Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 6, 10, 165 ja 166 artiklan,

–  ottaa huomioon unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelman ”Erasmus+” perustamisesta ja päätösten N:o 1719/2006/EY, 1720/2006/EY ja 1298/2008/EY kumoamisesta 11. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1288/2013(1),

–  ottaa huomioon unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelman Erasmus+ perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 1288/2013 kumoamisesta 20. toukokuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/817(2),

–  ottaa huomioon 31. tammikuuta 2018 annetun komission kertomuksen Erasmus+-ohjelman väliarvioinnista (2014–2020) (COM(2018)0050),

–  ottaa huomioon 14. marraskuuta 2017 annetun komission tiedonannon ”Eurooppalaisen identiteetin vahvistaminen koulutuksen ja kulttuurin avulla – Euroopan komission panos EU-johtajien kokouksessa Göteborgissa 17. marraskuuta 2017” (COM(2017)0673),

–  ottaa huomioon toimielinten välisen julistuksen Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista(3),

–  ottaa huomioon 12. marraskuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Tasa-arvon unioni: hlbtiq-henkilöiden tasa-arvoa koskeva strategia 2020–2025” (COM(2020)0698), joka perustuu 16. kesäkuuta 2016 annettuihin neuvoston päätelmiin hlbti-henkilöiden tasa-arvosta,

–  ottaa huomioon 18. syyskuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Tasa-arvon unioni: EU:n rasismintorjunnan toimintasuunnitelma 2020–2025” (COM(2020)0565), jolla pyritään saattamaan rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta 29. kesäkuuta 2000 annettu neuvoston direktiivi 2000/43/EY(4) (rotusyrjintädirektiivi) ajan tasalle,

–  ottaa huomioon 15. syyskuuta 2020 antamansa päätöslauselman tehokkaista toimenpiteistä Erasmus+-ohjelman ja Luova Eurooppa -ohjelman sekä Euroopan solidaarisuusjoukkojen muuttamiseksi ympäristöystävällisemmiksi(5),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 54 artiklan sekä valiokunta-aloitteisten mietintöjen laatimista koskevasta lupamenettelystä 12. joulukuuta 2002 tehdyn puheenjohtajakokouksen päätöksen 1 artiklan 1 kohdan e alakohdan ja liitteen 3,

–  ottaa huomioon vetoomusvaliokunnan lausunnon,

–  ottaa huomioon kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan mietinnön (A9-0158/2022),

A.  toteaa, että liikkuvuus on erittäin tärkeä osa verkossa tapahtuvaa ja lähioppimista; katsoo, että yhtäläisten ja kaikille avointen mahdollisuuksien tarjoaminen on nyt ja sen on tulevaisuudessakin oltava olennainen osa Euroopan unionin perusarvoja ja että kaikista taustoista ja kaikilta elämänaloilta tulevien ihmisten on voitava hyötyä kaikin tavoin ja yhtäläisesti Erasmus+-ohjelmasta; korostaa, että Erasmus+-ohjelma hyödyttää osallistujiensa lisäksi kokonaisia yhteisöjä ja yhteiskuntia ja sillä toteutetaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteen nro 4 pyrkimyksiä; toteaa, että tämä tekee yhteiskunnista demokraattisempia, vahvempia, yhtenäisempiä ja selviytymiskykyisempiä;

B.  ottaa huomioon, että vuosien 2014–2020 Erasmus+-ohjelmaa koskevassa asetuksessa painotetaan sosiaalisen osallisuuden edistämistä sekä henkilöiden, joilla on erityistarpeita tai muita vähemmän mahdollisuuksia, osallistumista, ja että Erasmus+-ohjelman osallisuus- ja monimuotoisuusstrategiassa näiden henkilöiden määritelmä käsittää henkilöt, joilla on jokin vamma, terveysongelmia tai koulunkäyntiongelmia tai jotka kohtaavat kulttuurieroja tai taloudellisia, maantieteellisiä tai sosiaalisia esteitä; korostaa, että nykyinen vuosien 2021–2027 Erasmus+-ohjelma liittyy tiiviisti vihreään ja digitaaliseen siirtymään;

C.  ottaa huomioon covid-19-pandemian koko koulutusalaan aiheuttamat vakavat vaikutukset, jotka pahensivat entisestään koulutuksen saatavuuteen liittyvää eriarvoisuutta ja korostivat tarvetta säilyttää Erasmus+-ohjelman osallisuustoimenpiteet ja tehdä tarvittavia parannuksia;

D.  ottaa huomioon, että vuosien 2014–2020 Erasmus+-ohjelmalle ei vahvistettu yhtenäistä pakollista unionin tason osallisuusstrategiaa, ja toteaa, että strategian puute rajoitti ohjelman osallisuustoimenpiteiden tehokkuutta;

E.  toteaa, että fyysinen liikkuvuus mahdollistaa vieraisiin kulttuureihin syventymisen ja ihanteellisen vuorovaikutuksen niiden kanssa, ja katsoo, että vaikka verkossa tapahtuvat vaihdot ja oppiminen ovat arvokas keino fyysisen liikkuvuuden täydentämiseksi, ne eivät tarjoa yhtä laadukkaita kokemuksia ja hyötyjä;

F.  ottaa huomioon, että pandemia kiihdytti digitaalista siirtymää ja korosti hyvien digitaalisten taitojen merkitystä; korostaa, että Erasmus+-ohjelmalla voidaan edistää merkittävästi digitaalista täydennys- ja uudelleenkoulutusta;

G.  toteaa, että Erasmus+-ohjelman tarjoama liikkuvuuskokemus voi muuttaa osallistujien elämää merkittävästi ja vaikuttaa myönteisesti heidän viestintätaitoihinsa, itseluottamukseensa, avoimuuteensa, kriittiseen ajattelutaitoonsa, henkilökohtaiseen ja ammatilliseen kehitykseensä, työllistyvyyteensä ja hyvinvointiinsa sekä auttaa heitä ymmärtämään yhtenäisen Euroopan hyötyjä tarjoamalla osallistavia oppimismahdollisuuksia, jotka rikastavat heidän elämäänsä ja antavat heille kokemuksen Euroopan kieli- ja kulttuuriperinnöstä samalla, kun he oppivat loppuelämänsä kannalta tärkeitä taitoja ja tietoja;

H.  ottaa huomioon, että komission vuonna 2018 julkistamassa vuosien 2014–2020 Erasmus+-ohjelman väliarvioinnissa korostettiin, että ohjelman on tavoitettava useampia henkilöitä, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, sekä pienempiä järjestöjä kaikilla alueilla;

1.  panee tyytyväisenä merkille yleisesti ottaen positiivisen käsityksen siitä, miten osallisuustoimenpiteet ovat kehittyneet Erasmus+-ohjelman ohjelmakaudella 2014–2020;

2.  korostaa, että Erasmus+-ohjelman olisi tuettava sidosryhmien ja ohjelman osallistujien kansainvälistymissuunnitelmia, joilla autetaan poistamaan fyysisiä, psyykkisiä, sosiaalisia, sosioekonomisia, kielellisiä, digitaalisia ja muita oppimiseen liittyvän liikkuvuuden esteitä, ja eurooppalaisia hankkeita, joilla tarjotaan selkeää ja yksityiskohtaista tietoa ja laadullista tukea osallistujille, jotka kuuluvat aliedustettuihin ryhmiin tai joilla on erityistarpeita;

3.  painottaa, että räätälöidylle rahoitukselle ja avustuksille, kuten ennakkomaksuille, lisäavustuksille, etukäteismaksuille ja kertakorvauksille, on huutava tarve, jotta voidaan lisätä henkilöiden, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia tai muita heikommat lähtökohdat, osallistumista, koska taloudelliset esteet ovat yhä yksi suurimmista Erasmus+-ohjelmaan osallistumisen esteistä; korostaa, että tässä yhteydessä on sovellettava joustavia sääntöjä, jotta voidaan tarjota riittävä määrä rahoitusta näiden henkilöiden tarpeiden ja erityisesti elinkustannusten kattamiseksi;

4.  kehottaa komissiota kehittämään edelleen Erasmus+-rahoitusvälineitä ja luomaan synergioita muiden ohjelmien kanssa;

5.  painottaa, että liikkuvuusapurahoina myönnettävän rahoituksen määrä on yhä joissain tapauksissa riittämätön, mikä voi osaltaan johtaa niiden opiskelijoiden ja perheiden, joilla ei ole varaa liikkuvuuteen, sosiaaliseen syrjäytymiseen; vaatii lisäystä vuoden 2023 talousarvioon, jotta Erasmus+-ohjelman ja Euroopan solidaarisuusjoukkojen osallisuustoimenpiteet voidaan panna täytäntöön kokonaisuudessaan;

6.  kehottaa komissiota varmistamaan, että nykyiset digitaaliset työkalut toimivat asianmukaisesti ja kaikilta osin, ja ratkaisemaan välittömästi Erasmus+-ohjelman tietoteknisten välineiden vakavat ja jatkuvat ongelmat, jotka vaikeuttavat merkittävästi pienempien järjestöjen, muita heikommassa asemassa olevien henkilöiden, vanhempien osallistujien ja hallinnollisen paperityön kanssa auttavan henkilöstön osallistumisen lisäksi kaikkien edunsaajien osallistumista; kehottaa komissiota helpottamaan uusien tietoteknisten välineiden prosessia, tekemään siitä esteettömän kaikille ryhmille sekä testaamaan välineitä riittävän laajasti ennen niiden käyttöönottoa;

7.  toteaa, että hallinnolliset esteet estävät monia potentiaalisia oppijoita osallistumasta ohjelmaan; kehottaa komissiota vähentämään rahoituksen saantiin liittyvää byrokratiaa ja yksinkertaistamaan sitä koskevia menettelyjä, jotta prosessista voidaan tehdä virtaviivaisempi, helpompi ymmärtää ja saavutettavampi; korostaa, että hallinnollinen taakka muodostaa esteen kaikille ja vaikuttaa eniten niihin, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia tai erityistarpeita; painottaa, että on tärkeää tarjota hakumenettelyjä kaikilla eurooppalaisilla kielillä;

8.  arvostaa opettajien, nuoriso- ja sosiaalityöntekijöiden, kansalaisjärjestöjen, yhdistysten ja opetushenkilöstön roolia kantavana voimana osallistujaorganisaatioiden pyrkimyksissä lisätä tietoisuutta ohjelmasta kertomalla siitä tuleville oppijoille, tukemalla heitä ja tunnistamalla henkilöt, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia; panee merkille, että ilman heitä useimmat osallistujat ja erityisesti ne, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, eivät voisi osallistua ohjelmaan; kehottaa komissiota, jäsenvaltioita ja kansallisia toimistoja arvostamaan tätä usein vapaaehtoista työtä ja antamaan sille tunnustusta, tukemaan näitä työntekijöitä helpottamalla heidän omaa liikkuvuuttaan ja antamaan heille riittävästi rahoitusta ja tukea, kun he avustavat osallistujia, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, ja tarjoavat heille heidän tarpeitaan vastaavaa erityistä koulutusta; toteaa, että on tärkeää pitää ajan tasalla eri työkalut, joita nämä työntekijät käyttävät mahdollisten osallistujien löytämiseen, ja mukauttaa Erasmus+-kokemusta paremmin, jotta voidaan huomioida jokaisen osallistujan yksilölliset tarpeet;

9.  painottaa, että on tärkeää tarjota opettajille asianmukaista koulutusta ja tukea siihen, miten haasteita voidaan ratkaista ja mahdollisuuksia hyödyntää tehokkaasti, ja edistää alan hyvien käytäntöjen vaihtoa;

10.  kannustaa jäsenvaltioita ja kansallisia toimistoja edistämään useampien Erasmus+-ohjelman henkilöstölle suunnattujen koulutusseminaarien järjestämistä, jotta voidaan toteuttaa hankkeita, kehittää osallistavia menetelmiä ja pohtia uusia tapoja tavoittaa ohjelman tulevia edunsaajia;

11.  painottaa, että komission, jäsenvaltioiden ja kansallisten toimistojen on tarjottava parempaa tukea kaikilla aloilla toimiville ruohonjuuritason järjestöille, mukaan lukien yhteisöpohjaisille ja pienemmille järjestöille, erityisesti syrjäisimmillä alueilla, saarilla ja syrjässä olevilla, vaikeasti saavutettavilla, vuoristo- ja maaseutualueilla, sekä varmistettava, että resurssit ja hankkeet jakautuvat oikeudenmukaisesti kussakin jäsenvaltiossa;

12.  painottaa, että lisäkoulutuksen ja -asiantuntemuksen lisäksi henkilökunnalle on tärkeää tarjota riittävää taloudellista ja materiaalista tukea, jotta he voivat olla yhteydessä osallistujiin, näiden perheisiin ja edunsaajiin, parantaa saavutettavuutta ja tehostaa hankkeiden onnistumista ja vaikutuksia sekä samalla varmistaa, että liikkuvuus ja hankkeet sujuvat kitkattomasti; toteaa, että jäsenvaltioiden kansalliset toimistot voivat auttaa merkittävästi määrittämällä järjestöjen ja laitosten tätä alaa koskevat tarpeet ja antamalla tarvittavaa tukea;

13.  panee merkille, että lyhytkestoiset liikkuvuushankkeet auttavat koululaisia selviämään henkisistä ja psykososiaalisista esteistä, ja pyytää komissiota ja kansallisia toimistoja tukemaan lapsille ja teineille suunnattuja liikkuvuushankkeita;

14.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita järjestämään kohdennettuja tiedotuskampanjoita niin verkossa kuin sen ulkopuolellakin yhteistyössä tiedotusvälineiden ja sosiaalisen median alustojen kanssa julkisissa oppilaitoksissa ja oppimistiloissa, kuten kirjastoissa, kouluissa ja yliopistoissa, jotta voidaan tavoittaa useampia kansalaisia ja lisätä heidän tietoisuuttaan Erasmus+-ohjelman hyödyistä;

15.  pyytää kaikkia kansallisia toimistoja nimeämään erityisiä osallisuus- ja monimuotoisuusvastaavia, jotta voidaan tavoittaa suoraan oppijat, joilla on erityistarpeita ja/tai muita vähemmän mahdollisuuksia; kehottaa tässä yhteydessä Erasmus+-toimien toteuttajiksi valittuja järjestöjä nimeämään erityiset yhteyshenkilöt henkilöille, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia; muistuttaa, että henkilöille, joilla on erityistarpeita, tarjottavia tukipalveluja koskevan tiedon on oltava selkeää, ajantasaista, kattavaa ja helposti saatavilla;

16.  kehottaa komissiota parantamaan suuntaviivoja kansallisista politiikkatoimista osallistujien, joilla on terveysongelmia tai jotka kohtaavat kulttuurieroja ja taloudellisia, maantieteellisiä ja sosiaalisia esteitä, osallistumisen edistämiseksi, sekä valvomaan niiden täytäntöönpanoa ja raportoimaan siitä;

17.  kannattaa kaikkia opiskelijoiden liikkuvuutta helpottavia EU:n aloitteita, joita ovat esimerkiksi Erasmus+-mobiilisovellus, ”paperiton Erasmus” sekä eurooppalainen opiskelijakortti; kehottaa komissiota tutkimaan mahdollisuutta yhdistää Erasmus+-ohjelma tiiviimmin muihin ohjelmiin ja edistämään monialaista yhteistyötä, mukaan lukien Interrail, jotta voidaan parantaa osallisuutta ja tasa-arvoa, millä parannetaan parempien ja ympäristöystävällisempien liikkuvuusmahdollisuuksien saavutettavuutta erityisesti henkilöille, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia; kehottaa komissiota parantamaan myös DiscoverEU-hankeen osallistavuutta, jotta useammat ihmiset voivat osallistua siihen;

18.  painottaa, että kielitaitoon olisi kiinnitettävä erityistä huomiota erityisesti sellaisten osallistujien kohdalla, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia; kehottaa siksi tarjoamaan kohdennettua ryhmäkohtaista tukea kielen opiskeluun ennen liikkuvuusjaksoa ja painottaa, että tämä tuki ei saisi koostua vain verkkokursseista;

19.  panee merkille osallisuuden ja monimuotoisuuden SALTO-resurssikeskuksen (Support, Advanced Learning and Training Opportunities) tärkeän roolin Erasmus+-ohjelman nuoriso-osion osallisuustoimenpiteiden toteuttamisessa ja toteaa, että osallisuusstrategioiden laajentamista koulutusosioon nykyisellä ohjelmakaudella on seurattava tarkasti, koska kohderyhmät ovat erilaisia; painottaa, että kansallisten toimistojen on tehtävä tiiviimpää yhteistyötä työvoimatoimistojen ja muiden aikuiskoulutuksen sidosryhmien kanssa, jotta voidaan helpottaa aikuisoppijoiden sisällyttämistä vuosien 2021–2027 Erasmus+-ohjelmaan;

20.  pitää valitettavana, ettei henkilöiden, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, osallistumisesta Erasmus+-ohjelmaan ole luotettavaa määrällistä tai laadullista tietoa, koska näiden tietojen avulla voitaisiin määrittää, mihin ryhmiin osallisuustoimenpiteitä olisi kohdennettava; tähdentää, että on kehitettävä arviointijärjestelmiä, jotta voidaan tuottaa selkeitä tilastoja, arvioida asianmukaisesti mahdollisia muita ongelmia ja luoda osallisuustoimenpiteiden johto- ja ohjausväline, mutta että tässä on käytettävä yksityisyyden suojaa ja tietosuojaa koskevia asetuksia kaikilta osin kunnioittavia menetelmiä, jotka eivät luo kohtuutonta ylimääräistä hallinnollista taakkaa järjestöille ja osallistujille; toteaa jälleen, että osallisuuden mittareita ja seurantajärjestelmiä koskevia henkilöstön valmiuksia on kehitettävä edelleen;

21.  korostaa, että nykyisellä ohjelmakaudella on rahoitettava enemmän koko EU:n laajuista tutkimusta osallisuudesta, jotta voidaan arvioida kansallisten toimistojen ja sidosryhmien toteuttamien toimenpiteiden vaikutuksia järjestöjen ja henkilöiden, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, osallistumiseen; korostaa, että on tärkeää pitää kirjaa ja laatia tilastoja ja että näitä olisi käytettävä tulevia ohjelmia koskevien kuulemisten perustana;

22.  pyytää, että vammaisten henkilöiden erityistarpeet otetaan huomioon, jotta voidaan helpottaa heidän osallistumistaan ohjelmaan, esimerkiksi tarjoamalla hybridiliikkuvuutta osana liikkuvuusjaksoon valmistautumista, mahdollisuus avustajan käyttämiseen, soveltuva esteetön majoitus sekä erikoistuneita, heidän tarpeisiinsa perustuvia tukipalveluja; painottaa, että osallistujilta on kerättävä palautetta liikkuvuusjakson jälkeen, jotta voidaan parantaa tulevien edunsaajien osallistumista; painottaa, että vammaiset henkilöt tarvitsevat erityistä tukea, ohjausta ja välineitä, jotta he voivat ilmoittautua ja osallistua Erasmus+-ohjelmaan; muistuttaa, että myös avustajien käytettävissä olisi oltava varoja ja apurahoja, jotta he voivat osallistua liikkuvuusohjelmaan;

23.  painottaa Erasmus+-ohjelman merkitystä suvaitsevaisuuden ja monimuotoisuuden arvojen edistämisessä; kehottaa komissiota luomaan synergioita EU:n rasismintorjunnan toimintasuunnitelman ja Erasmus+-ohjelman välille, jotta voidaan vastata erityistarpeisiin ja torjua rasismia sen kaikissa muodoissa;

24.  panee tyytyväisenä merkille sukupuolten tasa-arvon parantamiseen ja naisten osallistumiseen kaikille koulutuksen aloille, erityisesti luonnontieteisiin, teknologiaan, insinööritieteisiin, taidealalle ja matematiikkaan (STEAM-aineet), liittyvien ja keskittyvien Erasmus+-hankkeiden kehittämisen ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita antamaan jatkossakin sukupuolten tasa-arvolle näkyvyyttä politiikoissaan ja toimissaan;

25.  on tyytyväinen hankkeisiin, joilla kerrotaan seksuaalisesta monimuotoisuudesta, valistetaan siitä ja kannustetaan kunnioittamaan hlbtiq+ ihmisiä, ja kehottaa komissiota luomaan aitoja yhteyksiä EU:n hlbtiq-henkilöiden tasa-arvoa koskevan strategian ja Erasmus+-ohjelman välille;

26.  korostaa, että syrjäytyneisiin ryhmiin kuuluvien henkilöiden oppimiseen liittyviin liikkuvuusmahdollisuuksiin tarvitaan kohdennettuja ratkaisuja ja tarveperusteinen lähestymistapa, jotta voidaan lisätä heidän osallistumistaan ohjelmaan ja varmistaa riittävä tuki, pitäen mielessä, että taloudelliset ja institutionaaliset esteet ovat yksi suurimmista heidän ohjelmaan osallistumisensa esteistä;

27.  pyytää komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että kaikki Erasmus+ ‑ohjelmaa koskevat keskeiset tiedot ovat vammaisten henkilöiden saatavilla kaikilla eurooppalaisilla kielillä, erityisesti mukautettujen ja esteettömien verkkovälineiden kautta; muistuttaa, että suunnittelu- ja arviointiprosessien olisi oltava esteettömiä; suhtautuu myönteisesti Erasmus-päiviin, painottaa edellisten Erasmus+-osallistujien sekä alumniverkostojen merkitystä, kun pyritään lisäämään tietoisuutta ohjelmasta, ja toteaa, että tulevat oppijat voisivat saada kaikki tarvitsemansa tiedot näiltä verkostoilta yhden luukun mallin mukaisesti;

28.  pyytää jäsenvaltioita arvioimaan nykyisiä politiikkatoimiaan ja ottamaan käyttöön kohdennettuja ohjelmia ja toimia kaikenikäisille ja kaikenlaisista taustoista tuleville oppijoille, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia tai erityistarpeita, jotta voidaan lisätä osallistumista Erasmus+-ohjelmaan erityisesti liikkuvuuden osalta sekä edistää hyvien käytäntöjen vaihtoa alalla; toteaa, että kansallisilla toimistoilla ja vapaaehtoisjärjestöillä on tärkeä rooli tämän prosessin edistämisessä;

29.  korostaa, että Erasmus+-ohjelman myönteiset vaikutukset kolmansissa maissa ovat myötävaikuttaneet Euroopan yhdentymisprosessiin ja vahvistaneet EU:n näkyvyyttä; painottaa, että assosioituneissa maissa ja muissa ehdot täyttävissä maissa, erityisesti Länsi-Balkanilla sekä itäisessä ja eteläisessä naapurustossa, toteutettavien Erasmus+-hankkeiden kumppanuuksia on parannettava ja niiden osallistavuutta on lisättävä; kehottaa komissiota edistämään sekä etänä että läsnä järjestettäviä kansainvälisiä keskusteluja jäsenvaltioiden ja osallistuvien maiden kansallisten toimistojen välillä, jotta voidaan vaihtaa hyviä käytäntöjä; toteaa, että tällä vahvistetaan entisestään kansallisten toimistojen välistä yhteistyötä ja autetaan niitä toteuttamaan uusia ratkaisuja ja ideoita ja hyödyntämään käytännön työssä saatuja kokemuksia Erasmus+ ohjelman osallistujien määrän lisäämiseksi;

30.  korostaa, että kriisitilanteissa Erasmus+-ohjelman joustavuutta on lisättävä, kuten on todettu Ukrainan sodan alkamisen jälkeen; on tyytyväinen komission ilmoittamiin toimenpiteisiin, joiden avulla sodan jalkoihin jääneet ukrainalaiset opiskelijat ja opetushenkilöstö voivat jatkaa opintojaan ja työtään Ukrainassa ja missä tahansa jäsenvaltiossa; vaatii, että ukrainalaisille opiskelijoille annetaan enemmän tukea ja että Ukrainan korkeakoulujen ja akateemisen yhteisön kannattelemiseen myönnetään lisätukea;

31.  pitää valitettavana, että Yhdistyneen kuningaskunnan erottua Euroopan unionista sen hallitus päätti olla osallistumatta Erasmus+-ohjelmaan nykyisellä ohjelmakaudella, mikä on vähentänyt nuorten mahdollisuuksia sekä EU:ssa että Yhdistyneessä kuningaskunnassa;

32.  painottaa, että on tärkeää edistää ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden liikkuvuutta, jotta tavoitetaan erilaisista taustoista tulevia nuoria, ja panee tyytyväisenä merkille, että heille luotiin lisää pitkäaikaisia liikkuvuusmahdollisuuksia ohjelmakaudella 2014–2020;

33.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita käyttämään Euroopan nuorison teemavuotta ja siihen liittyviä tapahtumia tiedottaakseen tehokkaasti Erasmus+-ohjelman tarjoamista mahdollisuuksista, erityisesti henkilöille, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia tai muita heikommat lähtökohdat, jotta voidaan varmistaa, että Euroopan nuorison teemavuodella saadaan aikaan todellisia parannuksia, erityisesti nuorten elinolosuhteisiin, koulutusmahdollisuuksiin ja demokraattiseen osallistumiseen; pitää valitettavana, että Euroopan nuorison teemavuodelle osoitettu budjetti ei riitä kattamaan aloitteen tarpeita;

34.  muistuttaa, että eurooppalaisen koulutusalueen yhteydessä on olennaisen tärkeää varmistaa tutkintojen ja opintojaksojen automaattinen tunnustaminen täydentävänä työkaluna, jotta Erasmus+-ohjelman ja Euroopan vapaaehtoisjoukkojen osallisuustoimenpiteet voivat saavuttaa täyden vaikutuksensa;

35.  pitää myönteisenä, että komissio hyväksyi äskettäin vuosien 2021–2027 toimenpidekehyksen, jolla pyritään lisäämään monimuotoisuutta ja osallisuutta nykyisessä Erasmus+ ‑ohjelmassa ja Euroopan solidaarisuusjoukoissa, ja kehottaa komissiota seuraamaan tiiviisti tämän kehyksen tulevaa täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa ja tiedottamaan siitä parlamentille vuosittain; korostaa, että osallisuustoimenpiteitä koskevan erityisen kehyksen täysimääräinen täytäntöönpano voi olla hyödyllinen kokemus ja toimia mallina muille kansalaisten elämään välittömästi vaikuttaville EU:n ohjelmille, kuten Luova Eurooppa ja kansalaisten, tasa-arvon, perusoikeuksien ja arvojen ohjelma;

36.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) EUVL L 347, 20.2.2013, s. 50. (2) EUVL L 189, 28.5.2021, s. 1. (3) EUVL C 428, 13.12.2017, s. 10. (4) EYVL L 180, 19.7.2000, s. 22. (5) EUVL C 385, 22.9.2021, s. 2.