Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon 25. marraskuuta 2020 annetun komission tiedonannon Euroopan lääkestrategiasta (COM(2020)0761),

–  ottaa huomioon 19. helmikuuta 2020 annetun komission tiedonannon Euroopan datastrategiasta (COM(2020)0066),

–  ottaa huomioon 25. marraskuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Kaikki irti EU:n innovointipotentiaalista – Teollis- ja tekijänoikeuksia koskeva toimintasuunnitelma EU:n elpymisen ja palautumiskyvyn tueksi” (COM(2020)0760),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan, jäljempänä ’perusoikeuskirja’, ja erityisesti sen 17 artiklan 2 kohdan,

–  ottaa huomioon yhdistetystä patenttituomioistuimesta tehdyn sopimuksen(1),

–  ottaa huomioon WTO:n sopimuksen teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyvistä näkökohdista (TRIPS-sopimus) vuodelta 1995,

–  ottaa huomioon 26. helmikuuta 2020 voimaan tulleen Maailman henkisen omaisuuden järjestön (WIPO) alkuperänimityksistä ja maantieteellisistä merkinnöistä tehdyn Lissabonin sopimuksen Geneven asiakirjan(2),

–  ottaa huomioon elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta 12. helmikuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/241(3),

–  ottaa huomioon lääkkeiden lisäsuojatodistuksesta annetun asetuksen (EY) N:o 469/2009 muuttamisesta 20. toukokuuta 2019 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/933(4),

–  ottaa huomioon tekijänoikeudesta ja lähioikeuksista digitaalisilla sisämarkkinoilla ja direktiivien 96/9/EY ja 2001/29/EY muuttamisesta 17. huhtikuuta 2019 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/790(5),

–  ottaa huomioon ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista yhteisön säännöistä annetun direktiivin 2001/83/EY muuttamisesta 31. maaliskuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/27/EY(6),

–  ottaa huomioon teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamisesta 29. huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/48/EY(7),

–  ottaa huomioon mallien oikeudellisesta suojasta 13. lokakuuta 1998 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/71/EY(8),

–  ottaa huomioon yhteisömallista 12. joulukuuta 2001 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 6/2002(9),

–  ottaa huomioon vuonna 2009 julkaistun komission lääkealan tutkimusraportin,

–  ottaa huomioon helmikuussa 2021 julkaistun Euroopan patenttiviraston (EPO) ja Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) raportin yritystason analyysista ”Intellectual Property Rights and Firm Performance in the European Union”,

–  ottaa huomioon komission tekemän EU:n mallisuojalainsäädännön arvioinnin,

–   ottaa huomioon neuvoston päätelmät vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa koskevien EU:n painopisteiden asettamisesta EMPACTia varten vuosiksi 2022–2025,

–  ottaa huomioon tammikuussa 2019 julkaistun Euroopan parlamentin teettämän selvityksen ”Standard Essential Patents and the Internet of Things”,

–  ottaa huomioon 9. kesäkuuta 2015 antamansa päätöslauselman aiheesta ”Uuteen yksimielisyyteen teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamisesta: EU:n toimintasuunnitelma”(10),

–  ottaa huomioon 20. lokakuuta 2020 antamansa päätöslauselman tekoälyteknologian kehittämiseen liittyvistä teollis- ja tekijänoikeuksista(11),

–  ottaa huomioon 19. toukokuuta 2021 antamansa päätöslauselman suosituksista komissiolle urheilutapahtumien järjestäjien kohtaamista haasteista digitaalisessa ympäristössä(12),

–  ottaa huomioon 6. lokakuuta 2015 antamansa päätöslauselman Euroopan unionin maantieteellisten merkintöjen suojan mahdollisesta ulottamisesta muihin kuin maataloustuotteisiin(13),

–  ottaa huomioon 10. heinäkuuta 2020 antamansa päätöslauselman EU:n kansanterveysstrategiasta covid-19-pandemian jälkeen(14),

–  ottaa huomioon työjärjestyksensä 54 artiklan,

–  ottaa huomioon kehitysvaliokunnan, sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan, maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan sekä kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan lausunnot,

–  ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön (A9-0284/2021),

A.  toteaa, että teollis- ja tekijänoikeuksien tasapainoinen suojelu ja niiden noudattamisen varmistaminen ovat erittäin tärkeitä Euroopan taloudelle sekä EU:n elpymiselle ja palautumiskyvylle, etenkin covid-19-pandemian kannalta;

B.  ottaa huomioon, että covid-19-pandemia on korostanut teollis- ja tekijänoikeuksien suojaamisen merkityksen, koska se on osoittanut, että tarvitaan tehokkaita toimenpiteitä, joilla puututaan covid-19-rokotteiden puutteeseen ja uhanalaisiin elinkeinoihin, ja se on aiheuttanut kulttuurialalla ja luovilla aloilla toimiville työntekijöille tulonmenetyksiä;

C.  ottaa huomioon, että vuoden 2008 talouskriisi vaikutti huomattavasti vähemmän aineettomiin hyödykkeisiin tehtäviin investointeihin, mikä osoittaa henkisen omaisuuden potentiaalin luoda taloudellista vakautta ja kasvua sekä positiivisen korrelaation teollis- ja tekijänoikeuksien omistajuuden ja työpaikkojen laadun ja vakauden välillä; toteaa tutkimusten osoittavan, että teollis- ja tekijänoikeuksia käyttävät yritykset kasvavat nopeammin, kestävät paremmin talouden laskusuhdanteita, lisäävät yrityksen arvoa ja vahvistavat asemaansa sisämarkkinoilla; toteaa, että nämä tosiseikat osoittavat myös, että on tärkeää kannustaa ja auttaa pieniä ja keskisuuria yrityksiä (pk-yrityksiä) suojaamaan ja omistamaan teollis- ja tekijänoikeuksiaan;

D.  ottaa huomioon, että teollis- ja tekijänoikeuksien rekisteröinti lisääntyi hieman vuoden 2021 ensimmäisinä kuukausina verrattuna samaan ajanjaksoon vuonna 2020; katsoo, että kestävä ja digitaalinen talouden elpyminen covid-19-pandemian jälkeen voisi perustua teollis- ja tekijänoikeuksiin; ottaa huomioon, että covid-19-pandemian aikana rekisteröitiin tuoteturvallisuutta koskevassa EU:n nopeassa tiedonvaihtojärjestelmässä (RAPEX) ennätyksellinen ja hälyttävä määrä uusia ilmoituksia;

E.  ottaa huomioon, että teollis- ja tekijänoikeuksien rekisteröinnit lisääntyvät jatkuvasti ja että sisämarkkinat ovat edelleen hajanaiset kansallisten lainsäädäntöjen erojen vuoksi; katsoo, että eurooppapatentteja koskevia rinnakkaisia kansallisia validointimenettelyjä ja oikeudenkäyntejä tarvitaan edelleen; toteaa, että etenkin noudattamisen varmistamisessa on edelleen puutteita, jotka voivat haitata yritysten ja erityisesti mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) kehitystä, rajoittaa kuluttajien mahdollisuuksia saada innovatiivisia ja turvallisia tuotteita ja estää yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemisen innovoinnin avulla;

F.  toteaa, että osaamisintensiiviset alat ovat kasvun ja vaurauden lähde; ottaa huomioon, että vuosina 2012–2016 ne loivat lähes 30 prosenttia kaikista työpaikoista ja muodostivat lähes 45 prosenttia kaikesta taloudellisesta toiminnasta (BKT) EU:ssa, kuten EPOn ja EUIPOn vuoden 2019 raportin alakohtaisessa analyysissa osoitetaan(15); ottaa huomioon, että teollis- ja tekijänoikeuksia paljon käyttävät alat vastaavat 93 prosentista EU:n kokonaisviennistä muualle maailmaan;

G.  ottaa huomioon, että perusoikeuskirjan 17 artiklan mukaan teollis- ja tekijänoikeudet ovat perusoikeus;

H.  katsoo, että tietoon perustuvien alojen kehitys ja edistyminen riippuu suurelta osin teollis- ja tekijänoikeuksia koskevista säännöistä ja etenkin siitä, että varmistetaan tosiasiallinen suoja patentteja, tavaramerkkejä, malleja, tekijänoikeutta ja sen lähioikeuksia, maantieteellisiä merkintöjä ja kasvilajikkeiden suojaa koskevan tehokkaan lainsäädännön avulla sekä soveltamalla asianmukaisesti ja yhdenmukaisesti sääntöjä liikesalaisuuksien suojasta;

I.  toteaa, että teollis- ja tekijänoikeusjärjestelmät edistävät uusien lääkkeiden kehittämistä ja että teollis- ja tekijänoikeuskannustimet ovat tärkeitä, jotta voidaan varmistaa kohtuuhintaisten lääkkeiden tosiasiallinen saatavuus; katsoo, että uusien lääkkeiden on oltava ihmisoikeuksia koskevan kansainvälisen oikeuden, kansainvälisen julkisoikeuden ja kansanterveyden vaatimusten mukaisia;

J.  ottaa huomioon, että eurooppalaiset innovoijat ovat vihreän teknologian edelläkävijöitä, joiden hallussa on suurin osa vihreistä patenteista, ja niillä on vahvat teollis- ja tekijänoikeussalkut eri teknologioissa, jotka liittyvät muun muassa ilmastonmuutokseen sopeutumiseen, hiilidioksidin talteenottoon ja varastointiin sekä veteen ja jätehuoltoon;

K.  ottaa huomioon, että on tarpeen edistää tutkimuksen ja kehityksen hyödyntämistä ja käyttöönottoa Euroopassa, mistä on esimerkkinä se, että tekoälyn alalla vain vähemmistö patenttien hakijoista maailmanlaajuisesti on eurooppalaisia, vaikka merkittävä osuus tekoälyä käsittelevistä korkean tason julkaisuista tulee Euroopasta;

Yleistä

1.  tukee komissiota sen pyrkiessä saavuttamaan marraskuussa 2020 hyväksymänsä teollis- ja tekijänoikeuksia koskevan toimintasuunnitelman tavoitteet, sillä vahva, tasapainoinen, vakaa ja investointien tuotot mahdollistava teollis- ja tekijänoikeuksien suojelu kansallisella, unionin ja kansainvälisellä tasolla on erityisen tärkeää taloudelliselle ja sosiaaliselle elpymiselle ja pitkän aikavälin elpymiselle covid-19-kriisistä ja muista maailmanlaajuisista kriiseistä, jotta EU voi reagoida kriiseihin nopeasti ja elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta annetun asetuksen (EU) 2021/241(16) periaatteiden mukaisesti, ja mahdollistaa, että Eurooppaan voidaan luoda digitaalinen ja maailmanlaajuisesti kilpailukykyinen kestävä talous, jossa innovointi tarjoaa myös yhteistä hyvää yhteiskunnalle;

2.  toteaa, että teollis- ja tekijänoikeuksien suojelu edistää luovaa, kekseliästä ja innovatiivista toimintaa ja mahdollistaa näin hyödyn tuottamisen mahdollisimman suurelle joukolle ihmisiä; toteaa, että tämän toiminnan ansiosta keksijät, innovoijat ja muut tekijät voivat saada korvausta luovasta työstään; kehottaa komissiota tukemaan edelleen unionin yritysten innovointikykyä kattavan teollis- ja tekijänoikeusjärjestelmän pohjalta, jotta voidaan säilyttää niiden tutkimus- ja kehitysinvestointien tehokas suoja, varmistaa lisensoinnin avulla oikeudenmukaiset tuotot, jatkaa kilpailua ja valinnanvaraa tukevien avoimen teknologian standardien kehittämistä ja varmistaa EU:n teollisuuden osallistuminen keskeisten teknologioiden kehittämiseen maailmanlaajuisesti;

Pk-yritykset ja teollis- ja tekijänoikeuksien suojelu

3.  korostaa, että teollis- ja tekijänoikeuksista on paljon hyötyä pk- ja mikroyrityksille; painottaa, että teollis- ja tekijänoikeuksia paljon käyttävät alat tarjoavat laadukkaampia työpaikkoja, paremmat työolot ja korkeamman palkan; panee merkille, että teollis- ja tekijänoikeuksia omistavat pk-yritykset tuottavat jopa 68 prosenttia enemmän tuloja työntekijää kohti ja niiden maksamat palkat ovat 20 prosenttia korkeammat verrattuna pk-yrityksiin, jotka eivät omista teollis- ja tekijänoikeuksia; pitää siksi huolestuttavana, että monilla pk-yrityksillä on vaikeuksia määritellä teollis- ja tekijänoikeusstrategiansa ja hallinnoida teollis- ja tekijänoikeuksiaan; suhtautuu siksi myönteisesti IPR-arvoseteleihin, teollis- ja tekijänoikeuksien esianalyysipalveluun (IP Scan) ja muihin komission ja EUIPOn aloitteisiin, joilla tuetaan yksinkertaisia rekisteröintimenettelyjä ja edullisia hallinnollisia maksuja mikro- ja pk-yrityksille ja autetaan niitä hyödyntämään henkistä omaisuuttaan parhaalla mahdollisella tavalla; pyytää komissiota, EPOa ja EUIPOa harkitsemaan näiden aloitteiden ulottamista kaikentyyppiseen henkiseen omaisuuteen ja määrittämään lisätoimenpiteitä, joilla edistetään teollis- ja tekijänoikeuksien rekisteröinnin etuja pk-yritysten toiminnan kehittämisessä;

4.  on vakuuttunut siitä, että pk-yritysten tukeminen myös taloudellisten ja muiden toimenpiteiden kautta on oikea tapa tarjota niille enemmän tietoa ja helpottaa niiden pääsyä teollis- ja tekijänoikeuksiin ja että unionin oikeudelliset ja rahoitusvälineet ovat tässä yhteydessä äärimmäisen tärkeitä; kehottaa siksi komissiota ja EUIPOa jatkamaan talouden elpymisen aikana pk- ja mikroyritysten teollis- ja tekijänoikeuksien hallinnoinnin tukitoimenpiteiden täytäntöönpanoa, mukaan lukien keskitetyn asiointipisteen perustaminen henkistä omaisuutta koskevan tiedon ja henkiseen omaisuuteen liittyvien palvelujen ja neuvonnan tarjoamiseen; korostaa, että tämä tuki auttaa hyödyntämään ja edistämään kaikkia Euroopan unionin teollisoikeuksien verkoston (EUIPN) jäsenten kansallisia ja alueellisia aloitteita;

5.  pitää huolestuttavana sitä, että vaikka aineettomat hyödykkeet ovat arvokkaimpien hyödykkeiden joukossa, vain muutamat eurooppalaiset pk-yritykset ovat tietoisia tästä ja hyötyvät teollis- ja tekijänoikeuksistaan yrittäessään saada rahoitusta; pitääkin myönteisenä ilmoitusta Euroopan teollis- ja tekijänoikeuksien tietokeskuksesta yhtenä monista toimenpiteistä, joilla pyritään varmistamaan, että Eurooppa hyödyntää enemmän yritystemme jatkuvasti luoman, kehittämän ja jakaman tietämyksen arvoa ja että yrityksillä on tarvittavat välineet ja tiedot tai että ne hallinnoivat tätä omaisuutta aktiivisemmin; korostaa, että hyödyllisyysmallit suojaavat teknisiä keksintöjä nopeasti ja edullisesti ja ovat erittäin kiinnostavia pk-yritysten kannalta; kannustaa niitä jäsenvaltioita, jotka eivät vielä tarjoa tätä välinettä, ottamaan sen käyttöön, ja kehottaa komissiota harkitsemaan mahdollisuutta ottaa käyttöön toistaiseksi puuttuva EU:n tason hyödyllisyysmallisuoja;

Yhtenäinen patenttipaketti

6.  korostaa, että yhtenäisellä patenttipaketilla, johon sisältyy vaikutukseltaan yhtenäinen eurooppapatentti (yhtenäispatentti) ja yhdistetty patenttituomioistuin, pyritään tekemään patenttisuojasta tehokkaampaa ja riitojenratkaisusta kaikkialla Euroopassa ymmärrettävämpää välttämällä rinnakkaisten menettelyjen aloittamisen jäsenvaltioissa, halvempaa vähentämällä oikeudellisia kustannuksia sekä saavutettavampaa ja tehokkaampaa parantaen samalla oikeusvarmuutta; pyytää näin ollen osallistuvia jäsenvaltioita, jotka eivät ole vielä tehneet niin, etenemään yhdistetystä patenttituomioistuimesta tehdyn sopimuksen väliaikaisesta soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan ratifioinnissa mahdollisimman pian tai ilmoittamaan muulla tavoin, että ne ovat sitoutuneet väliaikaiseen soveltamiseen, jotta yhtenäinen patenttipaketti voidaan ottaa nopeasti käyttöön;

7.  korostaa, että yhtenäispatentti on kansallisia patentteja täydentävä vaihtoehto, ja kannustaa jäsenvaltioita, jotka eivät vielä osallistu tiiviimpään yhteistyöhön yhtenäisen patenttisuojan luomiseksi ja/tai eivät ole vielä liittyneet yhdistetystä patenttituomioistuimesta tehtyyn sopimukseen, jatkamaan prosessia osallistuakseen siihen kokonaisvaltaisesti; muistuttaa, että innovatiiviset pk-yritykset hyötyvät yhtenäisestä eurooppapatenttijärjestelmästä, ja korostaa, että yhdistetystä patenttituomioistuimesta tehty sopimus ja tuomioistuimen työjärjestys ovat huolellisesti tasapainotettu ratkaisu, jossa on otettu huomioon suhteellisuutta, joustavuutta, oikeudenmukaisuutta ja tasapuolisuutta koskevat unionin perusperiaatteet; panee merkille yhdistetyn patenttituomioistuimen työjärjestyksen mukaan pk-yrityksille tarjottavat maksujen alennukset ja palautukset;

8.  pitää myönteisenä yhdistetystä patenttituomioistuimesta tehdyn sopimuksen 35 artiklan nojalla perustettavaa keskitettyä vaihtoehtoista riidanratkaisujärjestelmää, joka ei vaikuta nykyisiin kansallisiin järjestelmiin, jotta osapuolten oikeutta oikeussuojaan ei heikennetä; pyytää jäsenvaltioita mahdollistamaan patentteja koskevan välimies- ja sovittelukeskuksen nopean käyttöönoton ja kehottaa komissiota arvioimaan, voisiko keskus keskipitkällä tai pitkällä aikavälillä käsitellä kaikkia teollis- ja tekijänoikeuksia koskevia riitoja; panee tyytyväisenä merkille jäsenvaltioiden pyrkimykset löytää asianmukaisia ratkaisuja brexitin vaikutuksiin puuttumiseksi;

Lisäsuojatodistukset

9.  korostaa, että vaikka EU:n lisäsuojatodistusjärjestelyllä on suuri käytännön merkitys, se kärsii siitä, että sen täytäntöönpano jäsenvaltioissa on hajanaista; kehottaa komissiota antamaan jäsenvaltioille ohjeistusta ja puuttumaan tähän hajanaisuuteen muun muassa lainsäädäntöehdotuksilla kattavan vaikutustenarvioinnin pohjalta;

10.  toteaa, että yhtenäisessä patenttipaketissa ei määrätä yhtenäisestä lisäsuojatodistusnimikkeestä, ja kehottaa jäsenvaltioita tukemaan tällaisen nimikkeen käyttöönottoa loogisena jatkumona yhtenäiselle patenttisuojalle;

11.  pyytää komissiota varmistamaan, että yhtenäisen lisäsuojatodistusnimikkeen puuttuessa taataan tulevan yhtenäispatenttijärjestelmän ja nykyisen lisäsuojatodistusjärjestelyn välinen johdonmukaisuus selventämällä, että kansalliset patenttivirastot voivat myöntää kansallisia lisäsuojatodistuksia yhtenäispatentin perusteella;

12.  pitää myönteisenä, että komissio haluaa arvioida yhtenäistä lisäsuojatodistusta koskevan ehdotuksen mahdollisia vaikutuksia; panee merkille, että sellaisen yhtenäisen lisäsuojatodistusnimikkeen käyttöönotto, johon liittyy lykkäävä ehto kansallisen tason virallisesta päätöksestä riippuen, voisi tapahtua jopa ennen yhtenäispatentin voimaantuloa, ja ehdottaa siksi, että harkitaan EPOn toimeksiannon laajentamista, jotta lisäsuojatodistushakemukset voitaisiin käsitellä yhtenäisten sääntöjen pohjalta;

13.  huomauttaa, että lisäsuojatodistusten myöntämismenettelyjen tehottomuus haittaa innovoijia ja tuottajia, mikä haittaa potilaiden tasapuolista hoitoon pääsyä, ja että rinnakkaisvalmisteiden ja biosimilaarilääkkeiden valmistajien tasapuoliset toimintaedellytykset unionissa ovat olennaisen tärkeitä; korostaa siksi, että jaettua patenttia koskevien hakemusten ja patenttien kytkemisen väärinkäyttöön on puututtava tehokkaasti; muistuttaa, että innovoinnin olisi vastattava yhteiskunnan polttavimpiin tarpeisiin ja että sillä olisi edistettävä lääkkeiden, myös rinnakkaisvalmisteiden ja biosimilaarilääkkeiden, oikea-aikaista tarjontaa sekä niiden kohtuuhintaisuutta ja nopeaa saatavuutta; korostaa, että ns. Bolar-poikkeusta, joka mahdollistaa patentoituja tuotteita koskevien tutkimusten suorittamisen rinnakkaisvalmisteiden ja biosimilaarilääkkeiden myyntilupahakemusten tukemiseksi ilman, että sitä pidetään lääkkeiden patenttioikeuksien tai lisäsuojatodistusten rikkomisena, sekä tehokkaan ja välittömän markkinoille tulon patenttioikeuksien ja lisäsuojatodistusten voimassaolon päättymisen jälkeen, koskeva mahdollinen tarkistaminen voi tapahtua vasta kattavan vaikutustenarvioinnin jälkeen;

14.  korostaa julkisten investointien keskeistä merkitystä tutkimus- ja kehitysalalla ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että kaikki julkisesti rahoitetun tutkimus- ja kehitystyön tulokset lääkealalla julkaistaan, jotta patentointi- ja lisensointiehdoilla taataan, että julkisten investointien tuotolla edistetään kansanterveyttä;

Essentiaalipatentit

15.  toteaa, että tiedot standardien soveltamisen kannalta olennaisten patenttien eli essentiaalipatenttien olemassaolosta, laajuudesta ja merkityksellisyydestä ovat tärkeitä oikeudenmukaisten lisenssineuvottelujen kannalta, jotta standardien mahdollinen käyttäjä voi määrittää, missä laajuudessa ne altistuvat essentiaalipatenteille ja mahdollisille lisenssinantajille; panee merkille, että vaikka useimmissa tapauksissa halukkaiden osapuolten välillä käydään neuvotteluja vilpittömässä mielessä, essentiaalipatentit riitautetaan usein; ehdottaa komissiolle, että se tutkisi mahdollisia kannustimia neuvotteluille, jotta vältetään oikeudenkäynnit ja niihin liittyvät kustannukset sekä vähennetään muita asiaan liittyviä ongelmia;

16.  korostaa, että monet patenttihakemukset, jotka on ilmoitettu standardeja kehittävissä organisaatioissa standardien laatimisprosessin aikana mahdollisesti olennaisiksi, eivät välttämättä ole olennaisia lopullisesti hyväksytyn standardin kannalta tai patentin myöntämisen jälkeen ja että asianmukainen, aidosti riippumaton ja läpinäkyvä valvontamekanismi lisäisi avoimuutta ja oikeusvarmuutta; pitää tässä yhteydessä myönteisenä essentiaalipatenttien olennaisuuden arviointia koskevaa pilottitutkimusta(17);

17.  pyytää komissiota tutkimaan tarkemmin yhdessä asiaankuuluvien toimijoiden kanssa kolmannen osapuolen riippumattoman, puolueettoman ja avoimen olennaisuustarkastusjärjestelmän edellytyksiä määrittelemällä uusien teknologioiden kaltaisten resurssien tarpeen, arvioimalla niiden vaikutuksen ja määrittelemällä, mikä merkitys niillä, kuten tekoälyllä ja siihen liittyvällä teknologialla ja/tai Euroopan patenttiviraston tarjoamalla teknisellä asiantuntemuksella, voisi olla tässä yhteydessä, ja hyödyntämään tietoa, joka on saatu palautteena vuoden 2022 alkuun suunnitellusta essentiaalipatenttia koskevasta lainsäädäntöaloitteesta asianmukaisten vaikutustenarviointien perusteella;

18.  panee merkille essentiaalipatenttien tasapainoisen lisensointijärjestelmän tärkeyden ja korostaa vakaiden, tehokkaiden ja oikeudenmukaisten sääntöjen merkitystä tässä; korostaa, että oikeudenmukaiset, kohtuulliset ja syrjimättömät ehdot (FRAND-ehdot) ovat epämääräinen oikeudellinen käsite, johon sisältyy oikeudellista epävarmuutta, ja kehottaa komissiota seuraamaan alan kehitystä ja selkeyttämään FRAND-ehtojen eri näkökohtia ja esittämään oikeuskäytäntöä muun muassa nimeämällä tätä varten seurantakeskuksen (osaamiskeskuksen); palauttaa mieliin, että parlamentti on aiemmin pyytänyt komissiota julkaisemaan vuosikertomuksia, joissa esitetään aitoja esimerkkejä FRAND-ehtojen noudattamatta jättämisestä ja kohtuuttoman korkeista lisenssimaksuista (nk. patent hold-up) ja kohtuuttoman matalista lisenssimaksuista (nk. patent hold-out);

19.  korostaa, että on tärkeää lisätä standardointiorganisaatioiden tietokantojen avoimuutta, ja kehottaa niitä päivittämään ilmoitusjärjestelmänsä ja tietokantansa; nostaa tässä yhteydessä esille asetuksen (EU) N:o 1257/2012(18) 9 artiklan 1 kohdan c alakohdan, jonka mukaan EPOn tehtävänä on eurooppapatentin haltijan kansainvälisissä standardointielimissä antamien käyttölupia koskevien sitoumusten vastaanotto ja kirjaaminen; kehottaa komissiota seuraamaan edelleen kolmansien maiden yritysten toimintaa kansainvälisissä standardointielimissä, koska se yhdessä ulkomaisten tuomioistuinten äskettäisten päätösten kanssa asettaa eurooppalaiset yritykset huomattavan epäedulliseen asemaan ja heikentää Euroopan markkinoiden kilpailukykyä;

20.  panee merkille avoimuuden merkityksen ja tarpeen antaa ennakoivasti tarvittavat tiedot lisensoitaessa essentiaalipatentteja FRAND-ehtojen mukaisesti, niin että varmistetaan osapuolten vilpittömien neuvottelujen oikeudenmukainen lopputulos; painottaa, että kysymykseen siitä, voiko essentiaalipatentin haltija valita lisensoinnin tason toimitusketjussa vai pitääkö toimitusketjun yrityksillä olla mahdollisuus saada lisenssi, ei ole vielä saatu selkeää vastausta, ja pyytää siksi komissiota tekemään yhteistyötä asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa, jotta tähän kysymykseen löydetään hyvä lähestymistapa, ja käsittelemään sitä;

21.  korostaa nykyisten teollisuusvetoisten vapaaehtoisten aloitteiden merkitystä essentiaalipatenttien lisensoinnin helpottamiseksi esineiden internetiä varten ja mainitsee esimerkkinä yhteislisensoinnin, ja sen, että tällaiset aloitteet tuovat yhteen valtaosan eurooppalaisista ja kansainvälisistä soluteknologian kehittäjistä;

Maantieteelliset merkinnät

22.  palauttaa mieliin, että EU suojaa noin 3 300:aa tuotetta maantieteellisillä merkinnöillä ja että kaikkien näiden tuotteiden vuosittainen arvo on noussut yli 75 miljardiin euroon; pitää siksi myönteisinä aloitteita ja toimia, joilla vahvistetaan, nykyaikaistetaan, virtaviivaistetaan ja pannaan paremmin täytäntöön maataloustuotteiden, elintarvikkeiden, viinien ja väkevien alkoholijuomien maantieteellisten merkintöjen järjestelmää, jotta siitä tulee täsmällisempi ja tehokkaampi, sillä maantieteelliset merkinnät edistävät laadukkaiden työpaikkojen luomista ja suojelua ja parantavat sosiaalista, ympäristöön liittyvää ja taloudellista kestävyyttä maaseudulla sekä Euroopan kulttuurista monimuotoisuutta;

23.  katsoo, että maantieteellisten merkintöjen ja aitojen perinteisten tuotteiden eritelmien rekisteröintiin, muuttamiseen ja hallinnointiin liittyvää tuottajille aiheutuvaa liiallista hallinnollista taakkaa koskevan ongelman on oltava keskeisellä sijalla tulevissa keskusteluissa; muistuttaa, että maantieteellisellä merkinnällä suojattujen tuotteiden eritelmien muuttamista koskevia menettelyjä on yksinkertaistettu ja modernisoitu viini- ja maatalouselintarviketuotteiden osalta yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen tarkistamisen yhteydessä ja että tätä lähestymistapaa olisi vahvistettava tulevaisuudessa;

24.  muistuttaa, että tilojen omien siementen arvioidaan muodostavan yli 80 prosenttia viljelijöiden käyttämien siementen kokonaismäärästä joissakin Afrikan maissa; kehottaa EU:ta tukemaan teollis- ja tekijänoikeusjärjestelmiä, joilla edistetään paikallisesti mukautettujen siemenlajikkeiden ja tilojen omien siementen kehittämistä elintarvikkeiden ja maatalouden kasvigeenivaroja koskevan kansainvälisen sopimuksen (ITPGRFA) määräysten mukaisesti sekä pienviljelijöiden ja muiden maaseudulla työskentelevien henkilöiden oikeuksista annetun YK:n julistuksen 19 artiklan mukaisesti;

25.  pitää olennaisen tärkeänä suojata teollis- ja tekijänoikeudet siten, että edistetään tutkimusta ja innovointia, erityisesti, jotta voidaan ottaa käyttöön kestävämpiä viljelylajikkeita ilmastonmuutoksesta selviytymiseksi, sellaisten kestävien ja agroekologisten maatalousmallien aikaansaamiseksi, jotka suojelevat luonnonvaroja ja joissa huomioidaan suojaamattoman lisäysaineiston ja monimuotoisen aineiston potentiaali luonnonmukaisen tuotannon alalla; korostaa, että kasvinjalostajanoikeuksien suojelu on olennaisen tärkeää ja edellyttää vahvaa ja täytäntöönpanokelpoista suojajärjestelmää EU:ssa, ja korostaa siksi yhteisön kasvinjalostajanoikeusjärjestelmien ja uusien kasvilajikkeiden kansainvälisen suojeluliiton tärkeää roolia; huomauttaa, että teollis- ja tekijänoikeuksilla on myös edistettävä elintarviketurvaa sekä unionin maatalouselintarvikemallin häiriönsieto- ja kilpailukykyä;

26.  korostaa, että olisi toteutettava lisätoimia biologisen materiaalin asemaa ja patentoitavuutta koskevan avoimuuden lisäämiseksi; toteaa, että jalostajien saataville olisi asetettava riittävästi tietoa biologisesta materiaalista, jota he käyttävät kasvinjalostusprosessissa; korostaa, että komission olisi otettava käyttöön uusia menettelyjä tehokasta kuulemista ja tietojenvaihtoa varten; vastustaa elävien eläinten patentointia;

27.  katsoo, että muiden kuin maataloustuotteiden maantieteellisten merkintöjen tunnustaminen on tärkeää kehitteillä olevien EU:n ohjelmien, myös teollisuusstrategiaa koskevien ohjelmien, painopisteiden kannalta lyhyiden toimitusketjujen luomiseksi, sekä vihreän kehityksen ohjelman kannalta, koska ne edistävät paikallisesti valmistettuja tuotteita, jotka ovat jäljitettävämpiä sekä läpinäkyvämpiä tuotteen alkuperän ja käytettyjen valmistusprosessien osalta;

28.  kannattaa komission aloitetta luoda kattavan vaikutustenarvioinnin pohjalta tehokas ja läpinäkyvä EU:n sui generis -suoja muiden kuin maataloustuotteiden maantieteellisille merkinnöille, jotka osoittavat tuotteen olevan peräisin tietyn jäsenvaltion alueelta tai tietyltä seudulta taikka paikkakunnalta tuolla alueella ja joissa tavaran tunnettu laatu, maine tai muu ominaispiirre liittyy olennaisella tavalla sen maantieteelliseen alkuperään, jotta voidaan noudattaa alkuperänimityksistä ja maantieteellisistä merkinnöistä tehdyn Lissabonin sopimuksen Geneven asiakirjaa, jonka EU on allekirjoittanut ja johon sisältyy mahdollisuus suojella maantieteellisiä merkintöjä sekä maataloustuotteiden että muiden tuotteiden osalta; odottaa komission ehdottavan tätä koskevaa lainsäädäntöä mahdollisimman pian ja viimeistään vuoden 2021 loppuun mennessä;

29.  korostaa, että EU:n sui generis -suojan käyttöönotolla muiden kuin maataloustuotteiden maantieteellisille merkinnöille olisi pyrittävä tuottamaan hyötyä kuluttajille lisäämällä tuotteiden aitousmerkintöjen tuntumusta ja positiivisia taloudellisia vaikutuksia mikro- ja pk-yrityksille kilpailukyvyn edistämisen kautta sekä yleisesti ottaen vaikutuksia työllisyyteen, kehitykseen ja matkailuun maaseudulla ja vähemmän kehittyneillä alueilla, mikä voisi erityisesti edesauttaa EU:n elpymistä covid-19-kriisin jälkeen; katsoo, että tällainen sui generis -suoja muiden kuin maataloustuotteiden maantieteellisille merkinnöille myös helpottaisi pääsyä kolmansien maiden markkinoille EU:n kauppasopimusten kautta; katsoo kuitenkin, että järjestelmään on suunniteltava tarvittavat suojatoimet, mukaan lukien tehokkaat ja avoimet hakemis- ja vastustamismekanismit;

30.  panee merkille, että EU:n nykyinen tavaramerkkisuoja ei anna tuottajille mahdollisuutta sertifioida laadun ja maantieteellisen alkuperän välistä yhteyttä ja että yhdenmukaistetun suojajärjestelmän puuttuessa jotkin jäsenvaltiot ovat jo perustaneet maantieteellisten merkintöjen kansallisia sui generis -suojajärjestelmiä muille kuin maataloustuotteille, mikä johtaa markkinoiden hajanaisuuteen ja oikeusvarmuuden puutteeseen ja mistä koituu myös kielteisiä vaikutuksia tuottajille; katsoo, että yhdenmukaistettu suoja unionin tasolla loisi tarvittavan oikeusvarmuuden kaikille toimijoille ja takaisi teollis- ja tekijänoikeuksien loukkausten ehkäisemisen teollisesti ja käsityönä valmistettujen tuotteiden osalta, jotta EU voisi paremmin suojella etujaan kansainvälisesti;

31.  ehdottaa, että EUIPOlle annetaan vastuu muiden kuin maataloustuotteiden maantieteellisten merkintöjen rekisterin perustamisesta, jotta varmistetaan niiden yhtenäinen tutkinta ja suoja kaikkialla unionissa;

Mallisuojaa koskevan EU:n lainsäädännön tarkistaminen

32.  korostaa, että nykyinen EU:n tason mallisuojajärjestelmä luotiin 20 vuotta sitten ja sitä pitäisi tarkistaa; pitää siksi myönteisenä komission halukkuutta nykyaikaistaa mallisuojaa koskevaa unionin lainsäädäntöä, jotta voidaan paremmin tukea siirtymistä digitaaliseen, kestävään ja vihreään talouteen; kehottaa komissiota ensinnäkin päivittämään rekisteröintimenettelyä siten, että mahdollistetaan uudentyyppisten mallien, kuten graafisten käyttöliittymien, virtuaalisten ja animaatiomallien, fonttien ja kuvakkeiden sekä uusien kehityssuuntausten ja teknologioiden kannalta merkityksellisten mallien suojaaminen helposti ja kevyemmällä tavalla, ja toisekseen yhdenmukaistamaan edelleen hakemis- ja mitätöintimenettelyjä jäsenvaltioissa;

33.  panee merkille, että moniosaisten tuotteiden korjaamiseen käytettävien osien mallisuoja on vain osittain yhdenmukaistettu; huomauttaa, että jotkin jäsenvaltiot ovat jo sisällyttäneet lainsäädäntöönsä ”varaosia koskevan poikkeuksen” tai ”korjauslausekkeen”, minkä ansiosta moniosaisten tuotteiden osia voidaan valmistaa ja myydä teollis- ja tekijänoikeuksia rikkomatta; toteaa, että tämä aiheuttaa sisämarkkinoiden hajanaisuutta sekä oikeusvarmuuden puutetta; kehottaa siksi komissiota sisällyttämään tulevaan ehdotukseensa ”korjauslausekkeen”, jolla tuetaan siirtymistä kestävämpään ja vihreämpään talouteen ja autetaan välttämään kilpailun vääristymistä;

34.  katsoo, että EU:n mallisuojajärjestelmä olisi yhdenmukaistettava EU:n tavaramerkkijärjestelmän kanssa, jotta mallioikeuksien haltijat voivat estää mallioikeuksia loukkaavien tavaroiden saapumisen EU:n tullialueelle, koska tavaramerkkeihin liittyvät oikeudet ovat täytäntöönpanokelpoisia oikeuksia loukkaavien tuotteiden EU:n kautta kuljettamisen osalta, mutta malliin liittyvät oikeudet eivät ole; kehottaa komissiota korjaamaan tämän puutteen malleja koskevan lainsäädännön tarkistamisen yhteydessä ja antamaan tuotemerkkien omistajille mahdollisuuden estää malliväärennösten kuljettaminen EU:n kautta;

35.  on vakuuttunut siitä, että mallisuoja olisi hoidettava yhtenäisellä tavalla kaikkialla sisämarkkinoilla, ja ehdottaa, että komissio harkitsee mallidirektiivin ja yhteisömalliasetuksen sovittamista yhteen oikeusvarmuuden parantamiseksi;

Teollis- ja tekijänoikeuksien loukkaamisen torjunta

36.  huomauttaa, että väärennetyistä tavaroista, kuten väärennetyistä lääkkeistä, henkilönsuojaimista tai maskeista, voi covid-19-pandemian kaltaisen terveyskriisin yhteydessä aiheutua vakava uhka EU:n kansalaisten terveydelle ja turvallisuudelle ja ne voivat aiheuttaa vakavaa haittaa kansanterveydelle; katsoo, että vaikka markkinavalvontatoimilla pyritään suojelemaan yleistä etua ja vaikka väärennetyt tuotteet liittyvät yksityisten teollis- ja tekijänoikeuksien suojeluun, väärennettyjen tuotteiden ja kuluttajien terveydelle ja turvallisuudelle aiheutuvien riskien välillä on läheinen yhteys;

37.  korostaa, että vuonna 2016 jopa 6,8 prosenttia EU:n tuonnista (121 miljardin euron arvosta) oli väärennettyjä tavaroita ja että niiden saatavuus sisämarkkinoilla aiheutti suoria myyntitappioita 50 miljardin euron arvosta ja noin 416 000 suoraa työpaikkojen menetystä vuosina 2013–2017(19); huomauttaa, että teollis- ja tekijänoikeuksien loukkaukset ovat riskiltään vähäisiä sekä havaitsemistodennäköisyyden että mahdollisen seuraamuksen osalta; kehottaa jäsenvaltioita koordinoimaan yhdessä komission, tulliviranomaisten, EU:n lainvalvontayhteistyöviraston (Europol), Interpolin ja lainvalvontaviranomaisten kanssa strategioita ja kehittämään tehokkaita ja varoittavia seuraamuksia erityisesti, jotta voidaan rajoittaa yleisölle tarjottavien vaarallisten tuotteiden määrää ja torjua väärentämistä ja piratismia erityisesti silloin, kun se liittyy järjestäytyneeseen rikollisuuteen;

38.  pitää valitettavana internetin merkittävää käyttöä väärennettyjen tuotteiden, oikeuksia loukkaavien sisältöjen ja teollis- ja tekijänoikeuksia loukkaavien palvelujen jakelussa, millä on huomattavia haittavaikutuksia EU:n valmistusteollisuudelle sekä luovalle alalle, kulttuurialalle ja urheilualalle; panee tyytyväisenä merkille komission ehdotuksen digipalvelusäädökseksi; korostaa, että tunne yritysasiakkaasi -periaate ja luotettavien ilmoittajien järjestelmä edistäisivät valtavasti väärentämisen torjuntaa ja että tekoälyllä ja lohkoketjulla voisi olla merkittävä rooli verkossa saatavilla olevien väärennettyjen ja laittomasti valmistettujen tuotteiden torjumisessa ja teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen tehostamisessa koko toimitusketjussa; kannattaa siksi uusien teknologioiden käyttöä teollis- ja tekijänoikeuksien loukkausten torjunnassa ja suhtautuu myönteisesti EUIPOn seurantakeskuksen tuottamiin näyttöön perustuviin julkaisuihin tässä yhteydessä;

39.  toteaa, että lohkoketjuteknologialla on suuri potentiaali teollis- ja tekijänoikeuksien rekisteröinnissä ja suojassa; korostaa, että lohkoketjujärjestelmät voivat auttaa toimitusketjun turvaamisessa, koska ne tarjoavat jäljitettävyyttä, takaavat turvallisuuden ja suojaavat kaikissa vaiheissa väärentämisen vaaroilta toimitusketjun kaikilla tasoilla; toteaa eritoten teollis- ja tekijänoikeuksien rekisteröinnin osalta, että teollis- ja tekijänoikeuksien virastojen on otettava käyttöön lohkoketjuratkaisujaan koskevia teknisiä standardeja, jotka mahdollistavat yhteentoimivuuden; korostaa, että tekoäly ja siihen liittyvät teknologiat, joita käytetään teollis- ja tekijänoikeuksien myöntämiseen liittyvässä rekisteröintimenettelyssä, eivät voi korvata ihmisen suorittamaa tapauskohtaista arviointia, jotta voidaan varmistaa päätösten laatu ja oikeudenmukaisuus;

40.  huomauttaa, että teollis- ja tekijänoikeuksiin liittyvän rikollisuuden ja järjestäytyneen ja vakavan kansainvälisen rikollisuuden välillä on yhteys; suhtautuu siksi myönteisesti neuvoston päätökseen sisällyttää teollis- ja tekijänoikeuksien loukkaukset uudelleen EU:n rikostorjunnan painopisteiden luetteloon kaudeksi 2022–2025 Euroopan monialaisen rikosuhkien torjuntafoorumin (EMPACT) puitteissa ja pyytää neuvostoa säilyttämään ne kyseisessä luettelossa ja tehostamaan rajat ylittävää yhteistyötä kansallisten viranomaisten, EUIPOn, Europolin, Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön viraston (Eurojust) ja Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) välillä;

41.  suhtautuu myönteisesti komission aikomuksiin laatia väärennösten torjuntaa koskeva EU-välineistö, jotta voidaan tehostaa oikeudenhaltijoiden, viranomaisten ja kansallisten ja EU-tason lainvalvontaviranomaisten sekä välittäjien välistä yhteistyötä – selkeyttämällä edelleen rooleja ja vastuita – ja jotta voidaan helpottaa tehokasta tietojen ja datan jakamista keskeisten toimijoiden välillä ja edistää uusien välineiden käyttöä sekä väärennösten torjumista; kehottaa komissiota ryhtymään konkreettisiin toimiin teollis- ja tekijänoikeuksien tahallisen loukkauksen valvomiseksi myös tapauksissa, joissa rikkomista käytetään vilpillisessä mielessä tarkoituksellisena kaupallisena strategiana, ja edistämään tulliviranomaisten toteuttaman valvonnan lisäämistä ja rajat ylittävää yhteistyötä osana väärennettyjen tuotteiden tuonnin torjuntaa; kehottaa komissiota harkitsemaan vastaavanlaisen EU-välineistön luomista muiden teollis- ja tekijänoikeuksien loukkausten torjumiseksi;

42.  korostaa, että teollis- ja tekijänoikeuksia koskeva pitkän aikavälin valistustyö väärennöksistä ja piratismista kouluissa olisi myös tarpeen, jotta voidaan muuttaa halukkuutta kuluttaa teollis- ja tekijänoikeuksia loukkaavia tavaroita ja palveluja; kehottaa siksi jäsenvaltioita tekemään yhteistyötä EUIPOn kanssa tiedotuskampanjoiden käynnistämiseksi myös 3D-tulostuksen alalla; palauttaa mieliin, että 3D-tulostustekniikka voi aiheuttaa erityisiä oikeudellisia huolenaiheita kaikilla immateriaalioikeuden aloilla, kuten tekijänoikeudet, patentit, mallit, kolmiulotteiset tavaramerkit ja maantieteelliset merkinnät;

43.  kehottaa komissiota jatkamaan teollis- ja tekijänoikeuksien suojelua ja noudattamisen varmistamisen edistämistä EU:n ulkopuolisissa maissa muun muassa lisäämällä rahoitusta kohdennetuille EU:n teknisen yhteistyön ohjelmille ja valmiuksien kehittämiselle, kuten kolme meneillään olevaa teollis- ja tekijänoikeuksien keskeistä yhteistyöohjelmaa Kiinan, Kaakkois-Aasian ja Latinalaisen Amerikan kanssa sekä Afrikan mantereen kanssa toteutettava yhteinen kumppanuus teollis- ja tekijänoikeuksien paremman luomisen ja hallinnan edistämiseksi, ja tukemalla teollis- ja tekijänoikeusjärjestelmiä, jotka edistävät paikallista maatalouden kehitystä; kannustaa tässä yhteydessä komissiota auttamaan EU:n kokemusten perusteella päätöksentekijöitä ja toimeenpanoviranomaisia tarjoamalla niille tietämystä ja ohjeistusta, joilla parannetaan niiden valmiuksia torjua teollis- ja tekijänoikeuksien loukkauksia, edistää toteuttamiskelpoisia ratkaisuja, joilla voitaisiin merkittävästi vähentää kustannuksia ja yksinkertaistaa teollis- ja tekijänoikeuksien suojelun järjestämistä, ylläpitoa ja noudattamisen varmistamista koskevia menettelyjä sekä tiedottaa oikeuksien haltijoille muuttuvasta rikkomusympäristöstä ja väärennettyjen tuotteiden tarjonnasta;

Teollis- ja tekijänoikeuspolitiikan uudet haasteet

44.  korostaa, että tekoälyteknologioihin liittyvä teollis- ja tekijänoikeuksien suoja on tärkeä ja se olisi otettava asianmukaisesti huomioon ja että vaikka nykyiset säännöt, jotka koskevat tietokoneella toteutettujen keksintöjen suojaamista patenteilla, voivat kattaa tekoälyteknologioita, tarvitaan selkeät kriteerit tekoälyteknologioiden avulla luotujen keksintöjen suojaamiseksi; pyytää siksi komissiota tarjoamaan yhteistyössä EPOn ja EUIPOn kanssa oikeusvarmuutta tästä aiheesta ja seuraamaan asiaa tiiviisti kansainvälisellä tasolla WIPOssa;

45.  kannustaa jäsenvaltioita saattamaan tekijänoikeusdirektiivin säännökset viipymättä osaksi kansallista lainsäädäntöä tavalla, joka vastaa unionin lainsäätäjien aikaansaamaa sopimusta direktiivin tarjoaman suojan parantamisesta, ja sallimaan poikkeuksia, kuten pääsy verkko-opetukseen ja digitoituun kulttuuriperintöön; kehottaa komissiota seuraamaan kertaostosopimuksia, jotta varmistetaan oikeudenmukainen korvaus luovan työn tekijöille tekijänoikeuksien perusteella; korostaa, että tekijyyden ja tekijänoikeuden omistajuuden sääntöjä ei ole yhdenmukaistettu, mikä voi johtaa kansallisella tasolla erilaisiin ratkaisuihin tekoälyavusteisten teosten kohdalla;

46.  korostaa, että vaikka teollis- ja tekijänoikeudet on yhdenmukaistettu hyvin suurelta osin eri puolilla Eurooppaa, niiden noudattamisen tosiasiallinen rajat ylittävä varmistaminen EU:ssa on edelleen puutteellista;

47.  suhtautuu myönteisesti komission ilmoitukseen, että se tarkistaa tietokantadirektiiviä helpottaakseen tietojen saatavuutta ja käyttöä turvatakseen samalla oikeutetut edut; huomauttaa, että tarpeettomat esteet haittaavat edelleen tutkimusta ja että vakaita data-avaruuksia on kehitettävä edelleen, jotta tutkijat voivat löytää tieteellisiä ratkaisuja myös poikkeuksellisissa aikarajoissa; korostaa tässä yhteydessä yksinoikeuksien rajoitusten ja poikkeusten merkitystä;

48.  pitää valitettavana, että vuonna 2016 toteutettu komission tutkimus Euroopassa toimivista patenttitrolleista(20) ei antanut selkeää vastausta kysymykseen, käytetäänkö joidenkin patenttitrollien liiketoimintamallissa, joihin kuuluu patenttien hankkiminen kolmansilta osapuolilta ja tulojen tuottamiseen pyrkiminen puolustamalla niitä väitettyjä loukkaajia vastaan käyttämällä väärin oikeudenkäyntien epäsymmetrioita, hyväksi voimassa olevan lainsäädännön porsaanreikiä, ja muodostavatko ne näin ollen ongelman, johon olisi puututtava; kannustaa komissiota jatkamaan tämän asian seurantaa ja toteuttamaan asiaa koskevan perusteellisen tutkimuksen;

49.  pitää myönteisinä kaikkien jäsenvaltioiden pyrkimyksiä varmistaa, että tuomioistuimet ottavat suhteellisuusperiaatteen huomioon käsitellessään kieltokanteita;

50.  toteaa, että teollis- ja tekijänoikeuksien suojelu on keskeisessä asemassa innovatiivisten tuotteiden ja prosessien, myös uusien lääkkeiden, tutkimuksen ja tuotannon kannustamisessa, mutta on vakuuttunut siitä, että maailmanlaajuisten terveysuhkien torjuminen, tiettyjen lääkinnällisten tuotteiden saatavuuden ratkaiseminen ja ihmishenkiä pelastavien toimien salliminen yleisen edun nimissä, edellyttää patenttien vapaaehtoista yhdistämistä, pakkolisensointia ja WTO:n TRIPS-sopimuksessa määrättyjä joustomahdollisuuksia; kehottaa siksi komissiota analysoimaan ja tutkimaan mahdollisia vaihtoehtoja, joilla varmistetaan pakkolisenssien tehokkuus ja parempi koordinointi EU:ssa, ottaen huomioon tapaukset, joissa niitä on käytetty unionissa, niiden käytön syyt, niiden myöntämisedellytykset, niiden taloudelliset seuraukset ja se, onko niillä saavutettu haluttu vaikutus;

51.  korostaa, että rokotteiden tasapuolisempi jakaminen kaikkialla maailmassa on olennaisen tärkeää, jotta covid-19-taudin ja sen mutaatioiden leviämistä voidaan torjua tehokkaasti, ja että covid-19-rokotteiden maailmanlaajuista saatavuutta on tuettava; toteaa, että kohtuuhintaisten rokotteiden riittämätön saatavuus on edelleen suuri haaste kehitysmaissa; tukeekin komissiota ja jäsenvaltioita niiden pyrkimyksissä painostaa EU:n ulkopuolisia maita poistamaan nykyiset vientikiellot ja tehostaa rokotteiden lahjoittamista; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita pyrkimään entistä tarmokkaammin tukemaan teknologian siirtoa ja teollis- ja tekijänoikeuksien vapaaehtoista lisensointia tavoitteena parantaa kohtuuhintaisten covid-19-tautiin liittyvien lääkinnällisten tuotteiden maailmanlaajuista saatavuutta ja puuttua maailmanlaajuisiin tuotantorajoituksiin ja tarjonnan puutteisiin maailman väestön kohtaamien endeemisten tai pandeemisten tartuntatautien hoitamiseksi;

52.  pitää myönteisenä, että vähiten kehittyneillä mailla on jo 1. tammikuuta 2033 saakka myönnetty poikkeus lääkkeitä koskevien TRIPS-määräysten täytäntöönpanoon; kehottaa näin ollen komissiota yhteistyössä WTO:n kanssa aloittamaan lupauksensa mukaisesti WTO:ssa aktiiviset ja rakentavat tekstipohjaiset neuvottelut, jotta kannustetaan ja tuetaan rokotteiden tuotantovalmiuksien laajentamista kehitysmaissa ja kannustetaan teollis- ja tekijänoikeuksien vapaaehtoiseen ja nopeaan yhdistämiseen kriisiaikoina ja vapaaehtoisiin lisensointisopimuksiin, sekä käynnistämään vuoropuhelun vapaaehtoisen lisensoinnin nykyisistä esteistä ja siitä, miten ne voidaan poistaa;

53.  ehdottaa, että unioniin perustetaan teollis- ja tekijänoikeuksien koordinaattori, jotta voidaan varmistaa kokonaisvaltainen ja koordinoitu lähestymistapa EU:n teollis- ja tekijänoikeuspolitiikkaan ja tehostaa yhteistyötä eri kansallisten teollis- ja tekijänoikeusviranomaisten, komission pääosastojen ja muiden teollis- ja tekijänoikeuksista vastaavien elinten, kuten EPOn, EUIPOn, WIPOn ja muiden asiaankuuluvien toimijoiden, välillä; katsoo, että teollis- ja tekijänoikeuksien koordinaattori voisi edistää edelleen teollis- ja tekijänoikeuksien loukkausten torjuntaa korkeimmalla poliittisella tasolla ja ottaa tarvittaessa hoitaakseen muita teollis- ja tekijänoikeuksiin liittyviä tehtäviä;

54.  kannattaa ajatusta, että tarvitaan parempaa teollis- ja tekijänoikeuksien hallintaa tutkimus- ja innovointiyhteisössä, jotta Euroopan huippututkimus voidaan muuntaa innovoinniksi, josta on hyötyä kansalaisille ja yrityksille; korostaa, että tässä yhteydessä julkisesti rahoitettua henkistä omaisuutta on käytettävä oikeudenmukaisella ja tehokkaalla tavalla ja että EU:n varoilla saavutettuja tuloksia olisi käytettävä EU:n talouden kohentamiseen kaikkien hyväksi;

55.  muistuttaa, että teollis- ja tekijänoikeuksia paljon käyttävät alat tuottavat suurimman osan EU:n kaupankäynnistä ja että myös teollis- ja tekijänoikeuksien suojelu ja noudattamisen varmistaminen kolmansissa maissa on olennaisen tärkeää; suhtautuu myönteisesti komission sitoumukseen pyrkiä tulevissa vapaakauppasopimuksissa vahvaan teollis- ja tekijänoikeuksien suojaan; pyytää komissiota vaatimaan, että teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamista käsitellään Maailman kauppajärjestössä (WTO) ja WIPOssa;

56.  muistuttaa, että yksi kehitysmaiden suurimmista haasteista on nouseminen maailmanlaajuisessa arvoketjussa taloutta monipuolistamalla, ja että tämä edellyttää oikeudenmukaisia ja kehitystä edistäviä maailmanlaajuisia kauppasääntöjä;

57.  kannustaa kehitysmaita vahvistamaan alueellisia arvoketjuja ja alueiden sisäistä kauppaa sekä terveysalan ja siihen liittyvien alojen investointeja erityisesti käynnistämällä lääketieteen alalla yhteisiä tutkimus- ja kehittämistoimia sekä kokoamalla alueellisia resursseja yhteen; panee huolestuneena merkille, että Global Trade Alert -seurantahankkeen raportin mukaan 21. maaliskuuta 2020 mennessä 54 hallitusta oli ottanut käyttöön keskeisten lääketarvikkeiden vientirajoituksia kyseisen vuoden alusta lähtien; korostaa, että alueellisia kauppasopimuksia olisi käytettävä keskeisten tuotteiden vientikieltojen estämiseen maailmanlaajuisen ja alueellisen pulan aikana, kuten meneillään olevan pandemiakriisin yhteydessä;

o
o   o

58.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) EUVL C 175, 20.6.2013, s. 1. (2) EUVL L 271, 24.10.2019. (3) EUVL L 57, 18.2.2021, s. 17. (4) EUVL L 153, 11.6.2019, s. 1. (5) EUVL L 130, 17.5.2019, s. 92. (6) EUVL L 136, 30.4.2004, s. 34. (7) EUVL L 157, 30.4.2004, s. 45. (8) EYVL L 289, 28.10.1998, s. 28. (9) EYVL L 3, 5.1.2002, s. 1. (10) EUVL C 407, 4.11.2016, s. 25. (11) EUVL C 404, 6.10.2021, s. 129. (12) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2021)0236. (13) EUVL C 349, 17.10.2017, s. 2. (14) EUVL C 371, 15.9.2021, s. 102. (15) EPO-EUIPO, IPR-intensive industries and economic performances in the EU: Industry-level analysis report, kolmas painos, syyskuu 2019. (16) EUVL L 57, 18.2.2021, s. 17. (17) Euroopan komission Yhteinen tutkimuskeskus, Pilot study for Essentiality Assessment of Standard Essential Patents, 2020. (18) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1257/2012, annettu 17 päivänä joulukuuta 2012, yhtenäisen patenttisuojan luomiseksi toteutettavasta tiiviimmästä yhteistyöstä (EUVL L 361, 31.12.2012, s. 1). (19) EUIPO, 2020 Status Report on IPR infringement: vuotuiset keskiarvot 2013–2017. (20) Euroopan komission yhteinen tutkimuskeskus, Patent Assertion Entities in Europe: Their impact on innovation and knowledge transfer in ICT markets, 2016.