Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 13 ja 226 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin tutkintaoikeuden käyttämistä koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 19. huhtikuuta 1995 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission päätöksen 95/167/EY, Euratom, EHTY(1),

–  ottaa huomioon tutkintavaliokunnan asettamisesta tutkimaan epäilyjä unionin oikeuden rikkomisesta ja unionin oikeutta sovellettaessa tapahtuneesta hallinnollisesta epäkohdasta eläinten suojelun yhteydessä unionissa ja sen ulkopuolella tapahtuvan kuljetuksen aikana ja sen toimivallan, jäsenmäärän ja toimikauden keston määrittelystä 19. kesäkuuta 2020 antamansa päätöksen (EU) 2020/1089(2),

–  ottaa huomioon eläinten suojelusta kuljetuksen ja siihen liittyvien toimenpiteiden aikana 22. joulukuuta 2004 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1/2005(3),

–  ottaa huomioon Kansainvälisen eläintautiviraston vuoden 2015 vesieläinsäännöstön 7.2 luvun ”Welfare Of Farmed Fish During Transport”, joka koskee viljeltyjen kalojen hyvinvointia kuljetuksen aikana,

–  ottaa huomioon 3. marraskuuta 2020 annetut eläinten hyvinvointia käsittelevän EU:n foorumin laatimat ohjeet ”Guidelines on Commercial Movement of Cats and Dogs by Land”, jotka koskevat maitse tapahtuvia kissojen ja koirien kaupallisia siirtoja,

–  ottaa huomioon eläinten suojelua EU:ssa ja sen ulkopuolella tapahtuvan kuljetuksen aikana käsittelevän tutkintavaliokunnan suositusluonnoksen,

–  ottaa huomioon eläinten suojelua EU:ssa ja sen ulkopuolella tapahtuvan kuljetuksen aikana käsittelevän tutkintavaliokunnan lopullisen mietinnön (A9-0350/2021),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 208 artiklan 12 kohdan,

Yleistä

1.  korostaa, että kaikki eläinten hyvinvoinnin takaamiseksi kuljetuksen aikana vaadittavat edellytykset on aina varmistettava kaikkien kuljetettavien eläinten kohdalla riippumatta eläinten lajista, iästä, luokasta, fyysisestä kunnosta, kuljetusvälineestä, matkan kestosta tai määräpaikasta, kolmannet maat mukaan lukien; toteaa, että on yleensä erityisesti kasvattajien etu, että eläimet saapuvat määräpaikkaansa mahdollisimman hyvässä kunnossa;

2.  kehottaa komissiota ottamaan huomioon eläinten suojelua kuljetuksen aikana käsittelevän tutkintavaliokunnan mietinnön ja suositukset, kun se tekee eläinten hyvinvointia koskevan lainsäädännön ja erityisesti asetuksen (EY) N:o 1/2005 toimivuustarkastuksen;

3.  korostaa, että unioni ja jäsenvaltiot ovat vakuuttuneita siitä, että eläimet ovat tuntevia olentoja, joiden erityistarpeet on otettava huomioon SEUT 13 artiklan mukaisesti;

4.  toteaa, että joka vuosi miljoonia eläviä eläimiä kuljetetaan pitkiä matkoja jäsenvaltioissa ja kolmansiin maihin jalostusta varten, kasvatettaviksi, lihotettaviksi ja teurastettaviksi;

5.  korostaa, että EU:n kansalaiset pitävät yhä tärkeämpänä eläinten hyvinvointia koskevien normien noudattamista erityisesti elävien eläinten kuljetusten yhteydessä;

6.  on samaa mieltä tilintarkastustuomioistuimen kanssa siitä, että vaikka EU:lla on maailman tiukimpiin kuuluvat eläinten hyvinvointia sääntelevät vaatimukset, niitä ei ole pantu riittävällä tavalla täytäntöön kaikkialla jäsenvaltioissa(4); korostaa, että näillä vaatimuksilla on vaikutusta vain, jos ne pannaan täysimääräisesti täytäntöön, niitä sovelletaan yhdenmukaisesti ja ne vastaavat uusinta tieteellistä tietoa; katsoo, että EU:n on tehostettava toimiaan sen varmistamiseksi, että kaikki asianomaiset tahot kunnioittavat kaikilta osin eläinten hyvinvointia aina ja kaikissa jäsenvaltioissa koko kuljetuksen ajan lähtöpaikasta lopulliseen määräpaikkaan; korostaa, että väärinkäytöksiä ei esiinny kaikkialla alalla; toteaa, että elävien eläinten kuljetuksella on tätä nykyä keskeinen merkitys joidenkin maaseutualueiden taloudellisessa ja sosiaalisessa ulottuvuudessa, erityisesti alueilla, joilla maatalous on vallitseva elinkeino, jotka ovat syrjäisempiä tai jotka kärsivät väestökadosta;

7.  painottaa, että Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) on todennut, että eläinten hyvinvointia koskevaa tieteellistä kirjallisuutta on vähän(5), ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään sellaisten tieteellisten tutkimusten laatimista, joilla lisätään tietämystä ja edistetään parempia takuita eläinten hyvinvoinnille Euroopassa;

8.  korostaa, että EU:n on pyrittävä luomaan tarvittavat olosuhteet, jotka mahdollistavat kohtuullisen ja riittävän pitkän ajanjakson siirryttäessä tehokkaampaan, taloudellisempaan ja eettisempään järjestelmään, jossa mahdollisuuksien mukaan suositaan siemennesteen tai alkioiden kuljetusta siitoseläinkannan kuljetusten sijaan ja ruhojen ja lihan kuljetusta teuraseläinten kuljetusten sijaan;

9.  panee merkille, että asetuksen (EY) N:o 1/2005 säännöksiä ei ole mukautettu Pellolta pöytään -strategiaan, ja suhtautuu myönteisesti komission ehdottamaan EU:n lainsäädännön toimivuustarkastukseen osana strategiaa; korostaa, että tarkistettu asetus (EY) N:o 1/2005 olisi yhdenmukaistettava Pellolta pöytään -strategian kanssa; korostaa, että pyrkimys korvata elävien eläinten kuljetukset mahdollisimman pitkälti ruhojen ja lihatuotteiden sekä geneettisen materiaalin kuljetuksilla olisi strategian päätavoitteen mukaista, joka on kehittää häiriönsietokykyisempiä ja kestävämpiä lyhyitä elintarvikeketjuja, jotka ovat vähemmän riippuvaisia pitkän matkan eläinkuljetuksista; katsoo lisäksi, että vähemmän tilaa vievien sukusolujen ja alkioiden kuljetus voi vähentää hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyviä ympäristövaikutuksia; katsoo lisäksi, että keskittyminen pientiloihin ja teurastamojen alueellisiin verkostoihin voi osaltaan vähentää eläinkuljetuksia osana sellaisen häiriönsietokykyisen ja kestävän elintarvikejärjestelmän aikaansaamista, joka takaa viljelijöille kohtuullisen elintason; toteaa, että Pellolta pöytään -strategiassa muistutetaan, että on tärkeää siirtyä terveellisempään, kasvipohjaisempaan, tasapainoisempaan ja kestävämpään elintarvikkeiden kulutukseen;

10.  kehottaa komissiota kiireellisesti ja viimeistään vuonna 2023 esittämään toimintasuunnitelman, jossa yksilöidään selkeästi eläinkuljetuksiin kannustavat tekijät ja ehdotetaan konkreettisia politiikkatoimia, myös sääntelytoimia, sekä asetetaan täsmällinen aikataulu ja välitavoitteita, joilla pyritään heikentämään näitä tekijöitä ja vähentämään tarvetta kuljettaa eläviä eläimiä siten, että voidaan mahdollisuuksien mukaan korvata elävien eläinten kuljetukset lihan, ruhojen ja geneettisen materiaalin kaupalla; muistuttaa, että tällaisen muutoksen sosioekonomiset vaikutukset on minimoitava ohjaamalla varoja eri lähteistä ja myös yhteisestä maatalouspolitiikasta (YMP) tähän tavoitteeseen ja tarjoamalla asianmukaisia kannustimia, joilla kannustetaan viljelijöitä ja eläinkuljettajia toteuttamaan tämä siirtymä ja annetaan heille mahdollisuus tehdä se tehokkaasti; korostaa, että siirtymä on mahdollinen vain, jos hyväksytään asetusta (EY) N:o 1/2005 pidemmälle meneviä monialaisia toimia sen helpottamiseksi ja tukemiseksi, jotta se voidaan toteuttaa sujuvasti ja sosiaaliset näkökulmat huomioon ottaen;

11.  korostaa geneettisen materiaalin (siemennesteen ja alkioiden) kuljetusten hyötyä joidenkin lajien geeniperimän parantamisessa; muistuttaa kuitenkin, että eläinten kuljettaminen voi laajentaa geenivarantoa maatiloilla, esimerkiksi kolmansissa maissa, ja toteaa, että joissakin tapauksissa luonnollisia astutus- ja/tai emolinjoja on kuljetettava tuman tuotantoyksiköistä, ”lisääntymisyksiköistä” ja tilojen välillä; muistuttaa, että nämä kuljetukset ovat edelleen tärkeitä pienimuotoisten viljelmien ja perheviljelmien toimeentulon kannalta EU:ssa; huomauttaa lisäksi, että YMP:tä ja muita rahoituslähteitä on käytettävä uusien teknologioiden ja geneettisen materiaalin käsittelyä ja kuljetusta koskevien innovaatioiden kehittämiseen ja edistämiseen sekä kasvattajien tukemiseen;

12.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään strategioita, joiden avulla voidaan vähentää tuotantoeläinten kuljetusosuuksia vähentämällä jakoa jalostus- ja lihotustiloihin ja teurastamoihin niin sanottujen suljettujen kasvatusjärjestelmien avulla, lyhentämällä näiden välisiä etäisyyksiä sekä palauttamalla kotieläintuotantoon jälleen alueellisemman toimintamallin;

13.  muistuttaa jäsenvaltioita, että vakiintuneen oikeuskäytännön(6) mukaan ne saavat antaa eläinten suojelua kuljetuksen aikana koskevia tiukempia kansallisia säännöksiä, jos ne ovat asetuksen (EY) N:o 1/2005 ensisijaisen tavoitteen mukaisia;

14.  katsoo, että alan toimijoilla ja kaikilla elävien eläinten kuljetukseen osallistuvilla osapuolilla, myös kasvattajilla, on oltava selkeät säännöt ja määritelmät, joita niiden on noudatettava, mahdollisuus ennakointiin ja asianmukaiset siirtymäkaudet muutosten täytäntöön panemiseksi; kehottaa komissiota ottamaan tämän huomioon, kun se toteuttaa tarkistustoimia ja ehdottaa uutta asetusta;

15.  kehottaa komissiota tarkistamaan huolellisesti lähtöpaikan ja määräpaikan määritelmiä, jotta voidaan ottaa huomioon koko kuljetusprosessin tosiasiallinen kesto alkuperätilalta määräpaikkana olevalle tilalle tai teurastuspaikalle, myös keräyskeskuksissa kulunut aika, ja jotta voidaan estää matka-aikoja koskevien erityissääntöjen kiertäminen ja tiettyihin maihin suuntautuvia kuljetuksia koskevien kieltojen kiertäminen siten, että kuljetukset reititetään uudelleen muiden jäsenvaltioiden tai kolmansien maiden kautta;

16.  katsoo, että EU:n toimielinten selkeämpi ja yksiselitteisempi vastuu eläinten hyvinvoinnista olisi erittäin tärkeää eläinten hyvinvointia koskevan nykyisen lainsäädännön täytäntöönpanon parantamiseksi, asiaan liittyvien puutteiden tunnistamiseksi ja sellaisten ehdotusten laatimiseksi, joita tarvitaan toimiviin ratkaisuihin tarpeen tullen;

17.  kehottaa komissiota varaamaan varoja nykyisistä ohjelmista, myös YMP:n toisen pilarin varoista, ja suunnittelemaan tuleviin rahoitusvälineisiin uusia välineitä, jotka on tarkoitettu kohdennetumpaan tieteelliseen tutkimukseen ja näyttöön, asianmukaisen koulutuksen tarjoamiseen kaikille eläinkuljetuksiin osallistuville, myös virkamiehille ja kuljettajille, eläinten hyvinvoinnin parantamiseen kuljetuksen aikana sekä teurastustilojen, myös liikkuvien teurastamojen, rakentamiseen alueille, joilla eläintiheys on suuri, kuljetusaikojen ja kuljetusten laadun parantamiseen sekä toimeentulon takaamiseen maaseudulla ja toimenpiteisiin, joilla edistetään siirtymistä lihan, ruhojen ja geneettisen materiaalin kuljetukseen; muistuttaa alueellisten arvoketjujen merkityksestä eläinten hyvinvoinnille;

18.  kehottaa säilyttämään tulevassa YMP:n uudistuksessa yhteyden suurempien YMP:n tukien ja sellaisten eläinten hyvinvoinnin parantamista koskevien edellytysten välillä, jotka vastaavat täysin asetuksessa (EY) N:o 1/2005 säädettyjä vaatimuksia tai ylittävät ne, sekä vahvistamaan tätä yhteyttä;

19.  kehottaa komissiota laatimaan kampanjoita ja aloitteita, joilla tiedotetaan asianmukaisesti EU:n kansalaisille ja lisätään heidän tietoisuuttaan eläinten hyvinvoinnista maatiloilla ja kuljetuksen aikana, tarpeesta parantaa ja panna asianmukaisesti täytäntöön EU:n normeja ja tukea eläinkuljetusalalla työskenteleviä, jotta he voivat nostaa standardeja, sekä elävien eläinten kuljetusten taloudellisista ja sosiaalisista vaikutuksista; katsoo, että tärkeimpänä tavoitteena on lisätä kuluttajien luottamusta Euroopan maatalous- ja elintarvikealan suureen arvoon ja korkeaan laatuun tarjoamalla parempaa ja avointa viestintää suoraan kasvattajilta tai välillisesti EU:n toimielinten kautta;

20.  painottaa, että suuren yleisön tietoisuutta ja ymmärrystä eläinten hyvinvoinnista elintarviketuotannossa voidaan merkittävästi parantaa kouluissa annettavalla valistuksella ja mainoskampanjoilla;

21.  varoittaa, että asetuksen (EY) N:o 1/2005 muutoksilla on voimakkaampia vaikutuksia syrjäisimpien alueiden kaltaisilla alueilla muun muassa niiden syrjäisen sijainnin, saaristoluonteen ja pienen koon vuoksi; painottaa, että SEUT-sopimuksen 349 artiklan mukaan syrjäisimpien alueiden erityispiirteet ja rajoitukset on otettava huomioon, kun näihin alueisiin sovelletaan yhteisiä toimintapolitiikkoja, kuten asetusta (EY) N:o 1/2005;

22.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita suojelemaan erityisesti henkilöitä, jotka työskentelevät kuljetusten tai eläinlääkärintarkastusten parissa ja jotka havaitsevat kansallisen eläinsuojelulainsäädännön rikkomuksia ja ilmoittavat niistä tehtäviään hoitaessaan;

23.  pitää myönteisinä pyrkimyksiä kehittää eläinten hyvinvointia koskeva yhtenäinen unionin vaatimustenmukaisuusmerkki, jossa olisi otettava huomioon myös kuljetusnäkökohdat ja jonka olisi perustuttava yhdenmukaistettuihin ja teknisesti perusteltuihin kriteereihin;

24.  vaatii, että eläinten hyvinvointia koskevan vaatimustenmukaisuusmerkin olisi katettava tuotantomenetelmiä koskevat tiedot sekä sisällettävä muun muassa kasvatusjärjestelmiä ja kuljetuksia koskevia tieteeseen perustuvia hyvinvointi-indikaattoreita;

25.  kehottaa komissiota laajentamaan ympäristörikosten luetteloa siten, että siihen sisällytetään asetuksen (EY) N:o 1/2005 rikkominen, joka johtaa julmuuteen, vakavaan loukkaantumiseen tai hylkäämiseen;

26.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tarkistamaan asetusta (EY) N:o 1/2005 sen varmistamiseksi, että kuljettajien ei tarvitse valita sääntöjen noudattamisen ja eläinten hyvinvoinnin turvaamisen välillä, erityisesti pysähtymis- ja lepovaatimuksia, jotka voivat joskus haitata eläinten hyvinvointia;

27.  vaatii, että vastuu eläinten hyvinvoinnista sisällytetään nimenomaisesti asianomaisen komission jäsenen tehtävään ja asiaankuuluvan komission pääosaston nimeen, millä osoitetaan asian merkitys EU:n kansalaisille ja varmistetaan, että asiaan kiinnitetään riittävästi poliittista huomiota;

28.  muistuttaa, että eläinten hyvinvointi on keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä yhteydessä elintarviketurvaan, sillä se edistää häiriönsietokykyä, resurssitehokkuutta ja sosiaalista tasa-arvoa;

29.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tutkimaan mahdollisuutta ottaa eläimiä ja eläinperäisiä tuotteita varten käyttöön avoin ja yhdenmukaistettu eläinten hyvinvointia koskeva merkintäjärjestelmä, jossa otetaan huomioon myös kuljetus- ja teurastusolosuhteet;

Asetuksen (EY) N:o 1/2005 noudattamisen valvonta

30.  kehottaa kaikkia jäsenvaltioita, erityisesti niitä, joissa sääntelyn noudattamisen valvonta on erityisen puutteellista, ja komissiota toteuttamaan kaikki tarvittavat toimet täytäntöönpanon ja noudattamisen valvonnan parantamiseksi ja nykyisen sääntelykehyksen täysimääräiseksi soveltamiseksi myös ottamalla käyttöön tiukkoja ja yhdenmukaistettuja valvontamenettelyä EU:n tasolla; panee merkille, että nykyistä eläinkuljetuslainsäädäntöä sovelletaan eri tavoin eri jäsenvaltioissa; katsoo, että eläinkuljetusasetuksen (EY) N:o 1/2005 tarkistaminen on tärkein tapa käsitellä tiettyjä eläinten hyvinvointiin kuljetuksen aikana liittyviä kysymyksiä yhdenmukaisella tavalla kaikkialla EU:ssa; katsoo, että tarkistamisessa olisi otettava huomioon uusimmat tieteelliset tutkimukset, tiedot ja suositukset ja että olisi pyrittävä laatimaan täytäntöönpanokelpoisia ja valvottavissa olevia säännöksiä, jotka koskevat kaikkia kuljetettavia elämiä;

31.  toteaa, että kolmansista maista peräisin olevien eläinkuljetusten kurinalaisen valvonnan avulla voidaan vähentää EU:n tuottajille haitallista epäreilua kilpailua ja kannustaa kolmansia maita parantamaan eläinkuljetusnormejaan;

32.  kehottaa kaikkia jäsenvaltioita hyväksymään tiukempia kansallisia toimenpiteitä, joilla parannetaan eläinten hyvinvointia kuljetusten aikana;

33.  ottaa huomioon, että komissio on sitoutunut tarkistamaan eläinten hyvinvointia koskevaa lainsäädäntöä, asetus (EY) N:o 1/2005 mukaan luettuna, jotta se vastaisi uusinta tieteellistä tietoa, suosituksia ja käytännön kokemusta, ja laajentamaan sen soveltamisalaa, helpottamaan sen täytäntöönpanon valvontaa ja viime kädessä varmistamaan eläinten hyvinvoinnin korkeamman tason; korostaa, että eläinten hyvinvointi paranisi, jos elävien eläinten kuljetusta koskeva lainsäädäntö pantaisiin asianmukaisesti täytäntöön;

34.  painottaa, että monet asetuksen (EY) N:o 1/2005 täytäntöönpanoon liittyvät nykyiset ongelmat johtuvat erilaisista tulkinnoista, ja kehottaa komissiota asetuksen tarkistamista ehdottaessaan asettamaan selkeitä, mitattavissa olevia ja määrällisiä normeja, jotta voidaan saavuttaa yhdenmukainen noudattamisen valvonta kaikkialla EU:ssa, sekä vahvistamaan eläinten hyvinvointiin perustuvat innovatiiviset indikaattorit; kehottaa tässä yhteydessä komissiota ottamaan huomioon uusimman tieteellisen tiedon, mukaan lukien EFSAn tuleva arviointi eläinten hyvinvoinnista kuljetuksen aikana EU:ssa;

35.  kehottaa komissiota liittämään asetuksen (EY) N:o 1/2005 tarkistukseen vaikutusten ennakkoarvioinnin, joka perustuu huolelliseen tieteelliseen tutkimukseen kuljetusten vaikutuksista kaikkiin eläinlajeihin ja kaikenikäisiin eläimiin, sekä perusteelliseen sosioekonomisten, ympäristöön ja terveyteen kohdistuvien vaikutusten arviointiin, jossa otetaan huomioon maantieteellisten tilanteiden ja erityispiirteiden, kuten saarten, syrjäisten alueiden ja syrjäisimpien alueiden, sekä maatalousmallien moninaisuus unionissa; kehottaa komissiota asettamaan näiden arviointien tulokset nopeasti julkisesti saataville, jotta karjankasvattajille voidaan tarjota varmuutta ja ennustettavuutta, joita he tarvitsevat suunnitelmiaan varten, ja jotta heille annetaan aikaa oppia, miten he voivat sopeutua uusiin säännöksiin, vaarantamatta eläinten hyvinvointia;

36.  kehottaa ottamaan käyttöön EU:n avoimen seuranta- ja raportointijärjestelmän, jotta saatetaan sekä jäsenvaltiot että komissio kaikilta osin vastuuseen asetuksen (EY) N:o 1/2005 täytäntöönpanosta ja sen noudattamisen valvonnasta ja jotta varmistetaan, että rikkomuksiin puututaan ja niiden vaikutuksia lievennetään tehokkaasti;

37.  toteaa, että lähellä kasvatuspaikkaa tapahtuva eläinten teurastus ja lihan jalostus edistävät eläinten hyvinvointia, sillä ne lyhentävät kuljetuksen kestoa, ja auttavat myös vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä;

38.  toteaa, että lähiteurastamoiden lakkauttaminen, joka on kuljetusten kestoa pidentävä tekijä, on asia, johon unionin ja jäsenvaltioiden on puututtava; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan käyttöön rahoitusmekanismeja, joiden avulla paikallisista teurastamoista voidaan tehdä taloudellisesti kannattavia sekä sijoittaa ne tilojen läheisyyteen ja tasaisin välimatkoin;

39.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita helpottamaan tilalla tehtävän teurastuksen kehittämistä liikkuvien teurastamojen avulla, jotta elävien eläinten kuljetusta voidaan vähentää mahdollisuuksien mukaan;

40.  on tietoinen, että eläinten hyvinvointia kuljetuksen aikana koskevaa tieteellistä kirjallisuutta on olemassa vähän, ja kannustaa voimakkaasti komissiota ja jäsenvaltioita edistämään aiheeseen liittyvää tieteellisten tietojen päivittämistä;

41.  kehottaa komissiota ottamaan sääntöjä tarkistaessaan huomioon eläimet, jotka eivät enää ole kuljetuskelpoisia, ja hankkimaan asiantuntemusta, jonka avulla voidaan löytää ratkaisuja tähän ongelmaan;

42.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita laatimaan yhdenmukaistettuja menettelyjä kuljetusten hyväksymiseksi ja käynnistämään toimia eläinten tartuntatautien leviämisen ehkäisemiseksi niin unionin sisäisten kuin kolmansista maista tulevien kuljetusten aikana;

43.  kehottaa komissiota käyttämään vahvempia valvontavaltuuksia silloin, kun asetusta (EY) N:o 1/2005 rikotaan toistuvasti, ja käynnistämään rikkomusmenettelyjä ja soveltamaan tehokkaita seuraamuksia sellaisia jäsenvaltioita vastaan, jotka laiminlyövät asetuksen asianmukaisen soveltamisen; katsoo, että seuraamusten päätarkoituksena olisi oltava nykyisten ongelmien korjaaminen ja varoittava vaikutus tulevia rikkomuksia vastaan;

44.  kehottaa jäsenvaltioita kouluttamaan asianmukaisesti ja palkkaamaan riittävästi virkaeläinlääkäreitä ja poliiseja, jotta voidaan varmistaa, että tien päällä tehdään tehokkaita ja säännöllisiä tarkastuksia, ja taata eläinlääkärin läsnäolo kuormaamisen aikana ennen jokaista matkaa;

45.  kehottaa jäsenvaltioita ja eläinkuljettajia tarkistetun asetuksen (EY) N:o 1/2005 voimaantuloon mennessä tekemään tunnetuiksi ja soveltamaan kaikilta osin komission hyväksymiä EU:n eläinkuljetusoppaita, joiden tavoitteena on luoda parhaita käytäntöjä alan tukemiseksi eläinten hyvinvoinnin parantamisessa kuljetusten aikana; kehottaa komissiota edistämään oppaiden kääntämistä kaikille EU:n virallisille kielille, kannustamaan kokemusten vaihtoa alalla ja tekemään tunnetuiksi olemassa olevia parhaita käytäntöjä ja ohjeita, joilla autetaan toimivaltaisia viranomaisia ja elävien eläinten kuljetuksiin osallistuvia toimijoita panemaan eläinten hyvinvointia koskevat normit paremmin täytäntöön ja noudattamaan niitä;

46.  kehottaa komissiota varmistamaan, että ohjeet saatetaan ajan tasalle uusimman tieteellisen näytön perusteella ja että ne ovat asetuksen (EY) N:o 1/2005 mukaisia; muistuttaa kuitenkin, että lainsäädännön puutteiden korjaamiseen tarkoitettu ohjeistus ei ole oikeudellisesti sitovaa, ja kehottaa komissiota sisällyttämään niihin määräyksiä, joilla suojellaan asianmukaisesti lajeja, jotka lainsäädäntö kattaa huonosti, kuten siipikarjaa, kaneja ja kaloja;

47.  katsoo, että kaikkien eläinkuljetusalalla työskentelevien valtuutettujen henkilöiden asianmukainen koulutus ja jatkuva oppiminen ovat olennaisia edellytyksiä eläinten hyvinvoinnin turvaamiseksi kuljetusten aikana; painottaa siksi, että on kehitettävä kaikille eläinkuljetuksiin osallistuville henkilöille tarkoitettuja pakollisia, yhdenmukaistettuja koulutusjärjestelmiä, joiden olisi oltava ennakkoedellytyksenä kuljetusten hyväksymiselle; vaatii lisäksi, että koulutukseen sisällytetään kaikki kuljetusprosessin näkökohdat, kuten kuljetusväline, matkan tyyppi ja luonne, eläinten asianmukainen käsittely ja päätöksentekoprosessi, joka koskee eläimen kuljetuskuntoisuuden arviointia ja eläimen lajiin, luokkaan, ikään, kuntoon, käyttäytymiseen, fysiologiaan ja stressinsietomekanismeihin liittyviä vaatimuksia;

48.  kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että pätevyystodistuksen saamiseksi annettava koulutuksessa käsitellään eläinten eri lajeja ja luokkia ja eri-ikäisiä eläimiä, että todistus on voimassa enintään viisi vuotta ja että sen uusimista varten on käytävä pakollinen kertauskurssi;

49.  kehottaa jäsenvaltioita tarjoamaan pelastustyöntekijöille erityiskoulutusta siitä, miten eläimiä pelastetaan, ja varmistamaan, että onnettomuustilanteessa pelastustyöntekijät pääsevät onnettomuuspaikalle ja onnettomuudessa osallisina oleviin ajoneuvoihin ja aluksiin suorittamaan tehtävänsä;

50.  kehottaa komissiota varmistamaan asetuksen (EU) 2017/625(7) mukaisten delegoitujen säädösten hyväksymisen yhteydessä, että asetuksessa ja sen delegoiduissa säädöksissä säädetyt täytäntöönpanosäännökset ovat vähintään yhtä tiukkoja kuin ne, jotka on määrä kumota;

Kuljetusvälineiden lupamenettelyt ja hyväksyntä

51.  vaatii, että kuljetuksen ajoitusta ja kuljetusvälineitä koskevissa säännöksissä on aina otettava huomioon eläinten lajikohtainen ja fysiologinen tila, kuljetettavien eläinten määrä ja myös rodun vaihtelu lajien sisällä, eläinten sukupuoli ja ikä; korostaa, että käytettävissä kuljetusmenetelmissä olisi aina otettava huomioon eläinten fysiologiset, käyttäytymiseen liittyvät ja psykologiset tarpeet sekä eläinten hyvinvointi;

52.  kehottaa sisällyttämään asetukseen (EY) N:o 1/2005 Kansainvälisen ilmakuljetusliiton vaatimukset eläinten, myös eläintarhaeläinten, kuljetuksille unionissa ja sen ulkopuolella;

53.  katsoo, että tilavaatimukset, eläintiheydet ja korkeutta koskevat säännökset on yhdenmukaistettava uusimpien tieteellisten tietojen ja kuorma-autojen enimmäispainoa ja -korkeutta koskevan asiaan liittyvän EU:n asetuksen kanssa ja että säännöt on vahvistettava täsmällisesti asetuksessa siten, että poistetaan moniselitteisyys eikä jätetä tilaa erilaisille tulkinnoille ja että otetaan huomioon lajien erityistarpeet; kehottaa tekemään lisää tutkimuksia näistä kysymyksistä; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että kuljetusajoneuvojen sisätilojen korkeus on riittävä;

54.  palauttaa mieliin EFSAn suosituksen käyttää allometrisiä yhtälöitä määriteltäessä tilavaatimuksia naudoille, lampaille ja sioille sekä pinta-alaa kiloa kohti koskevia vaatimuksia hevosille; katsoo, että näiden objektiivisempien laskelmien käyttäminen parantaa eläinten hyvinvointia koskevia normeja ja edistää eläinkuljettajien ja valvontaviranomaisten tulkintojen johdonmukaisuutta;

55.  katsoo, että tarvitaan lisää tieteellistä näyttöä parempien ratkaisujen aikaansaamiseksi ja kuljetusvälineiden suunnittelun parantamiseksi, mukaan lukien kuormaamis- ja purkamislaitteet, ottaen huomioon laji- ja luokkakohtaiset, fysiologiset, käyttäytymiseen ja ikään liittyvät vaatimukset sekä lajien sisäiset rotujen vaihtelut; katsoo, että kuljetusten suunnittelun olisi perustuttava myös alueen maantieteellisiin olosuhteisiin ja siihen, että pienten tilojen on usein kuljetettava yksittäisiä eläimiä tai useampia eri eläinlajin eläimiä samaan aikaan; painottaa, että eläinkuljetusajoneuvojen olojen laadukkuus on erittäin tärkeää eläinten hyvinvoinnin kannalta;

56.  katsoo, että mikrobilääkeresistenssin vakava uhka huomioon ottaen kuljetusvälineiden parempi suunnittelu ja lyhyemmät kuljetusmatkat ovat tarpeen tautien leviämisen ehkäisemiseksi;

57.  kehottaa komissiota määrittelemään ja ehdottamaan yhdenmukaistettuja kriteerejä ja vähimmäisvaatimuksia, jotka laaditaan yhdessä eläinlääkäreistä, myös asiaankuuluvista valtiosta riippumattomia järjestöjä edustavista koulutetuista ammattilaisista, teknisistä insinööreistä, meriliikenteen viranomaisista, liikenteenharjoittajista, valmistajista ja toimivaltaisten viranomaisten edustajista koostuvan EU:n laajuisen asiantuntijapaneelin kanssa ja joita toimivaltaiset kansalliset viranomaiset voisivat käyttää hyväksyessään erilaisia eläinkuljetusvälineitä ja -kontteja;

58.  kehottaa perustamaan EU:n laajuisen keskitetyn järjestelmän alusten hyväksymiseksi yhdenmukaisen menettelyn avulla, koska alusten sertifioinnit ovat luonteeltaan monialaisia ja niihin osallistuu niin insinöörejä kuin eläinlääkäreitäkin; pitää olennaisen tärkeänä, että karja-alusten hyväksyntää ja tarkastusta koskevan verkostoasiakirjan(8) suositukset pannaan täytäntöön kaikissa jäsenvaltioissa; katsoo, että on kiireellisesti estettävä aluksia toimimasta eri nimellä ja siten pyytämästä uusia lupia erityisesti silloin, kun ne ovat osallistuneet asetuksen (EY) N:o 1/2005 vakaviin rikkomuksiin;

59.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita valvomaan entistä tehostetummin, että eläintenkuljetusalukset noudattavat merenkulun turvallisuusmääräyksiä; kehottaa jäsenvaltioita olemaan tiukempia alusten hyväksymismenettelyjen yhteydessä;

60.  toteaa, että jäsenvaltioiden ei pitäisi sallia eläinkuljetuksia sellaisilla ajoneuvoilla ja aluksilla, jotka eivät ole asetuksen (EY) N:o 1/2005 säännösten mukaisia; kehottaa jäsenvaltioita tiukentamaan sekä ajoneuvojen ja alusten hyväksymismenettelyjä että pätevyystodistusten myöntämistä kuljettajille; kehottaa jäsenvaltioita tiukentamaan toimiaan ja jättämään hyväksynnät myöntämättä, jos vaatimuksia ei noudateta, ja tarvittaessa peruuttamaan jo myönnetyt luvat; kehottaa komissiota tiukentamaan seuraamuksien määräämistä niille jäsenvaltioille, jotka hyväksyvät kuljetusvälineitä, jotka eivät vastaa eläinten hyvinvointitarpeita;

61.  kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, ettei kuljetusajoneuvojen lattian tai seinän ja väliseinien väliin jää rakoja;

62.  kehottaa jäsenvaltioita luomaan olosuhteet sen varmistamiseksi, että insinöörit voivat auttaa asianmukaisesti eläinlääkäreitä tai muita valtuutettuja henkilöitä kuljetusvälineiden hyväksynnässä tiettyjen seikkojen, kuten ilmanvaihtojärjestelmien, ilmastoinnin ja lämmityksen, vesi- ja ruokintalaitteiden, veden laadun seuranta- ja huoltolaitteiden ja alusten hätäjärjestelmien sekä niihin liittyvien ensisijaisten voimanlähteiden osalta;

63.  katsoo, että pitkillä matkoilla kuljetusvälineiden varustamisen kameravalvontajärjestelmällä erityisesti kuormaus- ja purkamistoimia varten olisi oltava pakollista eläinten hyvinvoinnin turvaamiseksi ja sääntöjä noudattavien toimijoiden suojelemiseksi epäreilulta kilpailulta; korostaa, että toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava tietosuoja ja yksityisyyden suoja koko prosessin ajan myös sellaisten henkilöiden osalta, jotka eivät osallistu eläinkuljetuksiin ja joita on saatettu heidän tietämättään kuvata; katsoo, että eläinkuljettajien on säilytettävä tallennetut videot määrätyn ajan ja annettava ne toimivaltaisten viranomaisten saataville pyynnöstä;

64.  katsoo, että eläinkuljettajien esittämien valmiussuunnitelmien olisi katettava muun muassa kaikenlaiset vaaratilanteet ja hätätilanteet, jotka voivat ilmetä kuljetuksen aikana joko luonnollisesti tai ihmisen toiminnan seurauksena, mukaan lukien mekaanisten ongelmien korjaaminen, viivästysten hallinta ja tarvittaessa vaihtoehtoisten reittien määrittäminen sekä tarvittavien ruoka- ja vesivarastojen varmistaminen; katsoo, että valmiussuunnitelmia on mukautettava siten, että niissä otetaan huomioon kunkin matkan erityispiirteet; pitää olennaisen tärkeänä, että laaditaan selkeät säännöt, joilla kielletään sellaiset kuljetukset, joihin sisältyy epärealistisia tai epäuskottavia hätäsuunnitelmia tai joista hätäsuunnitelmat puuttuvat, ja kehottaa jäsenvaltioita hylkäämään kaikki reittisuunnitelmat, joissa ei ole uskottavaa tai kattavaa valmiussuunnitelmaa;

65.  kehottaa komissiota kieltämään kuljetukset, joissa on mahdotonta purkaa eläimiä kuormasta, tarjota eläimille suojaa, rehua tai vettä rajanylityspaikoilla ja satamissa tai muissa riskialttiissa keskeisissä paikoissa;

66.  kehottaa jäsenvaltioita ja niiden toimivaltaisia viranomaisia tarkastamaan kuormaustoimet asianmukaisesti asetuksen (EY) N:o 1/2005 20 artiklassa edellytetyllä tavalla;

Valvonta sekä tietojen keruu ja vaihto

67.  kehottaa komissiota perustamaan nopeasti keskitetyn tietokannan eläinkuljettajista, joilla on kuljetuksiin lupa, ja pätevyystodistuksista EU:ssa; kehottaa julkaisemaan vuosikertomuksen asetuksen (EY) N:o 1/2005 rikkomisista ja sovelletuista seuraamuksista, jotka olisi otettava huomioon myös tulevassa asetuksessa; katsoo, että pätevyystodistusten olisi oltava yhtenäisessä monikielisessä muodossa, joka olisi määriteltävä EU:n lainsäädännössä; kehottaa komissiota laatimaan eurooppalaisen sertifiointijärjestelmän rahtialuksia ja niiden miehistöä varten, jotta varmistetaan, että aluksilla on riittävä varustelutaso ja että miehistö on riittävän koulutettua elävien eläinten kuljetusta varten; kehottaa komissiota laatimaan luettelon toimijoista, jotka ovat syyllistyneet asetuksen vakaviin ja toistuviin rikkomuksiin, ja katsoo, että luetteloa olisi päivitettävä säännöllisesti ja se olisi annettava tiedoksi kansallisille viranomaisille;

68.  kehottaa jäsenvaltioita parantamaan yhdennetyn eläinlääkinnällisen tietojärjestelmän (Traces-järjestelmä) käyttöä, tekemään siitä tehokkaampaa, avoimempaa ja järjestelmällisempää ja hyödyntämään järjestelmän uusia ominaisuuksia, jotta voidaan parantaa tarkastusten kohdentamista riskinarvioinnin perusteella, tukea riskianalyysien valmistelua jäsenvaltioiden suorittamaa elävien eläinten kuljetusten valvontaa varten ja varmistaa tehokkaat uskottavuustarkastukset reittisuunnitelmien hyväksymisen ja jälkitarkastusten yhteydessä; kehottaa komissiota varmistamaan, että Traces-alusta on helposti käytettävissä, että kaikilla valtuutetuilla käyttäjillä on mahdollisuus käyttää sitä laajemmin ja että se on helposti myös toimivaltaisten viranomaisten käytettävissä, sekä edistämään menettelyjen yhdenmukaistamista jäsenvaltioiden välillä; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan paremman koulutuksen järjestelmää käyttäville toimijoille; katsoo, että Traces-järjestelmää olisi käytettävä kaikissa kuljetuksissa, joihin sisältyy merimatkoja;

69.  korostaa tarvetta yksinkertaistaa reittisuunnitelmien suunnitteluprosesseja; kehottaa siirtymään nopeasti paperisista reittisuunnitelmista digitaalisiin reittisuunnitelmiin, jotka olisi virkaeläinlääkärin hyväksynnän jälkeen lähetettävä toimivaltaisille viranomaisille ja joiden olisi oltava kaikkien jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten käytettävissä; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että toimivaltaiset viranomaiset tarkistavat, että reittisuunnitelmat sisältävät realistisia tietoja asetuksen (EY) N:o 1/2005 14 artiklan 1 kohdan mukaisesti, ja varmistamaan, että kuljetussuunnitelmaan sisältyy todiste varauksesta tarkastusasemalla, mukaan lukien rehu ja vesi;

70.  kehottaa komissiota vahvistamaan yhteiset vähimmäispuitteet eläinkuljetusten tarkastusten lukumäärille ja varmistamaan, että kansallisten ja EU:n tarkastusten määrä on oikeassa suhteessa jokaisesta jäsenvaltioista lähtevien eläinten lukumäärään; kehottaa lisäksi komissiota ehdottamaan valvontavaihtoehtoja, joihin ei liity ylimääräisiä byrokraattisia esteitä, jotka voisivat vaarantaa kuljetettaviksi tarkoitettujen eläinten hyvinvoinnin tai tarkastusten yhdenmukaisuuden kaikkialla unionissa; katsoo, että jäsenvaltioiden olisi otettava käyttöön valvontajärjestelmiä, joilla varmistetaan riskianalyysien olemassaolo, laatu ja täytäntöönpano, kun ne siirtävät tarkastuksia muille viranomaisille;

71.  painottaa, että tuotantoeläinten hyvinvoinnin lisäämiseksi olisi edistettävä alueellisten teurastamojen perustamista sekä sallittava tila- ja laidunteurastukset, jotta tällä tavalla voidaan välttää pitkät kuljetusmatkat;

72.  korostaa, että jäsenvaltioiden esittämissä toimintasuunnitelmissa asetuksen (EY) N:o 1/2005 täytäntöönpanossa havaittujen puutteiden korjaamiseksi on oltava konkreettisia aloitteita ja pitävät aikataulut niiden toteuttamiseksi; kehottaa komissiota toteuttamaan suunnitelmien perusteellisen seurannan, jotta voidaan taata, että toimet saatetaan päätökseen ja että tavoitteet saavutetaan kokonaisuudessaan; korostaa, että jäsenvaltioilla on mahdollisuus määrätä tiukkoja sääntöjä varmistaakseen elävien eläinten hyvinvoinnin kuljetuksen aikana;

73.  kehottaa komissiota ehdottamaan yhdenmukaista ja tehokasta EU:n seuraamusjärjestelmää, jossa määritellään yhteiset vähimmäiskriteerit asetuksen rikkomisesta määrättäville seuraamuksille, ja perustamaan tällaisen järjestelmän, jotta luodaan perusta tehokkaalle, oikeasuhteiselle ja varoittavalle järjestelmälle koko EU:ssa; kehottaa komissiota myös ottamaan seuraamusjärjestelmässä huomioon rikkomuksen luonteen, vakavuuden, laajuuden ja keston sekä mahdolliset aiemmat rikkomukset;

74.  kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että niiden kansalliset poliisivoimat koulutetaan havaitsemaan aktiivisesti kaikki EU:n eläinkuljetuslainsäädännön vastaiset rikkomukset;

75.  korostaa, että poliisivoimille on annettava yhdenmukaista koulutusta kaikissa jäsenvaltioissa, jotta varmistetaan asianmukainen valvonta kaikissa matkan vaiheissa;

76.  kehottaa komissiota ehdottamaan toimenpiteitä, joiden avulla voidaan varmistaa kuljetussääntöjen noudattamisen kattavat ja yhdenmukaiset tarkastukset, jotta voidaan torjua eläimillä käytävää polkumyyntiä unionissa;

77.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään menettelyn, jonka avulla luvat voidaan peruuttaa nopeasti yrityksiltä, jotka rikkovat asetusta (EY) N:o 1/2005 vakavasti ja toistuvasti, mikä aiheuttaa myös epäreilua kilpailua;

78.  kehottaa sisällyttämään asetukseen (EY) N:o 1/2005 eläinperusteisia hyvinvointi-indikaattoreita, kuten fyysisiä, fysiologisia ja käyttäytymisindeksejä (jotka perustuvat eläimiä koskeviin havainnointiin), sekä säännöksiä puettavien tarkkailulaitteiden ja biokemiallisten merkkiaineiden mahdollisesta käytöstä; katsoo, että toimivaltaiset viranomaiset voisivat käyttää näitä indikaattoreita tiedonkeruutarkoituksiin ja että niitä voisivat käyttää myös eläinlääkintätarkastajat sekä eläinkuljettajat ja toimijat kaupallisilla ehdoilla; katsoo, että tällaiset välineet olisivat tarpeen eläinten hyvinvoinnin arvioimiseksi ennen kuljetusta, sen aikana ja sen jälkeen; panee merkille, että joitakin tällaisia indikaattoreita on jo olemassa ja toisia kehitetään parhaillaan eurooppalaisissa asiantuntijalaitoksissa, mutta korostaa, että alalla tarvitaan lisää tutkimusta ja tiedonkeruuta;

79.  katsoo, että reaaliaikainen pääsy satelliittinavigointijärjestelmiin ja lämpötilatallenteisiin on olennaisen tärkeää toimivaltaisille viranomaisille ja eläinkuljettajille kaikissa matkan vaiheissa; katsoo, että kuljetusvälineisiin olisi asennettava toimivaltaisten viranomaisten valvomat, ajantasaisemmat valvontajärjestelmät, jotka kattavat lämpötila- ja kosteusindeksien mittaamisen ajoneuvon sisä- ja ulkopuolella, vesihuoltotiedot sekä kuormaamis- ja purkamistoimien kirjaamisen; muistuttaa, että toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava tietosuoja ja yksityisyyden suoja koko prosessin ajan;

80.  painottaa, että järjestäjän tai eläinkuljettajan on taattava toimivaltaisille viranomaisille reaaliaikainen pääsy alkuperäisiin sähköisiin tietoihin alkaen kuljetuserän lähettämisestä lähtöpaikasta siihen asti, kun eläimet puretaan määräpaikassa, jotta varmistetaan pääsy tietoihin, joita ei voida manipuloida;

81.  kehottaa jäsenvaltioita teettämään toimivaltaisilla viranomaisilla eläinkuljetusten suunnittelua ja toteuttamista koskevia ennalta ilmoittamattomia tarkastuksia;

82.  korostaa, että myös EU:n sisäiset lähetykset olisi tarkastettava kuormaamisen yhteydessä; vaatii, että kuormaamisen aikana toimivaltaisten viranomaisten olisi tarkistettava, että asetuksen (EY) N:o 1/2005 vaatimuksia lattiatilasta ja kuljetustilan korkeudesta noudatetaan, että ilmanvaihto ja vesijärjestelmät toimivat kunnolla, että juomalaitteet toimivat asianmukaisesti ja soveltuvat kuljetettaville lajeille, että kuormataan ainoastaan kuljetuskuntoisia eläimiä ja että eläimille on tarjolla riittävästi rehua ja kuivikkeita;

83.  kehottaa jäsenvaltioita eläinten hyvinvointiin liittyvistä syistä suorittamaan jälkikäteen tarkastuksia, joilla varmistetaan, että eläimet oli purettu kuormasta koko lepoajaksi, kuten EU:n lainsäädännössä edellytetään; kehottaa komissiota antamaan jäsenvaltioille selkeitä määräyksiä siitä, että niiden on saatava toimivaltaiset viranomaiset toimimaan yhdenmukaisesti siten, että lupia ei myönnetä kuljetuksille, joissa jälkikäteen tehtäviä tarkastuksia ei suoriteta säännöllisesti;

Matka-ajat ja lepojaksot

84.  suosittaa, että otetaan käyttöön EU:n laajuinen lajeihin perustuva menettely, jolla kirjataan ruokinta- ja juottotiheys viimeisestä ruokinnasta ennen kuormaamista alkuperätilalla matkan päättymiseen asti, ilman että aiheutetaan lisäviivytyksiä tai lisästressiä pysähdysten, kuormaamisen ja kuormasta purkamisen aikana; vaatii komissiota toteuttamaan toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että jäsenvaltiot määräävät asianmukaiset seuraamukset rikkomuksista, jos kuljetusajat ylitetään;

85.  kehottaa jäsenvaltioita valvomaan eläinten kuormaamista ajoneuvoihin unionin sisäisissä kuljetuksissa sen varmistamiseksi, että asetuksen (EY) N:o 1/2005 säännöksiä noudatetaan;

86.  kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että eläinten saatavilla on kunkin eläinlajin tarpeiden mukaisesti riittävä määrä puhtaita ja toimivia juottolaitteita, että vesisäiliö on täytetty ja että puhtaita kuivikkeita on riittävästi;

87.  suosittelee, että tulevassa lainsäädännössä kotieläinten teurastusmatka-aika ei periaatteessa saisi ylittää kahdeksaa tuntia, samalla kun otetaan huomioon joidenkin alueiden, kuten saarten, syrjäisimpien alueiden, syrjäisten alueiden ja infrastruktuuriltaan alikehittyneiden alueiden, maantieteelliset erityispiirteet; korostaa, että enimmäismatka-aikaa on sovellettava kaikkiin liikennevälineisiin merikuljetuksia lukuun ottamatta;

88.  katsoo, että matkan enimmäispituutta koskevia säännöksiä olisi tarkasteltava uudelleen niin, että niissä otetaan huomioon näyttö tehdyistä ja meneillään olevista tieteellisistä tutkimuksista ja eläinperusteinen näyttö sekä eläinten laji-, ikä- ja luokkakohtaiset tarpeet;

89.  kehottaa varaamaan nykyisiä EU:n varoja taloudelliseen tukeen pienimuotoisille, paikallisille ja kollektiivisille liikkuville teurastamoille ja jalostusyksiköille, jotta eläimet voidaan teurastaa tiloilla tai mahdollisimman lähellä niiden kasvatuspaikkaa; tukee vahvasti vaihtoehtoisia strategioita pitkän matkan kuljetuksille, kuten paikallisten ja taloudellisesti kannattavien teurastus- ja jalostuslaitosten rakentaminen useampiin paikkoihin; katsoo, että näille laitoksille olisi tarvittaessa tarjottava kannustimia ja niitä olisi tuettava EU:n varoilla; tukee vahvasti myös jäsenvaltioiden lainsäädäntöaloitteita maatiloilla tapahtuvan teurastuksen helpottamiseksi; kehottaa jäsenvaltioita sallimaan tarvittaessa hätäteurastukset suoraan karjankasvatus- ja lihantuotantotiloilla, jos eläimiä ei todeta kuljetuskuntoisiksi;

90.  suosittelee, että jäsenvaltiot luovat eläinkuljetuksia varten nopeita kaistoja EU:n sisärajoilla kuljetusaikojen lyhentämiseksi;

91.  kehottaa määrittelemään kuljetusmatka-ajan ajaksi, joka kattaa koko siirtoon käytetyn ajan, lukuun ottamatta aikaa, joka käytetään kuljetusvälineeseen kuormaamiseen tai kuljetusvälineestä purkamiseen kuljetusvälineen saavuttua lopulliseen määräpaikkaan; kehottaa toimivaltaisia viranomaisia tarkistamaan, ovatko suunnitellut kuormaamis- ja purkamisajat realistisia, ovatko ne oikeassa suhteessa kuormattavien tai purettavien eläinten lukumäärään ja onko ne ilmoitettu oikein reittisuunnitelmassa; katsoo lisäksi, että on tärkeää toteuttaa toimenpiteitä, joilla estetään keräyskeskuksesta toiseen siirtyminen, jonka tarkoituksena on kiertää matkarajoituksia lopulliseen määräpaikkaan;

92.  suosittelee, että komissio tarkastelee tieteellistä näyttöä kaikkien elävien eläinten kuljetusten laadun parantamiseksi ja keskittyy niihin liittyviin kielteisiin näkökohtiin, jotka aiheuttavat hyvinvointiongelmia ja jotka koskevat muun muassa kuljetuskuntoisuutta, ruokintaa ja juottoa, lepoaikoja ja lämpöympäristöä, sekä tekemään tarvittaessa eron eri kuljetusvälineiden välillä;

93.  kehottaa komissiota sisällyttämään asetuksen (EY) N:o 1/2005 tarkistamiseen säännöksiä lyhimmän ja sopivimman reitin valitsemisesta lopulliseen määränpäähän;

Lämpötila kuljetuksen aikana

94.  kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan kuljetettaville lajeille optimaalisen lämpötilan ajoneuvojen sisällä koko matkan ajan riippumatta siitä, onko kuljetusväline pysäköity vai liikkeessä, ja ulkolämpötilasta riippumatta; kehottaa lisäksi jäsenvaltioita soveltamaan tiukasti asetuksessa (EY) N:o 1/2005 säädettyä vähimmäis- ja enimmäislämpötilaa kuljetusvälineessä; katsoo, että jäsenvaltioiden olisi hyväksyttävä matka, reittisuunnitelmat ja matkasuunnitelmat vain, jos lämpötilan ennustetaan olevan 5–30 C koko matkan ajan käytetystä kuljetusmuodosta riippumatta, paitsi jos käytetyssä kuljetusvälineessä on lämmönsäätöjärjestelmä, jonka avulla lämpötila pysyy asianmukaisessa vaihteluvälissä;

95.  toteaa, että eläinten ruumiinlämpö voi nostaa lämpötilaa kuljetusvälineessä ja johtaa mahdollisesti korkeampiin lämpötiloihin sisätiloissa kuin sen ulkopuolella;

96.  kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan riittävää lisävalvontaa helleaaltojen aikana ja kehottaa tekemään tutkimuksia, jotta voidaan korjata puutteet tiedoissa, jotka koskevat lämpötilan vaikutusta eläinten hyvinvointiin;

97.  kehottaa komissiota selventämään, että sääntöä ajoneuvon lämpötilasta sovelletaan kaikissa matkan vaiheissa lopulliseen määränpäähän saakka; vaatii komissiota varmistamaan tarvittaessa myös oikeustoimin, että jäsenvaltiot eivät lyö tätä sääntöä laimin;

98.  kehottaa kehittämään yhtenäisen sääennustejärjestelmän, joka perustuu Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen tietoihin, jotta voidaan yksinkertaistaa virallisten eläinlääkäreiden tekemiä uskottavuustarkastuksia;

99.  kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että kuljetusajoneuvoissa on tilaa vähintään asetuksen (EY) N:o 1/2005 liitteessä I olevan VII luvun vaatimusten mukaisesti ja että eläimillä on enemmän tilaa korkeissa lämpötiloissa;

100.  pitää välttämättömänä, että tulevaisuudessa laaditaan yksityiskohtaisempia sääntöjä kuljetusajoneuvojen optimaalisista lämpötilavaihteluista ottaen huomioon lajille, iälle ja luokalle ominaiset erilaiset tarpeet sekä eläinten fysiologinen tila, lajien sisäiset rotujen vaihtelut, mukautukset iän, sukupuolen ja ympäristön perusteella sekä eläinten lämmönsääntely; katsoo, että hyväksytyn lämpötilan vaihteluvälin olisi perustuttava todelliseen lämpötilaan eli lämpötilan ja kosteuden yhdistelmään; suosittelee lisäksi lämpötilan, kosteuden ja ammoniakin kirjaamista valvontalaitteilla, jotka sijoitetaan kuljetusvälineen eri osiin riippumatta siitä, tapahtuuko kuljetus meri-, ilma- vai maanteitse; korostaa, että toimivaltaisten kansallisten viranomaisten on tarkastettava, kalibroitava ja hyväksyttävä lämpötilan seurantalaitteet;

Haavoittuvien eläinten kuljetuskelpoisuus ja luokat: vieroittamattomat eläimet, tiineenä olevat eläimet ja tuotantoiän loppuvaiheessa olevat eläimet

101.  katsoo, että tarvitaan lisää tutkimusta kaikille kuljetettaville eläinlajeille ja -luokille sopivien rehun, ruokinta- ja märehtimisaikojen, lämpösäätelyn, lepotarpeiden ja fyysisen kyvyn sietää kuljetusta vahingoittumatta määrittämiseksi; katsoo, että eläinten hyvinvoinnin olisi oltava ensisijainen huolenaihe ja että puutteet tiedoissa olisi korjattava lisäämällä tieteellistä tutkimusta;

102.  katsoo, että on keskityttävä lisäämään tietämystä nuorten ja vieroittamattomien eläinten kuljetustarpeista, erityisesti optimaalisesta kuljetusajasta käytetyn kuljetusvälineen mukaan, optimaalista tilaa koskevista vaatimuksista, oikeasta iästä, asianmukaisista juomalaitteista, sopivasta juottorehusta, asianmukaisesta ruokinnasta keräyskeskuksissa, ruokintaväleistä kuljetuksen aikana ja eläinten optimaalisista kasvatusoloista alkuperätilalla, sekä eläinten kuljetuskuntoisuuden arvioinnista, joka on varmistettava asianmukaisesti;

103.  kehottaa selkeyttämään vieroittamattomien eläinten määritelmää siten, että määritetään eläimet, jotka eivät kykene nauttimaan riittävästi kiinteää rehua ja vettä itsenäisesti, ja selkeä vähimmäisikä viikoissa lajin mukaan ja ottaen huomioon uusimmat tieteelliset tiedot näiden eläinten immuunijärjestelmistä ja ruokintatarpeista;

104.  kehottaa komissiota ottamaan käyttöön vertaisarvioitujen tieteellisten tutkimusten perusteella kuljetusajat vieroittamattomille eläimille; katsoo, että vieroittamattomien eläinten kuljetusta olisi vältettävä ja sitä ei pitäisi sallia alle neljän viikon ikäisille vasikoille, paitsi jos kuljetuksen suorittavat kasvattajat ja etäisyys on alle 50 kilometriä; katsoo, että tulevassa asetuksessa on käsiteltävä erityisesti näiden eläinten kuljettamisen rajoittamista ja otettava huomioon myös tarve toteuttaa toimia sen varmistamiseksi, että kaikki eläimet saavat asianmukaista hoitoa alkuperätilalla;

105.  kehottaa jäsenvaltioita edistämään liikkuvia teurastamoja syrjäseuduilla, erityisesti vuoristoissa ja saarilla; muistuttaa, että liikkuvilla teurastamoilla parannettaisiin loukkaantuneiden eläinten hyvinvointia, joita ei voida kuljettaa teurastamoille, ja edistettäisiin suoramyyntiä;

106.  suosittelee, että komissio antaa EFSAlle toimeksiannon laatia yhteistä pakollista EU:n ohjeistusta eläinten kuljetuskelpoisuuden arvioimiseksi, jotta voidaan taata koko EU:ssa sovellettava yhdenmukainen lähestymistapa; katsoo lisäksi, että näiden ohjeiden käyttöä on valvottava ja niihin on yhdistettävä seuraamusjärjestelmiä;

107.  toteaa, että eläinten maantiekuljetusten ja merikuljetusten välillä on eroja; kehottaa tekemään lisätutkimuksia, jotta voidaan ymmärtää paremmin kunkin kuljetusmuodon vaikutukset eläinten hyvinvointiin;

108.  katsoo, että saarten ja syrjäisimpien alueiden erityisen vaikea maantieteellinen sijainti tarkoittaa, että niillä olisi edistettävä paikallista karjankasvatusta ja lyhyitä toimitusketjuja, jotta eläinten kuljetusaikoja voidaan lyhentää;

109.  kehottaa jäsenvaltioita edistämään liikkuvia teurastamoita saarilla, erityisesti syrjäisimmillä alueilla; muistuttaa, että tällaisten liikkuvien teurastamoiden käyttö vähentää elävien eläinten maa- ja merikuljetuksia huomattavasti;

110.  korostaa tiineiden naaraiden haavoittuvuutta, sillä niillä on hyvin erityisiä biologisia tarpeita ja ne ovat erityisen haavoittuvia kuljetuksissa, jotka voivat aiheuttaa matkan aikana keskenmenon tai synnytyksen ja vaarantaa emon tai nuoren eläimen hengen; katsoo, että tiineiden eläinten kuljetuksia olisi vältettävä, ja katsoo, että eläinten kuljetukset tiineyden viimeisellä kolmanneksella saisivat kestää enintään neljä tuntia, koska eläimillä on silloin suurempi riski kärsiä puutteellisesta hyvinvoinnista kuljetuksen aikana; kehottaa tekemään lisää tutkimuksia, jotta voidaan kehittää tarkempia menetelmiä tiineysajan määrittämiseksi ja kuljetuskelpoisuuden arvioimiseksi tiineyden vaiheen mukaan; kehottaa jäsenvaltioiden viranomaisia olemaan erittäin valppaina sen varmistamiseksi, että huonokuntoisia eläimiä ja erityisesti tiineitä naaraita, jotka ylittävät asetuksessa (EY) N:o 1/2005 sallitun tiineysajan, ei kuljeteta;

111.  katsoo, että riski haavoittuvien eläinten, joilla on vähemmän taloudellista arvoa, suojelun heikommasta tasosta, erityisesti eläinten tuotantoiän lopussa, on hyvin todellinen, ja katsoo, että tämä olisi siksi otettava huomioon säännöksiä tarkistettaessa samalla, kun olisi vältettävä näiden eläinten pitkän matkan kuljetuksia, koska niiden kuntoa ja kykyä selviytyä kuljetuksista on vaikea arvioida; katsoo, että tuotantoikänsä lopussa olevien eläinten kuljetukset olisi sallittava ainoastaan lähimpään lajille soveltuvaan teurastamoon; kehottaa komissiota edistämään aloitteita ja investointeja liikkuvien, paikallisten ja alueellisten teurastamojen verkoston parantamiseksi, jotta voidaan varmistaa, että tulevaisuudessa voidaan saavuttaa tilanne, jossa tuotantoikänsä lopussa olevien eläinten kuljettaminen teurastettaviksi kestää enintään neljä tuntia;

112.  painottaa, että jos eläimet sairastuvat tai loukkaantuvat kuljetuksen aikana, kuljettajien on välittömästi ilmoitettava asiasta eläinlääkärille, ja toteaa, että kyseisiä eläimiä ei voida pitää kuljetuskuntoisina ja ne on erotettava muista eläimistä ja niille on annettava ensiapua;

Lajit, joita asetus (EY) N:o 1/2005 ei kata riittävästi

113.  suosittelee, että komissio laatii tuoreimman tieteellisen tiedon pohjalta lainsäädäntöehdotuksia kalojen ja muiden vesieläinten tarpeista ja kuljetusmenetelmistä niiden kärsimyksen minimoimiseksi kuljetuksen aikana; korostaa, että uusiin säännöksiin olisi sisällyttävä yksityiskohtainen tarkistuslista kuljetusta edeltävää suunnittelua ja valmisteluja varten, erityisiä säännöksiä, jotka koskevat veden laadun parametreja, eläintiheyttä, käsittelyä kuormauksen ja purkamisen aikana ja eläinten hyvinvointia koskevia tarkastuksia kuljetuksen jälkeen; kehottaa komissiota varmistamaan, että sen julkaisema ohjeistus saatetaan ajan tasalle uusimman tieteellisen näytön perusteella ja että se on asetuksen (EY) N:o 1/2005 mukaista, ja kehottaa ottamaan käyttöön erityisiä vaatimuksia kalojen kaupallisia siirtoja varten; korostaa lisäksi, että olisi tarjottava erityistä kalakuljetuksia koskevaa koulutusta ja sertifiointia;

114.  kehottaa komissiota sisällyttämään asetukseen (EY) N:o 1/2005 säännöksiä sellaisten lajien suojelemiseksi asianmukaisesti, joita lainsäädäntö ei vielä riittävästi kata; muistuttaa, että ohjeet, joilla korjataan erityisesti tiettyjä lajeja koskevia lainsäädännön puutteita, eivät ole oikeudellisesti sitovia, ja kehottaa komissiota sisällyttämään niihin säännöksiä, joilla suojellaan asianmukaisesti lajeja, jotka lainsäädäntö kattaa huonosti, kuten siipikarjaa ja kaneja; kehottaa lisäksi antamaan lajikohtaisia säännöksiä seuraavissa tapauksissa, mukaan lukien tarvittaessa kuljetuksen syyn perusteella määritellyt enimmäismatka-ajat; katsoo, että siipikarjaa varten tarvitaan erityisiä kuljetuskontteja, joissa linnut voivat seisoa luonnollisessa asennossaan ja niillä on riittävästi ilmaa päänsä yläpuolella, sekä asianmukaista käsittelyä koskevat säännöt erityisesti sellaisia lintuja varten, jotka on pyydystetty ennen kuljetusta; toteaa, että asetuksessa ei ole kaneja koskevia säännöksiä, minkä vuoksi kanien kuljetukseen käytetään toisinaan epäasianmukaisesti siipikarjan kuljetuskontteja; katsoo, että siipikarjan ja kanien kuljetus olisi sallittava ainoastaan lähimpään lajille soveltuvaan teurastamoon; kehottaa komissiota edistämään aloitteita ja investointeja liikkuvien, paikallisten ja alueellisten teurastamojen verkoston parantamiseksi, jotta voidaan varmistaa, että tulevaisuudessa voidaan saavuttaa tilanne, jossa näiden eläinten kuljettaminen teurastettaviksi kestää enintään neljä tuntia;

115.  korostaa, että on kiireellisesti arvioitava uusimpia tieteellisiä tietoja lemmikkieläinten hyvinvoinnista kuljetuksen aikana; katsoo, että tarvitaan lisää lemmikkieläinten tarpeita koskevia tutkimuksia asetuksen (EY) N:o 1/2005 niiden säännösten mukaisesti, jotka koskevat EFSAn lausuntojen julkaisemista kissojen ja koirien tarpeista; kehottaa komissiota ottamaan käyttöön lemmikkieläinten kaupallisia siirtoja koskevia yksityiskohtaisia säännöksiä, jotka perustuvat nykyiseen tieteelliseen tietoon ja joissa kiinnitetään erityistä huomiota eläinten erottamiseen toisistaan ja tilavaatimuksiin, pinoamiseen, kuivikkeisiin, sopivaan lämpötilaan ja kosteuteen eläinten hyvinvoinnin varmistamiseksi sekä eläinten käsittelystä ja kuljetuksesta vastaavan henkilöstön asianmukaiseen koulutukseen;

116.  korostaa, että on kiireellisesti arvioitava uusimpia tieteellisiä tietoja hevosten hyvinvoinnista ja tarpeista kuljetuksen aikana; odottaa, että komissio ottaa nämä lajit huomioon ehdottamalla lajikohtaisia vaatimuksia tarkistettuun asetukseen (EY) N:o 1/2005;

Merikuljetuksia koskevat erityissäännökset

117.  kehottaa toteuttamaan toimenpiteitä, jotka mahdollistavat tarvittaessa siirtymisen lihan, ruhojen ja geneettisen materiaalin kauppaan ja joilla voitaisiin korvata merikuljetusten tarve; kehottaa komissiota parantamaan ja selkeyttämään merikuljetusta koskevia säännöksiä, erityisesti lupamenettelyä, järjestäjien ja eläinkuljettajien määrittelyä ja tunnistamista sekä heidän velvollisuuksiaan, jotta voidaan luoda selkeä vastuuketju ja saada aikaan avointa viestintään karjankasvattajien, eläinkuljettajien, eläinlääkäreiden ja toimivaltaisten viranomaisten välillä; kehottaa ottamaan käyttöön varoittavia toimenpiteitä, myös taloudellisia seuraamuksia, joilla estetään kuolleiden eläinten heittäminen mereen tai kuljetusreiteille aluksista aiheutuvan meren pilaantumisen ehkäisemisestä tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen (Marpol-yleissopimus) mukaisesti;

118.  kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että enintään 30 kilometrin etäisyydellä rajoista tai satamista on asianmukaiset ja riittävät tilat eläinten kuormasta purkamiseksi, ruokkimiseksi ja juottamiseksi sekä riittävän levon mahdollistamiseksi niille, millä turvataan eläinten hyvinvointi viivästysten sattuessa; kehottaa jäsenvaltioita olemaan hyväksymättä kuljetuksia, jos tällaisia tiloja ei ole;

119.  kehottaa komissiota laatimaan jäsenvaltioilta saatujen tietojen ja komission suorittaman asiaa koskevan seurannan pohjalta luettelon satamista, joissa on asianmukaiset eläintarkastustilat;

120.  kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että tällaisia tiloja todella käytetään silloin, kun kuormasta purkamista edellytetään ennen eläinten kuormaamista aluksiin, ja että eläimiä ei pidetä kuorma-autoissa pitkiä aikoja odottamassa aluksiin kuormaamista;

121.  kehottaa lisäksi jäsenvaltioita parantamaan yhteistyötä eläinkuljetusten suunnittelussa, jotta voidaan estää liiallinen odotusaika rajatarkastuksissa;

122.  toteaa, että on tarkasteltava mahdollisuuksia parantaa terveydentilaltaan erittäin korkeatasoisten jalostuseläinten merikuljetusten laatua ja antaa eläimille mahdollisuus levätä ajoneuvossa, jos niiden terveydentila saattaisi vaarantua kuormasta purkamisen vuoksi;

123.  kehottaa raja- tai satamajäsenvaltioita, jotka vastaavat kolmansiin maihin suuntautuvien maa- ja merikuljetusten valvonnasta, määräämään seuraamuksia kaikista unionin lainsäädännön rikkomuksista;

124.  katsoo, että riippumattoman eläinlääkärin pakollinen läsnäolo, joka on suhteutettu eläinten lukumäärään, on olennaisen tärkeää lepoaikoina virallisissa eläinsuojissa sekä kuormaamisen ja kuormasta purkamisen yhteydessä erityisesti pitkien matkojen kuljetuksissa; kehottaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön merimatkoja koskevia pakollisia säännöksiä, joilla varmistetaan, että aluksella on koko merimatkan ajan eläinlääkäreitä tai heidän puuttuessaan asianmukaisen pätevyyden omaava ammattihenkilö, jotta voidaan varmistaa eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevien vaatimusten täytäntöönpano ja tarjota matkan aikana apua sairaille tai loukkaantuneille eläimille aluksilla sekä mukauttaa eläinten juottaminen ja ruokinta niiden välittömiin tarpeisiin;

125.  kehottaa ottamaan käyttöön pakollisia säännöksiä, jotka koskevat tarkastusten suorittamista aluksen kuormaamisen jälkeen, jotta voidaan ehkäistä onnettomuuksia;

126.  pitää olennaisen tärkeänä riippumattoman eläinlääkärin pakollista läsnäoloa kuormaamisen aikana ja lopullisessa määräpaikassa EU:n ulkopuolisiin maihin suuntautuvien pitkien kuljetusten yhteydessä; korostaa, että eläinlääkärin läsnäolo mahdollistaa kuljetuskuntoisuuden uudelleenarvioinnin ja voi auttaa varmistamaan EU:n lainsäädännön noudattamisen ja asiaa koskevan unionin tuomioistuimen tuomion täytäntöönpanon;

Elävien eläinten kuljetukset kolmansiin maihin

127.  kehottaa jäsenvaltioita tarkastamaan kaikki kuljetukset kuormauspaikassa ja saavuttaessa lopulliseen määräpaikkaan, kun kyse on EU:n ulkopuolisiin maihin suuntautuvista pitkistä kuljetuksista, ja arvioimaan niitä huolellisesti, jotta voidaan kehittää tarkastusmenettelyjä, jotka kattavat esimerkiksi matkan keston ajalle varatun rehun ja veden määrän, eläimille varatun tilan ja sen korkeuden, juomalaitteiden laadun, sijainnin ja asianmukaisen toiminnan kuljetettavien eläinten tarpeiden mukaisesti sekä kuivikkeiden laadun ja jotta voidaan varmistaa, että kuormaan otetaan vain kuljetuskuntoisia eläimiä; kehottaa komissiota ryhtymään toimiin sellaisia jäsenvaltioita vastaan, jotka hyväksyvät elävien eläinten viennin, vaikka unionin tuomioistuimen asiassa C-424/13(9) antaman tuomion täytäntöönpanoa ei voida taata;

128.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita keräämään kattavia tietoja ja sisällyttämään asetuksen (EY) N:o 1/2005 tarkistamiseen vaatimuksen laatia raportteja eläinten terveydentilasta ja kuolleisuudesta saavuttaessa määräpaikkaan;

129.  vaatii erityisesti eläinkuljetuksille tarkoitetun ensisijaisen kaistan luomista ja toteuttamista kaikilla ulkorajoilla sekä EU:n sisärajoilla, mukaan lukien riittävät lepotilat kuljetettavien eläinten tarpeiden mukaisesti, jotta voidaan lyhentää matkan pituutta ja poistaa odotusajat, minimoida mahdollisimman paljon viivästyksiä, jotka voivat vaikuttaa kielteisesti eläinten hyvinvointiin, ja lyhentää matkan kokonaiskestoaikaa; suosittelee, että asiakirjat lähetetään etukäteen sähköisessä muodossa vastaanottaville viranomaisille;

130.  muistuttaa, että elävien eläinten kuljetukset kolmansiin maihin olisi sallittava vasta sitten, kun toimivaltainen viranomainen on saanut varmuuden, että toimitettu reittisuunnitelma on täytetty asianmukaisesti, ja saanut realistista ja todistettavissa olevaa näyttöä ja varmuuden siitä, että asetusta (EY) N:o 1/2005 sovelletaan tosiallisesti siihen asti, kunnes lopullinen määräpaikka on saavutettu, myös EU:n ulkopuolella suoritettavilla matkaosuuksilla, unionin tuomioistuimen asiassa C-424/13 antaman tuomion mukaisesti; kehottaa siksi komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että EU:ssa sovellettavia sääntöjä sovelletaan myös unionista lähteviin eläinkuljetuksiin; panee merkille, että eräät maat tai alueet ovat viime aikoina puolustaneet päätöstään rajoittaa pitkiä eläinkuljetuksia erityisesti elävien eläinten viennin ja tiettyjen eläinluokkien kuljetuksen osalta erityisesti silloin, kun kuljetukset edellyttävät 24 tunnin pysähdystä, koska kolmansissa maissa ei ole tarkastusasemia;

131.  kehottaa komissiota laatimaan luettelon kolmansista maista, jotka soveltavat vähintään yhtä suojaavia sääntöjä kuin EU:ssa sovelletaan ja joihin elävien tuotantoeläinten vienti voidaan sallia suoraan kansainvälisen sopimuksen perusteella; kehottaa samalla komissiota puuttumaan siihen, että EU:n ulkopuoliset maat käyttävät sertifiointejaan, joiden mukaan ne saavat toimia kauttakulkukeskuksina, kuljettaakseen eläimiä muihin kuin sertifioituihin kolmansiin maihin; kehottaa komissiota ottamaan muita tapauksia varten käyttöön sertifioidun valvontajärjestelmän, jolla varmistetaan EU:n lainsäädännön noudattaminen matkan kaikissa osissa, jos kuljetus suuntautuu kolmansiin maihin; kehottaa tässä yhteydessä komissiota arvioimaan esimerkkejä parhaista käytännöistä, jotka koskevat sertifiointi- ja tarkastusvälineitä, jotta varmistetaan jäljitettävyys ja hyvinvointi elävien eläinten kuljetuksissa kolmansiin maihin;

132.  toteaa, että tällä hetkellä ei ole käytössä valvontajärjestelmää kolmansiin maihin tapahtuvia kuljetuksia varten, mikä johtaa tilanteisiin, joissa eläinten viennissä kolmansiin maihin usein jätetään noudattamatta asetusta (EY) N:o 1/2005 ja rikotaan unionin tuomioistuimen asiassa C-424/13 antamaa tuomiota; kehottaa sallimaan eläinten kuljetuksen EU:n ja kolmansien maiden välillä vain, jos unionin tuomioistuimen asiassa C-424/13 antamassa tuomiossa vahvistetut eurooppalaiset normit voidaan varmistaa;

133.  kehottaa komissiota pyrkimään kahdenvälisissä kauppaneuvotteluissa eläinten hyvinvointia koskevien yhdenmukaisten normien noudattamiseen EU:n ja EU:n ulkopuolisten maiden välisten kuljetusten aikana, jotta eurooppalaiset karjankasvattajat eivät joutuisi epäreilun kilpailun uhreiksi;

134.  toteaa, että on vahvistettava yhteistyötä ja viestintää kolmansien maiden kanssa erityisesti keskinäisen avunannon ja nopean tietojenvaihdon osalta sekä toteutettava erilaisia aloitteita tietoisuuden lisäämiseksi ja EU:n normien täytäntöönpanon edistämiseksi kolmansissa maissa, varsinkin EU:hun tuotavan lihan tai eläintuotteiden osalta;

135.  suosittelee, että komissio antaa tarkastajilleen, joihin kuuluu eläinlääkäreitä ja teknisiä insinöörejä, tehtäväksi tehdä perusteellisia tarkastuksia ja arviointeja, jotta voidaan laatia keskitetty, tarkastettu ja akkreditoitu luettelo kolmansissa maissa käytettävissä olevista lepotiloista asetuksen (EY) N:o 1/2005 vaatimusten mukaisesti; kehottaa jäsenvaltioita olemaan hyväksymättä tulevaisuudessa reittisuunnitelmia, jos ei ole annettu vahvistusta siitä, että ehdotetut lepotilat todella sisältyvät edellä mainittuun luetteloon ja siten varmistettu, että eläinten kuormasta purkamiselle on tarvittavat edellytykset; korostaa lisäksi, että kutakin lepopaikkaa koskeva varausvahvistus on välttämätön sen varmistamiseksi, että kaikille kuljetussuunnitelmassa yksilöidyille eläimille on riittävästi tilaa;

136.  toteaa, että on tarkasteltava mahdollisuuksia parantaa terveydentilaltaan erittäin korkeatasoisten jalostuseläinten kuljetusten laatua ja antaa eläimille mahdollisuus levätä ajoneuvossa, jos niiden terveydentila saattaisi vaarantua kuormasta purkamisen vuoksi;

137.  katsoo, että ulkomaisen avun ja kansainvälisen yhteistyön rahoitustuen lisääminen on olennaisen tärkeää erityisesti niitä kolmansia maita varten, joissa tarvitaan suurempia investointeja esimerkiksi ruhojen jäähdyttämiseen tai sukusolujen ja alkioiden käsittelyyn;

138.  pitää erityisen tärkeänä, että kaikissa EU:n kauppasopimuksissa on täytäntöönpanokelpoiset kauppaa ja kestävää kehitystä koskevat luvut, sillä näin taataan, että esitetyt tiukemmat sääntelytavoitteet ovat johdonmukaisia EU:n kauppapolitiikan kanssa ja että EU:n kanssa kauppasopimuksia allekirjoittaneet kolmannet maat noudattavat niitä; korostaa, että myös kauppaa ja kestävää kehitystä koskevissa luvuissa olisi otettava huomioon vastaavat tuotantovaatimukset, erityisesti eläinten hyvinvoinnin osalta;

139.  kehottaa komissiota edistämään EU:n kauppapolitiikan avulla asetuksen (EY) N:o 1/2005 noudattamista EU:n ulkopuolella sekä säilyttämään samalla tavoitteen luoda talouskasvua ja työpaikkoja EU:ssa ja takaamaan, että noudattamisesta aiheutuvat kustannukset eivät vaikuta suhteettomasti EU:n yrityksiin;

140.  vaatii, että eläinten suojelua ja hyvinvointia koskevat EU:n standardit on otettava huomioon myös tuotaessa eläimiä kolmansista maista, jotta voidaan taata eurooppalaisten tuottajien kilpailukyky;

Raportointi

141.  vaatii, että kaikkien jäsenvaltioiden on raportoitava komissiolle vuosittain EU:ssa kuljetettujen ja EU:n ulkopuolelle vietyjen eläinlajien määristä, kyseisten kuljetusten aikana suoritetuista tarkastuksista, joista on toimitettava näyttöä, kuljetusten aikana havaituista rikkomuksista, joista on toimitettava näyttöä, ja jäsenvaltioiden suorittamista jatkotoimista; toteaa, että komission olisi asetettava raportti julkisesti saataville kahden kuukauden kuluessa siitä, kun jäsenvaltio on sen toimittanut;

142.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita raportoimaan parlamentille vuosittain toimenpiteistä, joita ne ovat toteuttaneet eläinten suojelemiseksi ja niiden hyvinvoinnin parantamiseksi kuljetusten aikana;

o
o   o

143.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän suosituksen ja tutkintavaliokunnan lopullisen mietinnön neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1) EYVL L 113, 19.5.1995, s. 1. (2) EUVL L 239 I, 24.7.2020, s. 1. (3) EUVL L 3, 5.1.2005, s. 1. (4) 14. marraskuuta 2018 annettu Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus nro 31/2018 ”Eläinten hyvinvointi EU:ssa: kunnianhimoisten tavoitteiden ja käytännön tason täytäntöönpanon välisen kuilun umpeen kurominen”. (5) EFSA, ”Animal transport: help us prepare our assessment”, 15. huhtikuuta 2021. (6) Ks. yhteisöjen tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 14.10.2004, Euroopan yhteisöjen komissio v. Alankomaiden kuningaskunta, C-113/02, ECLI:EU:C:2004:616 ja yhteisöjen tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 8.5.2008, Danske Svineproducenter v. Justitsministeriet, C-491/06, ECLI:EU:C:2008:263. (7) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/625, annettu 15. maaliskuuta 2017, virallisesta valvonnasta ja muista virallisista toimista, jotka suoritetaan elintarvike- ja rehulainsäädännön ja eläinten terveyttä ja hyvinvointia, kasvien terveyttä ja kasvinsuojeluaineita koskevien sääntöjen soveltamisen varmistamiseksi (EUVL L 95, 7.4.2017, s. 1). (8) Komission terveyden ja elintarviketurvallisuuden, terveyden ja elintarvikkeiden tarkastuksen ja analysoinnin pääosasto, yksikkö F2: eläimet, kansallisten yhteyspisteiden verkostoasiakirja ”Network document on livestock vessels”, 2020. (9) Unionin tuomioistuimen tuomio (viides jaosto) 23. huhtikuuta 2015, asia C-424/13, Zuchtvieh-Export vs. Stadt Kempten, ECLI:EU:C:2015:259.