Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 ja 3 artiklan sekä 5 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 166 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 14, 15, 32 ja 34 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin ja erityisesti sen periaatteet 1, 3 ja 4,

–  ottaa huomioon vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen, jonka EU ja kaikki sen jäsenvaltiot ovat allekirjoittaneet ja ratifioineet, ja sen voimaantulon 21. tammikuuta 2011 vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta 26. marraskuuta 2009 tehdyn neuvoston päätöksen 2010/48/EY(1) mukaisesti ja erityisesti päätöksen työtä ja työllistymistä koskevan 27 artiklan,

–  ottaa huomioon 17. huhtikuuta 2020 antamansa päätöslauselman EU:n yhteensovitetuista toimista covid-19-pandemian ja sen seurausten torjumiseksi(2),

–  ottaa huomioon 8. lokakuuta 2020 antamansa päätöslauselman nuorisotakuusta(3),

–  ottaa huomioon 10. helmikuuta 2021 antamansa päätöslauselman covid-19-pandemian vaikutuksesta nuoriin ja urheiluun(4),

–  ottaa huomioon 20. toukokuuta 2021 antamansa päätöslauselman parlamentin oikeudesta tiedonsaantiin meneillään olevasta jäsenvaltioiden elpymis- ja palautumissuunnitelmien arvioinnista(5),

–  ottaa huomioon 17. joulukuuta 2020 antamansa päätöslauselman vahvasta sosiaalisesta Euroopasta oikeudenmukaisten siirtymien toteuttamiseksi,

–  ottaa huomioon 10. lokakuuta 2019 antamansa päätöslauselman monivuotisesta rahoituskehyksestä 2021–2027 ja omista varoista: aika vastata kansalaisten odotuksiin(6),

–  ottaa huomioon 10. kesäkuuta 2021 antamansa päätöslauselman parlamentin näkemyksistä komission ja neuvoston parhaillaan suorittamasta kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien arvioinnista(7),

–  ottaa huomioon 29. huhtikuuta 2021 antamansa päätöslauselman eurooppalaisesta lapsitakuusta(8),

–  ottaa huomioon 8. kesäkuuta 2021 vahvistamansa kannan neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen antamiseksi Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+) perustamisesta(9),

–  ottaa huomioon elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta 12. helmikuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/241(10),

–  ottaa huomioon covid-19-pandemian aikaisesta nuorten työllisyydestä 21. lokakuuta 2021 julkaistun Kansainvälisen työjärjestön raportin ”Youth Employment in Times of COVID-19”,

–  ottaa huomioon Euroopan nuorisotapahtuman 2021 Euroopan tulevaisuutta käsittelevän konferenssin nuorisoidearaportin,

–  ottaa huomioon Euroopan nuorison teemavuodesta 2022 annetun Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon,

–  ottaa huomioon 9. marraskuuta 2021 julkaistun Eurofoundin raportin ”Impact of COVID-19 on young people in the EU”,

–  ottaa huomioon 17. kesäkuuta 2021 julkaistun Euroopan nuorisofoorumin raportin ”Beyond Lockdown: the ‘pandemic scar’ on young people”(11),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätöslauselman nuorisoalan eurooppalaisen yhteistyön puitteista: Euroopan unionin nuorisostrategia 2019–2027(12) ja erityisesti sen eurooppalaisia nuorisotavoitteita koskevan osion,

–  ottaa huomioon 12. lokakuuta 2021 annetun komission raportin työllisyyden ja sosiaalisen tilanteen kehityksestä Euroopassa ”Towards a strong social Europe in the aftermath of the COVID-19 crisis: Reducing disparities and addressing distributional impacts”,

–  ottaa huomioon 30. lokakuuta 2020 annetun neuvoston suosituksen ”Silta työelämään – entistä vahvempi nuorisotakuu”(13),

–  ottaa huomioon 20. lokakuuta 2021 antamansa päätöslauselman taiteilijoiden tilanteesta ja kulttuurialan elpymisestä EU:ssa(14),

–  ottaa huomioon 11. helmikuuta 2021 antamansa päätöslauselman komission tiedonannosta Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Euroopan osaamisohjelma kestävän kilpailukyvyn, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja selviytymis- ja palautumiskyvyn tueksi(15),

–  ottaa huomioon 16. syyskuuta 2021 antamansa päätöslauselman oikeudenmukaisista työoloista, oikeuksista ja sosiaalisesta suojelusta alustatalouden työntekijöille – digitaaliseen kehitykseen liittyvät työllisyyden uudet muodot(16),

–  ottaa huomioon Euroopan nuorisotapahtuman 2021 Euroopan tulevaisuutta käsittelevälle konferenssille laatiman nuorisoidearaportin,

–  ottaa huomioon kysymykset neuvostolle ja komissiolle eurooppalaisten nuorten vaikutusmahdollisuuksien lisäämisestä: työllisyys ja sosiaalinen elpyminen pandemian jälkeen (O-000075 – B9‑0002/2022 ja O-000077 – B9‑0003/2022),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 136 artiklan 5 kohdan ja 132 artiklan 2 kohdan,

–  ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan päätöslauselmaesityksen,

A.  ottaa huomioon, että covid-19-pandemialla on ollut tuhoisa vaikutus nuorten työllisyyteen ja sosiaaliseen tilanteeseen Euroopassa ja että mahdollisuudet henkilökohtaiseen kehitykseen heikkenevät tai ovat tilapäisesti jäissä, työllisyysasteet laskevat ja työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten (NEET-nuoret) määrä näin ollen kasvaa; ottaa huomioon, että nuorten henkilökohtaiset tulot ovat merkittävästi laskeneet ja köyhyys- ja syrjäytymisriski on kasvanut; ottaa huomioon, että heidän mahdollisuutensa osallistua tulevaisuudessa työmarkkinoille ovat vaarantuneet; katsoo, että on ryhdyttävä välittömiin toimiin nuorten tulevaisuuden ja hyvinvoinnin turvaamiseksi ja parantamiseksi; ottaa huomioon, että nuorten työttömyysaste on 15,9 prosenttia, joka on 2,5 kertaa yleistä työttömyysastetta korkeampi;

B.  ottaa huomioon, että köyhyysasteen ennustetaan kasvavan covid-19-pandemian seurauksena; ottaa huomioon, että vuosien 2007–2008 talouskriisin erityisen pahasti koettelemissa maissa nuorisotyöttömyys nousi jälleen keskimääräistä enemmän; ottaa huomioon, että tämä kehitys uhkaa erityisesti naisia, nuoria, ikääntyneitä, vammaisia henkilöitä ja suurperheitä; ottaa huomioon, että komission syksyn 2022 talousennusteessa esitetään lupaavia lukuja työttömyyden vähenemisestä ja että työmarkkinoiden odotetaan elpyvän vuonna 2022 pandemiaa edeltäneelle tasolle; ottaa huomioon, että kriisi koettelee edelleen erityisesti nuoria; ottaa huomioon, että nuorten työntekijöiden määrä väheni vuoden 2021 ensimmäiseen neljännekseen verrattuna ja toteaa, että vuosina 2022 ja 2023 odotetaan syntyvän 3,4 miljoonaa työpaikkaa(17) ja että on olennaisen tärkeää varmistaa, että nuoret pääsevät osallisiksi näistä uusista työllistymismahdollisuuksista; ottaa huomioon, että yhä useammat nuoret asuvat nyt vanhempiensa luona, jotta eivät ajautuisi köyhyyteen; toteaa, että kolmen sukupolven kotitalouksista 29 prosenttia on köyhyysvaarassa ja 13 prosenttia elää erittäin köyhissä oloissa;

C.  ottaa huomioon, että jo ennen covid-19-pandemiaa havaitut maaryhmät näkyvät myös työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien (NEET) osuudessa;

D.  ottaa huomioon, että vuonna 2020 naisten NEET-aste oli keskimäärin 1,3 kertaa korkeampi kuin miesten NEET-aste; ottaa huomioon, että ero miesten ja naisten NEET‑asteessa on erityisen suuri Itä-Euroopan maissa perhevelvollisuuksien vuoksi; ottaa huomioon, että todennäköisyys joutua työelämän ja koulutuksen ulkopuolelle vähenee edelleen koulutustason noustessa; ottaa huomioon, että eteläisisissä ja Välimeren alueen maissa pitkäaikaistyöttömien ja työnhausta luopuneiden osuus on suurempi NEET-ryhmässä;

E.  ottaa huomioon, että nuoret ovat Euroopan kestävän taloudellisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin perusta ja EU:n tärkeä painopiste, kuten Euroopan nuorisostrategia ja vahvistettu nuorisotakuu osoittavat, ja siksi tarvitaan ensisijaisia toimenpiteitä heidän tukemisekseen, suojelemisekseen, neuvomisekseen ja osallistamisekseen, ja että he ansaitsevat sen, että heille luodaan mahdollisuuksia;

F.  ottaa huomioon, että covid-19-pandemian vuoksi menetettiin enemmän työpaikkoja 15–24-vuotiaiden ikäryhmässä kuin 25–29-vuotiaiden ikäryhmässä, erityisesti naisten keskuudessa; ottaa huomioon, että erityisesti nuoret kärsivät siitä, että työtuntien määrä laski enemmän kuin työpaikkojen määrä kokonaisuudessaan; ottaa huomioon, että työttömyysluvut kuvastavat vain pientä osaa covid-19-kriisin aikana menetetyistä työpaikoista, koska monilla työpaikkansa menettäneillä nuorilla ei ollut oikeutta työttömyysetuuksiin tai muuhun tulotukeen;

G.  ottaa huomioon, että nuorten kansalaisvaikuttamisen parantaminen on yksi EU:n nuorisostrategian (2019–2027) tavoitteista;

H.  ottaa huomioon, että epätyypillinen työ on erittäin yleistä nuorten keskuudessa ja että 43,8 prosenttia Euroopan nuorista on tilapäisessä työsuhteessa;

I.  ottaa huomioon, että syyskuussa 2021 puheenjohtaja von der Leyen ehdotti vuoden 2022 julistamista Euroopan nuorison teemavuodeksi, jolloin tarkastellaan eurooppalaisten nuorten tulevaisuudennäkymiä ja keskitytään eurooppalaisiin, kansallisiin, alueellisiin ja paikallisiin toimintapolitiikkoihin ja lainsäädäntöehdotuksiin, joilla luodaan mahdollisuuksia nuorille kaikkialla EU:ssa; katsoo, että tämän ehdotuksen olisi annettava aito ja tehokas sysäys nuorten työolojen parantamiseksi EU:ssa;

J.  ottaa huomioon, että nuorten mielenterveystilanne on huonontunut merkittävästi pandemian aikana, ja että mielenterveyteen liittyvät ongelmat ovat kaksinkertaistuneet useissa jäsenvaltioissa verrattuna ennen kriisiä vallinneeseen tasoon; ottaa huomioon, että vuoden 2021 keväällä 64 prosenttia 18–34-vuotiaista nuorista oli vaarassa sairastua masennukseen, mikä johtui osittain työllistymis-, talous- ja koulutusnäkymien puutteesta pitkällä aikavälillä sekä yksinäisyydestä ja sosiaalisesta eristyneisyydestä; ottaa huomioon, että yhdeksällä miljoonalla eurooppalaisella 10–19-vuotiaalla nuorella on jokin mielenterveyshäiriö, ja että tapauksista yli puolessa on kyse ahdistuksesta tai masennuksesta; ottaa huomioon, että mielenterveyden heikkenemisen voidaan katsoa johtuvan myös mielenterveyspalvelujen saatavuuden katkoksista, työmäärän lisääntymisestä ja työmarkkinakriisistä, jotka ovat vaikuttaneet suhteettomasti nuoriin; ottaa huomioon, että 19 prosenttia 15–19-vuotiaista pojista EU:ssa ja yli 16 prosenttia samanikäisistä tytöistä kärsii mielenterveyshäiriöistä; ottaa huomioon, että itsemurhat ovat nuorten toiseksi yleisin kuolinsyy Euroopassa;

K.  ottaa huomioon, että vähävaraisissa ja epävarmoissa perhetilanteissa kasvavat lapset kokevat todennäköisemmin köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä, millä on kauaskantoisia vaikutuksia heidän kehitykseensä ja myöhemmin aikuisikäänsä, ja että heillä on huonommat mahdollisuudet hankkia asianmukaisia taitoja ja heidän työllistymismahdollisuutensa ovat rajalliset, mikä edistää sukupolvelta toiselle periytyvän köyhyyden kierrettä; ottaa huomioon, että unionilla voi olla keskeinen rooli lapsiköyhyyden ja lasten sosiaalisen syrjäytymisen yleisessä torjunnassa; ottaa huomioon, että eurooppalaisen lapsitakuun tavoitteena on ehkäistä ja torjua köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä takaamalla, että apua tarvitsevien lasten saatavilla on tosiasiallisesti ja maksutta keskeisiä palveluja, kuten varhaiskasvatusta, koulutus- ja koulupohjaista toimintaa, terveydenhuoltoa, terveellistä ravintoa, vähintään yksi terveellinen ateria koulupäivää kohti ja asianmukaiset asumisolosuhteet;

L.  ottaa huomioon, että syyskuussa 2021 julkaistusta Bathin yliopiston johtamasta ja kymmenessä maassa toteutetusta maailmanlaajuisesta kyselytutkimuksesta käy ilmi, että lähes 60 prosenttia nuorista katsoi olevansa erittäin huolestunut tai äärimmäisen huolestunut ilmastohätätilasta, ja että yli 45 prosenttia haastatelluista sanoi, että heidän tuntemuksensa ilmastosta vaikuttivat heidän jokapäiväiseen elämäänsä ja että kolme neljäsosaa heistä piti tulevaisuutta pelottavana; ottaa huomioon, että 83 prosenttia oli samaa mieltä siitä, että emme ole huolehtineet maapallosta, kun taas 65 prosenttia oli sitä mieltä, että hallitukset ovat pettäneet nuoret;

M.  ottaa huomioon, että kansalaisvaikuttamisesta on todistetusti hyötyä ihmisten hyvinvoinnille, koska se laajentaa heidän sosiaalista verkostoaan, mikä lisää mahdollisuuksia taloudelliseen, sosiaaliseen ja fyysiseen aktiivisuuteen ja vähentää mielenterveyshäiriöiden kehittymisen riskiä;

N.  ottaa huomioon, että pandemian seuraukset huomioon ottaen kokonaisella nuorten taiteilijoiden ja kulttuurialan työntekijöiden sukupolvella on vaikeuksia löytää paikkaansa yhteiskunnissamme; ottaa huomioon, että taiteilijoiden sekä kulttuurialan ja luovien alojen työntekijöiden työsuhteet ovat usein epätyypillisiä ja heiltä puuttuu usein kunnollinen sosiaaliturva erityisesti rajatylittävissä tilanteissa, mikä johtaa usein siihen, että he jäävät eläke-, terveydenhuolto- ja työttömyyskorvausten ulkopuolelle; ottaa huomioon, että itsenäisinä ammatinharjoittajina toimivat taiteilijat sekä kulttuurialan ja luovien alojen työntekijät eivät kuulu työehtosopimusneuvotteluiden piiriin, ja katsoo, että tämä heikentää entisestään heidän asemaansa työmarkkinoilla ja johtaa riittämättömään sosiaaliseen suojeluun;

O.  ottaa huomioon, että vähemmistöihin kuuluvilla taiteilijoilla ja kulttuurialan ammattilaisilla, myös naisilla, nuorilla, rodullisten, etnisten ja maantieteellisten vähemmistöjen edustajilla, sosioekonomisesti haavoittuvassa asemassa olevilla ihmisillä, vammaisilla henkilöillä ja hlbtiq+-henkilöillä, on heikommat mahdollisuudet päästä taide- ja kulttuuriuralle ja he ovat kärsineet pahiten pandemian seurauksista;

P.  ottaa huomioon, että Euroopan sosiaalirahasto plus (ESR+) on tärkein eurooppalainen rahasto, jolla pyritään parantamaan nuorten työllistymistä, edistämään yhdenvertaista pääsyä laadukkaaseen ja osallistavaan koulutukseen ja sen loppuun saattamista yleissivistävässä ja ammatillisessa koulutuksessa sekä pääsyä korkea-asteen koulutukseen, mukaan lukien elinikäisen oppimisen edistäminen ja oppimiseen liittyvän liikkuvuuden helpottaminen, sekä edistämään köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa olevien nuorten, myös vähävaraisimpien nuorten, sosiaalista integroitumista;

Q.  ottaa huomioon, että Next Generation EU -välineen keskiössä oleva elpymis- ja palautumistukiväline on historiallisesti merkittävä EU-väline, jolla autetaan jäsenvaltioita lieventämään covid-19-pandemian taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia kuuteen pilariin jaetuilla uudistuksilla ja investoinneilla, ja toteaa, että yksi näistä pilareista on lapsiin ja nuoriin kohdistuvat uudistukset ja investoinnit;

R.  ottaa huomioon, että nuorten osallistumisella työmarkkinoille ja yhteiskunnallisella osallisuudella tarkoitetaan heidän yhtäläisiä mahdollisuuksiaan laadukkaaseen, vakaaseen ja hyvin palkattuun ansiotyöhön, kunnolliseen ja kohtuuhintaiseen asuntoon ja riittävään ravitsemukseen, laadukkaaseen terveydenhuoltoon ja ennaltaehkäisypalveluihin, mukaan lukien mielenterveyden suojelu, ja vähimmäistason digitaalisen infrastruktuurin saatavuutta; katsoo, että koulutusta ja taitojen kehittämistä koskevat aloitteet, vapaaehtoistyö, laadukkaat harjoittelujaksot ja elinikäisen oppimisen ohjelmat ovat olennaisen tärkeitä, jotta voidaan varmistaa, että nuorilla on yhtäläiset mahdollisuudet ja pääsy työmarkkinoille ja he voivat aloittaa aikuiselämänsä luottavaisin mielin;

S.  ottaa huomioon, että edellinen talouskriisi osoitti, että jos nuorille ei tarjota laadukkaita harjoittelujaksoja ja työpaikkoja, jotka perustuvat kirjallisiin sopimuksiin ja kunnollisiin työoloihin, joihin kuuluvat toimeentuloon riittävä palkka, uraneuvonta, ohjaus sekä jatkokoulutus, on jälleen olemassa suuri riski, että heidän on pakko ottaa vastaan epävarmoja työpaikkoja, lähteä kotimaastaan löytääkseen työtä tai ilmoittautua toistuvasti koulutukseen, vaikka he hakevat kokoaikaista ja pysyvää työsuhdetta;

T.  ottaa huomioon, että nuoriin tehtävillä investoinneilla, erityisesti yhteiskunnallisesti vaikuttavilla investoinneilla, tiedetään olevan myönteinen vaikutus nuorten työllisyyteen ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja tuottavan mitattavissa olevaa sosiaalista ja rahallista tuottoa sijoitetuille varoille, mikä edistää taloudellista kehitystä samalla kun saavutetaan sosiaalisia tavoitteita; katsoo, että olemassa olevat välineet ja mekanismit on pantava täytäntöön ja että yhtä lailla olisi harkittava uusia välineitä;

U.  ottaa huomioon, että nuorten työllisyyttä ja sosiaalista osallisuutta koskevat toimintapolitiikan siilot voivat johtaa päällekkäisiin menoihin, jos jäsenvaltioiden ja asiaankuuluvien sidosryhmien välinen koordinointi on vasta käynnistymässä eikä siinä ole pysyviä rakenteita, joilla voidaan koordinoida eri toimijoita, maksimoida vaikutukset, varmistaa, ettei kattavuudessa ole aukkoja, tai edistää innovointia;

V.  ottaa huomioon, että nykyisten aloitteiden ja politiikkatoimien, kuten vahvistetun nuorisotakuun, Euroopan nuorisodialogin, Erasmus+ -ohjelman ja Euroopan solidaarisuusjoukkojen, sekä uusien ehdotusten, kuten ALMA-aloitteen (Aim, Learn, Master, Achieve), on saavutettava nuoret ja vastattava nuorten vuonna 2022 kohtaamiin nuorisotyöttömyyden kaltaisiin haasteisiin; ottaa huomioon, että näiden aloitteiden olisi koostuttava aktiivisista ja passiivisista työmarkkinatoimista, tosiasiallisesta pääsystä sosiaalista osallisuutta edistävien toimenpiteiden piiriin sekä nuorille tarkoitetuista sosiaali-, terveys- ja asumispalveluista; ottaa huomioon, että Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen mukaan kaikki oppisopimus- ja harjoittelumahdollisuudet eivät ole laadukkaita eikä kaikille oppisopimuskoulutettaville myönnetä työhön tai sosiaaliturvaan liittyviä oikeuksia; ottaa huomioon, että parlamentti ilmaisi 8. lokakuuta 2020 antamassaan päätöslauselmassa huolensa vahvistetun nuorisotakuun puitteissa tarjottavien mahdollisuuksien laadusta ja korosti, että uusien ja nykyisten ohjelmien ja aloitteiden puitteissa tarjottavista harjoittelu- ja työmahdollisuuksista on maksettava palkkaa ja niiden kestoa ja määrää on rajoitettava, jotta nuoret eivät jää loukkuun loputtomiin toistuviin harjoittelujaksoihin ja jotta heitä ei käytetä halpana tai jopa ilmaisena työvoimana ilman sosiaaliturvaa ja eläkeoikeuksia; ottaa huomioon, että tutkimusten mukaan nykyinen nuorten sukupolvi löytää ensimmäisen oikean työpaikkansa vasta täytettyään 30 vuotta;

W.  katsoo, että terveiden, osallistavien ja tulevaisuuteen suuntautuvien eurooppalaisten työmarkkinoiden kannalta on ratkaisevan tärkeää kehittää jatkuvasti nuorten uusia laaja-alaisia taitoja, kuten digitaalisia taitoja, sekä kehittää taloudellisia mahdollisuuksia tarjoavia taitoja, kuten vihreitä taitoja ja yrittäjyystaitoja, ja että tämän olisi tarjottava jokaiselle nuorelle eurooppalaiselle mahdollisuus päästä laadukkaaseen työpaikkaan; katsoo, että sama koskee ammatillista koulutusta, ammattiosaamista ja elämäntaitoja; ottaa huomioon, että 40 prosenttia työnantajista ei kykene löytämään henkilöitä, joilla on oikeanlaiset taidot avointen työpaikkojen täyttämiseksi; katsoo, että EU:n on poistettava kaikki osaamisen kohtaanto-ongelmat, jotta se voi hyödyntää tehokkaasti inhimillistä pääomaansa; ottaa huomioon, että nuorisotyöttömyydestä on tullut vakava taloudellinen ja yhteiskunnallinen ongelma monissa EU-maissa(18); katsoo, että asianmukaisen digitaalisen infrastruktuurin ja digitaalisia taitoja koskevan koulutuksen olisi oltava kaikkien saatavilla nuorten välisen digitaalisen lukutaidon kuilun kaventamiseksi ja jotta varmistetaan yhtäläiset mahdollisuudet kaikille koulutusjärjestelmässä ja työmarkkinoilla; ottaa huomioon, että pehmeät taidot, kuten kriittinen ajattelu, ryhmätyö ja kulttuurienvälinen viestintä, ovat yhtä tärkeitä nuorten terveen elämän ja työ- ja yksityiselämän tasapainon kannalta;

X.  katsoo, että nuorten osallistuminen nuorisotyöhön, yhteiskunnallisiin liikkeisiin, nuorisojärjestöihin ja sosiaaliseen yrittäjyyteen on ratkaisevan tärkeää uusien ratkaisujen luomiseksi; katsoo, että yksityisten toimijoiden, yritysten ja elinkeinoelämän osallistuminen on tarpeen, jotta voidaan sujuvoittaa siirtymistä koulutuksesta työmarkkinoille ja tarjota nuorille jatkuva mahdollisuus täydennys- ja uudelleenkoulutukseen sekä elinikäiseen oppimiseen;

Y.  ottaa huomioon, että nuorten syrjintä ylipäätään on edelleen ongelma EU:ssa, että nuoret naiset ja haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin kuuluvat nuoret kokevat usein syrjintää sukupuolensa, etnisen taustansa (kuten romanit), seksuaalisen suuntautumisensa ja identiteettinsä, vammaisuutensa tai heikon sosioekonomisen taustansa perusteella ja että samalla he ovat paljon suuremmassa vaarassa joutua työttömäksi, ajautua työssäkäyvien köyhyyteen ja syrjäytyä sosiaalisesti;

Z.  ottaa huomioon, että eurooppalaiset nuoret ja heidän edustajansa ja järjestönsä, ammattiliitot mukaan lukien, järjestävät aktiivisesti nuorten mielekästä osallistumista ja antavat toimintapoliittisia suosituksia, joissa esitetään ratkaisuja työmarkkinoille osallistumisen ja yhteiskunnallisen osallisuuden lisäämiseksi, myös osallistumalla Euroopan tulevaisuuskonferenssiin; katsoo, että niitä on pidettävä keskeisinä kumppaneina, kun Euroopan nuorison teemavuotta ja muuta toimintaa kehitetään yhdessä, toteutetaan ja arvioidaan;

AA.  ottaa huomioon, että monien edellä mainittujen ryhmien, erityisesti vammaisten nuorten sekä romaneihin tai liikkuviin yhteisöihin kuuluvien nuorten, työllistymismahdollisuuksia rajoittavat vakavasti vaikeudet päästä laadukkaaseen koulutukseen, jota he tarvitsevat saadakseen asianmukaiset valmiudet nykyaikaisiin työmarkkinoihin;

AB.  ottaa huomioon, että nuoret ovat keskeinen voimavara kaikkien EU:n alueiden ja erityisesti syrjäisimpien alueiden elpymisen ja kehityksen kannalta; ottaa huomioon, että Mayottessa puolet väestöstä on alle 18-vuotiaita ja että Ranskan Guayanassa joka toinen asukas on alle 25-vuotias;

AC.  ottaa huomioon, että vuonna 2016 kolmannes EU:n maatalousyrittäjistä oli vähintään 65-vuotiaita ja että vain 11 prosenttia EU:n maatalousyrittäjistä oli alle 40-vuotiaita nuoria viljelijöitä;

AD.  ottaa huomioon, että EU:n maatalousala ja maatilat ovat taloutemme selkäranka; ottaa huomioon, että elintarviketurvan varmistamiseksi ja vihreän siirtymän edistämiseksi on ratkaisevan tärkeää houkutella nuoria maatalousalalle;

AE.  ottaa huomioon, että maaseutualueiden väestökato ja nuorten muutto kaupunkialueille osoittavat, että on löydettävä ratkaisuja ja pohdittava lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin strategioita nuorten pitämiseksi maaseudulla;

AF.  ottaa huomioon, että liian monille vammaisille nuorille tarjotaan vain suojatyötä ja että joissakin jäsenvaltioissa heillä ei ole samoja työntekijän oikeuksia tai palkkaoikeuksia kuin avoimilla työmarkkinoilla olevilla henkilöillä;

AG.  ottaa huomioon, että Euroopan nuorisotapahtuman 2021 Euroopan tulevaisuutta käsittelevälle konferenssille laatimassa nuorisoidearaportissa todetaan, että

1.  suhtautuu myönteisesti siihen, että puheenjohtaja von der Leyen julisti vuoden 2022 Euroopan nuorison teemavuodeksi; katsoo, että vuonna 2022 olisi annettava lisäpontta Euroopan nuorisostrategian asianmukaiseen ja täysimääräiseen täytäntöönpanoon kunnianhimoisilla toimilla, joilla vastataan nuorten kohtaamiin haasteisiin, erityisesti meneillään olevan covid-19-pandemian kielteisiin vaikutuksiin, sekä muiden olemassa olevien välineiden, kuten vahvistetun nuorisotakuun, konkreettisen täytäntöönpanon avulla covid-19:n työllisyysvaikutusten ja sosiaalisten vaikutusten torjumiseksi; kehottaa komissiota ja neuvostoa varmistamaan, että kaikki nuorisoon kohdistuvat politiikat ovat monialaisia, ja ottamaan huomioon nuorten moninaisuuden eri puolilla Eurooppaa ja heidän kohtaamansa haasteet; katsoo, että teemavuoden olisi edistettävä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteiden 1 ja 3 täytäntöönpanoa;

2.  korostaa, että covid-19-kriisi on jo jättänyt monia työttömäksi, erityisesti nuoria, jotka ovat useammin epävarmoissa työsuhteissa, työskentelevät todennäköisemmin määräaikaisessa työsuhteessa tai osa-aikaisesti ja ovat vailla säästöjä; suhtautuu tässä yhteydessä myönteisesti komission suunnitelmiin vahvistaa eurooppalaista nuorisotakuuta ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita asettamaan nuorisotyöttömyyden torjunnan etusijalle;

3.  panee erittäin huolestuneena merkille nuorisotyöttömyyden korkean tason useissa jäsenvaltioissa ja nuorten työntekijöiden työsopimusten haurauden erityisesti aloilla, joihin covid-19 vaikuttaa vakavasti; kehottaa vahvistamaan nuorisotakuuvälinettä, jonka tavoitteena on vähentää pitkäaikaistyöttömyyttä ja nuorisotyöttömyyttä vähintään 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä ja joka sisältää myös kriteerit laadukkaiden työpaikkojen luomiselle YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman kestävän kehityksen tavoitteen 8 mukaisesti; katsoo, että on aika tehdä vahvistetusta nuorisotakuusta kaikkia jäsenvaltioita sitova ja osallistava, mihin kuuluvat aktiiviset tiedotustoimet, jotka suunnataan pitkään työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olleisiin ja sosioekonomisesti heikommassa asemassa oleviin nuoriin, kuten vammaisiin nuoriin, nuoriin hlbtiq+-henkilöihin ja romaninuoriin;

4.  antaa tunnustusta mielenterveyden ottamiselle yhdeksi nuorisotavoitteiden prioriteeteista, kuten teemavuoden yhteydessä on määritelty, ja kehottaa komissiota myös asettamaan mielenterveyden etusijalle tulevassa EU:n hoitostrategiassa; korostaa, että sosioekonomisten tekijöiden, kuten työttömyyden, asumisen epävarmuuden sekä mielenterveyden ja hyvinvoinnin, välisiin yhteyksiin on puututtava, jotta EU:n tasolla varmistetaan kokonaisvaltainen ja kattava lähestymistapa mielenterveyteen; korostaa, että tulevaisuutta koskevalla epävarmuudella, myös ilmastonmuutoksen vaikutuksilla, on haitallinen vaikutus nuorten mielenterveyteen; kehottaa jäsenvaltioita näin ollen tekemään mielenterveydestä olennaisen osan EU:n sosioekonomista elpymistä pandemiasta ja työterveyden painopistealueen etenkin koulu- ja työympäristöissä; kehottaa varmistamaan, että mielenterveyspalvelut ovat kaikkien ikäryhmien, erityisesti nuorten ja lasten, saatavilla ja että ne ovat kohtuuhintaisia, ja puuttumaan terveyseroihin tarjoamalla asianmukaista tukea haavoittuvassa asemassa oleville nuorisoryhmille; kehottaa komissiota tekemään perusteellisen tutkimuksen nuorten psyykkisen pahoinvoinnin eri syistä Euroopassa;

5.  korostaa, että nuorilla on oltava keskeinen asema työllisyys- ja sosiaalipolitiikkojen laatimisessa Euroopassa; pitää myönteisenä EU:n nuorisovuoropuhelua sekä nuorisotyötä ja nuorisojärjestöjä, jotka tuovat EU:ta lähemmäs nuoria edellyttäen, että päätöksentekijät toteuttavat nuorten osallistumisprosessien jälkeen konkreettisia aloitteita; kannustaa edistämään nuorisopolitiikan kehittämisen yhteydessä yhteisen hallinnoinnin periaatetta, jossa nuoret ja heidän edustajansa otetaan mukaan kehittämistyöhön; kehottaa komissiota tunnustamaan kolmannen sektorin, myös nuorisojärjestöjen, myönteiset vaikutukset sekä epävirallisen ja arkioppimisen mahdollisuudet, joita ne tarjoavat muun muassa vapaaehtoistoiminnan ja nuorten osallistumisen muodossa, ja tunnustamaan virallisesti tiedot ja taidot, jotka nuoret kolmannen sektorin kautta saavat, jotta nuoria voidaan auttaa parantamaan näkymiään työmarkkinoilla; kannustaa tunnustamaan kansalaistoiminnan ansiokkaana työkokemuksena työhön palkattaessa; kehottaa komissiota harkitsemaan Euroopan nuorisopääkaupunki -hankkeen tukemista jatkona Euroopan nuorison teemavuodelle; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita harkitsemaan nuorisolauseketta aloitteiden nuoriin kohdistuvien vaikutusten arvioimiseksi, kun politiikan aloilla esitetään uusia aloitteita;

6.  korostaa, että jäsenvaltioiden on jatkossakin investoitava riittävästi ESR+:n varoja nuorten työllistymistä tukeviin toimenpiteisiin; korostaa, että jäsenvaltioiden on näin ollen osoitettava vähintään 15 prosenttia yhteistyössä hallinnoitavista ESR+:n määrärahoista kohdennettuihin toimiin ja rakenneuudistuksiin, joilla tuetaan nuorten laadukkaita työpaikkoja; muistuttaa, että tarvitaan sitovaa, tehokkaampaa ja osallistavampaa nuorisotakuuta, joka tarjoaa kaikille työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville ryhmille palkallisia harjoittelu-, oppisopimus- ja työharjoittelujaksoja selkeiden laatukriteerien puitteissa;

Investoinnit nuorten sukupolveen

7.  kehottaa komissiota ja neuvostoa hyödyntämään täysimääräisesti ja optimaalisesti vuosien 2021–2027 monivuotisesta rahoituskehyksestä saatavilla olevaa rahoitusta nuorisotyöttömyyteen ja -köyhyyteen liittyviin rakenteellisiin ongelmiin puuttumiseksi rajoittamatta ohjelmia, jotka on jo käynnistetty ESR+:n kautta; muistuttaa, että nämä kysymykset vaikuttavat erityisesti syrjäisimpiin alueisiin, jotka tarvitsevat siksi erityistä tukea; pitää tässä yhteydessä myönteisenä, että elpymis- ja palautumistukivälineestä on saatavilla varoja lapsille ja nuorille suunnattuihin toimenpiteisiin, ja odottaa, että se johtaa huomattavien mahdollisuuksien luomiseen nuorille Euroopassa; kehottaa ottamaan työmarkkinaosapuolet ja nuorisojärjestöt mukaan kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien seurantaan ja arviointiin; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että oikeudenmukaisen siirtymän rahastolla ja ESR+:lla tuetaan paikallistason yhdennettyjä suunnitelmia, joilla autetaan erityisesti siirtymästä kärsineitä heikoimmassa asemassa olevia ryhmiä täydennys- ja uudelleenkoulutuksessa;

8.  kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että elpymis- ja palautumistukivälineen toimet, muut EU:n ohjelmat, kuten vahvistettu nuorisotakuu, eurooppalainen lapsitakuu ja kansalliset investoinnit ja toimenpiteet, joilla edistetään osaamista, koulutusta ja työmarkkinoille integroitumista, täydentävät toisiaan jäsenvaltioiden omien tarpeiden ja kansallisten erityisolosuhteiden mukaisesti; kehottaa komissiota seuraamaan edelleen investointeja ja varojen käyttöä nuoria koskeviin painopisteisiin Next Generation EU ‑välineen, elpymis- ja palautumistukivälineen ja ESR+:n puitteissa ja pitämään parlamentin tiiviisti mukana; muistuttaa, että InvestEU-ohjelman sosiaalisten investointien ja osaamisen ikkuna mahdollistaa sosiaalisesti vaikuttavien investointien luomisen; panee merkille kasvavan huomion nuorisotoimiin suunnattuihin sosiaalivaikutteisiin joukkovelkakirjalainoihin ja vaikutusten hankintoihin, joiden suunnitteluun ja täytäntöönpanoon otetaan mukaan myös yksityinen sektori;

9.  pitää myönteisenä nuorten viljelijöiden tuen lisäämistä seuraavassa yhteisessä maatalouspolitiikassa;

10.  pitää myönteisenä vahvistetun nuorisotakuun soveltamisalan laajentamista siten, että se kattaa 15–29-vuotiaat; muistuttaa, että vahvistetulla nuorisotakuulla olisi varmistettava todelliset työllistymismahdollisuudet huonolaatuisten harjoittelujaksojen tai loputtoman koulutuksen sijasta;

Nuorten integroituminen työmarkkinoille

11.  panee huolestuneena merkille, että nuorisotakuu ei ole tähän mennessä saavuttanut täysin tavoitteitaan, ja vaatii tehokkaampia toimenpiteitä, mukaan lukien ESR+:n tarjoamien mahdollisuuksien täysimääräinen hyödyntäminen, edistämään työllisyyttä työmarkkinoille integroitumista koskevilla aktiivisilla toimilla ja luomalla kestäviä aloitustason työpaikkoja, joilla varmistetaan, että nuoret pääsevät sosiaaliturvan piiriin ja saavat oikeudenmukaista palkkaa; kehottaa komissiota pyytämään jäsenvaltioita esittämään päivitetyt vahvistetun nuorisotakuun järjestelmät ja ottamaan käyttöön kehyksen, joka sisältää selkeät ja sitovat laatuvaatimukset aloitteiden puitteissa tehtäville tarjouksille ja jolla edistetään nuorten kannalta myönteisiä ja kestäviä tuloksia ja onnistunutta siirtymistä työmarkkinoille; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kannustamaan yrityksiä ottamaan aktiivisen roolin vahvistetussa nuorisotakuussa; muistuttaa, että yksi ESR+:n tavoitteista on edistää sukupuolten tasapuolista osallistumista työmarkkinoille toimenpiteillä, joilla pyritään varmistamaan muun muassa tasavertaiset työolot, työ- ja yksityiselämän parempi tasapaino ja lastenhoidon saatavuus, varhaiskasvatus mukaan luettuna; muistuttaa, että ESR+:n avulla olisi myös pyrittävä tarjoamaan terveellinen ja asianmukainen työympäristö, jotta voidaan vastata muuttuviin työn muotoihin liittyviin terveysriskeihin ja ikääntyvän työvoiman tarpeisiin;

12.  muistuttaa, että kumppanuudet sidosryhmien kanssa ovat keskeinen osa vahvistettua nuorisotakuuta, mutta tällä hetkellä EU:n tasolla ei ole virallista elintä tai mekanismia, jonka avulla ne voisivat osallistua nuorisotakuun järjestelmien seurantaan ja täytäntöönpanoon; kehottaa komissiota seuraamaan vahvistetun nuorisotakuun järjestelmien täytäntöönpanoa työllisyyskomitean kautta ja raportoimaan säännöllisesti työllisyyskomitealle nuorisotakuujärjestelmien täytäntöönpanosta ja tuloksista ja pitämään parlamentin ajan tasalla; kehottaa komissiota perustamaan vahvistetun nuorisotakuun täytäntöönpanoa varten työryhmän, joka kokoaa yhteen asiaankuuluvia sidosryhmiä, kuten kansalaisyhteiskunnan edustajia, nuorisojärjestöjä ja työmarkkinaosapuolia työllisyyskomitean työhön, helpottamaan koordinointia ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa EU:n ja kansallisten viranomaisten välillä yhdessä kansalaisyhteiskunnan edustajien ja nuorisojärjestöjen kanssa sekä arvioimaan sen vaikutuksia säännöllisesti ja ehdottamaan parannussuosituksia;

13.  kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että julkiset työvoimapalvelut tekevät yhteistyötä paikallisviranomaisten, koulutusalan, nuorisojärjestöjen ja yksityisen sektorin kanssa Euroopan julkisten työvoimapalvelujen verkoston kautta, jotta voidaan edistää laadukkaita, vakaita ja hyväpalkkaisia työpaikkoja ja lisätä räätälöityä tukea nuorten koulutukseen, työnhakuun ja neuvontaan, ja kannustaa jäsenvaltioita osoittamaan julkisille työvoimapalveluille riittävät resurssit, jotta ne voivat tarjota resursseja ja koulutusta psyykkisesti terveen elämän ylläpitämiseksi epävarmasta taloudellisesta ilmapiiristä huolimatta ja työnhakuun liittyvien haasteiden aikana;

14.  suosittaa, että vahvistetaan työllisyyden keskeistä asemaa mielenterveyspalvelujen järjestelmissä korostamalla erityisesti sitä myönteistä vaikutusta, joka laadukkailla työpaikoilla voi olla henkiseen toipumiseen;

15.  kehottaa jäsenvaltioita helpottamaan nuorten pääsyä palkallisiin, laadukkaisiin ja osallistaviin työharjoitteluihin ja oppisopimuskoulutuksiin; kehottaa vahvistamaan seurantajärjestelmiä, joilla varmistetaan, että nuoret saavat asianmukaisia ja laadukkaita ensimmäisiä työkokemuksia, mahdollisuuksia taitojen parantamiseen ja uusia tutkintoja tai pätevyyksiä; tuomitsee palkattomat harjoittelut yhtenä nuorten työntekijöiden hyväksikäytön muotona ja heidän oikeuksiensa loukkaamisena ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita yhteistyössä parlamentin kanssa ja toissijaisuusperiaatetta noudattaen ehdottamaan yhteistä oikeudellista kehystä, jolla varmistetaan oikeudenmukainen korvaus harjoittelusta ja oppisopimuskoulutuksesta, jotta vältetään hyväksikäyttöön perustuvat käytännöt; tuomitsee nollatuntisopimusten käyttämisen ja kehottaa jäsenvaltioita tukemaan työnantajia, jotka tarjoavat harjoittelu- ja oppisopimuspaikkoja vammaisille nuorille;

16.  kehottaa komissiota arvioimaan uudelleen nykyisiä eurooppalaisia välineitä, kuten harjoittelun laatupuitteita ja laadukkaan ja tehokkaan oppisopimuskoulutuksen eurooppalaisia puitteita, ja sisällyttämään niihin nuorille osoitettavia tarjouksia koskevat laatukriteerit, mukaan lukien harjoittelijoille maksettavan kohtuullisen korvauksen periaate, sosiaalisen suojelun saatavuus, kestävä työllisyys ja sosiaaliset oikeudet;

Työvoiman liikkuvuus ja tulevaisuuden taidot

17.  kehottaa komissiota varmistamaan, että uusi ALMA-aloite auttaa nuoria, erityisesti NEET-nuoria, löytämään tilapäistä laadukasta työtä muista jäsenvaltioista; vaatii, että ALMA-ohjelmassa on noudatettava laatuvaatimuksia, joissa kunnioitetaan nuorten työntekijöiden oikeuksia, kuten asianmukaista palkkaa, hyviä työoloja ja sosiaalisen suojelun saatavuutta;

18.  korostaa, että digitaalinen osaaminen on olennaista nuorille ja kaikille toimialoille 2000‑luvulla, ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita harkitsemaan, miten kehittää nuorille pysyviä mahdollisuuksia osallistua digitaalista osaamista ja lukutaitoa kehittäviin sertifioituihin vapaan pääsyn kursseihin verkossa ja verkon ulkopuolella kaikilla EU:n kielillä yhteistyössä julkisten laitosten ja yksityisten yritysten kanssa; kehottaa luomaan mahdollisuuksia verkko-oppimista ja verkko-opetusta koskevalle ajatustenvaihdolle; kehottaa painokkaasti EU:ta ja jäsenvaltioita kehittämään lisää eTwinningin ja aikuiskoulutuksen eurooppalaisen foorumin kaltaisia ohjelmia; toteaa, että monissa jäsenvaltioissa on päästävä eroon vakavista rajoitteista, jotka liittyvät laitteistojen, tilojen, pätevien kouluttajien ja asianmukaisen digitaalisen infrastruktuurin saatavuuteen; muistuttaa siksi, että verkkokurssien saatavuus on kytkettävä tehostettuihin aloitteisiin, joilla korjataan internetyhteyksien ja digitaalisten välineiden saatavuuden puute, jotta ketään ei jätetä jälkeen, ja korostaa, että kurssit olisi laadittava esteettömiksi, jotta vältetään sulkemasta vammaiset nuoret niiden ulkopuolelle;

19.  korostaa vihreiden taitojen kehittämisen ja laadukkaiden työllistymismahdollisuuksien merkitystä ilmastoneutraalissa ja energiatehokkaassa kiertotaloudessa erityisesti alueilla, joihin vihreä siirtymä vaikuttaa eniten, kuten maatalousalasta vahvasti riippuvaisilla alueilla ja ilmastonmuutoksen torjunnassa mukana olevilla alueilla, ja kun on kyse energian tuottamisesta uusiutuvista lähteistä, hiilipäästöjen vähentämisestä, energiatehokkuuden lisäämisestä, jäte- ja vesihuollosta, ilmanlaadun parantamisesta sekä biologisen monimuotoisuuden palauttamisesta ja säilyttämisestä; kehottaa työnantajia varmistamaan työvoimansa täydennys- ja/tai uudelleenkoulutuksen ja parantamaan vaikuttavamman oppisopimuskoulutuksen tarjoamista laadukkaan ja tehokkaan oppisopimuskoulutuksen eurooppalaisten puitteiden mukaisesti;

20.  kehottaa komissiota ehdottamaan vuonna 2022 uusia välineitä ja aloitteita, joilla pyritään kehittämään nuorisoyrittäjyyttä ja nuoria koskevia sosiaalisia investointeja yhteisötalouden toimintasuunnitelmassa;

21.  pitää valitettavana, ettei koulutusuudistuksilla ja -investoinneilla ole riittävästi yhteyttä toimenpiteisiin, joilla varmistetaan nuorten, erityisesti NEET-nuorten, pääsy työmarkkinoille; kannustaa joustaviin, osallistaviin, saavutettaviin ja avoimiin oppimispolkuihin nuorten, nuorisotyöntekijöiden, kouluttajien ja ammattilaisten henkilökohtaisten oppimistilien ja mikrotutkintojen kautta, mukaan lukien epävirallisesta oppimisesta ja arkioppimisesta hankittu ammattitaito ja -pätevyys; korostaa, että ammatinvalinnanohjauksen vahvistaminen varhaisesta iästä alkaen ja sen tukeminen, että opiskelijoilla ja aikuisopiskelijoilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet saada tietoa ja tukea, voivat auttaa nuoria valitsemaan itselleen sopivia koulutus- ja ammattipolkuja, jotka johtavat heille sopiviin työllistymismahdollisuuksiin;

22.  kehottaa jälleen komissiota ja neuvostoa tukemaan edelleen ammatillisen koulutuksen kehittämistä ja edistämään paremmin ammattiosaamista, pyrkien välttämään useissa jäsenvaltioissa yleisiä epävirallista koulutusta koskevia kielteisiä käsityksiä ja lisäämään samalla ammatillisen koulutuksen houkuttavuutta viestintä- ja tiedotuskampanjoilla, opetussuunnitelmilla, nuorten ammattiosaamisen keskuksilla, paikallisyhteisöjen erityisillä ammatillisen koulutuksen ekosysteemeillä, harjoittelu- ja opiskelujaksoja yhdistelevillä koulutusmalleilla sekä oppisopimuskoulutettavien pitkäkestoisella liikkuvuudella; pitää tässä yhteydessä myönteisenä Euroopan ammatillisen koulutuksen huippuyksikköjä koskevaa aloitetta, jonka tavoitteena on tarjota korkealaatuista ammattitaitoa ja tukea yritystoimintaa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita luomaan itsenäisen ammatillisen koulutuksen alueen ja eurooppalaisen oppisopimuskoulutettavan perussäännön; muistuttaa, että harjoittelujaksojen olisi oltava osa koulutuksellista ja ammatillista kehitystä ja että niillä olisi siksi oltava pedagoginen ulottuvuus; korostaa, että on tärkeää parantaa mekanismeja ammattitaidon ja pätevyyden rajatylittävää tunnustamista varten, ja vaatii edistämään ja tukemaan sukupolvien välisen solidaarisuuden ja mentoroinnin kaltaisia käytäntöjä eriarvoisuuden vähentämiseksi ja nuorten tuen varmistamiseksi;

23.  kannustaa lisäämään kansalaisvaikuttamiseen liittyvän toiminnan niiden toimintojen joukkoon, joita työpaikat pitävät hyödyllisinä työntekijöiden ja erityisesti nuorten työntekijöiden henkilökohtaisen ja ammatillisen kehityksen kannalta;

24.  korostaa, että vähimmäispalkkasuoja on osoittautunut tehokkaaksi keinoksi torjua työssäkäyvien köyhyyttä; korostaa, että joissakin jäsenvaltioissa nuoret työntekijät saavat nykyisten eroavaisuuksien vuoksi käytännössä lakisääteistä vähimmäispalkkaa pienempää palkkaa, mikä pitää yllä ikään perustuvaa rakenteellista syrjintää; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan nuorten yhdenvertaisen kohtelun työmarkkinoilla, myös lakisääteisen vähimmäispalkan suhteen, riittäviä vähimmäispalkkoja Euroopan unionissa koskevasta direktiivistä tehdyssä ehdotuksessa (COM(2020)0682);

25.  korostaa, että nuoret eivät voi täysimääräisesti käyttää vähimmäistoimeentulojärjestelmiä tai he jäävät kokonaan niiden ulkopuolelle monissa jäsenvaltioissa ikäperusteisten tukikelpoisuuskriteerien vuoksi; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tulevassa neuvoston suosituksessa vähimmäistoimeentulosta ryhtymään toimenpiteisiin, joilla helpotetaan nuorten pääsyä näihin järjestelmiin;

Nuorten syrjäytymisen torjuminen ja kokonaisen sukupolven menettämisen estäminen

26.  kehottaa komissiota laatimaan suosituksen sen varmistamiseksi, että työharjoittelut, oppisopimuskoulutukset ja työhön sijoittaminen lasketaan työkokemukseksi ja antavat siten oikeuden sosiaalietuuksiin; kehottaa lyhentämään sosiaalietuuksiin oikeuttavan vähimmäismaksukauden pituutta; suhtautuu myönteisesti komission aloitteeseen korkean tason asiantuntijaryhmän perustamisesta tarkastelemaan hyvinvointivaltion tulevaisuutta ja tärkeimpiä haasteita, joita nuoret kohtaavat sosiaalisen suojelun hyödyntämisessä;

27.  kehottaa komissiota tarkastelemaan, onko nykyiset Euroopan nuorisoportaali sekä Europass- ja Eures-alustat mahdollista yhdistää yhdeksi digitaaliseksi ympäristöksi, joka tarjoaisi kaikille nuorille eurooppalaisille tietoa muun muassa koulutuksesta, työpaikoista, harjoittelupaikoista, ammatillisen koulutuksen mahdollisuuksista, taloudellisesta tuesta, liikkuvuusohjelmista, yritystoiminnan aloittamiseen liittyvästä neuvonnasta, mentorointiohjelmista, vapaaehtoistoiminnan järjestelmistä, EU-kansalaisuuteen liittyvistä oikeuksista ja kulttuurin saatavuudesta sekä niihin liittyvistä toimintamahdollisuuksista; ehdottaa, että alustalle voitaisiin keskittää kaikki eri tarjontaa ja ohjelmia koskevat hakemukset ja että sillä annettaisiin tietoa kaikista EU:n nuorille eurooppalaisille tarjoamista heidän henkilökohtaisen tilanteensa mukaisista mahdollisuuksista; pitää myönteisenä, että useisiin jäsenvaltioihin on luotu keskitettyjä asiointipisteitä, ja kannattaa tämäntapaista verkon ulkopuolisten palvelujen keskittämistä, sillä se on ensisijaisen tärkeää edunsaajien tavoittamisen ja heidän opastamisen ja auttamisen kannalta, ja kannattaa asiointipisteiden perustamista kaikkiin jäsenvaltioihin ja eri kaupunkeihin, jotta tavoitettaisiin mahdollisimman monta haavoittuvassa asemassa olevaa nuorten ryhmää;

28.  kehottaa komissiota varmistamaan, että uudella ALMA-aloitteella autetaan nuoria ja erityisesti NEET-nuoria osallistumaan yhteiskunnalliseen elämään ja työmarkkinoille kotimaassaan löytämällä laadukasta tilapäistä työtä ja ammattitaidon kehittämiskokemuksia niin, että noudatetaan nuorten työntekijöiden oikeuksia toisessa jäsenvaltiossa koskevia laadullisia vaatimuksia, kuten oikeudenmukaista palkkaa ja sosiaalisen suojelun saatavuutta; korostaa, että on olennaista tukea ja ohjata nuoria ennen ohjelmaan osallistumista, sen aikana ja sen jälkeen; korostaa, että ALMAn on edistettävä kaikkia osallistujia, mukaan lukien vammaiset nuoret tai heikommista lähtökohdista tulevat nuoret, koskevaa todellista liikkuvuutta ja laadukkaita taitojen kehittämisohjelmia, ammatillista koulutusta tai työpaikkoja ja että siihen on sisällyttävä kansalaisjärjestöjen ja työmarkkinaosapuolten kanssa suunniteltu osallisuutta edistävä strategia, jolla varmistetaan yhtäläiset mahdollisuudet, ehkäistään syrjintää ja puututaan mahdollisiin esteisiin, mutta niin, että ALMAsta ei muodostu välinettä, jolla nuorille luodaan epävarmoja työoloja; toteaa, että kansallisille julkisille työvoimapalveluille olisi annettava tukea sen toteuttamiseen ESR+:n budjettikohdasta koordinoidusti yksityisten ja julkisten kumppanien kanssa ja samalla olisi luotava synergioita eurooppalaisen koulutusalueen kanssa; kehottaa komissiota varmistamaan ALMAn lisäarvon Erasmus+ -ohjelman ja Euroopan solidaarisuusjoukkojen tarjoamien nykyisten mahdollisuuksien lisäksi ja varmistamaan, että virtuaaliseen oppimiseen ja yhteistyöhön yhdistyy ESR+:n puitteissa edelleen fyysinen liikkuvuus; kehottaa komissiota arvioimaan, voitaisiinko ALMA sisällyttää vahvistetun nuorisotakuun yhdeksi liikkuvuuselementiksi;

29.  katsoo, että julkisen ja yksityisen sektorin toimijat ovat yhteisesti vastuussa nuorten hyvinvoinnista; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tekemään yhteistyötä eurooppalaisten ja kansallisten työnantajien kanssa haavoittuvassa asemassa olevia nuoria auttavien yritysvastuusuositusten panemiseksi täytäntöön ja sisällyttämään nuorisoa koskevia säännöksiä tuleviin yritysvastuuseen liittyviin aloitteisiin;

30.  muistuttaa, että nuorilla naisilla on kohonnut riski joutua työpaikkasyrjinnän kohteeksi(19), jota pahentaa intersektionaalinen eriarvoisuus, työttömyys, yksinhuoltajuus ja pitkäaikainen omaishoitajuus, mikä usein sulkee heidät työvoiman ulkopuolelle tai voi pitää heidät köyhyysrajan alapuolella; kehottaa neuvostoa ja komissiota harkitsemaan avustamista ja räätälöityjä tukiohjelmia koskevien ohjeellisten vähimmäistavoitteiden sisällyttämistä nuorisotyöllisyysaloitteisiin vuodesta 2022 lähtien riskiryhmiin kuuluville nuorille naisille; kehottaa komissiota tekemään yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa lapsitakuuta koskevien kansallisten toimintasuunnitelmien sisällyttämiseksi kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason työllistämistoimiin, jotta voidaan tukea nuoria yksinhuoltajia;

31.  muistuttaa, että on tärkeää saada kunnollisia ja kohtuuhintaisia asuntoja ja räätälöityjä sosiaalipalveluja erityisesti haavoittuvassa asemassa oleville nuorille, mukaan lukien vammaiset nuoret ja suurperheiden nuoret; pyytää komissiota kehittämään jäsenvaltioiden kanssa ”nuorille asunto ensin” -ohjelmia, joita työllisyyspalvelut, sosiaalipalvelut ja terveydenhuollon tukipalvelut täydentävät; korostaa nuorille tarkoitettuun sosiaaliseen infrastruktuuriin tehtävien yksityisten ja julkisten investointien merkitystä; pitää myönteisenä komission käynnistämää asunnottomuuden vähentämistä käsittelevää eurooppalaista foorumia ja sen perimmäistä tavoitetta asunnottomuuden lopettamisesta vuoteen 2030 mennessä sekä tämän nuorille tarjoamia mahdollisuuksia; kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota toteuttamaan toimenpiteitä ja ohjelmia nuorille, jotka täyttävät 18 ja ovat vaarassa joutua asunnottomiksi, ja kohdistamaan näitä erityisesti haavoittuvien ryhmien, kuten hlbtiq+-henkilöiden asunnottomuuteen; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että vahvistettu nuorisotakuu auttaa torjumaan nuorten asunnottomuutta, joka on lisääntymässä monissa EU:n jäsenvaltioissa;

32.  kannustaa komissiota puuttumaan suurimpiin esteisiin, jotka estävät nuoria lähtemästä maatalousalalle ja jotka liittyvät mahdollisuuksiin hankkia maata ja rahoitusta, tietämykseen ja innovointiin;

33.  panee huolestuneena merkille, että monien nuorten ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyydestä ja sosiaalisesta syrjäytymisestä jo kärsivien haavoittuvassa asemassa olevien nuorten, kuten nuorten romanien, vammaisten nuorten, hlbtiq+-yhteisöön kuuluvien nuorten ja nuorten muuttajien, olosuhteet heikkenevät, ja kehottaa omaksumaan koordinoidun lähestymistavan, jotta heille voidaan luoda ja tarjota mahdollisuuksia sosiaaliseen osallisuuteen vahvistetun nuorisotakuun, ESR+:n ja elpymis- ja palautumistukivälineen puitteissa;

34.  kehottaa EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioita varmistamaan, että kaikki nuorisoon kohdistuvat politiikat laaditaan syrjimättömästi ottaen huomioon nuorten moninaisuuden eri puolilla Eurooppaa ja heidän kohtaamansa haasteet;

o
o   o

35.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) EUVL L 23, 27.1.2010, s. 35. (2) EUVL C 316, 6.8.2021, s. 2. (3) EUVL C 395, 29.9.2021, s. 101. (4) EUVL C 465, 17.11.2021, s. 82. (5) EUVL C 15, 12.1.2022, s. 184. (6) EUVL C 202, 28.5.2021, s. 31. (7) EUVL C 67, 8.2.2022, s. 90. (8) EUVL C 506, 15.12.2021, s. 94. (9) EUVL C 67, 8.2.2022, s. 186. (10) EUVL L 57, 18.2.2021, s. 17. (11) Moxon, D., Bacalso, C, ja Șerban, A. M., Beyond the pandemic: The impact of COVID-19 on young people in Europe, Euroopan nuorisofoorumi, Bryssel, 2021. (12) EUVL C 456, 18.12.2018, s. 1. (13) EUVL C 372, 4.11.2020, s. 1. (14) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2021)0430. (15) EUVL C 465, 17.11.2021, s. 110. (16) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2021)0385. (17) Talous- ja rahoitusasioiden pääosasto, European Economic Forecast – Autumn 2021, Euroopan komissio, 2021. (18) Eichhorst, W., Hinte H. ja Rinne, U., ”IZA Policy Paper No. 65: Youth Unemployment in Europe: What to Do about It?”, Intereconomics, 2013, 48 (4), s. 230–235. (19) Baptista, I., Marlier, E. ja muut, Social protection and inclusion policy responses to the COVID-19 crisis - An analysis of policies in 35 countries, European Social Policy Network, Bryssel 2021.