Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 167 ja 173 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja erityisesti sen 11 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn pöytäkirjan N:o 29 jäsenvaltioiden julkisen palvelun yleisradiotoiminnasta (Amsterdamin pöytäkirja),

–  ottaa huomioon ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi digitaalisten palvelujen sisämarkkinoista (digipalvelusäädös) ja direktiivin 2000/31/EY muuttamisesta (COM(2020)0825),

–  ottaa huomioon ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kilpailullisista ja oikeudenmukaisista markkinoista digitaalialalla (digimarkkinasäädös) (COM(2020)0842),

–  ottaa huomioon 18. toukokuuta 2021 annetut neuvoston päätelmät ”Euroopan media-ala digitaalisella vuosikymmenellä: elpymistä ja muutosta tukeva toimintasuunnitelma”,

–  ottaa huomioon 15. joulukuuta 2020 annetut neuvoston päätelmät häiriönsietokyvyn vahvistamisesta ja hybridiuhkien, myös covid-19-pandemiaan liittyvän disinformaation, torjumisesta,

–  ottaa huomioon 7. kesäkuuta 2019 annetut neuvoston päätelmät eurooppalaisten audiovisuaalisten teosten rajatylittävän levityksen parantamisesta painottaen yhteistuotantoja,

–  ottaa huomioon 26. toukokuuta 2021 annetun komission tiedonannon ”Euroopan komission ohjeet disinformaatiota koskevien käytännesääntöjen tehostamiseksi” (COM(2021)0262),

–  ottaa huomioon tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimuksista 17. huhtikuuta 2019 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/882(1),

–  ottaa huomioon 19. joulukuuta 2018 annetut neuvoston päätelmät eurooppalaisen sisällön vahvistamisesta digitaalitaloudessa,

–  ottaa huomioon Toimittajat ilman rajoja -järjestön julkaisemat lehdistönvapausindeksin tulokset sekä yliopistollisen Eurooppa-instituutin tiedotusvälineiden moniarvoisuuden ja vapauden keskuksen (Centre for Media Pluralism and Media Freedom) tiedotusvälineiden moniarvoisuuden seurantavälineen tulokset,

–  ottaa huomioon tekijänoikeudesta ja lähioikeuksista digitaalisilla sisämarkkinoilla 17. huhtikuuta 2019 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/790(2) (tekijänoikeusdirektiivi),

–  ottaa huomioon InvestEU-ohjelman perustamisesta 24. maaliskuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/523(3),

–  ottaa huomioon audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoamista koskevien jäsenvaltioiden tiettyjen lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annetun direktiivin 2010/13/EU (audiovisuaalisia mediapalveluja koskeva direktiivi) muuttamisesta vaihtuvien markkinarealiteettien vuoksi 14. marraskuuta 2018 annetun direktiivin (EU) 2018/1808(4),

–  ottaa huomioon 18. marraskuuta 2020 annetut neuvoston päätelmät vapaan ja moniarvoisen mediajärjestelmän turvaamisesta,

–  ottaa huomioon 3. joulukuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Euroopan media-ala digitaalisella vuosikymmenellä: elpymistä ja muutosta tukeva toimintasuunnitelma” (COM(2020)0784),

–  ottaa huomioon 3. joulukuuta 2020 annetun komission tiedonannon Euroopan demokratiatoimintasuunnitelmasta (COM(2020)0790),

–  ottaa huomioon 25. marraskuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Kaikki irti EU:n innovointipotentiaalista: Teollis- ja tekijänoikeuksia koskeva toimintasuunnitelma EU:n elpymisen ja palautumiskyvyn tueksi” (COM(2020)0760),

–  ottaa huomioon 1. maaliskuuta 1998 voimaan tulleen alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskevan eurooppalaisen peruskirjan joukkoviestimiä koskevat säännökset,

–  ottaa huomioon 5. joulukuuta 2018 annetun komission ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan yhteisen tiedonannon ”Disinformaation torjuntaa koskeva toimintasuunnitelma” (JOIN(2018)0036),

–  ottaa huomioon 6. huhtikuuta 2016 annetun komission ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan yhteisen tiedonannon ”Yhteinen kehys hybridiuhkien torjumiseksi: Euroopan unionin toimet” (JOIN(2016)0018),

–  ottaa huomioon 25. marraskuuta 2020 antamansa päätöslauselman tiedotusvälineiden vapauden vahvistamisesta: toimittajien suojelu Euroopassa, vihapuhe, disinformaatio ja alustojen rooli(5),

–  ottaa huomioon vuoden 2030 digitaaliset tavoitteet, jotka on asetettu 9. maaliskuuta 2021 annetussa komission tiedonannossa ”2030 digitaalinen kompassi: eurooppalainen lähestymistapa digitaalista vuosikymmentä varten” (COM(2021)0118,

–  ottaa huomioon 26. toukokuuta 2020 annetut kulttuuri- ja audiovisuaalialaa koskevat neuvoston päätelmät,

–  ottaa huomioon 9. kesäkuuta 2020 annetut neuvoston päätelmät Euroopan digitaalisen tulevaisuuden rakentamisesta,

–  ottaa huomioon 12. joulukuuta 2018 annetut neuvoston päätelmät kulttuurialan työsuunnitelmasta kaudelle 2019–2022,

–  ottaa huomioon 26. marraskuuta 2013 annetut neuvoston päätelmät tiedotusvälineiden vapaudesta ja moniarvoisuudesta digitaalisessa ympäristössä,

–  ottaa huomioon 17. huhtikuuta 2020 antamansa päätöslauselman EU:n yhteensovitetuista toimista covid-19-pandemian ja sen seurausten torjumiseksi(6),

–  ottaa huomioon 30. toukokuuta 2018 annetun ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Luova Eurooppa -ohjelman perustamisesta (2021–2027) (COM(2018)0366),

–  ottaa huomioon heinäkuussa 2020 julkistetun kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan teettämän tutkimuksen ”Safety of Journalists and the Fighting of Corruption in the EU”,

–  ottaa huomioon kesäkuussa 2020 julkistetun Euroopan audiovisuaalisen observatorion raportin ”IRIS Plus 2020-2: The European audiovisual Industry in the time of COVID-19”,

–  ottaa huomioon 3. tammikuuta 2020 julkistetun Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen kertomuksen ”Threats to Media Freedom and Journalists’ Security in Europe”,

–  ottaa huomioon heinäkuussa 2020 julkistetun tiedotusvälineiden moniarvoisuuden ja vapauden keskuksen raportin ”Media Pluralism Monitor 2020 Results”,

–  ottaa huomioon 17. syyskuuta 2020 antamansa päätöslauselman Euroopan kulttuurisesta elpymisestä(7),

–  ottaa huomioon 15. syyskuuta 2020 antamansa päätöslauselman tehokkaista toimenpiteistä Erasmus+-ohjelman ja Luova Eurooppa -ohjelman sekä Euroopan solidaarisuusjoukkojen muuttamiseksi ympäristöystävällisemmiksi(8),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 54 artiklan,

–  ottaa huomioon kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan mietinnön (A9-0278/2021),

A.  toteaa, että tässä mietinnössä ’uutismedia’ tulee ymmärtää niin, että se kattaa kaiken toimituksellisen median, kuten television, radion ja julkaisualat, mukaan lukien sanoma‑ ja aikakauslehdet sekä digitaalisen median;

B.  toteaa, että tässä mietinnössä ’audiovisuaalialat’ tulee ymmärtää niin, että ne kattavat yleisradioalan, audio-, video- ja multimedia-alat ja -teollisuuden kaikessa monimuotoisuudessaan sekä elokuvateatterit ja muut esityspaikat;

C.  toteaa, että tässä mietinnössä ’media’ ja ’media-ala’ kattavat sekä uutismedia- että audiovisuaalialat;

D.  ottaa huomioon, että kulttuuriala ja luovat toimialat, joihin uutismedia- ja audiovisuaalialat kuuluvat erottamattomana ja olennaisena osana, ja erityisesti mikro- ja pk-yritykset ovat olleet covid-19-kriisin seurauksista eniten kärsineiden joukossa; toteaa, että näiden alojen odotetaan myös elpyvän yleistä taloutta hitaammin; toteaa, että pandemian seurauksilla on ollut uutismedia- ja audiovisuaalialojen eri toimijoihin erilaisia vaikutuksia ja ne ovat näin ollen kohdanneet erilaisia haasteita, joihin on kriisistä selviämiseksi vastattava räätälöidyillä toimenpiteillä;

E.  toteaa, että audiovisuaalialoihin on kohdistunut vakavia vaikutuksia ja ne ovat kärsineet mittavista tulonmenetyksistä (elokuvateattereiden ja jakelijoiden vuoden 2020 lipputulot pienenivät lähes 70 prosenttia ja tulot kokonaisuudessaan 4 miljardia euroa(9) ja tuotannon aktiviteetti laski 30 prosenttia ja yhteistuotannot lakkasivat kokonaan), jotka vaarantavat niiden mahdollisuuden toipua kriisistä ja asettavat haasteita eurooppalaisten elokuvien ja kulttuurin rahoitukselle ja levitykselle(10); toteaa, että näillä aloilla on kullakin erillisiä haasteita, mukaan lukien tiukemmista terveys- ja turvallisuustoimista johtuvat kohonneet käyttökustannukset;

F.  katsoo, että elokuvateatterit ja -festivaalit ovat keskeisessä asemassa Euroopan audiovisuaalisessa ekosysteemissä erityisesti jakelun kannalta sekä niiden kansalaisille tarjoaman katselukokemuksen kannalta; toteaa, että nykyiset hygieniatoimenpiteet estävät näitä tiloja toimimasta täydessä kapasiteetissaan tai laisinkaan; toteaa, että siellä, missä elokuvateattereita on avattu, yleisö on palannut ja yleisömäärät ovat olleet verrattavissa ennen covid-kriisiä valinneisiin määriin;

G.  toteaa, että pandemia lopetti äkkinäisesti mainosinvestoinnit, jotka ovat uutismedia-alan olennainen tulonlähde; toteaa, että varhaisten arvioiden mukaan uutismedian mainostulot ovat laskeneet 20–80 prosenttia(11); toteaa, että mediaorganisaatioilla ja erityisesti pk-yrityksillä on usein maksuvalmiusongelmia;

H.  toteaa, että uutismedia-alalla toimivien organisaatioiden ja yritysten laajuus vaihtelee freelancereista, kuten toimittajista ja teknisestä henkilöstöstä, yleisradiotoiminnan harjoittajiin ja suuriin, vertikaalisesti erittäin integroituneisiin mediayhtymiin, pieniin paikallisiin ja alueellisiin uutismedioihin ja erilaisiin voittoa tavoittelemattomiin yhdistyksiin; toteaa, että useimmille jäsenvaltioille on ominaista erittäin keskittyneet markkinat ja yleisradiotoiminnan aloilla esiintyvät mono- ja oligopolit, sanomalehtialan oligopolit sekä huomattava kilpailu aikakauslehti- ja kirjankustannuksen aloilla(12);

I.  toteaa, että pandemian vaikutusten lisäksi media-alalla on myös merkittäviä haasteita, jotka liittyvät digitaaliseen siirtymään ja vaikutukseen, joka tällä on alan koko liiketoimintamalliin; toteaa, että tarvitaan lisää toimia, jotta luodaan turvallinen, tasapuolinen ja kilpailukykyinen verkkoympäristö, joka myös turvaa kansalaisten perusoikeudet; toteaa, että komission on edistettävä ääni- ja audiovisuaalimedian uusien liiketoimintamallien luomista digitaalialalla;

J.  toteaa, että korkealaatuinen, riippumaton ja riittävästi rahoitettu uutismedia ja ammattitaitoinen journalismi ovat olennaisen tärkeitä median vapaudelle ja moniarvoisuudelle ja ovat näin ollen demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen tukipilareita; toteaa, että median vapaus on vakavasti heikentynyt viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana; toteaa, että covid-19-kriisi on vahvistanut sellaisen korkealaatuisen journalismin merkitystä, joka voi välittää tietoa kansalaisille ja edistää heidän kriittistä ajatteluaan; katsoo, että tietoekosysteemiä portinvartijoista mediaan on tasapainotettava; toteaa, että on suoritettava kaikki toimet, joilla turvataan media-alan vakaus ja riippumattomuus taloudellisesta ja poliittisesta painostuksesta, lisätään median vapautta ja moniarvoisuutta(13), edistetään parempien normien käyttöä alalla sekä verkossa että sen ulkopuolella ja taataan toimittajien ja tietolähteiden turvallisuus; katsoo, että median rahoituksen avoimuus on olennainen tekijä luottamuksen edistämiseksi kansalaisten keskuudessa;

K.  toteaa, että uutismedia- ja audiovisuaalialat ovat keskeisessä asemassa demokraattisten yhteiskuntiemme palautumiskyvyn ja osallistavuuden sekä kulttuurisen monimuotoisuuden ja median moniarvoisuuden edistämisessä; toteaa, että uutismedia- ja audiovisuaalialojen arvoketju koostuu monista eri toimijoista ja yrityksistä, jotka tuottavat, lähettävät tai esittävät sisältöä, johon sovelletaan usein teollis- ja tekijänoikeuksia, ja että nämä alat koostuvat enimmäkseen pk-yrityksistä ja auttavat edistämään, vahvistamaan ja vaalimaan Euroopan kulttuurista, kielellistä, sosiaalista ja poliittista monimuotoisuutta; katsoo, että Euroopan audiovisuaali- ja media-alaa olisi näin ollen jäsennettävä kilpailluksi toimialaksi samanaikaisesti, kun edistetään kulttuurista monimuotoisuutta ja pienempien toimijoiden markkinoille pääsyä;

L.  toteaa, että media- ja audiovisuaalialan toimintasuunnitelmassa esitetyn alakohtaisen strategian olisi oltava mahdollisimman kokonaisvaltainen ja siinä olisi hyödynnettävä kattavasti kaikkia mahdollisia vipuvaikutuksia investointien lisäämiseksi uutismedian ja julkaisutoiminnan aloilla sekä audiovisuaalialalla; katsoo, että toimintasuunnitelman tavoitteena olisi oltava kulttuurisen, taiteellisen ja teollisen monimuotoisuuden edistäminen arvoketjujen kaikissa osissa; toteaa, että toimintasuunnitelmassa vahvistettujen toimien olisi perustuttava tarkistettuun audiovisuaalisia mediapalveluja koskevaan direktiiviin ja Luova Eurooppa -ohjelman Media-lohkoon, jotta tuetaan elokuva- ja audiovisuaalisten teosten laillista käyttöä ja saatavuutta kaikkialla Euroopassa ja jotta yleisölle tarjotaan kulttuurisesti monimuotoista korkealaatuista sisältöä;

M.  toteaa, että EU:n ja sen jäsenvaltioiden olisi otettava käyttöön toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että media perustuu yleisiin arvoihin ja on avoin, demokraattinen, kestävä ja osallistava ja että se on toimintaympäristö, jossa yhä useammat naiset, rodullisia ja etnisiä vähemmistöjä edustavat henkilöt, maahanmuuttajat ja pakolaiset, hlbtiq+-yhteisöihin kuuluvat henkilöt sekä vammaiset henkilöt toimivat luovissa tehtävissä ja johtotehtävissä;

N.  toteaa, että covid-19-kriisin vuoksi tekijänoikeusdirektiivin, lähetystoimintaa harjoittavien organisaatioiden tiettyihin verkkolähetyksiin ja televisio- ja radio-ohjelmien edelleenlähetyksiin sovellettavien tekijänoikeuden ja lähioikeuksien käyttämistä koskevien sääntöjen vahvistamisesta 17 päivänä huhtikuuta 2019 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/789(14) sekä audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin täytäntöönpano on viivästynyt jäsenvaltioissa; toteaa, että jäsenvaltioiden olisi hyödynnettävä tällaiset viivästykset ja sisällytettävä lain täytäntöönpanoon rohkeita ratkaisuja kriisistä Euroopan audiovisuaaliselle alalle aiheutuneisiin tai kriisin pahentamiin haasteisiin vastaamiseksi, kuten tekijöille heidän teostensa hyödyntämisestä verkossa maksettavat korvaukset ja globaalien alustojen taloudellinen investointi paikalliseen tuotantoon;

O.  katsoo, että uutismedian ja yleisradiotoiminnan alat hyötyisivät molemmat johdonmukaisemmasta ja kokonaisvaltaisemmasta lähestymistavasta; ottaa huomioon, että komissio on ilmoittanut aikomuksestaan ehdottaa median vapautta koskevaa säädöstä; toteaa, että sen tulisi perustua jo olemassa oleviin aloitteisiin, kuten demokratiatoimintasuunnitelmaan, media- ja audiovisuaalialan toimintasuunnitelmaan, digipalvelusäädökseen ja digimarkkinasäädökseen, pikemmin kuin keskittyä yksinomaan uuteen lainsäädäntöön;

P.  toteaa, että alueelliset ja yksinomaiset lisensointioikeudet ovat olennaisen tärkeitä elokuva- ja audiovisuaalialoille niiden luovuuden, rahoituksen, vapauden ja pitkän aikavälin kestävyyden säilyttämiseksi ja takaamiseksi;

Q.  toteaa, että tiedotus- ja viestintäpolitiikoissa on otettava huomioon sisällön saavutettavuus aistivammaisten henkilöiden kannalta EU:n eri direktiivien mukaisesti;

Elpyminen ja tuki

1.  korostaa talouden laskusuhdanteen seurauksia ja toistaa painokkaasti komissiolle ja jäsenvaltioille esittämänsä kehotuksen lisätä uutismedia- ja audiovisuaalialoille sekä laajemmin kulttuurialalle ja luoville aloille saatavilla olevaa tukea ja ottaa siinä erityisesti huomioon pk-yritykset; katsoo, että uutismedia- ja audiovisuaalialojen määrärahoja olisi lisättävä monivuotisen rahoituskehyksen eri ohjelmissa; huomauttaa, että EU:n ja jäsenvaltioiden on tuettava näitä aloja ja kehottaa komissiota kannustamaan jäsenvaltioita painokkaasti lisäämään aloille annettavaa tukea määrärahoista, jotka jäsenvaltioille on myönnetty niiden hyväksytyissä kansallisissa elpymissuunnitelmissa, jotta alat voivat kaikilta osin toipua pandemiasta, tulla kestävämmiksi ja jatkaa vihreää ja digitaalista siirtymäänsä; katsoo, että kaikissa aloitteissa olisi erityisesti otettava huomioon paikalliset ja alueelliset tiedotusvälineet sekä pienillä markkinoilla toimivat uutismediat; korostaa tarvetta läpinäkyvälle ja avoimelle tukimekanismille tiedotusvälineiden riippumattomuuden säilyttämiseksi;

2.  pitää myönteisenä uutismedia-alaa koskevan NEWS-aloitteen käynnistämistä, Euroopan uutismediafoorumin perustamista koskeva ehdotus mukana luettuna, ja katsoo, että sen olisi oltava mahdollisimman osallistava ja sen myötä olisi voitava käydä syvällistä vuoropuhelua asianomaisten alojen kanssa niiden meneillään olevista muutosprosesseista; kehottaa komissiota kehittämään aloitetta edelleen ja tekemään siitä pysyvän, jos sidosryhmät sitä pyytävät; pitää myönteisenä, että aloitetta tuetaan monivuotisen rahoituskehyksen eri ohjelmista; korostaa kuitenkin, että aloitetta on valvottava kattavasti, jotta varmistetaan EU:n varojen moitteeton käyttö; toistaa painokkaasti useaan otteeseen esittämänsä kehotuksen perustaa EU:n pysyvä uutismediarahasto riippumattoman uutisoinnin vahvistamiseksi, eurooppalaisten toimittajien ja journalismin riippumattomuuden turvaamiseksi ja tiedotusvälineiden vapauden takaamiseksi; korostaa, että NEWS-aloitetta täydentävissä valmiuksia parantavissa palveluissa olisi myös otettava huomioon paikalliset ja alueelliset tiedotusvälineet;

3.  pitää myönteisenä tarpeisiin mukautettua interaktiivista työkalua, joka auttaa mediaorganisaatioita löytämään rahoitusmahdollisuuksia kansallisesti ja EU:n tasolla; katsoo, että erityisesti pienemmät mediaorganisaatiot voisivat hyötyä suuresti tarpeisiin mukautetusta koulutuksesta ja tuesta; korostaa, että tällaisen työkalun on oltava käyttäjäystävällinen ja sen on tarjottava asianmukaista teknistä tukea koko hakemusprosessin ajan;

4.  pitää myönteisenä uuden Luova Eurooppa -ohjelman hyväksymistä, korostaa ohjelman merkitystä ja suhtautuu myönteisesti siihen, että uudistetussa monialaisessa lohkossa on otettu käyttöön uusia toimia, jotka koskevat tiedotusvälineiden vapauden, korkealaatuisen journalismin ja medialukutaidon vahvistamista; katsoo, että tällaisen tuen piiriin pääseminen ja tuen nopea saaminen ovat ensisijaisen tärkeitä; katsoo kuitenkin, että saatavilla oleva tuki on riittämätön alan rahoitustarpeet huomioon ottaen; kehottaa komissiota ottamaan kaikilta osin käyttöön rahoitus, joka uutismedia-alalle on saatavilla nykyisen ohjelmakauden monialaisessa lohkossa;

5.  huomauttaa, että audiovisuaalialat tarvitsevat kiireellisesti voimakasta ja kestävää tukea EU:n eri rahoitusohjelmista, kuten Horisontti Eurooppa -ohjelmasta, Luova Eurooppa -ohjelman MEDIA-lohkosta ja koheesiorahastoista; muistuttaa, että määrärahojen saatavuuteen liittyviä hallinnollisia esteitä olisi poistettava ja hakijoille olisi tarjottava enemmän joustavuutta, erityisesti pk-yrityksille, jotka edustavat sidosryhmien suurta enemmistöä alalla;

6.  palauttaa mieliin, että Luova Eurooppa -ohjelman MEDIA-lohkossa olisi pyrittävä tasapainoon eri jäsenvaltioihin ja ohjelman tukemille eri klustereille ja tyylilajeille myönnettävän rahoituksen suhteen; muistuttaa olevan alan kannalta olennaista, että jäsenvaltiot vaalivat riippumattomien toimijoiden ekosysteemiä, joka on luovan työn monimuotoisuutta edistävä voima;

7.  pitää myönteisenä InvestEU-ohjelmaan perustuvaa pääomapohjaista pilottialoitetta, joka voi tukea uutismedia-alaa innovatiivisesti; kehottaa komissiota myöntämään pilottialoitteelle riittävät määrärahat;

8.  pitää valitettavana, että nykyiset tukitoimenpiteet eivät kata joitakin mediaekosysteemin osia; kehottaa komissiota jatkamaan selvitystyötään uutismedian tarpeisiin räätälöidyistä tukijärjestelmistä ja suunnittelemaan audiovisuaalisten yhteistuotantojen vakuutustakuiden käyttöön ottamista; kehottaa kiinnittämään kaikissa tukitoimissa erityistä huomiota jäsenvaltioihin, joilla on alhainen audiovisuaalinen tuotantokapasiteetti; korostaa hyötyjä, joita jäsenvaltioiden välisestä parhaiden käytäntöjen vaihtamisesta on audiovisuaalisen ekosysteemin tukemiselle;

9.  kehottaa komissiota tunnustamaan Euranet Plus -radioverkoston erityisen luonteen itsenäisenä radioverkostona, joka kuroo onnistuneesti umpeen viestintäkuilua EU:n ja sen kansalaisten välillä vahvistaen ymmärrystä kaikista EU:n toimintapolitiikan aloista ja edistämällä keskustelua niistä; pyytää, että Euranet Plus -radioverkoston nykyinen perusrahoitus uusitaan vähintään kahdeksi vuodeksi siirtymäkauden rahoitustuen muodossa, jotta se voisi laatia pitkän aikavälin strategisen suunnitelman verkoston kehittämiseksi vuoden 2027 loppuun mennessä ja jotta se voisi kasvattaa jäsenmääräänsä sekä maantieteellistä ja kielellistä kattavuuttaan, valmistautua digitaaliseen siirtymään ja investoida tuotteidensa ja palveluidensa lisäparannuksiin;

10.  kehottaa komissiota toteuttamaan tutkimuksen uutismedian rahoitustuesta EU:ssa, laatimaan suuntaviivoja sekä edistämään julkisia rahoitusmekanismeja koskevan tiedon ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa jäsenvaltioiden välillä; muistuttaa, että riippumattomien tahojen olisi vastattava tutkimuksen toteuttamisesta; muistuttaa jäsenvaltioiden vastuusta kulttuuri-, koulutus-, nuoriso- ja tiedotusvälineitä koskevan politiikan suhteen ja erityisesti näiden alojen rahoitusmekanismeissa, joiden on oltava selkeitä ja läpinäkyviä;

11.  muistuttaa, että vähemmistömediat ovat yleisissä järjestelmissä heikommassa kilpailuasemassa enemmistömedioihin nähden, ja pyytää, että jäsenvaltiot tukevat sisällön tuottamista alueellisilla ja vähemmistökielillä ja sen laajamittaista levitystä eri alustoilla;

12.  toteaa, että vaikka LUMIERE VOD -tietokanta ja Euroopan audiovisuaalisen observatorion muut tietokannat keräävät runsaasti tietoa tilausvideoalustojen tarjoaman sisällön alkuperästä, ei ole olemassa mitään tietoa eri medioissa käytettävistä tekstityksistä, viittomakielistä ja muista kielistä; katsoo, että nämä tiedot ovat ensisijaisen tärkeitä, koska niiden perusteella suunnitellaan ja seurataan EU:n audiovisuaalisia toimintapolitiikkoja ja edistetään saavutettavuutta tilausvideoalustoilla aistivammaisten henkilöiden kannalta;

13.  katsoo, että veropolitiikat ovat ensisijainen väline, joka voisi parantaa median sekä kulttuurialan ja luovien alojen elpymistä ja palautumiskykyä ja edistää investointeja näihin aloihin; kannustaa jäsenvaltioita, joilla on riittävä finanssipoliittinen liikkumavara, osaltaan vauhdittamaan mediatuotantoa sekä uutismedian ja audiovisuaalisten teosten jakelua ja kulutusta, elokuvateatterikäynnit mukaan lukien, tähän soveltuvien veropoliittisten ja taloudellisten kannustimien avulla ja ottamaan samalla huomioon fyysisten tilojen ja verkon väliset erot erityisesti niihin liittyvien ylläpitokulujen suhteen; pitää myönteisenä komission ilmoitusta Euroopan elokuvateattereiden verkostolle annettavasta taloudellisesta lisätuesta; kehottaa myös komissiota edistämään hyvien käytäntöjen vaihtoa jäsenvaltioiden välillä media- ja audiovisuaalialojen kilpailukyvyn tukemiseksi; korostaa kuitenkin, että erityisillä veropolitiikoilla olisi varmistettava tasapuoliset toimintaedellytykset kaikille media-alan toimijoille eikä niiden pitäisi haitata pk-yritysten ja freelancereiden toimintaa;

14.  katsoo, että riippumattoman median sekä media- ja informaatiolukutaidon vahvistamisen tukemisen olisi myös oltava olennainen osa EU:n ulkopolitiikkaa;

Tasapuolisten toimintaedellytysten varmistaminen

15.  kiinnittää huomiota siihen, että nykyinen kriisi uhkaa nopeuttaa uutismedioiden yhdistymistä, erityisesti jäsenvaltioiden sisällä, mikä voi olla haitaksi tiedotusvälineiden moniarvoisuudelle ja tiedon laadulle ja puolueettomuudelle erityisesti pienemmillä markkinoilla, joissa valinnanvaraa on vähemmän; toteaa kuitenkin, että media- ja audiovisuaalialojen kilpailuolosuhteet muuttuvat nopeasti, ja varoittaa siitä, että vaikka sulautuminen voi olla pienemmille toimijoille viimeinen keino välttää konkurssi, tällaista yhdistymistä ei pidä pitää vallitsevana normina; pyytää siksi kilpailuviranomaisia pysymään valppaina ja tarkastelemaan sulautumien ja yritysostojen pitkän aikavälin vaikutuksia paitsi markkinaosuuksiin myös kielelliseen ja kulttuuriseen monimuotoisuuteen; pyytää samalla komissiota, että otettaisiin paremmin huomioon digitaalisessa kilpailuympäristössä tapahtuva kehitys, jotta EU:n media-alan toimijat pysyvät kilpailukykyisinä ja merkittävässä asemassa pitkällä aikavälillä; korostaa, että uusmedialla voi olla rakentava ja aktiivinen rooli pienemmillä markkinoilla sekä maissa ja alueilla, joissa tiedotusvälineiden vapauden taso on alhainen, sillä se tarjoaa pääsyn riippumattomaan uutisointiin;

16.  panee huolestuneena merkille, että maailmanlaajuisilla verkkoalustoilla on valtava haitallinen vaikutus media-alaan, koska ne hallitsevat data- ja mainosmarkkinoita ja ovat muuttaneet radikaalisti yleisön kulutustottumuksia; korostaa tarvetta tasapuolisille toimintaedellytyksille; painottaa tässä yhteydessä, että nykyinen lainsäädäntö ei täysin tarjoa tasapuolista ympäristöä verkkoekosysteemin keskeisissä kysymyksissä, kuten tiedonsaanti ja tiedon avoimuus, alustat ja algoritmeihin liittyvä vastuuvelvollisuus sekä mainonnan säännöt, erityisesti poliittisen verkkomainonnan suhteen, ja toteaa, että nämä ovat kaikki keskeisiä kysymyksiä, jotta EU:n media- ja audiovisuaalialojen sidosryhmät voivat kilpailla tasapuolisesti alustojen kanssa; on huolissaan alustojen liiketoimintakäytännöistä, kun ne poistavat laillista, mediapalvelun tarjoajan toimituksellisella vastuulla tuotettua sisältöä, johon sovelletaan erityisiä standardeja ja valvontaa, tai puuttuvat tällaiseen sisältöön; katsoo, että kyseisiin ongelmiin puuttumisen helpottamiseksi on hyväksyttävä oikea-aikaisesti ja kiireellisesti lainsäädäntöä ja asiaankuuluvia säännöksiä, erityisesti tuleva digipalvelusäädös ja digimarkkinasäädös sekä disinformaatiota koskevien käytännesääntöjen merkittävä vahvistaminen; toteaa, että kansalaiset käyttävät uutissisältöä ja muuta sisältöä yhä useammin kolmansien osapuolten alustojen, kuten verkkoyhteisöjen ja uutisportaalien välityksellä; korostaa samalla, että verkkoalustojen tiedostava käyttäminen mahdollistaa myös ihmisten tiedonsaannin, erityisesti sellaisissa maissa ja alueilla, joissa tiedotusvälineiden vapauden taso on alhainen;

17.  tunnustaa, että tarvitaan kunnianhimoisia, selkeitä ja laillisesti sitovia toimenpiteitä, joilla voidaan torjua teollis- ja tekijänoikeuksien loukkaukset, muun muassa verkkopiratismi, ja estää tehokkaasti kaikenlainen velvoitteiden kiertäminen; katsoo, että piratismin negatiivisiin vaikutuksiin, jotka kohdistuvat Euroopan kulttuuriseen ja mediaympäristöön, on puututtava käytännön välineillä, kuten tilanteen mukaan dynaamisilla kieltomääräyksillä, pikaisesti ilmoituksen jälkeen tehtävillä poistamisilla sekä selkeyttämällä niihin palveluihin sovellettavaa oikeudellista järjestelmää, jotka julkaisevat hyperlinkkejä verkkosivuille, joilla on saatavilla tekijänoikeudella suojattuja teoksia, ilman oikeudenhaltijoiden suostumusta; kehottaa jäsenvaltioita saattamaan kiireellisesti tekijänoikeusdirektiivin 18 artikla osaksi kansallista lainsäädäntöä ja ottamaan käyttöön korvausmekanismeja, joilla teosten tekijöille ja esiintyjille maksetaan asianmukainen ja oikeasuhteinen korvaus heidän teostensa käytöstä kaikissa medioissa ja erityisesti verkkomedioissa;

18.  huomauttaa, että teollis- ja tekijänoikeuksia kunnioittavien tasapuolisempien toimintaedellytysten takaaminen auttaa osaltaan tehostamaan media-alan taloudellista komponenttia, pelastaa tuhansia työpaikkoja sekä turvaa Euroopan kulttuurisesti ja kielellisesti rikkaan monimuotoisuuden ja edistää sitä; katsoo, että on tärkeää panna nopeasti täytäntöön audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin ja tekijänoikeusdirektiivin kaikki säännökset ja valvoa tehokkaasti niiden täytäntöönpanoa, jotta voidaan varmistaa tasapuoliset toimintaedellytykset ja saman tasoinen suoja luovan työn tekijöille ja oikeusvarmuus kuluttajille ja oikeuksien haltijoille; korostaa tässä yhteydessä, että on tärkeää vahvistaa entisestään videonjakoalustojen käyttäjien ja erityisesti alaikäisten käyttäjien suojelua vahingolliselta sisällöltä siten, että edistetään koordinoituja ehkäiseviä toimenpiteitä ja pannaan tehokkaasti täytäntöön voimassa oleva lainsäädäntö, audiovisuaalisia mediapalveluja koskeva direktiivi mukaan lukien; kehottaa komissiota valvomaan tarkasti asiassa tapahtuvaa kehitystä ja kannustaa sitä tarkastelemaan, miten media-alaa voidaan tukea uusien lähioikeuksien suhteen, jotta varmistetaan mahdollisuudet tasapuolisiin neuvotteluihin alustojen kanssa; panee merkille, että audiovisuaalisten mediapalvelujen eurooppalaisten sääntelyviranomaisten ryhmän (ERGA) roolia ja valmiuksia on vahvistettava;

19.  toteaa, että pienemmillä markkinoilla toimivilla sekä paikallisilla, alueellisilla ja kapean erikoisalan uutismedioilla on muitakin haasteita ja että niiden tulot ovat rajalliset; toteaa, että nykyisillä kaupallisilla liiketoimintamalleilla toimien ne eivät ole elinkelpoisia eivätkä ne voi omaksua helposti uusia liiketoimintamalleja samalla tavoin kuin suuremmilla markkinoilla toimivat tiedotusvälineet; korostaa nk. uutiserämaiden ilmaantumista ja toteaa, että niillä voi olla merkittävä haitallinen vaikutus kulttuuriseen ja kielelliseen monimuotoisuuteen; katsoo näin ollen, että tarvitaan julkisia rahoitusmekanismeja, jotka kunnioittavat kaikilta osin toimituksellista riippumattomuutta ja perustuvat markkinaehtoperiaatteeseen, sekä esteetöntä pääsyä mainosmarkkinoille; korostaa, että EU:n olisi tuettava rajat ylittävää yhteistyötä ja vahvistettava markkinoiden monimuotoisuutta ja näin puututtava pirstaloitumisen ja kansallisen painotuksen asettamiin haasteisiin; katsoo olevan ensiarvoisen tärkeää, että medialle varattujen ja jäsenvaltioiden kautta kanavoitujen elpymismäärärahojen ehtona on prosessi, jolla varmistetaan varojen tasapuolinen ja objektiivinen jakaminen riippumattoman, korkealaatuisen journalismin tukemiseksi, ja toteaa, että komission olisi erityisesti korostettava mediaorganisaatioille annettavaa tukea niissä jäsenvaltioissa, joissa riippumattomaan mediaan kohdistuu erityistä taloudellista ja poliittista painetta, samoin kuin niissä jäsenvaltioissa, joissa oikeusvaltioperiaatteeseen liittyvät jatkuvat huolenaiheet antavat aihetta epäillä valtion kykyä tukea puolueettomasti journalismia;

20.  korostaa merkitystä, joka julkisten ja kaupallisten tiedotusvälineiden kaksijakoisella järjestelmällä on Euroopassa; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan vakaan, avoimen, läpinäkyvän, kestävän ja riittävän monivuotisen rahoituksen julkisille tiedotusvälineille, jotta taataan niiden riippumattomuus poliittisista sekä hallitusten ja markkinoiden asettamista paineista ja varmistetaan näin Euroopan mediaympäristön monimuotoisuus;

21.  korostaa olevan tärkeää, että kaikille EU:n kansalaisille on saatavilla tietoa ja että he voivat käyttää uutismedioita omalla kielellään; katsoo, että EU:ta koskeville uutisille olisi annettava enemmän näkyvyyttä, jotta kansalaiset saavat tietoa unionin toiminnasta; muistuttaa tukevansa niitä uutismedioita, jotka ovat tehneet toimituksellisen päätöksen käsitellä uutisissaan EU-asioita; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita jatkamaan toimiaan, joilla edistetään aidosti eurooppalaisen mediaekosysteemin syntymistä; ottaa lisäksi huomioon edut, joita on vaihtoehtoisilla yhteisölähtöisillä rahoitusmekanismeilla, kuten nk. medialta muille medioille -mekanismit, joiden johtoryhmät ovat riippumattomia ja joita hallinnoidaan nk. kaskadijärjestelmällä(15);

22.  korostaa, että on olennaisen tärkeää taata julkisten tiedotusvälineiden rahoituksellinen kestävyys sekä varmistaa ja säilyttää yksityisten ja julkisten tiedotusvälineiden riippumattomuus sisäisestä ja ulkoisesta poliittisesta ja taloudellisesta vaikuttamisesta joko hallitusten, vaikutusvaltaisten eturyhmien, kolmansien maiden tai muiden ulkoisten toimijoiden taholta; panee merkille niiden jäsenvaltioiden erityistilanteen, jotka ovat alttiina geopoliittisille riskeille, jotka johtuvat kolmansien maiden puuttumisesta niiden informaatioympäristöön muun muassa tiedotusvälineiden rahoituksen kautta; katsoo, että paras mahdollinen vastalääke on vahvempi mediaympäristö, jolla on vakaat ja luotettavat tulovirrat; pitää avoimuuden lisäämistä ja faktantarkistusta koskevia velvoitteita erittäin tärkeinä ja suhtautuu siksi myönteisesti tiedotusvälineiden omistuksen ja moniarvoisuuden seurantaa koskeviin aloitteeseen; kehottaa komissiota varmistamaan, että uutismedia-alan poliittista taloutta seurataan kattavammin EU:ssa ja Euroopan naapuruus- ja laajentumisalueella;

23.  varoittaa toimittajan ammatin epävarmuudesta, näennäisyrittäjyys mukaan lukien, ja kannustaa hyväksymään asianmukaisia toimenpiteitä, joilla osaltaan varmistetaan toimittajille kohtuulliset tulot ja vahva sosiaaliturva;

24.  on erittäin huolissaan valtion vaikutusvallasta medioihin joissakin jäsenvaltioissa ja toteaa sen olevan seurausta mediamarkkinoiden vääristymistä ja omistuksen keskittymisestä; on huolissaan myös sääntelyvälineiden väärinkäytöstä hallituksesta riippuvaisen media-alan luomiseksi kriittisen ja yleistä etua ajavan journalismin kustannuksella;

25.  katsoo, että EU voi osaltaan edistää sen varmistamista, että kansainvälisiä tiedotusvälineiden vapautta koskevia normeja vahvistetaan entisestään EU:ssa ja sen ulkopuolella; kehottaa komissiota luomaan kunnianhimoisen, vankan ja kattavan mekanismin, joka kattaa kaikki tiedotusvälineet ja perustuu nykyiseen lainsäädäntöön ja erityisesti audiovisuaalisia mediapalveluja koskevaan direktiiviin, jotta vahvistetaan EU:n valmiuksia valvoa median vapautta rajoittavia tai vahingoittavia mahdollisia toimia ja määrätä niistä seuraamuksia; korostaa, että vahvaa ja riippumatonta mediaympäristöä voidaan kehittää siten, että täydennetään Euroopan demokratiatoimintasuunnitelmassa vahvistettuja toimia, ja katsoo, että komission tuleva ehdotus median vapaudesta (eurooppalainen medianvapaussäädös) voisi osaltaan auttaa näissä pyrkimyksissä ja että tiedotusvälineitä olisi pidettävä Euroopan demokratian kulmakivenä ja taloudellisena toimijana;

26.  pitää myönteisenä komission 16. syyskuuta 2021 antamaa suositusta(16) toimittajien ja muiden media-alan ammattilaisten suojelun, turvallisuuden ja voimaannuttamisen varmistamisesta Euroopan unionissa ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita suojelemaan tehokkaasti toimittajia, kansalaisjärjestöjä ja kansalaisyhteiskuntaa lainsäädännöllisillä ja muilla välineillä strategisilta häirintätarkoituksessa nostetuilta kanteilta (SLAPP-kanteet), joita käytetään lisääntyvässä määrin henkilöiden pelottelemiseksi ja vaientamiseksi; korostaa tutkivan journalismin merkitystä ja toteaa sen uhkana olevan korkeat kustannukset; pitää myönteisenä tällaista journalismia tukevaa Euroopan tutkivan journalismin (IJ4EU) rahastoa;

27.  varoittaa, että globaaleilla alustoilla ja rajapinnoilla on lisääntyvä haitallinen vaikutus tiettyihin medioihin, ja toteaa, että jotkut niistä ovat vertikaalisesti integroituneita kilpailijoita; on huolissaan näistä uutismedian häiritsevistä suuntauksista, sillä ne voivat heikentää kilpailua pitkällä aikavälillä ja vähentää muiden toimijoiden mahdollisuuksia; katsoo, että on paljon verkkoalustoja, jotka eivät investoi luovaan sisältöön eivätkä journalismiin ja jotka silti saavat suuren osan mainostuloistaan ylläpitämästään sisällöstä; toteaa, että on käytävä rehellistä keskustelua, johon osallistuvat toimituksellista sisältöä tuottava media, alustat, jotka käyttävät tätä sisältöä hakutoimintonsa suositusten välityksellä, ja yksityisille, institutionaalisille ja yritysasiakkaille tarkoitetut viestintä- ja pilvipalvelut; pyytää komissiota seuraamaan tilannetta tiiviisti ja ryhtymään tarvittaessa toimiin, jotta kilpailuedellytykset olisivat tasapuolisempia, ja toteaa, että näin varmistetaan EU:n kansalaisille hyvä palvelu riippumatta siitä, minkä jakelukanavan he valitsevat sisältöön ja tietoon tutustuakseen;

28.  ilmaisee huolensa globaalien verkkotoimijoiden suhteettomasta taloudellisesta vaikutusvallasta ja niiden markkinointikyvystä, jonka avulla ne saavuttavat suuria yleisömääriä, sekä kohtuuttomiin sopimusehtoihin liittyvästä saalistushinnoittelusta; panee merkille, että tällaiset toimet voivat luoda epäoikeudenmukaisia kilpailuolosuhteita ja heikentää Euroopan audiovisuaalialaa ja että ne vaikuttavat usein audiovisuaaliteosten riippumattomaan tuotantoon ja jakeluun; pyytää komissiota näin ollen pysymään valppaana tällaisen kehityksen suhteen, seuraamaan tilannetta tiiviisti ja tarvittaessa ryhtymään toimiin, jotta kilpailuedellytykset olisivat tasapuoliset;

29.  katsoo, että algoritmien ja suosittelujärjestelmien on oltava avoimia sen varmistamiseksi, että eurooppalaisia teoksia on verkkoalustoilla tasapuolisemmin ja että kuluttajilla on aidosti valinnan mahdollisuus; kehottaa komissiota arvioimaan suoratoistopalvelujen roolia, erityisesti yhtenevän verkkomediaympäristön suhteen, ja tarvittaessa tarjoamaan kannustimia kulttuuriseen monimuotoisuuteen ja eurooppalaisten teosten löydettävyyteen tällaisissa palveluissa ja toteaa, että sitä voidaan myös edistää algoritmeilla;

30.  pitää myönteisenä vuoden 2021 aikana saavutettua huomattavaa edistystä maailmanlaajuisen ratkaisun löytämiseksi sille, että digitaalitaloutta verotetaan tehokkaasti, erityisesti heinäkuussa 2021 saavutettua sopimustasoa, joka perustuu G20-maiden/OECD:n veropohjan rapautumista ja voitonsiirtoja koskevan osallistavan kehyksen (BEPS) mukaiseen kahden pilarin lähestymistapaan(17); korostaa, että sopimus on pantava pikaisesti täytäntöön ja että kaikkien asiaankuuluvien maiden on tuettava sitä; korostaa, että tällaisen sopimuksen on perustuttava olettamukselle, jonka mukaan vuorovaikutus käyttäjien ja kuluttajien kanssa edistää merkittävästi lisäarvon luomista digitaalisissa liiketoimintamalleissa ja että sen vuoksi se pitäisi ottaa huomioon, kun maiden välisiä verotusoikeuksia jaetaan; katsoo lisäksi, että nämä uudet tulonlähteet olisi arvioitava asianmukaisesti kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja että jäsenvaltioiden olisi kanavoitava ne audiovisuaali- ja uutismedia-alojensa sekä pienempien paikallisten toimijoiden tukemiseksi;

31.  panee merkille, että joistakin samankaltaisuuksista huolimatta uutismedia- ja audiovisuaalialoilla on eri haasteet; kehottaa tämän vuoksi komissiota kehittämään Euroopan uutismedia- ja audiovisuaalialojen alakohtaiset kattavat strategiat, jotka sitouttavat sidosryhmät suuren lisäarvon toimintoihin, joissa EU on kilpailukykyinen toimija tai joissa sillä on mahdollisuus siihen, kuten videopelit ja virtuaalitodellisuus, ja jotka tarjoavat uutismedia- ja audiovisuaalialoille räätälöityjä tukitoimenpiteitä; korostaa, että strategioiden olisi oltava kokonaisvaltaisia ja niissä olisi tarkasteltava kaikkia saatavilla olevia vaihtoehtoja, myös verokannustimia, kauppapolitiikkaa, vastuuvelvollisuuden vahvistamista ja verkkoalustoille tarkoitettuja sääntöjä, jotta luodaan tasapuoliset sääntelyolosuhteet, jotka antavat medialle mahdollisuuden investoida edelleen uutis- ja kulttuurisisältöön ja joilla suojellaan EU:n kuluttajia verkossa ja sen ulkopuolella;

Kohti Euroopan media- ja audiovisuaalialan muutosta ja edistämistä

32.  korostaa, että uutismedia-alalla on tehtävä muutoksia muun muassa antamalla lisätukea toimittajakoulutukselle, kehittämällä henkilökohtaisia ja kollektiivisia innovoinnin ja yhteistyövalmiuksia ja edistämällä siten monimuotoisuutta median johtotehtävissä, digitalisoimalla uutistoimituksia, ottamalla käyttöön tekoäly, mukaan lukien konekäännökset ja ihmisen tekemä muokkaus, muuttamalla ja parantamalla sisällön luomista ja esitystapaa sekä parantamalla jakelu- ja tilausmalleja, mikromaksut mukaan luettuina; toteaa, että tämä edellyttää lisäinvestointeja ja -taitoja, joita uutismedia-alan toimijoilla ja pienen markkinaosuuden toimijoilla ei useinkaan ole; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tarjoamaan räätälöityä tukea näiden alojen digitalisaatioon erityisesti osoittamalla tähän rahoitusta Horisontti Eurooppa -ohjelmasta;

33.  pitää tärkeänä riippumatonta journalismia ja sen teknologian myötä vähäisempien esteiden mahdollistamaa kasvupotentiaalia, erityisesti innovatiivisten mainos- ja maksuratkaisujen lisääntymistä, sillä ne tarjoavat helpompia keinoja tavoittaa yleisö verkossa ja hyödyntää sisältöä rahallisesti, ja toteaa, että näiden tekijöiden pitäisi osaltaan auttaa parantamaan näiden riippumattomien ammattilaisten taloudellista tilannetta ja työoloja;

34.  kehottaa komissiota kehittämään laajamittaisen media- ja informaatiolukutaidon strategian; korostaa lisäarvoa, jota saadaan media-alan sidosryhmien sisällyttämisestä media- ja informaatiolukutaitoa koskeviin aloitteisiin (käsittäen valvonnan ja toimet); katsoo, että kansalaisyhteiskunnan järjestöillä on keskeinen rooli media- ja informaatiolukutaidon edistämisessä, ja pyytää näin ollen komissiota ja jäsenvaltioita sisällyttämään ne sidosryhminä aloitteisiin, joilla edistetään journalismia sekä media- ja informaatiolukutaitoa; korostaa, että mediakasvatusta on annettava virallisissa, epävirallisissa ja arkioppimisen ympäristöissä elinikäisen oppimisen lähestymistavan mukaisesti digi- ja mediavalmiuksien parantamiseksi läpi elämän varhaisesta iästä lähtien; kehottaa erityisesti komissiota, että se kannustaisi antamaan tukea medialukutaidon koulutusohjelmiin ja -aloitteisiin yliopistoissa; pitää myönteisenä läheisessä yhteistyössä ERGAn kanssa toteutettua medialukutaidon välineistöä ja niiden medialukutaitoa koskevien uusien velvoitteiden käytännön soveltamista, joista säädetään audiovisuaalisia mediapalveluja koskevassa direktiivissä;

35.  katsoo, että riippumattoman median sekä media- ja informaatiolukutaidon vahvistamisen tukemisen olisi myös oltava olennainen osa EU:n ulkopolitiikkaa; korostaa, että unionin julkisuusdiplomatian ja pehmeän vallan käytön edistämiseksi sekä geopoliittisen näkyvyyden parantamiseksi tarvitaan vahvempaa poliittista, teknistä ja taloudellista tukea, erityisesti Euroopan naapuruus- ja laajentumisalueella;

36.  katsoo, että kilpailun vauhdittamiseksi EU:n on myös edistettävä digitaalisen median startup-yritysten perustamista ja kasvua helpottamalla rahoituksen saantia ja luomalla innovoinnin tukikehyksen, joka mahdollistaa skaalattavuuden;

37.  pitää myönteisenä ilmoitusta kahden vuoden välein laadittavasta media-alan kertomuksesta (Media Industry Report), jossa tarkastellaan media-alan suuntauksia; korostaa tarvetta tarkastella kieltä analyyttisena yksikkönä globaalien suuntausten ja kansallisen kontekstin ulkopuolella, mikä mahdollistaa sellaisten suuntausten seurannan, jotka vaikuttavat eri kielellisiin konteksteihin eri tavoin, EU:n viralliset kielet sekä alueelliset ja vähemmistökielet mukaan lukien;

38.  korostaa alueellisen yksinoikeuden ja lisensointioikeuksien merkitystä audiovisuaalialan selviämisen ja tehokkaan toiminnan kannalta ja erityisesti niiden merkitystä kulttuurin monimuotoisuudelle; katsoo, että on ensiarvoisen tärkeää säilyttää alueperiaate, joka on yksi Euroopan audiovisuaalialan kulmakivistä; korostaa, että näin ollen on tärkeää puuttua hallitsevien toimijoiden markkinakeskittymiä koskevaan ongelmaan, josta on haittaa vaihtoehtoiselle ja riippumattomalle tarjonnalle; panee merkille, että teollis- ja tekijänoikeudet ovat Euroopassa usein teosten tekijöiden, esiintyjien sekä riippumattomien ja integroituneiden tuottajien omistuksessa; kannustaa sellaisiin toimiin, joilla tuetaan sisältöä luovia toimijoita ja luodaan heille mahdollisuuksia ja tasapuoliset toimintaedellytykset, jotta he voivat aiheellisesti hyötyä työllään saamista tuloista, erityisesti digitaalisessa ympäristössä;

39.  kehottaa samalla laajentamaan EU:n yleisöä merkittävästi siten, että sisältö asetetaan laillisesti saataville EU:n rajojen ulkopuolella samalla kun turvataan sopimusvapautta koskeva periaate ja käytetään kaikkialla EU:ssa olemassa olevia mahdollisuuksia, kuten siirrettävyysasetusta; korostaa tarvetta lisätä tarjontaa sellaisista vaihtoehdoista, joilla sisältöä voidaan käyttää laillisesti, piratismin vähentämiseksi kaikkialla EU:ssa ja korvausten maksamiseksi luovan työn tekijöille, ja panee merkille, että asteittainen digitalisointi häivyttää yhä enemmän valtioiden rajoja; on huolissaan joidenkin lähetysoikeuksien korkeista hinnoista, jotka vaikeuttavat suuressa määrin pienempien toimijoiden mahdollisuuksia hyödyntää audiovisuaalisia teoksia, sekä vaikutuksesta, joka tällä on sisältöön, kulttuurin monimuotoisuuteen ja kilpailuun; pitää myönteisenä komission käynnistämää sidosryhmien vuoropuhelua, jonka tavoitteena on laajentaa audiovisuaalisen sisällön saatavuutta EU:ssa, ja kehottaa komissiota ottamaan tarkasti huomioon vuoropuhelun tulokset ja käyttämään niitä tutkittaessa vaihtoehtoisia rahoitusmalleja, ja toteaa, että tekijänoikeuksia, alueellista yksinoikeutta ja oikeuden haltijoille maksettavan oikeudenmukaisen korvauksen vaatimusta on noudatettava kaikilta osin;

40.  katsoo, että sellaisille EU:n ohjelmille ja aloitteille on annettava lisää näkyvyyttä, joiden tavoitteena on edistää sellaisten korkealaatuisten eurooppalaisten teosten tuotantoa ja levitystä kaikkialla EU:ssa ja sen ulkopuolella, joilla on kansainvälistä potentiaalia; muistuttaa tässä yhteydessä tarpeesta antaa räätälöityä tukea; katsoo, että kohdennetut toimenpiteet, joilla tuetaan yhteistuotantoa, kääntämistä, tekstitystä ja jälkiäänitystä, tulevien jakeluoikeuksien ennakkomyyntiä ja yhteisjakelua, voisivat osaltaan lisätä monipuolisen eurooppalaisen audiovisuaalisisällön saatavuutta; pitää myönteisinä investointeja eurooppalaisen tuotannon edistämiseksi ja panee mielenkiinnolla merkille useita innovatiivisia hankkeita, joita eurooppalaiset julkiset mediaorganisaatiot ovat tässä yhteydessä toteuttaneet; ilmaisee jatkuvan tukensa eurooppalaiselle yleisöelokuvapalkinnolle (Lux Audience Award) ja sen äskettäiselle laajentamiselle käsittämään yleisöäänestys ja katsoo sen olevan keino lisätä eurooppalaisen yleisön tuntemusta eurooppalaisen elokuvatuotannon monimuotoisuudesta; muistuttaa, että riippumattomat elokuvateatterit ja elokuvafestivaalit ovat ensisijaisen tärkeitä alan selviytymiskyvyn kannalta;

41.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita perustamaan välineitä ja tukitoimia, joissa kiinnitetään huomiota joidenkin jäsenvaltioiden alhaiseen audiovisuaalituotannon kapasiteettiin; muistuttaa audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin tarkistuksen hyväksymisestä ja kehottaa erityisesti jäsenvaltioita panemaan sen 13 artiklan asianmukaisesti täytäntöön, koska sen avulla varmistetaan, että niiden lainkäyttövaltaan kuuluvat tilattavien audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoajat takaavat luetteloissaan olevan vähintään 30 prosenttia eurooppalaisia teoksia; kehottaa komissiota ja ERGAa valvomaan tarkasti tämän toimenpiteen toteuttamista ja arvioimaan, miten hyvin sen tavoite on saavutettu;

42.  korostaa, että tilausvideopalvelut ja muut innovaatiot ovat jo täysin osa audiovisuaalista mediaympäristöä ja että ne luovat paitsi haasteita myös mahdollisuuksia vakiintuneille toimijoille; panee merkille, että käynnissä on monessa suhteessa peruuttamaton muutosprosessi, joka muun muassa luo uusia markkinoita; kannustaa alan vakiintuneita toimijoita jatkamaan uusille markkinoille hakeutumista ja innovatiivisten liiketoimintamallien hyödyntämistä, jotta ne voivat tarjota parasta mahdollista palvelua yleisölleen; katsoo, että usean valtion alueen kattavien tilausvideopalvelujen ei pitäisi vaarantaa EU:n kulttuurista ja kielellistä monimuotoisuutta;

43.  korostaa mahdollisuuksia, joita suuret tilausvideopalvelut tarjoavat Euroopan audiovisuaalisten teosten tekijöille ja tuottajille; on kuitenkin huolestunut work-for-hire -tyyppisen vuokratyön järjestelmästä ja kertaostosopimuksista, joita nämä palvelut usein käyttävät ostaakseen jonkin teoksen tekijänoikeudet kertamaksua vastaan ja hyötyäkseen teosten käytöstä syntyvistä tuloista; katsoo, että yleisradiotoiminnan harjoittajien ja tilausvideopalvelujen välinen reilu markkinakilpailu on ensisijaisen tärkeää alojen tulevan selviytymisen kannalta, kuten audiovisuaalisia mediapalveluja koskevassa direktiivissä on vahvistettu; kehottaa komissiota laatimaan selvityksen tilausvideopalvelujen vaikutuksesta Euroopan elokuva- ja audiovisuaalimarkkinoihin ja erityisesti arvoketjun eri toimijoiden välisiin suhteisiin sekä ryhtymään konkreettisiin toimiin, joilla ehkäistään mahdollisia painostuskäytäntöjä, sillä ne voivat estää teosten tekijöitä saamasta työstään asianmukaisen ja riittävän korvauksen;

44.  korostaa keskeistä asemaa, joka medialla on yhteiskunnan käsitysten, ajattelutapojen, asenteiden ja käyttäytymisen muokkaamisessa; korostaa alalla vallitsevaa monimuotoisuuden puutetta ja sitä, että naisten osuus alan luovissa tehtävissä ja johtotehtävissä on riittämätön; korostaa, että on tärkeää edistää eurooppalaista medialahjakkuutta muun muassa kehittämällä uusia, monimuotoisuutta kameran molemmin puolin edistäviä mentorointiohjelmia ja -kampanjoita, joilla pyritään parantamaan naisten ja yhteiskunnassa heikommassa asemassa olevien ihmisryhmien asemaa ja kannustamaan heitä mediauralle;

45.  korostaa, että on tärkeää pienentää audiovisuaalialan hiilijalanjälkeä erityisesti tuotantovaiheessa, joka aiheuttaa suurimman osan hiilidioksidipäästöistä; toteaa, että digitaaliset ratkaisut, kuten virtuaaliset audiovisuaalituotannon tekniikat, voivat helpottaa tätä; katsoo, että nykyinen monivuotinen rahoituskehys tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden rahoittaa viherryttämishankkeita ja saavuttaa alan nollanettopäästöt tällä vuosikymmenellä; kehottaa komissiota toteuttamaan tutkimuksen arvoketjun hiilidioksidipäästöistä ja ehdottamaan kohdennettuja toimenpiteitä; pyytää komissiota nopeuttamaan tätä kehitystä ja tukemaan parhaiden käytäntöjen vaihtamista sekä yhteisiä välineitä ja vapaaehtoisia normeja, jotka kattavat audiovisuaalialan hiilijalanjäljen pienentämisessä koko arvoketjun, jotta päästään EU:n asettamaan tavoitteeseen ilmastoneutraaliuden saavuttamisesta vuoteen 2050 mennessä; pitää tämän vuoksi myönteisenä komission aikomusta laatia hyvien käytäntöjen opas vihreästä tuotannosta ja palvelujen tarjoamisesta; korostaa, että ympäristön kestävyys voi olla keskeinen tekijä ja voimavara, kun toimialasta tehdään kilpailukykyisempi ja houkuttelevampi investoinneille;

46.  korostaa, että elokuvalukutaito on erityisen tärkeää, jotta nuoremmat yleisöt tiedostaisivat Euroopan kulttuurisen monimuotoisuuden ja historian, ja että sillä on suurta potentiaalia luoda ja lisätä yhteenkuuluvuuden tunnetta ja yhteistä eurooppalaista identiteettiä; panee merkille, että eurooppalaiset teosten tekijät, tuottajat, jakelijat ja elokuva-ala ovat tässä avainasemassa; katsoo, että on tarpeen kehittää elokuvalukutaidon työkalut; muistuttaa eurooppalaisen elokuvatuotannon erityispiirteistä ja kulttuuria koskevasta poikkeuksesta tällä saralla korkealaatuisen tuotannon vaalimiseksi Euroopassa; pyytää näin ollen, että jäsenvaltiot harkitsevat elokuvalukutaidon sisällyttämistä koulujen opetusohjelmaan kaikilla opetuksen tasoilla;

47.  katsoo, että digitalisaatioon ja Euroopan audiovisuaalisen ja elokuvaperinnön saatavuuden edistämiseen tarvitaan lisää rahoitusta perinnön säilymisen varmistamiseksi ja jotta se olisi laajemman yleisön saatavilla; kehottaa komissiota tutkimaan audiovisuaalisen ja elokuvaperinnön tukivaihtoehtoja Luova Eurooppa -ohjelmassa, muun muassa edistämään elokuvien restauroinnin ja säilyttämisen ammattilaisten välisen tiedonvaihdon ja valmiuksien parantamista ja kiinnittämään erityistä huomiota riippumattomiin pk-yrityksiin, joilla on erityisen liiketoimintamallinsa ansiosta keskeinen rooli Euroopan rikkaan ja monimuotoisen audiovisuaaliperinnön turvaamisessa;

48.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita jatkamaan uutismedia- ja audiovisuaalialojen elpymisen ja muutoksen tukemista ja vahvistamaan niiden selviytymis- ja palautumiskykyä sekä kilpailukykyä markkinoilla, jotta ne voivat vastata nykyisiin haasteisiin ja tuleviin kriiseihin mahdollisimman tehokkaasti; korostaa tarvetta edistää synergiaa EU:n eri rahoitusjärjestelmissä, joista myönnetään erityisiä määrärahoja koko uutismedia- ja audiovisuaalialalle, kuten Luova Eurooppa -, Horisontti Eurooppa -, InvestEU- ja Digitaalinen Eurooppa -ohjelmat;

o
o   o

49.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) EUVL L 151, 7.6.2019, s. 70. (2) EUVL L 130, 17.5.2019, s. 92. (3) EUVL L 107, 26.3.2021, s. 30. (4) EUVL L 303, 28.11.2018, s. 69. (5) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0320. (6) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0054. (7) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0239. (8) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0211. (9) https://www.unic-cinemas.org/en/news/news-blog/detail/european-cinema-industry-sees-eur62-billion-box-office-drop-in-2020/ (10) Euroopan audiovisuaalinen observatorio, https://www.obs.coe.int/en/web/observatoire/home/-/asset_publisher/wy5m8bRgOygg/content/theatrical-gross-box-office-in-the-eu-and-the-uk-collapsed-by-70-4-in-2020 (11) https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX:52020DC0784 (12) https://www.europarl.europa.eu/RegData/etudes/BRIE/2021/690641/EPRS_BRI(2021)690866_EN.pdf (13) ”Monitoring Media Pluralism in the Digital Era” -raportin mukaan markkinoiden moniarvoisuuteen liittyvän riskin taso ei ole yhdessäkään jäsenvaltiossa alhainen, s. 50 https://cadmus.eui.eu/bitstream/handle/1814/67828/MPM2020-PolicyReport.pdf?sequence=5&isAllowed=y (14) EUVL L 130, 17.5.2019, s. 82. (15) https://eic.ec.europa.eu/eic-funding-opportunities/european-innovation-ecosystems/calls-proposals/ufo-open-call-cascade_en (16) https://digital-strategy.ec.europa.eu/en/library/recommendation-protection-safety-and-empowerment-journalists (17) https://www.oecd.org/tax/beps/about/#:~:text=The%20Inclusive%20Framework%20on%20BEPS%20allows%20interested%20countries%20and%20jurisdictions,implementation%20of%20the%20BEPS%20Package