Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2021/2003(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A9-0025/2022

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A9-0025/2022

Keskustelut :

PV 08/03/2022 - 16
CRE 08/03/2022 - 16

Äänestykset :

PV 09/03/2022 - 13
CRE 09/03/2022 - 13
PV 10/03/2022 - 2
CRE 10/03/2022 - 2

Hyväksytyt tekstit :

P9_TA(2022)0073

Hyväksytyt tekstit
PDF 198kWORD 67k
Torstai 10. maaliskuuta 2022 - Strasbourg
Sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskeva kolmas EU:n toimintasuunnitelma
P9_TA(2022)0073A9-0025/2022

Euroopan parlamentin päätöslauselma 10. maaliskuuta 2022 sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskevasta kolmannesta EU:n toimintasuunnitelmasta (GAP III) (2021/2003(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon 18. joulukuuta 1979 tehdyn kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen sekä 18. lokakuuta 2013 annetun YK:n naisten syrjinnän poistamista käsittelevän komitean yleiskommentin nro 30, joka koskee naisten roolia konfliktinehkäisyssä, konfliktitilanteissa ja niiden jälkeisenä aikana,

–  ottaa huomioon vuonna 1995 annetun Pekingin julistuksen ja neljännen naisten maailmankonferenssin toimintaohjelman sekä sen tarkistuskonferenssien tulokset,

–  ottaa huomioon vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen (CRPD) ja sen voimaantulon unionissa 21. tammikuuta 2011 vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta 26. marraskuuta 2009 tehdyn neuvoston päätöksen 2010/48/EY(1) mukaisesti,

–  ottaa huomioon 3. maaliskuuta 2021 annetun komission tiedonannon ”Tasa-arvon unioni: Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva strategia 2021–2030” (COM(2021)0101),

–  ottaa huomioon syyskuussa 2015 hyväksytyn YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman (Agenda 2030) ja sen kestävän kehityksen tavoitteet ja erityisesti tavoitteet 1, 4, 5, 8, 10 ja 17,

–  ottaa huomioon Kansainvälisen työjärjestön (ILO) vuoden 1951 yleissopimuksen nro 100, joka koskee samanarvoisesta työstä miehille ja naisille maksettavaa samaa palkkaa,

–  ottaa huomioon vuonna 1958 tehdyn ILOn yleissopimuksen työmarkkinoilla ja ammatinharjoittamisen yhteydessä tapahtuvasta syrjinnästä (nro 111),

–  ottaa huomioon vuonna 2019 tehdyn ILOn väkivaltaa ja häirintää koskevan yleissopimuksen nro 190,

–  ottaa huomioon vuonna 2012 annetun ILOn sosiaalisen suojelun vähimmäistasoja koskevan suosituksen nro 202,

–  ottaa huomioon 12. elokuuta 1949 tehdyn neljännen Geneven sopimuksen siviilihenkilöiden suojelemisesta sodan aikana,

–  ottaa huomioon YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmat 1325 (2000), 1820 (2008), 1888 (2009), 1889 (2009), 1960 (2010), 2106 (2013), 2122 (2013), 2242 (2015), 2467 (2019) ja 2493 (2019) naisista, rauhasta ja turvallisuudesta,

–  ottaa huomioon 11. toukokuuta 2011 Istanbulissa tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (Istanbulin yleissopimus),

–  ottaa huomioon 16. toukokuuta 2005 tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta ja 25. lokakuuta 2007 tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen lasten suojelemisesta seksuaalista riistoa ja seksuaalista hyväksikäyttöä vastaan,

–  ottaa huomioon Kairossa vuonna 1994 pidetyn kansainvälisen väestö- ja kehityskonferenssin (ICPD), sen toimintaohjelman ja sen tarkistuskonferenssien tulokset ja vuonna 2019 pidetyn Nairobin huippukokouksen (ICPD+25), jossa juhlistettiin Kairon konferenssin 25-vuotistapahtumaa,

–  ottaa huomioon heinäkuussa 2015 kolmannessa kansainvälisen kehitysyhteistyön rahoitusta käsittelevässä konferenssissa hyväksytyn Addis Abeban toimintasuunnitelman,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin ja Yhdistyneiden kansakuntien yhteisen Spotlight-aloitteen kaikenlaisen naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan poistamiseksi,

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklan ja 3 artiklan 3 kohdan sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 8 artiklan, 153 artiklan 1 kohdan ja 208 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 23 artiklan,

–  ottaa huomioon kesäkuussa 2016 julkaistun Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspoliittisen globaalistrategian,

–  ottaa huomioon 25. marraskuuta 2020 annetun komission ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan yhteisen tiedonannon ”Sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskeva kolmas EU:n toimintasuunnitelma (GAP III) – Kunnianhimoinen ohjelma sukupuolten tasa-arvon ja naisten vaikutusvallan lisäämiseksi EU:n ulkoisissa toimissa 2021–2025” (JOIN(2020)0017) ja siihen liittyvän toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa koskevia tavoitteita ja indikaattoreita käsittelevän yhteisen valmisteluasiakirjan ”Objectives and indicators to frame the implementation of Gender Action Plan III (2021–25)” (SWD(2020)0284),

–  ottaa huomioon 11. joulukuuta 2019 annetun komission tiedonannon Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta (COM(2019)0640),

–  ottaa huomioon unionin terveysalan toimintaohjelman (EU4Health) perustamisesta kaudeksi 2021–2027 ja asetuksen (EU) N:o 282/2014 kumoamisesta 24. maaliskuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/522(2),

–  ottaa huomioon 9. huhtikuuta 2020 julkaistun YK:n pääsihteerin toimintapoliittisen katsauksen covid-19:n vaikutuksista naisiin ”The Impact of COVID-19 on Women”,

–  ottaa huomioon 27. huhtikuuta 2020 julkaistun YK:n väestöohjelmarahaston (UNFPA) raportin covid-19-pandemian vaikutuksista perhesuunnitteluun sekä sukupuoleen perustuvan väkivallan, naisten sukuelinten silpomisen ja lapsiavioliittojen lopettamisesta (”Impact of the COVID-19 Pandemic on Family Planning and Ending Gender-based Violence, Female Genital Mutilation and Child Marriage”),

–  ottaa huomioon marraskuussa 2020 käynnistetyn Maailman terveysjärjestön (WHO) globaalin strategian kohdunkaulan syövän kansanterveysongelmana poistamisen nopeuttamisesta,

–  ottaa huomioon 5. maaliskuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Tasa-arvon unioni: sukupuolten tasa-arvostrategia 2020–2025” (COM(2020)0152),

–  ottaa huomioon ihmisoikeuksien puolustajia koskevat EU:n suuntaviivat,

–  ottaa huomioon 5. heinäkuuta 2019 hyväksytyn naisia, rauhaa ja turvallisuutta koskevan EU:n toimintasuunnitelman vuosiksi 2019–2024,

–  ottaa huomioon Méxicossa maaliskuussa 29.–31. maaliskuuta 2021 ja Pariisissa 30. kesäkuuta – 2. heinäkuuta 2021 järjestelyn sukupuolten tasa-arvoa käsittelevän Generation Equality -foorumin sekä julkituodut sitoumukset nopeuttaa sukupuolten tasa-arvon saavuttamisen edistämistä maailmanlaajuisesti sekä sukupuolten tasa-arvon saavuttamisen nopeuttamista koskevan Global Acceleration Plan for Gender Equality -suunnitelman ja foorumin tuloksena käynnistetyn uuden naisia, rauhaa ja turvallisuutta sekä humanitaarisia toimia koskevan Compact on Women, Peace and Security and Humanitarian Action -sopimuksen,

–  ottaa huomioon naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen – Globaali Eurooppa perustamisesta 9. kesäkuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/947(3),

–  ottaa huomioon 31. toukokuuta 2018 antamansa päätöslauselman yhteisen valmisteluasiakirjan (SWD(2015)0182) täytäntöönpanosta – Sukupuolten tasa-arvoa ja naisten vaikutusvaltaa edistävät toimenpiteet: Tyttöjen ja naisten elämän muuttaminen EU:n ulkosuhteiden avulla (2016–2020)(4),

–  ottaa huomioon 12. helmikuuta 2020 antamansa päätöslauselman EU:n strategiasta naisten sukuelinten silpomisen lopettamiseksi kaikkialla maailmassa(5),

–  ottaa huomioon 13. helmikuuta 2020 antamansa päätöslauselman Euroopan unionin painopisteistä naisten asemaa käsittelevän Yhdistyneiden kansakuntien toimikunnan 64. istuntoa varten(6),

–  ottaa huomioon 23. lokakuuta 2020 antamansa päätöslauselman sukupuolten tasa-arvosta EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikassa(7),

–  ottaa huomioon 21. tammikuuta 2021 antamansa päätöslauselman covid-19-kriisistä ja sen jälkeisestä ajasta sukupuolinäkökulmasta tarkastellen(8),

–  ottaa huomioon 21. tammikuuta 2021 antamansa päätöslauselman sukupuolten välisen digitaalisen kuilun umpeenkuromisesta: naisten osallistuminen digitaalitalouteen(9),

–  ottaa huomioon 24. kesäkuuta 2021 antamansa päätöslauselman kansainvälisen väestö- ja kehityskonferenssin 25-vuotistapahtumasta (ICPD25) (Nairobin huippukokous)(10),

–  ottaa huomioon 24. kesäkuuta 2021 antamansa päätöslauselman seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien tilanteesta EU:ssa naisten terveyden osalta(11),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 54 artiklan,

–  ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan, kansainvälisen kaupan valiokunnan ja budjettivaliokunnan lausunnot,

–  ottaa huomioon kehitysvaliokunnan ja naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan yhteisen mietinnön (A9-0025/2022),

A.  ottaa huomioon, että sukupuolten tasa-arvo on yksi Euroopan unionin arvoista ja yleismaailmallinen perusihmisoikeus;

B.  katsoo, että sukupuolistunut väkivalta kaikissa muodoissaan, erityisesti naismurhat, on sukupuolten eriarvoisuuden äärimmäisin muoto; toteaa, että sukupuolistunut väkivalta on ymmärrettävä syrjinnän äärimmäiseksi muodoksi ja ihmisoikeusrikkomukseksi;

C.  katsoo, että naisten oikeudet on turvattava ja että on ryhdyttävä toimiin kaikenlaisen hyväksikäytön, väkivallan, sorron sekä naisten ja miesten eriarvoisuuden torjumiseksi; ottaa huomioon, että sukupuolistuneen väkivallan estäminen edellyttää epätasa-arvoa ylläpitävien sukupuolinormien kyseenalaistamista ja tämän muuntamista tehokkaiden lainsäädäntötoimien ja uudistusten hyväksymiseksi ja täytäntöönpanemiseksi muiden toimenpiteiden ohella;

D.  toteaa, että sukupuolistunut väkivalta on sekä rakenteellisten eriarvoisuuksien ja vallan epätasapuolisen jakautumisen syy että niiden seuraus; toteaa, että väkivallan torjuminen edellyttää sen syiden ja siihen vaikuttavien tekijöiden ymmärtämistä; ottaa huomioon, että sukupuolten eriarvoisuus on juurtunut syvälle sukupuolistereotypioihin; katsoo, että miesten ja poikien ottaminen mukaan sukupuolten tasa-arvon edistämiseen on sekä tavoite että edellytys kestävän ja toimivan tasa-arvon saavuttamiseksi;

E.  ottaa huomioon, että naisiin ja tyttöihin kohdistuva väkivalta ilmenee eri muodoissa, jotka eivät ole toisiaan poissulkevia, mukaan lukien verkkoväkivalta; ottaa huomioon, että arvioiden mukaan yli puolet (58 prosenttia) 14 000 naisesta ja tytöstä 31 maassa on joutunut häirinnän ja hyväksikäytön kohteeksi verkossa;

F.  toteaa, että naiset, joilla on risteäviä identiteettejä ja haavoittuvuuksia, ovat muita suuremmassa vaarassa joutua väkivallan ja häirinnän kohteiksi;

G.  ottaa huomioon, että EU ja YK käynnistivät Spotlight-aloitteen naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan, myös seksuaalisen väkivallan, torjumiseksi;

H.  toteaa, että seksuaalinen riisto on vakava väkivallan ja hyväksikäytön muoto, joka vaikuttaa pääasiassa naisiin ja tyttöihin; katsoo, että EU:n on tuettava kumppanimaita, jotta ne voivat lisätä sosiaalitukia ja julkisten palvelujen saatavuuteen liittyvää rahoitusta ihmiskaupan ja seksuaalisen riiston uhreille ja tarjottava näille asiantuntijoiden psykologista ja sosiaalista tukea sekä otettava käyttöön erikoistuneita palveluita, jotka on tarkoitettu haavoittuvassa asemassa olevien naisten ja tyttöjen täysimääräiseen sosiaaliseen ja taloudelliseen osallistamiseen, jotta heidän ei tarvitse kokea seksuaalista riistoa;

I.  ottaa huomioon, että seksuaali- ja lisääntymisterveyteen ja -oikeuksiin liittyvien terveydenhuoltopalvelujen on oltava kaikkien saatavilla; ottaa huomioon, että terveysoikeudet, erityisesti seksuaali- ja lisääntymisterveyttä koskevat oikeudet, ovat naisten perusoikeuksia ja että niitä olisi vahvistettava eikä niitä saa millään tavalla vesittää tai poistaa; toteaa, että tietynlainen keskustelu, joka uhkaa seksuaali- ja lisääntymisoikeuksien ylläpitämistä sekä EU:ssa että sen ulkopuolella, on lisääntymässä;

J.  ottaa huomioon, että naisiin kaikessa moninaisuudessaan kohdistuu rotuun, etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, terveyteen, sosioekonomiseen taustaan, syntymään, asemaan, ikään, luokkaan, pakolais- tai muuttaja-asemaan ja seksuaaliseen suuntautumiseen sekä sukupuoli-identiteettiin perustuvaa intersektionaalista rakenteellista syrjintää, joka on tunnustettava perusoikeuksien täysimääräisen toteutumisen esteeksi;

K.  ottaa huomioon, että on globaalin tietämyksen ja hallinnon kannalta olennaisen tärkeää kerätä eriteltyä ja määrällisesti ilmoitettavassa muodossa olevaa tietoa sukupuolten eriarvoisuudesta ottaen huomioon intersektionaaliset tekijät;

L.  ottaa huomioon, että naisten ja tyttöjen oikeudet ovat uhattuina ja että kansalaisyhteiskunnan järjestöjen ja erityisesti naisten oikeuksia puolustavien järjestöjen sekä feministijärjestöjen ja ruohonjuuritason järjestöjen toimintatila kapenee monissa maissa sekä EU:ssa että sen ulkopuolella; ottaa huomioon, että kaikkialla maailmassa on havaittavissa naisten ja hlbtiq+-henkilöiden oikeuksien huolestuttava heikentäminen, joka ilmenee seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien rajoittamisena ja seksuaalikasvatuksen ja sukupuolentutkimuksen kieltämisenä;

M.  ottaa huomioon, että naisten ja tyttöjen oikeuksia kumppanimaissa puolustavien kansalaisyhteiskunnan järjestöjen vaikutusmahdollisuuksien lisääminen ja riittävä rahoitus ovat olennaisen tärkeitä, jotta edistetään uusia yhteiskunnallisia asenteita ja yksimielisyyttä, jotka edistävät sukupuolten tasa-arvoa; ottaa huomioon, että naisjärjestöjen aktiivinen osallistuminen paikan päällä on olennaisen tärkeää GAP III:n onnistuneen täytäntöönpanon kannalta;

N.  ottaa huomioon, että esimerkiksi aseellisista konflikteista, luonnonkatastrofeista ja ilmastonmuutoksesta johtuvien yhä lisääntyvien hätätilojen vaikutukset kohdistuvat suhteettomalla tavalla naisiin ja tyttöihin;

O.  ottaa huomioon, että covid-19-pandemialla ja sitä seuranneilla sulkutoimilla on olut vakavia vaikutuksia naisiin ja tyttöihin ja että ne ovat pahentaneet olemassa olevia sukupuolten eriarvoisuuksia, jotka vaikuttavat erityisesti koulutuksen ja terveydenhuollon saatavuuteen, etenkin seksuaali- ja lisääntymisterveyteen ja ‑oikeuksiin, sekä eroja työ- ja yksityiselämän tasapainossa; ottaa huomioon, että tämä lisää sukupuolistunutta väkivaltaa ja sosiaalista ja taloudellista eriarvoisuutta;

P.  ottaa huomioon, että pandemialla on ollut suhteeton vaikutus naisiin; ottaa huomioon, että noin 70 prosenttia etulinjan sosiaali- ja terveysalan työntekijöistä, jotka taistelevat covid-19-tautia vastaan, olivatpa he sairaanhoitajia, lääkäreitä tai siivoojia, on naisia; toteaa, että kotoa käsin työskenteleviin, työttömiin tai osa-aikatyötä tekeviin naisiin kohdistuu vielä suurempi paine, koska he tekevät edelleen suurimman osan kotitöistä ja omaishoitotyöstä; toteaa, että saatavilla olevien tietojen perusteella väkivallan ja/tai häirinnän uhreiksi joutuneiden naisten määrä kasvoi covid-19-sulkutoimien aikana;

Q.  toteaa, että luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan (STEM) aloilla on puutetta naisopiskelijoista;

R.  katsoo, että naisten ja miesten tasa-arvoinen edustus, osallisuus ja vaikutusvalta poliittisessa elämässä ovat todellisen demokraattisen yhteiskunnan edellytys; toteaa, että naisten ja tyttöjen rakentava osallistuminen konfliktinehkäisyyn ja -ratkaisuun ja jälleenrakentamiseen lisää rauhan kestävyyttä;

S.  katsoo, että eriarvoisuuksien torjunta on olennaisen tärkeää pandemian jälkeisen elpymisen kannalta; katsoo, että tyttöjen ja naisten osallistumisen, edustuksen ja johtajuuden olisi oltava etusijalla tällaisten toimenpiteiden suunnittelussa, täytäntöönpanossa ja arvioinnissa;

T.  ottaa huomioon, että ihmisarvon ja sukupuolten tasa-arvon kunnioituksen saavuttaminen on edelleen haaste; ottaa huomioon, että yksikään maailman maa ei saavuta sukupuolten tasa-arvoa ennen vuotta 2030;

U.  katsoo, että GAP III:n olisi muodostettava kehys sille, että EU:n ulkoiset toimet edistävät aktiivisesti sukupuolten eriarvoisuuden torjumista; ottaa huomioon, että GAP III olisi pantava täysimääräisesti täytäntöön keskeisenä välineenä, jolla ehkäistään syrjintää ja syrjäytymistä ja varmistetaan naisten ja tyttöjen ihmisarvo edistäen sukupuoleen liittyvien kysymysten valtavirtaistamista kaikissa kansainvälisissä yhteistyöohjelmissa ja sukupuolten tasa-arvon sisällyttämistä kansallisiin suunnitelmiin ja strategioihin yhteistyössä paikallisten kumppaneiden ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjen kanssa;

V.  katsoo, että olisi omaksuttava strategisempi, koordinoidumpi ja järjestelmällisempi lähestymistapa siihen, miten EU ja jäsenvaltiot tekevät sukupuoleen liittyvissä kysymyksissä yhteistyötä kumppanimaissa; katsoo, että EU:n edustustot ja valtuuskunnat ovat GAP III:n täytäntöönpanon kannalta etulinjassa ja että valtuuskuntien ja edustustojen henkilöstön asiantuntemus on merkittävässä asemassa sen onnistuneen täytäntöönpanon kannalta; katsoo, että komission olisi annettava valtuuskunnille teknistä tukea, jotta ne voivat aloittaa maakohtaisten täytäntöönpanosuunnitelmien täytäntöönpanon;

1.  pitää myönteisenä uutta sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskevaa EU:n toimintasuunnitelmaa 2021–2025 ja sen vaatimusta tasa-arvoisesta maailmasta jatkumona, joka perustuu GAP II:n työhön, siitä saatuihin kokemuksiin ja saavutuksiin; suhtautuu GAP III:n parannuksiin, sitoumuksiin ja kattaviin tavoitteisiin ja erityisesti siihen, että se päivitettiin työasiakirjasta yhteiseksi tiedonannoksi, kuten parlamentti kehotti 23. lokakuuta 2020 antamassaan päätöslauselmassa sukupuolten tasa-arvosta EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikassa;

2.  on tyytyväinen GAP III -toimintasuunnitelman laatimisen tueksi toteutetun kuulemismenettelyn osallistavaan luonteeseen ja parlamentin, jäsenvaltioiden, EU:n tasa-arvoasioiden yhteyspisteiden ja erityisesti naisten oikeuksia ajavien kansalaisjärjestöjen esittämien suositusten huomioon ottamiseen toimintasuunnitelmassa;

3.  pitää valitettavana sitä, että neuvosto ei ole saavuttanut yksimielisyyttä päätelmissään, koska neljä jäsenvaltiota vastusti sanaa ”sukupuoli”, mikä näin ollen esti toimintasuunnitelman virallisen hyväksymisen, ja korostaa, että tämä osoittaa selvästi sukupuolten tasa-arvon ja naisten oikeuksien heikentämisen; kehottaa jälleen luomaan uuden sukupuolten tasa-arvoa käsittelevän neuvoston kokoonpanon, joka tuo yhteen tasa-arvoasioista vastaavat EU:n jäsenvaltioiden ministerit ja valtiosihteerit, jotta voidaan helpottaa sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista kaikissa EU:n toimintapolitiikoissa, myös ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ja kehityspolitiikassa; kehottaa pyrkimään EU:n yhteiseen kantaan ja toteuttamaan tehokkaita toimia, joilla tuomitaan yksiselitteisesti sukupuolten tasa-arvon heikentäminen;

4.  panee merkille, että EU:lla on tärkeä rooli tasa-arvoisen maailman saavuttamisessa siten, että se tukee kumppanimaita sukupuoleen perustuvaan syrjinnän torjumisessa; kehottaa EU:ta näyttämään esimerkkiä ja vaatii niitä kuutta jäsenvaltiota, jotka eivät vielä ole ratifioineet ja panneet täytäntöön Istanbulin yleissopimusta, toimimaan näin mahdollisimman pian; kehottaa Euroopan ulkosuhdehallintoa (EUH) edistämään Istanbulin yleissopimuksen ratifiointia poliittisessa vuoropuhelussaan Euroopan neuvoston kumppanimaiden kanssa;

5.  tuomitsee jyrkästi Turkin vetäytymisen Istanbulin yleissopimuksesta; katsoo, että Istanbulin yleissopimuksen irtisanominen on jälleen yksi toimenpide, joka asettaa kyseenalaiseksi Turkin aseman EU:n jäsenehdokkaana;

Unionin sitoutumisen tehostaminen ja vaikuttava täytäntöönpano

6.  kehottaa panemaan täysimääräisesti täytäntöön GAP III -toimintasuunnitelman kaikissa unionin ulkoisissa toimissa sukupuolijärjestystä muuttavaa ja intersektionaalista lähestymistapaa käyttäen niin GAP III:n maantieteellisen kattavuuden kuin toiminta-alojen osalta sekä sisällyttämään sukupuoliulottuvuuden kaikkiin ulkoisten toimien aloihin, niin kaupan, kehitysyhteistyöpolitiikan, humanitaarisen avun, turvallisuuden tai sellaisiin kuin energian ja maatalouden aloihin; toteaa jälleen, että GAP III:n täytäntöönpanemiseksi toteutettavia toimia on ohjattava pyrkien puuttumaan sukupuolten eriarvoisuuden perimmäisiin syihin ja että niillä on voitava mielekkäällä tavalla osallistaa ja ottaa mukaan miehet, naiset ja muita heikommassa asemassa olevat ryhmät ja että rahoitus- ja henkilöstövajeet ovat perustavanlaatuisia esteitä sukupuolten tasa-arvoa ja sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista koskevien EU:n tavoitteiden täytäntöönpanolle; muistuttaa, että kaikissa pyrkimyksissä saavuttaa GAP III:ssa asetetut tavoitteet on otettava huomioon naisten monimuotoisuus; muistuttaa, että GAP III:n olisi varmistettava kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuus järjestelmällisen sukupuolivaikutusten arviointien avulla, jotta vältetään EU:n politiikkojen kielteiset vaikutukset naisten ja tyttöjen oikeuksiin ja sukupuolten tasa-arvoon; kehottaa komissiota tarjoamaan tarvittavia käytännön välineitä ja toimintapoliittisia välineitä, joilla varmistetaan GAP III:n periaatteiden sujuva muuntaminen toimiksi ja käytännöiksi; kehottaa EU:ta edistämään kunnianhimoisesti tavoitteita, jotka lisäävät ihmisoikeuksien noudattamista ja todellista sukupuolten tasa-arvoa sellaisten ulkoisten kumppaneiden keskuudessa, joiden kanssa EU pyrkii työskentelemään;

7.  kehottaa luomaan laajan ja kattavan koulutusohjelman GAP III:n täytäntöönpanon tueksi erityisesti sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen, sukupuolitietoisen budjetoinnin ja sukupuolivaikutusten arvioinnin sekä sukupuolistuneen väkivallan osalta; painottaa tarvetta investoida tasa-arvoa koskevaan tietämykseen, resursseihin ja sisäiseen asiantuntemukseen EU:n edustustoissa, jotta GAP III -toimintasuunnitelma voidaan panna asianmukaisesti täytäntöön; kehottaa sovittamaan nämä koulutusohjelmat mahdollisimman laajasti paikalliseen ja kansalliseen asiayhteyteen, jossa GAP III -toimintasuunnitelma pannaan täytäntöön; kehottaa asettamaan nämä koulutusohjelmat ja niihin liittyvät välineet asianomaisten paikallisten kumppaneiden saataville vapaasti ja helposti;

8.  korostaa, että GAP III -toimintasuunnitelman tuloksia on arvioitava säännöllisesti, ulkoisesti ja riippumattomasti kaikilla tasoilla ja kaikissa vaiheissa kohdennettujen ja mitattavissa olevia tavoitteita vasten ottaen avoimesti ja osallistavasti huomioon kansalaisyhteiskunnan, kansalaisjärjestöjen ja muiden asiaankuuluvien sidosryhmien paikan päällä antama panos; pyytää toteuttamaan järjestelmällisesti sukupuolinäkökulmaa koskevia tarkkoja analyyseja ja käyttämään sukupuolinäkökulman huomioon ottavia ja sukupuolen perusteella eriytettyjä indikaattoreita ja tilastoja; vaatii, että GAP III:a koskevassa arvioinnissa olisi arvioitava kaikkien EU:n ulkoisen toiminnan kannalta keskeisten EU:n toimintapolitiikkojen täytäntöönpanoa; kehottaa sisällyttämään GAP III:een selkeät välineet, joilla seurataan sukupuolten tasa-arvoon liittyvien menojen kokonaismäärää ja joilla voidaan arvioida näiden aloitteiden laadullisia vaikutuksia sukupuolten tasa-arvon edistämiseen; edellyttää, että puuttuvat erityiset ja mitattavissa olevat perustasot, indikaattorit, toimet ja tavoitteet lisätään viipymättä työasiakirjaan samoin kuin vastaavat etenemissuunnitelmat ja aikataulut kaikkien tavoitteiden osalta; korostaa Globaali Eurooppa -välineen ohjelmasuunnittelun merkitystä ja toteaa, että se tarjoaa ainutlaatuisen tilaisuuden panna täytäntöön GAP III:n tavoitteet;

9.  kehottaa EU:n edustustoja ja valtuuskuntia, jäsenvaltioita, kumppanimaita ja paikallis- ja alueviranomaisia tekemään tiivistä yhteistyötä GAP III -toimintasuunnitelman täytäntöönpanemiseksi hyödyntäen kaikkia niiden käytettävissä olevia diplomaattisia ja ohjelmallisia välineitä valtuuskunnissa kehitetyn ja niiden kautta jaetun asianmukaisen ohjauksen avulla; palauttaa mieliin, että sukupuolten tasa-arvoa koskevista kysymyksistä vastaavat yhteyspisteet ovat keskeisessä asemassa, ja kehottaa vahvistamaan niiden roolia ja näkyvyyttä; pitää myönteisenä maakohtaisten täytäntöönpanosuunnitelmien käyttöönottoa ja vaatii, että kaikki maakohtaiset täytäntöönpanosuunnitelmat julkistetaan ja käännetään, jotta varmistetaan paikallisen kansalaisyhteiskunnan ja ruohonjuuritason järjestöjen saavutettavuus;

10.  kehottaa komissiota vahvistamaan synergioita YK:n, kumppanimaiden ja kansainvälisten sidosryhmien kanssa, edistämään ja saavuttamaan yhdessä sukupuolten tasa-arvoon liittyviä kansainvälisiä tavoitteita Agenda 2030 -toimintaohjelmassa ja sen kestävän kehityksen tavoitteissa, Pekingin julistuksessa ja sen toimintaohjelmassa sekä kansainvälisen väestö- ja kehityskonferenssin toimintaohjelmassa ja sen tarkistuskonferensseissa;

11.  kehottaa luomaan tiiviit suhteet paikallisiin kansalaisjärjestöihin, erityisesti niihin, jotka puolustavat naisten ja tyttöjen oikeuksia myös haavoittuvassa asemassa olevien yhteisöissä, ministeriöihin sekä kumppanimaiden alue- ja paikallishallintoihin, jotta voidaan lisätä GAP III:n ja maakohtaisten täytäntöönpanosuunnitelmien tehokkuutta ja maakohtaista omistajuutta; kehottaa lisäksi käymään Euroopan parlamentin kanssa vuosittain toimintapoliittisen ja poliittisen vuoropuhelun GAP III:n täytäntöönpanosta siten, että siihen osallistuvat sidosryhmät ja erityisesti paikallisviranomaiset, kansalaisyhteiskunta ja naisjärjestöt; kehottaa jälleen EU:n edustustoja ja valtuuskuntia käymään merkityksellistä vuoropuhelua kansalaisyhteiskunnan järjestöjen kanssa ja antamaan ja vaihtamaan tietoja siitä, miten niiden panosta on käytetty ja miten se on muunnettu tasa-arvoa koskeviksi toimintaperiaatteiksi;

12.  on tyytyväinen siihen, että GAP III:ssa keskitytään nuoriin muutoksen edistäjinä; kehottaa EU:ta varmistamaan, että naiset ja tytöt sekä naisten oikeuksia ajavat ja ruohonjuuritason järjestöt ja erityisesti tyttöjen ja nuorten johtamat järjestöt sekä naisjohtoiset etulinjan humanitaariset avustustyöntekijät osallistuvat rahoituksen ja koulutuksen avulla merkityksellisesti GAP III -toimintasuunnitelman täytäntöönpanoon maissaan ja ovat keskeisessä roolissa siinä; toteaa jälleen, että paikallisten aktivistien, ruohonjuuritason järjestöjen ja/tai muiden sukupuoleen liittyviä kysymyksiä käsittelevien asiantuntijoiden ja asiaankuuluvien sidosryhmien asiantuntemuksen tuoma lisäarvo ja pitkäaikainen yhteistyö niiden kanssa ovat tärkeitä, jotta sukupuolikysymyksiä koskevia hankkeita mukautetaan paikallisiin sosioekonomiseen ja kulttuuriseen kontekstiin;

13.  kehottaa tekemään tehokkaampaa ja järjestelmällisempää yhteistyötä GAP III:n täytäntöönpanoon osallistuvien sidosryhmien kanssa myös komission pääosastojen välillä; kannustaa voimakkaasti jäsenvaltioita ja EU:n edustustoja suhtautumaan paikallis- ja alueviranomaisiin kehityspolitiikan keskeisinä toimijoina, koska ne ovat kansalaisia lähimpänä oleva demokratian taso ja niillä on parhaat mahdollisuudet edistää sukupuolten tasa-arvoa ja kestävää kehitystä; painottaa tarvetta tehdä tiivistä yhteistyötä maaseutuyhteisöjen ja yhteisöjen johtajien kanssa, jotta edistetään sukupuolten tasa-arvoa koskevien ohjelmien tavoittavuutta kaikkialla;

14.  kehottaa sisällyttämään naisten oikeuksien ajavien järjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan rahoitusta koskevan erityistavoitteen; kehottaa myöntämään monivuotista, joustavaa, suoraa, asianmukaista ja riittävää rahoitusta paikallisille kansalaisjärjestöille ja verkostoille kaikessa monimuotoisuudessaan ja erityisesti niille, jotka pyrkivät puolustamaan naisten, tyttöjen ja muiden haavoittuvassa asemassa olevien yhteisöjen oikeuksia, sekä ihmisoikeusjärjestöille, jotka pyrkivät parantamaan maiden oikeudellista kehystä; kehottaa komissiota esittämään yksinkertaistettuja rahoitusmekanismeja ja käytäntöjä, jotta pienemmät ruohonjuuritason järjestöt voivat saada EU:n rahoitusta sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi; tuomitsee kaikenlaisen feministiaktivisteihin, kuten naisten ihmisoikeuksien puolustajiin, kohdistuvan rajoittamisen ja kehottaa kaikkia hallituksia suojelemaan ja tukemaan kansalaisyhteiskuntaa ja tekemään yhteistyötä sen kanssa;

15.  painottaa, että naisten ihmisoikeuksien puolustajat ovat erittäin haavoittuvassa asemassa erityisesti konfliktialueilla sekä konfliktitilanteissa ja konfliktien jälkeisissä tilanteissa; suhtautuu myönteisesti kehotukseen tehdä yhteistyötä naisten ihmisoikeuksien puolustajien kanssa ja edistää heidän kannaltaan turvallista ympäristöä ja kehottaa komissiota suojelemaan heitä asianmukaisilla toimilla ja mekanismeilla sekä osoittamaan EU:n edustustoille erityisiä resursseja;

16.  kehottaa EU:n edustustoja tinkimättä soveltamaan ihmisoikeuksien puolustajia koskevia EU:n suuntaviivoja naisten oikeuksia puolustaviin aktivisteihin nähden, erityisesti sellaisten velvoitteiden osalta, jotka koskevat raportoimista ihmisoikeusloukkauksiin syyllistyneistä hallintoelimistä, ja antamaan aktivisteille laillisia väyliä tarvittaessa ja tarpeen mukaisesti; kehottaa komission varapuheenjohtajaa / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa raportoimaan vuosittain parlamentille ihmisoikeuksien puolustajia koskevien EU:n suuntaviivojen täytäntöönpanosta;

17.  korostaa, että tarvitaan riittävää rahoitusta EU:n ohjelmaprosessin kautta, jotta GAP III ‑toimintaohjelma voidaan toteuttaa tehokkaasti; vaatii koordinoimaan tiiviimmin GAP III -toimintasuunnitelmaa muiden aloitteiden, kuten Spotlight-aloitteen, kanssa, ja toteaa, että sen määrärahoja olisi lisättävä ja että sen vaikuttavuutta on parannettava sitä koskevan hiljattain tehdyn väliarvioinnin mukaisesti ja hyödyntämällä covid-19-pandemian seurauksena syntyneestä uudesta tilanteesta saatuja kokemuksia; suhtautuu myönteisesti Spotlight-aloitteeseen ja sen tavoitteeseen torjua kaikkia naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan muotoja; kehottaa uusimaan Spotlight-aloitteelle myönnetyt määrärahat sen jälkeen, kun nykyinen ohjelma päättyy vuonna 2022, ja jatkamaan ohjelmaa koko monivuotisen rahoituskauden ajan ja eri osa-alueiden välillä;

18.  korostaa, että kestävän kehityksen tavoitteella 5 pyritään saavuttamaan sukupuolten tasa-arvo sekä vahvistamaan kaikkien naisten ja tyttöjen mahdollisuuksia ja että tämä kestävän kehityksen tavoite on sisällytettävä horisontaalisesti eri aloille, joilla unionilla on valta toteuttaa toimia; pitää valitettavana, että kestävän kehityksen tavoite 5 kuuluu niiden kolmen kestävän kehityksen tavoitteen joukkoon, joille on myönnetty vähiten rahoitusta; suhtautuu myönteisesti siihen, että sukupuolten tasa-arvoa pidetään GAP III -toimintasuunnitelmassa EU:n ulkoisten toimien monialaisena painopisteenä sen politiikkaa ja ohjelmasuunnittelua koskevassa työssä; toteaa jälleen, että sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen on sisällytettävä asianmukaisesti kaikkiin EU:n ulkoisiin toiminta-aloihin ja että Globaali Eurooppa -välineen painopistealojen kumppanimaissa ja Team Europe -aloitteiden olisi oltava GAP III:n mukaisesti sukupuolijärjestelmää muuttavia erityisesti humanitaarisen avun tapauksessa;

19.  pitää myönteisenä, että sukupuolten tasa-arvo on asetettava tärkeäksi tavoitteeksi tai päätavoitteeksi 85 prosentissa kaikista uusista ulkoisista toimista; pitää myönteisenä, että Euroopan komissio on asettanut sukupuolten tasa-arvon päätavoitteeksi viidessä prosentissa ulkoisia toimia koskevista uusista ohjelmista; pitää myös myönteisenä, että jokaisessa maassa otetaan käyttöön vähintään yksi toimi, jonka päätavoitteena on sukupuolten tasa-arvo; palauttaa mieliin, että viiden prosentin tavoite saavutettiin jo vuonna 2019, ja vaatii, että GAP III:een sisällytettävät sukupuolten tasa-arvoa koskevat aloitteet ovat kunnianhimoisempia ja saavat enemmän tukea ja konkreettista korvamerkittyä rahoitusta; kehottaa kohdentamaan 20 prosenttia kunkin maan virallisesta kehitysavusta ohjelmiin, joiden yhtenä päätavoitteena on sukupuolten tasa-arvo; kehottaa asettamaan erityistavoitteen, jonka mukaan 85 prosenttia EU:n virallisen kehitysavun rahoituksesta osoitetaan ohjelmiin, joissa sukupuolten tasa-arvo asetetaan päätavoitteeksi tai tärkeäksi tavoitteeksi; odottaa ja vaatii siksi, että EU ja jäsenvaltiot sitoutuvat siihen, että yhtään virallista kehitysapua ei osoiteta hankkeisiin, jotka voisivat pyörtää sukupuolten tasa-arvoa koskevat saavutukset tai haitata niitä; korostaa, että asetetut tavoitteet olisi myös esitettävä määrällisesti kohdennetun rahoituksen osalta eikä ainoastaan ohjelmien prosenttiosuutena;

20.  kehottaa komissiota ja EUH:ta näyttämään esimerkkiä ja keskittymään omiin sisäisiin rakenteisiinsa; korostaa sukupuolitietoisen johtajuuden merkitystä sukupuolten tasa-arvon saavuttamisessa ja asianmukaista GAP III -toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa; pitää myönteisenä sitoumusta varmistaa sukupuolten tasapaino johdon keskuudessa EUH:n päätoimipaikassa ja komission ulkoisissa yksiköissä, EU:n valtuuskunnissa sekä yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) operaatioissa; pitää kuitenkin valitettavana sitä, että EUH ei ole läheskään saavuttanut tavoitetta, jonka mukaan 50 prosenttia johtotehtävissä toimivista työntekijöistä on oltava naisia, ja kehottaa nykyistä komission varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa panemaan sukupuolten tasa-arvon kaikilta osin täytäntöön kaikilla suunnitelman mukaisilla tasoilla; suhtautuu myönteisesti sitoumukseen antaa sukupuolten tasa-arvoa ja GAP III ‑toimintasuunnitelmaa koskevaa koulutusta kaikille johtoasemassa oleville henkilöille päätoimipaikoissa ja EU:n edustustoissa ja vaatii, että toimenpiteen on oltava pakollinen ja se on ulotettava koskemaan kaikkia EU:n ulkoisten toimien alalla työskenteleviä työntekijöitä;

21.  toteaa, että EUH:n olisi otettava johtoasema sukupuolten tasa-arvon tekemisestä ulkoisten toimien keskeinen osa-tekijä ja että sen olisi kannustettava ja tuettava poliittisesti EU:n edustustoja tekemään samoin kumppanimaiden tasolla; korostaa, että edustuston päälliköiden toimeksiantokirjeisiin ja toimenkuvauksiin on sisällytettävä erityinen viittaus sukupuolten tasa-arvoon, GAP III -toimintasuunnitelman täytäntöönpanoon ja siihen, että EU:n edustustojen ja jäsenvaltioiden on tehtävä järjestelmällisesti yhteistyötä ja kuultava toisiaan, jotta varmistetaan GAP:n ja sen sukupuolijärjestystä muuttavan, ihmisoikeuksiin perustuvan, intersektionaalisen lähestymistavan sisällyttäminen täysimääräisesti suuntaa-antavien monivuotisten ohjelmien suunnitteluun; suhtautuu myönteisesti GAP III -toimintasuunnitelman sitoumukseen varmistaa, että kaikissa EU:n edustustoissa ja päätoimipaikan ulkoisissa yksiköissä on tasa-arvoasioiden neuvonantajia / tasa-arvoasioiden yhteyshenkilöitä tai yhteyspisteitä, mutta korostaa, että näiden työpaikkojen on oltava kokoaikaisia ja että niissä on taattava riittävät resurssit tehtävien hoitamiseksi; kehottaa jälleen kerran nimittämään tasa-arvoasioiden neuvonantajia myös YTPP-sotilasoperaatioihin;

22.  kehottaa komissiota ja EUH:ta keräämään merkityksellisiä sukupuolen mukaan eriteltyjä henkilöstöresursseja koskevia tietoja, arvioimaan muiden perusteiden ohella nimitysten, esivalintaluetteloon valittujen ehdokkaiden, valituiksi tulleiden henkilöiden ja jatkosopimusten määriä sekä työskentelyn kestoa ja seuraamaan edistymistä sekä haastattelemaan järjestelmällisesti naisia ja muita heikommassa asemassa oleviin ryhmiin kuuluvia henkilöitä syistä, joiden vuoksi he jättävät tehtävänsä;

23.  pitää valitettavana sitä, että moninaisuutta koskeva tärkeä kysymys on liitetty tasa-arvoasioita ja moninaisuutta käsittelevän EUH:n neuvonantajan tehtävään, ja kehottaa EUH:ta kiinnittämään tarvittavaa huomiota sukupuolten tasa-arvoon ja naisia, rauhaa ja turvallisuutta koskevaan toimintaohjelmaan sekä moninaisuuteen ja osallisuuteen ja perustamaan tehtävän kutakin aihealuetta varten ja vahvistamaan näitä tehtäviä, niiden toimeksiantoa, resursseja ja valtuuksia; kehottaa nimittämään kuhunkin EUH:n osastoon tasa-arvoasioiden neuvonantajan, joka raportoi suoraan tasa-arvoasioita ja moninaisuutta käsittelevälle EUH:n neuvonantajalle ja kannustaa henkilöstöä tekemään tiivistä yhteistyötä Euroopan tasa-arvoinstituutin kanssa;

24.  korostaa, että sukupuolten tasa-arvo on ihmisoikeus, joka on ratkaisevan tärkeä kestävän kehityksen ja älykkäiden talouksien kannalta, sillä siitä on hyötyä niin naisille kuin miehille kaikessa monimuotoisuudessaan, mukaan lukien hlbtiq+-yhteisö; toteaa, että muut eriarvoisuuden muodot pahentavat sukupuolten eriarvoisuutta; korostaa, että eriarvoisuuksilla on kauaskantoisia sosioekonomisia seurauksia kokonaisille yhteiskunnille ja että muutosvastaisten sidosryhmien olisi otettava tämä huomioon; painottaa, että kaikki EU:n sitoumukset ovat tehokkaampia, jos EU:n toimissa noudatetaan sukupuolten tasa-arvoa koskevaa intersektionaalista lähestymistapaa; kehottaa jälleen ottamaan kaikissa EU:n toimissa huomioon risteävät identiteetit ja tunnustamaan, että sukupuolten eriarvoisuus ei vaikuta yhtäläisesti naisiin ja tyttöihin kaikessa moninaisuudessaan;

25.  suhtautuu myönteisesti intersektionaalisuuden sisällyttämiseen GAP III:n keskeiseksi periaatteeksi, mutta pitää valitettavana toimintasuunnitelman täytäntöönpanon edellyttämien tavoitteiden, indikaattoreiden ja erityistoimien puutetta; painottaa, että komissio ja EUH ovat sitoutuneet suojelemaan hlbtiq+-henkilöitä ja antamaan heille mahdollisuuden puolustaa oikeuksiaan kaikkialla maailmassa;

26.  on tyytyväinen siihen, että GAP III -toimintasuunnitelmassa viitataan EU:hun liittymistä koskevan prosessin mahdollisuuksiin edistää sukupuolten tasa-arvoa ehdokasmaissa ja mahdollisissa ehdokasmaissa; korostaa vahvan poliittisen vuoropuhelun ja teknisen avun tarvetta sukupuolten tasa-arvon sisällyttämiseksi laajentumis- ja naapuruuspolitiikkoihin; kehottaa komissiota ja EUH:ta hyödyntämään edelleen liittymisneuvotteluja vipuvoimana, jonka avulla laajentumisesta on hyötyä naisille;

27.  on tyytyväinen siihen, että GAP III -toimintasuunnitelmassa tarkastellaan maahanmuuttajanaisten ja -tyttöjen äärimmäistä haavoittuvuutta; kehottaa kiinnittämään erityistä huomiota siirtymässä, muuttoreiteillä tai leireillä olevien naisten ja tyttöjen tilanteeseen ja vaatii, että heille taataan erityisesti vesi-, sanitaatio- ja hygieniapalvelujen, seksuaali- ja lisääntymisterveyden- ja -oikeuksien sekä äitiysterveydenhuollon saatavuus;

Seitsemän toiminta-alaa

Kaikenlaiseen sukupuolistuneeseen väkivaltaan puuttuminen

28.  suhtautuu myönteisesti siihen, että GAP III:n ensimmäisellä toiminta-alalla keskitytään poistamaan kaikki sukupuoleen perustuvan väkivallan muodot; kehottaa toteuttamaan tehokkaampia, koordinoidumpia ja kokonaisvaltaisempia toimia naismurhien ja kaikenlaisen naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi verkossa ja sen ulkopuolella erityisesti konflikti- ja hätätilanteissa, joissa naiset ja tytöt ovat haavoittuvammassa asemassa, ja keskittyen naisiin ja tyttöihin, jotka todennäköisemmin joutuvat väkivallan uhreiksi, kuten vammaiset naiset ja tytöt; korostaa, että on tehtävä yhteistyötä kumppanimaiden kanssa sukupuolistuneen väkivallan kaikkien muotojen kriminalisoimiseksi;

29.  kehottaa toteuttamaan kiireellisiä toimia, joilla puututaan naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan perimmäisiin syihin sukupuolijärjestystä muuttavalla ja intersektionaalisella lähestymistavalla ottaen erityisesti huomioon naismurhien ja sukupuolistuneen väkivallan muiden muotojen merkittävä lisääntyminen pandemian yhteydessä; pitää myönteisenä sitä, että komissio keskittyy ennaltaehkäisyn edistämiseen asettamalla haitalliset sukupuolinormit kyseenalaisiksi; painottaa tässä yhteydessä, että on olennaisen tärkeää tehdä yhteistyötä kumppanimaiden ja kansalaisjärjestöjen kanssa sukupuolistereotypioiden torjumiseksi kaikilla sosiaalisen elämän osa-alueilla; kehottaa EU:n edustustoja ja jäsenvaltioita käyttämään kaikkia mahdollisia diplomaattisia keinoja edistääkseen sellaisen lainsäädännön hyväksymistä, jossa säädetään sukupuolten välisestä rakenteellisesta tasa-arvosta kaikilla aloilla;

30.  muistuttaa, että EUH:n, komission, EU:n edustustojen ja YTPP-tehtävien ja -operaatioiden koko henkilöstön pakollisen koulutuksen olisi käsitettävä kokonaisvaltaiset ohjelmat konflikteihin liittyvän seksuaalisen ja/tai sukupuolistuneen väkivallan uhrien tunnistamiseksi sekä ehkäisevät ohjelmat koko EU:n henkilöstölle, myös sotilas- ja poliisihenkilöstölle, tarkoitetun koulutuksen lisäksi; vaatii EU:ta käyttämään vipuvaikutustaan kaikin mahdollisin tavoin, jotta sodanaikaisiin joukkoraiskauksiin syyllistyneet annetaan ilmi, tunnistetaan ja asetetaan syytteeseen ja jotta heitä voidaan rangaista kansainvälisen rikosoikeuden mukaisesti; muistuttaa, että Rooman perussääntö tarjoaa pysyvän oikeudellisen kehyksen, jonka turvin voidaan puuttua laajasti seksuaaliseen ja sukupuolistuneeseen väkivaltaan rikoksena ihmisyyttä vastaan, ja kehottaa siksi EU:ta tukemaan aktiivisesti kansainvälisen rikostuomioistuimen riippumatonta ja keskeistä toimintaa sekä poliittisesti että taloudellisesti; on tyytyväinen siihen, että seksuaalinen ja sukupuolistunut väkivalta on sisällytetty EU:n maailmanlaajuisen ihmisoikeuspakotejärjestelmän sanktioiden määräämisen perusteisiin, ja kannustaa jäsenvaltioita käyttämään järjestelmää tehokkaasti;

31.  korostaa, että pakko- ja lapsiavioliitot ovat ihmisoikeusrikkomus, joka tekee tytöistä alttiita väkivallalle ja hyväksikäytölle; muistuttaa, että naisten sukuelinten silpominen, jonka uhreiksi on joutunut 200 miljoonaa naista maailmassa ja 500 000 naista pelkästään EU:ssa, on tunnustettu kansainvälisesti ihmisoikeusrikkomukseksi ja että vuosittain vähintään kolme miljoonaa tyttöä on vaarassa joutua sukuelinten silpomisen kohteeksi; korostaa, että naisten sukuelinten silpominen ja pakkoavioliitot loukkaavat naisten ihmisarvoa; kehottaa ottamaan käyttöön toimenpiteitä, joilla lisätään tietoisuutta naisten sukuelinten silpomisesta ja pakkoavioliitoista erityisesti konflikti- ja hätätilanteissa ja ehkäistään niitä; kehottaa komissiota varmistamaan johdonmukaisen pitkän aikavälin lähestymistavan naisten sukuelinten silpomisen lopettamiseksi sekä EU:ssa että sen ulkopuolella parantamalla EU:n sisäisten ja ulkoisten ohjelmien välisiä synergioita; kehottaa jälleen sisällyttämään naisten sukuelinten silpomisen ehkäisemistä koskevia toimenpiteitä kaikkiin politiikanaloihinsa;

32.  panee merkille, että suurin osa ihmiskaupan ja seksuaalisen hyväksikäytön uhreista on naisia ja tyttöjä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita vahvistamaan johtajuutta ja seurantaa ja lisäämään kansainvälistä yhteistyötä näiden edellä mainittujen orjuutta muistuttavien haitallisten käytäntöjen lopettamiseksi; palauttaa mieliin, että naiset ovat alttiimpia ihmiskaupalle ja seksuaaliselle hyväksikäytölle taloudellisten vaikeuksien, aseellisten konfliktien ja hätätilanteiden aikana; kehottaa sisällyttämään myös naisten ja tyttöjen ihmiskaupan torjumisen GAP III -toimintasuunnitelman tavoitteisiin sekä lisäämään synergioita ihmiskaupan torjuntaa koskevan EU:n strategian (2021–2025) kanssa;

Varmistetaan naisten terveyspalvelujen saatavuus sekä seksuaali- ja lisääntymisoikeudet

33.  muistuttaa, että seksuaali- ja lisääntymisterveys ja -oikeudet ovat ihmisoikeuksia ja olennainen osa ihmisarvoa ja naisten vaikutusvallan lisäämistä; on huolissaan sukupuolten tasa-arvon ja naisten oikeuksien heikentämisestä ja että naisvihamielinen konservatiivinen retoriikka ja sellaiset järjestäytyneet uskonnolliset ja muut ryhmittymät lisääntyvät, jotka uhkaavat heikentää muun muassa seksuaali- ja lisääntymisoikeuksien saatavuutta unionissa ja sen ulkopuolella; korostaa, että raskaudenkeskeytystä koskevan lainsäädännön purkaminen heikentää naisten terveyden, oikeuksien ja ihmisarvon suojelua ja altistaa sosiaalisesti ja taloudellisesti haavoittuvimmassa asemassa olevat naiset suuremmalle riskille; toteaa, että EU:n olisi oltava johtava esimerkki maailmanlaajuisesti seksuaali- ja lisääntymisoikeuksien edistämisessä ilman pakottamista, väkivaltaa, syrjintää ja hyväksikäyttöä; kehottaa siksi kaikkia jäsenvaltioita varmistamaan seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien yleisen saatavuuden alueillaan;

34.  pitää valitettavana, että monilla alueilla maailmanlaajuisesti seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja erityisesti turvallisen ja laillisen abortin saatavuutta rajoitetaan voimakkaasti ja usein se jopa kriminalisoidaan; korostaa lisäksi, että köyhät, maaseutualueilla asuvat ja vähemmistöihin kuuluvat naiset ovat tilanteen pääasiallisia uhreja; painottaa tarvetta keskittyä kaikkiin ikäryhmiin, myös tyttöihin ja nuoriin naisiin, ja tarjota asianmukaista tietoa ja koulutusta sekä varmistaa seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien saatavuus, mukaan lukien synnytystä edeltävä hoito, turvallinen ja laillinen raskaudenkeskeytys ja ehkäisy; painottaa, että on yhä tärkeää asettaa kyseenalaisiksi syrjivät normit, joiden vuoksi naisten, tyttöjen ja hlbtiq+‑henkilöiden on vaikea nauttia seksuaali- ja lisääntymisterveydestään ja -oikeuksistaan sekä stereotyypit, jotka johtavat marginaalisiin ryhmiin kuuluvien naisten syrjintään synnytyksen aikana;

35.  korostaa, että on tärkeää parantaa ehkäisymenetelmien saatavuutta kumppanimaissa, erityisesti nuorille tytöille; vahvistaa, että kaikilla naisilla ja nuorilla tytöillä on oikeus tehdä omat vapaat ja tietoon perustuvat valintansa seksuaali- ja lisääntymisterveytensä ja -oikeuksiensa osalta; muistuttaa, että äitiysterveydenhoidon laatu on tärkeä maan kehityksestä kertova indikaattori; katsoo, että EU:n olisi autettava kumppanimaita säilyttämään oikeus terveyteen raskauden ja synnytyksen yhteydessä perustamalla asianmukaisia äitiyspalveluja, jotka vähentävät tehokkaasti lapsikuolleisuutta ja synnytyskomplikaatioihin liittyviä kuolemantapauksia;

36.  kehottaa asettamaan GAP III -toimintaohjelmassa sukupuolten tasa-arvon sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeudet selkeälle etusijalle EU:n ja jäsenvaltioiden humanitaarisen avun toimissa, samoin kuin vastuuvelvollisuuden, oikeussuojan saannin ja oikeuden muutoksenhakuun seksuaali- ja lisääntymisoikeuksien rikkomisen ja sukupuolistuneen väkivallan johdosta, antamalla koulutusta humanitaarisen avun alan toimijoille ja rahoitusta;

37.  kehottaa korostamaan GAP III -toimintasuunnitelmassa seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia ottaen huomioon pandemian merkittävät vaikutukset naisiin ja tyttöihin kumppanimaissa ja osoittamaan niille riittävää, joustavaa, jatkuvaa ja kohdennettua rahoitusta, joka koordinoidaan ja osoitetaan niille naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön väline – Globaali Eurooppa -välineen ohjelmasuunnittelussa; kehottaa komissiota, EUH:ta ja jäsenvaltioita pitämään seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia painopisteenä EU:n ulkoisen toiminnan ohjelmasuunnitteluprosessissa, myös yhteisessä ohjelmasuunnittelussa; korostaa valtiosta riippumattomien järjestöjen keskeistä roolia seksuaali- ja lisääntymisterveyteen ja -oikeuksiin liittyvien palvelujen tarjoajina ja puolestapuhujina;

38.  muistuttaa, että seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien merkitystä naisten ja tyttöjen kehojen ja itsemääräämisoikeuden kannalta, ja vaatii, että seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia käsitellään kansanterveyskysymyksenä ja että ne ovat saatavilla kaikille ilman syrjintää; vaatii, että kattava iän huomioon ottava seksuaalikasvatus, tehokas ehkäisy, HIV:n ja sukupuolitautien ehkäisy sekä turvallinen ja laillinen abortti ovat kaikkien saatavilla; kehottaa, että kattavissa seksuaalikasvatusohjelmissa käsitellään ihmisten välisiä suhteita, seksuaalista suuntautumista, sukupuolten tasa-arvoa, sukupuolinormeja, sukupuolistuneen väkivallan ehkäisyä ja suostumusta ja että niissä annetaan tietoa murrosiästä, kuukautiskierrosta, raskaudesta ja synnytyksestä, ehkäisystä ja sukupuolitaudeista;

39.  painottaa tarvetta ottaa ikä huomioon seksuaali- ja lisääntymisterveyteen ja -oikeuksiin liittyvissä toimissa esimerkiksi varmistamalla mahdollisuus saada helposti nuorisolle soveltuvia tietoja ja palveluja; painottaa, että EU:n olisi kannustettava kumppanimaita sisällyttämään nämä kysymykset kansanterveyttä koskeviin kansallisiin suunnitelmiinsa; kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita sitoutumaan GAP III:n tavoitteisiin, jotka koskevat seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia, ja valmistelemaan maakohtaisia täytäntöönpanosuunnitelmia, joissa seksuaali- ja lisääntymisterveys ja -oikeudet asetetaan etusijalle;

40.  korostaa, että on edistettävä koulutuksen saantia kaikilla tasoilla ja kaikenlaisissa olosuhteissa, jotta voidaan vähentää varhaisavioliittoja, varhaisia raskauksia ja taloudellista riippuvuutta; kehottaa lisäämään toimia jatkuvan poissaolon estämiseksi, jotta äideiksi tulleet tytöt voivat palata kouluun, saada opintonsa päätökseen ja päästä työmarkkinoille;

41.  kehottaa toteuttamaan toimia, joilla torjutaan tyttöjen koulupoissaoloja kuukautisten aikana parantamalla vesi-, sanitaatio- ja hygieniapalveluja ja kuukautishygieniaan liittyviä järjestelyjä kouluissa, torjumalla kuukautisköyhyyttä ja leimaamista tällä alalla myös tekemällä yhteistyötä naisten, tyttöjen, miesten ja poikien kanssa; kehottaa lisäämään synergioita sellaisten ohjelmien välillä, joilla puututaan seksuaali- ja lisääntymisterveyteen ja -oikeuksiin, vesi-, sanitaatio- ja hygieniapalveluihin kouluissa ja tyttöjen henkilökohtaiseen tukemiseen;

42.  muistuttaa naisten ja miesten intersektionaalisesta eriarvoisuudesta ja heidän välisistään eroista, jotka liittyvät hoidon saatavuuteen ja laatuun, kun otetaan huomioon sukupuolitietoisen terveydenhuollon ja palvelujen puute; kehottaa varmistamaan, että naisten sairauksien, kuten endometrioosin ja kohdunkaulan syövän, ja sukupuolitautien, kuten HI-viruksen, ehkäisyä, diagnosointia ja hoitoa koskevat tiedot ovat kaikkien saatavilla; kehottaa Euroopan unionia tukemaan WHO:n kohdunkaulan syövän poistamisen nopeuttamiseksi laaditun globaalin strategian täytäntöönpanoa;

43.  kehottaa kumppanimaita myöntämään asianmukaista rahoitusta ja vahvistamaan kansaterveysjärjestelmiään sekä toteuttamaan naisten terveyttä koskevaa tutkimusta maailmanlaajuisesti, jotta edistetään sukupuoli- ja seksuaalikysymyksiin liittyvää tietämystä ennaltaehkäisyn, diagnosoinnin, hoitojen ja tutkimuksen aloilla; kehottaa lisäksi lisäämään sukupuoleen liittyviä terveyskysymyksiä koskevaa yleistä tietämystä;

44.  korostaa, että jäsenvaltioiden on noudatettava kansanterveyspolitiikkaa, jossa painotetaan erityisesti terveyden edistämistä ja tautien ehkäisemistä varmistamalla yleismaailmallinen ja laadukas terveydenhuolto sekä takaamalla tarvittavien resurssien saatavuus kansanterveysongelmien ratkaisemiseksi;

Edistetään taloudellisia ja sosiaalisia oikeuksia ja tasa-arvoa ja taataan naisten ja tyttöjen itsemääräämisoikeus

45.  muistuttaa, että pandemiasta johtuva kriisi ja taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset vaikuttavat suhteettomasti naisten pääsyyn työmarkkinoille; muistuttaa, että EU:n on tuettava intersektionaalisen sukupuoliulottuvuuden kehittämistä ja sisällyttämistä kaikkiin covid-19-pandemiaa koskeviin elpymissuunnitelmiin kumppanimaissa ja Team Europe -aloitteisiin; korostaa, että GAP III -toimintasuunnitelman täytäntöönpanossa tarvitaan sukupuolinäkökulmat huomioon ottavia toimenpiteitä covid-19-kriisiin vastaamiseksi, jotta voidaan ottaa huomioon naisten ja tyttöjen erityisolosuhteet ja edistää kriisin jälkeisiä mahdollisuuksia; kehottaa komissiota valtavirtaistamaan sukupuoliulottuvuuden ja sisällyttämään sukupuolijärjestystä muuttavat toimet kaikkiin covid-19-pandemiaan liittyviin toimenpiteisiin kumppanimaissa, mukaan lukien elpymissuunnitelmat ja -toimenpiteet, ja tukemaan hankkeita, myös rahoitukseen liittyviä, niin että niihin sisällytetään sukupuolten tasa-arvo; korostaa, että uudenlaiset rahoitusmuodot, kuten sukupuoleen perustuvat joukkovelkakirjat, voisivat elvyttää kansallisia talouksia ja samalla lisätä naisten vaikutusvaltaa;

46.  katsoo, että työ on keskeisessä asemassa eriarvoisuuden torjumisessa; tukee työehtosopimusneuvotteluja keinona sekä parantaa työoloja että myös torjua miesten ja naisten välistä eriarvoisuutta;

47.  pitää myönteisenä sitä, että komissio aikoo vaatia noudattamaan sukupuolten tasa-arvoa koskevia ILOn ja YK:n yleissopimuksia yleistä tullietuusjärjestelmää koskevan asetuksen tulevassa tarkistuksessaan; kehottaa komissiota sisällyttämään sukupuolten tasa-arvon tehokkaasti kaikkiin kauppaa ja kestävää kehitystä koskeviin lukuihin ja varmistamaan, että kauppa ja investoinnit eivät lisää sukupuolten välistä eriarvoisuutta; korostaa, että kaikissa kauppaan liittyvissä vaikutustenarvioinneissa olisi otettava huomioon kansalaisjärjestöjen näkemykset;

48.  korostaa, että naisille annettavan taloudellisen tuen rinnalla on taattava koulutus, tiedonsaanti, osaamisen parantaminen sekä heidän perusoikeuksiaan koskeva tietoisuuden lisääminen;

49.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tekemään yhteistyötä kumppanimaiden kanssa naisiin työpaikalla kohdistuvan häirinnän ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä edistämään ILOn väkivaltaa ja häirintää koskevan yleissopimuksen (nro 190) ratifiointia;

50.  kehottaa edistämään GAP III -toimintasuunnitelmassa naisten taloudellista toimintaa ja heidän mahdollisuuksiaan saada välttämättömiä taloudellisia ja sosiaalisia välineitä, resursseja ja sosiaalista suojelua erityisesti hätätilanteissa; korostaa, että naisten osallistuminen talouteen maailmanlaajuisesti on tärkeää kestävän kehityksen ja pysyvän ja osallistavan talouskasvun kannalta, mikä liittyy olennaisesti kestävän kehityksen tavoitteissa esitettyyn köyhyyden poistamista koskevaan maailmanlaajuiseen tavoitteeseen; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan ja edistämään sukupuolitietoisen sosiaalisen suojelun mekanismeja, myös rahansiirtoja, parantaakseen kumppanimaiden valmiuksia vastata kriiseihin ja ulkoisiin häiriöihin;

51.  kehottaa EU:ta ja kumppanimaita ottamaan käyttöön toimenpiteitä, joilla autetaan naisia työllistymään paremmin, tarjoamaan heille ihmisarvoisia työpaikkoja, saamaan rahoitus- ja työllisyysmahdollisuuksia myös tukemalla paikallisia naisjohtoisia järjestöjä ja kannustamalla heitä osallistumaan ammattiliittoihin; korostaa, että on tärkeää parantaa esimerkiksi mikroluottojen saatavuutta naisten luovuuden ja yrittäjyyden helpottamiseksi ja edistämiseksi pienemmässä mittakaavassa;

52.  korostaa tarvetta pohtia muiden toimien täydentävyyttä niiden tehokkuuden varmistamiseksi, kuten vapautta olla kärsimättä sukupuolistuneesta väkivallasta, ihmisarvoisen työn saatavuutta ja kohtuuhintaista lasten- ja vanhustenhoitoa; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita voimaannuttamaan ja suojelemaan äitejä ja isiä maailmanlaajuisesti ja tekemään yhteistyötä kumppanimaiden kanssa riittävän äitiys- ja isyysloman takaamiseksi ja toteuttamaan käytännön toimia tämän suojelun varmistamiseksi lastenhoito- ja koulutuspalveluihin tehtävien investointien ohella;

53.  korostaa, että EU:n olisi tuettava uuden yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevan oikeudellisesti sitovan välineen hyväksymistä YK:n puitteissa, jotta voidaan täysin taata ihmisoikeuksien ja naisten oikeuksien toteutuminen;

54.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita yhteistyössä kumppanimaiden kanssa rahoittamaan ja edistämään toimenpiteitä, joilla puututaan naisten palkattoman työn kohtuuttomaan taakkaan, ja tukemaan toimia, joilla autetaan naistyöntekijöitä siirtymään epävirallisesta taloudesta viralliseen talouteen; korostaa, että naisten ja miesten olisi jaettava palkattomat hoiva- ja kotityöt tasapuolisesti; kehottaa toteuttamaan konkreettisia toimia, joilla tunnistetaan, vähennetään sekä jaetaan uudelleen palkatonta hoiva- ja kotitaloustyötä;

55.  kehottaa edistämään aktiivisesti naisten roolia taloudessa ja yhteiskunnassa ja heidän vaikutustaan niihin sekä tunnustamaan heidän kansalaisoikeutensa ja lailliset oikeutensa, kuten oikeus omistaa omaisuutta, saada pankkilainoja ja oikeus osallistua talouteen eri aloilla ja poliittiseen elämään erityisesti edistämällä sukupuolitietoisia makrotalouteen liittyviä toimintapolitiikkoja; pitää valitettavana sitä, että oikeutta samaan palkkaan samanarvoisesta työstä ei ole useinkaan annettu, ei EU:n sisällä eikä sen ulkopuolella, vaikka se olisi vahvistettu lainsäädännössä, ja painottaa, että tällaisen syrjinnän perimmäiseen syyhyn on puututtava;

56.  korostaa, että on olennaisen tärkeää, että yksityinen sektori osallistuu GAP III ‑toimintaohjelmassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen ja että se asetetaan vastuuseen, jos yritystoiminnassa rikotaan naisten oikeuksia; kehottaa komissiota sisällyttämään sukupuolinäkökulma yritysten huolellisuusvelvoitetta koskevaan tulevaan lainsäädäntöehdotukseensa;

57.  korostaa, että naisten taloudellisen ja sosiaalisen vaikutusvallan lisääminen on keskeistä kestävän ja osallistavan kasvun kannalta; kehottaa toteuttamaan kokonaisvaltaisia toimia, joilla varmistetaan tyttöjen ja naisten pääsy laadukkaaseen koulutukseen ja korkealaatuiseen ammatilliseen koulutukseen, jotta he saavat tehokkaita välineitä, jotka edistävät heidän pääsyään työmarkkinoille, erityisesti hätä- ja pakkomuuttotilanteissa; suosittelee voimakkaasti, että kumppanimaat lisäävät investointeja laadukkaaseen ja osallistavaan koulutukseen EU:n talousarvion tuella; korostaa, että EU:n budjettituki, joka on osoittautunut tehokkaaksi koulutuksen alalla, on edelleen suosittu tapa tarjota mahdollisuus osallistavaan ja laadukkaaseen koulutukseen kaikille kehitysmaissa; pitää myönteisenä aikomusta kasvattaa koulutuksen kokonaisrahoitusta ja suunnata kymmenen prosenttia humanitaarisen avun määrärahoista koulutuksen rahoittamiseen kriisioloissa;

58.  korostaa tarvetta tukea huomattavasti investointeja terveydenhuolto- ja koulutuspalveluihin, kohtuuhintaiseen asumiseen ja turvallisiin, kohtuuhintaisiin ja käyttäjäystävällisiin liikennepalveluihin sekä maaseudulla että kaupungissa, jotta voidaan vastata väestön tarpeisiin ja edistetään naisten tasa-arvoa ja emansipaatiota; muistuttaa, että erityistä huomiota näihin kysymyksiin on kiinnitettävä hauraissa ja konfliktin jälkeisissä valtioissa, joissa EU toteuttaa myös kehityshankkeita auttaakseen naisten asumis-, maa- ja omistusoikeuksien puutteen torjumista;

59.  on huolissaan sukupuolten välisen digitaalisen kuilun kasvusta monessa maassa, mikä hankaloittaa tiedon ja digitaalisten palvelujen tasapuolista saatavuutta; korostaa, että on tärkeää edistää digitaalista lukutaitoa sekä digitaalisten välineiden saatavuutta ja kohtuuhintaisuutta myös työmarkkinoille pääsyn osalta; kehottaa lisäämään kohdennettua rahoitusta ja avustuksia, jotta tytöt ja naiset pääsevät ylemmille opintoasteille ja ammatilliseen koulutukseen, erityisesti niin, että edistetään tyttöjen ja naisten digitaalista ja teknologista koulutusta ja heidän osallistumistaan STEM-aloihin, sekä naisjohtoisten hankkeiden tukemiseksi; pitää myönteisenä halukkuutta vähentää GAP III -toimintaohjelmalla vähentää sukupuolten välistä digitaalista kuilua, jotta voidaan edistää aidosti osallistavaa digitalisaatiota;

60.  palauttaa mieliin, että erityisesti intersektionaalista syrjintää kokevilla naisilla voi olla vaikeuksia saada digitaalisia palveluja ja niihin liittyvää infrastruktuuria; kehottaa antamaan erityisesti maaseudulla asuville naisille ja tytöille paremmat, yleiset, turvalliset ja varmat mahdollisuudet käyttää digitaalisia välineitä ja saada niiden käyttöön liittyvää koulutusta;

61.  korostaa tarvetta tukea julkisten ja yksityisten palvelujen tarjoamista sukupuolinäkökohdat huomioon ottavilla digitaalisilla kanavilla, teknologioilla ja palveluilla (esimerkiksi sähköinen hallinnointi, digitaaliset rahoituspalvelut), jotka edistävät naisten ja tyttöjen osallisuutta ja osallistumista yhteiskuntaan; kehottaa jäsenvaltioita torjumaan kaikkien yhteiskunnan heikossa asemassa olevien ryhmien digitaalista syrjäytymistä ja mahdollistamaan niiden pääsyn tieto- ja viestintätekniikkakoulutukseen ottamalla samalla huomioon eri tekijät, jotka vaikuttavat naisten mahdollisuuksiin saada koulutusta, sekä luomalla maksuttomia digitaalisia yhteyspisteitä;

62.  kehottaa unionia tukemaan kumppanimaiden hallinnon nykyaikaistamista ja digitalisaatiota erityisesti sen varmistamiseksi, että kaikilla näillä mailla on luotettavat väestörekisterit, joihin rekisteröidään kaikki syntymät;

63.  toteaa, että hätätilanteet, kuten aseelliset konfliktit ja talouskriisit, ja pakkomuuttotilanteet vaarantavat naisten ja tyttöjen koulutuksen; muistuttaa, että naisten mahdollisuuteen saada toimeentuloa ja työmahdollisuuksia kohdistuu vakavia vaikutuksia hätätilanteissa, ja korostaa siksi, että välttämättömien varojen osoittaminen tällaisissa tapauksissa on tärkeää erityisesti paikallisille naisjohtoisille järjestöille ja olemassa oleville rakenteille, jotta voidaan parantaa rakenteita, joilla varmistetaan heidän koulutuksensa ja taitojensa kehittäminen ja työnsaantimahdollisuuksien parantaminen asianmukaisesti pitkällä aikavälillä;

64.  toteaa, että elintarviketurva vaikuttaa naisiin epäsymmetrisesti ja että he omistavat suhteettomasti vähemmän maata, karjaa ja muuta omaisuutta; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan tavoitetta saavuttaa sukupuolten tasa-arvo elintarvike- ja maatalousalalla, rahoitusmahdollisuuksia ja koulutuksen saatavuutta naisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi maatalousalalla; toteaa, että on tärkeää tukea kumppanimaiden toimia oikeudellisissa, poliittisissa ja institutionaalisissa uudistuksissa, jotta naisille annetaan yhtäläiset oikeudet taloudellisiin resursseihin, erityisesti mahdollisuus omistaa ja hallita maata ja muuta omaisuutta;

65.  kehottaa EU:ta edistämään talous- ja kauppapoliitikoita, jotka ovat johdonmukaisia kestävän kehityksen tavoitteiden ja GAP III -toimintaohjelman kanssa; palauttaa mieliin 13. maaliskuuta 2018 antamassaan päätöslauselmassa sukupuolten tasa-arvosta EU:n kauppasopimuksissa(12) aiemmin esittämänsä kannan kaupasta ja sukupuolesta; kehottaa EU:ta tukemaan edelleen ja ottamaan käyttöön sellaisia kauppapolitiikan toimia, jotka vähentävät sosioekonomisia eroja ja varmistavat perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien korkeatasoisen suojelun ja kunnioittamisen, sukupuolten tasa-arvo mukaan lukien;

66.  pitää myönteisenä, että GAP III -toimintasuunnitelmassa kehotetaan edistämään sukupuolten tasa-arvoa EU:n kauppapolitiikan avulla; kehottaa komissiota, neuvostoa ja EUH:ta edistämään ja tukemaan erityisen sukupuolten tasa-arvoa koskevan luvun sisällyttämistä kaikkiin EU:n kauppa- ja investointisopimuksiin, mukaan lukien erityiset sitoumukset, jotka koskevat sukupuolten tasa-arvon ja naisten parempien vaikutusmahdollisuuksien edistämistä; kehottaa komissiota sisällyttämään EU:n kauppapolitiikan ja -sopimusten sukupuolivaikutukset vaikutusten ennakko- ja jälkiarviointeihin;

67.  korostaa aiempaa kantaansa, jossa kehotettiin sisällyttämään kauppaa ja sukupuolten tasa-arvoa sekä naisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä koskeva erillinen luku tulevaisuudessa uudistettavaan EU–Chile-assosiaatiosopimukseen; panee kiinnostuneena merkille kauppaa ja sukupuolten tasa-arvoa koskevan luvun osalta käydyissä neuvotteluissa saavutetun edistymisen;

68.  palauttaa mieliin 25. marraskuuta 2010 antamansa päätöslauselman ihmisoikeuksista sekä sosiaali- ja ympäristönormeista kansainvälisissä kauppasopimuksissa(13);

69.  huomauttaa, että kauppapolitiikka ei ole sukupuolineutraalia ja että kauppapolitiikasta miehiin ja naisiin kohdistuvien erilaisten vaikutusten asianmukainen arviointi edellyttää tehokkaampaa sukupuolen mukaan eriteltyjen tietojen keräämistä sekä selkeitä indikaattoreita; kehottaa jälleen EU:ta ja sen jäsenvaltioita ottamaan mallia YK:n kauppa- ja kehityskonferenssin kehittämästä välineistöstä ja ottamaan unionin kauppapolitiikan ja -sopimusten maakohtaiset ja alakohtaiset sukupuolivaikutukset huomioon ennakkoon tehtävissä vaikutustenarvioinneissa ja jälkiarvioinneissa; kehottaa komissiota tekemään yhteistyötä kansainvälisten kumppaneiden kuten WTO:n, paikallisviranomaisten ja järjestöjen kanssa, jotta voidaan kerätä tietoja, analysoida kaupan vaikutuksia naisiin ja muuttaa nämä tiedot konkreettisiksi ehdotuksiksi, joilla parannetaan naisten asemaa kansainvälisessä kauppajärjestelmässä ja edistetään osallistavaa talouskasvua; korostaa, että tehostettu yhteistyö kansainvälisten organisaatioiden kuten WTO:n, Kansainvälisen kauppakeskuksen ja YK:n välillä, sekä verkostojen luominen tiedeyhteisöjen, kansalaisjärjestöjen ja parlamenttien välille voi johtaa parhaiden käytäntöjen ja tiedonkeruumenetelmien tehokkaampaan jakamiseen sekä sukupuolinäkökohdan sisällyttämiseen kauppaan; vaatii, että sukupuolikysymykset eivät saisi rajoittua pelkästään kauppaa ja kestävää kehitystä koskevaan lukuun;

70.  kehottaa komissiota osallistumaan aktiivisesti hiljattain perustetun WTO:n kauppaa ja sukupuolten tasa-arvoa käsittelevän epävirallisen työryhmän toimintaan ja pyrkimään 12. ministerikokouksessa vahvaan julkilausumaan, jota voitaisiin käyttää etenemissuunnitelmana vuonna 2017 annetun Buenos Airesin julistuksen täytäntöönpanossa; korostaa, että kauppaa ja sukupuolten tasa-arvoa käsittelevä epävirallinen työryhmä on ensimmäinen askel kohti pysyvämpää WTO:n foorumia kauppaan ja sukupuolten tasa-arvoon liittyvien kysymysten käsittelemiseksi; kehottaa komissiota ottamaan edelleen ennakoivasti yhteyttä muihin WTO:n jäseniin antaakseen panoksensa epävirallisen työryhmän toimintaan ja tarkastellakseen mahdollisuutta perustaa pysyvä työryhmä;

71.  palauttaa mieliin komissiolle esittämänsä pyynnön, että olisi varmistettava, että sukupuolet ovat tasapuolisesti edustettuina kansallisissa neuvoa-antavissa ryhmissä, että niiden seurantatehtäviä laajennetaan entisestään ja että perustetaan kauppaa ja sukupuolta käsittelevä komitea havaitsemaan puutteita;

72.  kehottaa komissiota arvioimaan huolellisesti kauppasopimusten vaikutusta aloihin, kuten vaatetusalaan ja pienimuotoiseen maatalouteen, joilla on paljon naispuolisia työntekijöitä; palauttaa mieliin, että covid-19-pandemian aiheuttama talouskriisi on vaikuttanut voimakkaasti näihin aloihin ja pahentanut naispuolisten työntekijöiden epätasa-arvon, heihin kohdistuvan syrjinnän ja hyväksikäytön riskiä;

73.  kehottaa komissiota varmistamaan riittävien resurssien saatavuuden ja julkistamaan osoitetut resurssit edistääkseen sukupuolten välistä tasa-arvoa perusarvona kauppa- ja investointipolitiikassaan ja huolehtimaan siitä, että kauppapolitiikasta ja -neuvotteluista vastaavien EU:n toimielinten sihteeristöillä on tiedot ja tekniset valmiudet sukupuolinäkökohtien sisällyttämiseksi koko kauppaneuvotteluja ja politiikan muotoilua koskevaan prosessiin nimeämällä tasa-arvoasioiden yhteyspisteitä EU:n toimielimissä ja edustustoissa;

74.  kehottaa sisällyttämään kaikkiin kauppaa ja kestävää kehitystä koskeviin lukuihin sitovia ja täytäntöönpanokelpoisia määräyksiä, jotka perustuvat ILOn keskeisiin työelämän normeihin ja asiaa koskeviin yleissopimuksiin, erityisesti kotitaloustyöntekijöiden ihmisarvoista työtä koskevaan yleissopimukseen nro 189, perheenhuoltovelvollisuuksia omaavien mies- ja naistyöntekijöiden samanlaisia mahdollisuuksia ja yhdenvertaista kohtelua koskevaan yleissopimukseen nro 156, CEDAW-sopimukseen, työmarkkinoilla ja ammatin harjoittamisen yhteydessä tapahtuvaa syrjintää koskevaan yleissopimukseen nro 111, samanarvoisesta työstä miehille ja naisille maksettavaa samaa palkkaa koskevaan yleissopimukseen nro 100 ja väkivaltaa ja häirintää koskevaan yleissopimukseen nro 190, ja sisällyttämään nämä yleissopimukset yleissopimuslistalle GSP+ -menettelyn tarkistuksessa;

75.  panee tyytyväisenä merkille Kansainvälisen standardisoimisjärjestön (ISO/IWA 34) naisten yrittäjyyteen liittyvistä maailmanlaajuisista määritelmistä tehdyn kansainvälisen työpajasopimuksen, jonka tarkoituksena on helpottaa poliittista päätöksentekoa, tietojen keräämistä ja mahdollisuuksia valmiuksien kehittämiseen, rahoituksen saantiin ja markkinoille pääsyyn naisten taloudellisten vaikutusmahdollisuuksien parantamiseksi;

76.  pitää myönteisinä Euroopan investointipankin (EIP) lainanantopolitiikassa jo aikaansaatuja tasa-arvosaavutuksia ja kehottaa EIP:tä laajentamaan toimiaan ja erityisesti ottamaan ulkoisessa lainanantovaltuutuksessaan mahdollisimman suuressa määrin huomioon GAP III:ssa asetetut politiiset tavoitteet;

77.  korostaa, että EIP:n ja muiden asiaankuuluvien Euroopan kehitysrahoituslaitosten toiminnan olisi oltava täysin GAP III -toimintasuunnitelman mukaista; kehottaa EIP:tä ottamaan huomioon GAP III -toimintasuunnitelman tavoitteet, kun tarjotaan tukea kumppanimaissa oleville yrityksille tekemällä vaikutustenarviointeja, jotka olisi tehtävä kaikille EIP:n rahoittamille hankkeille ja jatkuvalle kentällä toteutettavien toimien seurannalle;

Edistetään naisten, tyttöjen ja nuorten naisten osallistumista ja johtajuutta

78.  korostaa naisten ja tyttöjen johtajuuden ja osallistumisen merkitystä kaikilla päätöksenteon tasoilla ja että naisten yhdenvertainen osallistuminen julkiseen ja poliittiseen elämään on olennaisen tärkeää hyvän hallintotavan ja poliittisen päätöksenteon kannalta; korostaa, että on tärkeää, että naiset ovat edustettuina neuvottelupöydän molemmin puolin kaikilla ulkoisen toiminnan tasoilla; muistuttaa, että kun naiset ja tytöt johtavat tasavertaisesti, kokonaiset yhteisöt hyötyvät paremmista ja kestävämmistä ratkaisuista; toteaa, että naiset ovat aliedustettuina kaikilla poliittisen ja julkisen elämän tasoilla ja että edistyminen on hidasta;

79.  kehottaa rahoittamaan ohjelmia, joilla edistetään naisten koulutusta, kansalaisosallistumista ja osallistumista, mukaan lukien yhteisötason osallistavien lähestymistapojen ja erityisten tytöille ja nuorille naisille suunnattujen koulutustoimien tukeminen, koska heihin syrjintä vaikuttaa kaikista eniten; kehottaa ottamaan naiset mukaan kaikilla päätöksenteon, hallinnon, johtajuuden ja valta-asemien tasoilla julkishallinnon uudistusten, ohjelmien ja sellaisten toimien kuin verkostoitumisen, vaihdon, mentoroinnin ja sponsoroinnin avulla ja kannattaa paikallisten naisten oikeuksia ajavien järjestöjen ja naisjohtoisten humanitaarisen avun etulinjan toimijoiden ottamista mukaan humanitaarisen koordinoinnin ja päätöksenteon rakenteisiin;

Otetaan naiset mukaan rauhanrakentamista ja turvallisuutta koskeviin aloitteisiin

80.  korostaa naisten ja kansalaisyhteiskunnan merkitystä vuoropuhelun edistämisessä, liittoutumien muodostamisessa, rauhanvälityksessä ja erilaisten näkökulmien esiin tuomisessa siinä, mitä rauha ja turvallisuus tarkoittavat etenkin konfliktineston ja -ratkaisun sekä konfliktin jälkeisen jälleenrakentamisen yhteydessä; kehottaa EU:ta edistämään naisten laajempaa osallistumista rauhanturvaamiseen ja -rakentamiseen ja tukemaan naisia, nuoria naisia, tyttöjä ja naisten oikeuksien puolustajia keskeisinä muutoksentekijöitä ja tunnustamaan tämän sekä tukemaan ja suojelemaan heitä; painottaa, että naisten ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja niiden täysimääräinen toteuttaminen ovat demokraattisen ja osallistavan yhteiskunnan perusta;

81.  suhtautuu myönteisesti naisia, rauhaa ja turvallisuutta koskevan EU:n toimintaohjelman integroimiseen osaksi GAP III -toimintasuunnitelmaa ja kehottaa panemaan se tehokkaasti täytäntöön; korostaa naisten ja naispuolisten ihmisoikeuksien puolustajien johtamien nykyisten ja menestyksekkäiden paikallisten rauhanrakennusaloitteiden tärkeää roolia ja kehottaa EU:ta tukemaan ja tehostamaan näitä aloitteita ja sisällyttämään ne järjestelmällisesti rauhanrakentamiseen liittyviin neuvotteluihin, koordinointiin ja päätöksentekoon;

82.  kehottaa EUH:ta toteuttamaan järjestelmällisen konfliktianalyysin, johon on sisällytetty tasa-arvoanalyysiin ja sukupuolinäkökohdat huomioon ottavaan konfliktianalyysiin perustuva sukupuolinäkökulma, erityisesti YTPP:n operaatioiden ja Euroopan rauhanrahaston toimien osalta; painottaa riittävien resurssien tarvetta, jotta voidaan kehittää ja vahvistaa EU:n asiantuntemusta ja valmiuksia toteuttaa riski- ja konfliktianalyysejä, joihin on sisällytetty sukupuolinäkökulma ja joissa olisi kiinnitettävä erityistä huomiota myös sukupuolten tasa-arvoon sekä naisten ja muita heikommassa asemassa olevien ryhmien merkityksellisen osallistumisen varmistamiseen;

83.  painottaa, että on tärkeää yhdistää toisiinsa inhimillinen turvallisuus ja sukupuolinäkökulma; kehottaa EU:ta käyttämään inhimillisen turvallisuuden määritelmää, joka on vahvistettu YK:n yleiskokouksen päätöslauselmassa 66/290 ja sen naisia, rauhaa ja turvallisuutta koskevassa toimintaohjelmassa; painottaa, että turvallisuudessa on keskityttävä ihmishenkiin ja niiden suojelemiseen väkivallan uhalta sekä koulutuksen, terveydenhuollon, elintarvikkeiden tai taloudellisen riippumattomuuden puuttumisen kaltaisilta uhkilta; kehottaa komissiota, EUH:ta ja jäsenvaltioita kehittämään ja edistämään YK:n aseidenriisuntaohjelmaa; vaatii aseidenriisuntaa ja asesulkua koskevaa feminististä ulkopolitiikkaa;

84.  huomauttaa, että naisiin vaikuttaa kohtuuttomasti konflikteihin liittyvä seksuaalinen väkivalta ja muut ihmisoikeusrikkomukset, joista ei seuraa rangaistusta, myös suurempi riski joutua ihmiskaupan uhriksi; korostaa, että konfliktialueilla ja -maissa seksuaalisen väkivallan uhreiksi joutuneille naisille ja tytöille on tarjottava asianmukaista ja kokonaisvaltaista hoitoa sekä tehokkaita ja asianmukaisia hyvityksiä; toteaa, että tämä järjestelmä toimii jo siellä, missä se on otettu käyttöön, ja että sen avulla uhrit voidaan sopeuttaa uudelleen yhteiskuntaan; muistuttaa, että on tärkeää torjua uhrien leimaamista; kehottaa jatkamaan niiden toimien tukemista, joilla taataan konflikti- ja hätätilanteissa eläville naisille seksuaali- ja lisääntymisterveys ja -oikeudet sekä niihin sisältyvät hoivapaketit rahoittamalla tukemalla etulinjan järjestöjä ja naisten johtamia järjestöjä;

85.  muistuttaa, että aseelliset konfliktit vaikuttavat suhteettomasti naisiin ja tyttöihin; pitää valitettavana seksuaalisen väkivallan käyttöä sodankäynnin välineenä ja vaatii torjumaan sitä kiireellisesti sekä torjumaan rankaisemattomuutta saattamalla rikokseen syyllistyneet henkilöt oikeuden eteen; korostaa myös, että naiset ovat usein ensimmäisiä konfliktialueilla tapahtuvien väestön pakkosiirron uhreja ja että he kärsivät usein taloudellisen itsenäisyyden menetyksestä ja koulutuksen sekä luotettavien seksuaali- ja lisääntymisterveyttä koskevien palvelujen saatavuuden puutteesta; korostaa, että konfliktien tai luonnonkatastrofien vuoksi siirtymään joutuneille väestöryhmille on varmistettava koulutus- ja työllistymismahdollisuuksien saanti; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tekemään yhteistyötä kumppanimaiden ja niiden asevoimien kanssa varmistaakseen siviilihenkilöiden suojelemisesta sodan aikana tehdyn neljännen Geneven sopimuksen asianmukaisen täytäntöönpanon keskittyen erityisesti seksuaalisen väkivallan ehkäisemiseen ja siitä rankaisemiseen;

86.  pitää valitettavana, että GAP III -toimintasuunnitelmassa ei oteta huomioon eri maiden kulttuuriperintöä eikä naisten osuutta kulttuurin suojelemisessa ja kehittämisessä; kehottaa komissiota ja EUH:ta kehittämään ohjelmia, joilla pyritään suojelemaan ja tunnustamaan naisten kehittämät kulttuuriperintö ja perinteet, joita ei usein havaita etenkään konfliktien kaikkien vaiheiden aikana;

Sukupuolitietoisen humanitaarisen toiminnan varmistaminen

87.  pitää valitettavana, että komission äskettäin antamassa tiedonannossa ”EU:n humanitaarinen toiminta: uudet haasteet, samat periaatteet” (COM(2021)0110) ei oteta riittävästi huomioon sukupuolinäkökulmaa humanitaarisissa yhteyksissä; kehottaa komissiota esittämään konkreettisempia ehdotuksia sukupuoleen liittyvien toimien erityisistä menoista, ohjelmista, seurannasta ja arvioinnista humanitaarisissa yhteyksissä ja toteuttamaan toimenpiteitä, joilla kehitetään edelleen mukautettuja ja tehokkaita sukupuolinäkökohdat huomioon ottavia EU:n humanitaarisia toimia ottaen huomioon kehitysyhteistyön ja rauhan väliseen jatkumoon perustuvan kolmitahoisen lähestymistavan tarjoaman mahdollisuuden suojella naisten ja tyttöjen oikeuksia ja edistää sukupuolten tasa-arvoa kaikissa yhteyksissä;

Rakennetaan vihreä ja digitaalinen yhteiskunta

88.  pitää myönteisenä, että GAP III -toimintasuunnitelmaan on sisällytetty ilmastonmuutosta koskeva painopistealue, koska ilmastonmuutos ei ole sukupuolineutraali, sillä se vahvistaa olemassa olevaa sukupuolten eriarvoisuutta erityisesti köyhien, nuorten ja alkuperäiskansojen keskuudessa ja etenkin hauraissa ympäristöissä; arvostaa unionin päättäväisyyttä käsitellä sukupuolikysymyksiä vihreän siirtymän yhteydessä, kun otetaan huomioon ilmastonmuutoksen intersektionaalinen ja suhteeton vaikutus naisiin ja tyttöihin erityisesti kehitysmaissa; korostaa naiset ja tytöt on otettava mukaan tehokkaiden lähestymistapojen suunnitteluun ja täytäntöönpanoon ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi kumppanimaissa, sekä kuunnella ja voimaannuttaa heitä, ja näin varmistaa tehokkaat sukupuolinäkökohdat huomioon ottavat ilmastotoimet; kehottaa EU:ta näyttämään esimerkkiä sisällyttämällä viipymättä sukupuolinäkökulman ja sukupuolten tasa-arvoa koskevat tavoitteet Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan ja siihen liittyviin aloitteisiin;

89.  muistuttaa, että sukupuolten tasa-arvo on kestävän kehityksen ennakkoedellytys, jotta varmistetaan oikeudenmukainen ja tasapuolinen siirtymä, jossa ketään ei jätetä jälkeen; kehottaa siksi jälleen, että Euroopan vihreän kehityksen ohjelman jälkeen on pikaisesti toteutettava niin sanottu vihreän kehityksen diplomatia, joka sisältää järjestelmällisesti sukupuolinäkökulman ja intersektionaalisen näkökulman ja jossa naiset ja nuoret tytöt, myös alkuperäiskansojen naiset, osallistuvat ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevaan strategiseen päätöksentekoon;

90.  panee merkille, että naiset ja naisjärjestöt ovat maataloutta, ilmastoa, energiaa ja biologisen monimuotoisuuden säilyttämistä koskevien ratkaisujen ja tietämyksen eturintamassa ja suunnannäyttäjiä ilmastonmuutoksen torjunnassa; kehottaa tukemaan heitä riittävän ja joustavan rahoituksen, lainsäädäntökehysten, maan ja resurssien saatavuuden sekä yksityisten ja taloussektorien kanssa tehtävän yhteistyön kautta; muistuttaa sukupuolitietoisen mukautumisen, mukaan lukien ilmaston kannalta älykkään maatalouden, katastrofiriskien vähentämisen, kiertotalouden ja luonnonvarojen kestävän hoidon, merkityksestä;

91.  kehottaa parantamaan naisten ja tyttöjen mahdollisuutta käyttää digitaalisia välineitä ja antamaan heille niitä koskevaa koulutusta sekä edistämään naisten osuuden lisäämistä STEM-ammateissa;

92.  korostaa, että sosiaaliset verkostot ovat sukupuolistuneen syrjinnän ja häirinnän lähde; korostaa, että hallitusten on tehostettava toimiaan näiden verkostojen sekä digitaalisten alustojen sääntelemiseksi paremmin sukupuolistuneen verkkoväkivallan ja verkkokiusaamisen torjumiseksi; toteaa, että tämä on merkittävä este naisten ja tyttöjen pääsylle digitaaliympäristöihin ja heidän osallistumiselleen verkossa ja vaikeuttaa vakavasti tyttöjen ja naisten poliittista osallistumista erityisesti silloin, jos heillä on intersektionaalinen identiteetti, sillä he ilmoittavat verkkoväkivallasta useammin; kehottaa laatimaan kohdennettuja suojelumekanismeja naisille verkossa ja edistämään edelleen naisten osallistumista tekoälyn suunnitteluun, tuottamiseen ja kehittämiseen, jotta voidaan torjua sukupuolistereotypioiden ja -ennakkoluulojen ylläpitämistä; korostaa tarvetta panna täytäntöön asianmukaiset rikosoikeudelliset säännökset verkossa tapahtuvan hyväksikäytön, uhkaavien viestien, seksuaalisen häirinnän ja ilman suostumusta tapahtuvan yksityisten kuvien jakamisen torjumiseksi;

93.  panee merkille, että sähköinen kaupankäynti voi kytkeä enemmän naisyrittäjiä kansainvälisiin markkinoihin; kehottaa kuitenkin komissiota tukemaan naisia lohkoketjun kaltaisten uusien teknologioiden hyväksymisessä, sillä vertaisperiaatteeseen perustuvan luonteensa, anonyymiutensa ja tehokkuutensa ansiosta se voi auttaa tiettyjä naisia voittamaan joitakin syrjiviä oikeudellisia ja kulttuurisia kaupan esteitä, parantaa heidän rahoituksensaantimahdollisuuksiaan ja auttaa heitä integroitumaan globaaleihin arvoketjuihin;

Luodaan todellinen tasa-arvon sukupolvi

94.  muistuttaa, että unionilla on oltava johtava asema monenvälisellä tasolla feministisen diplomatian edistämisessä, jotta pannaan täytäntöön kansainväliset sopimukset, jotka liittyvät naisten ja tyttöjen oikeuksiin ja heidän vaikutusvaltansa lisäämiseen; kehottaa EU:ta, sen jäsenvaltioita, komissiota ja EUH:ta sitoutumaan etenemään kohti feminististä ulko-, turvallisuus- ja kehityspolitiikkaa, jossa otetaan huomioon sukupuolijärjestelmää muuttava näkemys ja asettamaan sukupuolten tasa-arvon ulkoisten toimiensa ja painopisteidensä keskiöön;

95.  pitää myönteisenä, että Pariisissa järjestetyssä sukupuolten tasa-arvoa käsittelevässä Generation Equality -foorumissa hallitukset kaikkialla maailmassa, yksityinen sektori ja kansalaisyhteiskunta lupasivat 33 miljardia euroa; kehottaa perustamaan kansainvälisen ja tehokkaan vastuuvelvollisuusjärjestön ja kehottaa komissiota seuraamaan sen sovittuja sitoumuksia ja varmistamaan niiden käytännön toteuttamisen vuosittain;

96.  muistuttaa komission sitoumuksesta osoittaa neljä miljardia euroa ulkoisista määrärahoista naisille ja tytöille ja lisätä naisjärjestöjen rahoitusta; kehottaa selkeyttämään ja seuraamaan asianmukaisesti näitä sitoumuksia ja toteuttamaan ne käytännössä sekä asettamaan selkeän perustason ja tavoitteet;

97.  muistuttaa, että sukupolvien välinen vuoropuhelu sekä miesten ja poikien osallistaminen ja sitouttaminen sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi ovat ratkaisevan tärkeitä, jotta voidaan toteuttaa yhteiskunnallinen muutos ja luoda todellinen tasa-arvon sukupolvi;

98.  on tyytyväinen siihen, että GAP III -toimintasuunnitelmassa tunnustetaan sen merkitys, että miehet ja pojat otetaan aktiivisesti mukaan toimintaan, jotta voidaan edistää muutosta yhteiskunnallisissa asenteissa ja sen seurauksena myös laajempaa rakenteellista muutosta; painottaa, että on tärkeää kehittää käytännöllisiä menetelmiä miesten ja poikien ottamiseksi mukaan muutoksentekijöinä ottamalla käyttöön lisäindikaattoreita ja -tavoitteita, jotka koskevat miesten ja poikien ottamista mukaan toimintaan, ja varmistamalla, että GAP III -toimintasuunnitelma tuottaa myönteisiä tuloksia myös heille;

o
o   o

99.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle sekä komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle.

(1) EUVL L 23, 27.1.2010, s. 35.
(2) EUVL L 107, 26.3.2021, s. 1.
(3) EUVL L 209, 14.6.2021, s. 1.
(4) EUVL C 76, 9.3.2020, s. 168.
(5) EUVL C 294, 23.7.2021, s. 8.
(6) EUVL C 294, 23.7.2021, s. 58.
(7) EUVL C 404, 6.10.2021, s. 202.
(8) EUVL C 456, 10.11.2021, s. 191.
(9) EUVL C 456, 10.11.2021, s. 232.
(10) EUVL C 81, 18.2.2022, s. 63.
(11) EUVL C 81, 18.2.2022, s. 43.
(12) EUVL C 162, 10.5.2019, s. 9.
(13) EUVL C 99 E, 3.4.2012, s. 31.

Päivitetty viimeksi: 3. kesäkuuta 2022Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö