Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2020/2132(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A9-0142/2022

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A9-0142/2022

Keskustelut :

PV 08/06/2022 - 15
CRE 08/06/2022 - 15

Äänestykset :

PV 09/06/2022 - 6.6
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P9_TA(2022)0242

Hyväksytyt tekstit
PDF 149kWORD 51k
Torstai 9. kesäkuuta 2022 - Strasbourg
Parlamentin aloiteoikeus
P9_TA(2022)0242A9-0142/2022

Euroopan parlamentin päätöslauselma 9. kesäkuuta 2022 parlamentin aloiteoikeudesta (2020/2132(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT),

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja Euroopan komission välisistä suhteista 20. lokakuuta 2010 tehdyn puitesopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna(1) (jäljempänä ’vuoden 2010 puitesopimus’),

–  ottaa huomioon 13. huhtikuuta 2016 tehdyn Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välisen toimielinten sopimuksen paremmasta lainsäädännöstä(2) (jäljempänä ’paremmasta lainsäädännöstä tehty toimielinten välinen sopimus’),

–  ottaa huomioon 16. helmikuuta 2017 antamansa päätöslauselman Euroopan unionin toiminnan parantamisesta hyödyntämällä Lissabonin sopimuksen tarjoamia mahdollisuuksia(3),

–  ottaa huomioon 16. helmikuuta 2017 antamansa päätöslauselman Euroopan unionin nykyisen toimielinrakenteen mahdollisista kehityskuluista ja mukautuksista(4),

–  ottaa huomioon 13. helmikuuta 2019 antamansa päätöslauselman Euroopan tulevaisuudesta käytävän keskustelun tilanteesta(5),

–  ottaa huomioon 15. tammikuuta 2020 antamansa päätöslauselman Euroopan parlamentin kannasta Euroopan tulevaisuutta käsittelevään konferenssiin(6),

–  ottaa huomioon 18. kesäkuuta 2020 antamansa päätöslauselman Euroopan parlamentin kannasta Euroopan tulevaisuutta käsittelevään konferenssiin(7),

–  ottaa huomioon komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin 16. heinäkuuta 2019 esittelemät poliittiset suuntaviivat seuraavalle Euroopan komissiolle (2019–2024) ”Kunnianhimoisempi unioni: Ohjelma Euroopalle”,

–  ottaa huomioon heinäkuussa 2020 julkaistun parlamentin tilaaman tutkimuksen Euroopan parlamentin aloiteoikeudesta (”The European Parliament’s right of initiative”),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 54 artiklan,

–  ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan ja kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnot,

–  ottaa huomioon perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan mietinnön (A9-0142/2022),

A.  ottaa huomioon, että SEU 15 artiklassa täsmennetään, että Eurooppa-neuvosto ei toimi lainsäätäjänä;

B.  toteaa, että parlamentti on ainoa EU:n toimielin, jonka kansalaiset valitsevat demokraattisesti ja suoraan; toteaa, että toisin kuin jäsenvaltioiden valtiosääntöjärjestelmissä parlamentilla ei ole yleistä suoraa lainsäädäntöaloiteoikeutta ja että SEU 17 artiklan 2 kohdan mukaisesti tämä aloiteoikeus on komissiolla, ellei perussopimuksissa muuta määrätä;

C.  toteaa, että parlamentille myönnetään perussopimuksissa epäsuora lainsäädäntöaloiteoikeus, sillä SEUT 225 artiklan nojalla ”Euroopan parlamentti voi jäsentensä enemmistöllä pyytää komissiota tekemään sille aiheellisia ehdotuksia asioista, joissa se katsoo, että on valmisteltava unionin säädös perussopimusten panemiseksi täytäntöön”;

D.  toteaa, että SEUT 225 artiklassa määrätään myös, että ”jollei komissio tee ehdotusta, se ilmoittaa Euroopan parlamentille perustelunsa”;

E.  ottaa huomioon, että parlamentin valiokunta-aloitteiset mietinnöt ja päätöslauselmat muodostavat tärkeän välineen EU:n poliittisen asialistan laatimisessa;

F.  ottaa huomioon, että vuoden 2010 puitesopimuksen mukaisesti komissio on sitoutunut raportoimaan kaikkien parlamentin SEUT 225 artiklan mukaisesti esittämien ehdotuksen tekemistä koskevien pyyntöjen konkreettisesta seurannasta kolmen kuukauden kuluessa asiaa koskevan päätöslauselman hyväksymisestä täysistunnossa; toteaa, että jos komissio ei noudata tätä velvoitetta, kyseessä voi olla SEUT 265 artiklan mukainen laiminlyönti;

G.  toteaa, että vuoteen 2019 asti vain kolmasosan lainsäädäntöaloitteita ja muita aloitteita koskevista parlamentin valiokunta-aloitteisista menettelyistä voidaan katsoa päättyneen tuloksellisesti ja että suurin osa vuodesta 2011 vuoteen 2019 hyväksytyistä valiokunta-aloitteisista lainsäädäntömietinnöistä (INL) ei johtanut komission antamaan asianmukaiseen ehdotukseen(8);

H.  ottaa huomioon, että paremmasta lainsäädännöstä tehdyn toimielinten välisen sopimuksen mukaan komission on annettava erityinen tiedonanto tallaisten pyyntöjen seurannasta ja siinä edellytetään, että ”jos komissio päättää olla antamatta ehdotusta pyynnön johdosta”, se ”toimittaa tarvittaessa analyysin mahdollisista vaihtoehdoista ja reagoi lainsäädäntövallan käyttäjien esiin tuomiin näkökohtiin, jotka liittyvät eurooppalaisesta lisäarvosta ja Euroopan yhdentymisen toteutumattomuudesta aiheutuvista kustannuksista tehtyihin analyyseihin”;

I.  toteaa, että perussopimuksissa parlamentille myönnetään suora aloiteoikeus silloin, kun on kyse parlamentin omasta kokoonpanosta, sen jäsenten valinnasta ja heidän asemaansa koskevista säännöistä, Euroopan oikeusasiamiehen ohjesäännöstä, parlamentin tutkintaoikeudesta, johon sovelletaan erityismenettelyä, sekä oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen ja perussopimusten tarkistamiseen liittyvien menettelyjen käynnistämisestä;

J.  katsoo, että parlamentin suorat aloiteoikeudet eivät ole läheskään riittäviä, jotta parlamentti voisi edustaa kansalaisten, kansalaisyhteiskunnan ja työmarkkinaosapuolten ääntä EU:n toimielimissä, ja komissiolle jätetään käytännössä yksinoikeus lainsäädäntöaloitteiden tekemiseen;

K.  katsoo, että merkittävämmän aseman antaminen parlamentille unionin asialistan laatimisessa vahvistamalla parlamentin aloiteoikeutta edellyttää myös tavallisen lainsäätämisjärjestyksen laajentamista muille politiikanaloille ja toimielinten välisen yhteistyön vahvistamista;

L.  ottaa huomioon, että parlamentti laati erityisen kunnianhimoisen lainsäädäntöaloitteen demokratiaa, oikeusvaltiota ja perusoikeuksia koskevan EU:n järjestelmän perustamisesta ja että asiasta hyväksyttiin päätöslauselma lokakuussa 2016(9) ja lokakuussa 2020(10), jolloin parlamentti kehotti komissiota ja neuvostoa aloittamaan sen kanssa neuvottelut toimielinten välisestä sopimuksesta SEUT 295 artiklan mukaisesti; katsoo, että oikeusvaltioperiaate on yksi niistä aloista, joilla parlamentin aloiteoikeutta voitaisiin kehittää;

M.  katsoo, että suoran aloiteoikeuden antaminen parlamentille palauttaisi unionin lainsäädäntöprosessin tasapainon;

N.  toteaa empiiristen todisteiden osoittavan, että parlamentin aloitteiden tuloksellisuus on ennen kaikkea riippuvainen neuvoston noudattamasta päätöksentekomenettelystä (määräenemmistö tai yksimielisyys)(11);

O.  toteaa, että päätöslauselmassaan Euroopan tulevaisuudesta käytävän keskustelun tilanteesta parlamentti muistutti, että ”lainsäädäntöaloiteoikeus voitaisiin antaa myös parlamentille EU:n kansalaisten suorana edustajana, jos perussopimuksia on mahdollista tarkistaa tulevaisuudessa”; toteaa, että Euroopan tulevaisuutta käsittelevä konferenssi on tarjonnut muun muassa historiallisen tilaisuuden edistää eurooppalaisen demokratian ja perussopimusten uudistamista yhdessä kansalaisten kanssa;

P.  toteaa, että Euroopan tulevaisuuskonferenssin digitaalisessa foorumissa eurooppalainen demokratia on yksi niistä kysymyksistä, joihin kansalaiset ovat ottaneet eniten kantaa;

Q.  ottaa huomioon, että päätöslauselmassaan Euroopan unionin nykyisen toimielinrakenteen mahdollisista kehityskuluista ja mukautuksista parlamentti ehdotti, että ”joidenkin jäsenvaltioiden yleisen käytännön mukaisesti unionin molemmille lainsäätäjille eli neuvostolle ja erityisesti parlamentille, joka on ainoa kansalaisten suoraan valitsema toimielin, olisi annettava oikeus esittää lainsäädäntöaloitteita, tämän kuitenkaan vaikuttamatta komission perustavaan aloiteoikeuteen”;

R.  ottaa huomioon, että parlamentin työjärjestyksessä vahvistetaan SEUT 225 artiklan mukaisten päätöslauselmien laatimista ja hyväksymistä koskevat säännöt; toteaa, että valiokunta-aloitteiset mietinnöt (INI) ja INL-mietinnöt on käytännössä erotettu toisistaan; ottaa huomioon, että vuoden 2010 puitesopimuksessa ja paremmasta lainsäädännöstä tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa tällaista eroa ei tehdä;

Perussopimuksissa vahvistetut parlamentin suorat aloiteoikeudet

1.  tähdentää ja pitää valitettavana, että vaikka parlamentti on ainoa välittömillä vaaleilla valittu EU:n toimielin, sillä ei ole yleistä suoraa aloiteoikeutta;

2.  korostaa, että jo Lissabonin sopimuksessa parlamentille annetaan suoria aloiteoikeuksia ja tunnustetaan sen toimivalta järjestää itse oman toimintansa, sen valvontatehtävä ja sen demokraattinen legitiimiys ainoana välittömillä vaaleilla valittuna EU:n toimielimenä;

3.  korostaa, että toimielinrakenteessa, jossa parlamentilla ei vielä ole yleistä suoraa aloiteoikeutta, sen käynnistämät erityiset lainsäätämismenettelyt ovat perustuslaillisesti erityisen arvokkaita ja ensisijaisia tavalliseen lainsäätämisjärjestykseen nähden;

4.  palauttaa mieliin, että 20 viime vuoden aikana parlamentti on toistuvasti käyttänyt näitä erityisiä, vaikkakin vajavaisia lainsäädäntöoikeuksia; pitää kuitenkin valitettavana, että nämä erityiset lainsäätämismenettelyt on vain hyvin harvoin saatettu onnistuneesti päätökseen, koska komissio ja neuvosto eivät ole päässeet yhteisymmärrykseen(12);

5.  korostaa, että parlamentti käytti aloiteoikeuttaan käynnistämällä SEU 7 artiklan mukaisen oikeusvaltiomenettelyn; pitää tuomittavana, että neuvosto ei ryhtynyt toimiin menettelyn johdosta senkään jälkeen, kun parlamentti oli myöhemmin toistuvasti kehottanut tähän, ja huomauttaa, että neuvoston epäonnistuminen SEU 7 artiklan tehokkaassa hyödyntämisessä heikentää edelleen yhteisten eurooppalaisten arvojen koskemattomuutta, keskinäistä luottamusta ja koko unionin uskottavuutta; pitää olennaisen tärkeänä varmistaa yleisestä ehdollisuusjärjestelmästä unionin talousarvion suojaamiseksi 16. joulukuuta 2020 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2020/2092(13) täydellinen ja välitön täytäntöönpano samalla kunnioittaen parlamentin asemaa lainsäätäjänä; katsoo, että unioni on edelleen rakenteellisesti valmistautumaton torjumaan demokratian, oikeusvaltion ja perusoikeuksien taantumista ja niiden loukkaamista jäsenvaltioissa; katsoo, että demokratia-, oikeusvaltio- ja perusoikeustilanteen heikkeneminen eri jäsenvaltioissa on osoittanut, että tarvitaan aitoa toimielinten välistä yhteistyötä; pitää erittäin valitettavana, että parlamentin aloitteeseen demokratiaa, oikeusvaltiota ja perusoikeuksia koskevan EU:n järjestelmän perustamisesta ei ole vastattu asianmukaisesti, ja kehottaa jälleen komissiota ja neuvostoa aloittamaan viipymättä neuvottelut parlamentin kanssa toimielinten välisestä sopimuksesta;

6.  muistuttaa perustellusta ehdotuksestaan siitä, onko olemassa selvä vaara, että Unkari loukkaa vakavasti unionin perustana olevia arvoja; ilmaisee jälleen syvän huolensa siitä, että vakiintuneet kuulemismenettelyt eivät takaa parlamentille perustellun ehdotuksen esittämisessä ja tiedonsaannissa yhdenvertaista kohtelua komission ja jäsenvaltioiden yhden kolmanneksen kanssa; pitää valitettavana, että kuulemiset eivät ole vielä johtaneet merkittävään edistymiseen EU:n arvojen vakavaa loukkaamista koskevaan selvään vaaraan puuttumisessa;

7.  pitää valitettavana, että kolme jäsenvaltiota ei ole vielä ratifioinut vuonna 2018 hyväksyttyä uudistettua Euroopan unionin vaalilakia;

8.  pitää valitettavana myös sitä, että neuvosto on tähän mennessä kieltäytynyt neuvottelemasta parlamentin kanssa sen tutkintaoikeudesta, vaikka kieltäytyminen on vastoin SEUT 226 artiklaa ja rikkoo vilpittömän yhteistyön periaatetta, minkä johdosta perussopimuksen määräys jää velvoitteesta huolimatta täyttymättä;

9.  on tyytyväinen parlamentin aloitteeseen perustuvan Euroopan oikeusasiamiehen uuden ohjesäännön hyväksymiseen, sillä se varmistaa ohjesäännön yhteensopivuuden Lissabonin sopimuksen kanssa;

Perussopimuksissa vahvistetut neuvoston ja Eurooppa-neuvoston aloiteoikeudet

10.  pitää valitettavana, että talous- ja rahapolitiikan alalla SEUT 121 artiklassa määrätään ainoastaan tiedon antamisesta parlamentille; panee myös merkille, että neuvosto on käyttänyt SEUT 121 artiklaa tosiasiallisena oikeutena käynnistää aloitteita tällä alalla, ja vaatii parlamentille lisää vastuuta ainoana kansalaisten ääntä edustavana EU:n toimielimenä;

11.  toteaa lisäksi, että Eurooppa-neuvosto on käyttänyt SEUT 68 artiklaa tosiasiallisena oikeutena käynnistää aloitteita vapauden, turvallisuuden ja oikeuden aluetta koskevissa kysymyksissä; korostaa, että Eurooppa-neuvosto ei ole lainsäätäjä ja että käytäntöä, jonka mukaan Eurooppa-neuvosto hyväksyy monivuotiset toimintaohjelmat tällä alalla ilman velvoitetta kuulla Euroopan parlamenttia tai komissiota, olisi tarkistettava ottaen huomioon näiden politiikkojen erityisen vakava vaikutus kansalaisten perusoikeuksiin; vaatii, että perussopimusten tulevassa tarkistuksessa tämä toimivalta annetaan yhtäläisesti parlamentille ja neuvostolle;

12.  toteaa, että SEUT 76 artiklan mukaan neuvostolla on komission kanssa yhtäläinen aloiteoikeus, kun on kyse yhteistyöstä hallinto-oikeuden alalla sekä poliisiyhteistyöstä ja oikeudellisesta yhteistyöstä rikosasioissa, sillä yksi neljäsosa jäsenvaltioista voi tehdä näissä asioissa aloitteen;

13.  panee merkille, että tämä kehitys on osa laajempaa suuntausta kohti neuvoston, Eurooppa-neuvoston ja komission välistä vaihtelevassa määrin kasvavaa epätasapainoa päätösvallassa kaikilla politiikanaloilla; korostaa, että tämä käytäntö heikentää perussopimuksissa vahvistettua EU:n toimielinrakennetta; katsoo, että demokraattisen legitiimiyden parantamiseksi tasapaino olisi palautettava antamalla parlamentille yhtäläiset oikeudet;

14.  panee huolestuneena merkille SEUT 241 artiklassa vahvistetun neuvoston epäsuoran aloiteoikeuden käyttöön liittyvän avoimuuden puutteen; kehottaa neuvostoa julkaisemaan helppokäyttöisessä muodossa ja kaikilla Euroopan unionin virallisilla kielillä kaikki tämän oikeusperustan nojalla esitetyt pyynnöt ja vaatii neuvostoa varmistamaan mahdollisimman suuren avoimuuden kaikissa toimissaan(14) noudattaen tinkimättä asiakirjoihin tutustumista koskevia EU:n sääntöjä;

Perussopimuksissa vahvistettu parlamentin epäsuora aloiteoikeus

15.  palauttaa mieliin, että tunnustuksena parlamentin ainutlaatuisesta demokraattisesta legitiimiydestä sillä on Maastrichtin sopimuksesta lähtien ollut oikeus pyytää komissiota antamaan lainsäädäntöehdotuksia;

16.  toteaa, että SEUT 225 artiklan mukaisesti pyyntöjen on kuuluttava unionin toimivallan piiriin ja että nykyisin komission ainoana velvollisuutena on ilmoittaa parlamentille perustelunsa, jollei se aio antaa ehdotusta;

17.  muistuttaa, että vuoden 2010 puitesopimuksessa parlamentti ja komissio sopivat tämän oikeuden vahvistamisesta entisestään; toteaa, että komissio sitoutui raportoimaan parlamentin pyyntöjen seurannasta kolmen kuukauden kuluessa ja, jos komission jäsenten kollegio tekee asiaa koskevan päätöksen, antamaan lainsäädäntöehdotuksen;

18.  katsoo, että on tullut aika osoittaa kunnianhimoisempaa poliittista tahtoa, ja kehottaa siksi harkitsemaan vuoden 2010 puitesopimuksen uudelleentarkastelua, jotta voidaan varmistaa parlamentille nykyistä vahvemmat aloiteoikeudet;

19.  pitää valitettavana, että parlamentin SEUT 225 artiklan mukaisesti hyväksymien valiokunta-aloitteisten lainsäädäntömietintöjen seurannassa komissio oli vuoteen 2019 mennessä antanut parlamentin pyyntöjen perusteella lainsäädäntöehdotuksen vain harvoissa tapauksissa(15); pitää valitettavana myös sitä, että useimmissa tapauksissa komissio ei pitänyt kiinni parlamentin pyyntöihin vastaamiselle ja lainsäädäntöehdotusten antamiselle asetetuista määräajoista;

20.  pitää aivan liian heikkona velvoitteena sitä, että komission ainoana velvollisuutena on ilmoittaa parlamentille, millä perusteella se ei ryhdy toimiin parlamentin jäsenten enemmistön hyväksymän valiokunta-aloitteisen lainsäädäntömietinnön johdosta, ja pitää siksi erittäin myönteisenä, että komission puheenjohtaja von der Leyen tukee parlamentin aloiteoikeutta ja on sitoutunut vastaamaan aina lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävällä säädöksellä parlamentin SEUT 225 artiklan nojalla tekemiin pyyntöihin noudattaen täysimääräisesti suhteellisuus- ja toissijaisuusperiaatetta sekä parempaa lainsäädäntöä koskevaa periaatetta; edellyttää komission pitävän kiinni tästä sitoumuksesta tehdä lainsäädäntöaloite aina sen jälkeen, kun parlamentti on hyväksynyt tällaisen pyynnön jäsentensä enemmistöllä INL-menettelyssä; katsoo, että tätä sitoumusta olisi vahvistettava ja parlamentin valtaa vaikuttaa EU:n asialistaan olisi lisättävä;

21.  kiittää nykyistä komission jäsenten kollegiota siitä, että se on vastannut kaikkiin parlamentin pyyntöihin määräajassa(16) yhtä poikkeusta(17) lukuun ottamatta; tuo lisäksi esiin, että ainoastaan yhdessä tapauksessa pyyntö ei johtanut lainsäädäntöehdotukseen; katsoo tämän osoittavan toimielinten välisen ennakkotapauksen muodostuneen ja odottaa, että komissio pitää jatkossakin kiinni sitoumuksestaan vastata kaikkiin pyyntöihin;

22.  katsoo, että parlamentin aloiteoikeutta koskevan pohdinnan on kuljettava käsi kädessä poliittista aloitetta EU:n päätöksentekoprosessissa koskevan laajemman pohdinnan kanssa;

23.  ehdottaa, että eurooppalaisten kansalaisaloitteiden seurantaa parannetaan, ja tähdentää, että jos komissio ei ole tiedottanut aikomuksistaan asetetuissa määräajoissa tai jos se on ilmoittanut tiedonannossa, ettei se aio toteuttaa toimia sellaisen eurooppalaisen kansalaisaloitteen johdosta, joka täyttää menettelyvaatimukset ja on perussopimusten ja erityisesti SEU 2 artiklassa vahvistettujen unionin perusarvojen mukainen, parlamentin voisi päättää käynnistää eurooppalaisen kansalaisaloitteen johdosta INL-menettely;

Parlamentin aloiteoikeuden/aloiteoikeuksien tulevaisuus

24.  on täysin vakuuttunut siitä, että yleinen ja suora aloiteoikeus vahvistaisi entisestään unionin demokraattista legitiimiyttä ja parantaisi unionin kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia sekä heijastaisi unionin ja sen toimielinten toimivallassa ajan myötä tapahtunutta kehitystä kohti vahvempaa eurooppalaista demokratiaa;

25.  on sitä mieltä, että parlamentille olisi ainoana välittömillä vaaleilla valittuna EU:n toimielimenä annettava oikeus ehdottaa lainsäädäntöä;

26.  on vakaasti sitä mieltä, että perussopimuksia olisi tarkistettava niin, että ainoana välittömillä vaaleilla valittuna ja siten kansalaisten ääntä EU:n päätöksentekoprosessissa edustavana toimielimenä parlamentille annetaan yleinen ja suora lainsäädäntöaloiteoikeus; korostaa, että parlamentin olisi käynnistettävä SEU 48 artiklan mukainen menettely tällaisen lainsäädäntöaloiteoikeuden aikaansaamiseksi; katsoo, että parlamentin aloiteoikeutta olisi sovellettava ainakin niillä politiikanaloilla, joilla parlamentilla on valta antaa lainsäädäntöä lainsäätäjänä;

27.  korostaa, että Euroopan tulevaisuuskonferenssi oli ennennäkemätön tilaisuus puuttua nykyisiin puutteisiin ja antaa uutta pontta eurooppalaiselle demokratialle, ja kannustaa voimakkaasti noudattamaan konferenssin osallistujien suositusta todellisen aloiteoikeuden antamisesta parlamentille;

28.  palauttaa mieliin nykyisin parlamentin aloiteoikeuden piiriin kuuluvien aiheiden erityisen ja tavallista suuremman perustuslaillisen arvokkuuden ja katsoo sen vuoksi, että kyseinen yksinoikeus olisi ulotettava koskemaan aiheita, joiden kohdalla unionin demokraattinen legitiimiys ja suvereniteetti ovat erityisen merkityksellisiä;

29.  toteaa, että parlamentin nykyisiin aloiteoikeuksiin sisältyy erilaisia erityisiä lainsäätämismenettelyjä, joissa on kyse esimerkiksi sen omaa kokoonpanoa ja sen jäsenten valintaa koskevista säännöksistä, parlamentin jäsenten asemaa koskevista säännöistä, Euroopan oikeusasiamiehen ohjesäännöstä sekä parlamentin tutkintaoikeudesta;

30.  katsoo, että perussopimuksissa ei juurikaan säännellä kyseisiä menettelyjä, ja kehottaa kolmea toimielintä tekemään uuden, yksinomaan tähän asiaan keskittyvän toimielinten välisen sopimuksen, jossa otetaan täysimääräisesti huomioon sen erityinen perustuslaillinen arvokkuus ja vahvistetaan Euroopan unionin demokraattista legitiimiyttä; katsoo, että tässä uudessa toimielinten välisessä sopimuksessa voitaisiin harkita toimenpiteitä, joilla vältetään asioiden jumiutuminen toimielimissä;

31.  katsoo, että parlamentin sisäisissä säännöissä olisi otettava paremmin huomioon kyseisten lainsäädäntömenettelyjen erityisluonne; suosittaa erityisesti, että tapauksissa, joissa säädöksen hyväksyminen parlamentissa edellyttää neuvoston hyväksyntää tai suostumusta ja komission lausuntoa tai suostumusta, parlamentin olisi ehdotettua säädöstä koskevan äänestyksen jälkeen aloitettava kuulemismenettely näiden toimielinten kanssa; katsoo lisäksi, että parlamentin olisi virtaviivaistettava menettelyjä, joilla kyseisiä säädösehdotuksia muutetaan kuulemisten seurauksena;

32.  katsoo, että tavallisen lainsäätämismenettelyn laajentamista ja sellaisen tavallisen lainsäätämismenettelyn määrittelyä, jossa parlamentilla on aloiteoikeus, olisi pidettävä täydentävinä prosesseina;

33.  katsoo, että suoran aloiteoikeuden myöntäminen parlamentille ei sulkisi pois sitä mahdollisuutta, että komissiolla säilyy rinnakkainen oikeus tai yksinoikeus tehdä aloitteita esimerkiksi talousarvion alalla; pitää mahdollisena myös sitä, että neuvostolla olisi suora aloiteoikeus tarkasti määritellyillä aloilla; kehottaa kolmea toimielintä pohtimaan, miten rinnakkaisia aloiteoikeuksia voitaisiin tosiasiallisesti käyttää yhtäaikaisesti ja miten ne voitaisiin panna täytäntöön käytännössä;

34.  sitoutuu käyttämään, kehittämään ja vahvistamaan kaikilta osin nykyisestä perussopimuksissa vahvistetun ja toimielinten välisissä sopimuksissa ja puheenjohtaja von der Leyenin sitoumuksen ansiosta edelleen kehitetyn parlamentin epäsuoran aloiteoikeuden tarjoamia mahdollisuuksia;

35.  katsoo, että toimielinten välinen sopimus paremmasta lainsäädännöstä on keskeisessä asemassa vilpittömän ja avoimen yhteistyön turvaamisessa koko lainsäädäntösyklin ajan ja se mahdollistaa paremman ja keskinäisen ymmärtämyksen saavuttamisen eri toimielinten kannoista;

36.  kehottaa tekemään yhteisen arvioinnin vuoden 2010 puitesopimuksen toiminnasta ja tarpeesta tehdä kohdennettu tarkistus sen varmistamiseksi, että sen määräyksiä ja määräaikoja, jotka liittyvät parlamentin epäsuoraan aloiteoikeuteen, voidaan tosiasiallisesti noudattaa; kehottaa myös neuvostoa ja komissiota arvioimaan yhdessä parlamentin kanssa, missä määrin toimielinten välistä sopimusta paremmasta lainsäädännöstä olisi tarkistettava, jotta voidaan poistaa mahdolliset esteet parlamentin mahdollisuuksilta käyttää toimivaltaansa ehdottaa lainsäädäntöaloitteita;

37.  katsoo aiheelliseksi tarkastella omia sisäisiä sääntöjään, menettelyjään ja vaatimuksiaan, myös SEUT 225 artiklan mukaisten valiokunta-aloitteisten lainsäädäntömietintöjen laatimisen osalta, sen varmistamiseksi, että ehdotukset ovat oikein kohdennettuja ja asianmukaisesti perusteltuja; ehdottaa, että SEUT 225 artiklan mukaisten päätöslauselmien laatimista ja hyväksymistä koskevia parlamentin työjärjestyksessä esitettyjä menettelyjä virtaviivaistetaan sen varmistamiseksi, että kaikki komissiolle esitetyt lainsäädäntöaloitetta koskevat pyynnöt otetaan asianmukaisesti huomioon noudattaen aina paremmasta lainsäädännöstä tehtyä toimielinten välistä sopimusta riippumatta siitä, millaiseen parlamentin päätöslauselmaan pyyntö sisältyy;

38.  sitoutuu suosimaan näitä välineitä ensisijaisena keinona pyytää komissiota antamaan lainsäädäntöehdotuksia; huomauttaa tässä yhteydessä, että pyynnöt on osoitettava yksinomaan komissiolle ja että on varmistettava, että valiokunta-aloitteisten lainsäädäntömietintöjen sisältö ei poikkea mietinnön laatimisesta päätettäessä annetusta aiheesta; korostaa, että kohdennettujen ja hyvin perusteltujen mietintöjen hyväksyminen parlamentissa SEUT 225 artiklan mukaisesti edellyttää, että tarvittavat tekniset ja hallinnolliset valmiudet ovat olemassa;

39.  korostaa, että on tärkeää varmistaa tiivis yhteistyö komission kanssa valiokunta-aloitteisten lainsäädäntömietintöjen koko elinkaaren ajan, jotta varmistetaan, että prosessi on mahdollisimman tehokas, avoin ja osallistava; korostaa valiokuntien puheenjohtajakokouksen ja puheenjohtajakokouksen roolia tässä yhteydessä;

40.  korostaa, että parlamentti noudattaa kaikilta osin paremmasta lainsäädännöstä tehtyä toimielinten välistä sopimusta, jossa tähdennetään, että on tarpeen tehdä etukäteen analyysi eurooppalaisesta lisäarvosta sekä Euroopan yhdentymisen toteutumattomuudesta aiheutuvista kustannuksista, ja että sillä on käytössä rakenne, joka kattaa vaikutustenarviointitoimet, jotka on toteutettava mahdollisuuksien mukaan ennen valiokunta-aloitteisen lainsäädäntömietinnön esittämistä, jotta voidaan tehostaa paremmasta lainsäädännöstä tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa määrättyä eurooppalaisen lisäarvon arviointia;

41.  katsoo, että kun komissio arvioi osana parlamentin SEUT 225 artiklan mukaisesti esittämien lainsäädäntöehdotuspyyntöjen seurantaa pyyntöjen kelpoisuutta toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen ja parempaa lainsäädäntöä koskevan periaatteen kannalta, sen olisi otettava asianmukaisesti huomioon parlamentin laatimat asiaan liittyvät analyysit eurooppalaisesta lisäarvosta ja Euroopan yhdentymisen toteutumattomuudesta aiheutuvista kustannuksista; huomauttaa, että paremmasta lainsäädännöstä tehdyn toimielinten välisen sopimuksen mukaan komissio on jo nyt velvollinen reagoimaan lainsäädäntövallan käyttäjien esiin tuomiin näkökohtiin, jotka liittyvät kyseisiin analyyseihin;

42.  katsoo lisäksi, että komission olisi selkeästi yhdistettävä SEUT 225 artiklan nojalla parlamentin ehdotuksen perusteella hyväksytyt ehdotusluonnokset asiaankuuluviin INL‑mietintöihin ja esitettävä selkeä ”lainsäädäntövaikutusta koskeva jalanjälki”;

43.  sitoutuu edistämään koordinoinnin tehostamista alueiden komitean sekä talous- ja sosiaalikomitean kanssa ottamalla niiden lausunnot asianmukaisesti huomioon SEUT 225 artiklan puitteissa;

44.  muistuttaa, että saavutettavuus, etiikka ja avoimuus ovat keskeisen tärkeitä arvoja, joiden on ohjattava kaikkien EU:n toimielinten toimintaa; kehottaa asettamaan kaikki asiaankuuluvat lainsäädäntöaloitemietintöjä koskevat tiedot, kuten sisäisten menettelyjen vaiheet tai komission seurantatoimet, helposti saataville verkossa kaikilla Euroopan unionin virallisilla kielillä;

45.  korostaa lainsäädäntömenettelyä edeltävän vaiheen merkitystä ja palauttaa mieliin parlamentin roolin, joka on määritetty paremmasta lainsäädännöstä tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa ja vuoden 2010 puitesopimuksessa; kehottaa vauhdittamaan työtä paremmasta lainsäädännöstä tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa tarkoitetun yhteisen lainsäädäntötietokannan perustamiseksi;

46.  muistuttaa kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan osallistumisen merkityksestä EU:n demokraattisen legitiimiyden kannalta; kehottaa kaikkia EU:n toimielimiä ottamaan kansalaiset ja kansalaisyhteiskunta mielekkäällä tavalla mukaan päätöksentekoon toimintapoliittisen syklin kaikissa vaiheissa;

o
o   o

47.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1) EUVL L 304, 20.11.2010, s. 47.
(2) EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.
(3) EUVL C 252, 18.7.2018, s. 215.
(4) EUVL C 252, 18.7.2018, s. 201.
(5) EUVL C 449, 23.12.2020, s. 90.
(6) EUVL C 270, 7.7.2021, s. 71.
(7) EUVL C 362, 8.9.2021, s. 6.
(8) Euroopan parlamentin sisäasioiden pääosasto, kansalaisoikeuksien sekä perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden politiikkayksikkö, tutkimus ”The European Parliament’s right of initiative”, Bryssel, 2020, s. 55 ja 57.
(9) Päätöslauselma 25. lokakuuta 2016 suosituksista komissiolle demokratiaa, oikeusvaltiota ja perusoikeuksia koskevan EU:n järjestelmän perustamisesta (EUVL C 215, 29.9.2021, s. 162).
(10) Päätöslauselma 7. lokakuuta 2020 suosituksista komissiolle demokratiaa, oikeusvaltiota ja perusoikeuksia koskevan EU:n järjestelmän perustamisesta (EUVL C 395, 19.6.2018, s. 2).
(11) Euroopan parlamentin sisäasioiden pääosasto, kansalaisoikeuksien sekä perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden politiikkayksikkö, tutkimus ”The European Parliament’s right of initiative”, Bryssel, 2020, s. 12.
(12) Ks. edellä, s. 34–35.
(13) EUVL L 433 I, 22.12.2020, s. 1.
(14) Päätöslauselma 17. tammikuuta 2019 oikeusasiamiehen strategisesta tutkimuksesta OI/2/2017 lainsäädäntökäsittelyn avoimuudesta EU:n neuvoston valmisteluelimissä (EUVL C 411, 27.11.2020, s. 149).
(15) Euroopan parlamentin sisäasioiden pääosasto, kansalaisoikeuksien sekä perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden politiikkayksikkö, tutkimus ”The European Parliament’s right of initiative”, Bryssel, 2020, s. 54.
(16)––––––– Komission vastaukset seuraaviin parlamentin päätöslauselmiin:päätöslauselma 8. lokakuuta 2020 suosituksista komissiolle rahoitusalan digitalisaatioprosessista: kryptovarojen kehittymässä olevat riskit – rahoituspalveluihin, -laitoksiin ja -markkinoihin liittyvät sääntely- ja valvontahaasteet (EUVL C 395, 29.9.2021, s. 72);päätöslauselma 22. lokakuuta 2020 suosituksista komissiolle EU:n oikeudellisesta kehyksestä EU‑vetoisen maailmanlaajuisen metsäkadon pysäyttämiseksi ja sen suunnan kääntämiseksi (EUVL C 404, 6.10.2021, s. 175);päätöslauselma 20. lokakuuta 2020 suosituksista komissiolle digitaalisia palveluja koskevasta säädöksestä: kauppa- ja siviilioikeudellisten sääntöjen mukauttaminen verkossa toimivia kaupallisia yhteisöjä varten (EUVL C 404, 6.10.2021, s. 31);päätöslauselma 20. lokakuuta 2020 suosituksista komissiolle digitaalisia palveluja koskevasta säädöksestä: sisämarkkinoiden toiminnan parantaminen (EUVL C 404, 6.10.2021, s. 2);päätöslauselma 20. lokakuuta 2020 suosituksista komissiolle tekoälyä, robotiikkaa ja niihin liittyvää teknologiaa koskevien eettisten näkökohtien kehyksestä (EUVL C 404, 6.10.2021, s. 63);päätöslauselma 20. lokakuuta 2020 suosituksista komissiolle tekoälyä koskevasta siviilioikeudellisen vastuun järjestelmästä (EUVL C 404, 6.10.2021, s. 107);päätöslauselma 21. tammikuuta 2021 suosituksista komissiolle oikeudesta olla tavoittamattomissa (EUVL C 456, 10.11.2021, s. 161).
(17) Komission vastaus parlamentin päätöslauselmaan 13. toukokuuta 2020 suosituksista komissiolle turvaverkosta unionin ohjelmien edunsaajien suojaamiseksi: monivuotista rahoituskehystä koskevan varautumissuunnitelman laatiminen (EUVL C 323, 11.8.2021, s. 2).

Päivitetty viimeksi: 27. syyskuuta 2022Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö