Euroopan parlamentin päätöslauselma 17. helmikuuta 2022 ihmisoikeuksien viimeaikaisesta kehityksestä Filippiineillä (2022/2540(RSP))
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Filippiineistä ja erityisesti 15. syyskuuta 2016(1), 16. maaliskuuta 2017(2), 19. huhtikuuta 2018(3) ja 17. syyskuuta 2020(4) antamansa päätöslauselmat,
– ottaa huomioon EU:n ihmisoikeussuuntaviivat,
– ottaa huomioon vuonna 1948 annetun ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen,
– ottaa huomioon vuonna 1966 tehdyn kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen,
– ottaa huomioon Filippiinien hallituksen ja YK:n 22. heinäkuuta 2021 allekirjoittaman Filippiinien ihmisoikeuksia koskevan YK:n yhteisen ohjelman,
– ottaa huomioon hyvää hallintotapaa, oikeusvaltiota ja ihmisoikeuksia käsittelevän alakomitean ensimmäisen kokouksen jälkeen 5. helmikuuta 2021 annetun EU:n ja Filippiinien yhteisen lehdistötiedotteen,
– ottaa huomioon Kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussäännön,
– ottaa huomioon 3. heinäkuuta 2020 hyväksytyn Filippiinien tasavallan lain nro 11479, joka tunnetaan myös terrorismin vastaisena lakina,
– ottaa huomioon YK:n ihmisoikeusvaltuutetun Michelle Bachelet’n ihmisoikeusneuvoston 48. istunnossa 7. lokakuuta 2021 antaman lausunnon Filippiineistä,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 144 artiklan 5 kohdan ja 132 artiklan 4 kohdan,
A. ottaa huomioon, että Filippiineillä ja EU:lla on pitkät diplomaattiset, taloudelliset, kulttuuriset ja poliittiset suhteet; ottaa huomioon, että ratifioimalla kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen unioni ja Filippiinit ovat vahvistaneet yhteisen sitoumuksensa hyvän hallinnon, demokratian, oikeusvaltion, ihmisoikeuksien ja sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen periaatteisiin sekä alueen vakauteen ja turvallisuuteen;
B. ottaa huomioon, että presidentti Rodrigo Duterten toukokuussa 2016 tapahtuneen valinnan ja ”huumeiden vastaisen sodan” alkamisen jälkeen Filippiineillä on tapahtunut järkyttävä määrä ilman oikeudenkäyntiä tehtyjä teloituksia ja ihmisoikeusloukkauksia;
C. ottaa huomioon, että YK:n ihmisoikeusvaltuutettu raportoi kesäkuussa 2020, että hallituksen huumeiden vastaiseen kampanjaan liittyvät teloitukset olivat laajalle levinneitä ja järjestelmällisiä; ottaa huomioon, että kansalaisyhteiskunnan järjestöjen mukaan 12 000–30 000 ihmistä on saanut surmansa huumeratsioiden aikana ja että viranomaiset puolestaan katsovat 6 200 kuolonuhrin johtuvan poliisin toimista näiden ratsioiden aikana; ottaa huomioon, että presidentti Duterte on nimenomaisesti kannustanut poliisia toteuttamaan laittomia teloituksia ja luvannut heille koskemattomuuden, ja tällaisiin toimiin osallistuneet poliisit ovat saaneet ylennyksiä; ottaa huomioon, että presidentti Duterte on vannonut jatkavansa huumeiden vastaista kampanjaansa aina nykyisen presidenttikautensa loppuun eli kesäkuuhun 2022 saakka;
D. ottaa huomioon, että kesäkuun 2016 jälkeen on tapettu ainakin 146 ihmisoikeuksien puolustajaa ja vähintään 22 toimittajaa ja että tähän mennessä yhdessäkään näistä tapauksista ei ole annettu tuomiota;
E. ottaa huomioon, että yhdistymisvapautta koskevan oikeuden käyttöön kohdistuvat hyökkäykset ovat olleet järjestelmällisiä; ottaa huomioon, että kesäkuun 2019 ja elokuun 2021 välisenä aikana 16 ammattiyhdistysaktivistia pidätettiin ja vangittiin ja 12 pakotettiin irtisanoutumaan; ottaa huomioon, että presidentti Duterten hallinto on syyllistynyt 50 ammattiyhdistysaktivistin laittomaan teloitukseen; katsoo, että pelon ilmapiiri on heikentänyt vakavasti työntekijöiden mahdollisuuksia käyttää Kansainvälisen työjärjestön (ILO) yleissopimuksessa nro 87 suojattuja oikeuksiaan; ottaa huomioon, että hallitus on käyttänyt pandemiaa perusteena toimimatta jättämiselle ja lykännyt ILO:n korkean tason kolmikantavaltuuskunnan matkaa maahan;
F. ottaa huomioon, että viranomaiset yhdistävät järjestöjä ja henkilöitä kommunistiryhmien toimintaan, mikä tunnetaan ”punaiseksi leimaamisena”, mikä johtaa ihmisoikeuksien puolustajien, opposition jäsenten, ammattiyhdistysaktivistien, ympäristönsuojelijoiden ja toimittajien surmaamiseen, uhkauksiin, laittomiin pidätyksiin ja häirintään, kun he pyrkivät paljastamaan väitteitä laittomista teloituksista ja muista ihmisoikeusloukkauksista; ottaa huomioon, että vuonna 2020 hyväksytyllä terrorismin vastaisella lailla on vakiinnutettu kyseinen ”punaiseksi leimaaminen”;
G. ottaa huomioon, että korkein oikeus vahvisti 9. joulukuuta 2021, että presidentti Duterten hallinnon hyväksymä terrorismin vastainen laki, joka antaa turvallisuusjoukoille valtuudet pidättää ja vangita epäillyn enintään 24 päivän ajaksi ilman syytteen nostamista, on suurimmaksi osaksi laillinen;
H. ottaa huomioon, että covid-19-pandemia on entisestään nopeuttanut Filippiinien ihmisoikeustilanteen heikkenemistä ja että tämä koskee erityisesti sananvapautta, tiedotusvälineiden riippumattomuutta ja täytäntöönpanon ennustettavuutta ja että sillä on ollut vakavia seurauksia tiedotusvälineiden ja kansalaisyhteiskunnan valmiuksille dokumentoida tällaisia loukkauksia; ottaa huomioon, että poliisi ja armeija ovat käyttäneet väkivaltaa karanteenin täytäntöönpanossa, mikä on vaikuttanut vakavasti kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleviin kaupunkialueiden yhteisöihin;
I. ottaa huomioon, että YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Michelle Bachelet korosti viimeisimmässä Filippiinejä koskevassa raportissaan 7. lokakuuta 2021, että maassa tapahtuu jatkuvia ja vakavia ihmisoikeusloukkauksia ja -rikkomuksia ja että perusihmisoikeusnormit sivuutetaan;
J. ottaa huomioon, että YK:n ihmisoikeusneuvosto korosti lokakuussa 2020, että Filippiinien hallituksen on tärkeää varmistaa vastuuseen saattaminen ihmisoikeusrikkomuksista ja -loukkauksista ja suorittaa tässä yhteydessä riippumattomia, täysimääräisiä ja avoimia tutkintoja ja asettaa syytteeseen kaikki, jotka ovat syyllistyneet vakaviin rikoksiin;
K. ottaa huomioon, että Kansainvälisen rikostuomioistuimen esitutkintajaosto ilmoitti 15. syyskuuta 2021, että se oli valtuuttanut syyttäjäviraston aloittamaan tutkinnan rikoksista ihmisyyttä vastaan, mukaan lukien murhat, jotka on tehty presidentti Duterten hallinnon alaisen ”huumausaineiden vastaisen sodan” yhteydessä, ja niin kutsutun Davaon kuolemanpartion vuosina 2011–2016 Davaon kaupungissa väitetysti tekemät murhat;
L. ottaa huomioon, että Filippiinit vetäytyi presidentti Duterten aloitteesta maaliskuussa 2018 Kansainvälisestä rikostuomioistuimesta sen jälkeen, kun tuomioistuin oli aloittanut alustavan tutkinnan Dutertea vastaan tehdystä valituksesta, joka liittyi huumeiden vastaisen kampanjan yhteydessä tehtyihin lukuisiin teloituksiin;
M. ottaa huomioon, että toukokuussa 2022 pidettävien tulevien vaalien osalta on raportoitu lisääntyneistä mustamaalaus-, viha- ja disinformaatiokampanjoista ja kasvavista trollitehtaista Filippiinien kyberavaruudessa; ottaa huomioon, että sosiaalinen media on tärkein tiedonlähde Filippiineillä; ottaa huomioon, että tällaiset hyökkäykset kohdistuvat erityisesti naisiin ja vähemmistöryhmiin; ottaa huomioon, että viime aikoina yli 300 sosiaalisen median tiliä on poistettu roskapostia ja manipulointia koskevien sääntöjen rikkomisen johdosta; ottaa huomioon, että Filippiinien parlamentti hyväksyi verkossa tapahtuvan väärinkäytöksen torjumiseksi lain, jonka mukaan sosiaalisen median käyttäjien on rekisteröitävä laillinen henkilöllisyytensä uusia tilejä luotaessa; ottaa huomioon perustellun huolen siitä, että hallitus voi käyttää tätä lakia väärin toteuttaakseen toimittajiin ja kansalaisyhteiskuntaan kohdistuvia hyökkäyksiä; ottaa huomioon, että Filippiinien viranomaiset eivät ole pyytäneet EU:ta lähettämään vaalitarkkailuvaltuuskuntaa;
N. ottaa huomioon, että edustajainhuone hyväksyi 2. maaliskuuta 2021 alahuoneen kolmannessa käsittelyssä lakiesityksen nro 7814, jossa Filippiinien ihmisoikeusvaltuutetun mukaan säädetään syyllisyysolettamasta sellaisten henkilöiden osalta, joita syytetään kauppiaiksi, rahoittajiksi, suojelijoiksi, suosijoiksi ja/tai muutoin sekaantumisesta laittomiin huumausaineisiin, ja että siinä pyritään myös ottamaan kuolemanrangaistus uudelleen käyttöön;
O. ottaa huomioon, että edustajainhuoneen hyväksymä ihmisoikeuksien puolustajien suojelua koskeva lakiesitys on edelleen hyväksymättä senaatissa;
P. ottaa huomioon, että EU:n Filippiinien edustuston esittämän vuoden 2021 maankohtaisen sukupuolten tasa-arvoselvityksen mukaan politiikan, kulttuurin ja yhteiskunnan patriarkaaliset normit on kodifioitu ja vahvistettu myös Filippiinien laeissa ja politiikoissa, minkä mahdollistavat toistuvasti miesvaltaiset lainsäädäntö- ja päätöksentekoelimet; ottaa huomioon, että nykyisiin lakeihin, kuten tarkistettuun rikoslakiin ja perhelakiin, sisältyy edelleen säännöksiä, jotka syrjivät naisia;
Q. ottaa huomioon, että Nobelin rauhanpalkinnon saaja Maria Ressa, joka on toimittaja ja yksi uutissivusto Rapplerin perustajista, pidätettiin vuonna 2019 kyberherjauksesta ja tuomittiin 15. kesäkuuta 2020; ottaa huomioon, että tunnistamattomat aseistetut miehet surmasivat vuonna 2021 Orlando Dinoyn ja Reynante Cortesin, jotka olivat toimittajia;
R. ottaa huomioon, että senaattori Leila De Lima on ollut vankilassa jo viisi vuotta tekaistuin syyttein ja ilman oikeudenkäyntiä; ottaa huomioon, että senaattori De Liman pidätettiin syrjivin perustein poliittisten mielipiteidensä vuoksi ja koska hän on ihmisoikeuksien puolustaja ja nainen ja että näinä tutkintavankeusvuosina häneltä on evätty vaalioikeudet ja mahdollisuus seurata senaatin kokouksia etäyhteyden välityksellä; ottaa huomioon, että senaattori De Limalla, joka on ilmoittanut aikeestaan asettua uudelleen ehdolle senaattiin, ei ole samoja oikeuksia ja mahdollisuuksia järjestää vaalikampanjaansa kuin muilla ehdokkailla;
S. ottaa huomioon, että Filippiinit on yleisen tullietuusjärjestelmän (GSP+) edunsaajamaa; katsoo, että tämä merkitsee sitä, että Filippiinien on pantava tehokkaasti täytäntöön 27 kansainvälistä yleissopimusta, jotka koskevat ihmisoikeuksia, työntekijöiden oikeuksia, ympäristönsuojelua ja hyvää hallintotapaa; ottaa huomioon, että 26 prosenttia Filippiinien kokonaisviennistä EU:hun (1,6 miljardia euroa) sai vuonna 2020 etuuskohtelun tämän järjestelmän mukaisesti;
1. tuomitsee jyrkästi tuhannet laittomat teloitukset ja muut vakavat ihmisoikeusloukkaukset, jotka liittyvät ”huumeiden vastaiseen sotaan”; kehottaa EU:ta reagoimaan tähän määrätietoisesti;
2. toistaa Filippiinien hallitukselle esittämänsä kehotuksen lopettaa välittömästi kaikki epäiltyihin huumausainerikollisiin kohdistuvat väkivallanteot ja ihmisoikeusloukkaukset, mukaan lukien laittomat teloitukset, mielivaltaiset pidätykset, kidutukset ja muut väärinkäytökset, ja hajottamaan ”huumeiden vastaiseen sotaan” osallistuneet yksityiset ja valtion tukemat puolisotilaalliset ryhmät;
3. tuomitsee kaikenlaisen uhkailun, häirinnän, pelottelun ja väkivallan niitä kohtaan, jotka pyrkivät paljastamaan väitteitä laittomista teloituksista ja muista ihmisoikeusloukkauksista maassa; tuomitsee valtion viranhaltijoiden harjoittaman aktivistien, toimittajien ja hallituksen arvostelijoiden ”punaiseksi leimaamisen”, joka altistaa heidät mahdolliselle vaaralle, ja vaatii tässä yhteydessä lakkauttamaan ”punaiseksi leimaamisesta” vastuussa olevan kansallisen työryhmän, joka pyrkii lopettamaan paikallisen kommunistisen aseellisen konfliktin (National Task Force to End Local Communist Armed Conflict, NTF-ELCAC);
4. kehottaa viranomaisia lopettamaan järjestöjen ja yksityishenkilöiden, mukaan lukien ihmisoikeuksien puolustajat ja ympäristönsuojelijat, toimittajat, ammattiyhdistysaktivistit ja kirkot sekä humanitaariset työntekijät, ”punaiseksi leimaamisen”; pyytää hallitusta vapauttamaan kaikki epäoikeudenmukaisesti pidätetyt ihmisoikeuksien puolustajat, poliittiset toisinajattelijat ja toimittajat ja luopumaan välittömästi kaikista heitä vastaan poliittisista syistä nostetuista syytteistä;
5. kehottaa viranomaisia kunnioittamaan sananvapautta ja varmistamaan, että toimittajat voivat tehdä työnsä ilman pelkoa; vaatii lopettamaan Maria Ressan, Frenchie Mae Cumpion ja kaikkien muiden riippumattomien toimittajien vainon;
6. kehottaa jälleen Filippiinien viranomaisia lopettamaan senaattori Leila De Liman poliittisen häirinnän, määräämään hänen vapauttamisestaan välittömästi ja ehdoitta ja asettamaan oikeudenmukaisissa oikeudenkäynneissä syytteeseen henkilöt, joiden on todettu olevan vastuussa hänen mielivaltaisesta pidätyksestään ja muista häntä vastaan tehdyistä ihmisoikeusloukkauksista, kuten sukupuoleen perustuvista hyökkäyksistä ja hänen oikeuteensa oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin kohdistuneista rikkomuksista; kehottaa EU:ta seuraamaan edelleen tiiviisti senaattori De Liman tapausta;
7. tuomitsee jyrkästi presidentti Duterten halventavat, seksistiset ja naisvihamieliset lausunnot naisista ja henkilöistä, jotka tuntevat kuuluvansa hlbtiq+-yhteisöön, ja kehottaa häntä pidättymään yllyttämästä heihin kohdistuvaan väkivaltaan;
8. kehottaa Filippiinien viranomaisia toteuttamaan välittömästi puolueettomia, avoimia, riippumattomia ja merkityksellisiä tutkimuksia kaikista laittomista teloituksista, mukaan lukien Jory Porquian, Randall ”Randy” Echanisin ja Zara Alvarezin tapaukset, ja Elena Tijamon tahdonvastaisesta katoamisesta ja kuolemasta sekä väitetyistä ihmisoikeuksia koskevan kansainvälisen oikeuden ja humanitaarisen oikeuden loukkauksista, jotta niihin syyllistyneet voidaan asettaa syytteeseen; kehottaa Filippiinien viranomaisia varmistamaan kaikkiin johtaviin poliiseihin ja poliitikkoihin kohdistuvan tutkinnan ja heidän syytteeseenpanonsa tapauksissa, joissa on perusteltu syy epäillä, että heillä on ollut suora vastuu ja/tai komentovastuu tai esimiehen vastuu teoista, jotka ovat kansainvälisen oikeuden mukaan rikoksia, ja muista vakavista ihmisoikeusloukkauksista ja -rikkomuksista;
9. vaatii, että Filippiinien viranomaiset kuulevat välittömästi ammattiliittoja aikataulutetusta etenemissuunnitelmasta, jolla pannaan täytäntöön ILO:n Filippiineistä käymiä virtuaalisia keskusteluja koskevan raportin päätelmät, ja että ne hyväksyvät ILO:n korkean tason kolmikantavaltuuskunnan matkan Filippiineille ennen vuoden 2022 ILO:n konferenssia vuoden 2019 ILO:n päätelmien täytäntöönpanon seuraamiseksi;
10. korostaa, että kansallisen lainsäädännön ja ihmisoikeuksia koskevan kansainvälisen oikeuden rikkomisesta vastuussa olevat henkilöt on saatettava vastuuseen oikeudenmukaisissa oikeudenkäynneissä siviilituomioistuimissa heidän virka-asemastaan riippumatta;
11. toteaa jälleen vastustavansa kuolemanrangaistusta ja muistuttaa, että rikoslainsäädännön on aina perustuttava syyttömyysolettamaan;
12. kehottaa Filippiinejä muuttamaan tai kumoamaan lainsäädäntöä, jolla edelleen syrjitään naisia, sekä edistämään ja suojelemaan naisten oikeuksia;
13. korostaa, että Kansainvälisen rikostuomioistuimen esitutkintajaosto I hyväksyi syyttäjän pyynnön aloittaa tutkinta Kansainvälisen rikostuomioistuimen tuomiovaltaan kuuluvista rikoksista, joiden väitetään tapahtuneen Filippiinien alueella 1. marraskuuta 2011 – 16. maaliskuuta 2019 ”huumeiden vastaista sotaa” koskevan kampanjan aikana;
14. pitää erittäin valitettavana Filippiinien hallituksen päätöstä vetäytyä Rooman perussäännöstä; kehottaa hallitusta kumoamaan tämän päätöksen; kannustaa Kansainvälistä rikostuomioistuinta jatkamaan tutkintaansa väitteistä, joiden mukaan ”huumeiden vastaisen sodan” aikana tapahtuneiden teloitusten yhteydessä on syyllistytty rikoksiin ihmisyyttä vastaan; kehottaa Filippiinien hallitusta toimimaan täydessä yhteistyössä Kansainvälisen rikostuomioistuimen syyttäjäviraston kanssa sen tutkiessa Filippiinien tilannetta ja parantamaan kiireellisesti ja rahoittamaan paremmin kansallisia välineitä, joilla varmistetaan todistajien ja sovittelijoiden turvallisuus;
15. kehottaa hallitusta muuttamaan terrorismin vastaista lakia ja sen täytäntöönpanosääntöjä ja -asetuksia niiden saattamiseksi terrorismin torjuntaa koskevien kansainvälisten normien mukaisiksi;
16. katsoo, että ilman kaikkien havaintojen avointa julkistamista ja riippumattomien ihmisoikeus- ja kansalaisjärjestöjen aktiivista osallistumista Filippiinien ihmisoikeuksien edistämistä ja suojelua koskevan YK:n yhteisen ohjelman valmiudet seurata maan ihmisoikeustilannetta heikkenevät eikä se välttämättä johda tarvittaviin korjaaviin toimenpiteisiin;
17. kehottaa Filippiinejä panemaan täysimääräisesti täytäntöön alkuperäiskansojen oikeuksia koskevan lain ja noudattamaan kansainvälisen oikeuden mukaisia velvoitteitaan suojella alkuperäiskansojen ihmisoikeuksia myös aseellisen konfliktin aikana; on pöyristynyt maan puolisotilaallisten joukkojen harjoittamasta lapsikaupasta, lasten värväyksestä sotilaiksi ja lasten osallistumisesta konflikteihin ja vaatii kaikkia osapuolia lopettamaan tällaiset käytännöt;
18. pelkää, että tulevien vaalien ja vaalikampanjan aikana poliittisia oikeuksia verkossa ja sen ulkopuolella loukataan ja rajoitetaan entisestään; kehottaa kaikkia ehdokkaita pidättymään disinformaatiokampanjoista ja trollitehtaiden käytöstä ja sitoutumaan oikeudenmukaiseen ja tosiasioihin perustuvaan kampanjointiin, jotta estetään jakolinjojen paheneminen Filippiinien yhteiskunnassa ja politiikassa; kehottaa Filippiinien viranomaisia tekemään tiivistä yhteistyötä sosiaalisen median yritysten kanssa, jotta estetään manipulointi, roskapostien lähettäminen ja kaikki muut yritykset vääristää julkista keskustelua;
19. kehottaa Filippiinien viranomaisia tehostamaan toimiaan, joilla varmistetaan oikeudenmukaiset ja vapaat vaalit ja turvallinen ympäristö verkossa ja sen ulkopuolella tapahtuvalle kampanjoinnille; pitää tässä yhteydessä valitettavana, että Filippiinien viranomaiset eivät ole pyytäneet EU:ta lähettämään vaalitarkkailuvaltuuskuntaa; kehottaa Filippiinien hallitusta varmistamaan turvallisen, vapaan ja oikeudenmukaisen vaalikampanjan ja ryhtymään toimiin sen varmistamiseksi, että kaikilla on mahdollisuus käyttää vaaliresursseja; kehottaa EU:n edustustoa ja EU:n jäsenvaltioiden edustustoja tukemaan kansainvälisen vaalitarkkailuvaltuuskunnan lähettämistä ja antamaan täyden tukensa riippumattomille paikallisille vaalitarkkailijoille, tapaamaan heidät säännöllisesti ja seuraamaan tiiviisti kaikkia vaalikampanjan aikana ilmoitettuja välikohtauksia, myös puuttumalla näihin huolenaiheisiin suoraan Filippiinien viranomaisten kanssa;
20. pitää valitettavana Filippiinien ihmisoikeustilanteen heikkenemistä presidentti Duterten kaudella ja toivoo, että järjestetään vapaat ja oikeudenmukaiset vaalit, jotka johtavat uuteen demokraattiseen hallitukseen, joka kunnioittaa ihmisoikeuksia, tutkii aiemmat ihmisoikeusloukkaukset ja asettaa syytteeseen niistä sekä liittyy uudelleen Rooman perussääntöön;
21. kehottaa komissiota asettamaan Filippiineille selkeät, julkiset ja aikasidonnaiset vertailuarvot, jotta Filippiinit voi noudattaa GSP+-järjestelmän mukaisia ihmisoikeusvelvoitteitaan, ja kehottaa jälleen painokkaasti komissiota käynnistämään välittömästi menettelyn, joka voisi johtaa GSP+-etuuksien väliaikaiseen peruuttamiseen, jos Filippiinien viranomaiset eivät merkittävästi paranna yhteistyötä ja osoita halukkuutta siihen;
22. kehottaa jälleen komission varapuheenjohtajaa / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa seuraamaan tiiviisti Filippiinien tilannetta ja raportoimaan säännöllisesti Euroopan parlamentille;
23. kehottaa jäsenvaltioita pidättymään kaikesta aseiden, valvontateknologian ja muiden sellaisten tarvikkeiden viennistä, joita Filippiinien viranomaiset voivat käyttää tukahduttamistoimiin maassa;
24. kehottaa EU:n edustustoa ja jäsenvaltioiden edustustoja maassa asettamaan etusijalle kansalaisyhteiskunnan tukemisen ja käyttämään kaikkia saatavilla olevia välineitä lisätäkseen tukeaan ihmisoikeuksien puolustajien ja ympäristönsuojelijoiden työlle;
25. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, jäsenvaltioiden hallituksille, Filippiinien presidentille, hallitukselle ja kongressille, Kaakkois-Aasian maiden liiton (ASEAN) jäsenvaltioiden hallituksille, Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusvaltuutetulle, Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerille ja Kaakkois-Aasian maiden liiton pääsihteerille.