Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 2 artiklan ja 7 artiklan 1 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan,

–  ottaa huomioon 12. syyskuuta 2018 antamansa päätöslauselman ehdotuksesta, jolla neuvostoa pyydetään toteamaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 7 artiklan 1 kohdan nojalla, onko olemassa selvä vaara, että Unkari loukkaa vakavasti unionin perustana olevia arvoja(1),

–  ottaa huomioon komission 20. joulukuuta 2017 antaman, SEU-sopimuksen 7 artiklan 1 kohdan mukaisen perustellun ehdotuksen oikeusvaltioperiaatteen noudattamisesta Puolassa: ehdotus neuvoston päätökseksi sen toteamisesta, että on olemassa selvä vaara, että Puolan tasavalta loukkaa vakavasti oikeusvaltioperiaatetta (COM(2017)0835),

–  ottaa huomioon 1. maaliskuuta 2018 antamansa päätöslauselman komission päätöksestä käynnistää SEU-sopimuksen 7 artiklan 1 kohdan mukainen menettely Puolan tilanteen johdosta(2),

–  ottaa huomioon 16. tammikuuta 2020 antamansa päätöslauselman käynnissä olevista SEU-sopimuksen 7 artiklan 1 kohdan mukaisista Puolaa ja Unkaria koskevista kuulemisista(3),

–  ottaa huomioon 17. syyskuuta 2020 antamansa päätöslauselman ehdotuksesta neuvoston päätökseksi sen toteamisesta, että on olemassa selvä vaara, että Puolan tasavalta loukkaa vakavasti oikeusvaltioperiaatetta(4),

–  ottaa huomioon 25. lokakuuta 2016 antamansa päätöslauselman suosituksista komissiolle demokratiaa, oikeusvaltiota ja perusoikeuksia koskevan EU:n järjestelmän perustamisesta(5),

–  ottaa huomioon 7. lokakuuta 2020 antamansa päätöslauselman demokratiaa, oikeusvaltiota ja perusoikeuksia koskevan EU:n järjestelmän perustamisesta(6),

–  ottaa huomioon 26. marraskuuta 2020 antamansa päätöslauselman perusoikeuksien tilanteesta Euroopan unionissa – vuosikertomus 2018–2019(7),

–  ottaa huomioon 24. kesäkuuta 2021 antamansa päätöslauselman komission oikeusvaltiokertomuksesta 2020(8),

–  ottaa huomioon 8. heinäkuuta 2021 antamansa päätöslauselman Unkarin parlamentin hyväksymistä lakimuutoksista johtuvista EU:n oikeuden ja hlbtiq-kansalaisten oikeuksien loukkauksista Unkarissa(9),

–  ottaa huomioon 16. syyskuuta 2021 antamansa päätöslauselman tiedotusvälineiden vapaudesta ja oikeusvaltion heikkenemisestä edelleen Puolassa(10),

–  ottaa huomioon 21. lokakuuta 2021 antamansa päätöslauselman Puolan oikeusvaltiokriisistä ja EU:n oikeuden ensisijaisuudesta(11),

–  ottaa huomioon 11. marraskuuta 2021 antamansa päätöslauselman Puolan tosiasiallisen aborttikiellon ensimmäisestä vuosipäivästä(12),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön,

–  ottaa huomioon SEU-sopimuksen 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen kuulemisten yleiset järjestelyt, jotka neuvosto hyväksyi 18. heinäkuuta 2019,

–  ottaa huomioon komission jäsenten kollegion 27. huhtikuuta 2022 tekemän päätöksen aloittaa Unkaria vastaan menettely oikeusvaltioperiaatetta koskevasta ehdollisuusjärjestelmästä annetun asetuksen(13) mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 132 artiklan 2 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että unioni perustuu ihmisarvon, vapauden, demokratian, tasa-arvon, oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien, myös vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden oikeuksien, kunnioittamisen arvoihin, jotka vahvistetaan SEU-sopimuksen 2 artiklassa, EU:n perusoikeuskirjassa ja kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa; ottaa huomioon, että nämä jäsenvaltioille yhteiset arvot, jotka kaikki jäsenvaltiot ovat vapaasti hyväksyneet, muodostavat unionissa asuvien henkilöiden oikeuksien perustan;

B.  toteaa, että mikä tahansa selvä vaara, että jokin jäsenvaltio loukkaa SEU-sopimuksen 2 artiklassa vahvistettuja arvoja, ei koske ainoastaan sitä jäsenvaltiota, jossa vaara toteutuu, vaan vaikuttaa myös muihin jäsenvaltioihin, niiden keskinäiseen luottamukseen sekä unionin ja sen kansalaisten unionin oikeuden mukaisten perusoikeuksien perimmäiseen luonteeseen;

C.  katsoo, että SEU-sopimuksen 7 artiklan 1 kohdassa on kyse ennalta ehkäisevästä vaiheesta, jossa unioni valtuutetaan toteuttamaan toimia, kun on olemassa selvä vaara, että yhteisiä arvoja loukataan vakavasti; toteaa, että näihin ennalta ehkäiseviin toimiin kuuluu vuoropuhelu kyseisen jäsenvaltion kanssa ja niiden tarkoituksena on välttää tiettyjen perussopimuksista johtuvien oikeuksien mahdollinen väliaikainen pidättäminen;

D.  toteaa, että komissio ja parlamentti käynnistivät SEU-sopimuksen 7 artiklan 1 kohdan soveltamisen Puolan ja Unkarin tapauksissa todettuaan, että on olemassa selvä vaara, että unionin perustana olevia arvoja loukataan vakavasti;

E.  toteaa, että kuulemisten järjestäminen on vaihdellut suuresti neuvoston puheenjohtajakausilla; toteaa, että neuvosto on tähän mennessä järjestänyt yleisten asioiden neuvostossa kolme kuulemista Puolasta ja kaksi kuulemista Unkarista;

1.  panee merkille kuulemiset, jotka neuvosto on järjestänyt SEU-sopimuksen 7 artiklan 1 kohdan nojalla vastauksena uhkiin, joita SEU-sopimuksen 2 artiklassa vahvistettuihin arvoihin kohdistuu Puolassa ja Unkarissa; pitää valitettavana, että kuulemiset eivät ole parantaneet oikeusvaltioperiaatetta, demokratiaa ja perusoikeuksia Puolassa ja Unkarissa ja että tilanne kummassakin maassa on huonontunut siitä, kun SEU-sopimuksen 7 artiklan 1 kohdan mukainen menettely käynnistettiin, mikä on näytetty toteen lukuisissa komission ja kansainvälisten elinten, kuten YK:n, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön ja Euroopan neuvoston, raporteissa ja julkilausumissa ja vahvistettu useissa unionin tuomioistuimen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisuissa;

2.  kehottaa neuvostoa osoittamaan aitoa sitoutumista siihen, että käynnissä olevissa SEU-sopimuksen 7 artiklan 1 kohdan mukaisissa menettelyissä edistytään merkittävällä tavalla, sillä neuvostolla on perussopimuksiin perustuva velvollisuus suojella SEU-sopimuksen 2 artiklassa vahvistettuja arvoja;

3.  katsoo, että kuulemiset olisi järjestettävä riittävän taajaan ja asianmukaisella tavalla, jotta 7 artiklan 1 kohdan mukaista menettelyä voidaan käyttää tehokkaasti; pitää tässä yhteydessä myönteisenä, että puheenjohtajavaltio Ranska on jatkanut molempiin menettelyihin liittyvien kuulemisten järjestämistä; panee kuitenkin huolestuneena merkille, että parlamentin toistuvista pyynnöistä huolimatta kuulemisia ei ole järjestetty säännöllisesti, jäsennellysti ja avoimesti; kehottaa tulevia puheenjohtajavaltioita järjestämään kuulemisia säännöllisesti ja vähintään kerran puheenjohtajakaudessa; kehottaa neuvostoa varmistamaan, että SEU-sopimuksen 7 artiklan 1 kohdan nojalla toteutettavissa kuulemisissa käsitellään myös uusia kehityssuuntauksia muun muassa perusoikeuksien loukkausten alalla;

4.  kiinnittää jälleen huomiota oikeusvaltioperiaatteen, demokratian ja perusoikeuksien väliseen luontaiseen yhteyteen ja muistuttaa neuvostoa ja komissiota, että parlamentti on jo pitkään vaatinut, että jäsenvaltioiden oikeusvaltiotilannetta arvioitaessa otetaan huomioon jatkuvat demokratian ja perusoikeuksien loukkaukset kaikkialla unionissa, mukaan lukien hyökkäykset tiedotusvälineiden vapautta ja toimittajia, vähemmistöjä, maahanmuuttajia, naisten oikeuksia, hlbtiq+ -henkilöiden oikeuksia sekä yhdistymis- ja kokoontumisvapautta vastaan;

5.  kehottaa neuvostoa julkaisemaan kattavan pöytäkirjan kustakin kuulemisesta ja antamaan parlamentille asianmukaisen selonteon; korostaa, että kuulemisten on oltava objektiivisia, tosiasioihin perustuvia ja avoimia ja että asianomaisten jäsenvaltioiden on tehtävä vilpitöntä yhteistyötä koko prosessin ajan SEU-sopimuksen 4 artiklan 3 kohdassa vahvistetun vilpittömän yhteistyön periaatteen mukaisesti;

6.  korostaa, että kuulemiset ovat tehokkaita vain, jos neuvosto toteuttaa niiden johdosta jatkotoimia antamalla asianomaisille jäsenvaltioille konkreettisia suosituksia SEU-sopimuksen 7 artiklan 1 kohdan mukaisesti; kehottaa neuvostoa, kun otetaan huomioon tilanteen nopea heikkeneminen molemmissa maissa, hyväksymään nopeasti tällaiset suositukset ja asettamaan selkeät määräajat niiden täytäntöönpanolle; korostaa, että neuvoston eri tarvitse olla yksimielinen voidakseen todeta 7 artiklan 1 kohdan nojalla, että on olemassa selvä vaara unionin arvojen vakavasta loukkaamisesta, tai antaa konkreettisia suosituksia jäsenvaltioille; ehdottaa, että jos tilanne edelleen heikkenee, komissio ja neuvosto keskustelevat lisätoimista SEU-sopimuksen 2 artiklassa vahvistettujen arvojen suojelemiseksi;

7.  ilmaisee syvän huolensa siitä, että SEU-sopimuksen 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen kuulemisten yleiset järjestelyt eivät takaa parlamentille samaa kohtelua kuin komissiolle; korostaa, että parlamentin kutsuminen viralliseen neuvoston kokoukseen on edelleen aloiteoikeuden ja SEU-sopimuksen 13 artiklan 2 kohdassa vahvistetun toimielinten vilpittömän yhteistyön periaatteen soveltamisen varassa; kehottaa jälleen neuvostoa pitämään parlamentin viipymättä ja kaikilta osin ajan tasalla menettelyn kaikissa vaiheissa;

8.  pitää valitettavana, että useilla neuvoston puheenjohtajavaltioilla ei ollut aikaa tavata kaikkia asiaankuuluvia parlamentin valiokuntia esitetyistä virallisista kutsuista huolimatta; kehottaa vastaisuudessa ministereitä, jotka toimivat yleisten asioiden neuvoston puheenjohtajana, tulemaan parlamentin asiasta vastaavien valiokuntien kuultavaksi vähintään kerran puheenjohtajakaudessa, jotta parlamentti saa ajantasaista tietoa näistä menettelyistä;

9.  kehottaa kaikkia jäsenvaltioita kunnioittamaan unionin oikeuden ensisijaisuutta ja suosittaa, että neuvosto keskustelee unionin oikeuden ensisijaisuuteen kohdistuvista uhkista meneillään olevissa 7 artiklan 1 kohdan mukaisissa menettelyissä; pitää erityisen mahdottomana hyväksyä sitä, että Puola ja Unkari jättävät jatkuvasti panematta täytäntöön huomattavan monia unionin tuomioistuimen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen antamia tuomioita; kehottaa neuvostoa ottamaan tämän huomioon arvioidessaan, onko olemassa selvä vaara SEU-sopimuksen 2 artiklassa vahvistettujen arvojen vakavasta loukkaamisesta;

10.  kehottaa komissiota hyödyntämään täysimääräisesti kaikkia käytettävissä olevia välineitä, joilla voidaan puuttua SEU-sopimuksen 2 artiklassa vahvistettujen unionin perustana olevien arvojen loukkauksiin Unkarissa ja Puolassa, ja käyttämään erityisesti nopeutettuja rikkomusmenettelyjä, välitoimihakemuksia unionin tuomioistuimessa ja oikeusvaltioperiaatetta koskevasta ehdollisuusjärjestelmästä annettua asetusta;

11.  pyytää, että komissio ja neuvosto eivät hyväksyisi Puolan ja Unkarin elpymis- ja palautumistukivälineen mukaisia kansallisia suunnitelmia ennen kuin molemmat maat ovat noudattaneet täysimääräisesti kaikkia talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annettuja maakohtaisia suosituksia oikeusvaltioperiaatteesta ja ennen kuin ne ovat panneet täytäntöön kaikki asiaankuuluvat unionin tuomioistuimen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomiot(14); muistuttaa, että komission olisi käytettävä kaikkia käytettävissään olevia välineitä sen varmistamiseksi, että asianomaisten jäsenvaltioiden kansalaiset ja asukkaat eivät menetä EU:n varojen hyötyjä siksi, että niiden hallitukset rikkovat oikeusvaltioperiaatetta;

12.  katsoo, että käynnissä olevien, SEU-sopimuksen 7 artiklan 1 kohdan mukaisten kuulemisten viime käänteet ovat jälleen tehneet selväksi, että tarvitaan välittömästi demokratiaa, oikeusvaltiota ja perusoikeuksia koskeva EU:n järjestelmä, jota parlamentti on ehdottanut, joka perustettaisiin toimielinten välisellä sopimuksella ja johon kuuluisi myös pysyvä demokratiaa, oikeusvaltiota ja perusoikeuksia koskeva toimintapoliittinen sykli unionin toimielimissä; pitää valitettavana, että komissio ja neuvosto ovat kieltäytyneet aloittamasta neuvotteluja tästä toimielinten välisestä sopimuksesta ja että asiassa ei ole edistytty kuuteen vuoteen; kehottaa jälleen komissiota ja neuvostoa aloittamaan viipymättä neuvottelut parlamentin kanssa tästä sopimuksesta;

13.  panee merkille, että komissio käynnisti vihdoin 27. huhtikuuta 2022 oikeusvaltioperiaatetta koskevasta ehdollisuusjärjestelmästä annetun asetuksen mukaisen virallisen menettelyn Unkaria vastaan lähettämällä kirjallisen ilmoituksen; odottaa komission jatkavan asian edistämistä mahdollisimman pian ja odottaa neuvoston sitoutuvan poliittisesti siihen, että menettely saadaan onnistuneesti päätökseen ilman viivytyksiä ja ensisijaisena asiana;

14.  panee huolestuneena merkille, että komissio ei ole aloittanut tällaisia menettelyjä Puolan osalta, ja kehottaa komissiota arvioimaan asiaa tarkemmin ja ryhtymään toimiin asetuksen mukaisesti; pitää lisäksi valitettavana, että arvioidessaan oikeusvaltioperiaatteen rikkomista jäsenvaltiossa komissio soveltaa asetuksen mahdollisimman suppeaa tulkintaa ja sulkee käytännössä pois mahdollisuuden, että unionin varainhoitoon ja sen taloudellisiin etuihin kohdistuisi vakava uhka, jonka perusteella ehdollisuusjärjestelmä olisi käynnistettävä; muistuttaa, että asetuksessa säädetään selvästi, että oikeuslaitoksen riippumattomuuden vaarantaminen rikkoo oikeusvaltion periaatteita;

15.  kehottaa yleisten asioiden neuvoston ministereitä ottamaan täysimääräisesti huomioon komission Unkarille osoittamassa kirjallisessa ilmoituksessa esitetyt havainnot seuraavassa Unkaria koskevassa 7 artiklan 1 kohdan mukaisessa kuulemisessa, joka on määrä järjestää toukokuun lopussa; korostaa, että komission havaintojen pitäisi olla riittävä peruste neuvostolle hyväksyä suosituksia SEU-sopimuksen 7 artiklan 1 kohdan mukaisessa menettelyssä;

16.  palauttaa mieliin parlamentin virkamatkoilla Budapestiin 29. syyskuuta–1. lokakuuta 2021(15) ja Varsovaan 21.–23. helmikuuta 2022(16) tehdyt havainnot, joiden mukaan Unkarissa ja Puolassa tapahtuu erilaisia demokratian, oikeusvaltion ja perusoikeuksien alan rikkomuksia, jotka liittyvät erityisesti oikeuslaitoksen riippumattomuuteen, tiedotusvälineiden vapauteen, kansalaisyhteiskunnan toimijoihin kohdistuviin hyökkäyksiin ja hlbtiq+ -henkilöiden oikeuksien ja naisten oikeuksien heikkenemiseen entisestään sekä Pegasus-vakoiluohjelman väitettyyn käyttöön; kehottaa neuvostoa hyödyntämään täysimääräisesti näitä havaintoja 7 artiklan 1 kohdan mukaisia menettelyjä koskevassa työssään;

17.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle ja neuvostolle, Puolan ja Unkarin presidenteille, hallituksille ja parlamenteille sekä muiden jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1) EUVL C 433, 23.12.2019, s. 66. (2) EUVL C 129, 5.4.2019, s. 13. (3) EUVL C 270, 7.7.2021, s. 91. (4) EUVL C 385, 22.9.2021, s. 317. (5) EUVL C 215, 19.6.2018, s. 162. (6) EUVL C 395, 29.9.2021, s. 2. (7) EUVL C 425, 20.10.2021, s. 107. (8) EUVL C 81, 18.2.2022, s. 27. (9) EUVL C 99, 1.3.2022, s. 218. (10) EUVL C 117, 11.3.2022, s. 151. (11) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2021)0439. (12) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2021)0455. (13) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2020/2092, annettu 16. joulukuuta 2020, yleisestä ehdollisuusjärjestelmästä unionin talousarvion suojaamiseksi (EUVL L 433 I, 22.12.2020, s. 1). (14) Tämä koskee muun muassa niiden 11 kriteerin täyttämistä, joista säädetään elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta 12. helmikuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/241 (EUVL L 57, 18.2.2021, s. 17) 19 artiklassa ja liitteessä V. (15) Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan tilapäisen valtuuskunnan raportti tiedonhankintamatkasta Budapestiin, Unkariin, 29. syyskuuta–1. lokakuuta 2021, 26. marraskuuta 2021, https://www.europarl.europa.eu/doceo/document/LIBE-CR-699096_EN.pdf. (16) Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan raportti LIBE- ja AFCO-valiokuntien yhteisestä tiedonhankintamatkasta Varsovaan, Puolaan, 21.–23. helmikuuta 2022, 31. maaliskuuta 2022, https://www.europarl.europa.eu/meetdocs/2014_2019/plmrep/COMMITTEES/LIBE/DV/2022/03-31/Missionreport_EN.pdf.