Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan,

–  ottaa huomioon Euroopan sosiaalisen peruskirjan,

–  ottaa huomioon Euroopan ihmisoikeussopimuksen,

–  ottaa huomioon ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen,

–  ottaa huomioon vähemmistöjen suojelua koskevan Euroopan neuvoston oikeudellisen kehyksen, Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön erityisesti tapauksissa, joissa on kyse romanilasten selvästä syrjinnästä ja erottelusta kouluopetuksessa, sekä unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön,

–  ottaa huomioon rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta 29. kesäkuuta 2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/43/EY(1) (rodusta riippumatonta yhdenvertaista kohtelua koskeva direktiivi),

–  ottaa huomioon yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista 27. marraskuuta 2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/78/EY(2),

–  ottaa huomioon jätteistä ja tiettyjen direktiivien kumoamisesta 19. marraskuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/98/EY(3) (jätepuitedirektiivi),

–  ottaa huomioon rasismin ja muukalaisvihan tiettyjen muotojen ja ilmaisujen torjumisesta rikosoikeudellisin keinoin 28. marraskuuta 2008 tehdyn neuvoston puitepäätöksen 2008/913/YOS(4),

–  ottaa huomioon YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman,

–  ottaa huomioon Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin sekä 4. maaliskuuta 2021 annetun komission tiedonannon Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevasta toimintasuunnitelmasta (COM(2021)0102),

–  ottaa huomioon 18. helmikuuta 2011 antamansa päätöslauselman romaniväestön osallistamista koskevasta EU:n strategiasta(5),

–  ottaa huomioon 10. joulukuuta 2013 antamansa päätöslauselman romaniväestön osallistamista koskevien kansallisten strategioiden eurooppalaisen puitekehyksen sukupuolinäkökohdista(6),

–  ottaa huomioon 12. helmikuuta 2019 antamansa päätöslauselman tarpeesta laatia vahvistettu vuoden 2020 jälkeinen EU:n strateginen puitekehys romanien osallisuutta edistäville kansallisille strategioille ja tehostaa romanivastaisuuden torjuntaa(7),

–  ottaa huomioon 18. kesäkuuta 2020 antamansa päätöslauselman Euroopan vammaisstrategiasta vuoden 2020 jälkeen(8),

–  ottaa huomioon 17. syyskuuta 2020 antamansa päätöslauselman ”Romanien kansallisten integrointistrategioiden täytäntöönpano: romanitaustaisiin henkilöihin kohdistuvien kielteisten asenteiden torjunta Euroopassa”(9),

–  ottaa huomioon 21. tammikuuta 2021 antamansa päätöslauselman mahdollisuudesta kunnolliseen ja kohtuuhintaiseen asumiseen kaikille(10),

–  ottaa huomioon 11. maaliskuuta 2021 antamansa päätöslauselman lasten oikeuksista lapsen oikeuksia koskevaa EU:n strategiaa silmällä pitäen(11),

–  ottaa huomioon 7. huhtikuuta 2022 antamansa päätöslauselman EU:n tarjoamasta suojelusta Ukrainan sotaa pakeneville lapsille ja nuorille(12),

–  ottaa huomioon 4. joulukuuta 2018 annetun komission tiedonannon ”Kertomus vuoteen 2020 ulottuvia, romanien integraatiota edistäviä kansallisia strategioita koskevan EU:n puitekehyksen arvioinnista” (COM(2018)0785),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeusviraston toisen Euroopan unionin vähemmistöjä ja syrjintää koskevan tutkimuksen (EU-MIDIS II),

–  ottaa huomioon EU:n perusoikeusviraston seurantakehyksen romanien tasa-arvoa, osallisuutta ja osallistumista koskevaa EU:n strategiakehystä varten,

–  ottaa huomioon 29. syyskuuta 2020 julkaistun EU:n perusoikeusviraston tiedotteen covid-19-pandemian vaikutuksista romani- ja traveller-väestöön ”Coronavirus pandemic in the EU – Impact on Roma and Travellers”,

–  ottaa huomioon Euroopan asunnottomuustoimijoiden kattojärjestön (FEANTSA) 26. lokakuuta 2020 antaman julkilausuman romanien vaikeasta asuntotilanteesta EU:ssa ”The Housing Situation for Roma in the EU Remains Difficult”,

–  ottaa huomioon 10. maaliskuuta 2022 julkaistun valtiottomuutta käsittelevän European Network on Statelessness -verkoston katsauksen ”Stateless people and people at risk of statelessness forcibly displaced from Ukraine”,

–  ottaa huomioon kesäkuussa 2012 julkaistun Unicefin kannanoton romanilasten oikeudesta koulutukseen ”The Right of Roma Children to Education”,

–  ottaa huomioon 28. kesäkuuta 2016 annetun Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 14/2016 ”Romanien integrointia edistävät EU:n toimintapoliittiset aloitteet ja rahoitustuet: edistys on ollut viime vuosikymmenellä huomattavaa, mutta käytännön tasolla tarvitaan lisätoimia”,

–  ottaa huomioon 18. syyskuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Tasa-arvon unioni: EU:n rasismintorjunnan toimintasuunnitelma 2020–2025” (COM(2020)0565),

–  ottaa huomioon 7. lokakuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Tasa-arvon unioni: romanien tasa-arvoa, osallisuutta ja osallistumista koskeva EU:n strategiakehys” (COM(2020)0620),

–  ottaa huomioon 24. marraskuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Kotouttamista ja osallisuutta koskeva toimintasuunnitelma 2021–2027” (COM(2020)0758),

–  ottaa huomioon 12. maaliskuuta 2021 annetun neuvoston suosituksen romanien tasa-arvosta, osallisuudesta ja osallistumisesta(13),

–  ottaa huomioon 24. maaliskuuta 2021 annetun komission tiedonannon ”Lasten oikeuksia koskeva EU:n strategia” (COM(2021)0142),

–  ottaa huomioon eurooppalaisen lapsitakuun perustamisesta 14. kesäkuuta 2021 annetun neuvoston suosituksen (EU) 2021/1004(14),

–  ottaa huomioon 5. maaliskuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Tasa-arvon unioni: sukupuolten tasa-arvostrategia 2020–2025” (COM(2020)0152),

–  ottaa huomioon 3. maaliskuuta 2021 annetun komission tiedonannon ”Tasa-arvon unioni: Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva strategia 2021–2030” (COM(2021)0101),

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvoston direktiiviksi uskonnosta tai vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä tai sukupuolisesta suuntautumisesta riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta (COM(2008)0426),

–  ottaa huomioon vähimmäisvaatimuksista tilapäisen suojelun antamiseksi siirtymään joutuneiden henkilöiden joukoittaisen maahantulon tilanteissa, ja toimenpiteistä näiden henkilöiden vastaanottamisen ja vastaanottamisesta jäsenvaltioille aiheutuvien rasitusten tasapuolisen jakautumisen edistämiseksi 20. heinäkuuta 2001 annetun neuvoston direktiivin 2001/55/EY(15) (tilapäistä suojelua koskeva direktiivi),

–  ottaa huomioon kysymykset neuvostolle ja komissiolle EU:ssa erillisillä asuinalueilla elävien romaniyhteisöjen tilanteesta (O-000022/2022 – B9-0018/2022 ja O-000023/2022 – B9-0019/2022),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 136 artiklan 5 kohdan ja 132 artiklan 2 kohdan,

–  ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan päätöslauselmaesityksen,

A.  ottaa huomioon, että EU:n arvot ovat vallitsevina yhteiskunnassa, jossa kunnioitetaan moninaisuutta, moniarvoisuutta, syrjimättömyyttä, suvaitsevaisuutta, oikeudenmukaisuutta, yhteisvastuuta ja sukupuolten tasa-arvoa; toteaa, että jäsenvaltioilla on erityinen velvollisuus taata näiden arvojen toteutuminen kaikille, myös romaneille;

B.  huomauttaa, että ”romani” on yleiskäsite, joka kattaa laajan joukon erilaisia romanitaustaisia ihmisiä, kuten romat, sintit, kaaleet, romanichalit ja boyashit/rudarit; huomauttaa, että se kattaa myös aškaalit, ”egyptiläiset”, jenishit, dom-, lom-, rom- ja abdal-ryhmät sekä liikkuvat ryhmät, kuten nk. etniset travellerit tai ranskankielisen hallinnollisen termin ”gens du voyage” tarkoittamat ryhmät, ja henkilöt, jotka samastuvat nimillä ”Gypsies”, ”Tsiganes” tai ”Tziganes” kutsuttaviin ryhmiin; huomauttaa, että käyttämällä nimitystä ”romani” ei kiistetä minkään edellä mainitun ryhmän erityispiirteitä;

C.  ottaa huomioon, että romanit ovat Euroopan suurin etninen vähemmistö; toteaa, että Euroopan romaneista kohtuuttoman suuri määrä elää edelleen köyhyydessä, sosiaalisesti syrjäytyneenä ja äärimmäisen epävarmoissa, turvattomissa ja ahtaissa oloissa ja erillään muista väestöryhmistä niin maaseudulla kuin kaupungeissa; toteaa, että romaniväestön erilliset asuinalueet eivät ole yhden maan vaan koko Euroopan ongelma, joka myös edellyttää Euroopan tason ratkaisua; huomauttaa, että alueellinen segregaatio on keskeinen eriarvoistava tekijä terveydenhuollon, varhaiskasvatuksen ja koulutuksen, työllisyyden ja peruspalvelujen, kuten tieyhteyksien, vesihuollon, sanitaation ja jätevesihuollon, sähkön ja jätehuollon, saatavuudessa ja että näiden puutteet puolestaan kärjistävät alueellista eristyneisyyttä; toteaa, että tilanteella on paitsi fyysisiä ja taloudellisia myös psykologisia ja sosiologisia seurauksia sekä yksilöille että yhteisöille; toteaa, että ylisukupolvinen köyhyys romanien asuinalueilla on sosiaalista ja taloudellista ja sillä on vakavia heijastusvaikutuksia romaniväestön fyysiseen ja henkiseen terveyteen ja hyvinvointiin, mahdollisuuksiin elämässä ja perusihmisoikeuksien toteutumiseen;

D.  toteaa, että alhainen työssäkäyntiaste, epävarmat työsuhteet ja työttömyys ovat romaneilla yleisempiä tilanteita kuin muilla ja että romanit ovat usein epätyypillisissä tai epävarmoissa työsuhteissa, mikä haittaa työttömyyskorvausten ja eläkeoikeuksien saamista; toteaa, että romaneille ei ole työllistämistä edistäviä verkostoja ja heitä syrjitään työhön pääsyssä ja työpaikoilla ja että romaniasutus myös keskittyy sosioekonomisesti epäsuotuisille alueille; ottaa huomioon, että EU:ssa asuvat 6 miljoonaa romania edustavat merkittävää ja kasvavaa osaa EU:n väestöstä ja heillä on valtavasti potentiaalia, jonka he voivat toteuttaa vain, jos heidän työllisyystilannettaan ja sosiaalista osallisuuttaan parannetaan;

E.  panee merkille, että EU-MIDIS II -tutkimuksen mukaan vain joka neljäs 16-vuotias tai sitä vanhempi romani ilmoitti olevansa päätoimisesti työssä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana ja romaninaisten työllisyysaste (16 prosenttia) on huomattavasti alhaisempi kuin romanimiehillä (34 prosenttia); toteaa, että nuorten tilanne on erityisen huolestuttava, sillä romaninuorista on työelämän ja koulutuksen ulkopuolella (nk. NEET-nuoret) keskimäärin 63 prosenttia, kun EU:n keskiarvo on 12 prosenttia; panee merkille, että tämän ikäryhmän tulokset paljastavat myös suuren sukupuolten välisen kuilun, sillä NEET-nuoriksi luokitellaan 72 prosenttia nuorista romaninaisista mutta 55 prosenttia nuorista romanimiehistä; toteaa lukujen eroavan huomattavasti NEET-nuorten osuudesta (35 prosenttia) muun väestön keskuudessa; panee merkille, että tutkimuksen mukaan jopa 80 prosenttia romaniväestöstä elää maassaan sovellettavan köyhyysriskirajan alapuolella; panee merkille, että joka kolmannen romanin kodissa ei ole juoksevaa vettä ja yhdellä kymmenestä ei ole sähköjä; panee merkille, että joka kolmannen romanilapsen perheessä joku perheenjäsenistä meni nälkäisenä nukkumaan ainakin kerran kuussa ja että lähes puolet 6–24-vuotiaista romaneista ei käynyt koulua;

F.  toteaa, että romanien ja valtaväestön asunnonsaamismahdollisuuksien valtaisissa eroissa ei ole nähtävissä muutosta, mikä johtuu merkittävien politiikkatoimien tai investointien puutteesta, sosiaalisen asuntotarjonnan vähäisyydestä ja heikosta laadusta, syrjinnästä asuntomarkkinoilla ja segregaatiosta(16);

G.  katsoo, että erillisillä asuinalueilla elävien romanien olisi voitava saada kunnollinen asunto, joka on helposti saavutettavissa, kohtuuhintainen, ympäristönsä puolesta turvallinen ja terveellinen eikä sijaitse erillään muista;

H.  ottaa huomioon, että EU:n yhteiskunnan kaikilla tasoilla esiintyy edelleen syvään juurtunutta rakenteellista ja institutionaalista romanivastaisuutta, joka heikentää merkittävästi romanien mahdollisuuksia käyttää täysin perusoikeuksiaan EU:n kansalaisina kaikilla elämänaloilla, kuten työelämässä, asumisessa, koulutuksessa, terveydenhuollossa, hoitopalveluissa, sosiaalisen suojelun järjestelmissä ja muissa keskeisissä julkisissa palveluissa; panee merkille, että EU-MIDIS II -tutkimukseen osallistuneiden yhdeksän EU:n jäsenvaltion romaneista 41 prosenttia koki tulleensa syrjityksi romanitaustansa vuoksi ainakin yhdellä arkielämän osa-alueella, kuten työnhaussa, työssä, asumisessa, terveydenhoidossa ja koulutuksessa; katsoo romanien integroinnin edellyttävän, että otetaan huomioon paikalliset olosuhteet, romaneihin kuuluvien etnisten ja sosioekonomisten ryhmien moninaisuus ja sosiaalisen liikkuvuuden esteet sekä risteävä syrjintä etenkin sukupuolen, iän ja vammaisuuden perusteella; toteaa, että sukupuolten tasa-arvo ja romanilasten ja -nuorten tilanne ovat kaksi romanien integroitumisen ja sosiaalisen osallistamisen kannalta keskeistä alaa, joilla ei ole toteutettu riittävästi toimia EU:n eikä jäsenvaltioiden tasolla;

I.  ottaa huomioon, että olosuhteet romanien erillisillä asuinalueilla loukkaavat ihmisoikeuksia ja perusoikeuksia, jotka vahvistetaan EU:n perussopimuksissa, Euroopan ihmisoikeussopimuksessa, EU:n perusoikeuskirjassa, Euroopan sosiaalisessa peruskirjassa, YK:n yleissopimuksessa lapsen oikeuksista sekä taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevassa kansainvälisessä yleissopimuksessa, sekä periaatteita, jotka tunnustetaan Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa; pitää hälyttävänä, että näitä oikeuksia ei kunnioiteta käytännössä, kun on kyse erillisillä asuinalueilla elävistä romaneista;

J.  ottaa huomioon, että ylisukupolvisen köyhyyden noidankehä romanien erillisillä asuinalueilla on monimutkainen ilmiö, johon on puututtava monialaisesti kaikilla toisiinsa liittyvillä politiikanaloilla, kokonaisvaltaisesti ja tiiviissä yhteistyössä kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa; katsoo, että tehokkaat ratkaisut edellyttävät täyttä sitoutumista EU:n tasolla sekä kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla ja yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan aloitteiden – myös hyväntekeväisyysjärjestöjen ja kirkollisten järjestöjen, työmarkkinaosapuolten ja yksityisten toimijoiden – kanssa, oppimista eri jäsenvaltioiden parhaista käytännöistä ja innovatiivisista ratkaisuista ja niiden toistamista laajemmassa mittakaavassa;

K.  ottaa huomioon, että monet paikallis- ja alueviranomaiset ja kansalaisyhteiskunnan edustajat ovat aikojen saatossa työskennelleet aktiivisesti erillisillä asuinalueilla elävien romanien kanssa toteuttaen hyväksi osoittautuneita ja innovatiivisia toimintamalleja ja hankkeita mutta ne eivät useinkaan hyödynnä käytettävissä olevia Euroopan rakenne- ja investointirahastoja (ERI-rahastot), koska prosessit ovat erittäin raskaita ja monimutkaisia; toteaa, että yleisimmät havaitut ERI-rahastojen käytön esteet ovat kumppanuuteen perustuvan lähestymistavan puuttuminen; maksupyyntöjen maksamisen viivästyminen; ERI-rahastojen varojen maksaminen tuensaajalle ensisijaisesti korvausjärjestelmän perusteella, jolloin tuensaajalla on oltava omia varoja; pitkälliset ja toistuvat julkisten hankintojen tarkastukset; johdonmukaisuuden puute tarkastusten tulosten käsittelyssä niin, että tuensaajia syytetään virheistä, jotka saattavat edellyttää rahoituksen palauttamista, jolloin he saattavat joutua kohdentamaan uudelleen muiden alojen varoja tai jopa ajautua maksukyvyttömyyteen; hallinto- tai välittäjäviranomaisten lukuun toimivien valvojien vähäiset yhteydet ja yhteistyö tuensaajien kanssa hankintaprosessin aikana; sekä mielivaltaisten rajoitusten ja vaatimusten asettaminen hankkeiden eri osa-alueille;

L.  ottaa huomioon, että romanit kohtaavat terveyspalvelujen saannissa suhteettomia esteitä, joita pahentavat vakuutuksen tai henkilötodistuksen puute, terveydenhuollon ammattilaisten harjoittama syrjintä ja erottelu terveydenhuoltolaitoksissa; toteaa, että jatkuvat terveyserot, mukaan lukien alueellisen segregaation ja ahtaiden asuinolojen erityiset terveysvaikutukset, asettavat romanit haavoittuvaan asemaan;

M.  panee merkille, että kaikki 27 jäsenvaltiota ovat sitoutuneet työskentelemään asunnottomuuden poistamiseksi vuoteen 2030 mennessä allekirjoittamalla kesäkuussa 2020 annetun Lissabonin julistuksen ja perustamalla asunnottomuuden vähentämistä käsittelevän eurooppalaisen foorumin, joka pyrkii edistämään henkilökeskeiseen, asuntolähtöiseen ja yhdennettyyn lähestymistapaan perustuvia politiikkoja;

N.  ottaa huomioon, että EU antaa merkittävää rahoitustukea sosiaalisen osallisuuden edistämistoimille, myös romanien ja etenkin kaikkein vähävaraisimpien romanien osallistamista edistäville toimille; ottaa huomioon, että jäsenvaltioiden suunnitteluasiakirjojen mukaan ohjelmakaudella 2014–2020 kohdennettiin 1,5 miljardia euroa haavoittuvassa asemassa olevien henkilöryhmien sosioekonomiseen integrointiin(17);

O.  toteaa, että romanien ja valtaväestön koulutuksessa on edelleen suuria eroja kaikilla tasoilla; panee merkille, että EU-MIDIS II -tutkimuksen mukaan vuonna 2018 vain 53 prosenttia 4–6-vuotiaista romanilapsista osallistui varhaiskasvatukseen; panee merkille, että romanioppilaiden segregaatio kouluissa on hyvin yleistä, vaikka tällaiset käytännöt on kielletty lailla ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännössä; toteaa, että kouluopetuksessa erottelu ilmenee yleensä kolmella tapaa: romanilapsista suhteettoman moni käy kehitysvammaisten lasten erityiskoulua, ”sekakouluihin” perustetaan erillisiä luokkia tai ryhmiä romanioppilaita varten ja ”getto-koulut” yleistyvät; ottaa huomioon, että romanilasten tasavertaiselle osallistumiselle koulutukseen on muitakin esteitä, kuten kyvyttömyys suoriutua koulunkäynnin (myös varhaiskasvatuksen) kustannuksista, alueellinen segregaatio, lastenhoitopalvelujen puute lähialueella taikka epätasa-arvoiset tai olemattomat mahdollisuudet verkko-opiskeluun; toteaa, että köyhyys ja peruspalvelujen saatavuuden puute vaikuttavat merkittävästi lasten fyysiseen, henkiseen ja tunne-elämän kehitykseen ja lisäävät jälkeen jäämisen riskiä kaikilla aikuiselämän osa-alueilla;

P.  ottaa huomioon, että vähäinen osallistuminen esiopetukseen on tärkeimpiä tekijöitä, jotka kasvattavat koulupudokkaiden osuutta romanien keskuudessa, ja että muita riskitekijöitä ovat koulun aloittaminen myöhäisessä iässä ja epäsäännöllinen koulunkäynti; toteaa, että koulupudokkuutta esiintyy useimmiten oppilaitostyypin vaihtuessa; toteaa, että ylemmän perusasteen ja keskiasteen koulutukseen osallistumista haittaavat esimerkiksi kiertolaisuus, asumiseen liittyvä segregaatio ja tehoton opinto-ohjaus; toteaa, että koulutuseroja pahentaa entisestään romanilasten ja muiden lasten välinen kasvava digitaalinen kuilu;

Q.  ottaa huomioon, että covid-19-pandemian aikana romaniväestön tartuntariski oli muita suurempi syvään juurtuneen terveydellisen ja sosiaalisen eriarvoisuuden vuoksi ja että koronaviruksen leviämisen hillitsemiseksi toteutetut toimet vaikuttivat heihin suhteettomasti; ottaa huomioon, että pandemian kielteiset sosiaaliset ja taloudelliset seuraukset ovat olleet erityisen haitallisia EU:n romaniväestölle, koska suuri osa romaneista osallistuu epäviralliseen talouteen ja tekee kausityötä ja koska terveyskriisin seurausten lieventämiseen tähtäävissä politiikkatoimissa ei ole heidän erityistilanteeseensa mukautettuja toimenpiteitä; toteaa, että pandemian aikana romanien julkinen syyttely ja romanivastainen vihapuhe lisääntyivät; toteaa, että terveyskriisissä paljastui jälleen kerran kriittinen epäsuhta paikallisen tason tarpeiden laajuuden ja niihin vastaamiskyvyn välillä sekä korostui välittömien ja pitkän aikavälin poliittisten toimenpiteiden tarve erityisesti työllisyyden, koulutuksen ja asumisen aloilla(18);

R.  ottaa huomioon, että yhdenvertaisuustietojen keruulla tarkoitetaan sellaisten kaikentyyppisten eriteltyjen tietojen keräämistä, joita käytetään syrjintävaarassa olevien ryhmien suhteellisen tilanteen arvioinnissa, yhdenvertaisuutta edistävien julkisten politiikkojen suunnittelussa ja niiden täytäntöönpanon arvioinnissa näytön eikä pelkkien oletusten perusteella; toteaa, että romanien sosiaalista osallisuutta koskevien EU:n tason ja kansallisten toimenpiteiden suunnittelua, täytäntöönpanoa, seurantaa ja arviointia on haitannut etnisen alkuperän mukaan eriteltyjen kattavien ja laadukkaiden tietojen puute;

S.  ottaa huomioon, että monet romanit asuvat alueilla, joilla he altistuvat suhteettomasti ympäristön tilan huonontumiselle ja kaatopaikkojen tai saastuneiden maa-alueiden aiheuttamalle ympäristön pilaantumiselle ja joilla heillä ei ole mahdollisuutta saada perustason ympäristöpalveluja ja julkisia palveluja;

T.  ottaa huomioon, että romaninaiset joutuvat kokemaan moniperusteista ja risteävää syrjintää, jonka perusteissa yhdistyvät heidän etninen alkuperänsä, sukupuolensa ja sosiaalinen asemansa, sekä sukupuolistunutta väkivaltaa, mikä kävi erityisen selvästi ilmi covid-19-pandemian aikana; katsoo, että naisten ja miesten tasa-arvo on varmistettava ja sitä on edistettävä kaikilla aloilla, mukaan lukien työmarkkinoille osallistuminen ja työehdot, myös palkkataso, koulutus, uranvaihto ja uralla eteneminen;

U.  toteaa, että noin 10–20 prosenttia Ukrainassa asuvasta arviolta 400 000:sta romanista on valtiottomia tai vaarassa jäädä vaille kansalaisuutta(19); toteaa, että erityisen haavoittuvassa asemassa ovat romanipakolaiset, jotka pakenevat Ukrainan sotaa ilman Ukrainan kansalaisuudesta tai oleskeluoikeudesta todistavaa asiakirjaa;

Kansallisen tason toimien tarve

1.  pitää valitettavana, että EU:ssa asuu yhä ihmisiä, joilla ei ole mahdollisuutta saada turvallista ja kunnollista asuntoa, puhdasta juomavettä, sähköä, sanitaatio-, jätevesi- ja jätehuoltopalveluja, koulutusta, työtä ja terveydenhuolto- ja hoitopalveluja; on erittäin huolissaan siitä, että vahvasta sosiaalisesta Euroopasta annettujen julistusten ja sitoumusten ja käytännön todellisuuden välillä ammottaa syvä kuilu, minkä todisti myös covid-19-pandemia, joka toi korostetusti esiin edistyksen puutteen perusinfrastruktuurin saatavuuden parantamisessa edellisellä ohjelmakaudella; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita puuttumaan erillisillä asuinalueilla elävien romanien tilanteeseen kiireesti, kokonaisvaltaisesti ja tehokkaasti toteuttamalla asianmukaisia lyhyen ja pitkän aikavälin toimia, joilla on riittävä EU:n ja kansallisen tason rahoitus, jotta varmistetaan, että EU:n ja sen naapurimaiden romaneja ei jätetä jälkeen; korostaa, että romanien katastrofaaliset olosuhteet sekä segregaation kielteiset psyykkiset ja sosiologiset vaikutukset vaikuttavat paitsi erillisillä asuinalueilla eläviin ihmisiin myös laajempaan yhteisöön;

Asuminen

2.  painottaa, että kunnollisen asunnon saaminen muun väestön parista on avainasemassa ylisukupolvisen köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen noidankehän katkaisemisessa; toteaa, että asunnon saaminen on ihmisarvoisen elämän edellytys ja liittyy läheisesti ihmisoikeuksien täysimääräiseen toteutumiseen; toteaa covid-19-pandemian osoittaneen, että huonot asuinolot muodostavat järjestelmäriskin julkiselle terveydenhuoltojärjestelmälle ja aiheuttavat suhteettoman taakan romaneille, erityisesti romaninaisille; kehottaa jälleen jäsenvaltioita ehkäisemään ja torjumaan asunnottomuutta ja puuttumaan asuntomarkkinoilta syrjäytymiseen pitkän aikavälin ratkaisuilla, kuten asianmukaisella sosiaalisella asuntotarjonnalla, kohtuuhintaisilla vuokra-asunto-ohjelmilla ja kohdennetuilla asumistuilla, ja toteaa, että näiden ratkaisujen olisi oltava osa yhdennettyjä kansallisia strategioita, joissa keskitytään asuntolähtöisiin ja ”asunto ensin” ‑lähestymistapoihin, joilla taataan ihmisille tosiasiallinen ja yhdenvertainen mahdollisuus saada kunnollinen asunto muun väestön parista ja välttämättömät palvelut ilman syrjintää; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan YK:n määrittelemän(20) ”riittävän” asunnon käsitteen käytännön toteutumisen kaikkien, myös romanien, tapauksessa; kehottaa asettamaan etusijalle segregaation vähentämiseen tähtäävät lähestymistavat, joissa hyödynnetään yhdennettyä sosiaalista asuntotarjontaa tai investoidaan siihen, sekä rahoittamaan helposti saatavilla olevia laadukkaita sosiaalipalveluja ja laadukasta kentällä tehtävää sosiaalityötä, johon kuuluu romaniyhteisön jäsenten kuuleminen ja osallistuminen, jotta romanit voivat muuttaa pois erillisiltä asuinalueiltaan; korostaa mahdollisuutta käyttää sosiaaliturvaetuuksien suorittamista sähköiselle maksukortille ja tämän edellyttämää digitaalista infrastruktuuria täydentävänä välineenä moitteettoman varainhoidon varmistamiseksi erillisillä asuinalueilla elävien romanien tapauksessa, jotta heillä olisi mahdollisuus ihmisarvoiseen elämään ja rahoituksen, esimerkiksi mikrolainojen, saamiseen tällaisten etuuksien perusteella; kehottaa jäsenvaltioita tutkimaan pikaisesti maksukorttien mahdollista käyttöä; korostaa, että sähköiset maksukortit voivat olla yksi keino ratkaista sosioekonomisia ongelmia, jotka liittyvät koronkiskontaan, päihteiden väärinkäyttöön ja rahasta pelaamiseen romanien asuinalueilla;

3.  toteaa, että monet romanien asuinalueista sijaitsevat turvattomilla, vaarallisilla ja laittomasti vallatuilla maa-alueilla, mikä on suuri este pyrittäessä löytämään tehokas keino parantaa romanien elinoloja ja haittaa myös EU:n investointeja; kehottaa jäsenvaltioita puuttumaan ongelmaan keskitetysti kansallisella tasolla ja tekemään tiivistä yhteistyötä paikallis- ja alueviranomaisten kanssa panemalla täytäntöön asumiseen liittyviä politiikkatoimia, sosiaalinen asuntotuotanto ja innovatiiviset politiikat mukaan lukien;

Koulutus

4.  korostaa, että esiopetus näyttelee merkittävää osaa muilla kouluasteilla menestymisessä, kunnollisen ja laadukkaan työpaikan saamisessa ja huono-osaisuuden kierteen katkaisemisessa; panee merkille huomattavan eron siinä, missä määrin romanilapset ja muut lapset osallistuvat esiopetukseen, ja selvän yhteyden erillään asumisen ja segregoidun koulutuksen välillä ja toteaa, että nämä ovat keskeisiä koulunkäynnin keskeyttämiseen vaikuttavia tekijöitä; kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan kaikki tarvittavat toimenpiteet Barcelonan tavoitteiden saavuttamiseksi mahdollisimman pian ja painottamaan erityisesti toimia, joilla edistetään ja helpotetaan romanilasten esiopetusta; kehottaa myös komissiota puuttumaan eroihin romanilasten ja muiden lasten mahdollisuuksissa päästä laadukkaaseen lastenhoitoon, kun Barcelonan tavoitteita pian tarkistetaan eurooppalaista hoito- ja hoivastrategiaa koskevan toimenpidepaketin yhteydessä; kehottaa lisäksi jäsenvaltioita takaamaan kaikille erillisillä asuinalueilla eläville romanilapsille tosiasiallisen ja ilmaisen pääsyn päivähoitoon, jotta varmistetaan heidän osallisuutensa eurooppalaisen lapsitakuun mukaisesti; kehottaa jäsenvaltioita seuraamaan järjestelmällisesti koulunkäynnin keskeyttämisen riskiä ja eriarvoisuutta koulutuksen saatavuudessa kaikilla tasoilla, jotta asiaan voidaan puuttua ajoissa sekä tuetun oppimisen että yksilöllisen ohjauksen avulla ja kehittämällä lapsille ja heidän vanhemmilleen opetussuunnitelman ulkopuolista toimintaa; korostaa, että romanivanhempien ottaminen mielekkäällä tavalla mukaan auttaisi myös vähentämään lasten koulunkäynnin keskeyttämisriskiä; kehottaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön toimenpiteitä ja järjestelmiä, esimerkiksi erityisavustuksia, joilla kannustetaan yleisen oppivelvollisuuden suorittaneita nuoria romaniopiskelijoita käymään myös keskiasteen koulunsa loppuun;

5.  pitää valitettavana, että romanilapset eristetään yhä erityisopetukseen ja yleisen koulujärjestelmän ulkopuolisiin ohjelmiin, mikä johtuu usein kulttuurisesti ja kielellisesti vinoutuneissa testeissä saaduista virheellisistä kehitysvammadiagnooseista; korostaa, että joissakin jäsenvaltioissa käytettyä vakioitua psykologista testausta ei pitäisi käyttää karsintavälineenä, jolla pitkitetään pääsyä tavanomaiseen opetukseen; kehottaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön mekanismeja, joilla diagnooseja voidaan tarkistaa ja tarvittaessa kumota; pitää lisäksi valitettavana, että useissa jäsenvaltioissa romanilasten syrjintä ja erottelu jatkuu edelleen yleisissä oppilaitoksissa, joissa heidät saatetaan sijoittaa erillisille luokille, eri kerroksiin tai luokan sisällä erilliseen ryhmään ja ruokailemaan erillään muista; korostaa, että segregoidussa koulunkäynnissä opetussuunnitelma on tavallista suppeampi, mikä harvoin mahdollistaa romanioppilaiden pääsyn yleiseen koulujärjestelmään, korkea-asteen koulutukseen tai myöhemmin työhön; kehottaa jäsenvaltioita poistamaan romanilasten jatkuvan erottelun käytännöt, panemaan täytäntöön kattavia segregaation lopettamisstrategioita, joissa on selkeät tavoitteet ja joiden täytäntöönpanoon selkeän ja kunnianhimoisen aikataulun mukaisesti osoitetaan riittävät resurssit, sekä ottamaan käyttöön osallistavia oppimismenetelmiä, takaamaan romanilasten täysimääräisen pääsyn koulujen järjestämään toimintaan ja toteuttamaan syrjinnän vastaisia kampanjoita kouluissa; kehottaa kaikkia jäsenvaltioita asettamaan etusijalle romanien ja haavoittuvassa asemassa olevien lasten erityiset koulutustarpeet, jotta voidaan taata heidän oikeutensa osallistumiseen, koulutukseen ja hyviin oppimistuloksiin, sillä näin voidaan kaventaa tehokkaasti romanien ja valtaväestön välisiä koulutuseroja ja ehkäistä segregaatiota; korostaa, että romanilapset on tärkeää saada mukaan virallisiin kansallisiin opetussuunnitelmiin, myös ammatilliseen koulutukseen;

6.  pitää valitettavana, että romanienemmistöisten koulujen rahoitus on riittämätöntä, tilat ja varustus ovat puutteellisia ja opetussuunnitelmat muita suppeampia; kehottaa jäsenvaltioita investoimaan opettajien perus- ja täydennyskoulutukseen, jolla parannetaan heidän valmiuksiaan tarjota romanilapsille asianmukaista opetusta ja jossa keskitytään erityisesti romanien kulttuurin ja identiteetin huomioimiseen, syrjimättömyyteen ihmisoikeutena ja myönteisiin strategioihin suvaitsevaisuuden edistämiseksi ja syrjivän käyttäytymisen ja romanivastaisuuden torjumiseksi(21), sillä romanivastaisuus lisää ennakkoluuloja ja tietämättömyyteen perustuvia näkemyksiä romanilasten oppimiskyvystä ja -halukkuudesta ja alentaa oppimistuloksiin kohdistuvia odotuksia; kehottaa jäsenvaltioita osoittamaan enemmän varoja pätevien koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen, jotta varmistetaan romanien asuinalueilta tulevien lasten sujuva pääsy mukaan yleisopetukseen; kehottaa jäsenvaltioita ottamaan kouluissa käyttöön nuorille suunnatun, ikätasolle sopivan kattavan seksuaalikasvatuksen ja vastuullista vanhemmuutta koskevan valistuksen, myös keinona ehkäistä alaikäisten raskauksia erillisillä asuinalueilla elävien romanityttöjen keskuudessa, sillä ne pahentavat entisestään ylisukupolvisen köyhyyden noidankehää;

7.  korostaa, että koronaviruksen leviämisen hillitsemiseksi toteutetut sulkutoimet pahensivat entisestään useissa jäsenvaltioissa vallitsevaa eriarvoisuutta koulutuksessa ja veivät romanilapsilta ja erityisesti erillisillä asuinalueilla eläviltä romanilapsilta mahdollisuuden osallistua verkko-opetukseen, koska heillä ei ollut käytössään digitaalista infrastruktuuria, yhteyksiä ja digitaalista opetusmateriaalia; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että covid-19-kriisin torjuntaan osoitettu EU:n hätärahoitus, kuten elpymis- ja palautumistukivälineestä myönnettävät varat, käytetään erityisesti romanien ja haavoittuvassa asemassa olevien lasten tarpeiden täyttämiseen ja että niillä varmistetaan laadukkaat ja kohtuuhintaiset palvelut romaniyhteisöissä, myös kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien erityisten indikaattoreiden avulla; kehottaa jäsenvaltioita etsimään uusia keinoja varmistaa romanilasten osallisuus ja osallistuminen digitaaliseen koulutukseen, muun muassa investoimalla enemmän digitaalisen infrastruktuurin saatavuuden ja digitaalisen lukutaidon parantamiseen, jotta he pärjäisivät digiajassa; kehottaa jäsenvaltioita tukemaan romaninaisten ja -tyttöjen koulutusta, kiinnittämään erityistä huomiota STEM-aineiden merkitykseen ja pyrkimään vähentämään koulunkäyntinsä keskeyttävien osuutta;

Terveys ja ympäristö

8.  on huolissaan siitä, että imeväiskuolleisuus on romaniväestön, etenkin erillisillä asuinalueilla elävien romanien, keskuudessa suurempaa kuin muissa väestöryhmissä; painottaa, että romanien asuinalueiden lapset syntyvät köyhyyteen ja ympäristöön, joka ei tue heidän tervettä fyysistä ja psykososiaalista kehitystään; kehottaa komissiota seuraamaan eurooppalaisen lapsitakuun investointeja ja täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa sekä romanilapsia koskevissa kansallisissa toimintasuunnitelmissa asetettuja erityistavoitteita, jotka koskevat etenkin heidän erityisen epäsuotuisaa tilannettaan, joka näkyy heikkoina oppimistuloksina ja korkeana koulunkäynnin keskeyttämisasteena; kehottaa jäsenvaltioita hyväksymään tarvittavat toimenpiteet ja niiden ohella merkittävästi enemmän julkisia investointeja eurooppalaisen lapsitakuun nopeaan ja tehokkaaseen täytäntöönpanoon sekä kannustaa voimakkaasti jäsenvaltioita osoittamaan enemmän kuin 5 prosentin vähimmäisosuuden yhteistyössä hallinnoitavista Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+) varoista lapsitakuun piiriin kuuluvien toimien tukemiseen; kehottaa jäsenvaltioita ryhtymään kiireesti toimiin sen varmistamiseksi, että terveydenhuollon ammattilaiset seuraavat romanien asuinalueilla eläviä lapsia syntymästä lähtien, että nämä pääsevät tarvittaessa hoitoon, että lasten kokema henkinen tai fyysinen väkivalta havaitaan ja että terveydenhuollon ammattilaisilla on velvollisuus ilmoittaa kaikista tällaisista tapauksista toimivaltaisille viranomaisille; muistuttaa, että romanilapset ovat yliedustettuina laitoshoidossa, ja korostaa, että tarvitaan lapsikeskeistä lähestymistapaa, jossa kiinnitetään erityistä huomiota kaikkein heikoimmassa asemassa olevien oikeuksiin ja tarpeisiin; kehottaa tätä varten jäsenvaltioita asettamaan laajasti ja helposti saataville varhaislapsuuden erityistuen keskuksia ja yhteisökeskuksia, joissa työskentelee kenttätyötä tekeviä sosiaalityöntekijöitä, opetushenkilöstöä ja terveydenhuollon ammattilaisia, myös romanitaustaisia terveys- ja koulutusalan neuvontaa ja tukea antavia henkilöitä;

9.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään terveystietoisuutta ja terveellisiä elinoloja vähävaraisten yhteisöissä, erityisesti romanien asuinalueilla, järjestämällä paikalle liikkuvia lääkärinasemia ja toteuttamalla ennaltaehkäisytoimia; korostaa lisäksi, että terveydenhuoltoalan organisaatioissa on kunnioitettava sukupuolten tasa-arvoa EU:n perusoikeuskirjan mukaisesti ja että tarjolla ja helposti saatavilla olisi oltava hankkeita, joissa esimerkiksi perustetaan sairaanhoitajien ja hoitokotien verkosto, huolehditaan säännöllisestä lastenlääkärillä käynnistä ja aikuisten yleislääkärillä käynnistä sekä järjestetään perhetukipalveluja, kotihoitoa sekä vanhusten ja muiden hoitoa ja tukea tarvitsevien henkilöiden hoitopalveluja;

10.  korostaa terveysriskejä ja hengenvaaraa, joita erillisillä asuinalueilla eläville romaneille ja muullekin väestölle aiheutuu heidän asuinalueitaan ympäröivistä myrkyllisistä jätteistä; kehottaa jäsenvaltioita puuttumaan tilanteeseen kiireesti, jotta voidaan vähentää romanien suhteetonta altistumista tällaisille riskeille, ja kehittämään EU:n jätepuitedirektiivin(22) mukaiset kattavat jätehuoltojärjestelmät ja -infrastruktuurit; kehottaa jäsenvaltioita laatimaan strategioita, joilla lisätään asianomaisten yhteisöjen tietoisuutta myrkyllisten jätteiden ja asianmukaisen jätehuollon puutteen aiheuttamista vaaroista romanien asuinalueilla; korostaa tässä yhteydessä komission roolia EU:n lainsäädännön täytäntöönpanon valvojana; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita käyttämään politiikkavälineitä ja resursseja energiakriisien torjumiseksi ja oikeudenmukaisen vihreän energiasiirtymän varmistamiseksi kohdennetusti, jotta varmistetaan, että romaniyhteisöillä on mahdollisuus saada puhdasta, kohtuuhintaista ja varmaa energiaa, estetään energiaköyhyyden paheneminen entisestään ja parannetaan erillisillä asuinalueilla elävien romanien terveyttä;

11.  muistuttaa, että tasa-arvoelimiä koskevien uusien sitovien EU:n normien mukaisesti jäsenvaltioiden olisi tuettava näiden elinten entistä suurempia oikeudenkäyntivaltuuksia antamalla niille asiavaltuus saattaa yksittäisiä ja ryhmäkanteita oma-aloitteisesti tuomioistuimen käsiteltäväksi sekä tuettava niiden oikeudellisesti sitovaa päätösvaltaa myös tilanteissa, joissa kansallinen tasa-arvoelin koostuu useista instituutioista, jotta ne voivat puuttua romanien usein kokemaan risteävään syrjintään ja määrätä siitä seuraamuksia; katsoo, että jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että näiden elinten toimivaltuudet kattavat kaikki syrjinnän muodot, myös uhriksi joutumisen ja vihapuheen;

Työllisyys ja sosiaalinen osallisuus

12.  toteaa, että pitkäaikaistyöttömien osuus on romanien asuinalueilla suuri, että romanien keskuudessa on paljon NEET-nuoria ja että tilannetta pahentavat näiden alueiden asukkaiden sosiaalinen syrjäytyminen ja köyhyys; kehottaa jäsenvaltioita panostamaan yhteiskunnallisiin yrityksiin ja parhaisiin käytäntöihin, joiden tarkoituksena on työllistää pitkäaikaistyöttömiä; kehottaa niitä investoimaan myös romanitaustaisille NEET-nuorille tarkoitettuihin ohjelmiin, kuten ammatilliseen koulutukseen, erityisesti digitaalisiin taitoihin ja vihreisiin työpaikkoihin, myös elpymisohjelmien kautta; uskoo, että komission perustamalla yhteisötalouden toimintasuunnitelmalla voidaan tukea jäsenvaltioiden asiaan liittyviä pyrkimyksiä antamalla neuvontaa verotusasioissa sekä valtiontukien hakemista ja yhteisötalouden organisaatioiden sosiaalisia julkisia hankintoja varten; katsoo, että tulevalla ehdotuksella neuvoston suositukseksi yhteisötaloutta koskevan kehyksen kehittämisestä olisi varmistettava intersektionaalinen lähestymistapa, jonka kohderyhmänä ovat haavoittuvat ryhmät, myös romanit ja erityisesti romaninaiset, joiden on vielä romanimiehiäkin vaikeampaa päästä työmarkkinoille; kehottaa lisäksi jäsenvaltioita tukemaan laadukkaiden ja kestävien työpaikkojen luomista, pimeän työn laillistamista ja romanien työllistymisen mahdollistavia väyliä, kuten julkisia työllistämisjärjestelmiä, jotka voivat tarjota tilapäisen ratkaisun työttömyyteen ja mahdollisuuden uudelleen- ja jatkokoulutukseen; muistuttaa, että monet romanit ovat pitkäaikaistyöttömiä, mikä vaikuttaa heidän oikeuteensa saada etuuksia ja eläkettä; korostaa, että kansallisilla vähimmäistulojärjestelmillä on suuri merkitys köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnassa ja tällaisten järjestelmien lisäksi on tarjottava kannustimia integroitua tai palata työmarkkinoille; kehottaa jäsenvaltioita tukemaan palkkauksen läpinäkyvyyttä ja etnisestä taustasta ja sukupuolesta riippumatonta työnarviointia, edistämään kohtuullisen elintason mahdollistavaa palkkatasoa ja käynnistämään rekrytoijille, työnantajille ja työntekijöille suunnattuja syrjinnän vastaisia kampanjoita ja koulutuskampanjoita romanivastaisuuden torjumiseksi ja moninaisuuden edistämiseksi työpaikalla;

13.  toteaa, että yhteisökeskuksilla on keskeinen rooli erillisillä asuinalueilla elävien romanien parissa tehtävässä työssä; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että jokaisella romanien asuinalueella on hyvin varustettu yhteisökeskus, joka tarjoaa tilat kasvatustoimintaa, esimerkiksi päivähoitoa ja koululaisten iltapäivähoitoa, ja lasten ja aikuisten vapaa-ajan toimintaa varten sekä peseytymistilat ja jonka ylläpitoon ja toiminnan järjestämiseen romaniyhteisö osallistuu;

14.  kehottaa jäsenvaltioita asettamaan nuorten ja erityisesti nuorten romaninaisten työllisyyden etusijalle romanien kansallisten integrointistrategioiden täytäntöönpanossa; kehottaa jäsenvaltioita hyödyntämään täysimääräisesti vahvistettua nuorisotakuuta nuorten romanien työllisyyden ja sosiaalisen osallisuuden edistämiseksi; huomauttaa, että korkeasti koulutettujen nuorten romanien mahdollisuudet saada aikaan myönteisiä muutoksia romaniyhteisöissä ja poistaa valtaväestön syvään juurtuneita ennakkoluuloja ja stereotypioita ovat pitkälti hyödyntämättä;

15.  kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan sosiaalisten ja oikeudellisten suojeluelinten asianmukaisen osallistumisen lasten huoltajuutta ja edunvalvontaa koskeviin tapauksiin romanien erillisillä asutusalueilla, jotta varmistetaan, että lapset saavat hyvinvointinsa ja kehityksensä edellyttämää suojelua ja huolenpitoa ja että lapsen etu huomioidaan; kehottaa toteuttamaan lisää koordinoituja toimia ja ottamaan käyttöön asianmukaiset toimenpidepuitteet, jotta voidaan poistaa romanien asuinalueiden haitalliset ilmiöt, kuten koronkiskonta, lasten seksuaalinen hyväksikäyttö, päihteiden väärinkäyttö, rahasta pelaaminen ja työntekijöiden hyväksikäyttö; pitää valitettavana, että niin monet romanilapsista pakotetaan kerjäämään, ja kehottaa jäsenvaltioita, jotka eivät ole vielä tehneet niin, ottamaan käyttöön lainsäädäntöä, jolla suojellaan lapsia ja kielletään kerjäämään pakottaminen; korostaa, että poliisin on tunnettava romanien erityisolosuhteet ja että jäsenvaltioiden on tarjottava poliisivoimille koulutusta, jolla torjutaan romanien syrjintää ja rikollisiksi leimaamista sekä poliisin että valtaväestön keskuudessa; kehottaa jäsenvaltioita tutkimaan perusteellisesti poliisin väärinkäytökset, jotta varmistetaan, että romaneihin tai romaniyhteisöihin kohdistettu väkivalta, pelottelu ja kaltoinkohtelu eivät jää rankaisematta, sekä korjaamaan romanien oikeussuojan saatavuuden puutteet;

16.  kehottaa jälleen komissiota kehittämään yhdessä jäsenvaltioiden kanssa yhteisiä menetelmiä yhdenvertaisuustietojen keräämiseksi ja julkaisemiseksi eriteltyinä etnisen alkuperän ja erityyppisten asuinalueiden mukaan, mikäli ne tunnustetaan kansallisessa lainsäädännössä, kunnioittaen täysimääräisesti yksityisyyttä ja perusoikeuksia koskevia normeja, jotta voidaan selvittää romanien tilanne ja arvioida tehokkaasti edistymistä romaneja koskevan EU:n strategiakehyksen mukaisten toimenpiteiden täytäntöönpanossa sekä puuttua romanien sosiaalisen ja taloudellisen syrjäytymisen perimmäisiin syihin; kehottaa lisäksi komissiota sisällyttämään sosiaali-indikaattoreiden tulostauluun romanien työllisyyttä koskevia erityistavoitteita;

17.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun lisäämistä ja romanityöntekijöiden kollektiivista edustusta keinona helpottaa heidän pääsyään laadukkaaseen työhön, jossa on kunnolliset työolot; kehottaa jäsenvaltioita parantamaan julkisia työvoimapoliittisia ohjelmiaan, jotta romanit ja muut haavoittuvassa asemassa olevat henkilöt voivat kehittää ja parantaa olennaisia taitoja;

EU:n ja kansallisen rahoituksen käyttö

18.  ilmaisee huolensa siitä, että joissain jäsenvaltioissa romaniväestön tarpeisiin varattuja varoja on tähän mennessä hyödynnetty niukasti, minkä johdosta varoja saatetaan kuluvan ohjelmakauden loppuun mennessä hukata huomattavia määriä; pitää valitettavana, että monissa jäsenvaltioissa käytössä olevat järjestelmät ja ERI-rahastojen varojen nostolle asetetut ehdot eivät mahdollista näiden varojen sujuvaa ja tehokasta käyttöä, mikä johtuu usein kansallisten järjestelmien byrokratiasta ja rakenteellisista esteistä; muistuttaa tässä yhteydessä tarpeesta vähentää hallinnollista taakkaa, edistää yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen käyttöä ja tarjota lisäapua ja joustoa, mukaan lukien varojen suora jakaminen alue- ja paikallistason politiikkatoimiin ja kansalaisyhteiskunnan ohjelmiin, jotta varoja hallinnoivien viranomaisten ja tuensaajien olisi helpompi käyttää niitä EU:ssa erillisillä asuinalueilla elävien romanien välittömien tarpeiden täyttämiseen; kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota lisäämään kiireesti eurooppalaisen lapsitakuun rahoitusta vähintään 20 miljardilla eurolla, jotta voidaan torjua lapsiin ja heidän perheisiinsä vaikuttavaa köyhyyttä ja edistää tavoitetta köyhyydessä elävien määrän vähentämisestä EU:n jäsenvaltioissa vuoteen 2030 mennessä vähintään 15 miljoonalla henkilöllä, joihin on kuuluttava vähintään 5 miljoonaa lasta;

19.  huomauttaa, että joidenkin jäsenvaltioiden paikallisviranomaisilta puuttuu poliittista tahtoa toteuttaa uusia hankkeita elinolojen parantamiseksi romanien asuinalueilla; kehottaa jäsenvaltioita ja niiden hallintoviranomaisia kiinnittämään erityistä huomiota tällaisiin paikallisviranomaisiin ja panemaan täytäntöön strategioita, joilla niitä motivoidaan muuttamaan kielteistä suhtautumistapaansa, myös mahdollisten ehdollisuusmekanismien avulla; korostaa tässä yhteydessä tarvetta varmistaa romanien poliittinen osallistuminen ja edustus kaikilla tasoilla ja torjua haitallisia kielteisiä stereotypioita, jotka ruokkivat valtaväestön syrjivää suhtautumista ja käytöstä; huomauttaa lisäksi, että joissakin jäsenvaltioissa on rakenteellisia esteitä, jotka estävät paikallisviranomaisia ja kansalaisyhteiskuntaa toteuttamasta hankkeita, ja kehottaa kyseisiä jäsenvaltioita kiireesti poistamaan tällaiset esteet ja tarjoamaan paikallisviranomaisille selkeitä tukivälineitä, jotta ne voivat toteuttaa uusia hankkeita, joissa keskitytään erillisillä asuinalueilla eläviin romaneihin ja laajemmin romaniyhteisöön;

20.  huomauttaa, että kestää usein sukupolvia ennen kuin sosioekonomisen vaikutusvallan lisäämisessä ja romanien integroinnissa on havaittavissa merkittävää edistystä; kehottaa jäsenvaltioita hyödyntämään kiireesti kaikkia käytettävissä olevia sekä kansallisen että EU:n tason rahoitusvälineitä ja -lähteitä, jotta voidaan luoda suotuisat olosuhteet jatkuvien ohjelmien ja hankkeiden kestävälle rahoittamiselle ja tehokkaalle, koordinoidulle ja joustavalle toteuttamiselle sekä poistaa varojen ja etenkin Euroopan sosiaalirahasto plussan, Euroopan aluekehitysrahaston ja elpymis- ja palautumistukivälineen varojen käytön mahdolliset esteet, muun muassa välitön ja välillinen syrjintä; kehottaa komissiota tukemaan, seuraamaan ja arvioimaan toimia, joita jäsenvaltiot toteuttavat tähän liittyen osana kansallisia elpymis- ja palautumissuunnitelmiaan, romaneja koskevia kansallisia strategiakehyksiä, eurooppalaista lapsitakuuta koskevia kansallisia toimintasuunnitelmia, EU:n rasismintorjunnan toimintasuunnitelmaa ja eurooppalaisen ohjausjakson maakohtaisia suosituksia; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita etenkin varmistamaan, että EU:n toimenpiteet ja rahoitus tavoittavat erillisillä asuinalueilla elävän romaniväestön, ja korostaa, että kohdennettujen toimien ja aloitteiden olisi perustuttava ensisijaisesti alhaalta ylöspäin -periaatteeseen ja lähdettävä paikallistasolta ja kunnista, jotka ovat lähimpänä kyseisiä yhteisöjä, ja että niille olisi annettava kansallisen tai EU:n tason taloudellista ja hallinnollista tukea; kehottaa jäsenvaltioita hyödyntämään paremmin tekniseen apuun käytettävissä olevia rahoitusvaroja ja varmistamaan, että suoraa teknistä apua annetaan laajasti sekä hallinnon työntekijöille että yksittäisille hakijoille; kehottaa painokkaasti komissiota varmistamaan, että EU:n vuosien 2021–2027 koheesiorahasto-ohjelmiin ja talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson maakohtaisiin suosituksiin sisällytetään romanien asuinalueiden kartoittaminen ja niiden olosuhteiden kohentaminen erityisillä politiikkatoimilla ja toimenpiteillä;

21.  kehottaa Euroopan tilintarkastustuomioistuinta tekemään kattavan ja perusteellisen vaikutus- ja tuloksellisuusarvioinnin ERI-rahastojen, erityisesti Euroopan sosiaalirahasto plussan ja Euroopan aluekehitysrahaston varojen, käytöstä siitä alkaen, kun romanien osallistamista koskeva EU:n strategia otettiin käyttöön vuonna 2011, ja keskittymään erityisesti romanien asuinalueille ja niiden sosiaalisiin ongelmiin kanavoituihin menoihin;

EU:n tason toimien tarve

22.  painottaa, että eräiden jäsenvaltioiden menettelytavat erillisillä asuinalueilla elävien romanien suhteen osoittavat, että hankkeiden arviointi pelkästään määrällisten tuotosten perusteella ei riitä ja se voi jopa antaa harhaanjohtavan kuvan todellisesta tilanteesta, koska hankkeiden edistymisen laadusta ei tällöin ole tietoa; varoittaa, että tuloksena voi olla päätöksiä, jotka uhkaavat EU:n talousarvion moitteetonta varainhoitoa; kehottaa siksi soveltamaan nopeasti yleistä ehdollisuusjärjestelmää EU:n talousarvion suojaamiseksi asianomaisten jäsenvaltioiden tapauksessa; toteaa, että Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskeva toimintasuunnitelma, eurooppalainen lapsitakuu ja romanien tasa-arvoa, osallisuutta ja osallistumista koskeva EU:n strategiakehys vuosiksi 2020–2030 muodostavat uskottavan vertailukohdan laadulliselle arvioinnille; kehottaa kiinnittämään laadullisia arviointeja tehtäessä erityistä huomiota risteävään syrjintään ja kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ryhmien, erityisesti vammaisten henkilöiden, lasten ja naisten, oikeuksiin ja tarpeisiin; pitää olennaisen tärkeänä, että arvioidessaan romanien erillisillä asuinalueilla toteutettuja ERI-varoin rahoitettuja yksittäisiä hankkeita komissio vaatii määrällisten tuotosten lisäksi konkreettisia laadullisia tuloksia, koska ne kuvastavat paremmin käytännön todellisuutta; kehottaa lisäksi, että komissio alkaisi valvoa ja arvioida hankkeita ensisijaisesti paikan päällä tekemiensä tarkastuskäyntien havaintojen perusteella, jotta se voi vähentää riippuvuuttaan hallitusten toimittamista ja tiedotusvälineissä esitetyistä tiedoista ja vahvistaa EU:n talousarvion valvontaa; korostaa tässä yhteydessä myös tarvetta vahvistaa EU:n perusoikeusviraston romaniasioiden yksikköä rekrytoimalla romanitutkijoita;

23.  kehottaa komissiota ja parlamenttia tekemään säännöllisiä tiedonhankintamatkoja, mahdollisuuksien mukaan määräajoin, jotta voidaan tarkastella eri jäsenvaltioissa erillisillä asuinalueilla elävän romaniväestön tilannetta, lisätä tietoisuutta sekä poliittisten päättäjien että suuren yleisön keskuudessa, vaihtaa tietoja romaniväestön kohtaamista haasteista jäsenvaltioiden ja asianomaisten viranomaisten välillä sekä vaihtaa parhaita käytäntöjä ja koordinoida toimia EU:n tasolla;

24.  korostaa, että komission on toimittava määrätietoisesti perussopimusten valvojana, jotta voidaan varmistaa EU:n lainsäädännön täysimääräinen ja asianmukainen täytäntöönpano ja ryhtyä asianmukaisiin ja oikea-aikaisiin toimiin, jos jäsenvaltiot laiminlyövät täytäntöönpanon, erityisesti kun on kyse EU:n kansalaisten, myös romanien, oikeuksien loukkauksista; toteaa, että rikkomusmenettelyillä, esimerkiksi tapauksissa, joissa on todettu romanioppilaiden erottelua kouluopetuksessa, ei ole saatu tehokkaasti poistettua syrjinnän syitä; uskoo vakaasti, että komission olisi tehtävä kaikkensa estääkseen ihmisoikeuksien ja EU:n perusarvojen loukkaukset ja että sen olisi ensi toimenaan estettävä tehokkaasti EU:n varojen käyttö syrjivien käytäntöjen tukemiseen jäsenvaltioissa; kehottaa siksi komissiota perustamaan varhaisvaroitusmekanismin, jolla ilmoitetaan romanien tilanteen korjaamiseen syrjäytyneillä asuinalueilla tarkoitettujen ERI-rahastojen ja muiden EU:n varojen väärinkäytön riskeistä; katsoo, että joidenkin jäsenvaltioiden haluttomuus toteuttaa toimia ja sitoutua romaniväestön erillisten asuinalueiden ongelman ratkaisemiseen samoin kuin rakenteelliset ja byrokraattiset esteet saattavat loukata Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklassa vahvistettuja EU:n perusarvoja, joita ovat ihmisarvon kunnioittaminen, tasa-arvo ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vähemmistöihin kuuluvien oikeudet mukaan lukien; kehottaa neuvostoa ja komissiota tutkimaan erillisillä asuinalueilla elävien romanien tilannetta, jotta voidaan määrittää, aiheuttavatko tällaiset asuinalueet ja niiden olosuhteet selvän vaaran, että EU:n perussopimuksia rikotaan vakavasti;

25.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita vahvistamaan romanien – erityisesti romaninaisten, nuorten ja muiden aliedustettujen ryhmien – aktiivista osallisuutta ja mielekästä osallistumista julkisten politiikkojen ja itseään koskevien hankkeiden kehittämiseen, täytäntöönpanoon ja seurantaan EU:n tasolla sekä kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla, jotta he voivat osallistua aktiivisesti EU:n tulevaisuuden muovaamiseen ja ajattelutapojen muuttamiseen EU:n yhteiskunnissa; katsoo, että romanien osallistumisen ja johtajuuden olisi oltava laadullinen tavoite romaneja koskevissa kansallisissa strategiakehyksissä; pitää tarpeellisena kannustaa kunnanvaltuustoon vaaleilla valittujen romaniedustajien tukemiseen, koska se on esimerkki romanien sosiaalista osallisuutta ja demokraattista osallistumista edistävästä hyvästä käytännöstä;

26.  panee merkille, että huomattavan suuri osa romaniväestöstä kokee köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä ja kärsii rajallisista mahdollisuuksista työllistyä ja saada koulutuksen, terveydenhuollon ja asumisen kaltaisia palveluja, mikä johtuu myös romanivastaisuudesta ja rakenteellisesta syrjinnästä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita puuttumaan romanivastaisuuteen kaikilla yhteiskunnan aloilla toteuttamalla tehokkaita lainsäädäntö- ja politiikkatoimenpiteitä sekä jäsenvaltioissa että laajentumisprosessissa mukana olevissa maissa; kehottaa jäsenvaltioita valtavirtaistamaan rasismin ja romanivastaisuuden torjunnan kaikissa Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteissa, koska romanivastaisuus on keskeisiä romanien syrjäytymistä aiheuttavia rakenteellisia tekijöitä; korostaa tarvetta lopettaa kaikenlainen rakenteellinen ja institutionaalinen romanivastaisuus, erottelu ja syrjintä koulutuksessa, työllisyydessä, terveydenhuollossa, asumisessa sekä sosiaalisen suojelun ja muiden palvelujen saatavuudessa; katsoo, että romanivastaisuuden torjunta on monialainen kysymys ja että se olisi otettava huomioon kaikilla asiaankuuluvilla EU:n politiikan aloilla; kehottaa komissiota vahvistamaan rodusta riippumatonta yhdenvertaista kohtelua koskevan direktiivin täytäntöönpanoa ja kehottaa jäsenvaltioita kehittämään ja panemaan täytäntöön tehokkaita ja kunnianhimoisia rasismin ja rotusyrjinnän vastaisia kansallisia suunnitelmia, joissa keskitytään rasismin kaikkiin muotoihin, myös romanivastaisuuteen, komission hyväksymien yhteisten ohjaavien periaatteiden pohjalta; kehottaa jäsenvaltioita asettamaan selkeät ja mitattavissa olevat tavoitteet toimille, joilla torjutaan syrjintää ja romanivastaista puhetta ja rikollisuutta, rasismin ja muukalaisvihan torjumisesta tehdyn neuvoston puitepäätöksen 2008/913/YOS mukaisesti; kehottaa lisäksi neuvostoa käynnistämään uudelleen neuvottelut horisontaalisesta syrjinnän vastaisesta direktiivistä(23), koska se on edellytys yhdenvertaisuuden saavuttamiselle EU:ssa;

27.  korostaa tarvetta tunnustaa romanien kulttuuri- ja kieliperintö sekä kannustaa komissiota ja jäsenvaltioita suojelemaan ja edistämään romanikulttuuria ja yleistä tietoisuutta ohjelmien ja tiedotusvälineiden avulla omilla tasoillaan ja siten edistämään EU:n yhteisön moninaisuutta;

28.  kehottaa komissiota tehostamaan toimiaan romanien erillisten asuinalueiden hävittämiseksi vaiheittain eri EU-maista käynnistämällä EU:n toimintasuunnitelman romanien erillisten asuinalueiden hävittämiseksi vuoteen 2030 mennessä, jotta voidaan tehostaa nykyisten politiikka- ja rahoitusvälineiden käyttöä; korostaa, että tässä EU:n toimintasuunnitelmassa olisi annettava suuntaviivoja, vahvistettava painopisteet ja asetettava konkreettisia tavoitteita ja siihen olisi kuuluttava valtioiden rajat ylittävää yhteistyötä ja myönteisten käytäntöjen vaihtoa jäsenvaltioiden välillä;

29.  korostaa, että erillisillä asuinalueilla elävän romaniväestön ongelmat ovat monialaisia ja vaativat useiden komission jäsenten ja pääosastojen huomiota ja koordinoitua osallistumista EU:n tasolla; kehottaa siksi perustamaan komissioon romanien osallistamista ja tasa-arvoa käsittelevän koordinaattorin toimen, jotta voidaan seurata kattavasti edistymistä asiaankuuluvissa politiikkavälineissä ja pitää suoraan yhteyttä romaneihin, jotta heidän tilanteestaan ja huolenaiheistaan voidaan tiedottaa komission tasa-arvotyöryhmälle sekä muun muassa kansallisille romaniasioiden yhteyspisteille, EU:n perusoikeusvirastolle, EURoma-verkostolle, Euroopan romanifoorumille ja syrjimättömyyttä, yhdenvertaisuutta ja moninaisuutta käsittelevälle korkean tason työryhmälle ja jotta voidaan luoda synergioita ja saavuttaa romanien tasa-arvo, osallisuus ja osallistuminen EU:ssa;

30.  kehottaa myös perustamaan romanien osallistamista käsittelevän parlamentin koordinaattorin toimen, johon nimitettäisiin yksi parlamentin varapuhemiehistä, joka pyrkisi varmistamaan, että romaniasiat otetaan huomioon kaikessa parlamentin asiaankuuluvassa politiikassa ja lainsäädäntötyössä; kehottaa samalla perustamaan romaniasioiden valtavirtaistamisverkoston, jonka puheenjohtajuudesta ja koordinoinnista vastaisi kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta ja jossa olisi edustaja kustakin parlamentin valiokunnasta, jotta voidaan täydentää ja tukea mainitun koordinaattorin työtä ja saada aikaan synergiavaikutuksia pyrittäessä varmistamaan, että romaniyhteisöä koskevia toisiinsa liittyviä ja monimutkaisia kysymyksiä käsitellään kokonaisvaltaisesti ja monialaisesti; katsoo, että sekä parlamentin koordinaattorin että romaniasioiden valtavirtaistamisverkoston olisi tehtävä tiivistä yhteistyötä sen rasismin torjuntaa ja moninaisuutta käsittelevän laajennetun työryhmän kanssa;

31.  korostaa ihmisten vapaasta liikkuvuudesta EU:ssa sekä Ukrainan sotaa pakenevien romanien tilanteesta johtuvia lisähaasteita ja tarvetta vahvistaa jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä; kehottaa jäsenvaltioita ryhtymään tehokkaisiin toimiin, jotta EU:n sisällä muuttavat romanit ja Ukrainasta tulevat romanipakolaiset eivät joutuisi kohtaamaan segregaatiota, ja suojelemaan heitä laittomilta karkotuksilta ja syrjinnältä keskeisten palvelujen saannissa erityisesti asumisen, koulutuksen ja työllisyyden aloilla; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että pakolaisia, myöskään romaneja, ei profiloida tai syrjitä heidän hakiessaan tilapäistä suojelua tilapäistä suojelua koskevan direktiivin nojalla ja että heitä ei pakoteta hakemaan turvapaikkaa, sekä kehottaa jäsenvaltioita myös pyytämään kansalaisyhteiskunnan järjestöjä varmistamaan, että kaikki Ukrainasta pakenevat voivat yhtäläisesti hyötyä luontoissuorituksina annettavasta avusta, ilmaisesta kuljetuksesta ja majoituksesta; kehottaa jäsenvaltioita tehostamaan toimiaan sen varmistamiseksi, että romanilasten syntymätodistusten rekisteröinti toteutetaan asianmukaisesti, jotta EU-maiden romaniyhteisöissä ei enää olisi kansalaisuudettomia lapsia;

32.  panee merkille romani- ja traveller-väestön osallistamista koskevan Euroopan neuvoston strategisen toimintasuunnitelman (2020–2025); kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita yhdistämään jatkossakin voimansa ja edistämään yhtäläisiä mahdollisuuksia, moninaisuutta ja sosiaalista osallisuutta ja torjumaan syrjintää ja romanivastaisuutta yhdessä Euroopan neuvoston kanssa;

33.  huomauttaa, että sellaiset ohjelmat ja välineet kuin Erasmus+ ja nuorisotakuu tarjoavat mahdollisuuksia heikoista lähtökohdista tuleville nuorille sekä romaneille ja heidän järjestöilleen;

o
o   o

34.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) EYVL L 180, 19.7.2000, s. 22. (2) EYVL L 303, 2.12.2000, s. 16. (3) EUVL L 312, 22.11.2008, s. 3. (4) EUVL L 328, 6.12.2008, s. 55. (5) EUVL C 199 E, 7.7.2012, s. 112. (6) EUVL C 468, 15.12.2016, s. 36. (7) EUVL C 449, 23.12.2020, s. 2. (8) EUVL C 362, 8.9.2021, s. 8. (9) EUVL C 385, 22.9.2021, s. 104. (10) EUVL C 456, 10.11.2021, s. 145. (11) EUVL C 474, 24.11.2021, s. 146. (12) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2022)0120. (13) EUVL C 93, 19.3.2021, s. 1. (14) EUVL L 223, 22.6.2021, s. 14. (15) EYVL L 212, 7.8.2001, s. 12. (16) FEANTSAn julkilausuma ”The Housing Situation for Roma in the EU Remains Difficult”. (17) Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus nro 14/2016. (18) EU:n perusoikeusviraston tiedote ”Coronavirus pandemic in the EU – Impact on Roma and Travellers”. (19) Valtiottomuutta käsittelevän European Network on Statelessness -verkoston katsaus ”Stateless people and people at risk of statelessness forcibly displaced from Ukraine”. (20) Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 25 artikla. (21) Unicefin kannanotto ”The Right of Roma Children to Education”. (22) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/98/EY, annettu 19. marraskuuta 2008, jätteistä ja tiettyjen direktiivien kumoamisesta (EUVL L 312, 22.11.2008, s. 3). (23) Komission ehdotus neuvoston direktiiviksi uskonnosta tai vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä tai sukupuolisesta suuntautumisesta riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta.