Euroopan parlamentin suositus 8. kesäkuuta 2022 neuvostolle ja komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle EU:n ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan jälkeen (2022/2039(INI))
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) II, III ja V osaston ja sen johdanto-osassa määrätyn velvoitteen panna täytäntöön ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja erityisesti sen 10 artiklan 1 ja 2 kohdan, 13 artiklan 2 kohdan, 14 artiklan 1 kohdan, 16 artiklan 1 kohdan, 24 artiklan 1 kohdan, 26, 36 ja 41 artiklan, 42 artiklan 2, 3, 6 ja 7 kohdan, 44, 45 ja 46 artiklan sekä pöytäkirjan N:o 10,
– ottaa huomioon neuvoston istunnossaan 21. maaliskuuta 2022 ja Eurooppa-neuvoston 25. maaliskuuta 2022 hyväksymän asiakirjan ”Turvallisuus- ja puolustusalan strateginen kompassi – Euroopan unioni, joka suojaa kansalaisiaan, arvojaan ja etujaan sekä edistää kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta”,
– ottaa huomioon 11. maaliskuuta 2022 annetun valtion- ja hallitusten johtajien Versailles’n julistuksen,
– ottaa huomioon 18. toukokuuta 2022 annetun komission ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan yhteisen tiedonannon puolustusalan investointivajeiden analyysistä ja siihen perustuvista jatkotoimista (JOIN(2022)0024),
– ottaa huomioon 17. helmikuuta 2022 antamansa päätöslauselman yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan täytäntöönpanosta – vuosittainen kertomus 2021(1),
– ottaa huomioon 17. helmikuuta 2022 antamansa päätöslauselman yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan täytäntöönpanosta – vuosittainen kertomus 2021(2),
– ottaa huomioon 15. helmikuuta 2022 annetun komission tiedonannon ”Komission panos Euroopan puolustukseen” (COM(2022)0060),
– ottaa huomioon 22. maaliskuuta 2021 annetun neuvoston päätöksen Euroopan rauhanrahaston perustamisesta ja päätöksen (YUTP) 2015/528 kumoamisesta(3),
– ottaa huomioon 16. maaliskuuta 2017 antamansa päätöslauselman yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan perustuslaillisista, oikeudellisista ja institutionaalisista vaikutuksista: Lissabonin sopimuksen antamat mahdollisuudet(4),
– ottaa huomioon 7. huhtikuuta 2022 antamansa päätöslauselman Eurooppa-neuvoston 24.–25. maaliskuuta 2022 pidetyn kokouksen päätelmistä, mukaan lukien Ukrainaa vastaan käytävän sodan viimeisin kehitys ja EU:n pakotteet Venäjälle ja niiden täytäntöönpano(5),
– ottaa huomioon 24. maaliskuuta 2022 antamansa päätöslauselman EU:n kiireellisen toimintasuunnitelman tarpeesta elintarviketurvan varmistamiseksi EU:ssa ja sen ulkopuolella Venäjän hyökättyä Ukrainaan(6),
– ottaa huomioon 1. maaliskuuta 2022 antamansa päätöslauselman Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaa vastaan(7),
– ottaa huomioon parlamentin johdon 16. ja 24. helmikuuta 2022 antamat lausunnot Ukrainasta,
– ottaa huomioon toukokuussa 2022 annetun Euroopan tulevaisuutta käsittelevän konferenssin loppuraportin,
– ottaa huomioon Brysselissä 14. kesäkuuta 2021 pidettyyn Pohjois-Atlantin neuvoston kokoukseen osallistuneiden valtion- ja hallitusten päämiesten antaman Brysselin huippukokouksen julkilausuman,
– ottaa huomioon Naton pääsihteerin nimittämän mietintäryhmän 25. marraskuuta 2020 julkaiseman analyysin ja suositukset ”Nato 2030: United for a New Era”,
– ottaa huomioon 2. maaliskuuta 2022 annetun YK:n yleiskokouksen päätöslauselman Ukrainaa vastaan tehdystä hyökkäyksestä, 24. maaliskuuta 2022 annetun päätöslauselman Ukrainaa vastaan tehdyn hyökkäyksen humanitaarisista seurauksista ja 7. huhtikuuta 2022 annetun päätöslauselman Venäjän federaation ihmisoikeusneuvoston jäsenyysoikeuksien keskeyttämisestä,
– ottaa huomioon Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Ukrainan välisen assosiaatiosopimuksen(8), johon sisältyy pitkälle menevä ja laaja-alainen vapaakauppasopimus ja joka tuli voimaan 1. syyskuuta 2017,
– ottaa huomioon neuvoston hyväksymät päätökset EU:n Venäjään kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä sen Ukrainassa käymän sodan vuoksi,
– ottaa huomioon kauppa- ja yhteistyösopimuksen Euroopan unionin ja Euroopan atomienergiayhteisön sekä Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan välillä(9) (EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan välinen kauppa- ja yhteistyösopimus),
– ottaa huomioon työjärjestyksen 118 artiklan,
– ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön (A9-0164/2022),
A. toteaa, että Venäjän federaation ilman edeltävää provokaatiota toteuttama ja perusteeton sotilaallinen hyökkäys Ukrainaa vastaan Venäjän Georgiaan vuonna 2008 tekemän hyökkäyksen ja sen harjoittamien muiden maailmanlaajuisten aggressiivisten toimien jälkeen on räikeästi kansainvälisen oikeuden, YK:n peruskirjan sekä vuoden 1975 Helsingin päätösasiakirjan, vuoden 1994 Budapestin muistion ja 21. marraskuuta 1990 allekirjoitetun uutta Eurooppaa koskevan Pariisin peruskirjan periaatteiden vastainen ja heikentää vakavasti Euroopan ja koko maailman turvallisuutta ja vakautta;
B. ottaa huomioon, että Venäjän federaatio ei noudattanut Kansainvälisen tuomioistuimen 16. maaliskuuta 2022 antamaa määräystä, jossa Venäjää kehotettiin yksiselitteisesti keskeyttämään välittömästi sotilasoperaationsa ja varmistamaan, että sen mahdollisesti johtamat tai tukemat sotilaalliset tai laittomat aseistetut yksiköt sekä järjestöt ja henkilöt, jotka saattavat olla sen valvonnan tai ohjauksen alaisia, eivät toteuta toimia sotilasoperaatioiden edistämiseksi;
C. ottaa huomioon, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan on hyökkäys itse eurooppalaista rauhanjärjestystä vastaan ja uhkaa siten perustaa, jolle unionin ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikka on rakennettu; toteaa, että koska Venäjä pyrkii sitkeästi luomaan epävakautta unionin naapurimaissa ja maailmanlaajuisesti sekä heikentämään ja muuttamaan Euroopan turvallisuusrakenteita väkisin, unionin on lisättävä merkittävästi ja päättäväisesti ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkansa yhtenäisyyttä ja tehokkuutta;
D. toteaa, että tuhansia ukrainalaisia on menettänyt henkensä sodassa, jonka Venäjän federaatio on käynyt Ukrainaa vastaan vuodesta 2014 lähtien; toteaa, että tuhannet ovat haavoittuneet ja yli kymmenen miljoonaa ihmistä on joutunut lähtemään kodeistaan tai on paennut naapurimaihin;
E. toteaa, että Venäjän asevoimat pommittavat tarkoituksellisesti ja erotuksetta siviili‑infrastruktuuria, myös asuintaloja ja pommisuojia, päiväkoteja, kouluja, sairaaloita, hätä- ja hoitolaitoksia sekä rautatie- ja linja-autoasemia;
F. ottaa huomioon, että YK:n ihmisoikeusvaltuutetun mukaan nämä hyökkäykset aiheuttavat suunnatonta inhimillistä kärsimystä ja ovat sotarikoksia ja rikoksia ihmisyyttä vastaan; ottaa huomioon, että siviilien kiduttaminen ja murhaaminen sekä naisiin ja lapsiin kohdistuva ihmiskauppa, seksuaalinen väkivalta, riisto, raiskaukset ja hyväksikäyttö, joista saadaan yhä enemmän tietoja, ovat hirvittäviä sotarikoksia, jotka on tutkittava ja dokumentoitava pikaisesti, jotta rikoksentekijät voidaan saattaa oikeuteen; toteaa, että Butšassa tehtyjä rikoksia koskeva kansainvälinen tutkinta on käynnissä; katsoo, että Venäjän hyökkäys Ukrainaa vastaan voi olla kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussäännön 8 a artiklassa määritelty hyökkäysrikos ja että Venäjän armeijan ja sen puolesta toimivien tahojen tekemät hirmuteot täyttävät vuonna 1948 tehtyyn YK:n yleissopimukseen sisältyvän joukkotuhonnan määritelmän; toteaa, että päätöksentekijät ja rikoksentekijät on saatettava kansainväliseen rikosoikeuteen;
G. ottaa huomioon, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan toi sodan takaisin Eurooppaan ja meidän eurooppalaisten Euroopan unionissa on nyt koottava kaikki määrätietoisuutemme ja päättäväisyytemme suojellaksemme ja puolustaaksemme unionia sekä sen arvoja ja periaatteita, mukaan lukien alueellisen koskemattomuuden periaate, kansallinen itsemääräämisoikeus ja sääntöihin perustuva kansainvälinen järjestys;
H. ottaa huomioon, että koska Venäjän Georgiaa vuonna 2008 ja Ukrainaa vuonna 2014 vastaan tehtyihin hyökkäyksiin ei vastattu asianmukaisesti, Venäjä on jatkanut aggressiivista sotilaallista ja poliittista kampanjointiaan, myös käynnistämällä täysimääräisen hyökkäyksen Ukrainaa vastaan, ja heikentänyt näin sääntöihin perustuvaa kansainvälistä järjestystä ja vakautta Euroopassa ja muualla;
I. toteaa, että vapaan maailman strategisena tavoitteena on auttaa Ukrainaa, jotta se voi lopulta voittaa hyökkääjävaltio Venäjän ja saada kansainvälisesti tunnustetun alueensa uudelleen hallintaansa;
J. ottaa huomioon, että Venäjän federaation hyökkäyssota Ukrainaa vastaan ja sen hyökkäys Euroopan rauhanjärjestystä vastaan tapahtuvat tilanteessa, jossa Venäjän kansalaisyhteiskuntaan ja poliittiseen oppositioon kohdistuvat ankarat sortotoimet, joilla pyritään varmistamaan yhä totalitaarisemman hallinnon selviytyminen;
K. katsoo, että Euroopan puolustaminen on ennen kaikkea kaikkien eurooppalaisten demokratioiden velvollisuus; katsoo, että tähän velvoitteeseen on vastattava myös riittävillä taloudellisilla ja sotilaallisilla voimavaratavoitteilla; ottaa huomioon, että unioni on päättänyt vakaasti tehdä oman osuutensa torjuakseen Venäjän federaation pyrkimykset tuhota kansainvälisen turvallisuuden ja vakauden perusta, myös tiiviissä yhteistyössä Naton kanssa, joka on jäsentensä yhteisen puolustuksen kulmakivi; ottaa huomioon, että Suomi ja Ruotsi jättivät virallisesti 18. toukokuuta 2022 Natoon liittymistä koskevat hakemuksensa; pitää tärkeänä, että kaikki Nato-liittolaiset ratifioivat nopeasti Suomen ja Ruotsin liittymispöytäkirjat; ottaa huomioon, että Turkki suhtautui vastahakoisesti Suomen ja Ruotsin hakemuksiin liittyä Natoon; ottaa huomioon, että SEU 42 artiklan 7 kohta on edelleen tärkeä osa Euroopan turvallisuusrakennetta ja tarjoaa tukea ja suojaa kaikille EU:n jäsenvaltioille; toteaa, että parlamentti on ilmaissut vilpittömän kiitollisuutensa Yhdysvaltojen jälleen tarjoamasta avusta ja yhteistyöstä Euroopan alueellisen puolustuksen suojelussa ja tarjoamisessa;
L. ottaa huomioon, että Ukrainalla on YK:n peruskirjan 51 artiklan mukainen perusoikeus puolustaa itseään; toteaa, että parlamentti antaa ukrainalaisille tunnustusta heidän rohkeudestaan puolustaa maataan sekä yhteisiä vapauden ja demokratian arvoja ja että parlamentti ei hylkää heitä;
M. ottaa huomioon, että parlamentti kehotti Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaa vastaan 1. maaliskuuta 2022 antamassaan päätöslauselmassa EU:n toimielimiä pyrkimään siihen, että Ukrainalle myönnetään EU:n ehdokasvaltion asema ja jatkamaan tällä välin työtä maan integroimiseksi EU:n sisämarkkinoihin EU:n ja Ukrainan assosiaatiosopimuksen mukaisesti;
N. ottaa huomioon, että Ukrainassa toteutettavan Euroopan unionin neuvontaoperaation (EUAM) uudistetun toimeksiannon mukaisesti operaatio varmistaa tiiviin yhteistyön Kansainvälisen rikostuomioistuimen, unionin Eurojust-viraston ja niiden jäsenvaltioiden kanssa, jotka toteuttavat toimia, joilla tuetaan suoraan kansainvälisten rikosten tutkintaa ja syytteeseenpanoa Ukrainassa;
O. katsoo, että Euroopan parlamentin olisi käynnistettävä perusteellinen analyysi syistä, joiden vuoksi unioni, sen jäsenvaltiot ja sen kansainvälisen yhteisön samanmieliset kumppanit eivät onnistuneet estämään Venäjän Ukrainaan kohdistamaa hyökkäyssotaa, joka rikkoo YK:n peruskirjaa ja on siten hyökkäys Euroopan rauhan ja turvallisuuden järjestyksen ytimeen, sen arvoihin ja vaurauteen sekä sen demokraattiseen perustaan, ja ottaa huomioon kokemukset, joita on saatu aikaisemmista virheistä poliittisissa suhteissa Venäjään, alkaen siitä, että 12. elokuuta 2008 tehdyn EU:n välittämän tulitaukosopimuksen täysimääräistä täytäntöönpanoa ei ole saatu varmistettua, ja katsoo myös, että olisi tutkittava tapaukset, joissa on rikottu vuodesta 2014 lähtien määrättyjä pakotteita;
P. ottaa huomioon, että neuvosto tunnusti strategisessa kompassissa, että koko Länsi‑Balkanin turvallisuus ja vakaus ei ole vieläkään itsestään selvä asia ja että on olemassa vaara, että Euroopan turvallisuustilanteen nykyisestä heikkenemisestä voi aiheutua heijastusvaikutuksia;
Q. toteaa, että on kiireellisesti lisättävä valmiutta selviytyä paremmin kaikista tulevista kriiseistä, erityisesti humanitaarisista kriiseistä ja turvallisuuskriiseistä; katsoo, että unionin on hyödynnettävä kaikkia käytettävissään olevia välineitä ja painotettava oikea‑aikaista toimintaa, jotta voidaan suojella unionia ja sen kansalaisia, arvoja ja etuja sekä edistää kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta; katsoo, että unionin on tehtävä yhteistyötä liittolaistensa kanssa;
R. ottaa huomioon, että aseelliset konfliktit vaikuttavat suhteettomasti naisiin, tyttöihin ja haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin; toteaa, että naisten ja tyttöjen rakentava osallistuminen konfliktinehkäisyyn ja -ratkaisuun ja jälleenrakentamiseen lisää rauhan kestävyyttä; ottaa huomioon, että EU:n toimielimet ovat sitoutuneet sukupuolten tasa‑arvon valtavirtaistamiseen sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskevassa kolmannessa toimintasuunnitelmassa, joka kattaa kaikki yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) ja yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) alat;
S. katsoo, että Euroopan parlamentin aktiivinen rooli sekä poliittinen tuki ja demokraattinen valvonta unionin puolustuspolitiikan määrittelemisessä ja yhteisen puolustuksen luomisessa vahvistaisi ja tehostaisi unionin edustuksellista ja demokraattista perustaa;
T. ottaa huomioon, että unionin toiminta perustuu edustukselliseen demokratiaan ja että kansalaiset ovat suoraan edustettuina unionin tasolla Euroopan parlamentissa;
U. toteaa, että kunkin EU:n toimielimen olisi käytettävä täysimääräisesti sille perussopimuksissa annettua toimivaltaa niissä määrättyjen menettelyjen, edellytysten ja tavoitteiden mukaisesti; toteaa, että toimielinten olisi tehtävä vilpitöntä keskinäistä yhteistyötä;
V. ottaa huomioon, että unionin toimivalta YUTP:n alalla käsittää kaikki ulkopolitiikan osa-alueet ja kaikki unionin turvallisuuteen liittyvät kysymykset, muun muassa asteittain määriteltävän yhteisen puolustuspolitiikan, joka voi johtaa yhteiseen puolustukseen, kun Eurooppa-neuvosto yksimielisesti niin päättää SEU 24 artiklan ja 42 artiklan 2 kohdan mukaisesti;
W. ottaa huomioon, että Euroopan parlamentin erityisasema unionin ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa määritellään perussopimuksissa;
X. katsoo, että parlamentin olisi yhdessä neuvoston kanssa hoidettava talousarviotehtävää tällä alalla SEU 41 artiklan mukaisesti ja sen olisi toimittava SEU 36 artiklan mukaisesti poliittisessa kuulemistehtävässä;
Y. ottaa huomioon, että pantaessa täytäntöön Eurooppa-neuvoston ja neuvoston ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan päätöksiä Euroopan unionin toimeenpanevaan elimeen kuuluvat unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja, neuvosto, poliittisten ja turvallisuusasioiden komitea sekä sen alaisuudessa toimivat virastot; ottaa huomioon, että SEU 24 artiklan mukaisesti ”jäsenvaltiot tukevat aktiivisesti ja varauksettomasti unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa uskollisuuden ja keskinäisen yhteisvastuullisuuden hengessä” ja ”pidättyvät kaikista toimista, jotka ovat unionin etujen vastaisia tai jotka ovat omiaan haittaamaan sen tehokkuutta yhtenäisenä voimana kansainvälisissä suhteissa”;
Z. ottaa huomioon, että Euroopan parlamentti on ainoa toimielin, joka voi laillisesti harjoittaa toimeenpanovallan poliittista valvontaa unionin tasolla
AA. katsoo, että jäsenvaltioiden keskinäisen puolustusyhteistyön syventämiseen unionin tasolla olisi liityttävä sekä Euroopan parlamentin että kansallisten parlamenttien harjoittaman valvonnan tehostaminen;
AB. ottaa huomioon, että komission varapuheenjohtaja / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja tarvittaessa yhdessä komission kanssa toimittaa parlamentille yksityiskohtaiset näkemyksensä jäljempänä esitettävistä suosituksista, erityisesti silloin, kun suositukset liittyvät parlamentin unionin ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa koskevaan talousarviotehtävään ja poliittista valvontaa koskevaan tehtävään;
AC. katsoo, että yhteistyössä, jota jäsenvaltiot ja kumppanit tekevät SEU42 artiklan 2 kohdan, 45 artiklan ja 46 artiklan nojalla, olisi sovellettava perussopimuksissa vahvistettuja oikeudellista identiteettiä, erioikeuksia ja vapauksia;
AD. toteaa, että unioni pyrkii edistämään rauhanomaisia ja osallistavia yhteiskuntia kestävän kehityksen tukemiseksi, takaa kaikille oikeussuojan saatavuuden ja rakentaa tehokkaita, vastuullisia ja osallistavia instituutioita kaikilla tasoilla;
AE. ottaa huomioon, että unionin on pyrittävä liittolaistensa kanssa ylläpitämään rauhan ja turvallisuuden järjestystä, joka tarjoaa mantereelle ja sen kansalaisille ansaitun rauhan ja turvallisuuden; ottaa huomioon, että Ukrainan sota on paljastanut nykyisten maailmanlaajuisten turvallisuusrakenteiden puutteet;
AF. ottaa huomioon, että Venäjän vihamielisten toimien monitahoisen luonteen vuoksi on tärkeää pohtia vapaan Euroopan puolustusta kokonaisvaltaisesti ja suunnitella se siten, että siihen sisältyvät kaikki kriittiset alat puolustuksesta kansainväliseen yhteistyöhön, tiedotusvälineisiin ja kriittiseen siviili-infrastruktuuriin, teknologiaan, toimitusketjuihin ja energiaan;
AG. ottaa huomioon, että unionin alueelliseen turvallisuuteen kohdistuu nyt suorin uhka sitten toisen maailmansodan päättymisen; toteaa, että nykyinen kriisi on osoittanut EU:n talousarviota koskevan keskusteluun tarpeen, erityisesti kun otetaan huomioon meneillään oleva keskustelu siitä, millaisia sotilastarvikkeita tai sotilaallista tukea unioni voi tarjota;
AH. katsoo, että disinformaatiota ja propagandaa on torjuttava kiireellisesti oikeudellisin ja teknisin keinoin erityisesti EU:n ehdokasmaissa ja mahdollisissa ehdokasmaissa Länsi-Balkanilla ja itäisen kumppanuuden maissa;
AI. ottaa huomioon, että neuvosto hyväksyi strategisen kompassin maaliskuussa 2022; ottaa huomioon, että strategisen kompassin tarkoituksena on antaa unionille välineet toimia tehokkaana turvallisuuden tarjoajana vihamielisessä ympäristössä ja vakuuttavampana rauhaa ja inhimillistä turvallisuutta edistävänä maailmanlaajuisena toimijana;
AJ. katsoo, että kaikkia EU:n aloitteita, joilla pyritään vahvistamaan Euroopan puolustusta, olisi päivitettävä säännöllisesti strategisen kompassin tulosten ja uhka-analyysin tulevien tarkistusten mukaisesti;
AK. katsoo, että täydentäviä varoja, jotka on myönnetty tavoitteeseen käyttää puolustusmenoihin vähintään 2 prosenttia BKT:stä olisi käytettävä koordinoidusti ja yhteistyössä hyödyntämällä täysimääräisesti EU:n puolustusalan välineitä voimavarojen puutteiden korjaamiseksi ja Euroopan puolustuksen vahvistamiseksi;
AL. ottaa huomioon, että EU:n yhteisten puolustusvoimavarojen, erityisesti pysyvän rakenteellisen yhteistyön (PRY) ja Euroopan puolustusrahaston, kehittämistoimien täysimääräinen hyödyntäminen auttaa lisäämään sekä Nato-liittolaisten että jäsenvaltioiden turvallisuutta;
AM. katsoo, että jäsenvaltioiden olisi vältettävä koordinoimattomia toimia, jotka voisivat pahentaa entisestään unionin puolustusalan teollisen ja teknologisen perustan pirstaloitumista ja päällekkäisyyttä, ja toteaa, että ne käyttävät näin verorahoja paremmin;
AN. ottaa huomioon, että pakotteiden täytäntöönpano on edelleen yksi keskeisistä osista EU:n välineistössä, jolla vastustetaan Venäjän sotaa Ukrainaa vastaan, ja että siksi EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla on tarjottava kaikki keinot pakotteiden täysimääräisen täytäntöönpanon varmistamiseksi; ottaa huomioon, että neuvosto on toiminut nopeasti ja yhtenäisesti ja on tähän mennessä hyväksynyt viisi pakotepakettia Venäjää vastaan sen Ukrainaa vastaan käymän sodan vuoksi, mukaan lukien yksittäiset pakotteet, kuten varojen jäädyttäminen ja matkustusrajoitukset, rahoitus-, kauppa-, energia-, liikenne-, teknologia- ja puolustusalaa koskevat talouspakotteet, rajoitukset tiedotusvälineille, diplomaattiset toimet, rajoitukset taloussuhteissa Krimiin ja Sevastopoliin ja Donetskin ja Luhanskin alueiden osiin, jotka eivät ole hallituksen valvomia, sekä taloudellista yhteistyötä koskevat toimenpiteet;
AO. ottaa huomioon, että Venäjän hyökkäyksellä Ukrainaa vastaan on toissijaisia seurauksia, jotka vaikuttavat makrotasolla kansainvälisiin suhteisiin, maailmanlaajuisiin liittoutumiin, teolliseen tuotantoon ja toimitusketjuihin, joten ne vaikuttavat elintarviketurvaan ja ihmisten toimeentuloon;
AP. ottaa huomioon, että Kiinan kansantasavalta osoittaa julkilausumillaan ja toimillaan tukea ja myötätuntoa Venäjän asemalle, edistää Venäjän narratiivia ja ilmeisiä valheita sekä osoittaa haluttomuutta tukea täysin Ukrainan suvereniteettia ja alueellista koskemattomuutta;
AQ. ottaa huomioon, että Eurooppa-neuvosto ja neuvosto laativat ja toteuttavat yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan yksimielisesti, jollei perussopimuksissa määrätä poikkeuksista, kuten SEU:n 24 artiklassa;
AR. ottaa huomioon, että koska Euroopan parlamentti edustaa EU:n kansalaisia suoraan unionin tasolla, sillä on ainutlaatuinen rooli EU:n toimielimissä ja se on keskeisessä asemassa sen varmistamisessa, että EU:n päätöksenteko, myös ulkopolitiikan alalla, vastaa kansalaisten toiveita, kuten Euroopan tulevaisuuskonferenssin loppuraportissa todettiin;
1. suosittaa neuvostolle ja komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, että
a)
tuetaan edelleen Ukrainan alueellista riippumattomuutta, itsemääräämisoikeutta sekä itsenäisyyttä maan kansainvälisesti tunnustettujen rajojen sisällä; annetaan Ukrainalle kaikkea tarvittavaa aineellista, sotilaallista, taloudellista ja humanitaarista apua ja valmistaudutaan edistämään mahdollisimman paljon maan jälleenrakentamista sodan jälkeen, koska demokratia ja vapaus ovat riippuvaisia vauraudesta ja taloudellisesta vakaudesta; perustetaan oikeudellinen väline, jonka avulla olisi mahdollista takavarikoida Venäjän jäädytetyt pääomat ja varat ja käyttää niitä korvauksiin ja Ukrainan jälleenrakentamiseen,
b)
hyödynnetään Ukrainan vastaisen sodan alussa osoitettua päättäväisyyttä ja yhtenäisyyttä ja saavutetaan kiireellisesti yhteinen tavoitetaso; edetään aidosti ulkopolitiikassa ja puolustusyhteistyössä unionin tasolla, kuten Versailles’n julistuksessa ja 24. ja 25. maaliskuuta 2022 annetuissa neuvoston päätelmissä esitetään,
c)
sovitaan, että korkea edustaja / varapuheenjohtaja on läsnä viran puolesta EU:n jäsenvaltioiden käynnistämissä tai johtamissa neuvottelukokoonpanoissa,
d)
otetaan käyttöön määräenemmistöpäätökset perussopimuksessa jo vahvistetuilla ulkopolitiikan aloilla, esimerkiksi EU:n henkilökohtaisten pakotejärjestelmien hyväksyminen, ja pyritään laajentamaan määräenemmistöpäätökset ulkopolitiikan alaan neuvostossa EU:n ulkopolitiikan tehostamiseksi,
e)
varmistetaan, että jäsenvaltiot noudattavat perussopimusten periaatteita, erityisesti SEU 24 artiklaa, jossa todetaan, että ”jäsenvaltiot tukevat aktiivisesti ja varauksettomasti unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa uskollisuuden ja keskinäisen yhteisvastuullisuuden hengessä”,
f)
edetään nopeasti puolustusliiton perustamisessa ja asetetaan kunnianhimoisemmat lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin tavoitteet toteuttamalla strategisessa kompassissa vahvistettuja konkreettisia toimia, jotka toimisivat lähtökohtana yhteisen EU:n SEU 42 artiklan 2 kohdan mukaisesti,
g)
tiivistetään yhteistyötä samanmielisten kumppaneiden kanssa eri puolilla maailmaa, erityisesti transatlanttisten Nato-liittolaisten kanssa, jotta voidaan ylläpitää lujinta mahdollista yhtenäisyyttä sääntöihin perustuvan kansainvälisen järjestyksen puolustamiseksi ja siten edistää ja puolustaa rauhaa, demokraattisia periaatteita ja ihmisoikeuksien kunnioittamista ja varmistaa, että taloudellisia riippuvuuksia ei aseteta ihmisoikeuksien ja EU:n edustamien arvojen puolustamisen edelle; korostetaan erityisesti tällaista yhteistyötä globaalin etelän maiden kanssa ja hyödynnetään kehitysyhteistyötä ja Global Gateway -strategiaa tämän tavoitteen saavuttamiseksi; korostetaan, että elintarviketurvaa koskevissa kysymyksissä tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä,
h)
perustetaan säännöllisesti kokoontuva EU:n puolustusministerineuvosto,
i)
tehdään unionin strategisesta riippumattomuudesta yleinen tavoite kaikilla aloilla sekä unionin ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan ja ulkoisen toiminnan perustavanlaatuinen ja kokonaisvaltainen menettelytapa, jotta unioni voi toimia tarvittaessa yksin ja mahdollisuuksien mukaan kumppaneiden kanssa ja jotta se voi siten toimia tärkeässä roolissa kansainvälisellä näyttämöllä; luodaan välineitä taloudellisen pakottamisen vastustamiseksi ja saavutetaan mahdollisimman pian elintarvikeomavaraisuus ja täydellinen energian toimitusvarmuus energiariippuvuuden vähentämiseksi; varmistetaan lisäksi, että toimitusketjuja monipuolistetaan, jotta voidaan torjua strategisia raaka-aineriippuvuuksia; varmistetaan tässä yhteydessä, että myös investointi- ja kauppapolitiikassa noudatetaan vastavuoroisuutta,
j)
tehdään yhteistyötä liittolaisten ja kumppanien kanssa Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen toissijaisiin seurauksiin puuttumiseksi, mukaan lukien elintarviketurva EU:n ulkopuolisissa maissa, erityisesti unionin naapurimaissa,
k)
torjutaan propagandaa ja disinformaatiokampanjoita unionissa ja sen naapurustossa sekä tehostetaan yhteistyötä EU:n ehdokasvaltioissa ja mahdollisissa ehdokasvaltioissa sekä kaikkialla maailmassa olevien kumppaneiden kanssa muun muassa luomalla pikaisesti tarvittavat oikeudelliset ja tekniset valmiudet tätä varten, jotta voidaan torjua ulkomaista vihamielistä vaikuttamista, jota esimerkiksi Venäjä harjoitti ennen Ukrainan vastaista hyökkäyssotaa ja sen aikana; vahvistetaan Euroopan ulkosuhdehallinnon East StratCom -työryhmän valmiuksia; omaksutaan ennakoiva, monikielinen ja strateginen viestintäpolitiikka,
Strategisen kompassin hyväksymisen jatkotoimet
l)
otetaan huomioon Euroopan rauhanrahaston käytöstä saadut kokemukset, jotta voidaan tukea Ukrainaa, parantaa sen toimintavalmiuksia ja hyödyntää logistisen tuen välitysjärjestelmää, joka otettiin ensimmäisen kerran käyttöön Ukrainan kriisin aikana; harkitaan Euroopan rauhanrahaston rahoituksen lisäämistä varainhoitokauden 2021–2027 jäljellä olevaksi ajaksi, pohditaan tapoja vahvistaa EU:n assosioituneiden kumppaneiden turvallisuutta ja kriisinkestävyyttä hyödyntämällä strategisen kompassin tarjoamia mahdollisuuksia ja lisäämällä tukea Georgialle ja Moldovalle Euroopan rauhanrahaston puitteissa;
m)
käynnistetään pikaisesti keskustelu sellaisen talousarvion ulkopuolisen rahoitusjärjestelyn perustamisesta, joka koskisi koko EU:n tason sotilaallisten voimavarojen elinkaarta yhteistyössä toteutettavasta tutkimuksesta ja kehityksestä ja yhteishankinnoista yhteiseen ylläpitoon, harjoituksiin ja toimitusvarmuuteen,
n)
tehostetaan ja parannetaan merkittävästi tiedustelutietojen jakamista ja tiedusteluyhteistyötä jäsenvaltioiden kesken, myös unionin tasolla, ja samanmielisten kumppanien kanssa; parannetaan EU:n tiedusteluanalyysikeskuksen ja Euroopan unionin sotilasesikunnan tiedusteluista vastaavan osaston taloudellisia ja teknisiä resursseja ja valmiuksia; toteutetaan uhka-analyysin järjestelmällinen, säännöllinen ja tiheästi tapahtuva päivittäminen, johon strategisessa kompassissa on sitouduttu; korostetaan, että uhka-analyysin olisi vahvistettava unionin strategista kulttuuria ja annettava ohjeita turvallisuus- ja puolustuspolitiikan tavoitteiden priorisoinnista,
o)
annetaan EU:n satelliittikeskukselle pysyvää unionin rahoitusta, jotta se voi edelleen osallistua unionin toimiin keräämällä satelliittien avulla kuvia ja tietoja myös YTPP‑operaatioiden tukemista varten,
p)
työskennellään ripeästi strategisen kompassin kiireellisimpien näkökohtien täytäntöönpanemiseksi, mukaan lukien SEU 42 artiklan 7 kohdan aktivoiminen, ottaen huomioon kaikkien jäsenvaltioiden erityiset perustuslailliset kehykset ja turvallisuusjärjestelyt, ja toteutetaan konkreettisia toimia kriittisen infrastruktuurin häiriönsietokyvyn vahvistamiseksi unionissa, toimitusvarmuuden parantamiseksi, jäsenvaltioiden täsmällisten ja tiukkojen sitoumusten saamiseksi puolustusmenojen tehostamisesta ja yhteisistä toimista, joilla vastataan valmiuksien puutteisiin erityisesti strategisten mahdollistajien osalta, yhteiseen koulutukseen ja sotilaskoulutukseen, tehostettuihin toimiin strategisen viestinnän parantamiseksi sekä välineistön vahvistamiseen hybridi- ja kyberuhkien ja disinformaation torjumiseksi; kehitetään edelleen unionin kyberpuolustuspolitiikkaa; pyritään ottamaan käyttöön vihamielisten kyberhyökkäysten kollektiivinen attribuointi; hyödynnetään täysimääräisesti EU:n kyberpakotejärjestelmiä erilaisista Ukrainaan kohdistuvista kyberhyökkäyksistä vastuussa olevia henkilöitä, yhteisöjä ja elimiä vastaan; parannetaan unionin instituutioiden suojelua ja turvallisuutta kyberhyökkäyksiä vastaan EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla; vahvistetaan pikaisesti niiden elinten kyberpuolustusvalmiuksia, joilla on strateginen rooli välittömässä reagoinnissa konflikteihin,
q)
edistetään nopeaa toimintakykyä koskevaa välinettä koskevan ehdotuksen suunnittelua ja käyttöönottoa, ja kun otetaan huomioon sen suuri merkitys unionin turvallisuus- ja puolustusjärjestelmälle, pyritään saavuttamaan toimintavalmius huomattavasti ennen vuotta 2025,
r)
tarkistetaan pikaisesti nopean käyttöönoton toimintamallia, joka ei ole riittävän kunnianhimoinen, ja työstetään uudelleen sen monimutkaista rakennetta, joka ei vastaa asianmukaisesti unionin kiireelliseen tarpeeseen, jotta voidaan luoda erittäin luotettava pysyvä monikansallinen sotilasyksikkö, johon kuuluisi noin 5 000 sotilasta ja ilma-, meri- ja erikoisjoukkoja ja jonka johtavien osien pitäisi olla valmiit liikkumaan 2–3 päivän kuluessa,
s)
selvennetään kiireellisesti, miten SEU 44 artikla pannaan käytännössä täytäntöön, jotta voidaan lisätä YTPP:n joustavuutta antamalla halukkaiden ja kykenevien jäsenvaltioiden ryhmälle mahdollisuus suunnitella ja toteuttaa operaatioita EU:n puitteissa koko unionin puolesta,
t)
pyritään ottamaan Yhdistynyt kuningaskunta mukaan puolustus- ja ulkopoliittisissa asioissa tehtävää yhteistyötä koskeviin puitteisiin lisäämällä asiaankuuluvat määräykset EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan kauppa- ja yhteistyösopimukseen, jotta voidaan maksimoida EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan välisen yhteistyön mahdollisuudet,
u)
pyritään perustamaan nopeasti täysin toimiva EU:n sotilasesikunta yhdistämällä sotilaskriisinhallinnan suunnittelu- ja toteutusvoimavara (MPCC) ja siviilikriisinhallinnan suunnittelu- ja toteutusvoimavara (CPCC) täysivaltaiseksi siviili- ja sotilasalan operatiiviseksi esikunnaksi ottaen huomioon uudet turvallisuusolosuhteet,
v)
perustetaan yhteinen tilannetietoisuuskeskus, joka on strategisen ennakoinnin ja EU:n strategisen riippumattomuuden parantamisen ratkaisevan tärkeä väline,
w)
hyödynnetään täysimääräisesti EU:n valmiuksien, erityisesti Euroopan puolustusrahaston ja PRY:n, kehittämisaloitteita jäsenvaltioiden sotilaskäyttöön tarkoitettujen varastojen täyttämiseksi ja vahvistetaan siten unionin puolustusvalmiuksia, mukaan lukien ilma- ja ohjuspuolustuksen alat, ja samalla lisätään PRY:n tehokkuutta; tunnustetaan lisäarvo, joka saadaan yhteistyöstä samanmielisten maiden kanssa tietyissä konkreettisissa hankkeissa tässä yhteydessä,
x)
vahvistetaan YTPP:n siviiliosaa merkittävästi käytettävissä olevan henkilöstön, lähettämistä edeltävän koulutuksen, sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen ja YTTP:n talousarvion osalta ja varmistetaan, että sen siviilioperaatioissa keskitytään ensisijaisesti paikallisen väestön turvallisuuteen, oikeuteen ja oikeusvaltioperiaatteeseen liittyviin tarpeisiin ja että siihen sisällytetään vahva parlamentaarinen valvonta siviiliturvallisuusalalla sekä avoimuus, jotta nykyaikaistamisesta ja uudistuksista tulee kestävämpiä,
y)
lisätään merkittävästi investointeja alueelliseen ja maailmanlaajuiseen asevalvontaan, asesulkuun ja aseistariisuntaan, erityisesti monenvälisiin lähestymistapoihin, joilla vähennetään joukkotuhoaseiden ja niiden maaliinsaattamisjärjestelmien leviämistä,
z)
tuetaan Kansainvälisen atomienergiajärjestön tärkeää työtä Ukrainan ydinlaitosten turvallisuuden varmistamisessa; vahvistetaan joukkotuhoaseiden maailmanlaajuista asesulku-, aseistariisunta- ja asevalvontarakennetta; vahvistetaan edelleen sen valmiuksia vastata kemiallisiin, biologisiin, säteily- ja ydinriskeihin,
a a)
kehotetaan komissiota esittämään viipymättä puolustuksen toimitusvarmuusjärjestelmä, jota Eurooppa-neuvosto vaati vuonna 2013 ja josta on tullut erittäin kiireellinen nykyisestä turvallisuustilanteesta johtuen,
a b)
parannetaan naisten ja syrjäytyneiden ryhmien osallistumista konfliktien ehkäisyyn, ratkaisemiseen, sovitteluun ja rauhanneuvotteluihin kaikin tavoin ja kiinnitetään erityistä huomiota sukupuolten tasa-arvoon sekä naisten, tyttöjen ja syrjäytyneiden ryhmien oikeuksiin YUTP:ssä ja YTPP:ssä, erityisesti konfliktitilanteissa,
Vaikutukset YTPP-operaatioihin
a c)
tarkistetaan ja vahvistetaan tarvittaessa ja viipymättä EUAM Ukrainan ja EUBAM Moldovan ja Ukrainan toimeksiantoa Ukrainan ja Moldovan viranomaisten ilmaisemien tarpeiden mukaisesti, jotta voidaan mukautua uuteen geopoliittiseen todellisuuteen ja tukea nopeasti ja tehokkaasti Ukrainan ja Moldovan viranomaisia,
a d)
pyritään varmistamaan YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmien päivittäminen, jotta YTPP-operaatiot voivat suorittaa maailmanlaajuisen turvallisuuden kannalta kriittisiä tehtäviä,
a e)
parannetaan kaikkien YTPP-operaatioiden joukkojen muodostamista ja vahvistetaan niiden henkilöstöä, reagointikapasiteettia, resursseja ja strategista viestintää, erityisesti niiden operaatioiden, joihin vaikeutunut uhkaympäristö vaikuttaa, kuten Georgiassa toteutettava Euroopan unionin tarkkailuoperaatio sekä Bosnia ja Hertsegovinassa toteutettava Althea-operaatio, ja varmistetaan Althea-operaation reservien saatavuus ja riittävä valmius, jos Bosnia ja Hertsegovinan turvallisuustilanne heikkenee,
a f)
parannetaan YTPP-operaatioiden tiedusteluvalmiuksia kentällä ja vahvistetaan tilannetietoisuutta,
a g)
vahvistetaan kentällä toteutettavien YTPP-operaatioiden häiriönsietokykyä kyber- ja hybridihyökkäyksiä vastaan, mukaan lukien disinformaatiokampanjat, joiden tarkoituksena on vahingoittaa operaatioiden uskottavuutta paikallisen väestön silmissä,
a h)
vaaditaan, että maat, joissa EU:n YTPP-operaatioita toteutetaan, tukevat näiden operaatioiden valmiuksien kehittämistä, jotta niiden sopimukset ihmisoikeusloukkauksiin väitetysti osallistuneiden yksityisten turvallisuusalan yritysten kanssa voidaan irtisanoa,
EU:n ja Naton yhteistyö
a i)
saatetaan nopeasti päätökseen työ merkittävän kolmannen EU:n ja Naton yhteisen julistuksen laatimiseksi ja varmistetaan, että strategisen kompassin tavoitteet ja painopisteet otetaan asianmukaisesti huomioon Naton strategisen toimintamallin laadinnassa ja sen hyväksynnässä Madridin huippukokouksessa; varmistetaan, että strateginen kompassi ja Naton strateginen konsepti ovat yhdenmukaisia ja johtavat strategisen täydentävyyden lisäämiseen,
a j)
lisätään merkittävästi ratkaisevan tärkeään sotilaallisen liikkuvuuden projektiin liittyvien hankkeiden rahoitusta ja nopeutetaan niiden täytäntöönpanoa tiiviissä yhteistyössä Naton kanssa; korostetaan, että on ratkaisevan tärkeää parantaa Euroopan liikenneinfrastruktuuria ja virtaviivaistaa tullimenettelyjä, jotta joukkoja voidaan lähettää viipymättä kaikkialle Eurooppaan,
a k)
pohditaan unionissa ja yhdessä Naton, asiaankuuluvien EU:n ulkopuolisten maiden ja Ukrainan kanssa Ukrainan turvallisuustakeita,
a l)
kannustetaan EU:n jäsenvaltioita lisäämään puolustusmäärärahojaan ja ‑investointejaan ja antamaan tunnustusta Naton tavoitteelle käyttää 2 prosenttia BKT:stä puolustukseen, jotta olemassa olevat voimavarojen puutteet korjataan ja EU:n kansalaisten asianmukainen suojelu varmistetaan, kun otetaan huomioon Venäjän aiheuttaman sotilaallisen uhan lisääntyminen unionin lähialueiden läheisyydessä,
a m)
kannustetaan vahvistamaan Naton tehostettua läsnäoloa niissä EU:n jäsenvaltioissa, jotka ovat maantieteellisesti lähimpänä hyökkääjävaltio Venäjää ja konfliktia,
Laajentuminen ja suhteet Euroopan naapurimaihin
a n)
tunnustetaan, että Länsi-Balkanin yhdentyminen EU:hun on olennaisen tärkeää Euroopan unionin pitkän aikavälin vakauden ja turvallisuuden kannalta, minkä vuoksi parlamentti haluaa antaa kyseisille maille uskottavat jäsenyysnäkymät; kehotetaan lisäämään poliittista ja taloudellista apua unionin kumppaneille Länsi-Balkanilla ja itäisen kumppanuuden maissa ja tiivistämään kauppa- ja turvallisuusyhteistyötä niiden kanssa, myös kemiallisen ja biologisen sodankäynnin sekä säteily- ja ydinsodankäynnin, kyberturvallisuuden ja kriittisten toimijoiden häiriönsietokyvyn aloilla, osana Euroopan naapuruuspolitiikkaa,
a o)
tarkastellaan uudelleen Euroopan naapuruuspolitiikkaa, jotta voidaan arvioida perusteellisesti Venäjän Ukrainaa vastaan käymän sodan vaikutusta itäisen kumppanuuden puitteissa tehtävään yhteistyöhön; laaditaan lisäksi ehdotuksia siitä, miten suhteita itäisen kumppanuuden maihin voidaan edelleen vahvistaa suoran sotilaallisen hyökkäyksen ja muiden konkreettisten turvallisuusuhkien, kohdennettujen disinformaatiokampanjoiden sekä Venäjän kanssa tapahtuvan yhteenoton taloudellisten ja sosiaalisten seurausten taustaa vasten, mukaan lukien Moldovan ja Georgian EU:hun suuntautuvat pyrkimykset ja näihin liittyvien uudistusten jatkuva edistyminen,
a p)
vahvistetaan unionin diplomaattista läsnäoloa ja sitoutumista maissa, jotka osoittavat kiinnostusta tiiviimpään yhteistyöhön unionin kanssa, erityisesti itäisen kumppanuuden maissa ja Länsi-Balkanin maissa, sekä maissa, joissa Venäjän sekaantuminen uhkaa niiden vakautta, turvallisuutta tai demokratiaa,
a q)
edistetään kiireellisesti unionin laajentumisstrategiaa varmistaen samalla, että laajentumispolitiikalla, liittymisnäkymillä ja liittymisprosessilla edistetään turvallisuutta ja vakautta, demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta, taloudellista ja sosiaalista vaurautta sekä ylläpidetään EU:n toiminnan ja sen sisäisen yhteenkuuluvuuden uskottavuus, johdonmukaisuus ja tehokkuus,
Parlamentaarinen valvonta
a r)
otetaan parlamentti mukaan Euroopan rauhanrahaston, joka on talousarvion ulkopuolinen väline, asianmukaiseen täytäntöönpanoon ja valvontaan; varmistetaan, että parlamentti osallistuu mielekkäästi strategisen kompassin valvontaan, täytäntöönpanoon ja säännölliseen uudelleentarkasteluun; edistetään keskustelua jäsenvaltioiden ministerien kanssa Euroopan parlamentissa aiheista, jotka ovat EU:n nykyisiä painopisteitä; muistutetaan kansallisten parlamenttien tärkeästä roolista jäsenvaltioissa, korostetaan Naton parlamentaarisen yleiskokouksen keskeistä roolia ja kehotetaan vahvistamaan edelleen Euroopan parlamentin suhteita Naton parlamentaariseen yleiskokoukseen,
a s)
korvataan poliittista vastuuvelvollisuutta koskeva yksipuolinen julistus varapuheenjohtajan / korkean edustajan kanssa tehtävällä kahdenvälisellä sopimuksella, jossa esitetään korkean edustajan ja varapuheenjohtajan ja parlamentin välisen suhteen kaikki näkökohdat,
Talousarvioasiat
a t)
pyritään parlamentin kattavaan talousarviotehtävään ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alalla SEU 14 artiklan 1 kohdan, 16 artiklan 1 kohdan ja 41 artiklan mukaisesti ja erityisesti SEU 42 artiklan 2 kohdan, 45 artiklan ja 46 artiklan nojalla tehtyjen päätösten osalta,
a u)
kannustetaan EU:ta ja sen jäsenvaltioita noudattamaan Versailles’n julistuksessa ilmaistua poliittista tahtoa sekä tukemaan voimakkaasti ja tehostamaan puolustusalan investointivajeiden analyysistä ja siihen perustuvista jatkotoimista 18. toukokuuta 2022 annetun yhteisen tiedonannon tavoitetasoa, jotta voidaan nopeasti korjata tässä tiedonannossa ja puolustuksen koordinoidussa vuotuisessa tarkastelussa havaitut puutteet ja varmistaa samalla todellinen eurooppalainen lisäarvo; arvioidaan asianmukaisesti EU:n tehokasta ja uskottavaa turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa varten tarvittavia unionin yhteisiä rahoitusvälineitä ja samalla tuetaan mahdollisuuksia synergiaan muiden EU:n rahastojen kanssa, kuten Euroopan puolustusrahaston täydentäminen yhteishankintoja käsittelevällä työryhmällä ja yhteisellä hankintamekanismilla, jolloin vahvistetaan EU:n jäsenvaltioiden turvallisuutta, ja varmistetaan riittävä turvallisuus kaikille unionissa,
a v)
hyödynnetään täysimääräisesti perussopimusten mukaisia mahdollisuuksia saada rahoitusta unionin talousarviosta, kuten ehdotetaan puolustusalan investointivajeiden analyysistä ja siihen perustuvista jatkotoimista annetussa tiedonannossa, jotta helpotetaan ja tarkistetaan rahoitusmahdollisuuksia monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioinnin yhteydessä ja jotta siten voidaan myöntää lisää varoja EU:n välineitä ja asiaankuuluvia EU:n puolustusalan aloitteita varten; vahvistetaan Euroopan puolustusrahastoa ja lisätään puolustusteollisuuden yhteistyöhankkeiden määrää ja merkitystä; vähennetään tarjouskilpailuun osallistuvien yritysten, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten, byrokraattista taakkaa; laajennetaan Euroopan rauhanrahastoa ja sotilaallista liikkuvuutta koskevaa hanketta; helpotetaan joukkojen muodostamisen rahoittamista YTPP-operaatioissa, sotilasoperaatioissa ja tositilanneharjoituksissa; pannaan nopeasti täytäntöön komission panoksessa Euroopan puolustukseen ehdotetut toimenpiteet,
a w)
varmistetaan, että vuoden 2023 talousarvioesitys sisältää asianmukaiset määrärahat Euroopan puolustusvirastolle, EU:n satelliittikeskukselle, PRY:lle ja suunnitellulle EU:n nopealle toimintakyvylle YUTP:n talousarviosta ja saman osaston ja tarvittaessa muiden osastojen määrärahoista edellä mainittujen kannustimien rahoittamiseksi perussopimuksen mukaisesti,
a x)
virtaviivaistetaan ja koordinoidaan jäsenvaltioiden ilmoittamia, puolustusmenojen lisäämiseksi toteuttamia toimia ja kehitetään nopeasti yhteinen komission ja Euroopan ulkosuhdehallinnon suunnitelma EU:n yhteisistä sotilasjärjestelmähankinnoista, jotta saavutetaan mahdollisimman suuri johdonmukaisuus ja vaikutus Euroopan yhteiseen turvallisuuteen ja jotta vältetään päällekkäisyyttä ja pirstaloitumista,
a y)
parannetaan Euroopan puolustusteollisuuden rahoitusmahdollisuuksia poistamalla puolustustarvikkeet Euroopan investointipankin soveltamisalan ulkopuolelle jäävien toimien luettelosta,
Ukraina
a z)
toimitetaan viipymättä aseita Ukrainan viranomaisten ilmaisemien tarpeiden mukaisesti erityisesti Euroopan rauhanrahaston ja logistisen tuen välitysjärjestelmän kautta sekä jäsenvaltioiden Ukrainan kanssa tekemien kahdenvälisten sopimusten mukaisesti,
b a)
pannaan merkille, että Versailles’n julkilausumassa tunnustetaan Ukrainan EU‑pyrkimykset ja sen EU-jäsenyyshakemus ja myönnetään sille EU:n ehdokasvaltion asema selkeänä poliittisena osoituksena solidaarisuudesta Ukrainan kansaa kohtaan,
b b)
vahvistetaan, että Ukrainalla, kuten kaikilla muillakin mailla, on täysivaltainen oikeus päättää poliittisista liittoumistaan ja taloudellisesta yhdentymisestään itsenäisesti ilman kolmannen maan puuttumista,
b c)
tuetaan Venäjän Ukrainassa tekemien sotarikosten tutkintaa muun muassa vaatimalla erityisen YK:n erityistuomioistuimen perustamista; varmistetaan, että sotarikoksiin ja ihmisoikeusloukkauksiin syyllistyneet saatetaan vastuuseen, ja kehotetaan unionia ja sen jäsenvaltioita auttamaan Ukrainaa sen kansainvälisessä sotarikostutkinnassa,
Pakotteet
b d)
varmistetaan EU:n pakotteiden ja niiden täytäntöönpanon kattava seuranta ja annetaan jäsenvaltioille ohjeita näiden pakotteiden asianmukaisesta täytäntöönpanosta ja sen valvonnasta; määrätään toissijaisia pakotteita yhteisöille ja EU:n ulkopuolisille maille, jotka aktiivisesti tukevat ja auttavat Venäjään kohdistuvien EU:n pakotteiden kiertämistä; tehdään yhteistyötä kansainvälisten kumppaneiden kanssa, jotta voidaan arvioida yksityiskohtaisesti pakotteiden tähänastisia vaikutuksia Venäjään; pyritään tavoittamaan EU:n ulkopuoliset maat ja erityisesti EU:n ehdokasmaat ja kannustetaan niitä noudattamaan paremmin EU:n asettamia rajoittavia toimenpiteitä,
b e)
vahvistetaan komission valmiuksia panna täytäntöön rajoittavia toimenpiteitä ja julkaista viikoittain keskeisiä tilastoja,
b f)
puututaan Kremliin sidoksissa oleviin henkilöihin kohdistuvien kohdennettujen pakotteiden täytäntöönpanon eri tasoihin eri jäsenvaltioissa ja vaikutetaan niihin jäsenvaltioihin, jotka eivät ole vielä toimineet näin, jotta Ukrainalle voidaan antaa kaikkea tarvittavaa sotilaallista, taloudellista ja humanitaarista apua ja asettaa Venäjän kaasun, öljyn ja hiilen tuontia koskeva täydellinen kielto,
b g)
ryhdytään diplomaattisiin toimiin kaikissa niissä valtioissa, jotka pidättäytyivät äänestämästä tai äänestivät YK:n yleiskokouksen päätöslauselmia vastaan, jotta voidaan selvittää Venäjän hyökkäyksen vakavuutta ja kansainvälisen yhteisön yksimielisen vastauksen tarpeellisuutta,
b h)
noudatetaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa Venäjän federaatioon ja luovutaan kaikesta valikoivasta kanssakäymisestä Venäjän kanssa Venäjän poliittisten eliittien järjestämien ja venäläisten joukkojen, niiden puolesta toimivien tahojen ja palkkasotureiden Ukrainassa ja muualla aiheuttamien julmuuksien ja sotarikosten vuoksi; asetetaan näistä teoista vastuussa olevat päätöksentekijät syytteeseen ja tuodaan heidät kansainvälisen oikeuden eteen;
2. kehottaa puhemiestä välittämään tämän suosituksen neuvostolle, komissiolle ja komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle.