Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 9, 151 ja 152 artiklan ja 153 artiklan 1 ja 2 kohdan sekä 173 artiklan, joka koskee EU:n teollisuuspolitiikkaa ja jossa viitataan muun muassa unionin teollisuuden kilpailukykyyn,

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 5 artiklan 3 kohdan sekä siihen liitetyn toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan N:o 2,

–  ottaa huomioon 11. joulukuuta 2019 annetun komission tiedonannon ”Euroopan vihreän kehityksen ohjelma” (COM(2019)0640),

–  ottaa huomioon 19. helmikuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Euroopan digitaalista tulevaisuutta rakentamassa” (COM(2020)0067),

–  ottaa huomioon 10. maaliskuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Euroopan uusi teollisuusstrategia” (COM(2020)0102),

–  ottaa huomioon 10. maaliskuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Pk-yritysstrategia kestävää ja digitaalista Eurooppaa varten” (COM(2020)0103),

–  ottaa huomioon 11. maaliskuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Uusi kiertotalouden toimintasuunnitelma – Puhtaamman ja kilpailukykyisemmän Euroopan puolesta” (COM(2020)0098),

–  ottaa huomioon 8. heinäkuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Vetystrategia ilmastoneutraalille Euroopalle” (COM(2020)0301),

–  ottaa huomioon 5. toukokuuta 2021 annetun komission tiedonannon ”Vuoden 2020 uuden teollisuusstrategian päivittäminen: vahvemmat sisämarkkinat Euroopan elpymistä varten” (COM(2021)0350),

–  ottaa huomioon 14. heinäkuuta 2021 annetun komission tiedonannon ”Valmiina 55:een: Vuoden 2030 ilmastotavoitteesta totta matkalla kohti ilmastoneutraaliutta” (COM(2021)0550),

–  ottaa huomioon 19. tammikuuta 2022 annetun Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon ”Teolliset ekosysteemit, strateginen riippumattomuus ja hyvinvointi”,

–  ottaa huomioon 2. joulukuuta 2021 annetun Euroopan alueiden komitean lausunnon ”Vuoden 2020 uuden teollisuusstrategian päivittäminen: vahvemmat sisämarkkinat Euroopan elpymistä varten”(1),

–  ottaa huomioon 5. toukokuuta 2021 julkaistun komission yksiköiden valmisteluasiakirjan ”Annual Single Market Report 2021” (SWD(2021)0351),

–  ottaa huomioon 5. toukokuuta 2021 julkaistun komission yksiköiden valmisteluasiakirjan ”Strategic dependencies and capacities” (SWD(2021)0352),

–  ottaa huomioon 5. toukokuuta 2021 julkaistun komission yksiköiden valmisteluasiakirjan ”Towards competitive and clean European steel” (SWD(2021)0353),

–  ottaa huomioon vuonna 2019 julkaistun komission energiaintensiivisen teollisuuden korkean tason ryhmän raportin ”Masterplan for a Competitive Transformation of EU Energy-Intensive Industries – Enabling a Climate-neutral, Circular Economy by 2050”,

–  ottaa huomioon energia-alan etenemissuunnitelmasta vuonna 2021 julkaistun Kansainvälisen energiajärjestön erityisraportin ”Net Zero by 2050: A Roadmap for the Global Energy Sector”,

–  ottaa huomioon 21. marraskuuta 2018 annetut neuvoston päätelmät EU:n tulevasta teollisuuspolitiikan strategiasta,

–  ottaa huomioon 27. toukokuuta 2019 annetut neuvoston päätelmät ”EU:n teollisuuspolitiikan strategia: Visio vuoteen 2030”,

–  ottaa huomioon 16. marraskuuta 2020 annetut neuvoston päätelmät ”Euroopan teollisuuden dynaamisuuden, kestokyvyn ja kilpailukyvyn paranemista edistävä elpyminen”,

–  ottaa huomioon 17. joulukuuta 2020 annetut neuvoston päätelmät ”Tehdään elpymisestä kiertotalous- ja ympäristömyönteistä”,

–  ottaa huomioon 15. tammikuuta 2020 antamansa päätöslauselman Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta(2),

–  ottaa huomioon 17. huhtikuuta 2020 antamansa päätöslauselman EU:n yhteensovitetuista toimista covid-19-pandemian ja sen seurausten torjumiseksi(3),

–  ottaa huomioon 25. marraskuuta 2020 antamansa päätöslauselman Euroopan uudesta teollisuusstrategiasta(4),

–  ottaa huomioon 16. joulukuuta 2020 antamansa päätöslauselman Euroopan uudesta pk‑yritysstrategiasta(5),

–  ottaa huomioon 10. helmikuuta 2021 antamansa päätöslauselman uudesta kiertotaloutta koskevasta toimintasuunnitelmasta(6),

–  ottaa huomioon 19. toukokuuta 2021 antamansa päätöslauselman Euroopan vetystrategiasta(7),

–  ottaa huomioon 19. toukokuuta 2021 antamansa päätöslauselman energiajärjestelmien integrointia koskevasta EU:n strategiasta(8),

–  ottaa huomioon 24. marraskuuta 2021 antamansa päätöslauselman kriittisiä raaka-aineita koskevasta eurooppalaisesta strategiasta(9),

–  ottaa huomioon ilmastonmuutosta koskevan YK:n puitesopimuksen osapuolten 21. konferenssissa (COP 21) Pariisissa 12. joulukuuta 2015 hyväksytyn sopimuksen (Pariisin sopimus),

–  ottaa huomioon 30. syyskuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Uusi eurooppalainen tutkimusalue tutkimusta ja innovointia varten” (COM(2020)0628),

–  ottaa huomioon 25. marraskuuta 2020 annetun komission tiedonannon Euroopan lääkestrategiasta (COM(2020)0761),

–  ottaa huomioon 26. tammikuuta 2022 annetun komission tiedonannon digitaalisia oikeuksia ja periaatteita koskevan eurooppalaisen julistuksen laatimisesta digitaalista vuosikymmentä varten (COM(2022)0027),

–  ottaa huomioon 8. huhtikuuta 2019 julkaistun komission yksiköiden valmisteluasiakirjan ”Technology Infrastructures” (SWD(2019)0158),

–  ottaa huomioon 13. joulukuuta 2016 antamansa päätöslauselman kulttuurialaa ja luovia toimialoja koskevasta EU:n johdonmukaisesta politiikasta(10),

–  ottaa huomioon 28. syyskuuta 2021 annetun komission suosituksen (EU) 2021/1749 energiatehokkuudesta etusijalle: periaatteesta käytäntöön – Suuntaviivat ja esimerkkejä periaatteen noudattamiseksi päätöksenteossa energia-alalla ja sen ulkopuolella,

–  ottaa huomioon 4. huhtikuuta 2022 julkaistun YK:n hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin raportin ”Climate Change 2022: Mitigation of Climate Change”,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 54 artiklan,

–  ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan, sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan, liikenne- ja matkailuvaliokunnan sekä aluekehitysvaliokunnan lausunnot,

–  ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön (A9-0214/2022),

A.  katsoo, että on ratkaisevan tärkeää, että teollisuus voi toteuttaa vihreän ja digitaalisen siirtymän ja luoda samalla korkealaatuisia työpaikkoja ja varmistaa kilpailukykynsä ja kykynsä kehittää ja tuottaa puhtaita tuotteita, palveluja ja tuotantoprosesseja;

B.  katsoo, että teollisuusstrategian tavoitteena on oltava myös sisämarkkinoiden vahvistaminen ja teknologisten läpimurtojen edistäminen, jotta EU:sta voidaan tehdä vihreän ja digitaalisen teknologian maailmanlaajuinen johtava toimija;

C.  toteaa, että teollisuus- ja valmistusprosessit ovat EU:n työmarkkinoiden selkäranka, ja katsoo, että niiden olisi edistettävä korkealaatuisten työpaikkojen luomista;

D.  katsoo, että muuttuvassa geopoliittisessa ympäristössä on elintärkeää vahvistaa strategista riippumattomuutta ja vähentää EU:n riippuvuutta kriittisistä materiaaleista, tuotteista, energiasta, valmistuskapasiteetista ja teknologioista samalla, kun säilytetään talous mahdollisimman avoimena ja niin suljettuna kuin on tarpeen;

E.  ottaa huomioon, että Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan on jälleen kerran osoittanut, että EU on erittäin riippuvainen kolmansien maiden energiatoimituksista; katsoo, että EU:n on kohdennettava teollisuus- ja energiapolitiikkansa uudelleen ja pyrittävä monipuolistamaan energialähteitään mahdollisimman nopeasti, lisäämään energiansäästöjä ja energiatehokkuustoimenpiteitä sekä ottamaan käyttöön valtavia määriä uusiutuvia energialähteitä ja omaksumaan häiriönsietokykyisiin ja kestäviin toimitusketjuihin perustuva paljon vahvempi kiertotalousmalli eri toimialoilla;

F.  ottaa huomioon, että suuri riippuvuus energiatoimituksista, kuten Venäjältä tulevista toimituksista, ja korkeat energian hinnat voivat haitata eurooppalaisten yritysten tuotantokapasiteettia; ottaa huomioon, että materiaalien ja komponenttien sekä valmistuskapasiteetin saatavuus Euroopassa on olennaisen tärkeää, jotta vältetään EU:n energiariippuvuuden korvaaminen kasvaneella riippuvuudella harvinaisten maametallien, muiden kriittisten metallien tai laitteiden toimittamisesta tai tuotantovalmiuksista;

G.  toteaa, että EU:ssa on maailman johtavia tutkimuslaitoksia, yrityksiä ja osaajia ja että sillä on valmiudet maailmanlaajuiseen johtoasemaan teollisessa innovoinnissa;

H.  ottaa huomioon, että tunnistettuaan EU:n strategiset riippuvuudet herkimmissä teollisissa ekosysteemeissä komissio on ilmoittanut aikovansa ehdottaa konkreettisia systeemisiä (taloudellisia ja sääntelyyn liittyviä) toimenpiteitä näiden riippuvuuksien vähentämiseksi muun muassa turvaamalla ja edistämällä tuotantoa ja investointeja Euroopassa;

I.  katsoo, että EU:n on tarkasteltava toimitusketjujen häiriönsietokykyä ja luotava samalla houkutteleva innovatiivinen korkean lisäarvon valmistus- ja toimitusekosysteemi, joka on sopusoinnussa tutkimukseen ja kehittämiseen (T&K), innovointiin, ilmastoon ja ympäristöön liittyvien EU:n tavoitteiden kanssa;

J.  toteaa, että teollisuuden hiilidioksidipäästöt ovat laskeneet 35 prosenttia vuodesta 1990 lähtien ja että osa tästä laskusta johtuu tuotannon siirrosta;

K.  toteaa, että arvioitu taloudellinen potentiaali energian loppukulutuksen vähentämiseksi vuoteen 2030 mennessä verrattuna tavanomaiseen liiketoimintaan on Euroopan teollisuuden osalta 23,5 prosenttia(11);

L.  ottaa huomioon, että komissio on todennut, että useammat talouden alat, kuten terveydenhuoltoala, maatalouselintarvikeala, kaivosteollisuus ja raaka-aineiden louhinta, ovat ratkaisevan tärkeitä EU:n strategisen riippumattomuuden saavuttamiseksi;

M.  ottaa huomioon, että komissio on uudessa päivitetyssä teollisuusstrategiassa todennut, että kestämätön markkinapolitiikka, myös julkisten hankintojen alalla, voi johtaa markkinoiden keskittymiseen;

1.  pitää myönteisenä teollisuusstrategian päivittämistä; korostaa, että vihreän kehityksen ohjelmaa olisi täydennettävä kunnianhimoisella teollisuuspolitiikalla, jotta se voisi olla todellinen kestävän ja muutosvoimaisen kasvun strategia ja jotta sen avulla voitaisiin vähentää riippuvuuksia ja säilyttää Euroopan teollisuuden tasapuoliset toimintaedellytykset vihreän ja digitaalisen siirtymän aikana kilpailukykyisen edelläkävijän aseman saavuttamiseksi kasvihuonekaasujen nollanettopäästöissä ja kestävässä taloudessa ja synergioiden luomiseksi yritysten, pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) ja startup-yritysten välillä, ja että sitä olisi tuettava kunnianhimoisella T&K-politiikalla ja pk-yrityksille suotuisalla kehyksellä; korostaa, että tämä tarve on kasvanut merkittävästi meneillään olevan ilmasto- ja energiakriisin ja Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan seurauksena; korostaa tässä yhteydessä, että tarvitaan kohdennettuja tukitoimia haavoittuvassa asemassa oleville teollisuusasiakkaille, erityisesti haavoittuvassa asemassa oleville pk-yrityksille ja mikroyrityksille, joita myös covid-19-pandemian vaikutukset ovat koetelleet voimakkaasti;

2.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tarkastelemaan nykyisissä ja tulevissa aloitteissa ja tavoitteissa Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan vaikutuksia Euroopan teollisuuteen ja sen kapasiteettiin sekä omaksumaan kokonaisvaltaisen lähestymistavan luodessaan kannustimia sellaisten strategisten teollisuudenalojen ja niiden toimitusketjujen tukemiseksi, joiden energia-, kuljetus- ja raaka-ainekustannukset nousevat jyrkästi; toteaa, että on lukuisia toimia, joilla voidaan auttaa vähentämään näitä vaikutuksia samalla kun vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä ja ilman epäpuhtauksia;

3.  korostaa, että toimivat Euroopan sisämarkkinat ovat tärkeä voimavara, jolla lujitetaan teollisuuden selviytymiskykyä, Euroopan houkuttelevuutta investointikohteena ja EU:n kilpailukykyä sekä vahvistetaan vihreää ja digitaalista siirtymää teollisuudenalojen uuden kasvun perustana;

4.  painottaa, että EU ei voi olla riippuvainen EU:n ulkopuolisista maista taloudelle ja tulevaisuuden yhteiskunnalle välttämättömien tuotteiden, energian, valmistuskapasiteetin ja teknologioiden suhteen; korostaa, että EU:n on saavutettava uudelleen vahva asema keskeisissä globaaleissa arvoketjuissa ja turvattava kriittisten raaka-aineiden toimitus kriisiaikoina, myös lisäämällä kiertotalouden liiketoimintamallien käyttöä; korostaa lyhyempien toimitusketjujen hyötyjä Euroopan talouden häiriönsietokyvylle ja EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamiselle;

5.  korostaa kansainvälisen yhteistyön, tasa-arvoisten kumppanuuksien ja avoimen maailmanlaajuisen reilun kaupan merkitystä Euroopan taloudelle ja toteaa, että yksi tehokkaimmista tavoista vahvistaa Euroopan teollisuuden selviytymiskykyä ja vähentää riippuvuuksia on monipuolistaa toimitusketjuja kunnianhimoisilla kauppapoliittisilla toimenpiteillä, kuten strategisilla kauppa- ja investointisopimuksilla;

6.  kehottaa komissiota esittämään mahdollisimman pian teolliselle ekosysteemille selkeitä ja tieteeseen perustuvia siirtymäväyliä muun muassa yksilöimällä infrastruktuuriin, teknologioihin ja taitoihin liittyvät tarpeet, jotta siirtymä olisi onnistunut; kehottaa komissiota varmistamaan johdonmukaisuuden, koordinoinnin ja synergiat kaikissa aloitteissa, tavoitteissa sekä rahoitus- ja sääntelyvälineissä, joilla tuetaan teollisuutta siirtymissä; korostaa tarvetta yhdenmukaistaa Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaan kuuluvien eurooppalaisten kumppanuuksien siirtymäväyliä, teollisuusteknologian etenemissuunnitelmia ja strategisia tutkimus- ja innovointiohjelmia; kehottaa seuraamaan vuosittain EU:n teollisten ekosysteemien kilpailukykyä, teknologista edistystä, työllistävyyttä ja selviytymiskykyä sekä edistymistä kunkin alan siirtymäväylissä, mukaan lukien niiden johdonmukaisuus EU:n ilmastotavoitteiden kanssa, ja raportoimaan niistä vuosittain, jotta välineitä voidaan tarvittaessa mukauttaa nopeasti; korostaa, että kaikki arvoketjun sidosryhmät, mukaan lukien kansalaisyhteiskunta, akateeminen yhteisö, kuluttajajärjestöt, ammattiliitot ja ilmastonmuutosta käsittelevä eurooppalainen tieteellinen neuvottelukunta, olisi otettava avoimesti mukaan siirtymäväyliin, millä varmistetaan edistymisen jatkuva ja tieteeseen perustuva seuranta;

7.  kehottaa komissiota esittämään strategian, jossa keskitytään energiaintensiivisimpien teollisuudenalojen siirtymään ja jonka avulla ne voisivat säilyttää kilpailukykynsä ja samalla tukea EU:n strategisen riippumattomuuden vahvistamista, koska näillä teollisuudenaloilla on usein strategista merkitystä;

8.  muistuttaa, että Euroopan teollisuuden kilpailukyky on suurelta osin riippuvainen sen innovointikyvystä; panee merkille, että EU on T&K-menojen osuudessa BKT:stä muita teollisuusmahteja jäljessä; muistuttaa T&K-investointien kunnianhimoisen tason merkityksestä EU:n kilpailuaseman parantamiseksi maailmassa; pitää valitettavana, että suurimmassa osassa jäsenvaltioita ei edelleenkään ole saavutettu T&K-investointien tavoitetta, joka on kolme prosenttia BKT:stä; kehottaa komissiota koordinoimaan jäsenvaltioiden toimia, joilla pyritään lisäämään edelleen sitoutumista tiukempiin T&K-investointien tavoitteisiin kansallisella tasolla erityisesti teollisen innovoinnin ja tutkimuksen kansallisen julkisen ja yksityisen rahoituksen osalta, jotta voidaan siirtyä kohti uteliaisuuslähtöistä ja alhaisen teknologisen valmiustason tutkimusta, jotta voidaan ylläpitää ja parantaa tietopohjaa, joka tukee Euroopan teollista innovointia; korostaa tässä yhteydessä roolia, joka avoimen tieteen kumppanuuksilla voi olla; kehottaa komissiota varmistamaan, että T&K-investoinnit suunnataan myös mikroyritysten osallistumiseen;

9.  huomauttaa, että Horisontti Eurooppa -puiteohjelman työohjelmissa sekä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksissa on otettava huomioon uudet olosuhteet, jotka johtuvat Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan, ja erityisesti klusterit 4 ja 5, jotka koskevat digitaalitaloutta ja -teknologiaa, teollisuutta ja avaruutta sekä ilmastoa, energiaa ja liikkuvuutta, ja että teollisuuteen keskittyvä T&K on kohdistettava fossiilisten polttoaineiden korvaamiseen ja EU:n teollisuuden energiantuonnista riippuvuuden vähentämiseen;

10.  kehottaa komissiota edistämään investointivajeen umpeen kuromista globaaleihin kilpailijoihin keskeisten mahdollistavien teknologioiden osalta; pitää tässä yhteydessä myönteisenä komission ehdotusta eurooppalaisesta sirusäädöksestä ja eurooppalaista teollisuusdataa sekä reuna- ja pilviteknologiaa koskevan allianssin perustamista; kehottaa komissiota käynnistämään nopeasti eurooppalaista prosessi- ja puolijohdeteknologian teollista allianssia koskevan viivästyneen työn; kehottaa komissiota laajentamaan nopeasti näitä aloitteita muihin tutkimus-, kehittämis- ja innovointivälineisiin ja keskeisiin mahdollistaviin teknologioihin, kuten akkuihin, tekoälyyn, kyberturvallisuuteen, automaatioon ja robotiikkaan, bioteknologiaan, reunalaskentaan, fotoniikkaan sekä kvanttilaskentaan ja -teknologiaan;

11.  pitää myönteisinä Euroopan puolijohde-ekosysteemiin liittyviä komission toimia, mukaan lukien paikallisen tuotantokapasiteetin lisääminen, pilottituotantolinjat ja laatuaan ensimmäiset valmistuspaikat kehittynyttä siruteknologiaa sekä siru- ja järjestelmäsuunnittelua varten; korostaa tarvetta varmistaa, että eurooppalaisen sirusäädöksen rahoitus ei johda muiden asiaan liittyvien EU:n ohjelmien rahoituksen vähenemiseen; pitää myönteisenä eurooppalaiseen sirusäädökseen liittyvää komission yksiköiden valmisteluasiakirjaa (SWD(2022)0147); kehottaa kuitenkin komissiota laatimaan vaikutustenarvioinnin, jossa otetaan huomioon myös ympäristövaikutukset, ja kattavan analyysin tulevista sirutarpeista, Euroopan kilpailuedusta erityyppisten sirujen tuotannossa ja sirujen tuotantomahdollisuuksista Euroopassa;

12.  korostaa, että on tärkeää panna täysimääräisesti täytäntöön keskeiset digitaaliteknologiat -yhteisyrityksen (KDT-yhteisyritys) nykyinen strateginen tutkimus- ja innovointiohjelma, koska se on ratkaisevan tärkeä ohjelma unionin strategiselle riippumattomuudelle useiden keskeisten mahdollistavien teknologioiden suhteen; katsoo, että KDT-yhteisyrityksen rahoituksen uudelleensuuntaamisen erityisesti siruja koskevaan tutkimukseen olisi tapahduttava ensisijaisesti nykyisen strategisen tutkimus- ja innovointiohjelman puitteissa;

13.  korostaa, että Made in EU -aloitetta on vahvistettava ja Teollisuus 4.0 -teknologioiden käyttöönottoa on nopeutettava erityisesti pk-yrityksissä; kehottaa komissiota juurruttamaan Made in EU -kumppanuuden vankasti Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaan ja edistämään pk-yritysten yhteistyötä yliopistojen sekä tutkimus- ja teknologiaorganisaatioiden kanssa; korostaa, että Made in EU -aloitteen ei pitäisi edustaa ainoastaan laatua ja innovointia vaan myös erittäin kestäviä ja sosiaalisesti oikeudenmukaisia teollisuustuotteita, prosesseja ja palveluja ja sen pitäisi edistää laadukkaiden työllistymis- ja valmistusmahdollisuuksien elpymistä kaikkialla unionissa, jotta voidaan tukea kaikkien EU:n alueiden tasavertaista ja kestävää kehitystä;

14.  korostaa teollisuusstrategialla perustetun teollisuusfoorumin merkitystä ja panee merkille, että viidestä perustetusta työryhmästä yksi on suoraan merkityksellinen sisämarkkinoiden kannalta ja analysoi sisämarkkinoiden horisontaalisia näkökohtia ja esteiden poistamista, kun taas toisessa keskitytään erityisesti pitkälle kehitettyyn valmistukseen monien eri ekosysteemien laaja-alaisena mahdollistajana;

15.  korostaa unionin saasteettomuustavoitteen ja täysin integroidun kiertotalouden merkitystä tehokkaan ja vähähiilisen teollisuuden luomiseksi; kehottaa komissiota tekemään analyyseja siitä, miten tuotteet voidaan kierrättää ja ottaa uudelleen käyttöön tuotantosyklissä; kehottaa komissiota kiinnittämään erityistä huomiota rahoitus- ja tarjouskilpailumahdollisuuksiin sellaisten yritysten hankkeissa, jotka ovat innovoinnin edelläkävijöitä kiertotaloudessa, sekä tarpeeseen edistää edelläkävijämarkkinoiden kehittämistä; katsoo, että jätteiden syntymisen ehkäiseminen ja jätteisiin liittyvän energian ja resurssien kulutuksen vähentäminen sekä suljetun kierron kierrätys kaikilla teollisuudenaloilla ovat välttämättömiä kiertotalouden kannalta; korostaa lisäksi standardien, ostomääräysten, kiintiöiden, kestävyyden ja sisäänrakennetun korjattavuuden merkitystä, sillä näin varmistetaan tärkeiden (kriittisten) raaka-aineiden kierrätys ja uudelleenkäyttö sekä tuotteiden parempi käyttö ja pitkäikäisyys;

16.  pitää myönteisenä komission ilmoitusta julkisia hankintoja koskevien ohjeiden antamisesta ja sen pyrkimyksiä edistää vastavuoroisuutta pääsyssä julkisten hankintojen markkinoille; korostaa, että julkiset hankinnat ovat keskeinen väline kansallisen ja taloudellisen turvallisuuden, teollisuuspolitiikan, sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden sekä kestävien tuotteiden ja palvelujen käyttöönoton ja kysynnän tukemisen kannalta; korostaa, että julkisia hankintoja koskevilla mekanismeilla olisi tuettava edelleen Euroopan teollisuuden muutosta edistämällä ekologisesti innovatiivisten, kustannustehokkaiden ja kestävien tavaroiden ja palvelujen tuotantoa sekä lisäämällä kiertotalouteen perustuvien tuotantoprosessien käyttöönoton myötä saatavien uusioraaka-aineiden kysyntää; kehottaa tässä yhteydessä komissiota tarkistamaan tarvittaessa julkisia hankintoja koskevia sääntöjä ja kilpailusääntöjä ja varmistamaan samalla sisämarkkinoiden asianmukaisen toiminnan; palauttaa mieliin niiden komission laatimien suuntaviivojen merkityksen, joiden mukaisesti jäsenvaltioiden olisi sisällytettävä tulostavoitteet ja laatukriteerit, kuten kokonaistaloudellisesti edullisinta tarjousta koskeva kriteeri, julkisten hankintojen tekemiseen; kehottaa komissiota turvaamaan pk-yritysten pääsyn ja torjumaan hankintakriteerejä, joissa asetetaan vaatimuksia tai edellytyksiä, jotka ylittävät ostetun palvelun tai tavaran keskeiset osatekijät, jotta pk-yrityksillä olisi oikeudenmukaiset mahdollisuudet osallistua merkittäville julkisten hankintojen markkinoille; kehottaa valvomaan mahdollisimman tarkasti EU:n ulkopuolisia toimijoita, jotka hankkivat kriittistä infrastruktuuria;

17.  muistuttaa kestävien hankintakäytäntöjen merkityksestä lääkepulan ehkäisemisessä, toimitusvarmuuden varmistamisessa ja valmistukseen tehtävien investointien turvaamisessa; kehottaa komissiota tukemaan jäsenvaltioita laatimalla nykyisen julkisia hankintoja koskevan direktiivin nojalla lääkkeiden hankintaa koskevat kohdennetut EU:n säännöt, joilla pyritään varmistamaan pitkän aikavälin kestävyys, kilpailu ja toimitusvarmuus sekä kannustetaan tekemään investointeja valmistukseen;

18.  kehottaa komissiota arvioimaan covid-19-pandemian aikana käynnistettyjä yhteishankintoja, vertailemaan niitä pitkälle kehitettyyn ostosopimukseen ja hyödyntämään saatuja kokemuksia tämän välineen parantamiseksi välttämällä sisämarkkinoiden häiriöitä;

19.  painottaa, että siirtymäväyliin on tärkeää sisällyttää koulutus, täydennyskoulutus ja uudelleenkoulutus tärkeinä välineinä EU:n teollisuuden muutoksessa ja pyrkimyksissä parantaa tuottavuutta ottaen huomioon alueiden työmarkkinoiden tarpeet talouden elvyttämisprosessissa, jotta estetään alueiden köyhtyminen; pyytää komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa ammatillista koulutusta ja yritysten ja oppilaitosten välisiä kumppanuuksia erityisesti alueellisissa teollisuusklustereissa koskevan strategian, jotta voidaan parantaa taitoja ja lisätä markkinavalmiiden innovaatioiden käyttöönottoa pk-yrityksissä ja luoda pk-yrityksille kannustimia henkilöstönsä ja työntekijöidensä kouluttamiseksi ja taitojen parantamiseksi erityisesti digitaalisten taitojen alalla; korostaa tarvetta vahvistaa T&K:n ja teollisuuden välistä yhteistyötä erityisesti pk-yrityksille suunnattujen teknologian siirtojen muodossa; korostaa, että sukupuolten tasa-arvon, sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen, yhtäläisten mahdollisuuksien sekä naisten työmarkkinoille osallistumisen ja yrittäjyyden edistäminen olisi varmistettava;

20.  korostaa sellaisen ennakoivan koulutuspolitiikan merkitystä, jolla edistetään lahjakkuuksien rekrytointia ja pitämistä EU:ssa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan maailmanluokan tutkijoita ja opettajia EU:ssa, jotta he voivat johtaa tulevan työvoiman koulutus-, tutkimus- ja kehittämisohjelmaa, ja tehostamaan yhteistyötä koulutuksen, tutkimuksen ja elinkeinoelämän välillä;

21.  korostaa, että jäsenvaltioiden on pantava täytäntöön osaamissopimus ja muut unionin aloitteet, joilla pyritään luomaan uudelleen- ja täydennyskoulutusmahdollisuuksia työvoimalle, antamaan yksilöille ammatilliseen monipuolistamiseen johtavat tarvittavat taidot ja puuttumaan työvoimapulaan ja osaamisvajeeseen sekä nopeuttamaan työntekijöiden ja työttömien uudelleenkoulutusta ja täydennyskoulutusta, erityisesti niiden työntekijöiden osalta, jotka ovat siirtymän kannalta haavoittuvimpia; korostaa tarvetta panna täytäntöön aloitteet, joilla pyritään vahvistamaan eurooppalaista tutkimusaluetta, eurooppalaista koulutusaluetta ja eurooppalaisia innovaatioekosysteemejä, jotta voidaan luoda vahvat eurooppalaiset tutkimuksen ja innovoinnin sisämarkkinat;

22.  korostaa, että vähemmän koulutetut työntekijät ovat erityisen haavoittuvassa asemassa; korostaa tässä yhteydessä oikeudenmukaisen siirtymän rahaston merkitystä sen rajallisesta soveltamisalasta huolimatta;

23.  korostaa, että pk- ja startup-yrityksillä on keskeinen rooli EU:n teollisessa ekosysteemissä, erityisesti EU:n digitaalisessa siirtymässä, ja että ne ovat tärkeä kestävien ja sosiaalisesti vastuullisten liiketoimintamallien ja tuoteinnovaatioiden lähde; korostaa tarvetta parantaa niiden mahdollisuuksia saada kansallista ja EU:n rahoitusta erityisesti perinteisillä aloilla, joilla digitaalinen siirtymä ei ole vielä edistynyt; pitää valitettavana sukupuolesta, seksuaalisesta suuntautumisesta tai alkuperästä johtuvaa yrittäjien rahoitusvajetta; korostaa Euroopan innovaationeuvoston roolia sellaisen eurooppalaisen startup- ja investointiekosysteemin edistämisessä, joka hyödyttää paremmin syväteknologian ja sellaisten innovaatioiden kehittämistä, joihin sisältyy suuria riskejä ja suuria hyötyjä;

24.  katsoo, että aloitteet, joilla toteutetaan digitaalinen vuosikymmen, edistävät yritysten digitaalista siirtymää, erityisesti pk-yritysten, jotka ovat edelleen jäljessä suurista yrityksistä digitaalisten taitojen ja niiden toiminnan digitaalisen siirtymän osalta;

25.  korostaa tarvetta puuttua nykyisiin sisämarkkinoiden esteisiin, jotka haittaavat pk-yritysten ja startup-yritysten kasvua Euroopassa, sekä tarvetta parantaa oikeudellista ja sääntelykehystä ja ottaa näin ollen käyttöön pk-yritysten kannalta suotuisia toimia;

26.  korostaa tarvetta nykyaikaistaa sääntelykehystä ja tehdä siitä tulevaisuuteen suuntautunut, jotta voidaan varmistaa sääntelyn vakaus ja ennustettavuus, mikä helpottaa innovointia, investointeja ja innovatiivisten tuotteiden ja palvelujen hyväksymistä ja mahdollistaa siirtymisen kasvihuonekaasupäästöjen osalta neutraaliin talouteen, ja turvata Euroopan kilpailukyky ja laadukkaat työpaikat samalla kun otetaan huomioon taloudelliset, ympäristöön ja sukupuoleen liittyvät sekä sosiaaliset näkökohdat; kehottaa komissiota sisällyttämään siirtymäväyliin etenemissuunnitelmia, joihin sisältyy sitovia määrällisiä ja laadullisia tavoitteita, vaikutustenarvioinnin tekemisen jälkeen ja vähentämään eurooppalaisten yritysten, erityisesti pk-yritysten, tarpeettomia hallinnollisia rasitteita; korostaa ”yksi sisään, yksi ulos” -periaatetta;

27.  korostaa tarvetta vähentää erityisesti pk- ja startup-yritysten tarpeettomia hallinnollisia rasitteita samalla kun säilytetään kuluttajia, työntekijöitä sekä terveyttä ja ympäristönsuojelua koskevat mahdollisimman tiukat normit; korostaa, että Euroopalla on edessään käännekohta, joka johtuu Venäjän Ukrainaa vastaan käymästä hyökkäyssodasta ja covid-19-pandemian seurauksista; kehottaa komissiota arvioimaan, aiheuttavatko uudet lainsäädäntöehdotukset tarpeettomia sääntely- tai hallinnollisia rasitteita yrityksille;

28.  muistuttaa julkishallinnon roolista yrityksille suotuisan talousympäristön varmistamisessa ja yritysten tarpeettomien hallinnollisten rasitteiden keventämisessä samalla kun varmistetaan tiukimmat avoimuutta ja työntekijöiden turvallisuutta koskevat normit; katsoo, että sähköisen hallinnon välineitä, digitaalisia innovaatioita koskevia toimia ja digitaalisten taitojen parantamista olisi edistettävä julkisella sektorilla ja sen työntekijöiden keskuudessa;

29.  korostaa teollisuuspolitiikan kansallisia ja alueellisia ulottuvuuksia ja alueellisten älykkään erikoistumisen strategioiden merkitystä työllisyyden sekä talouden ja teollisuuden kehittämisen osalta kaikkialla jäsenvaltioiden alueella; kehottaa tässä yhteydessä analysoimaan älykkään erikoistumisen strategioiden saavutuksia tulevien alueellisten toimenpiteiden alustana; korostaa kaikkien paikallisten sidosryhmien, myös kansalaisyhteiskunnan ja yhteisöjen edustajien, osallistumisen merkitystä alueellisten älykkään erikoistumisen strategioiden valmisteluun ja täytäntöönpanoon; kehottaa komissiota ottamaan käyttöön välineitä Made in EU -aloitteen hyödyntämisen lisäämiseksi aluetasolla;

30.  kehottaa komissiota hyödyntämään alueellisia ekosysteemejä, jotka käsittävät niiden oman älykkään erikoistumisen ja auttavat kaventamaan alueellisia eroja ja joissa otetaan julkishallinto, korkeakoulut, tutkijat, kansalaisyhteiskunta ja teollisuus mukaan yhdistämään tietämystään ja luomaan yhdessä sisältöä, kontekstia ja oppimiskokemuksia;

31.  korostaa tarvetta varmistaa teollisuuden siirtymän sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja laatia asianmukaisia toimenpiteitä siirtymäalueiden uudelleenteollistamisen tukemiseksi alueiden välisten strategisten investointihankkeiden ja haavoittuvassa asemassa olevien alueiden, erityisesti maaseutualueiden ja syrjäisten alueiden, uudelleenkehityssuunnitelmien avulla;

32.  korostaa tarvetta suunnata EU:n energiapolitiikka perusteellisesti uudelleen vastauksena Venäjän väkivaltaiseen hyökkäykseen Ukrainaan; kehottaa vähentämään merkittävästi EU:n energiariippuvuutta etenkin venäläisestä kaasusta, öljystä, hiilestä ja ydinpolttoaineesta; pyytää komissiota ja jäsenvaltioita lisäämään kestävän, kohtuuhintaisen, turvallisen ja runsaan uusiutuvan energian sekä siirtymäkauden vähähiilisen energian tuotantokapasiteettia ja lisäämään energiansäästöjä ja energiatehokkuustoimenpiteitä; kehottaa komissiota tukemaan enemmän sellaisten energialähteiden kehittämistä, joilla voidaan vastata sähkön kasvavaan kysyntään, ja parantamaan tarvittavan infrastruktuurin, erityisesti tarvittavan sähkö-, energia-, älykkäiden verkkojen, vety-, hiilidioksidi- sekä lämmitys- ja jäähdytysinfrastruktuurin, suunnittelun ja rahoituksen koordinointia;

33.  korostaa, että Euroopan teollisen ekosysteemin moitteeton toiminta edellyttää vakaata energian toimitusta; varoittaa, että energian toimituksen supistuminen voisi vaikuttaa haitallisesti tuotantokoneistoon; korostaa tässä yhteydessä, että tarvitaan koordinointijärjestelmä, jolla seurattaisiin järjestelmällisesti kaasun saatavuutta kriisiaikoina, jotta edistetään yhteisiä eurooppalaisia strategioita kriisin ratkaisemiseksi;

34.  huomauttaa, että lämmitys ja -jäähdytysprosessit ovat edelleen yksi teollisuuden merkittävimmistä energian käyttötarkoituksista; korostaa, että teollisuuden kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen nopeuttamiseksi on hyödynnettävä täysimääräisesti teollisuuden lämmityksen ja jäähdytyksen energiatehokkuuspotentiaalia; korostaa tarvetta hyödyntää paremmin väistämätöntä hukkalämpöä ja -kylmää sekä teollisia klustereita ja symbiooseja, jotka tarjoavat merkittäviä synergioita ja energiansäästömahdollisuuksia monilla aloilla, kuten tekstiili-, kemikaali-, elintarvikkeiden jalostus- ja koneteollisuudessa;

35.  kehottaa komissiota lisäämään toimiaan kiertobiotalouden tarjoamien mahdollisuuksien käyttöönottamiseksi, kun kestäviä ja uusiutuvia resursseja käytetään kilpailukykyisten ja kestävien teollisuudenalojen edistämiseksi pitkällä aikavälillä; korostaa tässä yhteydessä, että biomassajätteen käytöllä voidaan tehokkaasti korvata fossiilisia polttoaineita ja samalla pienentää hiilidioksidijalanjälkeä; kehottaa siksi EU:n, kansallisia ja paikallisia viranomaisia kannustamaan tällaiseen kiertotalousmalliin kaikissa politiikoissa;

36.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita lyhentämään merkittävästi lupien myöntämiseen tarvittavaa aikaa ja luomaan nopeutettuja lupaprosesseja infrastruktuurille, joka tukee teollisuuden siirtymistä hiilineutraaliin kiertotalouteen rajoittamatta kuitenkaan menettelyjen avoimuutta, legitiimiyttä ja laillisuutta; korostaa tässä yhteydessä tarvetta kehittää eurooppalainen vedynsiirron runkoverkko, kehittää edelleen yhteenliitäntöjä koko mantereella ja tukea energiaa säästävien teknologioiden laajaa käyttöönottoa, kuten erittäin tehokkaiden paikallisten uusiutuvan energian tuotantolaitosten asentamista ja yhteistuotantoa, erityisesti pk-yrityksiä varten;

37.  muistuttaa, että tarvitaan mahdollistava kehys kestävän liikkuvuuden kehittämiseksi ja alojen yhteenliittämisen tukemiseksi;

38.  kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota nopeuttamaan kaikkien EU:n tutkimus-, kehittämis- ja innovointi- sekä infrastruktuuri- ja digitaaliohjelmien ja -välineiden täytäntöönpanoa älykkäällä ja valikoivalla tavalla, mukaan lukien Euroopan yhteistä etua koskevat tärkeät hankkeet, joilla pyritään puuttumaan markkinoiden toimintapuutteisiin, ja teolliset allianssit sekä teknologiainfrastruktuurit, joilla testataan, validoidaan ja parannetaan uusia teknologisia ratkaisuja, erityisesti niitä, joissa kehitetään innovatiivisia läpimurtoteknologioita, joita tarvitaan vihreään ja digitaaliseen siirtymään, erityisesti niitä, jotka liittyvät energiantuotantoon, polttoaineisiin ja keskeisiin mahdollistaviin teknologioihin, sekä tehokkaan kiertotalouden toteuttamiseen, kuten puhdasta terästä, puhdasta ilmailua, sähköstä tuotettua polttoainetta, puhtaita lannoitteita ja sähköistä krakkausta;

39.  korostaa, että komission suorittama Euroopan yhteistä etua koskevien tärkeiden hankkeiden arviointi on ratkaisevan tärkeää Euroopan teollisuuden selviytymiskyvyn kannalta; kehottaa komissiota laatimaan selkeät, tehokkaat, yksinkertaiset ja kattavat suuntaviivat erityisesti Euroopan yhteistä etua koskeville tärkeille hankkeille; muistuttaa, että on tärkeää vähentää rahoituksen riskiä, esimerkiksi InvestEU-ohjelman tai innovaatiorahaston avulla, mikä on välttämätöntä EU:n tuotantovalmiuksien parantamiseksi keskeisillä strategisilla aloilla, kuten aurinkoenergiateollisuus, jotta EU voi rakentaa uudelleen vakaan eurooppalaisen tuotantoteollisuuden perustan;

40.  korostaa hiilen hinnanerosopimusten suurta potentiaalia tärkeänä välineenä, jolla saadaan aikaan päästövähennyksiä ja vähennetään riippuvuutta fossiilisista polttoaineista teollisuudessa; pitää niitä tärkeinä erityisesti aloilla, joilla on vaikea saada aikaan päästövähennyksiä, teknologioiden parantamiseksi ja niiden leviämisen tukemiseksi eri aloilla; korostaa, että hiilen hinnanerosopimusten olisi oltava oikeasuhteisia, EU:n lainsäädännön ja WTO:n sääntöjen mukaisia eivätkä ne saisi johtaa EU:n sisämarkkinoiden kohtuuttomaan vääristymiseen;

41.  pitää myönteisenä komission analyysia strategisista riippuvuuksista ja valmiuksista strategisen riippumattomuuden tavoitteen mukaisesti; kehottaa komissiota viimeistelemään analyysit ja teollisuuden teknologiset etenemissuunnitelmat mahdollisimman pian ja ehdottamaan toimia, myös kierrätys- ja resurssitehokkuustoimia, joilla vähennetään riippuvuutta yksilöidyistä kriittisistä tuotteista ja toimituksista, energiatoimitukset mukaan lukien; korostaa, että on tärkeää varmistaa keskeisten lääkinnällisten ja terveydenhuollon laitteiden keskeytymätön pääsy EU:n sisämarkkinoille covid-19-pandemian alussa esiintyneistä alkuvaiheen puutteista saatujen kokemusten perusteella; korostaa, että tarvitaan keskinäisten riippuvuuksien perusteelliseen analyysiin perustuva strategia kriittisiä arvoketjuja ja valmistusta koskevan EU:n kapasiteetin parantamiseksi; toteaa, että samalla on pidettävä kiinni monenvälisyydestä ja vapaakaupasta;

42.  kehottaa komissiota omaksumaan kokonaisvaltaisen arvoketjuun perustuvan lähestymistavan analysoidessaan strategisia riippuvuuksia 14 kriittisessä teollisessa ekosysteemissä, jotka se on yksilöinyt vuotuisessa sisämarkkinaraportissaan 2021; suosittaa, että nämä perusteelliset tutkimukset laajennetaan koskemaan kaikkia strategisiksi katsottuja aloja; pyytää komissiota ottamaan huomioon EU:n ulkopuolisten maiden toteuttamien ekstraterritoriaalisten toimenpiteiden vaikutukset EU:n teollisuuteen erityisesti vientivalvonnan osalta; huomauttaa, että päivitetyn uuden teollisuusstrategian olisi perustuttava EU:n resursseihin ja teknologisiin valmiuksiin, jotta vältetään uusien riippuvuuksien ja haavoittuvuuksien syntyminen;

43.  korostaa, että kierrätyksellä on oltava ratkaiseva merkitys raaka-aineiden ja uusiomateriaalien tarjonnan lisäämisessä, mikä vähentää EU:n riippuvuutta tuonnista EU:n ulkopuolisista maista; kehottaa komissiota tukemaan edelleen primääriraaka-aineiden kysynnän kasvua rajoittavia toimia, esimerkiksi edistämällä kiertotaloutta, tukemalla materiaalien korvaamiseen liittyvää tutkimusta ja innovointia, sisällyttämällä kestävät toimitukset kauppasopimuksiin ja raaka-aineita koskevien strategisten kumppanuuksien avulla;

44.  kehottaa komissiota laajentamaan EU:n kriittisten teknologioiden seurantakeskuksen tehtävänantoa niin, että se kattaa EU:n teollisuudenalojen selviytymiskyvyn indikaattoreiden, kuten keskeistä teknologiaa koskevien keskinäisten riippuvuuksien, valmistuskapasiteetin, mahdollista pulaa koskevan ennakkovaroitusjärjestelmän, strategisten riippuvuuksien ja strategisilla aloilla annettavien ulkomaisten tukien, jatkuvan seurannan ja arvioinnin ja raportoinnin;

45.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita luomaan tapauskohtaisia kannustimia kriittisten tuotteiden, kuten olennaislääkkeiden tuotantoon tehtäviin investointeihin, jotta EU saavuttaa avoimen strategisen riippumattomuuden, sekä valmistusteknologioihin kaikenlaisten kriisien, myös sodan, varalta samalla kun varmistetaan pitkän aikavälin häiriönsietokykyiset toimitusketjut;

46.  kehottaa komissiota varmistamaan, että EU:n lääkestrategiassa ehdotetuilla toimenpiteillä varmistetaan EU:n asema T&K:n innovoijana sekä taataan kilpailukyky, tarjotaan luotettavia ja kohtuuhintaisia toimituksia sekä mahdollistetaan nykyaikaisten lääkkeiden saatavuus, ja että ne edistävät innovointia sekä T&K-investointeja; panee merkille, että vahvan tutkimukseen perustuvan lääketeollisuuden houkutteleminen EU:hun tukee myös EU:n selviytymiskykyä; korostaa tarvetta lisätä tukea kohdennettuja investointeja tutkimukseen ja innovointiin, lääkkeiden ja vaikuttavien aineiden valmistukseen EU:ssa ja elinvoimaisten tutkimus- ja tuotantolaitosten pitämiseen sen alueella;

47.  pitää erittäin huolestuttavana EU:n ulkopuolisten valtiorahoitteisten yritysten epäreilua kilpailua, investointeja ja yritysostoja sisämarkkinoilla, erityisesti energian toimituksen kaltaisilla strategisilla aloilla, joita tarvitaan unionin riippumattomuuden ja energiavarmuuden varmistamiseen; kehottaa komissiota analysoimaan tällaista toimintaa ja takaamaan tasapuoliset toimintaedellytykset erityisesti pk-yrityksille, jotta voidaan kehittää kestäviä ja oikeudellisesti päteviä toimia häiriöiden ehkäisemiseksi samalla kun varmistetaan yleisesti, että EU:n kilpailupolitiikan vakiintuneita puitteita ei heikennetä ja että EU:n sisämarkkinoilla toimivien EU:n ulkopuolisten ja eurooppalaisten yritysten välistä reilua kilpailua edistetään;

48.  suhtautuu myönteisesti komission ehdotuksiin, joilla pyritään luomaan tasapuoliset toimintaedellytykset sekä eurooppalaisille että EU:n ulkopuolisille yrityksille; korostaa tarvetta säilyttää eurooppalaisten yritysten vientiin liittyvä kilpailukyky näiden ehdotusten yhteydessä;

49.  kehottaa komissiota seuraavaa uudelleentarkastelua silmällä pitäen laajentamaan suoria ulkomaisia investointeja koskevien puitteiden soveltamisalaa ja määritelmiä, jotta voidaan tarkastella ulkomaisten tukien vaikutuksia EU:n taloudelliseen turvallisuuteen sekä EU:n yritysten EU:n ulkopuolisiin maihin strategisilla aloilla tekemien teknologian siirtojen vaikutuksia;

50.  kehottaa komissiota edistämään ympäristöteknologioiden siirtoa kehitysmaihin vihreän siirtymän helpottamiseksi maailmanlaajuisesti;

51.  pitää huolestuttavana kasvavaa riippuvuutta EU:n ulkopuolisista turvallisuuslaitteiden valmistajista yhteiskuntamme elintärkeillä ja herkillä osa-alueilla, kuten rajojen turvallisuus, kyberturvallisuus ja puolustusalan turvallisuus; korostaa tarvetta määritellä turvallisuusteknologia ja -laitteet strategiseksi alaksi; kehottaa laatimaan toimintasuunnitelman EU:n tämän teollisuudenalan edistämiseksi, myös mukauttamalla julkisia hankintoja koskevia sääntöjä;

52.  nostaa esille päätelmät, jotka Euroopan tilintarkastustuomioistuin teki 5G-verkkojen käyttöönoton viiveitä ja EU:n ulkopuolisiin toimittajiin liittyviä riskejä käsittelevässä erityiskertomuksessaan(12); kehottaa komissiota edistämään 5G-verkkojen koordinoitua käyttöönottoa EU:ssa ja vähentämään ulkoisia riippuvuuksia ja häiriöriskejä 5G- ja 6G‑viestintäteknologian alalla koordinoidulla tuella, jotta eurooppalaiset toimijat voivat rakentaa 6G-järjestelmien T&K-kapasiteettia ja kehittää 5G-infrastruktuurin johtavia markkinoita digitaalisen ja vihreän siirtymän perustana; kehottaa komissiota varmistamaan riittävän kilpailukyvyn 5G-teknologioiden alalla ja takaamaan samalla 5G-verkkojen turvallisuuden;

53.  korostaa, että kulttuuriala ja luovat toimialat ovat keskeisessä asemassa uudessa eurooppalaisessa Bauhaus-liikkeessä, josta tulee ratkaisevan tärkeä aloite; ottaa huomioon, että kulttuuriala ja luovat toimialat ovat innovointia ja kehittämistä edistävä voima Euroopassa; kehottaa komissiota luomaan kattavan, johdonmukaisen ja pitkän aikavälin teollisuuspolitiikan kehyksen kulttuurialalle ja luoville toimialoille;

54.  pitää myönteisenä komission ehdotusta datasäädökseksi ja yhteisiä eurooppalaisia data-avaruuksia koskevan aloitteen kehittämistä; korostaa yhteentoimivien, kilpailukykyisten ja Euroopan laajuisten data-avaruuksien merkitystä useilla teollisuudenaloilla, mukaan lukien tekoälyn kehittäminen, liikkuvuus, ympäristö, terveys ja älykäs valmistus; korostaa tarvetta eriytettyyn lähestymistapaan, jossa otetaan huomioon kunkin alan ominaispiirteet; katsoo, että EU:n tai Euroopan talousalueen ulkopuolisten yritysten johtava rooli EU:n data-avaruuksia koskevissa aloitteissa voi vesittää EU:n teknologisen suvereniteetin vahvistamista koskevan tavoitteen; korostaa datatalouden merkitystä ja pyytää komissiota vauhdittamaan kaikkia dataan liittyviä aloitteita ja tukemaan sellaisen eurooppalaisen data-avaruuden ekosysteemin kehittämistä, joka perustuu luotettavuuteen, kilpailukykyyn ja yhteentoimivuuteen, ja edistämään yhteisten eurooppalaisten infrastruktuurien luomista datan käytön ja vaihdon helpottamiseksi eri teollisuudenaloilla lujittamalla dataa, pilvipalveluja ja reuna-alueita koskevia ekosysteemejä ja lisäämällä investointeja nopeaan viestintään; korostaa tässä yhteydessä eurooppalaisten yritysten innovointikyvyn kannalta keskeisen oikeusvarmuuden merkitystä;

55.  korostaa tarvetta varmistaa viestintäverkkojen häiriönsietokyky ja data-avaruuksien turvallisuus ja edistää siten sellaisten kuituverkkojen nopeaa käyttöönottoa, joilla voitaisiin varmistaa useat väylät ja kyky sietää fyysisiä ja kyberhyökkäyksiä;

56.  kehottaa komissiota varmistamaan, että digitaalisessa siirtymässä käytetään uusimman tekniikan mukaisia menetelmiä ja parhaita käytäntöjä kasvihuonekaasupäästöjen ja laskentakompleksisuuden vähentämiseksi sekä energiatehokkuuden ja järjestelmän datan tehokkuuden parantamiseksi tuottavassa käytössä; korostaa tässä yhteydessä, että tarvitaan menetelmä, jolla digitaaliseen siirtymään, myös energiankäyttöön, sisällytetään ympäristökestävyysarviointi tuotteiden ja järjestelmien koko elinkaaren ajalta;

57.  kehottaa komissiota ottamaan käyttöön toimenpiteitä sen estämiseksi, että EU:n ilmoitettujen laitosten omistus on EU:n ulkopuolisten tahojen käsissä, ja toteaa, että kyse on laitoksista, joille jokin EU:n maa antaa tehtäväksi arvioida tiettyjen tuotteiden vaatimustenmukaisuuden ennen niiden saattamista markkinoille;

58.  suhtautuu myönteisesti komission aloitteeseen eurooppalaisesta standardointistrategiasta, jolla pyritään tukemaan digitaalista ja vihreää siirtymää, ja tukee pyrkimystä omaksua ennakoivampi lähestymistapa standardien asettamista koskevaan strategiaan myös kansainvälisellä tasolla keskeisten kauppakumppanien kanssa;

59.  huomauttaa, että strategisen riippumattomuuden saavuttaminen edellyttää EU:n puolustusvalmiuksien kehittämistä; korostaa, että on tärkeää näyttää politiikan suuntaa ja kehittää kunnianhimoisia julkisia ohjelmia, joilla tuetaan ja tehostetaan avaruus- ja puolustusteollisuuteen tehtäviä investointeja; katsoo, että on äärimmäisen tärkeää toteuttaa luotettavat, vaatimattomat ja tehokkaat Euroopan puolustustarvikemarkkinat, mukaan lukien korkea teknologinen suvereniteetti;

60.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) EUVL C 97, 28.2.2022, s. 43. (2) EUVL C 270, 7.7.2021, s. 2. (3) EUVL C 316, 6.8.2021, s. 2. (4) EUVL C 425, 20.10.2021, s. 43. (5) EUVL C 445, 29.10.2021, s. 2. (6) EUVL C 465, 17.11.2021, s. 11. (7) EUVL C 15, 12.1.2022, s. 56. (8) EUVL C 15, 12.1.2022, s. 45. (9) EUVL C 224, 8.6.2022, s. 22. (10) EUVL C 238, 6.7.2018, s. 28. (11) Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus 02/2022: ”Yritysten energiatehokkuus – Jonkin verran energiansäästöjä mutta puutteita suunnittelussa ja hankevalinnassa” https://www.eca.europa.eu/Lists/ECADocuments/SR22_02/SR_Energy-effic-enterpr_FI.pdf (12) Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus 03/2022: ”5G-verkot EU:ssa: viiveitä käyttöönotossa ja ratkaisemattomia turvallisuusongelmia”, Euroopan unionin julkaisutoimisto, Luxemburg, 2022.