Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda 2030:n ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteet sekä erityisesti hyvää koulutusta koskevan tavoitteen 4, kestäviä kaupunkeja ja yhteisöjä koskevan tavoitteen 11 ja ilmastotekoja koskevan tavoitteen 13,

–  ottaa huomioon 4. huhtikuuta 2022 julkaistun YK:n hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin raportin ”Climate Change 2022: Mitigation of Climate Change”,

–  ottaa huomioon ilmastonmuutosta koskevan YK:n puitesopimuksen osapuolten 21. konferenssissa (COP 21) Pariisissa 12. joulukuuta 2015 hyväksytyn sopimuksen (Pariisin sopimus),

–  ottaa huomioon 15. syyskuuta 2021 annetun komission tiedonannon ”Uusi eurooppalainen Bauhaus – Kaunista, kestävää, yhdessä” (COM(2021)0573),

–  ottaa huomioon 10. kesäkuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”Uusi osaamisohjelma Euroopalle – Vahvistetaan yhdessä inhimillistä pääomaa, työllistettävyyttä ja kilpailukykyä” (COM(2016)0381),

–  ottaa huomioon 22. toukokuuta 2018 annetun komission tiedonannon ”Euroopan uusi kulttuuriohjelma” (COM(2018)0267),

–  ottaa huomioon 14. lokakuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Euroopan rakennusten perusparannusaalto – ympäristöystävällisempiä rakennuksia, lisää työpaikkoja ja parempaa elämänlaatua” (COM(2020)0662),

–  ottaa huomioon 30. kesäkuuta 2021 annetun komission tiedonannon ”EU:n pitkän aikavälin maaseutuvisio – Vahvat, verkottuneet, selviytymiskykyiset ja vauraat maaseutualueet” (COM(2021)0345),

–  ottaa huomioon 14. heinäkuuta 2021 annetun komission tiedonannon ”Valmiina 55:een: Vuoden 2030 ilmastotavoitteesta totta matkalla kohti ilmastoneutraaliutta” (COM(2021)0550),

–  ottaa huomioon 8. maaliskuuta 2022 annetun komission tiedonannon ”REPowerEU: Kohtuuhintaisempaa, varmempaa ja kestävämpää energiaa koskevat yhteiset eurooppalaiset toimet” (COM(2022)0108),

–  ottaa huomioon 30. marraskuuta 2021 annetut neuvoston päätelmät kulttuurista, korkeatasoisesta arkkitehtuurista ja rakennetusta ympäristöstä uusi eurooppalainen Bauhaus -aloitteen keskeisinä osina(1),

–  ottaa huomioon 15. marraskuuta 2018 annetut neuvoston päätelmät kulttuurialan työsuunnitelmasta kaudelle 2019–2022(2),

–  ottaa huomioon 20. lokakuuta 2021 antamansa päätöslauselman taiteilijoiden tilanteesta ja kulttuurialan elpymisestä EU:ssa(3),

–   ottaa huomioon 8. maaliskuuta 2022 antamansa päätöslauselman kulttuurin, koulutuksen, tiedotusvälineiden ja urheilun roolista rasismin torjunnassa(4),

–  ottaa huomioon 17. syyskuuta 2020 antamansa päätöslauselman Euroopan kulttuurisesta elpymisestä(5),

–  ottaa huomioon 17. syyskuuta 2020 antamansa päätöslauselman EU:n rakennuskannan energiatehokkuuspotentiaalin maksimoinnista(6),

–  ottaa huomioon 17. joulukuuta 2020 antamansa päätöslauselman EU:n strategiasta ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi(7),

–  ottaa huomioon 20. tammikuuta 2021 antamansa päätöslauselman kulttuuriperinnön eurooppalaisen teemavuoden johdosta toteutettavista politiikkatoimista(8),

–  ottaa huomioon 11. marraskuuta 2021 antamansa päätöslauselman eurooppalaisesta koulutusalueesta: yhteinen kokonaisvaltainen lähestymistapa(9),

–  ottaa huomioon 25. maaliskuuta 2021 antamansa päätöslauselman koheesiopolitiikasta ja alueellisista ympäristöstrategioista ilmastonmuutoksen torjunnassa(10),

–  ottaa huomioon tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Horisontti Eurooppa” perustamisesta ja sen osallistumista ja tulosten levittämistä koskevien sääntöjen vahvistamisesta 28. huhtikuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/695(11) (Horisontti Eurooppa -asetus),

–  ottaa huomioon ympäristön ja ilmastotoimien ohjelman (Life) perustamisesta 29. huhtikuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/783(12),

–  ottaa huomioon Euroopan aluekehitysrahastosta ja koheesiorahastosta 24. kesäkuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/1058(13),

–  ottaa huomioon sisämarkkinoita, yritysten, mukaan luettuna pienten ja keskisuurten yritysten, kilpailukykyä, kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehualaa ja Euroopan tilastoja koskevan ohjelman (sisämarkkinaohjelma) perustamisesta 28. huhtikuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/690(14),

–  ottaa huomioon Digitaalinen Eurooppa -ohjelman perustamisesta 29. huhtikuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/694(15),

–  ottaa huomioon unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelman Erasmus+ perustamisesta 20. toukokuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/817(16),

–  ottaa huomioon Luova Eurooppa -ohjelman (2021–2027) perustamisesta 20. toukokuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/818(17),

–  ottaa huomioon Euroopan solidaarisuusjoukkoja koskevan ohjelman perustamisesta 20. toukokuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/888(18),

–  ottaa huomioon 30. marraskuuta 2020 pidetyssä epävirallisessa kaupunkiasioita käsitelleessä ministerikokouksessa hyväksytyn uuden Leipzigin peruskirjan kaupunkien muutosvoimasta yhteisen edun hyväksi,

–  ottaa huomioon jäsenvaltioiden asiantuntijoista koostuvan avointa koordinointimenetelmää käsittelevän työryhmän 6. lokakuuta 2021 antaman raportin yhteisestä arkkitehtuuria koskevasta kulttuurista ja laadukkaaseen elinympäristöön investoimisesta kaikkien hyväksi (”Towards a Shared Culture of Architecture: investing in a high-quality living environment for everyone”),

–  ottaa huomioon kulttuuriministerien kokouksessa 22. tammikuuta 2018 hyväksytyn Davosin julistuksen laadukkaasta eurooppalaisesta rakennuskulttuurista (”Towards a high-quality Baukultur for Europe”) sekä Davosin julistuksen tämän jälkeen laaditusta rakennuskulttuurin laatujärjestelmästä (”Eight criteria for a high-quality Baukultur”),

–   ottaa huomioon Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen perustaman Building Better, Building Beautiful -komitean 30. tammikuuta 2020 julkaiseman loppukertomuksen ”Living with Beauty”,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 167 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja erityisesti sen 17 artiklan omistusoikeudesta, 18 artiklan oikeudesta turvapaikkaan, 19 artiklan suojasta palauttamis-, karkottamis- ja luovuttamistapauksissa, 26 artiklan vammaisten sopeutumisesta yhteiskuntaan, 34 artiklan sosiaaliturvasta ja sosiaalituesta, 36 artiklan mahdollisuudesta käyttää yleistä taloudellista etua koskevia palveluja ja 37 artiklan ympäristönsuojelusta,

–  ottaa huomioon Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin ja erityisesti sen III luvun sosiaalisesta suojelusta ja osallisuudesta, periaatteen 19 sosiaalisesta asuntotuotannosta ja kodittomille annettavasta asumisavusta sekä periaatteen 20 välttämättömien palvelujen saavutettavuudesta,

–  ottaa huomioon komission yhteisen tutkimuskeskuksen toteuttaman uutta eurooppalaista Bauhausia (NEB) koskevan työn,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 54 artiklan,

–  ottaa huomioon aluekehitysvaliokunnan, budjettivaliokunnan sekä työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnot,

–  ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan sekä kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan yhteisen mietinnön (A9-0213/2022),

A.  ottaa huomioon, että Euroopassa on käynnissä ekologinen, digitaalinen ja sosiaalinen siirtymä, jota nopeuttavat covid-19-pandemian taloudelliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset; ottaa huomioon, että Euroopan geopoliittinen tilanne on muuttumassa Venäjän Ukrainaa vastaan kohdistaman hyökkäyksen seurauksena; ottaa huomioon, että populismi, ääriliikkeet ja EU:n vastainen ilmapiiri ovat nousussa;

B.  ottaa huomioon, että EU on vastannut ympäristön tilan heikkenemiseen, ilmastonmuutokseen ja luonnonvarojen niukkuuden pahenemiseen liittyviin haasteisiin, jotka edellyttävät kauaskantoisia ja kunnianhimoisia toimintapolitiikkoja, ja pannut täytäntöön Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa, joka edistää uudistus- ja innovointipyrkimyksiä maapallon sietokyvyn rajoissa; ottaa huomioon, että Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ”sielulla” eli NEB-aloitteella pyritään vastaamaan Euroopan maankäyttöön ja ympäristöön liittyviin tarpeisiin monialaisella, kestävällä, osallistavalla ja esteettisellä tavalla;

C.  toteaa, että siirtyminen ilmastoneutraaliin talouteen vuoteen 2050 mennessä on sekä suuri mahdollisuus että haaste unionille, sen jäsenvaltioille ja kaikkien alojen yrityksille; katsoo, että NEB-aloitteessa on tulkittava alkuperäistä Bauhausia uudelleen sosiaalista eriarvoisuutta lisäävien ilmastokriisin, sodan, pandemian ja luonnonkatastrofien valossa;

D.  ottaa huomioon, että kulttuuri ja taiteen vapaus lisäävät merkittävästi yhteiskunnan elinvoimaa ja antavat meille mahdollisuuden parempaan elämään yhdessä ja mahdollisuuden rakentaa demokraattisia, osallistavia ja vapaita yhteiskuntia ja luoda yhtenäistä eurooppalaista identiteettiä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta; katsoo, että kaikilla olisi oltava oikeus tutustua kulttuuriin ja osallistua siihen; ottaa huomioon, että kulttuuri on olennaisen tärkeää myös yhteiskunnan monitahoisten haasteiden tutkimisessa ja että kulttuuritapahtumapaikat ovat keskeisiä paikkoja sananvapaudelle ja keskustelulle;

E.  ottaa huomioon, että kulttuuri on EU:n strateginen ala, joka auttaa vahvistamaan sen taloutta kasvattamalla merkittävästi BKT:tä ja työllisyyttä sekä tukemalla välillisesti muita aloja ja teollisuudenaloja; ottaa huomioon, että kulttuuri- ja luovat alat ovat olleet yksi pandemian pahimmin koettelemista aloista ja että ne elpyvät hitaammin kuin muu EU:n talous, minkä vuoksi niitä olisi edelleen edistettävä ja tuettava; ottaa huomioon, että NEB-aloite voi mahdollistaa lisäinvestoinnit alaan ja saada eri toimijat osallistumaan konkreettisin toimin sen täytäntöönpanoon;

F.  ottaa huomioon, että arkkitehtuuri, kaupunki- ja aluesuunnittelu, liikenne, muotoilu, taiteet, sosiologia ja insinööritieteet täydentävät toisiaan ja ovat olennaisen tärkeitä osallistavan, kestävän ja kauniin yhteiskunnan rakentamiseksi; ottaa huomioon, että covid-19-kriisi on aiheuttanut haittaa näille aloille, joilla on keskeinen rooli vihreän ja digitaalisen siirtymän mukaisia kestävää kehitystä, kestävää rakennuskulttuuria ja innovatiivisia ja tilatehokkaita ratkaisuja tukevan tutkimuksen ja innovoinnin edistämisessä;

G.  ottaa huomioon, että rakennus- ja energia-aloilla on kiireellisesti kehitettävä kestävämpiä taloudellisia malleja, jotka mahdollistavat kiertotalouden ja auttavat torjumaan energiaköyhyyttä ja saavuttamaan unionin ilmastotavoitteet;

H.  ottaa huomioon, että rakennusten osuus EU:n energiankulutuksesta on 40 prosenttia ja energian osuus kasvihuonekaasupäästöistä on 36 prosenttia(19);

I.  ottaa huomioon, että perusparannusaaltoa koskevan strategian tavoitteena on kaksinkertaistaa rakennusten korjaustoiminnan taso Euroopassa, jotta voidaan kunnostaa yli 35 miljoonaa rakennusta ja luoda jopa 160 000 työpaikkaa rakennusalalla;

J.  ottaa huomioon, että asunnon saatavuus on perusoikeus; toteaa, että asunnottomuus ja laadukkaiden ja kohtuuhintaisten asuntojen saatavuuden puute muodostavat kriisin joissakin osissa EU:ta;

K.  ottaa huomioon, että kaupungit ovat moniarvoisia, luovia ja solidaarisia paikkoja; toteaa, että huono suunnittelu ja muotoilu julkisella alueella ja kaupunkirakenteen hajautumisen lisääntyminen ovat johtaneet rakentamisen laadun heikkenemiseen kaikkialla Euroopassa; ottaa huomioon, että NEB-aloitteessa olisi tutkittava mahdollisuuksia hyödyntää kaupunkien rajallista tilaa kestävällä, esteettisellä ja osallistavalla tavalla, parantaa kaupunki- ja maaseutualueiden välisiä yhteyksiä ja varmistaa asukkaiden osallistuminen maankäytön suunnitteluun ja auttaa heitä saamaan kaupunki takaisin tilaksi, joka on luotu vuorovaikutusta ja kulttuuritoimintaa varten;

L.  ottaa huomioon, että paremman tulevaisuuden rakentaminen alkaa laadukkaasta opetuksesta ja koulutuksesta, mukaan lukien ympäristökasvatus, ammatillinen koulutus ja elinikäinen oppiminen, muun muassa kaikkien saatavilla olevien verkko-oppimismahdollisuuksien sekä täydennys- ja uudelleenkoulutuksen avulla; ottaa huomioon, että laadukas koulutus on perusoikeus; katsoo, että koulutus ja kulttuuri ovat olennaisia henkilökohtaisen kehityksen kannalta ja keskeisessä asemassa demokraattiseen toimintaan ja kansalaisvaikuttamiseen osallistumisessa; ottaa huomioon, että korkealaatuinen rakennettu ympäristö edellyttää koulutettujen ammattilaisten, käsityöläisten ja kulttuurialan ammattilaisten kouluttamista; ottaa huomioon, että unionin strategisen riippumattomuuden saavuttaminen riippuu sen kyvystä kunnostautua koulutuksessa, tutkimuksessa ja innovoinnissa;

M.  ottaa huomioon, että ilmastonmuutos ja ympäristön tilan heikkeneminen vaikuttavat yhä enemmän yhteisön arvoja ilmentävään kulttuuriperintöön, joka kohtaa muitakin haasteita, kuten investointien riittämättömyys, huono suunnittelu ja huonosti hallinnoidut matkailijavirrat; ottaa huomioon, että NEB-aloite voi edistää kulttuuriperinnön säilyttämistä, palauttamista, mukauttamista ja suojelua tulevaisuutta varten; katsoo, että rakennusalan ammattilaisten on edistettävä yhteistä hyvää kunnioittamalla kulttuuriperintöä;

N.  ottaa huomioon, että NEB-hankkeet edellyttävät sekä kannustavaa sääntelykehystä, joka on alakohtaisen EU:n lainsäädännön mukainen, että kestäviä julkisia hankintoja koskevia käytäntöjä;

O.  ottaa huomioon, että Venäjä kohdistaa sotatoimiaan tahallisesti Ukrainan julkiseen infrastruktuuriin, asuntokantaan, kulttuuriperintöön ja muuhun siviili-infrastruktuuriin;

Päätavoitteet

1.  muistuttaa, että historiallinen Bauhaus-liike sai aikaan suunnittelun, arkkitehtuurin ja taiteen ajattelutavan muutoksen sekä jätti jälkeensä huomattavan perinnön, kuten muodon ja toiminnan suhteen optimoinnin, jonka tavoitteena oli demokratisoida kulttuuria ja joka on johtanut radikaaliin uudelleenajatteluun ja innovointiin ja heijastanut todellisia kulttuurisia ja sosiaalisia muutoksia progressiivisessa taiteellisessa ja koulutuksellisessa kontekstissa ensimmäisen maailmansodan jälkeen ja tuonut samalla todellista hyötyä ihmisille; toteaa, että samalla tavoin uusi eurooppalainen Bauhaus (NEB) voi vaikuttaa myönteisesti jokapäiväiseen elämäämme saamalla aikaan konkreettisia muutoksia ja edistämällä oikeudenmukaista siirtymää;

2.  suhtautuu myönteisesti NEB-aloitteeseen, jolla pyritään luomaan yleiseurooppalainen kulttuuriliike, joka edistää älykkäämpää, kestävämpää, osallistavampaa ja miellyttävämpää elinympäristöä ja lisää paikallista ja maailmanlaajuista tietämystä; korostaa, että siinä on keskityttävä ensisijaisesti ihmisten elämänlaadun parantamiseen luomalla terveellisiä ja kohtuuhintaisia asuintiloja, tarkastelemalla uudelleen vallitsevaa tilaa ja muuttamalla heidän asuintilojaan, -rakennuksiaan, -kaupunkejaan ja -alueitaan myös vähemmän kehittyneillä alueilla, esikaupunkialueilla, maaseudulla, syrjäisillä alueilla tai raja-alueilla EU:n kaupunkiagendan mukaisesti ja hyödyntämällä URBACT-ohjelman menestyksekästä työtä, samalla kun parannetaan sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden ja demokraattisen elämän rinnakkaiseloa ja niiden tarvitsemaa julkista tilaa, puututaan yhteiskunnallisten ryhmien alueelliseen eriytymiseen ja historialliseen syrjäytymiseen ja suojellaan ympäristöä rakennusten ja niitä ympäröivien alueiden suunnittelun ja rakentamisen aikana;

3.  toteaa, että NEB on luova, monitieteellinen ja tieteidenvälinen aloite, joka tuo arkkitehtuurin, suunnittelun, taiteen ja tieteen ensimmäistä kertaa EU-politiikkojen eturintamaan pyrkien samalla myötävaikuttamaan muihin EU:n ohjelmiin ja aloitteisiin, mukaan lukien digitaaliseen ja vihreään siirtymään; toteaa myös, että NEB tekee Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta konkreettisen, myönteisen ja osallistavan kokemuksen kaikille ja antaa sille luovan ja kulttuurisen ulottuvuuden käynnistäen siten seuraavan innovointiaallon; korostaa, että NEB-aloitteessa on myös suojeltava kansalaisia luonnonkatastrofeilta ja ilmastoon liittyviltä katastrofeilta sisällyttämällä turvallisuuskomponentti sen tavoitteisiin; toteaa, että tämä stimuloi uusia tapoja rakentaa ja käyttää innovatiivisia, laadukkaita ja kestäviä rakennusmateriaaleja, myös katastrofien jälkeisessä ennallistamisessa;

4.  vahvistaa, että NEB-aloitteella on mahdollisuus muotoilla uudelleen toimintapolitiikkojen luomista muun muassa tekemällä yhteistyötä yhteisöjen kanssa, edistää sellaisia politiikkoja ja lainsäädännön kehittämistä, jotka vaikuttavat rakennettuun ympäristöön ja työvoiman hyvinvointiin, sekä määritellä tulevaisuuden ympäristö ottamalla huomioon sellaisten tilojen tarve, jotka ovat esteettömiä ja mukautettuja uusiin ja muuttuviin elämäntapoihin, kuten tilat muille kuin perinteisille kotitalouksien kokoonpanoille, monen sukupolven yhteisasuminen, joustavat yhteistyötilat, lapsiystävälliset kaupunkiympäristöt sekä turvallisemmat tilat naisille ja haavoittuvassa asemassa oleville ihmisille; korostaa, että NEB-aloitteen tavoitetason on oltava unionin ilmastositoumusten mukainen ja siinä on laadittava suuntaviivat jäsenvaltioille, myös paikallis- ja alueviranomaisille, sen täytäntöönpanoa varten;

5.  korostaa, että onnistuakseen NEB-aloitteen on oltava saavutettava, avoin, kohtuuhintainen, sosiaalisesti ja maantieteellisesti oikeudenmukainen ja osallistava ja siihen on otettava aktiivisesti mukaan EU:n kansalaiset, yhteisöperustaiset järjestöt ja paikalliset asukkaat ja että siinä on varmistettava sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus ja tuettava kaikenkokoisia hankkeita alhaalta ylöspäin -periaatteen mukaisesti – hankkeen suunnittelusta toteutukseen ja arviointiin asti – välttäen aktiivisesti kaikenlaisia elitistisiä toimintamalleja ja keskiluokkaistumisen haitallisia vaikutuksia ja lisäten kansalaisten kuulemista ja osallistumista; korostaa tarvetta ottaa nuoret mukaan aloitteeseen, erityisesti nuoret arkkitehdit, taiteilijat ja kulttuuri- ja luovien alojen työntekijät;

6.  korostaa, että on tärkeää varmistaa esteettömyys vammaisille tai liikuntarajoitteisille henkilöille, erityistarpeisille ja muita heikommassa asemassa oleville ryhmille tekemällä julkisista palveluista sekä kulttuuri-, yhteiskunta- ja talouselämästä esteettömiä kaikille; korostaa tässä yhteydessä hyvän suunnittelun merkitystä; vaatii, että resurssit on kohdennettava myös syrjäytyneisiin, marginalisoituneisiin ja muita heikommassa asemassa oleviin yhteisöihin;

7.  katsoo, että tämä innovatiivinen kulttuuriliike voi tehdä Euroopasta maailmanlaajuisen edelläkävijän kestävän arkkitehtuurin, alueellisen ja alueidenkäytön suunnittelun, kulttuurin, kestävän liikenteen ja logistiikan, teknologian, kiertotalouden, energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden alalla edistämällä parempia tapoja elää, työskennellä ja viettää vapaa-aikaa yhdessä, mitä voidaan soveltaa myös EU:n ulkopuolella; katsoo, että sosiaalista ja teknologista innovointia on tuettava riittävästi, muun muassa julkisin ja yksityisin investoinnein tutkimukseen ja kehittämiseen;

8.  kehottaa komissiota laajentamaan edelleen NEB-aloitteen vaikutusalaa ottamalla aloitteeseen mukaan EU:n ulkopuolisia assosioituneita maita ja kumppanimaita muun muassa jatkuvan NEB:tä koskevan vuoropuhelun avulla; toteaa, että NEB-aloitteella on mahdollista edistää kaupunkien, yhteiskuntien ja talouden ennallistamista sodan jälkeen erityisesti Ukrainan sodan yhteydessä ja Ukrainan kulttuuri- ja luovien alojen ja niiden ammattilaisten myötävaikutuksella;

Rahoitus ja hallinto

9.  korostaa, että NEB-aloite ei ole ensimmäisinä vuosinaan päässyt ulottumaan kaikkiin EU-maihin eikä ole tavoittanut kaikkia asianosaisia niissä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tiedottamaan tästä aloitteesta ja parantamaan koordinointia kaikkien hallintotasojen välillä, jotta tiedot, mahdollisuudet ja rahoitus olisivat oikea-aikaisesti ja yhtäläisesti näiden saatavilla; kannustaa komissiota järjestämään säännöllisesti kokouksia jäsenvaltioiden ja kumppanimaiden kanssa ja perustamaan jäsenvaltioihin yhteyspisteitä NEB-aloitteen täytäntöönpanon ja rahoituksen saannin helpottamiseksi; korostaa riittävien resurssien merkitystä EU:n ja kansallisella tasolla, jotta voidaan tukea NEB-aloitteen täytäntöönpanoa paikan päällä ja räätälöityjä rahoitusmalleja ja ‑menettelyjä sekä minimoida hallinnollinen taakka;

10.  kannustaa jäsenvaltioita panemaan NEB-aloitteen täytäntöön kansallisissa politiikoissaan; korostaa, että NEB-aloite voi auttaa puuttumaan jäsenvaltioiden välisiin merkittäviin eroihin, jotka liittyvät niiden kykyyn saavuttaa NEB-aloitteen tavoitteet, ja edistää siten tasapuolisia toimintaedellytyksiä; kannustaa kaikkia viranomaisia, myös unionin toimielimiä, sisällyttämään NEB-aloitteen periaatteet oman rakennetun ympäristönsä ja hankintamenettelyidensä hallinnointiin;

11.  kehottaa komissiota luomaan NEB-aloitteelle yhdennetyn, syrjimättömän, avoimen, vastuuvelvollisen ja alueellisesti jäsennellyn hallintomallin, johon sisältyy yleisön osallistuminen ja omistajuus, asianmukaisen aluesuunnittelun avulla ja kattavaan hallintokehykseen perustuen;

12.  pyytää komissiota antamaan hyvissä ajoin tietoa siitä, miten NEB-aloitteeseen voi osallistua, myös antamalla teknistä apua asiasta kiinnostuneille sidosryhmille ja jakamalla parhaita käytäntöjä, sekä selventämään NEB-hankkeiden ja -aloitteiden valintaa ja arviointia sekä varojen jakamista koskevia yleisiä kriteerejä ja etenkin seuraavat seikkoja:

13.  kehottaa komissiota tekemään NEB-aloitteen periaatteista olennaisen osan kaikkea tulevaa lainsäädäntöä ja korostamaan samalla tarvetta synkronoida NEB ja unionin nykyinen lainsäädäntö, ohjelmat ja aloitteet, sekä varmistamaan, että nykyinen sääntelykehys, kuten rakennusten energiatehokkuusdirektiivi ja energiatehokkuusdirektiivi, tukevat NEB-aloitteen päämääriä ja täytäntöönpanoa;

14.  kehottaa lisäksi kehittämään erityisiä kriteerejä asianomaisille aloille, joihin kuuluvat erityisesti rakentaminen ja arkkitehtuuri, energia, liikenne, muotoilu, teknologia, matkailu, koulutus ja osaaminen, käsiteollisuus, kulttuuri ja taide sekä kulttuuriperintö, tiiviissä yhteistyössä näiden alojen sidosryhmien kanssa ottaen huomioon alakohtaiset sertifioinnit ja standardit, sekä edistämään synergioita näiden alojen välillä; palauttaa mieliin, että on ratkaisevan tärkeää ottaa huomioon maantieteellinen tasapaino, jotta NEB-aloite voi levitä yhtäläisesti EU:ssa ja sen ulkopuolella; korostaa lisäksi, että hankkeiden ei tarvitse olla valtioiden välisiä, jotta ne saisivat NEB-merkin;

15.  pitää valitettavana epäselvyyttä siitä, miten NEB-aloitteen rahoitus järjestetään vuodesta 2023 eteenpäin; kehottaa muuttamaan Horisontti Eurooppa -asetusta nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen välitarkistuksen yhteydessä, jotta voidaan luoda 500 miljoonalla eurolla rahoitettava NEB-missio; korostaa, että ohjelmaa olisi tuettava myös muilla asiaankuuluvilla ohjelmilla lisävaikutusten aikaansaamiseksi ja että nykyiset unionin ohjelmat voivat auttaa saavuttamaan NEB-aloitteen tavoitteet; kehottaa komissiota varmistamaan, että NEB-aloite täydentää muita EU:n politiikkoja, myös koheesiopolitiikkaa, ja ottamaan käyttöön tukea NEB:lle kumppanuussopimuksissa ja -ohjelmissa, joita tuetaan EU:n rakenne- ja koheesiopolitiikalla;

16.  kehottaa komissiota esittämään mahdollisimman pian ehdotuksen, jonka tarkoituksena on tehdä NEB-aloitteesta uusi erillinen EU:n ohjelma seuraavaan monivuotiseen rahoituskehykseen mennessä, jolloin konkreettisiin ideoihin ja tavoitteisiin olisi liitettävä riittävä rahoitus; panee merkille komission pyrkimykset käynnistää ensimmäiset hankepyynnöt ottamalla varoja nykyisistä ohjelmista, mutta katsoo, että niiden vaikutus ei ole oikeassa suhteessa hankkeen tavoitetasoon nähden; korostaa tämän edellyttävän uusia resursseja, joilla on oma ja pysyvä budjettikohta; korostaa, että tämä uusi ohjelma ei saa heikentää muiden liian vähän rahoitusta saavien ohjelmien, kuten Luova Eurooppa -ohjelma, Erasmus+ -ohjelma ja Euroopan solidaarisuusjoukot, rahoitusta huolimatta yhteyksistä ja synergioista, joita ohjelma voi luoda niiden kanssa, eikä suunnata huomiota pois niiden sovituista poliittisista painopisteistä; korostaa, että NEB-aloitteen resursseja olisi etenkin osoitettava tutkimukseen ja innovointiin;

17.  kehottaa komissiota laatimaan selkeän suunnitelman julkisten ja eettisten yksityisten investointien, myös joukkorahoituksen, houkuttelemiseksi keskittyen naisten johtajuuteen kannustamiseen riskipääomayhtiöissä ja startup-yrityksissä; kannustaa jäsenvaltioita finanssipoliittisen liikkumavaransa puitteissa osoittamaan NEB-aloitteen periaatteiden mukaisesti elpymis- ja palautumissuunnitelmiensa ja Euroopan rakenne- ja investointirahastojen kautta riittävästi rahoitusta NEB-aloitteen periaatteiden ja tavoitteiden mukaisiin hankkeisiin, jotta voidaan edistää kestävää kehitystä ja kattaa kumppanuudet, joihin osallistuu julkisia ja yksityisiä toimijoita; toteaa, että näin saadaan aikaan konkreettisia tuloksia paikan päällä; korostaa, että NEB-aloitteessa olisi myös edistettävä yrittäjyyttä edistävien tilojen ja rakennusten luomista;

18.  toteaa, että on mentävä yhteissuunnittelun, toteutuksen ja levittämisen vaiheita pidemmälle ja varmistettava, että luova ajattelu jatkuu kaikissa vaiheissa; kehottaa komissiota luomaan avoimen ja näyttöön perustuvan seuranta- ja arviointimekanismin, johon osallistuvat kaikki asiaankuuluvat sidosryhmät ja jonka olisi jatkuvasti tarkasteltava uudelleen kaikkia NEB-aloitteen toimia EU:n ja kansallisella tasolla, mukaan lukien niiden yhteiskunnalliset ja ilmastovaikutukset, niiden vaikutus alueiden kehitykseen ja niiden todellinen arvonmuodostus ajan mittaan, ja raportoitava säännöllisesti parlamentille ja neuvostolle; odottaa saavansa ensimmäisen seurantakertomuksen vuonna 2022;

Kehittäminen ja painopistealat

19.  katsoo, että NEB-liikkeen olisi edistettävä kestävämpiä, sosiaalisesti osallistavampia ja innovatiivisempia elämäntapoja rakennetun ympäristön uusien holististen suunnittelu-, rakennus- ja asumismallien pohjalta ja siten, että asukkaat ovat tarkoituksenmukaisesti mukana päätöksentekoprosesseissa, jotta voidaan vastata uusiin tarpeisiin ja muuttuviin kulutus- ja liikkumistottuvuuksiin ja auttaa varmistamaan kunnolliset, laadukkaat ja kohtuuhintaiset asuinolot kaikille ja erityisesti haavoittuvassa asemassa oleville ryhmille myös asuntomarkkinoilta syrjäytymisen ja asunnottomuuden torjumiseksi;

20.  pitää NEB-aloitetta tilaisuutena visioida julkisten tilojen hyvin suunniteltua vihreää elvyttämistä, jonka tavoitteena on hiilestä irtautumista koskevien tavoitteiden saavuttaminen, vanhentuneiden rakennusten peruskorjaus ja käyttötarkoituksen muuttaminen, vanhojen teollisuusalueiden muuttaminen uusiksi vihreiksi kaupunkialueiksi ja julkisiksi paikoiksi sekä asiaankuuluvan infrastruktuurin rakentaminen liikunnan, tietämyksen ja kulttuurivaihdon helpottamiseksi;

21.   kehottaa edistämään NEB-aloitteella nk. 15 minuutin kaupunkeja, jotta kaikki keskeiset palvelut ovat kansalaisten saatavilla kävelymatkan päässä, ja tarjoamaan innovatiivisia ratkaisuja, myös kestävän liikkumisen ratkaisuja, kestävien kaupunkialueiden kehittämiseksi; korostaa, että NEB-aloitteessa on esiteltävä kohtuuhintaisia, sosiaalisesti osallistavia ja energiatehokkaita rakennuksia ja edistettävä siirtymistä julkiseen ja joukkoliikenteeseen ja vähemmän saastuttaviin liikennemuotoihin;

22.  korostaa, että on tärkeää muuttaa, parantaa ja peruskorjata nykyistä rakennuskantaa, mukaan lukien totalitaaristen järjestelmien rakentamat huonosti suunnitellut ja rakennetut rakennukset, soveltaa luontoon perustuvia ratkaisuja, kuten puuta, vähentää jätettä ja lisätä kestävyyttä, uudelleenkäytettävyyttä ja kiertoa rakennetussa ympäristössä; vaatii, että tähän olisi sisällyttävä tarvittaessa perusparannuksen ja mukautuvan uudelleenkäytön suosiminen purkamisen ja uusien rakennusten sijaan ja jätteen käsittelyyn ja kuljetukseen liittyvien esteiden poistaminen sekä ihmisten tietoisuuden lisääminen materiaaleihin sisältyvästä ja varastoidusta hiilestä, jotta he voivat tehdä tietoon perustuvia valintoja;

23.  korostaa, että NEB-aloitteessa olisi myös tuettava aloitteita kohtuuhintaisen, laadukkaan ja energiatehokkaan sosiaalisen asuntokannan rakentamiseksi ja perusparantamiseksi;

24.  kehottaa jäsenvaltioita laatimaan innovatiivisia opetussuunnitelmia NEB-aloitteen periaatteiden ja tavoitteiden mukaisesti kulttuurikasvatuksen ja avaruudellisen hahmottamisen taitojen, luovien taitojen, orientaatiotaitojen ja piirustustaitojen kehittämiseksi ja sisällyttämään NEB-aloitteen keskeiset periaatteet ja vihreän ja digitaalisen osaamisen epäviralliseen, epämuodolliseen ja korkea-asteen koulutukseen sekä ammattikoulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen, myös asianomaisten ammattilaisten täydennys- ja uudelleenkoulutukseen, mikä auttaa myös Euroopan osaamisohjelman toteuttamisessa; korostaa, että on tärkeää lisätä tietoisuutta ympäristön ja kulttuuriperinnön kunnioittamisesta koulutuksen avulla ilmastokasvatusta edistävän koulutuksen koalitiota kuullen; kehottaa EU:ta edistämään tällaisia pyrkimyksiä; kehottaa komissiota tekemään liikkuvuusmahdollisuuksista olennaisen osan NEB-aloitetta, erityisesti kulttuuri- ja luovien alojen ammatillisen koulutuksen ja yliopisto-opiskelijoiden sekä koulutettujen ammattilaisten osalta;

25.  kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota ottamaan huomioon osaamiskolmion – innovointi, tutkimus ja koulutus – kaikki näkökohdat edistämällä korkeakoulujen (myös Eurooppalaiset yliopistot -allianssin kautta), tutkimusorganisaatioiden (myös arkkitehtonisten ja kulttuuritutkimuskeskusten) ja teollisuuden (myös asiaankuuluvien mikro- ja pk-yritysten, yhteisötalouden yritysten ja startup-yritysten) välisiä kumppanuuksia tiiviissä yhteistyössä Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) ja yhteisen tutkimuskeskuksen kanssa; katsoo, että EIT:n kulttuuri- ja luovia aloja koskevan osaamis- ja innovaatioyhteisön olisi asetettava asiantuntemuksensa NEB-aloitteen tavoitteiden käyttöön etenkin jäsenvaltioissa ja alueilla, joissa innovointikapasiteetti on keskinkertainen;

26.  korostaa, että NEB-aloitteella voitaisiin tukea energiavarmuutta ja -tehokkuutta kannustamalla investointeihin ja käyttämään vähäenergisiä, päästöttömiä ja vähähiilisiä materiaaleja ja ratkaisuja myös osuustoiminnallisten ja yhteisöomisteisten uusiutuvan energian tuotantomallien sekä hukkalämpöä ja integroituja energiajärjestelmiä hyödyntävien hankkeiden avulla;

27.  kiinnittää huomiota energian hinnannousua koskevaan uhkaavaan ongelmaan ja siitä johtuvaan EU:n kotitalouksien lisääntyvään energiaköyhyyteen; korostaa, että NEB-hankkeilla on ratkaiseva asema energiaköyhyyden torjumisessa ja muita heikommassa asemassa olevien kotitalouksien suojaamisessa tarjoamalla innovatiivisia ratkaisuja rakennus-, teollisuus- ja raaka-ainealoille, ja katsoo, että tämä on oikeudenmukaisen ja reilun energiasiirtymän saavuttamisen edellytys;

28.  korostaa, että NEB-aloitteella voitaisiin helpottaa digitaalista siirtymää parantamalla yhteyksiä digitaalisen kuilun kaventamiseksi, tehokkaampien, osallistavampien, saavutettavien ja ekologisesti kestävien ratkaisujen aikaansaamiseksi sekä paikallisten resurssien ja taitojen käytön tehostamiseksi;

29.  toteaa, että NEB-aloite toimii käynnistäjänä, jonka avulla voidaan saada aikaan perustavanlaatuisia muutoksia luovissa ekosysteemeissä, rakennusalalla ja liike-elämän ekosysteemeissä sekä uutta ymmärrystä ja laatua suunnittelussa, muotoilussa ja rakentamisessa myös soveltamalla digitaaliteknologiaa rakennuksen koko elinkaaren ajan, kehittämällä valmiuksia innovatiivisten mallien ja digitaalisten teknologioiden luomiseksi kaupunkisuunnittelua varten muun muassa edistämällä rajat ylittävää yhteistyötä tietojenvaihdossa ja ottamalla huomioon kiertotalouden ja resurssitehokkuuden periaatteet siirryttäessä kohti hiilineutraaliutta;

30.  kehottaa luomaan NEB-aloitteessa kannustimia, joilla kannustetaan kestävien ja pitkäikäisten teknologioiden ja materiaalien käyttöön ja edistetään älykkäitä energia- ja ympäristöratkaisuja sekä innovointia materiaaleissa, prosesseissa, automaatiossa ja tekniikassa uusiutuvalla, kierrätettävällä ja kustannustehokkaalla tavalla, joka vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, kuten tehdasvalmisteiset osat, joissa käytetään kestäviä materiaaleja, aurinkosähkö- tai latausinfrastruktuuria, bio- ja geopohjaisia materiaaleja sekä paikallisesti testattuja rakennustekniikoita; korostaa tässä yhteydessä, että on tärkeää edistää tällaisten rakennusmateriaalien tuotannossa tarvittavia toimituksia, raaka-aineet mukaan luettuna, ja samalla taata tasapuoliset toimintaedellytykset välttämällä markkinoiden vääristymistä;

31.  toteaa, että NEB-aloitteen kulttuuriulottuvuus on ratkaisevan tärkeä sen sosiaalisen ja demokraattisen ulottuvuuden kannalta; kehottaa samaan aikaan komissiota määrittelemään ja kehittämään NEB-aloitetta koskevan näyttöön perustuvan suunnittelumenetelmän, jolla varmistetaan, että tilojen, rakennusten, kaupunkien ja alueiden muutosprosessit perustuvat tieteelliseen tutkimukseen parhaiden mahdollisten tulosten saavuttamiseksi;

32.  pitää myönteisenä NEB-aloitteen edistämää innovatiivista ja yhdennettyä lähestymistapaa, joka perustuu tilan tehokkaaseen käyttöön ja historiallisen, kulttuuri- ja luonnonperinnön säilyttämiseen, ennallistamiseen, hyödyntämiseen, tunnetuksi tekemiseen ja uudelleenkäyttöön; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita käyttämään NEB-aloitetta hyväksi mahdollisuutena suojella paremmin Euroopan rikasta kulttuuriperintöä ilmastonmuutoksen, huonosti hallitun matkailun ja muiden haasteiden vaikutuksilta; korostaa, että kulttuuri- ja kulttuuriperintökohteet voivat löytää uusia ja laajempia käyttötarkoituksia älykkään perusparantamisen, mukaan lukien energiatehokkuuden parantaminen, muuttaminen ja mukautuva uudelleenkäyttö, avulla; toteaa, että digitalisaatio on keino hyödyntää kulttuuriperintöä;

Täytäntöönpano

33.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita yhdistämään NEB-aloitteen rakennusten perusparannusaaltoon hyödyntämällä innovatiivisia ratkaisuja, joita hanke tarjoaa rakennuskannan kattavan, holistisen, laadukkaan ja kustannusoptimaalisen perusparannuksen kannalta; korostaa, että tämän olisi perustuttava rakennusten huolelliseen elinkaarianalyysiin ja olisi otettava huomioon paikkakohtaiset olosuhteet, myös paikalliset esteettiset ja arkkitehtoniset ominaisuudet; korostaa myös, että siinä olisi mentävä energiatehokkuutta pidemmälle ja katettava lisäksi sisäympäristön laadun parantaminen, uusiutuva energia, kestävyys, esteettömyys, turvallisuus ja haitallisten aineiden hävittäminen; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ryhtymään toimiin perusparannusasteen nostamiseksi nopeasti muun muassa välttämällä perusparannuksia haittaavia lisäesteitä;

34.  katsoo, että kaikkien NEB-aloitteen hankkeiden ympäristö- ja sosiaaliset vaikutukset olisi arvioitava koko niiden elinkaaren ajalta;

35.  kehottaa komissiota jatkamaan hiljattain laaditun kestävien rakennusten EU-kehyksen (Level(s)-menetelmä) integrointia alan kestävyyden parantamiseksi; korostaa tarvetta optimoida kehys, jotta se olisi paremmin rakennusalan ammattilaisten käytettävissä; vaatii päivittämään kehystä jatkuvasti, jotta siihen voidaan sisällyttää NEB-hankkeista saadut uudet havainnot ja päätelmät;

36.  kannattaa sellaisen NEB-merkin luomista yhteistyössä asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa, joka perustuu selkeisiin kriteereihin, joita sovelletaan kattavasti, holistisesti ja osallistavasti ja jossa arvioidaan hankkeen kestävyyteen liittyvää, taloudellista, ympäristöön liittyvää ja sosiaalista arvoa ja edistetään synergioita olemassa olevien merkkien ja välineiden kanssa, jotta voidaan tunnistaa hankkeet ja tuotteet, joiden avulla voidaan saavuttaa keskeiset NEB-tavoitteet, ja auttaa niitä saamaan rahoitusta; kehottaa komissiota varmistamaan, että EU:n rahoitusjärjestelyillä luodaan kannustimia merkin hakemiseen, myös kansalais- ja yhteisölähtöisille hankkeille; kehottaa tarkastelemaan merkin käyttöönottoa markkinoilla; korostaa, että rakennusalan NEB-hankkeiden olisi perustuttava huolelliseen rakennusten elinkaarianalyysiin ja elinkaarikustannusanalyysiin;

37.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kannustamaan paikallis- ja alueviranomaisia osallistumaan suoraan hankkeiden suunnitteluun ja täytäntöönpanoon muun muassa laatimalla yksityiskohtaiset soveltamisohjeet ja kehittämällä niiden valmiuksia panna täytäntöön NEB-aloite; kehottaa alue- ja paikallisviranomaisia tutkimaan, miten paikalliset kulttuurilaitokset voivat hyötyä NEB-periaatteiden täytäntöönpanosta erityisesti ilmastojalanjälkensä pienentämisessä;

38.  tähdentää tässä yhteydessä, että vuoden 2022 talousarvion valmistelutoimi ”Uusi eurooppalainen Bauhaus -aloitteeseen liittyvä tietämyksenhallinta-alusta” voi auttaa järkeistämään ohjeita ja jakamaan tietoa rahoitusmahdollisuuksista mahdollisille hakijoille ja että sitä voidaan laajentaa vuodesta 2023 alkaen;

39.  korostaa, että paikallis- ja alueviranomaisten on tärkeää lisätä joustavuutta NEB-hankkeiden kokeilemiseksi, ja painottaa, että sääntelyn testiympäristöjen käytöllä on mahdollista edistää innovointia kiertotaloudessa ja NEB-aloitteessa;

40.  katsoo, että NEB-aloitteen olisi oltava osa laajempaa Euroopan kulttuuria koskevaa sopimusta; korostaa, että NEB-aloitteen avulla olisi hyödynnettävä ja edistettävä kulttuuri- ja luovien alojen, myös luovan työn tekijöiden, hyödyntämätöntä potentiaalia kestävän talouskasvun edistäjinä ja innovatiivisten ja korkealaatuisten palvelujen ja tuotteiden lähteenä takaamalla kulttuuri- ja luovien alojen osallistuminen, jota tuetaan kohdennetuilla suuntaviivoilla, ja avaamalla uusia mahdollisuuksia yhteistyöhön, keskinäiseen oppimiseen, valmiuksien kehittämiseen ja kulttuurivaihtoon varmistaen samalla oikeudenmukaiset työolot ja oikeudenmukaiset korvaukset niille, joita asia koskee; korostaa, että NEB-aloitteeseen liittyvien kulttuuritapahtumien ympäristökestävyyttä olisi edistettävä;

41.  kehottaa komissiota antamaan parlamentille mahdollisuuden osallistua tiiviimmin asiaankuuluviin NEB-elimiin, kuten korkean tason pyöreän pöydän ryhmään;

42.  kehottaa tulevaa NEB-laboratoriota edistämään tutkimusta ja innovointia NEB-aloitteen painopistealoilla; korostaa, että NEB-laboratorion olisi annettava innovatiivisia suosituksia, tehtävä yhteistyötä muiden instituutioiden, kansallisten, alueellisten ja paikallisten hallitusten sekä sidosryhmien, myös kansalaisyhteiskunnan ja yhteisöryhmien, kanssa ja laadittava selkeät ja avoimet toiminta- ja raportointisäännöt aloitteen mukaisesti; kehottaa komissiota nopeuttamaan laboratorion käyttöönottoa ja myöntämään sille riittävät resurssit;

43.  pitää myönteisenä NEB-festivaalin ja vuotuisten NEB-palkintojen perustamista, ja toteaa, että niiden olisi heijastettava unionin rikasta kulttuurista monimuotoisuutta ja pyrittävä synergioihin muiden asiaankuuluvien eurooppalaisten palkintojen ja tapahtumien kanssa; korostaa, että on tärkeää järjestää NEB-aloitetta koskevia tapahtumia kaikkialla Euroopassa, jotta voidaan tavoittaa enemmän ihmisiä ja tiedottaa aloitteesta muun muassa erityistapahtumien, festivaalien ja NEB-aloitetta koskevan eurooppalaisen teemavuoden perustamisen avulla;

44.  kehottaa komissiota suunnittelemaan vuosittain järjestettävien NEB-festivaalien kohteet ottaen huomioon Unescon ”maailman arkkitehtuuripääkaupungiksi” valitsemat eurooppalaiset kaupungit; ehdottaa, että NEB-festivaali järjestetään näissä maailman arkkitehtuuripääkaupungeiksi valituissa EU:n kaupungeissa, jotta edistetään eurooppalaista arkkitehtuuria ja innovointia;

45.  kehottaa komissiota perustamaan julkisen, digitaalisen ja helposti saatavilla olevan tietokannan NEB-hankkeista ja -toimista aloitteen tulosten näkyvyyden lisäämiseksi ja NEB-aloitteen kehittämiseksi edelleen parhaiden käytäntöjen pohjalta myös kulttuurialalla sekä tietämyksen jakamisen, tutkimuksen ja kehittämisen vahvistamiseksi ja päivittämään sitä säännöllisesti;

46.  kehottaa tehostamaan NEB-aloitteen viestintä-, tiedotus- ja näkyvyystoimia monikielisyyttä kunnioittaen, jotta voidaan lisätä kansalaisten tietämystä aloitteesta, tukea sille ja siihen osallistumista, erityisesti osallistavien julkisten tiedotustoimien, myös sosiaalisen median ja digitaalisten julkaisujen, avulla, kuten tiedotuskampanjoilla, alustalla, joka tarjoaa tietoa, kaikkien jäsenvaltioiden NEB-hankkeiden parhaita käytäntöjä ja koulutussisältöä, mukaan lukien NEB-aloitetta koskeva moduuli, luomalla vertaisoppimista helpottavia välineitä ja tiloja, vaihtamalla ideoita ja tietämystä ja laatimalla kyselytutkimuksia NEB-hankkeiden vaikutusten arvioimiseksi;

o
o   o

47.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) EUVL C 501 I, 13.12.2021, s. 13. (2) EUVL C 460, 21.12.2018, s. 12. (3) EUVL C 184, 5.5.2022, s. 88. (4) Hyväksytyt tekstit: P9_TA(2022)0057 (5) EUVL C 385, 22.9.2021, s. 152. (6) EUVL C 385, 22.9.2021, s. 68. (7)  EUVL C 445, 29.10.2021, s. 156. (8) EUVL C 456, 10.11.2021, s. 24. (9) EUVL C 205, 20.5.2022, s. 17. (10) EUVL C 494, 8.12.2021, s. 26. (11) EUVL L 170, 12.5.2021, s. 1. (12) EUVL L 172, 17.5.2021, s. 53. (13) EUVL L 231, 30.6.2021, s. 60. (14) EUVL L 153, 3.5.2021, s. 1. (15) EUVL L 166, 11.5.2021, s. 1. (16) EUVL L 189, 28.5.2021, s. 1. (17) EUVL L 189, 28.5.2021, s. 34. (18) EUVL L 202, 8.6.2021, s. 32. (19) Euroopan komissio, ”In focus: Energy efficiency in buildings”, 17. helmikuuta 2020.