Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2021/2066(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A9-0012/2022

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A9-0012/2022

Keskustelut :

PV 15/02/2022 - 15
PV 15/02/2022 - 17
CRE 15/02/2022 - 15
CRE 15/02/2022 - 17

Äänestykset :

PV 16/02/2022 - 10
CRE 16/02/2022 - 10
PV 17/02/2022 - 2
CRE 17/02/2022 - 2

Hyväksytyt tekstit :

P9_TA(2022)0042

Hyväksytyt tekstit
PDF 179kWORD 57k
Torstai 17. helmikuuta 2022 - Strasbourg
Korruptio ja ihmisoikeudet
P9_TA(2022)0042A9-0012/2022

Euroopan parlamentin suositus 17. helmikuuta 2022 neuvostolle ja komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle korruptiosta ja ihmisoikeuksista (2021/2066(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon korruption vastaisen Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen, joka tuli voimaan 14. joulukuuta 2005,

–  ottaa huomioon ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen ja YK:n julistuksen ihmisoikeuksien puolustajista,

–  ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan,

–  ottaa huomioon kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen sekä taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen,

–  ottaa huomioon ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen (Euroopan ihmisoikeussopimus),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan,

–  ottaa huomioon kansainvälisissä liikesuhteissa tapahtuvan ulkomaisiin virkamiehiin kohdistuvan lahjonnan torjuntaa koskevan Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) yleissopimuksen, lahjonnan torjunnan jatkamista koskevan vuonna 2009 annetun neuvoston suosituksen ja ulkomaisiin virkamiehiin kohdistuvien lahjusten verovähennyskelpoisuutta koskevan vuonna 1996 annetun suosituksen sekä muut asiaan liittyvät asiakirjat,

–  ottaa huomioon OECD:n vuonna 2010 julkaiseman raportin ”Post-Public Employment: Good practices for preventing Conflict of Interest”,

–  ottaa huomioon vuonna 1997 tehdyn yleissopimuksen sellaisen lahjonnan torjumisesta, jossa on osallisina Euroopan yhteisöjen virkamiehiä tai Euroopan unionin jäsenvaltioiden virkamiehiä(1),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin neuvoston 18. marraskuuta 2020 hyväksymän ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevan EU:n toimintasuunnitelman 2020–2024,

–  ottaa huomioon ihmisoikeuksien puolustajia koskevat EU:n suuntaviivat sellaisina kuin ne hyväksyttiin yleisten asioiden neuvoston 2914. kokouksessa 8. joulukuuta 2008,

–  ottaa huomioon kestävän kehityksen tavoitteet, jotka on vahvistettu YK:n 25. syyskuuta 2015 antamassa päätöslauselmassa kestävän kehityksen toimintaohjelmasta ”Transforming our world: the 2030 Agenda for Sustainable Development”, mukaan lukien tavoitteen 16, joka koskee korruption torjuntaa,

–  ottaa huomioon 8. marraskuuta 2013 hyväksytyn Euroopan investointipankin (EIP) kertomuksen ”Väärinkäytösten torjunta ja ehkäisy Euroopan investointipankin toiminnassa” (EIP:n petostentorjuntapolitiikka),

–  ottaa huomioon yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevat YK:n suuntaviivat: Implementing the United Nations ‘Protect, Respect and Remedy’ Framework,

–  ottaa huomioon OECD:n toimintaohjeet monikansallisille yrityksille (2011) ja sen korruption torjuntaa varten kehittämät normit,

–  ottaa huomioon neuvoston 20. kesäkuuta 2016 antamat päätelmät yritystoiminnasta ja ihmisoikeuksista,

–  ottaa huomioon rajoittavista toimenpiteistä vakavien ihmisoikeusloukkausten ja -rikkomusten torjumiseksi 7. joulukuuta 2020 annetun neuvoston asetuksen (EU) 2020/1998(2),

–  ottaa huomioon 8. heinäkuuta 2021 antamansa päätöslauselman EU:n maailmanlaajuisesta ihmisoikeuspakotejärjestelmästä (EU:n Magnitski-laki)(3),

–  ottaa huomioon Yhdistyneen kuningaskunnan säännökset ”The Global Anti-Corruption Sanctions Regulations 2021” ja ”General principles to compensation beyond victims (including affected States) in bribery, corruption and economic crime case”,

–  ottaa huomioon, että Ranskan parlamentti on hyväksynyt uudet sitovat säännökset takavarikoidun varastetun omaisuuden palauttamisesta alkuperämaiden väestölle,

–  ottaa huomioon 10. maaliskuuta 2021 antamansa päätöslauselman suosituksista komissiolle yritysten huolellisuusvelvoitteesta ja vastuuvelvollisuudesta(4),

–  ottaa huomioon 17. joulukuuta 2020 antamansa päätöslauselman yritysten kestävästä hallinnoinnista(5),

–  ottaa huomioon 19. toukokuuta 2021 antamansa päätöslauselman ilmastonmuutoksen vaikutuksista ihmisoikeuksiin ja ympäristönsuojelijoiden roolista siinä(6),

–  ottaa huomioon 25. marraskuuta 2020 antamansa päätöslauselman covid-19-pandemian ulkopoliittisista seurauksista(7),

–  ottaa huomioon 13. syyskuuta 2017 antamansa päätöslauselman korruptiosta ja ihmisoikeuksista kolmansissa maissa(8),

–  ottaa huomioon 25. lokakuuta 2016 antamansa päätöslauselman yritysten vastuusta kolmansissa maissa tehdyistä vakavista ihmisoikeusrikkomuksista(9),

–  ottaa huomioon 8. heinäkuuta 2015 antamansa päätöslauselman veronkierrosta ja verovilpistä haasteina kehitysmaiden hallinnolle, sosiaaliturvalle ja kehitykselle(10),

–  ottaa huomioon 8. lokakuuta 2013 antamansa päätöslauselman korruptiosta julkisella ja yksityisellä sektorilla ja sen vaikutuksista ihmisoikeuksiin kolmansissa maissa(11),

–  ottaa huomioon rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen 30. toukokuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/843(12) sekä 20. heinäkuuta 2021 annetun komission lainsäädäntöehdotuspaketin rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevien EU:n sääntöjen vahvistamiseksi,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 83 artiklan 1 kohdan, joka koskee rajatylittäviä rikoksia, korruptio mukaan luettuna, ja joiden osalta EU voi vahvistaa yhteisiä sääntöjä direktiivien avulla,

–  ottaa huomioon 3. huhtikuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/42/EU rikoksentekovälineiden ja rikoshyödyn jäädyttämisestä ja menetetyksi tuomitsemisesta Euroopan unionissa(13),

–  ottaa huomioon säännöistä, joilla helpotetaan rahoitus- ja muiden tietojen käyttöä tiettyjen rikosten ennalta estämistä, paljastamista, tutkimista tai niihin liittyviä syytetoimia varten, ja neuvoston päätöksen 2000/642/YOS kumoamisesta 20. kesäkuuta 2019 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/1153(14),

–  ottaa huomioon lahjontaa koskevat Euroopan neuvoston rikos- ja siviilioikeudelliset yleissopimukset ja muut Euroopan neuvoston elinten hyväksymät oikeudelliset välineet ja poliittiset suositukset, mukaan luettuina yhteiset säännöt korruption torjumiseksi poliittisten puolueiden ja vaalikampanjoiden rahoittamisessa, sekä Euroopan neuvoston ministerikomitean päätöslauselmat (98) 7 ja (99) 5, jotka hyväksyttiin 5. toukokuuta 1998 ja 1. toukokuuta 1999 ja joilla perustettiin lahjonnan vastainen valtioiden ryhmä (GRECO),

–  ottaa huomioon Euroopan neuvoston ministerikomitean 6. marraskuuta 1997 antaman päätöslauselman (97) 24 lahjonnan torjuntaa ohjaavista kahdestakymmenestä periaatteesta,

–  ottaa huomioon GRECOn 15. huhtikuuta 2020 antaman lausunnon korruptioriskeistä ja hyödyllisistä oikeudellisista viittauksista covid-19-pandemian yhteydessä,

–  ottaa huomioon Euroopan tason poliittisten puolueiden ja Euroopan tason poliittisten säätiöiden perussäännöstä ja rahoituksesta 22. lokakuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/2014(15),

–  ottaa huomioon YK:n yleiskokouksen 2. kesäkuuta 2021 korruption vastaisen erityisistuntonsa yhteydessä hyväksymän poliittisen julistuksen ”Our common commitment to effectively addressing challenges and implementing measures to prevent and combat corruption and strengthen international cooperation” sekä EU:n panoksen 17. joulukuuta 2019 pidetyn korruptiota käsitelleen YK:n yleiskokouksen erityisistunnon päätösasiakirjaan,

–  ottaa huomioon ihmisoikeuksia, monikansallisia yhtiöitä ja muita liikeyrityksiä käsittelevän YK:n työryhmän 17. kesäkuuta 2020 antaman raportin ”Connecting the business and human rights and the anti-corruption agendas”,

–  ottaa huomioon kansallisista ihmisoikeusinstituutioista 17. joulukuuta 2015 annetun YK:n yleiskokouksen päätöslauselman ja kansallisista ihmisoikeusinstituutioista 29. syyskuuta 2016 annetun ihmisoikeusneuvoston päätöslauselman,

–  ottaa huomioon 21. huhtikuuta 2020 annetun YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston (OHCHR) raportin valtioiden kohtaamista haasteista ja parhaista käytännöistä ihmisoikeuksien sisällyttämisessä niiden kansallisiin korruptiontorjuntastrategioihin ja -politiikkoihin, mukaan lukien ne, jotka kohdistuvat valtiosta riippumattomiin toimijoihin, kuten yksityiseen sektoriin,

–  ottaa huomioon 15. huhtikuuta 2016 annetun YK:n ihmisoikeusvaltuutetun raportin parhaista käytännöistä korruption kaikkien ihmisoikeuksien toteutumiseen kohdistuvien kielteisten vaikutusten torjumiseksi ja 5. tammikuuta 2015 annetun YK:n ihmisoikeusneuvoston neuvoa-antavan komitean loppuraportin korruption kielteisistä vaikutuksista ihmisoikeuksien toteutumiseen,

–  ottaa huomioon YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston suuntaviivat varallisuuden takaisinhankintaa koskevasta ihmisoikeuskehyksestä,

–  ottaa huomioon YK:n Global Compact -aloitteen yleismaailmallisia ihmisoikeuksia, työtä, ympäristöä ja korruption torjuntaa koskevien strategioiden ja toimenpiteiden koordinoinnista,

–  ottaa huomioon rahanpesunvastaisen toimintaryhmän suositukset,

–  ottaa huomioon Transparency International -järjestön vuosittaisen korruptioindeksin,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 118 artiklan,

–  ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön (A9-0012/2022),

A.  ottaa huomioon, että korruptio helpottaa, pitää yllä ja institutionalisoi ihmisoikeusloukkauksia, heikentää ihmisoikeuksien noudattamista ja täytäntöönpanoa; ottaa huomioon, että korruptio on SEUT 83 artiklan 1 kohdassa lueteltu rikos, joka edellyttää yhteistä määritelmää ja lähestymistapaa sen erityisen vakavan luonteen ja rajatylittävän ulottuvuuden vuoksi;

B.  ottaa huomioon, että korruptio vaikuttaa suhteettomasti yhteiskunnan heikoimmassa asemassa oleviin ja syrjäytyneimpiin yksilöihin ja ryhmiin ja riistää heiltä, erityisesti naisilta, yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua politiikkaan, saada peruspalveluja, julkisia palveluja ja oikeussuojaa, hyödyntää luonnonvaroja sekä saada työtä, koulutusta, terveydenhuoltoa ja asunto, ottaa huomioon, että korruptio pahentaa köyhyyttä ja eriarvoisuutta, koska siinä käytetään väärin vaurautta ja julkisia hyödykkeitä ja vahingoitetaan samalla luonnonympäristön suojelua ja ympäristön kestävyyttä;

C.  ottaa huomioon, että korruptio on monimutkainen ja maailmanlaajuinen ilmiö, jota esiintyy kaikissa maailman maissa niiden taloudellisista ja poliittisista järjestelmistä huolimatta; ottaa huomioon, että korruption torjunta edellyttää kansainvälistä yhteistyötä ja on olennainen osa kansainvälisiä sitoumuksia ihmisoikeuksien kunnioittamiseksi, maapallon suojelemiseksi ja sen varmistamiseksi, että kaikki ihmiset voivat nauttia rauhasta ja vauraudesta vuoteen 2030 mennessä YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden puitteissa, erityisesti tavoitteen 16, jossa keskitytään edistämään oikeudenmukaisia, rauhanomaisia ja osallistavia yhteiskuntia ja velvoitetaan kansainvälinen yhteisö tehostamaan varastetun omaisuuden takaisinperintää ja palauttamista;

D.  ottaa huomioon, että korruptioon liittyy tyypillisesti muun muassa vallan väärinkäyttöä, vastuuvelvollisuuden puutetta, oikeudenkäytön estämistä, epäasianmukaisen vaikutusvallan käyttöä, syrjinnän institutionalisointia, klientelismiä, sääntelyvallan kaappaamista, nepotismia, kleptokratioiden muodostumista ja markkinamekanismien vääristymistä, samalla kun se usein kytkeytyy järjestäytyneeseen rikollisuuteen ja sitä helpottaa riittämätön avoimuus ja tiedon saatavuus; toteaa, että lisääntyvä autoritaarisuus ja epädemokraattisten hallitusten esiinmarssi luovat hedelmällistä maaperää korruptiolle, jonka torjuminen edellyttää kansainvälistä yhteistyötä samanmielisten demokratioiden kanssa; ottaa huomioon, että korruptio altistaa maat ulkomaiselle pahantahtoiselle vaikuttamiselle ja vahingoittaa entisestään demokraattisia instituutioita;

E.  ottaa huomioon, että maat, yhteisöt, yritykset tai yksityishenkilöt voivat joutua korruption uhreiksi, erityisesti ne, jotka tutkivat korruptiotapauksia sekä ilmoittavat, nostavat syytteitä ja antavat tuomioita niistä ja jotka ovat suuremmassa vaarassa ja tarvitsevat tehokasta suojelua; ottaa huomioon, että korruptioraportointi on toimittajien murhien yleisin syy ja toimittajien suojelukomitean mukaan viisi korruptiota tutkivaa toimittajaa oli saanut surmansa lokakuuhun 2021 mennessä; ottaa huomioon, että väärinkäytösten paljastajien suojelu kostotoimilta sekä tehokkaan oikeussuojan ja turvallisten ilmoitusmenettelyjen tarjoaminen heille julkisella ja yksityisellä sektorilla ovat olennainen osa korruption torjuntaa; katsoo, että kaikkien korruption vastaisten toimien on oltava ihmisoikeusnormien mukaisia;

F.  ottaa huomioon, että korruptio heikentää hallintoa ja yleisten palvelujen laatua, heikentää demokraattisten instituutioiden tehokkuutta ja vaikuttavuutta ja yritysten hallintoa, heikentää keskinäistä valvontajärjestelmää ja demokratian periaatteita, heikentää oikeusvaltioperiaatetta, syövyttää kansalaisten luottamusta ja haittaa kestävää kehitystä ja johtaa syyllisten rankaisemattomuuteen, vallanpitäjien laittomaan vaurastumiseen ja siihen, että nämä takertuvat valtaan välttääkseen syytteet; toteaa, että riippumattoman oikeusjärjestelmän puuttuminen heikentää oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamista; ottaa huomioon, että korruptio on merkittävä konfliktien liikkeellepaneva voima ja tekijä erityisesti kehitysmaissa ja horjuttaa rauhanrakentamispyrkimyksiä ja aiheuttaa valtavia ihmisoikeusloukkauksia ja joissakin tapauksissa ihmishenkien menetyksiä; ottaa huomioon, että verokeitaat ja veroparatiisit sekä taloudelliset ja oikeudelliset toimijat, joista monet toimivat Euroopassa, helpottavat ja edistävät laittomia rahavirtoja kehitysmaista; ottaa huomioon, että tällaisten rikosten tutkinta ja syytteeseenpano on hyvin vähäistä;

G.  ottaa huomioon, että politiikassa esiintyvät korruptoituneet käytännöt, kuten vaalivilppi, poliittisten kampanjoiden ja poliittisten puolueiden laiton rahoitus ja tuttavien suosiminen heikentävät kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia osallistua julkisiin asioihin, äänestää ja tulla valituksi julkiseen tehtävään ja heikentävät luottamusta poliittisiin puolueisiin, vaaleilla valittuihin edustajiin, demokraattisiin prosesseihin ja hallituksiin, mikä heikentää demokraattista legitimiteettiä ja kansalaisten luottamusta politiikkaan; ottaa huomioon, että tehokkaan sääntelyn puuttuessa poliittisten kampanjoiden rahoitus ja puoluerahoitus ovat erityisen alttiita korruptioriskeille ja että erityisesti yksityiset toimijat ja ulkomaiset valtiot hyödyntävät niitä kaikkialla maailmassa käyttääkseen vaikutusvaltaa ja sekaantuakseen vaaleihin, kansanäänestyskampanjoihin ja yhteiskunnalliseen keskusteluun; ottaa huomioon, että jotkut ulkovallat ja valtiosta riippumattomat toimijat käyttävät korruptiota ulkopoliittisena välineenä estääkseen etenemistä kohti toimivia demokratioita ja panevat yhä enemmän täytäntöön eliitin kaappausta ja virkamiesten värväämistä hyödyntäviä strategioita sekä EU:ssa että maailmanlaajuisesti edistääkseen etujaan lainsäädännöllisissä ja poliittisissa prosesseissa;

H.  ottaa huomioon, että joissakin maissa meneillään oleva covid-19-kriisi on pahentanut korruptioon liittyviä ihmisoikeusrikkomuksia, sillä maissa, joissa korruptio on suurempaa, covid-19-kuolemien määrä on suurempi ja kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevat yhteisöt kärsivät suhteettomasti; ottaa huomioon, että korruptio rajoittaa ihmisoikeuksien, perusvapauksien ja kohtuullisen elintason toteutumista, sillä se heikentää valtioiden kykyä tarjota ja jakaa oikeudenmukaisesti julkisia terveyspalveluja tai rokotteita; ottaa huomioon, että lääkkeet ja lääkinnälliset laitteet ovat erityisen korruptioalttiita; ottaa huomioon, että monet hallitukset ovat käyttäneet väärin covid-19-kriisiin liittyviä hätätilavaltuuksia keskittääkseen valtaansa ja tehostaakseen tukahduttamistoimia, jotka kohdistuvat toimittajiin, väärinkäytösten paljastajiin ja kansalaisjärjestöihin, jotka pyrkivät korruption paljastamiseen;

I.  ottaa huomioon, että EU:n ulkoinen uskottavuus riippuu myös sen jäsenvaltioissa ja EU:n tasolla toteutettavista tehokkaista korruption vastaisista toimista; ottaa huomioon, että useat EU:n jäsenvaltiot ovat korkealla vero-oikeusverkoston vuoden 2020 rahoitussalaisuusindeksissä, jossa oikeudenkäyttöalueet sijoittuvat niiden salassapidon ja offshore-toiminnan laajuuden mukaan; ottaa huomioon, että jäsenvaltioissa havaittiin puutteita verotusta koskevaa avoimuutta ja tietojenvaihtoa käsittelevän OECD:n maailmanlaajuisen foorumin ja rahanpesunvastaisen toimintaryhmän suorittamissa arvioinneissa; katsoo, että EU:n jäsenvaltioiden olisi lisättävä tiedotusvälineiden omistajuuden avoimuutta;

J.  ottaa huomioon, että joissakin jäsenvaltioissa käytössä olevia sijoittajien kansalaisuus- ja oleskelujärjestelyjä käytetään väärin rahanpesuun tai korruptiosta saatujen varojen salaamiseen; ottaa huomioon, että monessa jäsenvaltiossa on sääntöjä, joilla estetään lainsäätäjien ja virkamiesten sopimaton vaikuttaminen ja korruptio, mukaan lukien entiset virkamiehet, joilla on keskeinen rooli korruptiotoimien ehkäisemisessä, havaitsemisessa ja seurannassa, mutta nämä säännöt pannaan täytäntöön vain osittain, kun taas EU:n tasolla yhdenmukaistetut säännöt ovat riittämättömiä ja niitä on vahvistettava;

K.  ottaa huomioon, että YK:n yleiskokous tunnusti 2. kesäkuuta 2021 antamassaan poliittisessa julistuksessa vastuunsa ja tarpeen toteuttaa kiireellisiä toimia korruption torjumiseksi ja sitoutui tehostamaan ehkäiseviä toimia ja noudattamaan monenvälistä lähestymistapaa korruption torjumiseksi erityisesti covid-19-pandemian vuoksi;

L.  ottaa huomioon, että EU tukee kolmansia maita niiden korruption torjunnassa paitsi teknisen avun, diplomaattisten toimien ja rahoitustuen sekä monenvälisten foorumien kautta myös ulkoista toimintaa koskevien EU:n lainsäädännön ja normien, suuntaviivojen ja kehysten avulla;

M.  ottaa huomioon, että neuvosto on sitoutunut torjumaan korruptiota ihmisoikeuksia koskevassa EU:n toimintasuunnitelmassa 2020–2024 tukemalla kattavasti julkishallinnon uudistusta, tehokkaita korruptiontorjuntastrategioita ja oikeudellisia kehyksiä, mukaan lukien väärinkäytösten paljastajien ja todistajien suojelu, erityiselimet, parlamentit, riippumattomat tiedotusvälineet ja kansalaisjärjestöt, sekä tukemalla korruption vastaisen YK:n yleissopimuksen (UNCAC) ratifiointia ja täytäntöönpanoa; ottaa huomioon, että EU:n ulkoinen uskottavuus riippuu myös sen jäsenvaltioissa toteutettavista tehokkaista korruption vastaisista toimista;

N.  ottaa huomioon, että yksityisellä sektorilla ja liikeyrityksillä, erityisesti monikansallisilla yrityksillä ja pankkiyhteisöillä, voi olla keskeinen rooli korruption torjunnassa maailmanlaajuisesti ja sen ihmisoikeusvaikutusten vähentämisessä; ottaa huomioon, että pankkiyhteisöt voivat merkittävästi auttaa havaitsemaan rahanpesua, terrorismin rahoitusta ja muuta korruptioon liittyvää laitonta toimintaa, mikä korostaa, että on tärkeää luoda tuloksellisia yhteistyösuhteita valtion instituutioiden ja yksityisen sektorin välille;

O.  katsoo, että pakollinen yritysten huolellisuusvelvoitetta koskeva lainsäädäntö on välttämätön keino ehkäistä, ratkaista ja korjata tehokkaasti ihmisoikeus- ja ympäristörikkomuksia maailmanlaajuisesti koko toimitusketjussa eikä se saisi vaikuttaa kielteisesti pieniin ja keskisuuriin yrityksiin (pk-yrityksiin); katsoo, että UNCACin määräysten olisi oltava osa huolellisuusvelvoitetta, josta säädetään tulevassa asiaa koskevassa komission ehdotuksessa;

P.  ottaa huomioon, että EU:n maakohtaiset pakotejärjestelmät mahdollistavat jo kohdennetut toimenpiteet sellaisia henkilöitä ja yhteisöjä vastaan, jotka ovat vastuussa demokratian ja oikeusvaltion heikentämisestä, mukaan lukien julkisia varoja koskevat vakavat taloudelliset väärinkäytökset siltä osin kuin toimet kuuluvat UNCACin soveltamisalaan; ottaa huomioon, että EU:n maailmanlaajuisen ihmisoikeuspakotejärjestelmän (EU:n Magnitsky-laki) hyväksyminen on olennainen lisä EU:n välineistöön; ottaa huomioon, että parlamentti on toistuvasti pyytänyt laajentamaan sen soveltamisalaa siten, että siihen sisällytetään nimenomaisesti korruptio, jotta voidaan torjua tehokkaasti kaikkia ihmisoikeusloukkauksia rikoksen luonteesta riippumatta ja luoda täydentävä järjestelmä niitä tapauksia varten, joissa korruptiota ei oteta huomioon nykyisen järjestelmän tarkistuksessa; ottaa huomioon, että myös Yhdysvallat, Kanada ja Yhdistynyt kuningaskunta ovat ottaneet käyttöön vastaavia korruptionvastaisia pakotejärjestelmiä;

1.  suosittaa neuvostolle ja komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, että nämä

  

Kohti EU:n globaalia korruptiontorjuntastrategiaa

   a) tunnustavat korruption ja ihmisoikeuksien välisen yhteyden ja sen, että korruptio on valtava este kaikkien ihmisoikeuksien toteutumiselle; omaksuvat siksi ihmisoikeuksiin perustuvan lähestymistavan korruption torjunnassa siten, että korruption uhrit ovat sen ytimessä, ja asettavat korruption torjunnan kaikkien ihmisoikeuksia, demokratiaa ja oikeusvaltiota edistävien EU:n toimien ja politiikkojen keskiöön kaikkialla maailmassa; puuttuvat korruptioon globaalina ilmiönä, joka edellyttää tehokkaita korruptiontorjuntaelimiä, ennaltaehkäiseviä mekanismeja ja kansainvälistä sääntelykehystä sekä varallisuuden takaisin hankintaa ja rikosoikeudellisia syytetoimia EU:ssa; aloittavat kansainvälisesti tunnustetun korruption määritelmän valmistelun käyttäen ohjenuorana UNCACia; tunnustavat, että korruption torjunta edellyttää yhteisiä maailmanlaajuisia toimia ja tiiviimpää yhteistyötä korruption torjuntaa ja ihmisoikeuksia käsittelevien asiantuntijoiden välillä; edistävät EU:n, sen jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välistä yhteistyötä erityisesti oikeudellisen yhteistyön ja poliisiyhteistyön sekä tietojenvaihdon tasolla, jotta voidaan vaihtaa korruption torjunnan hyviä käytäntöjä ja tehokkaita välineitä;
   b) tunnustavat, että avoimuus on kaikkien korruption vastaisten strategioiden kulmakivi; vaativat näin ollen poistamaan liialliset salassapitovelvollisuutta koskevat säännöt asianomaisilla aloilla, erityisesti rahoitusalalla, ja edistävät automaattista tietojenvaihtoa veropetoksista ja veronkierrosta sekä monikansallisten yritysten julkista maakohtaista raportointia ja yritysten tosiasiallisia omistajia ja edunsaajia koskevia julkisia rekistereitä; omaksuvat veroparatiisien suhteen nollatoleranssin, koska niiden avulla laittomat rahavirrat voidaan helposti naamioida;
   c) tunnustavat, että maailmassa on vallalla suuntaus kohti demokratioiden taantumista ja kleptokratioiden nousua ja että näiden välillä on luontainen yhteys, joka johtuu myös oligarkkien roolista joissakin maissa; omaksuvat monenvälisillä foorumeilla johtavan roolin, jotta voidaan muodostaa demokratioiden koalitio kleptokratioiden ja autoritaarisuuden maailmanlaajuisen uhan torjumiseksi;
   d) muotoilevat kattavan, johdonmukaisen ja tehokkaan EU:n tason ja maailmanlaajuisen korruptiontorjuntastrategian tarkastelemalla EU:n välineistön olemassa olevia korruptiontorjuntavälineitä ja hyviä käytäntöjä, kartoittamalla aukkoja, lisäämällä rahoitusta ja laajentamalla tukea korruption torjuntaan osallistuville kansalaisjärjestöille, kuten Euroopan parlamentti on jo pyytänyt 13. syyskuuta 2017 antamassaan päätöslauselmassa korruptiosta ja ihmisoikeuksista kolmansissa maissa; asettavat etusijalle korruption torjunnan ennaltaehkäisyn ottamalla käyttöön ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä, toimintapolitiikkoja ja käytäntöjä, mukaan lukien valistuskampanjat ja koulutus julkisella ja yksityisellä sektorilla;
   e) perustavat korruptiontorjuntaa koskevaa valmistelutyötä varten neuvoston erityistyöryhmän (COHOM-ihmisoikeustyöryhmää vastaavasti tai sen mallin mukaan) antamaan tietoa neuvostossa käytäviin keskusteluihin;
   f) vahvistavat parlamentin roolia korruption vastaisten toimien valvonnassa; panevat merkille parlamentin aikovan vakaasti laatia säännöllisesti päivitettävän mietinnön korruptiosta ja ihmisoikeuksista kullakin vaalikaudella; valmistelevat vuotuiset arviot edistymisestä näissä mietinnöissä esitettyjen suositusten suhteen;
   g) vaativat nykyisten kansallisten ja kansainvälisten korruption vastaisten välineiden, kuten UNCACin, OECD:n ulkomaisiin virkamiehiin kohdistuvan lahjonnan torjuntaa koskevan yleissopimuksen, Euroopan neuvoston korruptionvastaisten normien ja suositusten, yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja lahjontaa koskevan Euroopan neuvoston rikosoikeudellisen yleissopimuksen täysimääräistä täytäntöönpanoa ja noudattamisen valvontaa; kannustavat kaikkia valtioita, jotka eivät vielä ole ratifioineet korruption vastaisia välineitä, ratifioimaan ne pikaisesti; toteuttavat viipymättä osallistavan ja kattavan prosessin, jolla tarkistetaan, miten EU on pannut UNCACin täytäntöön, sekä ottavat pikaisesti käyttöön UNCACin uudelleentarkastelujen seurantaprosessin;
  

Sisäisten ja ulkoisten toimien johdonmukaisuus

   h) vahvistavat EU:n ulkoisten korruptiontorjuntatoimien uskottavuutta torjumalla tehokkaammin korruptiota sekä veropetoksia, laitonta kauppaa, pankkisalaisuutta ja rahanpesua EU:ssa; tunnustavat, että EU:hun sijoittautuneilla henkilöillä ja yhteisöillä on oma rooli ja vastuu korruption alullepanijoina, mahdollistajina ja edunsaajina kolmansissa maissa; tunnustavat, että UNCACin allekirjoittajina kaikki EU:n jäsenvaltiot ovat sitoutuneet tekemään kansallisten ja ulkomaisten virkamiesten lahjonnasta rikoksen; tunnustavat, että systeeminen korruptio ja se, että joissakin EU:n jäsenvaltioissa ulkomaisesta lahjonnasta ei ole asetettu tehokkaasti syytteeseen, heikentävät korruption vastaisia toimia kolmansissa maissa, ja toteuttavat toimia näiden puutteiden korjaamiseksi; tunnustavat, että yhtenäisten ja määrätietoisten toimien puute, viivästykset ja puutteet korruption vastaisten asetusten täytäntöönpanossa EU:ssa rohkaisevat korruptoituneita toimijoita EU:n ulkopuolella; varmistavat suuriin korruptiojärjestelyiin syyllistyneiden vastuuvelvollisuuden ja hyväksyvät yhteiset avoimuutta, seurantaa ja investointien valvontaa koskevat normit, joilla vähennetään niin sanottujen kultaisen viisumin ohjelmien aiheuttamia korruptio- ja rahanpesuriskejä;
   i) pyytävät komissiota vahvistamaan EU:n korruptiontorjuntakehystä ja esittämään SEUT-sopimuksen 83 artiklan nojalla EU:n korruptiontorjuntadirektiivin, jossa vahvistetaan EU:n yhteiset säännöt korruptiosta määrättäville rikosoikeudellisille seuraamuksille;
   j) tunnustavat, että EU:hun päätyy kavallettuja varoja ja omaisuutta, josta suurinta osaa ei takavarikoida ja palauteta, että varastettujen varojen takaisinperintää koskeva oikeudellinen kehys on edelleen erittäin hajanainen ja että kavallettujen varojen palauttaminen on moraalinen välttämättömyys oikeudenmukaisuuden ja vastuuvelvollisuuden sekä EU:n demokratiatukipolitiikan uskottavuuden kannalta; edistävät kaikkien EU:n jäsenvaltioiden pyrkimyksiä jäädyttää ja takavarikoida anastetut varat ja korruptiosta saadut tulot lainkäyttöalueellaan UNCACin mukaisesti ja palauttaa ne avoimesti ja vastuullisesti alkuperämaahan ja uhreille myös parantamalla merkittävästi avoimuutta sekä EU:n alueella säilytettyä ulkomaista omaisuutta koskevan tiedon saatavuutta ja ottamalla kansalaisyhteiskunnan järjestöt mielekkäällä tavalla mukaan; noudattavat viipymättä YK:n yleiskokouksen vuoden 2021 erityisistunnossa annettuja varojen takaisinperintään liittyviä sitoumuksia, mukaan lukien ne, jotka liittyvät tuomioon perustumattomaan menetetyksi tuomitsemiseen, korruptiosta saadun hyödyn menetetyksi tuomitsemiseen ja palauttamiseen tuomioistuimen ulkopuolisen sovittelun yhteydessä sekä varojen takaisinperintää koskevien tietojen keräämiseen ja julkaisemiseen; suunnittelevat asianmukaisen sekvensoinnin toimille(seuraamukset, siviilivarojen takavarikointi ja rikoksella saatujen varojen takavarikointi, rikossyytteet, varojen palautusmekanismit), jotka johtavat lopulta varastetun omaisuuden käyttötarkoituksen muuttamiseen korruption uhrien hyödyksi; luovat jäsenvaltioiden välille tehokkaan yhteistyön tässä asiassa; laativat tiedonannon, jossa hahmotellaan mahdollisia aloitteita EU:n ja kansainvälisellä tasolla, jotta voidaan varmistaa laittomasti hankittujen varojen nopea ja tehokas takaisinperintä demokraattisen siirtymäprosessin jälkeen ja varmistaa, että näille varoille ei ole turvasatamia; vahvistavat varastetun omaisuuden palauttamista koskevat EU:n yhteiset säännöt, joissa edellytetään, että kun kantaja on käynnistänyt tapauksen, vastaavan yhteisön tai henkilön on kansallisessa lainsäädännössä määriteltyjen vakavien rikosten osalta osoitettava täyttäneensä oikeudelliset ja taloudelliset velvoitteensa, jotka koskevat esimerkiksi rahoituksen tai muun omaisuuden laillista alkuperää; asettavat vastuussa olevat henkilöt syytteeseen, helpottavat uhrien asianmukaisten oikeussuojakeinojen saatavuutta ja tukevat parlamenttien valmiutta talousarvion tehokkaaseen valvontaan;
   k) seuraavat tarkoin ulkomaista sekaantumista ja varmistavat poliittisia puolueita ja säätiöitä, kansalaisjärjestöjä ja tiedotusvälineitä koskevien EU:n rahoitussääntöjen tinkimättömän täytäntöönpanon ja varmistavat sen erityisesti silloin, kun rahoitus on peräisin epädemokraattisilta mailta ja valtiosta riippumattomilta toimijoilta, jotta voidaan estää eliitin kaappaaminen, pahantahtoinen vaikutus ja sekaantuminen EU:n ja kumppanimaiden demokraattisiin prosesseihin ja julkisiin asioihin; edistävät tiedotusvälineiden omistajuuden avoimuutta demokratian olennaisena osana; tukevat poliittisten puolueiden rahoitusta ja kampanjoiden rahoitusta koskevia kohdennettuja ohjelmia osana EU:n ulkoista demokratiatukea kolmansissa maissa; hyväksyvät tiukat normit vaaleilla valittujen viranhaltijoiden ja korkeiden virkamiesten palvelussuhteen jälkeiselle työlle, välttävät pyöröovitapauksia ja varmistavat yhdenmukaiset säännöt ja niiden täytäntöönpanon EU:n tasolla vankan valvontajärjestelmän avulla;
  

Ihmisoikeudet ja korruption torjunta: EU:n välineistön monipuolistaminen ja toimintavalmius

   l) vahvistavat oikeuksiin perustuvan korruptionvastaisen lähestymistavan valtavirtaistamista EU:n ulkoisen toiminnan välineisiin, mukaan luettuina naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön väline (NDICI), liittymistä valmisteleva tukiväline (IPA) ja EU:n erityisrahastot; asettavat etusijalle sitovat korruptiontorjuntasitoumukset, jotka sisältävät tavoitteet ja aikataulut; asettavat etusijalle kotimaisen tulonhankinnan kumppanimaissa tukemalla veronkierron torjuntaa ja vahvistamalla hyvää hallintotapaa; vahvistavat tiukkaa valvontaa ja täytäntöönpanoa, jotta voidaan välttää se, että hallitukset käyttävät EU:n varoja laittomaan toimintaan; ottavat kansalaisyhteiskunnan mukaan EU:n varojen käytön seurantaan ja vahvistavat parlamentin roolia tällä alalla; parantavat viestintää EU:n erityisvirastojen ja kumppaneiden välillä kentällä; investoivat digitaalisiin ja datavetoisiin korruption torjuntamenetelmiin, erityisesti lainvalvontaviranomaisten teknisiin tutkintavalmiuksiin; edistävät tehostettua yhteistyötä Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) ja Euroopan syyttäjänviraston välillä, varmistavat johdonmukaisen, kattavan ja helposti saatavilla olevan tietokannan EU:n varojen lopullisista edunsaajista koko hankintasyklin ajan;
   m) tehostavat EU:n ulkoisen toiminnan välineiden mukaisia ohjelmia, joilla tuetaan korruptiontorjuntavalmiuksien kehittämistä avoimuuden, vastuuvelvollisuuden, syrjimättömyyden ja sidosryhmien merkityksellisen osallistumisen periaatteiden pohjalta ja näitä välineitä koskevien asiaankuuluvien asetusten mukaisesti; lisäävät EU:n varainkäytön tehokkuutta sisällyttämällä siihen selkeät ohjelmatavoitteet ja aikataulut; lisäävät julkisen kehitysapunsa avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta noudattaakseen kansainvälisesti sovittuja kehitysyhteistyön tuloksellisuutta koskevia periaatteita; kehittävät kokonaisvaltaisen riskinhallintajärjestelmän, jolla estetään EU:n varojen käyttö korruptioon esimerkiksi kytkemällä budjettituki korruption vastaisiin tavoitteisiin ja kiinnittämällä erityistä huomiota täytäntöönpanon seurantaan; valvovat tarkasti kolmansissa maissa toteutettavia EU:n rahoittamia hankkeita ja varmistavat, että niitä ei käytetä laittoman toiminnan rahoittamiseen; määrittävät tarkastuksia sen varmistamiseksi, että näitä varoja käytetään kutakin välinettä koskevissa asetuksissa asetettujen tavoitteiden mukaisesti; keskeyttävät talousarviotuen maissa, joissa korruptio on laajalle levinnyttä ja joissa viranomaiset eivät selvästikään toteuta aitoja toimia, varmistaen samalla, että apu tavoittaa siviiliväestön muiden kanavien kautta; kiinnittävät EU:n rahoituksessa erityistä huomiota kolmansien maiden julkisten varojen moitteettomaan hoitoon EU:n varainhoitoasetusta vastaavasti ja tukevat OECD:n pyrkimyksiä parantaa valtionyhtiöiden hallinnointi- ja ohjausjärjestelmää; tutkivat mahdollisuutta perustaa EU:n korruptiontorjuntatyöryhmä, jolla olisi riittävät valtuudet, asiantuntemus ja resurssit suorittaa tutkimuksia ja arviointeja kolmansissa maissa ja antaa teknistä ja operatiivista apua, myös räätälöityjä uudistussuunnitelmia, valtioille, jotka saavat EU:n varoja, joilla ei ole riittäviä valmiuksia puuttua korruptioon ja jotka haluavat vahvistaa yhteistyötään EU:n kanssa; kannustavat EU:n edustustoja ja jäsenvaltioiden suurlähetystöjä raportoimaan säännöllisesti korruptiosta ja tarjoavat EU:n edustustojen henkilöstölle teknistä koulutusta, jotta he voivat puuttua tämän alan ongelmiin ja ehdottaa ratkaisuja tiettyihin kansallisiin olosuhteisiin;
   n) varmistavat, että EU:n rahoituksessa, mukaan lukien EIP:n rahoittamat hankkeet ja lainat, sovelletaan korkeimpia eettisiä ja avoimuutta koskevia normeja, että kansalaisyhteiskunnan organisaatiot ja riippumattomat toimijat osallistuvat täysimääräisesti näiden varojen seurantaan ja että valitusmekanismit ovat saatavilla ja helposti käytettävissä ja että niillä varmistetaan vastuuvelvollisuus varojen mahdollisesta väärinkäytöstä; varmistavat, että kaikki EU:n elimet ja virastot takaavat vapaan, nopean ja helpon tiedonsaannin, myös varojen kohdentamisesta, lopullisesta vastaanottajasta ja varojen lopullisesta käytöstä;
   o) asettavat korruption torjunnan etusijalle liittymistä valmistelevissa neuvotteluissa ja kriteereissä; keskittyvät valmiuksien kehittämiseen, kuten korruption torjuntaan erikoistuneisiin elimiin;
   p) sisällyttävät kaikkiin EU:n ja kolmansien maiden kauppa- ja investointisopimuksiin vahvan ja pakollisen ihmisoikeuksia koskevan ehdollisuuskehyksen, johon sisältyy avoimuutta koskevia määräyksiä ja sitovia ja täytäntöönpanokelpoisia ihmisoikeus- ja korruptiontorjuntalausekkeita; määräävät viimeisenä keinona seuraamuksia tai keskeyttävät sopimusten soveltamisen vakavissa korruptiotapauksissa ja vakavissa ihmisoikeusloukkauksissa; varmistavat, että kauppaneuvottelut ovat osallistavia ja avoimia ja että niihin liittyy merkityksellistä julkista valvontaa ja tietoisuutta strategioista ja prioriteeteista;
   q) vahvistavat keskittymistä korruption torjuntaan ihmisoikeusvuoropuheluissa ja julkisuusdiplomatiassa edistäen valtioiden ja kansalaisyhteiskunnan välistä avointa vuoropuhelua ongelmista ja mahdollisista ratkaisuista ja ottamalla ihmisoikeuksien puolustajat ja asiaankuuluvat kansalaisyhteiskunnan järjestöt aktiivisesti mukaan korruption torjuntaan;
   r) seuraavat korruptioriskejä, jotka liittyvät autoritaaristen kolmansien maiden laajamittaisiin rakennus- ja investointihankkeisiin maailmanlaajuisesti mutta myös jäsenvaltioissa myös energia- ja kaivannaisaloilla sekä infrastruktuuri-, puolustus- ja terveysaloilla; kiinnittävät erityistä huomiota näiden hankkeiden avoimuuteen, sillä ne herättävät usein huolta vaikeaselkoisesta rahoituksesta tai finanssipoliittisista riskeistä; panevat ripeästi täytäntöön neuvoston 12. heinäkuuta 2021 hyväksymän EU:n ”Euroopan maailmanlaajuiset yhteydet” -ohjelman, joka voi auttaa ratkaisemaan tämän ongelman edistämällä EU:n arvoja ja etuja talous-, kehitys- ja turvallisuuspolitiikassa;
  

Kansalaisjärjestöjen, toimittajien ja ihmisoikeuksien puolustajien tukeminen

   s) tunnustavat puolueettomien kansalaisjärjestöjen, ihmisoikeuksien puolustajien, korruption vastaisten aktivistien, väärinkäytösten paljastajien ja tutkivien journalistien keskeisen roolin korruption torjunnassa, kun nämä muuttavat yhteiskunnallisia normeja, torjuvat rankaisemattomuutta, keräävät tietoja ja parantavat korruption vastaisten toimenpiteiden täytäntöönpanoa ja valvontaa; pyrkivät luomaan turvallisen ja suotuisan ympäristön korruptiota ehkäiseville ja torjuville, myös väärinkäytösten paljastajille ja toimittajille, sekä todistajille; tarjoavat tukea korruption uhreille – niin yksityishenkilöille kuin yhteisöille – jotta heidät voidaan tunnistaa ja he voivat saada tietoa, osallistua oikeudenkäyntiin ja vaatia korvausta aiheutuneista vahingoista; edistävät jäsenvaltioiden pyrkimyksiä saattaa väärinkäytösten paljastajia koskeva EU:n direktiivi nopeasti osaksi kansallista lainsäädäntöä ja panna se täytäntöön; työskentelevät kolmansien maiden kanssa väärinkäytösten paljastajien suojelemiseksi muun muassa sitoutumalla varmistamaan heidän suojelunsa korkeat normit kaikissa EU:n kauppa- ja investointisopimuksissa kansainvälisten ihmisoikeusnormien mukaisesti; tukevat pyrkimyksiä saattaa syylliset oikeuden eteen;
   t) suunnittelevat ohjelmia taloudellisen tuen lisäämiseksi kansalaisjärjestöille, riippumattomille tiedotusvälineille, väärinkäytösten paljastajille, tutkiville journalisteille ja ihmisoikeuksien puolustajille, jotka pyrkivät ehkäisemään ja paljastamaan korruptiota sekä edistämään avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta, mukaan lukien tuki strategisia häirintätarkoituksessa nostettuja kanteita (SLAPP) vastaan; parantavat pienempien kansalaisjärjestöjen mahdollisuuksia saada EU:n rahoitusta; vaativat laatimaan kunnianhimoisen ja tehokkaan SLAPP-kanteiden vastaisen EU-direktiivin, joka koskee myös viranomaisten, yritysten tai muiden EU:n ulkopuolisten tahojen harjoittamaa mahdollista oikeudellista häirintää;
   u) vahvistavat todistajien, väärinkäytösten paljastajien, tutkivien journalistien ja korruption vastaisten ihmisoikeuksien puolustajien ja heidän omaistensa suojelua tarvittaessa muun muassa myöntämällä hätäviisumeja ja tarjoamalla tilapäistä suojaa EU:n jäsenvaltioissa sekä osoittamalla erityisiä resursseja EU:n edustustoille ja jäsenvaltioiden edustustoille; kehottavat tutkimaan perusteellisesti tutkiviin journalisteihin, ihmisoikeuksien puolustajiin ja muihin korruptionvastaisiin aktivisteihin kohdistettua väkivaltaa ja näiden surmia ja vaatimaan heille oikeutta;
  

Julkisten elinten avoimuus ja vastuuvelvollisuus

   v) edistävät riippumattomien valvontaelinten kanssa tiedonsaantia koskevaa vahvaa lainsäädäntöä sekä ilmaiseksi saatavilla olevan merkityksellisen, kattavan, oikea-aikaisen, haettavissa olevan ja digitalisoidun valtiollisen datan tarjoamista sekä julkisten hankintojen ja edunvalvonnan avoimuutta; kannustavat valtioita hankkimaan palveluja yrityksiltä, jotka ovat noudattaneet ihmisoikeuksia koskevia huolellisuusvelvoitteita, korruption torjuntaa koskevat määräykset mukaan luettuina;
   w) toteuttavat ohjelmia, joilla tuetaan parlamentaarisia valmiuksia talousarvion valvontaan ja muihin valvontatoimiin;
   x) tukevat ja vahvistavat riippumattomia, puolueettomia hyvin resursoituja ja koulutettuja ja tehokkaita oikeuslaitoksia sekä syyttäjä- ja lainvalvontaelimiä korruptiorikosten tutkinnan, syytteeseenpanon ja ratkaisemisen onnistumiseksi; tukevat korruption torjuntaan erikoistuneiden valtion elinten perustamista ja ammattimaistamista kolmansissa maissa;
   y) tukevat edelleen vapaita ja oikeudenmukaisia vaaliprosesseja ja edistävät vastuuvelvollisuutta äänestäjille kiinnittäen erityistä huomiota vaalivilppiin ja äänten ostamiseen; edistävät avoimuutta ja puolueettomuutta koskevia sääntöjä laittoman poliittisen rahoituksen torjumiseksi; varmistavat kansainvälisten tarkkailijavaltuuskuntien suositusten entistä järjestelmällisemmän seurannan;
  

Korruption torjunta monenvälisillä foorumeilla

   z) omaksuvat johtavan roolin demokratioiden koalition muodostamisessa kleptokratioiden maailmanlaajuisen nousun torjumiseksi; vaativat korruption torjunnan sisällyttämistä tulevien kansainvälisten huippukokousten, kuten G7-huippukokouksen, esityslistalle ja vaativat Yhdysvaltain ehdottamassa demokratiahuippukokouksessa sovitun korruption vastaisen esityslistan täyttä täytäntöönpanoa; osallistuvat edelleen aktiivisesti kansainvälisten ja alueellisten foorumien työhön korruption torjumiseksi ja ihmisoikeuksien edistämiseksi;
   aa) suhtautuvat myönteisesti YK:n yleiskokouksen antamaan merkittävään poliittiseen julkilausumaan korruptiosta ja käyttävät tilaisuutta hyväkseen seuratakseen sen suosituksia ja tiivistääkseen yhteistyötä YK:n elinten, kuten OHCHR:n ja YK:n huumeiden ja rikollisuuden torjunnasta vastaavan järjestön (UNODC) kanssa; korostavat, että kansalaisyhteiskunnan on tärkeää osallistua järjestelmällisesti korruptiota koskeviin YK:n tason keskusteluihin ja seurantamekanismeihin;
   ab) kannustavat syventämään ja noudattamaan kansainvälisiä sitoumuksia, jotka koskevat korruption torjunnan asettamista kestävän kehityksen tavoitteiden ytimeen keinona torjua maailmanlaajuista köyhyyttä sekä varmistaa taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien toteutuminen kiinnittäen erityistä huomiota oikeuteen saada koulutusta ja oikeuteen osallistua poliittiseen toimintaan; tunnustavat, että korruptio muodostaa esteen monille koulutuksen osa-alueille, mikä johtaa lahjakkuuksien menettämiseen ja kielteisiin vaikutuksiin talouteen; korostavat, että koulutus ja tiedotus ovat keskeisiä välineitä korruption torjunnassa; asettavat siksi korruption torjunnan etusijalle koulutuksessa ja kannustavat EU:ta kehittämään ja panemaan täytäntöön erityisiä ohjelmia, joilla lisätään tietoisuutta korruptiosta, sen yhteiskunnalle aiheuttamista kustannuksista ja sen torjuntakeinoista;
   ac) vaativat nimittämään talousrikoksia, korruptiota ja ihmisoikeuksia käsittelevän YK:n eritysedustajan, jolla on kattavat valtuudet, mukaan lukien tavoitteellinen suunnitelma ja valtioiden toteuttamien korruption vastaisten toimenpiteiden säännöllinen arviointi; omaksuvat johtoaseman pyrittäessä saamaan ihmisoikeusneuvoston jäsenmaiden tuki ja toimivat yhdessä ehdotetun toimeksiannon mahdollistavan päätöslauselman tukijoina; esittävät tässä yksityiskohtaiset vaatimukset, jotka tehtävää hakevien on täytettävä, jotta he voivat hoitaa tehtäväänsä asianmukaisesti, ja täsmentävät avoimuus- ja toteuttamisprosessit, joita valituksi tulleen hakijan on noudatettava ennen virkaan astumistaan;
   ad) käynnistävät menettelyn EU:n liittymiseksi täysjäseneksi GRECOon, jossa EU:lla on ollut tarkkailijan asema vuodesta 2019 lähtien; vaativat EU:n jäsenvaltioita julkistamaan GRECOn suositukset ja noudattamaan niitä;
   ae) edistävät keskusteluja kansainvälisestä infrastruktuurista, jolla puututaan laajamittaisiin korruptiotapauksiin sekaantuneiden vaikutusvaltaisten henkilöiden rankaisemattomuuteen, mukaan lukien kansainväliset tutkintamekanismit, syyttäjät ja tuomioistuimet; tutkivat kokonaisvaltaisia lähestymistapoja, joilla voitaisiin uudistaa kansainvälisiä oikeuslaitoksia, kuten Kansainvälisen rikostuomioistuimen toimivallan laajentaminen, yleistoimivallan käyttö laajamittaisen korruption syytteeseenpanossa tai kansainvälisen korruption vastaisen tuomioistuimen mahdollinen perustaminen; tunnustavat avoimuuden sekä kansainvälisten järjestöjen ja korkeiden virkamiesten vastuuvelvollisuuden tärkeyden;
   af) edistävät eurooppalaisia normeja, jotka koskevat muun muassa rahanpesun torjuntaa, tosiasiallisten omistajien ja edunsaajien näkyvyyttä ja väärinkäytösten paljastajien suojelua muilla monikansallisilla foorumeilla, ja tukevat näiden normien käyttöönottoa kolmansissa maissa; tukevat tosiasiallisia omistajia ja edunsaajia koskevan lainsäädännön uudistamista, jolla olisi varmistettava, että rekisterit ovat ajan tasalla ja saatavilla sekä EU:ssa että maailmanlaajuisesti, jotta mahdollistetaan asianomaisten oikeushenkilöiden, myös trustien ja pöytälaatikkoyhtiöiden, asianmukainen avoimuus, jotta korruption uhrit sekä lainvalvonta- ja veroviranomaiset voivat tunnistaa tällaisten yhteisöjen tosiasialliset omistajat;
   ag) edistävät valtiosta riippumattomien sidosryhmien, kuten tiedeyhteisön ja kansalaisjärjestöjen, ottamista mukaan tarkkailijoina UNCACin sopimusvaltioiden konferenssin täydentäviin elimiin ja muihin monenvälisiin korruption vastaisiin mekanismeihin;
  

Yritystoiminta, korruptio ja ihmisoikeudet

   ah) laativat kiireellisesti ihmisoikeuksia ja ympäristöä koskevaa huolellisuusvelvoitetta (HRDD) koskevia velvoittavia EU-säädöksiä, joita sovelletaan yrityksen koko arvoketjun kaikkiin yhteisöihin ja liikesuhteisiin ja joissa edellytetään, että yritykset, myös rahoitustuotteita ja -palveluja tarjoavat yritykset, varmistavat yritystensä ja toimitusketjujensa ihmisoikeuksiin, ympäristöön ja hyvään hallintotapaan kohdistuvien haitallisten vaikutusten tunnistamisen, arvioinnin, lieventämisen, ennaltaehkäisyn, lopettamisen, selvittämisen ja niistä ilmoittamisen ja jotka sisältävät tiukimmat normit, vahvat korruption vastaiset säännökset, pakolliset valitusmekanismit ja vastuujärjestelmät, joiden avulla uhrit voivat saattaa yritykset vastuuseen ja hakea suojakeinoja; varmistavat, että asianmukaista huolellisuutta koskevia velvoitteita sovelletaan suoraan tai välittäjien kautta tapahtuvaan ulkomaisten virkamiesten lahjontaan; korostavat tässä yhteydessä, että tulevassa asianmukaista huolellisuutta koskevassa lainsäädännössä olisi minimoitava yrityksiin ja erityisesti pk-yrityksiin kohdistuva byrokraattinen rasitus;
   ai) edistävät pyrkimyksiä estää korruptiota, parantavat yksityisen sektorin tilinpäätös- ja tilintarkastusstandardeja UNCACin mukaisesti ja panevat tehokkaasti täytäntöön yrityksille korruptiosta määrättävät seuraamukset; suosittelevat, että kaikki suuret ja julkisesti noteeratut yhtiöt raportoivat toiminnastaan ja korruption ja lahjonnan torjunnan täytäntöönpanosta; antavat säännöksiä ja laativat yrityksille ohjeita, joilla varmistetaan turvallinen ja luottamuksellinen raportointi korruptionvastaisten sääntöjen rikkomisista ja suojellaan niitä, jotka ilmoittavat tällaisia tietoja; kannustavat kolmansia maita osoittamaan riittävät resurssit kansallisille yhteyspisteille ja ottamaan käyttöön muita tuomioistuinten ulkopuolisia valitusmekanismeja, joilla tarjotaan oikeussuojakeinoja henkilöille ja yhteisöille, joihin korruptoituneet liiketoimintakäytännöt vaikuttavat;
   aj) laativat toimintasuunnitelman ihmisoikeus- ja ympäristövastuun vahvistamiseksi sellaisilla aloilla kuin rahoitus, kirjanpito tai kiinteistöt, jotka tarjoavat usein maailmanlaajuisen korruption mahdollistavan rakenteen tarjoamalla väyliä korruption tuottojen ujuttamiseksi lailliseen talouteen;
   ak) vahvistavat yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n suuntaviivojen merkityksen varmistamalla, että kaikki jäsenvaltiot, jotka eivät vielä ole hyväksyneet kansallisia toimintasuunnitelmia, tekevät niin mahdollisimman pian, ja edistävät toimintasuunnitelmien ja yritysten huolellisuusvelvoitetta koskevan lainsäädännön hyväksymistä kolmansissa maissa; osallistuvat rakentavasti ja aktiivisesti neuvotteluihin yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevasta YK:n sitovasta sopimuksesta;
  

Korruptiosta rankaiseminen EU:n Magnitski-lain avulla

   al) esittävät nopeasti lainsäädäntöehdotuksen, joka kohdistuu tehokkaasti ja seuraamuksia aiheuttaen niihin talouden ja rahoituksen alan toimijoihin, jotka mahdollistavat sen, että ihmisoikeuksien rikkojilla on varallisuutta ja omaisuutta EU:ssa, noudattaen parlamentin toistuvia pyyntöjä, jotka koskevat EU:n nykyisen maailmanlaajuisen ihmisoikeuspakotejärjestelmän muuttamista siten, että se laajennetaan koskemaan korruptiota, tai vaihtoehtoisesti esittävät lainsäädäntöehdotuksen, jolla hyväksytään uusi aihekohtainen seuraamusjärjestelmä vakavien korruptiorikosten torjumiseksi, ja ottavat käyttöön määräenemmistöäänestyksen tämän pakotejärjestelmän soveltamisalaan kuuluvien pakotteiden hyväksymiseksi; varmistavat parlamentin proaktiivisen roolin tässä asiassa; tekevät tiivistä yhteistyötä Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa, joka on ottanut käyttöön uuden korruptiota koskevan pakotejärjestelmän, ja muiden samanmielisten demokratioiden kanssa; panevat merkille vaaran siitä, että korruptoituneet toimijat siirtävät varojaan EU:hun, koska yhä useammat maat ottavat käyttöön tiukempia puitteita; vaativat siksi, että jäsenvaltiot ottavat nopeasti käyttöön ja panevat asianmukaisesti täytäntöön seuraamuksia, jotka koskevat erityisesti maahantulokieltoja, varojen tunnistamista ja jäädyttämistä, jotta EU:sta ei tule rahanpesukeskusta, ja ryhtyvät toimiin niitä jäsenvaltioita vastaan, jotka eivät täytä velvoitteitaan;
  

Covid-19-taudin vaikutukset

   am) varmistavat, että korruption vastaiset toimenpiteet valtavirtaistetaan maailmanlaajuisiin covid-19-toimiin, jotta voidaan tarjota julkisia terveyspalveluja ja parantaa rokotteiden saatavuutta ja jakaa niitä oikeudenmukaisesti, myös vahvistamalla julkisia instituutioita ja varmistamalla toimenpiteiden ja rahoituksen käytön täyden avoimuuden;
   an) varmistavat, että pandemiaan liittyvä EU:n kolmansille maille antama rahoitustuki on sidoksissa vahvaan sitoutumiseen korruption vastaisiin toimiin;
   ao) tarjoavat kohdennettua tukea toimittajille ja kansalaisjärjestöille, jotka pyrkivät paljastamaan korruptiota, sillä näitä vastaan on hyökätty voimakkaammin pandemiaan liittyvien hätätilalakien väärinkäytön vuoksi;
  

Korruptio, ilmastonmuutos ja ihmisoikeudet

   ap) tunnustavat, että ympäristön tilan heikkeneminen ja tuhoutuminen ihmisoikeuksien toteutumisen esteenä on yhteydessä taustalla oleviin korruptio-, lahjonta- ja rikollisverkostoihin; valtavirtaistavat korruption torjunnan EU:n yleisiin ilmasto- ja ympäristötoimiin edistäen avoimuutta ja luonnonvarojen hyvää hallintaa sekä maananastuksen torjuntaa ja keskittyen aloihin, joihin kohdistuu eniten riskejä, kuten kaivannaisteollisuuteen;
   aq) panevat merkille, että ympäristön alalla toimivat ihmisoikeuksien ja maaoikeuksien puolustajat ja heidän lakimiehensä, erityisesti naiset ja alkuperäiskansoja edustavat ihmisoikeuksien puolustajat, ovat suurimmassa häirinnän, pelottelun, väkivallan ja surmaamisen vaarassa, ja toteuttavat siten määrätietoisia toimia heidän suojelemisekseen muun muassa myöntämällä hätäviisumeja ja tarjoamalla tilapäistä suojaa EU:n jäsenvaltioissa;
  

Lahjonnan sukupuolistuneet vaikutukset

   ar) panevat merkille, että korruptio pahentaa sukupuolten epätasa-arvoa ja vaikuttaa siihen, missä määrin naisten oikeudet on turvattu ja suojattu; edistävät sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista ja moninaisuutta korruption vastaisissa toimissa UNODC:n suositusten mukaisesti ja arvioivat korruption sukupuolinäkökohtia ja sen eriytettyä vaikutusta; puuttuvat korruption vaikutuksiin naisten oikeuksiin ja varmistavat, että naiset ovat tietoisia oikeuksistaan, jotta vähennetään heidän alttiuttaan korruptiolle; ottavat huomioon ihmiskaupan ja korruption väliset yhteydet;
   as) ottavat huomioon, että korruptiolla on myös vaikutusta ja epätasa-arvoa pahentavia seurauksia muille haavoittuvassa asemassa oleville ryhmille, kuten lapsille, vammaisille, ikääntyneille, taloudellisesti haavoittuvassa asemassa oleville tai vähemmistöihin kuuluville henkilöille;
   at) tunnustavat seksuaalisen kiristämisen korruption muodoksi; suunnittelevat ohjelmia seksuaalisen kiristyksen uhrien auttamiseksi, sillä se on erityisen äärimmäinen ja sukupuolikohtainen korruption muoto, jossa ihmiskeho on korruption valuutta; keräävät tietoja seksuaalisen kiristämisen yleisyyden mittaamiseksi, jotta voidaan hyväksyä oikeudellisia kehyksiä ja välineitä, joilla voidaan puuttua asianmukaisesti seksuaalisen kiristämisen tapauksiin ja määrätä niistä seuraamuksia, ja edistävät näitä toimia monenvälisillä foorumeilla;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän suosituksen neuvostolle ja komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle.

(1) EYVL C 195, 25.6.1997, s. 2.
(2) EUVL L 410 I, 7.12.2020, s. 1
(3) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2021)0349.
(4) EUVL C 474, 24.11.2021, s. 11.
(5) EUVL C 445, 29.10.2021, s. 94.
(6) EUVL C 15, 12.1.2022, s. 111.
(7) EUVL C 425, 20.10.2021, s. 63.
(8) EUVL C 337, 20.9.2018, s. 82.
(9) EUVL C 215, 19.6.2018, s. 125.
(10) EUVL C 265, 11.8.2017, s. 59.
(11) EUVL C 181, 19.5.2016, s. 2.
(12) EUVL L 156, 19.6.2018, s. 43.
(13) EUVL L 127, 29.4.2014, s. 39.
(14) EUVL L 186, 11.7.2019, s. 122.
(15) EUVL L 317, 4.11.2014, s. 1.

Päivitetty viimeksi: 4. toukokuuta 2022Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö