa kehotetaan jäsenvaltioita tukemaan olemassa olevien rakennusten energiatehokkuuden parannuksia muun muassa poistamalla asbesti ja muut haitalliset aineet, estämällä haitallisten aineiden laiton poistaminen ja helpottamalla voimassa olevien säädösten noudattamista;

53.  kehottaa komissiota esittämään ehdotuksen direktiivin 2010/31/EU 7 artiklan muuttamiseksi perusparannusaallon puitteissa ja sisällyttämään siihen vaatimuksen pakollisesta asbestikartoituksesta, rekisteröinnistä ja asbestin ja muiden vaarallisten aineiden poistamisesta ennen kuin perusparannustyöt voivat alkaa ottaen erityisesti huomioon SEUT 153 artiklan 1 kohdan a alakohdan etenkin työympäristön parantamisesta työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden suojaamiseksi;

54.  kehottaa komissiota esittämään lainsäädäntöehdotuksen, jossa otetaan huomioon nykyiset kansalliset määräykset sekä vaikutustenarviointi tehokkaimmista tavoista suorittaa rakennusten pakollinen kartoitus, jossa asianmukaisen pätevyyden ja luvat omaava ammattimainen toimija kartoittaa asbestipitoisuuden pintamateriaaleissa ennen myyntiä tai vuokraamista ja jotta voidaan antaa asbestitodistus rakennuksille, jotka on rakennettu ennen vuotta 2005 tai ennen vastaavan kansallisen asbestikiellon voimaantulovuotta sen mukaan, kumpi ajankohta on aiempi;

55.  kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan vuokralaisia koskevia suojatoimenpiteitä, kun asbestia löytyy rakennuksesta ennen energiaperuskorjaustöitä; korostaa, että vuokralaisten ei pitäisi joutua maksamaan asbestin kartoitus- ja poistokuluja; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että vuokralaisille annetaan kaikki tiedot rakennuksessa olevasta asbestista ja asbestitodistus;

Unioni maailmanlaajuisena johtajana asbestin vastaisissa toimissa

56.  suhtautuu myönteisesti 12. maaliskuuta 2021 annettuihin neuvoston päätelmiin, joissa korostetaan tarvetta vahvistaa kansallisia markkinavalvontavalmiuksia ja tulliviranomaisten roolia; kehottaa jäsenvaltioita tehostamaan tarkastuksia ja markkinavalvontaa ja tekemään yhteistyötä muiden jäsenvaltioiden raja- ja tulliviranomaisten kanssa, jotta estetään asbestia sisältävien laittomien tuotteiden pääsy sisämarkkinoille; korostaa, että on tärkeää tukea ja kehittää kestäviä ratkaisuja alusten romuttamiseksi unionissa uuden kiertotaloutta koskevan toimintasuunnitelman mukaisesti, jotta vältetään asbestialtistuksesta työntekijöille alusten romuttamisen yhteydessä aiheutuvat haitalliset terveysvaikutukset; kehottaa komissiota varmistamaan tiukat normit työntekijöiden suojelemiseksi asbestialtistukselta kolmansissa maissa sijaitsevissa unionin hyväksymissä alusten kierrätyslaitoksissa; kehottaa komissiota käynnistämään tutkimuksen, jossa kartoitetaan asbestia sisältävien tuotteiden ja materiaalien laittoman unioniin tuonnin laajuutta ja hahmotellaan mahdollisia markkinavalvontaa vahvistavia toimenpiteitä, joihin voisi sisältyä mahdollisuus rajoittaa sellaisten alusten pääsyä satama-alueelle ja -tiloihin sekä väliaikaiseen varastointiin unionissa, jotka kuljettavat asbestia sisältäviä tuotteita tai materiaaleja transit-rahtina;

57.  kehottaa komissiota asettamaan ensisijaiseksi tavoitteeksi krysotiiliasbestin sisällyttämisen Rotterdamin yleissopimuksen liitteeseen III ja asbestin maailmanlaajuisen kiellon; kehottaa unionia toimimaan yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa, jotta voidaan ottaa käyttöön uudet välineet, joilla asbestikauppa määritetään myrkyllisten aineiden kaupaksi; kehottaa unionia integroimaan asbestin ja asbestiperäisten sairauksien torjunnan ulkopolitiikkaansa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita lisäämään tukeaan, myös taloudellista tukeaan, asbestia ja asbestiperäisiä sairauksia torjuville maailmanlaajuisille toimijoille, kuten WHO:lle; tuomitsee investoinnit maailmanlaajuiseen asbestiteollisuuteen;

58.  muistuttaa, että kolmasosa WHO:n Euroopan alueella asuvista ihmisistä asuu maissa, jotka eivät ole vielä kieltäneet kaikkien asbestin muotojen käyttöä(32); huomauttaa, että kuudessatoista Euroopan maassa käytetään edelleen asbestia, erityisesti rakennusmateriaalina, ja jatketaan sen tuotantoa ja vientiä;

Taloudelliset näkökohdat

59.  kehottaa komissiota arvioimaan parlamentin pyyntöjen taloudelliset vaikutukset tämän päätöslauselman 17 ja 18 kohdan ja liitteessä I olevan 3 kohdan mukaisesti;

o
o   o

60.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman sekä liitteenä olevat suositukset komissiolle ja neuvostolle.

(1) EUVL L 330, 16.12.2009, s. 28. (2) EUVL L 153, 18.6.2010, s. 13. (3) EUVL L 183, 29.6.1989, s. 1. (4) EUVL L 158, 30.4.2004, s. 50. (5) EUVL C 36, 29.1.2016, s. 102. (6) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2021)0074. (7) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0201. (8) https://www.europarl.europa.eu/RegData/etudes/BRIE/2016/581397/EPRS_BRI(2016)581397_EN.pdf. (9) https://www.who.int/news-room/fact-sheets/detail/asbestos-elimination-of-asbestos-related-diseases. (10) https://publications.iarc.fr/Book-And-Report-Series/Iarc-Monographs-On-The-Identification-Of-Carcinogenic-Hazards-To-Humans/Arsenic-Metals-Fibres-And-Dusts-2012. (11) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1907/2006, annettu 18. joulukuuta 2006, kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH), Euroopan kemikaaliviraston perustamisesta, direktiivin 1999/45/EY muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 793/93, komission asetuksen (EY) N:o 1488/94, neuvoston direktiivin 76/769/ETY ja komission direktiivien 91/155/ETY, 93/67/ETY, 93/105/EY ja 2000/21/EY kumoamisesta (EUVL L 396, 30.12.2006, s. 1). (12) Komission asetus (EU) 2016/1005, annettu 22. kesäkuuta 2016, kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006 (REACH) liitteen XVII muuttamisesta asbestikuitujen (krysotiilin) osalta (EUVL L 165, 23.6.2016, s. 4). (13) Understanding a Man-Made Epidemic: The Relation between Historical Asbestos Consumption and Mesothelioma Mortality in Belgium, Van den Borre, Laura & Deboosere, Patrick, Tijdschrift voor Sociale en Economische Geschiedenis, 2017. (14) Environmental exposure to asbestos, from geology to mesothelioma, Bayram, Mehmeta; Bakan and Nur Dilekb, Current Opinion in Pulmonary Medicine, 2014. (15) https://www.etui.org/sites/default/files/Web-executive%20summary-cancer-final.pdf (16) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0371. (17) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 649/2012, annettu 4. heinäkuuta 2012, vaarallisten kemikaalien viennistä ja tuonnista (uudelleenlaadittu) (EUVL L 201, 27.7.2012, s. 60). (18) http://www.ibasecretariat.org/alpha_ban_list.php; https://wits.worldbank.org/trade/comtrade/en/country/ALL/year/2019/tradeflow/Imports/partner/WLD/product/252400 (19) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27. huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1). (20) https://www.europarl.europa.eu/doceo/document/E-8-2018-000862-ASW_EN.html (21) The health impact of nonoccupational exposure to asbestos: what do we know? (nih.gov) (22) Washington State Department of Health (2009), Advisory for Swift Creek Naturally Occurring Asbestos. United States Environmental Protection Agency, Swift Creek (https://response.epa.gov/site/site_profile.aspx?site_id=3639) (23) WHO, Regional office for Europe. Drinking Water Parameter Cooperation Project. Support to the revision of Annex I Council Directive 98/83/EC on the Quality of Water Intended for Human Consumption (Drinking Water Directive). Recommendations, 2017. (24) Neuvoston direktiivi 98/83/EY, annettu 3. marraskuuta 1998, ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadusta (EYVL L 330, 5.12.1998, s. 32). (25) Agostino Di Ciaula, Valerio Gennaro. Rischio clinico da ingestione di fibre di amianto in acqua potabile. Epidemiologia&Prevenzione”, https://epiprev.it/3608 (26) https://ec.europa.eu/environment/water/water-drink/pdf/20171215_EC_project_report_final_corrected.pdf - point 13.1 (27) WHO, Asbestos: elimination of asbestos-related diseases 2018. (28) Furuya, Sugio; Chimed-Ochir, Odgerel; Takahashi, Ken; David, Annette; Takala, Jukka. 2018. ”Global Asbestos Disaster" Int. J. Environ. Res. Public Health 15, nro. 5: 1000. https://doi.org/10.3390/ijerph15051000 (29) ECHA: Scientific report for evaluation of limit values for asbestos at the workplace, 1. helmikuuta 2021. (30) Komission suositus K(2003)3297, annettu 19. syyskuuta 2003, eurooppalaisesta ammattitautiluettelosta (EUVL L 238, 25.9.2003, s. 28). (31) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/844, annettu 30 päivänä toukokuuta 2018, rakennusten energiatehokkuudesta annetun direktiivin 2010/31/EU ja energiatehokkuudesta annetun direktiivin 2012/27/EU muuttamisesta (EUVL L 156, 19.6.2018, s. 75). (32) https://www.euro.who.int/en/media-centre/sections/press-releases/2015/04/at-least-one-in-three-europeans-can-be-exposed-to-asbestos-at-work-and-in-the-environment

PYYDETYN EHDOTUKSEN SISÄLTÖÄ KOSKEVAT SUOSITUKSET

EU:n puitedirektiivi kansallisista asbestinpoistostrategioista

Euroopan parlamentti pyytää, että kuultuaan työmarkkinaosapuolia SEUT 154 artiklan mukaisesti komissio esittää SEUT 152 artiklan toisen kohdan ja 192 artiklan nojalla ehdotuksen puitedirektiiviksi, jossa vahvistetaan kansallisia asbestinpoistostrategioita koskevat vähimmäisvaatimukset ottaen huomioon ainakin seuraavat osatekijät:

(1)  arvio sellaisten asbestia sisältävien materiaalien määristä ja pääasiallisista tyypeistä, jotka on poistettava rakennuksista ja infrastruktuurista jäsenvaltiossa tai alueella;

(2)  asbestin poistamisen aikataulu, mukaan lukien tiettyjen rakennusten mahdollinen priorisointi (kuten koulut, terveydenhuoltolaitokset, liikuntatilat tai sosiaalisen asuntotuotannon asunnot), välitavoitteet ja saavutetun edistyksen säännöllinen arviointi vähintään viiden vuoden välein;

(3)  taloudellinen kehys, joka perustuu ERI-rahastojen varojen käyttöön ja jolla tuetaan rakennusten omistajia ja yhdistetään asbestin poistaminen muihin julkisiin toimiin ja ohjelmiin (esimerkiksi energiatehokkuuden, asuinympäristön parantamisen, sosiaalisen asuntotuotannon ja sairauksien ehkäisyn edistäminen) tehokkuussyistä ja synergioiden hyödyntämiseksi;

(4)  vähimmäiskriteerit sähköisille kansallisille asbestirekistereille, joissa olisi kartoitettava kaikki jäsenvaltiossa tai alueella oleva asbesti ja joihin sisältyvät ainakin seuraavat vaatimukset:

a)  julkinen ja maksuton saatavuus, myös rakennuksessa tai infrastruktuurissa työskenteleville työntekijöille ja yrityksille, sen omistajille, asukkaille, palo- ja pelastushenkilöstölle sekä käyttäjille asetuksen (EU) 2016/679 mukaisesti;

b)  asianomaisen rakennuksen tai infrastruktuurin rakennusvuosi (ennen kansallista asbestikieltoa vai sen jälkeen)

c)  tiedot asbestia sisältävän rakennuksen tai infrastruktuurin tyypistä (yksityinen, julkinen vai liiketila)

d)  haitallisten aineiden tarkka sijainti ja niiden rakennuksen osien tarkka sijainti, joissa on tehty asbestikartoitus

e)  maininta siitä, missä työt suoritetaan tai on suoritettu (sisällä/ulkona) ja mikä rakennuksen tai infrastruktuurin osa on kyseessä (lattiat, seinät, katot)

f)  materiaalityyppi (asbestisementti, eriste, kitti tms.) ja kunkin materiaalityypin arvioitu osuus

g)  suoritettavien töiden luonne ja ilmoitus työmenetelmistä, jotka voivat vioittaa asbestia sisältäviä materiaaleja (poraaminen, leikkaaminen tms.), sekä töiden oletettu kesto

h)  poistamisen aikataulu ja hallintasuunnitelma;

(5)  linkki kaikkiin asiaa koskeviin ja sovellettaviin kansallisiin työterveys- ja ‑turvallisuussäännöksiin direktiivin 2009/148/EY mukaisesti;

(6)  asbestia sisältävän jätteen turvallista, valvottua ja dokumentoitua käsittelyä koskeva suunnitelma, jolla varmistetaan jätteenkäsittelylaitosten asianmukainen käytettävyys kansallisten käytäntöjen mukaisesti; suunnitelmaan olisi sisällyttävä ratkaisu, jolla varmistetaan jätevirtojen täydellinen erottaminen toisistaan sillä periaatteella, että yhtään asbestia ei pääse jätevirtoihin niin, että rakennusmateriaalien uudelleenkäyttö estyy, sekä varmistetaan kiertotalouden työntekijöiden mahdollisimman korkeatasoinen suojelu ja asbestijätteen ympäristöturvallinen varastointi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa hyödyntäen;

(7)  puitedirektiivissä säädettyjen toimenpiteiden valvontaa ja täytäntöönpanoa koskeva strategia, mukaan lukien tiedotuskampanjat, pk-yritysten valmiuksien kehittämistoimet, tarkastukset sekä tehokkaat, oikeasuhteiset ja varoittavat seuraamukset, jos säännöksiä ei noudateta;

(8)  työmarkkinaosapuolten ja muiden asiaankuuluvien sidosryhmien, kuten asbestisairaiden yhdistysten ja ennaltaehkäisystä vastaavien kansallisten työterveys- ja ‑turvallisuuslaitosten, tiivis osallistuminen direktiivin 2009/148/EY saattamiseen osaksi kansallista lainsäädäntöä, täytäntöönpanoon ja seurantaan.

PYYDETYN EHDOTUKSEN SISÄLTÖÄ KOSKEVAT SUOSITUKSET

Direktiivin 2009/148/EY ajantasaistaminen

Euroopan parlamentti pyytää, että kuultuaan työmarkkinaosapuolia SEUT 154 artiklan mukaisesti komissio esittää SEUT 153 artiklan 2 kohdan b alakohdan nojalla ehdotuksen työntekijöiden suojelemisesta vaaroilta, jotka liittyvät asbestialtistukseen työssä, annetun direktiivin 2009/148/EY muuttamisesta seuraavien suositusten pohjalta:

1.  Muutetaan 3 artikla seuraavasti:

a)  korvataan 1 kohta seuraavasti(1):

”1. Tätä direktiiviä sovelletaan kaikkeen toimintaan, jossa työntekijät altistuvat tai jossa he voivat altistua työnsä kuluessa asbestista tai asbestia sisältävästä materiaalista vapautuvalle pölylle.”

b)  poistetaan 3 kohta(2);

c)  korvataan 4 kohta seuraavasti(3):

”4. Jäsenvaltioiden on kuultuaan työmarkkinaosapuolia kansallisen lainsäädännön ja käytännön mukaisesti laadittava käytännön suuntaviivat [...] satunnaisen ja lievän altistuksen määrittämiseksi. Niiden on myös kehitettävä alakohtaisia ratkaisuja työntekijöiden suojelemiseksi asbestipölylle altistumiselta muun muassa peruskorjaus- ja purkutöissä taikka jätehuollon, kaivosteollisuuden, siivous- tai palopelastusalan tehtävissä.”

2.  Muutetaan 4 artikla seuraavasti:

a)  korvataan 1 kohta seuraavasti(4):

”1. Jollei 3 artiklasta [...] muuta johdu, 2–5 kohdassa tarkoitetut toimenpiteet on toteutettava.”

b)  korvataan 3 kohta seuraavasti(5):

”3. Työnantajan on ennen töiden aloittamista tehtävä 2 kohdassa tarkoitettu ilmoitus jäsenvaltion vastuussa olevalle viranomaiselle kansallisten lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten mukaisesti.

Ilmoitukseen on sisällyttävä ainakin lyhyt kuvaus seuraavista seikoista:

a)  työmaan sijainti ja ne nimenomaiset alueet, joilla työ suoritetaan;

b)  käytetyn tai käsitellyn asbestin laatu ja määrä;

c)  toteutettavat toimet ja prosessit;

d)  kyseessä olevien työntekijöiden määrä, luettelo työmaalle todennäköisesti osoitettavista työntekijöistä, työntekijöiden pätevyyden ja näiden saaman koulutuksen todistavat henkilökohtaiset todistukset ja pakollisten lääkärintarkastusten päivämäärät;

e)  työn alkamispäivä ja sen kesto sekä suunniteltu työaika;

f)  toteutetut toimenpiteet työntekijöiden asbestialtistumisen rajoittamiseksi;

g)  työntekijöiden suojaukseen ja puhdistamiseen käytettyjen laitteiden ominaisuudet;

h)  jätteiden käsittelyyn käytettyjen laitteiden ominaisuudet;

i)  työntekijöiden ja laitteiden puhdistamismenettely, kesto ja työaika;

j)  ilmanvaihdon tasapainon tilapäinen säätö osastoidussa tilassa tehtäviä töitä varten;

k)  suunnitelma turvallista ja kestävää jätehuoltoa varten, myös asbestia sisältävän jätteen sijoituspaikka.

Jäsenvaltion asiasta vastaavan viranomaisen on säilytettävä ilmoitukset vähintään 40 vuotta kansallisen lainsäädännön ja käytännön mukaisesti.”

3.  Korvataan 5 artikla seuraavasti(6):

”5 artikla

[...]

Toimet, joissa työntekijät altistuvat asbestikuiduille asbestia louhittaessa, asbestituotteita valmistettaessa tai käsiteltäessä taikka tarkoituksellisesti lisättyä asbestia sisältäviä tuotteita valmistettaessa tai käsiteltäessä, ovat kiellettyjä, lukuun ottamatta purkutöistä tai asbestinpoistosta peräisin olevien tuotteiden käsittelyä ja kaatopaikalle sijoittamista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asbestin kaupan pitämistä ja käyttöä koskevien muiden yhteisön säännösten soveltamista.

Jo käytössä olevat asbestia sisältävät osat ja materiaalit on poistettava ja hävitettävä turvallisesti, kun se on teknisesti mahdollista, eikä niitä saa korjata, kunnostaa, päällystää tai peittää. Asbestia sisältävät materiaalit, joita ei voida lyhyellä aikavälillä poistaa, on merkittävä ja kirjattava ylös, ja niiden kuntoa on seurattava säännöllisesti.”

4.  Korvataan 6 artiklan b alakohta seuraavasti(7):

”b) työprosessit on suunniteltava siten, ettei niistä synny asbestipölyä tai, jos tämä ei ole mahdollista, siten, ettei asbestipölyä pääse ilmaan, toteuttamalla vähintään seuraavat toimenpiteet:

i)  pölyn sitominen;

ii)  pölyn imu lähteellä;

iii)  ilmassa leijuvien kuitujen jatkuva sedimentointi;

iv)  asianmukainen puhdistaminen;

v)  paine-eron säätäminen niin, että se on vähintään -10;

vi)  puhtaan korvausilman johtaminen kauempaa;

vii)  alipaineistajien ja kohdepoistojärjestelmien liikuteltavien imurien suorituskyvyn tarkistaminen HEPA-suodattimen vaihdon jälkeen ja ennen asbestinpoiston aloittamista tai vähintään kerran vuodessa mittaamalla suodattimien poistotehokkuudet suoraan luettavalla hiukkaslaskurilla.”

5.  Muutetaan 7 artikla seuraavasti:

a)  korvataan 1 kohta seuraavasti(8):

”1. Työpaikan ilman asbestikuitupitoisuus on mitattava alustavan vaaran arvioinnin tulokset huomioon ottaen ja 8 artiklassa vahvistetun raja-arvon noudattamisen varmistamiseksi suorittamalla mittauksia tietyissä toimintojen vaiheissa ja säännöllisin väliajoin työprosessin aikana.”

b)  korvataan 2 kohta seuraavasti(9):

”2. Näytteiden on oltava edustavia ja niiden on kuvattava työntekijöiden todellista henkilökohtaista altistumista asbestista tai asbestipitoisesta materiaalista vapautuvalle pölylle.”

c)  korvataan 5 kohta seuraavasti(10):

”5. Näytteenoton keston on oltava sellainen, että edustava altistuminen voidaan määrittää kaikille toiminnolle niiden kaikissa vaiheissa työprosessin aikana.”

d)  korvataan 6 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti(11):

”6. Kuitulaskenta on tehtävä mieluiten käyttäen analyyttista läpäisyelektronimikroskopiaa tai mitä tahansa muuta menetelmää, jolla saadaan vastaavat tulokset.”

6.  Korvataan 8 artikla seuraavasti(12):

”8 artikla

”Työnantajien on huolehdittava, ettei yksikään työntekijä altistu ilman asbestipitoisuudelle, kun se milloin tahansa työprosessin aikana ylittää 0,001 kuitua kuutiosenttimetrissä (1 000 kuitua kuutiometrissä).”

7.  Korvataan 10 artiklan 1 kohta seuraavasti(13):

”1. Jos 8 artiklassa vahvistettu raja-arvo ylittyy tai on syytä uskoa, että ennen töiden aloittamista tunnistamatta jääneitä asbestia sisältäviä materiaaleja on vioittunut niin, että vapautuu pölyä, työt on lopetettava välittömästi. On selvitettävä ylittymisen syyt ja toteutettava mahdollisimman nopeasti asianmukaiset toimenpiteet tilanteen korjaamiseksi.

Vaikutusalueella ei saa jatkaa työskentelyä ennen kuin riittävät toimenpiteet on toteutettu asianomaisten työntekijöiden suojelemiseksi.”

8.  Korvataan 11 artikla seuraavasti(14):

”11 artikla

Ennen purku- tai kunnossapitotöiden taikka sellaisten tilojen peruskorjaustöiden aloittamista, jotka on rakennettu ennen vuotta 2005 tai ennen vastaavan kansallisen asbestikiellon voimaantulovuotta sen mukaan, kumpi ajankohta on aiempi, tilat on kartoitettava kaikkien asbestia sisältävien materiaalien tunnistamiseksi asetuksen (EY) N:o 1907/2006 liitteessä XVII olevan 6 osan ja asetuksen (EU) N:o 305/2011 liitteen I vaatimusten mukaisesti. Kartoituksen suorittajan on oltava pätevä ja sertifioitu toimija tai viranomainen tämän direktiivin 14 ja 15 artiklan sekä kansallisen rakennuslainsäädännön säännökset huomioon ottaen.

Jäsenvaltioiden on annettava yksityiskohtaiset säännökset asbestia sisältävien materiaalien tunnistamiseksi suoritettavista paikannus- ja selvitystoimista kansallisten rakennusmääräystensä mukaisesti. Kun ei voida taata, että asbestia ei esiinny lainkaan, töitä suoritettaessa on noudatettava menettelyjä, joita sovelletaan, kun asbestia tiedetään esiintyvän.”

9.  Korvataan 12 artiklan ensimmäinen kohta seuraavasti(15):

”Tiettyjen toimintojen, kuten purku- tai asbestinpoistotyön [...] osalta, joiden yhteydessä 8 kohdassa vahvistetun raja-arvon ylittyminen on ilman asbestipitoisuuden rajoittamiseksi toteutetuista kaikista mahdollisista teknisistä ehkäisytoimenpiteistä huolimatta ennakoitavissa, työnantajan on määritettävä erityisesti seuraavat toimenpiteet, joilla pyritään varmistamaan työntekijöiden suojelu heidän osallistuessaan tällaisiin toimintoihin:

a)  työntekijät on varustettava asianmukaisilla hengityksen suojaimilla ja muilla henkilönsuojaimilla, joita heidän on käytettävä;

b)  näkyviin on asetettava varoituksia, joista ilmenee, että 8 artiklassa asetetun raja-arvon ylittyminen on ennakoitavissa;

c)  asbestista tai asbestipitoisesta materiaalista peräisin olevan pölyn leviäminen tilan tai työkohteen ulkopuolelle on estettävä, ja poistoilman johtaminen asbestinpoistokohteista suljettuihin tiloihin ei ole sallittua; ja

c a)  kun tässä kohdassa tarkoitetut toiminnot on saatu päätökseen, on mitattava asbestikuitujen pitoisuus ilmassa sen varmistamiseksi, että työntekijät voivat palata työpaikalle turvallisesti.”

10.  Korvataan 13 artiklan 1 kohta seuraavasti(16):

”1. Ennen kuin mikä tahansa asbestiin liittyvä työ aloitetaan, on tehtävä työsuunnitelma.”

11.  Korvataan 14 artiklan 2 ja 3 kohta seuraavasti(17):

”2. Koulutuksen on oltava työntekijöille helposti ymmärrettävää. Heidän on saatava sen avulla tarvittavat ennaltaehkäisyyn ja turvallisuuteen liittyvät tiedot ja taidot siinä jäsenvaltiossa sovellettavien lakien ja asetusten mukaisesti, jossa työ suoritetaan.

3.   Koulutuksen sisältöä, kestoa, säännöllisyyttä ja dokumentointia koskevat pakolliset vähimmäisvaatimukset esitetään liitteessä 1 a.”

12.  Korvataan 15 artikla seuraavasti(18):

”15 artikla

1.  Yrityksiltä, jotka aikovat suorittaa purku- tai asbestinpoistotöitä, on edellytettävä, että ne hankkivat ennen töiden aloittamista toimivaltaisen viranomaisen myöntämän uusittavan luvan. Toimivaltaiset viranomaiset voivat myöntää tällaisen luvan, jos sitä hakeva yritys voi todistaa, että sillä on asianmukaiset uusinta tekniikkaa edustavat laitteet päästöttömiä tai, jos se ei vielä ole teknisesti mahdollista, vähäpäästöisiä työmenetelmiä varten 6 artiklan vaatimusten mukaisesti, ja jos sillä on esittää todistukset yksittäisten työntekijöidensä koulutuksesta 14 artiklan ja liitteen 1 a mukaisesti.

2.  Toimivaltaiset viranomaiset myöntävät lupia yrityksille ainoastaan, jos niillä ei ole epäilystä yrityksen ja sen johdon luotettavuudesta. Luvat on uusittava joka viides vuosi kansallisen lainsäädännön ja käytännön mukaisesti.

3.  Jäsenvaltioiden on perustettava julkiset rekisterit yrityksistä, joilla on 1 kohdassa tarkoitettu lupa suorittaa asbestinpoistotöitä.”

13.  Korvataan 16 artiklan 1 kohta seuraavasti(19):

”1. Kaikessa 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa toiminnassa on [...] toteutettava aiheelliset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että:

a)  edellä mainitun toiminnan suorittamiseen

i)  tarkoitetut paikat ovat selvästi rajattuja ja varoitusmerkein osoitettuja,

ii)  tarkoitettuihin paikkoihin ei ole pääsyä muilla työntekijöillä kuin niillä, joille se työnsä tai tehtäviensä vuoksi on välttämätöntä,

iii)  tarkoitetuille paikoille on määrättävä alueet, joilla ei saa tupakoida;

b)  varataan alueita, missä työntekijät voivat syödä ja juoda asbestipölylle saastumiselle vaarantumatta;

c)  työntekijät varustetaan asianmukaisella työ- tai suojavaatetuksella sekä suojavarusteilla ja erityisesti hengityksensuojaimilla, joiden sopivuus on varmistettava pakollisella yksilöllisellä sovituksella; kaikki työ- tai suojavaatetus jää yritykseen. Se voidaan kuitenkin, jos yritys ei itse suorita puhdistusta, pestä sellaisissa laitoksissa yrityksen ulkopuolella, jotka ovat varustettuja tämänkaltaiseen työhön; tällöin vaatetus on kuljetettava suljetuissa säiliöissä;

c a)   hengityksensuojaimia käyttäville työntekijöille on varattava aikaa säännöllisten pakollisten taukojen pitämiseen ja riittävään palautumiseen;

d)  erilliset säilytyspaikat varataan työ- tai suojavaatetukselle sekä pitovaatteille;

e)  työntekijöihin sovelletaan pakollista dekontaminaatiomenettelyä;

f)  suojalaitteita on sijoitettava tarkoin määriteltyihin paikkoihin ja ne on tarkistettava ja puhdistettava jokaisen käytön jälkeen; asianmukaiset toimenpiteet on toteutettava vahingoittuneiden laitteiden korjaamiseksi tai vaihtamiseksi ennen jatkokäyttöä.”

14.  Korvataan 17 artiklan 2 kohdan johdantolause seuraavasti(20):

”2. ”Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden lisäksi [...] on toteutettava aiheelliset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että:”

15.  Muutetaan 18 artikla seuraavasti:

a)  korvataan 1 kohta seuraavasti(21):

”1. Jollei 3 artiklasta [...] muuta johdu, on toteutettava 2–5 kohdassa tarkoitetut toimenpiteet.”

b)  korvataan 2 kohta seuraavasti(22):

”2. Jokaisen työntekijän terveydentilan arvioinnin on oltava saatavilla ennen altistumisen alkamista asbestista tai asbestipitoisesta materiaalista työpaikalla vapautuvalle pölylle.

Tähän arviointiin on sisällyttävä erityinen rintakehän tutkimus. Työntekijöiden kliinisiä tutkimuksia varten annetaan liitteessä I käytännön suosituksia, joihin jäsenvaltio voi viitata; nämä suositukset sopeutetaan tekniikan kehitykseen direktiivin 89/391/ETY 17 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

[...]

Uusi arvio täytyy olla saatavilla vähintään kerran kolmessa vuodessa niin kauan kuin altistus jatkuu.

Kansallisen lainsäädännön ja/tai käytännön mukaisesti on luotava jokaista ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua työntekijää koskeva henkilökohtainen terveystiedosto, jota on säilytettävä vähintään 40 vuotta.”

16.  Lisätään artikla seuraavasti:

”18 c artikla

Viimeistään ... päivänä ...kuuta ... [viiden vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulopäivästä] ja sen jälkeen joka viides vuosi komissio tarkistaa työmarkkinaosapuolia kuultuaan asbestin tunnistamiseen, mittaamiseen tai siitä varoittamiseen käytettävän tekniikan teknisen ja tieteellisen tason ja antaa ohjeistusta siitä, milloin kyseistä tekniikkaa on käytettävä, jotta työntekijöitä voidaan suojella asbestialtistukselta.”

17.  Korvataan 19 artiklan 1 kohta seuraavasti(23):

”1. Jollei 3 artiklasta [...] muuta johdu, on toteutettava 2, 3 ja 4 kohdassa tarkoitetut toimenpiteet.”

18.  Korvataan 21 artikla seuraavasti(24):

”21 artikla

1.   Jäsenvaltion on pidettävä luetteloa kaikista tunnistetuista asbestiperäisistä ammattitautitapauksista. Liitteessä 1 b annetaan ohjeellinen luettelo sairauksista, jotka nykytietämyksen mukaan voivat aiheutua asbestialtistuksesta.

2.  Edellä olevan 1 kohdan ilmaisulla ”tunnistetut tapaukset” ei tarkoiteta vain tapauksia, joista on myönnetty korvausta, vaan kaikkia tapauksia, joissa on lääketieteellisesti diagnosoitu asbestiperäinen sairaus.”

19.  Lisätään artikla seuraavasti:

”21 a artikla

Tulipalon sattuessa kaikki asbestin esiintymisestä ja sijainnista saatavilla olevat tiedot on annettava palo- ja pelastushenkilöstölle.”

20.  Lisätään liitteet seuraavasti:

”Liite 1 a

KOULUTUSTA KOSKEVAT PAKOLLISET VÄHIMMÄISVAATIMUKSET

Kaikille työntekijöille, jotka altistuvat tai todennäköisesti altistuvat asbestista tai asbestipitoisesta materiaalista vapautuvalle pölylle, on annettava pakollista koulutusta, joka täyttää ainakin seuraavat vähimmäisvaatimukset:

1.  Koulutusta järjestetään työsuhteen alussa ja sen jälkeen enintään neljän vuoden välein.

2.  Kukin koulutusjakso kestää vähintään kolme työpäivää.

3.  Koulutuksen antaa pätevä ja sertifioitu laitos ja kouluttaja ja sen toteuttaa jäsenvaltion viranomainen tai tunnustettu toimivaltainen elin kansallisen lainsäädännön ja käytännön mukaisesti.

4.  Jokainen työntekijä, joka on osallistunut koulutukseen tyydyttävästi ja läpäissyt vaaditun kokeen, saa koulutustodistuksen, jossa ilmoitetaan

a)  koulutuksen päivämäärä;

b)  koulutuksen kesto;

c)  koulutuksen sisältö;

d)  koulutuksen kieli; ja

e)  koulutuksen antaneen laitoksen ja kouluttajan nimi, pätevyys ja yhteystiedot.

5.  Kaikille työntekijöille, jotka altistuvat, todennäköisesti altistuvat tai ovat vaarassa altistua asbestista tai asbestipitoisesta materiaalista vapautuvalle pölylle, on annettava koulutusta, johon sisältyy teoriaosuus ja käytännön osuus, vähintään seuraavista:

a)  sen jäsenvaltion sovellettava lainsäädäntö, jossa työ suoritetaan;

b)  asbestin ominaisuudet ja terveysvaikutukset, myös tupakoinnin yhteisvaikutus, sekä toissijaiseen ja ympäristöperäiseen altistumiseen liittyvät riskit;

c)  tuote- ja materiaalityypit, jotka todennäköisesti sisältävät asbestia;

d)  toimet, jotka voivat aiheuttaa asbestille altistumisen, ja ennalta ehkäisevien toimien merkitys altistuksen vähentämiseksi mahdollisimman pieneksi;

e)  turvalliset työtavat, mukaan lukien työpaikan valmistelu, työmenetelmien valinta ja työnteon suunnittelu, ilmanvaihto, kohdepoisto, mittaus ja valvonta sekä säännölliset tauot;

f)  suojavarusteiden ja erityisesti hengityksensuojainten asianmukainen tarkoitus, valinta, valikoima, rajoitukset ja oikea käyttö;

g)  hätämenettelyt;

h)  dekontaminaatiomenettelyt;

i)  jätteiden käsittely;

j)  terveystarkastuksia koskevat vaatimukset.

Koulutus on mukautettava mahdollisimman tarkasti ammatin ominaispiirteisiin sekä siihen kuuluviin erityistehtäviin ja työmenetelmiin.

6.  Purku- tai asbestinpoistotöihin osallistuvien työntekijöiden on saatava 4 kohdassa lueteltujen aiheiden lisäksi koulutusta seuraavista:

a)  teknisten laitteiden ja koneiden käyttö asbestikuitujen vapautumisen ja leviämisen estämiseksi työprosessien aikana direktiivin 2009/104/EY mukaisesti;

b)  uusimmat käytettävissä olevat tekniikat ja koneet päästöttömiä tai, jos se ei vielä ole teknisesti mahdollista, vähäpäästöisiä työmenetelmiä varten asbestikuitujen vapautumisen ja leviämisen estämiseksi.

(1) Nykyinen teksti kuuluu seuraavasti: ”1. Tätä direktiiviä sovelletaan toimintaan, jossa työntekijät altistuvat tai jossa he voivat altistua työnsä kuluessa asbestista tai asbestia sisältävästä materiaalista vapautuvalle pölylle.” (2) a)b)c)d) Poistettava 3 kohta kuuluu seuraavasti: ”3. Jos työntekijöiden altistuminen on satunnaista ja lievää ja jos 2 kohdassa tarkoitetun vaaran arvioinnin tulosten perusteella on selvää, ettei työskentelyalueen ilman pitoisuus ylitä asbestialtistuksen raja-arvoa, voidaan olla soveltamatta 4, 18 ja 19 artiklaa, kun työvaiheiden aikana:tehdään lyhyitä, jaksoittaisia huoltotöitä, joiden aikana ei käsitellä murenevia materiaaleja;poistetaan sellaisia ehjiä materiaaleja, joissa asbestikuidut ovat tiukasti kiinni alustassa, niitä vioittamatta;koteloidaan tai päällystetään hyvässä kunnossa olevia, asbestia sisältäviä materiaaleja;suoritetaan ilman laadun seurantaa ja tarkastuksia sekä otetaan näytteitä sen selvittämiseksi, sisältääkö tietty materiaali asbestia.” (3) Nykyinen teksti kuuluu seuraavasti: ”4. Jäsenvaltioiden on kuultuaan työmarkkinaosapuolia kansallisen lainsäädännön ja käytännön mukaisesti laadittava käytännön suuntaviivat 3 kohdan mukaisen satunnaisen ja lievän altistuksen määrittämiseksi.” (4) Nykyinen teksti kuuluu seuraavasti: ”1. Jollei 3 artiklan 3 kohdasta muuta johdu, 2–5 kohdassa tarkoitetut toimenpiteet on toteutettava.” (5) a)b)c)d)e)f) Nykyinen teksti kuuluu seuraavasti: ”3. Työnantajan on ennen töiden aloittamista tehtävä 2 kohdassa tarkoitettu ilmoitus jäsenvaltion vastuussa olevalle viranomaiselle kansallisten lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten mukaisesti. Ilmoitukseen on sisällyttävä ainakin lyhyt kuvaus seuraavista seikoista:työmaan sijainti;käytetyn tai käsitellyn asbestin laatu ja määrä;toteutettavat toimet ja prosessit;kyseessä olevien työntekijöiden määrä;työn alkamispäivä ja sen kesto;toteutetut toimenpiteet työntekijöiden asbestialtistumisen rajoittamiseksi.” (6) Nykyinen teksti kuuluu seuraavasti: ”On kiellettävä asbestin käyttö ruiskuttamalla sekä työmenetelmät, joissa käytetään tiheydeltään matalaa (vähemmän kuin 1 g/cm3) eristys- tai äänieristysmateriaalia, joka sisältää asbestia. Toimet, joissa työntekijät altistuvat asbestikuiduille asbestia louhittaessa, asbestituotteita valmistettaessa tai käsiteltäessä taikka tarkoituksellisesti lisättyä asbestia sisältäviä tuotteita valmistettaessa tai käsiteltäessä, ovat kiellettyjä, lukuun ottamatta purkutöistä tai asbestinpoistosta peräisin olevien tuotteiden käsittelyä ja kaatopaikalle sijoittamista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asbestin kaupan pitämistä ja käyttöä koskevien muiden yhteisön säännösten soveltamista.” (7) Nykyinen teksti kuuluu seuraavasti:”b) työprosessit on suunniteltava siten, ettei niistä synny asbestipölyä tai, jos tämä ei ole mahdollista, siten, ettei asbestipölyä pääse ilmaan;” (8) Nykyinen teksti kuuluu seuraavasti: ”1. Työpaikan ilman asbestikuitupitoisuus on mitattava säännöllisesti alustavan vaaran arvioinnin tulokset huomioon ottaen ja 8 artiklassa vahvistetun raja-arvon noudattamisen varmistamiseksi.” (9) Nykyinen teksti kuuluu seuraavasti: ”2. Näytteiden on oltava edustavia ja niiden on kuvattava työntekijöiden henkilökohtaista altistumista asbestista tai asbestipitoisesta materiaalista vapautuvalle pölylle.” (10) Nykyinen teksti kuuluu seuraavasti: ”5. Näytteenoton keston on oltava sellainen, että edustava altistuminen voidaan määrittää mittauksilla tai aikapainotetuilla laskelmilla kahdeksan tunnin viiteajalle (yksi työvuoro).” (11) Nykyinen teksti kuuluu seuraavasti: ”6. Kuitulaskenta on tehtävä mieluiten faasikontrastimikroskoopilla (PCM) käyttäen Maailman terveysjärjestön (WHO) vuonna 1997 suosittelemaa menetelmää tai mitä tahansa muuta menetelmää, jolla saadaan vastaavat tulokset.” (12) Nykyinen teksti kuuluu seuraavasti: ”Työnantajien on huolehdittava, ettei yksikään työntekijä altistu ilman asbestipitoisuudelle, kun se kahdeksan tunnin aikapainotettuna keskiarvona mitattuna ylittää 0,1 kuitua kuutiosenttimetrissä.” (13) Nykyinen teksti kuuluu seuraavasti:”1. Jos 8 artiklassa vahvistettu raja-arvo ylittyy, on selvitettävä ylittymisen syyt ja toteutettava mahdollisimman nopeasti asianmukaiset toimenpiteet tilanteen korjaamiseksi.Vaikutusalueella ei saa jatkaa työskentelyä ennen kuin riittävät toimenpiteet on toteutettu asianomaisten työntekijöiden suojelemiseksi.” (14) Nykyinen teksti kuuluu seuraavasti: ”Ennen purku- tai kunnossapitotöiden aloittamista työnantajien on, tarvittaessa hankkimalla tietoa tilojen omistajilta, toteutettava kaikki asianmukaiset toimenpiteet mahdollisesti asbestia sisältävien materiaalien tunnistamiseksi. Jos vallitsee pieninkin epäilys asbestin esiintymisestä materiaalissa tai rakenteessa, on noudatettava tämän direktiivin asianomaisia säännöksiä.” (15) a)b)c) Nykyinen teksti kuuluu seuraavasti: ”Tiettyjen toimintojen, kuten purku-, poisto-, korjaus- tai kunnossapitotyön osalta, joiden yhteydessä 8 kohdassa vahvistetun raja-arvon ylittyminen on ilman asbestipitoisuuden rajoittamiseksi toteutetuista teknisistä ehkäisytoimenpiteistä huolimatta ennakoitavissa, työnantajan on määritettävä erityisesti seuraavat toimenpiteet, joilla pyritään varmistamaan työntekijöiden suojelu heidän osallistuessaan tällaisiin toimintoihin:työntekijät on varustettava asianmukaisilla hengityksen suojaimilla ja muilla henkilönsuojaimilla, joita heidän on käytettävä;näkyviin on asetettava varoituksia, joista ilmenee, että 8 artiklassa asetetun raja-arvon ylittyminen on ennakoitavissa; jaasbestista tai asbestipitoisesta materiaalista peräisin olevan pölyn leviäminen tilan tai työkohteen ulkopuolelle on estettävä.” (16) Nykyinen teksti kuuluu seuraavasti: ”1. Ennen kuin purkutyö tai asbestin tai asbestipitoisen tuotteen poistaminen rakennuksesta, rakenteesta, laitteistosta tai asennuksesta tai laivasta aloitetaan, on tehtävä työsuunnitelma.” (17) a)b)c)d)e)f)g)h)i)3. Nykyinen teksti kuuluu seuraavasti: ”2. Koulutuksen on oltava työntekijöille helposti ymmärrettävää. Heidän on saatava sen avulla tarvittavat ennaltaehkäisyyn ja turvallisuuteen liittyvät tiedot ja taidot, erityisesti seuraavista seikoista:asbestin ominaisuuksista ja sen terveysvaikutuksista, myös tupakoinnin synergiavaikutuksesta;tuote- ja materiaalityypeistä, jotka todennäköisesti sisältävät asbestia;toimista, jotka voivat aiheuttaa asbestille altistumisen, ja ennalta ehkäisevien toimien merkityksestä altistuksen vähentämiseksi mahdollisimman pieneksi;turvallisista työtavoista, toimista ja suojavälineistä;hengityksensuojainten asianmukaisesta tarkoituksesta, valinnasta, valikoimasta, rajoituksista ja oikeasta käytöstä;hätämenettelyistä;dekontaminaatiomenettelyistä;jätteiden käsittelystä; jaterveystarkastuksia koskevista vaatimuksista.Käytännön ohjeet asbestinpoistoon osallistuvien työntekijöiden kouluttamisesta laaditaan yhteisön tasolla.” (18) Nykyinen teksti kuuluu seuraavasti: ”Ennen kuin yritykset voivat tehdä asbestin purku- tai poistotöitä, niiden on esitettävä selvitys pätevyydestään tällä alalla. Tämän selvityksen on oltava kansallisen lainsäädännön ja/tai käytännön mukainen.” (19) a)i)ii)iii)b)c)d)e)f) Nykyinen teksti kuuluu seuraavasti: ”1. Kaikessa 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa toiminnassa, on, jollei 3 artiklan 3 kohdasta muuta johdu, toteutettava aiheelliset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että:edellä mainitun toiminnan suorittamiseentarkoitetut paikat ovat selvästi rajattuja ja varoitusmerkein osoitettuja,tarkoitettuihin paikkoihin ei ole pääsyä muilla työntekijöillä kuin niillä, joille se työnsä tai tehtäviensä vuoksi on välttämätöntä,tarkoitetuille paikoille on määrättävä alueet, joilla ei saa tupakoida;varataan alueita, missä työntekijät voivat syödä ja juoda asbestipölylle saastumiselle vaarantumatta;työntekijät varustetaan asianmukaisella työ- tai suojavaatetuksella; tämä työ- tai suojavaatetus jää yritykseen. Se voidaan kuitenkin, jos yritys ei itse suorita puhdistusta, pestä sellaisissa laitoksissa yrityksen ulkopuolella, jotka ovat varustettuja tämänkaltaiseen työhön; tällöin vaatetus on kuljetettava suljetuissa säiliöissä;erilliset säilytyspaikat varataan työ- tai suojavaatetukselle sekä pitovaatteille;työntekijöille varataan asianmukaiset ja riittävät pesu- ja käymälätilat mukaan lukien suihkut pölyisten toimintojen ollessa kyseessä;suojalaitteita on sijoitettava tarkoin määriteltyihin paikkoihin ja ne on tarkistettava ja puhdistettava jokaisen käytön jälkeen; asianmukaiset toimenpiteet on toteutettava vahingoittuneiden laitteiden korjaamiseksi tai vaihtamiseksi ennen jatkokäyttöä.” (20) Nykyinen teksti kuuluu seuraavasti: ”Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden lisäksi ja jollei 3 artiklan 3 kohdasta muuta johdu, on toteutettava aiheelliset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että:” (21) Nykyinen teksti kuuluu seuraavasti: ”1. Jollei 3 artiklan 3 kohdasta muuta johdu, on toteutettava 2–5 kohdassa tarkoitetut toimenpiteet.” (22) Nykyinen teksti kuuluu seuraavasti: ”2. Jokaisen työntekijän terveydentilan arvioinnin on oltava saatavilla ennen altistumisen alkamista asbestista tai asbestipitoisesta materiaalista työpaikalla vapautuvalle pölylle. Tähän arviointiin on sisällyttävä erityinen rintakehän tutkimus. Työntekijöiden kliinisiä tutkimuksia varten annetaan liitteessä I käytännön suosituksia, joihin jäsenvaltio voi viitata. Siirretään komissiolle valta antaa 18 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitettä I sen mukauttamiseksi tekniikan kehitykseen. Tämän artiklan nojalla annettaviin delegoituihin säädöksiin sovelletaan 18 b artiklassa säädettyä menettelyä, jos asianmukaisesti perustelluissa ja poikkeuksellisissa tapauksissa, jotka liittyvät työntekijöiden ja muiden henkilöiden fyysiseen terveyteen ja turvallisuuteen kohdistuviin välittömiin, suoriin ja vakaviin riskeihin, on toteutettava toimia hyvin lyhyessä ajassa, koska asia on erittäin kiireellinen. Uusi arvio täytyy olla saatavilla vähintään kerran kolmessa vuodessa niin kauan kuin altistus jatkuu. Kansallisen lainsäädännön ja/tai käytännön mukaisesti on luotava jokaista ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua työntekijää koskeva henkilökohtainen terveystiedosto.” (23) Nykyinen teksti kuuluu seuraavasti: ”1. Jollei 3 artiklan 3 kohdasta muuta johdu, on toteutettava 2, 3 ja 4 kohdassa tarkoitetut toimenpiteet.” (24) Nykyinen teksti kuuluu seuraavasti: ”Jäsenvaltion on pidettävä luetteloa tunnistetuista asbestoosi- ja mesotelioomatapauksista.”

LUETTELO ASBESTIPERÄISISTÄ SAIRAUKSISTA

Nykytietämyksen mukaan altistuminen asbestikuiduille voi aiheuttaa ainakin seuraavat asbestiperäiset ammattitaudit, jotka jäsenvaltioiden on sen vuoksi sisällytettävä kansallisen lainsäädäntönsä säännöksiin:

–  asbestoosi

–  asbestipölyn hengittämisestä aiheutuva mesoteliooma

–  asbestin aiheuttamat hyvänlaatuiset keuhkopussisairaudet, mukaan lukien kudosvauriot, pyörövarjo ja hyvänlaatuinen keuhkopussin nestekertymä

–  asbestipölyn hengittämisestä aiheutuva keuhkosyöpä, mukaan lukien keuhkoputken syöpä

–  asbestipölyn hengittämisestä aiheutuva kurkunpääsyöpä

–  asbestin aiheuttama munasarjasyöpä

Kansainvälinen syöväntutkimuslaitos on havainnut asbestialtistuksen positiivisen yhteyden seuraaviin sairauksiin:

–  nielusyöpä

–  kolorektaalisyöpä

–  mahasyöpä.”

PYYDETYN EHDOTUKSEN SISÄLTÖÄ KOSKEVAT SUOSITUKSET

Asbestiperäisten sairauksien tunnustaminen ja korvauksen maksaminen niiden johdosta

Euroopan parlamentti pyytää, että kuultuaan työmarkkinaosapuolia SEUT 154 artiklan mukaisesti komissio esittää SEUT 153 artiklan 2 kohdan b alakohdan nojalla ehdotuksen direktiiviksi ammattitautien, kaikki asbestiperäiset sairaudet mukaan lukien, toteamista koskevista vähimmäisvaatimuksista ja asianomaisten henkilöiden oikeudesta kohtuulliseen korvaukseen. Komission ehdotuksessa olisi käsiteltävä ainakin seuraavia seikkoja:

1)  luettelo ammattitaudeista, joista voidaan maksaa korvausta, joihin sovelletaan ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä ja jotka jäsenvaltioiden on tunnustettava; luettelo ei rajoita suotuisamman kansallisen lainsäädännön soveltamista, se olisi laadittava eurooppalaisesta ammattitautiluettelosta 19. syyskuuta 2003 annetun komission suosituksen pohjalta ja saatettava ajan tasalle viimeisimpien saatavilla olevien tieteellisten tietojen perusteella;

2)  keskitettyjen palvelupisteiden perustaminen, jotka toimivat yhteyspisteinä asianomaisille henkilöille ja joissa käsitellään kaikkia ammattitauteihin liittyviä asioita;

3)  kansallisen toimen, esimerkiksi asiamiehen toimen, perustaminen avustamaan ammattitautiin sairastuneita tunnustamismenettelyissä sekä lisätuen antaminen muun muassa ammattijärjestöille ja sairaiden yhdistyksille ja parhaiden käytäntöjen vaihtaminen niiden kanssa tunnustamismenettelyistä;

4)  ammattitautien tunnustamista koskevan todistustaakan kääntäminen tai ainakin sen tehokas yksinkertaistaminen, esimerkiksi säätämällä, että kun asbestialtistus työpaikalla voidaan kohtuudella osoittaa, altistuksen ja myöhempien oireiden välillä voidaan olettaa olevan yhteys;

5)  säännökset tunnustetuista asbestiperäisistä sairauksista maksettavista kohtuullisista korvauksista.

PYYDETYN EHDOTUKSEN SISÄLTÖÄ KOSKEVAT SUOSITUKSET

Direktiivin 2010/31/EU saattaminen ajan tasalle – asbestikartoitus ennen energiaperuskorjaustöitä

Euroopan parlamentti pyytää, että komissio esittää SEUT 194 artiklan 2 kohdan nojalla ehdotuksen rakennusten energiatehokkuudesta annetun direktiivin 2010/31/EU muuttamisesta seuraavien suositusten pohjalta:

Korvataan 7 artikla seuraavasti:

”7 artikla

Olemassa olevat rakennukset

Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että kun rakennuksiin tehdään laajamittaisia korjauksia, rakennuksen tai sen korjatun osan energiatehokkuutta parannetaan siten, että ne täyttävät 4 artiklan mukaisesti vahvistetut energiatehokkuutta koskevat vähimmäisvaatimukset sikäli kuin tämä on teknisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti toteutettavissa.

Näitä vaatimuksia sovelletaan korjattuun rakennukseen tai rakennuksen osaan kokonaisuudessaan. Lisäksi tai vaihtoehtoisesti vaatimuksia voidaan soveltaa korjattuihin rakennusosiin.

Jäsenvaltioiden on lisäksi toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että kun rakennusosa, joka muodostaa osan rakennuksen vaippaa ja jolla on merkittävä vaikutus rakennuksen vaipan energiatehokkuuteen, jälkiasennetaan tai korvataan, kyseisen rakennusosan energiatehokkuus täyttää energiatehokkuutta koskevat vähimmäisvaatimukset sikäli kuin tämä on teknisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti toteutettavissa.

Jäsenvaltioiden on määritettävä nämä energiatehokkuutta koskevat vähimmäisvaatimukset 4 artiklan mukaisesti.

Jäsenvaltioiden on kannustettava laajamittaisten korjausten kohteena olevien rakennusten osalta erittäin tehokkaisiin vaihtoehtoisiin järjestelmiin, mikäli se on teknisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti toteutettavissa, ja otettava huomioon terveelliset sisäilmasto-olosuhteet sekä paloturvallisuus ja voimakkaaseen seismiseen toimintaan liittyvät riskit.

Jäsenvaltioiden on tehtävä pakolliseksi rakennusten tarkastaminen asbestin ja muiden vaarallisten materiaalien varalta ennen peruskorjaustöiden aloittamista. Kartoituksen tulos on kirjattava todistukseen, jossa ilmoitetaan, esiintyykö rakennuksessa asbestia tai muita vaarallisia materiaaleja vai ei. Jos asbestia esiintyy, todistuksessa on ilmoitettava, minkä tyyppisiä asbestipitoisia materiaaleja rakennuksesta löydettiin ja niiden tarkka sijainti. Kun paikannus- ja selvitystoimien tulosten perusteella ei voida sulkea pois mahdollisuutta, että asbestia esiintyy jossain materiaalissa, on sovellettava varovaisuusperiaatetta. Peruskorjauksessa poistettavien materiaalien poistaminen ja hävittäminen on tehtävä hallitusti ja turvallisesti direktiivin 2009/148/EY, asetuksen (EU) N:o 305/2011 ja muiden asiaankuuluvien säädösten mukaisesti.”

PYYDETYN EHDOTUKSEN SISÄLTÖÄ KOSKEVAT SUOSITUKSET

Myytäväksi tai vuokrattavaksi tarjottavien rakennusten asbestikartoitus

Euroopan parlamentti pyytää, että komissio esittää SEUT 169 artiklan 3 kohdan ja 114 artiklan 1 kohdan nojalla ehdotuksen direktiiviksi vähimmäisvaatimuksista asbestitodistuksille, jotka annetaan myytävistä tai vuokrattavista rakennuksista, jotka on rakennettu ennen vuotta 2005 tai ennen vastaavan kansallisen asbestikiellon voimaantulovuotta sen mukaan, kumpi ajankohta on aiempi. Ehdotuksessa olisi käsiteltävä ainakin seuraavia seikkoja:

(1)  sellaisten (julkisten ja yksityisten) rakennusten, jotka on rakennettu ennen vuotta 2005 tai ennen vastaavan kansallisen asbestikiellon voimaantulovuotta sen mukaan, kumpi ajankohta on aiempi, omistajien velvollisuus teettää rakennuksen kartoitus mahdollisten asbestia sisältävien materiaalien paikantamiseksi ja tunnistamiseksi ennen rakennuksen (tai sen osan) myymistä tai vuokraamista;

(2)  kartoituksia voivat suorittaa vain sertifioidut toimijat direktiivin 2009/148/EY ja kansallisen lainsäädännön ja käytännön mukaisesti ja toimivaltaisen kansallisen elimen valvonnassa;

(3)  jotta rakennuksen käyttäjiä tai asukkaita voidaan suojella mahdollisimman tehokkaasti, asbestin kartoituksen ja tarvittaessa poistamisen tai, jos se ei ole teknisesti mahdollista, kapseloinnin voi suorittaa vain pätevä ja sertifioitu toimija direktiivin 2009/148/EY ja kansallisen lainsäädännön ja käytännön mukaisesti ja toimivaltaisen kansallisen elimen valvonnassa;

(4)  sertifioidun toimijan on ilmoitettava kartoituksen tuloksesta omistajalle, ja toimivaltaisen kansallisen elimen (keskitetty palvelupiste) olisi annettava 5 alakohdan mukainen todistus, joka tallennetaan kansalliseen rekisteriin, ja annettava omistajille neuvoja sovellettavista laista ja asetuksista, myös havaitun asbestin asianmukaisesta ja turvallisesta poistamisesta, sekä taloudellisesta tuesta, jota voi saada asiaankuuluvista ERI-rahastoista;

(5)  asbestitodistuksessa on oltava kartoituksen tulos, mukaan lukien luettelo löydettyjen asbestia sisältävien materiaalien tyypeistä, niiden tarkka sijainti ja nykyinen kunto, sekä ilmoitus töistä ja valvonnasta, jotka ovat tarpeen asukkaiden terveydelle aiheutuvien haittojen välttämiseksi, suunnitelma asbestin poistamiseksi turvallisesti sekä tiedot rakennuksen mahdollisista alueista, joita ei ole voitu kartoittaa tai joissa tehtyjen selvitystoimien perusteella ei voida sulkea pois asbestin esiintymistä;

(6)  asbestin esiintymisestä todistavalla todistuksella olisi oltava tarkoituksenmukainen, valvonnan tarvetta vastaava voimassaoloaika, jotta vältetään toistuva kartoitus;

(7)  todistukset on tallennettava olemassa oleviin asbestirekistereihin, asetettava rakennuksessa töitä tekevien yritysten ja työntekijöiden saataville, liitettävä mahdolliseen kiinteistöä koskevaan myyntisopimukseen ja asetettava kiinteistön mahdollisten vuokralaisten saataville;

(8)  sellaisille rakennusten myyjille ja vuokranantajille, jotka eivät teetä vaadittua kartoitusta ja ilmoita siitä toimivaltaiselle elimelle ennen kiinteistön myyntiä tai vuokraamista, olisi määrättävä tehokkaita, oikeasuhtaisia ja varoittavia sakkoja;

(9)  on otettava käyttöön asianmukaiset vastuujärjestelmät, joita sovelletaan, jos säännöksiä ei noudateta.

Toimivaltaisen kansallisen elimen on julkaistava luettelo ensimmäisen kohdan 2 alakohdassa tarkoitetuista sertifioiduista toimijoista.