Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Nicaraguasta ja erityisesti 16. joulukuuta 2021(1), 8. heinäkuuta 2021(2), 8. lokakuuta 2020, 19. joulukuuta 2019(3), 14. maaliskuuta 2019(4) ja 31. toukokuuta 2018(5) antamansa päätöslauselmat,

–  ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan EU:n puolesta 15. elokuuta 2021, 8. marraskuuta 2021 ja 14. maaliskuuta 2022 antamat julkilausumat,

–  ottaa huomioon YK:n ihmisoikeusvaltuutetun ihmisoikeusneuvoston 48. ja 49. istunnossa antamat julkilausumat ja hänen 7. maaliskuuta 2022 antamansa vuosikertomuksen Nicaraguan ihmisoikeustilanteesta,

–  ottaa huomioon Amerikan valtioiden ihmisoikeustoimikunnan 23. kesäkuuta 2021, 20. marraskuuta 2021 ja 11. helmikuuta 2022 antamat julkilausumat,

–  ottaa huomioon vuonna 1948 annetun ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen,

–  ottaa huomioon kesäkuussa 2004 laaditut ja vuonna 2008 päivitetyt ihmisoikeuksien puolustajia koskevat EU:n suuntaviivat,

–  ottaa huomioon sopimuksen Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Keski-Amerikan välisestä assosiaatiosta (EU:n ja Keski-Amerikan välinen assosiaatiosopimus),

–  ottaa huomioon neuvoston asetukset ja päätökset rajoittavista toimenpiteistä vakavien ihmisoikeusloukkausten ja -rikkomusten torjumiseksi Nicaraguassa,

–  ottaa huomioon vuonna 1969 tehdyn Amerikan ihmisoikeussopimuksen (San Josén sopimus),

–  ottaa huomioon kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen, YK:n vankeinhoidon vähimmäissäännöt (Nelson Mandela -säännöt), naisvankien kohtelua ja naisrikollisten vapausrangaistuksen vaihtoehtoja koskevat YK:n säännöt (Bangkokin säännöt) ja Wienin yleissopimuksen,

–  ottaa huomioon YK:n ihmisoikeusneuvoston 31. maaliskuuta 2022 antaman päätöslauselman A/HRC/49/L.20 ihmisoikeuksien edistämisestä ja suojelusta Nicaraguassa,

–  ottaa huomioon Nicaraguan tasavallan perustuslain,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 144 artiklan 5 kohdan ja 132 artiklan 4 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että Ortegan ja Murillon hallinnolla on huhtikuusta 2018 asti ollut Nicaraguassa käytössä valtiojohtoinen sortojärjestelmä, jolle on ollut ominaista ihmisoikeusrikkomusten jättäminen järjestelmällisesti rankaisematta, instituutioiden ja oikeusvaltiotilanteen heikentyminen ja sellaisen orkestroidun strategian täytäntöönpano, jonka oikeuslaitos on selvästi hiljaisesti hyväksynyt ja jolla pyritään vaientamaan kaikki eriävät mielipiteet;

B.  ottaa huomioon, että Nicaraguan viranomaiset ovat vuodesta 2018 lähtien järjestelmällisesti ja kohdennetusti vanginneet, häirinneet ja pelotelleet poliittisia vastustajia, oppositiota, opiskelija- ja maaseutujohtajia, toimittajia, ihmisoikeuksien puolustajia, liike-elämän edustajia ja taiteilijoita, ja näihin on kohdistettu toistuvasti tappouhkauksia, pelottelua, verkossa toteutettuja parjauskampanjoita, häirintää, valvontaa, pahoinpitelyjä, oikeudellista vainoa ja mielivaltaista vapaudenriistoa; ottaa huomioon, että näistä lukuisista riskeistä huolimatta toimittajat ja muut ihmisoikeuksien puolustajat ovat edelleen keskeisessä asemassa Nicaraguan ihmisoikeus- ja perusvapaustilanteen seuraamisessa;

C.  ottaa huomioon, että Ortegan ja Murillon hallinnon viime vuosina käyttöön ottama ja soveltama sääntelykehys on yhä sortavampi;

D.  ottaa huomioon, että Nicaraguan erityisen seurantamekanismin (MESENI) mukaan ainakin 182 poliittista vastustajaa on vangittuna epäinhimillisissä oloissa, jotka eivät ole kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden, kuten Nelson Mandela -sääntöjen, mukaisia; ottaa huomioon, että seitsemän näistä poliittisista vangeista oli ilmoittanut asettuvansa ehdolle vuoden 2021 presidentinvaaleissa; ottaa huomioon, että Nicaraguan hallinnon arvostelijat ovat joutuneet pidätysaikana järjestelmällisten väärinkäytösten kohteeksi, mukaan lukien kidutukseen rinnastettava epäinhimillinen, nöyryyttävä ja halventava kohtelu, jollaisen seurauksena kuoli muun muassa poliittinen vanki ja entinen kapinallisjohtaja Hugo Torres; ottaa huomioon, että Nicaraguan viranomaiset ovat häirinneet myös poliittisten vankien perheitä ja sukulaisia, jotka ovat joutuneet vainon ja uhkailun kohteeksi;

E.  ottaa huomioon, että Nicaraguasta puuttuu vallanjako ja instituutiot ovat Nicaraguan hallinnon täydessä valvonnassa, mikä on johtanut siihen, että oikeuslaitos ja yleisen syyttäjän virasto on alistettu hallinnon tahtoon ja samalla oikeusvaltio, oikeuslaitoksen riippumattomuus ja kansalaisjärjestöt ja siten demokratia on tuhottu, kun tavoitteena on ollut perustaa Nicaraguaan diktatuuri;

F.  ottaa huomioon, että Nicaraguan tuomioistuimet ovat antaneet langettavia ja ankaria tuomioita toisinajattelijoille oikeudenkäynneissä, jotka on käyty suljetuin ovin ja joissa ei ole noudatettu oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskevia perustakeita;

G.  ottaa huomioon, että näissä oikeudenkäynneissä tuomarit ja syyttäjät ovat johdonmukaisesti rikkoneet oikeudenmukaista menettelyä; ottaa huomioon, että yleisen syyttäjän virasto loukkasi syyttömyysolettamaa julkisessa ilmoituksessa;

H.  ottaa huomioon, että jatkuvat voimatoimet ja sorto ovat pakottaneet tuhannet nicaragualaiset pakenemaan maasta; ottaa huomioon, että samanlaista sortoa on ollut nähtävissä sananvapauteen kohdistuvien hyökkäysten lisääntyessä; ottaa huomioon, että yleisen syyttäjän viraston useisiin toimittajiin ja media-alan työntekijöihin kohdistamat uhkaukset ovat saaneet monet heistä lähtemään Nicaraguasta päästäkseen turvaan;

I.  ottaa huomioon, että Ortegan ja Murillon hallinto kielsi vuonna 2022 lähes 400 voittoa tavoittelematonta järjestöä ja vei niiltä niiden oikeudellisen aseman; ottaa huomioon, että myös katolinen kirkko on joutunut Ortegan ja Murillon hallinnon uhriksi samoin kuin muun muassa Nicaraguan kieliakatemia, alkuperäisyhteisöjen jäsenet ja muut vähemmistöryhmät;

J.  ottaa huomioon, että Ortegan ja Murillon hallinto rikkoi kansainvälistä oikeutta, erityisesti Wienin yleissopimusta, valtaamalla ja ottamalla haltuunsa Amerikan valtioiden järjestön tilat, ja toteaa, että järjestö karkotettiin Nicaraguasta 25. huhtikuuta 2022;

K.  ottaa huomioon, että voimakkaan tuen saaneen kansalaisyhteiskunnan tekemän aloitteen jälkeen YK:n ihmisoikeusneuvosto perusti ihmisoikeusasiantuntijoiden ryhmän suorittamaan perusteellisia ja riippumattomia tutkimuksia kaikista huhtikuusta 2018 lähtien väitteiden mukaan tehdyistä ihmisoikeusloukkauksista ja -rikkomuksista, mukaan lukien niiden sukupuoliulottuvuus; ottaa huomioon, että niin EU kuin Yhdysvallatkin on asettanut pakotteita Nicaraguaa vastaan;

1.  tuomitsee mitä jyrkimmin poliittisten oppositiopuolueiden järjestelmällisen vaientamisen, kansalaisyhteiskunnan toimijoiden, ihmisoikeuksien puolustajien ja tiedotusvälineiden sekä muiden media-alan työntekijöiden, toimittajien sekä heidän perheenjäsentensä, opiskelijoiden ja katolisen kirkon jäsenten toiminnan tukahduttamisen sekä Nicaraguan hallinnon virkamiesten jatkuvasti harjoittaman korruption;

2.  tuomitsee jyrkästi Hugo Torresin kuoleman vankeudessa;

3.  tuomitsee isä Manuel Salvador Garcían pidätyksen 1. kesäkuuta 2022, ottaa huomioon, että hän on edelleen tutkintavankeudessa ja kehottaa vapauttamaan hänet välittömästi;

4.  toistaa vaatimuksensa luovuttaa Alessio Casimirri välittömästi Italiaan;

5.  tuomitsee Nicaraguassa tapahtuneet mielivaltaiset pidätykset, oikeudenkäyntiä koskevien takeiden puuttumisen ja poliittisten vankien laittomat tuomiot; kehottaa Nicaraguan viranomaisia palauttamaan takeet kaikkien nicaragualaisten kansalaisoikeuksien ja poliittisten oikeuksien täysimääräisestä toteutumisesta, lopettamaan demokraattisen opposition, lehdistön ja kansalaisyhteiskunnan vainon, vapauttamaan välittömästi ja ehdoitta huhtikuusta 2018 lähtien vangittuina pidetyt henkilöt, kumoamaan heitä vastaan aloitetut oikeudenkäynnit ja sallimaan kaikkien pakolaisten ja maanpaossa olevien henkilöiden turvallisen paluun koteihinsa;

6.  kehottaa palauttamaan oikeusvaltion, vallanjaon ja oikeuslaitoksen riippumattomuuden ja puolueettomuuden ja kehottaa viranomaisia noudattamaan rikoslakia, kunnioittamaan syyttömyysolettamaa ja lopettamaan opposition kriminalisoinnin;

7.  tuomitsee lainvastaiset oikeuden päätökset, jotka ovat vahvistus Nicaraguan hallinnon harjoittamasta sorrosta ja siitä, että tuomareista on tullut ihmisoikeusloukkauksista vastuussa oleva sorron väline;

8.  kehottaa Euroopan unionia asettamaan Nicaraguan hallinnon ja erityisesti sen tuomarit vastuuseen maassa tapahtuvasta sorrosta ja opposition edustajia ja muita arvostelijoita vastaan aloitetuista oikeudenkäynneistä; kehottaa neuvostoa aloittamaan välittömästi menettelyn seuraavien tuomareiden sisällyttämiseksi EU:n pakotteiden kohteena olevien henkilöiden luetteloon: Nadia Camila Tardencilla, Angel Jeancarlos Fernández González, Ulisa Yaoska Tapia Silva, Rosa Velia Baca Cardoza, Veronica Fiallos Moncada, Luden Martin Quiroz García, Karen Vanesa Chavarría, Felix Ernesto Salmerón Moreno, Nancy Aguirre Gudiel, William Irving Howard López, Erick Ramón Laguna Averruz, Melvin Leopoldo Vargas García, Irma Oralia Laguna Cruz ja Rolando Sanarrusia sekä Managuan muutoksenhakutuomioistuimen tuomarit, jotka ovat myös olleet osallisina laittomasti tuomittujen henkilöiden menettelyllisten ja aineellisten oikeuksien menettämiseen: Octavio Rothschuh Andino, Ángela Dávila ja Argentina Solís;

9.  kehottaa jäsenvaltioita ja YK:n turvallisuusneuvostoa aloittamaan Rooman perussäännön 13 ja 14 artiklan mukaisesti Kansainvälisen rikostuomioistuimen välityksellä Nicaraguaa ja Daniel Ortegaa koskevan virallisen tutkinnan Rooman perussäännön 7 artiklan mukaisista rikoksista ihmisyyttä vastaan;

10.  ilmaisee tukensa Nicaraguan kansalaisille, jotka osoittavat rauhanomaisesti mieltään Ortegan ja Murillon hallintoa vastaan; pitää erittäin valitettavana, että vuoden 2018 tukahduttamistoimien jälkeen ei ole toteutettu oikeustoimia, joilla varmistetaan oikeudenmukaisuus ja korvaukset vakavien ihmisoikeusloukkausten uhreille;

11.  kehottaa Nicaraguaa kumoamaan vuodesta 2018 lähtien annetun lainsäädännön, jolla rajoitetaan aiheettomasti kansalaisyhteiskuntaa ja demokraattista toimintaympäristöä, erityisesti kyberrikollisuutta koskevan erityislain (laki 1042), ulkomaisten agenttien sääntelystä annetun lain (laki 1040), ihmisten oikeuksista riippumattomuuteen, suvereniteettiin ja rauhaa palvelevaan itsemääräämisoikeuteen annetun lain (laki 1055) ja rikosprosessilain uudistuksen; muistuttaa, että EU:n ja Keski-Amerikan välisen assosiaatiosopimuksen perusteella Nicaraguan on noudatettava oikeusvaltion, demokratian ja ihmisoikeuksien periaatteita ja vakiinnutettava ne; toistaa vaatimuksensa siitä, että nykyisten olosuhteiden valossa assosiaatiosopimuksen demokratialauseke olisi otettava käyttöön;

12.  korostaa, että kansainvälisten ihmisoikeuselinten, kuten YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston ja Amerikan valtioiden ihmisoikeustoimikunnan paluu Nicaraguaan on sallittava; pitää valitettavana, että Nicaraguan viranomaiset eivät tee yhteistyötä alueellisten ja kansainvälisten ihmisoikeusjärjestelmien kanssa; kehottaa EU:ta tukemaan YK:n ihmisoikeusneuvoston äskettäin perustaman Nicaraguaa käsittelevän ihmisoikeusasiantuntijoiden ryhmän kolmen riippumattoman jäsenen toimeksiantoa ja tekemään tiivistä yhteistyötä heidän kanssaan, jotta voidaan edistää vastuuvelvollisuutta ihmisoikeusloukkauksista ja -rikkomuksista Nicaraguassa;

13.  tuomitsee sen, että lähes 400 kansalaisjärjestöä, mukaan lukien Nicaraguan kieliakatemia, on joutunut lopettamaan toimintansa Nicaraguassa; kehottaa Nicaraguan viranomaisia lopettamaan kansalaisjärjestöjen toiminnan perusteettoman lakkauttamisen ja palauttamaan kaikkien mielivaltaisesti lakkautettujen järjestöjen, poliittisten puolueiden, yliopistojen ja tiedotusvälineiden oikeushenkilöllisyyden sekä palauttamaan kaikki laittomasti takavarikoidut varat, asiakirjat ja laitteet;

14.  ilmaisee syvän huolensa vapaiden ja riippumattomien tiedotusvälineiden tukahduttamisesta maassa, mikä on pakottanut yli 100 toimittajaa maanpakoon;

15.  kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita seuraamaan tilannetta tiiviisti paikan päällä paikallisten edustajiensa ja Nicaraguan suurlähetystöjensä välityksellä; kehottaa EU:n edustustoa ja jäsenvaltioita, joilla on diplomaattisia edustustoja maassa, panemaan kokonaisvaltaisesti täytäntöön ihmisoikeuksien puolustajia koskevat EU:n suuntaviivat, antamaan kaiken asianmukaisen tuen pidätetyille ihmisoikeuksien puolustajille, myös vierailemaan vankiloissa ja seuraamaan oikeudenkäyntejä, tuomitsemaan julkisesti väärinkäytökset ihmisoikeuksien puolustajia ja riippumattomia tiedotusvälineitä vastaan ja tukemaan heidän työtään; kehottaa EU:n edustustoa ja jäsenvaltioita hyödyntämään kaikkia käytettävissä olevia välineitä lisätäkseen tukeaan ihmisoikeuksien puolustajien työlle, helpottaakseen tarvittaessa hätäviisumien myöntämistä ja tarjotakseen EU:n jäsenvaltioissa tilapäistä suojaa humanitaarisista syistä;

16.  pitää erittäin valitettavana, että Nicaraguan edustajat äänestivät sitä vastaan, että Venäjä erotetaan YK:n ihmisoikeusneuvostosta sen joukkojen Ukrainan sodan aikana tekemien hirmutekojen vuoksi, ja että Nicaragua äänesti tyhjää 2. maaliskuuta 2022 annetusta YK:n yleiskokouksen päätöslauselmasta ES-11/1, jossa tuomittiin Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja vaadittiin sen joukkojen täydellistä vetäytymistä;

17.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Amerikan valtioiden järjestön pääsihteerille, EU:n ja Latinalaisen Amerikan parlamentaariselle edustajakokoukselle, Keski-Amerikan parlamentille, Liman ryhmälle sekä Nicaraguan tasavallan hallitukselle ja parlamentille.

(1) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2021)0513. (2) EUVL C 99, 1.3.2022, s. 204. (3) EUVL C 255, 29.6.2021, s. 65. (4) EUVL C 23, 21.1.2021, s. 126. (5) EUVL C 76, 9.3.2020, s. 164.