Hyväksytyt tekstit - Maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous (LULUCF) ***I

Choisissez la langue de votre document :

Hakemisto

Edellinen

Seuraava

Koko teksti

Menettely : 2021/0201(COD)

Elinkaari istunnossa

Asiakirjan elinkaari : A9-0161/2022
Käsiteltäväksi jätetyt tekstit : A9-0161/2022		Keskustelut : PV 07/06/2022 - 7 CRE 07/06/2022 - 7 PV 13/03/2023 - 15 CRE 13/03/2023 - 15		Äänestykset : PV 08/06/2022 - 16.2 CRE 08/06/2022 - 16.2 PV 14/03/2023 - 7.7 Äänestysselitykset		Hyväksytyt tekstit : P9_TA(2022)0233 P9_TA(2023)0066

Hyväksytyt tekstit

300k

115k

Keskiviikko 8. kesäkuuta 2022 - Strasbourg

Maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous (LULUCF) ***I

P9_TA(2022)0233

A9-0161/2022

Euroopan parlamentin tarkistukset(1) 8. kesäkuuta 2022 ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) 2018/841 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse soveltamisalasta, vaatimusten noudattamista koskevien sääntöjen yksinkertaistamisesta, jäsenvaltioiden tavoitteiden asettamisesta vuodelle 2030 ja sitoutumisesta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseen yhteisesti vuoteen 2035 mennessä maankäytön, metsätalouden ja maatalouden sektorilla sekä asetuksen (EU) 2018/1999 muuttamisesta seurannan, raportoinnin, edistymisen seurannan ja uudelleentarkastelun osalta (COM(2021)0554 – C9-0320/2021 – 2021/0201(COD))(2)

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Luonnos lainsäädäntöpäätöslauselmaksi

Tarkistus

Tarkistus 1
Luonnos lainsäädäntöpäätöslauselmaksi
Johdanto-osan 4 a viite (uusi)

– ottavat huomioon toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteet sekä yhteisvastuun periaatteen,

Tarkistus 2
Ehdotus asetukseksi
Otsikko

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

asetuksen (EU) 2018/841 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse soveltamisalasta, vaatimusten noudattamista koskevien sääntöjen yksinkertaistamisesta, jäsenvaltioiden tavoitteiden asettamisesta vuodelle 2030 ja sitoutumisesta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseen yhteisesti vuoteen 2035 mennessä maankäytön, metsätalouden ja maatalouden sektorilla sekä asetuksen (EU) 2018/1999 muuttamisesta seurannan, raportoinnin, edistymisen seurannan ja uudelleentarkastelun osalta

asetuksen (EU) 2018/841 muuttamisesta raportointia ja vaatimusten noudattamista koskevien sääntöjen yksinkertaistamiseksi ja jäsenvaltioiden tavoitteiden asettamiseksi vuosiksi 2026–2030 maankäytön, maankäytön muutoksen ja metsätalouden sektorilla sekä asetuksen (EU) 2018/1999 muuttamisesta seurannan, raportoinnin, edistymisen seurannan ja uudelleentarkastelun osalta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

Tarkistus 3
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 1 kappale

(1) Ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen (UNFCCC) puitteissa joulukuussa 2015 hyväksytty Pariisin sopimus, jäljempänä ’Pariisin sopimus’36, tuli voimaan marraskuussa 2016. Sen osapuolet ovat sopineet, että maapallon keskilämpötilan nousu pidetään selvästi alle kahdessa celsiusasteessa verrattuna esiteollisella kaudella vallinneisiin tasoihin ja että jatketaan toimia lämpötilan nousun rajoittamiseksi 1,5 celsiusasteeseen verrattuna esiteollisella kaudella vallinneisiin tasoihin. Hyväksymällä Glasgow’n ilmastosopimuksen Pariisin sopimuksen osapuolet tunnustivat hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) havaintojen mukaisesti, että maapallon keskilämpötilan nousun rajoittaminen 1,5 celsiusasteeseen esiteollisella kaudella vallinneisiin tasoihin verrattuna vähentäisi merkittävästi ilmastonmuutoksen riskejä ja vaikutuksia, ja sitoutuivat vahvistamaan vuoden 2030 tavoitteitaan vuoden 2022 loppuun mennessä puutteellisen tavoitetason korjaamiseksi. Tämä olisi tehtävä tasapuolisesti ja noudattaen yhteisen mutta eriytyneen vastuun sekä omien valmiuksien periaatetta erilaisten kansallisten olosuhteiden
mukaisesti. Maankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsätaloutta (LULUCF) koskevan asetuksen tarkistaminen on ainutlaatuinen tilaisuus edistää unionin ilmastotoimia entisestään ennen Egyptissä järjestettävää ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen (UNFCCC) osapuolten 27. konferenssia (COP 27).

_________________

36 Pariisin sopimus (EUVL L 282, 19.10.2016, s. 4).

Tarkistus 4
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 1 a kappale (uusi)

(1 a) Unionin toimet ja politiikat eivät ole toistaiseksi riittäneet pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä ja saavuttamaan vuonna 2020 asetettuja Aichin biodiversiteettitavoitteita. Euroopan ympäristökeskus toteaa raportissaan ”The European environment – state and outlook 2020: knowledge for transition to a sustainable Europe”, että Euroopan luonnon monimuotoisuus köyhtyy edelleen hälyttävää vauhtia eikä monia sovittuja toimintapoliittisia tavoitteita tultaisi saavuttamaan. Luontodirektiivin nojalla suojeltuja lajeja ja luontotyyppejä koskevat arvioinnit osoittavat, että 60 prosentilla lajeista ja 77 prosentilla luontotyypeistä suojelun taso on pääasiassa epäsuotuisa.1 a Yhteisen tutkimuskeskuksen vuonna 2021 julkaistun raportin mukaan luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja ilmastonmuutoksen hillitsemisen kannalta olennaisia luonnontilaisia ja vanhoja metsiä on Euroopassa jäljellä vain 4,9 miljoonaa hehtaaria, eli vain 3 prosenttia unionin koko metsäalasta ja 1,2 prosenttia unionin maa-alueesta.1 b

__________________

1 aEuroopan ympäristökeskus: ”The European environment – state and outlook 2020”, s. 74.

1 b Barredo, J., Brailescu, C., Teller, A., Sabatini, F.M., Mauri, A. ja Janouskova, K., Mapping and assessment of primary and old-growth forests in Europe, EUR 30661 EN, Euroopan unionin julkaisutoimisto, Luxemburg, 2021.

Tarkistus 5
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 1 b kappale (uusi)

(1 b) Vaikka puiden peittämä ala kasvaa, unionin metsien hiilenpoistokyky on vähentynyt merkittävästi vuodesta 2015 lähtien, ja tämä suuntaus jatkuu edelleen. Vuoteen 2015 asti unionin maasektori pystyi poistamaan noin 7 prosenttia EU:n kokonaispäästöistä (noin 300 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia)1 a. Euroopan ympäristökeskuksen (EEA)1 b mukaan vuoteen 2030 mennessä sama maa-alue poistaa hiilidioksidia 40 prosenttia vähemmän (määrä laskee 185 miljoonaan tonniin vuonna 2030)1 c. Hiilidioksidin varastoitumisen viimeaikainen väheneminen johtuu osittain lisääntyneestä puunkorjuusta. Lisäksi ilmastonmuutos voi vähentää Euroopan metsien hiilidioksidin varastointipotentiaalia vuosittain 180 miljoonalla hiilidioksiditonnilla vuosina 2021–2030 häiriöiden seurauksena ja siten vähentää odotettua nettometsänielua yli 50 prosentilla1 d.

__________________

1 a Euroopan ympäristökeskuksen raportti nro 6/2019.

1 b Euroopan ympäristökeskus, Total greenhouse gas emission trends and projections in Europe (https://www.eea.europa.eu/data-and-maps/indicators/greenhouse-gas-emission-trends-6/assessment-3).

1 c Euroopan ympäristökeskus, Total greenhouse gas emission trends and projections in Europe (https://www.eea.europa.eu/data-and-maps/indicators/greenhouse-gas-emission-trends-6/assessment-3).

1 d Seidl, R.; Schelhaas, M.-J.; Rammer, W.; Verkerk, P. J. (2014): Increasing forest disturbances in Europe and their impact on carbon storage. In: nature climate change 4 (9), s. 806–810. DOI: 10.1038/nclimate2318.

Tarkistus 6
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 1 c kappale (uusi)

(1 c) Komissio esitteli 11 päivänä joulukuuta 2019 hyväksymässään tiedonannossa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta uuden strategian, joka on ensimmäinen askel unionin muutoksessa ympäristön kannalta kestäväksi, hiilineutraaliksi, myrkyttömäksi ja maapallon sietokyvyn mukaiseksi täysipainoiseksi kiertotaloudeksi viimeistään vuoteen 2050 mennessä. Euroopan vihreän kehityksen ohjelmalla pyritään myös vahvistamaan toimenpiteitä, joihin on maailmanlaajuisesti ryhdytty ihmisten terveyden, eläinten terveyden sekä terveen ja sietokykyisen ympäristön välisen luontaisen kytköksen huomioon ottavan yhteinen terveys -mallin soveltamiseksi, ja edistämään Pariisin sopimuksen ja biodiversiteettisopimuksen tavoitteiden sekä Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista.

Tarkistus 7
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 1 d kappale (uusi)

(1 d) Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin erityisraportissa valtameristä ja kryosfääristä ilmaston muuttuessa todetaan, että valtamerillä on perustavanlaatuinen rooli luonnollisen ja ihmisen toiminnan aiheuttaman hiilidioksidin ja lämmön sitomisessa ja uudelleen jakamisessa sekä ekosysteemien tukemisessa.

Tarkistus 8
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 2 kappale

(2) Ilmasto- ja ympäristöhaasteiden ratkaiseminen ja Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttaminen ovat keskeisellä sijalla komission 11 päivänä joulukuuta 2019 hyväksymässä tiedonannossa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta28. Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tarpeellisuus ja arvo ovat vain kasvaneet, kun otetaan huomioon covid-19-pandemian erittäin vakavat vaikutukset unionin kansalaisten terveyteen ja taloudelliseen hyvinvointiin.

(2) Kokonaisvaltaisen lähestymistavan soveltaminen ilmasto- ja ympäristöhaasteiden ratkaisemiseen ja Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseen oikeudenmukaisella ja osallistavalla tavalla ketään ei jätetä -periaatteen mukaisesti ovat keskeisellä sijalla komission 11 päivänä joulukuuta 2019 hyväksymässä tiedonannossa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta28. Tämän takia onkin tarpeen varmistaa, että tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi toteutettavissa toimenpiteissä otetaan huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 17 ja 18 artiklassa tarkoitetut ”ei merkittävää haittaa” -periaate ja vähimmäistason suojatoimet sekä otetaan samalla huomioon Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa vahvistetut periaatteet. Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tarpeellisuus ja arvo sekä tarve ohjelman kestävälle täytäntöönpanolle ovat vain kasvaneet, kun otetaan huomioon covid-19-pandemian erittäin vakavat vaikutukset unionin kansalaisten terveyteen, sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen ja hyvinvointiin.

________________

28 COM(2019)0640.

28 a Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/852, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2020, kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta (EUVL L 198, 22.6.2020, s. 13).

Tarkistus 9
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 2 a kappale (uusi)

(2 a) Komission 20 päivänä toukokuuta 2020 antamalla tiedonannolla ”Vuoteen 2030 ulottuva EU:n biodiversiteettistrategia: Luonto takaisin osaksi elämäämme” tehostetaan luonnon monimuotoisuuden ja hyvin toimivien ekosysteemien suojelua ja ennallistamista koskevia unionin tavoitteita. Zoonooseja ja pandemioita koskevat tieteelliset näytöt, raportit ja suositukset, mukaan lukien IPBES:n seminaariraportti luonnon monimuotoisuuden köyhtymisestä ja pandemioista sekä 6 päivänä heinäkuuta 2020 julkaistu Yhdistyneiden kansakuntien ympäristöohjelman raportti ”Preventing the next pandemic – Zoonotic diseases and how to break the chain of transmission”, ovat osoittaneet, että on tärkeää pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen ja soveltaa poliittisessa päätöksenteossa kokonaisvaltaisesti yhteinen terveys -periaatetta, jossa otetaan huomioon, että ihmisten terveys, eläimet ja ympäristö ovat kytköksissä toisiinsa ja että koko yhteiskunnassa on toteutettava pikaisesti perustavanlaatuisia muutoksia.

Tarkistus 10
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 2 b kappale (uusi)

(2 b) Unionin kahdeksannella ympäristöohjelmalla pyritään nopeuttamaan vihreää siirtymistä ilmastoneutraaliin, kestävään, myrkyttömään, resurssitehokkaaseen, uusiutuvaan energiaan perustuvaan, palautumis- ja selviytymiskykyiseen ja kilpailukykyiseen kiertotalouteen oikeudenmukaisella, tasapuolisella ja osallistavalla tavalla sekä suojelemaan ympäristön tilaa, palauttamaan se ennalleen ja parantamaan sitä muun muassa pysäyttämällä luonnon monimuotoisuuden häviäminen ja kääntämällä tämä suuntaus. Siinä tunnustetaan, että terve ympäristö tukee kaikkien ihmisten hyvinvointia, kun luonnon monimuotoisuus säilyy, ekosysteemit kukoistavat ja luontoa suojellaan ja ennallistetaan, mikä parantaa kykyä sietää ilmastonmuutosta, sääoloihin ja ilmastoon liittyviä katastrofeja ja muita ympäristöriskejä.

Tarkistus 11
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 2 c kappale (uusi)

(2 c) Yhdistyneiden kansakuntien ympäristöohjelma ja OECD:n maailmanlaajuinen ympäristöfoorumi (Global Forum on Environment) ovat korostaneet, että ympäristön muutoksilla on sukupuolikohtaisia vaikutuksia. Sukupuolen mukaan eriytyneet roolit aiheuttavat myös sen, että naiset ja miehet ovat eri tavalla alttiita ilmastonmuutoksen vaikutuksille, ja ilmastonmuutoksen vaikutukset pahentavat sukupuolten epätasa-arvoa. Kahdeksannen ympäristöä koskevan toimintaohjelman mukaan sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen ilmasto- ja ympäristöpolitiikassa, mukaan lukien sukupuolinäkökulman huomioon ottaminen poliittisen päätöksentekoprosessin kaikissa vaiheissa, on välttämätön edellytys, joka mahdollistaa ohjelman ensisijaisten tavoitteiden saavuttamisen, ja se edellyttää tarpeen mukaan toimia komissiolta, jäsenvaltioilta, alue- ja paikallisviranomaisilta sekä sidosryhmiltä.

Tarkistus 12
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 3 kappale

(3) Unioni on sitoutunut vähentämään unionin koko talouden kasvihuonekaasujen nettopäästöjä vähintään 55 prosenttia vuoden 1990 tasoista vuoteen 2030 mennessä UNFCCC:n sihteeristölle 17 päivänä joulukuuta 2020 toimitetussa päivitetyssä kansallisesti määriteltyä panosta koskevassa sitoumuksessa29, kun taas Euroopan parlamentti on kehottanut vähentämään unionin koko talouden kasvihuonekaasupäästöjen bruttomäärää vähintään 60 prosentilla alle vuoden 1990 tason vuoteen 2030 mennessä.

__________________

29 https://www4.unfccc.int/sites/ndcstaging/PublishedDocuments/European%20Union%20First/EU_NDC_Submission_December%202020.pdf

Tarkistus 13
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 3 a kappale (uusi)

(3 a) Metaanipäästöjen vähentäminen on ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan saavuttaa Pariisin sopimuksen tavoite rajoittaa maapallon lämpötilan nousu 1,5 celsiusasteeseen vuosisadan loppuun mennessä. Vuonna 2021 julkaistussa Yhdistyneiden kansakuntien ympäristöohjelman (UNEP) raportissa arvioidaan, että metaanipäästöihin liittyvillä nopeilla toimilla maapallon lämpötilaa voitaisiin laskea 0,3 celsiusastetta vuoteen 2045 mennessä. Unionin on näin ollen kiireellisesti hyväksyttävä vähentämistavoite ja siihen liittyviä sitovia toimenpiteitä, joilla vähennetään nopeasti kaikista lähteistä, myös luonnosta, peräisin olevia metaanipäästöjä.

Tarkistus 14
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 4 kappale

(4) Unioni on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/111930 kirjannut lainsäädäntöön tavoitteen siitä, että koko talous saadaan ilmastoneutraaliksi vuoteen 2050 mennessä. Kyseisessä asetuksessa vahvistetaan myös unionin sitova sitoumus vähentää kasvihuonekaasujen nettopäästöjä (päästöt poistumien vähentämisen jälkeen) vähintään 55 prosenttia vuoden 1990 tasoista vuoteen 2030 mennessä. Kaikkien talouden alojen, myös maankäytön, maankäytön muutoksen ja metsätalouden sektorin, odotetaan edistävän tämän tavoitteen saavuttamista. Nettopoistumien osuus unionin vuoden 2030 ilmastotavoitteesta on rajoitettu 225 miljoonaan hiilidioksidiekvivalenttitonniin. Komissio vahvisti asetuksen (EU) 2021/1119 yhteydessä antamassaan lausumassa aikovansa ehdottaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/84131 tarkistamista siten, että siinä otetaan huomioon tavoite nostaa hiilen nettopoistumat yli 300 miljoonaan hiilidioksidiekvivalenttitonniin maankäytön, maankäytön muutoksen ja metsätalouden sektorilla vuoteen 2030 mennessä.

(4) Unioni on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/111930 kirjannut lainsäädäntöön tavoitteen siitä, että koko taloudessa saavutetaan tasapaino ihmisen toiminnan aiheuttamien kasvihuonekaasujen lähteistä syntyvien päästöjen ja nielujen aikaansaamien poistumien välillä unionissa viimeistään vuoteen 2050 mennessä, ja tavoitteen negatiivisten päästöjen saavuttamisesta sen jälkeen. Kyseisessä asetuksessa vahvistetaan myös unionin sitova sitoumus vähentää kasvihuonekaasujen nettopäästöjä (päästöt poistumien vähentämisen jälkeen) vähintään 55 prosenttia vuoden 1990 tasoista vuoteen 2030 mennessä. Kaikkien talouden alojen, myös LULUCF-sektorin, odotetaan edistävän tämän tavoitteen saavuttamista. Jotta voidaan varmistaa riittävien hillintätoimien käyttö vuoteen 2030 asti, nettopoistumien osuus unionin vuoden 2030 ilmastotavoitteesta on rajoitettu 225 miljoonaan hiilidioksidiekvivalenttitonniin.

__________

_____________-

30 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1119, annettu 30 päivänä kesäkuuta 2021, puitteiden vahvistamisesta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi sekä asetusten (EY) N:o 401/2009 ja (EU) 2018/1999 muuttamisesta (eurooppalainen ilmastolaki) (EUVL L 243, 9.7.2021, s. 1).

31 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/841, annettu 30 päivänä toukokuuta 2018, maankäytöstä, maankäytön muutoksesta ja metsätaloudesta aiheutuvien kasvihuonekaasujen päästöjen ja poistumien sisällyttämisestä vuoteen 2030 ulottuviin ilmasto- ja energiapolitiikan puitteisiin sekä asetuksen (EU) N:o 525/2013 ja päätöksen N:o 529/2013/EU muuttamisesta (EUVL L 156, 19.6.2018, s. 1).

Tarkistus 15
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 4 a kappale (uusi)

(4 a) LULUCF-sektori on toiminut merkittävänä hiilinieluna raportointikauden alusta eli vuodesta 1990 lähtien. Unionissa on vuodesta 1990 lähtien sidottu pelkästään metsätalouden avulla vuosittain noin 400 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia.

Tarkistus 16
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 4 b kappale (uusi)

(4 b) Uuden liikenneinfrastruktuurin rakentaminen on tarpeen, jotta voidaan parantaa yhteyksiä yhtäältä kaupunkialueiden ja toisaalta maaseutualueiden ja syrjäisten alueiden välillä eri puolilla unionia ja jäsenvaltioiden välillä. Tällainen rakentaminen voi kuitenkin samalla lisätä maan keinotekoistumista, joka puolestaan voi vähentää maan kautta tapahtuvan kasvihuonekaasujen poistuman mahdollisuuksia. Tällaista maankäyttöä olisi tarkasteltava sen päästövähennysmahdollisuuksien ja ilmastovaikutusten kannalta ottaen samalla huomioon tarve säilyttää tasapaino taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristöön liittyvien ulottuvuuksien välillä. Jäsenvaltioita olisi kannustettava varmistamaan, että liikenne- ja matkailuinfrastruktuurin suunnittelu, hyväksyminen ja käyttöönotto edistävät tämän asetuksen tavoitteiden kestävää saavuttamista, ja takaamaan olemassa olevan infrastruktuurin hyvä ylläpito ja tehokas maankäyttö ilmastonäkökulmasta, erityisesti maantieliikenneverkoissa.

Tarkistus 17
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 5 kappale

(5) Jotta voitaisiin edistää kunnianhimoisempaa tavoitetta kasvihuonekaasujen nettopäästöjen vähentämisestä ja nostaa tavoite vähintään 40 prosentista vähintään 55 prosenttiin vuoden 1990 tasosta, kullekin jäsenvaltiolle olisi vahvistettava kaudeksi 2026–2030 sitovat vuotuiset kasvihuonekaasujen nettopoistumia koskevat tavoitteet maankäytön, maankäytön muutoksen ja metsätalouden sektorille (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2018/84232 vahvistettujen vuotuisten päästökiintiöiden mukaisesti), jolloin tavoitteeksi asetetaan 310 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia unionin nettopoistumia vuonna 2030. Vuotta 2030 koskevien kansallisten tavoitteiden vahvistamisessa käytetyissä menetelmissä olisi otettava huomioon kunkin jäsenvaltion raportoimat keskimääräiset kasvihuonekaasupäästöt ja -poistumat vuosilta 2016, 2017 ja 2018 ja niiden olisi heijastettava maankäytön, maankäytön muutoksen ja metsätalouden sektorin nykyistä suoriutumista päästöjen hillinnässä ja kunkin jäsenvaltion osuutta hoidetusta maa-alasta unionissa siten, että otetaan huomioon kyseisen jäsenvaltion valmiudet parantaa suoriutumistaan tällä sektorilla sellaisten maanhoidon käytäntöjen tai maankäytön muutosten avulla, jotka hyödyttävät ilmastoa ja luonnon monimuotoisuutta.

(5) Jotta voitaisiin varmistaa, että LULUCF-sektori edistää kestävällä ja ennustettavalla tavalla pitkällä aikavälillä unionin tavoitetta olla ilmastoneutraali viimeistään vuoteen 2050 mennessä ja saavuttaa sen jälkeen negatiiviset päästöt, kullekin LULUCF-sektorin jäsenvaltiolle olisi vahvistettava vähintään vuoteen 2050 asti alkaen kaudesta 2026–2030 sitovat vuotuiset kasvihuonekaasujen nettopoistumia koskevat tavoitteet (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2018/84232 vahvistettujen vuotuisten päästökiintiöiden mukaisesti), jolloin välitavoitteeksi asetetaan vähintään 310 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia unionin nettopoistumia vuonna 2030, asetuksessa (EU) 2021/1119 säädettyjen unionin ilmastotavoitteiden mukaisesti. Vuotta 2030 koskevien kansallisten tavoitteiden vahvistamisessa käytetyissä menetelmissä olisi otettava huomioon kunkin jäsenvaltion raportoimat keskimääräiset kasvihuonekaasupäästöt ja -poistumat vuosilta 2016, 2017 ja 2018 ja niiden olisi heijastettava LULUCF-sektorin nykyistä suoriutumista päästöjen hillinnässä ja kunkin jäsenvaltion osuutta hoidetusta maa-alasta unionissa siten, että otetaan huomioon kyseisen jäsenvaltion valmiudet parantaa suoriutumistaan tällä sektorilla sellaisten ennallistamisen, maanhoidon käytäntöjen tai maankäytön muutosten avulla, jotka hyödyttävät ilmastoa ja luonnon monimuotoisuutta. Jos jäsenvaltiot haluavat ylittää tavoitteensa, niitä olisi kannustettava siihen.

__________________

32 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/842, annettu 30 päivänä toukokuuta 2018, sitovista vuotuisista kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksistä jäsenvaltioissa vuosina 2021–2030, joilla edistetään ilmastotoimia Pariisin sopimuksen sitoumusten täyttämiseksi, sekä asetuksen (EU) N:o 525/2013 muuttamisesta (EUVL L 156, 19.6.2018, s. 26).

Tarkistus 18
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 5 a kappale (uusi)

(5 a) Metsäkato ja metsien tilan heikkeneminen edistävät maailmanlaajuista ilmastokriisiä, koska ne lisäävät kasvihuonekaasupäästöjä ilmiöön liittyvien metsäpalojen vuoksi, poistavat pysyvästi hiilinielukapasiteettia, vähentävät asianomaisen alueen kykyä sietää ilmastonmuutosta ja köyhdyttävät merkittävästi sen luonnon monimuotoisuutta. Metsäkadon pysäyttäminen ja kehityssuunnan muuttaminen ovat siksi olennaisen tärkeitä ilmastonmuutoksen torjunnassa, kuten EU:n johtajat totesivat jälleen Glasgow’ssa järjestetyssä COP26-kokouksessa. Komission ehdotus metsäkatoon ja metsien tilan heikkenemiseen liittyvien hyödykkeiden ja tuotteiden tuonnin ja viennin kieltämisestä (COM(2021)0366) on näin ollen tärkeä kannustin ja tukee Euroopan metsänomistajia kestävässä metsänhoidossa ja metsäkadon torjunnassa.

Tarkistus 19
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 5 b kappale (uusi)

(5 b) Kartoitus- ja seurantasäännöksiä olisi otettava käyttöön sekä kenttä- että kaukokartoituksessa, jotta jäsenvaltiot velvoitetaan hankkimaan maantieteellisesti yksiselitteisiä tietoja, joiden avulla voidaan tunnistaa ne ensisijaiset alueet, jotka voidaan ennallistaa ja joilla voidaan edistää ilmastotoimia. Osana seurannan, raportoinnin ja todentamisen yleistä parantamista keskitytään myös toimintaa ja päästökertoimia koskevien tietokantojen yhdenmukaistamiseen ja tarkentamiseen kasvihuonekaasuinventaarioiden parantamiseksi.

Tarkistus 20
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 5 c kappale (uusi)

(5 c) Maaperän orgaaninen hiili ja kuolleen puuaineksen hiilivarastot, joista suuri osa ruokkii maaperän hiilivarastoa, ovat erinäisissä raportointiluokissa erityisen merkittäviä sekä ilmastotoimien että luonnon monimuotoisuuden suojelun kannalta. Empiiristen todisteiden mukaan kuollut puuaines lahopuun muodossa toimii puutuotteita vastaavana hiilinieluna. Se edistää osaltaan metsien maaperän maanpäällisen hiilinielun muodostumista, mikä estää hajoamisen hiilidioksidiksi, ja nämä molemmat mekanismit olisi otettava asianmukaisesti huomioon raportoinnissa. Myös tutkimukset vahvistavat, että ilmoitetut metsämaan maaperän orgaanisen hiilen vertikaalista jakautumista koskevat maailmanlaajuiset mallit ovat sovellettavissa Euroopan metsiin, joissa noin 55–65 prosenttia varastoituu enintään 30 senttimetrin syvyydessä sijaitseviin ylempiin maakerroksiin ja loput 40 prosenttia varastoituu enintään 1 metriin asti ulottuviin syvempiin maakerroksiin erityisesti orgaanisessa maaperässä. Asetusta olisi muutettava tältä osin.

Tarkistus 21
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 6 kappale

(6) Kasvihuonekaasujen nettopoistumia koskevat sitovat vuotuiset tavoitteet olisi määritettävä kullekin jäsenvaltiolle lineaarisen kehityspolun perusteella. Kehityspolun olisi alettava vuonna 2022 kyseisen jäsenvaltion vuosina 2021, 2022 ja 2023 ilmoittamien kasvihuonekaasupäästöjen keskiarvosta ja päätyttävä vuonna 2030 kyseiselle jäsenvaltiolle asetettuun tavoitteeseen. Niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka parantavat päästöjen ja poistumien laskentamenetelmäänsä, olisi otettava käyttöön teknisen korjauksen käsite. Kyseisen jäsenvaltion tavoitteeseen olisi ympäristötavoitteiden tinkimättömyyden takaamiseksi lisättävä tekninen korjaus, joka vastaa menetelmien muutoksen vaikutusta jäsenvaltion tavoitteisiin ja sen toimiin niiden saavuttamiseksi.

(6) Kasvihuonekaasujen nettopoistumia koskevat sitovat vuotuiset tavoitteet olisi määritettävä kullekin jäsenvaltiolle lineaarisen kehityspolun perusteella. Kehityspolun olisi alettava vuonna 2022 kyseisen jäsenvaltion vuosina 2021, 2022 ja 2023 ilmoittamien kasvihuonekaasupäästöjen keskiarvosta ja päätyttävä vuonna 2030 kyseiselle jäsenvaltiolle asetettuun tavoitteeseen. Niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka parantavat päästöjen ja poistumien laskentamenetelmäänsä, olisi otettava käyttöön teknisen korjauksen käsite, jonka yhteydessä olisi edellytettävä riippumatonta tieteellistä tarkastelua. Kyseisen jäsenvaltion tavoitteeseen olisi ympäristötavoitteiden tinkimättömyyden takaamiseksi lisättävä tekninen korjaus, joka vastaa käytettyjen menetelmien parantuneen tarkkuuden vaikutusta jäsenvaltion tavoitteisiin ja sen toimiin niiden saavuttamiseksi.

Tarkistus 22
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 6 a kappale (uusi)

(6 a) Biologista monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluja käsittelevä hallitustenvälinen tiede- ja politiikkafoorumi (IPBES) esitti biologisesta monimuotoisuudesta ja ekosysteemipalveluista vuonna 2019 julkaisemassaan maailmanlaajuisessa arviointiraportissa uusimman tieteellisen näytön käynnissä olevasta maailmanlaajuisesta luonnon monimuotoisuuden köyhtymisestä. Luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen nopeuttaa ilmastonmuutosta ja lisää huomattavasti alttiutta ilmastonmuutokselle. Euroopan unionin neuvosto antoi 11 päivänä lokakuuta 2021 komissiolle luvan hyväksyä Kunmingin julistuksen unionin puolesta, minkä myötä unioni sitoutui luonnon monimuotoisuuden käynnissä olevan köyhtymisen pysäyttämiseen ja sen varmistamiseen, että luonnon monimuotoisuus alkaa elpyä viimeistään vuoteen 2030 mennessä. Metsät ja terve maaperä ovat äärettömän tärkeitä luonnon monimuotoisuuden, ilman ja veden puhdistamisen sekä hiilen sitomisen ja varastoinnin kannalta samoin kuin kestävästi hankittujen pitkäikäisten puutuotteiden tarjonnan kannalta. EU:n uudessa metsästrategiassa 2030 ja EU:n maaperästrategiassa 2030 todetaan tarve suojella ja parantaa metsien ja maaperän ekosysteemien laatua unionissa ja kannustaa parempiin kestäviin hoitokäytäntöihin, joilla voidaan parantaa hiilen sitomista ja vahvistaa metsien ja maaperän selviytymis- ja sopeutumiskykyä ilmastonmuutos- ja biodiversiteettikriisien tapauksessa.

Tarkistus 23
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 7 kappale

(7) Syyskuun 17 päivänä 2020 annetussa tiedonannossa ”EU:n ilmastotavoite vuodelle 2030 entistä korkeammalle”33 hahmoteltiin vaihtoehtoa, jossa yhdistetään maatalouden muut kuin hiilidioksidipäästöt maankäytön, maankäytön muutoksen ja metsätalouden nettopoistumiin ja luodaan näin uusi säännelty maasektori. Tällaisella yhdistämisellä voidaan edistää synergioita maahan pohjautuvien hillitsemistoimien välillä ja mahdollistaa yhdennetympi päätöksenteko ja politiikan täytäntöönpano kansallisella ja unionin tasolla. Tätä varten olisi tiukennettava jäsenvaltioiden velvollisuutta toimittaa maasektoria koskevia yhdennettyjä hillitsemissuunnitelmia.

(7) Syyskuun 17 päivänä 2020 annetussa tiedonannossa ”EU:n ilmastotavoite vuodelle 2030 entistä korkeammalle”33 hahmoteltiin erilaisia etenemistapoja ja toimintavaihtoehtoja korkeammalle asetetun unionin vuoden 2030 ilmastotavoitteen saavuttamiseksi. Siinä korostettiin ilmastoneutraaliuden saavuttamisen edellyttävän, että unionin toimia vauhditetaan merkittävästi kaikilla talouden aloilla. Edistymisen yhdellä alalla ei pitäisi kompensoida puutteellista edistymistä toisilla aloilla. Fossiilipäästöjen pysäyttämisen pitäisi olla ensisijaista. Lisäksi luonnollisten hiilinielujen aikaansaamat kasvihuonekaasujen poistumat ovat epävarmoja ja saattavat kumoutua, minkä vuoksi päästöjen ja poistumien mittaaminen maasektorilla on epävarmempaa muihin aloihin verrattuna. Ilmastonmuutos lisää entisestään riskiä, että luonnollisten hiilinielujen aikaansaamat poistumat kumoutuvat. Ilmastotiede osoittaa myös, että ilmasto reagoi päästöihin ja poistumiin epäsymmetrisesti eli yhtä ilmakehään päästettyä kasvihuonekaasutonnia ei voi verrata yhteen poistuneeseen kasvihuonekaasutonniin33 a. Eroja on myös lyhytikäisten kasvihuonekaasujen, kuten metaanin, ja ilmakehässä jopa tuhat vuotta säilyvän hiilidioksidin välillä. Sen vuoksi luonnollisten hiilinielujen aikaansaamien poistumien lisäämistä olisi tavoiteltava täysin erillään tavoitteesta vähentää nopeasti ja merkittävästi muiden alojen kasvihuonekaasupäästöjä, mukaan lukien maatalouden muut kuin hiilidioksidipäästöt.

___________

__________________

33 COM(2020)0562.

33 a Zickfeld K., Azevedo D., Mathesius S. ja muut, Asymmetry in the climate–carbon cycle response to positive and negative CO2 emissions. Nature Climate Change 11, s. 613–617 (2021).

Tarkistus 24
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 8 kappale

(8) Maasektorilla on potentiaalia muuntua nopeasti ja kustannustehokkaasti ilmastoneutraaliksi vuoteen 2035 mennessä ja tuottaa sen jälkeen enemmän kasvihuonekaasupoistumia kuin -päästöjä. Yhteinen sitoumus, jolla pyritään saavuttamaan ilmastoneutraalius maasektorilla vuoteen 2035 mennessä EU:n tasolla, voi tarjota tarvittavan suunnitteluvarmuuden maapohjaisten hillitsemistoimien edistämiseksi lyhyellä aikavälillä, sillä toivottujen hillitsemistulosten saavuttaminen tällaisten toimien avulla voi kestää useita vuosia. Lisäksi ennustetaan, että maasektorista tulee EU:n kasvihuonekaasuvirtaprofiilin suurin sektori vuonna 2050. Sen vuoksi on erityisen tärkeää kytkeä kyseinen sektori kehityspolkuun, jolla voidaan tehokkaasti saavuttaa kasvihuonekaasujen nollanettopäästöt vuoteen 2050 mennessä. Jäsenvaltioiden olisi toimitettava päivitetyt yhdennetyt kansalliset energia- ja ilmastosuunnitelmansa vuoden 2024 puoliväliin mennessä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/199934 14 artiklan mukaisesti. Suunnitelmiin olisi sisällyttävä asiaankuuluvia toimenpiteitä, joilla kukin jäsenvaltio parhaiten edistää vuodelle 2035 asetetun maasektorin ilmastoneutraaliutta koskevan yhteisen tavoitteen saavuttamista EU:n tasolla. Komission olisi näiden suunnitelmien perusteella ehdotettava kansallisia tavoitteita, joilla varmistetaan, että unionin laajuiset kasvihuonekaasupäästöt ja -poistumat maankäytön, maankäytön muutoksen ja metsätalouden sektorilla sekä muita kuin hiilidioksidipäästöjä aiheuttavilla maatalouden sektoreilla ovat vähintään tasapainossa vuoteen 2035 mennessä. Toisin kuin maasektoria koskeva vuoden 2035 EU:n tason ilmastoneutraaliustavoite, tällaiset kansalliset tavoitteet ovat sitovia ja täytäntöönpanokelpoisia kunkin jäsenvaltion osalta.

(8) Ennustetaan, että maasektorista tulee EU:n kasvihuonekaasuvirtaprofiilin suurin sektori vuonna 2050. Maapilariin kuuluvien sektorien odotetaan edistävän ilmastoneutraaliustavoitetta eri tavoin. Erityisesti viljelymaat, ruohikkoalueet ja kosteikot ovat tällä hetkellä kasvihuonekaasujen nettopäästölähteitä unionissa, mutta niistä voi tulla kasvihuonekaasujen nettopoistumien lähteitä erityisesti, kun peltometsäviljelyä ja luonnonmukaista maataloutta laajennetaan ja kosteikkoja ja turvemaita ennallistetaan. Sen vuoksi on erityisen tärkeää kytkeä kukin sektori kehityspolkuun, jolla voidaan tehokkaasti saavuttaa kasvihuonekaasujen nollanettopäästöt vuoteen 2050 mennessä. Jäsenvaltioiden olisi toimitettava päivitetyt yhdennetyt kansalliset energia- ja ilmastosuunnitelmansa vuoden 2024 puoliväliin mennessä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/199934 14 artiklan mukaisesti. Suunnitelmiin olisi sisällyttävä asiaankuuluvia toimenpiteitä, joilla kukin jäsenvaltio parhaiten edistää sitä, että saadaan varmistettua kaikkien oikeudenmukainen panos pyrittäessä kyseiseen tavoitteeseen. Komission olisi näiden suunnitelmien perusteella ja otettuaan huomioon ilmastonmuutosta käsittelevän eurooppalaisen tieteellisen neuvottelukunnan antaman neuvonnan ja unionin kasvihuonekaasubudjetin, joista säädetään asetuksessa (EU) 2021/1119, ehdotettava erityisiä tavoitteita ja toimenpiteitä, joilla pyritään varmistamaan oikeudenmukainen taakanjako kaikkien yksittäisten maasektorien välillä ja jäsenvaltioiden välillä.

__________________

34 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1999, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, energiaunionin ja ilmastotoimien hallinnosta, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 663/2009 ja (EY) N:o 715/2009, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 94/22/EY, 98/70/EY, 2009/31/EY, 2009/73/EY, 2010/31/EU, 2012/27/EU ja 2013/30/EU, neuvoston direktiivien 2009/119/EY ja (EU) 2015/652 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 525/2013 kumoamisesta (EUVL L 328, 21.12.2018, s. 1).

Tarkistus 25
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 8 a kappale (uusi)

(8 a) Turvemaat ovat orgaanisen hiilen suurin maanpäällinen varasto, mutta jos ne kuivatetaan, niistä voi tulla potentiaalinen kasvihuonekaasujen lähde, joka edistää ilmastokriisiä. Ojitettujen turvemaiden maailmanlaajuiset hiilidioksidipäästöt ovat noin 2 gigatonnia vuodessa, mikä on noin viisi prosenttia ihmisen toiminnasta aiheutuvista päästöistä. Sen vuoksi turvemaiden hoidon ja suojelun parantamista olisi pidettävä ensisijaisena tavoitteena, jotta voidaan lisätä kasvihuonekaasujen sitomista ja siten osaltaan hillitä ilmastonmuutosta, suojella luonnon monimuotoisuutta ja maaperää eroosiota vastaan.

Tarkistus 26
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 8 b kappale (uusi)

(8 b) Metsistä on merkittävää hyötyä luonnon monimuotoisuuden, maaperän stabiloinnin, ilman ja veden puhdistamisen sekä hiilen sitomisen ja varastoinnin kannalta samoin kuin mahdollisesti pitkäikäisten puutuotteiden tarjonnan kannalta. Metsien luonne ja toiminta vaihtelevat kuitenkin erittäin suuresti eri puolilla unionia, erityisesti pohjoisesta, missä puuntuotanto on yleistä, etelään, missä painopisteenä on maaperän suojelu ja missä muut monitoimintaiset metsätyypit, kuten Välimeren alueen metsä tai dehesa, tarvitsevat usein erityisiä suojelutoimenpiteitä ja ekologisia toimenpiteitä sekä paljon aikaa toimiakseen hiilinieluina. Tällaiset Välimeren alueen metsät ovat alttiimpia ilmastonmuutokselle suorien vaikutusten, kuten kuivuuden tai lämpötilasta johtuvien metsäkuolemien tai kuivuuden kehittymisen, vuoksi. Tässä yhteydessä olisi käytettävä kuivuusindeksiä yhtenä välineistä, jotka ovat tarpeen unionin metsien selviytymis- ja sopeutumiskyvyn vahvistamiseksi.

Tarkistus 27
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 8 c kappale (uusi)

(8 c) Tämän asetuksen täytäntöönpanossa olisi otettava huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 349 artikla, jossa tunnustetaan syrjäisimpien alueiden erityinen haavoittuvuus, joka johtuu niiden pienestä koosta, saaristoluonteesta, syrjäisestä sijainnista mannermaan alueisiin nähden, hankalasta pinnanmuodostuksesta ja ilmastosta sekä taloudellisesta riippuvuudesta muutamasta harvasta tuotteesta, jotka yhdessä haittaavat huomattavasti näiden alueiden kehitystä ja aiheuttavat merkittäviä lisäkustannuksia monilla aloilla, erityisesti liikenteessä. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi jäsenvaltioissa, joilla on syrjäisimpiä alueita – eli Portugalissa, Espanjassa ja Ranskassa – toteutettavia toimenpiteitä ja niille asetettuja tavoitteita olisi mukautettava kyseisten alueiden vaikeaan tilanteeseen, ja samalla olisi tasapainotettava ympäristötavoitteita kyseisten alueiden suurten sosiaalisten kustannusten kanssa ja otettava huomioon, että noin 80 prosenttia unionin luonnon monimuotoisuudesta on kyseisillä alueilla. Näiden jäsenvaltioiden olisi siksi otettava syrjäisimpien alueiden viranomaiset mukaan kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmiensa laatimiseen, jotta voidaan varmistaa oikeudenmukainen siirtymä.

Tarkistus 28
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 10 kappale

(10) Yksittäiset viljelijät tai metsänhoitajat tarvitsevat kasvihuonekaasujen poistumien lisäämiseksi suoran kannustimen varastoida enemmän hiiltä maahansa ja metsiinsä. Uusia liiketoimintamalleja, jotka perustuvat hiiliviljelyä koskeviin kannustimiin ja hiilen poistumien sertifiointiin, on käytettävä yhä enemmän vuoteen 2030 ulottuvalla kaudella. Tällaiset kannustimet ja liiketoimintamallit tehostavat ilmastonmuutoksen hillitsemistä biotaloudessa, myös siten, että käytetään kestäviä puutuotteita, ja samalla noudatetaan täysimääräisesti luonnon monimuotoisuutta ja kiertotaloutta edistäviä ekologisia periaatteita. Sen vuoksi puutuotteiden lisäksi olisi otettava käyttöön uusia hiilidioksidin varastointituotteiden luokkia. Poistumien lisäämiseen tähtäävät uudet liiketoimintamallit, maanviljelyn käytännöt ja maankäytön käytännöt edistävät tasapainoista aluekehitystä ja talouskasvua maaseutualueilla. Ne luovat myös mahdollisuuksia luoda uusia työpaikkoja sekä kannustimia asiaankuuluvaa koulutusta, uudelleenkoulutusta ja täydennyskoulutusta varten.

(10) Yksittäiset viljelijät, maan- ja metsänomistajat tai metsänhoitajat tarvitsevat kannustusta kasvihuonekaasujen poistumien lisäämiseksi varastoidakseen enemmän hiiltä maahansa ja metsiinsä asettaen etusijalle ekosysteemiin perustuvat lähestymistavat ja luonnon monimuotoisuuden kannalta suotuisat käytännöt, kuten mahdollisimman luonnonläheiset metsätalouden käytännöt, metsittäminen, metsien hiilivarantojen ennallistaminen, peltometsätalouden kattavuuden laajentaminen, hiilen sitominen maaperään ja kosteikkojen ennallistaminen sekä muut innovatiiviset ratkaisut. Tällaisten kannustimien pitäisi myös tehostaa ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja yleistä päästöjen vähenemistä eri sektoreilla biotaloudessa, myös siten, että käytetään kestäviä puutuotteita, ja samalla noudatetaan täysimääräisesti luonnon monimuotoisuutta ja kiertotaloutta edistäviä ekologisia periaatteita. Kestävästi hankitut pitkäikäiset puutuotteet ja biopohjaiset hiiltä varastoivat tuotteet voivat edistää kiertobiotaloutta korvaamalla fossiilipohjaisia vaihtoehtoja, mutta hiilen varastointipotentiaali näissä tuotteissa määräytyy näiden tuotteiden käyttöiän mukaan. Se, onko puun käytöstä kilpailevien energiamuotojen tai suuremman hiilijalanjäljen aiheuttavien materiaalien korvaajana hyötyä, riippuu myös korjuumenetelmistä, kuljetuksesta ja jalostuksesta. Sen vuoksi hiiltä varastoivien tuotteiden uusia luokkia voidaan ottaa käyttöön vain, jos ne ovat pitkäikäisiä, jos niiden hiilen sitomisen nettovaikutus on positiivinen elinkaariarvioinnin perusteella, mukaan lukien vaikutus maankäyttöön ja puunkorjuun lisääntymisestä aiheutuvaan maankäytön muutokseen, ja jos saatavilla olevat tiedot ovat tieteeseen perustuvia, läpinäkyviä ja todennettavissa. Komission on otettava huomioon, että kyseisten tuotteiden elinkaaren ei pidä aiheuttaa merkittävää haittaa ympäristötavoitteille asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklan mukaisesti.

Tarkistus 29
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 10 a kappale (uusi)

(10 a) Yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) ja muiden unionin ohjelmien mukaisesti myönnettävällä julkisella rahoituksella voidaan jo tukea metsissä ja maatalousmailla toteutettavia hiilen sitomiseen liittyviä ja luonnon monimuotoisuuden kannalta suotuisia lähestymistapoja. Jotta maan- ja metsänomistajille tai maankäyttäjille ja metsänhoitajille voidaan tarjota tarvittavaa ja räätälöityä taloudellista tukea suurempien LULUCF-tavoitteiden saavuttamiseksi, YMP:n strategiset suunnitelmat tai muut julkiset tai yksityiset rahoituslähteet olisi otettava käyttöön.

Tarkistus 30
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 10 b kappale (uusi)

(10 b) Jotta voitaisiin varmistaa jatkuva eteneminen kohti tämän asetuksen tavoitteita, jäsenvaltioiden, joiden vuotuiset tavoitteet jäävät saavuttamatta kahtena peräkkäisenä vuotena, olisi tarkistettava kansallisia energia- ja ilmastosuunnitelmiaan ja pitkän aikavälin strategioitaan varmistaakseen, että toteutetaan lisätoimia, joilla lisätään kaikkia nieluja ja varastoja ja vähennetään maan alttiutta luonnonhäiriöille.

Tarkistus 31
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 10 c kappale (uusi)

(10 c) Sosiaalisen yhteenkuuluvuuden säilyttämiseksi ja parantamiseksi Euroopan vihreän kehityksen ohjelma on pantava täytäntöön taloudellisesti kestävästi ja sosiaaliset näkökohdat huomioon ottaen, jotta voidaan varmistaa reilu ja oikeudenmukainen siirtymä, jossa noudatetaan ketään ei jätetä -periaatetta ja edistetään sukupuolten tasa-arvoa. Maankäytön ja metsätalouden sektorin tiukennetulla tavoitetasolla voi olla sosiaalisia, työvoimaan liittyviä vaikutuksia ja taloudellisia vaikutuksia. Se voi tarjota mahdollisuuksia luoda uusia laadukkaita työpaikkoja sekä kannustimia asiaankuuluvaa koulutusta, uudelleenkoulutusta ja täydennyskoulutusta varten. Siksi on tärkeää ennakoida työllisyysvaikutusten arviointien avulla politiikkojen vaikutusta työpaikkoihin ja työllisyyteen liittyviin tuloksiin, kuten esimerkiksi työllisyysvaikutusten arviointia koskevassa ILO:n oppaassa todetaan, jotta voidaan varmistaa kestävyyden parantamiseksi maankäytön ja metsätalouden sektorin oikeudenmukainen siirtymä siten, että työmarkkinaosapuolet ja asiaankuuluvat kansalaisyhteiskunnan organisaatiot osallistuvat täysimääräisesti sekä suunnittelu- että täytäntöönpanovaiheisiin, mistä on etua metsänhoitajille, maankäyttäjille, viljelijöille, työntekijöille, ympäristölle ja laajemmin yhteiskunnalle. Tämä olisi otettava asianmukaisesti huomioon kansallisissa politiikoissa.

Tarkistus 32
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 10 d kappale (uusi)

(10 d) Puutuotteissa hiilen varastointipotentiaali perustuu kyseisten tuotteiden käyttöikään, joka voi vaihdella mainoslehtisten muutaman päivän pituisesta käyttöiästä puurakennusten vuosikymmenten tai jopa satojen vuosien käyttöikään. Vaikka puutuote on hiilivarasto, puunkorjuun todellinen hyöty riippuu tuotteen käyttöiästä, jota on verrattava puun elinikään ekosysteemissä, jos puuta ei olisi hakattu.

Tarkistus 33
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 10 e kappale (uusi)

(10 e) Kosteikkoalueen viljelyn (tai suoviljelyn) määritelmää olisi käsiteltävä tarkemmin, jotta voitaisiin nopeasti siirtyä ilmastoystävällisempään viljelyyn orgaanisilla mailla sekä lopettaa kuivatus ja palauttaa luonnollinen vedenkorkeus.

Tarkistus 34
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 10 f kappale (uusi)

(10 f) Maan käyttöönoton nollatason saavuttamista vuoteen 2050 mennessä koskevan unionin tavoitteen mukaisesti luonnontilaisen maan ja maatalousmaan muuntamista rakennetuiksi alueiksi olisi vältettävä. Sen vuoksi jäsenvaltioiden olisi otettava maankäyttösuunnitelmissaan käyttöön toimenpiteitä, jotka on suunniteltu kaupungistumisesta johtuvan mahdollisen maan vähentymisen kompensoimiseksi.

Tarkistus 35
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 11 kappale

(11) Kun otetaan huomioon kunkin jäsenvaltion maankäytön, maankäytön muutoksen ja metsätalouden erityispiirteet sekä se, että jäsenvaltioiden on parannettava tuloksiaan kansallisten sitovien tavoitteidensa saavuttamiseksi, jäsenvaltioiden käytettävissä olisi edelleen oltava useita joustomahdollisuuksia, kuten ylijäämillä käytävä kauppa ja metsäkohtaisten joustomahdollisuuksien laajentaminen, samalla kun otetaan huomioon tavoitteiden tinkimättömyys ympäristön kannalta.

(11) Kun otetaan huomioon kunkin jäsenvaltion LULUCF-sektorin erityispiirteet sekä se, että jäsenvaltioiden on parannettava tuloksiaan kansallisten sitovien tavoitteidensa saavuttamiseksi, jäsenvaltioiden käytettävissä olisi edelleen oltava useita joustomahdollisuuksia, kuten vähimmäishintaan ylijäämillä käytävä kauppa ja metsäkohtaisten joustomahdollisuuksien laajentaminen, samalla kun otetaan huomioon tavoitteiden tinkimättömyys ympäristön kannalta.

Tarkistus 36
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 12 kappale

(12) Nykyisten tilinpitosääntöjen lakkauttaminen vuoden 2025 jälkeen luo tarpeen vaihtoehtoisille säännöksille luonnonhäiriöiden, kuten maastopalojen, tuholaisten ja myrskyjen, varalle, jotta voidaan puuttua luonnollisista prosesseista tai ilmastonmuutoksen aiheuttamista ekosysteemiin kohdistuvista häiriöistä johtuviin epävarmuustekijöihin LULUCF-sektorilla, jos tällaisia häiriöitä ei ole voitu ennakoida tai estää varsinkaan toteuttamalla sopeutumistoimenpiteitä. Jäsenvaltioilla olisi oltava vuonna 2032 käytettävissään luonnonhäiriöihin liittyvä joustomekanismi edellyttäen, että ne ovat hyödyntäneet kaikkia muita käytettävissään olevia joustomahdollisuuksia ja osoittaneet, että jäljellä oleva ylijäämä on suoraan kytköksissä luonnonhäiriöiden tai ilmastonmuutoksen aiheuttamien ekosysteemiin kohdistuvien häiriöiden vaikutukseen, ottaneet käyttöön asianmukaiset toimenpiteet luonnollisten hiilinielujen lisäämiseksi luonnon monimuotoisuutta edistävällä tavalla sekä vähentäneet maansa alttiutta tällaisille häiriöille ja että unioni on saavuttanut vuodelle 2030 asetetun LULUCF-sektorin tavoitteen.

Tarkistus 37
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 13 kappale

(13) Kun kasvihuonekaasujen poistumille asetetaan sitovat vuotuiset kansalliset tavoitteet, jotka perustuvat ilmoitettuihin kasvihuonekaasupäästöihin ja -poistumiin vuodesta 2026 alkaen, olisi vahvistettava tavoitteiden noudattamista koskevat säännöt. Asetuksessa (EU) 2018/842 vahvistettuja periaatteita olisi sovellettava soveltuvin osin siten, että vaatimusten noudattamatta jättämisestä määrättävä seuraamus lasketaan seuraavasti: 108 prosenttia asetetun tavoitteen ja tiettynä vuonna ilmoitettujen nettopoistumien välisestä erotuksesta lisätään jäsenvaltion seuraavana vuonna ilmoittamaan kasvihuonekaasupäästöjen määrään.

Tarkistus 38
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 13 a kappale (uusi)

(13 a) Julkinen valvonta ja oikeussuojan saatavuus ovat olennainen osa unionin demokraattisia arvoja ja väline oikeusvaltioperiaatteen turvaamiseksi. Kansalaisyhteiskunnalla on keskeinen rooli jäsenvaltioiden valvojana, ja se tarjoaa merkittävää tukea Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava kansalaisten ja valtiosta riippumattomien järjestöjen oikeussuojan saatavuus suojellakseen näiden oikeuksia ja ehkäistäkseen tämän asetuksen täytäntöönpanoa koskevat laiminlyönnit kansallisella tasolla. Sen varmistamiseksi, että tätä oikeutta voidaan käyttää samalla tavoin kaikissa jäsenvaltioissa, tähän asetukseen olisi lisättävä oikeussuojan saatavuutta koskeva artikla.

Tarkistus 39
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 14 kappale

(14) Jotta voidaan varmistaa, että asetuksen (EU) 2018/841 säännökset jäsenvaltioiden vuotuisten päästökiintiöiden määrittämisestä pannaan täytäntöön yhdenmukaisesti, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/201137 mukaisesti.

(14) Tässä asetuksessa vahvistettujen vaatimusten täsmentämiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta vahvistamalla jäsenvaltioiden vuotuiset päästökiintiöt LULUCF-sektorille sekä jäsenvaltioiden tavoitteisiin lisättävän teknisen korjauksen määrittämistä ja riippumattoman asiantuntijan suorittamaa tarkastelua koskeva menetelmä ja joissa täsmennetään vähimmäisperusteet luonnon monimuotoisuuden seurannan sisällyttämiselle maanseurantajärjestelmään ja otetaan käyttöön menettely ilmastonmuutoksesta johtuvien ekosysteemiin kohdistuvien häiriöiden vaikutuksen arvioimiseksi. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa36 a vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

______________

36 a EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.

37 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

Tarkistus 40
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 15 a kappale (uusi)

(15 a) Euroopassa käytetään kansallisia metsäinventaarioita tietojen tuottamiseen metsäekosysteemipalvelujen arviointeja varten. Metsäinventaarioiden seurantajärjestelmä vaihtelee maasta toiseen, sillä kullakin maalla on oma metsäinventaariojärjestelmänsä ja siihen liittyvät menetelmät. Komission ja jäsenvaltioiden olisi yhdenmukaistettava indikaattorit, määritelmät ja erilaiset inventaariojärjestelmät ja perustettava koko unioniin johdonmukainen metsien seurantajärjestelmä.

Tarkistus 41
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 16 kappale

(16) Raportointiin perustuvien tavoitteiden muuttumisen vuoksi kasvihuonekaasujen päästöt ja poistumat on arvioitava tarkemmin. Lisäksi komission tiedonannossa vuoteen 2030 ulottuvasta EU:n biodiversiteettistrategiasta38, oikeudenmukaista, terveyttä edistävää ja ympäristöä säästävää elintarvikejärjestelmää koskevassa Pellolta pöytään -strategiassa39, EU:n metsästrategiassa40, tarkistetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2018/200141 ja komission tiedonannossa ”Ilmastokestävä Eurooppa – Uusi EU:n strategia ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi”42 edellytetään maan tehostettua seurantaa, mikä auttaa suojelemaan ja parantamaan luontoon perustuvien hiilipoistumien kestokykyä kaikkialla unionissa. Päästöjen ja poistumien seurantaa ja raportointia on parannettava käyttämällä unionin ohjelmissa, kuten Copernicus-ohjelmassa, saatavilla olevaa kehittynyttä teknologiaa ja yhteisen maatalouspolitiikan puitteissa kerättyä digitaalista dataa, ja samalla on sovellettava vihreän ja digitaalisen innovoinnin rinnakkaisia siirtymiä.

(16) Raportointiin perustuvien tavoitteiden muuttumisen vuoksi kasvihuonekaasujen päästöt ja poistumat on arvioitava ja mitattava tarkemmin. Lisäksi komission tiedonannossa vuoteen 2030 ulottuvasta EU:n biodiversiteettistrategiasta38, oikeudenmukaista, terveyttä edistävää ja ympäristöä säästävää elintarvikejärjestelmää koskevassa Pellolta pöytään -strategiassa39, EU:n maaperästrategiassa39 a, EU:n metsästrategiassa40, komission tiedonannossa kestävästä hiilen kierrosta40 a, päivitetyssä EU:n biotalousstrategiassa40 b, tarkistetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2018/200141 ja komission tiedonannossa ”Ilmastokestävä Eurooppa – Uusi EU:n strategia ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi”42 edellytetään maan tehostettua seurantaa, mikä auttaa suojelemaan ja parantamaan luontoon perustuvien hiilipoistumien kestokykyä kaikkialla unionissa ja edistämään synergioita ilmastoa ja luonnon monimuotoisuutta koskevien unionin politiikkojen välillä. Päästöjen ja poistumien seurantaa satelliiteilla ja paikan päällä ja tätä koskevaa raportointia on parannettava käyttämällä unionin ohjelmissa, kuten Copernicus-ohjelmassa, saatavilla olevaa kehittynyttä teknologiaa ja hyödyntämällä kattavasti jo olemassa olevia välineitä, kuten LUCAS-tutkimuksia (maankäytön ja maapeitteen tilastollinen pinta-alatutkimus Land use/cover area frame statistical survey), ja yhteisen maatalouspolitiikan puitteissa kerättyä digitaalista dataa, ja samalla on sovellettava vihreän ja digitaalisen innovoinnin rinnakkaisia siirtymiä. Tässä yhteydessä komission olisi tuettava jäsenvaltioita kolmannen tason menetelmän soveltamisessa vuodesta 2026 lähtien datan yhdenmukaisuuden ja läpinäkyvyyden varmistamiseksi ja jatkettava GIS-järjestelmän paikkatietoihin liittyvää työtä unionin tasolla.

__________________

38 Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle ”Vuoteen 2030 ulottuva EU:n biodiversiteettistrategia - Luonto takaisin osaksi elämäämme” (COM(2020)0380).

39 COM(2020)0381.

39 a Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: Vuoteen 2030 ulottuva EU:n maaperästrategia – Terveestä maaperästä hyötyä ihmisille, elintarvikkeille, luonnolle ja ilmastolle (COM(2021)0699).

40 […]

40 a Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle ”Kestävä hiilen kierto” (COM(2021)0800).

40 b Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Kestävä biotalous Euroopalle: talouden, yhteiskunnan ja ympäristön välisen yhteyden lujittaminen (COM(2018)0673).

41 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/2001, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (EUVL L 328, 21.12.2018, s. 82).

42 COM(2021)0082.

Tarkistus 42
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 16 a kappale (uusi)

(16 a) Vuoteen 2030 ulottuvan EU:n biodiversiteettistrategian ja EU:n uuden metsästrategian 2030 nojalla tehtyjen sitoumusten täyttämiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat asetuksen (EU) 2018/1999 liitteen V muuttamista uusien maaluokkien lisäämiseksi niiden luokkien joukkoon, jotka kuuluvat suojeltavien maankäyttöyksiköiden seurantajärjestelmään ja ennallistettavien maankäyttöyksiköiden seurantajärjestelmään.

Tarkistus 43
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 17 kappale

(17) Kasvihuonekaasupäästöihin ja niiden sitomiseen vaikuttavat odotettavissa olevat meriympäristön ja makean veden käyttöön liittyvät ihmisen toiminnan muutokset, kuten avomerellä tuotettavan energian suunniteltu lisääminen, vesiviljelytuotannon mahdollinen lisääminen ja luonnonsuojelun parantaminen EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteiden saavuttamiseksi. Nämä päästöt ja poistumat eivät tällä hetkellä sisälly UNFCCC:n vakiomuotoisiin raportointitaulukoihin. Raportointimenetelmien hyväksymisen jälkeen komissio harkitsee tämän asetuksen 17 artiklan 2 kohdan mukaisen uudelleentarkastelun yhteydessä raportointia edistymisestä, analyysien toteutettavuudesta ja vaikutuksesta, jota raportoinnin ulottamisella meriympäristöön ja makean veden ympäristöön on näitä virtoja koskevan uusimman tieteellisen näytön perusteella.

(17) Ihmisen toiminnan aiheuttamat muutokset kasvihuonekaasupäästöihin ja -poistumiin merten, rannikoiden ja makean veden ekosysteemeissä voivat olla merkittäviä, ja tulevaisuudessa niiden odotetaan vaihtelevan käytön muutosten seurauksena esimerkiksi avomerellä tuotettavan energian suunnitellun lisäämisen, vesiviljelytuotannon mahdollisen lisäämisen ja EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavan luonnonsuojelun lisääntymisen myötä. Rannikoiden kosteikoilla on erityistä merkitystä unionin luonnon monimuotoisuudelle sekä unionin ulkoisen toiminnan piiriin kuuluville syrjäisimmille alueille ja ekosysteemeille, ja ne voivat saada aikaan merkittäviä kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä niin kutsuttuina sinisen hiilen ekosysteemeinä. Nämä päästöt ja poistumat eivät tällä hetkellä sisälly UNFCCC:n vakiomuotoisiin raportointitaulukoihin. Raportointimenetelmien hyväksymisen jälkeen komissio harkitsee tämän asetuksen 17 artiklan 2 kohdan mukaisen uudelleentarkastelun yhteydessä tämän asetuksen soveltamisalan ulottamista merten, rannikoiden, myös jokisuistojen kosteikkojen ja makean veden ekosysteemien tuottamiin kasvihuonekaasupäästöihin ja -poistumiin näitä virtoja ja niiden syitä koskevan uusimman tieteellisen näytön perusteella ja erityisten tavoitteiden soveltamista näihin päästöihin ja poistumiin.

Tarkistus 44
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 17 a kappale (uusi)

(17 a) LULUCF-asetuksen olisi oltava Pariisin sopimuksen 6 artiklan ja Glasgow’n ilmastohuippukokouksen tulosten mukainen, ja siinä olisi vältettävä kaksinkertaista laskentaa. Samanaikaisesti unionin ja jäsenvaltioiden olisi tulevissa YK:n ilmastonmuutoskokouksissa sekä muissa kansainvälisissä yhteyksissä kannustettava kansainvälisiä kumppaneita ja kolmansia osapuolia toteuttamaan myös lisätoimia LULUCF-sektorilla.

Tarkistus 47
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 1 alakohta
Asetus (EU) 2018/841
1 artikla – 1 kohta – d b alakohta (uusi)

d b) asiaankuuluvien unionin toimielinten ja jäsenvaltioiden velvoitteet toteuttaa tarvittavat toimenpiteet kasvihuonekaasujen nettopoistumien lisäämiseksi LULUCF-sektorilla vuodesta 2031 alkaen, jotta voidaan edistää Pariisin sopimuksen 5 artiklan 1 kohdan toteutumista ja varmistaa, että luonnolliset nielut edistävät pitkällä aikavälillä kestävästi ja ennakoitavasti unionin tavoitetta olla ilmastoneutraali viimeistään vuoteen 2050 mennessä ja saavuttaa sen jälkeen negatiiviset päästöt asetuksen (EU) 2021/1119 mukaisesti;

Tarkistus 48
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 1 alakohta
Asetus (EU) 2018/841
1 artikla – 1 kohta – e alakohta

e) jäsenvaltioiden velvoitteet toteuttaa tarvittavat toimenpiteet, joilla pyritään saavuttamaan yhteisesti ilmastoneutraalius unionissa vuoteen 2035 mennessä maankäytön, maankäytön muutoksen ja metsätalouden sektorilla, mukaan lukien muita kuin hiilidioksidipäästöjä aiheuttavien maatalouden sektorien päästöt.”

Poistetaan.

Tarkistus 49
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
Asetus (EU) 2018/841
2 artikla – 3 kohta

3. Tätä asetusta sovelletaan liitteessä I olevassa A jaksossa lueteltujen kasvihuonekaasujen päästöihin ja poistumiin, sellaisina kuin ne on ilmoitettu asetuksen (EU) 2018/1999 26 artiklan 4 kohdan nojalla, jotka aiheutuvat jäsenvaltioiden alueilla vuodesta 2031 alkaen millä tahansa seuraavista 2 kohdan a–j alakohdassa luetelluista maankäyttöluokista ja millä tahansa seuraavista sektoreista:

Poistetaan.

a) suolistokäyminen

b) lannankäsittely

c) riisinviljely

d) maatalousmaat

e) määrätty savannien kulotus

f) kasvintähteiden poltto pellolla

g) kalkitus

h) urean levitys

i) muut hiiltä sisältävät lannoitteet

j) muu.”

Tarkistukset 97 ja 50cp
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 3 alakohta
Asetus (EU) 2018/841
4 artikla – 2 kohta

2. Kasvihuonekaasujen nettopoistumia koskeva unionin tavoite vuodelle 2030 on 310 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia, joka on tämän artiklan 3 kohdan mukaisesti vahvistettujen jäsenvaltioiden tavoitteiden summa, ja se perustuu sen vuosien 2016, 2017 ja 2018 kasvihuonekaasuinventaariotietojen keskiarvoon.

2. LULUCF- sektorin kasvihuonekaasujen nettopoistumia koskeva unionin tavoite vuodelle 2030 on vähintään 310 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia, joka on tämän artiklan 3 kohdan mukaisesti vahvistettujen jäsenvaltioiden tavoitteiden summa, ja se perustuu sen vuosien 2016, 2017 ja 2018 kasvihuonekaasuinventaariotietojen keskiarvoon. Tätä tavoitetta on kasvatettava entisestään lisätoimenpiteillä ja -aloitteilla unionin tasolla hiiltä sitovan viljelyn tukemiseksi. Tällaiset toimenpiteet ja aloitteet sekä menetelmät tavoitteiden laskemiseksi ja jakamiseksi jäsenvaltioiden kesken täydennetään tätä asetusta yhden vuoden kuluttua tämän lainsäädännön voimaantulosta.

Kunkin jäsenvaltion on 12, 13 ja 13 b artiklassa säädetyt joustomahdollisuudet huomioon ottaen varmistettava, että sen kasvihuonekaasupäästöjen ja -poistumien vuotuinen summa sen alueella ja kaikissa 2 artiklan 2 kohdan a–j alakohdassa tarkoitetuissa raportoinnin maankäyttöluokissa ei kunakin vuonna vuosina 2026–2030 ylitä rajaa, joka on vahvistettu lineaarisella kehityspolulla, joka päättyy vuonna 2030 kyseiselle jäsenvaltiolle liitteessä II a asetettuun tavoitteeseen. Jäsenvaltion lineaarinen kehityspolku alkaa vuonna 2022.

Kunkin jäsenvaltion on 12 ja 13 b artiklassa säädetyt joustomahdollisuudet huomioon ottaen varmistettava, että sen kasvihuonekaasupäästöjen ja -poistumien vuotuinen summa sen alueella ja kaikissa 2 artiklan 2 kohdan a–j alakohdassa tarkoitetuissa raportoinnin maankäyttöluokissa ei kunakin vuonna vuosina 2026–2030 ylitä rajaa, joka on vahvistettu lineaarisella kehityspolulla, joka päättyy vuonna 2030 kyseiselle jäsenvaltiolle liitteessä II a asetettuun tavoitteeseen. Jäsenvaltion lineaarinen kehityspolku alkaa vuonna 2022.

Tarkistus 51
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 3 alakohta
Asetus (EU) 2018/841
4 artikla – 3 kohta

3. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan vuotuiset tavoitteet kunkin jäsenvaltion kasvihuonekaasujen nettopoistumien lineaarisen kehityspolun perusteella kullekin vuodelle kautena 2026–2029 hiilidioksidiekvivalenttitonneina ilmaistuna. Näiden kansallisten kehityspolkujen on perustuttava kunkin jäsenvaltion ilmoittamiin vuosien 2021, 2022 ja 2023 keskimääräisiin kasvihuonekaasuinventaariotietoihin. Liitteessä II a vahvistettujen jäsenvaltioiden nettovähennystavoitteiden summaan, joka on 310 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia, voidaan soveltaa teknistä korjausta silloin, kun jäsenvaltiot ovat muuttaneet menetelmiään. Täytäntöönpanosäädöksissä vahvistetaan jäsenvaltioiden tavoitteisiin lisättävän teknisen korjauksen määrittämismenetelmä. Kyseisiä täytäntöönpanosäädöksiä varten komissio tarkastelee perusteellisesti jäsenvaltioiden asetuksen (EU) 2018/1999 26 artiklan 4 kohdan mukaisesti toimittamia uusimpia kansallisia inventaariotietoja vuosilta 2021, 2022 ja 2023.

3. Komissio hyväksyy tämän asetuksen täydentämiseksi 16 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa vahvistetaan LULUCF-sektorin vuotuiset tavoitteet kunkin jäsenvaltion kasvihuonekaasujen nettopoistumien lineaarisen kehityspolun perusteella kullekin vuodelle kautena 2026–2029 hiilidioksidiekvivalenttitonneina ilmaistuna. Näiden kansallisten kehityspolkujen on perustuttava kunkin jäsenvaltion ilmoittamiin vuosien 2021, 2022 ja 2023 keskimääräisiin kasvihuonekaasuinventaariotietoihin. Liitteessä II a vahvistettujen jäsenvaltioiden nettovähennystavoitteiden summaan, joka on vähintään 310 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia voidaan soveltaa teknistä korjausta silloin, kun jäsenvaltiot ovat muuttaneet menetelmiään, edellyttäen, että on tehty riippumattoman asiantuntijan suorittama tarkastelu, joka vahvistaa teknisen korjauksen tarpeellisuuden ja oikeasuhteisuuden seurattujen ja raportoitujen tietojen parantuneen tarkkuuden perusteella. Delegoiduissa säädöksissä vahvistetaan jäsenvaltioiden tavoitteisiin lisättävän teknisen korjauksen määrittämismenetelmä ja riippumattoman tieteellisen asiantuntijan suorittaman tarkastelun menetelmä, ja ne asetetaan julkisesti saataville. Kyseisiä delegoituja säädöksiä varten komissio tarkastelee perusteellisesti jäsenvaltioiden asetuksen (EU) 2018/1999 26 artiklan 4 kohdan mukaisesti toimittamia uusimpia kansallisia inventaariotietoja vuosilta 2021, 2022 ja 2023.

Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 16a artiklassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

Tarkistus 108
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 3 alakohta
Asetus (EU) 2018/841
4 artikla – 3 a kohta (uusi)

3 a. Jos jäsenvaltiot haluavat ylittää tavoitteensa, niitä kannustetaan siihen.

Tarkistus 53
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 3 alakohta
Asetus (EU) 2018/841
4 artikla – 3 b kohta (uusi)

3 b. Asiaankuuluvat unionin toimielimet toteuttavat unionin tasolla ja jäsenvaltiot kansallisella tasolla tarvittavat toimenpiteet kasvihuonekaasujen nettopoistumien lisäämiseksi edelleen LULUCF-sektorilla vuodesta 2031 eteenpäin, jotta voidaan edistää Pariisin sopimuksen 5 artiklan 1 kohdan täytäntöönpanoa ja varmistaa, että luonnolliset nielut edistävät pitkällä aikavälillä kestävästi ja ennakoitavasti unionin tavoitetta olla ilmastoneutraali viimeistään vuoteen 2050 mennessä ja saavuttaa sen jälkeen negatiiviset päästöt asetuksen (EU) 2021/1119 mukaisesti.

Komissio antaa ilmastonmuutosta käsittelevän eurooppalaisen tieteellisen neuvottelukunnan antaman neuvonnan ja unionin kasvihuonekaasubudjetin, joista säädetään asetuksessa (EU) 2021/1119, huomioon ottaen sekä jäsenvaltioiden viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2024 asetuksen (EU) 2018/1999 14 artiklan 2 kohdan mukaisesti toimittamien yhdennettyjen kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien perusteella viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2025 ehdotuksen tämän asetuksen muuttamiseksi siten, että vahvistetaan unionin ja jäsenvaltioiden tavoitteet kasvihuonekaasujen nettopoistumille maankäytössä, maankäytön muutoksessa ja metsätaloudessa vähintään vuosiksi 2035, 2040, 2045 ja 2050.

Tarkistus 54
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 3 alakohta
Asetus (EU) 2018/841
4 artikla – 4 kohta

4. Unionin laajuiset kasvihuonekaasupäästöt on 2 artiklan 3 kohdan a–j alakohdassa tarkoitetuilla sektoreilla pyrittävä saamaan nollatasolle vuoteen 2035 mennessä, ja unionin on sen jälkeen saavutettava negatiiviset päästöt. Unioni ja jäsenvaltiot toteuttavat tarvittavat toimenpiteet, jotta vuodelle 2035 asetettu tavoite voidaan saavuttaa yhteisesti. Komissio tekee viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2025 ja kunkin jäsenvaltion asetuksen (EU) 2018/1999 14 artiklan mukaisesti viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2024 toimittamien yhdennettyjen kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien perusteella ehdotuksia kunkin jäsenvaltion osallistumisesta nettopäästöjen vähentämiseen.”

4. Komissio toimittaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2024 kunkin jäsenvaltion asetuksen (EU) 2018/1999 14 ja 17 artiklan mukaisesti kyseiseen päivään mennessä toimittamien yhdennettyjen kansallista energia- ja ilmastosuunnitelmaa koskevien edistymisraporttien ja yhdennettyjen kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien perusteella ja ottaen huomioon ilmastonmuutosta käsittelevän eurooppalaisen tieteellisen neuvottelukunnan antaman neuvonnan ja asetuksessa (EU) 2021/1119 säädetyn unionin kasvihuonekaasubudjetin kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle tämän asetuksen nojalla saavutetusta edistymisestä viljelymaiden, ruohikkomaiden ja kosteikkojen kasvihuonekaasujen nettopoistumien lisäämisessä ja asetuksen (EU) 2018/842 soveltamisalalla saavutetusta edistymisestä maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä ja arvioi, ovatko nykyiset suuntaukset ja tulevat ennusteet yhdenmukaisia pitkän aikavälin kasvihuonekaasupäästövähennysten saavuttamistavoitteen kanssa kaikilla sektoreilla unionin ilmastoneutraaliustavoitteen ja asetuksessa (EU) 2021/1119 asetettujen ilmastoa koskevien unionin välitavoitteiden mukaisesti.

Kyseinen kertomus sisältää vaikutustenarvioinnin, jossa tutkitaan vaihtoehtoja, mukaan lukien kansallisia tavoitteita, sen varmistamiseksi, että kukin sektori ja kukin jäsenvaltio osallistuu oikeudenmukaisesti unionin ilmastoneutraaliustavoitteen ja asetuksessa (EU) 2021/1119 asetettujen ilmastoa koskevien unionin välitavoitteiden edistämiseen, ottaen samalla huomioon päivitetyn biotalousstrategian 2018, kestävän paikallisen elintarviketuotannon ja -turvan, Pellolta pöytään -strategian ja biodiversiteettistrategian, tulevan kestävää elintarvikejärjestelmää koskevan lainsäädännön tavoitteet ja arvioiden synergioita ja kompromisseja vauhditettaessa fossiilisten polttoaineiden korvaamista biopohjaisilla tuotteilla sekä arvioiden vaikutuksia aina maatilojen tasolle saakka.

Kertomuksen antamisen jälkeen komissio tekee tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksia kaikkien sektorien panosten takaamiseksi unionin ilmastoneutraaliustavoitteen ja asetuksessa (EU) 2021/1119 asetettujen ilmastoa koskevien unionin välitavoitteiden mukaisesti.

Tarkistus 55
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 3 alakohta
Asetus (EU) 2018/841
4 artikla – 4 a kohta (uusi)

4 a. Jäsenvaltioiden toteuttaessa toimenpiteitä 2 kohdassa tarkoitettujen kansallisten tavoitteidensa saavuttamiseksi niiden on otettava huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/8521 a 17 ja 18 artiklassa tarkoitetut ”ei merkittävää haittaa” -periaate ja vähimmäistason suojatoimet sekä otettava samalla huomioon Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa vahvistetut periaatteet. Komissio antaa ohjeita täsmentääkseen yhteiset säännöt ja menetelmät tässä kohdassa asetetun tavoitteen saavuttamiseksi. Komissiolle siirretään myös valta antaa 16 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä tämän asetuksen täydentämiseksi vahvistamalla luonnon monimuotoisuuden seurannan sisällyttämistä maanseurantajärjestelmiin koskevat vähimmäisvaatimukset.

__________________

1 a Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/852, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2020, kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta (EUVL L 198, 22.6.2020, s. 13).

Tarkistus 57
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 3 a alakohta (uusi)
Asetus (EU) 2018/841
4 aartikla (uusi)

3 a) Lisätään 4 a artikla seuraavasti:

”4 a artikla

Taloudellinen tuki ja oikeudenmukainen siirtymä LULUCF-sektorilla ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyviä lisätoimia varten

1. Komissio toimittaa ... [neljä kuukautta tämän asetuksen voimaantulosta] mennessä Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen, jossa arvioidaan kaikkien olemassa olevien unionin rahoitusvälineiden saatavuutta ja johdonmukaisuutta ilmastonmuutoksen hillinnän ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen lisäämiseksi LULUCF-sektorilla 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti asetettujen tavoitteiden edistämiseksi 4 artiklan 4 a kohdan mukaisesti. Komissio antaa kyseisessä kertomuksessa tarvittaessa suosituksia jäsenvaltioille siitä, miten niiden YMP:n strategiasuunnitelmia on muutettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/2115 120 artiklan mukaisesti tarvittavan ja räätälöidyn taloudellisen tuen tarjoamiseksi maan- ja metsänomistajille tai maankäyttäjille ja metsänhoitajille 4 artiklan 3 kohdan nojalla asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi 4 artiklan 4 a kohdan mukaisesti asettaen etusijalle ekosysteemilähtöisten lähestymistapojen edistämisen metsissä ja maatalousmailla sekä peltometsätaloudessa. Kyseisissä suosituksissa on otettava huomioon tarve varmistaa tällaisella taloudellisella tuella aikaansaatavien poistumien pysyvyys ja riski siitä, että kyseiset poistumat voisivat vapautua koska tahansa ilmakehään joko vahingossa tai tarkoituksellisesti.

2. Jos jäsenvaltiot käyttävät direktiivin 2003/87/EY mukaisesti EU:n päästökauppajärjestelmän päästöoikeuksien huutokaupasta saatuja julkisia tuloja tukeakseen toimenpiteitä, joita maan- ja metsänomistajat tai maankäyttäjät ja metsänhoitajat toteuttavat ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi 4 artiklan 3 kohdan nojalla asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi 4 artiklan 4 a kohdan mukaisesti, etusijalle on asetettava ekosysteemilähtöisten lähestymistapojen edistäminen metsissä ja maatalousmailla. Hankkeet on valittava objektiivisten, tieteeseen perustuvien ja avointen yhteisten perusteiden ja sellaisten palkitsemiskäytäntöjen perusteella, joiden ilmasto- ja ympäristöhyödyt on tieteellisesti todistettu ja jotka johtavat hiilen kestävään ja pitkäaikaiseen sitomiseen maaperään ja biomassaan ja varmistavat samalla yhteiskunnalliset liitännäishyödyt.

3. Komissio antaa 3 kohdan soveltamista varten ohjeet, joissa vahvistetaan hankkeiden valintaa koskevat yleiset perusteet, muun muassa komission antamien, olemassa olevien ohjeiden perusteella. Komissio kuulee asetuksen (EU) 2021/1119 3 artiklassa tarkoitettua ilmastonmuutosta käsittelevää eurooppalaista tieteellistä neuvottelukuntaa sekä kansalaisyhteiskuntaa ja asiaankuuluvia sidosryhmiä ennen näiden ohjeiden antamista.

4. Komissio tekee 31 päivään joulukuuta 2022 mennessä tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksen, jolla määritetään sääntelykehys sellaisten tieteellisesti vankkojen, kestävien, luotettavien ja pysyvien hiilipoistumien sertifioimiseksi, jotka saadaan aikaan muun muassa käyttäen hiiltä sitovan viljelyn käytäntöjä, joilla varmistetaan ympäristötavoitteiden tinkimättömyys ja joissa kunnioitetaan luonnon monimuotoisuutta edistäviä ekologisia periaatteita.

5. Jäsenvaltiot arvioivat ... [kaksi vuotta tämän asetuksen voimaantulosta] mennessä ja sen jälkeen kahden vuoden välein sekä kansallisella että alueellisella tasolla sosiaaliset ja työvoimaan, mukaan lukien sukupuolten tasa-arvoon ja työoloihin, kohdistuvat vaikutukset, joita tässä asetuksessa asetetuista velvoitteista aiheutuu millä tahansa 2 artiklassa tarkoitetuista maaluokista ja sektoreista.”

Tarkistus 58
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 3 b alakohta (uusi)
Asetus (EU) 2018/841
5 artikla – 1 kohta

3 b) Korvataan 5 artiklan 1 kohta seuraavasti:

1. Kunkin jäsenvaltion on laadittava ja ylläpidettävä tilit, joista ilmenevät tarkoin päästöt ja poistumat, jotka aiheutuvat 2 artiklassa tarkoitetuista maankäyttöön liittyvistä tilinpitoluokista. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden tilit ja muiden tämän asetuksen nojalla toimitetut tiedot ovat tarkkoja, täydellisiä, johdonmukaisia, vertailtavia ja läpinäkyviä. Jäsenvaltioiden on merkittävä päästöt positiivisella merkillä (+) ja poistumat negatiivisella merkillä (-).

”1. Kunkin jäsenvaltion on laadittava ja ylläpidettävä tilit, joista ilmenevät tarkoin päästöt ja poistumat, jotka aiheutuvat 2 artiklassa tarkoitetuista maankäyttöön liittyvistä tilinpitoluokista. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden tilit ja muiden tämän asetuksen nojalla toimitetut tiedot ovat tarkkoja, täydellisiä, johdonmukaisia, julkisesti saatavilla, vertailtavia ja läpinäkyviä. Jäsenvaltioiden on merkittävä päästöt positiivisella merkillä (+) ja poistumat negatiivisella merkillä (-).”

Tarkistus 59
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 3 c alakohta (uusi)
Asetus (EU) 2018/841
5 artikla – 4 kohta

3 c) Korvataan 5 artiklan 4 kohta seuraavasti:

4. Jäsenvaltioiden on sisällytettävä tilinpitoonsa kunkin maankäyttöön liittyvän tilinpitoluokan osalta liitteessä I olevassa B jaksossa lueteltujen hiilivarastojen hiilivarannon muutokset. Jäsenvaltiot voivat jättää sisällyttämättä tilinpitoonsa hiilivarastojen hiilivarannon muutokset, jos hiilivarasto ei ole lähde. Kyseistä mahdollisuutta jättää sisällyttämättä tilinpitoon hiilivarantojen muutokset ei kuitenkaan sovelleta hoidetun metsämaan maankäyttöön liittyvän tilinpitoluokan maanpäällisen biomassan, kuolleen puuaineksen ja puutuotteiden hiilivarastojen osalta.

”4. Jäsenvaltioiden on sisällytettävä tilinpitoonsa kunkin maankäyttöön liittyvän tilinpitoluokan osalta liitteessä I olevassa B jaksossa lueteltujen hiilivarastojen hiilivarannon muutokset. Jäsenvaltiot voivat jättää sisällyttämättä tilinpitoonsa hiilivarastojen hiilivarannon muutokset, jos hiilivarasto ei ole lähde. Kyseistä mahdollisuutta jättää sisällyttämättä tilinpitoon hiilivarantojen muutokset ei kuitenkaan sovelleta hoidetun metsämaan maankäyttöön liittyvän tilinpitoluokan maanpäällisen biomassan, kivennäismaaperän ja orgaanisen maaperän hiilen, kuolleen puuaineksen ja puutuotteiden hiilivarastojen osalta.

Tarkistus 60
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 3 d alakohta (uusi)
Asetus (EU) 2018/841
5 artikla – 4 kohta – 1 a alakohta (uusi)

3 d) Lisätään 5 artiklan 4 kohtaan alakohta seuraavasti:

”Komissio antaa viimeistään vuoden kuluttua [tämän muutosasetuksen voimaantulosta] delegoidun säädöksen, jossa vahvistetaan mitattujen tietojen perusteella unionin luonnontilaisten ja vanhojen metsien pääluokkien hiilivarantojen tarkistettu arvo hoidetun metsämaan luokassa.

Komissio käyttää asiaankuuluvien luonnontilaisten ja vanhojen metsien metsätyyppien osalta loppuun saatetuista tai käynnissä olevista tutkimushankkeista saatavia tietoaineistoja ja käyttää muita unionin välineitä rahoittaakseen sellaisia metsätyyppejä koskevia hankkeita, joiden tiedoissa on puutteita. Tätä tarkoitusta varten voidaan tarvittaessa laatia Horisontti Eurooppa -puiteohjelman ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen liittyvien EU:n missioiden yhteydessä ehdotuspyyntö.”

Tarkistus 61
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 3 e alakohta (uusi)
Asetus (EU) 2018/841
5 artikla – 5 a kohta (uusi)

3 e) Lisätään 5 artiklaan kohta seuraavasti:

”5 a. Tietojen keruuta tehostetaan edelleen seuraamalla unionin laajuisesti maaperän orgaanisen hiilen määrän kehitystä ja maaperän kuntoon ja sen hiilivarastoihin vaikuttavia tekijöitä yhdenmukaisesti asiaankuuluvien komission yksiköiden suorittamien vuotuisten LUCAS-tutkimusten (maankäytön ja maapeitteen tilastollinen pinta-alatutkimus) avulla.”

Tarkistus 62
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 7 alakohta – a alakohta
Asetus (EU) 2018/841
9 artikla – otsikko

”Hiiltä varastoivat tuotteet”;

”Kestävät hiiltä varastoivat tuotteet;”

Tarkistus 63
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 7 alakohta – b alakohta
Asetus (EU) 2018/841
9 artikla – 2 kohta

”2. Komissio antaa 16 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä tämän artiklan 1 kohdan ja liitteen V muuttamiseksi lisäämällä uusia hiiltä varastoivia tuotteita, kuten puutuotteita, joilla on hiiltä sitova vaikutus, IPCC:n ohjeiden pohjalta, sellaisina kuin UNFCCC:n osapuolten konferenssi tai Pariisin sopimuksen osapuolten kokouksena toimiva osapuolikonferenssi ne on hyväksynyt, ja varmistaen ympäristötavoitteiden tinkimättömyyden.”

”2. Komissio antaa 16 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä tämän artiklan 1 kohdan ja liitteen V muuttamiseksi lisäämällä uusia puutuotteita, joilla on hiiltä sitova vaikutus, edellyttäen, että uusien luokkien menetelmät ovat tieteeseen perustuvia, läpinäkyviä, todennettavissa ja välttävät kaksinkertaista laskemista ja perustuvat IPCC:n ohjeisiin, sellaisina kuin UNFCCC:n osapuolten konferenssi tai Pariisin sopimuksen osapuolten kokouksena toimiva osapuolikonferenssi ne on hyväksynyt, ja varmistaen ympäristötavoitteiden tinkimättömyyden.

Tarkistus 64
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 7 alakohta –b a alakohta (uusi)
Asetus (EU) 2018/841
9 artikla – 2 a kohta (uusi)

b a) Lisätään kohta seuraavasti:

”2 a. Komissio antaa kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun mittausten laadun, seurantastandardien, raportointikäytäntöjen ja varmennuskeinojen osalta tieteellisesti vankkoihin vaatimuksiin ja tilinpitosääntöihin perustuvaan hiilen poistumien sertifiointiin liittyvää unionin sääntelykehystä koskeva säädös, jolla taataan ympäristötavoitteiden tinkimättömyys ja vältetään biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia, on tullut voimaan ja kun UNFCCC:n osapuolten konferenssi tai Pariisin sopimuksen osapuolten kokouksena toimiva osapuolikonferenssi on hyväksynyt uudet IPCC:n ohjeet, kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle kestävästi hankittujen pitkäikäisten biopohjaisten hiiltä sitovien tuotteiden sisällyttämiseen liittyvistä mahdollisista eduista ja kompromisseista ilmastonmuutoksen hillinnän, siihen sopeutumisen ja luonnon monimuotoisuuden suojelemisen kannalta, jos kyseisten tuotteiden hiilen sitomisen nettovaikutus on positiivinen elinkaariarvioinnin perusteella, mukaan lukien vaikutus puunkorjuun lisääntymiseen liittyvään maankäyttöön ja maankäytön muutokseen, ja jos saatavilla olevat tiedot ovat tieteeseen perustuvia, läpinäkyviä ja todennettavissa. Komission kertomuksen lisäksi voidaan antaa tarvittaessa lainsäädäntöehdotus tämän asetuksen muuttamiseksi vastaavasti varmistaen samalla ympäristötavoitteiden tinkimättömyys ja kaksinkertaisen laskennan välttäminen ja taaten, että luonnonvaroja käytetään ja kierrätetään mahdollisimman pitkään ja että ne osoitetaan arvokkaimpiin mahdollisiin tarkoituksiin jokaisessa vaiheessa. Komissio ottaa myös huomioon, että hiiltä varastoivien tuotteiden elinkaaren ei pidä aiheuttaa merkittävää haittaa muille ympäristötavoitteille asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklan mukaisesti.”

Tarkistus 65
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 9 alakohta – a a alakohta (uusi)
Asetus (EU) 2018/841
11 artikla – -1 kohta

a a) lisätään ennen 1 kohtaa uusi kohta seuraavasti:

”-1. Jos komissio havaitsee, että jäsenvaltio ei ole saavuttanut 4 artiklan 3 kohdassa asetettua vuotuista tavoitettaan kahtena peräkkäisenä vuotena, se antaa kyseiselle jäsenvaltiolle suosituksia, joissa määritetään asianmukaisia LULUCF-sektorin lisätoimenpiteitä tilanteen korjaamiseksi. Komissio asettaa tällaiset suositukset julkisesti saataville. Komissio voi tarjota kyseiselle jäsenvaltiolle myös teknistä lisätukea.

Annettaessa suosituksia ensimmäisen alakohdan mukaisesti asianomaisen jäsenvaltion on muutettava kuuden kuukauden kuluessa suositusten vastaanottamisesta asetuksen (EU) 2018/1999 3 ja 15 artiklassa tarkoitettua kansallista energia- ja ilmastosuunnitelmaansa ja pitkän aikavälin strategiaansa toteuttaakseen asianmukaisia lisätoimenpiteitä ottaen huomioon komission antamat suositukset. Nämä toimenpiteet on perusteltava asianmukaisesti.

Asianomaisen jäsenvaltion on ilmoitettava tarkistettu kansallinen energia- ja ilmastosuunnitelma ja pitkän aikavälin strategia komissiolle sekä annettava selvitys siitä, miten ehdotetulla tarkistuksella korjataan vuotuisten tavoitteiden täyttymättä jääminen ja miten komission suositukset on otettu huomioon.

Jos asianomainen jäsenvaltio ei ota komission suosituksia huomioon, komissio harkitsee tarvittaviin toimiin ryhtymistä perussopimusten mukaisesti.”

Tarkistus 66
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 9 alakohta – b alakohta
Asetus (EU) 2018/841
11 artikla – 1 kohta

1. Jäsenvaltio voi käyttää

1. Rajoittamatta -1 kohdan soveltamista jäsenvaltio voi käyttää

a) 12 artiklassa säädettyjä yleisiä joustomahdollisuuksia; ja

b) 13 ja 13 b artiklassa säädettyä, hoidettua metsämaata koskevaa joustomahdollisuutta 4 artiklassa säädetyn velvoitteen täyttämiseksi.

b) 13 artiklassa säädettyä, hoidettua metsämaata koskevaa joustomahdollisuutta ja 13 b artiklassa säädettyä mekanismia 4 artiklassa säädettyjen velvoitteiden ja tavoitteiden täyttämiseksi.

Suomi voi ensimmäisen alakohdan a ja b alakohdassa tarkoitettujen joustomahdollisuuksien lisäksi käyttää 13 a artiklan mukaisia lisäkompensaatioita.”

Tarkistus 67
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 9 alakohta – b a alakohta (uusi)
Asetus (EU) 2018/841
11 artikla – 2 kohta

b a) Korvataan 2 kohta seuraavasti:

2. Jos jäsenvaltio ei noudata asetuksen (EU) N:o 525/2013 7 artiklan 1 kohdan d a alakohdassa säädettyjä seurantavaatimuksia, direktiivin 2003/87/EY 20 artiklan nojalla nimetyn keskusvalvojan, jäljempänä ’keskusvalvoja’, on väliaikaisesti kiellettävä kyseistä jäsenvaltiota tekemästä tämän asetuksen 12 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaista siirtoa tai talletusta taikka käyttämästä tämän asetuksen 13 artiklan mukaista hoidettua metsämaata koskevaa joustomahdollisuutta.

”2. Jos jäsenvaltio ei noudata asetuksen (EU) N:o 525/2013 7 artiklan 1 kohdan d a alakohdassa säädettyjä seurantavaatimuksia, direktiivin 2003/87/EY 20 artiklan nojalla nimetyn keskusvalvojan, jäljempänä ’keskusvalvoja’, on väliaikaisesti kiellettävä kyseistä jäsenvaltiota tekemästä tämän asetuksen 12 artiklan 2 kohdan mukaista siirtoa taikka käyttämästä tämän asetuksen 13 artiklan mukaista hoidettua metsämaata koskevaa joustomahdollisuutta.”

Tarkistus 68
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 10 alakohta – -a alakohta (uusi)
Asetus (EU) 2018/841
12 artikla – 2 kohta

-a) Korvataan 2 kohta seuraavasti:

2. Jos kokonaispoistumat ylittävät jäsenvaltiossa kokonaispäästöt sen jälkeen, kun mahdolliset asetuksen (EU) 2018/842 7 artiklan mukaisesti huomioon otetut määrät on vähennetty, kyseinen jäsenvaltio voi siirtää jäljellä olevan poistumien määrän toiselle jäsenvaltiolle. Siirrettävä määrä on otettava huomioon arvioitaessa sitä, miten vastaanottava jäsenvaltio noudattaa tämän asetuksen 4 artiklan mukaista velvoitettaan.

”2. Jos kokonaispoistumat ylittävät jäsenvaltiossa kokonaispäästöt kaudella 2021–2025 tai kasvihuonekaasujen nettopoistumat ylittävät jäsenvaltiossa 4 artiklan 3 kohdassa jäsenvaltiolle asetetun vuotuisen tavoitteen, kyseinen jäsenvaltio voi siirtää jäljellä olevan poistumien määrän toiselle jäsenvaltiolle edellyttäen, että vastaanottava jäsenvaltio suorittaa maksun, joka vastaa vähintään EU:n päästökauppajärjestelmän päästöoikeuksien päätöshintojen keskihintaa sinä siirtovuonna, jona huutokauppa pidettiin yhteisessä huutokauppapaikassa. Siirrettävä määrä on otettava huomioon arvioitaessa sitä, miten vastaanottava jäsenvaltio noudattaa tämän asetuksen 4 artiklan mukaista velvoitettaan ja tavoitteitaan.

Tarkistus 69
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 10 alakohta – b alakohta
Asetus (EU) 2018/841
12 artikla – 5 kohta

”5. Jäsenvaltiot voivat käyttää 2 kohdan mukaisista siirroista saatuja tuloja ilmastonmuutoksen torjuntaan unionissa tai kolmansissa maissa, ja niiden on ilmoitettava komissiolle tällaisista toimista.

”5. Jäsenvaltiot käyttävät kaikki 2 kohdan mukaisista siirroista saadut tulot ilmastonmuutoksen hillinnän ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen toimenpiteiden rahoittamiseen LULUCF-sektorilla unionissa tai kolmansissa maissa, mukaan lukien ekosysteemiin perustuvat lähestymistavat, ottaen huomioon samalla asetuksen (EU) 2020/852 17 ja 18 artiklassa säädetyt ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen ja vähimmäistason suojatoimet. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle näiden tulojen käytöstä ja toteutetuista toimista asetuksen (EU) 2018/1999 19 artiklassa tarkoitetuissa raporteissa.

Tarkistus 70
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 11 alakohta
Asetus (EU) 2018/841
13 artikla

13 artikla

Hoidettua metsämaata koskeva joustomahdollisuus

1. Jos kaudella 2021–2025 kokonaispäästöt ylittävät kokonaispoistumat jossain jäsenvaltiossa 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa maankäyttöön liittyvissä tilinpitoluokissa, [joista on pidetty tiliä tämän asetuksen mukaisesti,] kyseinen jäsenvaltio voi käyttää tässä artiklassa säädettyä hoidettua metsämaata koskevaa joustomahdollisuutta täyttääkseen 4 artiklan 1 kohdan mukaisen velvoitteensa.

2. Jos kaudella 2021–2025 8 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun laskelman tulos on positiivinen luku, asianomainen jäsenvaltio on oikeutettu kompensoimaan laskelmien tuloksena saadut päästöt edellyttäen, että

a) jäsenvaltio on sisällyttänyt asetuksen (EU) 2018/1999 15 artiklan mukaisesti toimitettuun strategiaansa meneillään olevat tai suunnitellut erityiset toimenpiteet, joilla varmistetaan tarvittaessa metsänielujen ja -varastojen ylläpito tai lisääminen; ja

a a) jäsenvaltio noudattaa neuvoston direktiiviä 92/43/ETY* ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2009/147/EY**; ja

b) unionissa kokonaispäästöt eivät ylitä tämän asetuksen 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa maankäyttöön liittyvissä tilinpitoluokissa kokonaispoistumia kaudella 2021–2025.

Arvioidessaan, ylittävätkö kokonaispäästöt unionissa kokonaispoistumat ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitetulla tavalla, komissio varmistaa, että jäsenvaltiot välttävät kaksinkertaista laskentaa, erityisesti tämän asetuksen 12 artiklassa ja asetuksen (EU) 2018/842 7 artiklan 1 kohdassa ja 9 artiklan 2 kohdassa säädettyjä joustomahdollisuuksia käytettäessä.

3. Edellä 2 kohdassa tarkoitettu kompensaatio voi kattaa ainoastaan kyseisen jäsenvaltion metsien vertailutason perusteella päästöiksi lasketut nielut eikä se saa ylittää 50:tä prosenttia liitteessä VII kyseiselle jäsenvaltiolle kaudeksi 2021–2025 vahvistetusta korvauksen enimmäismäärästä.

4. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle näyttöä liitteen VI mukaisesti laskettujen luonnonhäiriöiden vaikutuksesta, jotta ne voisivat saada kompensaatiota metsien vertailutason perusteella päästöiksi lasketuista nieluista, muiden jäsenvaltioiden käyttämättömien kompensaatioiden kokonaismäärään asti, joka vahvistetaan liitteessä VII kaudeksi 2021–2025. Jos kompensaatiota koskeva pyyntö ylittää käytettävissä olevan käyttämättömän kompensaation määrän, kompensaatio jaetaan suhteellisesti asianomaisten jäsenvaltioiden kesken.”

4. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle näyttöä liitteen VI mukaisesti laskettujen luonnonhäiriöiden vaikutuksesta ja toimenpiteistä, joita ne aikovat toteuttaa samanlaisten vaikutusten ehkäisemiseksi tai lieventämiseksi tulevaisuudessa, jotta ne voisivat saada kompensaatiota metsien vertailutason perusteella päästöiksi lasketuista nieluista, muiden jäsenvaltioiden käyttämättömien kompensaatioiden kokonaismäärään asti, joka vahvistetaan liitteessä VII kaudeksi 2021–2025. Jos kompensaatiota koskeva pyyntö ylittää käytettävissä olevan käyttämättömän kompensaation määrän, kompensaatio jaetaan suhteellisesti asianomaisten jäsenvaltioiden kesken. Komissio asettaa jäsenvaltioiden toimittaman näytön julkisesti saataville.”;

____________________

* Neuvoston direktiivi 92/43/ETY, annettu 21 päivänä toukokuuta 1992, luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta (EYVL L 206, 22.7.1992, s. 7).

** Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/147/EY, annettu 30 päivänä marraskuuta 2009, luonnonvaraisten lintujen suojelusta, EUVL L 20, 26.1.2010, s. 7.

Tarkistukset 94 ja 98
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 13 alakohta
Asetus (EU) 2018/841
13 b artikla

13 b artikla

Maankäytön joustomekanismi vuosiksi 2026–2030

Luonnonhäiriöitä koskeva mekanismi vuosiksi 2026–2030

1. Asetuksen 2018/1999 40 artiklan nojalla perustettuun unionin rekisteriin perustetaan maankäytön joustomekanismi, joka vastaa enintään 178 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia, edellyttäen, että 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu unionin tavoite täyttyy. Joustomekanismi on käytettävissä 12 artiklassa säädettyjen joustomahdollisuuksien lisäksi.

1. Asetuksen (EU) 2018/1999 40 artiklan nojalla perustettuun unionin rekisteriin perustetaan mekanismi, joka vastaa enintään 178 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia, jotta voidaan ottaa huomioon luonnonhäiriöiden vaikutus, jos niitä ei ole voitu ennakoida tai estää varsinkaan sopeutumistoimilla, edellyttäen, että 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu unionin tavoite täyttyy. Mekanismi on käytettävissä 12 artiklassa säädettyjen joustomahdollisuuksien lisäksi.

2. Jos kaudella 2026–2030 jäsenvaltion alueella ja kaikissa 2 artiklan 2 kohdan a–j alakohdassa tarkoitetuissa raportoinnin maankäyttöluokissa olevien kasvihuonekaasujen päästöjen ja poistumien vuotuisen summan ja vastaavan tavoitteen välinen erotus on positiivinen, se otetaan huomioon ja siitä raportoidaan tämän asetuksen mukaisesti, kyseinen jäsenvaltio voi käyttää tässä artiklassa säädettyä joustoa 4 artiklan 2 kohdan mukaisen tavoitteensa saavuttamiseksi.

2. Jos kaudella 2026–2030 jäsenvaltion alueella ja kaikissa 2 artiklan 2 kohdan a–j alakohdassa tarkoitetuissa raportoinnin maankäyttöluokissa olevien kasvihuonekaasujen päästöjen ja poistumien vuotuisen summan ja vastaavan tavoitteen välinen erotus on positiivinen, se otetaan huomioon ja siitä raportoidaan tämän asetuksen mukaisesti, kyseinen jäsenvaltio voi käyttää tässä artiklassa säädettyä mekanismia 4 artiklan 2 kohdan mukaisen tavoitteensa saavuttamiseksi.

3. Jos kaudella 2026–2030 2 kohdassa tarkoitetun laskelman tulos on positiivinen, asianomainen jäsenvaltio on oikeutettu kompensoimaan laskelmien tuloksena saadut liikapäästöt edellyttäen, että

3. Jos kaudella 2026–2030 2 kohdassa tarkoitetun laskelman tulos on positiivinen, jäsenvaltio voi käyttää tässä artiklassa säädettyä mekanismia edellyttäen, että:

-a) jäsenvaltio on toimittanut komissiolle riittävästi näyttöä siitä, että positiivinen tulos on suoraan kytköksissä liitteen VI mukaisesti laskettuun luonnonhäiriöiden vaikutukseen: komissio asettaa jäsenvaltioiden toimittaman näytön julkisesti saataville ja voi hylätä jäsenvaltion toimittaman näytön, jos se pitää sitä riittämättömästi perusteltuna tai suhteettomana tarkistettuaan jäsenvaltiolta saadut tiedot;

a) jäsenvaltio on sisällyttänyt asetuksen (EU) 2018/1999 14 artiklan mukaisesti toimitettuun päivitettyyn yhdennettyyn kansalliseen energia- ja ilmastosuunnitelmaansa meneillään olevat tai suunnitellut erityiset toimenpiteet, joilla varmistetaan tarvittaessa kaikkien maanielujen ja -varastojen ylläpito tai lisääminen ja vähennetään maan herkkyyttä luonnonhäiriöille;

a) jäsenvaltio on tosiasiallisesti tarkistanut yhdennettyä kansallista energia- ja ilmastosuunnitelmaansa ja pitkän aikavälin strategiaansa 11 artiklan -1 kohdan mukaisesti ja on ottanut käyttöön uusia toimenpiteitä, joilla lisätään kaikkia maanieluja ja -varastoja luonnon monimuotoisuutta edistävällä tavalla ja vähennetään maan herkkyyttä luonnonhäiriöille ja ilmastonmuutoksen vaikutukselle;

b) jäsenvaltio on hyödyntänyt kaikkia muita joustomahdollisuuksia, jotka ovat sen käytettävissä tämän asetuksen 12 artiklan tai asetuksen (EU) 2018/842 7 artiklan 1 kohdan nojalla;

b a) jäsenvaltio noudattaa direktiivejä 92/43/ETY ja 2009/147/EY; ja

c) kaikkien unionin alueella ja kaikissa 2 artiklan 2 kohdan a–j alakohdassa tarkoitetuissa raportoinnin maankäyttöluokkiin kuuluvien kasvihuonekaasupäästöjen ja -poistumien vuotuisen summan ja unionin tavoitteen [joka on 310 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia nettopoistumia] välinen erotus unionissa on negatiivinen kaudella 2026–2030.

c) kaikkien unionin alueella ja kaikissa 2 artiklan 2 kohdan a–j alakohdassa tarkoitetuissa raportoinnin maankäyttöluokkiin kuuluvien kasvihuonekaasupäästöjen ja -poistumien vuotuisen summan ja unionin tavoitteen, joka on määritetty 4 artiklan 2 kohdassa, sen jälkeen, kun kaikkia muita 12 artiklan mukaisesti käytettävissä olevia joustomahdollisuuksia on hyödynnetty, välinen erotus unionissa on negatiivinen kaudella 2026–2030.

Arvioidessaan, ylittävätkö kokonaispäästöt unionissa ensimmäisen alakohdan c alakohdassa tarkoitetut kokonaispoistumat, komissio määrittää, sisällytetäänkö siihen 20 prosenttia nettopoistumista, joita jäsenvaltiot eivät ole tallettaneet kaudella 2021–2025, luonnonhäiriöiden vaikutuksen perusteella ja soveltamalla jäsenvaltioiden tämän artiklan 5 kohdan mukaisesti toimittamia tietoja. Komissio varmistaa tässä arvioinnissa myös, että jäsenvaltiot välttävät kaksinkertaista laskentaa erityisesti tämän asetuksen 12 artiklassa ja asetuksen (EU) 2018/842 7 artiklan 1 kohdassa säädettyjen joustomahdollisuuksien käytössä.

4. Edellä 3 kohdassa tarkoitetun kompensaation määrä voi kattaa ainoastaan tämän asetuksen liitteessä II a jäsenvaltiolle asetetun tavoitteen osalta päästöiksi lasketut nielut eikä se saa ylittää 50:tä prosenttia liitteessä VII kyseiselle jäsenvaltiolle kaudeksi 2026–2025 vahvistetusta kompensaation enimmäismäärästä.

5. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle näyttöä liitteen VI mukaisesti laskettujen luonnonhäiriöiden vaikutuksesta, jotta ne voisivat saada kompensaatiota tämän asetuksen liitteessä II a jäsenvaltiolle asetetun tavoitteen osalta päästöiksi lasketuista jäljellä olevista nieluista, muiden jäsenvaltioiden käyttämättömien kompensaatioiden kokonaismäärään asti, joka vahvistetaan liitteessä VII kaudeksi 2026–2025. Jos kompensaatiota koskeva pyyntö ylittää käytettävissä olevan käyttämättömän kompensaation määrän, kompensaatio jaetaan suhteellisesti asianomaisten jäsenvaltioiden kesken.”

5. Jos kompensaatiota koskeva pyyntö ylittää mekanismin puitteissa käytettävissä olevan 178 miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin määrän, kompensaatio jaetaan suhteellisesti asianomaisten jäsenvaltioiden kesken.

5 a. Jäsenvaltioilla on oikeus saada kompensaatiota 4 artiklan 2 kohdassa kyseisille jäsenvaltioille kaudelle 2026–2030 asetettujen tavoitteiden osalta päästöiksi lasketuista nettonieluista tai -poistumista enintään 50 miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin enimmäismäärään saakka koko unionin osalta muiden jäsenvaltioiden käyttämättömien kompensaatioiden kokonaismäärään asti, joka vahvistetaan liitteessä VII kaudeksi 2021–2025, kun on otettu huomioon tämän artiklan 3 kohta, edellyttäen, että kyseiset jäsenvaltiot

a) ovat hyödyntäneet kaikkia muita joustomahdollisuuksia, jotka ovat sen käytettävissä tämän asetuksen 12 artiklan, asetuksen (EU) 2018/842 7 artiklan 1 kohdan sekä tämän artiklan 3 kohdan nojalla;

b) ovat toimittaneet komissiolle riittävästi näyttöä ilmastonmuutoksesta aiheutuvien ekosysteemien häiriöiden vaikutuksista, jotka johtavat liiallisiin päästöihin tai nettopoistumien vähenemiseen tavalla, johon ne eivät voi vaikuttaa ja joita ei olisi voitu ennakoida tai estää, erityisesti toteuttamalla riittäviä sopeutumistoimenpiteitä, joilla varmistetaan vaikutusten kohteena olevan alueen kyky sietää ilmastonmuutosta. Komissio asettaa jäsenvaltioiden toimittaman näytön julkisesti saataville ja voi hylätä jäsenvaltion toimittaman näytön, jos se pitää sitä riittämättömästi perusteltuna tai suhteettomana tarkistettuaan jäsenvaltiolta saadut tiedot;

c) ovat sisällyttäneet asetuksen (EU) 2018/1999 14 artiklan mukaisesti toimitettuun päivitettyyn yhdennettyyn kansalliseen energia- ja ilmastosuunnitelmaansa erityiset toimenpiteet, joilla varmistetaan tarvittaessa kaikkien maanielujen ja -varastojen ylläpito tai lisääminen ja vähennetään maan alttiutta ilmastonmuutoksesta aiheutuville ekosysteemien häiriöille; ja

d) kaikkien unionin alueella ja kaikissa 2 artiklan 2 kohdan a–j alakohdassa tarkoitetuissa raportoinnin maankäyttöluokkiin kuuluvien kasvihuonekaasupäästöjen ja -poistumien vuotuisen summan ja unionin tavoitteen, joka on määritetty 4 artiklan 2 kohdassa, sen jälkeen, kun kaikkia muita 12 artiklan mukaisesti käytettävissä olevia joustomahdollisuuksia on hyödynnetty, välinen erotus unionissa on negatiivinen kaudella 2026–2030.

Jos kompensaatiota koskeva pyyntö ylittää käytettävissä olevan kompensaation enimmäismäärän, kompensaatio jaetaan suhteellisesti asianomaisten jäsenvaltioiden kesken.

5 b. Komissio antaa viimeistään ... päivänä ...kuuta .... [kuusi kuukautta tämän asetuksen voimaantulon jälkeen] 16 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta hyväksymällä 5 a kohdan b alakohdassa tarkoitetun menettelyn ilmastonmuutoksesta aiheutuvien ekosysteemien häiriöiden vaikutuksen arviointia varten.

Tarkistus 72
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 14 alakohta
Asetus (EU) 2018/841
13 c artikla

13 c artikla

Tavoitteiden hallinnointi

Jos jäsenvaltion tarkistetut kasvihuonekaasupäästöt ja -poistumat vuonna 2032 ylittävät kyseisen jäsenvaltion vuotuiset tavoitteet minä tahansa tiettynä vuotena kaudella 2026–2030, kun otetaan huomioon 12 ja 13 b artiklan mukaisesti käytetyt joustomahdollisuudet, sovelletaan seuraavaa toimenpidettä:

Jos komissio toteaa vuonna 2032 14 artiklan 2 kohdan mukaisesti suorittamansa perusteellisen tarkastelun tuloksena, että jäsenvaltion 4 artiklan nojalla asetetut tavoitteet ja velvollisuudet eivät täyty minä tahansa tiettynä vuotena kaudella 2026–2030, sovelletaan seuraavaa toimenpidettä:

Määrä, joka on yhtä suuri kuin kasvihuonekaasujen liikapäästöjen määrää vastaava määrä hiilidioksidiekvivalenttitonneina kerrottuna kertoimella 1,08, lisätään kyseisen jäsenvaltion seuraavana vuonna ilmoittamaan kasvihuonekaasupäästölukuun 15 artiklan nojalla hyväksyttyjen toimenpiteiden mukaisesti.”

Määrä, joka on yhtä suuri kuin kasvihuonekaasujen liikapäästöjen määrää vastaava määrä hiilidioksidiekvivalenttitonneina kerrottuna kertoimella 1,08, lisätään kyseisen jäsenvaltion seuraavana vuonna ilmoittamaan kasvihuonekaasupäästölukuun kyseisten maaluokkien osalta 15 artiklan nojalla hyväksyttyjen toimenpiteiden mukaisesti.

Jos komissio toteaa, että jäsenvaltiot eivät noudata tätä asetusta, se toteuttaa tarvittavat toimenpiteet perussopimusten mukaisesti.

Tarkistus 73
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 14 a alakohta (uusi)
Asetus (EU) 2018/841
13 dartikla (uusi)

14 a) Lisätään 13 d artikla seuraavasti:

”13 d artikla

Kansainvälinen yhteistyö

Jos jäsenvaltio päättää antaa luvan siihen, että julkiset tai yksityiset yhteisöt käyttävät LULUCF-sektorin päästöhyvityksiä kompensointiin, myös Pariisin sopimuksen 6 artiklan 2 tai 4 kohdan mukaisesti, siirrettyjen tai käytettyjen poistumien määrää ei oteta huomioon tavoitteessa, joka koskee kyseisen jäsenvaltion tämän asetuksen 4 artiklan 3 kohdassa vahvistettujen vuotuisten tavoitteiden saavuttamista.”

Tarkistus 74
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 15 alakohta
Asetus (EU) 2018/841
14 artikla – 1 kohta

”1. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle kauden 2021–2025 osalta 15 päivään maaliskuuta 2027 ja kauden 2026–2030 osalta 15 päivään maaliskuuta 2032 mennessä vaatimustenmukaisuuskertomus, joka sisältää kaikki kokonaispäästöt ja -poistumat asiaankuuluvalla kaudella jokaisen kauden 2021–2025 osalta 2 artiklan 1 kohdan a–f alakohdassa ja kauden 2026–2030 osalta 2 artiklan 2 kohdan a–j alakohdassa tarkoitetusta maankäyttöön liittyvästä tilinpitoluokasta tässä asetuksessa vahvistettuja tilinpitosääntöjä noudattaen.

Vaatimustenmukaisuuskertomukseen on sisällyttävä arviointi seuraavista:

a) kompromisseja koskevat politiikat ja toimenpiteet;

a) mahdollisia kompromisseja koskevat politiikat ja toimenpiteet sekä muut unionin ympäristötavoitteet ja -strategiat, kuten kahdeksannessa ympäristöä koskevassa toimintaohjelmassa ja EU:n biodiversiteetti- ja biotalousstrategioissa säädetyt tavoitteet ja strategiat;

a a) jäsenvaltioiden toteuttamat toimenpiteet 4 artiklan 4 a kohdan säännösten noudattamiseksi;

b) ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja siihen sopeutumisen väliset synergiat;

b) ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja siihen sopeutumisen väliset synergiat, mukaan luettuina politiikat ja toimet, joilla vähennetään maan herkkyyttä luonnonhäiriöille ja ilmastolle;

c) ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja luonnon monimuotoisuuden väliset synergiat.

Kertomuksen on sisällettävä myös tarvittaessa tiedot aikomuksesta käyttää 11 artiklassa tarkoitettuja joustomahdollisuuksia ja niihin liittyviä määriä tai tällaisten joustomahdollisuuksien ja niihin liittyvien määrien käytöstä.”

Vaatimustenmukaisuuskertomuksen on perustuttava vuotuisiin tietoaineistoihin, mukaan lukien tiedot maaperän seurantajärjestelmistä, kuten LUCAS-tutkimukset, käyttäen vähintään 30 senttimetrin syvyydestä otettavia näytteitä ja ottaen mukaan kaikki merkitykselliset muuttujat, jotka vaikuttavat maaperän mahdollisuuksiin sitoa hiiltä.”

Tarkistus 75
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 16 a alakohta (uusi)
Asetus (EU) 2018/841
15 aartikla (uusi)

(16 a) Lisätään 15 a artikla seuraavasti:

”15 a artikla

Oikeussuojan saatavuus

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kyseessä olevilla 2 kohdassa säädetyt edellytykset täyttävillä yleisön jäsenillä on kansallisten oikeusjärjestelmien mukaisesti mahdollisuus muutoksenhakumenettelyyn tuomioistuimessa tai muussa lainsäädännöllä perustetussa riippumattomassa ja puolueettomassa elimessä asettaakseen tutkittavaksi 4–10 artiklasta johtuvien oikeudellisten velvoitteiden noudattamatta jättäminen.

2. Kyseessä olevan yleisön jäsenten katsotaan täyttävän 1 kohdassa tarkoitetut edellytykset,

a) jos asia koskee riittävästi heidän etuaan tai

b) jos kyseessä oleva yleisö vetoaa oikeuksiensa heikentymiseen ja jäsenvaltion hallintolainkäyttöä koskevassa säännöstössä tätä edellytetään ennakkoehtona.

Jäsenvaltioiden on määriteltävä, mikä muodostaa riittävän edun, johdonmukaisesti sen tavoitteen mukaisesti, että kyseessä olevalle yleisölle tarjotaan laaja oikeussuoja, ja yleisön osallistumista päätöksentekoon sekä oikeuden saatavuutta ympäristöasioissa koskevan Århusin yleissopimuksen mukaisesti.

Tältä osin tätä kohtaa sovellettaessa kaikkien ympäristönsuojelua edistävien ja kansallisen lainsäädännön vaatimukset täyttävien valtioista riippumattomien järjestöjen edun katsotaan olevan sellaista, että asia koskee sitä riittävästi.

3. Edellä olevat 1 ja 2 kohta eivät estä mahdollisuutta, että asia saatetaan hallintoviranomaisen alustavasti tutkittavaksi, eivätkä ne vaikuta vaatimukseen, jonka mukaan hallinnolliset muutoksenhakumenettelyt on saatettava loppuun ennen kuin asia saatetaan tuomioistuimessa tutkittavaksi, silloin kun kansallisessa lainsäädännössä on tällainen vaatimus. Kyseisen menettelyn on oltava oikeudenmukainen, tasapuolinen ja nopea, eikä se saa olla niin kallis, että se olisi esteenä menettelyyn osallistumiselle.

4. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että yleisön saatavilla on helposti käytettäviä käytännön tietoja mahdollisuudesta turvautua hallinnollisiin ja tuomioistuimessa tapahtuviin muutoksenhakumenettelyihin.”

Tarkistus 76
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 17 alakohta
Asetus (EU) 2018/841
16 aartikla (uusi)

17) Lisätään 16 a artikla seuraavasti:

Poistetaan.

”16 a artikla

Komiteamenettely

1. Komissiota avustaa asetuksen (EU) 2018/1999 44 artiklan 3 kohdalla perustettu ilmastonmuutoskomitea. Tämä komitea on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 182/201144 tarkoitettu komitea.

2. Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.”

__________________

44 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

Tarkistus 77
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 18 alakohta
Asetus (EU) 2018/841
17 artikla – 2 kohta

”2. Komissio toimittaa viimeistään kuuden kuukauden kuluessa […] jokaisen Pariisin sopimuksen 14 artiklan nojalla sovitun maailmanlaajuisen tilannekatsauksen jälkeen Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän asetuksen toiminnasta, mukaan lukien tarvittaessa arvio 11 artiklassa tarkoitettujen joustomahdollisuuksien vaikutuksista ja siitä, miten tämä asetus edistää vuodella 2030 asetettua unionin tavoitetta kasvihuonekaasujen vähentämisestä, sekä siitä, miten se edistää Pariisin sopimuksen tavoitteita, erityisesti sen osalta, tarvitaanko unionin lisäpolitiikkoja ja -toimenpiteitä kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämisen ja poistumien tehostamiseksi unionissa.

”2. Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle edistymisraportin vuosina 2025, 2027 ja 2032 tämän asetuksen toiminnasta ja edistyksestä 4 artiklassa asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa.

2 a. Komissio toimittaa viimeistään kuuden kuukauden kuluttua kunkin Pariisin sopimuksen 14 artiklan mukaisesti sovitun maailmanlaajuisen tilannekatsauksen jälkeen Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen siitä, miten tällä asetuksella edistetään unionin ilmastoneutraaliustavoitetta ja asetuksessa (EU) 2021/1119 asetettuja ilmastoon liittyviä välitavoitteita, Pariisin sopimuksen tavoitteita ja muita unionin ympäristötavoitteita ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja siihen liittyvien asianomaisten strategioiden ja lainsäädännön tavoitteita, mukaan lukien arviointi 11 artiklassa tarkoitettujen joustomahdollisuuksien vaikutuksista tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamiseen. Kertomuksessa arvioidaan, tarvitaanko unionin lisäpolitiikkoja ja -toimenpiteitä kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämisen ja poistumien tehostamiseksi unionissa ja unionin ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi ottaen huomioon mahdolliset tulevat parannukset metsien ja maaperien seurannassa, tiedonkeruussa ja raportointijärjestelmässä. Kertomuksessa otetaan huomioon paras saatavilla oleva ja uusin tieteellinen näyttö, mukaan lukien IPCC:n, IPBES:n ja asetuksen (EU) 2021/1119 3 artiklassa tarkoitetun ilmastonmuutosta käsittelevän eurooppalaisen tieteellisen neuvottelukunnan tuoreimmat raportit.

Kertomuksen antamisen jälkeen komissio tekee tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksia. Ehdotuksissa on erityisesti vahvistettava vuotuiset tavoitteet ja hallinto, joilla pyritään saavuttamaan 4 artiklan 4 kohdassa vahvistettu vuoden 2035 ilmastoneutraaliustavoite, unionin lisäpolitiikat ja -toimenpiteet sekä vuoden 2035 jälkeinen kehys, jolla sisällytetään asetuksen soveltamisalaan kuuluvat kasvihuonekaasupäästöt ja -poistumat muilla sektoreilla, kuten meriympäristö ja makeanveden ympäristö.”

Kyseisen kertomuksen antamisen jälkeen komissio tekee tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksia. Ehdotuksissa on erityisesti vahvistettava unionin lisäpolitiikat ja -toimenpiteet 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen vuoden 2030 jälkeisten LULUCF-tavoitteiden saavuttamiseksi sekä laajennettava tämän asetuksen soveltamisala kattamaan merten, rannikoiden ja makean veden ekosysteemien tuottamat kasvihuonekaasupäästöt ja -poistumat vankkojen tieteellisten menetelmien perusteella ja asetettava lisää näitä ekosysteemejä koskevia erillisiä nettopoistumatavoitteita.

2 b. Komissio antaa luonnon ennallistamiseen liittyvää unionin sääntelykehystä koskevan säädöksen voimaantulon jälkeen Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen, jossa arvioidaan tämän asetuksen, erityisesti 4 artiklassa asetettujen velvoitteiden ja tavoitteiden, johdonmukaisuutta mainitun säädöksen tavoitteiden kanssa. Kertomukseen voidaan tarvittaessa liittää lainsäädäntöehdotuksia tämän asetuksen muuttamiseksi.”

Tarkistus 78
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
Asetus (EU) 2018/1999
4 artikla – 1 kohta – a alakohta – i alakohta – ii alakohta

”asetuksen (EU) 2018/841 4 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaiset jäsenvaltion sitoumukset ja kasvihuonekaasujen nettopoistumia koskevat kansalliset tavoitteet sekä sen panokset, joilla pyritään saavuttamaan unionin tavoite kasvihuonekaasujen nettopäästöjen vähentämisestä nollatasolle vuoteen 2035 mennessä ja sen jälkeen negatiivisten päästöjen saavuttamisesta mainitun asetuksen 4 artiklan 4 kohdan mukaisesti;”

”asetuksen (EU) 2018/841 4 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaiset jäsenvaltion sitoumukset ja kasvihuonekaasujen nettopoistumia koskevat kansalliset tavoitteet;

Tarkistus 79
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 2 a alakohta (uusi)
Asetus (EU) 2018/1999
26 artikla – 6 kohta

2 a) Lisätään 26 artiklan 6 kohtaan alakohta seuraavasti:

”a a) muuttaa liitteessä V olevan 3 osan b ja c kohtaa niin, että lisätään maaluokkia niiden luokkien joukkoon, jotka kuuluvat suojeltavien maankäyttöyksiköiden seurantajärjestelmään ja ennallistettavien maankäyttöyksiköiden seurantajärjestelmään asiaankuuluvan unionin ympäristölainsäädännön mukaisesti.”

Tarkistus 80
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 3 alakohta – c alakohta
Asetus (EU) 2018/1999
38 artikla – 4 kohta

”Komissio määrittelee 1 kohdan mukaisesti suoritetun kattavan tarkastuksen valmistuttua täytäntöönpanosäädöksillä päästöjen kokonaismäärän kyseessä olevilta vuosilta käyttäen perusteena sellaisia kunkin jäsenvaltion korjattuja inventaariotietoja, jotka on eritelty asetuksen (EU) 2018/842 9 artiklan kannalta merkityksellisiin päästötietoihin ja tämän asetuksen liitteessä V olevan 1 osan c alakohdassa tarkoitettuihin päästötietoihin, sekä määrittelee asetuksen (EU) 2018/841 4 artiklan kannalta merkityksellisten päästöjen ja poistumien kokonaismäärän.”

”Komissio antaa 1 kohdan mukaisesti suoritetun kattavan tarkastuksen valmistuttua tämän asetuksen täydentämiseksi 43 artiklan mukaisia delegoituja säädöksiä määrittämällä päästöjen kokonaismäärän kyseessä olevilta vuosilta käyttäen perusteena sellaisia kunkin jäsenvaltion korjattuja inventaariotietoja, jotka on eritelty asetuksen (EU) 2018/842 9 artiklan kannalta merkityksellisiin päästötietoihin ja tämän asetuksen liitteessä V olevan 1 osan c alakohdassa tarkoitettuihin päästötietoihin, sekä määrittelee asetuksen (EU) 2018/841 4 artiklan kannalta merkityksellisten päästöjen ja poistumien kokonaismäärän.”

Tarkistus 81
Ehdotus asetukseksi
Liite II
Asetus (EU) 2018/841
Liite II a – taulukko

Komission teksti
4 artiklan 2 kohdan mukainen kasvihuonekaasujen nettopoistumia koskeva unionin tavoite ja jäsenvaltioiden kansalliset tavoitteet, jotka on saavutettava vuonna 2030
Jäsenvaltio	Kasvihuonekaasupäästöjen nettovähennyksen arvo tuhansina hiilidioksidiekvivalenttitonneina vuonna 2030
Belgia	-1 352
Bulgaria	-9 718
Tšekki	-1 228
Tanska	5 338
Saksa	-30 840
Viro	-2 545
Irlanti	3 728
Kreikka	-4 373
Espanja	-43 635
Ranska	-34 046
Kroatia	-5 527
Italia	-35 758
Kypros	-352
Latvia	-644
Liettua	-4 633
Luxemburg	-403
Unkari	-5 724
Malta	2
Alankomaat	4 523
Itävalta	-5 650
Puola	-38 098
Portugali	-1 358
Romania	-25 665
Slovenia	-146
Slovakia	-6 821
Suomi	-17 754
Ruotsi	-47 321
EU-27	-310 000
Tarkistus
4 artiklan 2 kohdan mukainen kasvihuonekaasujen nettopoistumia koskeva unionin tavoite ja jäsenvaltioiden kansalliset tavoitteet, jotka on saavutettava vuonna 2030
Jäsenvaltio	Kasvihuonekaasupäästöjen nettovähennyksen arvo tuhansina hiilidioksidiekvivalenttitonneina vuonna 2030
Belgia	Vähintään -1 352
Belgia	Vähintään -9 718
Tšekki	Vähintään -1 228
Tanska	Vähintään 5 338
Saksa	Vähintään -30 840
Viro	Vähintään -2 545
Irlanti	Vähintään 3 728
Kreikka	Vähintään -4 373
Espanja	Vähintään -43 635
Ranska	Vähintään -34 046
Kroatia	Vähintään -5 527
Italia	Vähintään -35 758
Kypros	Vähintään -352
Latvia	Vähintään -644
Liettua	Vähintään -4 633
Luxemburg	Vähintään -403
Unkari	Vähintään -5 724
Malta	Vähintään 2
Alankomaat	Vähintään 4 523
Itävalta	Vähintään -5 650
Puola	Vähintään -38 098
Portugali	Vähintään -1 358
Romania	Vähintään -25 665
Slovenia	Vähintään -146
Slovakia	Vähintään -6 821
Suomi	Vähintään -17 754
Ruotsi	Vähintään -47 321
EU-27	Vähintään -310 000

Tarkistus 82
Ehdotus asetukseksi
Liite III
Asetus (EU) 2018/1999
Liite V – 3 osa

Korvataan asetuksen (EU) 2018/1999 liitteessä V oleva 3 osa seuraavasti:

”Maantieteellisesti täsmälliset maan käyttötarkoituksen muuttamista koskevat tiedot kansallisia kasvihuonekaasuinventaarioita koskevien IPCC:n vuoden 2006 ohjeiden mukaisesti. Kasvihuonekaasuinventaarion toiminnan on perustuttava sähköisiin tietokantoihin ja paikkatietojärjestelmiin, ja sen on sisällettävä

”Maantieteellisesti täsmälliset maan käyttötarkoituksen muuttamista koskevat tiedot kansallisia kasvihuonekaasuinventaarioita koskevien IPCC:n vuoden 2006 ohjeiden, niiden vuoden 2013 täydennyksen ja vuoden 2019 päivityksen mukaisesti. Kasvihuonekaasuinventaarion toiminnan on perustuttava sähköisiin tietokantoihin ja paikkatietojärjestelmiin, joita varten unionin toimielimet antavat asianmukaista tukea ja apua jäsenvaltioille kerättyjen tietojen johdonmukaisuuden ja läpinäkyvyyden takaamiseksi, ja sen on sisällettävä

a) seurantajärjestelmä maankäyttöyksiköille, joissa on paljon direktiivin (EU) 2018/2001 29 artiklan 4 kohdassa määriteltyä hiiltä sitovaa maata;

b) seurantajärjestelmä suojattaville maankäyttöyksiköille, jotka määritellään maaksi, joka kuuluu yhteen tai useampaan seuraavista luokista:

– Direktiivin (EU) 2018/2001 29 artiklan 3 kohdassa määritelty biologiselta monimuotoisuudeltaan rikas maa;

– Neuvoston direktiivin 92/43/ETY1 artiklassa määritellyt yhteisön tärkeänä pitämät alueet ja erityisten suojelutoimien alueet sekä niiden ulkopuoliset maayksiköt, joihin sovelletaan mainitun direktiivin 6 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisia suojelutoimenpiteitä alueen suojelutavoitteiden saavuttamiseksi;

– Neuvoston direktiivin 92/43/ETY1 4 artiklassa määritellyt yhteisön tärkeänä pitämät alueet ja erityisten suojelutoimien alueet sekä niiden ulkopuoliset maayksiköt, joihin sovelletaan mainitun direktiivin 6 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisia suojelutoimenpiteitä alueen suojelutavoitteiden saavuttamiseksi;

– Direktiivin 92/43/ETY liitteessä IV lueteltujen lajien lisääntymis- ja levähdyspaikat, joihin sovelletaan mainitun direktiivin 12 artiklan mukaisia suojelutoimenpiteitä;

– Direktiivin 92/43/ETY liitteessä I luetellut luontotyypit ja direktiivin 92/43/ETY liitteessä II lueteltujen lajien elinympäristöt, joita esiintyy yhteisön tärkeinä pitämien alueiden tai erityisten suojelutoimien alueiden ulkopuolella ja jotka myötävaikuttavat siihen, että nämä luontotyypit ja lajit saavuttavat suotuisan suojelutason mainitun direktiivin 2 artiklan mukaisesti, tai joihin voidaan soveltaa direktiivin 2004/35/EY2 mukaisia ehkäiseviä ja korjaavia toimenpiteitä;

– Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/147/EY3 4 artiklan mukaisesti luokitellut erityiset suojelualueet ja niiden ulkopuoliset maayksiköt, joihin sovelletaan direktiivin 2009/147/EY 4 artiklan ja direktiivin 92/43/ETY 6 artiklan 2 kohdan mukaisia suojelutoimenpiteitä alueen suojelutavoitteiden saavuttamiseksi;

– Maayksiköt, joihin sovelletaan sellaisten lintujen suojelutoimenpiteitä, joiden tilan ei katsota olevan turvattu direktiivin 2009/147/EY 12 artiklan mukaisessa raportoinnissa, jotta voidaan täyttää mainitun direktiivin 4 artiklan 4 kohdan toisessa virkkeessä säädetty vaatimus, jonka mukaan on pyrittävä välttämään elinympäristöjen pilaantuminen tai huonontuminen, tai mainitun direktiivin 3 artiklan mukainen vaatimus lintulajien elinympäristöjen riittävän moninaisuuden ja laajuuden säilyttämisestä ja ylläpitämisestä;

– Muut elinympäristöt, jotka jäsenvaltio nimeää direktiivissä 92/42/ETY ja 2009/147/EY säädettyjä tarkoituksia vastaaviin tarkoituksiin;

– Maayksiköt, joihin sovelletaan toimenpiteitä, joita tarvitaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY4 4 artiklan iii kohdassa tarkoitettujen pintavesimuodostumien ekologisen tilan suojelemiseksi ja sen huonontumisen estämiseksi;

– Luonnolliset tulvatasanteet tai tulvavesiä pidättävät alueet, joita jäsenvaltiot suojelevat tulvariskien hallinnan yhteydessä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/60/EY5 mukaisesti;

– Jäsenvaltioiden määrittämät suojeltavat alueet suojeltujen alueiden tavoitteiden saavuttamiseksi;

c) seurantajärjestelmä ennastettaville maankäyttöyksiköille, jotka määritellään maaksi, joka kuuluu yhteen tai useampaan seuraavista luokista:

c) seurantajärjestelmä ennallistettaville maankäyttöyksiköille, jotka määritellään maaksi, joka kuuluu yhteen tai useampaan seuraavista luokista:

– Edellä b alakohdassa kuvatut yhteisön tärkeänä pitämät alueet, erityisten suojelutoimien alueet ja erityiset suojelualueet sekä niiden ulkopuoliset maayksiköt, joiden on todettu olevan ennallistamisen tai korvaavien toimenpiteiden tarpeessa alueen suojelutavoitteiden saavuttamiseksi;

– Direktiivin 2009/147/EY 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tai sen liitteessä I lueteltujen luonnonvaraisten lintulajien elinympäristöt, joita esiintyy erityisten suojelualueiden ulkopuolella ja joiden on todettu olevan ennallistamistoimenpiteiden tarpeessa direktiivin 2009/147/EY tarkoituksia varten;

– Direktiivin 92/43/ETY liitteessä I luetellut luontotyypit ja direktiivin 92/43/ETY liitteessä II lueteltujen lajien elinympäristöt, jotka sijaitsevat yhteisön tärkeinä pitämien alueiden tai erityisten suojelutoimien alueiden ulkopuolella ja joiden on todettu olevan ennallistamistoimenpiteiden tarpeessa direktiivin 92/43/ETY mukaisen suotuisan suojelun tason saavuttamiseksi ja/tai joiden on todettu tarvitsevan korjaavia toimenpiteitä direktiivin 2004/35/EY 6 artiklan soveltamiseksi;

– Alueet, joiden on todettu olevan ennallistamisen tarpeessa jäsenvaltiossa sovellettavan luonnon ennallistamista koskevan suunnitelman mukaisesti;

– Alueet, joiden on todettu olevan ennallistamisen tarpeessa tai joihin kohdistuu toimenpiteitä alueiden tilan huonontumisen estämiseksi jäsenvaltiossa sovellettavan luonnon ennallistamista koskevan suunnitelman mukaisesti;

– Maayksiköt, joihin sovelletaan toimenpiteitä, joita vaaditaan direktiivin 2000/60/EY 4 artiklan iii alakohdassa tarkoitettujen pintavesimuodostumien hyvän ekologisen tilan palauttamiseksi, tai toimenpiteitä, joita vaaditaan kyseisten vesimuodostumien erinomaisen ekologisen tilan palauttamiseksi, jos lainsäädännössä niin edellytetään;

– Maayksiköt, joihin sovelletaan direktiivin 2000/60/EY liitteessä VI olevan B osan vii kohdassa tarkoitettuja kosteikkojen uudelleenluomisen ja ennallistamisen toimenpiteitä;

– Alueet, jotka ovat ekosysteemien ennallistamisen tarpeessa, jotta saavutetaan ekosysteemien hyvä tila Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/8526 mukaisesti;

d) seurantajärjestelmä maankäyttöyksiköille, joihin liittyy suuri ilmastoriski:

– Alueet, joilla voidaan kompensoida luonnonhäiriöitä asetuksen (EU) 2018/841 13 b artiklan 5 kohdan mukaisesti

– Direktiivin 2007/60/EY 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut alueet.

– Jäsenvaltioiden kansallisessa sopeutumisstrategiassa määritellyt alat, joilla esiintyy suuria luonnon ja ihmisen aiheuttamia riskejä ja joihin sovelletaan ilmastoon liittyvien katastrofiriskien vähentämistoimia.

d a) järjestelmä maaperän hiilivarantojen seurantaa varten käyttäen muun muassa maankäytön ja maapeitteen tilastollisen pinta-alatutkimuksen (LUCAS) tietoaineistoja.

Kasvihuonekaasuinventaarion on mahdollistettava tietojen vaihto ja integrointi sähköisten tietokantojen ja paikkatietojärjestelmien välillä.

Kasvihuonekaasuinventaarion on mahdollistettava tietojen vaihto ja integrointi sähköisten tietokantojen ja paikkatietojärjestelmien välillä sekä niiden vertailukelpoisuus ja julkinen saatavuus.

Kauden 2021–2025 osalta ensimmäisen tason menetelmä kansallisia kasvihuonekaasuinventaarioita koskevien IPCC:n vuoden 2006 ohjeiden mukaisesti. Kun kyseessä ovat sellaisen hiilivaraston päästöt ja poistumat, jonka päästöjen tai poistumien osuus on vähintään 25–30 prosenttia lähde- tai nieluluokassa, joka on asetettu etusijalle jäsenvaltion kansallisessa inventaariojärjestelmässä, koska sitä koskevilla ennakkotiedoilla on merkittävä vaikutus tietyn maan kasvihuonekaasujen kokonaisinventaarioon päästöjen ja poistumien absoluuttisen tason, päästöjen ja poistumien suuntauksen tai maankäyttöluokissa päästöjen ja poistumien epävarmuuden osalta, ja vuodesta 2026 alkaen kaikkien hiilivaraston päästöjen ja poistumien ennakkotietojen osalta, vähintään toisen tason menetelmä kansallisten kasvihuonekaasumäärien laskemista koskevien IPCC:n vuoden 2006 ohjeiden mukaisesti.

Kauden 2021–2025 osalta ensimmäisen tason menetelmä kansallisia kasvihuonekaasuinventaarioita koskevien IPCC:n vuoden 2006 ohjeiden, niiden vuoden 2013 täydennyksen ja vuoden 2019 päivityksen mukaisesti. Kun kyseessä ovat sellaisen hiilivaraston päästöt ja poistumat, jonka päästöjen tai poistumien osuus on vähintään 25–30 prosenttia lähde- tai nieluluokassa, joka on asetettu etusijalle jäsenvaltion kansallisessa inventaariojärjestelmässä, koska sitä koskevilla ennakkotiedoilla on merkittävä vaikutus tietyn maan kasvihuonekaasujen kokonaisinventaarioon päästöjen ja poistumien absoluuttisen tason, päästöjen ja poistumien suuntauksen tai maankäyttöluokissa päästöjen ja poistumien epävarmuuden osalta, ja vuodesta 2026 alkaen kaikkien hiilivaraston päästöjen ja poistumien ennakkotietojen osalta, vähintään toisen tason menetelmä kansallisten kasvihuonekaasumäärien laskemista koskevien IPCC:n vuoden 2006 ohjeiden, niiden vuoden 2013 täydennyksen ja vuoden 2019 päivityksen mukaisesti.

Jäsenvaltioiden on vuodesta 2026 alkaen kaikkien hiilivarastojen päästöjä ja poistumia koskevien ennakkotietojen osalta sovellettava alueilla, joilla on edellä c alakohdassa tarkoitettuja paljon hiiltä sitovia maankäyttöyksiköitä, alueilla, joilla on edellä d ja e alakohdassa tarkoitettuja suojeltavia tai ennallistettavia maankäyttöyksiköitä, ja alueilla, joilla on edellä f alakohdassa tarkoitettuja korkeille tuleville ilmastoriskeille alttiita maankäyttöyksiköitä, kolmannen tason menetelmää kansallisia kasvihuonekaasuinventaarioita koskevien IPCC:n vuoden 2006 ohjeiden, niiden vuoden 2013 täydennyksen ja vuoden 2019 päivityksen mukaisesti.”

___________________________________

1 Neuvoston direktiivi 92/43/ETY, annettu 21 päivänä toukokuuta 1992, luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta (EYVL L 206, 22.7.1992, s. 7).

2 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/35/EY, annettu 21 päivänä huhtikuuta 2004, ympäristövastuusta ympäristövahinkojen ehkäisemisen ja korjaamisen osalta (EUVL L 143, 30.4.2004, s. 56).

3 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/147/EY, annettu 30 päivänä marraskuuta 2009, luonnonvaraisten lintujen suojelusta (EUVL L 20, 26.1.2010, s. 7).

4 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY, annettu 23 päivänä lokakuuta 2000, yhteisön vesipolitiikan puitteista (EYVL L 327, 22.12.2000, s. 1).

5 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/60/EY, annettu 23 päivänä lokakuuta 2007, tulvariskien arvioinnista ja hallinnasta (EUVL L 288, 6.11.2007, s. 27).

6 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/852, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2020, kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta (EUVL L 198, 22.6.2020, s. 13).

(1)	*Merkinnällä ’cp’ hyväksyttyjen tarkistusten otsikoissa tarkoitetaan kyseisten tarkistusten vastaavaa tekstinosaa.
(2)	Asia päätettiin palauttaa asiasta vastaavaan valiokuntaan toimielinten välisiä neuvotteluja varten työjärjestyksen 59 artiklan 4 kohdan neljännen alakohdan mukaisesti (A9-0161/2022).

Päivitetty viimeksi: 27. syyskuuta 2022

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö