Euroopan parlamentin suositus 21. lokakuuta 2021 komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle EU:n ja Taiwanin poliittisista suhteista ja yhteistyöstä (2021/2041(INI))

P9_TA(2021)0431 A9-0265/2021

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin vuotuiset mietinnöt yhteisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta (YUTP) ja mietintöjen EU:n ja Taiwanin suhteita koskevat osiot,

–  ottaa huomioon vuonna 2015 perustetun EU:n ja Taiwanin teollisuuspoliittisen vuoropuhelun mekanismin,

–  ottaa huomioon 9. lokakuuta 2013 antamansa päätöslauselman EU:n ja Taiwanin kauppasuhteista(1),

–  ottaa huomioon Taiwanin osallistumisen Yritys-Eurooppa-verkostoon, Euroopan klusteriyhteistyöfoorumiin ja digitaalitaloutta koskevaan vuoropuheluun,

–  ottaa huomioon G7-maiden ulko- ja kehitysministereiden 5. toukokuuta 2021 antaman tiedonannon ja erityisesti sen osan, joka koskee Taiwanin merkityksellisen osallistumisen tukemista Maailman terveysjärjestön foorumeihin ja Maailman terveyskokoukseen,

–  ottaa huomioon kaupallisten petosten torjumiseksi tehdyt yhteistyösopimukset ja sen, että Taiwan on pannut täytäntöön verotusalan hyvää hallintotapaa koskevat kansainväliset normit vuodesta 2017,

–  ottaa huomioon Taiwanin menestyksekkään yhteistyön ja osallistumisen Euroopan unionin puiteohjelmiin,

–  ottaa huomioon vuonna 2018 perustetun EU:n ja Taiwanin välisen työelämän kysymyksiä koskevan neuvottelumekanismin,

–  ottaa huomioon viisumivapauden, jonka EU on myöntänyt Taiwanin passilla matkustaville vuodesta 2011,

–  ottaa huomioon EU:n yhden Kiinan politiikan,

–  ottaa huomioon 16. huhtikuuta 2021 annetun Yhdysvaltojen ja Japanin yhteisen johtajien julkilausuman,

–  ottaa huomioon 21. toukokuuta 2021 annetun Yhdysvaltojen ja Korean yhteisen johtajien julkilausuman,

–  ottaa huomioon 10. kesäkuuta 2020 annetun komission yhteisen tiedonannon ”Covid-19-disinfomaation torjunta – Faktat oikein” (JOIN(2020)0008),

–  ottaa huomioon 16. huhtikuuta 2021 annetut neuvoston päätelmät EU:n yhteistyöstrategiasta Intian ja Tyynenmeren alueella,

–  ottaa huomioon 16. syyskuuta 2021 annetun komission ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan yhteisen tiedonannon EU:n yhteistyöstrategiasta indopasifisella alueella (JOIN(2021)0024),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 118 artiklan,

–  ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön (A9-0265/2021),

A.  ottaa huomioon, että EU ja Taiwan ovat samanmielisiä kumppaneita, joilla on yhteiset vapauden, demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion arvot;

B.  ottaa huomioon, että Kiinan jatkuva sotilaallinen vihamielisyys ja harmaan vyöhykkeen toimet sekä muut Taiwaniin kohdistuvat provokaation muodot, kuten vakoilu, kyberhyökkäykset ja kykyjen metsästys, ovat vakava uhka Taiwanin ja Kiinan nykyiselle tilanteelle sekä indopasifisen alueen rauhalle ja vakaudelle ja voivat johtaa tilanteen vaaralliseen kärjistymiseen; ottaa huomioon, että Taiwanin puolustusministeri Chiu Kuo-cheng totesi, että jatkuvan ja merkittävän joukkojen keskittämisen vuoksi Kiina voisi pystyä tekemään Taiwaniin ”täysimittaisen” hyökkäyksen vuoteen 2025 mennessä; ottaa huomioon, että Kiinan ja Taiwanin väliset jännitteet ovat vakavimpia 40 vuoteen Kiinan lähetettyä 1. lokakuuta 2021 alkaen Taiwanin ilmapuolustuksen tunnistusvyöhykkeelle 150 sotilaslentokonetta, mukaan lukien hävittäjiä ja ydinaseiden kuljettamiseen soveltuvia pommikoneita; ottaa huomioon, että alue on EU:lle erittäin tärkeä, koska alueella on sen monia läheisiä kumppaneita ja koska siellä on myös unionin yhden jäsenvaltion eli Ranskan merentakaisia alueita;

C.  ottaa huomioon, että vuonna 2016 EU sitoutui käyttämään kaikkia käytettävissä olevia kanavia edistääkseen aloitteita, joilla on tarkoitus edistää vuoropuhelua, yhteistyötä ja luottamuksen rakentamista Taiwaninsalmen kahden puolen välillä; ottaa huomioon, että näitä pyrkimyksiä ei ole tähän mennessä saavutettu;

D.  ottaa huomioon, että Kiinan presidentti Xi Jinping lupasi 9. lokakuuta 2021 pyrkiä ”yhdistämiseen” Taiwanin kanssa väitetysti rauhanomaisin keinoin, mutta varoitti, että sen suurimpana esteenä ovat ”Taiwanin itsenäisyysjoukot”; ottaa huomioon, että Kiinan sotaa lietsovat lausunnot ja toimet asettavat vakavasti kyseenalaiseksi tällaisen rauhanomaisen lähestymistavan; ottaa huomioon, että Taipeissa sijaitsevan kansallisen Chengchi-yliopiston vaalitutkimuskeskuksen heinäkuussa 2021 julkaiseman tutkimuksen mukaan vain 1,5 prosenttia taiwanilaisista kannattaa yhdistymistä Manner-Kiinaan mahdollisimman pian, kun taas ylivoimainen enemmistö kannattaa vallitsevan tilanteen säilyttämistä ainakin lyhyellä aikavälillä;

E.  ottaa huomioon, että Taiwanin toimet koronaviruksen leviämisen estämiseksi kuuluvat maailman tehokkaimpien joukkoon; ottaa huomioon, että Taiwanin pyrkimykset edistää aktiivisesti eri rintamilla kansainvälisen yhteisön yhteistä etua pandemiatilanteessa muun muassa lukuisten kansainvälisten tutkimusten avulla ovat konkreettinen esimerkki Taiwanin toimimisesta kumppanina ja todiste siitä, että Taiwania olisi kohdeltava kumppanina; ottaa huomioon, että tämä osoittaa Taiwanin pystyvän antamaan kansainväliselle yhteisölle yhtä arvokkaan panoksen aikamme moniin muihin haasteisiin vastaamisessa; ottaa huomioon, että covid-19-tartuntojen viimeaikainen äkillinen lisääntyminen, rokotteiden puute ja Kiinan puuttuminen Taiwanin pyrkimyksiin hankkia niitä suoraan herättävät vakavaa huolta;

F.  ottaa huomioon, että EU on Taiwaniin tehtyjen suorien ulkomaisten investointien suurin lähde ja EU:n tekemien investointien kokonaisarvo vuoteen 2019 saakka oli 48 miljardia euroa ja EU:n osuus Taiwaniin tehdyistä suorista ulkomaisista investoinneista on 31 prosenttia; ottaa huomioon, että Taiwanin suorien ulkomaisten investointien lisäämiseen EU:ssa on huomattavasti mahdollisuuksia; ottaa huomioon, että Taiwan hallitsee puolijohteiden valmistusmarkkinoita, sillä sen tuottajat valmistavat noin 50 prosenttia maailman puolijohteista;

G.  ottaa huomioon, että Taiwanin sijainti, sen kriittinen rooli globaaleissa korkean teknologian toimitusketjuissa ja sen demokraattinen elämäntapa tekevät maasta strategisesti tärkeän Euroopan demokratioille;

H.  ottaa huomioon, että EU:n ja Taiwanin kahdenvälisen kaupan kokonaisarvo oli 51 miljardia euroa vuonna 2019 ja Taiwan oli EU:n viidenneksi suurin kauppakumppani Aasiassa ja sen 15. suurin kauppakumppani koko maailmassa;

1.  suosittaa komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle ja komissiolle, että

2.  pyytää puhemiestä välittämään tämän suosituksen neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle sekä Taiwanin hallitukselle.

(1) EUVL C 181, 19.5.2016, s. 52.

Euroopan parlamentin päätöslauselma 21. lokakuuta 2021 neuvoston kannasta esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2022 (11352/2021 – C9-0353/2021 – 2021/0227(BUD))

P9_TA(2021)0432 A9-0281/2021

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 314 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä ja päätöksen 2014/335/EU, Euratom kumoamisesta 14. joulukuuta 2020 annetun neuvoston päätöksen (EU, Euratom) 2020/2053(1),

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046(2) (varainhoitoasetus),

–  ottaa huomioon vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 17. joulukuuta 2020 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2020/2093(3) (monivuotisesta rahoituskehyksestä annettu asetus), parlamentin, neuvoston ja komission tässä yhteydessä hyväksymät yhteiset julistukset(4) sekä asiaan liittyvät yksipuoliset julistukset(5),

–  ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta sekä uusista omista varoista, mukaan lukien etenemissuunnitelma uusien omien varojen käyttöönottamiseksi, 16. joulukuuta 2020 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(6),

–  ottaa huomioon ilmastosopimuksen osapuolten 21. konferenssissa (COP 21) Pariisissa 12. joulukuuta 2015 hyväksytyn Pariisin sopimuksen,

–  ottaa huomioon puitteiden vahvistamisesta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi ja asetuksen (EU) 2018/1999 muuttamisesta annetun asetuksen (EU) 2021/1119 (eurooppalainen ilmastolaki)(7),

–  ottaa huomioon 11. joulukuuta 2019 annetun komission tiedonannon Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta (COM(2019)0640),

–  ottaa huomioon vuoden 2022 talousarvion valmistelua koskevista yleisistä suuntaviivoista, pääluokka III – Komissio, 25. maaliskuuta 2021 antamansa päätöslauselman(8),

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ennakkoarviosta tuloista ja menoista varainhoitovuodeksi 2022 29. huhtikuuta 2021 antamansa päätöslauselman(9),

–  ottaa huomioon komission 9. heinäkuuta 2021 antaman esityksen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2022 (COM(2021)0300),

–  ottaa huomioon neuvoston 6. syyskuuta 2021 vahvistaman ja 10. syyskuuta 2021 parlamentille toimittaman kannan esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2022 (11352/2021 – C9-0353/2021),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 94 artiklan,

–  ottaa huomioon lausunnot valiokunnilta, joita asia koskee,

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A9-0281/2021),

Pääluokka III – Komissio

Yleiskatsaus

1.  muistuttaa, että parlamentti määritteli edellä mainitussa 25. maaliskuuta 2021 antamassaan päätöslauselmassa vuoden 2022 talousarvion valmistelua koskevista yleisistä suuntaviivoista vuoden 2022 talousarvion selkeät poliittiset painopisteet covid-19-kriisistä elpymisen tukemiseksi, investointien lisäämiseksi ja työttömyyden torjumiseksi sekä perustan luomiseksi kestävämmälle unionille; toistaa olevansa vahvasti sitoutunut näihin painopisteisiin ja esittää seuraavan kannan varmistaakseen asianmukaisen rahoitustason niitä koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi;

2.  katsoo, että unionin talousarviolla on oltava välineet, joiden avulla se voi vastata moniin kriiseihin samanaikaisesti; toistaa parlamentin näkemyksen, jonka mukaan vuoden 2022 olisi oltava täysi täytäntöönpanovuosi ja vuoden 2022 talousarvion olisi oltava keskeisessä roolissa pyrittäessä varmistamaan myönteinen ja tuntuva vaikutus kansalaisten elämään; kannattaa tätä taustaa vasten lisäyksiä investointien vauhdittamiseen keskittyen erityisesti pk-yrityksiin, jotka ovat unionin talouden kulmakivi ja ratkaisevassa asemassa laadukkaiden investointien ja työpaikkojen luomisessa kaikissa jäsenvaltioissa, vihreään ja digitaaliseen siirtymään tähtäävien toimien tehostamiseen, uusien mahdollisuuksien tarjoamiseen nuorille ja lasten suojeluun, vahvan Euroopan terveysunionin rakentamiseen ja COVAX-ohjelman tukemiseen; vahvistaa edelleen painopisteitä turvallisuuden, muuttoliikkeen, turvapaikka-asioiden ja kotouttamisen, perusoikeuksien ja unionin arvojen aloilla mutta myöntää, että ulkopoliittinen tilanne ja humanitaarisen avun tilanne ovat viime aikoina huonontuneet, ja toteaa, että tuleviin haasteisiin on pystyttävä reagoimaan nopeasti sekä keskipitkällä että pitkällä aikavälillä;

3.  panee merkille talousarvioesitystä koskevan neuvoston kannan, jonka mukaan monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden maksusitoumusmäärärahoja leikattaisiin 1,43 miljardia euroa komission ehdotukseen nähden; katsoo, että neuvoston ehdottamissa leikkauksissa noudatetaan tavanomaista ylhäältä alaspäin suuntautuvaa lähestymistapaa panemalla täytäntöön yleinen mielivaltainen vähennystavoite, joka ei perustu täytäntöönpanon suuntausten objektiiviseen arviointiin eikä vastaanottokykyyn ja joka ei kuvasta unionin kohtaamia moninaisia haasteita tai unionin tekemiä sitoumuksia; katsoo tämän olevan ristiriidassa keskeisten yhteisten poliittisten painopisteiden kanssa; toteaa, että neuvoston kanta on kaukana parlamentin elpymisbudjettiin liittyvistä odotuksista; päättää siksi pääsääntöisesti palauttaa sekä toiminta- että hallintomenojen osalta määrärahat talousarvioesityksen tasolle kaikissa budjettikohdissa, joihin neuvosto on tehnyt leikkauksia, ja ottaa kantansa lähtökohdaksi talousarvioesityksen; hyväksyy kuitenkin, että vuonna 2022 brexit-mukautusvaraukseen otetaan 1 299 miljoonaa euroa sekä maksusitoumus- että maksumäärärahoina, mikä vastaa kyseisestä mukautusvarauksesta annetun asetuksen yhteydessä saavutettua poliittista yhteisymmärrystä(10);

4.  vaatii, että uusiin poliittisiin painopisteisiin tai tehtäviin on liitettävä uusia resursseja ja että viraston perustaminen tai sen toimeksiannon laajentaminen ei saisi tapahtua olemassa olevien ohjelmien tai virastojen kustannuksella; kompensoi sen vuoksi rahoitusohjelmien määrärahojen vähennykset, joita komissio ehdotti lisätäkseen erillisvirastojen määrärahoja; korostaa, että virastojen välillä tarvitaan asianmukaista koordinointia ja synergiaa, jotta voidaan lisätä niiden työn vaikuttavuutta, erityisesti, jos niillä on toisiaan lähellä olevia toimintapoliittisia tavoitteita, jotta julkiset varat voidaan käyttää oikeudenmukaisesti ja tehokkaasti;

5.  panee tässä yhteydessä merkille äskettäisen aloitteen eurooppalaisen terveyshätätilanteiden valmiusviranomaisen (HERA) perustamisesta; ilmaisee syvän huolensa siitä, että parlamentti on jätetty tällaisen viranomaisen perustamista koskevan päätöksentekomenettelyn ulkopuolelle; kiinnittää lisäksi huomiota tämän aloitteen merkittäviin talousarviovaikutuksiin ja siihen, että myös parlamentin on voitava hoitaa täysimääräisesti tehtävänsä yhtenä budjettivallan käyttäjänä; vastustaa voimakkaasti kaikkia rahoitusrakenteita, jotka siirtäisivät varoja pois tärkeimmistä tavoitteista ja toimista, jotka lainsäätäjät alun perin suunnittelivat ja hyväksyivät Horisontti Eurooppa -ohjelman, EU4Health-ohjelman ja rescEU:n puitteissa; korostaa tässä yhteydessä tarvetta varmistaa riittävä rahoitus EU:n syöväntorjuntasuunnitelmalle unionin talousarvion ensisijaisena tavoitteena, jota ei saisi vaarantaa kohdentamalla määrärahoja muihin politiikka-aloitteisiin; painottaa, että tämä aloite tehtiin niin myöhään, ettei parlamentti pystynyt ottamaan sitä huomioon vuoden 2022 talousarviota käsitellessään; odottaa, että tätä kysymystä käsitellään vuoden 2022 talousarviota koskevassa sovittelumenettelyssä, ja kehottaa tutkimaan muita rahoituskeinoja tätä tarkoitusta varten;

6.  korostaa lisäksi, että komissio ilmoitti talousarvioesityksen julkaisemisen jälkeen paketista, jolla tuetaan Syyriasta ja muista maista tulevia pakolaisia; kehottaa tässä suhteessa tekemään vuoden 2022 talousarviosovittelussa kokonaispaketista kattavan sopimuksen, johon sisältyisi myös lisätalousarvioesitys nro 5/2021; toteaa, että tarvitaan lisätoimenpiteitä, joilla reagoidaan asianmukaisesti Afganistanin viimeaikaisiin tapahtumiin, mukaan lukien tuki kansalaisille, kuten naisille ja tytöille, lapsille, haavoittuvassa asemassa oleville ryhmille sekä ankarien toimien kohteeksi joutuneille riskiryhmille, kuten tutkijoille, opettajille, lääkäreille ja tieteenharjoittajille, joilla ei ole mahdollisuutta jatkaa elämäänsä ja työskentelyänsä Afganistanissa; korostaa, että tilanteen muuttuessa ja kattavan ja pidemmän aikavälin tarvearvioinnin puuttuessa näitä kysymyksiä ei voitu ottaa täysimääräisesti huomioon parlamentin käsittelyssä ja että niitä arvioidaan myöhemmin uudelleen komission oikaisukirjelmän nro 1/2022 ja myöhemmässä vaiheessa annettavien tietojen perusteella;

7.  on päättänyt lisätä määrärahoja budjettikohdissa, joiden toteutusaste on erinomainen ja joilla on toiminnalliset valmiudet ottaa lisämäärärahat käyttöön vuonna 2022; toteaa, että edellä mainittujen kiireellisten painopisteiden riittävä rahoittaminen edellyttää, että joustoväline otetaan käyttöön kokonaisuudessaan ja että lisäksi on käytettävä osittain yhden ainoan liikkumavaravälineen varoja (määrä kompensoidaan kuluvan vuoden liikkumavaroilla); pyytää lisäksi, että vuoden 2020 vapautetut määrärahat asetetaan kokonaisuudessaan käyttöön varainhoitoasetuksen 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti vuonna 2022;

8.  korostaa tarvetta palauttaa Euroopan unionin elpymisvälineen rahoituskustannuksiin liittyvät määrärahat talousarvioesityksen tasolle, jotta vältetään kielteisen signaalin antaminen rahoitusmarkkinoille, kunnes komissio arvioi ennakoidut tarpeet sovittelussa mahdollisesti uudelleen; toistaa vuosien 2021–2027 monivuotista rahoituskehystä koskevissa neuvotteluissa esittämänsä selkeän kannan, jonka mukaan Next Generation EU -välineen korkokustannukset ja takaisinmaksut olisi laskettava monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärien lisäksi;

9.  korostaa, että on tärkeää tukea ilmastotoimia ja ympäristönsuojelua myöntämällä lisäresursseja asiaa koskeville unionin ohjelmille ja välineille vuonna 2022; korostaa jälleen, että ilmastonäkökohtien valtavirtaistamisen hengessä toimia olisi tehostettava kaikilla toimintapolitiikan aloilla, jotta voidaan saavuttaa kokonaistavoite, jonka mukaan koko vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen ajan vähintään 30 prosenttia unionin talousarvion ja Euroopan unionin elpymisvälineen menojen kokonaismäärästä käytetään ilmastomenoihin; korostaa lisäksi tarvetta pyrkiä edelleen tavoitteeseen, jonka mukaisesti monivuotisen rahoituskehyksen vuotuisista menoista osoitetaan biodiversiteettitavoitteisiin 7,5 prosenttia vuonna 2024 ja 10 prosenttia vuodesta 2026 alkaen; painottaa, että komission on otettava käyttöön tehokas menetelmä erityisesti luonnon monimuotoisuuden vähenemisen seuraamiseksi ja pysäyttämiseksi sekä tämän suuntauksen kääntämiseksi ennen vuoden 2023 talousarvioesityksen esittämistä, jotta voidaan varmistaa, että toimielinten välisessä sopimuksessa vuodelle 2024 asetettu tavoite voidaan tosiasiallisesti saavuttaa; vaatii, että parlamentti otetaan täysimääräisesti mukaan näiden menojen entistä vakaampien, avoimempien ja kattavampien täytäntöönpano- ja seurantamenetelmien kehittämiseen, ja on edelleen sitoutunut toimielinten välisen sopimuksen mukaisesti järjestettäviin vuotuisiin kuulemisiin ja tiiviiseen yhteistyöhön komission ja neuvoston kanssa; muistuttaa, että vihreän kehityksen ohjelman täytäntöönpanemiseksi on olennaisen tärkeää, että rahoitusta myönnetään ainoastaan toimille, jotka ovat ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen ja Pariisin sopimuksen mukaisia; korostaa, että elpymis- ja palautumistukivälinettä varten julkaistuja ohjeita olisi pidettävä mallina kaikille muille samantyyppisille menoille ja että niiden olisi erityisesti toimittava koheesiopolitiikan täytäntöönpanon perustana; muistuttaa, että tämän periaatteen täytäntöönpanossa luonnon monimuotoisuuden alalla on mentävä asiaankuuluvan unionin säännöstön täysimääräistä noudattamista pidemmälle;

10.  muistuttaa, että covid-19-kriisin seuraukset ovat vaikuttaneet suhteettomasti naisiin; korostaa sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen merkitystä kaikissa vuoden 2022 talousarvion sisältyvissä asiaankuuluvissa ohjelmissa ja sukupuolitietoisen budjetoinnin täytäntöönpanon merkitystä sen varmistamiseksi, että naiset ja miehet hyötyvät yhtäläisesti julkisista menoista; kehottaa tässä yhteydessä komissiota nopeuttamaan tiiviissä yhteistyössä parlamentin kanssa sellaisen tehokkaan, avoimen ja kattavan menetelmän käyttöönottoa, jolla mitataan asiaankuuluvia sukupuolten tasa-arvoon liittyviä menoja toimielinten välisen sopimuksen mukaisesti, jotta voidaan saavuttaa konkreettisia tuloksia vuoden 2022 talousarviossa ja jotta menetelmä voidaan ulottaa koskemaan kaikkia monivuotisen rahoituskehyksen ohjelmia, ja kehottaa tässä yhteydessä erityisesti keräämään ja analysoimaan järjestelmällisesti ja kattavasti tietoja kaikista unionin politiikoista ja ohjelmista, jotta voidaan mitata niiden vaikutusta sukupuolten tasa-arvoon talousarvion kaikissa ulottuvuuksissa ja talousarvion valmistelun, seurannan, toteuttamisen ja arvioinnin kaikissa vaiheissa; kehottaa lisäksi panemaan nopeasti täytäntöön sukupuolten tasa-arvoa koskevan EU:n strategian 2020–2025 ja kehottaa asettamaan sitovia erityistavoitteita ja toteuttamaan lisätoimia, erityisesti koulutusta ja aloitteita sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi ja sukupuolittumisen torjumiseksi;

11.  toteaa, että monet unionin toimielinten, elinten ja laitosten asiakirjat ja tiedonannot ovat saatavilla vain englanniksi; toteaa myös, että työkokouksia pidetään ilman tulkkausmahdollisuutta; kehottaa kunnioittamaan unionin perusoikeuskirjassa ja asetuksessa N:o 1/1958(11) sekä sisäisissä suuntaviivoissa ja päätöksissä, kuten hyvän hallintotavan säännöstössä, vahvistettuja periaatteita, oikeuksia ja velvoitteita; kehottaa näin ollen unionin toimielimiä, elimiä ja laitoksia tarjoamaan tarvittavat henkilöresurssit monikielisyyden kunnioittamisen varmistamiseksi lisäämällä kääntämisestä ja tulkkauksesta vastaavan henkilöstön määrää;

12.  vahvistaa näin ollen, että vuoden 2022 talousarvioon (kaikki pääluokat) osoitetaan maksusitoumusmäärärahoina yhteensä 171 802 114 289 euroa, mikä merkitsee 4 008 766 380 euron lisäystä talousarvioesitykseen nähden; päättää lisäksi asettaa vapautettujen sitoumusten seurauksena saataville 486 000 000 euron määrän maksusitoumusmäärärahoina varainhoitoasetuksen 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti; vahvistaa, että vuoden 2022 talousarvioon (kaikki pääluokat) osoitetaan maksumäärärahoina yhteensä 172 467 593 189 euroa;

Otsake 1 – Sisämarkkinat, innovointi ja digitaalitalous

13.  katsoo, että menestyksekäs tutkimus- ja innovointiohjelma on olennaisen tärkeä unionin tulevan vaurauden kannalta; korostaa, että Horisontti Eurooppa -puiteohjelma, jolla on erittäin suuri eurooppalainen lisäarvo, edistää ratkaisevasti vihreän kehityksen ohjelmaa ja pyrkimyksiä kohti ilmastoneutraalia taloutta, onnistunutta digitaalista siirtymää ja unionin talouden elpymistä pandemiasta; pitää erityisen tärkeänä lisätä unionin investointeja terveysalan tutkimukseen, mukaan lukien syöpätutkimuksen rahoitus; korostaa, että tämän puiteohjelman toteutusaste on erinomainen, mikä kuvastaa sen kykyä ottaa vastaan lisämäärärahoja ensi vuoden talousarviossa; korottaa siksi Horisontti Eurooppa -puiteohjelman maksusitoumusmäärärahoja talousarvioesityksessä esitetyistä määristä 305 miljoonalla eurolla;

14.  kannattaa talousarvioesityksessä esitettyä ehdotusta vapauttaa 77,3 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahoja kolmelle klusterille, jotka mainittiin Horisontti Eurooppa -asetukseen(12) liitetyssä asiaa koskevassa yhteisessä poliittisessa lausumassa; panee kuitenkin merkille, että vuodelta 2020 jäi vapautettuja tutkimusmäärärahoja 408,7 miljoonaa euroa; toistaa olevansa vahvasti vakuuttunut siitä, että tämä odottamattoman suuri määrä vapautettuja tutkimusmäärärahoja, joita komissio ei ottanut ennalta huomioon monivuotisesta rahoituskehyksestä käytävissä neuvotteluissa, olisi asetettava kokonaisuudessaan saataville Horisontti Eurooppa -puiteohjelmassa täysin varainhoitoasetuksen 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti; on vakuuttunut, että terveyskriisin jatkumisen vuoksi puolet jäljellä olevasta määrästä olisi osoitettava terveysklusteriin;

15.  korostaa, että Verkkojen Eurooppa -välineellä on ehdottoman tärkeä rooli laadukkaiden, kestävien, kohtuuhintaisten ja yhteenliitettyjen Euroopan laajuisten liikenne-, energia- ja digitaalisten verkkojen rakentamisessa ja että se on siksi keskeisen tärkeä vahvistettaessa unionin taloutta ja toteutettaessa onnistuneesti vihreää ja digitaalista siirtymää; muistuttaa, että Verkkojen Eurooppa -välineellä edistetään erittäin merkittävästi yleistä tavoitetta, jonka mukaan ilmastomenojen osuuden on oltava vähintään 30 prosenttia monivuotisen rahoituskehyksen ja Next Generation EU -välineen menoista; toteaa, että Verkkojen Eurooppa -välineellä on keskeinen rooli taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden vahvistamisessa ja yhteenliitettävyyden edistämisessä koko unionin alueella; ehdottaa sen vuoksi Verkkojen Eurooppa -välineen kolmen osion rahoituksen lisäämistä talousarvioesitykseen nähden yhteensä 207,3 miljoonalla eurolla maksusitoumusmäärärahoina;

16.  korostaa, että on tarpeen kuroa umpeen digitaalinen kuilu ja vahvistaa unionin häiriönsietokykyä ja digitaalista itsenäisyyttä; katsoo, että Digitaalinen Eurooppa -ohjelma on olennainen väline, jonka avulla voidaan edistää digitalisaatiota unionissa ja auttaa näin lisäämään merkittävästi tuottavuutta ja jonka avulla voidaan tukea kyberturvallisuuteen ja tekoälyyn tehtävien investointien lisäämistä; muistuttaa, että yrityksiä, erityisesti innovatiivisia digitaalisia pk- ja startup-yrityksiä, on tuettava; katsoo lisäksi, että tarvitaan lisämäärärahoja, jotta voidaan edistää digitaalista osallisuutta ja digitaalista lukutaitoa ja osaamista kaikkialla Euroopassa keskittyen erityisesti naisten digitaaliseen lukutaitoon; ehdottaa siksi, että ohjelman määrärahoja lisätään hieman yli 71 miljoonalla eurolla;

17.  tukee sisämarkkinaklusterin eri osioiden rahoituksen lisäämistä talousarvioesitykseen nähden hieman päälle 37 miljoonalla eurolla maksusitoumusmäärärahoina; korostaa asianmukaisesti rahoitetun sisämarkkinaohjelman merkitystä, jotta voidaan parantaa kilpailukykyä, edistää yrittäjyyttä ja tukea tehokkaasti pienyrityksiä, myös startup-yrityksiä, joilla on merkittävä kaksitahoinen haaste eli vihreä ja digitaalinen siirtymä; kiinnittää siksi erityistä huomiota tarpeeseen lisätä merkittävästi yritysten kilpailukykyä ja niiden markkinoille pääsyä koskevan budjettikohdan rahoitusta, kun otetaan erityisesti huomioon terveyskriisin vakavat ja pitkäaikaiset vaikutukset pk-yrityksiin;

18.  painottaa pitkäaikaista pyyntöään matkailua koskevasta erityisestä budjettikohdasta ja määrärahasta, erityisesti kun otetaan huomioon alan vakava supistuminen, joka kohdistui myös pk-yrityksiin, covid-19-pandemian seurauksena; toteaa, että useat unionin ohjelmat edistävät alan pitkän aikavälin kilpailukykyä ja kestävyyttä, mutta uskoo vahvasti, että unionin matkailuohjelma varmistaisi koordinoidumman, näkyvämmän ja avoimemman toiminnan, joka tukisi tehokkaasti alan elpymistä ja antaisi sille suunnan kohti kestävää tulevaisuutta;

19.  katsoo, että InvestEU on elpymisstrategian kulmakivi, ja korostaa, että vuoden 2022 talousarviossa on asetettava saataville riittävästi rahoitusta, jotta ohjelman tavoitteet voidaan saavuttaa viipymättä ja jotta Euroopan pitkän aikavälin kilpailukyky voidaan palauttaa; korostaa lisäksi InvestEU-neuvontakeskuksen ja InvestEU-portaalin merkitystä investointi- ja liiketoimintaympäristön vahvistamisessa kaikkialla unionissa; torjuu siksi kaikki neuvoston ehdottamat leikkaukset tästä ohjelmasta ja päättää vähimmäisvaatimuksena palauttaa kaikkien asiaankuuluvien budjettikohtien määrärahat talousarvioesityksen tasolle;

20.  päättää luoda varauksen, jonka ehtona on kansainvälisten tilinpäätösstandardien säätiön alaisuudessa toimivan kansainvälisen tilinpäätösstandardilautakunnan hallinnon lisäparannukset 7. kesäkuuta 2016 antamaansa päätöslauselmaan(13) sisältyvien vaatimusten mukaisesti; päättää luoda varauksen Euroopan pankkiviranomaiselle (EPV), kun otetaan huomioon Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksessaan nro 13/2021 havaitsemat vakavat puutteet ja ongelmat, jotka liittyvät siihen, että rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan alalla ei ole toteutettu riittäviä toimia, ja pitää varauksen voimassa, kunnes tilintarkastustuomioistuimen suosituksia noudatetaan täysimääräisesti;

21.  vahvistaa Euroopan unionin rautatieviraston (ERA) määrärahoja kyseisen viraston yksilöityjen tarpeiden mukaisesti sen varmistamiseksi, että se voi täyttää asianmukaisesti tehtävänsä liikennemuotojen hiilestä irtautumiseen siirtymisen tukemisessa myös niiden segmenttien osalta, joilla suora sähköistäminen on monimutkaista, ja varmistaa yleisesti tasapuoliset toimintaedellytykset muiden liikennemuotojen kanssa ja varmistaa muun muassa rautateiden puuttuvien yhteyksien valmiiksi saattamisen erityisesti rajatylittävillä osuuksilla; korostaa, että viraston on lisättävä henkilöstön määrää, jotta se voi selviytyä kalustoyksikköjen lupien, yhtenäisten turvallisuustodistusten ja ERTMS:n ratalaitteiden hyväksyntöjen suuresta kysynnästä ja neljännen rautatiepaketin täytäntöönpanosta;

22.  lisää sen vuoksi otsakkeen 1 maksusitoumusmäärärahoja 668 593 067 eurolla talousarvioesitykseen nähden (lukuun ottamatta pilottihankkeita ja valmistelutoimia) ja toteaa, että lisäys rahoitetaan hyödyntämällä käytettävissä olevaa liikkumavaraa ja ottamalla käyttöön erityisrahoitusvälineet; ottaa lisäksi otsakkeeseen yhteensä 486 000 000 euroa maksusitoumusmäärärahoja varainhoitoasetuksen 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti vapautetuista sitoumuksista;

Alaotsake 2 a – Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen koheesio

23.  päättää luoda Euroopan sosiaalirahasto plussaa (ESR+) koskevaan nimikkeistöön erillisen budjettikohdan, josta myönnetään erityinen lisämääräraha eurooppalaisen lapsitakuun täytäntöönpanon edistämiseksi, jotta voidaan edistää lapsiköyhyyden poistamista ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toimintasuunnitelman tavoitteiden saavuttamista samalla kun lievennetään pandemian lapsiin kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia; lisää sen vuoksi alaotsakkeen 2 a maksusitoumusmäärärahoja 700 000 000 eurolla talousarvioesitykseen nähden (lukuun ottamatta pilottihankkeita ja valmistelutoimia) ja toteaa, että lisäys rahoitetaan hyödyntämällä käytettävissä olevaa liikkumavaraa ja ottamalla käyttöön erityisrahoitusvälineet;

24.  muistuttaa, että koheesiota ja Euroopan alueita tukevan elpymisavun (REACT-EU-väline) tuen ESR+:lle ja vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahastolle (FEAD) olisi edistettävä erityisesti työpaikkojen luomista ja laadukkaita työpaikkoja varsinkin haavoittuvassa asemassa oleville henkilöille sekä sosiaalista osallisuutta ja köyhyyden poistamista koskevia toimenpiteitä erityisesti lasten köyhyyden osalta;

Alaotsake 2 b – Palautumiskyky ja arvot

25.  korostaa covid-19-kriisin yhteydessä tarvetta luoda vahva Euroopan terveysunioni ja vahvistaa terveydenhuoltojärjestelmien palautumiskykyä; on siksi päättänyt lisätä EU4Health-ohjelman määrärahoja 80 miljoonalla eurolla;

26.  korostaa, että olisi kohdennettava lisäresursseja varsinkin seksuaali- ja lisääntymisterveyteen ja -oikeuksiin liittyviin palveluihin erityisesti, jotta voidaan varmistaa palvelujen oikea-aikainen ja maksuton saatavuus sekä niiden laatu;

27.  korostaa, että nuoriso kuuluu edelleen unionin talousarvion yleisiin painopisteisiin; lisää siksi rahoitusta Erasmus+ -ohjelman kasvavaan kysyntään vastaamiseksi yhteensä hieman yli 137 miljoonalla eurolla, sillä 5 prosentin lisäys merkitsee 40 000:ta uutta liikkuvuusvaihtoa ja on tärkeä askel viime vuosien menetettyjen mahdollisuuksien kompensoimiseksi; muistuttaa, että Erasmus+ -ohjelma on keskeinen lippulaivaohjelma ja yksi unionin menestyksekkäimmistä ohjelmista, joka on strateginen investointi unionin ja sen kansalaisten tulevaisuuteen; muistuttaa, että Erasmus+ ohjelman riittämätön rahoitus vaarantaisi uusien mahdollisuuksien jatkuvan luomisen nuorille ja heidän paremman työllistyvyytensä; lisää myös Euroopan solidaarisuusjoukkojen määrärahoja 5 miljoonalla eurolla, koska covid-19-pandemian aiheuttama talouskriisi ei saisi vaikuttaa kielteisesti nuorten tukemiseen;

28.  korostaa, että unionin talousarviossa on otettava käyttöön riittävästi varoja hätätilanteita varten, myös niitä, jotka liittyvät ilmastonmuutoksen yhä vakavampiin vaikutuksiin; korostaa, että on tärkeää lisätä unionin pelastuspalvelumekanismin (rescEU) määrärahoja 10 miljoonalla eurolla ottaen erityisesti huomioon Euroopassa tapahtuneet luonnonkatastrofit, jotta voidaan parantaa unionin kansalaisten suojelua ja vahvistaa varautumista ilmastonmuutoksesta johtuviin tuleviin katastrofeihin; korostaa siksi, että on investoitava ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen erityisen haavoittuvilla alueilla ja rakennettava niitä uudelleen kestävämmällä tavalla;

29.  ehdottaa lisäksi Luova Eurooppa -ohjelman kulttuurilohkon määrärahojen lisäämistä 10 miljoonalla eurolla, jotta voidaan tukea covid-19-kriisin erityisen ankarasti koettelemia Euroopan kulttuuri- ja luovia aloja ja toimialoja niiden elpymisessä; korostaa, että mitään Luova Eurooppa -ohjelman kolmesta lohkosta saatavaa rahoitusta ei pitäisi käyttää uuden eurooppalaisen Bauhaus-aloitteen puitteissa toteutettavien hankkeiden rahoittamiseen;

30.  korostaa kansalaisten, tasa-arvon, perusoikeuksien ja arvojen ohjelman keskeistä roolia vahvistettaessa unionin kansalaisuutta ja demokratiaa, tasa-arvoa ja sukupuolten tasa-arvoa ja oikeusvaltioperiaatetta unionissa sekä tuettaessa sukupuolistuneen väkivallan uhreja ja pitää kiinni siitä, että näiden tavoitteiden tukemiseen tarvitaan lisämäärärahoja; lisää oikeusalan ohjelman määrärahoja, jotta voidaan korvata ehdotettu leikkaus rahoitukseen, jonka tarkoituksena on rahoittaa vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan Euroopan unionin viraston (eu-LISA) e-CODEX-ehdotuksen johdosta lisääntyneet tehtävät;

31.  on päättänyt lisätä multimediatoimiin tarkoitettuja määrärahoja, luoda varauksen, jonka tarkoituksena on kannustaa komissiota lisäämään vakautta ja ennustettavuutta EU‑asioita käsittelevien radioverkkojen kannalta vähintään kaksivuotisen rahoituksen turvin ja selventää tavoitteita, joita tästä budjettikohdasta rahoitetaan; lisää myös työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun määrärahoja, jotta voidaan tehostaa tätä vuoropuhelua ja tukea erityisesti kansallisia työmarkkinaosapuolia covid-19-kriisin ja sen pitkän aikavälin seurausten torjunnassa;

32.  pitää välttämättömänä lisätä Kyproksen turkkilaisen yhteisön budjettikohdan määrärahoja, jotta voidaan myötävaikuttaa ratkaisevasti Kyproksen kateissa olevien henkilöiden komitean toiminnan jatkamisen ja tehostamiseen ja tukea kulttuuriperintöä käsittelevää yhteisöjenvälistä teknistä komiteaa ja siten parantaa näiden kahden yhteisön välistä luottamusta ja edistää sovintoa niiden välillä;

33.  vahvistaa ESR+:n työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkoa keskittyen naisten työmarkkinoille osallistumisen edistämiseen;

34.  muistuttaa tämän otsakkeen piiriin kuuluvien erillisvirastojen tärkeästä roolista; on päättänyt lisätä Euroopan unionin perusoikeusviraston (FRA), Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston (EU-OSHA) ja Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön viraston (Eurojust) rahoitusta näiden virastojen yksilöityjen tarpeiden mukaisesti; lisää myös Euroopan lääkeviraston (EMA), perusoikeusviraston ja Eurojustin henkilöstöä; korostaa myös, että on tärkeää arvioida edelleen ja mahdollisesti lisätä rahoitusta niiden unionin virastojen tarpeiden mukaisesti, jotka käsittelevät covid-19-terveyskriisin vaikutuksia tulevaisuudessa, erityisesti ottaen huomioon Euroopan tautienehkäisy- ja ‑valvontakeskuksen (ECDC) tarpeet muutetun perustamisasetuksen valossa;

35.  korostaa, että on tärkeää parantaa unionin talousarvion suojaamista petoksilta ja sääntöjenvastaisuuksilta; muistuttaa tässä yhteydessä, että Euroopan syyttäjänvirastolla (EPPO) on keskeinen rooli unionin taloudellisten etujen suojaamisessa, mukaan lukien Next Generation EU -välineen varojen käyttö, sekä oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen varmistamisessa; päättää siksi tehdä kohdennettuja lisäyksiä Euroopan syyttäjäviraston määrärahoihin ja lisästä sen henkilöstöä, jotta se voi ryhtyä hoitamaan tehtäviään toimeksiantonsa täyttämistä koskevien vaatimusten mukaisesti; ottaa huomioon vaikeudet, joita Euroopan syyttäjänvirastolla on ollut vuonna 2021 tehtäviensä hoitamiseen tarvittavan henkilöstön palkkaamisessa, ja kehottaa komissiota osoittamaan tarvittavaa joustavuutta sen varmistamiseksi, että budjettivallan käyttäjän hyväksymät määrärahat voidaan tulevaisuudessa käyttää täysimääräisesti; panee merkille tapausten huomattavan suman ja sen, että Euroopan syyttäjänvirasto on vain muutaman viikon toiminnan jälkeen rekisteröinyt yli tuhat ilmoitusta unionin taloudellisiin etuihin vaikuttavista petoksista, mikä korostaa pyynnön kiireellisyyttä;

36.  lisää alaotsakkeen 2 b maksusitoumusmäärärahoja yhteensä 296 065 210 eurolla talousarvioesitykseen nähden (lukuun ottamatta pilottihankkeita ja valmistelutoimia) ja toteaa, että lisäys rahoitetaan hyödyntämällä käytettävissä olevaa liikkumavaraa ja ottamalla käyttöön erityisrahoitusvälineet;

Otsake 3 – Luonnonvarat ja ympäristö

37.  huomauttaa, että covid-19-pandemia on tuonut korostetusti esille, kuinka strategisen tärkeässä asemassa maatalous on elintarvikekriisin välttämisessä, sillä se tuottaa turvallisia, korkealaatuisia ja kohtuuhintaisia elintarvikkeita kaikkialla Euroopassa; vaatii rahoittamaan vuonna 2022 lisätukitoimenpiteitä, jotka koskevat koulujärjestelmän, nuorten viljelijöiden ja mehiläishoidon tukea, tietyistä maatalousalan budjettikohdista covid-19-pandemian vaikutusten lieventämiseksi;

38.  korostaa, että ilmastonmuutokseen on puututtava kiireellisesti, kuten 9. elokuuta 2021 julkaistussa viimeisimmässä IPPC-raportissa korostetaan; muistuttaa Life-ohjelman merkityksestä ilmastotoimien ja ympäristönsuojelun tukemisen ja vahvistamisen kannalta unionissa; lisää Life-ohjelman talousarviotukea 171 miljoonalla eurolla (25 prosenttia enemmän kuin talousarvioesityksessä) ohjelman eri lohkoissa, koska ohjelmalla on huomattava vastaanottokyky;

39.  korostaa, että Euroopan ympäristökeskuksen määrärahoja olisi lisättävä huomattavasti, jotta se saisi riittävät taloudelliset ja henkilöresurssit pannakseen täysimääräisesti täytäntöön Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja siihen liittyvät politiikkatoimet ja jotta saavutettaisiin ilmastoneutraaliustavoite viimeistään vuonna 2050; korostaa, että Euroopan ympäristökeskuksen vahvistamista ei pitäisi rahoittaa Life-ohjelmasta, jota lainsäätäjät eivät ole tarkoittaneet tällaisiin tarkoituksiin;

40.  kehottaa painokkaasti tukemaan syrjäisimpiä alueita, myös POSEI-ohjelmaa (syrjäisestä sijainnista ja saaristoasemasta johtuvia erityisiä valinnaisia toimenpiteitä koskeva ohjelma);

41.  kehottaa siis lisäämään otsakkeen 3 maksusitoumusmäärärahoja 212 750 473 eurolla talousarvioesitykseen nähden (lukuun ottamatta pilottihankkeita ja valmistelutoimia) ja toteaa, että lisäys rahoitetaan hyödyntämällä osittain käytettävissä olevaa liikkumavaraa;

42.  muistuttaa, että perinteisesti oikaisukirjelmällä täydennetään edelleen näkemystä maataloustukirahaston käytettävissä olevista varoista ja että otsaketta 3 koskevien tarkistusten lähestymistapaa voidaan mukauttaa vastaavasti sovittelun aikana;

Otsake 4 – Muuttoliike ja rajaturvallisuus

43.  korostaa, että on tärkeää lisätä turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston määrärahoja ottaen erityisesti huomioon Afganistanin viimeaikaiset tapahtumat; palauttaa lisäksi rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukivälineen (BMVI) määrärahat, joita komissio halusi vähentää Europolin laajennetusta toimeksiannosta johtuvien uusien tehtävien rahoittamiseksi, koska Europolille tarvittavat määrärahat olisi otettava yksinomaan monivuotisen rahoituskehyksen asianomaisten otsakkeiden enimmäismäärien kohdentamattomista liikkumavaroista ja/tai ottamalla käyttöön asiaankuuluvia monivuotisen rahoituskehyksen erityisrahoitusvälineitä; kompensoi tätä taustaa vasten myös BMVI:n uudelleen kohdentamisen eu-LISAan;

44.  palauttaa mieliin, että unionin talousarvion budjettinimikkeistön on oltava riittävän yksityiskohtainen, jotta budjettivallan käyttäjä voi hoitaa päätöksentekotehtävänsä tehokkaasti ja jotta parlamentti erityisesti voi täyttää kaikkia otsakkeita koskevat demokraattiset valvonta- ja tarkastustehtävänsä; pitää siksi valitettavana, että turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoon ei sovelleta yksityiskohtaisempaa nimikkeistöä, joka kuvastaisi rahaston erityistavoitteita;

45.  korostaa tarvetta lisätä Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston (EASO) rahoitusta ja henkilöstöä Euroopan turvapaikkavirastoa koskevasta poliittisesta sopimuksesta johtuvien tehtävien mukaisesti; korostaa, että eu-LISAn henkilöstöä on lisättävä edelleen viraston yksilöityjen tarpeiden mukaisesti ja että virastoa on autettava toteuttamaan erinäisiä erittäin kriittisiä unionin hankkeita sisäisen turvallisuuden ja rajaturvallisuuden alalla vuonna 2022, kuten EES, ETIAS, yhteentoimivuus, tarkistettu VIS-asetus ja Eurodac asetuksen tarkistaminen;

46.  peruuttaa neuvoston tekemät leikkaukset Euroopan raja- ja merivartioviraston (Frontex) talousarvioon, koska virastolla on oltava riittävät välineet ja sen henkilöstöä on ylennettävä, jotta se voi toimia kaikilla sen uuden toimeksiannon piiriin kuuluvilla vastuualueilla; on kuitenkin päättänyt ottaa 90 000 000 euroa varaukseen, kunnes otetaan palvelukseen loput 20 perusoikeusvalvojaa AD-palkkaluokkaan sekä kolme varapääjohtajaa ja hyväksytään menettely asetuksen (EU) 2019/1896(14) 46 artiklan täytäntöönpanemiseksi;

47.  lisää siis otsakkeen 4 maksusitoumusmäärärahoja 106 231 750 eurolla talousarvioesitykseen nähden (lukuun ottamatta pilottihankkeita ja valmistelutoimia) ja toteaa, että lisäys rahoitetaan hyödyntämällä käytettävissä olevaa liikkumavaraa ja ottamalla käyttöön erityisrahoitusvälineet;

Otsake 5 – Turvallisuus ja puolustus

48.  pitää tärkeänä unionin yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan asteittaista määrittelyä samalla kun kunnioitetaan tiettyjen jäsenvaltioiden puolueettomuutta; pitää tärkeänä tehostaa eurooppalaista puolustusalan yhteistyötä, koska se auttaa turvaamaan Eurooppaa ja lisää sen kansalaisten turvallisuutta mutta alentaa myös kustannuksia; toteaa, että Euroopan puolustusalan yhteistyön tarkoituksena on luoda synergioita ja välttää päällekkäisiä menoja jäsenvaltioissa; kehottaa lisäämään Euroopan puolustusrahaston ja sotilaallisen liikkuvuuden rahoitusta, jotta voidaan täysimääräisesti edistää innovatiivista ja kilpailukykyistä puolustusteollista perustaa, jolla edistetään kipeästi kaivattua unionin strategista riippumattomuutta;

49.  muistuttaa turvallisuuden ja lainvalvonnan alalla toimivien erillisvirastojen tärkeästä roolista, erityisesti Euroopan unionin lainvalvontakoulutusviraston (CEPOL), Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen (EMCDDA) ja Euroopan unionin lainvalvontayhteistyöviraston (Europol) osalta, ja ehdottaa kohdennettuja lisäyksiä ja/tai henkilöstömuutoksia, jotta ne voivat hoitaa tehtävänsä asianmukaisesti; korostaa, että jos Europolin tarkistettua oikeusperustaa ei hyväksytä vuoden 2021 loppuun mennessä, viraston talousarvioon jätetty varaus voi johtaa sellaisen henkilöstön palvelukseen ottamisen viivästymiseen, joka on tarpeen, jotta voidaan varmistaa Europolin tarkistetun oikeusperustan ja toimeksiannon tehokkaan täytäntöönpanon valmistelu ja tehostaa Europolin toimia terrorismin ja kyberrikollisuuden torjumiseksi, innovoinnin edistämiseksi sekä tukea laaja-alaisia tutkimuksia, Euroopan syyttäjänviraston kanssa tehtävää yhteistyötä ja rahanpesun torjuntatoimia;

50.  lisää otsakkeen 5 määrärahoja yhteensä 82 621 461 eurolla talousarvioesitykseen nähden ja toteaa, että lisäys rahoitetaan hyödyntämällä osittain käytettävissä olevaa liikkumavaraa;

Otsake 6 – Naapurialueet ja muu maailma

51.  korostaa, että aikana, jolloin ulkoisten haasteiden ja kansainvälisten poliittisten kysymysten merkitys kasvaa kansainvälisessä politiikassa, unionin on varmistettava, että sen talousarviosta osoitetaan asianmukainen rahoitus ulkoiselle ulottuvuudelle ja että se on valmis vastaamaan viipymättä nykyisiin, esiin nouseviin sekä tuleviin ja pitkän aikavälin haasteisiin; vaatii tukemaan naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen (NDICI) – Globaali Eurooppa ja liittymistä valmistelevan tukivälineen (IPA III) puitteissa sovittuja painopisteitä;

52.  painottaa tarvetta lisätä YK:n palestiinalaispakolaisten avustusjärjestön (UNRWA) rahoitusta, kun otetaan huomioon sen merkitys alueellisen vakauden edistämisessä ja koska se on ainutlaatuinen elintärkeiden palvelujen tarjoaja miljoonille palestiinalaispakolaisille; korostaa, että ehdotetulla lisäyksellä pyritään varmistamaan UNRWA:n ennakoitavissa oleva rahoitus; korostaa lasten suvaitsevuus- ja rauhankasvatuksen sekä keskinäistä kunnioitusta edistävän kasvatuksen merkitystä; kehottaa komissiota jatkamaan yhteistyötä palestiinalaishallinnon ja UNRWA:n kanssa, jotta voidaan edistää palestiinalaislasten laadukasta koulutusta ja varmistaa edelleen, että Unescon normeja noudatetaan kaikilta osin;

53.  korostaa tarvetta lisätä rahoitusta Länsi-Balkanin maille sekä itäisen ja eteläisen naapuruston maille, jotta voidaan tukea niissä toteutettavia kattavia uudistuksia ja covid-19-kriisistä ja sen pitkäaikaisista sosiaalisista, ympäristöön liittyvistä ja taloudellisista seurauksista toipumista ja lisätä kansalaisyhteiskunnan ja valtiosta riippumattomien toimijoiden rahoitusta liittymisneuvotteluja käyvissä maissa; korostaa tässä mielessä tarvetta varmistaa riittävä rahoitus keskeisen tärkeille aloille, jollaisia ovat muun muassa demokratiatuki, kansalaisyhteiskunta ja oikeusvaltio; kehottaa erityisesti jatkamaan ihmisoikeus- ja demokratia-aktivistien sekä kansalaisyhteiskunnan järjestöjen tukemista Valko-Venäjällä ja naapurimaissa;

54.  ilmaisee syvän huolen Afganistanin tämän hetken tilanteesta; katsoo, että Afganistanille ja sen naapurimaille annettavan humanitaarisen avun määrärahoja olisi lisättävä merkittävästi, jotta voidaan tukea ja suojella haavoittuvassa asemassa olevia afganistanilaisia, etenkin naisia, lapsia ja ankarien toimien kohteeksi joutuneita riskiryhmiä, ja heidän perheitään; vaatii lisäksi, että kaikki rahoitus riippumattomille kehitysyhteistyö- ja humanitaarisen avun järjestöille Afganistanissa osoitetaan suoraan näille järjestöille käyttämättä Taleban-hallitusta välittäjänä; on päättänyt lisätä humanitaarisen avun rahoitusta 20 prosentilla ottaen huomioon Afganistanissa ja muualla maailmassa vallitsevasta tilanteesta johtuvat odotettavissa olevat tarpeet, jotka rahoitetaan solidaarisuus- ja hätäapuvarauksesta sekä sisäisesti että ulkoisesti ja jotka saattavat johtaa varojen puuttumiseen;

55.  pitää valitettavana epätasa-arvoista rokotuskattavuutta maailmassa; korostaa siksi tarvetta mahdollistaa covid-19-rokotteiden saatavuus kehitysmaissa, erityisesti Covax-aloitteen avulla, sekä tukea niiden terveydenhuoltojärjestelmien parantamista; on siksi päättänyt varata tätä varten NDICI – Globaali Eurooppa -välineen uusia haasteita ja painopisteitä koskevaan joustovaraan vuonna 2022 miljardi euroa, josta vähennetään vuodelta 2021 siirretyt NDICI-varat sekä lisäksi 100 miljoonaa euroa budjettikohtaan ”Ihmiset – Maailmanlaajuiset haasteet” kaikkien komission jo antamien lupausten ja sitoumusten lisäksi; pyytää jäsenvaltioita täyttämään kiireellisesti jo tekemänsä Covax-sitoumukset ja kehottaa niitä sitomaan vielä 2 miljardia euroa joko Covaxiin tai rokoteannoksiin vuoden 2022 alkupuoliskolla; muistuttaa, että budjettikohdan ”Ihmiset – Maailmanlaajuiset haasteet” tavoitteena on myös rahoittaa välittömiä sekä keskipitkän ja pitkän aikavälin haasteita;

56.  tuo esiin unionin maailmanlaajuisia toimia pakolaisten tukemiseksi ja palauttaa mieliin Turkin ja muiden vastaanottavien maiden, myös eteläisen Välimeren maiden, tärkeän roolin etenkin Syyriasta tulevien pakolaisten vastaanottajina; vahvistaa, että unionin ja sen jäsenvaltioiden on edelleen annettava vaikuttavaa ja valvottua apua vastaanottavissa maissa oleville syyrialaispakolaisille; korostaa, että syyrialaispakolaisten tarpeiden tulevaa rahoitusta ei otettu huomioon monivuotista rahoituskehystä eikä NDICI – Globaali Eurooppa -välinettä koskevissa neuvotteluissa eikä sitä näin ollen pitäisi rahoittaa suunnitelluista välineistä, ei myöskään NDICI – Globaali Eurooppa -välineen joustovarasta, koska Syyriasta, Irakista ja muista maista tulevien pakolaisten hyväksi toteutettavalla paketilla ei vastata uuteen kriisiin tai ennakoimattomiin tarpeisiin; pyytää, että EU:n Turkin-pakolaisavun koordinointivälinettä mahdollisesti seuraava väline rahoitettaisiin uusilla määrärahoilla ja jäsenvaltioiden lisärahoitusosuuksilla ja että tässä yhteydessä rahoituskehysasetusta tarkistetaan vastaavasti otsakkeen 6 enimmäismäärän nostamiseksi, jotta voidaan ottaa huomioon unionin ulkoisten toimien todelliset rahoitustarpeet; pyytää komissiota varmistamaan, että Turkin hallitus ei osallistu suoraan Turkin-pakolaisavun koordinointivälinettä seuraavan välineen varojen hallinnointiin ja jakamiseen ja että varat annetaan ensisijaisesti suoraan pakolaisille ja vastaanottaville yhteisöille ja että niitä hallinnoivat järjestöt, jotka takaavat vastuuvelvollisuuden ja avoimuuden;

57.  painottaa, että EU:n makrotaloudellinen rahoitusapu Moldovalle, Albanialle, Bosnia ja Hertsegovinalle, Georgialle, Jordanialle, Kosovolle, Montenegrolle, Pohjois-Makedonialle, Tunisialle ja Ukrainalle on avainasemassa investointien edistämisessä ja covid-19-kriisistä toipumisen tukemisessa;

58.  korostaa, että ihmisoikeuksien ja demokratian suojeleminen ja edistäminen maailmanlaajuisesti sekä naisten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen ja haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien, kuten lasten, suojeleminen on edelleen unionin ulkoisen toiminnan keskeinen pyrkimys; on siksi päättänyt lisätä näiden budjettikohtien rahoitusta;

59.  on päättänyt kohdentaa lisätukea strategiseen viestintään, erityisesti toimenpiteisiin maailmanlaajuisen disinformaation torjumiseksi siten, että valtiollisten ja muiden toimijoiden levittämää disinformaatiota seurataan ja tuodaan järjestelmällisesti esiin;

60.  lisää sen vuoksi otsakkeen 6 maksusitoumusmäärärahoja 563 429 451 eurolla talousarvioesitykseen nähden (lukuun ottamatta pilottihankkeita ja valmistelutoimia) ja toteaa, että lisäys rahoitetaan hyödyntämällä käytettävissä olevaa liikkumavaraa ja ottamalla käyttöön erityisrahoitusvälineet;

Otsake 7 – EU:n yleinen hallinto

61.  katsoo, että neuvoston tekemät leikkaukset ovat perusteettomia eivätkä anna komissiolle mahdollisuutta hoitaa tehtäviään; palauttaa näin ollen talousarvioesityksen määrärahat komission hallintomenoihin, mukaan lukien sen toimistoihin liittyvät määrärahat;

62.  korostaa, että 55-valmiuspaketin, biodiversiteettistrategian ja kestävyyttä edistävän kemikaalistrategian kaltaisten uusien lainsäädäntöehdotusten ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteisiin perustuvien strategisten aloitteiden sekä Next Generation EU -välineeseen ja elpymis- ja palautumistukivälineeseen liittyvien unionin menojen kasvun seurauksena joidenkin yksiköiden, erityisesti komission ympäristöasioiden pääosaston ja Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF), henkilöstöä on lisättävä; pyytää komissiota puolueettomana välittäjänä arvioimaan näitä tarpeita pikaisesti uudelleen ja ehdottamaan asianmukaisia lisäyksiä oikaisukirjelmässään tai sovittelumenettelyn aikana vähentämättä muiden yksiköidensä tai virastojen nykyisiä henkilöstöresursseja; korostaa, että määrärahojen ja henkilöstön nykyinen määrä heikentää OLAFin kykyä hoitaa tehtäviään kaikissa jäsenvaltioissa; korostaa myös OLAFin lisääntynyttä työtaakkaa unionin elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpanossa ja yhteydenpidossa Euroopan syyttäjänvirastoon;

Pilottihankkeet ja valmistelutoimet

63.  muistuttaa, että pilottihankkeet ja valmistelutoimet ovat tärkeitä välineitä poliittisten painopisteiden muotoilussa ja sellaisten uusien aloitteiden käyttöönotossa, joista voi potentiaalisesti tulla unionin pysyviä toimintoja ja ohjelmia; on analysoinut huolellisesti kaikki tehdyt ehdotukset ja ottaen täysin huomioon komission suorittaman oikeudellisten vaatimusten noudattamista ja toteutettavuutta koskevan arvioinnin on hyväksynyt pilottihankkeita ja valmistelutoimia koskevan tasapainoisen paketin, jossa otetaan huomioon parlamentin poliittiset painopisteet; kehottaa komissiota panemaan pilottihankkeet ja valmistelutoimet ripeästi täytäntöön ja antamaan palautetta niiden tuloksellisuudesta ja käytännön tuloksista;

Maksut

64.  korostaa, että vuoden 2022 talousarvioon on otettava riittävä määrä maksumäärärahoja, ja on siksi päättänyt peruuttaa neuvoston tekemät leikkaukset ja lisätä maksumäärärahoja budjettikohdissa, joiden maksusitoumusmäärärahoja on tarkistettu;

Muut pääluokat

Pääluokka I – Euroopan parlamentti

65.  säilyttää vuoden 2022 talousarvionsa yleisen tason muuttumattomana 2 112 904 198 eurossa täysistunnossa 29. huhtikuuta 2021 hyväksytyn tuloista ja menoista laaditun ennakkoarvion mukaisesti; sisällyttää talousarvioon teknisiä muutoksia, joilla ei ole talousarviovaikutuksia, ottaakseen huomioon ajan tasalle saatetut tiedot, joita ei ollut saatavilla aikaisemmin tänä vuonna;

66.  ottaa huomioon edellä mainitun, 29. huhtikuuta 2021 antamansa päätöslauselman ennakkoarviosta Euroopan parlamentin tuloista ja menoista varainhoitovuodeksi 2022 ja

Muut pääluokat (Pääluokat IV–X)

67.  panee merkille, että talousarvioesitys on pääpiirteissään muihin pääluokkiin kuuluvien eri toimielinten ennakkoarvioiden mukainen ja vastaa sen vuoksi joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta niiden rahoitusta koskevia vaatimuksia; katsoo, että neuvoston ehdottamilla systemaattisilla leikkauksilla olisi näin ollen haitallinen vaikutus asianomaisten toimielinten työhön ja siten siihen ratkaisevan tärkeään panokseen, jonka ne antavat unionin toimintaan; ehdottaa tämän vuoksi, että talousarvioesityksen taso palautetaan lähes kaikissa tapauksissa, myös Euroopan tietosuojavaltuutetun ja alueiden komitean osalta, sen henkilöstötaulukko mukaan lukien, jotta ne voivat hoitaa kaikki niille annetut tehtävät, myös uudet tehtävät; herrasmiessopimusta noudattaen ei muuta neuvostoa ja Eurooppa-neuvostoa koskevaa neuvoston esitystä;

68.  katsoo, että joissakin tapauksissa ja toimielinten ennakkoarviot huomioon ottaen talousarvioesityksessä olevia määrärahoja tai henkilöstöä on tarpeen lisätä vastaamaan uusia tarpeita ja politiikkatavoitteita; ehdottaa näin ollen, että

o
o   o

69.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman sekä tarkistukset esitykseen yleiseksi talousarvioksi neuvostolle ja komissiolle, asianomaisille muille toimielimille ja elimille sekä kansallisille parlamenteille.

(1) EUVL L 424, 15.12.2020, s. 1. (2) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1. (3) EUVL L 433 I, 22.12.2020, s. 11. (4) EUVL C 444 I, 22.12.2020. (5) Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 16. joulukuuta 2020 esityksestä neuvoston asetukseksi vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta, Liite 2: Julistukset (Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0357). (6) EUVL L 433 I, 22.12.2020, s. 28. (7) EUVL L 243, 9.7.2021, s. 1. (8) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2021)0106. (9) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2021)0158. (10) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1755, annettu 6 päivänä lokakuuta 2021, brexit-mukautusvarauksen perustamisesta (EUVL L 357, 8.10.2021, s. 1). (11) Asetus N:o 1 Euroopan talousyhteisössä käytettäviä kieliä koskevista järjestelyistä (EYVL P 17, 6.10.1958, s. 385). (12) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/695, annettu 28. huhtikuuta 2021, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Horisontti Eurooppa” perustamisesta, sen osallistumista ja tulosten levittämistä koskevien sääntöjen vahvistamisesta sekä asetusten (EU) N:o 1290/2013 ja (EU) N:o 1291/2013 kumoamisesta (EUVL L 170, 12.5.2021, s. 1). (13) Euroopan parlamentin päätöslauselma 7. kesäkuuta 2016 kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IAS) arvioinnista ja kansainvälisten tilinpäätösstandardien säätiön (IFRS), Euroopan tilinpäätösraportoinnin neuvoa-antavan ryhmän (EFRAG) ja julkisen edun valvontalautakunnan (PIOB) toiminnasta (EUVL C 86, 6.3.2018, s. 24). (14) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1896, annettu 13. marraskuuta 2019, eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta sekä asetusten (EU) N:o 1052/2013 ja (EU) 2016/1624 kumoamisesta (EUVL L 295, 14.11.2019, s. 1).

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 21. lokakuuta 2021 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi moottoriajoneuvojen käyttöön liittyvän vastuun varalta otettavasta vakuutuksesta ja vakuuttamisvelvollisuuden voimaansaattamisesta 16 päivänä syyskuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/103/EY muuttamisesta (COM(2018)0336 – C8-0211/2018 – 2018/0168(COD))

P9_TA(2021)0433 A8-0035/2019

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2018)0336),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 114 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0211/2018),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 19. syyskuuta 2018 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 74 artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 28. kesäkuuta 2021 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan mietinnön sekä oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnon (A8-0035/2019),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan(2);

2.  panee merkille tämän päätöslauselman liitteenä olevan komission lausuman;

3.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

4.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 21. lokakuuta 2021, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2021/… antamiseksi moottoriajoneuvojen käyttöön liittyvän vastuun varalta otettavasta vakuutuksesta ja vakuuttamisvelvollisuuden voimaansaattamisesta annetun direktiivin 2009/103/EY muuttamisesta

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, direktiiviä (EU) 2021/2118.)

LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAN LIITE

Komission lausuma Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivistä direktiivin 2009/103/EY muuttamisesta

Komissio on edelleen sitoutunut puolustamaan uhrien suojelun korkeaa tasoa liikennevakuutusdirektiivin yhteydessä. Komission tavoitteena on varmistaa, että uhreille maksetaan korvauksia mahdollisimman nopeasti myös rajatylittävissä tilanteissa ja että heille ei aseteta kohtuuttomia menettelyvaatimuksia, jotka saattaisivat haitata heidän mahdollisuuksiaan saada korvausta. Korvauksen tehokkuus riippuu paljolti siitä, maksetaanko se oikea-aikaisesti. Komissio panee tältä osin merkille Euroopan parlamentin toistuvasti ilmaisemat huolenaiheet, jotka koskevat jäsenvaltioiden välisiä eroja vanhentumisajoissa, toisin sanoen sitä ajanjaksoa, jonka aikana vahinkoa kärsinyt osapuoli voi nostaa kanteen. Komissio tarkastelee tätä kysymystä huolellisesti ja tutkii mahdollisia oikeussuojakeinoja uhrien suojelun vahvistamiseksi entisestään, jos näyttö osoittaa, että unionin tason toiminta on perusteltua.

(1) EUVL C 440, 6.12.2018, s. 85. (2) Tämä kanta korvaa 13. helmikuuta 2019 hyväksytyt tarkistukset (EUVL C 449, 23.12.2020, s. 586).

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 21. lokakuuta 2021 ehdotuksesta neuvoston asetukseksi Horisontti Eurooppa -puiteohjelman yhteisyritysten perustamisesta (COM(2021)0087 – C9-0166/2021 – 2021/0048(NLE))

P9_TA(2021)0434 A9-0246/2021

(Kuuleminen)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (COM(2021)0087),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 187 artiklan ja 188 artiklan ensimmäisen kohdan, joiden mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C9-0166/2021),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 82 artiklan,

–  ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan kirjeen,

–  ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön (A9-0246/2021),

1.  hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.  pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 293 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

3.  pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

4.  pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen;

5.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

Komission teksti   Tarkistus Tarkistus 1 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 1 kappale (1)  Jotta unionin rahoituksella olisi suurin mahdollinen vaikutus ja jotta se tukisi mahdollisimman tehokkaasti unionin politiikkatavoitteita, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella [XXXX]10, jäljempänä ’Horisontti Eurooppa -asetus’, vahvistettiin poliittinen ja oikeudellinen kehys eurooppalaisille kumppanuuksille yksityisen ja/tai julkisen sektorin kumppanien kanssa. Eurooppalaiset kumppanuudet ovat keskeinen osa Horisontti Eurooppa -puiteohjelman poliittista lähestymistapaa. Ne perustetaan toteuttamaan Horisontti Euroopan kohteena olevat unionin painopisteet ja saamaan aikaan selkeitä vaikutuksia EU:lle ja sen kansalaisille, mikä voidaan saavuttaa tehokkaammin kumppanuuksilla ja sellaisen strategisen vision avulla, johon kumppanit ovat yhdessä sitoutuneet, kuin pelkillä unionin toimilla. (1)  Jotta unionin rahoituksella olisi suurin mahdollinen vaikutus ja jotta se tukisi mahdollisimman tehokkaasti unionin politiikkatavoitteita, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella [XXXX]10, jäljempänä ’Horisontti Eurooppa -asetus’, vahvistettiin poliittinen ja oikeudellinen kehys eurooppalaisille kumppanuuksille yksityisen ja/tai julkisen sektorin kumppanien kanssa. Eurooppalaiset kumppanuudet ovat keskeinen osa Horisontti Eurooppa -puiteohjelman poliittista lähestymistapaa. Ne perustetaan toteuttamaan Horisontti Euroopan kohteena olevat unionin sitoumukset ja painopisteet ja saamaan aikaan selkeitä vaikutuksia EU:lle, sen kansalaisille ja ympäristölle, mikä voidaan saavuttaa tehokkaammin kumppanuuksilla ja sellaisen strategisen vision avulla, johon kumppanit ovat yhdessä sitoutuneet, kuin pelkillä unionin toimilla. __________________ __________________ 10 EUVL […]. 10 EUVL […]. Tarkistus 2 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 2 kappale (2)  Erityisesti Horisontti Euroopan pilariin ”Maailmanlaajuiset haasteet ja Euroopan teollisuuden kilpailukyky” kuuluvat eurooppalaiset kumppanuudet ovat tärkeässä asemassa pyrittäessä saavuttamaan strategiset tavoitteet, kuten nopeuttamaan siirtymistä kohti kestävän kehityksen tavoitteita sekä vihreää ja digitaalista Eurooppaa, ja niiden olisi myös edistettävä elpymistä covid-19-pandemiaan liittyvästä ennennäkemättömästä kriisistä. Eurooppalaisilla kumppanuuksilla vastataan monimutkaisiin rajatylittäviin haasteisiin, jotka edellyttävät yhdennettyä lähestymistapaa. Niiden avulla voidaan puuttua tämän asetuksen liitteenä olevissa vaikutustenarvioinneissa kuvattuihin muutosvaiheen ja järjestelmä- ja markkinahäiriöihin kokoamalla yhteen useita eri arvoketjujen ja ekosysteemien toimijoita, jotta voidaan luoda yhteinen visio ja muuntaa se konkreettisiksi etenemissuunnitelmiksi ja toimien koordinoiduksi täytäntöönpanoksi. Lisäksi ne mahdollistavat toimien ja resurssien keskittämisen yhteisiin painopisteisiin monimutkaisten haasteiden ratkaisemiseksi. (2)  Erityisesti Horisontti Euroopan pilariin ”Maailmanlaajuiset haasteet ja Euroopan teollisuuden kilpailukyky” kuuluvat eurooppalaiset kumppanuudet ovat tärkeässä asemassa pyrittäessä saavuttamaan strategiset tavoitteet, kuten nopeuttamaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista, unionin Pariisin sopimuksen1 a mukaisia sitoumuksia kohti kestävän kehityksen tavoitteita sekä siirtymistä kohti vihreää ja digitaalista Eurooppaa, ja niiden olisi myös edistettävä sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristön kannalta kestävää elpymistä covid-19-pandemiaan liittyvästä ennennäkemättömästä kriisistä. Eurooppalaisilla kumppanuuksilla vastataan monimutkaisiin rajatylittäviin haasteisiin, jotka edellyttävät yhdennettyä lähestymistapaa. Niiden avulla voidaan puuttua tämän asetuksen liitteenä olevissa vaikutustenarvioinneissa kuvattuihin muutosvaiheen ja järjestelmä- ja markkinahäiriöihin kokoamalla yhteen useita eri arvoketjujen ja ekosysteemien toimijoita, jotta voidaan luoda yhteinen visio ja muuntaa se konkreettisiksi etenemissuunnitelmiksi ja toimien koordinoiduksi täytäntöönpanoksi. Lisäksi ne mahdollistavat toimien ja resurssien keskittämisen yhteisiin painopisteisiin monimutkaisten haasteiden ratkaisemiseksi yhteiskunnan hyväksi. ___________ 1 a EUVL L 282, 19.10.2016, s. 4. Tarkistus 3 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 2 a kappale (uusi) (2 a)  Jotta voidaan varmistaa tieteellinen huippuosaaminen, olisi Euroopan unionin perusoikeuskirjan, jäljempänä ’perusoikeuskirja’, 13 artiklan mukaisesti turvattava tieteellisen tutkimuksen vapaus ja edistettävä korkeinta mahdollista tieteellistä luotettavuutta. Tarkistus 4 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 2 b kappale (uusi) (2 b)  On tärkeää, että kaikissa eurooppalaisissa kumppanuuksissa kunnioitetaan eettisiä käytäntöjä ja eettisiä perusperiaatteita ja noudatetaan kansallisissa, alakohtaisissa tai organisaatiokohtaisissa eettisissä säännöissä vahvistettuja eettisiä normeja. Niiden tutkimustoimissa olisi aina sovellettava Horisontti Eurooppa ‑asetuksen 19 artiklassa ja kyseistä artiklaa koskevassa etiikasta/kantasolututkimuksesta annetussa komission lausumassa vahvistettuja periaatteita. Tarkistus 5 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 3 kappale (3)  Painopisteiden ja vaikutusten saavuttamiseksi eurooppalaisia kumppanuuksia olisi kehitettävä siten, että toimintaan otetaan laajasti mukaan eri puolilla Eurooppaa toimivat asiaankuuluvat sidosryhmät, kuten teollisuus, tutkimusorganisaatiot, yhteisöt, jotka hoitavat julkisen palvelun tehtävää paikallisella, alueellisella, kansallisella tai kansainvälisellä tasolla, sekä kansalaisjärjestöt, kuten tutkimusta ja innovointia tukevat ja/tai harjoittavat säätiöt. Niiden olisi myös oltava yksi toimenpiteistä, joilla lujitetaan yksityisen ja/tai julkisen sektorin kumppanien välistä yhteistyötä kansainvälisellä tasolla muun muassa yhdistämällä tutkimusta ja innovointia koskevia ohjelmia ja rajatylittäviä investointeja, mikä tuottaisi keskinäisiä hyötyjä kansalaisille ja yrityksille ja varmistaisi samalla, että unioni voi puolustaa etujaan strategisesti tärkeillä aloilla. (3)  Painopisteiden ja vaikutusten saavuttamiseksi eurooppalaisia kumppanuuksia olisi kehitettävä siten, että toimintaan otetaan laajasti mukaan kaikki eri puolilla Eurooppaa toimivat asiaankuuluvat sidosryhmät, kuten teollisuus, pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset) ja startup-yritykset, yliopistot, tutkimusorganisaatiot, yhteisöt, jotka hoitavat julkisen palvelun tehtävää paikallisella, alueellisella, kansallisella tai kansainvälisellä tasolla, kansalaisjärjestöt, mukaan lukien valtiosta riippumattomat järjestöt, sekä tutkimusta ja innovointia tukevat ja/tai harjoittavat säätiöt. Niiden olisi myös oltava yksi toimenpiteistä, joilla lujitetaan yksityisen ja/tai julkisen sektorin kumppanien välistä yhteistyötä kansainvälisellä tasolla muun muassa yhdistämällä tutkimusta ja innovointia koskevia ohjelmia ja rajatylittäviä investointeja, mikä tuottaisi keskinäisiä hyötyjä kansalaisille ja yrityksille ja varmistaisi samalla, että unioni voi kehittää strategista riippumattomuuttaan avoimen talouden rinnalla. Tarkistus 6 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 6 kappale (6)  Asetuksessa (EU) 2020/85211 vahvistetaan yleiset puitteet sen määrittämiseksi, katsotaanko taloudellinen toiminta ympäristön kannalta kestäväksi sijoitukseksi. Siinä luodaan yhteinen viitekehys, jota sijoittajat, pankit, teollisuus ja tutkijat voivat käyttää investoidessaan hankkeisiin ja taloudelliseen toimintaan, joilla on merkittävä myönteinen vaikutus ilmastoon ja ympäristöön ja jotka eivät aiheuta merkittävää haittaa kummallekaan niistä. Asetus muodostaa siten viitekehyksen vihreille investoinneille unionissa. (6)  Asetuksessa (EU) 2020/85211 vahvistetaan yleiset puitteet sen määrittämiseksi, katsotaanko taloudellinen toiminta ympäristön kannalta kestäväksi sijoitukseksi. Siinä luodaan yhteinen viitekehys, jota sijoittajat, pankit, teollisuus ja tutkijat voivat käyttää investoidessaan hankkeisiin ja toimintaan, jotka kuuluvat sen soveltamisalaan ja joilla on merkittävä myönteinen vaikutus ilmastoon ja ympäristöön ja jotka eivät aiheuta merkittävää haittaa kummallekaan niistä. Asetus muodostaa siten viitekehyksen vihreille investoinneille unionissa. __________________ __________________ 11 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/852, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2020, kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta (EUVL L 198, 22.6.2020, s. 13). 11 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/852, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2020, kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta (EUVL L 198, 22.6.2020, s. 13). Tarkistus 7 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 7 kappale (7)  Kumppanuuksien olisi tarvittaessa sovellettava asetuksen (EU) 2020/852 3 artiklan mukaisia teknisiä arviointikriteerejä ja 17 artiklassa tarkoitettua ”ei merkittävää haittaa” ‑periaatetta välineinä, joilla parannetaan hankkeiden valmiuden tasoa ja vihreän rahoituksen saatavuutta, mikä on ratkaisevan tärkeää kumppanuuksien tuottamien innovatiivisten teknologioiden ja ratkaisujen markkinoille saattamisen ja laajemman käyttöönoton kannalta. Teknisten arviointikriteerien ytimessä on tieteellinen näyttö. Kumppanuuksien avulla toteutettavalla tutkimuksella ja innovoinnilla olisi oltava tärkeä rooli talouden toimijoiden auttamisessa saavuttamaan asetuksessa vahvistetut standardit ja kynnysarvot tai ylittämään ne sekä teknisten arviointikriteerien pitämisessä ajan tasalla ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden mukaisina. (7)  Kumppanuuksien olisi tarvittaessa sovellettava asetuksen (EU) 2020/852 3 artiklan mukaisia teknisiä arviointikriteerejä ja 17 artiklassa tarkoitettua ”ei merkittävää haittaa” ‑periaatetta, jos yhteisyrityksen toiminta kuuluu kyseisen asetuksen soveltamisalaan, välineinä, joilla parannetaan hankkeiden valmiuden tasoa ja vihreän rahoituksen saatavuutta, mikä on ratkaisevan tärkeää kumppanuuksien tuottamien innovatiivisten teknologioiden ja ratkaisujen markkinoille saattamisen ja laajemman käyttöönoton kannalta. Teknisten arviointikriteerien ytimessä on tieteellinen näyttö. Kumppanuuksien avulla toteutettavalla tutkimuksella ja innovoinnilla olisi oltava tärkeä rooli talouden toimijoiden auttamisessa saavuttamaan asetuksessa vahvistetut standardit ja kynnysarvot tai ylittämään ne sekä teknisten arviointikriteerien pitämisessä ajan tasalla ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden mukaisina. Tarkistus 8 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 10 kappale (10)  Yhteisyritysten toteuttamia tutkimus- ja innovointitoimia olisi rahoitettava Horisontti Eurooppa -ohjelmasta. Mahdollisimman suuren vaikutuksen saavuttamiseksi yhteisyritysten olisi kehitettävä tiivistä synergiaa muiden unionin ohjelmien ja rahoitusvälineiden kanssa, erityisesti sellaisten, joilla tuetaan innovatiivisten ratkaisujen käyttöönottoa, koulutusta ja aluekehitystä, jotta voidaan lisätä taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja vähentää eroja. (10)  Yhteisyritysten toteuttamia tutkimus- ja innovointitoimia olisi rahoitettava Horisontti Eurooppa -ohjelmasta. Mahdollisimman suuren vaikutuksen saavuttamiseksi yhteisyritysten olisi kehitettävä tiivistä synergiaa muiden unionin ohjelmien ja rahoitusvälineiden kanssa, erityisesti sellaisten, joilla tuetaan innovatiivisten kestävien ratkaisujen käyttöönottoa, koulutusta ja aluekehitystä, jotta voidaan vastata maailmanlaajuisiin haasteisiin, lisätä taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja vähentää eroja sekä lievittää ympäristövaikutuksia. Tarkistus 9 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 11 kappale (11)  Eurooppalaisia kumppanuuksia ja erityisesti institutionaalisia eurooppalaisia kumppanuuksia koskeva uusi poliittinen lähestymistapa edellyttää myös uudenlaista tapaa perustaa oikeudellinen kehys, jonka puitteissa kumppanuudet toimivat. Vaikka Horisontti 2020 -ohjelman mukaisten yhteisyritysten perustaminen SEUT-sopimuksen 187 artiklan nojalla on osoittautunut tehokkaaksi täytäntöönpanotavaksi, täytäntöönpanoa on myös tehostettava. Sen vuoksi tällä asetuksella pyritään lisäämään täytäntöönpanon johdonmukaisuutta, tehokkuutta, tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta ottamalla Horisontti Eurooppa -asetuksen säännösten ja Horisontti 2020 -ohjelman täytäntöönpanosta saatujen kokemusten pohjalta käyttöön yhteiset säännökset, joita sovelletaan kaikkiin yhteisyrityksiin yhdenmukaisella tavalla. Tavoitteena on helpottaa yhteistyön ja synergioiden luomista eurooppalaisten kumppanuuksien välille ja hyödyntää siten parhaalla mahdollisella tavalla niiden välisiä yhteyksiä organisaatiotasolla. Yhteisyritysten olisi pyrittävä ottamaan työohjelmiensa laatimiseen liittyviin keskusteluihin mukaan muiden eurooppalaisten kumppanuuksien edustajia, yksilöimään alat, joilla täydentävillä tai yhteisillä toimilla voitaisiin vastata haasteisiin vaikuttavammin ja tehokkaammin, välttämään päällekkäisyyksiä, yhdenmukaistamaan toimien ajoitusta sekä varmistamaan tulosten saatavuus ja muu tietämyksen vaihto. (11)  Eurooppalaisia kumppanuuksia ja erityisesti institutionaalisia eurooppalaisia kumppanuuksia koskeva uusi poliittinen lähestymistapa edellyttää myös uudenlaista tapaa perustaa oikeudellinen kehys, jonka puitteissa kumppanuudet toimivat. Vaikka Horisontti 2020 -ohjelman mukaisten yhteisyritysten perustaminen SEUT-sopimuksen 187 artiklan nojalla on osoittautunut tehokkaaksi täytäntöönpanotavaksi, täytäntöönpanoa on myös tehostettava. Sen vuoksi tällä asetuksella pyritään lisäämään täytäntöönpanon johdonmukaisuutta, tehokkuutta, tuloksellisuutta, vaikuttavuutta ja yhteiskunnallista lisäarvoa ottamalla Horisontti Eurooppa ‑asetuksen säännösten ja Horisontti 2020 -ohjelman täytäntöönpanosta saatujen kokemusten pohjalta käyttöön yhteiset säännökset, joita sovelletaan kaikkiin yhteisyrityksiin yhdenmukaisella tavalla. Tavoitteena on helpottaa yhteistyön ja synergioiden luomista eurooppalaisten kumppanuuksien välille ja hyödyntää siten parhaalla mahdollisella tavalla niiden välisiä yhteyksiä organisaatiotasolla. Yhteisyritysten olisi pyrittävä ottamaan työohjelmiensa laatimiseen liittyviin keskusteluihin mukaan muiden eurooppalaisten kumppanuuksien edustajia, yksilöimään alat, joilla täydentävillä tai yhteisillä toimilla voitaisiin vastata haasteisiin vaikuttavammin ja tehokkaammin, välttämään päällekkäisyyksiä, yhdenmukaistamaan toimien ajoitusta sekä varmistamaan tulosten saatavuus ja muu tietämyksen vaihto. Tarkistus 10 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 12 kappale (12)  Yhteisyritysten välisten synergioiden määrittämisen jälkeen yhteisyritysten olisi pyrittävä budjetoimaan rahoitusosuudet, joita olisi käytettävä yhteisyritysten välisiin täydentäviin tai yhteisiin toimiin. Lisäksi tällä asetuksella pyritään parantamaan toiminnan tehokkuutta ja sääntöjen yhdenmukaistamista tehostamalla operatiivista yhteistyötä ja hyödyntämällä mittakaavaetuja, muun muassa perustamalla yhteinen tukitoiminto, joka tarjoaisi yhteisyrityksille horisontaalisia tukipalveluja. Yhteisen tukitoiminnon olisi helpotettava vaikutusten lisäämistä ja toiminnan yhdenmukaistamista yhteisissä asioissa säilyttäen kuitenkin tietty joustovara, jotta kunkin yhteisyrityksen erityistarpeet voidaan täyttää. Toiminto olisi perustettava yhteisyritysten yhteisesti laatimien palvelutasosopimusten pohjalta. Yhteisen tukitoiminnon tehtäviin olisi kuuluttava koordinointi ja hallinnon tuki aloilla, joilla yhteisen tukitoiminnon seuranta on osoittautunut tehokkaaksi ja kustannuksia säästäväksi, ottaen myös huomioon kunkin yksittäisen tulojen ja menojen hyväksyjän vastuuvelvollisuutta koskevan vaatimuksen noudattaminen. Oikeudellinen rakenne olisi suunniteltava siten, että toiminto kykenee parhaalla mahdollisella tavalla palvelemaan yhteisyritysten yhteisiä tarpeita, varmistamaan niiden tiiviin yhteistyön ja selvittämään kaikki mahdolliset synergiat eurooppalaisten kumppanuuksien, ja sen seurauksena Horisontti Eurooppa ‑ohjelman eri osien, välillä sekä yhteisyritysten hallinnoimien muiden ohjelmien välillä. (12)  Yhteisyritysten välisten synergioiden määrittämisen jälkeen yhteisyritysten olisi pyrittävä budjetoimaan rahoitusosuudet, joita olisi käytettävä yhteisyritysten välisiin täydentäviin tai yhteisiin toimiin. Lisäksi tällä asetuksella pyritään parantamaan toiminnan tehokkuutta ja sääntöjen yhdenmukaistamista tehostamalla operatiivista yhteistyötä ja hyödyntämällä mittakaavaetuja, muun muassa tutkimalla mahdollisuutta perustaa tarvittaessa yhteisiä tukitoimintoja, jotka tarjoaisivat yhteisyrityksille horisontaalista tukea. Se, että lisätään yhteisyritysten yhdessä hoitamien toimintojen määrää, helpottaa vaikutusten lisäämistä ja toiminnan yhdenmukaistamista yhteisissä asioissa säilyttäen kuitenkin tietty joustovara, jotta kunkin yhteisyrityksen erityistarpeet voidaan täyttää. Yhteisen tukitoiminnon tehtäviin voi kuulua koordinointi ja hallinnon tuki aloilla, joilla yhteisen tukitoiminnon seuranta on osoittautunut tehokkaaksi ja kustannuksia säästäväksi, ottaen myös huomioon kunkin yksittäisen tulojen ja menojen hyväksyjän vastuuvelvollisuutta koskevan vaatimuksen noudattaminen. Yhteisyritysten olisi voitava tehdä yhdessä palvelutasosopimuksia, jotta voidaan varmistaa niiden tiivis yhteistyö ja selvittää kaikki mahdolliset synergiat eurooppalaisten kumppanuuksien, ja sen seurauksena Horisontti Eurooppa ‑ohjelman eri osien, välillä sekä yhteisyritysten hallinnoimien muiden ohjelmien välillä. Tarkistus 11 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 13 a kappale (uusi) (13 a)  Yhteisyritysten olisi parannettava tietämystään ja omaksuttava yhdennetympi ja kokonaisvaltaisempi lähestymistapa tutkimusalansa toimien hallinnointiin. Tutkimusyhteistyön työohjelmiin ja Euroopan tutkimusneuvostoon liittyvä täydentävyys ja synergia edistäisivät alhaalta ylös ‑menetelmään pohjautuvaa innovaatiojatkumoa. Se loisi mahdollisuuksia tutkimukseen aloilla, joilla sitä ei tällä hetkellä tehdä, ja lisäksi edistäisi sovelluksia muilla aloilla jatkumon sekä alku- että loppupäässä. Tarkistus 12 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 14 kappale (14)  Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelmassa otetaan käyttöön strategisempi, johdonmukaisempi ja vaikutuslähtöisempi lähestymistapa eurooppalaisiin kumppanuuksiin Horisontti 2020 -ohjelman väliarvioinnista saatujen kokemusten pohjalta. Uuden tavoitteenasettelun mukaisesti tällä asetuksella pyritään tehostamaan institutionaalisten eurooppalaisten kumppanuuksien käyttöä erityisesti keskittymällä selkeisiin tavoitteisiin, tuloksiin ja vaikutuksiin, jotka on mahdollista saavuttaa vuoteen 2030 mennessä, ja varmistamalla, että kumppanuudet selkeästi tukevat asiaan liittyviä unionin politiikan painopisteitä ja politiikkoja. Tiivis yhteistyö ja synergiat muiden asiaan liittyvien aloitteiden kanssa unionin, kansallisella ja alueellisella tasolla ja erityisesti muiden eurooppalaisten kumppanuuksien kanssa ovat keskeisiä, jotta voidaan saavuttaa suurempi vaikutus ja varmistaa tulosten hyödyntäminen. Kokonaisvaikutusta arvioitaessa olisi otettava huomioon kumppanien rahoitusosuuksien lisäksi myös yhteisyritysten aikaansaamat laajemmat investoinnit, jotka edistävät yhteisyritysten tavoitteiden saavuttamista. (14)  Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelmassa otetaan käyttöön strategisempi, johdonmukaisempi ja vaikutuslähtöisempi lähestymistapa eurooppalaisiin kumppanuuksiin Horisontti 2020 -ohjelman väliarvioinnista saatujen kokemusten pohjalta. Uuden tavoitteenasettelun mukaisesti tällä asetuksella pyritään tehostamaan institutionaalisten eurooppalaisten kumppanuuksien käyttöä erityisesti keskittymällä selkeisiin tavoitteisiin, tuloksiin ja vaikutuksiin, jotka on mahdollista saavuttaa vuoteen 2030 mennessä, ja varmistamalla, että kumppanuudet selkeästi tukevat asiaan liittyviä unionin politiikan painopisteitä ja politiikkoja. Tiivis yhteistyö ja synergiat muiden asiaan liittyvien aloitteiden kanssa unionin, kansallisella ja alueellisella tasolla ja erityisesti muiden eurooppalaisten kumppanuuksien kanssa ovat keskeisiä, jotta voidaan saavuttaa suurempi tieteellinen, sosioekonominen ja ympäristövaikutus ja varmistaa tulosten hyödyntäminen. Komission olisi laadittava selkeät, yksinkertaiset ja konkreettiset suuntaviivat, joilla mahdollistetaan erilaiset synergiat (esimerkiksi varojen siirrot, vaihtoehtoinen rahoitus, kumulatiivinen rahoitus ja yhdistetty rahoitus). Jäsenvaltioiden ja alueiden kannalta on erityisen tärkeää, että niiden älykkään erikoistumisen strategiat ja toimintaohjelmat vastaavat mahdollisimman hyvin yhteisyritysten työohjelmia, jotta voidaan ottaa käyttöön mahdollinen viiden prosentin siirtomekanismi Euroopan rakenne- ja investointirahastoista yhteisyrityksiin, kuten Horisontti Eurooppa -asetuksen 15 artiklan 5 kohdassa säädetään ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/10601 a (yhteisiä säännöksiä koskeva asetus) asiaa koskevissa säännöksissä vahvistettujen ehtojen mukaisesti. Olisi myös selvitettävä synergioita ja täydentävyyttä eurooppalaisten rahoituslaitosten, kuten Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin ja Euroopan investointipankin, kanssa samoin kuin yhteisyritysten itsensä välillä sekä muiden unionin rahoitusohjelmien ja asiaankuuluvien teollisten allianssien, hyväntekeväisyyssäätiöiden ja -trustien kanssa. Kokonaisvaikutusta arvioitaessa olisi otettava huomioon kumppanien rahoitusosuuksien lisäksi myös yhteisyritysten aikaansaamat laajemmat investoinnit, jotka edistävät yhteisyritysten tavoitteiden saavuttamista, jotta nopeutetaan innovatiivisten ratkaisujen markkinoille saattamista. _______________ 1 a Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1060, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2021, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahasto plussaa, koheesiorahastoa, oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa ja Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä ja varainhoitosäännöistä sekä turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoa, sisäisen turvallisuuden rahastoa ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälinettä koskevista varainhoitosäännöistä (EUVL L 231, 30.6.2021, s. 159). Tarkistus 13 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 15 kappale (15)  Tämä asetus perustuu Horisontti Eurooppa -asetuksessa vahvistettuihin periaatteisiin ja kriteereihin, kuten avoimuuteen ja läpinäkyvyyteen, vahvaan vipuvaikutukseen ja kaikkien osapuolten sitoutumiseen pitkällä aikavälillä. Yksi asetuksen tavoitteista on varmistaa aloitteiden avoimuus mahdollisimman monille tahoille, myös uusille toimijoille. Kumppanuuksien olisi oltava avoimia kaikille tahoille, jotka ovat halukkaita ja kykeneviä työskentelemään yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi, edistämään sidosryhmien laajaa ja aktiivista osallistumista niiden toimintaan, jäsenyyteen ja hallintoon sekä varmistamaan, että tulokset hyödyttävät kaikkia eurooppalaisia, erityisesti levittämällä tuloksia laajasti ja toteuttamalla käyttöönottoa pohjustavia toimia kaikkialla unionissa. (15)  Tämä asetus perustuu Horisontti Eurooppa -asetuksessa vahvistettuihin periaatteisiin ja kriteereihin, kuten avoimuuteen ja läpinäkyvyyteen, vahvaan vipuvaikutukseen ja kaikkien osapuolten sitoutumiseen pitkällä aikavälillä. Yksi asetuksen tavoitteista on varmistaa aloitteiden avoimuus mahdollisimman monille tahoille, myös uusille toimijoille. Kumppanuuksien olisi oltava avoimia kaikille tahoille, jotka ovat halukkaita ja kykeneviä työskentelemään yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi, edistämään sidosryhmien laajaa ja aktiivista osallistumista niiden toimintaan, jäsenyyteen ja hallintoon sekä varmistamaan, että tulokset hyödyttävät kaikkia eurooppalaisia ja edistävät samalla maailmanlaajuista kestävää kehitystä, erityisesti levittämällä tuloksia laajasti ja toteuttamalla käyttöönottoa pohjustavia toimia mahdollisimman laajasti kaikkialla unionissa. Tarkistus 14 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 17 a kappale (uusi) (17 a)  Vuosien 2021–2027 monivuotisesta rahoituskehyksestä tehdyn toimielinten välisen sopimuksen mukaisesti Next Generation EU ‑välineestä Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelmalle osoitetusta 5,4 miljardin euron osuudesta voidaan lisätä yhteisyritysten rahoitusta. Tätä rahoitusosuutta voidaan täydentää myös vapauttamalla sitoumuksia Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/10461 a, jäljempänä ’varainhoitoasetus’, 15 artiklan 3 kohdassa säädetyllä tavalla ja mukauttamalla se vastaamaan assosioituneiden maiden rahoitusosuuksia. Horisontti Eurooppa -asetuksen 13 artiklan, neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2020/20931 b, jäljempänä ’monivuotista rahoituskehystä koskeva asetus’, 5 artiklan ja varainhoitoasetuksen 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti myönnettävät unionin lisärahoitusosuudet olisi jaettava Horisontti Eurooppa -puiteohjelman toisen pilarin klustereissa oikeudenmukaisella tavalla ottaen huomioon unionin tutkimusprioriteetit ja sen toimintapoliittiset tavoitteet. Jos unionin rahoitusosuutta lisätään, myös muiden osakkaiden kuin unionin rahoitusosuuksia olisi lisättävä vastaavasti. ____________ 1 a Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1). 1 b Neuvoston asetus (EU, Euratom) 2020/2093, annettu 17 päivänä joulukuuta 2020, vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (EUVL L 433 I, 22.12.2020, s. 11). Tarkistus 15 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 18 kappale (18)  Horisontti Eurooppa -asetuksessa vahvistettujen tavoitteiden mukaisesti yksi institutionaalisten kumppanuuksien perustamisen edellytyksistä on varmistaa kumppanien rahoitusosuudet aloitteiden koko elinkaaren ajan. Tätä varten yksityisten kumppanien tulisi suorittaa merkittävä osa rahoitusosuuksistaan yhteisyrityksen toimintamenoihin osoitettavina luontoissuorituksina. Yhteisyritysten olisi voitava työohjelmissaan yksilöidä toimenpiteitä, jotka helpottavat näiden rahoitusosuuksien suorittamista erityisesti vähentämällä korvausosuuksia. Näiden toimenpiteiden olisi perustuttava yhteisyrityksen erityistarpeisiin ja niiden perustana olevaan toimintaan. Perustelluissa tapauksissa olisi oltava mahdollista ottaa käyttöön lisäehtoja, jotka edellyttävät yhteisyrityksen osakkaan tai sen osakkuus- tai sidosyhteisöjen osallistumista tai jotka kohdistuvat toimiin, joissa yhteisyrityksen teollisilla kumppaneilla voi olla keskeinen rooli, kuten laajamittaisiin demonstrointi- ja lippulaivahankkeisiin, ja joihin ne voivat tuoda suuremman panoksen sovellettaessa alhaisempia korvausosuuksia. Toimitusjohtajan olisi seurattava osakkaiden osallistumisen tasoa, jotta hallintoneuvosto voi toteuttaa asianmukaisia toimia ja varmistaa kumppanien sitoutumisen ja avoimuuden välisen tasapainon. Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa, kuten laajamittaisten demonstrointi- tai lippulaivahankkeiden osalta, pääomamenot voidaan katsoa sovellettavan oikeudellisen kehyksen mukaisiksi tukikelpoisiksi kustannuksiksi. (18)  Horisontti Eurooppa -asetuksessa vahvistettujen tavoitteiden mukaisesti yksi institutionaalisten kumppanuuksien perustamisen edellytyksistä on varmistaa kumppanien rahoitusosuudet aloitteiden koko elinkaaren ajan. Tätä varten yksityisten kumppanien tulisi suorittaa merkittävä osa rahoitusosuuksistaan yhteisyrityksen toimintamenoihin osoitettavina luontoissuorituksina. Yhteisyritysten olisi voitava työohjelmissaan yksilöidä toimenpiteitä, jotka helpottavat näiden rahoitusosuuksien suorittamista. Näiden toimenpiteiden olisi perustuttava yhteisyrityksen erityistarpeisiin ja niiden perustana olevaan toimintaan. Perustelluissa tapauksissa olisi oltava mahdollista ottaa käyttöön lisäehtoja, jotka edellyttävät yhteisyrityksen osakkaan tai sen osakkuus- tai sidosyhteisöjen osallistumista ja jotka kohdistuvat toimiin, joissa yhteisyrityksen teollisilla kumppaneilla voi olla keskeinen rooli tai joilla pyritään saamaan aikaan yhdennetty järjestelmä. Toimitusjohtajan olisi seurattava osakkaiden osallistumisen tasoa, jotta hallintoneuvosto voi toteuttaa asianmukaisia toimia ja varmistaa kumppanien sitoutumisen ja avoimuuden välisen tasapainon. Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa, kuten laajamittaisten demonstrointi- tai lippulaivahankkeiden osalta, pääomamenot voidaan katsoa sovellettavan oikeudellisen kehyksen mukaisiksi tukikelpoisiksi kustannuksiksi. Tarkistus 16 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 19 kappale (19)  Yhteisyritysten osakkaiden rahoitusosuuksien oikeudenmukaisen jakamisen periaatteen mukaisesti rahoitusosuudet yhteisyrityksen hallintomenoihin olisi jaettava tasan unionin ja muiden osakkaiden kuin unionin kesken. Poikkeamista tästä periaatteesta voitaisiin harkita ainoastaan poikkeuksellisissa ja asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa, kuten silloin, kun yhteisyrityksen muun osakkaan kuin unionin koko tai osakasrakenne johtaisi siihen, että kyseisen osakkaan osakkuus- tai sidosyhteisöjen rahoitusosuudet, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten, jäljempänä ’pk-yritykset’, tapauksessa kasvaisivat niin suuriksi, että ne vaarantaisivat vakavasti kannustimen tulla yhteisyrityksen osakkaan osakkuus- tai sidosyhteisöksi tai pysyä tällaisena. Tällaisissa tapauksissa yhteisyrityksen muiden osakkaiden kuin unionin hallintomenoihin osoittaman vuotuisen rahoitusosuuden olisi oltava vähintään 20 prosenttia vuotuisista kokonaishallintomenoista, ja pk-yritysten rahoitusosuuden olisi oltava huomattavasti pienempi kuin suurempien osakkuus- tai sidosyhteisöjen rahoitusosuus. Kun on saavutettu sellainen kriittinen osakasmassa, että rahoitusosuus voi olla yli 20 prosenttia vuotuisista hallintomenoista, osakkuus- tai sidosyhteisöjen vuotuiset rahoitusosuudet olisi säilytettävä ennallaan tai niitä olisi korotettava, jotta voidaan vähitellen lisätä muiden osakkaiden kuin unionin osuutta yhteisyrityksen vuotuisista hallintomenoista. Yhteisyrityksen muiden osakkaiden kuin unionin olisi pyrittävä kasvattamaan osakkuus- tai sidosyhteisöjen määrää, jotta niiden rahoitusosuus voitaisiin nostaa enimmäistasolle eli 50 prosenttiin yhteisyrityksen hallintomenoista sen toiminta-aikana. (19)  Hallintomenojen osuuden kokonaistalousarviosta olisi oltava samansuuruinen kaikissa yhteisyrityksissä, eivätkä hallintomenot saisi ylittää viittä prosenttia yhteisyrityksen talousarviosta. Lisäksi yhteisyritysten osakkaiden rahoitusosuuksien oikeudenmukaisen jakamisen periaatteen mukaisesti rahoitusosuudet yhteisyrityksen hallintomenoihin olisi jaettava tasan unionin ja muiden osakkaiden kuin unionin kesken. Muiden osakkaiden kuin unionin olisi sovittava keskenään yhteisyritystensä hallintomenoja koskevien osuuksiensa oikeudenmukaisesta jakamisesta. Poikkeamista tästä periaatteesta voitaisiin harkita ainoastaan poikkeuksellisissa ja asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa, kuten silloin, kun yhteisyrityksen muun osakkaan kuin unionin koko tai osakasrakenne johtaisi siihen, että kyseisen osakkaan osakkuus- tai sidosyhteisöjen rahoitusosuudet, erityisesti pk-yritysten, tutkimusorganisaatioiden tai yliopistojen tapauksessa, kasvaisivat niin suuriksi, että ne vaarantaisivat vakavasti kannustimen tulla yhteisyrityksen osakkaan osakkuus- tai sidosyhteisöksi tai pysyä tällaisena. Tällaisissa tapauksissa yhteisyrityksen muiden osakkaiden kuin unionin hallintomenoihin osoittaman vuotuisen rahoitusosuuden olisi oltava vähintään 20 prosenttia vuotuisista kokonaishallintomenoista, ja pk-yritysten, tutkimusorganisaatioiden ja yliopistojen rahoitusosuuden olisi oltava huomattavasti pienempi kuin suurempien osakkuus- tai sidosyhteisöjen rahoitusosuus. Kun on saavutettu sellainen kriittinen osakasmassa, että rahoitusosuus voi olla yli 20 prosenttia vuotuisista hallintomenoista, osakkuus- tai sidosyhteisöjen vuotuiset rahoitusosuudet olisi säilytettävä ennallaan tai niitä olisi korotettava, jotta voidaan vähitellen lisätä muiden osakkaiden kuin unionin osuutta yhteisyrityksen vuotuisista hallintomenoista. Yhteisyrityksen muiden osakkaiden kuin unionin olisi pyrittävä kasvattamaan osakkuus- tai sidosyhteisöjen määrää, jotta niiden rahoitusosuus voitaisiin nostaa enimmäistasolle eli 50 prosenttiin yhteisyrityksen hallintomenoista sen toiminta-aikana. Tarkistus 17 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 20 kappale (20)  Horisontti Eurooppa -asetuksessa edellytetään, että kumppanit osoittavat pitkän aikavälin sitoutumisensa ennalta, mukaan lukien sitoumus julkisten ja/tai yksityisten investointien vähimmäisosuuteen. Sen vuoksi unionin on tarpeen yksilöidä tässä asetuksessa jäsenvaltioihin, Horisontti Eurooppa -ohjelmaan assosioituneisiin maihin tai kansainvälisiin järjestöihin sijoittautuneet perustajaosakkaat. Yhteisyritysten osakaspohjaa olisi kuitenkin tarvittaessa voitava laajentaa perustamisen jälkeen avoimilla ja läpinäkyvillä menettelyillä valittavilla liitännäisosakkailla, ottaen erityisesti huomioon teknologian kehitys ja uusien maiden assosioituminen Horisontti Eurooppa -ohjelmaan. Oikeussubjekteille, jotka haluavat tukea yhteisyritysten tavoitteita omalla tutkimusalallaan ilman, että niistä tulee yhteisyritysten osakkaita, olisi tarjottava mahdollisuus tulla yhteisyritysten rahoituskumppaneiksi. (20)  Horisontti Eurooppa -asetuksessa edellytetään, että kumppanit osoittavat pitkän aikavälin sitoutumisensa ennalta, mukaan lukien sitoumus julkisten ja/tai yksityisten investointien vähimmäisosuuteen. Sen vuoksi unionin on tarpeen yksilöidä tässä asetuksessa jäsenvaltioihin, Horisontti Eurooppa -ohjelmaan assosioituneisiin maihin tai kansainvälisiin järjestöihin sijoittautuneet perustajaosakkaat. Yhteisyritysten osakaspohjaa olisi kuitenkin tarvittaessa voitava laajentaa perustamisen jälkeen säännöllisillä avoimilla, oikeudenmukaisilla ja läpinäkyvillä kiinnostuksenilmaisupyynnöillä ja niitä seuraavilla valintamenettelyillä valittavilla liitännäisosakkailla, ottaen huomioon tieteellisen neuvoa-antavan elimen lausunto sekä teknologian kehitys ja innovatiiviset lähestymistavat sekä uusien maiden assosioituminen Horisontti Eurooppa -ohjelmaan. Oikeussubjekteille, jotka haluavat tukea yhteisyritysten tavoitteita omalla tutkimusalallaan ilman, että niistä tulee yhteisyritysten osakkaita, olisi tarjottava mahdollisuus tulla yhteisyritysten rahoituskumppaneiksi. Tarkistus 18 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 21 kappale (21)  Yhteisyrityksen perustamisella varmistetaan molempia osapuolia hyödyttävä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus yhteisyrityksen osakkaille muun muassa edistämällä merkittävien budjettimäärärahojen ennustettavuutta asianomaisilla toimialoilla seitsemän vuoden ajanjaksolla. Ryhtyminen perustaja- tai liitännäisosakkaaksi taikka näiden osakkuus- tai sidosyhteisöksi antaa mahdollisuuden vaikuttaa yhteisyrityksen hallintoneuvostossa joko suoraan tai toimialan edustajien välityksellä. Hallintoneuvosto on yhteisyrityksen päätöksentekoelin, joka päättää kumppanuuden pitkän aikavälin strategisista suuntaviivoista sekä sen vuotuisista painopisteistä. Perustaja- ja liitännäisosakkaiden ja tarvittaessa näiden osakkuusyhteisöjen edustajien olisi sen vuoksi voitava osallistua yhteisyrityksen toiminnan suunnitteluun ja painopisteiden asettamiseen hyväksymällä strateginen tutkimus- ja innovointiohjelma ja mahdollisesti muuttamalla sitä sekä hyväksymällä vuotuinen työohjelma, mukaan lukien ehdotuspyyntöjen sisältö, ehdotuspyyntöjen aihekohtaisesti sovellettava korvausosuus ja asiaan liittyvät haku-, arviointi-, valinta-, myöntämis- ja uudelleentarkastelumenettelyjä koskevat säännöt. (21)  Yhteisyrityksen perustamisella varmistetaan molempia osapuolia hyödyttävä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus yhteisyrityksen osakkaille muun muassa edistämällä merkittävien budjettimäärärahojen ennustettavuutta asianomaisilla toimialoilla seitsemän vuoden ajanjaksolla sekä antamalla poliittinen signaali, parantamalla suunnittelua ja lisäämällä investointivarmuutta. Hallintoneuvosto on yhteisyrityksen päätöksentekoelin, joka päättää kumppanuuden pitkän aikavälin strategisista suuntaviivoista sekä sen vuotuisista painopisteistä kumppaneilta saatavan palautteen perusteella, mukaan lukien yksityinen sektori, tiedeyhteisö, jäsenvaltioiden edustajat ja asianomaisen yhteisyrityksen alalla toimivat voittoa tavoittelemattomat kansalaisjärjestöt. Perustaja- ja liitännäisosakkaiden ja tarvittaessa näiden osakkuusyhteisöjen edustajien sekä kaikkien muiden asiaankuuluvien sidosryhmien olisi sen vuoksi voitava osallistua yhteisyrityksen toiminnan suunnitteluun ja painopisteiden asettamiseen hyväksymällä strateginen tutkimus- ja innovointiohjelma ja mahdollisesti tarkistamalla sitä sekä hyväksymällä vuotuinen työohjelma, mukaan lukien ehdotuspyyntöjen sisältö, ehdotuspyyntöjen aihekohtaisesti sovellettava korvausosuus ja asiaan liittyvät haku-, arviointi-, valinta-, myöntämis- ja uudelleentarkastelumenettelyjä koskevat säännöt. Tarkistus 19 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 22 kappale (22)  Muiden osakkaiden kuin unionin olisi sitouduttava tämän asetuksen täytäntöönpanoon kirjallisesti. Kirjallisten sitoumusten olisi oltava oikeudellisesti voimassa koko aloitteen keston ajan, ja yhteisyrityksen ja komission olisi seurattava niitä tiiviisti. Yhteisyritysten olisi luotava oikeudelliset ja organisatoriset puitteet, joiden avulla osakkaat voivat täyttää sitoumuksensa ja jotka varmistavat samalla aloitteen ja sen täytäntöönpanon läpinäkyvyyden, erityisesti painopisteiden asettamisen ja ehdotuspyyntöihin osallistumisen osalta. (22)   Yhteisyritysten olisi voitava työskennellä keveästi, yksinkertaisesti ja joustavasti, ja niillä olisi oltava selkeät säännöt, mikä lisäisi houkuttelevuutta kaikkien sidosryhmien, erityisesti teollisuuden, pk-yritysten, tutkimusorganisaatioiden ja osallistujavaltioiden, kannalta. Muiden osakkaiden kuin unionin olisi sitouduttava tämän asetuksen täytäntöönpanoon kirjallisesti. Kirjalliset sitoumukset olisi julkaistava hyvissä ajoin asianomaisen yhteisyrityksen verkkosivustolla siten, että varmistetaan luottamuksellisuutta koskevien sääntöjen noudattaminen, ja niiden olisi oltava oikeudellisesti voimassa koko aloitteen keston ajan, ja yhteisyrityksen ja komission olisi seurattava niitä tiiviisti. Yhteisyritysten olisi luotava oikeudelliset ja organisatoriset puitteet, joiden avulla osakkaat voivat täyttää sitoumuksensa ja jotka varmistavat samalla aloitteen ja sen täytäntöönpanon läpinäkyvyyden ja eturistiriitoja koskevien sääntöjen noudattamisen, erityisesti painopisteiden asettamisen ja ehdotuspyyntöihin osallistumisen osalta, ja edistävät sukupuolten tasapuolista edustusta ja maantieteellisesti monimuotoista edustusta. Yhteisyritysten olisi tarvittaessa yksilöitävä ehdotuspyynnöt, joissa edistetään osallistuvien pk-yritysten koordinointiroolia. Tarkistus 20 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 23 kappale (23)  Yksinkertaistamisen jatkaminen on yksi Horisontti Eurooppa -puiteohjelman kulmakivistä. Tässä yhteydessä olisi otettava käyttöön yksinkertaistettu raportointimekanismi kumppaneille, joiden ei enää tarvitse raportoida tukeen oikeuttamattomista kuluista. Operatiivisiin toimiin osoitetut luontoissuoritukset olisi kirjattava yksinomaan tukikelpoisten kustannusten perusteella. Tämä mahdollistaa operatiivisiin toimiin liittyvien luontoissuoritusten automaattisen laskennan Horisontti Eurooppa -ohjelman tietoteknisten välineiden avulla, vähentää kumppanien hallinnollista taakkaa ja tehostaa rahoitusosuuksien raportointimekanismia. Yhteisyritysten olisi seurattava tiiviisti operatiivisiin toimiin osoitettuja luontoissuorituksia, ja hallintoneuvoston toimitusjohtajan olisi laadittava säännöllisesti kertomuksia sen selvittämiseksi, onko edistyminen luontoissuorituksia koskevien tavoitteiden saavuttamisessa riittävää. Hallintoneuvoston olisi arvioitava operatiivisiin toimiin osallistuvien osakkaiden toteuttamia toimia ja tuloksia sekä muita tekijöitä, kuten pk-yritysten osallistumisastetta ja aloitteen houkuttelevuutta uusille tulokkaille. Tarvittaessa hallintoneuvoston olisi myös toteutettava asianmukaiset korjaavat toimenpiteet, ottaen huomioon avoimuuden ja läpinäkyvyyden periaatteet. (23)  Yksinkertaistamisen jatkaminen on yksi Horisontti Eurooppa -puiteohjelman kulmakivistä. Tässä yhteydessä olisi otettava käyttöön yksinkertaistettu raportointimekanismi kumppaneille, joiden ei enää tarvitse raportoida tukeen oikeuttamattomista kuluista. Operatiivisiin toimiin osoitetut luontoissuoritukset olisi kirjattava yksinomaan tukikelpoisten kustannusten perusteella. Tämä mahdollistaa operatiivisiin toimiin liittyvien luontoissuoritusten automaattisen laskennan Horisontti Eurooppa -ohjelman tietoteknisten välineiden avulla, vähentää kumppanien hallinnollista taakkaa ja tehostaa rahoitusosuuksien raportointimekanismia. Yhteisyritysten olisi seurattava tiiviisti operatiivisiin toimiin osoitettuja luontoissuorituksia, ja hallintoneuvoston toimitusjohtajan olisi laadittava säännöllisesti kertomuksia sen selvittämiseksi, onko edistyminen luontoissuorituksia koskevien tavoitteiden saavuttamisessa riittävää, ja kertomukset olisi julkaistava hyvissä ajoin asianomaisen yhteisyrityksen verkkosivustolla. Hallintoneuvoston olisi arvioitava operatiivisiin toimiin osallistuvien osakkaiden toteuttamia toimia ja tuloksia sekä muita tekijöitä, kuten pk-yritysten osallistumisastetta, aloitteen houkuttelevuutta uusille tulokkaille ja maantieteellistä monimuotoisuutta. Tarvittaessa hallintoneuvoston olisi myös toteutettava asianmukaiset korjaavat toimenpiteet, ottaen huomioon avoimuuden ja läpinäkyvyyden periaatteet. Tarkistus 21 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 24 kappale (24)  Yhteisyritysten olisi järjestelmällisesti tarjottava muille osakkaille kuin unionille mahdollisuuksia ja kannustimia yhdistää tutkimus- ja innovointitoimintansa yhteisyrityksen toimiin. Täydentäviin toimiin ei saisi myöntää rahoitustukea yhteisyritykseltä. Ne voitaisiin kuitenkin ottaa huomioon osakkaan luontoissuorituksina, edellyttäen, että ne edistävät yhteisyrityksen tavoitteita ja liittyvät suoraan sen toimintaan. Tämä yhteys voidaan osoittaa ottamalla käyttöön yhteisyrityksen tai sitä edeltävän aloitteen rahoittamien epäsuorien toimien tuloksia tai osoittamalla, että toimilla on merkittävää unionin tason lisäarvoa. Tässä asetuksessa olisi annettava tarkempia säännöksiä täydentävien toimien laajuudesta kunkin yhteisyrityksen osalta siinä määrin kuin se on tarpeen halutun suuntauksen ja vaikutuksen saavuttamiseksi. Yhteisyritysten hallintoelinten olisi lisäksi päätettävä, pitäisikö rahoitusosuuksien arvon määrityksessä käytettäviä menetelmiä yksinkertaistaa käyttämällä esimerkiksi kertakorvauksia tai yksikkökustannuksia, jotta menettelyä voidaan virtaviivaistaa ja jotta saavutetaan kustannustehokkuus ja luottamuksellisten kaupallisten tietojen asianmukainen suoja. (24)  Yhteisyritysten olisi järjestelmällisesti tarjottava muille osakkaille kuin unionille mahdollisuuksia ja kannustimia yhdistää tutkimus- ja innovointitoimintansa yhteisyrityksen toimiin. Täydentäviin toimiin ei saisi myöntää rahoitustukea yhteisyritykseltä. Ne voitaisiin kuitenkin ottaa huomioon osakkaan luontoissuorituksina, edellyttäen, että ne edistävät yhteisyrityksen tavoitteita ja liittyvät suoraan sen toimintaan. Tämä yhteys voidaan osoittaa ottamalla käyttöön yhteisyrityksen tai sitä edeltävän aloitteen rahoittamien epäsuorien toimien tuloksia tai osoittamalla, että toimilla on merkittävää unionin tason lisäarvoa. Tässä asetuksessa olisi annettava tarkempia säännöksiä täydentävien toimien laajuuden määrittämisestä mahdollisimman avoimesti kunkin yhteisyrityksen osalta siinä määrin kuin se on tarpeen halutun suuntauksen ja vaikutuksen saavuttamiseksi. Yhteisyritysten hallintoelinten olisi lisäksi päätettävä, pitäisikö rahoitusosuuksien arvon määrityksessä käytettäviä menetelmiä yksinkertaistaa käyttämällä esimerkiksi kertakorvauksia tai yksikkökustannuksia, jotta menettelyä voidaan virtaviivaistaa ja jotta saavutetaan kustannustehokkuus ja luottamuksellisten kaupallisten tietojen asianmukainen suoja. Tarkistus 22 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 24 a kappale (uusi) (24 a)  Jotta voidaan tukea nuorten tutkijoiden uraa ja edistää tutkimuksen ja innovoinnin huippuosaamista, yhteisyritysten olisi tarjottava tohtori- ja post doc -opiskelijoille ajantasaista tietoa ja säännöllisiä avoimia ehdotuspyyntöjä asianomaisen yhteisyrityksen toimeksiannon alalta edistäen tarvittaessa täydentävyyttä ja synergiaa Marie Skłodowska-Curie -toimien kanssa. Tarkistus 23 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 25 kappale (25)  Yhteisyritysten hallinnon olisi varmistettava, että sen päätöksentekoprosessit kykenevät vastaamaan nopeasti muuttuvaan sosioekonomiseen ja teknologiseen ympäristöön ja maailmanlaajuisiin haasteisiin. Yhteisyritysten olisi hyödynnettävä kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien asiantuntemusta, neuvontaa ja tukea, jotta ne voivat hoitaa tehtävänsä tehokkaasti ja varmistaa synergian unionin ja kansallisella tasolla. Yhteisyrityksille olisi sen vuoksi annettava valtuudet perustaa neuvoa-antavia elimiä antamaan niille asiantuntijaneuvontaa ja hoitamaan muita neuvoa-antavia tehtäviä, jotka ovat tarpeen yhteisyritysten tavoitteiden saavuttamiseksi. Neuvoa-antavia elimiä perustaessaan yhteisyritysten olisi varmistettava asiantuntijoiden tasapuolinen edustus yhteisyrityksen toiminnassa, myös sukupuolten tasapuolisen edustuksen osalta. Näiden elinten antamien neuvojen olisi tuotava esiin tieteellisiä näkökulmia sekä kansallisten ja alueellisten viranomaisten ja muiden yhteisyritysten sidosryhmien näkemyksiä. (25)  Yhteisyritysten hallinnon olisi varmistettava, että sen päätöksentekoprosessit ovat avoimia ja kykenevät vastaamaan nopeasti muuttuvaan sosioekonomiseen ja teknologiseen ympäristöön ja maailmanlaajuisiin haasteisiin. Yhteisyritysten hallintoneuvostoissa olisi otettava huomioon sukupuolten tasapuolisen edustuksen ja maantieteellisen monimuotoisuuden periaate. Yhteisyritysten olisi hyödynnettävä kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien, mukaan lukien yliopistot ja muut tutkimusorganisaatiot, teollisuuden edustajat ja pk-yritykset, asiantuntemusta, neuvontaa ja tukea, jotta ne voivat hoitaa tehtävänsä tehokkaasti ja varmistaa synergian unionin, kansallisella ja alueellisella tasolla. Yhteisyrityksille olisi sen vuoksi annettava valtuudet perustaa neuvoa-antavia elimiä antamaan niille asiantuntijaneuvontaa ja hoitamaan muita neuvoa-antavia tehtäviä, jotka ovat tarpeen yhteisyritysten tavoitteiden saavuttamiseksi. Neuvoa-antavia elimiä perustaessaan yhteisyritysten olisi varmistettava asiantuntijoiden tasapuolinen edustus yhteisyrityksen toiminnassa. Näiden elinten antamien neuvojen olisi tuotava esiin tieteellisiä näkökulmia sekä kansallisten ja alueellisten viranomaisten, muiden yhteisyritysten sidosryhmien ja kansalaisjärjestöjen näkemyksiä. Tarkistus 24 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 26 kappale (26)  Yhteisyritysten olisi voitava perustaa neuvoa-antava elin, jolla on tieteellinen neuvoa-antava tehtävä. Kyseisen elimen tai sen jäsenten olisi voitava antaa riippumatonta tieteellistä neuvontaa ja tukea yhteisyritykselle. Tieteellisten lausuntojen olisi koskettava erityisesti vuotuisia työsuunnitelmia, täydentäviä toimia ja muita yhteisyrityksen tehtäviin liittyviä näkökohtia tarpeen mukaan. (26)  Yhteisyritysten olisi perustettava neuvoa-antava elin, jolla on tieteellinen neuvoa-antava tehtävä. Kyseisen elimen tai sen jäsenten olisi annettava riippumatonta tieteellistä neuvontaa ja tukea asianomaiselle yhteisyritykselle riippumattomana tämän muiden hallintoelinten jäsenistä. Tieteellisten lausuntojen olisi koskettava erityisesti strategista tutkimus- ja innovointiohjelmaa, vuotuisia työsuunnitelmia, täydentäviä toimia, sosioekonomisia, ympäristö- ja ilmastovaikutuksia, mahdollisia uusia osakkaita ja muita yhteisyrityksen tehtäviin liittyviä näkökohtia tarpeen mukaan. Tarkistus 25 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 26 a kappale (uusi) (26 a)  Hallintoneuvostojen olisi annettava tieteelliselle neuvoa-antavalle elimelle ajoissa tietoa päätöksistä, jotka koskevat tieteellisen neuvoa-antavan elimen ehdottamia suosituksia ja lausuntoja. Kyseiset päätökset olisi asetettava julkisesti saataville. Tarkistus 26 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 28 kappale (28)  Sen varmistamiseksi, että yhteisyritykset ovat tietoisia koko arvoketjun sidosryhmien kannoista ja näkemyksistä omilla aloillaan, yhteisyritysten olisi voitava perustaa sidosryhmien edustajista koostuvia neuvoa-antavia ryhmiä, joita kuullaan horisontaalisissa kysymyksissä tai erityiskysymyksissä kunkin yhteisyrityksen tarpeiden mukaisesti. Tällaisten ryhmien olisi oltava avoimia kaikille yhteisyrityksen alalla toimiville julkisille ja yksityisille sidosryhmille, myös järjestäytyneille eturyhmille, sekä jäsenvaltioiden, assosioituneiden maiden ja muiden maiden kansainvälisille eturyhmille. (28)  Sen varmistamiseksi, että yhteisyritykset ovat tietoisia koko arvoketjun sidosryhmien kannoista ja näkemyksistä omilla aloillaan, yhteisyritysten olisi voitava perustaa sidosryhmien edustajista koostuvia neuvoa-antavia ryhmiä, joita kuullaan horisontaalisissa kysymyksissä tai erityiskysymyksissä kunkin yhteisyrityksen tarpeiden mukaisesti. Tällaisten ryhmien olisi oltava avoimia kaikille yhteisyrityksen alalla toimiville julkisille ja yksityisille sidosryhmille, myös järjestäytyneille eturyhmille, kansalaisjärjestöille sekä jäsenvaltioiden, assosioituneiden maiden ja muiden maiden kansainvälisille eturyhmille. Tarkistus 27 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 29 kappale (29)  Yhteisyritysten olisi toimittava avoimesti ja läpinäkyvästi ja annettava kaikki asiaankuuluvat tiedot ajoissa asiaan liittyville elimilleen sekä edistettävä toimiensa näkyvyyttä suurelle yleisölle, myös tiedotus- ja tulostenlevittämistoimin. (29)  Yhteisyritysten olisi toimittava yksinkertaisesti, joustavasti, avoimesti, oikeudenmukaisesti ja läpinäkyvästi ja annettava kaikki asiaankuuluvat tiedot ajoissa asiaan liittyville elimilleen sekä edistettävä toimiensa näkyvyyttä suurelle yleisölle, myös tiedotus- ja tulostenlevittämistoimin, osallistuttava tiedotuskampanjoihin ja edistettävä koulutus- ja tulostenlevittämistoimia, joiden toteuttamiseen osallistuu yliopisto-, tiede- ja tietoverkostoja, talouselämän osapuolia ja työmarkkinaosapuolia, tiedotusvälineitä, teollisuutta ja pk-yrityksiä edustavia järjestöjä ja muita toimijoita. Kaikkien yhteisyritysten olisi pyrittävä erityisesti varmistamaan, että yleisö saa riittävästi ja ajoissa tietoa yhteisyrityksen toiminnasta, ja niiden olisi annettava asianmukaiset tiedot verkkosivustoillaan, mihin kuuluu myös asiaa koskevien asiakirjojen, esimerkiksi vuotuisten toimintakertomusten, edistymiskertomusten, hallintoneuvoston kokousten esityslistojen ja pöytäkirjojen, julkaiseminen luottamuksellisuutta koskevia sääntöjä noudattaen. Niiden olisi tehostettava vuoropuhelua yhteiskunnan kanssa, lisättävä tietoisuutta sekä edistettävä aktiivista osallistumista tieteellisen tutkimuksen kaikkiin vaiheisiin, jotta kansalaiset voivat olla mukana suunnittelemassa ratkaisuja, esittää omia ideoitaan ja muodostaa myönteisen asenteen yhteisyritysten toimintaan ja tuloksiin, mikä lisää luottamusta nykyisten ja tulevien haasteiden teknologisiin ratkaisuihin. Tarkistus 28 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 30 kappale (30)  Yhteisyritykset olisi pantava täytäntöön käyttäen rakennetta ja sääntöjä, jotka lisäävät tehokkuutta ja varmistavat, että toimintaa voidaan yksinkertaistaa. Tätä varten yhteisyritysten olisi hyväksyttävä tarpeitaan vastaavia varainhoitosääntöjä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/104612 71 artiklan mukaisesti. (30)  Hallintorakenne ja erityinen ohjelmatoimisto ovat yhteisyritysten ainutlaatuisia piirteitä, joiden on tarkoitus mahdollistaa enemmän luottamukseen perustuvia toimintoja. Yhteisyritykset olisi pantava täytäntöön käyttäen rakennetta ja sääntöjä, jotka lisäävät niiden vaikutusta ja tehokkuutta ja varmistavat, että toiminta on edunsaajien kannalta hallinnollisesti mahdollisimman yksinkertaista ja vähentää niille aiheutuvaa hallinnollista taakkaa. Tätä varten yhteisyritysten olisi hyväksyttävä tarpeitaan vastaavia varainhoitosääntöjä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/104612 71 artiklan mukaisesti. Olisi varmistettava riittävä henkilöstömäärä ja asianmukaiset palkkaluokat, jotta yhteisyritykset voivat hoitaa tehtävänsä ja täydentävät toimensa. __________________ __________________ 12 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1). 12 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1). Tarkistus 29 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 32 kappale (32)  Osallistuttaessa Horisontti Eurooppa -puiteohjelman mukaisten yhteisyritysten rahoittamiin epäsuoriin toimiin olisi noudatettava Horisontti Eurooppa -asetuksessa vahvistettuja sääntöjä. Yhteisyritysten olisi varmistettava näiden sääntöjen johdonmukainen soveltaminen komission hyväksymien toimenpiteiden mukaisesti. Yhteisyritysten olisi käytettävä komission laatimaa yrityksille tarkoitettua avustussopimusmallia. Horisontti Eurooppa -asetuksen [36 artiklan 4 kohdassa] tarkoitetun tulosten omistusoikeuden siirron vastustamista koskevan määräajan osalta olisi otettava huomioon innovointisyklin kesto asianomaisten yhteisyritysten kattamilla aloilla. (32)  Osallistuttaessa Horisontti Eurooppa -puiteohjelman mukaisten yhteisyritysten rahoittamiin epäsuoriin toimiin olisi noudatettava Horisontti Eurooppa -asetuksessa vahvistettuja sääntöjä. Erityisesti pk-yrityksillä ei välttämättä ole resursseja osallistua aktiivisesti eurooppalaisiin hankkeisiin, ja niiden olisi saatava tukea kaikilta yhteisyrityksiltä voidakseen osallistua niiden toimintaan. Pk-yritysten osallistumisen edistämiseksi yhteisyritysten olisi kuitenkin voitava soveltaa toimeen sisältyvän unionin rahoituksen osalta erilaisia korvausosuuksia osallistujatyypin mukaan. Korvausosuudet olisi ilmoitettava työohjelmassa. Yhteisyritysten olisi varmistettava näiden sääntöjen johdonmukainen soveltaminen komission hyväksymien toimenpiteiden mukaisesti. Yhteisyritysten olisi käytettävä komission laatimaa yrityksille tarkoitettua avustussopimusmallia. Horisontti Eurooppa -asetuksen [36 artiklan 4 kohdassa] tarkoitetun tulosten omistusoikeuden siirron vastustamista koskevan määräajan osalta olisi otettava huomioon innovointisyklin kesto asianomaisten yhteisyritysten kattamilla aloilla. Tarkistus 30 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 32 a kappale (uusi) (32 a)  Koska osaamispula on merkittävä este kilpailukyvylle, yhteisyritysten olisi aktiivisesti autettava pienentämään osaamiskuilua tiettyjen taitojen osalta koko unionissa ja edistettävä sellaisten toimenpiteiden hyväksymistä, joilla parannetaan sukupuolten tasapuolista edustusta ja käsitellään sukupuoliulottuvuutta, myös STEM-aloilla, avustamalla uuden tietämyksen ja inhimillisen pääoman kehittämisessä, osallistumalla tiedotuskampanjoihin ja edistämällä koulutus- ja tulostenlevittämistoimia yliopisto-, tiede- ja tietoverkostojen, talouselämän osapuolten, työmarkkinaosapuolten, tiedotusvälineiden, teollisuutta ja pk-yrityksiä edustavien järjestöjen ja muiden toimijoiden tuella. Yhteisyritysten olisi etsittävä mahdollisuuksia antaa tietoa opiskelijoille, joita saattaa kiinnostaa ura luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan aloilla ja muilla yhteisyritysten toimiin liittyvillä aloilla. Yhteisyritysten olisi oltava yksi keskeisistä välineistä lahjakkuuksien houkuttelemiseksi ja ongelmallisen aivoviennin vähentämiseksi siten, että tutkijoiden ja erityisasiantuntemuksen liikkuvuus pysyy tasapainossa. Tarkistus 31 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 33 kappale (33)  Yksi yhteisyritysten päätavoitteista on edistää unionin taloudellisia valmiuksia ja erityisesti sen tieteellistä ja teknologista suvereniteettia. Lisäksi pandemian jälkeinen elpyminen edellyttää investointeja keskeisiin teknologioihin, kuten 5G-teknologiaan, tekoälyyn, pilvipalveluihin, kyberturvallisuuteen ja vihreään teknologiaan sekä näiden teknologioiden hyödyntämiseen unionissa. Kaikkien osallistujien tuottamilla tuloksilla on tässä suhteessa tärkeä rooli, ja kaikki osallistujat hyötyvät unionin tuesta hankkeen tulosten ja niiden käyttöoikeuksien kautta, myös sellaiset osallistujat, jotka eivät ole saaneet unionin rahoitusta. Unionin etujen suojaamiseksi yhteisyritysten oikeutta vastustaa tulosten omistusoikeuden siirtoa tai tuloksiin liittyvän yksinomaisen lisenssin myöntämistä olisi sen vuoksi sovellettava myös osallistujiin, jotka eivät ole saaneet unionin rahoitusta. Käyttäessään tätä vastustamisoikeutta yhteisyrityksen olisi suhteellisuusperiaatteen mukaisesti pyrittävä tasapainottamaan unionin edut ja perusoikeuksien suojelu sellaisten osallistujien tuloksissa, jotka eivät ole saaneet unionin rahoitusta, ottaen huomioon, että kyseiset osallistujat eivät saaneet unionin rahoitusta toimeen, josta tulokset on saatu. (33)  Yhteisyritysten päätavoitteisiin kuuluu unionin taloudellisten valmiuksien ja erityisesti sen teollisen, tieteellisen ja teknologisen suvereniteetin ja ilmastoneutraaliuden edistäminen sekä kestävämmän ja kilpailukykyisemmän talouden rakentaminen tieteellisen, digitaalisen ja teknologisen innovoinnin avulla. Lisäksi pandemian jälkeinen elpyminen edellyttää investointeja tarvittaviin infrastruktuureihin ja keskeisiin teknologioihin, kuten uuteen viestintäteknologiaan, 5G- ja 6G-teknologiaan, tekoälyyn, pilvipalveluihin, kyberturvallisuuteen ja vihreään teknologiaan sekä näiden teknologioiden hyödyntämiseen, käyttöönottoon ja kaupallistamiseen unionissa. Yhteisyritysten olisi osaltaan edistettävä avointa tiedettä noudattaen Horisontti Eurooppa -asetuksen 14 ja 39 artiklassa vahvistettuja periaatteita, joissa todetaan, että tutkimusdatan saatavuuden olisi oltava ”niin avointa kuin mahdollista ja niin suljettua kuin välttämätöntä”, ottaen huomioon rahoituksen saajien oikeutetut edut. Kaikkien osallistujien tuottamilla tuloksilla on tässä suhteessa tärkeä rooli, ja kaikki osallistujat hyötyvät unionin tuesta hankkeen tulosten ja niiden käyttöoikeuksien kautta, myös sellaiset osallistujat, jotka eivät ole saaneet unionin rahoitusta. Unionin etujen suojaamiseksi yhteisyritysten oikeutta vastustaa tulosten omistusoikeuden siirtoa tai tuloksiin liittyvän yksinomaisen lisenssin myöntämistä olisi sen vuoksi sovellettava myös osallistujiin, jotka eivät ole saaneet unionin rahoitusta. Käyttäessään tätä vastustamisoikeutta yhteisyrityksen olisi suhteellisuusperiaatteen mukaisesti pyrittävä tasapainottamaan unionin edut ja perusoikeuksien suojelu sellaisten osallistujien tuloksissa, jotka eivät ole saaneet unionin rahoitusta, ottaen huomioon, että kyseiset osallistujat eivät saaneet unionin rahoitusta toimeen, josta tulokset on saatu. Tarkistus 32 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 38 kappale (38)  Horisontti Eurooppa -asetuksen [8 artiklan 2 kohdan c alakohdan] mukaisesti yhteisyrityksiin olisi sovellettava selkeää elinkaarimallia. Unionin taloudellisten etujen asianmukaiseksi suojaamiseksi yhteisyritykset olisi perustettava kaudeksi, joka päättyy 31 päivänä joulukuuta 2031, jotta ne voivat hoitaa avustusten täytäntöönpanoon liittyvät velvollisuutensa, kunnes viimeinenkin käynnistetty epäsuora toimi on saatu päätökseen. (38)  Yhteisyritykset olisi rahoitettava monivuotisen rahoituskehyksen mukaisista unionin ohjelmista ja tapauksen mukaan Next Generation EU ‑välineestä. Horisontti Eurooppa ‑asetuksen [8 artiklan 2 kohdan c alakohdan] mukaisesti yhteisyrityksiin olisi sovellettava selkeää elinkaarimallia. Unionin taloudellisten etujen asianmukaiseksi suojaamiseksi yhteisyritykset olisi perustettava kaudeksi, joka päättyy 31 päivänä joulukuuta 2031, jotta ne voivat hoitaa avustusten täytäntöönpanoon liittyvät velvollisuutensa, kunnes viimeinenkin käynnistetty epäsuora toimi on saatu päätökseen. Tarkistus 33 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 38 a kappale (uusi) (38 a)  Yhteisyrityksen, sen elinten ja henkilöstön olisi tehtäviään hoitaessaan vältettävä kaikkia eturistiriitoja. Hallintoneuvoston ja toimitusjohtajien olisi vahvistettava säännöt eturistiriitojen ehkäisemisestä, välttämisestä ja hallinnasta. Tieteellisen komitean jäsenten olisi julkaistava ilmoitus kaikesta ammatillisesta toiminnastaan, taloudellisista sidonnaisuuksistaan ja eturistiriidoistaan ja pidettävä se ajan tasalla. Tarkistus 34 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 39 kappale (39)  Euroopan komission painopisteisiin kuuluvan Euroopan vihreän kehityksen ohjelman13 yhteydessä – jota tuetaan tarkistetulla unionin biotalousstrategialla14, EU:n biodiversiteettistrategialla15 Puhdas maapallo kaikille -tiedonannolla16, kiertotaloutta koskevalla EU:n toimintasuunnitelmalla17 ja uudella Pellolta pöytään -tiedonannolla18 – Euroopan biopohjaisesta sektorista, mukaan lukien pk-yritykset, alueet ja alkutuottajat, olisi tultava ilmastoneutraali, kiertotalouteen perustuva ja kestävämpi samalla, kun se säilyy maailmanlaajuisesti kilpailukykyisenä. Vahva, resurssitehokas ja kilpailukykyinen biopohjainen innovaatioekosysteemi voi vähentää riippuvuutta uusiutumattomista fossiilisista raaka-aineista ja mineraalivaroista ja nopeuttaa niiden korvaamista. Se voi kehittää uusiutuvia biopohjaisia tuotteita, materiaaleja, prosesseja ja ravinteita jätteistä ja biomassasta kestävyyteen ja kiertotalouteen perustuvan innovoinnin avulla. Tällainen ekosysteemi voi myös luoda lisäarvoa paikallisista raaka-aineista, kuten jätteistä, jäämistä ja sivuvirroista, mikä luo työpaikkoja ja edistää talouskasvua ja kehitystä kaikkialla unionissa kaupungeista maaseutu- ja rannikkoalueille, joilla biomassaa syntyy ja jotka ovat usein teollisesta kehityksestä harvoin hyötyviä syrjäisiä alueita. (39)  Komission painopisteisiin kuuluvan Euroopan vihreän kehityksen ohjelman13 yhteydessä – jota tuetaan tarkistetulla unionin biotalousstrategialla14, EU:n biodiversiteettistrategialla15, Puhdas maapallo kaikille -tiedonannolla16, kiertotaloutta koskevalla EU:n toimintasuunnitelmalla17, uudella Pellolta pöytään -tiedonannolla18 ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteilla – Euroopan biopohjaisesta sektorista, mukaan lukien pk-yritykset ja startup-yritykset, alueet ja alkutuottajat, olisi tultava ilmastoneutraali, kiertotalouteen perustuva ja kestävämpi samalla, kun se säilyy maailmanlaajuisesti kilpailukykyisenä. Vahva, resurssitehokas ja kilpailukykyinen biopohjainen innovaatioekosysteemi voi vähentää riippuvuutta uusiutumattomista fossiilisista raaka-aineista ja mineraalivaroista ja nopeuttaa niiden korvaamista. Se voi kehittää uusiutuvia biopohjaisia tuotteita, materiaaleja, prosesseja ja ravinteita jätteistä ja biomassasta kestävyyteen ja kiertotalouteen perustuvan innovoinnin avulla. Tällainen ekosysteemi voi myös luoda lisäarvoa paikallisista raaka-aineista, kuten jätteistä, jäämistä ja sivuvirroista, mikä luo työpaikkoja ja edistää sosiaalista ja talouskasvua ja kehitystä kaikkialla unionissa kaupungeista maaseutu- ja rannikkoalueille, joilla biomassaa syntyy ja jotka ovat usein teollisesta, taloudellisesta ja sosiaalisesta kehityksestä harvoin hyötyviä syrjäisiä alueita. Se voi myös edistää sellaisten ratkaisujen löytämistä, joissa käytetään negatiiviset päästöt mahdollistavia teknologioita ja toimintatapoja. __________________ __________________ 13 https://ec.europa.eu/info/strategy/priorities-2019-2024/european-green-deal_fi 13 https://ec.europa.eu/info/strategy/priorities-2019-2024/european-green-deal_fi 14 COM(2018)0673. 14 COM(2018)0673. 15 COM(2020)0380. 15 COM(2020)0380. 16 https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:52018DC0773&from=FI 16 https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:52018DC0773&from=FI 17 https://ec.europa.eu/info/strategy/priorities-2019-2024/european-green-deal_fi 17 https://ec.europa.eu/info/strategy/priorities-2019-2024/european-green-deal_fi 18 COM(2020)0381. 18 COM(2020)0381. Tarkistus 35 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 40 kappale (40)  Horisontti 2020 -ohjelman puitteissa perustettu biopohjaisten teollisuudenalojen yhteisyritys, jäljempänä ’BBI-yhteisyritys’, on keskittynyt edistämään resurssien kestävää käyttöä etenkin luonnonvaroja paljon käyttävillä ja vaikutuksiltaan merkittävillä aloilla, kuten maataloudessa, tekstiiliteollisuudessa ja rakennusalalla, ja erityisesti paikallisten toimijoiden, valmistajien, laitosten ja tehtaiden keskuudessa. Lokakuussa 2017 julkaistussa BBI-yhteisyritystä koskevassa väliarvioinnissa esitettiin 34 vahvaa suositusta, jotka on otettu huomioon tällä asetuksella perustettavan Euroopan kiertotaloutta ja biopohjaisia ratkaisuja edistävän yhteisyrityksen (Circular Bio-based Europe, CBE), jäljempänä ’CBE-yhteisyritys’, suunnittelussa. CBE-yhteisyritys ei ole BBI-yhteisyrityksen suora jatkotoimi vaan ohjelma, joka perustuu edeltäjänsä saavutuksiin ja korjaa sen puutteita. Suositusten mukaisesti CBE-yhteisyrityksessä olisi oltava mukana laajempi joukko sidosryhmiä, mukaan lukien alkutuotantoala (maatalous, vesiviljely, kalastus ja metsätalous) sekä jätteiden, jäämien ja sivuvirtojen tarjoajat, alueviranomaiset ja investoijat, jotta voidaan ehkäistä markkinahäiriöitä ja kestämättömiä biopohjaisia prosesseja. Jotta yhteisyritys voisi saavuttaa tavoitteensa, sen olisi rahoitettava vain hankkeita, joissa noudatetaan kiertotaloutta, kestävyyttä ja maapallon kestävyyden rajoja koskevia periaatteita. (40)  Horisontti 2020 -ohjelman puitteissa perustettu biopohjaisten teollisuudenalojen yhteisyritys, jäljempänä ’BBI-yhteisyritys’, on keskittynyt edistämään resurssien kestävää käyttöä etenkin luonnonvaroja paljon käyttävillä ja vaikutuksiltaan merkittävillä aloilla, kuten maataloudessa, tekstiiliteollisuudessa ja rakennusalalla, ja erityisesti paikallisten toimijoiden, valmistajien, laitosten ja tehtaiden keskuudessa. Lokakuussa 2017 julkaistussa BBI-yhteisyritystä koskevassa väliarvioinnissa esitettiin 34 vahvaa suositusta, jotka on otettu huomioon tällä asetuksella perustettavan Euroopan kiertotaloutta ja biopohjaisia ratkaisuja edistävän yhteisyrityksen (Circular Bio-based Europe, CBE), jäljempänä ’CBE-yhteisyritys’, suunnittelussa. CBE-yhteisyritys ei ole BBI-yhteisyrityksen suora jatkotoimi vaan ohjelma, joka perustuu edeltäjänsä saavutuksiin ja korjaa sen puutteita. Suositusten mukaisesti CBE-yhteisyrityksessä olisi oltava mukana laajempi joukko sidosryhmiä, mukaan lukien alkutuotantoala (eri teknologiat, maatalous, vesiviljely, kalastus ja metsätalous) sekä jätteiden, jäämien ja sivuvirtojen tarjoajat, alueviranomaiset ja investoijat ja kansalaisjärjestöjen edustajat, jotta voidaan ehkäistä markkinahäiriöitä ja kestämättömiä biopohjaisia prosesseja. Erityisesti sen olisi varmistettava avoimuus pienille toimijoille. Jotta yhteisyritys voisi saavuttaa tavoitteensa, sen olisi rahoitettava vain hankkeita, joissa noudatetaan kiertotaloutta, kestävyyttä ja maapallon kestävyyden rajoja koskevia periaatteita, ja lievitettävä niiden mahdollisia sosiaalisia ja ympäristövaikutuksia. Tarkistus 36 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 41 kappale (41)  CBE-yhteisyrityksen olisi perustettava käyttöönottoryhmiä, jotka toimisivat neuvoa-antavina eliminä ja osallistuisivat aktiivisesti kumppanuuden toimintaohjelmaa koskeviin strategisiin keskusteluihin. On ratkaisevan tärkeää ottaa neuvoa-antavat elimet mukaan hallintorakenteeseen, jotta voidaan varmistaa laajempi osallistuminen ja suuremmat yksityiset investoinnit biopohjaisen kiertotalouden alalla. Käyttöönottoryhmien olisi erityisesti tuettava strategisia hallintoneuvoston kokouksia, joissa teollisuuden johtajat, sidosryhmien edustajat ja komission korkean tason edustajat keskustelevat yhdessä pysyvän hallintoneuvoston kanssa kumppanuuden strategisesta suunnasta ja vahvistavat sen. (41)  CBE-yhteisyrityksen olisi perustettava käyttöönottoryhmiä, jotka toimisivat neuvoa-antavina eliminä ja osallistuisivat aktiivisesti kumppanuuden toimintaohjelmaa koskeviin strategisiin keskusteluihin. On ratkaisevan tärkeää ottaa neuvoa-antavat elimet mukaan hallintorakenteeseen, jotta voidaan varmistaa laajempi osallistuminen ja suuremmat yksityiset investoinnit biopohjaisen kiertotalouden alalla. Käyttöönottoryhmien olisi erityisesti tuettava strategisia hallintoneuvoston kokouksia, joissa teollisuuden johtajat ja sidosryhmien edustajat ja komission korkean tason edustajat keskustelevat yhdessä pysyvän hallintoneuvoston kanssa kumppanuuden strategisesta suunnasta ja vahvistavat sen ja varmistavat kumppanuuden sosiaalisen ja ympäristökestävyyden. Tarkistus 37 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 42 kappale (42)  Puhdas ilmailu -yhteisyrityksen päätavoitteena olisi edistää ilmailun ekologisen jalanjäljen pienentämistä nopeuttamalla ilmastoneutraalien ilmailuteknologioiden kehittämistä, jotta ne voidaan ottaa käyttöön mahdollisimman pian, ja edistää näin merkittävästi Euroopan vihreän kehityksen ohjelman kunnianhimoisia ympäristövaikutusten hillitsemistavoitteita eli 55 prosentin päästövähennystä vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta ja ilmastoneutraaliuden saavuttamista vuoteen 2050 mennessä. Nämä tavoitteet voidaan saavuttaa ainoastaan nopeuttamalla ja optimoimalla ilmailualan tutkimus- ja innovointiprosesseja ja parantamalla unionin ilmailualan maailmanlaajuista kilpailukykyä. Puhtaan ilmailun yhteisyrityksen olisi myös varmistettava, että puhtaampi ilmailu on edelleen turvallinen, varma ja tehokas matkustajien ja tavaroiden kuljetusmuoto. (42)  Puhdas ilmailu -yhteisyrityksen päätavoitteena olisi edistää ilmailun ekologisen jalanjäljen pienentämistä nopeuttamalla ilmastoneutraalien ilmailuteknologioiden kehittämistä, jotta ne voidaan ottaa käyttöön mahdollisimman pian, ja edistää näin merkittävästi Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/11191 a, jäljempänä ’eurooppalainen ilmastolaki’, kunnianhimoisia ympäristövaikutusten hillitsemistavoitteita eli 55 prosentin päästövähennystä vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta ja ilmastoneutraaliuden saavuttamista viimeistään vuoteen 2050 mennessä Pariisin sopimuksen mukaisesti. Nämä tavoitteet voidaan saavuttaa ainoastaan nopeuttamalla ja optimoimalla ilmailualan tutkimus- ja innovointiprosesseja ja parantamalla unionin ilmailualan maailmanlaajuista kilpailukykyä. Puhtaan ilmailun yhteisyrityksen olisi myös varmistettava, että puhtaampi ilmailu on edelleen turvallinen, varma ja tehokas matkustajien ja tavaroiden kuljetusmuoto. _______________ 1 a Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1119, annettu 30 päivänä kesäkuuta 2021, puitteiden vahvistamisesta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi sekä asetusten (EY) N:o 401/2009 ja (EU) 2018/1999 muuttamisesta (eurooppalainen ilmastolaki) (EUVL L 243, 9.7.2021, s. 1). Tarkistus 38 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 44 a kappale (uusi) (44 a)  Puhdas ja kestävä ilmailu, joka tällä hetkellä on suurissa vaikeuksissa covid-19-pandemian takia, on määritelty keskeiseksi tekijäksi unionin menestymiselle maailmassa, jossa kilpailu on erittäin kovaa. Puhtaan ilmailun yhteisyritys voisi laajentaa ilmailualan tutkimuksen tukipohjaa eri tavoin. Se voisi auttaa tuomaan uutta tietoa, ratkaisuja ja innovointipotentiaalia etsimällä ideoita muilta tieteenaloilta ja aloilta. Se voisi myös antaa opiskelijoille mahdollisuuden antaa panoksensa teollisessa ympäristössä, erityisesti pk-yrityksissä. Yhteisyritysten ja akateemisten laitosten onnistunut yhteistyö voi johtaa sponsoroituihin tutkimussopimuksiin, rahoitettuun yhteistyöhön, opiskelijaharjoitteluohjelmiin, yhteisiin erikoislaitoksiin, teollisuuden kumppanuusohjelmiin, apurahoihin ja palkintoihin, jotka kaikki innostavat akateemista yhteisöä. Tarkistus 39 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 47 kappale (47)  Euroopan haasteena on toimia edelläkävijänä kasvihuonekaasupäästöjen yhteiskunnallisten kustannusten sisällyttämisessä lentoliikenteen liiketoimintamalliin ja samalla varmistaa edelleen tasapuoliset toimintaedellytykset eurooppalaisille tuotteille maailmanmarkkinoilla. Sen vuoksi puhtaan ilmailun yhteisyrityksen olisi tuettava Euroopan edustajia kansainvälisissä standardointi- ja lainsäädäntötoimissa. (47)  Euroopan haasteena on toimia maailmanlaajuisena edelläkävijänä kasvihuonekaasupäästöjen yhteiskunnallisten kustannusten ja ympäristövaikutusten sisällyttämisessä lentoliikenteen liiketoimintamalliin ja samalla varmistaa edelleen tasapuoliset toimintaedellytykset eurooppalaisille tuotteille ja palveluille maailmanmarkkinoilla sekä oikeus toimiviin yhteyksiin ja alan kilpailukyky. Sen vuoksi puhtaan ilmailun yhteisyrityksen olisi tuettava Euroopan edustajia kansainvälisissä standardointi- ja lainsäädäntötoimissa. Tarkistus 40 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 48 kappale (48)  Kiinnostus vetyä kohtaan on kasvanut merkittävästi viimeisten viiden vuoden aikana, ja kaikki unionin jäsenvaltiot ovat allekirjoittaneet ja ratifioineet Pariisin ilmastosopimuksen. Komissio esitteli vuoden 2019 lopussa Euroopan vihreän kehityksen ohjelman, jonka tavoitteena on tehdä unionista oikeudenmukainen ja vauras yhteiskunta, jonka talous on moderni, resurssitehokas ja kilpailukykyinen ja jossa vuoteen 2050 mennessä ei enää aiheuteta kasvihuonekaasujen nettopäästöjä. Painopistealoja ovat puhdas vety, polttokennot, muut vaihtoehtoiset polttoaineet ja energian varastointi. Vedyllä on keskeinen asema heinäkuussa 2020 annetuissa tiedonannoissa Vetystrategia ilmastoneutraalille Euroopalle ja Käyttövoimaa ilmastoneutraalille taloudelle: EU:n energiajärjestelmän integrointistrategia sekä eurooppalaisen puhtaan vedyn allianssissa, joka kokoaa yhteen eri sidosryhmät määrittämään alan teknologiatarpeet, investointimahdollisuudet ja sääntelyesteet sekä rakentamaan puhtaan vedyn ekosysteemin unioniin. (48)  Kiinnostus vetyä kohtaan on kasvanut merkittävästi viimeisten viiden vuoden aikana, ja kaikki unionin jäsenvaltiot ovat allekirjoittaneet ja ratifioineet Pariisin ilmastosopimuksen. Komissio esitteli vuoden 2019 lopussa Euroopan vihreän kehityksen ohjelman, jonka tavoitteena on tehdä unionista oikeudenmukainen ja vauras yhteiskunta, jonka talous on moderni, resurssitehokas ja kilpailukykyinen ja jossa viimeistään vuoteen 2050 mennessä ei enää aiheuteta kasvihuonekaasujen nettopäästöjä. Painopistealoja ovat puhdas vety, polttokennot, muut vaihtoehtoiset polttoaineet, energian varastointi sekä negatiiviset päästöt mahdollistavat teknologiat. Vedyllä on keskeinen asema heinäkuussa 2020 annetuissa tiedonannoissa Vetystrategia ilmastoneutraalille Euroopalle ja Käyttövoimaa ilmastoneutraalille taloudelle: EU:n energiajärjestelmän integrointistrategia sekä Euroopan vetystrategiasta 19. toukokuuta 2021 annetussa Euroopan parlamentin päätöslauselmassa1 a sekä eurooppalaisen puhtaan vedyn allianssissa, joka kokoaa yhteen eri sidosryhmät määrittämään alan teknologia-, tutkimus- ja infrastruktuuritarpeet, investointimahdollisuudet ja sääntelyyn liittyvät ja taloudelliset esteet sekä rakentamaan puhtaan vedyn ekosysteemin unioniin. ______________ 1 a Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2021)0241. Tarkistus 41 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 49 kappale (49)  Vetysovelluksiin liittyviä kohdennettuja tutkimus- ja innovointitoimia on vuodesta 2008 lähtien tuettu pääasiassa polttokenno- ja vety-yhteisyritysten (FCH- ja FCH 2 ‑yhteisyritykset) kautta seitsemännen puiteohjelman ja Horisontti 2020 ‑ohjelman puitteissa sekä perinteisillä yhteistyöhankkeilla, jotka kattavat vedyn arvoketjun kaikki vaiheet ja alat. Puhdas vety -yhteisyrityksen olisi vahvistettava ja yhdennettävä unionin tieteellisiä valmiuksia nopeuttaa markkinavalmiiden, edistyneiden puhtaan vedyn sovellusten kehittämistä ja parantamista energian, liikenteen, rakentamisen ja teollisuuden loppukäytön alalla. Tämä on mahdollista vain unionin puhtaan vedyn arvoketjun ja erityisesti pk-yritysten kilpailukyvyn vahvistamisen kautta. (49)  Vetysovelluksiin liittyviä kohdennettuja tutkimus- ja innovointitoimia on vuodesta 2008 lähtien tuettu pääasiassa polttokenno- ja vety-yhteisyritysten (FCH- ja FCH 2 ‑yhteisyritykset) kautta seitsemännen puiteohjelman ja Horisontti 2020 ‑ohjelman puitteissa sekä perinteisillä yhteistyöhankkeilla, jotka kattavat vedyn arvoketjun kaikki vaiheet ja alat. Puhdas vety -yhteisyrityksen olisi vahvistettava ja yhdennettävä unionin tieteellisiä valmiuksia nopeuttaa markkinavalmiiden, edistyneiden puhtaan vedyn sovellusten kehittämistä ja parantamista energian, ilmailun, meriliikenteen ja raskaan liikenteen, rakentamisen ja teollisuuden loppukäytön alalla. Tämä on mahdollista vain unionin puhtaan vedyn arvoketjun ja erityisesti pk-yritysten ja startup-yritysten kilpailukyvyn vahvistamisen kautta. Tarkistus 42 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 51 kappale (51)  Koska vetyä voidaan hyödyntää polttoaineena, energiankantajana ja energian varastoinnissa, on olennaisen tärkeää, että puhdasta vetyä koskevassa kumppanuudessa tehdään jäsenneltyä yhteistyötä monien muiden Horisontti Eurooppa -kumppanuuksien kanssa erityisesti loppukäytön osalta. Puhdasta vetyä koskevan kumppanuuden olisi oltava vuorovaikutuksessa erityisesti päästöttömän maantie- ja vesiliikenteen, Euroopan rautatiealan, puhtaan ilmailun, planeettaa palvelevien prosessien ja puhtaan teräksen alan kumppanuuksien kanssa. Tätä varten olisi perustettava hallintoneuvostolle raportoiva rakenne, jotta voidaan varmistaa yhteistyö ja synergia näiden kumppanuuksien välillä vedyn alalla. Puhdasta vetyä koskeva aloite olisi ainoa kumppanuus, jossa keskitytään vedyn tuotantoteknologioihin. Loppukäyttöä koskevien kumppanuuksien kanssa tehtävässä yhteistyössä olisi keskityttävä erityisesti teknologian demonstrointiin ja eritelmien yhteiseen määrittelyyn. (51)  Koska vetyä voidaan hyödyntää polttoaineena, energiankantajana ja energian varastoinnissa, on olennaisen tärkeää, että puhdasta vetyä koskevassa kumppanuudessa tehdään jäsenneltyä yhteistyötä monien muiden Horisontti Eurooppa -kumppanuuksien kanssa erityisesti loppukäytön osalta ja että se on mukana Euroopan yhteistä etua koskevissa tärkeissä hankkeissa. Puhdasta vetyä koskevan kumppanuuden olisi oltava vuorovaikutuksessa ja kehitettävä synergioita erityisesti päästöttömän maantie- ja vesiliikenteen, Euroopan rautatiealan, puhtaan ilmailun, planeettaa palvelevien prosessien ja puhtaan teräksen alan kumppanuuksien kanssa. Tätä varten olisi perustettava hallintoneuvostolle raportoiva rakenne, jotta voidaan varmistaa yhteistyö ja synergia näiden kumppanuuksien välillä vedyn alalla. Puhdasta vetyä koskeva aloite olisi ainoa kumppanuus, jossa keskitytään vedyn tuotantoteknologioihin ja ‑infrastruktuuriin. Loppukäyttöä koskevien kumppanuuksien kanssa tehtävässä yhteistyössä olisi keskityttävä erityisesti teknologian demonstrointiin ja eritelmien yhteiseen määrittelyyn. Tarkistus 43 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 53 kappale (53)  Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteena on tehdä unionista oikeudenmukainen ja vauras yhteiskunta, jonka talous on moderni, resurssitehokas ja kilpailukykyinen, jossa kasvihuonekaasujen nettopäästöistä on päästy eroon vuoteen 2050 mennessä ja jossa talouskasvu on erotettu resurssien käytöstä. Painopistealoja ovat muun muassa kestävään ja älykkääseen liikkuvuuteen siirtymisen nopeuttaminen. (53)  Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteena on tehdä unionista oikeudenmukainen ja vauras yhteiskunta, jonka talous on moderni, energia- ja resurssitehokas, kestävä ja kilpailukykyinen, jossa kasvihuonekaasujen nettopäästöistä on päästy eroon vuoteen 2050 mennessä ja jossa talouskasvu on erotettu resurssien käytöstä. Painopistealoja ovat muun muassa kestävään ja älykkääseen liikkuvuuteen siirtymisen nopeuttaminen. Tarkistus 44 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 54 kappale (54)  Komission tiedonannossa Euroopan uudesta teollisuusstrategiasta22 (maaliskuu 2020) korostetaan, että rautatiealan kaltaisilla kestävän ja älykkään liikkuvuuden aloilla on sekä vastuu että mahdollisuudet johtaa digitaalista ja vihreää siirtymää, tukea Euroopan teollisuuden kilpailukykyä ja parantaa yhteyksiä. Sen vuoksi maantie-, rautatie-, ilmailu- ja vesiliikenteen olisi yhdessä pyrittävä vähentämään liikenteen päästöjä 90 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Merkittävä osa unionin sisämaanliikenteen rahdista, josta 75 prosenttia kuljetetaan maanteitse, tulisi siirtää rautateitse ja vesiteitse kuljetettavaksi. (54)  Komission tiedonannossa Euroopan uudesta teollisuusstrategiasta22 (maaliskuu 2020), myös siihen toukokuussa 2021 tehdyssä päivityksessä, korostetaan, että rautatiealan kaltaisilla kestävän ja älykkään liikkuvuuden aloilla on sekä vastuu että mahdollisuudet johtaa digitaalista ja vihreää siirtymää, tukea Euroopan teollisuuden kilpailukykyä ja parantaa yhteyksiä. Sen vuoksi maantie-, rautatie-, ilmailu- ja vesiliikenteen olisi yhdessä pyrittävä vähentämään liikenteen päästöjä 90 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Merkittävä osa unionin sisämaanliikenteen rahdista, josta 75 prosenttia kuljetetaan maanteitse, tulisi siirtää rautateitse ja vesiteitse kuljetettavaksi. __________________ __________________ 22 https://eur-lex.europa.eu/legal-content/fi/TXT/?qid=1593086905382&uri=CELEX:52020DC0102 22 https://eur-lex.europa.eu/legal-content/fi/TXT/?qid=1593086905382&uri=CELEX:52020DC0102 Tarkistus 45 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 56 kappale (56)  Euroopan rautatiet -yhteisyrityksen, jäljempänä ’ER-yhteisyritys’, tavoitteena olisi suuren kapasiteetin yhdennetyn eurooppalaisen rautatieverkon toteuttaminen poistamalla yhteentoimivuuden esteitä ja tarjoamalla ratkaisuja täysimääräistä integrointia varten, muun muassa liikenteen hallinnan, kalustoyksikköjen, infrastruktuurien ja palvelujen osalta. Yhteisyrityksen olisi hyödynnettävä digitalisoinnin ja automatisoinnin valtava potentiaali rautateiden kustannusten alentamiseksi ja kapasiteetin, joustavuuden ja luotettavuuden lisäämiseksi, ja sen olisi perustuttava vankkaan jaettuun viitejärjestelmäarkkitehtuuriin, jota koordinoidaan Euroopan unionin rautatieviraston kanssa. (56)  Euroopan rautatiet -yhteisyrityksen, jäljempänä ’ER-yhteisyritys’, tavoitteena olisi suuren kapasiteetin yhdennetyn eurooppalaisen rautatieverkon toteuttaminen millä pyritään sekä loppukäyttäjiä, mukaan lukien matkustajat, että rautatietyöntekijöitä koskeviin korkeimpiin mahdollisiin turvallisuusnormeihin poistamalla yhteentoimivuuden esteitä ja tarjoamalla ratkaisuja täysimääräistä integrointia varten, muun muassa liikenteen hallinnan, kalustoyksikköjen, infrastruktuurien ja palvelujen osalta, mihin kuuluu myös suoran lipun käyttö matkakokonaisuutta kohden. Yhteisyrityksen olisi hyödynnettävä digitalisoinnin ja automatisoinnin valtava potentiaali rautateiden kustannusten alentamiseksi ja kapasiteetin, joustavuuden, luotettavuuden, turvallisuuden ja inklusiivisuuden lisäämiseksi, ja sen olisi perustuttava vankkaan jaettuun viitejärjestelmäarkkitehtuuriin, jota koordinoidaan Euroopan unionin rautatieviraston kanssa. Tarkistus 46 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 58 kappale (58)  Rautatiejärjestelmä on monimutkainen järjestelmä, jossa rataverkon haltijat, rautatieyritykset (junaliikenteen harjoittajat) ja niiden laitteet (infrastruktuuri ja liikkuva kalusto) ovat tiiviissä vuorovaikutuksessa keskenään. Innovointia ei voida toteuttaa ilman rautatiejärjestelmän yhteisiä eritelmiä ja yhteistä strategiaa. Sen vuoksi ER-yhteisyrityksen järjestelmäpilarin olisi mahdollistettava alan lähentyminen kohti yhtä toimintakonseptia ja järjestelmäarkkitehtuuria, mukaan lukien rautatiejärjestelmän toiminnan perustana olevien palvelujen, toiminnallisten lohkojen ja rajapintojen määrittely. Yhteisyrityksen olisi myös tarjottava yleiset puitteet sen varmistamiseksi, että tutkimus kohdistuu niihin asiakkaiden vaatimuksiin ja operatiivisiin tarpeisiin, jotka ovat yhteisiä ja joista on sovittu yhteisesti. ER-yhteisyrityksen hallintomallissa ja päätöksentekoprosessissa olisi otettava huomioon komission johtava rooli Euroopan rautatiejärjestelmän yhtenäistämisessä ja integroinnissa, erityisesti yhtenäisen toimintakonseptin ja järjestelmäarkkitehtuurin nopean ja tehokkaan toteuttamisen osalta, ottaen kuitenkin myös yksityiset kumppanit mukaan neuvontaa ja teknistä tukea koskeviin tehtäviin. (58)  Rautatiejärjestelmä on monimutkainen järjestelmä, jossa rataverkon haltijat, rautatieyritykset (junaliikenteen harjoittajat) ja niiden laitteiden (esimerkiksi infrastruktuuri ja liikkuva kalusto) toimittajat ovat tiiviissä vuorovaikutuksessa keskenään. Innovointia ei voida toteuttaa ilman rautatiejärjestelmän yhteisiä eritelmiä ja yhteistä strategiaa. Sen vuoksi ER-yhteisyrityksen järjestelmäpilarin olisi mahdollistettava alan lähentyminen kohti yhtä toimintakonseptia ja järjestelmäarkkitehtuuria, mukaan lukien rautatiejärjestelmän toiminnan perustana olevien palvelujen, toiminnallisten lohkojen ja rajapintojen määrittely. Yhteisyrityksen olisi myös tarjottava yleiset puitteet sen varmistamiseksi, että tutkimus kohdistuu niihin asiakkaiden vaatimuksiin ja operatiivisiin tarpeisiin, jotka koskevat matkustajien oikeuksien parantamista ja jotka ovat yhteisiä ja joista on sovittu yhteisesti. ER-yhteisyrityksen hallintomallissa ja päätöksentekoprosessissa olisi otettava huomioon komission johtava rooli Euroopan rautatiejärjestelmän yhtenäistämisessä ja integroinnissa, erityisesti yhtenäisen toimintakonseptin ja järjestelmäarkkitehtuurin nopean ja tehokkaan toteuttamisen osalta, ottaen kuitenkin myös yksityiset kumppanit mukaan neuvontaa ja teknistä tukea koskeviin tehtäviin, samalla kun otetaan huomioon loppukäyttäjien, myös matkustajien, ja työntekijöiden tarpeet erityisesti turvallisuuden ja inklusiivisuuden osalta. Tarkistus 47 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 61 kappale (61)  Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden, erityisesti tavoitteen 3, ja tiedonannon Tavoitteena kokonaisvaltainen EU-Afrikka-strategia23 mukaisesti unioni on sitoutunut edistämään terveellistä elämää ja hyvinvointia kaikille, rakentamaan entistä vahvempaa kumppanuutta maanosiemme välille ja tukemaan tutkimus- ja innovointivalmiuksien kehittämistä Afrikassa. Globaalin terveyden EDCTP3-yhteisyrityksen, jäljempänä ’EDCTP3-yhteisyritys’, olisi puututtava muiden terveydenhuollon menetelmien ohella asianmukaisen diagnostiikan, hoitojen ja rokotteiden puutteeseen, jotta voidaan ehkäistä tarttuvia tauteja, kuten HIV:tä, malariaa ja tuberkuloosia, mutta myös muita köyhyyteen liittyviä ja vähälle huomiolle jääneitä tartuntatauteja, joita esiintyy Afrikassa, erityisesti Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Covid-19-pandemia on osoittanut, että kun maailman eri alueiden väliset yhteydet lisääntyvät maailmankaupan ja matkailun kautta, tartuntataudit voivat levitä nopeasti kaikkialla maailmassa. Terveydenhuollon menetelmien kehittäminen on sen vuoksi ratkaisevan tärkeää tartuntatautien leviämisen rajoittamiseksi ja torjumiseksi niiden päästessä leviämään sekä kansalaisten terveyden suojelemiseksi asianomaisissa maissa ja unionissa. Jotta voitaisiin saavuttaa nykyistä EDCTP2-aloitetta vahvempi maailmanlaajuinen terveysjohtajuus, kumppanuuden soveltamisalaa olisi laajennettava niin, että se kattaa uusiin tartuntatautiuhkiin reagoimisen, lisääntyvät mikrobilääkeresistenssiin liittyvät ongelmat sekä ei-tarttuvat rinnakkaissairaudet. (61)  YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden, erityisesti tavoitteen 3, ja tiedonannon Tavoitteena kokonaisvaltainen EU–Afrikka-strategia23 mukaisesti unioni on sitoutunut edistämään terveellistä elämää ja hyvinvointia kaikille, rakentamaan entistä vahvempaa kumppanuutta maanosiemme välille ja tukemaan tutkimus- ja innovointivalmiuksien kehittämistä Afrikassa. Globaalin terveyden EDCTP3-yhteisyrityksen, jäljempänä ’EDCTP3-yhteisyritys’, olisi puututtava muiden terveydenhuollon menetelmien ohella asianmukaisen diagnostiikan, hoitojen ja rokotteiden puutteeseen, jotta voidaan ehkäistä tarttuvia tauteja, kuten HIV:tä, malariaa ja tuberkuloosia, mutta myös muita köyhyyteen liittyviä ja vähälle huomiolle jääneitä tartuntatauteja, joita esiintyy Afrikassa, erityisesti Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Covid-19-pandemia on osoittanut, että kun maailman eri alueiden väliset yhteydet lisääntyvät maailmankaupan ja matkailun kautta, tartuntataudit voivat levitä nopeasti kaikkialla maailmassa. Terveydenhuollon menetelmien kehittäminen on sen vuoksi ratkaisevan tärkeää tartuntatautien leviämisen rajoittamiseksi ja torjumiseksi niiden päästessä leviämään sekä kansalaisten terveyden suojelemiseksi, terveyden parantamiseksi ja edistämiseksi asianomaisissa maissa ja unionissa tukemalla terveyden edistämistä ja tautien ehkäisyä, vähentämällä terveyseroja ja varmistamalla yhtäläiset ja täydet mahdollisuudet terveyteen. Jotta voitaisiin saavuttaa nykyistä EDCTP2-aloitetta vahvempi maailmanlaajuinen terveysjohtajuus, kumppanuuden soveltamisalaa olisi laajennettava niin, että se kattaa uusiin tartuntatautiuhkiin reagoimisen, lisääntyvät mikrobilääkeresistenssiin liittyvät ongelmat sekä ei-tarttuvat rinnakkaissairaudet. __________________ __________________ 23 Yhteinen tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle, Tavoitteena kokonaisvaltainen EU-Afrikka-strategia, Bryssel 9.3.2020, JOIN(2020) 4 final. 23 Yhteinen tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle, Tavoitteena kokonaisvaltainen EU–Afrikka-strategia, Bryssel 9.3.2020, JOIN(2020) 4 final. Tarkistus 48 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 62 kappale (62)  Saharan eteläpuolisessa Afrikassa esiintyvien tartuntatautien torjunta nykyaikaisilla teknologisilla välineillä edellyttää laajan toimijajoukon osallistumista ja pitkäaikaista sitoutumista. EDCTP3-yhteisyrityksen olisi edistettävä tuottavaa ja kestävää pohjoisen ja etelän sekä etelän ja etelän välistä verkostoa ja yhteistyötä luomalla suhteita useisiin yksityisen ja julkisen sektorin organisaatioihin yhteishankkeiden ja institutionaalisen yhteistyön vahvistamiseksi. Ohjelmalla olisi myös autettava luomaan uusia pohjoisen ja etelän sekä etelän ja etelän välisiä yhteistyöhankkeita useita maita kattavien tutkimusten tekemiseksi Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Lisäksi säännöllisesti järjestettävä kansainvälinen konferenssi, EDCTP-foorumi, voisi tarjota Euroopan, Afrikan ja muiden maiden tutkijoille ja asiaan liittyville verkostoille alustan jakaa havaintoja ja ajatuksia ja luoda yhteistyömahdollisuuksia. (62)  Saharan eteläpuolisessa Afrikassa esiintyvien tartuntatautien torjunta nykyaikaisilla teknologisilla välineillä edellyttää laajan toimijajoukon osallistumista ja pitkäaikaista sitoutumista. EDCTP3-yhteisyrityksen olisi edistettävä tuottavaa ja kestävää pohjoisen ja etelän sekä etelän ja etelän välistä verkostoa ja yhteistyötä luomalla suhteita useisiin yksityisen, kolmannen ja julkisen sektorin organisaatioihin yhteishankkeiden ja institutionaalisen yhteistyön vahvistamiseksi. EDCTP3-yhteisyrityksen olisi luotava vahvat yhteydet ja synergiat Euroopan kehitysrahaston tähän mennessä toteuttamien aloitteiden kanssa ja parannettava koordinointia eri toiminta-aloilla naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineestä Afrikassa tuettujen toimien kanssa tekemällä yhteistyötä valmiuksien kehittämisessä sekä tilojen ja infrastruktuurien yhteiskäytössä. Ohjelmalla olisi myös autettava luomaan uusia pohjoisen ja etelän sekä etelän ja etelän välisiä yhteistyöhankkeita useita maita kattavien tutkimusten tekemiseksi Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Lisäksi säännöllisesti järjestettävä kansainvälinen konferenssi, EDCTP-foorumi, voisi tarjota Euroopan, Afrikan ja muiden maiden tutkijoille ja asiaan liittyville verkostoille alustan jakaa havaintoja ja ajatuksia ja luoda yhteistyömahdollisuuksia. Tarkistus 49 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 64 kappale (64)  On olennaisen tärkeää, että EDCTP3-yhteisyrityksen rahoittamat tai muuten sen työohjelmaan sisältyvät tutkimustoimet ovat kaikilta osin Euroopan unionin perusoikeuskirjan, Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja sen lisäpöytäkirjojen, Maailman lääkäriliiton Helsingin julistuksen vuoden 2008 version mukaisten eettisten periaatteiden, kansainvälisen yhdenmukaistamiskokouksen (ihmisten käyttöön tarkoitettujen lääkkeiden rekisteröintiä koskevat vaatimukset) hyväksymien hyvää kliinistä tutkimustapaa koskevien vaatimusten, asiaan liittyvän unionin lainsäädännön sekä tutkimustoimien toteuttamispaikaksi suunniteltujen maiden etiikkaa koskevien paikallisten vaatimusten mukaisia. Lisäksi EDCTP3-yhteisyrityksen olisi edellytettävä, että ohjelmasta tuettujen epäsuorien toimien tulosten perusteella kehitetyt innovaatiot ja toimet ovat kohtuuhintaisia ja heikossa asemassa olevien väestöryhmien saatavilla. (64)  On olennaisen tärkeää, että EDCTP3-yhteisyrityksen rahoittamat tai muuten sen työohjelmaan sisältyvät tutkimustoimet ovat kaikilta osin perusoikeuskirjan, Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja sen lisäpöytäkirjojen, Maailman lääkäriliiton Helsingin julistuksen vuoden 2008 version mukaisten eettisten periaatteiden, kansainvälisen yhdenmukaistamiskokouksen (ihmisten käyttöön tarkoitettujen lääkkeiden rekisteröintiä koskevat vaatimukset) hyväksymien hyvää kliinistä tutkimustapaa koskevien vaatimusten, asiaan liittyvän unionin lainsäädännön sekä tutkimustoimien toteuttamispaikaksi suunniteltujen maiden etiikkaa koskevien paikallisten vaatimusten mukaisia. Lisäksi EDCTP3-yhteisyrityksen olisi edellytettävä, että ohjelmasta tuettujen epäsuorien toimien tulosten perusteella kehitetyt innovaatiot ja toimet ovat kohtuuhintaisia ja vähävaraisissa ympäristöissä asuvien heikossa asemassa olevien väestöryhmien saatavilla. EDCTP3-yhteisyrityksen olisi myös tuettava eettisten komiteoiden perustamista Afrikan maihin tutkimus- ja innovointitoimien tueksi. Tarkistus 50 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 65 kappale (65)  Jotta EDCTP3-yhteisyritys menestyisi ja kannustaisi osallistumaan kumppanuuteen, yhteisyrityksen rahoitus olisi rajoitettava oikeussubjekteihin, jotka voivat saada rahoitusta Horisontti Eurooppa -puiteohjelmasta ja jotka ovat sijoittautuneet Euroopan maiden ja kehitysmaiden kliinisten kokeiden yhteistyökumppanuuden (EDCTP) yhteenliittymän muodostaviin valtioihin. Muihin unionin jäsenvaltioihin, assosioituneisiin maihin ja Saharan eteläpuolisen Afrikan maihin sijoittautuneiden yhteisöjen olisi kuitenkin voitava osallistua ehdotuspyyntöihin, vaikka ne eivät voi saada rahoitusta. Lisäksi muihin maihin kuin EDCTP3-yhteenliittymän osakasvaltioihin sijoittautuneiden yhteisöjen olisi voitava saada rahoitusta erityisten ehdotuspyyntöaiheiden tai kansanterveysuhkiin liittyvien ehdotuspyyntöjen tapauksessa, jos siitä määrätään työohjelmassa. EDCTP3-yhteisyrityksen olisi toteutettava kaikki asianmukaiset toimenpiteet, myös sopimukseen perustuvat toimenpiteet, unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi. Olisi myös pyrittävä tekemään tiede- ja teknologiasopimuksia kolmansien maiden kanssa. Jos sellaisiin kolmanteen maahan sijoittautuneet yhteisöt, joilla ei ole tällaista sopimusta, osallistuvat epäsuoraan toimeen rahoituksella, EDCTP3-yhteisyrityksen olisi ennen sopimuksen tekemistä sovellettava vaihtoehtoisia toimenpiteitä unionin etujen turvaamiseksi: toimen rahoituskoordinaattorin olisi oltava sijoittautunut unionin jäsenvaltioon tai assosioituneeseen maahan ja ennakkomaksun määrää ja avustussopimuksen vastuumääräyksiä olisi mukautettava taloudellisten riskien ottamiseksi asianmukaisesti huomioon. (65)  Jotta EDCTP3-yhteisyritys menestyisi ja kannustaisi osallistumaan kumppanuuteen, yhteisyrityksen rahoitus olisi rajoitettava oikeussubjekteihin, jotka voivat saada rahoitusta Horisontti Eurooppa -puiteohjelmasta ja jotka ovat sijoittautuneet Euroopan maiden ja kehitysmaiden kliinisten kokeiden yhteistyökumppanuuden (EDCTP) yhteenliittymän muodostaviin valtioihin. Muihin unionin jäsenvaltioihin, assosioituneisiin maihin ja Saharan eteläpuolisen Afrikan maihin sijoittautuneiden yhteisöjen olisi kuitenkin voitava osallistua ehdotuspyyntöihin, vaikka ne eivät voi saada rahoitusta. Lisäksi muihin maihin kuin EDCTP3-yhteenliittymän osakasvaltioihin sijoittautuneiden yhteisöjen olisi voitava saada rahoitusta erityisten ehdotuspyyntöaiheiden tai kansanterveysuhkiin liittyvien ehdotuspyyntöjen tapauksessa, jos siitä määrätään työohjelmassa. EDCTP3-yhteisyrityksen olisi toteutettava kaikki asianmukaiset toimenpiteet, myös sopimukseen perustuvat toimenpiteet, unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi. Olisi myös pyrittävä tekemään tiede- ja teknologiasopimuksia kolmansien maiden kanssa. Jos sellaisiin kolmanteen maahan sijoittautuneet yhteisöt, joilla ei ole tällaista sopimusta, osallistuvat epäsuoraan toimeen rahoituksella, EDCTP3-yhteisyrityksen olisi ennen sopimuksen tekemistä sovellettava vaihtoehtoisia toimenpiteitä unionin etujen turvaamiseksi: toimen rahoituskoordinaattorin olisi oltava sijoittautunut unionin jäsenvaltioon tai assosioituneeseen maahan ja ennakkomaksun määrää ja avustussopimuksen vastuumääräyksiä olisi mukautettava taloudellisten riskien ottamiseksi asianmukaisesti huomioon, lukuun ottamatta tapauksia, joissa hankkeita johtaa afrikkalainen yhteisö tai Afrikan maa. Tarkistus 51 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 66 kappale (66)  Euroopan komission painopisteissä ”Ihmisten hyväksi toimiva talous” ja ”Euroopan digitaalinen valmius” edellytetään, että Euroopan teollisuuden, pk-yritykset mukaan lukien, olisi muututtava vihreämmäksi, enemmän kiertotalouteen perustuvaksi ja digitaalisemmaksi samalla kuitenkin säilyttäen kilpailukykynsä maailmanlaajuisesti. Komissio on korostanut lääkinnällisten laitteiden ja digitaalisten teknologioiden roolia uusiin haasteisiin vastaamisessa ja sähköisten terveyspalvelujen käytössä, jotta voidaan varmistaa korkealaatuiset terveydenhuoltopalvelut, sekä kehottanut varmistamaan kohtuuhintaisten lääkkeiden saatavuuden, jotta voidaan vastata unionin tarpeisiin samalla tukien innovatiivista, maailman johtavaa eurooppalaista lääketeollisuutta. Innovatiivisen terveydenhuollon aloitetta edistävän yhteisyrityksen (Innovative Health Initiative, IHI), jäljempänä ’IHI-yhteisyritys’, tavoitteena on vahvistaa kilpailukykyä unionin terveysteollisuudessa, joka on yksi unionin osaamistalouden kulmakivistä, lisätä taloudellista toimintaa terveysteknologioiden ja erityisesti integroitujen terveysratkaisujen kehittämisessä ja siten toimia välineenä, jolla lisätään teknologista suvereniteettia ja edistetään yhteiskuntiemme digitalisaatiota. Nämä poliittiset painopisteet voidaan saavuttaa saattamalla yhteen keskeiset toimijat eli tiedeyhteisö, erikokoiset yritykset ja terveysinnovaatioiden loppukäyttäjät terveysalan tutkimusta ja innovointia koskevan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden puitteissa. IHI-yhteisyrityksen olisi autettava saavuttamaan EU:n syöväntorjuntasuunnitelman24 ja mikrobilääkeresistenssin torjuntaa koskevan ”Eurooppalainen yhteinen terveys” -toimintasuunnitelman25 tavoitteet. IHI-yhteisyritys olisi sovitettava yhteen Euroopan uuden teollisuusstrategian26, Euroopan lääkestrategian27 ja kestävää ja digitaalista Eurooppaa koskevan pk-yritysstrategian28 kanssa. (66)  Komission painopisteissä ”Ihmisten hyväksi toimiva talous” ja ”Euroopan digitaalinen valmius” edellytetään, että Euroopan teollisuuden, pk-yritykset ja startup-yritykset mukaan lukien, olisi muututtava ympäristön kannalta kestävämmäksi, enemmän kiertotalouteen perustuvaksi ja digitaalisemmaksi samalla kuitenkin säilyttäen kilpailukykynsä maailmanlaajuisesti. Komissio on korostanut lääkinnällisten laitteiden, parannetun diagnostiikan, hoitojen ja digitaalisten teknologioiden roolia uusiin terveyshaasteisiin vastaamisessa ja sähköisten terveyspalvelujen käytössä, jotta voidaan varmistaa korkealaatuiset terveydenhuoltopalvelut, sekä kehottanut varmistamaan kohtuuhintaisten lääkkeiden saatavuuden, jotta voidaan vastata potilaiden tarpeisiin samalla tukien innovatiivista, maailman johtavaa eurooppalaista lääketeollisuutta. Innovatiivisen terveydenhuollon aloitetta edistävän yhteisyrityksen (Innovative Health Initiative, IHI), jäljempänä ’IHI-yhteisyritys’, tavoitteena on vahvistaa kilpailukykyä unionin terveysteollisuudessa, terveysteknologioiden ja erityisesti integroitujen terveysratkaisujen kehittämisessä ja siten parantaa terveyspalvelujen laatua ja saatavuutta kaikkialla unionissa, toimia välineenä, jolla lisätään teknologista kehitystä ja innovatiivisia ratkaisuja ja edistetään yhteiskuntiemme digitalisaatiota. Nämä poliittiset painopisteet voidaan saavuttaa saattamalla yhteen keskeiset toimijat eli julkinen sektori, tiedeyhteisö, erikokoiset yritykset ja terveysinnovaatioiden loppukäyttäjät terveysalan tutkimusta ja innovointia koskevan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden puitteissa. IHI-yhteisyrityksen olisi autettava saavuttamaan EU:n syöväntorjuntasuunnitelman24, EU:n syöväntorjuntasuunnitelman ja mikrobilääkeresistenssin torjuntaa koskevan ”Eurooppalainen yhteinen terveys” -toimintasuunnitelman25 tavoitteet, ja sen olisi myös tehostettava yhteistyötä harvinaisia sairauksia koskevien eurooppalaisten aloitteiden kanssa. IHI-yhteisyritys olisi sovitettava yhteen Euroopan uuden teollisuusstrategian26 ja sen päivitetyn version, Euroopan lääkestrategian27 ja kestävää ja digitaalista Eurooppaa koskevan pk-yritysstrategian28 kanssa. Olisi pyrittävä synergiaan terveysalan hätätilanteiden valmiusviranomaisen (HERA) kanssa, jotta voidaan luoda rakenteellinen yhteistyöjärjestelmä, jonka avulla unioni voi ennakoida ja torjua paremmin terveysuhkia. Yhteistyömekanismit ja synergiat EU4Health-ohjelman kanssa auttavat myös parantamaan unionin valmiuksia torjua rajat ylittäviä terveysuhkia, vahvistamaan terveydenhuoltojärjestelmiä ja parantamaan innovatiivisten lääkkeiden saatavuutta ja kohtuuhintaisuutta. Yhteisyrityksen olisi myös kehitettävä synergioita eurooppalaisen terveysdata-avaruuden sekä harvinaisia sairauksia koskevien tutkimusaloitteiden kanssa. __________________ __________________ 24 https://ec.europa.eu/info/law/better-regulation/have-your-say/initiatives/12154-Europe-s-Beating-Cancer-Plan. 24 https://ec.europa.eu/info/law/better-regulation/have-your-say/initiatives/12154-Europe-s-Beating-Cancer-Plan. 25 https://ec.europa.eu/health/sites/health/files/antimicrobial_resistance/docs/amr_2017_action-plan.pdf. 25 https://ec.europa.eu/health/sites/health/files/antimicrobial_resistance/docs/amr_2017_action-plan.pdf. 26 COM(2020)0102. 26 COM(2020)0102. 27 COM(2020)0761. 27 COM(2020)0761. 28 COM(2020)0103. 28 COM(2020)0103. Tarkistus 52 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 67 kappale (67)  IHI-yhteisyritys perustuu IMI2-yhteisyrityksestä saatuihin kokemuksiin, mukaan lukien kyseisen aloitteen puitteissa covid-19-pandemian torjumiseksi tehty työ. IMI2-yhteisyritystä koskevan väliarvioinnin29 suositusten mukaisesti uuden aloitteen on tarpeen ”mahdollistaa muiden teollisuudenalojen aktiivinen osallistuminen lääketeollisuuden kanssa, jotta voidaan hyödyntää niiden asiantuntemusta uusien terveydenhuollon toimenpiteiden kehittämisessä”. Sen vuoksi aloitteen on katettava myös biolääketieteen, bioteknologian ja lääketieteellisen teknologian alat, mukaan lukien digitaalialalla toimivat yritykset. Aloitteen soveltamisalan olisi katettava tautien ennaltaehkäisy, diagnosointi, hoito ja hallinta, ja siinä olisi otettava asianmukaisesti huomioon potilaille ja/tai yhteiskunnalle taudin vakavuuden ja/tai sairastuneiden määrän vuoksi aiheutuva rasite sekä taudin taloudelliset vaikutukset potilaille ja terveydenhuoltojärjestelmille. Rahoitetuilla toimilla on vastattava unionin kansanterveystarpeisiin ja tuettava sellaisten tulevien terveysinnovaatioiden kehittämistä, jotka ovat turvallisia, ihmiskeskeisiä, tuloksellisia, kustannustehokkaita ja kohtuuhintaisia potilaiden ja terveydenhuoltojärjestelmien kannalta. (67)  IHI-yhteisyritys perustuu IMI2-yhteisyrityksestä saatuihin kokemuksiin, mukaan lukien kyseisen aloitteen puitteissa covid-19-pandemian torjumiseksi tehty työ. IMI2-yhteisyritystä koskevan väliarvioinnin29 suositusten mukaisesti uuden aloitteen on tarpeen ”mahdollistaa muiden teollisuudenalojen aktiivinen osallistuminen lääketeollisuuden kanssa, jotta voidaan hyödyntää niiden asiantuntemusta uusien terveydenhuollon toimenpiteiden kehittämisessä”. Sen vuoksi aloitteen on katettava myös biolääketieteen, bioteknologian ja lääketieteellisen teknologian alat, mukaan lukien digitaalialalla toimivat yritykset. Uudella aloitteella olisi varmistettava kansalaisyhteiskunnan ja potilasjärjestöjen aktiivinen osallistuminen. Aloitteen soveltamisalan olisi katettava tautien ennaltaehkäisy, diagnosointi, hoito ja hallinta, ja siinä olisi otettava asianmukaisesti huomioon potilaille, heidän perheilleen ja/tai yhteiskunnalle taudin vakavuuden ja/tai sairastuneiden tai todennäköisesti sairastuvien määrän vuoksi aiheutuva rasite sekä taudin taloudelliset vaikutukset potilaille ja terveydenhuoltojärjestelmille. Rahoitetuilla toimilla on vastattava unionin kansanterveystarpeisiin ja tuettava sellaisten tulevien terveysinnovaatioiden kehittämistä, jotka ovat turvallisia, ihmiskeskeisiä ja potilaskeskeisiä, tuloksellisia, kustannustehokkaita, helppokäyttöisiä ja kohtuuhintaisia potilaiden ja terveydenhuoltojärjestelmien ja -palvelujen kannalta, jotta voidaan parantaa terveydenhuollon laatua. __________________ __________________ 29 Interim Evaluation of the Innovative Medicines Initiative 2 Joint Undertaking (2014-2016) operating under Horizon 2020 (ISBN 978-92-79-69299-4). 29 Interim Evaluation of the Innovative Medicines Initiative 2 Joint Undertaking (2014-2016) operating under Horizon 2020 (ISBN 978-92-79-69299-4). Tarkistus 53 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 68 kappale (68)  Jotta varmistettaisiin parhaat mahdollisuudet tuottaa uusia tieteellisiä ideoita ja menestyksekkäitä tutkimus- ja innovointitoimia, IHI-yhteisyrityksen keskeisten toimijoiden olisi oltava erityyppisten julkisten ja yksityisten tahojen tutkijoita. Samalla loppukäyttäjien, kuten unionin kansalaisten, terveydenhuollon ammattilaisten ja terveydenhuollon palveluntarjoajien, olisi osallistuttava aloitteen strategiseen suunnitteluun ja toimiin ja varmistettava, että aloite vastaa niiden tarpeisiin. Lisäksi unionin tason ja kansallisten sääntelyviranomaisten, terveysteknologian arviointielinten ja terveydenhuollon maksajien olisi myös osallistuttava varhaisessa vaiheessa kumppanuuden toimintaan, kuitenkin varmistaen, ettei eturistiriitoja synny, jotta voidaan lisätä todennäköisyyttä, että rahoitettujen toimien tulokset täyttävät käyttöönoton edellyttämät vaatimukset, ja siten saavuttaen odotetut vaikutukset. Eri näkemykset auttaisivat kohdentamaan tutkimustoimet paremmin aloille, joilla on täyttämättömiä tarpeita. (68)  Jotta varmistettaisiin parhaat mahdollisuudet tuottaa uusia tieteellisiä ideoita ja menestyksekkäitä tutkimus- ja innovointitoimia, IHI-yhteisyrityksen keskeisten toimijoiden olisi oltava erityyppisten julkisten ja yksityisten tahojen tutkijoita. Samalla loppukäyttäjien, kuten unionin kansalaisten, heidän perheidensä, kuluttaja- ja potilasryhmien, terveydenhuollon ammattilaisten ja terveydenhuollon palveluntarjoajien ja muiden merkityksellisten eturyhmien eri puolilta unionia, olisi osallistuttava aloitteen strategiseen suunnitteluun ja toimiin. Terveydenhuollon aloitetta edistävän yhteisyrityksen olisi varmistettava, että sen toteuttamat toimet vastaavat näihin tarpeisiin. Lisäksi unionin tason ja kansallisten sääntelyviranomaisten, terveysteknologian arviointielinten ja terveydenhuollon maksajien olisi myös osallistuttava varhaisessa vaiheessa kumppanuuden toimintaan, kuitenkin varmistaen, ettei eturistiriitoja synny, jotta voidaan lisätä todennäköisyyttä, että rahoitettujen toimien tulokset täyttävät potilaiden tarpeet ja käyttöönoton edellyttämät vaatimukset, ja siten saavuttaen odotetut vaikutukset. Eri näkemykset auttaisivat kohdentamaan tutkimustoimet paremmin aloille, joilla on täyttämättömiä tai alirahoitettuja tarpeita. Tarkistus 54 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 70 kappale (70)  Kumppanuuden tavoitteissa olisi keskityttävä kilpailua edeltävään vaiheeseen ja siten luotava turvallinen tila eri terveysteknologioiden alalla toimivien yritysten väliselle tehokkaalle yhteistyölle. Aloitteen integroivan luonteen huomioon ottaminen, siilojen purkaminen terveydenhuollon eri alojen väliltä ja teollisuuden ja korkeakoulujen välisen yhteistyön vahvistaminen edellyttävät, että rahoitettujen hankkeiden olisi enimmäkseen oltava monialaisia. (70)  Kumppanuuden tavoitteissa olisi keskityttävä muuhun kuin kilpailuun perustuvaan ja kilpailua edeltävään vaiheeseen ja siten luotava turvallinen tila eri terveysteknologioiden alalla toimivien yritysten väliselle tehokkaalle ja vaikuttavalle yhteistyölle. Aloitteen integroivan luonteen huomioon ottaminen, siilojen purkaminen terveydenhuollon eri alojen väliltä ja teollisuuden ja korkeakoulujen välisen yhteistyön vahvistaminen edellyttävät, että rahoitettujen hankkeiden olisi enimmäkseen oltava monialaisia. Tarkistus 55 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 71 kappale (71)  ’Keskeisillä digitaaliteknologioilla’ tarkoitetaan elektronisia komponentteja ja järjestelmiä, jotka tukevat kaikkia tärkeimpiä talouden aloja. Komissio on korostanut tarvetta hallita näitä teknologioita Euroopassa, jotta voidaan erityisesti toteuttaa EU:n poliittiset painopisteet, kuten teknologinen riippumattomuus.30 Ala on tärkeä ja eri sidosryhmien kohtaamat haasteet unionissa niin suuria, että tarvitaan kiireellisiä toimia, jotta Euroopan innovaatio- ja arvoketjuihin ei jäisi heikkoja lenkkejä. Sen vuoksi olisi perustettava unionin tason mekanismi, jolla yhdistetään ja keskitetään sellaista tukea, jota jäsenvaltiot, unioni ja yksityinen sektori antavat elektronisiin komponentteihin ja järjestelmiin liittyvään tutkimukseen ja innovointiin. (71)  ’Keskeisillä digitaaliteknologioilla’ tarkoitetaan elektronisia komponentteja ja järjestelmiä, jotka tukevat kaikkia tärkeimpiä talouden aloja. Komissio on korostanut tarvetta hallita näitä teknologioita Euroopassa, jotta voidaan erityisesti toteuttaa EU:n poliittiset painopisteet, kuten teknologinen riippumattomuus.30 Ala on tärkeä ja eri sidosryhmien kohtaamat haasteet unionissa niin suuria, että tarvitaan kiireellisiä toimia, jotta Euroopan innovaatio- ja arvoketjuihin ei jäisi heikkoja lenkkejä. Sen vuoksi olisi perustettava unionin tason mekanismi, jolla yhdistetään ja keskitetään sellaista tukea, jota jäsenvaltiot, unioni ja yksityinen sektori antavat elektronisiin komponentteihin ja järjestelmiin liittyvään tutkimukseen ja innovointiin. Prosessoreita ja puolijohdeteknologioita koskevan allianssin ja teollisuusdataa sekä reuna- ja pilviteknologiaa koskevan allianssin olisi myös täydennettävä yhteisyrityksen aloitteita. __________________ __________________ 30 Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle Euroopan digitaalisen tulevaisuuden rakentamisesta (COM(2020)0067). 30 Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle Euroopan digitaalisen tulevaisuuden rakentamisesta (COM(2020)0067). Tarkistus 56 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 72 kappale (72)  Keskeiset digitaaliteknologiat -yhteisyrityksen, jäljempänä ’KDT-yhteisyritys’, olisi käsiteltävä selvästi määritettyjä aihealueita, jotka auttaisivat eurooppalaisia toimialoja suunnittelemaan, valmistamaan ja käyttämään innovatiivisinta teknologiaa elektronisten komponenttien ja järjestelmien alalla. Euroopan tasolla annettava jäsennelty ja koordinoitu rahoitustuki on tarpeen, jotta tutkimusryhmät ja eurooppalaiset toimialat voivat säilyttää johtoasemansa erittäin kilpaillussa kansainvälisessä tilanteessa ja jotta voidaan kuroa umpeen kuilu Euroopan digitalisaation kannalta ratkaisevissa teknologioissa tavalla, jossa otetaan huomioon unionin keskeiset arvot, kuten yksityisyyden suoja, luottamus, tietoturva ja turvallisuus. Ekosysteemin arvoketjujen kaikkia segmenttejä edustavien sidosryhmien välinen yhteistyö on olennaisen tärkeää, jotta voidaan kehittää uusia teknologioita ja saada innovaatiot nopeasti markkinoille. Myös avoimuus ja joustavuus asiaankuuluvien sidosryhmien, erityisesti pk-yritysten, yhteen saattamiseksi uusilla tai toisiinsa liittyvillä teknologian aloilla tai molemmilla on erittäin tärkeää. (72)  Keskeiset digitaaliteknologiat -yhteisyrityksen, jäljempänä ’KDT-yhteisyritys’, olisi käsiteltävä selvästi määritettyjä aihealueita, jotka auttaisivat eurooppalaisia toimialoja suunnittelemaan, valmistamaan ja käyttämään innovatiivisinta teknologiaa elektronisten komponenttien ja järjestelmien alalla. Euroopan tasolla annettava jäsennelty ja koordinoitu rahoitustuki on tarpeen, jotta tutkimusryhmät ja eurooppalaiset toimialat voivat säilyttää johtoasemansa erittäin kilpaillussa kansainvälisessä tilanteessa ja jotta voidaan kuroa umpeen kuilu teknologioissa, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä unionin digitalisaatiolle ja sen teknologiselle johtoasemalle, jossa otetaan huomioon unionin keskeiset arvot, kuten yksityisyyden suoja, tietosuoja, luottamus, tietoturva ja turvallisuus arvoketjujen kaikilla tasoilla. Ekosysteemin arvoketjujen kaikkia segmenttejä edustavien sidosryhmien välinen yhteistyö on olennaisen tärkeää, jotta voidaan kehittää uusia teknologioita, jotka perustuvat sisäänrakennettuun yksityisyyteen ja turvallisuuteen, ja saada innovaatiot nopeasti markkinoille. Myös avoimuus ja joustavuus kansalaisjärjestöjen ja asiaankuuluvien sidosryhmien, erityisesti pk-yritysten, yhteen saattamiseksi uusilla tai toisiinsa liittyvillä teknologian aloilla tai molemmilla on erittäin tärkeää. KDT-yhteisyrityksen olisi myös kehitettävä tutkimustoimintaa edistääkseen 9. maaliskuuta 2021 annetussa komission tiedonannossa ”2030 digitaalinen kompassi: eurooppalainen lähestymistapa digitaalista vuosikymmentä varten” asetetut tavoitteet. Tarkistus 57 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 73 kappale (73)  KDT-yhteisyrityksellä olisi yhdistettävä välttämättömät rahoitusvarat ja tekniset resurssit, jotta voidaan pysyä mukana alan kiihtyvässä innovaatiotahdissa, luoda merkittäviä heijastusvaikutuksia yhteiskunnalle ja jakaa riskejä mukauttamalla strategioita ja kohdentamalla investointeja Euroopan yhteisen edun mukaisesti. Sen vuoksi KDT-yhteisyrityksen osakkaina olisi oltava unioni, jäsenvaltiot ja Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaan assosioituneet maat vapaaehtoiselta pohjalta sekä yksityisinä osakkaina järjestöt, jotka edustavat niihin kuuluvia yrityksiä [ja muita elektronisten komponenttien ja järjestelmien alalla toimivia yhteisöjä Euroopassa]. Jäsenvaltioiden osallistuminen helpottaa myös toiminnan yhdenmukaistamista kansallisten ohjelmien ja strategioiden kanssa, vähentää toimien päällekkäisyyttä ja hajanaisuutta ja varmistaa samalla synergiaedut sidosryhmien ja toimien välillä. (73)  KDT-yhteisyrityksellä olisi yhdistettävä välttämättömät rahoitusvarat ja tekniset resurssit, jotta voidaan pysyä mukana alan kiihtyvässä innovaatiotahdissa ja luoda merkittäviä heijastusvaikutuksia yhteiskunnalle mukauttamalla strategioita ja kohdentamalla investointeja Euroopan yhteisen edun mukaisesti. Sen vuoksi KDT-yhteisyrityksen osakkaina olisi oltava unioni, jäsenvaltiot ja Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaan assosioituneet maat vapaaehtoiselta pohjalta sekä yksityisinä osakkaina järjestöt, jotka edustavat niihin kuuluvia yrityksiä [ja muita elektronisten komponenttien ja järjestelmien alalla toimivia yhteisöjä Euroopassa]. Jäsenvaltioiden osallistuminen helpottaa myös toiminnan yhdenmukaistamista kansallisten ohjelmien ja strategioiden kanssa, vähentää toimien päällekkäisyyttä ja hajanaisuutta ja varmistaa samalla synergiaedut sidosryhmien ja toimien välillä. Tarkistus 58 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 74 kappale (74)  Horisontti Eurooppa -asetuksen [8 artiklan 1 kohdan c alakohdan] mukaisesti osallistujavaltioiden olisi valtuutettava KDT-yhteisyritys toteuttamaan epäsuorien toimien kansallisille osallistujille suoritettava osallistujavaltion osuus. Rahoituksen saajien olisi allekirjoitettava yhteisyrityksen kanssa yhteinen avustussopimus Horisontti Eurooppa -puiteohjelman sääntöjen mukaisesti, teollis- ja tekijänoikeuksia koskeva lainsäädäntö mukaan lukien, asianomaista avustustoimea tukevan unionin ohjelman mukaan. KDT-yhteisyrityksen olisi käsiteltävä maksupyynnöt ja suoritettava maksut edunsaajille. (74)  Horisontti Eurooppa -asetuksen [8 artiklan 1 kohdan c alakohdan] mukaisesti yhteisyritysten olisi hoidettava kaikkien rahoitusosuuksien keskitetty hallinnointi koordinoitua toimintatapaa noudattaen. Kunkin osallistujavaltion olisi näin ollen tehtävä yhteisyrityksen kanssa hallinnollinen sopimus, jossa määrätään kyseiseen osallistujavaltioon sijoittautuneille hakijoille myönnettävien osuuksien maksamista ja niistä raportointia koskevasta koordinointimekanismista. Jotta varmistettaisiin johdonmukaisuus kansallisten strategisten painopisteiden kanssa ja asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa, osallistujavaltioilla olisi oltava oikeus käyttää veto-oikeutta kansallisten rahoitusosuuksiensa käyttöön tiettyjen hakijoiden osalta. Tarkistus 59 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 77 kappale (77)  Yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevalla unionin oikeudellisella kehyksellä31 pyritään uudistamaan Euroopan ilmaliikenteen hallintajärjestelmää institutionaalisilla, operatiivisilla, teknologisilla ja sääntelytoimilla, joiden tavoitteena on parantaa sen suorituskykyä kapasiteetin, turvallisuuden, tehokkuuden ja ympäristövaikutusten osalta. (77)  Yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevalla unionin oikeudellisella kehyksellä31 pyritään uudistamaan Euroopan ilmaliikenteen hallintajärjestelmää institutionaalisilla, operatiivisilla, teknologisilla ja sääntelytoimilla, joiden tavoitteena on parantaa sen suorituskykyä kapasiteetin, turvallisuuden, tehokkuuden, ilmaston ja ympäristövaikutusten osalta. __________________ __________________ 31 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 549/2004, annettu 10 päivänä maaliskuuta 2004, yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan toteuttamisen puitteista (EUVL L 96, 31.3.2004, s. 1). 31 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 549/2004, annettu 10 päivänä maaliskuuta 2004, yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan toteuttamisen puitteista (EUVL L 96, 31.3.2004, s. 1). Tarkistus 60 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 78 kappale (78)  Yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan ilmaliikenteen hallinnan tutkimushankkeella32 (Single European Sky ATM Research, SESAR), jäljempänä ’SESAR-hanke’, pyritään nykyaikaistamaan ilmaliikenteen hallintaa ja nivomaan yhteen teknologisia ja operatiivisia innovaatioita yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan tukemiseksi. Sen tavoitteena on tarjota vuoteen 2035 mennessä teknologisia ratkaisuja erittäin suorituskykyiseen ilmaliikenteen hallintaan, jotta lentoliikenneala voisi toimia ruuhkattomalla ja entistä turvallisemmalla ja ympäristöystävällisemmällä tavalla. SESAR-hanke koostuu kolmesta toisiinsa liittyvästä jatkuvasta ja kehittyvästä yhteistyöprosessista, joissa määritellään, kehitetään ja otetaan käyttöön innovatiivisia teknologiajärjestelmiä ja toimintamenettelyjä, joihin myös Euroopan ilmaliikenteen hallinnan yleissuunnitelmassa33 määritelty digitaalinen eurooppalainen ilmatila perustuu. (78)  Yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan ilmaliikenteen hallinnan tutkimushankkeella32 (Single European Sky ATM Research, SESAR), jäljempänä ’SESAR-hanke’, pyritään nykyaikaistamaan ilmaliikenteen hallintaa ja nivomaan yhteen teknologisia ja operatiivisia innovaatioita yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan tukemiseksi. Sen tavoitteena on tarjota vuoteen 2035 mennessä teknologisia ratkaisuja erittäin suorituskykyiseen ilmaliikenteen hallintaan, jotta lentoliikenneala voisi toimia ruuhkattomalla ja entistä turvallisemmalla ja ympäristö- ja ilmastoystävällisemmällä tavalla Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja eurooppalaisen ilmastolain mukaisesti. SESAR-hanke koostuu kolmesta toisiinsa liittyvästä jatkuvasta ja kehittyvästä yhteistyöprosessista, joissa määritellään, kehitetään ja otetaan käyttöön innovatiivisia teknologiajärjestelmiä ja toimintamenettelyjä, joihin myös Euroopan ilmaliikenteen hallinnan yleissuunnitelmassa33 määritelty digitaalinen eurooppalainen ilmatila perustuu. __________________ __________________ 32 Neuvoston asetus (EY) N:o 219/2007, annettu 27 päivänä helmikuuta 2007, yhteisyrityksen perustamisesta uuden sukupolven eurooppalaisen ilmaliikenteen hallintajärjestelmän (SESAR) kehittämiseksi (EUVL L 64, 2.3.2007, s. 1). 32 Neuvoston asetus (EY) N:o 219/2007, annettu 27 päivänä helmikuuta 2007, yhteisyrityksen perustamisesta uuden sukupolven eurooppalaisen ilmaliikenteen hallintajärjestelmän (SESAR) kehittämiseksi (EUVL L 64, 2.3.2007, s. 1). 33 Neuvoston päätös 2009/320/EY eurooppalaisen ilmaliikenteen hallinnan nykyaikaistamishankkeeseen (SESAR-hanke) liittyvän ilmaliikenteen hallinnan yleissuunnitelman (ATM-yleissuunnitelma) vahvistamisesta (EUVL L 95, 9.4.2009, s. 41). 33 Neuvoston päätös 2009/320/EY eurooppalaisen ilmaliikenteen hallinnan nykyaikaistamishankkeeseen (SESAR-hanke) liittyvän ilmaliikenteen hallinnan yleissuunnitelman (ATM-yleissuunnitelma) vahvistamisesta (EUVL L 95, 9.4.2009, s. 41). Tarkistus 61 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 79 kappale (79)  Euroopan ilmaliikenteen hallinnan yleissuunnitelma, jäljempänä ’ATM-yleissuunnitelma’, on ilmaliikenteen hallinnan nykyaikaistamisen suunnitteluväline kaikkialla Euroopassa, ja siinä yhdistetään ilmaliikenteen hallinnan tutkimus- ja innovointitoimet käyttöönottoskenaarioihin yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan suorituskykytavoitteiden saavuttamiseksi. (79)  Euroopan ilmaliikenteen hallinnan yleissuunnitelma, jäljempänä ’ATM-yleissuunnitelma’, on ilmaliikenteen hallinnan nykyaikaistamisen suunnitteluväline kaikkialla Euroopassa, ja siinä yhdistetään ilmaliikenteen hallinnan tutkimus- ja innovointitoimet käyttöönottoskenaarioihin yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan suorituskykytavoitteiden saavuttamiseksi. Se ei ainoastaan paranna yksittäisten lentojen tehokkuutta vaan mahdollistaa myös kokonaiskapasiteetin jatkuvan mukauttamisen teknologisen kehityksen rinnalla. Tarkistus 62 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 81 kappale (81)   SESAR 3 -yhteisyrityksen olisi hyödynnettävä SESAR-yhteisyrityksestä saatuja kokemuksia ja jatkettava ATM-tutkimuksen koordinoijana unionissa. SESAR 3 -yhteisyrityksen päätavoitteena olisi Euroopan tutkimus- ja innovointivalmiuksien vahvistaminen ja yhdentäminen, mikä auttaisi nopeuttamaan alan digitalisaatiota ja tekemään alasta kestävämmän ja skaalattavamman liikenteen vaihteluiden mukaan. Yhteisyrityksen olisi vahvistettava innovoinnin avulla miehitettyjen ja miehittämättömien ilmakuljetuspalvelujen ja ilmaliikenteen hallintapalvelujen kilpailukykyä talouden elpymisen ja kasvun tukemiseksi. Sen olisi myös kehitettävä ja nopeutettava innovatiivisten ratkaisujen käyttöönottoa markkinoilla, jotta voidaan luoda yhtenäinen eurooppalainen ilmatila, joka on myös maailman tehokkain ja ympäristöystävällisin ilmatila. (81)   SESAR 3 -yhteisyrityksen olisi hyödynnettävä SESAR-yhteisyrityksestä saatuja kokemuksia ja jatkettava ATM-tutkimuksen koordinoijana unionissa. SESAR 3 -yhteisyrityksen päätavoitteena olisi tukea toimia, joilla vahvistetaan ja yhdennetään Euroopan tutkimus- ja innovointivalmiuksia, mikä puolestaan auttaisi nopeuttamaan alan digitalisaatiota ja tekemään alasta kestävämmän ja skaalattavamman liikenteen vaihteluiden mukaan. Yhteisyrityksen olisi osaltaan vahvistettava innovoinnin avulla miehitettyjen ja miehittämättömien ilmakuljetuspalvelujen ja ilmaliikenteen hallintapalvelujen kilpailukykyä taloudellisen ja sosiaalisen elpymisen ja kasvun tukemiseksi. Sen olisi myös tuettava innovatiivisten ratkaisujen kehittämistä ja nopeutettava niiden käyttöönottoa markkinoilla, jotta voidaan luoda yhtenäinen eurooppalainen ilmatila, joka on myös maailman tehokkain ja ympäristöystävällisin ilmatila. Tarkistus 63 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 83 kappale (83)  Osallistumisen SESAR 3 ‑yhteisyritykseen tulisi olla mahdollista mahdollisimman laajalle joukolle erilaisia sidosryhmiä kaikista jäsenvaltioista ja Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaan assosioituneista maista, pk-yritykset mukaan luettuina, erilaisten osallistumismuotojen kautta. Osallistumisessa olisi erityisesti varmistettava asianmukainen tasapaino miehitetyn ja miehittämättömän ilmailun laitevalmistajien, ilmatilan käyttäjien, lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien, lentoasemien sekä sotilas- ja ammattihenkilöstön järjestöjen välillä sekä tarjottava mahdollisuuksia pk-yrityksille, korkeakouluille ja tutkimusorganisaatioille. Komissio käynnisti mahdollisille osakkaille kiinnostuksenilmaisupyynnön, jonka tarkoituksena oli kartoittaa lupaavimmat lähestymistavat ja toimijat, jotka kykenevät niitä noudattamaan. Hallintoneuvoston olisi voitava valita liitännäisosakkaita kyseisen pyynnön tulosten perusteella, jotta osakaspohjaa voidaan laajentaa nopeasti. (83)  Osallistumisen SESAR 3 ‑yhteisyritykseen tulisi olla mahdollista mahdollisimman laajalle joukolle erilaisia sidosryhmiä kaikista jäsenvaltioista ja Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaan assosioituneista maista, pk-yritykset, tieteelliset asiantuntijat ja asiaankuuluvat kansalaisjärjestöt, myös ympäristö- ja ilmastoalan kansalaisjärjestöt, mukaan luettuina, erilaisten osallistumismuotojen kautta. Osallistumisessa olisi erityisesti varmistettava asianmukainen tasapaino miehitetyn ja miehittämättömän ilmailun laitevalmistajien, ilmatilan käyttäjien, lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien, lentoasemien sekä sotilas- ja ammattihenkilöstön järjestöjen välillä sekä tarjottava mahdollisuuksia pk-yrityksille, korkeakouluille ja tutkimusorganisaatioille. Komissio käynnisti mahdollisille osakkaille kiinnostuksenilmaisupyynnön, jonka tarkoituksena oli kartoittaa lupaavimmat lähestymistavat ja toimijat, jotka kykenevät niitä noudattamaan. Hallintoneuvoston olisi voitava valita liitännäisosakkaita kyseisen pyynnön tulosten perusteella, jotta osakaspohjaa voidaan laajentaa nopeasti. Tarkistus 64 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 86 kappale (86)  Eurocontrolilla on käytössään asianmukainen infrastruktuuri ja tarvittavat hallinnolliset, tietotekniset, viestintä- ja logistiikkatukipalvelut. SESAR 3 -yhteisyrityksen olisi voitava hyötyä Eurocontrolin infrastruktuurista ja palveluista. Tältä osin on olemassa vain vähän mahdollisia synergioita, joita voitaisiin saada yhdistämällä hallinnolliset resurssit muiden yhteisyritysten kanssa yhteiseen tukitoimintoon. Tästä syystä SESAR 3 -yhteisyrityksen olisi jättäydyttävä tällä asetuksella perustettavien yhteisten tukitoimintojen ulkopuolelle. (86)  Eurocontrolilla on käytössään asianmukainen infrastruktuuri ja tarvittavat hallinnolliset, tietotekniset, viestintä- ja logistiikkatukipalvelut. SESAR 3 -yhteisyrityksen olisi voitava hyötyä Eurocontrolin infrastruktuurista ja palveluista. Tältä osin on olemassa vain vähän mahdollisia synergioita, joita voitaisiin saada yhdistämällä hallinnolliset resurssit muiden yhteisyritysten kanssa. Tästä syystä SESAR 3 -yhteisyrityksen olisi jättäydyttävä tällä asetuksella perustettavien yhteisten tukitoimintojen ulkopuolelle. Tarkistus 65 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 88 kappale (88)  Euroopan komission kautta 2019–2024 koskevat painopisteet ”Euroopan digitaalinen valmius” ja ”Ihmisten hyväksi toimiva talous” sekä komission tiedonannoissa Euroopan digitaalista tulevaisuutta rakentamassa asetetut politiikkatavoitteet huomioon ottaen Euroopan on kehitettävä 5G-verkkoihin perustuvia kriittisiä digitaalisia infrastruktuureja ja vahvistettava teknologisia valmiuksiaan kohti 6G-teknologiaa vuoteen 2030 mennessä. Tässä yhteydessä komissio on korostanut älykkäitä verkkoja ja palveluja koskevan eurooppalaisen kumppanuuden strategista merkitystä, jotta kuluttajille ja yrityksille voidaan tarjota turvallisia yhteyksiin perustuvia palveluja. Nämä ensisijaiset tavoitteet voidaan saavuttaa saattamalla yhteen keskeiset toimijat eli teollisuus, tiedemaailma ja viranomaiset sellaisen eurooppalaisen kumppanuuden puitteissa, joka perustuu 5G-teknologiaa ja -standardeja menestyksekkäästi kehittäneen 5G-PPP-aloitteen saavutuksiin. (88)  Komission kautta 2019–2024 koskevat painopisteet ”Euroopan digitaalinen valmius” ja ”Ihmisten hyväksi toimiva talous” sekä komission tiedonannoissa Euroopan digitaalista tulevaisuutta rakentamassa ja ”2030 digitaalinen kompassi: eurooppalainen lähestymistapa digitaalista vuosikymmentä varten” asetetut politiikkatavoitteet huomioon ottaen Euroopan on kehitettävä 5G-verkkoihin perustuvia kriittisiä digitaalisia infrastruktuureja ja vahvistettava tietopohjaansa ja teknologisia valmiuksiaan kohti 6G-teknologiaa ja uutta asiaankuuluvaa viestintäteknologiaa vuoteen 2030 mennessä. Tässä yhteydessä komissio on korostanut älykkäitä verkkoja ja palveluja koskevan eurooppalaisen kumppanuuden strategista merkitystä, jotta kuluttajille ja yrityksille voidaan tarjota turvallisia yhteyksiin perustuvia palveluja. Nämä ensisijaiset tavoitteet voidaan saavuttaa saattamalla yhteen keskeiset toimijat eli teollisuus, tiedemaailma, kansalaisjärjestöt ja viranomaiset sellaisen eurooppalaisen kumppanuuden puitteissa, joka perustuu 5G-teknologiaa ja -standardeja menestyksekkäästi kehittäneen 5G-PPP-aloitteen saavutuksiin. Tarkistus 66 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 89 kappale (89)  Älykkäiden verkkojen ja palvelujen yhteisyrityksen tarkoituksena on käsitellä digitaalisen infrastruktuurin toimintapoliittisia kysymyksiä ja laajentaa tutkimuksen ja innovoinnin teknologista soveltamisalaa 6G-verkkoihin. Yhteisyrityksen olisi tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa vahvistettava toimia, joilla vastataan verkon energiatehokkuutta, kyberturvallisuutta, teknologista suvereniteettia, yksityisyyttä ja etiikkaa koskeviin unionin poliittisiin ja sosiaalisiin tarpeisiin, ja laajennettava tutkimuksen ja innovoinnin soveltamisalaa verkoista pilvipohjaisten palvelujen tarjoamiseen, komponentteihin ja laitteisiin mahdollistaen palvelut kansalaisille eri talouden aloilla, kuten terveydenhuollossa, liikenteessä, valmistuksessa ja mediassa. (89)  Älykkäiden verkkojen ja palvelujen yhteisyrityksen tarkoituksena on käsitellä digitaalisen infrastruktuurin toimintapoliittisia kysymyksiä ja laajentaa tutkimuksen ja innovoinnin teknologista soveltamisalaa 6G-verkkoon ja muihin viestintäverkkoihin. Yhteisyrityksen olisi tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa vahvistettava toimia, joilla vastataan verkon energiatehokkuutta, kyberturvallisuutta, teknologista suvereniteettia ja teknistä kestävyyttä, yksityisyyttä ja etiikkaa koskeviin unionin poliittisiin ja sosiaalisiin tarpeisiin, ja laajennettava tutkimuksen ja innovoinnin soveltamisalaa verkoista pilvipohjaisten palvelujen tarjoamiseen, komponentteihin ja laitteisiin mahdollistaen palvelut kansalaisille talouden ja yhteiskunnan eri aloilla, kuten terveydenhuollossa, liikenteessä, valmistuksessa ja mediassa. Tarkistus 67 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 91 kappale (91)  Kehittyneet 5G-infrastruktuurit muodostavat perustan ekosysteemien kehittämiselle digitaalista ja vihreää siirtymää varten ja seuraavassa vaiheessa Euroopan lähtökohdille ottaa käyttöön 6G-teknologiaa. Verkkojen Eurooppa 2-välineen digitaaliosio sekä Digitaalinen Eurooppa -ohjelma ja InvestEU tarjoavat mahdollisuuksia kehittää 5G- ja myöhemmin 6G-pohjaisia digitaalisia ekosysteemejä. Kun otetaan huomioon tällaisiin käyttöönottohankkeisiin osallistuvien julkisten ja yksityisten sidosryhmien laaja kirjo, on olennaisen tärkeää koordinoida strategisen ohjelman laatimista, osallistumista ohjelmasuunnitteluun sekä tällaisiin ohjelmiin liittyvää sidosryhmien tiedotusta ja osallistamista. Näiden tehtävien strategisena perustana älykkäiden verkkojen ja palvelujen yhteisyrityksen olisi koordinoitava strategisten käyttöönotto-ohjelmien kehittämistä asiaan liittyville aloille, kuten 5G-järjestelmien käyttöönotolle maanteillä ja rautateillä. Näissä ohjelmissa olisi muun muassa esitettävä käyttöönottoa koskevat etenemissuunnitelmat, tärkeimmät yhteistyömallit ja muut strategiset kysymykset. (91)  Kehittyneet 5G-infrastruktuurit muodostavat perustan ekosysteemien kehittämiselle digitaalista ja vihreää siirtymää varten ja seuraavassa vaiheessa Euroopan lähtökohdille ottaa käyttöön 6G-teknologiaa läpinäkyvästi ja avoimesti, sillä maailmanlaajuisten ja yhteentoimivien 6G-standardien laatiminen vähentäisi kustannuksia, loisi tehokkaampia digitaalisia toimitusketjuja ja tehostaisi innovointia. Verkkojen Eurooppa 2-välineen digitaaliosio sekä Digitaalinen Eurooppa -ohjelma ja InvestEU tarjoavat mahdollisuuksia kehittää 5G- ja myöhemmin 6G-pohjaisia digitaalisia ekosysteemejä. Kun otetaan huomioon tällaisiin käyttöönottohankkeisiin osallistuvien julkisten ja yksityisten sidosryhmien laaja kirjo, on olennaisen tärkeää helpottaa strategisen ohjelman laatimista, osallistumista ohjelmasuunnitteluun sekä tällaisiin ohjelmiin liittyvää sidosryhmien tiedotusta ja osallistamista. Näiden tehtävien strategisena perustana älykkäiden verkkojen ja palvelujen yhteisyrityksen olisi koordinoitava strategisten käyttöönotto-ohjelmien kehittämistä asiaan liittyville aloille, kuten 5G-järjestelmien käyttöönotolle maanteillä ja rautateillä. Näissä ohjelmissa olisi muun muassa esitettävä käyttöönottoa koskevat etenemissuunnitelmat, teknologiasuositukset, tärkeimmät yhteistyömallit ja muut strategiset kysymykset. Tarkistus 68 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 1 kohta Tällä asetuksella perustetaan yhdeksän Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 187 artiklassa tarkoitettua yhteisyritystä, joiden tehtävänä on panna täytäntöön Horisontti Eurooppa -asetuksen [2 artiklan 3 kohdassa] määriteltyjä ja [8 artiklan 1 kohdan c alakohdassa] tarkoitettuja institutionaalisia eurooppalaisia kumppanuuksia. Asetuksessa määritellään yhteisyritysten tavoitteet ja tehtävät, osakkuus, organisaatio ja muut toimintasäännöt. Tällä asetuksella perustetaan yhdeksän Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 187 artiklassa tarkoitettua yhteisyritystä, joiden tehtävänä on panna täytäntöön Horisontti Eurooppa -asetuksen [2 artiklan 3 kohdassa] määriteltyjä ja [8 artiklan 1 kohdan c alakohdassa] ja liitteessä III tarkoitettuja institutionaalisia eurooppalaisia kumppanuuksia. Asetuksessa määritellään yhteisyritysten tavoitteet ja tehtävät, osakkuus, organisaatio ja muut toimintasäännöt, mukaan lukien avoimuus ja vastuuvelvollisuus. Tarkistus 69 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – 6 a alakohta (uusi) 6 a.  ’sidosyhteisöillä’ varainhoitoasetuksen 187 artiklan 1 kohdassa määriteltyjä yhteisöjä; Tarkistus 70 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – 9 alakohta 9.  ’täydentävillä toimilla’ työohjelman pääosan ulkopuolista toimintaa, joka ei saa yhteisyrityksen rahoitustukea mutta joka edistää yhteisyrityksen tavoitteita ja liittyy suoraan asianomaisen yhteisyrityksen tai sitä edeltävien aloitteiden mukaisten hankkeiden tulosten käyttöönottoon tai tuottaa merkittävää unionin tason lisäarvoa; 9.  ’täydentävillä toimilla’ työohjelman pääosaan liitettyyn täydentävien toimien vuosisuunnitelmaan sisältyvää toimintaa, joka ei saa yhteisyrityksen rahoitustukea mutta joka edistää suoraan yhteisyrityksen tavoitteita ja liittyy suoraan asianomaisen yhteisyrityksen tai sitä edeltävien aloitteiden mukaisten hankkeiden tulosten käyttöönottoon tai tuottaa merkittävää unionin tason lisäarvoa ja edistää unionin politiikkoja; Tarkistus 71 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 1 kohta 1.  Edellä 3 artiklassa tarkoitettujen yhteisyritysten on edistettävä Horisontti Eurooppa -asetuksen [3 artiklassa] vahvistettuja yleisiä tavoitteita. 1.  Edellä 3 artiklassa tarkoitettujen yhteisyritysten on edistettävä Horisontti Eurooppa -asetuksen [3 artiklassa] vahvistettuja yleisiä ja erityisiä tavoitteita. Tarkistus 72 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 2 kohta – johdantokappale 2.  Yhteisyritysten on saavutettava seuraavat yleiset tavoitteet osallistumalla ja sitoutumalla tutkimus- ja innovointiohjelman suunnitteluun ja täytäntöönpanoon: 2.  Yhteisyritysten on saavutettava seuraavat yleiset tavoitteet: Tarkistus 73 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 2 kohta – a alakohta a)  lujitetaan ja yhdistetään unionin tieteellisiä ja teknologisia valmiuksia korkealaatuisen uuden tietämyksen luomisen ja levittämisen tukemiseksi, erityisesti maailmanlaajuisten haasteiden ratkaisemiseksi, unionin kilpailukyvyn ja kestävyyden turvaamiseksi ja vahvemman eurooppalaisen tutkimusalueen edistämiseksi; a)  lujitetaan ja yhdistetään unionin, jäsenvaltioiden ja alueiden tieteellisiä, innovointia koskevia ja teknologisia valmiuksia korkealaatuisen uuden tietämyksen luomisen ja levittämisen tukemiseksi, erityisesti maailmanlaajuisten yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseksi, unionin kilpailukyvyn, eurooppalaisen lisäarvon, häiriönsietokyvyn ja kestävyyden turvaamiseksi ja parantamiseksi ja vahvemman eurooppalaisen tutkimusalueen edistämiseksi; Tarkistus 74 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 2 kohta – b alakohta b)  turvataan arvoketjujen kestävyyttä painottava unionin maailmanlaajuinen johtoasema ja unionin avoin strateginen autonomia keskeisissä teknologioissa ja keskeisillä toimialoilla Euroopan teollisuusstrategian mukaisesti; b)  turvataan arvoketjujen kestävyyttä ja häiriönsietokykyä painottava unionin maailmanlaajuinen johtoasema ja turvataan unionin strateginen autonomia säilyttäen samalla avoin talous keskeisissä teknologioissa ja keskeisillä toimialoilla Euroopan teollisuusstrategian ja pk-yritysstrategian, Euroopan vihreän kehityksen ohjelman, muiden unionin politiikkojen ja Euroopan elpymissuunnitelman mukaisesti; Tarkistus 75 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 2 kohta – c alakohta c)  kehitetään ja nopeutetaan sellaisten innovatiivisten ratkaisujen käyttöönottoa kaikkialla unionissa, joilla vastataan ilmastoon, ympäristöön ja terveyteen liittyviin sekä muihin maailmanlaajuisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin ja joilla edistetään unionin strategisia painopisteitä, erityisesti Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista ja ilmastoneutraaliuden saavuttamista unionissa vuoteen 2050 mennessä. c)  kehitetään ja nopeutetaan sellaisten innovatiivisten ratkaisujen käyttöönottoa kaikkialla unionissa, joilla vastataan ilmastoon, ympäristöön ja terveyteen liittyviin, digitaalisiin sekä muihin maailmanlaajuisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin ja joilla edistetään unionin strategisia painopisteitä, nopeutetaan unionin talouskasvua ja tuetaan innovaatioekosysteemiä ja saavutetaan samalla YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja saavutetaan ilmastoneutraalius unionissa viimeistään vuoteen 2050 mennessä Pariisin sopimuksen mukaisesti. Tarkistus 76 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 3 kohta – a alakohta a)  lisätä kriittistä massaa ja tieteellisiä valmiuksia monialaisessa ja poikkitieteellisessä tutkimuksessa ja innovoinnissa kaikkialla unionissa; a)  lisätä kriittistä massaa ja tieteellisiä ja teknologisia valmiuksia monialaisessa, yhteistyöhön perustuvassa ja poikkitieteellisessä tutkimuksessa ja innovoinnissa kaikkialla unionissa; Tarkistus 77 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 3 kohta – b alakohta b)  nopeuttaa sosiaalisia, ekologisia ja taloudellisia siirtymiä unionin painopisteiden kannalta strategisesti tärkeillä alueilla ja aloilla, erityisesti kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi vuoteen 2030 mennessä Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa asetettujen tavoitteiden mukaisesti; b)  nopeuttaa vihreää ja digitaalista siirtymää unionin painopisteiden kannalta strategisesti tärkeillä alueilla ja aloilla, erityisesti kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi vuoteen 2030 mennessä Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa ja eurooppalaisessa ilmastolaissa asetettujen ilmasto- ja energiatavoitteiden mukaisesti sekä edistää saasteettoman ja myrkyttömän ympäristön saavuttamista ja ekosysteemien ja biologisen monimuotoisuuden säilyttämistä ja palauttamista; Tarkistus 78 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 3 kohta – c alakohta c)  parantaa nykyisten ja uusien eurooppalaisten tutkimuksen ja innovoinnin arvoketjujen innovointivalmiuksia ja suorituskykyä, myös pienissä ja keskisuurissa yrityksissä (pk-yrityksissä); c)  parantaa nykyisten ja uusien eurooppalaisten ekosysteemien ja arvoketjujen tutkimus- ja innovointivalmiuksia ja suorituskykyä, myös pk-yrityksissä ja startup-yrityksissä; Tarkistus 79 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 3 kohta – d alakohta d)  nopeuttaa innovatiivisten ratkaisujen käyttöönottoa ja levittämistä vahvistetuissa eurooppalaisissa tutkimus- ja innovointiekosysteemeissä muun muassa ottamalla laajasti ja varhaisessa vaiheessa loppukäyttäjät, kansalaiset ja sääntely- ja standardointielimet mukaan yhdessä luomiseen; d)  nopeuttaa innovatiivisten ratkaisujen, teknologioiden, palvelujen ja taitojen käyttöönottoa ja levittämistä vahvistetuissa eurooppalaisissa tutkimus- ja innovointiekosysteemeissä sekä teollisuuden ekosysteemeissä ja loppujen lopuksi yhteiskunnassa muun muassa ottamalla laajasti ja varhaisessa vaiheessa loppukäyttäjät, mukaan lukien pk-yritykset, startup-yritykset, kuluttajajärjestöt, kansalaiset ja sääntely- ja standardointielimet mukaan yhdessä luomiseen; Tarkistus 80 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 3 kohta – d a alakohta (uusi) d a)  pyrkiä vähentämään osaamisvajetta unionissa lisäämällä tietoisuutta sekä auttamalla uuden tietämyksen ja inhimillisen pääoman kasvattamisessa niiden tutkimusaloilla; edistää eurooppalaisten työntekijöiden osaamisen kehittämistä ja uudelleenkoulutusta sekä pk-yritysten osallistumista yhteisyritysten toimintaan liittyviin teollisuuden ekosysteemeihin; helpottaa kaikkialla unionissa asiaankuuluvien tieteellisten ja innovointitaitojen sisällyttämistä Euroopan tutkimus- ja innovointiekosysteemeihin ja arvoketjuihin; Tarkistus 81 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 3 kohta – e alakohta e)  saavuttaa ympäristöä säästäviä ja tuottavuutta tehostavia parannuksia uusissa tuotteissa ja palveluissa hyödyntämällä unionin voimavaroja ja resursseja. e)  saavuttaa ympäristöä, energiaa ja raaka-aineita säästäviä, yhteiskuntaa hyödyttäviä ja tuottavuutta ja kiertoa tehostavia parannuksia uusissa tuotteissa, teknologioissa, sovelluksissa ja palveluissa liittämällä yhteen ja käyttämällä kaikkia unionin voimavaroja ja resursseja. Tarkistus 82 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 3 kohta – e a alakohta (uusi) e a)  edistää sukupuolten välisen kuilun umpeen kuromista luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan (STEM) aloilla Euroopassa sekä sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista eurooppalaisten kumppanuuksien kehittämissä tutkimustuloksissa, millä eurooppalaiset kumppanuudet saadaan paremmin vastaamaan sukupuolten tasa-arvoa koskevia tavoitteita; Tarkistus 83 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 3 kohta – e b alakohta (uusi) e b)  etsiä mahdollisuuksia antaa tietoa opiskelijoille, joita saattaa kiinnostaa ura luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan aloilla ja muilla yhteisyritysten toimiin liittyvillä aloilla; Tarkistus 84 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 4 a kohta (uusi) 4 a.  Yhteisyritysten on tutkimustoimintaansa toteuttaessaan pyrittävä synergiaan Euroopan rakenne- ja investointirahastojen, muiden Horisontti Eurooppa -aloitteiden sekä kaikkien tutkimukseen, innovointiin ja kilpailukykyyn liittyvien unionin ohjelmien kanssa. Tämän lisäksi yhteisyritysten on toimittava tiiviissä yhteistyössä komission yhteisen tutkimuskeskuksen kanssa edustamillaan tieteenaloilla. Tarkistus 85 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 1 kohta – a alakohta a)  vahvistetaan ja levitetään huippuosaamista, myös edistämällä laajempaa osallistumista koko unionissa; a)  vahvistetaan ja levitetään huippuosaamista, myös edistämällä laajempaa osallistumista ja maantieteellistä monimuotoisuutta koko unionissa, mukaan lukien sellaisten jäsenvaltioiden osallistuminen, joita tällä hetkellä pidetään Euroopan innovaatioiden tulostaulun mukaisesti vaatimattomina ja kohtuullisina innovoijina; Tarkistus 86 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 1 kohta – a a alakohta (uusi) a a)  edistetään ja palkitaan tieteellistä huippuosaamista, myös varmistamalla, että uusin tieteellinen näyttö ja perustutkimuksen tulokset otetaan huomioon toimien toteuttamisessa; Tarkistus 87 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 1 kohta – c alakohta c)  vahvistetaan tutkimuksen, innovoinnin ja tarvittaessa myös koulutuksen ja muiden politiikkojen välistä yhteyttä, myös täydentävyyttä kansallisten, alueellisten ja unionin tutkimus- ja innovointipolitiikkojen ja -toimien kanssa; c)  vahvistetaan tutkimuksen, innovoinnin ja tarvittaessa myös sukupuolten tasa-arvon, koulutuksen ja muiden politiikkojen välistä yhteyttä, myös täydentävyyttä kansallisten, alueellisten ja unionin osaamis-, tutkimus- ja innovointipolitiikkojen ja -toimien kanssa; Tarkistus 88 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 1 kohta – c a alakohta (uusi) c a)  edistetään vastuullista tutkimusta ja innovointia ottaen huomioon ennalta varautumisen periaate; Tarkistus 89 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 1 kohta – c b alakohta (uusi) c b)  vahvistetaan sukupuolinäkökulmaa tutkimuksessa ja innovoinnissa, myös kaikissa yhteisyrityksissä; Tarkistus 90 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 1 kohta – e alakohta e)  vahvistetaan kansainvälistä yhteistyötä; e)  vahvistetaan kansainvälistä yhteistyötä unionin ulkopoliittisten tavoitteiden ja kansainvälisten sitoumusten mukaisesti ja edistetään Euroopan kilpailukykyä ja teollisuuden johtoasemaa siten, että samalla kunnioitetaan unionin strategista autonomiaa ja säilytetään avoin talous; Tarkistus 91 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 1 kohta – f alakohta f)  lisätään yleistä tietoisuutta uusista ratkaisuista ja edistetään niiden hyväksymistä, kysyntää ja käyttöönottoa ottamalla kansalaiset ja loppukäyttäjät mukaan yhteiseen suunnitteluun ja luomiseen; f)  lisätään yleistä tietoisuutta uusista ratkaisuista ja edistetään niiden hyväksymistä, kysyntää ja käyttöönottoa ottamalla kansalaiset, kansalaisjärjestöt, kuluttajajärjestöt ja loppukäyttäjät, myös pk-yritykset ja startup-yritykset, mukaan yhteiseen suunnitteluun ja luomiseen; Tarkistus 92 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 1 kohta – g alakohta g)  edistetään tutkimus- ja innovointitulosten hyödyntämistä sekä levitetään ja hyödynnetään tuloksia aktiivisesti erityisesti yksityisten investointien ja politiikan kehittämisen vauhdittamiseksi; g)  edistetään tutkimus- ja innovointitulosten aktiivista levittämistä, käyttöä ja hyödyntämistä myös politiikan kehittämiseksi standardoinnin, innovatiivisten ratkaisujen julkisten hankintojen ja esikaupallisten hankintojen kautta, millä pyritään nopeuttamaan tutkimustulosten ja sovellusten markkinoille saattamista asianomaisilla tutkimusaloilla; Tarkistus 93 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 1 kohta – h alakohta h)  nopeutetaan teollisuuden muutosta muun muassa parantamalla innovointitaitoja; h)  nopeutetaan teollisuuden muutosta ja häiriönsietokykyä arvoketjujen kaikissa osissa muun muassa parantamalla innovointitaitoja; Tarkistus 94 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 1 kohta – h a alakohta (uusi) h a)  parannetaan opiskelijoiden, tutkijoiden ja asiantuntijoiden osaamisen ja kokemuksen tasoa kaikkialla unionissa, kannustetaan kehittämään eri aloille erityisiä korkeakoulututkintoja ja koulutusohjelmia kiinnittäen erityistä huomiota sukupuolinäkökohtiin ja varmistaen mahdollisimman laaja maantieteellinen kattavuus unionissa; Tarkistus 95 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 1 kohta – i alakohta i)  tuetaan asiaan liittyvien unionin politiikkojen sekä sääntelyyn, standardointiin ja kestäviin investointeihin liittyvien toimien näyttöön perustuvaa täytäntöönpanoa Euroopan tasolla ja maailmanlaajuisesti. i)  tuetaan asiaan liittyvien unionin politiikkojen sekä sääntelyyn, standardointiin ja kestäviin investointeihin liittyvien toimien tieteelliseen näyttöön perustuvaa täytäntöönpanoa kansallisella ja Euroopan tasolla sekä maailmanlaajuisesti. Tarkistus 96 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 2 kohta – a alakohta a)  antaa rahoitustukea, pääasiassa avustusten muodossa, epäsuorille tutkimus- ja innovointitoimille, jotka valitaan avointen ja kilpailuun perustuvien ehdotuspyyntöjen perusteella, ellei työohjelmassa toisin mainita; a)  antaa rahoitustukea, pääasiassa avustusten muodossa, epäsuorille tutkimus- ja innovointitoimille, jotka valitaan avointen, oikeudenmukaisten, läpinäkyvien ja kilpailuun perustuvien ehdotuspyyntöjen perusteella, paitsi perustelluissa tapauksissa, jotka mainitaan työohjelmassa; Tarkistus 97 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 2 kohta – b alakohta b)  kehittää tiivistä yhteistyötä ja varmistaa koordinointi muiden eurooppalaisten kumppanuuksien kanssa, myös osoittamalla tarvittaessa osa yhteisyrityksen talousarviosta yhteisiin ehdotuspyyntöihin; b)  kehittää tiivistä yhteistyötä ja varmistaa koordinointi ja synergiat muiden eurooppalaisten kumppanuuksien kanssa, myös osoittamalla tarvittaessa osa yhteisyrityksen talousarviosta yhteisiin ehdotuspyyntöihin; Tarkistus 98 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 2 kohta – c alakohta c)  etsiä synergioita asiaan liittyvien unionin, kansallisen ja alueellisen tason toimien ja ohjelmien kanssa ja tarvittaessa mahdollisuuksia lisärahoitukseen erityisesti niiden toimien ja ohjelmien osalta, joilla tuetaan innovatiivisten ratkaisujen käyttöönottoa, koulutusta ja aluekehitystä, mukaan lukien koheesiopolitiikan rahastot, älykkään erikoistumisen strategioiden mukaisesti; c)  etsiä tehokkaita synergioita asiaan liittyvien unionin, kansallisen ja alueellisen tason toimien ja ohjelmien kanssa ja tarvittaessa mahdollisuuksia lisärahoitukseen erityisesti niiden toimien ja ohjelmien osalta, joilla tuetaan innovatiivisten ratkaisujen käyttöönottoa ja markkinoille saattamista, koulutusta ja aluekehitystä, mukaan lukien koheesiopolitiikan rahastot, älykkään erikoistumisen strategioiden mukaisesti, sekä eurooppalaisten rahoituslaitosten, kuten Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin ja Euroopan investointipankin, sekä asiaankuuluvien teollisten allianssien ja hyväntekeväisyyssäätiöiden ja -trustien kanssa ja varmistaa nämä synergiat; Tarkistus 99 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 2 kohta – c a alakohta (uusi) c a)  vahvistaa tutkimuksen ja innovoinnin yhteyttä 1 päivänä heinäkuuta 2020 annetussa komission tiedonannossa ”Euroopan osaamisohjelma kestävän kilpailukyvyn, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja selviytymis- ja palautumiskyvyn tueksi”, jäljempänä ’Euroopan osaamisohjelma’, kaavailtuihin toimiin, erityisesti niihin, joilla pyritään kehittämään vihreää ja digitaalista siirtymää tukevia taitoja ja lisäämään valmistuneiden määrää STEM-aineissa erityisesti yhteisyritysten toimintaan liittyvissä teollisuusekosysteemeissä; Tarkistus 100 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 2 kohta – d alakohta d)  varmistaa, että niiden toimilla edistetään Horisontti Eurooppa -asetuksen [45 ja 47 artiklassa] vahvistettuja Horisontti Eurooppa -puiteohjelman strategista monivuotista suunnittelua, raportointia, seurantaa ja arviointia koskevia sekä muita vaatimuksia, kuten yhteisen toimintapoliittisen palautekehyksen täytäntöönpanoa; d)  varmistaa, että niiden toimilla edistetään niille itselleen tai niiden tuensaajille aiheutuvaa hallinnollista taakkaa lisäämättä Horisontti Eurooppa ‑asetuksen [45 ja 47 artiklassa] vahvistettuja Horisontti Eurooppa -puiteohjelman strategista monivuotista suunnittelua, raportointia, seurantaa ja arviointia koskevia sekä muita vaatimuksia, kuten yhteisen toimintapoliittisen palautekehyksen täytäntöönpanoa; Tarkistus 101 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 2 kohta – e alakohta e)  edistää pk-yritysten osallistumista niiden toimintaan ja toteuttaa toimia, joilla varmistetaan pk-yrityksille tiedottaminen Horisontti Euroopan tavoitteiden mukaisesti; e)  edistää pk-yritysten ja startup-yritysten ja niiden yhdistysten osallistumista yhteisyritysten toimintaan ja varmistaa se ja varmistaa oikea-aikainen tiedottaminen pk-yrityksille ja startup-yrityksille Horisontti Euroopan tavoitteiden mukaisesti; yksilöidä tarvittaessa ehdotuspyynnöt, joissa pk-yrityksille tai startup-yrityksille on varattu koordinointirooli; Tarkistus 102 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 2 kohta – e a alakohta (uusi) e a)  kehittää toimenpiteitä uusien tulokkaiden, myös pk-yritysten, houkuttelemiseksi yhteisyritysten tutkimus- ja innovointitoimiin ja yhteistyöverkostojen laajentamiseksi sekä edistää nykyisten kansallisten tutkimus- ja innovointiekosysteemien ja -verkostojen parempia keskinäisiä yhteyksiä ja yhteyksiä Euroopan tasolle; Tarkistus 103 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 2 kohta – e b alakohta (uusi) e b)  edistää nuorten tutkijoiden sekä tohtori- ja post doc -opiskelijoiden osallistumista asianomaisten yhteisyritysten toimintaan tiiviissä synergiassa Marie Skłodowska-Curie ‑ohjelman kanssa ja varmistaa tämä; Tarkistus 104 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 2 kohta – f alakohta f)  hankkia käyttöön julkisen ja yksityisen sektorin resurssit, joita tarvitaan tässä asetuksessa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamiseksi; f)  hankkia käyttöön julkisen ja yksityisen sektorin resurssit sekä mahdollisuuksien mukaan lisäresursseja, joita tarvitaan tässä asetuksessa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamiseksi; Tarkistus 105 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 2 kohta – g alakohta g)  seurata edistymistä tässä asetuksessa sekä Horisontti Eurooppa -asetuksen [45 artiklassa] ja [liitteessä V] asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa; g)  seurata edistymistä tässä asetuksessa sekä Horisontti Eurooppa -asetuksen [45 artiklassa] ja [liitteissä III ja V] asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa; Tarkistus 106 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 2 kohta – h alakohta h)  määrittää työohjelmansa ja panna se täytäntöön; h)  kehittää ja panna täytäntöön strateginen tutkimus- ja innovointiohjelma ja tämän perusteella määrittää työohjelmansa ja panna se täytäntöön; Tarkistus 107 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 2 kohta – i alakohta i)  pitää yhteyttä mahdollisimman laajaan sidosryhmäjoukkoon, muun muassa erillisvirastoihin, tutkimusorganisaatioihin ja yliopistoihin, loppukäyttäjiin ja viranomaisiin, erityisesti kunkin aloitteen painopisteiden ja toimien määrittelemiseksi sekä osallisuuden varmistamiseksi; i)  pitää yhteyttä mahdollisimman laajaan sidosryhmäjoukkoon, muun muassa erillisvirastoihin, tutkimusorganisaatioihin ja yliopistoihin, kansalaisjärjestöihin, loppukäyttäjiin, pk-yritysten yhdistyksiin ja viranomaisiin, erityisesti kunkin aloitteen painopisteiden ja toimien määrittelemiseksi sekä osallisuuden, avoimuuden ja yhteiskunnallisen lisäarvon varmistamiseksi; Tarkistus 108 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 2 kohta – j alakohta j)  toteuttaa tiedotusta, viestintää, julkisuutta, levittämistä ja hyödyntämistä koskevia toimia soveltamalla Horisontti Eurooppa -asetuksen [46 artiklaa] soveltuvin osin, kuten asettamalla yksityiskohtaiset tiedot rahoitettujen tutkimus- ja innovointitoimien tuloksista saataville ja käytettäväksi Horisontti Eurooppa -puiteohjelman yhteisessä sähköisessä tietokannassa; j)  toteuttaa tiedotusta, viestintää, julkisuutta, levittämistä ja hyödyntämistä koskevia toimia soveltamalla tämän asetuksen 10 ja 39 artiklaa ja soveltuvin osin Horisontti Eurooppa -asetuksen [46 artiklaa], kuten asettamalla yksityiskohtaiset tiedot rahoitettujen tutkimus- ja innovointitoimien tuloksista suuren yleisön saataville ja käytettäväksi Horisontti Eurooppa -puiteohjelman yhteisessä sähköisessä tietokannassa käyttäjäystävällisellä tavalla; Tarkistus 109 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 2 kohta – j a alakohta (uusi) j a)  edistää tiedotuskampanjoita ja koulutus- ja tulostenlevittämistoimia, joiden toteuttamiseen osallistuu yliopisto-, tiede- ja tietoverkostoja, antaa verkkosivustoillaan asianmukaiset tiedot, mihin kuuluu myös asiaa koskevien asiakirjojen julkaiseminen; Tarkistus 110 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 2 kohta – l alakohta l)  myötävaikuttaa tieteellisen ja poliittisen vuorovaikutuksen tehostamiseen, avoimen tieteen edistämiseen varmistamalla tulosten tehokkaampi hyödyntäminen ja politiikkatarpeiden täyttäminen sekä tulosten nopeampaan levittämiseen ja käyttöönoton edistämiseen; l)  myötävaikuttaa tieteellisen ja poliittisen vuorovaikutuksen tehostamiseen, avoimen tieteen edistämiseen sekä Horisontti Eurooppa ‑asetuksen 14 ja 39 artiklassa vahvistettujen periaatteidensa kunnioittamiseen ja politiikkatarpeiden täyttämiseen sekä tulosten nopeamman hyödyntämisen, levittämisen ja käyttöönoton edistämiseen sekä näkyvyyden parantamiseen Horisontti Eurooppa -asetuksen 51 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla; yhteisyritysten on vahvistettava tiukat säännöt näistä Horisontti Eurooppa ‑asetuksessa vahvistetuista avoimen pääsyn vaatimuksista tehtäville poikkeuksille, ja komissio seuraa avoimeen pääsyyn liittyviä käytäntöjä, ja mahdolliset poikkeukset olisi lueteltava avoimesti asiaankuuluvilla verkkosivustoilla. Tarkistus 111 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 2 kohta – n alakohta n)  tukea komissiota kestävästä sijoittamisesta annetun asetuksen (EU) 2020/852 3 artiklan mukaisten luotettavien tieteeseen perustuvien teknisten arviointikriteerien kehittämisessä ja täytäntöönpanossa seuraamalla ja arvioimalla niiden täytäntöönpanoa sillä talouden alalla, jolla yhteisyritys toimii, jotta tarvittaessa voidaan antaa tapauskohtaista palautetta poliittisille päätöksentekijöille; n)  tukea komissiota asetuksen (EU) 2020/852 3 artiklan mukaisten luotettavien tieteeseen perustuvien teknisten arviointikriteerien kehittämisessä ja täytäntöönpanossa, jos yhteisyritysten toimet kuuluvat tämän asetuksen soveltamisalaan; Tarkistus 112 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 2 kohta – o alakohta o)  ottaa huomioon asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklan mukainen ”ei merkittävää haittaa” -periaate ja tarvittaessa myös kyseisen asetuksen säännökset kestävän rahoituksen saatavuuden parantamiseksi; o)  ottaa tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien yhteisyritysten toimien osalta huomioon asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklan mukainen ”ei merkittävää haittaa” -periaate ja tarvittaessa myös kyseisen asetuksen säännökset kestävän rahoituksen saatavuuden parantamiseksi; Tarkistus 113 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 2 a kohta (uusi) 2 a.  Komissio laatii 2 kohdan c alakohdan soveltamiseksi selkeät, yksinkertaiset ja konkreettiset suuntaviivat erilaisten synergioiden (esimerkiksi varojen siirtojen, vaihtoehtoisen rahoituksen, kumulatiivisen rahoituksen ja yhdistetyn rahoituksen) toteuttamisesta yhteisyrityksissä. Tarkistus 114 Ehdotus asetukseksi 7 artikla – 1 kohta 1.  Yhteisyritykset voivat käynnistää avoimen kiinnostuksenilmaisupyynnön liitännäisosakkaiden valitsemiseksi. Kiinnostuksenilmaisupyynnössä on esitettävä yhteisyrityksen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat keskeiset valmiudet. Kaikki pyynnöt on julkaistava yhteisyrityksen verkkosivustolla, ja niistä on tiedotettava kaikkia asianmukaisia kanavia käyttäen, tarvittaessa myös valtioiden edustajien ryhmän kautta, jotta voidaan varmistaa mahdollisimman laaja osallistuminen yhteisyrityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. 1.  Yhteisyritysten on käynnistettävä avoimia, oikeudenmukaisia ja läpinäkyviä kiinnostuksenilmaisupyyntöjä liitännäisosakkaiden valitsemiseksi edistäen maantieteellisen monimuotoisuuden lisäämistä. Kiinnostuksenilmaisupyynnöt on toteutettava avoimesti ja läpinäkyvästi, ja niissä on esitettävä yhteisyrityksen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat keskeiset valmiudet ja luontoissuorituksia ja rahoitusosuuksia koskevat odotukset. Kaikki pyynnöt on julkaistava yhteisyrityksen verkkosivustolla, ja niistä on tiedotettava kaikkia asianmukaisia kanavia käyttäen, tarvittaessa myös valtioiden edustajien ryhmän kautta, jotta voidaan varmistaa mahdollisimman laaja osallistuminen yhteisyrityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Tarkistus 115 Ehdotus asetukseksi 7 artikla – 2 kohta 2.  Toimitusjohtaja arvioi osakkuushakemukset riippumattomien asiantuntijoiden ja tarvittaessa yhteisyrityksen asiaan liittyvien elinten avustuksella ottaen huomioon hakijan asiakirjoin osoitetun tietämyksen, kokemuksen ja mahdollisen lisäarvon yhteisyrityksen tavoitteiden saavuttamisen kannalta, hakijan taloudellisen vakauden ja hakijan pitkäaikaisen sitoutuneisuuden rahoitukseen ja luontoissuorituksiin yhteisyrityksessä sekä mahdolliset eturistiriidat. 2.  Hallintoneuvosto arvioi osakkuushakemukset riippumattomien asiantuntijoiden ja tarvittaessa yhteisyrityksen asiaan liittyvien elinten, kuten tieteellisen neuvoa-antavan elimen, avustuksella ottaen huomioon hakijan asiakirjoin osoitetun tietämyksen, kokemuksen ja mahdollisen lisäarvon yhteisyrityksen tavoitteiden saavuttamisen kannalta, hakijan taloudellisen vakauden ja hakijan pitkäaikaisen sitoutuneisuuden rahoitukseen ja luontoissuorituksiin yhteisyrityksessä sekä mahdolliset eturistiriidat. Tarkistus 116 Ehdotus asetukseksi 7 artikla – 2 a kohta (uusi) 2 a.  Minkään Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelmaan assosioituneeseen maahan sijoittautuneen oikeussubjektin osakkuus ei saa aiheuttaa yhteisyrityksen perustaja- ja liitännäisosakkaille lisätaakkaa. Tarkistus 117 Ehdotus asetukseksi 7 artikla – 3 kohta 3.  Hallintoneuvosto arvioi ja tarvittaessa hyväksyy osakkuushakemukset. 3.  Hallintoneuvosto arvioi ja hyväksyy tai hylkää osakkuushakemukset. Tarkistus 118 Ehdotus asetukseksi 7 artikla – 4 kohta 4.  Valittujen liitännäisosakkaiden ja yhteisyrityksen edustajana toimivan toimitusjohtajan on allekirjoitettava sitoumuskirje, jossa esitetään yksityiskohtaisesti osakkuuden laajuus sisällön, toiminnan ja keston osalta, liitännäisosakkaiden rahoitusosuus yhteisyrityksessä, mukaan lukien 11 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut suunnitellut täydentävät toimet, sekä määräykset, jotka koskevat liitännäisosakkaiden edustusta ja äänioikeutta hallintoneuvostossa. 4.  Valittujen liitännäisosakkaiden ja yhteisyrityksen edustajana toimivan toimitusjohtajan on allekirjoitettava sitoumuskirje, jossa esitetään yksityiskohtaisesti osakkuuden laajuus sisällön, toiminnan ja keston osalta, liitännäisosakkaiden rahoitusosuus, sekä rahoitus- että luontoissuoritus, yhteisyrityksessä, mukaan lukien 11 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut suunnitellut täydentävät toimet, sekä määräykset, jotka koskevat liitännäisosakkaiden edustusta ja äänioikeutta hallintoneuvostossa. Valittujen liitännäisosakkaiden kirjalliset sitoumukset on julkaistava asianomaisen yhteisyrityksen verkkosivustolla varmistaen, että luottamuksellisuutta koskevia sääntöjä noudatetaan. Tarkistus 119 Ehdotus asetukseksi 8 artikla – 2 kohta 2.  Kunkin osakkaan on ilmoitettava yhteisyritykselle kaikista sulautumisista tai yrityskaupoista, jotka todennäköisesti vaikuttavat yhteisyritykseen, tai sellaisen tahon, joka ei ole yhteisyrityksen osakas, toteuttamasta osakkaan ostosta. 2.  Kunkin osakkaan on ilmoitettava yhteisyritykselle ilman aiheetonta viivytystä kaikista sulautumisista tai yrityskaupoista, jotka todennäköisesti vaikuttavat yhteisyritykseen, tai sellaisen tahon, joka ei ole yhteisyrityksen osakas, toteuttamasta osakkaan ostosta. Tarkistus 120 Ehdotus asetukseksi 8 artikla – 4 kohta 4.  Kunkin yksityisen osakkaan on ilmoitettava yhteisyritykselle kaikista muista merkittävistä muutoksista sen omistuksessa, määräysvallassa tai koostumuksessa. Jos komissio katsoo, että muutos todennäköisesti vaikuttaa unionin tai yhteisyrityksen etuihin turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen liittyvistä syistä, se voi esittää hallintoneuvostolle kyseisen yksityisen osakkaan osakkuuden lakkauttamista. Hallintoneuvosto päättää kyseisen osakkaan osakkuuden lakkauttamisesta. Asianomainen yksityinen osakas ei saa osallistua hallintoneuvoston äänestykseen. 4.  Kunkin yksityisen osakkaan on ilmoitettava yhteisyritykselle ilman aiheetonta viivytystä kaikista muista merkittävistä muutoksista sen omistuksessa, määräysvallassa tai koostumuksessa. Jos komissio katsoo, että muutos todennäköisesti vaikuttaa unionin tai yhteisyrityksen etuihin turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen liittyvistä syistä, se voi esittää hallintoneuvostolle kyseisen yksityisen osakkaan osakkuuden lakkauttamista. Hallintoneuvosto päättää kyseisen osakkaan osakkuuden lakkauttamisesta. Asianomainen yksityinen osakas ei saa osallistua hallintoneuvoston äänestykseen. Tarkistus 121 Ehdotus asetukseksi 9 artikla – 1 kohta 1.  Edellä 2 artiklan 7 kohdassa tarkoitetun rahoituskumppaniehdokkaan on toimitettava hallintoneuvostolle kirjallinen vahvistus. Vahvistuksessa on täsmennettävä kumppanuuden kohde, toiminta ja kesto sekä esitettävä yksityiskohtaisesti hakijan rahoitusosuus yhteisyrityksessä. 1.  Edellä 2 artiklan 7 kohdassa tarkoitetun rahoituskumppaniehdokkaan on toimitettava hallintoneuvostolle kirjallinen vahvistus. Vahvistuksessa on täsmennettävä kumppanuuden kohde, toiminta ja kesto sekä esitettävä yksityiskohtaisesti hakijan rahoitusosuus yhteisyrityksessä. Vahvistus on julkaistava asianomaisen yhteisyrityksen verkkosivustolla varmistaen, että luottamuksellisuutta koskevia sääntöjä noudatetaan. Tarkistus 122 Ehdotus asetukseksi 9 artikla – 2 kohta 2.  Hallintoneuvosto arvioi vahvistuksen ja hyväksyy tai hylkää hakemuksen. 2.  Hallintoneuvosto arvioi vahvistuksen ja ottaa huomioon yhteisyritysten elinten tieteellisen lausunnon sekä mahdollisen eturistiriidan ja hyväksyy tai hylkää hakemuksen. Tarkistus 123 Ehdotus asetukseksi 10 artikla – 1 kohta 1.  Unionin rahoitusosuus yhteisyrityksille, EFTA-määrärahat mukaan luettuina, kattaa hallinnolliset ja toimintamenot toisessa osassa vahvistettuihin enimmäismääriin asti. Toisessa osassa täsmennettyä unionin rahoitusosuutta voidaan korottaa kolmansien maiden rahoitusosuuksilla, jos viimeksi mainitut ovat käytettävissä. 1.  Unionin rahoitusosuus yhteisyrityksille, EFTA-määrärahat mukaan luettuina, kattaa hallinnolliset ja toimintamenot toisessa osassa vahvistettuihin enimmäismääriin asti edellyttäen, että määrä vastaa vähintään muiden osakkaiden kuin unionin tai sen osakkuus- tai sidosyhteisöjen rahoitusosuutta. Toisessa osassa täsmennettyä unionin rahoitusosuutta korotetaan kolmansien maiden rahoitusosuuksilla, kun viimeksi mainitut tulevat saataville Horisontti Eurooppa -asetuksen 16 artiklan 5 kohdan mukaisesti. Tarkistus 124 Ehdotus asetukseksi 10 artikla – 2 a kohta (uusi) 2 a.  Tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettua unionin rahoitusosuutta voidaan täydentää Euroopan unionin elpymisvälineestä Horisontti Eurooppa ‑asetuksen 13 artiklan mukaisesti myönnettävillä määrärahoilla ja monivuotista rahoituskehystä koskevan asetuksen 5 artiklassa tarkoitetuilla sakoilla. Tätä rahoitusosuutta voidaan täydentää myös vapauttamalla sitoumuksia varainhoitoasetuksen 15 artiklan 3 kohdassa säädetyllä tavalla. Unionin rahoitusosuus on mukautettava vastaamaan assosioituneiden maiden rahoitusosuuksia. Jos unionin rahoitusosuutta lisätään, myös muiden osakkaiden kuin unionin rahoitusosuuksia on lisättävä vastaavasti. Unionin rahoitusosuuksien ja muiden osakkaiden kuin unionin rahoitusosuuksien on oltava tasapainossa. Tarkistus 125 Ehdotus asetukseksi 10 artikla – 2 b kohta (uusi) 2 b.  Horisontti Eurooppa -asetuksen 13 artiklan, monivuotista rahoituskehystä koskevan asetuksen 5 artiklan ja varainhoitoasetuksen 15 artiklan 3 kohdan mukaiset unionin lisärahoitusosuudet on jaettava Horisontti Eurooppa -puiteohjelman toisen pilarin klustereissa oikeudenmukaisella tavalla ottaen huomioon unionin tutkimusprioriteetit ja sen toimintapoliittiset tavoitteet. Oikeudenmukaisessa jakamisessa on erityisesti otettava huomioon yhteisyritykset, jotka toimivat aloilla, jotka ovat kärsineet eniten pandemian aikana, ja yhteisyritykset, jotka toimivat aloilla, jotka ovat kärsineet eniten covid-19-pandemian aikana ja jotka ovat kaikkein ratkaisevimpia unionin tavoitteiden saavuttamisen ja sosioekonomisen elpymisen kannalta. Tarkistus 126 Ehdotus asetukseksi 10 artikla – 5 a kohta (uusi) 5 a.  EAKR:n, ESR+:n, EMKVR:n ja maaseuturahaston yhteisrahoittamista ohjelmista sekä elpymis- ja palautumistukivälineestä myönnettävät rahoitusosuudet voidaan katsoa osallistujavaltion rahoitusosuudeksi yhteisyritykseen edellyttäen, että yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen ja rahastokohtaisten asetusten asiaankuuluvia säännöksiä noudatetaan. Komissio laatii yksinkertaiset ja käytännönläheiset ohjeet, joissa täsmennetään, mitä tarkoitetaan osallistujavaltion rahoitusosuudella yhteisyritykseen. Tarkistus 127 Ehdotus asetukseksi 11 artikla – 2 kohta 2.  Jollei toisessa osassa toisin määrätä, yksityisten osakkaiden on ilmoitettava hallintoneuvostolle vuosittain viimeistään maaliskuun 31 päivänä kunakin edellisenä varainhoitovuotena suoritettujen 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen osuuksien arvo. Näiden osuuksien arvon määrittämiseksi kustannukset määritetään asianomaisten oikeussubjektien tavanomaisten kustannuslaskentakäytäntöjen, kunkin oikeussubjektin sijoittautumismaassa sovellettavien kirjanpitosääntöjen ja sovellettavien kansainvälisten kirjanpitosääntöjen ja tilinpäätösstandardien (IFRS-standardit) mukaisesti. Asianomaisen oikeussubjektin nimittämä riippumaton ulkoinen tilintarkastaja varmentaa kustannukset. Asianomainen yhteisyritys voi tarkistaa arvon määrityksessä käytetyn menetelmän, jos varmennuksen osalta on epävarmuutta. Asianmukaisesti määritellyissä tapauksissa hallintoneuvosto voi antaa luvan käyttää kertakorvauksia tai yksikkökustannuksia rahoitusosuuksien arvon määrittämiseen. 2.  Jollei toisessa osassa toisin määrätä, yksityisten osakkaiden on ilmoitettava hallintoneuvostolle vuosittain viimeistään 30 päivänä kesäkuuta edellisenä varainhoitovuotena suoritettujen 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen osuuksien arvo. Näiden osuuksien arvon määrittämiseksi kustannukset määritetään asianomaisten oikeussubjektien tavanomaisten kustannuslaskentakäytäntöjen, kunkin oikeussubjektin sijoittautumismaassa sovellettavien kirjanpitosääntöjen ja sovellettavien kansainvälisten kirjanpitosääntöjen ja tilinpäätösstandardien (IFRS-standardit) mukaisesti. Asianomainen yhteisyritys tai mikään unionin elin ei tarkasta aiheutuneita kustannuksia, vaan asianomaisen oikeussubjektin nimittämä riippumaton ulkoinen tilintarkastaja varmentaa ne. Asianomainen yhteisyritys voi tarkistaa arvon määrityksessä käytetyn menetelmän, jos varmennuksen osalta on epävarmuutta. Asianmukaisesti määritellyissä tapauksissa hallintoneuvosto voi antaa luvan käyttää kertakorvauksia tai yksikkökustannuksia rahoitusosuuksien arvon määrittämiseen. Tarkistus 128 Ehdotus asetukseksi 11 artikla – 3 kohta 3.  Tätä asetusta sovellettaessa asianomainen yhteisyritys tai unionin elin eivät tarkasta täydentävistä toimista aiheutuneita kustannuksia. Poistetaan. Tarkistus 129 Ehdotus asetukseksi 11 artikla – 7 kohta – johdantokappale 7.  Komissio voi lakkauttaa unionin yhteisyritykselle suorittaman rahoitusosuuden, vähentää sitä suhteellisesti, keskeyttää sen suorittamisen tai panna alulle 43 artiklassa tarkoitetun purkamismenettelyn seuraavissa tapauksissa: 7.  Komissio voi Horisontti Eurooppa -asetuksen 37 artiklan 7 kohdassa säädetyn keskinäisen vakuutusjärjestelmän aktivoituaan lakkauttaa unionin yhteisyritykselle suorittaman rahoitusosuuden, vähentää sitä suhteellisesti, keskeyttää sen suorittamisen tai panna alulle 43 artiklassa tarkoitetun purkamismenettelyn seuraavissa tapauksissa: Tarkistus 130 Ehdotus asetukseksi 11 artikla – 9 a kohta (uusi) 9 a.  Euroopan parlamentille on ilmoitettava kaikista muutoksista unionin rahoitusosuuksiin. Tarkistus 131 Ehdotus asetukseksi 11 aartikla (uusi) 11 a artikla Ennen työohjelman hyväksymistä kunkin osallistujavaltion on tapauksen mukaan tehtävä suuntaa-antava sitoumus yhteisyritykseen suorittamiensa kansallisten rahoitusosuuksien määrästä. Horisontti Eurooppa -asetuksen 22 artiklassa vahvistettujen kriteereiden lisäksi työohjelmaan voi sisältyä liitteenä kansallisia oikeussubjekteja koskevia kelpoisuuskriteerejä. Kunkin osallistujavaltion on annettava yhteisyrityksen tehtäväksi ehdotusten arviointi Horisontti Eurooppa -puiteohjelman sääntöjen ja kriteereiden mukaisesti. Ehdotukset on valittava arviointikomitean laatiman järjestysluettelon perusteella. Hallintoneuvosto voi poiketa tästä luettelosta asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa erityisesti varmistaakseen hankekokonaisuusmenettelyn yleisen johdonmukaisuuden. Tarkistus 132 Ehdotus asetukseksi 12 artikla – 1 kohta – johdantokappale 1.  Yhteisyritysten on vuoden kuluessa tämän asetuksen hyväksymisestä tehtävä palvelutasosopimuksia yhteisistä tukitoiminnoista, jollei toisessa osassa toisin mainita ja edellyttäen, että on olemassa tarve taata unionin taloudellisten etujen samantasoinen suoja, kun talousarvion toteuttamistehtäviä siirretään yhteisyrityksille. Näiden toimintojen on katettava seuraavat osa-alueet edellyttäen, että niiden toteutettavuus vahvistetaan ja käytettävissä olevat resurssit selvitetään: 1.  Yhteisyritykset voivat hoitaa yhteisiä tukitoimintoja tekemällä palvelutasosopimuksia yhteisistä tukitoiminnoista, jollei toisessa osassa toisin mainita ja edellyttäen, että on olemassa tarve taata unionin taloudellisten etujen samantasoinen suoja, kun talousarvion toteuttamistehtäviä siirretään yhteisyrityksille. Nämä toiminnot voivat kattaa seuraavat osa-alueet edellyttäen, että niiden toteutettavuus vahvistetaan ja käytettävissä olevat resurssit selvitetään eikä niillä rajoiteta yhteisyritysten tutkimusaloja: Tarkistus 133 Ehdotus asetukseksi 12 artikla – 1 kohta – g a alakohta (uusi) g a)  parhaiden käytäntöjen vaihdon edistäminen yhteisyritysten välillä. Tarkistus 134 Ehdotus asetukseksi 12 artikla – 2 kohta 2.  Yhden tai useamman valitun yhteisyrityksen on tarjottava 1 kohdassa tarkoitetut yhteiset tukitoiminnot kaikille muille yhteisyrityksille. Toisiinsa liittyvät toiminnot on säilytettävä samassa yhteisyrityksessä yhtenäisen organisaatiorakenteen varmistamiseksi. 2.  Yksi tai useampi valittu yhteisyritys voi tarjota 1 kohdassa tarkoitetut yhteiset tukitoiminnot kaikille muille yhteisyrityksille. Toisiinsa liittyvät toiminnot on säilytettävä samassa yhteisyrityksessä yhtenäisen organisaatiorakenteen varmistamiseksi. Tarkistus 135 Ehdotus asetukseksi 12 artikla – 4 kohta 4.  Henkilöstö, joka on siirretty hoitamaan toisen yhteisyrityksen vastuulla olevia tukitoimintoja, voidaan siirtää tukitoiminnoista vastaavaan yhteisyritykseen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta yhteisyrityksen muihin tehtäviin osoittamista tai muita hallinnollisia järjestelyjä, joilla ei ole vaikutusta työsopimuksiin. Jos asianomainen henkilöstön jäsen ilmoittaa kirjallisesti kieltäytymisestään, yhteisyritys voi irtisanoa hänen työsopimuksensa muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 47 artiklassa tarkoitetuin edellytyksin. 4.  Henkilöstö, joka hoitaa jollekin yhteisyritykselle siirrettyjä yhteisiä tukitoimintoja, voidaan siirtää tukitoiminnoista vastaavaan yhteisyritykseen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta yhteisyrityksen muihin tehtäviin osoittamista tai muita hallinnollisia järjestelyjä, joilla ei ole vaikutusta työsopimuksiin. Jos asianomainen henkilöstön jäsen ilmoittaa kirjallisesti kieltäytymisestään, yhteisyritys voi irtisanoa hänen työsopimuksensa muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 47 artiklassa tarkoitetuin edellytyksin. Tarkistus 136 Ehdotus asetukseksi 12 artikla – 5 kohta 5.  Edellä 4 kohdassa tarkoitetun henkilöstön osalta, joka siirretään yhteisiä tukitoimintoja hoitavaan yhteisyritykseen, on säilytettävä henkilöstön työsopimukset, tehtäväryhmät ja palkkaluokat saman tyyppisinä sekä katsottava, että asianomainen henkilöstö on suorittanut koko palveluksensa kyseisessä yhteisyrityksessä. 5.  Edellä 4 kohdassa tarkoitetun henkilöstön osalta, joka siirretään tiettyjä yhteisiä tehtäviä hoitavaan yhteisyritykseen, on säilytettävä henkilöstön työsopimukset, tehtäväryhmät ja palkkaluokat saman tyyppisinä sekä katsottava, että asianomainen henkilöstö on suorittanut koko palveluksensa kyseisessä yhteisyrityksessä. Tarkistus 137 Ehdotus asetukseksi 13 artikla – 1 kohta 1.  Kullakin yhteisyrityksellä on hallintoneuvosto ja toimitusjohtaja. 1.  Kullakin yhteisyrityksellä on hallintoneuvosto ja toimitusjohtaja sekä elin, joka antaa tieteellistä neuvontaa 19 artiklan mukaisesti. Tarkistus 138 Ehdotus asetukseksi 14 artikla – 1 a kohta (uusi) 1 a.  Hallintoneuvoston kokoonpanossa olisi pyrittävä parhaalla mahdollisella tavalla noudattamaan sukupuolten tasapuolista edustusta, ja sen olisi oltava maantieteellisesti moninainen ja edustettava eri aloja ja eri taustoja, riippuen jäsenten asemasta omilla pätevyysaloillaan. Tarkistus 139 Ehdotus asetukseksi 15 artikla – 3 kohta 3.  Unioni ja muut edustajat nimittävät hallintoneuvoston puheenjohtajan vuorollaan vuosittain, jollei toisessa osassa toisin määrätä. 3.  Unioni ja muut edustajat nimittävät hallintoneuvoston puheenjohtajan vuorollaan vuosittain jäsentensä keskuudesta, jollei toisessa osassa toisin määrätä. Tarkistus 140 Ehdotus asetukseksi 15 artikla – 4 kohta 4.  Hallintoneuvosto kokoontuu sääntömääräisiin istuntoihin vähintään kaksi kertaa vuodessa. Ylimääräisiä kokouksia voidaan kutsua koolle puheenjohtajan, toimitusjohtajan, komission tai muiden osakkaiden kuin unionin tai osallistujavaltioiden edustajien enemmistön pyynnöstä. Puheenjohtaja kutsuu hallintoneuvoston koolle, ja kokoukset pidetään asianomaisen yhteisyrityksen kotipaikassa, jollei hallintoneuvosto poikkeuksellisesti toisin päätä asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa. 4.  Hallintoneuvosto kokoontuu sääntömääräisiin istuntoihin vähintään kaksi kertaa vuodessa. Ylimääräisiä kokouksia voidaan kutsua koolle puheenjohtajan, toimitusjohtajan, komission tai muiden osakkaiden kuin unionin tai osallistujavaltioiden edustajien enemmistön pyynnöstä. Puheenjohtaja kutsuu hallintoneuvoston koolle, ja kokoukset pidetään asianomaisen yhteisyrityksen kotipaikassa, jollei hallintoneuvosto poikkeuksellisesti toisin päätä asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa. Osallistujaluettelo, esityslista ja kokouspöytäkirja on julkaistava hyvissä ajoin asianomaisen yhteisyrityksen verkkosivustolla. Tarkistus 141 Ehdotus asetukseksi 15 artikla – 7 kohta 7.  Puheenjohtaja voi tapauskohtaisesti kutsua myös muita henkilöitä, erityisesti muiden eurooppalaisten kumppanuuksien edustajia, toimeenpanovirastoja tai sääntelyvirastoja, unionin alueellisia viranomaisia ja eurooppalaisia teknologiayhteisöjä, osallistumaan kokouksiin tarkkailijoina luottamuksellisuutta ja eturistiriitoja koskevien sääntöjen mukaisesti. 7.  Puheenjohtaja voi tapauskohtaisesti kutsua myös muita henkilöitä, erityisesti muiden eurooppalaisten kumppanuuksien edustajia, toimeenpanovirastoja tai sääntelyvirastoja, osallistujavaltioiden edustajia, unionin kansallisia ja alueellisia viranomaisia ja eurooppalaisia teknologiayhteisöjä, osallistumaan kokouksiin tarkkailijoina luottamuksellisuutta ja eturistiriitoja koskevien sääntöjen mukaisesti. Tarkistus 142 Ehdotus asetukseksi 15 artikla – 10 kohta 10.  Hallintoneuvosto vahvistaa oman työjärjestyksensä. 10.  Hallintoneuvosto vahvistaa oman työjärjestyksensä, mukaan lukien toimenpiteet, joilla vältetään eturistiriidat päätöksentekoprosessissa. Tarkistus 143 Ehdotus asetukseksi 15 artikla – 11 kohta 11.  Osakkaiden edustajia sitovat käytännesääntöjen määräykset. Käytännesäännöissä on vahvistettava tällaisten jäsenten velvollisuudet asianomaisen yhteisyrityksen ja unionin koskemattomuuden ja maineen turvaamiseksi. 11.  Osakkaiden edustajia ja tarkkailijoita sitovat käytännesääntöjen määräykset. Käytännesäännöissä on vahvistettava tällaisten jäsenten velvollisuudet asianomaisen yhteisyrityksen ja unionin koskemattomuuden ja maineen turvaamiseksi. Tarkistus 144 Ehdotus asetukseksi 16 artikla – 1 kohta – 1 alakohta Kunkin yhteisyrityksen hallintoneuvostolla on yleinen vastuu kyseisen yhteisyrityksen strategisesta ohjauksesta ja toiminnasta, ja se valvoo yhteisyrityksen toimien toteuttamista. Kunkin yhteisyrityksen hallintoneuvostolla on yleinen vastuu kyseisen yhteisyrityksen strategisesta ohjauksesta ja toiminnasta sekä johdonmukaisuudesta unionin yleisten tavoitteiden ja politiikkojen kanssa, ja se valvoo yhteisyrityksen toimien toteuttamista. Tarkistus 145 Ehdotus asetukseksi 16 artikla – 1 kohta – 2 alakohta Komissio pyrkii hallintoneuvostossa toimiessaan varmistamaan koordinoinnin yhteisyritysten toimien ja unionin rahoitusohjelmien asianomaisten toimien välillä, jotta voidaan edistää synergioita ja täydentävyyttä tutkimusyhteistyöhön kuuluvia painotuksia määritettäessä. Komissio pyrkii hallintoneuvostossa toimiessaan varmistamaan koordinoinnin yhteisyritysten toimien ja unionin rahoitusohjelmien asianomaisten toimien välillä, jotta voidaan edistää synergioita ja täydentävyyttä ja välttää päällekkäisyyksiä tutkimusyhteistyöhön kuuluvia painotuksia määritettäessä. Komissio varmistaa, että yhteisyrityksillä on asianmukainen toimeksianto, toimintaohjeet ja tehokkaat mekanismit, joilla ohjataan, hallinnoidaan ja toteutetaan synergioita tutkimusyhteistyön aiheiden ja tuloksena olevien hankkeiden kanssa. Tarkistus 146 Ehdotus asetukseksi 16 artikla – 2 kohta – a alakohta a)  varmistaa yhteisyrityksen tutkimus- ja innovointiohjelman ja yksittäisten toimien edistymisen tiivis ja oikea-aikainen seuranta suhteessa komission painopisteisiin ja strategiseen tutkimus- ja innovointiohjelmaan ja toteuttaa tarvittaessa korjaavia toimenpiteitä varmistaakseen, että yhteisyritys saavuttaa tavoitteensa; a)  toteuttaa toimenpiteitä, joilla varmistetaan yhteisyrityksen yleisten, erityisten ja toiminnallisten tavoitteiden täytäntöönpano, arvioida niiden tehoa ja vaikuttavuutta, varmistaa yhteisyrityksen tutkimus- ja innovointiohjelman ja yksittäisten toimien edistymisen tiivis ja oikea-aikainen seuranta suhteessa unionin yleisten tavoitteiden ja politiikkojen painopisteisiin ja strategiseen tutkimus- ja innovointiohjelmaan ja toteuttaa tarvittaessa korjaavia toimenpiteitä varmistaakseen, että yhteisyritys saavuttaa tavoitteensa; Tarkistus 147 Ehdotus asetukseksi 16 artikla – 2 kohta – b alakohta b)  arvioida, hyväksyä tai hylätä osakkuushakemukset 7 artiklan mukaisesti; b)  arvioida, hyväksyä tai hylätä osakkuushakemukset 7 artiklan mukaisesti ottaen huomioon 19 artiklan mukaisen tieteellisen neuvoa-antavan elimen lausunnon ja mahdolliset eturistiriidat; Tarkistus 148 Ehdotus asetukseksi 16 artikla – 2 kohta – c alakohta c)  arvioida, hyväksyä tai hylätä mahdolliset rahoituskumppanihakemukset 9 artiklan mukaisesti; c)  arvioida, hyväksyä tai hylätä mahdolliset rahoituskumppanihakemukset 9 artiklan mukaisesti ottaen huomioon 19 artiklan mukaisen tieteellisen neuvoa-antavan elimen lausunnon ja mahdolliset eturistiriidat; Tarkistus 149 Ehdotus asetukseksi 16 artikla – 2 kohta – i alakohta i)  nimittää tai erottaa toimitusjohtaja, jatkaa hänen toimikauttaan, opastaa häntä ja valvoa hänen suoriutumistaan tehtävistään; i)  nimittää toimitusjohtaja avoimen ja läpinäkyvän menettelyn perusteella tai erottaa hänet, jatkaa hänen toimikauttaan, opastaa häntä ja valvoa hänen suoriutumistaan tehtävistään 17 artiklan mukaisesti, myös määrittämällä keskeisiä suorituskykyindikaattoreita toimitusjohtajan suoriutumisen arvioimiseksi; Tarkistus 150 Ehdotus asetukseksi 16 artikla – 2 kohta – j alakohta j)  hyväksyä strateginen tutkimus- ja innovointiohjelma aloitteen alussa ja muuttaa sitä tarvittaessa koko Horisontti Eurooppa -puiteohjelman keston ajan. Strategisessa tutkimus- ja innovointiohjelmassa määritellään kumppanuuden aiottu vaikutus, kaavailtu toimintakokonaisuus, mitattavissa olevat odotetut tulokset, resurssit, tuotokset ja välitavoitteet määritellyn ajan kuluessa. Siinä määritellään myös muut eurooppalaiset kumppanuudet, joiden kanssa yhteisyritys aloittaa virallisen ja säännöllisen yhteistyön, sekä mahdollisuudet synergioihin yhteisyrityksen toimien ja kansallisten tai alueellisten aloitteiden ja politiikkojen välillä osallistujavaltioiden tai valtioiden edustajien ryhmän saamien tietojen perusteella ja mahdollisuudet synergioihin muiden unionin ohjelmien kanssa; j)  hyväksyä strateginen tutkimus- ja innovointiohjelma aloitteen alussa, ja muuttaa sitä tarvittaessa koko Horisontti Eurooppa -puiteohjelman keston ajan sen palautteen perusteella, jota se saa kaikilta kumppaneilta, mukaan lukien yksityinen sektori, tiedeyhteisö, jäsenvaltioiden edustajat ja asianomaisen yhteisyrityksen alalla toimivat kansalaisjärjestöt. Strategisessa tutkimus- ja innovointiohjelmassa määritellään kumppanuuden aiottu vaikutus, kaavailtu toimintakokonaisuus, mitattavissa olevat odotetut tulokset, resurssit, tuotokset ja välitavoitteet määritellyn ajan kuluessa. Siinä määritellään myös muut eurooppalaiset kumppanuudet, joiden kanssa yhteisyritys aloittaa virallisen ja säännöllisen yhteistyön, sekä mahdollisuudet synergioihin yhteisyrityksen toimien ja kansallisten tai alueellisten aloitteiden ja politiikkojen välillä osallistujavaltioiden tai valtioiden edustajien ryhmän saamien tietojen perusteella ja komission antamien suuntaviivojen mukaisesti mahdollisuudet synergioihin muiden unionin ohjelmien ja politiikkojen kanssa, mukaan lukien Euroopan osaamisohjelmassa suunnitellut toimet; Tarkistus 151 Ehdotus asetukseksi 16 artikla – 2 kohta – k alakohta k)  hyväksyä toimitusjohtajan ehdottama työohjelma ja vastaavat menoarviot strategisen tutkimus- ja innovointiohjelman täytäntöönpanemiseksi, mukaan lukien hallinnolliset toimet, ehdotuspyyntöjen sisältö, yhteisten ehdotuspyyntöjen kohteena olevat tutkimusalat ja yhteistyö muiden kumppanien kanssa, ehdotuspyyntöjen aihekohtainen sovellettava rahoitusosuus sekä asiaan liittyvät ehdotuksenjättö-, arviointi-, valinta-, rahoituksenmyöntämis- ja uudelleentarkastelumenettelyjä koskevat säännöt kiinnittäen erityistä huomiota palautteeseen politiikan vaatimusten näkökulmasta; k)  hyväksyä toimitusjohtajan ehdottama työohjelma ja vastaavat menoarviot strategisen tutkimus- ja innovointiohjelman täytäntöönpanemiseksi, mukaan lukien hallinnolliset toimet, ehdotuspyyntöjen sisältö, jonka osalta varmistetaan huolellisesti, että osa avoimista ehdotuspyynnöistä kattaa myös alhaisemman teknologisen valmiuden tason, perusteet sukupuolten tasapuoliseen edustukseen ja maantieteelliseen monimuotoisuuteen perustuvan osallistumisen edistämiseksi, yhteisten ehdotuspyyntöjen kohteena olevat tutkimusalat ja yhteistyö muiden kumppanien kanssa ja synergiat muiden unionin ohjelmien kanssa, ehdotuspyyntöjen aihekohtainen sovellettava rahoitusosuus sekä asiaan liittyvät ehdotuksenjättö-, arviointi-, valinta-, rahoituksenmyöntämis- ja uudelleentarkastelumenettelyjä koskevat säännöt, mukaan lukien erityiset menettelyt eturistiriitojen tunnistamiseksi ja välttämiseksi, ja kiinnittäen erityistä huomiota palautteeseen politiikan vaatimusten näkökulmasta; Tarkistus 152 Ehdotus asetukseksi 16 artikla – 2 kohta – k a alakohta (uusi) k a)  tukea yhteisyritysten toiminnan näkyvyyttä ja avoimuutta ja hyväksyä toimenpiteitä uusien tulokkaiden, erityisesti pk-yritysten, yliopistojen, tutkimusorganisaatioiden ja kansalaisjärjestöjen, houkuttelemiseksi yhteisyritysten toimintaan ja toimiin ja samalla varmistaa, että suuri yleisö ja kansalaisjärjestöt valvovat niitä tehokkaasti; Tarkistus 153 Ehdotus asetukseksi 16 artikla – 2 kohta – m a alakohta (uusi) m a)  toteuttaa asianmukaisia ja korjaavia toimenpiteitä komission 171 artiklan säännösten mukaisesti tekemän väliarvioinnin tulosten ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimen suorittaman vuotuisen tarkastuksen tulosten perusteella; Tarkistus 154 Ehdotus asetukseksi 16 artikla – 2 kohta – n alakohta n)  arvioida konsolidoitu vuotuinen toimintakertomus, mukaan lukien vastaavat menot ja muiden eurooppalaisten kumppanuuksien kanssa yhteisiin ehdotuspyyntöihin osoitetut määrärahat; n)  arvioida ja vahvistaa konsolidoitu vuotuinen toimintakertomus, mukaan lukien vastaavat menot ja muiden eurooppalaisten kumppanuuksien kanssa yhteisiin ehdotuspyyntöihin osoitetut määrärahat; Tarkistus 155 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 2 kohta – s alakohta s)  hyväksyä luettelo rahoitettaviksi valituista toimista; s)  hyväksyä luettelo rahoitettaviksi valituista toimista tarvittaessa tieteellistä neuvoa-antavaa elintä kuultuaan; Tarkistus 156 Ehdotus asetukseksi 16 artikla – 2 kohta – u alakohta u)  hyväksyä säännöt kansallisten asiantuntijoiden tilapäisestä siirtämisestä yhteisyrityksiin tai harjoittelijoiden käyttämisestä; u)  hyväksyä säännöt kansallisten asiantuntijoiden tilapäisestä siirtämisestä yhteisyrityksiin, myös heille maksettavasta korvauksesta, tai harjoittelijoiden käyttämisestä; Tarkistus 157 Ehdotus asetukseksi 16 artikla – 2 kohta – w alakohta w)  toimittaa komissiolle tarvittaessa kaikki tämän asetuksen muuttamista koskevat yhteisyrityksen osakkaiden pyynnöt; w)  kerätä ja toimittaa komissiolle tarvittaessa mahdolliset tämän asetuksen muuttamista koskevat pyynnöt; Tarkistus 158 Ehdotus asetukseksi 16 artikla – 2 kohta – y alakohta y)  hyväksyä vuoden 2022 loppuun mennessä suunnitelma Horisontti Eurooppa -puiteohjelmasta yhteisyritykselle myönnetyn rahoituksen asteittaisesta lopettamisesta toimitusjohtajan suosituksesta; y)  hyväksyä viimeistään vuoden kuluttua Horisontti Eurooppa -asetuksen 52 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun Horisontti Eurooppa -puiteohjelman väliarvioinnin jälkeen ja viimeistään vuonna 2025 suunnitelma Horisontti Eurooppa -puiteohjelmasta yhteisyritykselle myönnetyn rahoituksen asteittaisesta lopettamisesta toimitusjohtajan suosituksesta; Tarkistus 159 Ehdotus asetukseksi 17 artikla – 1 kohta 1.  Hallintoneuvosto nimittää toimitusjohtajan ansioiden ja pätevyyden perusteella komission esittämästä ehdokasluettelosta noudattaen avointa ja läpinäkyvää valintamenettelyä, jossa huomioidaan myös sukupuolten tasapuolisen edustuksen periaate. 1.  Hallintoneuvosto nimittää toimitusjohtajan ansioiden, pätevyyden ja asiaan liittyvän kokemuksen perusteella komission esittämästä ehdokasluettelosta noudattaen avointa ja läpinäkyvää kiinnostuksenilmaisupyyntöä ja sen jälkeistä valintamenettelyä, jossa huomioidaan myös huippuosaamisen, sukupuolten tasapuolisen edustuksen ja maantieteellisen moninaisuuden periaate. Tarkistus 160 Ehdotus asetukseksi 17 artikla – 2 kohta 2.  Komissio esittää luettelon toimitusjohtajaehdokkaista kuultuaan yhteisyrityksen muita osakkaita kuin unionia. Tätä varten yhteisyrityksen muut osakkaat kuin unioni nimittävät yhteisymmärryksessä edustajansa sekä hallintoneuvostoa edustavan tarkkailijan. 2.  Komissio esittää luettelon toimitusjohtajaehdokkaista kuultuaan yhteisyrityksen muita osakkaita kuin unionia. Ehdokasluettelossa on oltava vähintään 50 prosenttia ehdokkaita eri sukupuolesta. Komissio pyrkii parhaansa mukaan varmistamaan sukupuolten tasapuolisen edustuksen. Tätä varten yhteisyrityksen muut osakkaat kuin unioni nimittävät yhteisymmärryksessä edustajansa sekä hallintoneuvostoa edustavan tarkkailijan. Komissio suorittaa valintamenettelyn tiukimpia avoimuutta koskevia vaatimuksia noudattaen muun muassa ilmoittamalla ehdokkaille selkeän aikataulun ja antamalla heille asiaankuuluvat tiedot sekä julkistamalla ehdokasluettelon ja lopputulokset kunkin yhteisyrityksen osalta. Tarkistus 161 Ehdotus asetukseksi 17 artikla – 3 a kohta (uusi) 3 a.  Valitun toimitusjohtajan on ennen nimittämistä allekirjoitettava ilmoitus eturistiriidattomuudesta sekä taloudellisia sidonnaisuuksia koskeva ilmoitus, jossa mainitaan vähintään hänen työtehtävänsä viiden vuoden ajalta ennen tehtävään ryhtymistä yhteisyrityksessä sekä hänen jäsenyytensä kyseisenä aikana yritysten, valtiosta riippumattomien järjestöjen, yhdistysten tai muiden oikeushenkilöinä olemassa olevien elinten hallituksissa tai komiteoissa. Sekä ilmoitus eturistiriidattomuudesta että taloudellisia sidonnaisuuksia koskeva ilmoitus on asetettava helposti saataville yhteisyrityksen verkkosivustolla. Tarkistus 162 Ehdotus asetukseksi 17 artikla – 4 kohta 4.  Toimitusjohtajan toimikausi on neljä vuotta. Toimikauden päättyessä komissio laatii muita osakkaita kuin unionia kuultuaan arvion tavasta, jolla toimitusjohtaja on hoitanut tehtäviään, sekä yhteisyrityksen tulevista tehtävistä ja haasteista. 4.  Toimitusjohtajan toimikausi on neljä vuotta. Toimikauden päättyessä komissio laatii muita osakkaita kuin unionia kuultuaan arvion tavasta, jolla toimitusjohtaja on hoitanut tehtäviään, sekä yhteisyrityksen tulevista tehtävistä ja haasteista, myös arvioimalla 16 artiklan 2 kohdan i alakohdassa tarkoitettuja keskeisiä suorituskykyindikaattoreita. Tarkistus 163 Ehdotus asetukseksi 18 artikla – 4 kohta – c alakohta c)  laatia ja toimittaa hallintoneuvoston hyväksyttäväksi yhteisyrityksen työohjelma ja sitä vastaavat menoarviot strategisen tutkimus- ja innovointiohjelman toteuttamiseksi; c)  laatia ja toimittaa hallintoneuvoston hyväksyttäväksi yhteisyrityksen työohjelma, joka perustuu palautteeseen, jota se saa kumppaneilta, mukaan lukien yksityinen sektori, tiedeyhteisö, jäsenvaltioiden edustajat ja asianomaisen yhteisyrityksen alalla toimivat kansalaisjärjestöt, ja sitä vastaavat menoarviot strategisen tutkimus- ja innovointiohjelman toteuttamiseksi; Tarkistus 164 Ehdotus asetukseksi 18 artikla – 4 kohta – f a alakohta (uusi) f a)  seurata uusien tulokkaiden, etenkin pk-yritysten, yliopistojen ja tutkimusorganisaatioiden sekä kansalaisjärjestöjen, houkuttelemiseen tähtäävien toimenpiteiden toteuttamista; Tarkistus 165 Ehdotus asetukseksi 18 artikla – 4 kohta – n alakohta n)  toteuttaa yhteisyrityksen viestintäpolitiikkaa; n)  laatia ja toteuttaa kansalaiset ja pk-yrityksen huomioon ottavaa yhteisyrityksen viestintäpolitiikkaa; Tarkistus 166 Ehdotus asetukseksi 18 artikla – 4 kohta – q alakohta q)  suojata unionin taloudellisia etuja petoksia, lahjontaa ja muuta laitonta toimintaa ehkäisevillä toimenpiteillä, tehokkailla tarkastuksilla ja, jos sääntöjenvastaisuuksia havaitaan, perimällä aiheettomasti maksetut määrät takaisin sekä tarvittaessa käyttämällä tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia hallinnollisia ja taloudellisia seuraamuksia; q)  suojata unionin ja muiden osakkaiden kuin unionin taloudellisia etuja petoksia, eturistiriitoja, lahjontaa ja muuta laitonta toimintaa ehkäisevillä toimenpiteillä, tehokkailla tarkastuksilla ja, jos sääntöjenvastaisuuksia havaitaan, perimällä aiheettomasti maksetut määrät takaisin sekä tarvittaessa käyttämällä tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia hallinnollisia ja taloudellisia seuraamuksia; Tarkistus 167 Ehdotus asetukseksi 18 artikla – 6 kohta – b alakohta b)  hallinnoida yhteisyrityksen työohjelman täytäntöönpanoa koko täytäntöönpanosyklin ajan; b)  hallinnoida yhteisyrityksen työohjelman täytäntöönpanoa koko täytäntöönpanosyklin ajan ja varmistaa, että työohjelma ja siihen tehdyt muutokset julkaistaan; Tarkistus 168 Ehdotus asetukseksi 18 artikla – 6 kohta – c alakohta c)  tarjota yhteisyrityksen osakkaille ja elimille kaikki asiaankuuluva tieto ja tuki, joita ne tarvitsevat tehtäviensä suorittamiseksi; c)  tarjota yhteisyrityksen osakkaille ja elimille ajoissa kaikki asiaankuuluva tieto ja tuki, joita ne tarvitsevat tehtäviensä suorittamiseksi; Tarkistus 169 Ehdotus asetukseksi 19 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – johdantokappale 1.  Yhteisyritysten on pyydettävä riippumatonta tieteellistä neuvontaa: 1.  Ellei tämän asetuksen toisessa osassa muuta säädetä, yhteisyritysten on pyydettävä riippumatonta tieteellistä neuvontaa tieteelliseltä neuvoa-antavalta elimeltä, jonka yhteisyritys perustaa tämän asetuksen toisessa osassa vahvistettujen asiaa koskevien säännösten mukaisesti. Yhteisyritykset voivat tarvittaessa pyytää tilapäistä ulkopuolista riippumatonta asiantuntija-apua erityiskysymyksissä. Tarkistus 170 Ehdotus asetukseksi 19 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – a alakohta a)  tieteelliseltä neuvoa-antavalta elimeltä, jonka yhteisyritys perustaa toisessa osassa vahvistettujen säännösten mukaisesti, tai sen jäseniltä, jollei tämän artiklan säännöksistä muuta johdu; ja/tai Poistetaan. Tarkistus 171 Ehdotus asetukseksi 19 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – b alakohta b)  yhteisyrityksen hallintoneuvosto voi tapauskohtaisesti pyytää neuvoa erityiskysymyksissä ulkopuolisilta asiantuntijoilta. Poistetaan. Tarkistus 172 Ehdotus asetukseksi 19 artikla – 1 kohta – 2 alakohta Poikkeustapauksissa ja asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa yhteisyrityksen muut osakkaat kuin unioni voivat hoitaa osan tieteelliseen neuvontaan liittyvistä tehtävistä edellyttäen, että eturistiriitoja ei ole. Poistetaan. Tarkistus 173 Ehdotus asetukseksi 19 artikla – 2 kohta 2.  Tieteellisen neuvoa-antavan elimen jäsenten asiantuntijoiden on oltava tasapuolisesti edustettuina yhteisyrityksen toimissa, myös sukupuolten tasapuolisen edustuksen osalta. Tieteellisen neuvoa-antavan elimen jäsenillä on oltava tarvittava pätevyys ja asiantuntemus, myös tekniikan alalta, jotta yhteisyritykselle voidaan antaa tieteelliseen tietoon perustuvia suosituksia ottaen myös huomioon suositusten sosioekonomiset vaikutukset ja yhteisyrityksen tavoitteet. 2.  Tieteellisen neuvoa-antavan elimen jäsenten asiantuntijoiden on oltava tasapuolisesti edustettuina yhteisyrityksen toimissa, myös huippuosaamisen, sukupuolten tasapuolisen edustuksen ja maantieteellisen monimuotoisuuden osalta. Tieteellisen neuvoa-antavan elimen jäsenillä on oltava tarvittava pätevyys ja asiantuntemus, myös tekniikan alalta, jotta yhteisyritykselle voidaan antaa tieteelliseen tietoon perustuvia suosituksia ottaen myös huomioon suositusten ilmasto- ja ympäristövaikutukset sekä sosioekonomiset vaikutukset, myös vaikutukset kilpailukykyyn ja teknologiseen suvereniteettiin, ja yhteisyrityksen tavoitteet sekä yhteisyrityksen laatiman tutkimuksen vaikutukset sukupuoleen liittyviin kysymyksiin. Tarkistus 174 Ehdotus asetukseksi 19 artikla – 4 kohta 4.  Hallintoneuvosto vahvistaa erityiset arviointiperusteet ja menettelyn yhteisyrityksen tieteellisen neuvoa-antavan elimen kokoonpanon valintaa varten ja nimittää sen jäsenet. Hallintoneuvosto ottaa tarvittaessa huomioon valtioiden edustajien ryhmän ehdottamat mahdolliset ehdokkaat. 4.  Hallintoneuvosto vahvistaa avointen ja läpinäkyvien kiinnostuksenilmaisupyyntöjen perusteella erityiset arviointiperusteet ja menettelyn yhteisyrityksen tieteellisen neuvoa-antavan elimen kokoonpanon valintaa varten ja nimittää sen jäsenet korkeintaan neljän vuoden kaudeksi, joka voidaan uusia kerran. Tarkistus 175 Ehdotus asetukseksi 19 artikla – 6 kohta 6.  Tieteellinen neuvoa-antava elin kokoontuu vähintään kahdesti vuodessa, ja puheenjohtaja kutsuu kokoukset koolle. Puheenjohtaja voi kutsua muita henkilöitä osallistumaan kokouksiin tarkkailijoina. Tieteellinen neuvoa-antava elin vahvistaa oman työjärjestyksensä. 6.  Tieteellinen neuvoa-antava elin kokoontuu vähintään kahdesti vuodessa, ja puheenjohtaja kutsuu kokoukset koolle. Puheenjohtaja voi kutsua muita henkilöitä osallistumaan kokouksiin tarkkailijoina. Tieteellinen neuvoa-antava elin vahvistaa oman työjärjestyksensä, mukaan lukien toimenpiteet, joilla vältetään mahdolliset eturistiriidat päätöksentekoprosessissa. Kokousten esityslista, osallistujat ja pöytäkirjat on julkaistava hyvissä ajoin yhteisyrityksen verkkosivustolla. Tarkistus 176 Ehdotus asetukseksi 19 artikla – 7 kohta – a alakohta a)  antaa neuvoja työohjelmissa käsiteltävistä tieteellisistä painopisteistä strategisen tutkimus- ja innovointiohjelman ja Horisontti Eurooppa -puiteohjelman strategisen suunnittelun mukaisesti; a)  antaa neuvoja strategisessa tutkimus- ja innovointiohjelmassa ja asiaa koskevissa työohjelmissa käsiteltävistä tieteellisistä painopisteistä Horisontti Eurooppa -puiteohjelman strategisen suunnittelun mukaisesti; Tarkistus 177 Ehdotus asetukseksi 19 artikla – 7 kohta – d alakohta d)  tarjota hallintoneuvoston pyytämiä riippumattomia neuvoja ja tieteellisiä analyyseja erityisistä kysymyksistä, erityisesti lähialojen kehityssuunnista; d)  tarjota hallintoneuvoston pyytämiä riippumattomia neuvoja ja tieteellisiä analyyseja erityisistä kysymyksistä, erityisesti lähialojen kehityssuunnista sekä yhteisyrityksen toiminnan mahdollisista vaikutuksista ympäristöön, yhteiskuntaan ja ilmastoon; Tarkistus 178 Ehdotus asetukseksi 19 artikla – 7 kohta – f a alakohta (uusi) f a)  arvioida mahdollisten liitännäisosakkaiden ja rahoituskumppaneiden hakemukset ja neuvoa hallintoneuvostoa niiden suhteen; Tarkistus 179 Ehdotus asetukseksi 19 artikla – 8 kohta 8.  Tieteellisen neuvoa-antavan elimen kunkin kokouksen jälkeen sen puheenjohtaja toimittaa hallintoneuvostolle kertomuksen, jossa esitetään kyseisen elimen ja sen jäsenten lausunnot kokouksessa käsitellyistä asioista. 8.  Tieteellisen neuvoa-antavan elimen kunkin kokouksen jälkeen sen puheenjohtaja toimittaa hallintoneuvostolle kertomuksen, jossa esitetään kyseisen elimen ja sen jäsenten lausunnot kokouksessa käsitellyistä asioista. Kertomus on siinä laajuudessa kuin on mahdollista julkaistava yhteisyrityksen verkkosivustolla. Tarkistus 180 Ehdotus asetukseksi 19 artikla – 9 a kohta (uusi) 9 a.  Hallintoneuvoston on ilmoitettava ilman aiheetonta viivytystä tieteelliselle neuvoa-antavalle elimelle sen antamien suositusten tai ehdotusten johdosta toteutetuista toimista, tai perusteltava, jos niiden johdosta ei toteuteta toimia, ja julkaistava nämä toimet. Tarkistus 181 Ehdotus asetukseksi 20 artikla – 5 kohta 5.  Valtioiden edustajien ryhmän puheenjohtaja voi kutsua muita henkilöitä, erityisesti unionin liittovaltio- tai alueviranomaisten edustajia, pk-yritysten yhdistysten edustajia ja yhteisyritysten muiden elinten edustajia, osallistumaan tarkkailijoina ryhmän kokouksiin. 5.  Valtioiden edustajien ryhmän puheenjohtaja voi kutsua muita henkilöitä, erityisesti unionin liittovaltio- tai alueviranomaisten edustajia, pk-yritysten ja toimialojen yhdistysten edustajia, kansalaisjärjestöjen edustajia ja yhteisyritysten muiden elinten edustajia, osallistumaan tarkkailijoina ryhmän kokouksiin. Tarkistus 182 Ehdotus asetukseksi 20 artikla – 6 kohta 6.  Valtioiden edustajien ryhmän kokousten esityslistat jaetaan riittävän ajoissa, jotta varmistetaan kunkin jäsenvaltion ja assosioituneen maan asianmukainen edustus. Esityslista jaetaan myös hallintoneuvostolle tiedoksi. 6.  Valtioiden edustajien ryhmän kokousten esityslistat jaetaan riittävän ajoissa, jotta varmistetaan kunkin jäsenvaltion ja assosioituneen maan asianmukainen edustus. Esityslista jaetaan myös hallintoneuvostolle tiedoksi hyvissä ajoin. Tarkistus 183 Ehdotus asetukseksi 20 artikla – 7 kohta – b alakohta b)  strategisten suuntaviivojen päivittäminen Horisontti Eurooppa -puiteohjelman strategisen suunnittelun ja muiden unionin ja jäsenvaltioiden rahoitusvälineiden mukaisesti; b)  strategisten suuntaviivojen päivittäminen Horisontti Eurooppa -puiteohjelman strategisen suunnittelun, yleisten unionin politiikkojen ja tavoitteiden sekä muiden unionin ja jäsenvaltioiden rahoitusvälineiden mukaisesti; Tarkistus 184 Ehdotus asetukseksi 20 artikla – 7 kohta – e alakohta e)  pk-yritysten osallistuminen. e)  pk-yritysten ja startup-yritysten, niiden liike-elämän järjestöjen, yliopistojen ja tutkimusorganisaatioiden ja kansalaisjärjestöjen osallistuminen ja uusien tulokkaiden osallistumisen edistämiseksi toteutetut toimenpiteet; Tarkistus 185 Ehdotus asetukseksi 20 artikla – 7 kohta – e a alakohta (uusi) e a)  yhteisyrityksen toiminnan mahdolliset vaikutukset ympäristöön ja ilmastoon ja niiden yhteiskunnallinen lisäarvo. Tarkistus 186 Ehdotus asetukseksi 20 artikla – 8 kohta – a alakohta a)  asiaan liittyvien kansallisten tai alueellisten tutkimus- ja innovointiohjelmien tilanne ja mahdollisten yhteistyöalojen kartoittaminen, mukaan lukien konkreettiset toimet, jotka on toteutettu tai joita suunnitellaan asiaan liittyvien teknologioiden ja innovatiivisten ratkaisujen käyttöönottamiseksi; a)  asiaan liittyvien kansallisten tai alueellisten tutkimus- ja innovointiohjelmien tilanne ja mahdollisten yhteistyöalojen kartoittaminen, mukaan lukien konkreettiset toimet, jotka on toteutettu tai joita suunnitellaan (esimerkiksi koordinoidut ehdotuspyynnöt yhteisyritysten ja niiden tutkimus- ja innovointiohjelmien välillä) asiaan liittyvien teknologioiden ja innovatiivisten ratkaisujen kehittämiseksi, käyttöönottamiseksi ja markkinoille saattamiseksi ja yhteiskunnassa käyttöön ottamiseksi; Tarkistus 187 Ehdotus asetukseksi 20 artikla – 9 kohta 9.  Valtioiden edustajien ryhmän on toimitettava kunkin kalenterivuoden lopussa kertomus, jossa kuvataan yhteisyrityksen toimialaan liittyviä kansallisia tai alueellisia politiikkoja ja yksilöidään erityisiä yhteistyötapoja yhteisyrityksen rahoittamien toimien kanssa. 9.  Valtioiden edustajien ryhmän on toimitettava kunkin kalenterivuoden lopussa kertomus, jossa kuvataan yhteisyrityksen toimialaan liittyviä kansallisia tai alueellisia politiikkoja ja yksilöidään erityisiä yhteistyötapoja yhteisyrityksen rahoittamien toimien kanssa. Kertomus on julkaistava yhteisyrityksen verkkosivustolla. Tarkistus 188 Ehdotus asetukseksi 20 artikla – 13 a kohta (uusi) 13 a.  Valtion edustajien ryhmän on tehtäviään suorittaessaan noudatettava 31 ja 40 artiklassa vahvistettuja luottamuksellisuutta ja eturistiriitoja koskevia sääntöjä. Tarkistus 189 Ehdotus asetukseksi 21 artikla – 2 kohta 2.  Sidosryhmien edustajien ryhmä on avoin kaikille yhteisyrityksen alalla toimiville julkisille ja yksityisille sidosryhmille, myös järjestäytyneille ryhmille, sekä jäsenvaltioiden, assosioituneiden maiden ja muiden maiden kansainvälisille eturyhmille. 2.  Sidosryhmien edustajien ryhmä on avoin kaikille yhteisyrityksen alalla toimiville julkisille ja yksityisille sidosryhmille, myös järjestäytyneille ryhmille ja kansalaisjärjestöille, sekä jäsenvaltioiden, assosioituneiden maiden ja muiden maiden kansainvälisille eturyhmille. Tarkistus 190 Ehdotus asetukseksi 21 artikla – 2 a kohta (uusi) 2 a.  Hallintoneuvosto vahvistaa sidosryhmien edustajien ryhmän kokoonpanoa koskevat erityiset perusteet ja valintamenettelyn ja pyrkii varmistamaan, että jäsenistössä vallitsee sukupuolten tasapuolinen edustus ja maantieteellinen monimuotoisuus ja että se edustaa eri aloja ja taustoja. Hallintoneuvosto ottaa tarvittaessa huomioon valtioiden edustajien ryhmän ehdottamat mahdolliset ehdokkaat. On varmistettava, että sidosryhmien edustajien ryhmä on jatkuvasti avoin uusille jäsenille, ja tätä olisi arvioitava väliarvioinnissa ja tarvittaessa puututtava siihen. Tarkistus 191 Ehdotus asetukseksi 21 artikla – 3 kohta 3.  Sidosryhmien edustajien ryhmälle tiedotetaan säännöllisesti yhteisyrityksen toiminnasta, ja sitä pyydetään esittämään huomautuksensa yhteisyrityksen suunnitelluista aloitteista. 3.  Sidosryhmien edustajien ryhmälle tiedotetaan säännöllisesti yhteisyrityksen toiminnasta, ja sitä pyydetään esittämään huomautuksensa yhteisyrityksen suunnitelluista aloitteista joko kutsusta tai sen omasta aloitteesta. Tarkistus 192 Ehdotus asetukseksi 21 artikla – 4 kohta 4.  Toimitusjohtaja kutsuu koolle sidosryhmien edustajien ryhmän kokoukset. 4.  Toimitusjohtaja kutsuu koolle sidosryhmien edustajien ryhmän kokoukset vähintään kerran vuodessa. Tarkistus 193 Ehdotus asetukseksi 21 artikla – 5 kohta 5.  Toimitusjohtaja voi neuvoa hallintoneuvostoa kuulemaan sidosryhmien edustajien ryhmää erityiskysymyksissä. Jos tällaisia kuulemisia järjestetään, niistä on raportoitava hallintoneuvostolle sen jälkeen, kun sidosryhmien edustajien ryhmässä on käyty asiaankuuluvat keskustelut. 5.  Toimitusjohtaja voi neuvoa hallintoneuvostoa kuulemaan sidosryhmien edustajien ryhmää erityiskysymyksissä. Jos tällaisia kuulemisia järjestetään, niistä on raportoitava hallintoneuvostolle sen jälkeen, kun sidosryhmien edustajien ryhmässä on käyty asiaankuuluvat keskustelut, ja ne on julkaistava asianomaisen yhteisyrityksen verkkosivustolla. Tarkistus 194 Ehdotus asetukseksi 21 artikla – 5 a kohta (uusi) 5 a.  Valtion edustajien ryhmän on tehtäviään suorittaessaan noudatettava 31 ja 40 artiklassa vahvistettuja luottamuksellisuutta ja eturistiriitoja koskevia sääntöjä. Tarkistus 195 Ehdotus asetukseksi 23 artikla – 1 a kohta (uusi) 1 a.  Horisontti Eurooppa -asetuksen 17 artiklan 2 kohdan mukaisesti ja poiketen siitä, mitä mainitun asetuksen 34 artiklassa säädetään, yhteisyritykset voivat toimeen sisältyvän unionin rahoituksen osalta soveltaa erilaisia korvausosuuksia osallistujatyypin ja toimen tyypin mukaan. Korvausosuudet ilmoitetaan työohjelmassa. Tarkistus 196 Ehdotus asetukseksi 23 artikla – 2 kohta 2.  Työohjelma hyväksytään sen täytäntöönpanoa edeltävän vuoden loppuun mennessä. Työohjelma julkaistaan yhteisyrityksen verkkosivustolla, ja se jaetaan tiedoksi asianomaisen klusterin ohjelmakomitealle, jotta voidaan tukea koordinointia Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman kokonaisstrategian kanssa. 2.  Työohjelma hyväksytään sen täytäntöönpanoa edeltävän vuoden loppuun mennessä. Työohjelma julkaistaan yhteisyrityksen verkkosivustolla sekä Horisontti Eurooppa -puiteohjelman verkkosivustolla ja yhteisessä sähköisessä tietokannassa, ja se jaetaan tiedoksi ohjelmakomitean asianomaiselle kokoonpanolle, jotta voidaan tukea koordinointia Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman kokonaisstrategian kanssa. Tarkistus 197 Ehdotus asetukseksi 23 artikla – 5 kohta 5.  Vuotuista talousarviota tarkistetaan unionin talousarvioon sisältyvän unionin rahoitusosuuden huomioon ottamiseksi. 5.  Vuotuista talousarviota tarkistetaan unionin talousarvioon sisältyvän unionin rahoitusosuuden ja muiden osakkaiden kuin unionin rahoitusosuuksien ja luontoissuoritusten huomioon ottamiseksi. Tarkistus 198 Ehdotus asetukseksi 24 artikla – 1 kohta 1.  Toimitusjohtaja toimittaa hallintoneuvostolle konsolidoidun vuotuisen toimintakertomuksen tehtäviensä suorittamisesta yhteisyrityksen varainhoitosääntöjen mukaisesti. 1.  Toimitusjohtaja toimittaa hallintoneuvostolle konsolidoidun vuotuisen toimintakertomuksen tehtäviensä suorittamisesta yhteisyrityksen varainhoitosääntöjen mukaisesti. Konsolidoitu vuotuinen toimintakertomus julkaistaan hyvissä ajoin yhteisyrityksen verkkosivustolla. Tarkistus 199 Ehdotus asetukseksi 24 artikla – 2 kohta – b alakohta b)  toimitetut ehdotukset ja niiden jakautuminen osallistujatyypeittäin, pk-yritykset mukaan lukien, sekä maittain; b)  toimitetut ehdotukset ja niiden jakautuminen osallistujatyypeittäin, pk-yritykset mukaan lukien, sekä maittain, ja uusien tulokkaiden prosenttiosuus; Tarkistus 200 Ehdotus asetukseksi 24 artikla – 2 kohta – e alakohta e)  yhteistyö muiden eurooppalaisten kumppanuuksien kanssa, mukaan lukien yhteiset ehdotuspyynnöt, sekä yhteisyrityksen toimien ja kansallisten tai alueellisten aloitteiden ja politiikkojen väliset synergiat. e)  yhteistyö muiden eurooppalaisten kumppanuuksien kanssa, mukaan lukien yhteiset ehdotuspyynnöt, sekä yhteisyrityksen toimien ja muiden unionin ohjelmien sekä kansallisten tai alueellisten aloitteiden ja politiikkojen väliset synergiat. Tarkistus 201 Ehdotus asetukseksi 24 artikla – 2 kohta – e a alakohta (uusi) e a)  edistyminen mitattavissa olevien odotettavissa olevien tulosten, tuotosten ja välitavoitteiden täytäntöönpanossa strategisessa tutkimus- ja innovointiohjelmassa ja yhteisyrityksen työohjelmassa määritetyn ajan kuluessa; Tarkistus 202 Ehdotus asetukseksi 24 artikla – 2 kohta – e b alakohta (uusi) e b)  muilta osakkailta kuin unionilta saatujen rahoitusosuuksien määrät sekä tosiasiallisesti suoritettujen unionin rahoitusosuuksien määrät; Tarkistus 203 Ehdotus asetukseksi 24 artikla – 2 kohta – e c alakohta (uusi) e c)  yhteisyrityksen rahoitusosuus Euroopan osaamisohjelman toimiin, erityisesti niihin, joilla pyritään kehittämään vihreää ja digitaalista siirtymää tukevia taitoja ja lisäämään valmistuneiden määrää STEM-aineissa kullakin yhteisyrityksen työalalla; Tarkistus 204 Ehdotus asetukseksi 24 artikla – 2 kohta – e d alakohta (uusi) e d)  sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiseen liittyvät toimet, mukaan lukien toimet, joilla pyritään kuromaan umpeen sukupuolten välinen kuilu tutkimuksen ja innovoinnin alalla. Tarkistus 205 Ehdotus asetukseksi 26 artikla – 2 kohta 2.  Muut osakkaat kuin unioni sopivat siitä, miten niiden yhteinen rahoitusosuus jaetaan niiden kesken yhteisyrityksen varainhoitosääntöjen mukaisesti. 2.  Muut osakkaat kuin unioni sopivat siitä, miten niiden yhteinen rahoitusosuus jaetaan niiden kesken. Tarkistus 206 Ehdotus asetukseksi 26 artikla – 2 a kohta (uusi) 2 a.  Päättäessään yhteisen rahoitusosuutensa jakamisesta yhteisyritykselle muiden osakkaiden kuin unionin on toimittava yhteisyrityksen varainhoitosääntöjen mukaisesti eivätkä ne saa asettaa raskaita ehtoja pk-yrityksille, joiden osallistumista yhteisyritykseen tuetaan myös suotuisilla ehdoilla, joissa otetaan huomioon niiden koko ja rajallisempi neuvotteluvoima koko arvoketjussa verrattuna suurempiin toimijoihin. Tarkistus 207 Ehdotus asetukseksi 26 artikla – 6 kohta 6.  Jos yhteisyrityksen muu osakas kuin unioni ei suoriudu velvoitteistaan, jotka koskevat sen sovittua rahoitusosuutta, toimitusjohtaja antaa osakkaalle asiasta kirjallisen huomautuksen ja asettaa kohtuullisen määräajan, jonka kuluessa laiminlyönti on korjattava. Jos asianomainen muu osakas kuin unioni ei edelleenkään suoriudu velvoitteistaan kyseisen määräajan päättyessä, toimitusjohtaja ilmoittaa komissiolle mahdollisista toimenpiteistä ja asianomaiselle osakkaalle, että tämä ei saa äänestää hallintoneuvostossa 11 artiklan 9 kohdan mukaisesti. 6.  Jos yhteisyrityksen muu osakas kuin unioni ei suoriudu velvoitteistaan, jotka koskevat sen sovittua rahoitusosuutta, toimitusjohtaja antaa osakkaalle asiasta kirjallisen huomautuksen ja asettaa kohtuullisen määräajan, jonka kuluessa laiminlyönti on korjattava. Jos asianomainen muu osakas kuin unioni ei edelleenkään suoriudu velvoitteistaan kyseisen määräajan päättyessä, toimitusjohtaja ilmoittaa komissiolle ja osallistujavaltioille mahdollisista toimenpiteistä ja asianomaiselle osakkaalle, että tämä ei saa äänestää hallintoneuvostossa 11 artiklan 9 kohdan mukaisesti. Tarkistus 208 Ehdotus asetukseksi 28 artikla – 4 kohta 4.  Tämän asetuksen täytäntöönpanosta johtuviin sopimuksiin ja päätöksiin on sisällyttävä määräyksiä, joissa nimenomaisesti annetaan komissiolle, asianomaiselle yhteisyritykselle, tilintarkastustuomioistuimelle, EPPOlle ja OLAFille valtuudet tehdä tällaisia tarkastuksia, paikalla tehtäviä tarkastuksia ja tutkimuksia kukin oman toimivaltansa mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1–3 kohdan soveltamista. 4.  Tämän asetuksen täytäntöönpanosta johtuviin sopimuksiin ja päätöksiin on sisällyttävä määräyksiä, joissa nimenomaisesti annetaan komissiolle, asianomaiselle yhteisyritykselle, tilintarkastustuomioistuimelle, EPPOlle ja OLAFille valtuudet tehdä tällaisia tarkastuksia, paikalla tehtäviä tarkastuksia ja tutkimuksia kukin oman toimivaltansa mukaisesti lisäämättä yhteisyritykselle aiheutuvaa hallinnollista taakkaa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1–3 kohdan soveltamista. Tarkistus 209 Ehdotus asetukseksi 29 artikla – 1 kohta Epäsuoriin toimiin liittyvien menojen tarkastukset suoritetaan Horisontti Eurooppa -asetuksen [48 artiklan] mukaisesti osana Horisontti Eurooppa -puiteohjelman epäsuoria toimia, erityisesti kyseisen asetuksen [48 artiklan 2 kohdassa] tarkoitetun tarkastusstrategian mukaisesti. Epäsuoriin toimiin liittyvien menojen tarkastukset suoritetaan Horisontti Eurooppa -asetuksen [48 artiklan] mukaisesti osana Horisontti Eurooppa -puiteohjelman epäsuoria toimia, erityisesti kyseisen asetuksen [48 artiklan 2 kohdassa] tarkoitetun tarkastusstrategian mukaisesti, lisäämättä yhteisyritykselle aiheutuvaa hallinnollista taakkaa. Tarkistus 210 Ehdotus asetukseksi 30 artikla – 1 kohta 1.  Komission sisäisellä tarkastajalla on yhteisyrityksiin nähden samat valtuudet kuin komissioon nähden. 1.  Komission sisäisellä tarkastajalla on yhteisyrityksiin nähden samat valtuudet kuin komissioon nähden, ja tämä pyrkii keventämään yhteisyrityksille aiheutuvaa hallinnollista taakkaa. Tarkistus 211 Ehdotus asetukseksi 34 artikla – 1 kohta 1.  Yhteisyritys antaa unionin toimielimille ja unionin elimille, laitoksille ja virastoille pääsyn kaikkiin tietoihin, jotka liittyvät sen rahoittamiin epäsuoriin toimiin. Näihin tietoihin sisältyvät yhteisyrityksen epäsuoriin toimiin osallistuvien tuensaajien tulokset tai muut tiedot, joita pidetään tarpeellisina unionin politiikkojen tai ohjelmien kehittämistä, täytäntöönpanoa, seurantaa ja arviointia varten. Tällaiset pääsyoikeudet rajoittuvat muuhun kuin kaupallisessa tai kilpailutarkoituksessa tapahtuvaan käyttöön, ja niissä on noudatettava soveltuvia luottamuksellisuussääntöjä. 1.  Yhteisyritys antaa unionin toimielimille ja unionin elimille, laitoksille ja virastoille pääsyn kaikkiin tietoihin, jotka liittyvät sen rahoittamiin epäsuoriin toimiin. Näihin tietoihin sisältyvät yhteisyrityksen epäsuoriin toimiin osallistuvien tuensaajien tulokset tai muut tiedot, joita pidetään tarpeellisina unionin politiikkojen tai ohjelmien kehittämistä, täytäntöönpanoa, seurantaa ja arviointia varten. Tällaiset pääsyoikeudet rajoittuvat muuhun kuin kaupallisessa tai kilpailutarkoituksessa tapahtuvaan käyttöön, niihin on sovellettava asianmukaisia tietotekniikan turvallisuutta ja tietoturvaa koskevia vaatimuksia, niiden on oltava tarpeellisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden mukaisia ja niissä on noudatettava henkilötietojen suojaa koskevia sääntöjä ja soveltuvia luottamuksellisuussääntöjä. Tarkistus 212 Ehdotus asetukseksi 34 artikla – 2 kohta 2.  Yhteisyritys luovuttaa sille toimitettuihin ehdotuksiin sisältyvät tiedot komissiolle unionin politiikkojen tai ohjelmien kehittämistä, täytäntöönpanoa, seurantaa ja arviointia varten. 2.  Yhteisyritys luovuttaa sille toimitettuihin ehdotuksiin sisältyvät tiedot komissiolle unionin politiikkojen tai ohjelmien kehittämistä, täytäntöönpanoa, seurantaa ja arviointia varten. Kaikki yhteisyritysten luovuttamiin hankkeisiin liittyvät olennaiset tiedot on toimitettava Horisontti Eurooppa -puiteohjelman yhteiseen sähköiseen tietokantaan. Tarkistus 213 Ehdotus asetukseksi 35 artikla – 2 kohta 2.  Henkilöresurssit määritellään kunkin yhteisyrityksen henkilöstötaulukossa, jossa ilmoitetaan väliaikaisten toimien määrä tehtäväryhmittäin ja palkkaluokittain sekä sopimussuhteisen henkilöstön määrä kokoaikaisina työntekijöinä ilmaistuna yhteisyrityksen vuotuisen talousarvion mukaisesti. 2.  Henkilöresurssit määritellään yhteisyrityksen henkilöstötaulukossa siten, että asianmukaisilla toimien lukumäärällä ja palkkaluokilla varmistetaan alan korkeimpien standardien mukainen palvelukseenotto, ja ilmoittamalla väliaikaisten toimien määrä tehtäväryhmittäin ja palkkaluokittain sekä sopimussuhteisen henkilöstön määrä kokoaikaisina työntekijöinä ilmaistuna yhteisyrityksen vuotuisen talousarvion mukaisesti ja ottaen huomioon sukupuolten tasapuolisen edustuksen periaate. Tarkistus 214 Ehdotus asetukseksi 40 artikla – 1 kohta 1.  Yhteisyrityksen, sen elinten ja henkilöstön on tehtäviään hoitaessaan vältettävä kaikkia eturistiriitoja. 1.  Yhteisyrityksen, sen elinten, osakkaiden ja henkilöstön on vältettävä kaikkia eturistiriitoja päätöksentekoprosessissa, joka liittyy yhteisyrityksen toimintaan ja toimien toteutukseen. Tarkistus 215 Ehdotus asetukseksi 40 artikla – 2 kohta 2.  Hallintoneuvosto hyväksyy yhteisyrityksen henkilöstöä, hallintoneuvoston jäseniä ja muita sen toimintaan osallistuvia henkilöitä sekä yhteisyrityksen muita elimiä tai ryhmiä koskevat eturistiriitojen ehkäisemistä, välttämistä ja hallintaa koskevat säännöt yhteisyrityksen varainhoitosääntöjen ja henkilöstön osalta henkilöstösääntöjen mukaisesti. 2.  Hallintoneuvosto hyväksyy yhteisyrityksen henkilöstöä, hallintoneuvoston jäseniä ja muita sen toimintaan osallistuvia henkilöitä sekä yhteisyrityksen muita elimiä tai ryhmiä koskevat eturistiriitojen ehkäisemistä, välttämistä ja hallintaa koskevat säännöt tämän asetuksen, yhteisyrityksen varainhoitosääntöjen ja henkilöstön osalta henkilöstösääntöjen mukaisesti. Tarkistus 216 Ehdotus asetukseksi 40 artikla – 2 a kohta (uusi) 2 a.  Tieteellisen neuvoa-antavan elimen jäsenten ja toimitusjohtajien on julkaistava ilmoitus kaikesta ammatillisesta toiminnastaan, taloudellisista sidonnaisuuksistaan ja eturistiriidoistaan ja pidettävä se ajan tasalla. Ilmoituksessa on oltava tiedot myös jäsenyyksistä eri hallituksissa ja komiteoissa sekä tiedot mahdollisista julkisista osakkuuksista, jos näillä on mahdollisesti vaikutuksia julkiseen politiikkaan tai jos osakkuus antaa henkilölle huomattavaa vaikutusvaltaa yhtiön tai kumppanuuden liiketoimiin. Toimitusjohtajilla on oltava sellainen ammatillinen tausta, joka osoittaa, että heillä on kokemusta asianomaisen yhteisyrityksen kannalta merkitykselliseltä toiminta-alalta. Tarkistus 217 Ehdotus asetukseksi 43 artikla – 4 kohta 4.  Purkamismenettelyn aikana yhteisyrityksen varoja käytetään kattamaan sen korvausvastuut ja purkamisesta aiheutuvat kustannukset. Mahdollinen ylijäämä jaetaan purkamisajankohtana yhteisyrityksen osakkaina olevien kesken suhteessa siihen, mikä on kunkin osakkaan rahoitusosuus yhteisyrityksessä. Mahdollinen unionille jaettu tällainen ylijäämä palautetaan unionin yleiseen talousarvioon. 4.  Purkamismenettelyn aikana yhteisyrityksen varoja käytetään kattamaan sen korvausvastuut ja purkamisesta aiheutuvat kustannukset. Mahdollinen ylijäämä jaetaan purkamisajankohtana yhteisyrityksen osakkaina olevien kesken suhteessa siihen, mikä on kunkin osakkaan rahoitusosuus yhteisyrityksessä. Mahdollinen unionille jaettu tällainen ylijäämä palautetaan Horisontti Eurooppa -puiteohjelman talousarvioon. Tarkistus 218 Ehdotus asetukseksi 44 artikla – 1 kohta – a alakohta a)  nopeuttaa biopohjaisten innovatiivisten ratkaisujen innovointiprosessia ja kehittämistä; a)  nopeuttaa kestävien biopohjaisten innovatiivisten ratkaisujen tutkimus- ja innovointiprosessia ja kehittämistä; Tarkistus 219 Ehdotus asetukseksi 44 artikla – 1 kohta – b alakohta b)  nopeuttaa olemassa olevien kypsien ja innovatiivisten biopohjaisten ratkaisujen markkinoille saattamista; b)  nopeuttaa olemassa olevien kestävien kypsien ja innovatiivisten biopohjaisten ratkaisujen markkinoille saattamista; Tarkistus 220 Ehdotus asetukseksi 44 artikla – 1 kohta – c alakohta c)  varmistaa biopohjaisten teollisuusjärjestelmien ympäristötehokkuuden korkea taso. c)  varmistaa biopohjaisten kestävien teollisuusjärjestelmien ympäristötehokkuuden korkea taso. Tarkistus 221 Ehdotus asetukseksi 44 artikla – 2 kohta – a alakohta a)  lisätä poikkitieteellisen tutkimus- ja innovointitoiminnan intensiteettiä, jotta kestävien biopohjaisten ratkaisujen kehittämisessä ja demonstroinnissa voidaan hyödyntää biotieteiden ja muiden tieteenalojen uusien saavutusten etuja; a)  lisätä poikkitieteellisen tutkimus- ja innovointitoiminnan intensiteettiä, jotta taloudellisesti, ympäristön kannalta ja yhteiskunnallisesti kestävien biopohjaisten ratkaisujen kehittämisessä ja demonstroinnissa voidaan hyödyntää biotieteiden ja muiden tieteenalojen uusien saavutusten etuja; Tarkistus 222 Ehdotus asetukseksi 44 artikla – 2 kohta – b alakohta b)  lisätä ja yhdistää sidosryhmien tutkimus- ja innovointivalmiuksia kaikkialla unionissa paikallistason biotalouden potentiaalin hyödyntämiseksi; b)  lisätä ja yhdistää sidosryhmien tutkimus- ja innovointivalmiuksia kaikkialla unionissa paikallistason biotalouden potentiaalin hyödyntämiseksi unionin ilmasto- ja ympäristötavoitteiden sekä biologista monimuotoisuutta koskevien tavoitteiden mukaisesti; Tarkistus 223 Ehdotus asetukseksi 44 artikla – 2 kohta – c alakohta c)  lisätä tutkimus- ja innovointivalmiuksia, jotta voidaan vastata ympäristöhaasteisiin ja kehittää kestävämpiä biopohjaisia innovaatioita; c)  lisätä tutkimus- ja innovointivalmiuksia, jotta voidaan vastata taloudellisiin, sosiaalisiin ja ympäristöhaasteisiin ja kehittää kestäviä biopohjaisia innovaatioita; Tarkistus 224 Ehdotus asetukseksi 44 artikla – 2 kohta – c a alakohta (uusi) c a)  auttaa löytämään ratkaisuja, joissa hyödynnetään negatiiviset päästöt mahdollistavia teknologioita ja toimintatapoja sekä hiilen sitomista luonnon järjestelmissä ja joilla on muita ympäristöhyötyjä; Tarkistus 225 Ehdotus asetukseksi 44 artikla – 2 kohta – d alakohta d)  vahvistaa biopohjaisten tutkimus- ja innovointiprosessien integrointia unionin teollisuuden arvoketjuihin; d)  vahvistaa biopohjaisten tutkimus- ja innovointiprosessien integrointia unionin teollisuuden arvoketjuihin edistäen samalla myös kestävyyden ja kierron tason parantamista; Tarkistus 226 Ehdotus asetukseksi 44 artikla – 2 kohta – e alakohta e)  vähentää riskiä, joka kohdistuu biopohjaisiin yrityksiin ja hankkeisiin tehtäviin tutkimus- ja innovaatioinvestointeihin; e)  vähentää riskiä, joka kohdistuu kestäviin biopohjaisiin yrityksiin ja hankkeisiin tehtäviin tutkimus- ja innovaatioinvestointeihin; Tarkistus 227 Ehdotus asetukseksi 44 artikla – 2 kohta – f alakohta f)  varmistaa, että ympäristönäkökohdat otetaan huomioon kehitettäessä ja toteutettaessa biopohjaisia tutkimus- ja innovointihankkeita. f)  varmistaa, että ympäristönäkökohdat ja mahdollisten kielteisten vaikutusten lieventäminen otetaan huomioon kehitettäessä ja toteutettaessa biopohjaisia tutkimus- ja innovointihankkeita, jotta voidaan edistää unionin energia- ja ilmastotavoitteita. Tarkistus 228 Ehdotus asetukseksi 45 artikla – 1 kohta – c alakohta c)  tukea sellaisia vaikutuksiltaan merkittäviä monialaisia tutkimus- ja innovointihankkeita, jotka tehostavat teollista innovointia biopohjaisessa teollisuudessa, jotta voidaan saavuttaa CBE-yhteisyrityksen tavoitteet; c)  tukea sellaisia vaikutuksiltaan merkittäviä monialaisia tutkimus- ja innovointihankkeita, jotka tehostavat teollista innovointia ja kestävyyttä biopohjaisessa teollisuudessa, jotta voidaan saavuttaa unionin ilmasto- ja energiatavoitteiden mukaiset CBE-yhteisyrityksen tavoitteet; Tarkistus 229 Ehdotus asetukseksi 45 artikla – 1 kohta – d alakohta d)  tehostaa CBE-yhteisyrityksen tutkimus- ja innovointitoimintaa koko innovointiketjussa alhaiselta teknologisen valmiuden tasolta korkealle tasolle; d)  tehostaa CBE-yhteisyrityksen tutkimus- ja innovointitoimintaa koko innovointiketjussa alhaiselta teknologisen valmiuden tasolta korkealle tasolle ja lieventää niiden mahdollisia kielteisiä sosiaalisia ja ympäristövaikutuksia; Tarkistus 230 Ehdotus asetukseksi 45 artikla – 1 kohta – e alakohta e)  aktivoida ja saattaa yhteen tutkimus- ja innovointitoimijoita maaseutu-, rannikko- ja kaupunkialueilta ja alueilta, joilla on hyödyntämättömiä mahdollisuuksia biopohjaisen teollisuuden kehittämiseen, tekemään yhteistyötä hanketoimissa; e)  aktivoida ja saattaa yhteen tutkimus- ja innovointitoimijoita maaseutu-, rannikko- ja kaupunkialueilta ja eri maantieteellisten tasojen alueilta, joilla on hyödyntämättömiä mahdollisuuksia kestävän biopohjaisen teollisuuden kehittämiseen, tekemään yhteistyötä hanketoimissa; Tarkistus 231 Ehdotus asetukseksi 45 artikla – 1 kohta – g alakohta g)  edistää viestintää ja yhteistyötä tutkimus- ja innovointitoimijoiden ja teollisuuden sidosryhmien välillä CBE-yhteisyrityksen puitteissa tietoisuuden lisäämiseksi nopeasti kehittyvästä tietämyksestä ja teknologiasta, monialaisen yhteistyön helpottamiseksi ja innovatiivisten biopohjaisten ratkaisujen markkinoille saattamisen helpottamiseksi; g)  edistää viestintää ja yhteistyötä tutkimus- ja innovointitoimijoiden ja teollisuuden sidosryhmien välillä, mukaan lukien pk-yritykset, alkutuotannon pienet organisaatiot ja kansalaisjärjestöt, CBE-yhteisyrityksen puitteissa tietoisuuden lisäämiseksi nopeasti kehittyvästä tietämyksestä ja teknologiasta, monialaisen yhteistyön helpottamiseksi ja kestävien innovatiivisten biopohjaisten ratkaisujen markkinoille saattamisen helpottamiseksi; Tarkistus 232 Ehdotus asetukseksi 45 artikla – 1 kohta – h alakohta h)  aktivoida kansallisia ja alueellisia viranomaisia, jotka pystyvät luomaan suotuisammat olosuhteet biopohjaisten innovaatioiden markkinoille saattamiselle; h)  aktivoida kansallisia ja alueellisia viranomaisia, jotka pystyvät luomaan suotuisammat olosuhteet kestävien biopohjaisten innovaatioiden markkinoille saattamiselle; Tarkistus 233 Ehdotus asetukseksi 45 artikla – 1 kohta – j alakohta j)  tiedottaa ja edistää tietoisuutta innovatiivisista biopohjaisista ratkaisuista poliittisten päättäjien, teollisuuden, kansalaisjärjestöjen ja kuluttajien keskuudessa. j)  julkistaa havaintonsa ja tuloksensa avoimesti ja esteettömästi, mukaan lukien sen sosiaalisista ja ympäristöä koskevista vaikutuksista unionissa ja kolmansissa maissa, ja tiedottaa ja edistää tietoisuutta kestävistä innovatiivisista biopohjaisista ratkaisuista. Tarkistus 234 Ehdotus asetukseksi 46 artikla – 1 kohta – b alakohta b)  Bio-based Industries Consortium (biopohjaisten teollisuudenalojen yhteenliittymä, jäljempänä ’BIC’), Belgian lainsäädännön mukaisesti perustettu voittoa tavoittelematon organisaatio, jonka pysyvä toimipaikka on Bryssel, Belgia, sen jälkeen, kun se on antanut kirjallisen vahvistuksen päätöksestään liittyä ehdoitta CBE-yhteisyritykseen; b)  Bio-based Industries Consortium (biopohjaisten teollisuudenalojen yhteenliittymä, jäljempänä ’BIC’), Belgian lainsäädännön mukaisesti perustettu voittoa tavoittelematon organisaatio, jonka pysyvä toimipaikka on Bryssel, Belgia, sen jälkeen, kun se on antanut kirjallisen vahvistuksen päätöksestään liittyä CBE-yhteisyritykseen, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta osakkaiden, erityisesti pk-yritysten, oikeuksiin, joista säädetään tässä asetuksessa ja muussa asiaankuuluvassa unionin lainsäädännössä; Tarkistus 235 Ehdotus asetukseksi 49 artikla – 1 kohta – johdantokappale 1.  BIC:n tai sen osakkuus- tai sidosyhteisöjen on tehtävä vuosittain ehdotus täydentävistä toimista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta hallintoneuvoston päätöksentekovaltaa 16 artiklan 2 kohdan l alakohdan mukaisen täydentäviä toimia koskevan suunnitelman osalta ja edellyttäen, että tällaiset toimet kuuluvat 2 artiklan 9 ja 10 kohdan soveltamisalaan. Täydentävät toimet liittyvät suoraan CBE-yhteisyrityksen hankkeisiin ja toimiin, joita ovat erityisesti seuraavat: 1.  Muiden osakkaiden kuin unionin on tehtävä vuosittain ehdotus täydentävistä toimista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta hallintoneuvoston päätöksentekovaltaa 16 artiklan 2 kohdan l alakohdan mukaisen täydentäviä toimia koskevan suunnitelman osalta ja edellyttäen, että tällaiset toimet kuuluvat 2 artiklan 9 ja 10 kohdan soveltamisalaan. Täydentävät toimet liittyvät suoraan CBE-yhteisyrityksen hankkeisiin ja toimiin, joita ovat erityisesti seuraavat: Tarkistus 236 Ehdotus asetukseksi 49 artikla – 1 kohta – b alakohta b)  investoinnit uusiin innovatiivisiin ja kestäviin tuotantolaitoksiin tai lippulaivahankkeisiin; b)  investoinnit uusiin innovatiivisiin ja kestäviin tuotantolaitoksiin tai lippulaivahankkeisiin, myös pilottivaiheen ja innovatiivisiin demonstrointilaitoksiin; Tarkistus 237 Ehdotus asetukseksi 49 artikla – 1 kohta – e alakohta e)  viestintä-, tiedonlevitys- ja tiedotustoimet. e)  viestintä-, tiedonlevitys- ja tiedotustoimet pk-yritysten ja suuren yleisön keskuudessa. Tarkistus 238 Ehdotus asetukseksi 52 artikla – 2 kohta 2.  Hallintoneuvosto valitsee puheenjohtajansa kahden vuoden mittaiseksi toimikaudeksi. 2.  Hallintoneuvosto valitsee puheenjohtajansa jäsentensä keskuudesta kahden vuoden mittaiseksi toimikaudeksi. Tarkistus 239 Ehdotus asetukseksi 52 artikla – 4 kohta 4.  Edellä 2 kohdassa tarkoitettujen istuntojen lisäksi hallintoneuvosto pitää vähintään kerran vuodessa strategisen kokouksen, jonka ensisijaisena tavoitteena on määrittää kestävään biopohjaiseen alaan liittyvät haasteet ja mahdollisuudet sekä uusia strategisia suuntaviivoja CBE-yhteisyritykselle. 4.  Edellä 3 kohdassa tarkoitettujen istuntojen lisäksi hallintoneuvosto pitää vähintään kerran vuodessa strategisen kokouksen, jonka ensisijaisena tavoitteena on määrittää kestävään biopohjaiseen alaan liittyvät haasteet ja mahdollisuudet sekä uusia strategisia suuntaviivoja CBE-yhteisyritykselle erityisesti koko Euroopan toimijoiden potentiaalin hyödyntämiseksi täysimääräisesti. Tarkistus 240 Ehdotus asetukseksi 52 artikla – 5 kohta 5.  Strategiseen kokoukseen on kutsuttava myös muita johtajia ja virkamiehiä, joilla on päätösvaltaa johtavissa eurooppalaisissa biopohjaisissa yrityksissä tai komissiossa. Valtioiden edustajien ryhmän, tieteellisen komitean ja käyttöönottoryhmien puheenjohtajat voidaan kutsua osallistumaan tarkkailijoina. 5.  Strategiseen kokoukseen on kutsuttava myös muita johtajia ja virkamiehiä, joilla on päätösvaltaa johtavissa eurooppalaisissa biopohjaisissa yrityksissä, komissiossa sekä tarvittaessa riippumattomia ulkopuolisia asiantuntijoita ja muita asianomaisia sidosryhmiä, mukaan lukien kansalaisyhteiskunnan ja tutkimusyhteisön edustajat. Valtioiden edustajien ryhmän, tieteellisen komitean ja käyttöönottoryhmien puheenjohtajat ovat pysyviä tarkkailijoita. Tarkistus 241 Ehdotus asetukseksi 53 artikla – 3 kohta 3.  Tieteellisen komitean puheenjohtaja valitaan kahden vuoden toimikaudeksi. 3.  Tieteellisen komitean puheenjohtaja valitaan sen jäsenten keskuudesta kahden vuoden toimikaudeksi. Tarkistus 242 Ehdotus asetukseksi 53 artikla – 4 kohta 4.  Tieteellinen komitea perustaa työryhmän, joka koostuu jäsenistä, joilla on asianmukaiset valmiudet varmistaa, että työohjelman kaikkiin kestävyysnäkökohtiin kiinnitetään riittävästi huomiota. Tieteellisen komitean työohjelmaa koskevassa neuvonnassa on mahdollisuuksien mukaan käsiteltävä kiertotalouteen, ympäristön kestävyyteen ja biologisen monimuotoisuuden säilyttämiseen ja parantamiseen liittyviä näkökohtia sekä biopohjaisten järjestelmien ja niihin liittyvien arvoketjujen kestävyyteen liittyviä laajempia näkökohtia. 4.  Tieteellinen komitea perustaa työryhmän, joka koostuu jäsenistä, joilla on asianmukaiset valmiudet varmistaa, että työohjelman kaikkiin kestävyysnäkökohtiin kiinnitetään riittävästi huomiota. Tieteellisen komitean työohjelmaa koskevassa neuvonnassa on käsiteltävä luonnonvarojen rajalliseen saatavuuteen, kiertotalouteen, ympäristön kestävyyteen ja biologisen monimuotoisuuden säilyttämiseen ja parantamiseen, maan, maaperän ja veden laatuun liittyviä näkökohtia sekä biopohjaisten järjestelmien ja niihin liittyvien arvoketjujen sosiaalisiin ja ilmastovaikutuksiin sekä kestävyyteen liittyviä laajempia näkökohtia. Tarkistus 243 Ehdotus asetukseksi 54 artikla – 1 kohta 1.  Perustetaan yksi tai useampi käyttöönottoryhmä 21 artiklan mukaisesti. Käyttöönottoryhmien tehtävänä on neuvoa hallintoneuvostoa biopohjaisten innovaatioiden markkinoille saattamisen kannalta kriittisissä kysymyksissä ja edistää kestävien biopohjaisten ratkaisujen käyttöönottoa. 1.  Perustetaan yksi tai useampi käyttöönottoryhmä 21 artiklan mukaisesti. Käyttöönottoryhmien tehtävänä on neuvoa hallintoneuvostoa kestävien biopohjaisten innovaatioiden markkinoille saattamisen kannalta kriittisissä kysymyksissä ja edistää kestävien biopohjaisten ratkaisujen käyttöönottoa. Tarkistus 244 Ehdotus asetukseksi 54 artikla – 2 kohta 2.  Käyttöönottoryhmien kokoonpanossa on varmistettava asianmukainen temaattinen painotus sekä biopohjaiseen innovointiin liittyvien sidosryhmien edustavuus. Myös muut sidosryhmät kuin BIC:n jäsenet, niiden osakkuusyhteisöt tai näiden sidosyhteisöt voivat ilmaista kiinnostuksensa liittyä käyttöönottoryhmän jäseniksi. Hallintoneuvosto vahvistaa käyttöönottoryhmien suunnitellun koon ja kokoonpanon, toimikausien keston ja jäsenten uusimista koskevan mahdollisuuden sekä valitsee ryhmien jäsenet. Jäsenluettelon on oltava julkisesti saatavilla. 2.  Käyttöönottoryhmien kokoonpanossa on varmistettava asianmukainen temaattinen painotus sekä biopohjaiseen innovointiin liittyvien sidosryhmien edustavuus. Myös muut sidosryhmät kuin BIC:n jäsenet, niiden osakkuusyhteisöt tai näiden sidosyhteisöt voivat ilmaista kiinnostuksensa liittyä käyttöönottoryhmän jäseniksi, ja samalla on varmistettava pk-yritysten sekä kansalaisjärjestöjen edustus. Käyttöönottoryhmien kokoonpanossa on pyrittävä siihen, että sidosryhmät ovat edustettuina mahdollisimman laajasti, mukaan lukien alkutuotantoala (maatalous, vesiviljely, kalastus ja metsätalous) sekä jätteiden, jäämien ja sivuvirtojen tarjoajat, alueviranomaiset ja investoijat, jotta voidaan ehkäistä markkinahäiriöitä ja kestämättömiä biopohjaisia prosesseja. Hallintoneuvosto vahvistaa käyttöönottoryhmien suunnitellun koon ja kokoonpanon, toimikausien keston ja jäsenten uusimista koskevan mahdollisuuden sekä valitsee ryhmien jäsenet tämän asetuksen 21 artiklan mukaisesti. Jäsenluettelon on oltava julkisesti saatavilla. Tarkistus 245 Ehdotus asetukseksi 54 artikla – 3 kohta 3.  Käyttöönottoryhmät kokoontuvat vähintään kerran vuodessa fyysisesti tai virtuaalisesti. Käyttöönottoryhmät vahvistavat ensimmäisessä kokouksessaan työjärjestyksensä. Hallintoneuvosto hyväksyy työjärjestykset. Käyttöönottoryhmien ylimääräiset kokoukset kutsutaan koolle hallintoneuvoston pyynnöstä. Hallintoneuvosto voi pyytää myös muiden henkilöiden osallistumista ylimääräisiin kokouksiin. Luettelo ylimääräisiin kokouksiin osallistuvista henkilöistä on asetettava julkisesti saataville. 3.  Käyttöönottoryhmät kokoontuvat vähintään kerran vuodessa fyysisesti tai virtuaalisesti. Käyttöönottoryhmät vahvistavat ensimmäisessä kokouksessaan työjärjestyksensä. Hallintoneuvosto hyväksyy työjärjestykset. Käyttöönottoryhmien ylimääräiset kokoukset kutsutaan koolle hallintoneuvoston pyynnöstä. Hallintoneuvosto voi pyytää myös muiden henkilöiden osallistumista ylimääräisiin kokouksiin. Esityslista, kokouspöytäkirja ja luettelo ylimääräisiin kokouksiin osallistuvista henkilöistä on asetettava julkisesti saataville. Tarkistus 246 Ehdotus asetukseksi 54 artikla – 5 kohta 5.  Käyttöönottoryhmät antavat hallintoneuvoston pyynnöstä suosituksia biopohjaisten innovaatioiden käyttöönottoon liittyvistä kysymyksistä. Käyttöönottoryhmät voivat myös antaa suosituksia hallintoneuvostolle milloin tahansa omasta aloitteestaan. 5.  Käyttöönottoryhmät antavat hallintoneuvoston pyynnöstä suosituksia kestävien biopohjaisten innovaatioiden käyttöönottoon liittyvistä kysymyksistä. Käyttöönottoryhmät voivat myös antaa suosituksia hallintoneuvostolle milloin tahansa omasta aloitteestaan. Tarkistus 247 Ehdotus asetukseksi 55 artikla – 1 kohta – a alakohta a)  edistää ilmailun ekologisen jalanjäljen pienentämistä nopeuttamalla ilmastoneutraalien ilmailuteknologioiden kehittämistä, jotta ne voidaan ottaa käyttöön mahdollisimman pian, ja edistää näin merkittävästi Euroopan vihreän kehityksen ohjelman47 yleisten tavoitteiden saavuttamista, erityisesti tavoitteita vähentää vuoteen 2030 mennessä unionin kasvihuonekaasujen nettopäästöjä vähintään 55 prosenttia vuoden 1990 tasosta ja saavuttaa ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä; a)  edistää ilmailun ekologisen jalanjäljen pienentämistä nopeuttamalla ilmastoneutraalien ilmailuteknologioiden kehittämistä, jotta ne voidaan ottaa käyttöön mahdollisimman pian, ja edistää näin merkittävästi Euroopan vihreän kehityksen ohjelman47 yleisten tavoitteiden saavuttamista, erityisesti tavoitteita vähentää vuoteen 2030 mennessä unionin kasvihuonekaasujen nettopäästöjä vähintään 55 prosenttia vuoden 1990 tasosta ja saavuttaa ilmastoneutraalius viimeistään vuoteen 2050 mennessä; __________________ __________________ 47 Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle, COM(2019)0640. 47 Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle, COM(2019)0640. Tarkistus 248 Ehdotus asetukseksi 55 artikla – 1 kohta – b alakohta b)  varmistaa, että ilmailuun liittyvä tutkimus- ja innovointitoiminta edistää unionin ilmailualan maailmanlaajuista kestävää kilpailukykyä, että ilmastoneutraalit ilmailuteknologiat täyttävät asiaankuuluvat lentoturvallisuusvaatimukset48 ja että ilmailu on edelleen turvallinen, luotettava, kustannustehokas ja tehokas matkustajien ja rahdin kuljetusmuoto; b)  varmistaa, että ilmailuun liittyvä tutkimus- ja innovointitoiminta edistää unionin ilmailualan maailmanlaajuista kestävää kilpailukykyä, että ilmastoneutraalit ilmailuteknologiat täyttävät asiaankuuluvat lentoturvallisuusvaatimukset48 ja että ilmailu on edelleen kilpailukykyinen, turvallinen, luotettava, kestävä, kohtuuhintainen, kustannustehokas ja tehokas matkustajien ja rahdin kuljetusmuoto; __________________ __________________ 48 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1139, annettu 4 päivänä heinäkuuta 2018, yhteisistä siviili-ilmailua koskevista säännöistä ja Euroopan unionin lentoturvallisuusviraston perustamisesta. 48 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1139, annettu 4 päivänä heinäkuuta 2018, yhteisistä siviili-ilmailua koskevista säännöistä ja Euroopan unionin lentoturvallisuusviraston perustamisesta. Tarkistus 249 Ehdotus asetukseksi 55 artikla – 2 kohta – a alakohta a)  integroida ja demonstroida murroksellisia ilma-alusten teknologisia innovaatioita, joilla voidaan vähentää vuoteen 2030 mennessä kasvihuonekaasujen nettopäästöjä vähintään 30 prosenttia vuoden 2020 huipputeknologiaan verrattuna ja pohjustaa ilmastoneutraalin ilmailualan saavuttamista vuoteen 2050 mennessä; a)  integroida ja demonstroida murroksellisia ilma-alusten teknologisia innovaatioita, joilla voidaan vähentää vuoteen 2030 mennessä kasvihuonekaasujen nettopäästöjä, myös muita kuin hiilidioksidivaikutuksia, vähintään 30 prosenttia vuoden 2020 huipputeknologiaan verrattuna ja pohjustaa ilmastoneutraalin ilmailualan saavuttamista vuoteen 2050 mennessä; Tarkistus 250 Ehdotus asetukseksi 55 artikla – 2 kohta – b alakohta b)  varmistaa, että innovaatioiden teknisellä ja potentiaalisella teollisella valmiudella voidaan tukea murroksellisten uusien tuotteiden ja palvelujen käyttöönottoa vuoteen 2035 mennessä siten, että tavoitteena on korvata 75 prosenttia käytössä olevasta kalustosta vuoteen 2050 mennessä ja kehittää innovatiivinen, luotettava, turvallinen ja kustannustehokas eurooppalainen ilmailujärjestelmä, jolla voidaan saavuttaa ilmastoneutraaliustavoite vuoteen 2050 mennessä; b)  varmistaa, että innovaatioiden teknisellä ja potentiaalisella teollisella valmiudella voidaan tukea murroksellisten uusien tuotteiden ja palvelujen käyttöönottoa vuoteen 2035 mennessä siten, että tavoitteena on korvata 75 prosenttia käytössä olevasta kalustosta vuoteen 2050 mennessä ja kehittää innovatiivinen, luotettava, turvallinen ja kustannustehokas eurooppalainen ilmailujärjestelmä, jolla voidaan saavuttaa ilmastoneutraaliustavoite viimeistään vuoteen 2050 mennessä; Tarkistus 251 Ehdotus asetukseksi 55 artikla – 2 kohta – c alakohta c)  laajentaa ja edistää ilmastoneutraalin ilmailualan tutkimuksen ja innovoinnin arvoketjujen, kuten tiedeyhteisön, tutkimusorganisaatioiden, teollisuuden ja pk-yritysten, yhdentymistä myös hyödyntämällä synergioita muiden kansallisten ja eurooppalaisten ohjelmien kanssa. c)  laajentaa ja edistää ilmastoneutraalin ilmailualan tutkimuksen ja innovoinnin arvoketjujen, kuten tiedeyhteisön, tutkimusorganisaatioiden, teollisuuden, pk-yritysten ja startup-yritysten sekä kansalaisjärjestöjen ja työmarkkinaosapuolten, yhdentymistä myös hyödyntämällä synergioita muiden kansallisten ja eurooppalaisten ohjelmien kanssa ja tukemalla toimialaan liittyvän osaamisen käyttöönottoa koko arvoketjussa; Tarkistus 252 Ehdotus asetukseksi 55 artikla – 2 kohta – c a alakohta (uusi) c a)  edistää laadukkaita työpaikkoja ilmailualalla sekä kasvun palauttamista ja luomista, kun otetaan huomioon sen erityinen merkitys unionin taloudelliselle ja sosiaaliselle elpymiselle ja sen ilmasto- ja ympäristötavoitteiden saavuttamiselle. Tarkistus 253 Ehdotus asetukseksi 56 artikla – 1 kohta – a alakohta a)  julkaista asiaankuuluvilla verkkosivustoilla kaikki tiedot, joita tarvitaan puhtaan ilmailun yhteisyritystä koskevien ehdotusten valmistelemiseksi ja toimittamiseksi; a)  julkaista asiaankuuluvilla verkkosivustoilla kaikki tiedot, joita tarvitaan puhtaan ilmailun yhteisyritystä koskevien ehdotusten valmistelemiseksi ja toimittamiseksi avoimesti ja käyttäjäystävällisesti; Tarkistus 254 Ehdotus asetukseksi 56 artikla – 1 kohta – b alakohta b)  seurata ja arvioida teknologian kehitystä 55 artiklassa säädettyjen yleisten ja erityisten tavoitteiden saavuttamiseksi ja helpottaa täysimääräistä pääsyä tietoihin komission suorassa valvonnassa toteutettavaa ilmailualan tutkimuksen ja innovoinnin riippumatonta vaikutusten seurantaa varten; b)  seurata ja arvioida teknologian kehitystä 55 artiklassa säädettyjen yleisten ja erityisten tavoitteiden saavuttamiseksi ja helpottaa täysimääräistä pääsyä tietoihin ilmailualan tutkimuksen ja innovoinnin riippumatonta vaikutusten seurantaa varten; Tarkistus 255 Ehdotus asetukseksi 56 artikla – 1 kohta – c alakohta c)  avustaa komission pyynnöstä sellaisten säännösten ja standardien laatimisessa ja kehittämisessä, joilla tuetaan puhtaiden ilmailuratkaisujen käyttöönottoa markkinoilla, erityisesti toteuttamalla tutkimuksia ja simulaatioita ja antamalla teknistä neuvontaa ottaen samalla huomioon tarpeen poistaa markkinoille pääsyn esteet. c)  avustaa ja antaa komissiolle sen pyynnöstä palautetta sellaisten säännösten ja standardien laatimisesta ja kehittämisestä, joilla tuetaan puhtaiden ilmailuratkaisujen käyttöönottoa markkinoilla, erityisesti toteuttamalla tutkimuksia ja simulaatioita ja antamalla teknistä neuvontaa ottaen samalla huomioon tarpeen poistaa markkinoille pääsyn esteet; Tarkistus 256 Ehdotus asetukseksi 56 artikla – 1 kohta – c a alakohta (uusi) c a)  kehittää mekanismeja, joilla lisätään puhtaan ilmailun yhteisyrityksen toimien ja kansallisten elvytyssuunnitelmien täytäntöönpanon koordinointia ja yhteensovittamista; Tarkistus 257 Ehdotus asetukseksi 56 artikla – 1 kohta – c b alakohta (uusi) c b)  edistää koordinointia kansallisten tutkimus- ja innovointiohjelmien kanssa ja siten mahdollistaa ketjun alkupään yhteistyötä koskeva etenemissuunnitelma ja joidenkin toimien toteuttaminen yhteisesti, jotta tutkimusohjelmien synkronoinnista voidaan saada suurin mahdollinen vipuvaikutus. Tarkistus 258 Ehdotus asetukseksi 57 artikla – 1 kohta – b alakohta b)  liitteessä I luetellut perustajaosakkaat, sen jälkeen, kun ne ovat antaneet kirjallisen vahvistuksen päätöksestään liittyä ehdoitta puhtaan ilmailun yhteisyritykseen; b)  liitteessä I luetellut perustajaosakkaat, sen jälkeen, kun ne ovat antaneet kirjallisen vahvistuksen päätöksestään liittyä puhtaan ilmailun yhteisyritykseen ja joiden osakkuus perustuu unionilta saadun rahoituksen ja sitoumuksissa määritettyjen luontoissuoritusten väliseen asianmukaiseen tasapainoon, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta muiden osakkaiden, erityisesti pk-yritysten, oikeuksiin, joista säädetään tässä asetuksessa ja muussa asiaankuuluvassa unionin lainsäädännössä; Tarkistus 259 Ehdotus asetukseksi 60 artikla – 1 kohta – a alakohta a)  toimet, jotka kuuluvat puhtaan ilmailun yhteisyrityksen epäsuoriin toimiin mutta joita ei rahoiteta tällaisiin epäsuoriin toimiin osoitetuista varoista; a)  toimet, jotka kattavat kaikki puhtaan ilmailun yhteisyrityksen osat, jotka eivät ole unionin rahoittamia ja joilla edistetään yhteisyrityksen työohjelman toteuttamista; Tarkistus 260 Ehdotus asetukseksi 60 artikla – 1 kohta – d alakohta d)  yksityiset tutkimus- ja innovointihankkeet, jotka täydentävät strategisen tutkimus- ja innovointiohjelman hankkeita; d)  yksityiset tutkimus- ja innovointihankkeet, jotka täydentävät strategisen tutkimus- ja innovointiohjelman hankkeita, sekä toimet, joilla edistetään toimialakohtaisen osaamisen käyttöönottoa koko arvoketjussa; Tarkistus 261 Ehdotus asetukseksi 61 artikla – 1 kohta – d alakohta d)  Euroopan puhtaan ilmailun neuvoa-antava elin; d)  Euroopan puhtaan ilmailun tieteellinen neuvoa-antava elin; Tarkistus 262 Ehdotus asetukseksi 62 artikla – 1 kohta – b alakohta b)  yhdeksän perustaja- ja liitännäisosakkaiden keskuudestaan valitsemaa muiden osakkaiden kuin unionin edustajaa, millä varmistetaan ilmailun arvoketjun toimijoiden, kuten ilma-alusten kokonaispalveluntarjoajien, moottorivalmistajien ja laitevalmistajien, tasapainoinen edustus. Hallintoneuvosto vahvistaa työjärjestyksessään kiertomekanismin muiden osakkaiden kuin unionin paikkojen jakamista varten. Valittuihin edustajiin on kuuluttava vähintään yksi eurooppalaisten pk-yritysten edustaja, yksi tutkimusorganisaatioiden edustaja ja yksi akateemisten laitosten edustaja. b)  kaksitoista perustaja- ja liitännäisosakkaiden keskuudestaan valitsemaa muiden osakkaiden kuin unionin edustajaa, millä varmistetaan ilmailun arvoketjun toimijoiden, kuten ilma-alusten valmistajien, moottorivalmistajien ja laitevalmistajien, tasapainoinen edustus. Hallintoneuvosto vahvistaa työjärjestyksessään kiertomekanismin muiden osakkaiden kuin unionin paikkojen jakamista varten ja ottaa tässä huomioon sukupuolten tasapuolisen edustuksen. Valittuihin edustajiin on kuuluttava vähintään kaksi eurooppalaisten pk-yritysten edustajaa, yksi liitännäisosakkaiden edustaja, yksi tutkimusorganisaatioiden edustaja ja yksi akateemisten laitosten edustaja. Tarkistus 263 Ehdotus asetukseksi 64 artikla – 1 kohta – b alakohta b)  edistää vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamista edistävien teknologioiden ja ratkaisujen käyttöönottoa markkinoilla ja varmistaa 55 artiklassa tarkoitettujen yhteisyrityksen erityistavoitteiden saavuttaminen; b)  edistää 55 artiklassa tarkoitettujen yhteisyrityksen erityistavoitteiden saavuttamista edistävien teknologioiden ja ratkaisujen käyttöönottoa markkinoilla vihreän kehityksen ohjelman mukaisesti; Tarkistus 264 Ehdotus asetukseksi 64 artikla – 2 kohta – johdantokappale 2.  Hallintoneuvosto päättää ohjelman täytäntöönpanosta ja puhtaan ilmailun yhteisyrityksen tavoitteiden saavuttamisesta, myös seuraavista: 2.  Hallintoneuvosto arvioi ohjelman täytäntöönpanon ja puhtaan ilmailun yhteisyrityksen tavoitteiden saavuttamista ja päättää niistä, myös seuraavista: Tarkistus 265 Ehdotus asetukseksi 64 artikla – 2 kohta – a alakohta a)  strateginen tutkimus- ja innovointiohjelma ja sen mahdolliset muutokset sekä työohjelma, avoimet ehdotuspyynnöt mukaan luettuina; a)  strateginen tutkimus- ja innovointiohjelma ja sen mahdolliset muutokset sekä työohjelma, avoimet ehdotuspyynnöt mukaan luettuina, puhtaan ilmailun tieteellistä neuvoa-antavaa elintä kuultuaan; Tarkistus 266 Ehdotus asetukseksi 64 artikla – 2 kohta – b alakohta b)  puhdasta ilmailua koskevien ehdotuspyyntöjen strateginen monivuotinen suunnittelu ja niiden mukauttaminen Horisontti Eurooppa -puiteohjelman tavoitteisiin ja niihin liittyviin työohjelmiin sekä teknisiin painopisteisiin ja tutkimustoimiin, avoimet ehdotuspyynnöt mukaan luettuina; b)  puhdasta ilmailua koskevien ehdotuspyyntöjen strateginen monivuotinen suunnittelu ja niiden mukauttaminen unionin yleisiin painopisteisiin ja tavoitteisiin sekä Horisontti Eurooppa -puiteohjelman tavoitteisiin ja niihin liittyviin työohjelmiin sekä teknisiin painopisteisiin ja tutkimustoimiin, avoimet ehdotuspyynnöt mukaan luettuina; Tarkistus 267 Ehdotus asetukseksi 65 artikla – 1 kohta – a alakohta a)  asianmukainen määrä komission ja unionin elinten edustajia hallintoneuvostoon kuuluvien unionin edustajien päätöksen mukaisesti; a)  kaksi komission ja unionin elinten edustajaa hallintoneuvostoon kuuluvien unionin edustajien päätöksen mukaisesti; Tarkistus 268 Ehdotus asetukseksi 65 artikla – 1 kohta – c alakohta c)  kaksi toimitusjohtajan valtuuttamaa puhtaan ilmailun yhteisyrityksen ylemmän johdon edustajaa; c)  kaksi toimitusjohtajan valtuuttamaa puhtaan ilmailun yhteisyrityksen ylemmän johdon edustajaa, jotka toimivat tarkkailijoina; Tarkistus 269 Ehdotus asetukseksi 65 artikla – 5 kohta 5.  Tekninen komitea kehittää ja ylläpitää ohjelman teknistä etenemissuunnitelmaa ja strategiaa. Se ehdottaa ja valmistelee tarvittaessa sitä, että hallintoneuvosto hyväksyy puhtaan ilmailun yhteisyrityksen tutkimustoimien laajuuden ja ohjelmasuunnittelun, teknisen strategian ja yleisen tutkimuksen etenemissuunnitelman. Hallintoneuvoston jäsen voidaan valtuuttaa seuraamaan teknisen komitean toimintaa. 5.  Tekninen komitea päivittää ja työstää ohjelman teknistä etenemissuunnitelmaa ja strategiaa tekniikan kehityksen mukaan. Se ehdottaa ja valmistelee tarvittaessa sitä, että hallintoneuvosto hyväksyy puhtaan ilmailun yhteisyrityksen tutkimustoimien laajuuden ja ohjelmasuunnittelun, teknisen strategian ja yleisen tutkimuksen etenemissuunnitelman. Hallintoneuvoston jäsen voidaan valtuuttaa seuraamaan teknisen komitean toimintaa. Tarkistus 270 Ehdotus asetukseksi 65 artikla – 6 kohta – a alakohta a)  laatia ehdotuksia strategisen tutkimus- ja innovaatio-ohjelman muuttamiseksi, jos tämä on tarpeen asian käsittelyä ja hallintoneuvoston lopullista päätöstä varten; a)  laatia laajan sidosryhmävuoropuhelun perusteella ehdotuksia strategisen tutkimus- ja innovaatio-ohjelman muuttamiseksi, jos tämä on tarpeen asian käsittelyä ja hallintoneuvoston lopullista päätöstä varten; Tarkistus 271 Ehdotus asetukseksi 65 artikla – 6 kohta – b alakohta b)  laatia työohjelmaan sisällytettäviä teknisiä painopisteitä ja tutkimustoimia koskevia ehdotuksia, avointen ehdotuspyyntöjen tutkimusaiheet mukaan luettuina; b)  laatia laajan sidosryhmävuoropuhelun perusteella työohjelmaan sisällytettäviä teknisiä painopisteitä ja tutkimustoimia koskevia ehdotuksia, avointen ehdotuspyyntöjen tutkimusaiheet mukaan luettuina; Tarkistus 272 Ehdotus asetukseksi 65 artikla – 6 kohta – d alakohta d)  ehdottaa hallintoneuvoston tarkasteltavaksi ja lopulliseksi päätökseksi ohjelman teknisen soveltamisalan tarkistamista tai optimointia, jotta puhtaan ilmailun yhteisyrityksen työohjelma ja tavoitteet voidaan sovittaa yhteen Horisontti Eurooppa -puiteohjelman ja muiden eurooppalaisten kumppanuuksien työohjelmien kanssa; d)  ehdottaa riippumattomien tulosten tarkastelujen ja ohjelman potentiaalisten vaikutusten analyysin perusteella hallintoneuvoston tarkasteltavaksi ja lopulliseksi päätökseksi strategisen tutkimus- ja innovointiohjelman ja ohjelman teknisen soveltamisalan tarkistamista tai optimointia, jotta puhtaan ilmailun yhteisyrityksen työohjelma voidaan pitää yhteensopivana Horisontti Eurooppa -puiteohjelman yleisten tavoitteiden ja muiden eurooppalaisten kumppanuuksien asiaan liittyvien työohjelmien kanssa; Tarkistus 273 Ehdotus asetukseksi 66 artikla – 1 kohta – johdantokappale Edellä 18 artiklassa säädettyjen tehtävien lisäksi puhtaan ilmailun yhteisyrityksen toimitusjohtajan tehtävänä on: Edellä 18 artiklassa säädettyjen tehtävien lisäksi puhtaan ilmailun yhteisyrityksen toimitusjohtajan tehtävänä on hallintoneuvoston ohjauksessa ja alaisuudessa: Tarkistus 274 Ehdotus asetukseksi 66 artikla – 1 kohta – d alakohta d)  helpottaa teknisen komitean neuvojen mukaisesti komission harjoittamaa koordinointia puhtaan ilmailun yhteisyrityksen toimien ja Horisontti Eurooppa -puiteohjelman asiaan liittyvien tutkimus- ja innovointitoimien välillä päällekkäisyyksien välttämiseksi ja synergioiden edistämiseksi; d)  vastata tiiviissä yhteistyössä komission kanssa ja teknisen komitean neuvojen mukaisesti koordinoinnista puhtaan ilmailun yhteisyrityksen toimien ja Horisontti Eurooppa -puiteohjelman asiaan liittyvien tutkimus- ja innovointitoimien välillä, jotta niitä voidaan ohjata ja toteuttaa päällekkäisyyksien välttämiseksi ja synergioiden edistämiseksi, ja asianmukaisten operatiivisten mekanismien määrittelemisestä yhteistyöhön perustuvien tutkimusaiheiden ja niistä seuraavien strategisen tutkimus- ja innovointiohjelman hankkeiden yhdistämiseksi; Tarkistus 275 Ehdotus asetukseksi 66 artikla – 1 kohta – g alakohta g)  varmistaa, että yhteisyritys helpottaa täysimääräistä pääsyä tietoihin komission suorassa valvonnassa toteutettavan ilmailualan tutkimuksen ja innovoinnin vaikutusten riippumatonta seurantaa varten, ja toteuttaa kaikki tarvittavat toimet sen varmistamiseksi, että tämä prosessi on riippumaton itse puhtaan ilmailun yhteisyrityksestä, esimerkiksi julkisten hankintojen, riippumattomien arviointien, tarkastelujen tai tapauskohtaisten analyysien avulla. Ohjelman seuranta- ja arviointiraportti esitetään hallintoneuvostolle kerran vuodessa; g)  varmistaa, että yhteisyritys helpottaa täysimääräistä pääsyä tietoihin toteutettavan ilmailualan tutkimuksen ja innovoinnin vaikutusten riippumatonta seurantaa varten, ja toteuttaa kaikki tarvittavat toimet sen varmistamiseksi, että tämä prosessi on riippumaton itse puhtaan ilmailun yhteisyrityksestä, esimerkiksi julkisten hankintojen, riippumattomien arviointien, tarkastelujen tai tapauskohtaisten analyysien avulla, lisäämättä yhteisyritykselle aiheutuvaa hallinnollista taakkaa. Ohjelman seuranta- ja arviointiraportti esitetään hallintoneuvostolle kerran vuodessa; Tarkistus 276 Ehdotus asetukseksi 68 artikla – otsikko Euroopan puhtaan ilmailun neuvoa-antava elin Euroopan puhtaan ilmailun tieteellinen neuvoa-antava elin Tarkistus 277 Ehdotus asetukseksi 68 artikla – 1 kohta 1.  Euroopan puhtaan ilmailun neuvoa-antava elin on puhtaan ilmailun yhteisyrityksen 19 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti perustettu tieteellinen neuvoa-antava elin. 1.  Euroopan puhtaan ilmailun tieteellinen neuvoa-antava elin perustetaan 19 artiklan mukaisesti. Tarkistus 278 Ehdotus asetukseksi 68 artikla – 2 kohta 2.  Euroopan puhtaan ilmailun neuvoa-antavassa elimessä voi olla enintään 15 pysyvää jäsentä. 2.  Euroopan puhtaan ilmailun tieteellisessä neuvoa-antavassa elimessä voi olla enintään 15 pysyvää jäsentä, jotka eivät ole jäseniä missään muussa puhtaan ilmailun yhteisyritykseen kuuluvassa elimessä. Tarkistus 279 Ehdotus asetukseksi 68 artikla – 3 kohta 3.  Euroopan puhtaan ilmailun neuvoa-antavan elimen puheenjohtaja valitaan kahden vuoden toimikaudeksi. 3.  Euroopan puhtaan ilmailun tieteellisen neuvoa-antavan elimen puheenjohtaja valitaan sen pysyvien jäsenten keskuudesta kahden vuoden toimikaudeksi. Tarkistus 280 Ehdotus asetukseksi 68 artikla – 4 kohta 4.  Euroopan unionin lentoturvallisuusviraston (EASA) edustaja on Euroopan puhtaan ilmailun neuvoa-antavan elimen pysyvä jäsen. 4.  Euroopan unionin lentoturvallisuusviraston (EASA) edustaja on Euroopan puhtaan ilmailun tieteellisen neuvoa-antavan elimen pysyvä jäsen. Tarkistus 281 Ehdotus asetukseksi 68 artikla – 4 a kohta (uusi) 4 a.  Vähintään yhdellä tieteellisellä asiantuntijalla on oltava kokemusta ympäristö- ja ilmastotieteestä ilmailun yhteydessä. Tarkistus 282 Ehdotus asetukseksi 71 artikla – 1 kohta – a alakohta a)  edistää vuoteen 2030 ulottuvassa ilmastotavoitesuunnitelmassa51 ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa asetettuja tavoitteita52 nostamalla EU:n tavoitteita siten, että kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään vuoteen 2030 mennessä vähintään 55 prosenttia vuoden 1990 päästötasosta ja ilmastoneutraalius saavutetaan vuoteen 2050 mennessä; a)  edistää vuoteen 2030 ulottuvassa ilmastotavoitesuunnitelmassa51, Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa52 ja eurooppalaisessa ilmastolaissa asetettuja tavoitteita nostamalla EU:n tavoitteita energiatehokkuussäästöistä ja uusiutuvien energialähteiden laajentamisesta sekä siten, että kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään vuoteen 2030 mennessä vähintään 55 prosenttia vuoden 1990 päästötasosta ja ilmastoneutraalius saavutetaan viimeistään vuoteen 2050 mennessä; __________________ __________________ 51 COM(2020)0562. 51 COM(2020)0562. 52 Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle, COM(2019)0640. 52 Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle, COM(2019)0640. Tarkistus 283 Ehdotus asetukseksi 71 artikla – 1 kohta – b alakohta b)  edistää ilmastoneutraalia Eurooppaa koskevan Euroopan komission vuoden 2020 vetystrategian53 täytäntöönpanoa; b)  edistää ilmastoneutraalia Eurooppaa koskevan Euroopan komission vuoden 2020 vetystrategian53, EU:n energiajärjestelmän integrointistrategian ja Euroopan vetystrategiasta 19. toukokuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin päätöslauselman täytäntöönpanoa; __________________ __________________ 53 COM(2020)0301. Vetystrategia ilmastoneutraalille Euroopalle. 53 COM(2020)0301. Vetystrategia ilmastoneutraalille Euroopalle. Tarkistus 284 Ehdotus asetukseksi 71 artikla – 1 kohta – c alakohta c)  vahvistaa unionin puhtaan vedyn arvoketjun kilpailukykyä erityisesti alan pk-yritysten tukemiseksi ja siten innovatiivisten kilpailukykyisten puhtaiden ratkaisujen markkinoille pääsyn nopeuttamiseksi; c)  kehittää ja vahvistaa unionin johtoasemaa ja unionin puhtaan vedyn arvoketjun kilpailukykyä erityisesti alan pk-yritysten ja startup-yritysten tukemiseksi ja siten innovatiivisten kilpailukykyisten puhtaiden ja energiatehokkaiden ratkaisujen tutkimuksen, kehittämisen ja markkinoille pääsyn nopeuttamiseksi; Tarkistus 285 Ehdotus asetukseksi 71 artikla – 1 kohta – d alakohta d)  edistää puhtaan vedyn tuotantoa, jakelua, varastointia ja loppukäyttöä. d)  edistää puhtaan vedyn tuotantoa, jakelua, kuljetusta, varastointia ja loppukäyttöä. Tarkistus 286 Ehdotus asetukseksi 71 artikla – 1 kohta – d a alakohta (uusi) d a)  nopeuttaa tutkimus- ja innovointitoimintaa uusiutuviin energialähteisiin perustuvan vedyn tuottamiseksi; Tarkistus 287 Ehdotus asetukseksi 71 artikla – 2 kohta – a alakohta a)  parantaa tutkimuksen ja innovoinnin avulla puhtaiden vetyratkaisujen kustannustehokkuutta, luotettavuutta, määrää ja laatua, mukaan lukien unionissa kehitetyt tuotanto-, jakelu-, varastointi- ja loppukäyttötavat, kuten tehokkaammat ja halvemmat vedyn elektrolyysilaitteet ja halvemmat kuljetus- ja teollisuussovellukset; a)  parantaa tutkimuksen ja innovoinnin avulla puhtaiden vetyratkaisujen kustannustehokkuutta, kohtuuhintaisuutta, luotettavuutta, määrää ja laatua, mukaan lukien unionissa kehitetyt tuotanto-, jakelu-, kuljetus-, varastointi- ja loppukäyttötavat, kuten tehokkaammat ja halvemmat vedyn elektrolyysilaitteet, energia- ja muunnoshäviöiden väheneminen ja halvemmat ilmailu, meriliikenne ja raskas liikenne sekä teollisuussovellukset ja innovatiiviset ja puhtaat vetyteknologiat sekä niiden tuotannon, kuljetuksen ja varastoinnin turvallisuus ja saatavuus; Tarkistus 288 Ehdotus asetukseksi 71 artikla – 2 kohta – b alakohta b)  vahvistaa unionin vedyn arvoketjun tieteellisten ja teollisten toimijoiden tietämystä ja valmiuksia; b)  vahvistaa unionin vedyn arvoketjun tieteellisten ja teollisten toimijoiden tietämystä ja valmiuksia sekä tukea toimialaan liittyvän osaamisen käyttöönottoa; Tarkistus 289 Ehdotus asetukseksi 71 artikla – 2 kohta – c alakohta c)  toteuttaa paikallista, alueellista ja unionin laajuista käyttöönottoa silmällä pitäen sellaisten puhtaiden vetyratkaisujen demonstrointihankkeita, jotka liittyvät uusiutuvan energian tuotantoon, jakeluun, varastointiin ja käyttöön liikenne- ja energiaintensiivisillä teollisuudenaloilla, sekä myös muihin sovelluksiin; c)  toteuttaa paikallista, alueellista ja unionin laajuista käyttöönottoa silmällä pitäen sellaisten puhtaiden vetyratkaisujen demonstrointihankkeita, jotka liittyvät uusiutuvan energian tuotantoon, jakeluun, kuljetukseen, varastointiin, negatiiviset päästöt mahdollistaviin teknologioihin ja käyttöön aloilla, joilla päästöjä on vaikea vähentää, kuten meriliikenteessä, ilmailussa ja raskaassa liikenteessä sekä liikenne- ja energiaintensiivisillä teollisuudenaloilla, sekä myös muihin sovelluksiin; Tarkistus 290 Ehdotus asetukseksi 71 artikla – 2 kohta – c a alakohta (uusi) c a)  lisätä innovointi-investointeja loppukäyttöaloilla, painottaen erityisesti liikennealaa, läpimurtoratkaisujen ja ‑teknologioiden tukemiseksi; Tarkistus 291 Ehdotus asetukseksi 71 artikla – 2 kohta – d alakohta d)  lisätä julkista ja yksityistä tietoisuutta puhtaista vetyratkaisuista ja edistää puhtaiden vetyratkaisujen hyväksyttävyyttä ja käyttöönottoa erityisesti tekemällä yhteistyötä muiden Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaan kuuluvien eurooppalaisten kumppanuuksien kanssa. d)  lisätä julkista ja yksityistä tietoisuutta puhtaista vetyratkaisuista ja ‑infrastruktuurista erityisesti tekemällä yhteistyötä muiden Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelmaan kuuluvien eurooppalaisten kumppanuuksien sekä eurooppalaisen puhtaan vedyn allianssin kaltaisten aloitteiden kanssa ja jotta voidaan edistää tiukempia EU:n turvallisuus- ja teknisiä vaatimuksia, joilla parannetaan vetyyn liittyvien teknologioiden ja sovellusten turvallisuutta ja turvallista käsittelyä. Tarkistus 292 Ehdotus asetukseksi 72 artikla – 1 kohta – a alakohta a)  arvioida ja seurata teknologian kehitystä ja markkinoille pääsyn teknisiä, taloudellisia ja yhteiskunnallisia esteitä; a)  arvioida ja seurata teknologian kehitystä, tarvittavaan infrastruktuuriin liittyvää edistystä sekä markkinoille pääsyn teknisiä, taloudellisia, sääntelyyn liittyviä, yhteiskunnallisia ja ekologisia esteitä sekä ympäristövaikutuksia; Tarkistus 293 Ehdotus asetukseksi 72 artikla – 1 kohta – b alakohta b)  osallistua komission poliittista toimivaltaa rajoittamatta ja komission poliittisen ohjauksen ja valvonnan puitteissa sääntelyn ja standardien kehittämiseen markkinoille pääsyn esteiden poistamiseksi ja keskinäisen vaihdettavuuden, yhteentoimivuuden ja kaupan tukemiseksi sisämarkkinoilla ja maailmanlaajuisesti; b)  osallistua komission poliittista toimivaltaa rajoittamatta ja komission poliittisen ohjauksen ja valvonnan puitteissa sääntelyn ja standardien kehittämiseen markkinoille pääsyn esteiden poistamiseksi erityisesti pk-yrityksiltä ja startup-yrityksiltä sekä ympäristö- ja ilmastovaikutusten ja sosiaalisten vaikutusten vähentämiseksi minimiin myös kolmansissa maissa ja avoimuuden, keskinäisen vaihdettavuuden, yhteentoimivuuden ja kaupan tukemiseksi sisämarkkinoilla ja maailmanlaajuisesti; Tarkistus 294 Ehdotus asetukseksi 72 artikla – 1 kohta – c alakohta c)  tukea komissiota vetystrategiaa koskevissa kansainvälisissä aloitteissa, kuten ”International Partnership for Hydrogen and Fuel Cells in the Economy (IPHE)” -kumppanuudessa, ”Mission Innovation” -aloitteessa ja puhtaan energian ministerikokousten vetyaloitteessa. c)  tukea komissiota ja tarjota sille teknistä asiantuntemusta komission poliittista toimivaltaa rajoittamatta ja komission poliittisen ohjauksen ja valvonnan puitteissa, myös kokouksissa, vetystrategiaa koskevissa kansainvälisissä aloitteissa, kuten ”International Partnership for Hydrogen and Fuel Cells in the Economy (IPHE)” -kumppanuudessa, ”Mission Innovation” -aloitteessa ja puhtaan energian ministerikokousten vetyaloitteessa. Tarkistus 295 Ehdotus asetukseksi 73 artikla – 1 kohta – b alakohta b)  Hydrogen Europe AISBL, Belgian lainsäädännön mukaisesti perustettu voittoa tavoittelematon järjestö (rekisteröintinumero: 890 025 478), jonka pysyvä toimipaikka on Bryssel, Belgia, jäljempänä ’teollisuusryhmittymä’, sen jälkeen, kun se on antanut kirjallisen vahvistuksen päätöksestään liittyä ehdoitta puhtaan vedyn yhteisyritykseen; b)  Hydrogen Europe AISBL, Belgian lainsäädännön mukaisesti perustettu voittoa tavoittelematon järjestö (rekisteröintinumero: 890 025 478), jonka pysyvä toimipaikka on Bryssel, Belgia, jäljempänä ’teollisuusryhmittymä’, sen jälkeen, kun se on antanut kirjallisen vahvistuksen päätöksestään liittyä ehdoitta puhtaan vedyn yhteisyritykseen, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta osakkaiden, erityisesti pk-yritysten, oikeuksiin, joista säädetään tässä asetuksessa ja muussa asiaankuuluvassa unionin lainsäädännössä; Tarkistus 296 Ehdotus asetukseksi 73 artikla – 1 kohta – c alakohta c)  Hydrogen Europe Research AISBL, Belgian lainsäädännön mukaisesti perustettu voittoa tavoittelematon järjestö (rekisteröintinumero: 0897 679 372), jonka pysyvä toimipaikka on Bryssel, Belgia, jäljempänä ’tutkimusryhmittymä’, sen jälkeen, kun se on antanut kirjallisen vahvistuksen päätöksestään liittyä ehdoitta puhtaan vedyn yhteisyritykseen. c)  Hydrogen Europe Research AISBL, Belgian lainsäädännön mukaisesti perustettu voittoa tavoittelematon järjestö (rekisteröintinumero: 0897 679 372), jonka pysyvä toimipaikka on Bryssel, Belgia, jäljempänä ’tutkimusryhmittymä’, sen jälkeen, kun se on antanut kirjallisen vahvistuksen päätöksestään liittyä puhtaan vedyn yhteisyritykseen, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta osakkaiden, erityisesti pk-yritysten, oikeuksiin, joista säädetään tässä asetuksessa ja muussa asiaankuuluvassa unionin lainsäädännössä; Tarkistus 297 Ehdotus asetukseksi 73 artikla – 1 kohta – c a alakohta (uusi) c a)  liitännäisosakkaat, jotka valitaan 7 artiklan mukaisesti hallintoneuvoston päätöksellä. Tarkistus 298 Ehdotus asetukseksi 76 artikla – 1 kohta – johdantokappale 1.  Sovellettaessa 11 artiklan 1 kohdan b alakohtaa täydentäviin toimiin voi kuulua toimia, jotka liittyvät suoraan puhtaan vedyn yhteisyrityksen toimintaan ja edistävät sen tavoitteita, mukaan lukien seuraavat: 1.  Sovellettaessa 11 artiklan 1 kohdan b alakohtaa täydentäviin toimiin voi kuulua toimia, jotka liittyvät suoraan puhtaan vedyn yhteisyrityksen toimintaan, joilla on selkeä yhteys strategiseen tutkimus- ja innovointiohjelmaan, joita rahoitetaan kansallisista tai alueellisista ohjelmista ja jotka edistävät yhteisyrityksen tavoitteita, mukaan lukien seuraavat: Tarkistus 299 Ehdotus asetukseksi 76 artikla – 1 kohta – e alakohta e)  vetyteknologioita ja turvallisuustoimenpiteitä koskevat tiedotustoimet; e)  puhtaita vetyteknologioita ja turvallisuustoimenpiteitä koskevat tiedotustoimet, myös koko arvoketjussa; Tarkistus 300 Ehdotus asetukseksi 77 artikla – 1 kohta – d a alakohta (uusi) d a)  riippumaton tieteellinen neuvoa-antava elin. Tarkistus 301 Ehdotus asetukseksi 78 artikla – 1 kohta – b alakohta b)  kuusi teollisuusryhmittymän edustajaa ottaen huomioon maantieteellisen edustuksen, sukupuolen ja alakohtaisen edustuksen; b)  kuusi teollisuusryhmittymän edustajaa, jotka edustavat arvoketjun eri osia ja joista vähintään yksi on pk-yrityksestä ja yksi kansalaisjärjestöstä ottaen huomioon maantieteellisen alueen ja sukupuolen; Tarkistus 302 Ehdotus asetukseksi 80 artikla – 1 kohta – a alakohta a)  edistää synergioita asiaan liittyvien unionin, kansallisen ja alueellisen tason toimien ja ohjelmien kanssa, erityisesti niiden toimien ja ohjelmien kanssa, joilla tuetaan puhtaan vedyn käyttöön liittyvää tutkimus- ja innovointiratkaisujen käyttöönottoa, infrastruktuuria, koulutusta ja aluekehitystä; a)  edistää synergioita asiaan liittyvien unionin, kansallisen ja alueellisen tason toimien ja ohjelmien kanssa, erityisesti niiden toimien ja ohjelmien kanssa, joilla tuetaan puhtaan vedyn käyttöön liittyvää tutkimus- ja innovointiratkaisujen käyttöönottoa, infrastruktuuria, koulutusta ja aluekehitystä, ja keskittyä erityisesti aloihin, joilla päästöjä on vaikea vähentää, kuten tiettyihin teollisuudenaloihin, ilmailuun, meriliikenteeseen ja raskaaseen liikenteeseen; Tarkistus 303 Ehdotus asetukseksi 80 artikla – 1 kohta – b alakohta b)  antaa 5 artiklan 2 kohdan b alakohdan ja 16 artiklan l alakohdan mukaisesti strategisia suuntaviivoja muiden eurooppalaisten kumppanuuksien kanssa tehtävään yhteistyöhön, mukaan lukien kumppanuudet päästöttömän maantieliikenteen, päästöttömän vesiliikenteen, Euroopan rautatiealan, puhtaan ilmailun, planeettaa palvelevien prosessien ja puhtaan teräksen kehittämiseksi niiden strategisten tutkimus- ja innovointiohjelmien tai muun vastaavan asiakirjan mukaisesti; b)  antaa 5 artiklan 2 kohdan b alakohdan ja 16 artiklan l alakohdan mukaisesti strategisia suuntaviivoja muiden eurooppalaisten kumppanuuksien kanssa tehtävään yhteistyöhön, mukaan lukien kumppanuudet päästöttömän maantieliikenteen, päästöttömän vesiliikenteen, Euroopan rautatiealan, puhtaan ilmailun, planeettaa palvelevien prosessien ja puhtaan teräksen kehittämiseksi niiden strategisten tutkimus- ja innovointiohjelmien sekä EU:n energiajärjestelmän integrointistrategian ja siihen liittyvien energiatehokkuutta, sähköistämistä ja uusiutuvia energialähteitä koskevien aloitteiden tai muun vastaavan asiakirjan mukaisesti; Tarkistus 304 Ehdotus asetukseksi 80 artikla – 1 kohta – c alakohta c)  edistää teknologioiden ja ratkaisujen käyttöönottoa markkinoilla Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi. c)  edistää kestävien teknologioiden ja ratkaisujen käyttöönottoa markkinoilla Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden mukaisesti ja parantaa eurooppalaista puhtaan vedyn ekosysteemiä. Tarkistus 305 Ehdotus asetukseksi 81 artikla – 1 kohta – a alakohta a)  ehdottaa toimia, joilla edistetään synergiaa asiaan liittyvien toimien ja ohjelmien kanssa unionin, kansallisella ja alueellisella tasolla; a)  ehdottaa ja toteuttaa yhdessä asiaankuuluvien toimijoiden kanssa toimia, joilla edistetään synergiaa asiaan liittyvien toimien ja ohjelmien kanssa unionin, kansallisella ja alueellisella tasolla; Tarkistus 306 Ehdotus asetukseksi 81 artikla – 1 kohta – b alakohta b)  tukea ja edistää muita vetyyn liittyviä unionin aloitteita edellyttäen, että hallintoneuvosto hyväksyy aloitteet; b)  tukea ja edistää muita vetyyn liittyviä unionin aloitteita, kuten vetyallianssia ja IPCEI:tä; Tarkistus 307 Ehdotus asetukseksi 81 artikla – 1 kohta – c alakohta c)  kutsua koolle vuosittain puhdasta vetyä käsittelevä eurooppalainen kumppanuusfoorumi, joka järjestetään mahdollisuuksien mukaan yhdessä puhtaan vedyn allianssin eurooppalaisen vetyfoorumin kanssa. c)  kutsua koolle vuosittain puhdasta vetyä käsittelevä eurooppalainen kumppanuusfoorumi, joka järjestetään yhdessä puhtaan vedyn allianssin eurooppalaisen vetyfoorumin kanssa. Tarkistus 308 Ehdotus asetukseksi 82 artikla – 2 kohta 2.  Sidosryhmien edustajien ryhmä koostuu sellaisten alojen edustajista, jotka tuottavat, jakelevat, varastoivat, tarvitsevat tai käyttävät puhdasta vetyä kaikkialla unionissa, mukaan lukien muiden asiaan liittyvien eurooppalaisten kumppanuuksien edustajat sekä eurooppalaisia vetylaaksoja koskevan kumppanuuden edustajat. 2.  Sidosryhmien edustajien ryhmä koostuu sellaisten alojen edustajista, jotka tuottavat, jakelevat, kuljettavat, varastoivat, tarvitsevat tai käyttävät puhdasta vetyä kaikkialla unionissa, mukaan lukien muiden asiaan liittyvien eurooppalaisten kumppanuuksien edustajat sekä eurooppalaisia vetylaaksoja koskevan kumppanuuden edustajat, uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön alan edustajat ja kansalaisjärjestöjen ja tiedeyhteisön edustajat. Tarkistus 309 Ehdotus asetukseksi 82 artikla – 3 kohta – a alakohta a)  antaa palautetta strategisista ja teknologisista painopisteistä, joihin puhtaan vedyn yhteisyrityksen on vastattava strategisessa tutkimus- ja innovointiohjelmassa tai muussa vastaavassa asiakirjassa ja siihen liittyvissä yksityiskohtaisissa teknologisissa etenemissuunnitelmissa esitetyllä tavalla ottaen asianmukaisesti huomioon lähialojen edistymisen ja tarpeet; a)  antaa palautetta strategisista, infrastruktuuriin liittyvistä ja teknologisista painopisteistä, joihin puhtaan vedyn yhteisyrityksen on vastattava strategisessa tutkimus- ja innovointiohjelmassa tai muussa vastaavassa asiakirjassa ja siihen liittyvissä yksityiskohtaisissa teknologisissa etenemissuunnitelmissa esitetyllä tavalla ottaen asianmukaisesti huomioon lähialojen, kuten tiettyjen teollisuudenalojen, ilmailun, meriliikenteen ja raskaan liikenteen, joilla päästöjä on vaikea vähentää, edistymisen ja tarpeet; Tarkistus 310 Ehdotus asetukseksi 82 artikla – 3 kohta – b alakohta b)  esittää ehdotuksia, jotka mahdollistavat konkreettisen synergian puhtaan vedyn yhteisyrityksen ja sen lähialojen tai minkä tahansa sellaisen alan välillä, jonka kanssa synergian katsotaan tuovan lisäarvoa; b)  esittää ehdotuksia, jotka mahdollistavat konkreettisen synergian puhtaan vedyn yhteisyrityksen ja sen lähialojen tai minkä tahansa sellaisen alan välillä, jonka kanssa synergian katsotaan tuovan lisäarvoa, ottaen huomioon erityisesti energiatehokkuus ensin ‑periaatteen ja energiajärjestelmän integroinnin; Tarkistus 311 Ehdotus asetukseksi 82 artikla – 3 kohta – c alakohta c)  osallistua puhtaan vedyn allianssin vuosittaiseen eurooppalaiseen vetyfoorumiin. c)  osallistua puhdasta vetyä käsittelevään eurooppalaiseen kumppanuusfoorumiin ja puhtaan vedyn allianssin vuosittaiseen eurooppalaiseen vetyfoorumiin. Tarkistus 312 Ehdotus asetukseksi 82 aartikla (uusi) 82 a artikla Tieteellinen neuvoa-antava elin 1.   Puhtaan vedyn yhteisyritys perustaa 19 ja 77 artiklassa tarkoitetun riippumattoman tieteellisen neuvoa-antavan elimen, jotta saadaan tieteellistä neuvontaa riippumattomilta korkean tason akateemisilta asiantuntijoilta. 2.   Riippumattomassa tieteellisessä neuvoa-antavassa elimessä on enintään 15 pysyvää jäsentä, ja se valitsee puheenjohtajansa jäsentensä keskuudesta kahdeksi vuodeksi. 3.   Riippumaton tieteellinen neuvoa-antava elin voi antaa neuvoja hallintoneuvoston ja puhtaan vedyn yhteisyrityksen muiden elinten pyynnöstä tai omasta aloitteestaan. 4.   Riippumaton tieteellinen neuvoa-antava elin tekee yhteistyötä Horisontti Eurooppa -puiteohjelman mukaisesti perustettujen asiaan liittyvien neuvoa-antavien elinten kanssa. Tarkistus 313 Ehdotus asetukseksi 83 artikla – 1 kohta – b alakohta b)  varmistaa nopea siirtyminen houkuttelevampaan, käyttäjäystävällisempään, kilpailukykyisempään, kohtuuhintaisempaan, tehokkaampaan ja kestävämpään eurooppalaiseen rautatiejärjestelmään, joka on integroitu laajempaan liikkuvuusjärjestelmään; b)  varmistaa nopea siirtyminen turvallisempaan, houkuttelevampaan, käyttäjäystävällisempään, kilpailukykyisempään, kohtuuhintaisempaan, tehokkaampaan, kokonaisvaltaisempaan, digitaalisempaan ja kestävämpään eurooppalaiseen rautatiejärjestelmään, joka on integroitu laajempaan liikkuvuusjärjestelmään; Tarkistus 314 Ehdotus asetukseksi 83 artikla – 2 kohta – a alakohta a)  luoda yhdennetty eurooppalainen rautatieverkko poistamalla yhteentoimivuuden esteitä ja tarjoamalla täysimittaisia integraatioratkaisuja, jotka kattavat liikenteen hallinnan, kalustoyksiköt, infrastruktuurin ja palvelut, vastaavat parhaiten matkustajien ja yritysten tarpeisiin, nopeuttavat yhtenäisen eurooppalaisen rautatiealueen tukemiseen tarkoitettujen innovatiivisten ratkaisujen käyttöönottoa ja lisäävät samalla rautatieliikenteen kapasiteettia ja luotettavuutta ja laskevat kustannuksia; a)  luoda yhdennetty eurooppalainen rautatieverkko poistamalla yhteentoimivuuden esteitä ja tarjoamalla täysimittaisia integraatioratkaisuja, jotka kattavat liikenteen hallinnan, kalustoyksiköt, infrastruktuurin ja palvelut, muun muassa suoralla lipulla matkustamisen, vastaavat parhaiten matkustajien, rautatietyöntekijöiden ja yritysten tarpeisiin ja oikeuksiin, nopeuttavat yhtenäisen eurooppalaisen rautatiealueen tukemiseen tarkoitettujen innovatiivisten ratkaisujen käyttöönottoa ja lisäävät samalla rautatieliikenteen kapasiteettia ja luotettavuutta ja laskevat kustannuksia; Tarkistus 315 Ehdotus asetukseksi 83 artikla – 2 kohta – c alakohta c)  kehittää järjestelmäpilarin avulla yhtenäinen toimintakonsepti ja toiminnallinen järjestelmäarkkitehtuuri yhdennettyjä Euroopan rautatieliikenteen hallinta-, ohjaus-, valvonta- ja merkinantojärjestelmiä varten, mukaan lukien automatisoitu junaliikenne, jolla varmistetaan, että tutkimus ja innovointi kohdennetaan yhteisesti sovittuihin ja yhteisiin asiakasvaatimuksiin ja että operatiiviset tarpeet voivat kehittyä; c)  kehittää järjestelmäpilarin avulla yhtenäinen toimintakonsepti ja toiminnallinen järjestelmäarkkitehtuuri yhdennettyjä Euroopan rautatieliikenteen hallinta-, ohjaus-, valvonta- ja merkinantojärjestelmiä varten, mukaan lukien automatisoitu junaliikenne, jolla varmistetaan, että tutkimus ja innovointi kohdennetaan yhteisesti sovittuihin ja yhteisiin asiakasvaatimuksiin ja että operatiiviset tarpeet voivat kehittyä. Yhdennetyn Euroopan rautatieliikenteen hallinnan yhtenäisen toimintakonseptin ja toiminnallisen järjestelmäarkkitehtuurin on oltava yhteentoimiva koko rautatieverkon kanssa (TEN-T-ydinverkko ja kokonaisvaltainen verkko, pääradat ja alueradat, jotka eivät kuulu TEN-T-verkkoon); Tarkistus 316 Ehdotus asetukseksi 83 artikla – 2 kohta – e alakohta e)  kehittää demonstrointihankkeita kiinnostuneissa jäsenvaltioissa, myös niissä, joiden alueella ei tällä hetkellä ole rautatiejärjestelmää; e)  kehittää demonstrointihankkeita kiinnostuneissa jäsenvaltioissa, myös niissä, joiden alueella ei tällä hetkellä ole rautatiejärjestelmää. Tällaisten hankkeiden, myös laajamittaisten demonstrointihankkeiden, on katettava koko unionin alue mahdollisimman laajasti, avoimesti ja maantieteelliseltä jakaumalta monimuotoisesti; Tarkistus 317 Ehdotus asetukseksi 83 artikla – 2 kohta – f alakohta f)  edistää vahvan ja maailmanlaajuisesti kilpailukykyisen eurooppalaisen rautatieteollisuuden kehittymistä. f)  edistää vahvan ja maailmanlaajuisesti kilpailukykyisen eurooppalaisen rautatieteollisuuden kehittymistä vahvoine toimitusketjuineen ja erittäin innovatiivisine ekosysteemeineen, huipputekniset pk-yritykset mukaan luettuina. Tarkistus 318 Ehdotus asetukseksi 83 artikla – 2 kohta – f a alakohta (uusi) f a)  auttaa poistamaan esteitä, jotka tällä hetkellä estävät raideliikenteen täyden esteettömyyden, erityisesti vammaisten henkilöiden osalta; Tarkistus 319 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 2 kohta – f b alakohta (uusi) f b)  kehittää seuraavan sukupolven raiderakennustekniikkaa, joka sisältää kaikki raiteiden alarakenteen osat ja päällysrakenteen; Tarkistus 320 Ehdotus asetukseksi 83 artikla – 2 kohta – f c alakohta (uusi) f c)  tukea raiteilla liikkuvien, myös harvaan asutuilla ja alikansoitetuilla alueilla asuvien, kannalta hyödyllisten innovatiivisten ratkaisujen kehittämistä. Tarkistus 321 Ehdotus asetukseksi 84 artikla – 1 kohta 1.  Edellä 5 artiklassa vahvistettujen tehtävien lisäksi ER-yhteisyritys laatii yhdessä komission kanssa yleissuunnitelman, joka on kehitetty yhteistyössä kaikkien rautatiejärjestelmän ja rautatiealan sidosryhmien kanssa, ja toimittaa sen hallintoneuvoston hyväksyttäväksi. 1.  Edellä 5 artiklassa vahvistettujen tehtävien lisäksi ER-yhteisyritys laatii yhdessä komission kanssa yleissuunnitelman, joka on kehitetty yhteistyössä kaikkien rautatiejärjestelmän ja rautatiealan sidosryhmien kanssa, ja toimittaa sen hallintoneuvoston hyväksyttäväksi, myös paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla. Tarkistus 322 Ehdotus asetukseksi 84 artikla – 5 kohta – a alakohta – johdantokappale a)  kehittää järjestelmäpilarissa järjestelmäkuva, joka kokoaa yhteen rautatieteollisuuden, rautatiealan toimintayhteisön ja muut rautatiealan yksityiset ja julkiset sidosryhmät, mukaan lukien asiakkaita (kuten matkustajia ja rahtia) sekä henkilöstöä edustavat elimet, sekä perinteisen rautatiesektorin ulkopuoliset asiaan liittyvät toimijat. Järjestelmäkuva kattaa seuraavat: a)  kehittää järjestelmäpilarissa yhteentoimiva järjestelmäkuva, joka kokoaa yhteen rautatieteollisuuden, rautatiealan toimintayhteisön ja muut rautatiealan yksityiset ja julkiset sidosryhmät, mukaan lukien jäsenvaltioiden edustajat, asiakkaita (kuten matkustajia ja rahtia) sekä työntekijöitä edustavat elimet, sekä muut perinteisen rautatiesektorin ulkopuoliset asiaan liittyvät toimijat. Järjestelmäkuva kattaa seuraavat: Tarkistus 323 Ehdotus asetukseksi 84 artikla – 5 kohta – a alakohta – iv alakohta iv.  sen varmistaminen, että tarvittavat liitännät muiden liikennemuotojen kanssa arvioidaan ja validoidaan erityisesti rahti- ja matkustajavirtojen osalta; iv.  sen varmistaminen, että tarvittavat liitännät muiden liikennemuotojen sekä kaupunki- ja seutuliikenteen rautatiejärjestelmien kanssa arvioidaan ja validoidaan erityisesti rahti- ja matkustajavirtojen osalta; Tarkistus 324 Ehdotus asetukseksi 85 artikla – 1 kohta – b alakohta b)  liitteessä II luetellut perustajaosakkaat, sen jälkeen, kun ne ovat antaneet kirjallisen vahvistuksen päätöksestään liittyä ehdoitta ER-yhteisyritykseen; b)  liitteessä II luetellut perustajaosakkaat, sen jälkeen, kun ne ovat antaneet kirjallisen vahvistuksen päätöksestään liittyä ehdoitta ER-yhteisyritykseen ja joiden osakkuus perustuu unionilta saadun rahoituksen ja sitoumuksissa määritettyjen suoritusten väliseen asianmukaiseen tasapainoon, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta osakkaiden, erityisesti pk-yritysten, oikeuksiin, joista säädetään tässä asetuksessa ja muussa asiaankuuluvassa unionin lainsäädännössä; Tarkistus 325 Ehdotus asetukseksi 85 artikla – 2 a kohta (uusi) 2 a.  Poiketen siitä, mitä 7 artiklan 2 kohdassa säädetään, minkä tahansa Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaan assosioituneeseen maahan sijoittautuneen oikeussubjektin osakkuushakemuksen arviointi riippuu siitä, että Horisontti Eurooppa -puiteohjelmasta yhteisyritykselle osoitettavaa unionin rahoitusosuutta korotetaan suhteessa kyseisen maan Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaan liittyviin rahoitusosuuksiin. Tarkistus 326 Ehdotus asetukseksi 88 artikla – 1 kohta – d alakohta d)  Shift2Rail-yhteisyrityksestä rahoitettujen toimien tulosten käyttöönotto, hyödyntäminen, demonstrointi ja standardointi. d)  Shift2Rail-yhteisyrityksestä rahoitettujen toimien, mukaan lukien yhteentoimivuuden teknisten eritelmien päivittäminen, ja niiden tulosten käyttöönotto, hyödyntäminen, demonstrointi ja standardointi; Tarkistus 327 Ehdotus asetukseksi 88 artikla – 1 kohta – d a alakohta (uusi) d a)  ER-yhteisyrityksen hankkeista tai sitä edeltävistä aloitteista peräisin oleviin Euroopan rautateitä koskeviin ratkaisuihin liittyvät eurooppalaiset lupa- ja sertifiointitoimet. Tarkistus 328 Ehdotus asetukseksi 89 artikla – 1 kohta – e a alakohta (uusi) e a)  tieteellinen neuvoa-antava elin. Tarkistus 329 Ehdotus asetukseksi 89 artikla – 2 kohta 2.  Lisäksi ER-yhteisyritys voi perustaa tieteellisen ohjausryhmän tai pyytää tieteellistä neuvontaa riippumattomilta akateemisilta asiantuntijoilta tai yhteisiltä tieteellisiltä neuvoa-antavilta elimiltä. Poistetaan. Tarkistus 330 Ehdotus asetukseksi 91 artikla – 2 kohta 2.  Valtioiden edustajien ryhmän puheenjohtajalla tai varapuheenjohtajalla on oikeus osallistua hallintoneuvoston kokouksiin pysyvänä tarkkailijana ja osallistua sen keskusteluihin, mutta hänellä ei ole äänioikeutta. Euroopan unionin rautatieviraston ja Euroopan rautatiealan tutkimusneuvoston edustajilla on oikeus osallistua hallintoneuvoston kokouksiin tarkkailijoina ja osallistua sen työhön, mutta heillä ei ole äänioikeutta. 2.  Valtioiden edustajien ryhmän puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajalla on oikeus osallistua hallintoneuvoston kokouksiin pysyvänä tarkkailijana ja osallistua sen keskusteluihin, mutta hänellä ei ole äänioikeutta. Euroopan unionin rautatieviraston ja Euroopan rautatiealan tutkimusneuvoston edustajilla on oikeus osallistua hallintoneuvoston kokouksiin tarkkailijoina ja osallistua sen työhön, mutta heillä ei ole äänioikeutta. Tarkistus 331 Ehdotus asetukseksi 91 artikla – 4 a kohta (uusi) 4 a.  Edellä olevan 15 artiklan 2 kohdan mukaisesti unionilla on 50 prosenttia hallintoneuvoston äänimäärästä ja unionin äänioikeus on jakamaton. Jäljelle jäävät äänioikeudet jaetaan hallintoneuvoston muiden jäsenten kesken suhteessa niiden edustamien osakkaiden ER-yhteisyritykselle osoittamiin rahoitusosuuksiin. Tarkistus 332 Ehdotus asetukseksi 92 artikla – 1 kohta – b alakohta b)  hyväksyä järjestelmäpilarin työohjelmat, myös talousarvio, ja niihin tehtävät muutokset, jotka perustuvat järjestelmäpilarin ohjausryhmän suosituksiin ja toimitusjohtajan ehdotuksiin. b)  hyväksyä järjestelmäpilarin työohjelmat, myös talousarvio, ja niihin tehtävät muutokset, jotka perustuvat järjestelmäpilarin ohjausryhmän ja yhteisyrityksen neuvoa-antavien elinten suosituksiin ja toimitusjohtajan ehdotuksiin. Tarkistus 333 Ehdotus asetukseksi 93 artikla – 1 kohta 1.  Järjestelmäpilarin ohjausryhmä koostuu komission, rautatie- ja liikennealan ja asiaan liittyvien organisaatioiden edustajista, ER-yhteisyrityksen toimitusjohtajasta sekä Euroopan unionin rautatieviraston edustajista. Komissio tekee lopullisen päätöksen ryhmän kokoonpanosta. Perustelluissa tapauksissa komissio voi kutsua myös muita asiaankuuluvia asiantuntijoita ja sidosryhmiä osallistumaan järjestelmäpilarin ohjausryhmän kokouksiin tarkkailijoina. 1.  Järjestelmäpilarin ohjausryhmä koostuu komission, rautatie- ja liikennealan ja asiaan liittyvien organisaatioiden edustajista, ER-yhteisyrityksen toimitusjohtajasta sekä Euroopan unionin rautatieviraston edustajista. Komissio tekee lopullisen päätöksen ryhmän kokoonpanosta ja ottaa siinä myös huomioon sukupuolten tasapuolisen edustuksen ja maantieteellisen monimuotoisuuden. Perustelluissa tapauksissa komissio voi kutsua myös muita asiaankuuluvia asiantuntijoita ja sidosryhmiä osallistumaan järjestelmäpilarin ohjausryhmän kokouksiin tarkkailijoina. Tarkistus 334 Ehdotus asetukseksi 94 artikla – 2 kohta 2.  Käyttöönottoryhmä on avoin kaikille järjestelmäpilarin ohjausryhmään kuuluville sidosryhmille. Hallintoneuvosto valitsee käyttöönottoryhmän jäsenet ja vahvistaa erityisesti käyttöönottoryhmän koon ja kokoonpanon, toimikauden keston ja sen jäsenten vaihtumista koskevat ehdot. Käyttöönottoryhmän kokoonpanossa on varmistettava asianmukainen temaattinen painopiste ja edustavuus. Jäsenluettelo julkaistaan ER-yhteisyrityksen verkkosivustolla. 2.  Käyttöönottoryhmä on avoin kaikille järjestelmäpilarin ohjausryhmään kuuluville sidosryhmille. Hallintoneuvosto valitsee käyttöönottoryhmän jäsenet ja vahvistaa erityisesti käyttöönottoryhmän koon ja kokoonpanon, toimikauden keston ja sen jäsenten vaihtumista koskevat ehdot. Käyttöönottoryhmän kokoonpanossa on varmistettava asianmukainen temaattinen painopiste ja edustavuus sekä loppukäyttäjien ja matkustajien yhdistysten sekä työntekijöiden edustajien huomioon ottaminen. Jäsenluettelo julkaistaan ER-yhteisyrityksen verkkosivustolla. Tarkistus 335 Ehdotus asetukseksi 96 aartikla (uusi) 96 a artikla Tieteellinen neuvoa-antava elin 1.   ER-yhteisyritys perustaa 19 ja 89 artiklassa tarkoitetun riippumattoman tieteellisen neuvoa-antavan elimen, jotta saadaan tieteellistä neuvontaa riippumattomilta korkean tason akateemisilta asiantuntijoilta. 2.   Riippumattomassa tieteellisessä neuvoa-antavassa elimessä on enintään 15 pysyvää jäsentä, ja se valitsee puheenjohtajansa jäsentensä keskuudesta kahdeksi vuodeksi. 3.   Riippumaton tieteellinen neuvoa-antava elin voi antaa neuvoja hallintoneuvoston ja ER-yhteisyrityksen muiden elinten pyynnöstä tai omasta aloitteestaan. 4.   Riippumaton tieteellinen neuvoa-antava elin tekee yhteistyötä Horisontti Eurooppa -puiteohjelman mukaisesti perustettujen asiaan liittyvien neuvoa-antavien elinten kanssa. Tarkistus 336 Ehdotus asetukseksi 97 artikla – 1 kohta – a alakohta a)  vähentää tartuntatautien sosioekonomista taakkaa Saharan eteläpuolisessa Afrikassa edistämällä uusien tai parannettujen terveysteknologioiden kehittämistä ja käyttöönottoa; a)  vähentää tartuntatautien, erityisesti köyhyyteen liittyvien ja laiminlyötyjen sairauksien, sosioekonomista taakkaa Saharan eteläpuolisessa Afrikassa edistämällä kohtuuhintaan saatavilla olevien ja vähävaraisiin ympäristöihin soveltuvien uusien tai parannettujen terveysteknologioiden, diagnoosien ja hoitojen kehittämistä ja käyttöönottoa; Tarkistus 337 Ehdotus asetukseksi 97 artikla – 2 kohta – b alakohta b)  vahvistaa tutkimus- ja innovointivalmiuksia ja kansallisia terveydenhuoltoalan tutkimusjärjestelmiä Saharan eteläpuolisessa Afrikassa tartuntatautien torjumiseksi; b)  vahvistaa ja lisätä tutkimus- ja innovointivalmiuksia ja kansallisia terveydenhuoltoalan tutkimusjärjestelmiä Saharan eteläpuolisessa Afrikassa tartuntatautien torjumiseksi; Tarkistus 338 Ehdotus asetukseksi 97 artikla – 2 kohta – b a alakohta (uusi) b a)  kasvattaa Afrikan johdolla toteutettavien hankkeiden osuutta; Tarkistus 339 Ehdotus asetukseksi 98 artikla – 1 kohta – d a alakohta (uusi) d a)  edistää synergioita, yhteistyötä ja yhteisiä toimia Euroopan kehitysrahaston ja naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen kanssa erityisesti valmiuksien kehittämisessä sekä tilojen ja infrastruktuurien yhteiskäytössä. Tarkistus 340 Ehdotus asetukseksi 99 artikla – 1 kohta – b alakohta b)  Alankomaiden lainsäädännön mukaisesti perustettu voittoa tavoittelematon EDCTP-yhteenliittymä (EDCTP Association), sen jälkeen, kun se on antanut kirjallisen vahvistuksen päätöksestään liittyä ehdoitta EDCTP3-yhteisyritykseen. b)  Alankomaiden lainsäädännön mukaisesti perustettu voittoa tavoittelematon EDCTP-yhteenliittymä (EDCTP Association), sen jälkeen, kun se on antanut kirjallisen vahvistuksen päätöksestään liittyä ehdoitta EDCTP3-yhteisyritykseen, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta osakkaiden, erityisesti pk-yritysten, oikeuksiin, joista säädetään tässä asetuksessa ja muussa asiaankuuluvassa unionin lainsäädännössä; Tarkistus 341 Ehdotus asetukseksi 102 artikla – 2 kohta – a alakohta a)  EDCTP-yhteenliittymän osakkuusyhteisöjen toiminta, joka on mukautettu EDCTP-yhteenliittymään kuuluvien muiden osakkuusyhteisöjen vastaaviin toimiin ja jota hallinnoidaan riippumattomasti kansallisten rahoitussääntöjen mukaisesti; a)  EDCTP-yhteenliittymän osakkuusyhteisöjen toiminta, joka on todistettavasti mukautettu EDCTP-yhteenliittymään kuuluvien muiden osakkuusyhteisöjen vastaaviin toimiin tai joka on koordinoitu tai suunniteltu yhdessä niiden kanssa ja jota hallinnoidaan riippumattomasti kansallisten rahoitussääntöjen mukaisesti; Tarkistus 342 Ehdotus asetukseksi 106 artikla – 1 a kohta (uusi) 1 a.  Tieteellinen neuvoa-antava elin on perustettava 19 artiklan mukaisesti, ja sen on muodostuttava sidosryhmiin kuuluvista, jotka edustavat sukupuolia tasapuolisesti ja ovat maantieteellisesti ja temaattisesti monimuotoisia ja siinä on erityisesti varmistettava Afrikan maiden tieteellisen asiantuntemuksen mukaan ottaminen. Tarkistus 343 Ehdotus asetukseksi 106 artikla – 2 kohta – j a alakohta (uusi) j a)  arvioida EDCTP3-yhteisyrityksen rahoituskumppaneiden hakemukset ja neuvoa hallintoneuvostoa hakemusten hylkäämisessä tai hyväksymisessä ja mahdollisen yhteistyön laajuudessa. Tarkistus 344 Ehdotus asetukseksi 107 artikla – -1 kohta (uusi) -1.  Sidosryhmien edustajien ryhmän sen on muodostuttava sidosryhmiin kuuluvista, jotka edustavat sukupuolia tasapuolisesti ja ovat maantieteellisesti ja temaattisesti monimuotoisia, ja niissä on oltava erityisesti asiantuntemusta Afrikan maista, ja sen tavoitteena on edistää kansalaisyhteiskunnan, etenkin köyhyyteen liittyvistä ja laiminlyödyistä sairauksista eniten kärsivien yhteisöjen hyväksi työskentelevien valtiosta riippumattomien järjestöjen, jäsenyyttä ja merkityksellistä osallistumista. Tarkistus 345 Ehdotus asetukseksi 107 artikla – 1 kohta – johdantokappale Edellä 21 artiklassa säädettyjen tehtävien lisäksi sidosryhmien edustajien ryhmän tehtävänä on: 2.  Edellä 21 artiklassa säädettyjen tehtävien lisäksi sidosryhmien edustajien ryhmän tehtävänä on: Tarkistus 346 Ehdotus asetukseksi 111 artikla – otsikko Yhteistyö Euroopan lääkeviraston ja Euroopan tautienehkäisy- ja ‑valvontakeskuksen kanssa Yhteistyö Afrikan ja Euroopan lääkevirastojen ja Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen sekä muiden asiaankuuluvien virastojen ja järjestöjen kanssa Tarkistus 347 Ehdotus asetukseksi 111 artikla – 1 kohta EDCTP3-yhteisyritys varmistaa tiiviin yhteistyön Euroopan lääkeviraston ja Euroopan tautienehkäisy- ja ‑valvontakeskuksen kanssa. EDCTP3-yhteisyritys varmistaa tiiviin yhteistyön Euroopan lääkeviraston ja Euroopan tautienehkäisy- ja ‑valvontakeskuksen sekä asiaankuuluvien afrikkalaisten virastojen ja järjestöjen, kuten Afrikan tautienehkäisy- ja valvontakeskusten, Afrikan unionin alueellisten talousyhteisöjen, Afrikan unionin kehitysyhteistyöviraston (AUDA-NEPAD) ja Afrikan tiedeakatemian kanssa. Tarkistus 348 Ehdotus asetukseksi 112 artikla – 1 kohta EDCTP3-yhteisyrityksen rahoittamien epäsuorien toimien osallistujien on varmistettava, että epäsuoran toimen tuloksiin perustuvat tai osittain perustuvat tuotteet ja palvelut ovat yleisön saatavilla oikeudenmukaisin ja kohtuullisin ehdoin. Tätä varten työohjelmassa on tarvittaessa täsmennettävä tiettyihin epäsuoriin toimiin sovellettavat hyödyntämistä koskevat lisävelvoitteet. EDCTP3-yhteisyrityksen rahoittamien epäsuorien toimien osallistujien on varmistettava, että epäsuoran toimen tuloksiin perustuvat tai osittain perustuvat tuotteet ja palvelut ovat heikossa asemassa olevien väestöryhmien ja yleisön saatavilla kohtuuhintaan, erityisesti vähävaraisissa ympäristöissä, oikeudenmukaisin ja kohtuullisin ehdoin. Tätä varten työohjelmassa on täsmennettävä tiettyihin epäsuoriin toimiin sovellettavat hyödyntämistä koskevat lisävelvoitteet. Tarkistus 349 Ehdotus asetukseksi 113 artikla – 1 kohta – b alakohta b)  edistää sellaisten turvallisten, tehokkaiden, ihmiskeskeisten ja kustannustehokkaiden innovaatioiden kehittämistä, joilla vastataan täyttämättömiin strategisiin kansanterveydellisiin tarpeisiin, demonstroimalla vähintään viidellä esimerkillä, onko terveydenhuoltotuote tai -palvelu mahdollista integroida siten, että se soveltuu käytettäväksi terveydenhuoltojärjestelmissä. Asiaan liittyvissä hankkeissa olisi käsiteltävä unionin väestöön vaikuttavien sairauksien ennaltaehkäisyä, diagnosointia, hoitoa ja/tai hallintaa, mukaan lukien osallistuminen Euroopan syöväntorjuntasuunnitelmaan; b)  edistää sellaisten turvallisten, tehokkaiden, ihmiskeskeisten, potilaiden ja terveydenhuoltojärjestelmien kannalta kohtuuhintaisten sekä kustannustehokkaiden innovaatioiden, tuotteiden ja hoitojen kehittämistä, joilla vastataan täyttämättömiin strategisiin kansanterveydellisiin tarpeisiin, demonstroimalla vähintään viidellä esimerkillä, onko terveydenhuoltotuote tai -palvelu mahdollista integroida siten, että se soveltuu käytettäväksi terveydenhuoltojärjestelmissä. Asiaan liittyvissä hankkeissa olisi käsiteltävä unionin väestöön vaikuttavien sairauksien seurantaa, ennaltaehkäisyä, diagnosointia, hoitoa ja/tai hallintaa, mukaan lukien syövän torjunta yhteisvaikutuksessa Euroopan syöväntorjuntasuunnitelman kanssa, ja tukemalla Euroopan syöpäinstituutin perustamista ja mikrobilääkeresistenssin torjumista koskevan eurooppalainen yhteinen terveys -toimintasuunnitelman laatimista; Tarkistus 350 Ehdotus asetukseksi 113 artikla – 1 kohta – c alakohta c)  edistää monialaista terveysalan innovointia maailmanlaajuisesti kilpailukykyisen eurooppalaisen terveydenhuoltoalan luomiseksi sekä Euroopan uuden teollisuusstrategian ja Euroopan lääkestrategian tavoitteiden saavuttamista. c)  edistää monialaista terveysalan innovointia maailmanlaajuisesti kilpailukykyisen eurooppalaisen terveydenhuoltoalan luomiseksi sekä Euroopan uuden teollisuusstrategian, myös sen päivitetyn version, ja Euroopan lääkestrategian tavoitteiden saavuttamista. Tarkistus 351 Ehdotus asetukseksi 113 artikla – 2 kohta – a alakohta a)  edistää ymmärrystä terveyteen vaikuttavista tekijöistä ja ensisijaisiksi määritellyistä sairauksista; a)  edistää ymmärrystä terveyteen vaikuttavista tekijöistä, täyttämättömistä lääketieteellisistä tarpeista, terveysuhkiin varautumisesta, infektiotaudeista ja harvinaisista sairauksista, myös sosioekonomisista ja ympäristöön liittyvistä tekijöistä, jotka vaikuttavat henkilön terveydentilaan, ja ensisijaisiksi määritellyistä sairauksista; Tarkistus 352 Ehdotus asetukseksi 113 artikla – 2 kohta – b alakohta b)  yhdentää hajanaiset terveysalan tutkimus- ja innovointitoimet, joissa kootaan yhteen eri terveydenhuoltoalan sektorit ja muut sidosryhmät ja joissa keskitytään täyttämättömiin kansanterveystarpeisiin sellaisten välineiden, datan, alustojen, teknologioiden ja prosessien kehittämiseksi, joilla parannetaan tautien ennustamista, ehkäisyä, pysäyttämistä, diagnosointia, hoitoa ja hallintaa ja vastataan loppukäyttäjien tarpeisiin; b)  yhdentää hajanaiset terveysalan tutkimus- ja innovointitoimet, joissa kootaan yhteen eri terveydenhuoltoalan sektorit ja muut sidosryhmät ja joissa keskitytään täyttämättömiin kansanterveystarpeisiin sellaisten välineiden, datan, alustojen, teknologioiden ja prosessien kehittämiseksi, joilla parannetaan tautien ennustamista, ehkäisyä, pysäyttämistä, diagnosointia, hoitoa ja hallintaa ja vastataan potilaiden ja loppukäyttäjien tarpeisiin sekä ratkaistaan markkinoiden toimimattomuus täyttämättömien lääketieteellisten tarpeiden osalta; Tarkistus 353 Ehdotus asetukseksi 113 artikla – 2 kohta – d alakohta d)  hyödyntää täysimääräisesti digitalisaation ja tietojenvaihdon tarjoamia mahdollisuuksia terveydenhuollossa; d)  hyödyntää täysimääräisesti digitalisaation ja tietojenvaihdon tarjoamia mahdollisuuksia terveydenhuollossa hyödyntämällä synergioita sellaisten aloitteiden kanssa kuin eurooppalainen terveysdata-avaruus, kunnioittaen tietosuojan periaatteita Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/17251 a mukaisesti; ____________ 1 a Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1725, annettu 23 päivänä lokakuuta 2018, luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta sekä asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja päätöksen N:o 1247/2002/EY kumoamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 39). Tarkistus 354 Ehdotus asetukseksi 113 artikla – 2 kohta – e a alakohta (uusi) e a)  edistää eurooppalaista tutkimusta harvinaisista sairauksista ja kehittää synergioita alan muiden aloitteiden kanssa; Tarkistus 355 Ehdotus asetukseksi 114 artikla – 1 kohta – a alakohta a)  edistää tiivistä ja pitkäaikaista yhteistyötä unionin, muiden osakkaiden, rahoituskumppanien ja muiden terveydenhuollon sidosryhmien, kuten muiden asiaan liittyvien toimialojen, terveydenhuoltoviranomaisten (kuten sääntelyelinten, terveysteknologian arviointielinten ja terveydenhuollon maksajien), potilasjärjestöjen, terveydenhuollon ammattilaisten ja tarjoajien sekä tiedeyhteisön välillä; a)  edistää tiivistä ja pitkäaikaista yhteistyötä unionin, muiden osakkaiden, rahoituskumppanien ja muiden terveydenhuollon sidosryhmien, kuten muiden asiaan liittyvien toimialojen, terveydenhuoltoviranomaisten (kuten sääntelyelinten, terveysteknologian arviointielinten ja terveydenhuollon maksajien), potilasjärjestöjen, terveydenhuollon ammattilaisten ja tarjoajien sekä tiedeyhteisön ja kansalaisjärjestöjen välillä; Tarkistus 356 Ehdotus asetukseksi 114 artikla – 1 kohta – c alakohta c)  varmistaa, että kaikilla sidosryhmillä on mahdollisuus ehdottaa aloja tulevia ehdotuspyyntöjä varten; c)  varmistaa, että kaikilla sidosryhmillä on mahdollisuus ehdottaa aloja tulevia ehdotuspyyntöjä varten säännöllisesti järjestettävien avointen kuulemisten ja vuosittain järjestettävän sidosryhmien foorumin kokouksen perusteella; Tarkistus 357 Ehdotus asetukseksi 114 artikla – 1 kohta – c a alakohta (uusi) c a)  varmistaa, että edunsaajat sitoutuvat saavutettavuuden, tehokkuuden, kohtuuhintaisuuden ja saatavuuden periaatteisiin; Tarkistus 358 Ehdotus asetukseksi 114 artikla – 1 kohta – d alakohta d)  tarkistaa säännöllisesti IHI-yhteisyrityksen strategista tutkimus- ja innovointiohjelmaa ja tehdä siihen tarvittavat mukautukset yhteisyrityksen toteutuksen aikana tapahtuvan tieteellisen kehityksen tai uusien kansanterveystarpeiden perusteella; d)  tarkistaa säännöllisesti IHI-yhteisyrityksen strategista tutkimus- ja innovointiohjelmaa ja tehdä siihen tarvittavat mukautukset yhteisyrityksen toteutuksen aikana tapahtuvan tieteellisen kehityksen tai uusien kansanterveystarpeiden ja -uhkien perusteella yhteistyössä terveydenhuollon ammattihenkilöiden ja potilasjärjestöjen sekä innovaatiopaneelin kanssa; Tarkistus 359 Ehdotus asetukseksi 114 artikla – 1 kohta – e alakohta e)  julkaista hankkeita koskevaa tietoa, myös osallistujien nimet ja kunkin osallistujan osalta IHI-yhteisyrityksen myöntämän rahoitusosuuden määrä ja sovitut luontoissuoritukset; e)  julkaista hyvissä ajoin hankkeita koskevaa tietoa, myös osallistujien nimet ja kunkin osallistujan osalta IHI-yhteisyrityksen myöntämän rahoitusosuuden määrä ja sovitut luontoissuoritukset; Tarkistus 360 Ehdotus asetukseksi 114 artikla – 1 kohta – f alakohta f)  huolehtia säännöllisestä viestinnästä muun muassa järjestämällä vähintään yhden vuotuisen tapaamisen eturyhmien ja sidosryhmien kanssa IHI-yhteisyrityksen tutkimus- ja innovointitoimien avoimuuden ja läpinäkyvyyden varmistamiseksi; f)  huolehtia säännöllisestä viestinnästä muun muassa järjestämällä vähintään yhden vuotuisen tapaamisen eturyhmien ja sidosryhmien kanssa IHI-yhteisyrityksen tutkimus- ja innovointitoimien osallisuuden, avoimuuden ja läpinäkyvyyden varmistamiseksi; Tarkistus 361 Ehdotus asetukseksi 115 artikla – 1 kohta – b alakohta b)  European Coordination Committee of the Radiological, Electromedical and Healthcare IT Industry (COCIR), Euroopan lääketeollisuuden kattojärjestö EFPIA, EuropaBio, MedTech Europe ja VaccinesEurope, sen jälkeen, kun ne ovat antaneet kirjallisen vahvistuksen päätöksestään liittyä ehdoitta IHI-yhteisyritykseen; b)  European Coordination Committee of the Radiological, Electromedical and Healthcare IT Industry (COCIR), Euroopan lääketeollisuuden kattojärjestö EFPIA, EuropaBio, MedTech Europe ja VaccinesEurope, sen jälkeen, kun ne ovat antaneet kirjallisen vahvistuksen päätöksestään liittyä ehdoitta IHI-yhteisyritykseen, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta osakkaiden, erityisesti pk-yritysten, oikeuksiin, joista säädetään tässä asetuksessa ja muussa asiaankuuluvassa unionin lainsäädännössä; Tarkistus 362 Ehdotus asetukseksi 117 artikla – 5 kohta 5.  Kustannukset, jotka aiheutuvat epäsuorista toimista muissa kolmansissa maissa kuin Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelmaan assosioituneissa maissa, on perusteltava, ja niiden on oltava merkityksellisiä 113 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden kannalta. Tällaiset kustannukset eivät saa ylittää 20:tä prosenttia muiden osakkaiden kuin unionin ja rahoituskumppanien IHI-ohjelman tasolla suorittamista toimintamenoihin osoitetuista luontoissuorituksista. Kustannuksia, jotka ylittävät 20 prosenttia toimintamenoihin osoitetuista luontoissuorituksista IHI-ohjelman tasolla, ei katsota luontoissuorituksiksi toimintamenoihin. 5.  Kustannukset, jotka aiheutuvat epäsuorista toimista muissa kolmansissa maissa kuin Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelmaan assosioituneissa maissa, on perusteltava, ja niiden on oltava merkityksellisiä 113 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden kannalta ja niillä on oltava myönteisiä ulkoisvaikutuksia unionille. Tällaiset kustannukset eivät saa ylittää 20:tä prosenttia muiden osakkaiden kuin unionin ja rahoituskumppanien IHI-ohjelman tasolla suorittamista toimintamenoihin osoitetuista luontoissuorituksista. Kustannuksia, jotka ylittävät 20 prosenttia toimintamenoihin osoitetuista luontoissuorituksista IHI-ohjelman tasolla, ei katsota luontoissuorituksiksi toimintamenoihin. Tarkistus 363 Ehdotus asetukseksi 118 artikla – 2 kohta 2.  Hanke-ehdotuksiin on tarvittaessa sisällyttävä suunnitelma niihin liittyvistä täydentävistä toimista. Tällaisiin hankekohtaisiin täydentäviin toimiin liittyvien kustannusten on aiheuduttava ajanjaksolla, joka alkaa ehdotuksen jättämispäivänä ja päättyy enintään kahden vuoden kuluttua epäsuoran toimen päättymispäivästä. 2.  Hanke-ehdotuksiin on tarvittaessa sisällyttävä suunnitelma, jossa määritetään niihin liittyvät täydentävät toimet. Tällaisiin hankekohtaisiin täydentäviin toimiin liittyvien kustannusten on aiheuduttava ajanjaksolla, joka alkaa ehdotuksen jättämispäivänä ja päättyy enintään kolmen vuoden kuluttua epäsuoran toimen päättymispäivästä. Tarkistus 364 Ehdotus asetukseksi 119 artikla – 1 kohta – c a alakohta (uusi) c a)  riippumaton tieteellinen neuvoa-antava elin; Tarkistus 365 Ehdotus asetukseksi 122 artikla – 1 kohta 1.  Innovaatiopaneeli antaa hallintoneuvostolle neuvoja asioissa, jotka liittyvät IHI-yhteisyrityksen tutkimus- ja innovointitoimintaan 19 artiklan mukaisesti. 1.  Edellä 19 artiklassa tarkoitetun tieteellisen neuvoa-antavan elimen lausuntojen perusteella innovaatiopaneeli voi antaa hallintoneuvostolle lisäneuvoja asioissa, jotka liittyvät IHI-yhteisyrityksen tutkimus- ja innovointitoimintaan, tai muissa strategisissa kysymyksissä. Tarkistus 366 Ehdotus asetukseksi 122 artikla – 2 kohta – johdantokappale 2.  Innovaatiopaneeli koostuu seuraavista pysyvistä panelisteista: 2.  Innovaatiopaneeli koostuu seuraavista jäsenistä: Tarkistus 367 Ehdotus asetukseksi 122 artikla – 2 kohta – d alakohta d)  kaksi tiedeyhteisön edustajaa, jotka hallintoneuvosto nimittää avoimen valintamenettelyn perusteella 19 artiklan 4 kohdan mukaisesti; d)  neljä tiedeyhteisön edustajaa; Tarkistus 368 Ehdotus asetukseksi 122 artikla – 2 kohta – e alakohta e)  enintään kuusi pysyvää panelistia, jotka hallintoneuvosto nimittää avoimen valintamenettelyn perusteella 19 artiklan 4 kohdan mukaisesti varmistaen erityisesti terveydenhuollon sidosryhmien asianmukaisen edustuksen etenkin julkisen sektorin, potilaiden ja yleensä loppukäyttäjien osalta; e)  kuusi terveydenhuollon sidosryhmien edustajaa, jotka kattavat etenkin julkisen sektorin, potilaat ja yleensä loppukäyttäjät ja jotka hallintoneuvosto nimittää avoimen ja läpinäkyvän valintamenettelyn perusteella 19 artiklan 2 ja 4 kohdan mukaisesti; Tarkistus 369 Ehdotus asetukseksi 122 artikla – 3 kohta – 1 alakohta IHI-yhteisyrityksen osakkaita edustavat panelistit voivat tarvittaessa nimittää tilapäisiä panelisteja keskustelemaan erityisaiheista. Ne voivat yhdessä nimittää enintään kuusi tilapäistä panelistia kutakin kokousta varten. Innovaatiopaneelin jäsenet voivat tarvittaessa nimittää tilapäisiä panelisteja keskustelemaan erityisaiheista. Ne voivat yhdessä nimittää enintään kuusi tilapäistä panelistia kutakin kokousta varten. Tarkistus 370 Ehdotus asetukseksi 122 artikla – 3 kohta – 3 alakohta IHI-yhteisyrityksen osakkaita edustavat panelistit nimittävät tilapäiset panelistit yhteisymmärryksessä määräajaksi. Heidän on ilmoitettava päätöksensä ohjelmatoimistolle ja muille pysyville panelisteille. Innovaatiopaneelin jäsenet nimittävät tilapäiset panelistit yhteisymmärryksessä määräajaksi. Heidän on ilmoitettava päätöksensä ohjelmatoimistolle ja muille pysyville panelisteille. Tarkistus 371 Ehdotus asetukseksi 122 artikla – 3 a kohta (uusi) 3 a.  Innovaatiopaneelia avustaa riippumaton tieteellinen neuvoa-antava elin erityisesti IHI-yhteisyrityksen tavoitteisiin liittyviä tieteellisiä, strategisia ja teknologisia painopisteitä koskevassa neuvonnassa. Tarkistus 372 Ehdotus asetukseksi 122 artikla – 4 kohta – a alakohta a)  tieteelliset painopisteet; a)  tieteelliset painopisteet riippumattomalta tieteelliseltä neuvoa-antavalta elimeltä saatujen neuvojen perusteella; Tarkistus 373 Ehdotus asetukseksi 122 artikla – 4 kohta – e alakohta e)  synergioiden luominen muiden Horisontti Eurooppa -puiteohjelman toimien kanssa, mukaan lukien muut eurooppalaiset kumppanuudet, sekä muiden unionin rahoitusohjelmien ja kansallisten rahoitusohjelmien kanssa. e)  synergioiden luominen muiden Horisontti Eurooppa -puiteohjelman toimien kanssa, mukaan lukien muut eurooppalaiset kumppanuudet ja missiot ja erityisesti EDCTP3-yhteisyritys, sekä muiden unionin rahoitusohjelmien ja kansallisten rahoitusohjelmien kanssa. Tarkistus 374 Ehdotus asetukseksi 122 artikla – 4 kohta – e a alakohta (uusi) e a)  hankkeiden tulosten käyttöön ottaminen yhteiskunnassa, saavutettavuus ja kohtuuhintaisuus; Tarkistus 375 Ehdotus asetukseksi 122 artikla – 5 kohta 5.  Innovaatiopaneelin puheenjohtajana toimii toimitusjohtaja. Toimitusjohtaja voi asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa nimittää IHI-yhteisyrityksen ohjelmatoimiston ylemmän toimihenkilön toimimaan puolestaan innovaatiopaneelin puheenjohtajana. 5.  Innovaatiopaneelin pysyvät panelistit valitsevat puheenjohtajan jäsentensä keskuudesta 19 artiklan 5 kohdan mukaisesti. Innovaatiopaneelin puheenjohtaja voi asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa poikkeuksellisesti nimittää jonkun muista tiedeyhteisöä edustavista innovaatiopaneelin jäsenistä toimimaan puolestaan innovaatiopaneelin puheenjohtajana. Tarkistus 376 Ehdotus asetukseksi 122 artikla – 6 kohta 6.  IHI-yhteisyrityksen osakkaita edustavat panelistit hyväksyvät osana 19 artiklan 8 kohdassa tarkoitettua kertomusta 4 kohdassa tarkoitettuja kysymyksiä koskevat esitykset yksimielisesti kaikkien kokouksessa läsnä olleiden panelistien kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen. Jos asiasta ei päästä yksimielisyyteen, puheenjohtaja raportoi tilanteesta hallintoneuvostolle. Kukin panelisti voi ilmaista eriävän mielipiteensä raportissa. 6.  Innovaatiopaneelin jäsenet hyväksyvät osana 19 artiklan 8 kohdassa tarkoitettua kertomusta 4 kohdassa tarkoitettuja kysymyksiä koskevat esitykset yksimielisesti kaikkien kokouksessa läsnä olleiden panelistien kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen. Jos asiasta ei päästä yksimielisyyteen, puheenjohtaja raportoi tilanteesta hallintoneuvostolle. Kukin innovaatiopaneelin jäsen voi ilmaista eriävän mielipiteensä raportissa. Tarkistus 377 Ehdotus asetukseksi 122 artikla – 7 kohta 7.  Innovaatiopaneeli kokoontuu sääntömääräisiin istuntoihin vähintään kahdesti vuodessa. Se voi pitää ylimääräisiä kokouksia komissiota edustavien panelistien tai muita osakkaita kuin unionia edustavien panelistien enemmistön pyynnöstä. 7.  Innovaatiopaneeli kokoontuu sääntömääräisiin istuntoihin vähintään kahdesti vuodessa. Se voi pitää ylimääräisiä kokouksia komissiota edustavien panelistien tai muita osakkaita kuin unionia edustavien panelistien vähintään neljäsosan pyynnöstä. Tarkistus 378 Ehdotus asetukseksi 122 artikla – 8 kohta 8.  Innovaatiopaneelin jäsenten on vaihdettava asiaan liittyviä tietoja ja keskusteltava ideoistaan ennen kokouksia missä tahansa asianmukaisessa muodossa. Heidän on tarvittaessa koordinoitava toimintaansa muiden neuvoa-antavien ryhmien toimien kanssa. (Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.) Tarkistus 379 Ehdotus asetukseksi 122 artikla – 8 a kohta (uusi) 8 a.  Innovaatiopaneelin jäsenet nimitetään heidän pätevyytensä ja asiantuntemuksensa perusteella, jotta yhteisyritykselle voidaan antaa tieteeseen ja terveystarpeisiin perustuvia suosituksia. Tarkistus 380 Ehdotus asetukseksi 122 artikla – 8 b kohta (uusi) 8 b.  Sidosryhmien edustajien ryhmä järjestää säännöllisesti avoimia julkisia kuulemisia muun muassa suunnitelluista aloitteista, edistää kansainvälistä yhteistyötä, kannustaa hyödyntämään tutkimus- ja innovointituloksia ja edistää yhteistyötä ja synergioiden luomista muiden unionin ja maailmanlaajuisten aloitteiden kanssa. Tarkistus 381 Ehdotus asetukseksi 122 aartikla (uusi) 122 a artikla Riippumaton tieteellinen neuvoa-antava elin Edellä 19 artiklassa säädettyjen tehtävien lisäksi riippumattoman tieteellisen neuvoa-antavan elimen tehtävänä on: a)  antaa palautetta tieteellisistä, strategisista, teknisistä ja innovoinnin painopisteistä, joihin IHI-yhteisyrityksen on vastattava strategisessa tutkimus- ja innovointiohjelmassa ja sitä seuraavissa työohjelmissa tai muissa vastaavissa asiakirjoissa esitetyllä tavalla ja ottaen huomioon lähialojen tarpeet; b)  esittää ehdotuksia, jotka mahdollistavat konkreettisen synergian IHI-yhteisyrityksen ja sellaisten ohjelmien, toimintapolitiikkojen ja alojen välillä, joiden kanssa synergian katsotaan tuovan lisäarvoa; c)  antaa hallintoneuvostolle strategioita koskevia neuvoja tieteellisen huippuosaamisen edistämiseksi; d)  osallistua innovaatiopaneeliin. Riippumaton tieteellinen neuvoa-antava elin koostuu kahdeksasta riippumattomasta edustajasta, jotka nimitetään avoimen valintamenettelyn perusteella 19 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Riippumattoman tieteellisen neuvoa-antavan elimen jäsenistön on oltava sukupuolijakaumaltaan tasapainoinen ja maantieteellisesti monimuotoinen. Riippumaton tieteellinen neuvoa-antava elin hyväksyy työjärjestyksensä. Tarkistus 382 Ehdotus asetukseksi 123 artikla – 1 kohta 1.  Tätä asetusta sovellettaessa ’täyttämättömillä kansanterveystarpeilla’ tarkoitetaan tarpeita, joita terveydenhuoltojärjestelmät eivät tällä hetkellä voi täyttää saatavuuteen tai saavutettavuuteen liittyvistä syistä, esimerkiksi silloin, kun tietyn sairauden diagnosointiin, ehkäisyyn tai hoitoon ei ole olemassa tyydyttävää menetelmää tai jos terveydenhuollon saatavuus on rajoitettu kustannusten, etäisyyksien tai odotusaikojen vuoksi. ’Ihmiskeskeisellä hoidolla’ tarkoitetaan hoitoa, jossa otetaan tietoisesti huomioon yksilöiden, hoitajien, perheiden ja yhteisöjen näkökulmat ja jossa heitä pidetään osallistujina sekä sellaisten terveydenhuoltojärjestelmien edunsaajina, jotka on organisoitu heidän tarpeidensa ja mieltymystensä mukaan yksittäisten sairauksien sijaan. 1.  Tätä asetusta sovellettaessa ’täyttämättömillä kansanterveystarpeilla’ tarkoitetaan terveystarpeita, joita terveydenhuoltojärjestelmät eivät tällä hetkellä voi täyttää saatavuuteen, kohtuuhintaisuuteen tai saavutettavuuteen liittyvistä syistä, esimerkiksi silloin, kun tietyn kansanterveyshaasteen (sekä tarttuvat että tarttumattomat taudit) tai sairauden diagnosointiin, ehkäisyyn tai hoitoon ei ole olemassa tyydyttävää menetelmää tai jos terveydenhuollon saatavuus on rajoitettu kustannusten, mukaan lukien asiakasmaksut, etäisyyksien tai odotusaikojen vuoksi. Täyttämättömän kansanterveystarpeen määritelmässä otetaan lisäksi huomioon luotettavien lähteiden, kuten Euroopan unionin virastojen ja elinten sekä Maailman terveysjärjestön, viimeaikaiset raportit kiinnittäen erityistä huomiota WHO:n Euroopan aluetoimiston laatimiin indikaattoreihin ja ensisijaisten lääkkeiden luetteloon. ’Ihmiskeskeisellä hoidolla’ tarkoitetaan hoitoa, jossa otetaan tietoisesti huomioon yksilöiden, hoitajien, perheiden ja yhteisöjen näkökulmat ja jossa heitä pidetään osallistujina sekä sellaisten terveydenhuoltojärjestelmien edunsaajina, jotka on organisoitu heidän tarpeidensa ja mieltymystensä mukaan yksittäisten sairauksien sijaan. Tarkistus 383 Ehdotus asetukseksi 123 artikla – 2 kohta 2.  IHI-yhteisyrityksen rahoittamiin epäsuoriin toimiin voi sisältyä kliinisiä tutkimuksia, jos kohdealue tai aiottu käyttötarkoitus vastaa sellaiseen täyttämättömään kansanterveystarpeeseen, joka vaikuttaa merkittävästi unionin väestöön tai uhkaa sitä. 2.  IHI-yhteisyrityksen rahoittamiin epäsuoriin toimiin voi sisältyä kliinisiä tutkimuksia, jos kohdealue tai aiottu käyttötarkoitus vastaa sellaiseen täyttämättömään kansanterveystarpeeseen, joka vaikuttaa unionin väestöön tai uhkaa sitä. Tarkistus 384 Ehdotus asetukseksi 123 artikla – 3 kohta 3.  IHI-yhteisyrityksen rahoittamien epäsuorien toimien osallistujien on varmistettava, että epäsuoran toimen tuloksiin perustuvat tai osittain perustuvat tuotteet ja palvelut ovat yleisön saatavilla oikeudenmukaisin ja kohtuullisin ehdoin. Tätä varten työohjelmassa on tarvittaessa täsmennettävä tiettyihin epäsuoriin toimiin sovellettavat hyödyntämistä koskevat lisävelvoitteet. 3.  IHI-yhteisyrityksen rahoittamien epäsuorien toimien osallistujien on varmistettava, että epäsuoran toimen tuloksiin perustuvat tai osittain perustuvat tuotteet ja palvelut ovat yleisön saatavilla kohtuuhintaan oikeudenmukaisin ja kohtuullisin ehdoin. Tätä varten työohjelmassa on tarvittaessa täsmennettävä etukäteen, onko toimi sellainen nimetty toimi, johon sovelletaan näitä hyödyntämistä koskevia lisävelvoitteita, ja mainittava tästä ehdotus- tai tarjouspyynnöissä. Tarkistus 385 Ehdotus asetukseksi 124 artikla – 1 kohta – a alakohta a)  vahvistaa unionin avointa teknologista riippumattomuutta elektronisten komponenttien ja järjestelmien alalla, jotta voidaan tukea vertikaalisten teollisuudenalojen ja koko talouden tulevia tarpeita. Yleisenä tavoitteena on auttaa kaksinkertaistamaan elektronisten komponenttien ja järjestelmien suunnittelun ja tuotannon arvo Euroopassa vuoteen 2030 mennessä suhteessa unionin painoarvoon näiden tuotteiden ja palvelujen alalla; a)  vahvistaa unionin avointa teknologista riippumattomuutta ja kestävyyttä elektronisten komponenttien ja järjestelmien alalla, jotta voidaan tukea vertikaalisten teollisuudenalojen ja koko talouden tulevia tarpeita. Yleisenä tavoitteena on auttaa kaksinkertaistamaan elektronisten komponenttien ja järjestelmien suunnittelun ja tuotannon arvo Euroopassa vuoteen 2030 mennessä suhteessa unionin painoarvoon näiden tuotteiden ja palvelujen alalla; Tarkistus 386 Ehdotus asetukseksi 124 artikla – 1 kohta – c alakohta c)  varmistaa, että komponenttien ja järjestelmäteknologioiden avulla vastataan Euroopan yhteiskunnallisiin ja ympäristöhaasteisiin. Tavoitteena on yhdenmukaistaa toiminta energiatehokkuutta koskevan unionin politiikan kanssa ja edistää energiankulutuksen vähentämistä 32,5 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. c)  varmistaa, että komponenttien ja järjestelmäteknologioiden avulla vastataan Euroopan yhteiskunnallisiin ja ympäristöhaasteisiin, resurssitehokkuus mukaan luettuna. Tavoitteena on yhdenmukaistaa toiminta energiatehokkuutta ja kiertotaloutta koskevan unionin politiikan kanssa, ekologista suunnittelua koskevat periaatteet mukaan luettuina. Tarkistus 387 Ehdotus asetukseksi 124 artikla – 2 kohta – a alakohta a)  luoda Eurooppaan suunnittelu- ja tuotantovalmiuksia strategisilla sovellusaloilla; a)  tukea tutkimusta ja innovointia, joiden avulla luodaan Eurooppaan suunnittelu- ja tuotantovalmiuksia strategisilla sovellusaloilla; Tarkistus 388 Ehdotus asetukseksi 124 artikla – 2 kohta – b alakohta b)  käynnistää tasapainoinen valikoima suuria ja pieniä hankkeita, joilla tuetaan teknologian nopeaa siirtämistä tutkimuksesta teolliseen ympäristöön; b)  käynnistää tasapainoinen valikoima suuria ja pieniä hankkeita, joilla tuetaan teknologian nopeaa siirtämistä tutkimuksesta teolliseen ympäristöön, pk-yritykset mukaan luettuina; Tarkistus 389 Ehdotus asetukseksi 124 artikla – 2 kohta – c alakohta c)  luoda dynaaminen unionin laajuinen ekosysteemi, joka perustuu digitaalisiin arvoketjuihin ja johon uusien tulokkaiden pääsyä on helpotettu; c)  luoda dynaaminen unionin laajuinen ekosysteemi, joka perustuu digitaalisiin arvoketjuihin ja johon uusien tulokkaiden, myös startup-yritysten ja pk-yritysten sekä kansalaisjärjestöjen, pääsyä on helpotettu; Tarkistus 390 Ehdotus asetukseksi 124 artikla – 2 kohta – c a alakohta (uusi) c a)  edistää komission tiedonannossa ”2030 digitaalinen kompassi: eurooppalainen lähestymistapa digitaalista vuosikymmentä varten” (maaliskuu 2021) asetettujen tavoitteiden, erityisesti puolijohteita, tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoita ja liiketoimintamallien digitalisaatiota koskevien tavoitteiden, saavuttamista. Tarkistus 391 Ehdotus asetukseksi 124 artikla – 2 kohta – d alakohta d)  tehostaa komponenttiteknologioita, jotka takaavat turvallisen, luotettavan ja energiatehokkaan toiminnan kriittisille infrastruktuureille ja aloille Euroopassa; d)  tehostaa komponenttiteknologioita, jotka takaavat turvallisen, luotettavan, suorituskykyisemmän ja energiatehokkaamman toiminnan kriittisille infrastruktuureille ja aloille Euroopassa; Tarkistus 392 Ehdotus asetukseksi 124 artikla – 2 kohta – f alakohta f)  varmistaa johdonmukaisuus aloitteen strategisen tutkimus- ja innovointiohjelman ja EU:n politiikkojen välillä, jotta elektroniikkakomponentit ja järjestelmäteknologiat voivat osaltaan tehokkaasti edistää niitä. f)  varmistaa johdonmukaisuus aloitteen strategisen tutkimus- ja innovointiohjelman ja EU:n politiikkojen välillä, jotta elektroniikkakomponentit ja järjestelmäteknologiat voivat osaltaan tehokkaasti edistää niitä, myös avoimen lähdekoodin ratkaisujen avulla. Tarkistus 393 Ehdotus asetukseksi 126 artikla – 1 kohta – b alakohta b)  yksityiset osakkaat, jotka koostuvat seuraavista toimialajärjestöistä ja niiden osakkuusyhteisöistä: AENEAS, joka on Ranskan lainsäädännön mukaisesti rekisteröity järjestö ja jonka kotipaikka on Pariisi, Ranska; ARTEMIS Industry Association (ARTEMISIA), joka on Alankomaiden lainsäädännön mukaisesti rekisteröity järjestö ja jonka kotipaikka on Eindhoven, Alankomaat; EPoSS e.V., joka on Saksan lainsäädännön mukaisesti rekisteröity järjestö ja jonka kotipaikka on Berliini, Saksa. b)  yksityiset osakkaat, jotka koostuvat seuraavista osakkuusyhteisöjään edustavista toimialajärjestöistä: AENEAS, joka on Ranskan lainsäädännön mukaisesti rekisteröity järjestö ja jonka kotipaikka on Pariisi, Ranska; ARTEMIS Industry Association (ARTEMISIA), joka on Alankomaiden lainsäädännön mukaisesti rekisteröity järjestö ja jonka kotipaikka on Eindhoven, Alankomaat; EPoSS e.V., joka on Saksan lainsäädännön mukaisesti rekisteröity järjestö ja jonka kotipaikka on Berliini, Saksa. Tarkistus 394 Ehdotus asetukseksi 126 artikla – 1 kohta – b a alakohta (uusi) b a)  7 artiklan mukaisesti valittavat liitännäisosakkaat. Tarkistus 395 Ehdotus asetukseksi 128 artikla – 1 kohta 1.  KDT-yhteisyrityksen osallistujavaltioiden on suoritettava 3 artiklassa vahvistetun ajanjakson aikana kokonaisrahoitusosuus, joka on vähintään yhtä suuri kuin 127 artiklassa tarkoitettu toimintamenoihin osoitettu unionin rahoitusosuus. 1.  KDT-yhteisyrityksen osallistujavaltioiden on suoritettava 3 artiklassa vahvistetun ajanjakson aikana kokonaisrahoitusosuus, joka on yhteismitallinen 127 artiklassa tarkoitetun toimintamenoihin osoitetun unionin rahoitusosuuden kanssa. Tarkistus 396 Ehdotus asetukseksi 128 artikla – 3 a kohta (uusi) 3 a.  Yksityiset osakkaat sopivat 26 artiklan 2 kohdan mukaisesti keskenään, miten niiden yhteinen rahoitusosuus jaetaan KDT-yhteisyrityksen toimintamenoihin ja hallinnollisiin menoihin. Tarkistus 397 Ehdotus asetukseksi 128 artikla – 4 kohta 4.  Edellä 1 kohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet koostuvat 11 artiklan 4 kohdan mukaisista rahoitusosuuksista. Edellä 2 kohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet koostuvat 11 artiklan 1 kohdassa vahvistetuista rahoitusosuuksista, joista vähintään 2 489 074 000 euroa on 11 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisia rahoitusosuuksia. Edellä 3 kohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet koostuvat 11 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisista rahoitusosuuksista. 4.  Edellä 1 kohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet koostuvat 11 artiklan 4 kohdan mukaisista rahoitusosuuksista. Edellä 2 kohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet koostuvat 11 artiklan 1 kohdassa vahvistetuista rahoitusosuuksista. Edellä 3 kohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet koostuvat 11 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisista rahoitusosuuksista. Tarkistus 398 Ehdotus asetukseksi 128 artikla – 4 a kohta (uusi) 4 a.  Kullakin osallistujavaltiolla on veto-oikeus kaikissa kysymyksissä, jotka koskevat sen yhteisyritykseen suorittamien omien kansallisten rahoitusosuuksien käyttöä strategisten painopisteiden perusteella ja asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa. Perustelut on asetettava julkisesti saataville sen varmistamiseksi, että veto-oikeutta käytetään avoimella, perustellulla ja oikeasuhteisella tavalla. Tarkistus 399 Ehdotus asetukseksi 129 artikla 129 artikla Poistetaan. Osallistujavaltioiden rahoitusosuudet 1.  Kukin osallistujavaltio antaa KDT-yhteisyrityksen tehtäväksi toteuttaa kyseisestä osallistujavaltiosta tuleville epäsuorien toimien osallistujille suoritettavat osuutensa, jotka kanavoidaan yhteisyrityksen tekemien avustussopimusten kautta. Lisäksi ne antavat KDT-yhteisyrityksen tehtäväksi maksaa osuutensa osallistujille. Osallistujavaltioiden on ilmoitettava epäsuoriin toimiin varatut määrät. 2.  KDT-yhteisyrityksen epäsuorien toimien edunsaajat allekirjoittavat yhden avustussopimuksen KDT-yhteisyrityksen kanssa. Avustussopimuksen yksityiskohtaisissa säännöissä, teollis- ja tekijänoikeuksia koskevat säännöt mukaan luettuina, noudatetaan Horisontti Eurooppa -puiteohjelman sääntöjä. 3.  Osallistujavaltiot sitoutuvat maksamaan osuutensa kokonaisuudessaan oikeudellisesti sitovilla sopimuksilla kunkin osallistujavaltion tätä tarkoitusta varten nimeämien oikeussubjektien ja KDT-yhteisyrityksen välillä. Tällaiset sopimukset on tehtävä ennen työohjelman hyväksymistä. 4.  Hallintoneuvosto ottaa asianmukaisesti huomioon 3 kohdassa tarkoitetut sopimukset hyväksyessään asiaan liittyvien tutkimus- ja innovointitoimien menoarvioita, jotta voidaan varmistaa KDT-yhteisyrityksen talousarvion tasapainon periaate. 5.  Toimitusjohtaja toimittaa hallintoneuvostolle 3 kohdassa tarkoitetut sopimukset asiaan liittyvien tutkimus- ja innovointitoimien menoarvioiden tueksi. 6.  Muut järjestelyt, jotka koskevat osallistujavaltioiden ja KDT-yhteisyrityksen välistä yhteistyötä ja 1 kohdassa mainittuja rahoitusosuuksia koskevia sitoumuksia, vahvistetaan kunkin osallistujavaltion tätä tarkoitusta varten nimeämien oikeussubjektien ja KDT-yhteisyrityksen välillä tehtävillä sopimuksilla. Tarkistus 400 Ehdotus asetukseksi 130 artikla – 2 kohta – a alakohta a)  yksityiset investoinnit, joilla pyritään teollistamaan KDT- ja ECSEL-yhteisyritysten hankkeiden tulokset; a)  investoinnit, joilla pyritään teollistamaan KDT- ja ECSEL-yhteisyritysten hankkeiden tulokset; Tarkistus 401 Ehdotus asetukseksi 130 artikla – 2 kohta – b a alakohta (uusi) b a)  mikroelektroniikkaa koskevaan IPCEI:hin ja sen mahdolliseen seuraajaan kuuluvat hankkeet; Tarkistus 402 Ehdotus asetukseksi 130 artikla – 2 kohta – e alakohta e)  ekosysteemin kehittämistoimet, joilla tuetaan teknologian käyttäjien ja toimittajien yhteistyötä. e)  ekosysteemin kehittämistoimet, joilla tuetaan teknologian käyttäjien ja toimittajien yhteistyötä myös kärkialoitteisiin kuuluvien hankkeiden kanssa; Tarkistus 403 Ehdotus asetukseksi 130 artikla – 2 kohta – e a alakohta (uusi) e a)  viestintä- ja tulostenlevittämistoimet. Tarkistus 404 Ehdotus asetukseksi 131 artikla – 1 kohta – d a alakohta (uusi) d a)  tieteellinen neuvoa-antava elin. Tarkistus 405 Ehdotus asetukseksi 136 artikla – 5 kohta 5.  Puheenjohtaja voi kutsua muita henkilöitä, erityisesti unionin alueviranomaisten edustajia, pk-yritysten yhdistysten edustajia ja KDT-yhteisyrityksen muiden elinten edustajia, osallistumaan tarkkailijoina ryhmän kokouksiin. 5.  Puheenjohtaja voi kutsua muita henkilöitä, erityisesti unionin alueviranomaisten edustajia, pk-yritysten yhdistysten edustajia, kansalaisjärjestöjä ja KDT-yhteisyrityksen muiden elinten edustajia, osallistumaan tarkkailijoina ryhmän kokouksiin. Tarkistus 406 Ehdotus asetukseksi 139 artikla – 4 a kohta (uusi) 4 a.  Yksityisten osakkaiden neuvosto voi kutsua tiedeyhteisön ja kansalaisjärjestön valittuja jäseniä osallistumaan kokouksiin tarkkailijoina. He saavat kaikki asiaan liittyvät asiakirjat ja he voivat osallistua asioiden käsittelyyn ilman äänioikeutta. Tarkistus 407 Ehdotus asetukseksi 140 artikla – 1 kohta – a alakohta a)  laatia luonnos strategiseksi tutkimus- ja innovointiohjelmaksi ja saattaa se säännöllisesti ajan tasalle 4 ja 124 artiklassa vahvistettujen keskeisten KDT-yhteisyrityksen tavoitteiden saavuttamiseksi ottaen huomioon myös julkisten tahojen palaute; a)  kehittää näkemyksiä myös julkisen kuulemisen kautta, jonka perusteella laaditaan luonnos strategiseksi tutkimus- ja innovointiohjelmaksi ja saatetaan säännöllisesti ajan tasalle 4 ja 124 artiklassa vahvistettujen keskeisten KDT-yhteisyrityksen tavoitteiden saavuttamiseksi ottaen huomioon myös julkisten tahojen ja neuvoa-antavan sidosryhmien foorumin palaute; Tarkistus 408 Ehdotus asetukseksi 140 artikla – 1 kohta – c alakohta c)  järjestää neuvoa-antava sidosryhmien foorumi, joka on avoin kaikille julkisille ja yksityisille sidosryhmille, joilla on intressejä keskeisten digitaaliteknologioiden alalla, tiedottaakseen niille luonnoksesta tietyn vuoden strategiseksi tutkimus- ja innovointiohjelmaksi ja kerätäkseen siitä palautetta; c)  järjestää neuvoa-antava sidosryhmien foorumi, joka on avoin kaikille julkisille ja yksityisille sidosryhmille, joilla on intressejä keskeisten digitaaliteknologioiden alalla, erityisesti pk-yritysten yhdistyksille ja edustajille ja kansalaisjärjestöille, tiedottaakseen niille luonnoksesta tietyn vuoden strategiseksi tutkimus- ja innovointiohjelmaksi ja työohjelmasta ja kerätäkseen siitä palautetta, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta 21 artiklaan; Tarkistus 409 Ehdotus asetukseksi 140 aartikla (uusi) 140 a artikla Tieteellinen neuvoa-antava elin 1.   KDT-yhteisyritys perustaa 19 ja 131 artiklassa tarkoitetun riippumattoman tieteellisen neuvoa-antavan elimen, jotta saadaan tieteellistä neuvontaa riippumattomilta korkean tason akateemisilta asiantuntijoilta. 2.   Riippumattomassa tieteellisessä neuvoa-antavassa elimessä on enintään 15 pysyvää jäsentä, ja se valitsee puheenjohtajansa jäsentensä keskuudesta kahdeksi vuodeksi. 3.   Riippumaton tieteellinen neuvoa-antava elin voi antaa neuvoja hallintoneuvoston ja KDT-yhteisyrityksen muiden elinten pyynnöstä tai omasta aloitteestaan. 4.   Riippumaton tieteellinen neuvoa-antava elin tekee yhteistyötä Horisontti Eurooppa -puiteohjelman mukaisesti perustettujen asiaan liittyvien neuvoa-antavien elinten kanssa. Tarkistus 410 Ehdotus asetukseksi 142 artikla – 1 kohta – a alakohta a)  vahvistaa ja yhdentää unionin tutkimus- ja innovointivalmiuksia ilmaliikenteen hallinnan alalla tekemällä siitä kestävämmän ja skaalattavamman liikenteen mukaan ja mahdollistaen samalla kaikkien ilma-alusten saumattoman toiminnan; a)  vahvistaa ja yhdentää unionin tutkimus- ja innovointivalmiuksia ilmaliikenteen hallinnan alalla tekemällä siitä kestävämmän ja skaalattavamman liikenteen mukaan ja mahdollistaen samalla kaikkien ilma-alusten saumattoman toiminnan myös sellaisilla lentoasemilla, joilla ilmaliikenteen hallintaolosuhteet ovat erilaiset; Tarkistus 411 Ehdotus asetukseksi 142 artikla – 1 kohta – b alakohta b)  vahvistaa innovoinnin avulla miehitetyn ja miehittämättömän lentoliikenteen kilpailukykyä unionissa ja ilmaliikenteen hallintapalvelujen markkinoita unionin talouskasvun tukemiseksi; b)  vahvistaa innovoinnin avulla lentoliikenteen kilpailukykyä unionissa ja ilmaliikenteen hallintapalvelujen markkinoita unionin talouskasvun tukemiseksi; Tarkistus 412 Ehdotus asetukseksi 142 artikla – 1 kohta – c alakohta c)  kehittää ja nopeuttaa innovatiivisten ratkaisujen markkinoille saattamista, jotta voidaan luoda yhtenäinen eurooppalainen ilmatila, joka on samalla maailman tehokkain ja ympäristöystävällisin ilmatila. c)  kehittää ja nopeuttaa innovatiivisten ratkaisujen markkinoille saattamista, jotta voidaan luoda yhtenäinen eurooppalainen ilmatila, joka on samalla maailman turvallisin ja tehokkain ja ympäristöystävällisin ilmatila ja edistää ilman- ja melusaasteen vähentämistä. Tarkistus 413 Ehdotus asetukseksi 142 artikla – 2 kohta – e alakohta e)  koordinoida unionin ilmaliikenteen hallinnan nykyaikaistamispyrkimysten priorisointia ja suunnittelua ilmaliikenteen hallinnan sidosryhmien yhteisymmärrykseen perustuvan prosessin pohjalta; e)  koordinoida unionin ilmaliikenteen hallinnan nykyaikaistamispyrkimysten priorisointia ja suunnittelua ilmaliikenteen hallinnan sidosryhmien yhteisymmärrykseen perustuvan prosessin pohjalta ja keskittyen yksittäisten lentojen tehokkuuden parantamisen lisäksi myös siihen, että mukautetaan jatkuvasti kokonaiskapasiteettia tekniikan kehityksen perusteella; Tarkistus 414 Ehdotus asetukseksi 144 artikla – 1 kohta – b alakohta b)  Euroopan lennonvarmistusjärjestö (Eurocontrol), jota edustaa sen virasto, sen jälkeen, kun se on antanut kirjallisen vahvistuksen päätöksestään liittyä ehdoitta SESAR 3 -yhteisyritykseen; b)  Euroopan lennonvarmistusjärjestö (Eurocontrol), jota edustaa sen virasto, sen jälkeen, kun se on antanut kirjallisen vahvistuksen päätöksestään liittyä ehdoitta SESAR 3 -yhteisyritykseen, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta osakkaiden, erityisesti pk-yritysten, oikeuksiin, joista säädetään tässä asetuksessa ja muussa asiaankuuluvassa unionin lainsäädännössä; Tarkistus 415 Ehdotus asetukseksi 144 artikla – 1 kohta – c alakohta c)  tämän asetuksen liitteessä III luetellut perustajaosakkaat, sen jälkeen, kun ne ovat antaneet kirjallisen vahvistuksen päätöksestään liittyä ehdoitta SESAR 3 -yhteisyritykseen; c)  tämän asetuksen liitteessä III luetellut perustajaosakkaat, sen jälkeen, kun ne ovat antaneet kirjallisen vahvistuksen päätöksestään liittyä SESAR 3-yhteisyritykseen ja joiden osakkuus perustuu unionilta saadun rahoituksen ja sitoumuksissa määritettyjen suoritusten väliseen asianmukaiseen tasapainoon, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta muiden osakkaiden, erityisesti pk-yritysten, oikeuksiin, joista säädetään tässä asetuksessa ja muussa asiaankuuluvassa unionin lainsäädännössä; Tarkistus 416 Ehdotus asetukseksi 146 artikla – 1 kohta 1.  SESAR 3 -yhteisyrityksen yksityiset osakkaat suorittavat – tai huolehtivat siitä, että niiden osakkuus- tai sidosyhteisöt suorittavat – rahoitusosuuden, joka on yhteensä vähintään 500 000 000 euroa. Tästä määrästä enintään 25 000 000 euroa voidaan osoittaa hallintomenoihin 3 artiklassa määritettynä ajanjaksona. 1.  SESAR 3 -yhteisyrityksen yksityiset osakkaat suorittavat yhdessä – tai huolehtivat siitä, että niiden osakkuus- tai sidosyhteisöt suorittavat – rahoitusosuuden, joka on yhteensä vähintään 500 000 000 euroa. Tästä määrästä enintään 25 000 000 euroa voidaan osoittaa hallintomenoihin 3 artiklassa määritettynä ajanjaksona. Tarkistus 417 Ehdotus asetukseksi 150 artikla – 2 kohta – g alakohta g)  yksi asiaankuuluvien tieteellisten laitosten tai tiedeyhteisöjen edustaja, jonka näiden edustuksellinen järjestö Euroopan tasolla on nimennyt; g)  yksi asiaankuuluvien tieteellisten laitosten tai tiedeyhteisöjen edustaja, jolla on myös ympäristö- ja ilmastoalan erityisasiantuntemusta ja jonka näiden edustuksellinen järjestö Euroopan tasolla on nimennyt; Tarkistus 418 Ehdotus asetukseksi 150 artikla – 2 kohta – j a alakohta (uusi) j a)  asiaankuuluvien kansalaisjärjestöjen edustaja; Tarkistus 419 Ehdotus asetukseksi 152 artikla – 1 kohta – johdantokappale Edellä 18 artiklassa säädettyjen tehtävien lisäksi SESAR 3 -yhteisyrityksen toimitusjohtajan tehtävänä on: Edellä 18 artiklassa säädettyjen tehtävien lisäksi SESAR 3 -yhteisyrityksen toimitusjohtajan tehtävänä on hallintoneuvoston ohjeiden mukaan: Tarkistus 420 Ehdotus asetukseksi 153 artikla – 2 kohta 2.  Tieteellisessä komiteassa voi olla enintään 15 pysyvää jäsentä. 2.  Tieteellisessä komiteassa voi olla enintään 15 pysyvää jäsentä, ja se varmistaa, että heidän joukossaan on ilmasto- ja ympäristöalan asiantuntijoita. Tarkistus 421 Ehdotus asetukseksi 159 artikla – 1 kohta – a alakohta a)  edistää Euroopan teknologista suvereniteettia tulevissa älykkäissä verkoissa ja palveluissa vahvistamalla nykyisiä teollisia vahvuuksia ja laajentamalla 5G-yhteyksien soveltamisalaa strategiseen arvoketjuun, joka kattaa myös pilvipohjaiset palvelut sekä komponentit ja laitteet; a)  edistää Euroopan kyberturvallisuutta, kestävyyttä ja teknologista suvereniteettia tulevissa älykkäissä verkoissa ja palveluissa vahvistamalla nykyisiä teollisia vahvuuksia ja laajentamalla 5G-yhteyksien soveltamisalaa strategiseen arvoketjuun, joka kattaa myös pilvipohjaiset palvelut sekä komponentit ja laitteet; Tarkistus 422 Ehdotus asetukseksi 159 artikla – 1 kohta – b alakohta b)  yhdenmukaistaa eri teollisten toimijoiden, mukaan lukien televiestintäalan sekä esineiden internetin, pilvipalvelujen ja komponentti- ja laitevalmistusalan toimijat, strategisia etenemissuunnitelmia; b)  yhdenmukaistaa eri teollisten toimijoiden, mukaan lukien televiestintäalan sekä esineiden internetin ja pilvipalvelujen toimijat, kyseisellä alalla olevat pk-yritykset ja startup-yritykset, ja komponentti- ja laitevalmistusalan toimijat, strategisia etenemissuunnitelmia; Tarkistus 423 Ehdotus asetukseksi 159 artikla – 1 kohta – c alakohta c)  edistää Euroopan teknologista ja tieteellistä huippuosaamista, jotta voidaan pohjustaa Euroopan johtoasemaa 6G-järjestelmien muovaamisessa ja hallinnassa vuoteen 2030 mennessä; c)  edistää Euroopan teknologista ja tieteellistä huippuosaamista, jotta voidaan pohjustaa Euroopan johtoasemaa 6G-järjestelmien ja muiden asiaan liittyvien uusien viestintäteknologioiden muovaamisessa ja hallinnassa vuoteen 2030 mennessä; Tarkistus 424 Ehdotus asetukseksi 159 artikla – 1 kohta – d alakohta d)  vahvistaa digitaalisten infrastruktuurien ja ratkaisujen käyttöönottoa Euroopan markkinoilla erityisesti varmistamalla Verkkojen Eurooppa -välineen digitaaliosion strateginen koordinointi sekä Verkkojen Eurooppa -välineen digitaaliosion sisäiset synergiat ja synergiat Digitaalinen Eurooppa -ohjelman ja InvestEU-ohjelman kanssa osana SNS-yhteisyrityksen soveltamisalaa ja hallintoa; d)  vahvistaa digitaalisten infrastruktuurien, tuotteiden ja teknologioiden käyttöönottoa Euroopan markkinoilla erityisesti varmistamalla Verkkojen Eurooppa -välineen digitaaliosion strateginen koordinointi sekä Verkkojen Eurooppa -välineen digitaaliosion sisäiset synergiat ja synergiat Digitaalinen Eurooppa -ohjelman ja InvestEU-ohjelman kanssa osana SNS-yhteisyrityksen soveltamisalaa ja hallintoa; Tarkistus 425 Ehdotus asetukseksi 159 artikla – 1 kohta – f alakohta f)  helpottaa digitaalista innovointia vuoteen 2030 mennessä vastaamalla Euroopan markkinoiden tarpeisiin ja julkisen politiikan vaatimuksiin, mukaan lukien vertikaalisten teollisuudenalojen vaativimmat vaatimukset, sekä vastaamalla yhteiskunnallisiin vaatimuksiin turvallisuuden, energiatehokkuuden ja sähkömagneettisten kenttien kaltaisilla aloilla; (Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.) Tarkistus 426 Ehdotus asetukseksi 159 artikla – 1 kohta – f a alakohta (uusi) f a)  edistää korkeatasoisimman 6G‑innovoinnin kehittämistä oikeudenmukaisella, läpinäkyvällä ja avoimella tavalla; Tarkistus 427 Ehdotus asetukseksi 159 artikla – 1 kohta – g a alakohta (uusi) g a)  edistää komission tiedonannossa ”2030 digitaalinen kompassi” asetettujen tavoitteiden, erityisesti tietoliikenneyhteyksiä, pilvipalveluita ja tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoita koskevien tavoitteiden, saavuttamista; Tarkistus 428 Ehdotus asetukseksi 159 artikla – 1 kohta – g b alakohta (uusi) g b)  edistää Euroopan syrjäisimmillä alueilla, kuten saarilla, reuna-alueilla sekä harvaan asutuilla alueilla ja maaseudulla yhä vallitsevan tietoliikenneyhteyksien puutteen korjaamista. Tarkistus 429 Ehdotus asetukseksi 159 artikla – 2 kohta – a alakohta a)  helpottaa kehittyneiden viestintävaatimusten mukaisten teknologioiden kehittämistä ja samalla tukea eurooppalaista huippuosaamista älykkäiden verkkojen ja palvelujen teknologioissa ja arkkitehtuureissa ja niiden kehitystä kohti 6G:tä, mukaan lukien vahvat eurooppalaiset kannat standardeihin, olennaisiin patentteihin ja keskeisten vaatimusten, kuten tulevien kehittyneiden älyverkkoteknologioiden edellyttämien taajuuskaistojen, yksilöimiseen; a)  helpottaa kehittyneiden viestintävaatimusten mukaisten teknologioiden kehittämistä ja samalla tukea eurooppalaista huippuosaamista älykkäiden verkkojen ja palvelujen teknologioissa ja arkkitehtuureissa ja niiden kehitystä kohti 6G:tä ja asiaan liittyviä uusia viestintäteknologioita, mukaan lukien vahvat eurooppalaiset kannat standardeihin, olennaisiin patentteihin ja keskeisten vaatimusten, kuten tulevien kehittyneiden älyverkkoteknologioiden edellyttämien taajuuskaistojen, yksilöimiseen; Tarkistus 430 Ehdotus asetukseksi 159 artikla – 2 kohta – e alakohta e)  vahvistaa unionin teollisuuden asemaa maailmanlaajuisessa älykkäiden verkkojen ja palvelujen arvoketjussa luomalla kriittinen massa julkisia ja yksityisiä toimijoita, erityisesti lisäämällä ohjelmistojen ja esineiden internetin toimijoiden panosta, hyödyntämällä kansallisia aloitteita ja tukemalla uusien toimijoiden syntymistä; e)  vahvistaa unionin teollisuuden, erityisesti pk-yritysten, asemaa maailmanlaajuisessa älykkäiden verkkojen ja palvelujen arvoketjussa luomalla kriittinen massa julkisia ja yksityisiä toimijoita, erityisesti lisäämällä ohjelmistojen ja esineiden internetin toimijoiden panosta, hyödyntämällä kansallisia aloitteita ja tukemalla uusien toimijoiden syntymistä; Tarkistus 431 Ehdotus asetukseksi 159 artikla – 2 kohta – f alakohta f)  tukea mukautumista eettisiin ja turvallisuusvaatimuksiin sisällyttäen ne strategisiin tutkimus- ja innovointiohjelmiin ja antaa tarvittaessa palautetta unionin lainsäädäntöprosessiin. f)  tukea mukautumista eettisiin ja turvallisuusvaatimuksiin, erityisesti sisäänrakennettuun yksityisyyteen ja turvallisuuteen, sisällyttäen ne strategisiin tutkimus- ja innovointiohjelmiin ja antaa tarvittaessa palautetta unionin lainsäädäntöprosessiin. Tarkistus 432 Ehdotus asetukseksi 160 artikla – 1 kohta – a alakohta a)  osallistua muiden unionin ohjelmien, kuten Verkkojen Eurooppa ‑välineen digitaaliosion ja Digitaalinen Eurooppa- ja InvestEU-ohjelmien, työohjelmiin, joissa toteutetaan toimia älykkäiden verkkojen ja palvelujen alalla; a)  osallistua pyynnöstä muiden unionin ohjelmien, kuten Verkkojen Eurooppa -välineen digitaaliosion ja Digitaalinen Eurooppa- ja InvestEU-ohjelmien, työohjelmiin, joissa toteutetaan toimia älykkäiden verkkojen ja palvelujen alalla; Tarkistus 433 Ehdotus asetukseksi 160 artikla – 1 kohta – b alakohta b)  koordinoida unionin pilotti- ja käyttöönottoaloitteita älykkäiden verkkojen ja palvelujen alalla, kuten yleiseurooppalaisia 5G-käytäviä verkkoon liitettyä ja automatisoitua liikkuvuutta varten Verkkojen Eurooppa -välineen digitaaliosion puitteissa, yhteistyössä komission ja toimivaltaisten asiaankuuluvien rahoituselinten kanssa; b)  helpottaa unionin pilotti- ja käyttöönottoaloitteita älykkäiden verkkojen ja palvelujen alalla, kuten yleiseurooppalaisia 5G-käytäviä verkkoon liitettyä ja automatisoitua liikkuvuutta varten Verkkojen Eurooppa -välineen digitaaliosion puitteissa, yhteistyössä komission ja toimivaltaisten asiaankuuluvien rahoituselinten kanssa; Tarkistus 434 Ehdotus asetukseksi 160 artikla – 1 kohta – d alakohta d)  kehittää ja koordinoida verkottuneen ja automatisoidun liikkuvuuden yleiseurooppalaisten 5G-käytävien strategisia käyttöönottosuunnitelmia sidosryhmien myötävaikutuksella. Nämä ohjelmat ovat ohjelma-asiakirjoja, jotka kattavat Verkkojen Eurooppa -välineen digitaaliosion keston. Niissä määritetään yhteinen visio 5G-pohjaisia ekosysteemejä ja niiden perustana olevia verkko- ja palveluvaatimuksia varten, käyttöönottoa koskevat tavoitteet ja etenemissuunnitelmat sekä mahdolliset yhteistyömallit. d)  kehittää verkottuneen ja automatisoidun liikkuvuuden yleiseurooppalaisten 5G-käytävien strategisia käyttöönottosuunnitelmia ja antaa palautetta niistä sidosryhmien myötävaikutuksella. Niissä määritetään alustavasti yhteinen visio 5G-pohjaisia ekosysteemejä ja niiden perustana olevia verkko- ja palveluvaatimuksia varten, käyttöönottoa koskevat tavoitteet ja etenemissuunnitelmat sekä mahdolliset yhteistyömallit. Tarkistus 435 Ehdotus asetukseksi 161 artikla – 1 kohta – b alakohta b)  Infrastructure Association -järjestö, sen jälkeen, kun se on antanut kirjallisen vahvistuksen päätöksestään liittyä ehdoitta SNS-yhteisyritykseen. b)  Infrastructure Association -järjestö, sen jälkeen, kun se on antanut kirjallisen vahvistuksen päätöksestään liittyä ehdoitta SNS-yhteisyritykseen, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta osakkaiden, erityisesti pk-yritysten, oikeuksiin, joista säädetään tässä asetuksessa ja muussa asiaankuuluvassa unionin lainsäädännössä; Tarkistus 436 Ehdotus asetukseksi 164 artikla – 1 kohta – a alakohta a)  spin off -tutkimus- ja kehittämistoimet; a)  spin off -tutkimus- ja kehittämistoimet myös avoimen lähdekoodin ohjelmistojen ja teknologioiden osalta; Tarkistus 437 Ehdotus asetukseksi 164 artikla – 1 kohta – b alakohta b)  standardoinnin edistäminen; b)  standardoinnin edistäminen myös avointen standardien osalta; Tarkistus 438 Ehdotus asetukseksi 164 artikla – 1 kohta – e alakohta e)  rahoitusosuudet 5G Infrastructure Association -järjestön ja muiden SNS-yhteisyrityksen alalla toimivien sidosryhmien ryhmien tai järjestöjen toimiin, joita unioni ei rahoita avustuksin; e)  rahoitusosuudet 5G Infrastructure Association -järjestön ja muiden SNS-yhteisyrityksen alalla toimivien sidosryhmien ryhmien tai järjestöjen tutkimus-, kehittämis- ja käyttöönottotoimiin, joita unioni ei rahoita avustuksin; Tarkistus 439 Ehdotus asetukseksi 164 artikla – 1 kohta – f alakohta f)  ekosysteemin kehittämistoimet, mukaan lukien yhteistyön kehittäminen vertikaalisten toimijoiden kanssa; f)  ekosysteemin kehittämistoimet, mukaan lukien avointen, yhteentoimivien ja yhteistoiminnallisten teknologioiden ja verkkojen kehittäminen ja yhteistyö vertikaalisten toimijoiden kanssa; Tarkistus 440 Ehdotus asetukseksi 164 artikla – 1 kohta – g alakohta g)  tulosten levittäminen maailmanlaajuisesti, jotta tuettavista teknologioista päästäisiin yhteisymmärrykseen tulevien standardien valmistelussa; g)  tulosten levittäminen maailmanlaajuisesti, jotta tuettavista teknologioista päästäisiin yhteisymmärrykseen tulevien standardien valmistelussa myös kaikkialla arvoketjussa; Tarkistus 441 Ehdotus asetukseksi 165 artikla – 1 kohta – d a alakohta (uusi) d a)  tieteellinen neuvoa-antava elin. Tarkistus 442 Ehdotus asetukseksi 168 artikla – 1 kohta – a alakohta a)  hyväksyä strategiset käyttöönottosuunnitelmat ja tarvittaessa muuttaa niitä Verkkojen Eurooppa ‑välineen digitaaliosion koko keston ajan; a)  hyväksyä yhteisyrityksen strategiset käyttöönottosuunnitelmat ja tarvittaessa muuttaa niitä Verkkojen Eurooppa ‑välineen digitaaliosion koko keston ajan; Tarkistus 443 Ehdotus asetukseksi 168 artikla – 1 kohta – b alakohta b)  varmistaa, että unionin kyberturvallisuuslainsäädäntö ja jäsenvaltioiden nykyiset ja tulevat koordinoidut ohjeet otetaan huomioon kaikissa SNS-yhteisyrityksen toimissa; b)  varmistaa, että unionin kyberturvallisuuslainsäädäntö ja jäsenvaltioiden nykyiset ja tulevat koordinoidut ohjeet pannaan täytäntöön asianmukaisesti ja otetaan huomioon kaikissa SNS-yhteisyrityksen toimissa; Tarkistus 444 Ehdotus asetukseksi 168 artikla – 1 kohta – c alakohta c)  edistää synergioita ja täydentävyyttä Verkkojen Eurooppa ‑välineen digitaaliosion sekä liikenne- ja energia-alojen välillä määrittelemällä toiminta-alat ja työohjelmiin osallistuminen sekä edistää synergioita ja täydentävyyttä muiden asiaankuuluvien unionin ohjelmien kanssa. c)  edistää synergioita ja täydentävyyttä Verkkojen Eurooppa ‑välineen digitaaliosion sekä liikenne- ja energia-alojen välillä määrittelemällä toiminta-alat ja mahdollinen työohjelmiin osallistuminen sekä edistää synergioita ja täydentävyyttä muiden asiaankuuluvien unionin ohjelmien kanssa. Tarkistus 445 Ehdotus asetukseksi 169 aartikla (uusi) 169 a artikla Tieteellinen neuvoa-antava elin 1.   SNS-yhteisyritys perustaa 19 ja 165 artiklassa tarkoitetun riippumattoman tieteellisen neuvoa-antavan elimen, jotta saadaan tieteellistä neuvontaa riippumattomilta korkean tason akateemisilta asiantuntijoilta. 2.   Riippumattomassa tieteellisessä neuvoa-antavassa elimessä on enintään 15 pysyvää jäsentä, ja se valitsee puheenjohtajansa jäsentensä keskuudesta kahdeksi vuodeksi. 3.   Riippumaton tieteellinen neuvoa-antava elin voi antaa neuvoja hallintoneuvoston ja SNS-yhteisyrityksen muiden elinten pyynnöstä tai omasta aloitteestaan. Tarkistus 446 Ehdotus asetukseksi 171 artikla – 1 kohta 1.  Yhteisyritysten toimintaa seurataan jatkuvasti ja tarkastellaan määräajoin niiden varainhoitosääntöjen mukaisesti, jotta voidaan varmistaa mahdollisimman suuri vaikutus, tieteellinen huippuosaaminen ja resurssien mahdollisimman tehokas käyttö. Seurannan ja säännöllisten tarkastelujen tuloksia hyödynnetään eurooppalaisten kumppanuuksien seurannassa ja yhteisyritysten arvioinneissa osana Horisontti Eurooppa -puiteohjelman arviointeja. 1.  Yhteisyritysten toimintaa seurataan jatkuvasti ja tarkastellaan määräajoin niiden varainhoitosääntöjen mukaisesti, jotta voidaan varmistaa mahdollisimman suuri vaikutus, tieteellinen huippuosaaminen, yhteiskunnallinen lisäarvo ja resurssien mahdollisimman vaikuttava ja tehokas käyttö. Seurannan ja säännöllisten tarkastelujen tuloksia hyödynnetään eurooppalaisten kumppanuuksien seurannassa ja yhteisyritysten arvioinneissa osana Horisontti Eurooppa -puiteohjelman arviointeja. Tällainen seuranta ja tarkastelu ei saa lisätä yhteisyrityksille eikä niiden tuensaajille aiheutuvaa hallinnollista taakkaa. Tarkistus 447 Ehdotus asetukseksi 171 artikla – 2 kohta – johdantokappale 2.  Yhteisyritysten on huolehdittava hallinnointitoimiensa jatkuvasta seurannasta ja toteutettujen hankkeiden tuotosten, tulosten ja vaikutusten määräaikaisarvioinneista Horisontti Eurooppa -asetuksen [45 artiklan] ja [liitteen III] mukaisesti. Seurantaan on sisällyttävä: 2.  Yhteisyritysten on huolehdittava hallinnointi- ja toteuttamistoimien jatkuvasta seurannasta ja toteutettujen hankkeiden tuotosten, tulosten ja vaikutusten määräaikaisarvioinneista Horisontti Eurooppa -asetuksen [45 artiklan] ja [liitteiden III ja V] mukaisesti. Seuranta on asetettava julkisesti saataville tiiviissä muodossa ja hyvissä ajoin kunkin yhteisyrityksen verkkosivustolla, ja siihen on sisällyttävä: Tarkistus 448 Ehdotus asetukseksi 171 artikla – 2 kohta – b alakohta b)  tiedot yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden valtavirtaistamisen asteesta, alempien ja korkeampien teknologisen valmiuden tasojen välisestä suhteesta tutkimusyhteistyössä, edistymisestä maiden osallistumisen laajentamisessa, yhteistyöhankkeisiin liittyvien konsortioiden maantieteellisestä kokoonpanosta, kaksivaiheisen ehdotusten jättämis- ja arviointimenettelyn käytöstä, toimenpiteistä, joilla pyritään helpottamaan yhteistyötä eurooppalaisessa tutkimuksessa ja innovoinnissa, arvioinnin tulosten käytöstä ja valitusten määrästä ja tyypeistä, ilmastotoimien valtavirtaistamisen tasosta ja niihin liittyvistä menoista, pk-yritysten ja yksityisen sektorin osallistumisesta, sukupuolten osallistumisesta rahoitettaviin toimiin, arviointipaneeleista, neuvostoista ja neuvoa-antavista ryhmistä, yhteisrahoitusosuuksista, muista unionin rahastoista myönnetystä täydentävästä ja kumulatiivisesta rahoituksesta, avustuksen myöntämiseen kuluvasta ajasta, kansainvälisen yhteistyön tasosta ja kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan osallistumisesta; b)  tiedot yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden valtavirtaistamisen asteesta, alempien ja korkeampien teknologisen valmiuden tasojen välisestä suhteesta tutkimusyhteistyössä, edistymisestä maiden osallistumisen laajentamisessa, yhteistyöhankkeisiin liittyvien konsortioiden maantieteellisestä kokoonpanosta, kaksivaiheisen ehdotusten jättämis- ja arviointimenettelyn käytöstä, toimenpiteistä, joilla pyritään helpottamaan yhteistyötä eurooppalaisessa tutkimuksessa ja innovoinnissa, arvioinnin tulosten käytöstä ja valitusten määrästä ja tyypeistä, ilmastotoimien valtavirtaistamisen tasosta ja niihin liittyvistä menoista, pk-yritysten ja yksityisen sektorin osallistumisesta, sukupuolinäkökohtien integroinnista rahoitettujen toimien sisältöön sekä sukupuolten osallistumisesta rahoitettaviin toimiin, arviointipaneeleista, neuvostoista ja neuvoa-antavista ryhmistä, yhteisrahoitusosuuksista, muista unionin rahastoista myönnetystä täydentävästä ja kumulatiivisesta rahoituksesta, avustuksen myöntämiseen kuluvasta ajasta, kansainvälisen yhteistyön tasosta ja kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan osallistumisesta sekä avointa pääsyä koskevista käytännöistä; Tarkistus 449 Ehdotus asetukseksi 171 artikla – 2 kohta – d a alakohta (uusi) d a)  uusien tulokkaiden houkuttelemiseen ja yhteistyöverkostojen laajentamiseen tähtäävät toimenpiteet; Tarkistus 450 Ehdotus asetukseksi 171 artikla – 2 kohta – d b alakohta (uusi) d b)  määrälliset ja laadulliset vipuvaikutukset, erityisesti sidottujen ja tosiasiallisesti suoritettujen rahoitusosuuksien ja luontoissuoritusten taso sekä operatiivisten että täydentävien toimien osalta. Tarkistus 451 Ehdotus asetukseksi 171 artikla – 3 kohta 3.  Yhteisyritysten toimien arvioinnit on suoritettava oikea-aikaisesti, jotta niitä voidaan hyödyntää Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman väli- ja loppuarvioinneissa ja niihin liittyvässä Horisontti Eurooppaa, sen seuraajaa ja muita tutkimuksen ja innovoinnin kannalta merkityksellisiä aloitteita koskevassa päätöksentekoprosessissa, johon viitataan Horisontti Eurooppa -asetuksen [47 artiklassa]. 3.  Yhteisyritysten toimien arvioinnit on suoritettava oikea-aikaisesti, jotta niitä voidaan hyödyntää Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman väli- ja loppuarvioinneissa ja niihin liittyvässä Horisontti Eurooppaa, sen seuraajaa ja muita tutkimuksen ja innovoinnin kannalta merkityksellisiä aloitteita koskevassa päätöksentekoprosessissa, johon viitataan Horisontti Eurooppa -asetuksen [47 artiklassa]. Arvioinneista ei saa koitua yhteisyrityksille eikä niiden edunsaajille ylimääräistä hallinnollista taakkaa. Tarkistus 452 Ehdotus asetukseksi 171 artikla – 4 kohta 4.  Komissio tekee väliarvioinnin ja loppuarvioinnin kustakin yhteisyrityksestä Horisontti Eurooppa -puiteohjelman arviointeja varten Horisontti Eurooppa ‑asetuksen [47 artiklan] mukaisesti. Arvioinneissa on tarkasteltava, miten kukin yhteisyritys täyttää tehtävänsä ja tavoitteensa. Arviointien on katettava kaikki yhteisyrityksen toimet ja arvioitava yhteisyrityksen Euroopan tason lisäarvoa, vaikuttavuutta ja tehokkuutta, mukaan lukien yhteisyrityksen avoimuus ja läpinäkyvyys, toteutettujen toimien merkityksellisyys sekä toimien johdonmukaisuus ja täydentävyys asiaan liittyvien alueellisten, kansallisten ja unionin politiikkojen kanssa, sekä arvioitava synergioita Horisontti Eurooppa -puiteohjelman muiden osien, kuten missioiden, klusterien ja temaattisten ja erityisohjelmien, kanssa. Arvioinneissa on otettava huomioon sidosryhmien näkemykset sekä Euroopan että kansallisella tasolla, ja niihin on tarvittaessa sisällyttävä myös 174 artiklan 3–9 kohdassa tarkoitettujen aloitteiden pitkän aikavälin tieteellisten, yhteiskunnallisten, taloudellisten ja teknologisten vaikutusten arviointi. Arviointeihin on tarvittaessa sisällyttävä myös arvio tehokkaimmasta toimintatavasta tulevia toimia varten sekä kunkin yhteisyrityksen mahdollisen uusimisen merkityksellisyydestä ja johdonmukaisuudesta, kun otetaan huomioon yleiset poliittiset painopisteet ja tutkimuksen ja innovoinnin tukiympäristö, mukaan lukien yhteisyrityksen asemointi suhteessa muihin puiteohjelmasta tuettaviin aloitteisiin, erityisesti eurooppalaisiin kumppanuuksiin tai missioihin. Arvioinneissa on otettava asianmukaisesti huomioon myös hallintoneuvoston 16 artiklan 2 kohdan y alakohdan mukaisesti hyväksymä rahoituksen asteittaista lopettamista koskeva suunnitelma. 4.  Komissio tekee ja julkaisee väliarvioinnin ja loppuarvioinnin kustakin yhteisyrityksestä Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman arviointeja varten Horisontti Eurooppa -asetuksen [47 artiklan] mukaisesti. Arvioinneissa on tarkasteltava, miten kukin yhteisyritys täyttää tehtävänsä ja tavoitteensa. Arviointien on katettava kaikki yhteisyrityksen toimet ja arvioitava yhteisyrityksen Euroopan tason lisäarvoa, vaikuttavuutta ja tehokkuutta, mukaan lukien yhteisyrityksen avoimuus ja läpinäkyvyys, toteutettujen toimien merkityksellisyys unionin yleisten politiikkojen ja tavoitteiden kannalta ja panos yhteiskunnallisiin tarpeisiin ja hyötyihin sekä toimien johdonmukaisuus ja täydentävyys asiaan liittyvien alueellisten, kansallisten ja unionin politiikkojen kanssa, sekä arvioitava synergioita muiden kumppanuuksien ja Horisontti Eurooppa -puiteohjelman muiden osien, kuten missioiden, klusterien ja temaattisten ja erityisohjelmien, kanssa. Arvioinneissa on otettava huomioon sidosryhmien näkemykset sekä Euroopan että kansallisella tasolla, ja niihin on tarvittaessa sisällyttävä myös 174 artiklan 3–9 kohdassa ja Horisontti Eurooppa -asetuksen liitteessä V tarkoitettujen aloitteiden pitkän aikavälin tieteellisten, yhteiskunnallisten, taloudellisten ja teknologisten vaikutusten arviointi. Arviointeihin on tarvittaessa sisällyttävä myös arvio tehokkaimmasta toimintatavasta tulevia toimia varten sekä kunkin yhteisyrityksen mahdollisen uusimisen merkityksellisyydestä ja johdonmukaisuudesta, kun otetaan huomioon yleiset poliittiset painopisteet ja tutkimuksen ja innovoinnin tukiympäristö, mukaan lukien yhteisyrityksen asemointi suhteessa muihin puiteohjelmasta tuettaviin aloitteisiin, erityisesti eurooppalaisiin kumppanuuksiin tai missioihin. Arvioinneissa on otettava asianmukaisesti huomioon myös hallintoneuvoston 16 artiklan 2 kohdan y alakohdan mukaisesti hyväksymä rahoituksen asteittaista lopettamista koskeva suunnitelma. Tarkistus 453 Ehdotus asetukseksi 171 artikla – 6 kohta 6.  Komissio voi avoimella menettelyllä valittujen ulkoisten riippumattomien asiantuntijoiden avustamana suorittaa muita arviointeja strategisesti merkittävistä aihealueista tai teemoista tarkastellakseen yhteisyrityksen edistymistä asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa, kartoittaakseen toimien toteuttamiseen vaikuttavia tekijöitä ja yksilöidäkseen parhaita toimintatapoja. Näitä muita arviointeja suorittaessaan komissio ottaa täysin huomioon yhteisyritykseen kohdistuvat hallinnolliset vaikutukset. 6.  Komissio voi avoimella ja läpinäkyvällä kiinnostuksenilmaisupyynnöllä valittujen ulkoisten riippumattomien asiantuntijoiden avustamana suorittaa muita arviointeja strategisesti merkittävistä aihealueista tai teemoista tarkastellakseen yhteisyrityksen edistymistä asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa, kartoittaakseen toimien toteuttamiseen vaikuttavia tekijöitä ja yksilöidäkseen parhaita toimintatapoja. Näitä muita arviointeja suorittaessaan komissio ottaa täysin huomioon yhteisyritykseen kohdistuvat hallinnolliset vaikutukset ja tekee parhaansa keventääkseen niiden hallinnollista taakkaa ja varmistaakseen, että arviointiprosessi on yksinkertainen ja täysin läpinäkyvä. Kaikkien alaa koskevien arviointien on perustuttava toimintavaihtoehtojen perusteelliseen arviointiin hallinnon näkökulmasta, mukaan lukien erityisesti mahdollisuus ottaa käyttöön riittävät takeet sen varmistamiseksi, että yleinen etu otetaan asianmukaisesti huomioon kaikissa toimissa. Tarkistus 454 Ehdotus asetukseksi 171 artikla – 7 a kohta (uusi) 7 a.  Raportoinnin on oltava yhdenmukaista Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman raportointia koskevien vakiovaatimusten kanssa. Raportointijärjestelmien kehittämiseen strategisen koordinointiprosessin yhteydessä osallistuvat myös jäsenvaltiot ja kumppanuuksien edustajat, jotta varmistetaan raportointi- ja seurantatoimien synkronointi ja koordinointi, mukaan lukien tiedonkeruu- ja raportointitehtävien jakaminen. Tarkistus 455 Ehdotus asetukseksi 171 artikla – 9 kohta 9.  Komissio toimittaa yhteisyritysten arviointien tulokset, mukaan lukien arvioinnin päätelmät ja komission huomautukset, Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle osana Horisontti Eurooppa -asetuksen [47 artiklassa] tarkoitettuja Horisontti Eurooppa -puiteohjelman arviointeja. 9.  Komissio julkaisee yhteisyritysten arviointien tulokset, mukaan lukien arvioinnin päätelmät ja komission huomautukset, ja toimittaa ne Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle osana Horisontti Eurooppa -asetuksen [47 artiklassa] tarkoitettuja Horisontti Eurooppa -puiteohjelman arviointeja. Tarkistus 456 Ehdotus asetukseksi 171 aartikla (uusi) 171 a artikla Vastuuvelvollisuus unionin kansalaisille Yhteisyritysten konsolidoituun vuotuiseen toimintakertomukseen sekä 171 artiklan mukaiseen raportointiin sisältyvät tiedot asetetaan julkisesti verkkoon suuren yleisön saataville käyttäjäystävällisten välineiden avulla, joihin kuuluvat infografiikka ja menojen seurantajärjestelmät, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta tässä asetuksessa säädettyihin julkisuusvaatimuksiin.