Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 23. marraskuuta 2021 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi jäsenvaltioiden yhteisen maatalouspolitiikan nojalla laatimien, Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) rahoitettavien strategiasuunnitelmien (YMP:n strategiasuunnitelmat) tukea koskevista säännöistä sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) N:o 1305/2013 ja (EU) N:o 1307/2013 kumoamisesta (COM(2018)0392 – C8-0248/2018 – 2018/0216(COD))

P9_TA(2021)0456 A8-0200/2019

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2018)0392,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan, 42 artiklan ja 43 artiklan 2 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0248/2018),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 13 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon vuoden 1979 liittymisasiakirjan ja erityisesti siihen liitetyn puuvillaa koskevan pöytäkirjan N:o 4 6 kohdan,

–  ottaa huomioon Ranskan kansalliskokouksen toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan N:o 2 mukaisesti antaman perustellun lausunnon, jonka mukaan esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 17. lokakuuta 2018 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon alueiden komitean 5. joulukuuta 2018 antaman lausunnon(2),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen 25. lokakuuta 2018 antaman lausunnon(3),

–  ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 74 artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 23. heinäkuuta 2021 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan mietinnön ja ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan, kehitysvaliokunnan, budjettivaliokunnan, talousarvion valvontavaliokunnan, aluekehitysvaliokunnan ja naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnot (A8-0200/2019),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan(4);

2.  hyväksyy lausumansa sekä parlamentin ja neuvoston yhteisen lausuman, jotka ovat tämän päätöslauselman liitteenä ja jotka julkaistaan Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa;

3.  panee merkille tämän päätöslauselman liitteenä olevan komission lausuman, joka julkaistaan Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa;

4.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

5.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 23. marraskuuta 2021, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/… antamiseksi jäsenvaltioiden yhteisen maatalouspolitiikan nojalla laadittavien, Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) rahoitettavien strategiasuunnitelmien (YMP:n strategiasuunnitelmat) tukea koskevista säännöistä sekä asetusten (EU) N:o 1305/2013 ja (EU) N:o 1307/2013 kumoamisesta

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2021/2115.)

LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAN LIITE

Euroopan parlamentin lausuma Eurooppa-neuvoston yhteisen maatalouspolitiikan lainsäädännöllisiin osiin liittyvästä roolista

Euroopan parlamentti pahoittelee sitä, että Eurooppa-neuvosto teki 21 päivänä heinäkuuta 2020 antamissaan päätelmissä päätöksiä yhteisen maatalouspolitiikan lainsäädännöllisistä osista, joista olisi pitänyt päättää tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen perussopimusten mukaisesti. Euroopan parlamentti ei pidä tällaisia yksipuolisia ennakkopäätöksiä hyväksyttävinä ja katsoo, että niillä puututaan Euroopan parlamentin oikeuksiin neuvoston kanssa tasavertaisesti toimivana toisena lainsäätäjänä.

Euroopan parlamentti pahoittelee, että neuvosto ei näin ollen ollut halukas aloittamaan mielekkäitä neuvotteluja Euroopan parlamentin kanssa näistä osista sillä perusteella, että niistä oli jo päätetty Eurooppa-neuvostossa.

Euroopan parlamentti toteaa erityisesti, että neuvosto ei aloittanut mielekkäitä neuvotteluja 17 artiklassa säädetyistä tukikattoa ja tuen asteittaista alentamista koskevista säännöksistä eikä 96 artiklassa säädetystä joustovarasta suorien tukien määrärahojen ja maaseuturahaston määrärahojen välillä, ja pitää kyseisiä artikloja koskevaa neuvottelutulosta epätyydyttävänä.

Euroopan parlamentti pitää neuvoston toimintatapaa erittäin valitettavana ja katsoo sen heikentävän tavallisen lainsäätämisjärjestyksen moitteetonta toimintaa. Siksi Euroopan parlamentti edellyttää, että tämä ei toistu missään tulevissa tavallisen lainsäätämisjärjestyksen yhteydessä käytävissä neuvotteluissa.

Euroopan parlamentin ja neuvoston yhteinen lausuma yhteisen maatalouspolitiikan yhteiskunnallisista näkökohdista

Euroopan parlamentti ja neuvosto pyytävät komissiota toteuttamaan kahden vuoden kuluttua siitä, kun kaikki jäsenvaltiot ovat alkaneet soveltaa sosiaalista ehdollisuutta, tutkimuksen, jonka avulla seurataan mekanismin vaikutusta työntekijöiden oloihin ja seuraamusjärjestelmän toimintaan, ja esittämään tarvittaessa ehdotuksia YMP:n yhteiskunnallisten näkökohtien vahvistamiseksi.

Komissio arvioi vuoteen 2025 mennessä, voidaanko työntekijöiden vapaasta liikkuvuudesta annetun asetuksen (EU) N:o 492/2011 7 artiklan 1 kohta sisällyttää liitteeseen XX, ja esittää tarvittaessa asiaa koskevia ehdotuksia.

Komission lausuma Belgian mahdollisuudesta esittää kaksi YMP:n strategiasuunnitelmaa

Komissio vahvistaa hyväksyvänsä, että kun otetaan huomioon lainsäädäntövallan käyttäjien sopiman YMP:n strategiasuunnitelma-asetuksen 104 artiklan säännökset ja Belgian erityinen perustuslaillinen kehys, Belgia toimittaa YMP:n strategiasuunnitelman kunkin asianomaisen liittoyhteisön osalta. Tämä ei vaikuta YMP:n strategiasuunnitelma-asetuksen mukaisiin Belgian oikeudellisiin velvoitteisiin tai muuta niitä.

(1) EUVL C 62, 15.2.2019, s. 214. (2) EUVL C 86, 7.3.2019, s. 173. (3) EUVL C 41, 1.2.2019, s. 1. (4) Tämä kanta korvaa 23. lokakuuta 2020 hyväksytyt tarkistukset (Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0287).

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 23. marraskuuta 2021 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta sekä asetuksen (EU) N:o 1306/2013 kumoamisesta (COM(2018)0393 – C8-0247/2018 – 2018/0217(COD))

P9_TA(2021)0457 A8-0199/2019

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2018)0393),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 43 artiklan 2 kohdan sekä 322 artiklan 1 kohdan a alakohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0247/2018),

–  ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnon ehdotetusta oikeusperustasta,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen 25. lokakuuta 2018 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 17. lokakuuta 2018 antaman lausunnon(2),

–  ottaa huomioon alueiden komitean 5. joulukuuta 2018 antaman lausunnon(3),

–  ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 74 artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 23. heinäkuuta 2021 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 ja 40 artiklan,

–  ottaa huomioon kehitysvaliokunnan, budjettivaliokunnan, talousarvion valvontavaliokunnan ja aluekehitysvaliokunnan lausunnot,

–  ottaa huomioon maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan mietinnön (A8-0199/2019),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan(4);

2.  hyväksyy tämän päätöslauselman liitteenä olevat Euroopan parlamentin lausuman, Euroopan parlamentin ja neuvoston yhteisen lausuman sekä Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteisen lausuman, jotka julkaistaan Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa;

3.  panee merkille tämän päätöslauselman liitteenä olevat komission lausumat, jotka julkaistaan Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa;

4.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

5.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 23. marraskuuta 2021, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/… antamiseksi yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta sekä asetuksen (EU) N:o 1306/2013 kumoamisesta

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2021/2116.)

LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAN LIITE

Euroopan parlamentin lausuma yhteisen maatalouspolitikan täytäntöönpanosta ja avoimuudesta

Yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) uudessa oikeudellisessa kehyksessä jäsenvaltiot saavat enemmän joustovaraa kansallisten strategiasuunnitelmien suunnitteluun ja täytäntöönpanoon. Tämä mahdollistaa mukauttamisen paikallisiin tarpeisiin samalla kun edelleen varmistetaan, että lopulliset tuensaajat noudattavat yleisiä tukikelpoisuusehtoja. Uuteen täytäntöönpanomalliin, jossa otetaan käyttöön tulos- ja suorituskykyperusteinen lähestymistapa, sisältyy myös unionin maatalousrahastovarojen hallinnointiin ja valvontaan liittyvän vastuun siirtäminen merkittävässä määrin unionin tasolta kansallisille hallinnoille.

Euroopan parlamentti katsoo, että lainsäätäjien välillä aikaansaatu toimielinten välinen sopimus sisältää tarvittavat suojatoimet, joilla ehkäistään komission hyväksymien jäsenvaltioiden kansallisten strategiasuunnitelmien asianmukaiseen täytäntöönpanoon liittyvät riskit. Euroopan parlamentti aikoo seurata tiiviisti sitä, miten jäsenvaltiot panevat täytäntöön komission hyväksymät kansalliset strategiasuunnitelmat, sekä hoitaa täysimääräisesti sille perussopimusten nojalla annetun ja YMP-asetuksissa määritellyn tehtävänsä komission työn valvojana.

Euroopan parlamentti katsoo, että yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/... varmistetaan unionin taloudellisten etujen tehokas suojaaminen muun muassa siten, että kerätään ja julkaistaan konserneista tietoja, joilla varmistetaan eturistiriitoja, sääntöjenvastaisuuksia, kaksinkertaiseen rahoitukseen liittyviä kysymyksiä ja varojen rikollista väärinkäyttöä koskevat tehokkaat tarkastukset. Ajatellen yhteisen tiedonlouhintavälineen käyttöä jäsenvaltioissa Euroopan parlamentti on tyytyväinen sitoumukseen tarkastella ehdotusta sen pakollisesta käytöstä kaikissa jäsenvaltioissa komission laadittua vuoteen 2025 mennessä kertomuksen, jossa arvioidaan sen käyttöä ja yhteentoimivuutta.

Euroopan parlamentin ja komission yhteinen lausuma vuotuisesta tuloksellisuuden seurannasta yhteisen maatalouspolitiikan yhteydessä

Euroopan parlamentti ja komissio muistuttavat, että yhteisessä maatalouspolitiikassa (YMP) vuosiksi 2023–2027 vahvistettava uusi täytäntöönpanomalli ja tuloksellisuuskehys huomioon ottaen vuotuiset tuloksellisuuskertomukset, vuotuinen seuranta ja joka toinen vuosi tehtävä tuloksellisuuden tarkastelu ovat erittäin tärkeitä YMP:n strategiasuunnitelmissa asetettujen tavoitteiden saavuttamisen kannalta.

Tässä yhteydessä Euroopan parlamentti ja komissio ovat yhtä mieltä siitä, että komission on tarpeen raportoida vuosittain Euroopan parlamentille maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnassa vuotuisen tuloksellisuuden seurannan yhteydessä saavutetusta edistyksestä.

Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteinen lausuma lisätoimenpiteistä unionin talousarvion suojaamiseksi petoksilta ja sääntöjenvastaisuuksilta edellyttämällä yhteisen tiedonlouhintavälineen yleistä käyttöä yhteisen maatalouspolitiikan yhteydessä

Neuvosto ja Euroopan parlamentti sitoutuvat tarkastelemaan ehdotusta tiedonlouhintavälineen pakollisesta käytöstä jäsenvaltioissa komission esitettyä vuoteen 2025 mennessä kertomuksen, jossa arvioidaan yhteisen tiedonlouhintavälineen käyttöä ja yhteentoimivuutta, niin että jäsenvaltiot voisivat ottaa sen yleisesti käyttöön.

Komission lausuma todentamisviranomaisista yhteisen maatalouspolitiikan yhteydessä

Komissio panee merkille, että yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) 2021/... on lisätty uusi johdanto-osan 13 kappale, joka koskee nimettyjä todentamisviranomaisia koskevien tietojen toimittamista. Komissio vastaanottaa jäsenvaltioilta tiedot julkisten ja yksityisten todentamisviranomaisten nimeämisestä ja pitää niistä yllä ajantasaista rekisteriä seurantaa varten. Komissio muistuttaa sitoutuneensa toimittamaan parlamentille vuosittain luettelon nimetyistä todentamisviranomaisista.

Komission lausuma maaseuturahaston maksusitoumusten vapauttamisesta yhteisen maatalouspolitiikan yhteydessä

Komissio vahvistaa, että jos on olemassa riski maaseuturahaston sitoumusten vapauttamisesta, komission asiaankuuluvat yksiköt lähettävät jäsenvaltioiden viranomaisille kirjeen ja ilmoittavat asiasta riittävän ajoissa ennen määräaikaa, jona maksusitoumukset on määrä vapauttaa ilman eri toimenpiteitä. Kyseisen kirjeen tarkoituksena on edistää maaseuturahaston varojen käyttöä ja selvittää jäsenvaltioiden kanssa, mitä tätä varten voitaisiin tehdä.

Komissio pyrkii välttämään maksusitoumusten vapauttamista myös erityisolosuhteiden vallitessa. Tätä varten sovelletaan kaikilta osin yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/... asiaankuuluvia sääntöjä, joilla keskeytetään maksusitoumusten vapauttamista koskevan määräajan kuluminen meneillään olevien oikeudellisten menettelyjen tai hallinnollisten muutoksenhakujen yhteydessä. Lisäksi noudatetaan kaikilta osin erityisesti sääntöä olla vapauttamatta maksusitoumuksia, jos talousarviositoumukset ovat jääneet käyttämättä sellaisen ylivoimaisen esteen vuoksi, joka vaikuttaa merkittävästi YMP:n strategiasuunnitelmien täytäntöönpanoon.

Komission lausuma valtuutusten yhdistämisestä yhteisen maatalouspolitiikan yhteydessä

Komissio muistuttaa sitoutuneensa noudattamaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehtyä toimielinten välistä sopimusta. Kyseisen sopimuksen 31 kohdassa todetaan, että valtuutukset voidaan yhdistää, jos yhteen säädökseen sisältyvien vähintään kahden valtuutuksen välillä on sisällöllinen yhteys ja komissio esittää tähän yhteyteen liittyvät objektiiviset perustelut. Delegoitujen säädösten valmistelun yhteydessä järjestettävien kuulemisten avulla voidaan myös saada selville, millä valtuutuksilla katsotaan olevan sisällöllinen yhteys.

(1) EUVL C 41, 1.2.2019, s. 1. (2) EUVL C 62, 15.2.2019, s. 214. (3) EUVL C 86, 7.3.2019, s. 173. (4) Tämä kanta korvaa 23. lokakuuta 2020 hyväksytyt tarkistukset (Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0288).

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 23. marraskuuta 2021 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EU) N:o 1308/2013, maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä annetun asetuksen (EU) N:o 1151/2012, maustettujen viinituotteiden määritelmästä, kuvauksesta, esittelystä, merkinnöistä ja maantieteellisten merkintöjen suojasta annetun asetuksen (EU) N:o 251/2014, syrjäisimpien alueiden hyväksi toteutettavista maatalousalan erityistoimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 228/2013 sekä Egeanmeren pienten saarten hyväksi toteutettavien erityistoimenpiteiden vahvistamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 229/2013 muuttamisesta (COM(2018)0394 – C8-0246/2018 – 2018/0218(COD))

P9_TA(2021)0458 A8-0198/2019

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2018)0394),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan sekä 43 artiklan 2 kohdan, 114 artiklan, 118 artiklan ensimmäisen kohdan ja 349 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0246/2018),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon 17. lokakuuta 2018 annetun Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(1),

–  ottaa huomioon alueiden komitean 5. joulukuuta 2018 antaman lausunnon(2),

–  ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 74 artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 23. heinäkuuta 2021 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan mietinnön sekä kehitysvaliokunnan, talousarvion valvontavaliokunnan, ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan ja aluekehitysvaliokunnan lausunnot ja kannan tarkistuksina (A8-0198/2019),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan(3);

2.  hyväksyy tämän päätöslauselman liitteenä olevat Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteiset lausumat sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston yhteisen lausuman, jotka julkaistaan Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa;

3.  panee merkille tämän päätöslauselman liitteenä olevat komission lausumat, jotka julkaistaan Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa;

4.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

5.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 23. marraskuuta 2021, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/… antamiseksi maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EU) N:o 1308/2013, maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä annetun asetuksen (EU) N:o 1151/2012, maustettujen viinituotteiden määritelmästä, kuvauksesta, esittelystä, merkinnöistä ja maantieteellisten merkintöjen suojasta annetun asetuksen (EU) N:o 251/2014 sekä unionin syrjäisimpien alueiden hyväksi toteutettavista maatalousalan erityistoimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 228/2013 muuttamisesta

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2021/2117.)

LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAN LIITE(4)

Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteinen lausuma EU:n terveys- ja ympäristönormien soveltamista unioniin tuotaviin maataloustuotteisiin koskevista proaktiivisista toimista monenvälisellä tasolla

Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio tunnustavat tarpeen yhtenäistää Euroopan unionissa maataloustuotteisiin sovellettavia terveys- ja ympäristönormeja ja unioniin tuotaviin maataloustuotteisiin sovellettavia vaatimuksia kansainvälisen kaupan sääntöjen mukaisesti. Euroopan unioni on jo vuosien ajan jatkuvasti tiukentanut normejaan reagoidakseen kestävän kehityksen ongelmiin, erityisesti ilmastonmuutokseen ja biologisen monimuotoisuuden köyhtymiseen, jotka ovat maailmanlaajuisia huolenaiheita, ja täyttääkseen kansalaiset odotukset laadukkaammista ja kestävämmin tuotetuista elintarvikkeista. Tavoitetta edistetään Euroopan vihreän kehityksen ohjelmalla ja sen alakohtaisilla strategioilla sekä Pellolta pöytään -strategiasta annetulla komission tiedonannolla, ja niiden vaikutuksesta EU:ssa sovellettavat vaatimukset tiukentuvat entisestään, tapauksittain myös tuontituotteiden kohdalla.

Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio tunnustavat tarpeen toimia monenvälisellä tasolla proaktiivisesti sen eteen, että kansainvälisen kaupan sääntöjä täytäntöön pantaessa ja kehitettäessä asetetaan kunnianhimoisempia kansainvälisiä ympäristötavoitteita. Kuten komission tiedonannossa kauppapolitiikan uudelleentarkastelusta todetaan, Euroopan unioni voi tietyissä WTO:n säännöissä määritellyissä olosuhteissa edellyttää, että unioniin tuotavat maataloustuotteet täyttävät tietyt tuotantovaatimukset, jotta voidaan varmistaa maataloustuotteisiin Euroopan unionissa sovellettavien terveyttä, eläinten terveyttä ja ympäristöä koskevien normien tehokkuus ja edistää Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta ja Pellolta pöytään -strategiasta annettujen tiedonantojen täysimääräistä toteuttamista. Euroopan unioni voi kansainvälisen kaupan markkinoidensa laajuuden ansiosta hyödyntää vipuvoimaansa terveys- ja ympäristönormien tiukentamiseksi maailmanlaajuisesti ja tällä tavoin edistää kansainvälisten ympäristötavoitteiden, kuten Pariisin sopimuksen tavoitteiden, saavuttamista.

Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio pitävät myönteisenä kauppapolitiikan uudelleentarkastelussa esitettyä laajempaa lähestymistapaa, sillä monenvälisellä tasolla on pyrittävä aktiivisemmin käsittelemään keskeisiä kysymyksiä, kuten strategisia varastoja, etenkin koska ruoka on perushyödyke. Maailmanlaajuisen ruokaturvan parantaminen edellyttää maatalousmarkkinoiden epävakauden vähentämistä lisäämällä monenvälistä yhteistyötä niin, ettei siinä tyydytä vain vähentämään markkinoiden vääristymiä, mikä on välttämätöntä mutta ei riitä vakauttamaan kansainvälisiä markkinoita.

Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission yhteinen lausuma EU:n sokerialaan liittyvistä YMJ-säännöksistä

Euroopan parlamentti, Euroopan unionin neuvosto ja Euroopan komissio ovat tietoisia sokerialan lokakuussa 2017 tapahtuneen sokerikiintiöiden poistamisen jälkeen kohtaamista vaikeuksista eli kansainvälisillä markkinoilla vallitsevasta epävakaudesta, paikallaan polkevasta kulutuksesta sekä sokerijuurikkaan ja sokerin tuotannon vähenemisestä. Tilanne aiheuttaa huolta EU:n sokerialalle.

Alan tämänhetkistä tilaa ja sen sopeutumisstrategioita arvioidaan perusteellisesti syksyllä 2021 valmistuvan tutkimuksen puitteissa. Tutkimuksessa analysoidaan sokerialaa varten käytettävissä olevia unionin ja kansallisia toimintapoliittisia välineitä sekä yksityisen sektorin ja julkisten laitosten roolia alan suuriin riskeihin vastaamisessa ja määritetään mahdollisia strategioita Euroopan sokerialan häiriönsietokyvyn parantamiseksi.

Euroopan parlamentti, Euroopan unionin neuvosto ja Euroopan komissio tarkastelevat tutkimuksen yhteydessä tehtyjen keskeisten havaintojen ja päätelmien perusteella asianmukaisia politiikan kehittämismahdollisuuksia. Politiikan tuleva kehittäminen voisi kattaa kaikki asiaankuuluvat sääntely- ja muut aloitteet, jotka liittyvät markkina- ja kriisinhallintavälineisiin, markkinoiden avoimuuteen sokerialan toimitusketjussa, viljelijöiden ja sokerintuottajien välisiin sopimussuhteisiin, kansainväliseen kauppaan ja biotalouden kehittämiseen.

Euroopan parlamentin ja neuvoston yhteinen lausuma EU:n terveys- ja ympäristönormien soveltamisesta unioniin tuotaviin maataloustuotteisiin

Euroopan parlamentti ja neuvosto pyytävät komissiota esittämään viimeistään kesäkuussa 2022 kertomuksen, jossa arvioidaan, onko perusteltua ja oikeudellisesti mahdollista soveltaa EU:n terveys- ja ympäristönormeja (eläinten hyvinvointia koskevat normit sekä prosessit ja tuotantomenetelmät mukaan lukien) unioniin tuotaviin maataloustuotteisiin ja maatalouselintarvikkeisiin, ja määritetään konkreettisia aloitteita, joilla varmistetaan niiden johdonmukaisempi soveltaminen WTO:n sääntöjen mukaisesti. Kertomuksen olisi katettava kaikki asiaankuuluvat julkisen politiikan alat, muun muassa yhteinen maatalouspolitiikka, terveys- ja elintarviketurvallisuuspolitiikka, ympäristöpolitiikka ja yhteinen kauppapolitiikka.

Komission lausuma tuonnissa sallittavien enimmäismäärien ja Codex-enimmäismäärien tarkistamisesta

Euroopan komissio varmistaa jatkossakin, että tuonnissa sallittavia enimmäismääriä ja Codex-enimmäismääriä (CXL-arvot) arvioidaan ja ne tarkistetaan sellaisten tehoaineiden osalta, joita EU ei (enää) hyväksy, jotta niiden jäämät elintarvikkeissa tai rehuissa eivät muodosta minkäänlaista riskiä kuluttajille. Tällainen arviointi ja tarkistus perustuu tehoaineista saatavilla olevan tieteellisen tiedon perusteelliseen arviointiin joko asetuksen (EY) N:o 1107/2009 tai asetuksen (EY) N:o 396/2005 mukaisissa menettelyissä ja siinä noudatetaan WTO:n sääntöjä. Nykyään huomioon otettavien, terveyttä ja hyvää maatalouskäytäntöä koskevien näkökohtien lisäksi komissio aikoo jatkossa ottaa WTO:n sääntöjen mukaisesti huomioon myös globaalit ympäristönäkökohdat arvioidessaan tuonnissa sallittavia enimmäismääriä koskevia hakemuksia tai tarkistaessaan sellaisten tehoaineiden tuonnissa sallittavia enimmäismääriä, joita EU ei enää hyväksy. Komission ehdotus kestäviä elintarvikejärjestelmiä koskevaksi oikeudelliseksi kehykseksi tulee olemaan ratkaiseva askel kohti näiden tavoitteiden täyttä saavuttamista, mikä on linjassa vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden kanssa.

Komission lausuma viinien ja maustettujen viinituotteiden ravintoarvo- ja ainesosamerkinnöistä

Komissio katsoo, että tuotteita, joiden alkoholipitoisuus on enintään 1,2 tilavuusprosenttia, olisi jatkossakin säänneltävä elintarviketietojen antamista kuluttajille koskevalla asetuksella. Se varaa itselleen oikeuden soveltaa viinien merkintöjä koskevaa oikeudellista kehystä valmisteilla olevassa aloitteessa, jossa on kyse alkoholijuomien merkitsemisestä EU:n syöväntorjuntasuunnitelman mukaisesti.

Komissio katsoo myös, että nykyistä viinien ja maustettujen viinituotteiden ainesosaluetteloa ja ravintoarvoilmoitusta koskevaa kompromissia ei voida pitää ennakkotapauksena myöhemmin esitettävälle säädösehdotukselle ja tuleville neuvotteluille. Se varaa itselleen oikeuden saattaa kaikkien viinien merkintävaatimukset vastaamaan EU:n syöväntorjuntasuunnitelmaa.

(1) EUVL C 62, 15.2.2019, s. 214. (2) EUVL C 86, 7.3.2019, s. 173. (3) Tämä kanta korvaa 23. lokakuuta 2020 hyväksytyt tarkistukset (Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0289). (4) Tekninen alaviite: Tarkistuksessa 283 olevaan yhteiseen lausumaan EU:n terveys- ja ympäristönormien soveltamista unioniin tuotaviin maataloustuotteisiin koskevista proaktiivisista toimista monenvälisellä tasolla sisältyi ylimääräinen toinen kappale (joka koski tuontituotteissa sallittavia torjunta-aineiden enimmäismääriä). Kyseinen kappale lisättiin tarkistukseen kirjoitusvirheen johdosta. Komission lausuma tuonnissa sallittavien enimmäismäärien ja Codex-enimmäismäärien tarkistamisesta kattaa kyseisen kappaleen asiasisällön. Kyseistä kappaletta ei näin ollen sisällytetä Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa julkaistavaan yhteiseen lausumaan eikä se sisälly Euroopan parlamentin hyväksymään tekstiin.

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 23. marraskuuta 2021 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi maksukyvyttömyysmenettelyistä annetun asetuksen (EU) 2015/848 liitteiden A ja B korvaamisesta (COM(2021)0231 – C9-0178/2021 – 2021/0118(COD))

P9_TA(2021)0459 A9-0293/2021

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2021)0231),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 81 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C9‑0178/2021),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon neuvoston edustajan 10. marraskuuta 2021 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön (A9-0293/2021),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 23. marraskuuta 2021, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/… antamiseksi maksukyvyttömyysmenettelyistä annetun asetuksen (EU) 2015/848 muuttamisesta korvaamalla sen liitteet A ja B

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2021/2260.)

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 23. marraskuuta 2021 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) 2018/1091 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse unionin rahoitusosuudesta integroituihin maatilatilastoihin vuosien 2021–2027 rahoituskehyksessä (COM(2021)0477 – C9-0346/2021 – 2021/0270(COD))

P9_TA(2021)0460 A9-0310/2021

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2021)0477),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan sekä 338 artiklan 1 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C9‑0346/2021),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 74 artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 8. marraskuuta 2021 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan mietinnön (A9-0310/2021),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 23. marraskuuta 2021, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/… antamiseksi asetuksen (EU) 2018/1091 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse unionin rahoitusosuudesta integroituihin maatilatilastoihin vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2020/2093 mukaisesti

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2021/2269.)

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 23. marraskuuta 2021 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) N:o 1286/2014 muuttamisesta rahastoyhtiöitä, sijoitusyhtiöitä ja siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavien yritysten (yhteissijoitusyritykset) ja muiden kuin yhteissijoitusyritysten osuuksista neuvoja antavia tai niitä myyviä henkilöitä koskevan siirtymäjärjestelyn jatkamiseksi (COM(2021)0397 – C9-0326/2021 – 2021/0215(COD))

P9_TA(2021)0461 A9-0297/2021

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2021)0397),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 114 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C9-0326/2021),

—  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

—  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 20. lokakuuta 2021 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon neuvoston edustajan 5. marraskuuta 2021 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A9-0297/2021),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 23. marraskuuta 2021, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/… antamiseksi asetuksen (EU) N:o 1286/2014 muuttamisesta rahastoyhtiöitä, sijoitusyhtiöitä ja siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavien yritysten (yhteissijoitusyritykset) ja muiden kuin yhteissijoitusyritysten osuuksista neuvoja antavia tai niitä myyviä henkilöitä koskevan siirtymäjärjestelyn jatkamiseksi

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2021/2259.)

(1) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 23. marraskuuta 2021 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi direktiivin 2009/65/EY muuttamisesta siltä osin kuin on kyse avaintietoasiakirjojen käytöstä siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavien yritysten (yhteissijoitusyritykset) rahastoyhtiöiden toimesta (COM(2021)0399 – C9-0327/2021 – 2021/0219(COD))

P9_TA(2021)0462 A9-0301/2021

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2021)0399),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 53 artiklan 1 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C9-0327/2021),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

—  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 20. lokakuuta 2021 antaman lausunnon(1),

—  ottaa huomioon neuvoston edustajan 5. marraskuuta 2021 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A9-0301/2021),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 23. marraskuuta 2021, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2021/… antamiseksi direktiivin 2009/65/EY muuttamisesta siltä osin kuin on kyse avaintietoasiakirjojen käytöstä siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavien yritysten (yhteissijoitusyritykset) rahastoyhtiöiden toimesta

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, direktiiviä (EU) 2021/2261.)

(1) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

Euroopan parlamentin päätöslauselma 23. marraskuuta 2021 EU:n urheilupolitiikasta: arviointi ja mahdolliset etenemistavat (2021/2058(INI))

P9_TA(2021)0463 A9-0318/2021

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 6 artiklan ja 165 artiklan, joissa määritetään unionin toimivalta ja toiminta urheilun alalla ja erityisesti todetaan, että unioni myötävaikuttaa Euroopan urheilun edistämiseen ottaen huomioon sen erityispiirteet, vapaaehtoisuuteen perustuvat rakenteet sekä yhteiskunnallisen ja kasvatuksellisen tehtävän,

–  ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda 2030 ja sen 17 kestävän kehityksen tavoitetta sekä erityisesti urheilun tehtävän tärkeänä kestävän kehityksen mahdollistajana ja sen panoksen rauhaan, suvaitsevuuden ja kunnioituksen edistämiseen, naisten ja nuorten sekä yksilöiden ja yhteisöjen vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen sekä terveyttä, koulutusta ja sosiaalista osallisuutta koskevien tavoitteiden saavuttamiseen(1),

–  ottaa huomioon unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelman Erasmus+ perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 1288/2013 kumoamisesta 20. toukokuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/817(2) ja erityisesti sen urheilua käsittelevän luvun,

–  ottaa huomioon 11. heinäkuuta 2007 annetun komission valkoisen kirjan urheilusta (COM(2007)0391),

–  ottaa huomioon 18. tammikuuta 2011 annetun komission tiedonannon ”Urheilun eurooppalaisen ulottuvuuden kehittäminen” (COM(2011)0012),

–  ottaa huomioon 7. heinäkuuta 2020 annetun komission kertomuksen Euroopan unionin urheilualan vuosien 2017–2020 työsuunnitelman täytäntöönpanosta ja tarkoituksenmukaisuudesta (COM(2020)0293) ja erityisesti siinä esitetyt suositukset tulevia toimia varten,

–   ottaa huomioon 3. maaliskuuta 2021 annetun komission tiedonannon ”Tasa-arvon unioni: Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva strategia vuosiksi 2021–2030” (COM(2021)0101),

–  ottaa huomioon 16. marraskuuta 2012 annetut EU:n suuntaviivat urheilijoiden kaksoisurista ”Dual Careers of Athletes - Recommended Policy Actions in Support of Dual Careers in High-Performance Sport”,

–  ottaa huomioon 2. helmikuuta 2012 antamansa päätöslauselman urheilun eurooppalaisesta ulottuvuudesta(3),

–  ottaa huomioon 14. maaliskuuta 2013 antamansa päätöslauselman sopupeleistä ja lahjonnasta urheilussa(4),

–  ottaa huomioon 11. kesäkuuta 2015 antamansa päätöslauselman korkean tason korruptiotapauksia FIFAssa koskevista viimeaikaisista paljastuksista(5),

–  ottaa huomioon 2. helmikuuta 2017 antamansa päätöslauselman yhtenäistetystä lähestymistavasta urheilupolitiikkaan: hyvä hallinto, saavutettavuus ja rehellisyys(6),

–   ottaa huomioon 15. syyskuuta 2020 antamansa päätöslauselman tehokkaista toimenpiteistä Erasmus+-ohjelman ja Luova Eurooppa -ohjelman sekä Euroopan solidaarisuusjoukkojen muuttamiseksi ympäristöystävällisemmiksi(7),

–  ottaa huomioon 10. helmikuuta 2021 antamansa päätöslauselman covid-19-pandemian vaikutuksesta nuoriin ja urheiluun(8),

–  ottaa huomioon 19. toukokuuta 2021 antamansa päätöslauselman suosituksista komissiolle urheilutapahtumien järjestäjien haasteista digitaalisessa ympäristössä(9),

–  ottaa huomioon neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätöslauselman Euroopan unionin urheilualan työsuunnitelmasta (1. tammikuuta 2021–30. kesäkuuta 2024)(10) ja erityisesti sen painopistealat,

–  ottaa huomioon neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätelmät(11) korruption torjunnasta urheilussa (2019/C 416/03),

–   ottaa huomioon neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätelmät vammaisten henkilöiden mahdollisuuksista urheiluun(12),

–  ottaa huomioon neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätelmät covid-19-pandemian vaikutuksista ja urheilualan elpymisestä(13),

–  ottaa huomioon neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätelmät valmentajien vaikutusmahdollisuuksien lisäämisestä parantamalla mahdollisuuksia hankkia osaamista ja taitoja(14),

–  ottaa huomioon neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätelmät urheilualan innovoinnista(15),

–  ottaa huomioon 16. marraskuuta 1989 tehdyn Euroopan neuvoston dopingin vastaisen yleissopimuksen,

–  ottaa huomioon 18. syyskuuta 2014 tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen urheilukilpailujen manipuloinnista,

–  ottaa huomioon 3. heinäkuuta 2016 tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen turvallisuutta, turvatoimia ja palveluja koskevasta integroidusta lähestymistavasta jalkapallo-otteluissa ja muissa urheilutilaisuuksissa,

–   ottaa huomioon 16. toukokuuta 2001 tarkistetut urheilun eettiset säännöt ja 13. lokakuuta 2021 tarkistetun Euroopan neuvoston urheilun eurooppalaisen peruskirjan,

–  ottaa huomioon 19. lokakuuta 2005 tehdyn Unescon kansainvälisen dopingin vastaisen yleissopimuksen,

–  ottaa huomioon kesäkuussa 2021 julkistetun tutkimuksensa ”EU sports policy: assessment and possible ways forward” (EU:n urheilupolitiikka: arviointi ja mahdolliset etenemistavat)(16),

–  ottaa huomioon kesäkuussa 2016 julkaistun, Ecorys-, KEA- ja Sport and Citizenship ‑ajatushautomoiden komission koulutuksen ja kulttuurin pääosastolle tekemän tutkimuksen loppuraportin ”Mapping and analysis of the specificity of sport”,

–  ottaa huomioon Ecorysin ja SportsEconAustrian komissiolle vuonna 2020 laatiman raportin ”Mapping study on measuring the economic impact of COVID-19 on the sport sector in the EU”,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 54 artiklan,

–  ottaa huomioon kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan mietinnön (A9-0318/2021),

A.  ottaa huomioon, että urheilulla on keskeinen asema unionin kansalaisten sosiaalisessa sekä kulttuuri- ja koulutuselämässä ja että sillä edistetään demokratian, kunnioituksen, solidaarisuuden, monimuotoisuuden ja tasa-arvon kaltaisia arvoja;

B.  ottaa huomioon, että urheilu edistää kotoutumista, erityisesti sellaisten ihmisten osalta, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia;

C.  katsoo, että urheilun on oltava osallistavaa ja avointa kaikille iästä, sukupuolesta, vammaisuudesta tai kulttuurisesta ja sosioekonomisesta taustasta riippumatta;

D.  toteaa, että urheilu on kasvava talouden ala, joka edistää kasvua ja työllisyyttä EU:ssa ja näin ollen lisää sen vaurautta;

E.  ottaa huomioon, että urheilu vahvistaa osaltaan Euroopan yhdentymistä ja EU:n asemaa kansainvälisessä yhteistyössä;

F.  ottaa huomioon, että covid-19-pandemialla on ollut kielteisiä taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia urheilualaan;

G.  katsoo, että EU:n olisi pyrittävä kehittämään edelleen urheilun eurooppalaista ulottuvuutta ottaen samalla huomioon sen erityisluonne ja autonomia;

H.  katsoo, että EU:n urheilupolitiikalla on tuettava sekä huippu-urheilua että ruohonjuuritason urheilua, vapaa-ajan liikunta mukaan luettuna;

I.   ottaa huomioon, että ruohonjuuritason urheilu edistää nuorten taitojen kehittämistä ja kansalaisten osallistumista vapaaehtoistoiminnan kautta;

J.  ottaa huomioon, että nuorten urheilijoiden haasteena on sovittaa yhteen urheilu-, koulutus- ja ammattitoimintansa;

K.  toteaa, että urheilulla on myönteinen vaikutus kansalaisten terveyteen ja hyvinvointiin;

L.  ottaa huomioon, että urheiluinfrastruktuurin kehittäminen on tärkeä tekijä syrjäisten ja epäsuotuisien alueiden elämänlaadun ja taloudellisten mahdollisuuksien parantamisessa;

M.  ottaa huomioon, että urheilun on vastattava lukuisiin haasteisiin, joita ovat esimerkiksi hallintoon liittyvät ongelmat, korruptio, sopupelit, doping, rahoitus, digitaalinen piratismi, pelkästään voitontavoitteluun perustuvat toimintamallit, ihmisoikeusloukkaukset, syrjintä ja väkivalta sekä ympäristövaikutukset ja kestävyyttä koskevat huolenaiheet;

N.  ottaa huomioon, että urheilussa naiset ovat edelleen aliedustettuina sekä hallintoelimissä että tiedotusvälineissä;

O.  ottaa huomioon, että suorien urheilutapahtumien laiton suoratoisto uhkaa sekä ammattilaisurheilun että ruohonjuuritason urheilun taloudellista vakautta, joka riippuu urheilun lähetysoikeuksista saatavista tuloista;

Urheilun näkyvyyden, yhteistyön ja valtavirtaistamisen vahvistaminen EU:n politiikoissa

1.  kehottaa EU:ta hyväksymään kokonaisvaltaisemman lähestymistavan urheilupolitiikkaan ja tehostamaan toimiaan urheilupolitiikan valtavirtaistamiseksi muihin politiikkoihinsa;

2.  korostaa tarvetta vahvistaa toimielinten välistä yhteistyötä sekä yhteistyötä urheilualan sidosryhmien kanssa;

3.  kehottaa komissiota käynnistämään säännöllisen korkean tason jäsennellyn yhteistyön kaikkien urheilualan sidosryhmien ja muiden instituutioiden kanssa, jotta voidaan antaa aiempaa kohdennetumpia ja vastuullisempia toimenpidesuosituksia urheilualan nykyisiin haasteisiin vastaamiseksi;

4.  kehottaa komissiota esittämään EU:n strategisiin tavoitteisiin liittyvän, urheilun tulevaisuutta käsittelevän tiedonannon;

5.  kehottaa komissiota vahvistamaan urheilun näkyvyyttä ja sen näkökulmaa urheiluun kaikilla politiikan aloilla EU:n tasolla lisäämällä urheilun asiasta vastaavan komission jäsenen salkkuun;

6.  kehottaa tässä yhteydessä myös nimittämään EU:n urheilukoordinaattorin, joka toimisi komission kontaktina tässä asiassa ja olisi näkyvä yhteyshenkilö;

7.  vaatii mahdollistamaan parlamentin tiiviimmän osallistumisen, jotta voidaan tarjota puitteet urheilua koskevalle säännölliselle politiikkakeskustelulle ja toimille, ja vaatii strategisten tavoitteiden täytäntöönpanoa koskevaa parlamentaarista valvontaa;

8.  korostaa Euroopan tulevaisuutta käsittelevän konferenssin roolia keskusteluissa siitä, miten EU:n urheilupolitiikassa ja urheiluun liittyvissä kysymyksissä edetään, ja kannustaa kaikkia urheilun sidosryhmiä osallistumaan aktiivisesti;

9.  panee merkille, että Euroopan neuvostossa hyväksyttiin äskettäin tarkistettu urheilun eurooppalainen peruskirja, jossa korostetaan eurooppalaisen urheilun ja sen organisoinnin puitteiden yhteisiä piirteitä ja kehotetaan EU:n toimielimiä pyrkimään johdonmukaisuuteen, yhteistyöhön ja solidaarisuuteen koko maanosan tasolla ja tekemään aloitteita urheilupolitiikan alalla;

10.  kehottaa parlamenttia osallistumaan aktiivisemmin urheiludiplomatiaan;

Urheilun eurooppalaisen mallin periaatteiden vahvistaminen

11.  tunnustaa arvoihin, vapaaehtoistoimintaan ja solidaarisuuteen perustuvan urheilun eurooppalaisen mallin merkityksen ja odottaa, että sitä kehitetään edelleen kansalaisten ja sidosryhmien etujen mukaisesti;

12.  panee merkille eri lajeissa ja maissa käytössä olevien lähestymistapojen kirjon ja katsoo, että eurooppalaisen urheilun yhteistä perustaa ja erityisesti ruohonjuuritason ja huippu-urheilun välisiä yhteyksiä on lujitettava entisestään ja suojeltava;

13.  kehottaa luomaan eurooppalaisen urheilumallin, jossa tunnustetaan tarve sitoutua vahvasti yhteisvastuun, kestävyyden, kaikkien osallistavuuden, avoimen kilpailun, urheilullisten ansioiden ja oikeudenmukaisuuden periaatteiden yhdistämiseen, ja vastustaa näin ollen jyrkästi uusia kilpailuja, jotka heikentävät näitä periaatteita ja vaarantavat koko urheiluekosysteemin vakauden; korostaa, että kaikkien urheilualan sidosryhmien ja kansallisten viranomaisten olisi tuettava näitä periaatteita;

14.  panee merkille liittojen roolin lajiensa hallinnoimisessa ja kehottaa niitä koordinoimaan toimintaansa entistä tiiviimmin viranomaisten ja kaikkien asianosaisten sidosryhmien kanssa ja olemaan niiden kanssa yhteistyössä;

15.  toteaa, että urheiluseurat muodostavat perustan eurooppalaiselle urheilumallille, joka tarjoaa kaikille, erityisesti nuorille, mahdollisuuden osallistua urheiluun paikallisesti kulttuurisesta tai sosioekonomisesta taustastaan riippumatta;

16.  korostaa, että tarvitaan enemmän kohdennetumpaa solidaarisuutta ja rahoituksen uudelleenjakoa sekä taitojen ja osaamisen vaihtoa erityisesti ammattilais- ja ruohonjuuritason urheilun välillä; kehottaa urheiluliittoja ottamaan käyttöön oikeudenmukaiseen ja sitovaan jakelumenetelmään perustuvan yhteisvastuumekanismin, jolla varmistetaan amatööriurheilun ja ruohonjuuritason urheilun riittävä rahoitus;

17.  korostaa tarvetta varmistaa urheiluseurojen kestävä rahoitusvakaus ja moitteeton hallinnointi ja kehottaa urheilujärjestöjä ottamaan asianmukaisen täytäntöönpanojärjestelmän ohella käyttöön tähän tarkoitettuja mekanismeja, jos niitä ei vielä ole;

18.  katsoo, että 50+1-sääntöön perustuva Saksan seurojen omistusmalli on palvellut hyvin Saksan jalkapalloilua ja sitä olisi pidettävä mahdollisena esimerkkinä parhaasta käytännöstä, kun muut maat pyrkivät parantamaan omia mallejaan;

19.  kehottaa viranomaisia ja urheiluliittoja ja -järjestöjä kunnioittamaan ihmisoikeuksia ja demokratian periaatteita kaikissa toimissaan, erityisesti valittaessa suurten urheilutapahtumien järjestäjiä ja sponsoreita; vaatii, että suuria urheilutapahtumia ei pitäisi enää myöntää maille, joissa näitä perusoikeuksia ja -arvoja rikotaan toistuvasti;

20.  kehottaa urheilujärjestöjä kunnioittamaan kansainvälisten urheilutapahtumien, erityisesti Euroopan ja maailmanmestaruuskilpailujen, vakiintunutta järjestämistiheyttä ja ottamaan samalla huomioon kotimaiset kilpailut sekä urheilijoiden ja pelaajien terveyden;

Hyvän hallinnon ja rehellisyyden merkityksen korostaminen

21.  katsoo, että on tarpeen sitoutua uudelleen hyvään hallintoon, jotta urheilun sosiaaliset ja taloudelliset osatekijät voidaan jälleen saattaa tasapainoon ja varmistetaan, että sidosryhmien edustajat ovat mukana päätöksenteossa;

22.  toteaa, että ammattiurheilun kaupallisten etujen painottaminen olisi tasapainotettava kipeästi kaivattujen sosiaalisten tehtävien kanssa; kannustaa asianomaisia järjestöjä käsittelemään tätä kysymystä keinona säilyttää asemansa roolimallina puolustettaessa eurooppalaisen urheilun perustana olevia ihanteita;

23.  kehottaa kansainvälisiä, eurooppalaisia ja kansallisia urheilujärjestöjä ja sidosryhmiä edustavia järjestöjä soveltamaan mahdollisimman korkeita hallinnollisia vaatimuksia;

24.  antaa tunnustusta urheilujärjestöjen ja -liittojen pyrkimyksille varmistaa hyvän hallintotavan periaatteiden täytäntöönpano urheilussa ja korostaa, että komission on laadittava suosituksia ohjeiksi urheilun ja sen hallintoelinten organisoinnista EU:ssa;

25.  kehottaa kansainvälisiä, eurooppalaisia ja kansallisia urheilun hallintoelimiä ja sidosryhmiä toteuttamaan monimuotoisuutta ja osallisuutta edistäviä toimia erityisesti johtopaikoilla ja hallintoelimissä olevien naisten ja etnisten vähemmistöjen edustajien vähäisen määrän korjaamiseksi;

26.  kehottaa kaikkia urheilualan sidosryhmiä edustavia järjestöjä saavuttamaan asianmukaisen edustavuuden ja ammattimaisuuden tason, joka on edellytys osallistumiselle yhteisiin päätöksentekoprosesseihin;

27.  kehottaa EU:n toimielimiä edistämään ja suojelemaan urheilijoiden perusoikeuksia, kuten urheilijoiden osallistumista päätöksentekoon, yhdistymisvapautta, keskitettyä sopimista ja syrjimättömyyttä;

28.  korostaa, että urheiluviranomaisten on otettava huomioon urheilijoiden mielenterveyden suojelu samalla tavalla kuin heidän fyysinen terveytensä;

29.  kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että kaikilla ammattiurheilijoilla on yhtäläiset mahdollisuudet käyttää sosiaalisen suojelun ja työsuojelun mekanismeja;

30.  kehottaa jäsenvaltioita, urheilun hallintoelimiä ja seuroja tunnustamaan kannattajien aseman urheilussa ottamalla heidät mukaan hallinto- ja päätöksentekoelinten toimintaan;

31.  kehottaa komissiota kehittämään edelleen työmarkkinavuoropuhelua koskevia nykyisiä toimiaan ja laajentamaan niiden soveltamisalaa kaikkeen ammattiurheiluun;

32.  pitää myönteisenä uudistuksia ja toimenpiteitä avoimuuden ja vastuullisuuden lisäämiseksi eri urheilulajien pelaajien siirtomarkkinoilla ja kehottaa toteuttamaan lisätoimia; toteaa, että eurooppalaisia puitteita tarvitaan parantamaan pelaajien siirtojärjestelmiä, jotta ne vastaisivat eurooppalaisia normeja ja tavoitteita erityisesti työmarkkinoita ja varainhoitoa koskevien säännösten osalta;

33.  muistuttaa, että agenttien toimintaa on säänneltävä, ja toteaa, että jalkapallon siirtomarkkinoilla viime aikoina toteutetut uudistukset, kuten selvityskeskuksen perustaminen, agenttien toimilupia koskevat vaatimukset ja agenttien palkkioiden ylärajat, menevät oikeaan suuntaan; kehottaa asianomaisia urheiluviranomaisia varmistamaan näiden uudistusten nopean täytäntöönpanon ja kehottaa komissiota seuraamaan edistymistä;

34.  painottaa, että urheilussa esiintyvä korruptio on usein yhteydessä rahanpesuun ja rikollisuuteen ja sen torjunta edellyttää ylikansallista yhteistyötä kaikkien sidosryhmien ja viranomaisten välillä;

35.  kehottaa jäsenvaltioita ja asianomaisia viranomaisia torjumaan määrätietoisesti väärinkäytöksiä rahapelialalla, mukaan lukien petollisten sivustojen ja saalistuskäytäntöjen yleistyminen, jotta alaikäisiä ja haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä voidaan suojella riskeiltä;

36.  kehottaa neuvostoa ja komissiota ratkaisemaan pattitilanteen, joka estää urheilukilpailujen manipulointia koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen allekirjoittamisen ja ratifioinnin;

37.  korostaa tarvetta kehittää valmiuksia urheilualan ehkäisevien toimien ja antidopingtoimien vahvistamiseksi yhteisellä eurooppalaisella strategialla, johon sisältyy tiivis yhteistyö ja tiedonvaihto lainvalvontaviranomaisten välillä kaikissa EU:n jäsenvaltioissa;

38.  korostaa tarvetta järjestää dopingin, sopupelien, korruption, väkivallan, fyysisen ja henkisen kaltoinkohtelun ja muiden rehellisyyteen liittyvien ongelmien ehkäisemistä koskevia, pääosin amatööriurheiluun suunnattuja tiedotus- ja valistuskampanjoita;

Turvallisen, osallistavan ja tasa-arvoisen urheilun varmistaminen

39.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan kaikki asiaankuuluvat sidosryhmät mukaan varmistamaan, että urheilupolitiikalla ja -lainsäädännöllä tuetaan sukupuolten tasa-arvoa, ja kiinnittämään erityistä huomiota kaikenlaiseen väkivaltaan ja häirintään, sukupuolistereotypioihin, heikkoon näkyvyyteen ja medianäkyvyyteen sekä palkkojen ja palkintojen eroihin;

40.  kehottaa kansallisia urheiluliittoja siirtymään nais- ja miesurheilijoiden palkkioiden tasaamiseen Irlannin jalkapalloliiton (FAI) esimerkin mukaisesti;

41.  kehottaa komissiota tunnustamaan heikommassa asemassa olevien ihmisten, pakolaisten, etnisten vähemmistöjen ja hlbtiq+-yhteisön sosiaalisen osallisuuden merkityksen ja tukemaan sitä urheilussa ja huolehtimaan jokaisesta;

42.  korostaa tarvetta hyödyntää huippu-urheilun merkittävää yhteiskunnallista painoarvoa tietoisuuden lisäämiseksi hlbtiq+-ihmisten kohtaamista kysymyksistä urheilussa;

43.  kehottaa urheilualan elimiä ja viranomaisia torjumaan tehokkaasti syrjintää, väkivaltaa ja vihapuhetta ja takaamaan urheilun turvallisuuden ja osallisuuden kaikille urheilijoille, katsojille ja työntekijöille niin urheilun suorituspaikoilla kuin verkossakin;

44.  vaatii nollatoleranssia urheilussa esiintyvälle rasismille ja väkivallalle ja kehottaa komissiota, jäsenvaltioita ja urheiluliittoja kehittämään toimenpiteitä tällaisten tapausten ehkäisemiseksi ja ottamaan käyttöön tehokkaita rangaistuksia ja toimenpiteitä uhrien tukemiseksi;

45.  kehottaa jäsenvaltioita tehostamaan toimia, joilla edistetään psyykkisesti ja fyysisesti vammaisten henkilöiden osallistumista urheilutoimintaan ja ohjelmiin, ja lisäämään vammaisten urheilijoiden kilpailujen näkyvyyttä tiedotusvälineissä;

46.  korostaa tarvetta lisätä vammaisilla henkilöille osoitettavaa rahoitusta ja poistaa kaikki esteet koulutus- ja valistuskampanjoilla, asiaankuuluville toimijoille annettavalla erityiskoulutuksella ja esteettömällä urheiluinfrastruktuurilla, joka mahdollistaa urheilutapahtumien seuraamisen ja urheiluun osallistumisen;

47.  kehottaa jäsenvaltioita tarjoamaan samansuuruisia taloudellisia palkkioita olympia- ja paralympialaisissa menestyneille urheilijoilleen ja tukemaan pienituloisia olympia- ja paralympiaurheilijoita;

48.  muistuttaa, että EU:lla on edessään väestörakenteeseen liittyviä haasteita, kuten väestön ikääntyminen, ja että erityistä huomiota olisi kiinnitettävä aktiiviseen ikääntymiseen liikunnan kautta;

49.  kehottaa jäsenvaltioiden tiedotusvälineitä antamaan lisää näkyvyyttä useammille urheilulajeille ja erityisesti naisten ja nuorten urheilulle;

50.  kehottaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön erityistoimenpiteitä, joilla mahdollistetaan sosiaalisesti heikommassa asemassa olevien lasten pääsy urheiluun, johon liittyy korkeita välinekustannuksia ja maksuja, talviurheilu mukaan luettuna;

51.  kehottaa EU:n toimielimiä, jäsenvaltioita ja urheilujärjestöjä noudattamaan ensisijaisesti toimintaperiaatteita, joilla suojellaan lapsia syrjinnältä, häirinnältä ja kaikenlaiselta hyväksikäytöltä, parantamaan tiedotusta ja huolehtimaan oikeussuojakeinojen saatavuudesta, oikeudellinen neuvonta ja oikea-aikainen suojelu mukaan lukien;

52.  pitää myönteisenä komission vuonna 2019 tekemää tutkimusta lasten suojelusta urheilussa ja kehottaa komissiota jatkamaan työtä tällä alalla muun muassa keräämällä ja päivittämällä säännöllisesti tietoja;

53.  vaatii, että kehitysmaiden nuoria urheilijoita on suojeltava petoksilta ja ihmiskaupalta, että heillä olisi oltava oikeudellinen asema Euroopassa ja että heitä tuetaan sopimusten arvioinnissa ja seurannassa;

54.  kehottaa jäsenvaltioita ja urheiluliittoja tarjoamaan ensiapukoulutusta nuorille ja urheilijoille;

Terveellisten ja aktiivisten elintapojen sekä koulutus- ja kehitysmahdollisuuksien edistäminen

55.  kehottaa jäsenvaltioita ja viranomaisia kehittämään urheiluinfrastruktuuria erityisesti syrjäisillä ja epäsuotuisilla alueilla ja lisäämään liikuntakasvatuksen määrää, mukaan lukien päivittäinen liikunta, aktiiviset tauot ja opetussuunnitelman ulkopuolinen liikunta kouluissa, ja kehottaa samalla muuttamaan ajattelutapaa, jotta urheilun merkitys koulun oppiaineena tunnustettaisiin;

56.  korostaa, että aktiivisiin kaupunkeihin on sovellettava yhdennettyä lähestymistapaa, jolla edistetään liikuntaa Euroopan kansalaisten jokapäiväisessä elämässä, myös työpaikalla, ja lisätään ja kehitetään aktiivista ja kestävää liikkuvuutta ja liikennevälineitä;

57.  pitää myönteisinä aloitteita ja kampanjoita, joilla edistetään liikuntaa, kuten urheilun eurooppalainen teemaviikko, #BeActive and HealthyLifestyle4All, ja kannustaa komissiota tehostamaan tiedotusta näistä tapahtumista jäsenvaltioissa ja kohdentamaan sen erityisesti kouluihin; korostaa, että on tärkeää arvioida säännöllisesti niiden vaikutusmahdollisuuksia ja vaikutuksia;

58.  kehottaa panemaan jokaisessa jäsenvaltiossa täytäntöön urheilijoiden kaksoisurista annetut EU:n suuntaviivat ja edistämään niitä ja laajentamaan ne koskemaan myös kaikkea järjestäytyneen urheilun henkilöstöä sekä esittämään erityisiä uudelleenkoulutusaloitteita;

59.  kehottaa jälleen komissiota, jäsenvaltioita, urheiluliittoja ja -seuroja edistämään urheilijoiden kaksoisuramahdollisuuksia ja kehottaa komissiota harkitsemaan urheilijoiden rajatylittävän liikkuvuuden sisällyttämistä seuraavaan Erasmus+-ohjelmaan;

60.  toistaa, että on kehitettävä strategia entisten urheilijoiden tukemiseksi, jotta varmistetaan, että heillä on riittävä pääsy työpaikkoihin, koulutukseen tai uudelleenkoulutukseen;

61.  korostaa valmentajien, urheiluhenkilöstön, opettajien ja nuorisotyöntekijöiden roolia lasten ja nuorten taitojen kehittämisessä ja koulutuksessa ja korostaa, että riittävällä koulutuksella on keskeinen rooli urheiluun osallistumisen edistämisessä ja turvallisen ympäristön varmistamisessa kaikille;

62.  pitää myönteisenä urheiluhenkilöstön liikkuvuuden sisällyttämistä Erasmus+-ohjelmaan 2021–2027 ja kehottaa komissiota, kansallisia virastoja ja urheiluliittoja tiedottamaan tästä uudesta mahdollisuudesta;

63.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään yhteisiä normeja EU:n tasolla sen varmistamiseksi, että kaikilla valmentajilla on asianmukaiset taidot ja koulutus lasten ja nuorten valmennukseen;

64.  kehottaa komissiota perustamaan urheilulähettiläiden verkoston, jonka avulla tehostetaan arvostettujen urheilijaroolimallien vaikutusta liikuntaan ja terveellisiin elintapoihin kannustamisessa;

65.  tunnustaa urheilualan vapaaehtoisten arvokkaan panoksen yhteiskunnalle ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita luomaan EU:n osaamisohjelman mukaisen järjestelmän, joka perustuu eurooppalaiseen opintosuoritusten ja arvosanojen siirto- ja kertymisjärjestelmään (ECTS) ja ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalaiseen järjestelmään (ECVET) vapaaehtoisten, myös vapaaehtoisina toimivien valmentajien, tutkintojen tunnustamista varten;

Urheilun tukeminen onnistuneen elpymisen varmistamiseksi

66.  korostaa, että tarvitaan tukea ja erityisiä rahoitusmekanismeja, jotta urheiluala ja kaikki urheilu saadaan takaisin raiteilleen covid-19-pandemian jälkeen, myös kansallisten tukirahastojen, elpymis- ja palautumistukivälineen ja EU:n rakennerahastojen avulla;

67.  pitää myönteisenä, että eräät jäsenvaltiot ovat sisällyttäneet urheilun kansallisiin elpymis- ja palautumissuunnitelmiinsa;

68.  kehottaa komissiota antamaan tietoja urheiluun liittyvistä investoinneista ja uudistuksista elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpanoa koskevassa tarkastelukertomuksessaan, joka on määrä esittää parlamentille ja neuvostolle vuonna 2022;

69.  on tyytyväinen urheilun määrärahojen lisäämiseen uudessa Erasmus+-ohjelmassa ja kannattaa EU4Health- ja Life-ohjelmien kaltaisten ohjelmien ja rahastojen välisten synergioiden vahvistamista; korostaa, että kaikkien hakuprosessin esteiden poistaminen kansallisella tasolla on keskeistä, jotta näitä välineitä voidaan hyödyntää paremmin urheilun elpymisen tukemiseksi;

70.  pitää valitettavana, että EU4Health-ohjelmaa koskevassa asetuksessa ei viitata nimenomaisesti urheiluun;

71.  kehottaa EU:n toimielimiä lisäämään merkittävästi Erasmus+-ohjelmassa ruohonjuuritason urheilulle osoitettuja määrärahoja seuraavalla rahoitusohjelmakaudella;

72.  korostaa tarvetta lisätä edelleen urheilun rahoitusta, myös Erasmus+-ohjelman ulkopuolella, kohdennetusti siten, että keskitytään urheilun sosiaaliseen ulottuvuuteen erityisesti ruohonjuuritason urheilussa;

73.  korostaa sellaisten urheilualan valmistelutoimien ja pilottihankkeiden merkitystä, jotka tarjoavat lisärahoitusta ruohonjuuritason urheilulle ja tuottavat lupaavia tuloksia;

74.  kehottaa komissiota lisäämään hyväksyttyjen pilottihankkeiden ja valmistelutoimien määrää urheilun alalla;

75.  korostaa tarvetta tukea urheilumatkailua yhtenä keinona edistää urheilualan elpymistä ja sopeutumiskykyä covid-19-pandemian jälkeen;

76.  muistuttaa, että on tärkeää suojella perinteisiä urheilulajeja ja edistää niitä riittävällä rahoituksella osana eurooppalaista kulttuuriperintöä ja alueellista identiteettiä;

77.  kehottaa kansallisia, alueellisia ja paikallisia viranomaisia tunnustamaan urheilun ja liikunnan keskeisen merkityksen sellaisilla aloilla kuin kaupunkialueiden elvyttäminen, matkailu ja alueellinen yhteenkuuluvuus ja kannustamaan asiaankuuluvia EU:n koheesiopolitiikan mukaisia investointeja, erityisesti Euroopan sosiaalirahasto plussan, Euroopan aluekehitysrahaston ja elpymis- ja palautumistukivälineen puitteissa;

78.  kehottaa komissiota kannustamaan REACT-EU-rahoituksen käyttöä urheiluinfrastruktuuriin liittyviin hankkeisiin edellyttäen, että se on kestävää, edistää talouden elpymistä pitkällä aikavälillä ja tukee matkailua;

79.  kiinnittää komission ja hallintoviranomaisten huomion pienten urheiluseurojen ja -liittojen tärkeään rooliin ja korostaa, että niillä ei ole riittävästi henkilöstöä ja aineellisia resursseja saada unionin rahoitusta ja kohdennettua tukea;

80.  kehottaa jäsenvaltioita harkitsemaan alimman mahdollisen alv-kannan soveltamista urheilualaan yhtenä keinona helpottaa sen palvelujen saatavuutta covid-19-pandemian jälkeen;

81.  kehottaa komissiota kehittämään menetelmän urheiluun liittyvien hankkeiden sosiaalisten vaikutusten mittaamista ja seurantaa koskevien kriteerien määrittelemiseksi yhdessä kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa, mukaan lukien kansalaisyhteiskunta, työmarkkinaosapuolet ja viranomaiset, ja päivittämään ja esittämään säännöllisesti tietoja urheilun sosiaalisista vaikutuksista;

82.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita saattamaan säännöllisesti ajan tasalle ja esittelemään tiedot urheilun taloudellisista vaikutuksista;

Tuki kestävään ja innovatiiviseen tulevaisuuteen siirtymiselle

83.  panee merkille seurojen ja liittojen toimet ympäristön kestävyyden varmistamiseksi; kehottaa kuitenkin EU:n toimielimiä, jäsenvaltioita ja urheiluliittoja tukemaan ja edistämään edelleen urheilun kehittämistä ja ympäristön kannalta kunnianhimoisten urheilutapahtumien järjestämistä;

84.  vaatii mukauttamaan urheilun vastaamaan Euroopan vihreän kehityksen ohjelman periaatteita ja korostaa sen panosta ympäristökasvatuksessa ja käyttäytymisen muuttamisessa;

85.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan urheilualan vihreää siirtymää erityisesti urheiluinfrastruktuurin, myös talviurheilutilojen, rakentamisessa, laajentamisessa ja kunnostamisessa;

86.  korostaa urheilun ja liikunnan merkitystä New European Bauhaus -aloitteessa ja panee merkille mahdollisuudet kehittää aktiivisia tiloja ja edistää kestävää urheiluinfrastruktuuria; kehottaa komissiota varmistamaan, että urheiluun liittyvät hankkeet, erityisesti julkisissa tiloissa toteutettavat hankkeet, asetetaan etusijalle tässä aloitteessa;

87.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita laatimaan urheiluinfrastruktuurille yhdenmukaiset saavutettavuutta koskevat vähimmäisvaatimukset, kestävyyttä koskevat vertailuarvot ja turvallisuusnormit, mukaan lukien toimenpiteet kaikenlaisen häirinnän estämiseksi, ja tukemaan urheilijoiden ja urheiluun liittyvien työntekijöiden osallisuutta ja liikkuvuutta;

88.  kehottaa kiinnittämään erityistä huomiota urheiluinfrastruktuurin rakentamiseen osallistuvien rakennusalan työntekijöiden työoloihin;

89.  pitää tärkeänä innovointia ja monialaista yhteistyötä urheilussa ja erityisesti digitaalisten välineiden kehittämistä liikuntaan osallistumisen lisäämiseksi, etenkin nuorten ihmisten tapauksessa;

90.  korostaa, että covid-19-pandemian yhteydessä olisi harkittava uusia tapoja järjestää urheilutapahtumia saatavilla olevan digitaalisen teknologian avulla;

91.  kehottaa komissiota ja Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituuttia luomaan urheilun alan osaamis- ja innovaatioyhteisön innovoinnin, selviytymiskyvyn ja ylikansallisen yhteistyön vahvistamiseksi;

92.  kehottaa EU:n toimielimiä käynnistämään keskustelun e-urheilun tulevaisuudesta ja mahdollisuuksista ja keräämään tietoa kyseisen alan arvioimiseksi ja sen sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia koskevien tutkimustulosten esittelemiseksi;

93.  kehottaa komissiota puuttumaan tehokkaasti ja viipymättä kasvavaan ongelmaan, joka liittyy suorien urheilutapahtumien laittomaan suoratoistoon;

o
o   o

94.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä eurooppalaisille, kansainvälisille ja kansallisille urheiluliitoille ja -järjestöille.

(1) YK:n yleiskokouksen 25. syyskuuta 2015 hyväksymä päätöslauselma ”Transforming our world: the 2030 Agenda for Sustainable Development”, A/RES/70/1. (2) EUVL L 189, 28.5.2021, s. 1. (3) EUVL C 239 E, 20.8.2013, s. 46. (4) EUVL C 36, 29.1.2016, s. 137. (5) EUVL C 407, 4.11.2016, s. 81. (6) EUVL C 252, 18.7.2018, s. 2. (7) EUVL C 385, 22.9.2021, s. 2. (8) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2021)0045. (9) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2021)0236. (10) EUVL C 419, 4.12.2020, s. 1. (11) EUVL C 416, 11.12.2019, s. 3. (12) EUVL C 192, 7.6.2019, s. 18. (13) EUVL C 214 I, 29.6.2020, s. 1. (14) EUVL C 196, 11.6.2020, s. 1. (15) EUVL C 212, 4.6.2021, s. 2. (16) Mittag ja R. Naul (2021), EU sports policy: assessment and possible ways forward, Euroopan parlamentti, tutkimus kulttuuri- ja koulutusvaliokunnalle – rakenne- ja koheesiopolitiikkayksikkö, Bryssel.

Euroopan parlamentin päätöslauselma 23. marraskuuta 2021 suosituksista komissiolle EU:n raportointi-, seuranta- ja tarkastustoiminnan digitalisaatiosta (2021/2054(INL))

P9_TA(2021)0464 A9-0311/2021

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 225 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 322 artiklan 1 kohdan ja 325 artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (varainhoitoasetus)(1),

–  ottaa huomioon luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta 27. huhtikuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679 (yleinen tietosuoja-asetus)(2),

–  ottaa huomioon unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin 5. heinäkuuta 2017 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371 (PIF-direktiivi)(3),

–  ottaa huomioon rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen annetun direktiivin (EU) 2015/849 ja direktiivien 2009/138/EY ja 2013/36/EU muuttamisesta 30. toukokuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/843 (rahanpesunvastainen direktiivi)(4),

–  ottaa huomioon elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta 12. helmikuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/241 22 artiklan 4 kohdan(5),

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja komission yhteisen lausuman tiedonkeruusta tehokasta valvontaa ja tarkastuksia varten(6),

–  ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta sekä uusista omista varoista, mukaan lukien etenemissuunnitelma uusien omien varojen käyttöönottamiseksi, 16. joulukuuta 2020 tehdyn Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välisen toimielinten sopimuksen,

–  ottaa huomioon 14. toukokuuta 2020 antamansa päätöslauselman, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöksiä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018, pääluokka III – Komissio ja toimeenpanovirastot(7),

–  ottaa huomioon 29. huhtikuuta 2021 antamansa päätöslauselman, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöksiä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2019, pääluokka III – Komissio ja toimeenpanovirastot(8),

–  ottaa huomioon 17.–21. heinäkuuta 2020 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston monivuotisesta rahoituskehyksestä 2021–2027 antamien päätelmien 24 kohdan,

–  ottaa huomioon unionin tuomioistuimen yhdistetyissä asioissa C-465/00, C-138/01 ja C-139/01 Österreichischer Rundfunk(9) antaman lausuman, jonka mukaan ”demokraattisessa yhteiskunnassa verovelvollisilla ja suurella yleisöllä on yleensä oikeus saada tietoja julkisten varojen käytöstä”,

–  ottaa huomioon talousarvioasioiden politiikkayksikön talousarvion valvontavaliokunnan pyynnöstä tekemän tutkimuksen 50 suurimmasta yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) ja koheesiorahastojen tuensaajasta kussakin EU:n jäsenvaltiossa (The Largest 50 Beneficiaries in each EU Member State of CAP and Cohesion Funds),

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin tutkimuspalvelun tekemän Euroopan tason lisäarvon arvioinnin EU:n raportointi-, seuranta- ja tarkastustoiminnan digitalisaatiosta (Digitalisation of the European reporting, monitoring and audit),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 4/2020: ”Uusien kuvantamistekniikoiden käyttö yhteisen maatalouspolitiikan seurannassa: kehitys yleisesti ottaen vakaata, mutta ilmaston ja ympäristön seurannan osalta hitaampaa”,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 47 ja 54 artiklan,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0311/2021),

A.  ottaa huomioon, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 15 artiklan mukaan unionin toimielimet, elimet ja laitokset toimivat mahdollisimman avoimesti;

B.  toteaa, että talousarvion toteuttamisen kannalta kyseisen periaatteen soveltaminen tarkoittaa, että EU:n kansalaisten olisi saatava tietää, mihin ja mitä tarkoitusta varten unioni käyttää varoja; huomauttaa, että talousarvion ulkopuolisten välineiden määrä kasvaa edelleen, ja katsoo, että Next Generation EU -elpymisvälineen kaltaiset välineet edellyttävät komission suoraa hallinnointia; korostaa, että parlamentin on täytettävä sille kuuluvat päätöksentekoon, valvontaan ja vastuuvapauden myöntämiseen liittyvät tehtävänsä; pyytää, että varainhoitoasetusta päivitetään, jotta parlamentti voi täyttää näiden uusien mekanismien valvontaan liittyvän tehtävänsä; korostaa tämän olevan erityisen tärkeää EU:n raportointi-, seuranta- ja tarkastustoiminnan digitalisaation yhteydessä;

C.  toteaa, että yleinen tietämys ja täysi avoimuus unionin varojen käytöstä on sen hyväksynnän kannalta olennaisen tärkeää ja se on ratkaisevan tärkeää myös vastuuvelvollisuuden, uskottavuuden ja varojen käytön paremman valvonnan varmistamiseksi sekä väärinkäytön, korruption, petosten ja eturistiriitojen välttämiseksi;

D.  ottaa huomioon, että varainhoitoasetuksen 38 artiklassa säädetään varojen saajia koskevien ja muiden tietojen julkaisemiseen sovellettavista voimassa olevista säännöistä;

E.  toteaa, että erot näiden sääntöjen täytäntöönpanossa ovat johtaneet tilanteeseen, jossa kussakin jäsenvaltiossa on tällä hetkellä YMP:aa varten yksi raportointijärjestelmä ja yli 250 raportointijärjestelmää jäsenvaltioissa toteutettavaa rakenne- ja koheesiopolitiikkaa varten;

F.  toteaa, että järjestelmien välillä on tällä hetkellä suuria eroja niiden suunnittelussa ja toiminnassa sekä siinä, miten niistä haetaan ja jaetaan tietoja;

G.  toteaa, että tiedon pirstaloituminen tekee suoraan, välillisesti tai yhteistyössä hallinnoitavien unionin varojen lopullisten edunsaajien yksilöimisen erittäin vaikeaksi tai jopa mahdottomaksi;

H.  toteaa, että on monia järjestelmiä, joissa ei käytetä luonnollisten henkilöiden ja yritysten yksilöllisiä tunnistenumeroja;

I.  toteaa, että yritysten osalta nykyiset järjestelmät eivät useimmissa tapauksissa sisällä tietoa yrityksen omistajasta tai omistajista ja niiden tosiasiallisista omistajista ja edunsaajista; toteaa, että EU:n raportointi-, seuranta- ja tarkastustoiminnan digitalisaatio on kaikkein toimivin keino ehkäistä disinformaatiota, jos muu kuin luottamuksellinen tieto on yleisesti saatavilla;

J.  toteaa, että se on useaan otteeseen pyytänyt komissiota antamaan tietoja 50 suurimmasta YMP:n ja rakennerahastojen tuensaajasta kussakin jäsenvaltiossa mutta on toistaiseksi saanut puutteellisia ja epätyydyttäviä vastauksia;

K.  toteaa, että parlamentti käynnisti vuonna 2020 tutkimuksen, jonka tarkoituksena oli määrittää julkisesti saatavilla olevien tietojen perusteella 50 suurinta YMP:n ja rakennerahastojen tuensaajaa kussakin jäsenvaltiossa; toteaa lisäksi, että tutkimuksesta on saatu mielenkiintoisia tuloksia mutta se on myös osoittanut, miten vaikeaa monien lopullisten tuensaajien selkeä yksilöiminen edelleen on;

L.  katsoo, että nykyinen tilanne tekee käytännössä mahdottomaksi saada käsitys siitä, kuinka paljon lopulliset tuensaajat saavat tukea YMP:sta sekä rakenne- ja koheesiopolitiikasta;

M.  toteaa, että CONT-valiokunnassa 2. syyskuuta 2021 pidetyssä julkisessa kuulemisessa esitetyt tilintarkastustuomioistuimen havainnot osoittivat, että on olemassa selkeä tarve parantaa unionin varojen nykyisen valvontajärjestelmän avoimuutta;

N.  ottaa huomioon, että jotkut yritykset ja luonnolliset henkilöt toimivat useammassa kuin yhdessä jäsenvaltiossa ja näin ollen saavat unionin tukea useissa jäsenvaltioissa ja koska yritysrakenteet voivat olla erittäin monimutkaisia ja läpinäkymättömiä, komissio ei pysty seuraamaan kunkin monikansallisen yhtiön saamien varojen kokonaismääriä;

O.  toteaa, että 17.–21. heinäkuuta 2020 kokoontunut Eurooppa-neuvosto vahvisti monivuotisesta rahoituskehyksestä 2021–2027 tehtyä valtion- ja hallitusten päämiesten sopimusta koskevien päätelmiensä 24 kohdassa, että EU:n rahoituksen lopullisista edunsaajista on valvontaa ja tarkastuksia varten saatava enemmän tietoa;

P.  katsoo kaikkien näiden tekijöiden osoittavan, että on kiireellisesti perustettava yhteinen, avoin ja helppokäyttöinen EU:n laajuinen standardoitu yhteentoimiva digitaalinen järjestelmä, joka mahdollisuuksien mukaan perustuu avoimen lähdekoodin periaatteisiin ja jossa jäsenvaltioiden täytäntöönpanoviranomaiset raportoivat YMP:n, rakenne- ja koheesiorahastojen sekä kaikkien muiden rahastojen tuensaajista, jotta kansalliset valvonnasta ja tarkastuksista vastaavat viranomaiset, OLAF, EPPO ja unionin muut toimielimet ja elimet voivat saada täydellistä ja luotettavaa tietoa lopullisten edunsaajien henkilöllisyydestä, heille myönnetyn tuen määrästä ja siitä, mistä varoista tukea on myönnetty;

Q.  toteaa, että yleisöllä olisi oltava mahdollisimman kattava pääsy unionin varojen suoria ja lopullisia edunsaajia koskeviin tietoihin voimassa olevien tietosuojasääntöjen ja unionin varojen edunsaajia koskevan tiedon julkaisemiseen liittyvän Euroopan unionin tuomioistuimen, jäljempänä ’unionin tuomioistuin’, vakiintuneen oikeuskäytännön mukaisesti;

R.  katsoo, että järjestelmässä olisi varmistettava tietojen yhdenmukainen esitysmuoto, niiden esittäminen koneellisesti luettavassa muodossa, yksilöllisten tunnistenumeroiden käyttäminen sekä haku- ja lajittelutoiminnot, että sen pitäisi olla yhteentoimiva siten, että tietoa voidaan yhdistää paitsi yhdestä toimintapolitiikasta tai rahastosta myös kaikista toimintapolitiikoista, rahastoista ja jäsenvaltioista, ja että sen olisi koskettava suoraan, välillisesti ja myös yhteistyössä hallinnoitavia varoja;

S.  katsoo, että komission olisi vastattava tällaisen järjestelmän kehittämisestä, jotta voidaan varmistaa sen täydellinen yhteentoimivuus ja järjestelmän tärkeimpiä osia koskevat konekäännökset sekä mahdollisimman nopea käyttöönotto kaikissa jäsenvaltioissa ja kaikkien toimintapolitiikkojen ja rahastojen osalta;

T.  toteaa, että tällainen järjestelmä on kehitettävä mahdollisimman korkeatasoista kyberturvallisuutta noudattaen, jotta voidaan välttää tähän kaikissa jäsenvaltioissa käytettävään järjestelmään kohdistuvat kyberhyökkäykset tai niiden yritykset;

U.  katsoo, että järjestelmä olisi rahoitettava unionin talousarviosta ja asetettava raportointijärjestelmien käytöstä ja ylläpidosta vastaavien jäsenvaltioiden ja alueellisten viranomaisten sekä toimittajien, kansalaisyhteiskunnan edustajien ja suuren yleisön saataville ja että järjestelmien päivittäisestä käytöstä vastaaville virkailijoille olisi järjestettävä koulutusta;

V.  toteaa, että YMP:n sekä rakenne- ja koheesiopolitiikan raportointijärjestelmiä ei käytännössä voida jatkuvasti päivittää yrityksen omistussuhteita ja näin ollen lopullisia edunsaajia koskevalla viimeisimmällä tiedolla, minkä vuoksi järjestelmät olisi yhdistettävä automaattisesti julkisiin yritystietokantoihin ja lopullisia edunsaajia koskeviin yhteisiin tietokantoihin;

W.  toteaa, että YMP:sta tai rakennerahastoista myönnettäviä varoja maksetaan usein suoraan julkisyhteisöille, jotka välittävät ne ohjelman täytäntöönpanovaiheessa muille saajille; katsoo, että tällaisissa tilanteissa myös julkisyhteisö olisi velvoitettava raportoimaan varojen lopullisesta saajasta; toteaa, että digitaalisen järjestelmän olisi oltava yhteentoimiva muun muassa asiaankuuluvien kansallisten elinten ja viranomaisten sekä hallinnoinnista ja maksuista vastaavien viranomaisten sisäisten järjestelmien ja julkisia hankintoja ja tarjouskilpailuja koskevien kansallisten tietokantojen kanssa;

X.  katsoo, että tällaisen yhteentoimivan järjestelmän pitäisi olla tietojen julkaisemisen suhteen yleisen tietosuoja-asetuksen ja kohtuullisten de minimis -sääntöjen mukainen;

Y.  katsoo, että YMP:sta sekä rakenne- ja koheesiorahastoista varoja saaneita koskevien tietojen pitäisi olla julkisesti saatavilla vähintään viiden vuoden ajan;

Z.  katsoo, että yhteisesti hallinnoitavista toimintapolitiikoista myönnettävien varojen edunsaajia koskevien tietojen julkaisemisen säännöt olisi mahdollisuuksien mukaan yhdenmukaistettava suoraan hallinnoitavien varojen edunsaajia koskevien sääntöjen kanssa; toteaa, että satelliittitietoja olisi käytettävä useammin ja tehokkaammin ja poistettava esteet, jotka haittaavat uusien teknologioiden laaja-alaista käyttöä maksajavirastoissa(10);

1.  pyytää komissiota tekemään ennen vuoden 2021 loppua osana varainhoitoasetuksen tulevaa tarkistusta tarvittavat lainsäädäntöehdotukset varainhoitoasetuksen muuttamiseksi liitteessä olevien suositusten mukaisesti;

2.  katsoo, että pyydetyn ehdotuksen rahoituskustannukset olisi katettava unionin talousarviosta;

3.  katsoo, että unionin toimielimiä kohtaan tunnetun yleisen luottamuksen ja sen myötä EU:n yhdentymisen syventymisen uskottavuuden kannalta on olennaisen tärkeää varmistaa luottamus unionin varojen hoitoon;

4.  katsoo, että pilvipalvelut mahdollistavat digitaaliselle muutokselle strategisen innovoinnin ja että teollista dataa ja pilvipalvelu- ja reunalaskentateknologiaa koskevan eurooppalaisen allianssin perustaminen heinäkuussa 2021 on tässä yhteydessä tärkeä askel;

5.  korostaa, että selkeät, ymmärrettävät ja tasapuoliset säännöt tuen saamista tai rahoitusohjelmiin osallistumista koskevista oikeuksista ovat tärkein edellytys unionin varainhoidolle annettavalle tuelle;

6.  on vakaasti sitä mieltä, että tehokkain ja vaikuttavin tapa vahvistaa unionin varojen suojaamista entisestään ja mahdollistaa tiukempi valvonta on luoda integroitu, yhteentoimiva ja yhdenmukaistettu järjestelmä, jonka avulla kerätään, valvotaan ja analysoidaan tietoja lopullisista edunsaajista kaikissa jäsenvaltioissa;

7.  katsoo, että avoimuus sääntöjen täytäntöönpanosta ja vastaavasti eri määrärahoista ja ohjelmista myönnettäviä varoja saavien henkilöllisyydestä sekä saatujen varojen määrästä ja petosten torjunnan toimintaperiaatteista on olennaista, jotta voidaan varmistaa luottamus unionin varainhoitoon; katsoo, että tuensaajia koskevien tietojen julkaisemiseen olisi sovellettava de minimis -vähimmäistasoa sovellettavien tietosuojasääntöjen ja unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaisesti;

8.  katsoo lisäksi, että paras keino torjua disinformaatiota kaikissa jäsenvaltioissa voisi olla avoimuuden varmistaminen digitalisointiohjelmalla, jolla luodaan integroitu, yhteentoimiva ja yhdenmukaistettu järjestelmä;

9.  katsoo, että avoimuus lopullisten edunsaajien suhteen on myös hyvin tehokas tapa torjua unionin varojen käyttöön ja jakamiseen mahdollisesti liittyviä väärinkäyttöä, eturistiriitoja, petoksia ja korruptiota;

10.  katsoo, että julkisten varojen läpinäkyvyydellä varmistetaan selkeämpi vastuuvelvollisuus ja kansalaisten syvempi luottamus viranomaisiin;

11.  painottaa, että avoimuudella lopullisten edunsaajien suhteen varmistetaan, että tarkastuksista, valvonnasta ja vastuuvapauden myöntämisestä vastaavilla kansallisilla ja alueviranomaisilla, komissiolla, neuvostolla ja parlamentilla on paljon paremmat ja täsmällisemmät lähtökohdat taata varojen tehokas käyttäminen tai petosten tai muun väärinkäytön tapauksessa periä varoja takaisin sääntöjen ja toimintapoliittisten tavoitteiden mukaisesti; korostaa, että tilintarkastustuomioistuin, OLAF ja EPPO voivat myös suorittaa tehtävänsä tehokkaammin ja tarkemmin, jos niille annetaan kattava pääsy täydellisiin ja luotettaviin tietoihin;

12.  painottaa lisäksi, että lopullisia edunsaajia koskevien tietojen johdonmukaisemmalla ja unionin kattavalla julkaisemisella annetaan toimittajille, kansalaisyhteiskunnan edustajille ja kansalaisille yleensä paljon paremmat mahdollisuudet esittää perusteltuja kysymyksiä ja huolenaiheita ja siten tuoda esiin unionin varojen mahdollisia väärinkäyttö- tai petostapauksia tai epäilyjä poliittisesti vaikutusvaltaisten henkilöiden osallisuudesta;

13.  katsoo, että nykyinen tilanne, jossa on mahdotonta saada kohtuullisen hyvä käsitys siitä, kuka varoja saa ja kuinka paljon, etenkin kun kyseessä ovat yhteistyössä hallinnoitavat varat, ja erityisesti se, että yhteen suoraan ja/tai lopulliseen edunsaajaan ja/tai tosiasialliseen omistajaan ja edunsaajaan liittyviä yksittäisiä summia koskevia tietoja ei ole mahdollista yhdistää, ei ole hyväksyttävä ja se on korjattava mahdollisimman pian unionin varojen avoimuuden ja vaikuttavuuden lisäämiseksi;

14.  on vakaasti sitä mieltä, että tehokkain tapa korjata tilanne on tarkistaa varainhoitoasetuksen asiaankuuluvia osia avoimuuden lisäämiseksi siitä, mistä unionin rahastosta tai ohjelmasta varoja kenellekin myönnetään ja kuinka paljon;

15.  korostaa, että tällainen muutos varainhoitoasetukseen voi edellyttää muutosten tekemistä vastaavasti rahastoja ja ohjelmia koskevaan alakohtaiseen lainsäädäntöön;

16.  painottaa, että tällainen tarkistus nykyiseen varainhoitoasetukseen pitäisi tehdä varainhoitoasetuksen tulevassa tarkistuksessa, jota koskevan ehdotuksen komissio on ilmoittanut tekevänsä vuoden 2021 viimeisellä neljänneksellä;

17.  katsoo, että varainhoitoasetuksen tarkistukseen olisi sisällytettävä vankka oikeusperusta sille, että julkisia hankintoja koskevien avointen ja standardisoitujen tietojen käyttäminen on pakollista ja että talousarvion valvonnan tietojärjestelmistä tehdään pakollisia ja kansallisten ja alueellisten tietokantojen kanssa yhteentoimivia;

18.  painottaa, että tarkistuksessa on varmistettava standardoitujen tietoaineistojen käyttö ja mahdollisuus yksilöidä varojen lopulliset edunsaajat; katsoo, että tarkastuksia ja valvontaa varten kerättäviin pakollisiin tietoihin on sisällyttävä vähintään oikeushenkilöiden rekisteröintinumero, luonnollisten henkilöiden kansallinen henkilötunnus, tiedot edunsaajan tyypistä, alihankkijoista, tosiasiallisista omistajista ja edunsaajista sekä siitä, saako edunsaaja myös valtiontukea, ja edunsaajan yhteystiedot; korostaa, että pääsy luottamuksellisiin tietoihin yhteentoimivan digitaalisen raportointi- ja seurantajärjestelmän välityksellä olisi rajoitettava koskemaan toimivaltaisia kansallisia ja EU:n viranomaisia, laitoksia ja elimiä tarkastukseen, valvontaan ja vastuuvapauden myöntämiseen liittyviin tarkoituksiin ja tietosuojavaatimuksia tiukasti noudattaen;

19.  korostaa, että komission olisi varmistettava, että integroitujen ja standardisoitujen raportointi- ja seurantavälineiden käyttö on pakollista ja että se on toteutettu kaikilta osin jäsenvaltioissa eikä perustu enää vapaaehtoisuuteen;

20.  korostaa, että kun unionin varojen suorana saajana on yritys, tarkistuksella on myös varmistettava, että yrityksen tosiasialliset omistajat ja edunsaajat on mahdollista nimetä;

21.  korostaa, että tilanteissa, joissa varoja suoraan saavan yrityksen omistajana on toinen yritys, on varmistettava mahdollisuus nimetä myös tämän toisen yrityksen tosiasialliset omistajat ja edunsaajat, ja korostaa, että tätä velvoitetta olisi sovellettava kaikkiin omistusrakenteessa mukana oleviin yrityksiin; katsoo näin ollen, että emoyhtiöiden on vahvistettava edunsaajille yksilöllinen tunnistenumero siten, että kullakin tytäryhtiöllä on toisiaan seuraava numero, jotta varojen kulku voidaan kaikilta osin jäljittää lopullisiin edunsaajiin sekä tosiasiallisiin omistajiin ja edunsaajiin;

22.  toteaa, että tosiasiallisen omistajan ja edunsaajan nimeämistä koskevaa velvoitetta olisi sovellettava vähintään silloin, kun luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö omistaa asianomaisesta yrityksestä enemmän kuin 15 prosenttia; korostaa, että sukulaisten omistuksessa olevat yhtiöosuudet olisi yhdistettävä ja laskettava yhdeksi;

23.  toteaa, että velvoitetta pystyä nimeämään yrityksen tosiasialliset omistajat ja edunsaajat olisi myös sovellettava silloin, kun yritys on sijoittautunut unionin ulkopuoliseen maahan;

24.  toteaa, että varainhoitoasetuksen tarkistuksella on myös varmistettava, että unionin varoja suoraan saavat julkisyhteisöt velvoitetaan raportoimaan varojen lopullisista edunsaajista, toisin sanoen asianomaisen julkisyhteisön ulkopuolisista luonnollisista henkilöistä tai oikeushenkilöistä; korostaa, että digitaalisen järjestelmän on oltava yhteentoimiva asiaankuuluvien kansallisten elinten ja viranomaisten sekä hallinnoinnista ja maksuista vastaavien viranomaisten sisäisten järjestelmien ja julkisia hankintoja ja tarjouskilpailuja koskevien kansallisten tietokantojen kanssa;

25.  kehottaa komissiota luomaan YMP:aa, koheesio- ja rakennerahastopolitiikkoja ja muita toimintapolitiikkoja varten järjestelmän, jolla varmistetaan EU:n raportoinnin, valvonnan ja tarkastuksen digitalisointi, ja asettamaan sen varainhoidon toimijoiden sekä talousarvion toteuttamisesta vastaavien tahojen saataville, yhteistyöhön perustuvaan hallinnointiin osallistuvat toimivaltaiset kansalliset ja alueelliset viranomaiset mukaan lukien;

26.  korostaa, että tällaisen järjestelmän on mahdollisuuksien mukaan perustuttava avoimen lähdekoodin periaatteisiin sekä standardoitujen tietoaineistojen käyttöön ja toimenpiteisiin, joilla unionin rahoituksen suoria ja lopullisia saajia ja edunsaajia koskevia tietoja ja numerotietoja kerätään, vertaillaan ja yhdistetään valvontaa, tarkastusta ja vastuuvapauden myöntämistä varten; korostaa, että tarvitaan sähköinen henkilöllisyys ensimmäisenä askeleena kansalaisten julkisia laitoksia kohtaan tunteman luottamuksen lisäämiseksi;

27.  korostaa, että järjestelmä on laadittava niin, että pystytään varmistamaan avoimuusperiaatteen täysimääräinen noudattaminen varainhoitoasetuksen II osaston 8 luvun mukaisesti;

28.  korostaa, että toimittajilla, kansalaisyhteiskunnan edustajilla ja suurella yleisöllä pitäisi olla pääsy tällaiseen järjestelmään julkisten varojen käyttöä koskevan tiedonhaun helpottamiseksi ja mahdollisesti petosten paljastamiseksi yleisen tietosuoja-asetuksen sääntöjä noudattaen;

29.  pyytää, että järjestelmä luotaisiin kahden vuoden kuluessa ja asetettaisiin raportoinnista vastaavien viranomaisten saataville korvauksetta jäsenvaltioissa ja että nämä velvoitettaisiin käyttämään sitä;

30.  korostaa, että järjestelmän luomisen lisäksi kansallisille ja alueellisille viranomaisille ja asiaankuuluville unionin toimielimille, kuten parlamentille, komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle, OLAFille ja tapauksen mukaan EPPOlle, olisi annettava mahdollisuus varmistaa eturistiriitoja, sääntöjenvastaisuuksia, päällekkäiseen rahoitukseen liittyviä kysymyksiä ja mitä tahansa varojen väärinkäyttöä koskevat tehokkaat tarkastukset, mihin kuuluu mahdollisuus käyttää nykyaikaisia tietoteknisiä välineitä, kuten Arachne-työkalua;

31.  toteaa, että tällaisella järjestelmällä pystyttäisiin hyvin nopeasti määrittelemään unionin varojen toistuvat ja mahdolliset yliedustetut saajat, myös tarjouskilpailujen voittajat;

32.  pyytää komissiota varmistamaan, että järjestelmälle varataan unionin talousarviossa tarvittava rahoitus sekä määrärahat järjestelmää käyttävän kansallisten ja alueellisten viranomaisten henkilöstön kouluttamista ja teknistä tukea varten;

33.  toteaa, että järjestelmä ei sinällään voi sisältää ajan tasalla olevia tietoja yritysten omistussuhteista; toteaa lisäksi, että tällainen vaatimus edellyttäisi, että hallinnoinnista vastaavat viranomaiset olisivat vastuussa yrityksiä koskevista tiedoista, jotka eivät ole niiden vastuulla;

34.  pyytää, että järjestelmä suunnitellaan siten, että se linkittyy automaattisesti ajantasaista tietoa yritysten omistussuhteista sisältäviin tietokantoihin ja että se on yhteentoimiva asiaankuuluvien kansallisten elinten ja viranomaisten sekä hallinnoinnista ja maksuista vastaavien viranomaisten sisäisten järjestelmien ja julkisia hankintoja ja tarjouskilpailuja koskevien kansallisten tietokantojen kanssa;

35.  pyytää, että unionin varojen saajia koskevat tiedot asetetaan julkisesti saataville vähintään viiden vuoden ajaksi;

36.  korostaa, että järjestelmän pitäisi olla unionin tietosuojasääntöjen ja unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukainen; toteaa, että on eroja siinä, miten yksityiskohtaisia ne tiedot ovat, jotka kerätään, yhdistetään ja säilytetään tarkastusta, valvontaa ja vastuuvapauden myöntämistä varten, ja ne, jotka voidaan asettaa julkisesti saataville; korostaa, että tarkastuksesta, valvonnasta ja vastuuvapauden myöntämisestä vastaavilla viranomaisilla on oltava esteetön pääsy kaikkiin saatavilla oleviin tietoihin, kun taas tietojen julkaiseminen voi olla sovellettavien tietosuojasääntöjen ja de minimis -vähimmäistason mukaisesti rajoitettua;

37.  korostaa, että järjestelmä on suojattava tehokkaasti kyberuhkilta; pyytää komissiota investoimaan korkeatasoiseen kyberturvaohjelmistoon ja tekemään säännöllisiä testejä mahdollisten haavoittuvuuksien havaitsemiseksi myös jäsenvaltioiden tasolla;

38.  toteaa, että järjestelmässä olisi noudatettava sääntöjä vähimmäismääristä, joita koskevia tietoja ei julkisteta; korostaa, että asiasta vastaavien viranomaisten olisi joka tapauksessa laskettava yhteen kaikki yksittäiselle edunsaajalle maksettavat varat ja julkistettava tiedot kaikista sille maksettavista varoista, jos varojen yhteenlaskettu määrä ylittää vähimmäismäärän;

39.  pyytää komissiota varmistamaan, että järjestelmää käytetään mahdollisimman kattavasti myös suoraan hallinnoitavien varojen ja toimintapolitiikkojen yhteydessä ja noudattaen samoja avoimuussääntöjä kuin unionin ohjelmista varoja saavien suhteen;

40.  korostaa, että varhaishavainta- ja poissulkemisjärjestelmällä (EDES) on myös tärkeä rooli unionin taloudellisten etujen suojaamisessa; ilmaisee huolensa siitä, että sitä sovelletaan ainoastaan suoraan hallinnoitaviin varoihin, joiden osuus unionin varoista on vain noin 20 prosenttia; ilmaisee samoin huolensa siitä, että talouden toimijoita, joiden OLAF on todennut käyttävän väärin julkisia varoja, ei jätetä automaattisesti unionin talousarviosta rahoitettavien sopimusten ulkopuolelle eikä niille määrätä taloudellisia seuraamuksia; kehottaa komissiota laajentamaan varainhoitoasetuksen tulevassa tarkistuksessa EDES-järjestelmän soveltamisalaa järjestelmän tehostamiseksi;

41.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman sekä liitteenä olevat suositukset komissiolle ja neuvostolle.

PÄÄTÖSLAUSELMAN LIITE

PYYDETYN EHDOTUKSEN TEKSTI

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 muuttamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 322 artiklan 1 kohdan yhdessä Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 106 a artiklan kanssa,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon tilintarkastustuomioistuimen lausunnon,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)  Euroopan parlamentin pyyntöjen mukaisesti ja vastauksena 17–21 päivänä heinäkuuta 2020 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston antamien päätelmien 24 kohtaan, jotta unionin talousarvion ja Euroopan unionin elpymisvälineen suojaamista petoksilta ja sääntöjenvastaisuuksilta voidaan vahvistaa, olisi otettava käyttöön standardoituja toimenpiteitä unionin rahoituksen lopullisia varojen saajia ja edunsaajia koskevien tietojen ja numerotietojen keräämiseksi, vertailemiseksi ja yhdistämiseksi valvontaa ja tarkastusta varten.

(2)  Tehokkaan valvonnan ja tarkastusten varmistamiseksi on tarpeen kerätä tietoja niistä tahoista, jotka viime kädessä joko suoraan tai välillisesti hyötyvät yhteistyössä hallinnoitavasta unionin rahoituksesta ja elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta 12 päivänä helmikuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/241(11) mukaisesti tuetuista hankkeista ja uudistuksista, mukaan lukien tiedot rahoituksen saajien tosiasiallisista omistajista ja edunsaajista. Tällaisten tietojen keräämiseen ja käsittelyyn liittyvien sääntöjen on oltava sovellettavien tietosuojasääntöjen mukaisia.

(3)  Unionin talousarvion suojaamisen tehostamiseksi komission olisi asetettava saataville integroitu ja yhteentoimiva tieto- ja seurantajärjestelmä, johon kuuluu yhteinen tiedonlouhinta- ja riskienpisteytysväline, edellä mainittuihin tietoihin pääsyä ja niiden säilyttämistä, yhdistämistä ja analysointia varten, tarkoituksena ottaa se yleisesti ja pakollisena käyttöön jäsenvaltioissa. Kyseisellä järjestelmällä olisi varmistettava eturistiriitoja ja sääntöjenvastaisuuksia sekä päällekkäiseen rahoitukseen liittyviä kysymyksiä ja mitä tahansa varojen väärinkäyttöä koskevat tehokkaat tarkastukset. Komissiolla, Euroopan petostentorjuntavirastolla (OLAF) ja muilla unionin tutkinta- ja valvontaelimillä olisi oltava tarvittava pääsy kyseisiin tietoihin, jotta ne voivat toteuttaa valvontatehtävänsä, jotka liittyvät jäsenvaltioiden ensisijaisesti suorittamiin valvontaan ja tarkastuksiin sääntöjenvastaisuuksien havaitsemiseksi ja kyseisen unionin rahoituksen väärinkäyttöä koskevan hallinnollisen tutkinnan suorittamiseksi, ja jotta ne voivat saada kyseisen unionin rahoituksen jakautumisesta täsmällisen kokonaiskuvan;

(4)  Sen vuoksi asetusta (EU, Euratom) 2018/1046 olisi muutettava,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

Muutetaan asetus (EU, Euratom) 2018/1046 seuraavasti:

1)  Muutetaan 36 artikla seuraavasti:

a)  lisätään 3 kohtaan alakohta seuraavasti:

”ee) tietojen kerääminen niistä tahoista, jotka viime kädessä joko suoraan tai välillisesti hyötyvät unionin rahoituksesta;”

b)  lisätään 4 kohtaan alakohta seuraavasti:

”cc) sellaisen integroidun ja yhteentoimivan sähköisen tieto- ja seurantajärjestelmän hyödyntäminen, johon kuuluu yhteinen tiedonlouhinta- ja riskienpisteytysväline, unionin rahoituksesta viime kädessä joko suoraan tai välillisesti hyötyviä tahoja koskeviin tietoihin pääsyä ja niiden analysointia varten;”

2)  Muutetaan 38 artikla seuraavasti:

a)  korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1. Komissio asettaa asianmukaisella tavalla ja ajoissa saataville unionin rahoituksesta viime kädessä joko suoraan tai välillisesti hyötyviä tahoja koskevat tiedot hyödyntäen 129 a artiklan mukaisesti perustetussa integroidussa ja yhteentoimivassa sähköisessä tieto- ja seurantajärjestelmässä kerättyjä tietoja.

Tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädettyä velvoitetta sovelletaan myös muihin unionin toimielimiin niiden toteuttaessa talousarviota 59 artiklan 1 kohdan nojalla. Jos varojen saaja on oikeushenkilö, julkaistaan tiedot niistä henkilöistä ja yhteisöistä, jotka omistavat yli 15 prosenttia asianomaisesta yhteisöstä.”

b)  korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2. Seuraavat muut kuin luottamukselliset tiedot julkaistaan ottaen asianmukaisesti huomioon luottamuksellisuutta ja turvallisuutta koskevat vaatimukset ja erityisesti henkilötietojen suoja:

a)  saajan nimi;

b)  saajan oikeudellinen asema:

i)  luonnollinen henkilö;

ii)  oikeushenkilö;

iii)  julkisyhteisö tai laitos;

iv)  muu.

c)  saajan sijainti, etenkin

i)  osoite, jos saaja on oikeushenkilö;

ii)  NUTS 2 -tason alue, jos saaja on luonnollinen henkilö;

d)  määrä, josta on tehty oikeudellinen sitoumus;

e)  toimen luonne ja tarkoitus.”

c)  kumotaan 4 kohta;

d)  korvataan 6 kohta seuraavasti:

”6. Jos henkilötietoja julkaistaan, tiedot on poistettava viiden vuoden kuluttua sen varainhoitovuoden päättymisestä, jonka aikana varoista tehtiin oikeudellinen sitoumus. Tämä koskee myös sellaisia oikeushenkilöitä koskevia henkilötietoja, joiden virallisessa nimessä yksilöidään yksi tai useampi luonnollinen henkilö.”

3)  Muutetaan 63 artikla seuraavasti:

a)  lisätään 1 kohtaan alakohta seuraavasti:

”1 a. Jäsenvaltioiden on talousarvion toteuttamiseen liittyviä tehtäviä hoitaessaan kerättävä unionin rahoituksesta viime kädessä joko suoraan tai välillisesti hyötyviä tahoja koskevat tiedot 129 a artiklan mukaisesti perustettua integroitua ja yhteentoimivaa sähköistä tieto- ja seurantajärjestelmää koskevien vaatimusten mukaisesti. Täydentäviä vaatimuksia järjestelmän käytöstä jollakin erityisellä alalla voidaan antaa alakohtaisissa säännöissä.”

b)  lisätään 2 kohdan ensimmäiseen kohtaan alakohta seuraavasti:

”bb) keräämällä tietoa unionin rahoituksesta viime kädessä joko suoraan tai välillisesti hyötyvistä tahoista komission 129 a artiklan mukaisesti saataville asettamaa integroitua ja yhteentoimivaa sähköistä tieto- ja seurantajärjestelmää käyttäen.”

c)  lisätään 4 kohtaan alakohta seuraavasti:

”bb) käytettävä komission 129 a artiklan mukaisesti saataville asettamaa integroitua ja yhteentoimivaa sähköistä tieto- ja seurantajärjestelmää.”

4)  Lisätään artikla seuraavasti:

”129 a artikla

Integroitu ja yhteentoimiva sähköinen tieto- ja seurantajärjestelmä

1.  Komissio perustaa integroidun ja yhteentoimivan sähköisen tieto- ja seurantajärjestelmän, johon kuuluu yhteinen tiedonlouhinta- ja riskienpisteytysväline, ja vastaa sen toiminnasta sekä asettaa sen varainhoidon toimijoiden ja talousarvion toteuttamisesta vastaavien muiden henkilöiden ja tahojen saataville, yhteistyöhön perustuvaan hallinnointiin osallistuvat toimivaltaiset kansalliset viranomaiset mukaan lukien, unionin rahoituksesta viime kädessä joko suoraan tai välillisesti hyötyviä tahoja koskeviin tietoihin pääsyä ja niiden analysointia varten.

2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitetun järjestelmän on perustuttava standardoituihin toimenpiteisiin, joilla unionin rahoituksesta viime kädessä joko suoraan tai välillisesti hyötyviä tahoja koskevia tietoja ja numerotietoja kerätään, vertaillaan ja yhdistetään valvontaa ja tarkastusta varten. Kyseisen järjestelmän on mahdollistettava eturistiriitoja ja sääntöjenvastaisuuksia sekä päällekkäiseen rahoitukseen liittyviä kysymyksiä ja mitä tahansa varojen väärinkäyttöä koskevat tehokkaat tarkastukset.

3.  Järjestelmään kerättäviä pakollisia tietoja ovat muun muassa

a)  oikeushenkilöiden alv-tunnus tai rekisteröintinumero;

b)  luonnollisten henkilöiden kansallinen henkilötunnus;

c)  saajan oikeudellinen asema:

i)  luonnollinen henkilö;

ii)  oikeushenkilö;

iii)  julkisyhteisö tai laitos;

iv)  muu;

d)  toimeksisaaja(t) ja alihankkija(t);

e)  tosiasiallinen (tosiasialliset) omistaja(t) ja edunsaaja(t), jos saaja, omistaja, toimeksisaaja tai alihankkija on oikeushenkilö;

f)  tieto siitä, saako edunsaaja myös valtiontukea;

g)  kaikkien edunsaajien ja tosiasiallisten omistajien ja edunsaajien yhteystiedot.

4.  Komissiolle, OLAFille, tilintarkastustuomioistuimelle ja niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka osallistuvat neuvoston asetuksen (EU) 2017/1939 mukaiseen tiiviimpään yhteistyöhön, EPPOlle sekä muille unionin tutkinta- ja valvontaelimille, myös vastuuvapauden myöntämisestä vastaavalle viranomaiselle, sallitaan pääsy kohdassa 1 tarkoitetun järjestelmän tietoihin, kun se on niiden tehtävien hoitamisen kannalta tarpeen.

5.  Järjestelmän käytön yhteydessä suoritettavan henkilötietojen käsittelyn on oltava asetuksen (EU) 2016/679 mukaista.

6.  Siirretään komissiolle valta antaa 269 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla annetaan yksityiskohtaisia sääntöjä 1 kohdassa tarkoitetun järjestelmän käytöstä ja toiminnasta, tietojen keräämistä ja järjestelmässä olevaan tietoon pääsyä koskevat säännöt mukaan lukien.”

5)  Lisätään 154 artiklan 4 kohdan ensimmäiseen kohtaan alakohta seuraavasti:

”dd) ne varmistavat tietojen keräämisen unionin rahoituksesta viime kädessä joko suoraan tai välillisesti hyötyvistä tahoista 129 a artiklassa tarkoitetun järjestelmän vaatimuksia vastaavassa laajuudessa.”

6)  Muutetaan 269 artikla seuraavasti:

a)  korvataan 3 kohdan ensimmäinen virke seuraavasti:

”Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 70 artiklan 1 kohdassa, 71 artiklan kolmannessa kohdassa, 129 a artiklassa, 161 artiklassa ja 213 artiklan 2 kohdan toisessa ja kolmannessa alakohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron.”;

b)  korvataan 6 kohdan ensimmäinen virke seuraavasti:

”Edellä 70 artiklan 1 kohdan, 71 artiklan kolmannen kohdan, 129 a artiklan, 161 artiklan ja 213 artiklan 2 kohdan toisen ja kolmannen alakohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä.”

Tehty …

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

(1) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1. (2) EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1. (3) EUVL L 198, 28.7.2017, s. 29. (4) EUVL L 156, 19.6.2018, s. 43. (5) EUVL L 57, 18.2.2021, s. 17. (6) EUVL C 58 I, 18.2.2021, s. 2. (7) EUVL L 417, 11.12.2020, s. 381. (8) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2021)0164. (9) ECLI:EU:C:2003:294, 85 kohta. (10) Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus nro 04/2020: ”Uusien kuvantamistekniikoiden käyttö yhteisen maatalouspolitiikan seurannassa: kehitys yleisesti ottaen vakaata, mutta ilmaston ja ympäristön seurannan osalta hitaampaa” (11) EUVL L 57, 18.2.2021, s. 17.