Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT),

–  ottaa huomioon uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä 11. joulukuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/2001(1),

–  ottaa huomioon energiatehokkuudesta annetun direktiivin 2012/27/EU muuttamisesta 11. joulukuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/2002(2),

–  ottaa huomioon rakennusten energiatehokkuudesta annetun direktiivin 2010/31/EU ja energiatehokkuudesta annetun direktiivin 2012/27/EU muuttamisesta 30. toukokuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/844(3),

–  ottaa huomioon sähkön sisämarkkinoista 5. kesäkuuta 2019 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/943(4),

–  ottaa huomioon sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 2012/27/EU muuttamisesta 5. kesäkuuta 2019 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/944(5),

–  ottaa huomioon toimista kaasunsaannin turvaamiseksi 25. lokakuuta 2017 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1938(6),

–  ottaa huomioon puitteiden vahvistamisesta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi sekä asetusten (EY) N:o 401/2009 ja (EU) 2018/1999 muuttamisesta 30. kesäkuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/1119 (eurooppalainen ilmastolaki)(7),

–  ottaa huomioon energiatuotteiden ja sähkön verotusta koskevan yhteisön kehyksen uudistamisesta 27. lokakuuta 2003 annetun neuvoston direktiivin 2003/96/EY(8),

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvoston asetukseksi korkeisiin energianhintoihin liittyvistä hätätoimenpiteistä (COM(2022)0473),

–  ottaa huomioon 18. toukokuuta 2022 annetun komission tiedonannon ”Energiamarkkinoihin kohdistuvat lyhyen aikavälin interventiot ja sähkömarkkinoiden markkinarakenteen parannukset pitkällä aikavälillä – toimintalinja” (COM(2022)0236),

–  ottaa huomioon 13. lokakuuta 2021 annetun komission tiedonannon ”Miten vastata energian hintojen nousuun: toiminta- ja tukivälineistö” (COM(2021)0660),

–  ottaa huomioon 8. maaliskuuta 2022 annetun komission tiedonannon ”REPowerEU: Kohtuuhintaisempaa, varmempaa ja kestävämpää energiaa koskevat yhteiset eurooppalaiset toimet” (COM(2022)0108),

–  ottaa huomioon 18. toukokuuta 2022 annetun komission tiedonannon ”REPowerEU-suunnitelma” (COM(2022)0230),

–  ottaa huomioon 23. maaliskuuta 2022 annetun komission tiedonannon ”Valtiontukitoimenpiteitä koskevat tilapäiset kriisipuitteet talouden tukemiseksi Ukrainaan kohdistuneen Venäjän hyökkäyksen jälkeen” (C/2022/1890),

–  ottaa huomioon Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevan toimintasuunnitelman,

–  ottaa huomioon ilmastonmuutosta koskevan YK:n puitesopimuksen (UNFCCC) ja erityisesti sitä täydentävän vuoden 2015 Pariisin sopimuksen, joka tuli voimaan 4. marraskuuta 2016,

–  ottaa huomioon 24. ja 25. maaliskuuta 2022 pidetyn Eurooppa-neuvoston huippukokouksen päätelmät,

–  ottaa huomioon 21. lokakuuta 2021 antamansa päätöslauselman ilmasto-, energia- ja ympäristöalan valtiontuen suuntaviivoista(9),

–  ottaa huomioon 15. tammikuuta 2020 antamansa päätöslauselman Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta(10),

–  ottaa huomioon 21. tammikuuta 2021 antamansa päätöslauselman mahdollisuudesta kunnolliseen ja kohtuuhintaiseen asumiseen kaikille(11),

–  ottaa huomioon 10. helmikuuta 2021 antamansa päätöslauselman uudesta kiertotaloutta koskevasta toimintasuunnitelmasta(12),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 132 artiklan 2 ja 4 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että Venäjän hyökkäyssodalla on merkittävä vaikutus EU:n kansalaisiin ja talouteen, mikä näkyy erityisesti energian ja ruoan hintojen rajuna nousuna, ja että se aiheuttaa valtavia kärsimyksiä Ukrainan kansalle ja on suora hyökkäys eurooppalaisia arvoja vastaan;

B.  ottaa huomioon, että euroalueen inflaatio on noussut vähitellen ja se ylsi 10 prosenttiin syyskuussa 2022, ja toteaa, että yli puolessa euroalueen maista inflaatio on kaksinumeroisissa luvuissa ja eräissä peräti 24 prosenttia;

C.  ottaa huomioon, että jo vuonna 2020, ennen kuin hintojen nousun kierre alkoi, noin 36 miljoonalla eurooppalaisella ei ollut varaa lämmittää kotiaan riittävästi; ottaa huomioon, että yli 50 miljoonaa EU:n kotitaloutta kärsii jo energiaköyhyydestä ja että meneillään oleva energiakriisi tekee tästä haasteesta vieläkin suuremman, mikä saattaa viivästyttää erityisesti lasten ja nuorten perustarpeiden täyttämistä sekä hoitoon, koulutukseen ja terveydenhuoltopalveluihin pääsyä;

D.  ottaa huomioon, että monien eurooppalaisten teollisuudenalojen, kuten teräs-, alumiini-, lannoite- ja energiateollisuuden, tuotantolaitokset ovat joutuneet lomauttamaan työntekijöitä ja sulkemaan tuotantolinjoja, koska kaasun ja sähkön korkeat hinnat aiheuttavat yrityksille tappioita; ottaa huomioon, että näillä sulkemisilla on dominovaikutus muihin toimialoihin, joita toimitushäiriöt koettelevat, ja että ne voivat aiheuttaa pitkäaikaista vahinkoa Euroopan teollisuusperustalle;

E.  toteaa, että yritykset kärsivät tuotantokustannusten noususta, jonka taustalla ovat raaka-aineiden kallistuminen, toimitusketjujen vaikeudet sekä kohonneet kuljetusten ja energian hinnat, ja että tähän yhdistyvät myös kulutuskäyttäytymisen muutokset;

F.  ottaa huomioon, että sähkön huiman korkeat hinnat ovat nostaneet sähköntuottajien vakuusvaatimuksia ja nämä suojaavat myyntiään futuurimarkkinoilla ennennäkemättömällä tasolla;

G.  toteaa, että energiasiirtymä ja digitalisaatio lisäävät jatkossa tuntuvasti tiettyjen raaka-aineiden kysyntää ja EU on näiden raaka-aineiden saannissa riippuvainen muutamista harvoista maista ja yrityksistä;

H.  ottaa huomioon, että covid-19-kriisi ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan ovat aiheuttaneet häiriöitä toimitus- ja arvoketjuissa, johtaneet tarjontapulaan ja nostaneet tuotantokustannuksia;

I.  ottaa huomioon, että Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin 20. periaatteessa, joka koskee peruspalvelujen saatavuutta, todetaan, että jokaisella on oikeus laadukkaisiin peruspalveluihin, joita ovat esimerkiksi vesihuolto-, puhtaanapito-, energia-, liikenne- ja rahoituspalvelut sekä digitaalinen tietoliikenne; toteaa, että näiden palvelujen olisi oltava saatavilla;

J.  toteaa, että EU:n kehystä yleistä taloudellista etua koskevista palveluista olisi päivitettävä, jotta se suojelisi paremmin muita heikommassa asemassa olevia kuluttajia nykytilanteelta;

K.  ottaa huomioon, että komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen totesi 14. syyskuuta 2022 pitämässään puheessa unionin tilasta, että Venäjä manipuloi edelleen aktiivisesti energiamarkkinoitamme;

L.  ottaa huomioon, että Alankomaiden Title Transfer Facility -järjestelmään (TTF) kirjatut kaasun spot-hinnat, jotka olivat olleet alle 25 euroa megawattitunnilta neljän viime vuoden ajan, ovat nousseet jyrkästi elokuusta 2021 lähtien ja erityisesti Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan alettua; toteaa, että ne nousivat elokuun 2022 puolivälissä yli 200 euroon megawattitunnilta ja ovat pysyneet tällä tasolla; ottaa huomioon, että Venäjän toimet ovat esimerkki provosoimattomasta hyökkäyksestä EU:n kaasumarkkinoita vastaan;

M.  ottaa huomioon, että Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen (ESMA) on ilmoittanut, että vaikka avoimilla ja hyvin toimivilla hyödykejohdannaismarkkinoilla on keskeinen rooli hinnanmuodostuksessa, viimeaikaisen äärimmäisen stressiajanjakson vuoksi toimenpiteet liiallisen volatiliteetin hillitsemiseksi voisivat auttaa parantamaan näiden markkinoiden toimintaa yleisesti; ottaa huomioon, että ESMA huomautti myös, että toisen rahoitusmarkkinadirektiivin (MiFID II) kehyksessä säädetään jo useista volatiliteettimekanismeista (erityisesti kaupankäynnin keskeyttämisistä ja hintarajoista), vaikkakin se totesi, että hyödykejohdannaismarkkinoiden (ja erityisesti energiamarkkinoiden) viime kuukausien aikaisissa äärimmäisissä olosuhteissa kaupankäynnin keskeytysten määrä asianomaisissa EU:n kauppapaikoissa näyttää olevan hyvin pieni(13);

N.  ottaa huomioon, että komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen totesi unionin tilasta 14. syyskuuta 2022 pitämässään puheessa, että komission ehdotuksella kerätään yli 140 miljardia euroa, ”jotta jäsenvaltiot voivat pehmentää iskua suoraan”; ottaa huomioon, että useat jäsenvaltiot ovat ottaneet käyttöön tilapäisiä järjestelmiä satunnaisten voittojen (windfall-voitot) verottamista varten;

O.  toteaa, että jäsenvaltioiden olisi oltava pääasiallisesti vastuussa omasta energialähteiden yhdistelmästään, kansalaistensa ja talouksiensa keskeisten ongelmien määrittämisestä ja niiden ratkaisemisesta;

P.  ottaa huomioon, että sähkön hintojen jyrkkä nousu aiheuttaa paineita kotitalouksille, monille unionin kansalaisille, erityisesti köyhyysvaarassa oleville ja heikossa asemassa oleviin ryhmiin kuuluville, kansalaisjärjestöille, pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yritykset) ja teollisuudelle sekä uhkaa aiheuttaa laajempia sosiaalisia ja taloudellisia haittoja;

Q.  ottaa huomioon, että EU:n energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston arviointi EU:n sähkön tukkumarkkinoiden rakenteesta osoitti, että rajatylittävä kauppa tuotti kuluttajille 34 miljardin euron hyödyt vuonna 2021 ja auttoi tasoittamaan hintojen epävakautta ja että se parantaa kunkin jäsenvaltion toimitusvarmuutta ja kykyä selviytyä hintahäiriöistä;

R.  ottaa huomioon, että energian säästäminen ja sen kulutuksen vähentäminen ovat kohtuuhintainen, turvallinen ja puhdas vaihtoehto vähentää EU:n riippuvuutta fossiilisten polttoaineiden tuonnista Venäjältä; ottaa huomioon, että EU:n jäsenvaltiot säästävät vain 0,8 prosenttia energian loppukulutuksesta;

Yleisiä huomioita

1.  katsoo, että Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja fossiilisen energian toimitusten käyttäminen aseena ovat lisänneet dramaattisesti energiamarkkinoilla jo ennestään vallinnutta epävakautta; pitää valitettavana, että tämä tilanne on nostanut entisestään energian hintoja ja johtanut siten erittäin korkeaan inflaatioon, kasvavaan sosiaaliseen eriarvoisuuteen, energia- ja liikenneköyhyyteen, elintarvikkeiden korkeisiin hintoihin ja yleiseen elinkustannuskriisiin ja että eri alojen yritysten sulkemisen ja työttömyyden riski ovat merkittäviä;

2.  on syvästi huolissaan korkeista energian hinnoista kaikkialla EU:ssa ja kehottaa jäsenvaltioita puuttumaan välittömästi tämän ja siihen liittyvän inflaation vaikutuksiin kotitalouksien tuloihin, terveyteen ja hyvinvointiin, erityisesti heikoimmassa asemassa olevien ihmisten osalta, sekä yrityksiin, myös pk-yrityksiin, ja talouteen yleensä;

3.  katsoo, että poikkeukselliset ajat edellyttävät poikkeuksellisia hätätoimenpiteitä, joissa EU:n on toimittava yhdessä ja yhtenäisemmin kuin koskaan; katsoo, että kaikkien EU:n tasolla energian hintakriisin torjumiseksi hyväksyttyjen toimenpiteiden on oltava pitkällä aikavälillä täysin yhteensopivia unionin ilmastotavoitteiden kanssa, mukaan lukien Euroopan vihreän kehityksen ohjelma, ja edistettävä EU:n avointa strategista riippumattomuutta; pyytää komissiota tässä yhteydessä analysoimaan EU:n ja kansallisten hätätoimenpiteiden kumulatiivisia vaikutuksia ja varmistamaan, että ne ovat johdonmukaisia ilmastoneutraaliuden saavuttamista viimeistään vuoteen 2050 mennessä koskevan unionin tavoitteen kanssa; vaatii, että kaikissa ehdotetuissa toimenpiteissä olisi otettava huomioon kansallisten olosuhteiden moninaisuus ja siten mahdollistettava tarvittava joustavuus niiden täytäntöönpanossa; kehottaa jäsenvaltioita ja talouden toimijoita osoittamaan enemmän solidaarisuutta, jotta tähän kriisiin voidaan vastata oikeudenmukaisesti;

4.  toistaa toukokuussa 2022 esittämänsä vaatimuksen asettaa Venäjän öljy, hiili, ydinpolttoaine ja kaasu välittömään ja täydelliseen tuontikieltoon ja luopumaan täysin Nord Stream 1- ja Nord Stream 2 -kaasuputkista;

Vaikutukset kansalaisiin ja talouteen

5.  kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan kohtuuhintaisen ja puhtaan lämmitysenergian ja sähkön saatavuuden ja välttämään sitä, että ihmisten on valittava syömisen tai lämmityksen välillä; varoittaa jäsenvaltioita siitä, että kuluttajilta, jotka eivät pysty maksamaan kallistuvia energialaskujaan, ei pitäisi katkaista energiansaantia, ja korostaa tarvetta välttää häätöjä, kun kyseessä ovat muita heikommassa asemassa olevat kotitaloudet, jotka eivät pysty maksamaan laskujaan ja vuokraansa; painottaa tarvetta suojella kuluttajia paremmin siltä, että toimittajat keskeyttävät tai peruuttavat kiinteähintaisia sopimuksia, sekä estää kuluttajilta kaasusta ja sähköstä perittävät kohtuuttomat ennakkomaksut; kehottaa komissiota arvioimaan, tarvitaanko energia-alalle vahvempia vaatimuksia ennen sopimuksen tekoa annettavista tiedoista, erityisesti etämyynnissä;

6.  on syvästi huolissaan korkeiden energian hintojen vaikutuksista kotitalouksiin ja yrityksiin sekä eroista eri jäsenvaltioiden edellytyksissä tukea kotitalouksia ja yrityksiä, mistä on nähty esimerkkejä äskettäisissä ilmoituksissa; korostaa ennennäkemättömän jäsenvaltioiden välisen solidaarisuuden ja yhteisten toimien tarvetta erimielisyyttä ruokkivien yksipuolisten toimien sijaan ;

7.  kehottaa jäsenvaltioita kiireellisesti tukemaan ja vahvistamaan julkisia, sosiaali- ja kulttuuripalveluja, joiden tarjoaminen yhä useammille apua tarvitseville on vaarassa energian hintojen nousun vuoksi, mukaan lukien paikallisviranomaisten hallinnoimat palvelut, kuten sosiaalinen asuntotuotanto, yleiset uimahallit, oppilaitokset ja sairaalat; muistuttaa, että kriisi on koetellut myös paikallisviranomaisia ja että myös niitä on suojeltava;

8.  kehottaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön suunnitelmia ja strategioita, jotka liittyvät asumiseen, sosiaalisten perustarpeiden täyttämiseen, sosiaalisen infrastruktuurin suojeluun, kriittisiin terveydenhuoltopalveluihin ja taloudelliseen tukeen pk-yrityksille; korostaa, että tämä tuki olisi kohdennettava erityisesti kaikkein kriittisimmässä tilanteessa oleviin väestöryhmiin;

9.  korostaa, että kotitalouksilla on kaikissa jäsenvaltioissa edessään merkittäviä haasteita, kuten ostovoiman heikkeneminen; tähdentää, että monet ihmiset Euroopassa olivat jo ennestään vaikeassa tilanteessa, ja varoittaa, että inflaatio, erityisesti elintarvikkeiden ja energian hintojen nousu, saattaa tehdä tilanteesta pienituloisille kotitalouksille kestämättömän, ja huomauttaa, että vaikutukset kohdistuvat yhä enemmän myös keskiluokkaan; kehottaa jäsenvaltioita harkitsemaan peruselintarvikkeiden vapauttamista arvonlisäverosta koko EU:ssa kriisin ajaksi, jotta voidaan helpottaa välttämättömien tavaroiden saantia ja puuttua elintarvikepulaan ja asumiskustannusten nousuun;

10.  korostaa, että nykyinen kehys antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden vapauttaa kotitaloudet väliaikaisesti sähköstä, maakaasusta, hiilestä ja kiinteistä polttoaineista kannettavasta verosta tai soveltaa alennettua verokantaa; kannustaa jäsenvaltioita hyödyntämään kaikkia olemassa olevia mahdollisuuksia energiatuotteiden verojen leikkaamiseksi; kehottaa komissiota harkitsemaan sitä, että jäsenvaltioille annettaisiin mahdollisuus ottaa käyttöön uusia tilapäisiä vapautuksia tai alennuksia valmisteveroista ja energiaveroista, jolloin voidaan keventää kotitalouksien ja yritysten taakkaa;

11.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tiedottamaan kansalaisille ja yrityksille, etenkin pk-yrityksille, siitä, miten nämä voivat varautua edessä olevaan talveen, parantaa energiatehokkuuttaan ja vähentää energiantarvettaan, muun muassa antamalla elin- ja energiakustannuksiin liittyviä käytännönläheisiä, toimivia ja realistisia säästövinkkejä sekä tietoa kuluttajien oikeuksista; kannustaa jäsenvaltioita antamaan kotitalouksille tietoa energiansäästöä edistävistä laitteista;

12.  pyytää jäsenvaltioita harkitsemaan väliaikaisen tuen antamista muita heikommassa asemassa oleville liikenteen käyttäjille hintojen noususta selviämiseksi muun muassa julkisen liikenteen arvoseteleiden avulla; kehottaa toteuttamaan rakennepoliittisia toimia, joilla edistetään edelleen luotettavia ja kohtuuhintaisia julkisia liikenneverkkoja sekä aktiivisia liikkumismuotoja, kuten pyöräilyä tai kävelyä;

13.  kehottaa jäsenvaltioita puuttumaan energiakriisin aiheuttamiin työmarkkinavaikutuksiin tukemalla työntekijöitä, jotka ovat pakkolomalla, koska työnantajat ovat joutuneet rajoittamaan toimintaansa tai keskeyttämään sen, mukaan lukien yksinyrittäjät, ja antamalla apua pienyrityksille, jotta ne voivat säilyttää työntekijänsä ja jatkaa toimintaansa; muistuttaa, että työajan lyhentämisjärjestelyt osoittautuivat hyödyllisiksi pandemian aikana ja että niitä olisi sovellettava tarvittaessa EU:n taloudellisella tuella, jotta vältetään työpaikkojen menetykset; kehottaa komissiota ja neuvostoa vahvistamaan eurooppalaista hätätilasta aiheutuvien työttömyysriskien lieventämisen tilapäistä tukivälinettä (SURE), jotta voidaan tukea työajan lyhentämisjärjestelyjä, työntekijöiden toimeentuloa ja työntekijöitä, jotka lomautettaisiin energian hintojen nousun vuoksi;

14.  kehottaa jäsenvaltioita tukemaan yrityksiä hintojen noustessa jyrkästi kuullen työnantajien ja työntekijöiden edustajia aloilla, joilla vaikutukset ovat suurimmat, sekä panemaan täytäntöön kriisintorjuntatoimia myös työmarkkinavuoropuhelun ja työehtosopimusneuvottelujen välityksellä; kehottaa komissiota toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet energiaintensiivisten teollisuudenalojen auttamiseksi myös tarjoamalla asianmukaiset takeet ympäristönsuojelusta ja työpaikkojen säilyttämisestä;

15.  korostaa, että sosiaaliset takuut ovat keskeisiä tässä kriisissä, ja vaatii jäsenvaltioita ja komissiota ottamaan ammattiliitot mukaan kriisintorjuntatoimien suunnitteluun ja täytäntöönpanoon työmarkkinavuoropuhelun avulla;

16.  toteaa, että korkeiden energian hintojen ja toimitusketjujen häiriöiden yhteisvaikutuksen vuoksi EU:n yritykset ja niiden tarjoamat työpaikat saattavat olla uhattuina; vaatii keventämään välittömästi yrityksille ja erityisesti pk-yrityksille koituvaa taakkaa;

17.  painottaa, että Euroopan keskuspankin (EKP) ensisijaisena tavoitteena on pitää yllä hintatason vakautta ja siten varmistaa, että inflaatio on alhainen, vakaa ja ennustettava; muistuttaa, että EKP:n inflaatiotavoite on 2 prosenttia;

Ilmastositoumukset, uusiutuvien energialähteiden käyttöönotto, energiatehokkuus ja energiainfrastruktuuri

18.  muistuttaa, että halvinta energiaa on energia, jota emme kuluta, ja että energiatehokkuus- ja energiansäästötoimenpiteet paitsi auttavat EU:ta lyhyellä aikavälillä myös auttavat meitä saavuttamaan 55-valmiuspakettiin ja REPowerEU-aloitteeseen sisältyvät unionin vuoteen 2030 ulottuvat ilmastositoumukset, joihin sisältyy kaasun tuonnin ja kulutuksen vähentäminen;

19.  katsoo, että Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttaminen tekee energiajärjestelmistämme tehokkaampia, enemmän uusiutuviin energialähteisiin perustuvia, vahvempia kriiseissä ja ulkoisia häiriöitä paremmin sietäviä ja että näin varmistetaan kohtuuhintaisen energian vakaa saatavuus ja edistetään avointa strategista riippumattomuutta;

20.  kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota vauhdittamaan uusiutuvan energian käyttöönottoa, koska se on paras tapa lopettaa riippuvuus maakaasusta ja täyttää unionin ilmastositoumukset; palauttaa mieliin meneillään olevat direktiivin (EU) 2018/2001 (RED III ja RED IV) uudelleenlaadinnat ja on vakuuttunut siitä, että lainsäädäntömenettelyjen nopea loppuun saattaminen vauhdittaa uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa kaikkialla unionissa;

21.  korostaa, että asuinrakennusten lämmitys on irrotettava hiilestä älykkään sähköistämisen ja uusiutuviin energialähteisiin perustuvan kohtuuhintaisen kaukolämmityksen avulla; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita lisäämään tukea rakennusten perusparannuksille ja tarjoamaan riittävää rahoitusta energiatehokkuustoimenpiteisiin tehtäviin investointeihin erityisesti energiatehokkuudeltaan huonoimmissa rakennuksissa ja heikoimmassa asemassa olevilla asuinalueilla; pitää myönteisenä joidenkin jäsenvaltioiden päätöstä kieltää kaasukäyttöisten lämminvesivaraajien käyttö uusissa rakennuksissa; korostaa rakennuksissa käytettävän aurinkoenergian, lähellä olevien uusiutuvien energialähteiden, lämpöpumppujen ja muiden nopeiden ja helposti asennettavien ratkaisujen nopean käyttöönoton merkitystä ja välittömiä myönteisiä vaikutuksia;

22.  kannustaa komissiota ja jäsenvaltioita nopeuttamaan uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa erityisesti poistamalla hallinnollisia esteitä ja yksinkertaistamalla ja nopeuttamalla lupamenettelyjä myös kotitalouksille;

23.  kannattaa REPowerEU-suunnitelman yhteydessä esitettyä ajatusta huutokaupata EU:n päästökauppajärjestelmässä (ETS) päästöoikeuksia poikkeuksellisesti ja rahoittaa näin saaduilla 20 miljardilla eurolla tarvittava infrastruktuuri, jotta voidaan vähentää unionin riippuvuutta Venäjän kaasusta ja öljystä, esimerkiksi investoimalla uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen; kehottaa nopeuttamaan tätä interventiota, jotta tarvittavat tulot saadaan käyttöön vuoden 2025 loppuun mennessä; pitää myönteisenä, että tämä voisi alentaa päästökauppajärjestelmän hintoja lyhyellä aikavälillä ja siten teollisuuden sähkönhintoja ja energiakustannuksia; toteaa kuitenkin, että päästökauppajärjestelmä ei ole tärkein tekijä energian hintojen viimeaikaisessa nousussa; palauttaa mieliin omat vuoteen 2030 ulottuvat ilmastotavoitteensa ja toteaa, että tämä ETS-interventio on täysin sopusoinnussa niiden kanssa;

24.  korostaa, että reaaliaikaisilla sähkön hintasignaaleilla voidaan vapauttaa joustavampaa kysyntää, mikä puolestaan vähentää toimitushuippujen aikaisen kalliin ja kaasuintensiivisen energian tarvetta; kehottaa siksi jäsenvaltioita hallinnoimaan paremmin EU:n sähköjärjestelmien joustavuustarpeita parantamalla verkkoja sekä ottamalla käyttöön vähäpäästöiseen sähköntuotantoon perustuvaa säätövoimaa ja erilaisia laajamittaisia ja pitkän aikavälin energian varastointiteknologioita teollisuuden sähkön ja kaasun kysynnän vähentämiseksi huippukulutustunteina;

25.  kehottaa jäsenvaltioita saattamaan direktiivin (EU) 2018/2001 täysimääräisesti osaksi kansallista lainsäädäntöään, jotta saadaan erityisesti poistettua energiayhteisöjen perustamisen esteet; kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan itse tuotetun uusiutuvan energian kulutukseen liittyviä lisätoimia; kehottaa jäsenvaltioita luomaan suotuisat olosuhteet vähintään yhden uusiutuvan energian yhteisön perustamiseksi jokaiseen kuntaan, jotta kansalaiset voivat tuottaa, kuluttaa, varastoida ja jälleenmyydä omaa uusiutuvaa energiaansa;

26.  kehottaa vauhdittamaan meneillään olevaa energiatehokkuusdirektiiviä koskevaa lainsäädäntömenettelyä, sillä sen säännökset auttavat käyttäjiä vähentämään energiankulutustaan ja siten energiamenojaan;

27.  painottaa, että luomalla täysin yhdennetyt energian sisämarkkinat, joihin kuuluu aidosti häiriönkestävä eurooppalainen energiaverkko, mukaan lukien uusien rajayhdysjohtojen rakentaminen, kuten Iberian niemimaan ja Ranskan välillä tehdään, ja paremmat kauppapaikat, voitaisiin helpottaa yrityksiin ja kuluttajiin kohdistuvaa hintapainetta lyhyellä aikavälillä ja huolehtia energiaomavaraisuudesta ja häiriönsietokyvystä pitkällä aikavälillä; toteaa, että EU:n energian sisämarkkinoiden uudistusta on jatkettava johdonmukaisemmin, että on vältettävä liian suuria riippuvuuksia ja että keskeisen infrastruktuurin on pysyttävä EU:n käsissä, mikä edistää avointa strategista riippumattomuutta; katsoo, että kaikki vaihtoehdot on otettava tarkasteluun, jotta voidaan pitää energia kohtuuhintaisena ja saavuttaa ilmastoneutraalius;

28.  korostaa, että investoinnit uusiutuvaan energiaan, energiatehokkuuteen ja tarvittavaan infrastruktuuriin, mukaan lukien kohdennetut, hyvin määritetyt rajatylittävät hankkeet, joihin investoidaan NextGenerationEU-välineen ja REPowerEU-suunnitelman kautta, auttavat EU:ta saavuttamaan energiaomavaraisuuden, avoimen strategisen riippumattomuuden ja energiaturvallisuuden; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita nopeuttamaan tällaisia keskeisiä infrastruktuurihankkeita, jotka perustuvat uusiutuvaan energiaan ja puhtaaseen vetyyn, helpottamalla lupaprosessia ja ottamaan tässä asianmukaisesti huomioon yleisön osallistumisen ja ympäristövaikutusten arviointimenettelyt;

29.  toteaa, että jotkin jäsenvaltiot harkitsevat uudelleen ydin- ja hiilivoimaloidensa vaiheittaista käytöstäpoistoa, jolloin jotkin näistä voimaloista voisivat auttaa parantamaan EU:n energian toimitusvarmuutta ja hillitsemään energian hintoja; katsoo, että nykyisten ydinvoimaloiden käyttöajan jatkaminen olisi toteutettava tavalla, jolla varmistetaan niiden turvallinen toiminta sekä ydinjätteen asianmukainen huolto ja loppusijoitus; korostaa, että hiiltä käyttävien voimalaitosten käytöstä poistamisen lykkäyksen olisi oltava väliaikainen ja kestettävä vain niin kauan kuin nykyinen kriisi jatkuu ja että siihen olisi liitettävä konkreettinen aikataulu kivihiilen korvaamiseksi muilla energialähteillä;

30.  muistuttaa, että noin neljäsosa EU:n energiasta ja noin puolet sen vähähiilisestä sähköstä tuotetaan ydinvoimalla; panee merkille, että vaikka jotkin jäsenvaltiot vastustavat ydinenergiaa, useat jäsenvaltiot valmistautuvat rakentamaan uusia ydinvoimaloita; muistuttaa, että jäsenvaltioilla on edelleen täysi vastuu käyttämiensä energialähteiden yhdistelmästä sekä vaihtoehtojen suunnittelusta kohtuuhintaisen, vakaan ja puhtaan energian varmistamiseksi kansalaisilleen ja yrityksilleen, ja että lisäksi on niiden vastuulla valita sopivimmat keinot, joilla kyseinen jäsenvaltio voi edistää unionin ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamista ottaen huomioon kunkin jäsenvaltion erityiset piirteet ja rajoitukset;

31.  ilmaisee syvän huolensa Nord Stream -infrastruktuuriin äskettäin kohdistetusta sabotaasista, jossa saksalaisten arvioiden mukaan vapautui 300 000 tonnia yhtä voimakkaimmista kasvihuonekaasuista ilmakehään(14), ja toteaa, että YK:n ympäristöohjelman mukaan tämä saattaa olla kaikkien aikojen suurin yksittäinen metaanipäästö; toteaa, että tämän räjähdyksen ja metaanivuodon vaikutukset edistävät ilmastonmuutosta ja ilman pilaantumista ja heikentävät EU:n ilmastotoimia, ja viittaa räjähdysten ja niistä johtuvien kaasuvuotojen haitallisiin vaikutuksiin meriympäristöön; vaatii, että vapautuneet päästöt otetaan huomioon; ilmaisee huolensa myös tiedoista, joiden mukaan Norjan mannerjalustalla öljy- ja kaasulauttojen läheisyydessä on havaittu tunnistamattomia drooneja; kiinnittää huomiota siihen, että nämä tapahtumat aiheuttivat kaasun hintojen nousun TTF-markkinoilla ja että metaanivuodot aiheuttivat ilmasto- ja ympäristökatastrofin;

32.  korostaa, että Euroopan energiainfrastruktuurille aiheutetut tahalliset häiriöt voivat pahentaa merkittävästi nykyistä energiakriisiä myös makroalueellisella tasolla; kehottaa jäsenvaltioita ja energiayhtiöitä ryhtymään välittömästi toimiin energiainfrastruktuurinsa turvallisuuden parantamiseksi;

Hätätoimenpiteet energiamarkkinoilla

33.  katsoo, että satunnaisista voitoista hyötyneiden yhtiöiden on autettava kriisin kielteisten vaikutusten lieventämisessä; panee merkille komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin unionin tilasta 14. syyskuuta 2022 pitämän puheen; on periaatteessa tyytyväinen komission ehdotukseen ja sitä seuranneeseen neuvoston sopimukseen ottaa hätätilanteessa käyttöön väliaikainen yläraja markkinatuloille, jotka saadaan sähkön tuotannosta ja myynnistä käyttämällä inframarginaalisia tuotantoteknologioita, ja ottaa käyttöön väliaikainen solidaarisuusmaksu fossiilisten polttoaineiden alalla, joka hyötyy nykyisestä markkinatilanteesta; palauttaa tässä yhteydessä mieliin aiemman kantansa, jonka se esitti 19. toukokuuta 2022 antamassaan päätöslauselmassa(15); pitää valitettavana, että komissio esitti suunnitelmansa neuvoston asetuksen muodossa käyttäen oikeusperustana SEUT-sopimuksen 122 artiklaa sen sijaan, että olisi sovellettu yhteispäätösmenettelyä; muistuttaa, että tätä välinettä olisi käytettävä ainoastaan hätätilanteissa; vahvistaa, että parlamentti on tarpeen vaatiessa valmis toimimaan nopeasti tässä kiireellisessä kysymyksessä, koska se edellyttää täyttä demokraattista legitimiteettiä ja vastuuvelvollisuutta;

34.  kehottaa jäsenvaltioita panemaan nopeasti täytäntöön nämä toimenpiteet; katsoo, että energiamarkkinoihin kohdistuvien interventioiden olisi oltava luonteeltaan väliaikaisia ja kohdennettuja ja että markkinoiden perusperiaatteita ja sisämarkkinoiden eheyttä ei saa vaarantaa; toteaa, että käyttöön otettu mekanismi voi mahdollisesti johtaa eroihin jäsenvaltioiden tulojen määrässä;

35.  panee merkille, että solidaarisuusmaksuja ehdotetaan raakaöljyn, maakaasun, hiilen ja jalostustoiminnan aloilla toimiville yrityksille; panee huolestuneena merkille, että maksua ei ehkä sovelleta joihinkin EU:n suurimpiin energiayhtiöihin; kehottaa komissiota ja neuvostoa suunnittelemaan solidaarisuusmaksun niin, että vältetään veronkierto; toteaa, että jäsenvaltiot voisivat vahvistaa ehdotusta entisestään; kehottaa komissiota arvioimaan asianmukaista voittomarginaalia hätätilanteen valossa ja ryhtymään lisätoimiin energiakriisistä kohtuuttomasti hyötyneiden energiayhtiöiden satunnaisten voittojen verottamiseksi;

36.  muistuttaa, että satunnaiset voitot eivät vastaa tavallisia voittoja, jotka suuret yritykset olisivat odottaneet saavansa tai olisivat voineet odottaa saavansa normaaliolosuhteissa ilman pandemian ja Ukrainan sodan kaltaisia ennakoimattomia tapahtumia;

37.  korostaa, että satunnaisista voitoista saatavien tulojen olisi hyödytettävä kuluttajia ja yrityksiä ja niillä olisi erityisesti tuettava heikossa asemassa olevia kotitalouksia ja pk-yrityksiä muun muassa hintakattojen avulla; painottaa, että tämän on kuljettava käsi kädessä uusiutuviin energialähteisiin, energiatehokkuuteen ja energiainfrastruktuuriin, kuten jakeluverkkoihin, tehtävien laajamittaisten innovaatioiden ja investointien kanssa sen sijaan, että kannustettaisiin kotitalouksia ja yrityksiä käyttämään enemmän tuettua energiaa;

38.  korostaa, että nykyisessä tilanteessa erityisen merkittäviä ovat julkiset tulot, joita saataisiin toisen pilarin direktiivin täytäntöönpanosta EU:ssa, ja huomauttaa, että direktiivillä pannaan täytäntöön OECD:n maailmanlaajuinen verosopimus yhtiöiden tosiasiallisesta vähimmäisverotuksesta; toistaa neuvostolle esittämänsä kehotuksen hyväksyä pikaisesti toisen pilarin direktiivi, jotta voidaan varmistaa, että sopimus tulee voimaan tammikuuhun 2023 mennessä;

39.  pitää myönteisenä ehdotetussa neuvoston asetuksessa esitettyjä energian kysyntää koskevia velvoitteita ja tavoitteita energian korkeisiin hintoihin ja energian toimitusvarmuuteen liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että toimenpiteet, jotka ne päättivät panna täytäntöön, eivät aiheuta lisärasitetta muita heikommassa asemassa oleville kotitalouksille ja kuluttajille, yrityksille, pk-yrityksille tai energiaköyhyydessä eläville;

40.  panee merkille komission aikomuksen keskustella sähkömarkkinoiden rakenteen uudistamisesta ja on valmis analysoimaan ehdotuksia huolellisesti; katsoo, että sähkömarkkinoiden uudistusten olisi oltava EU:n ilmastotavoitteiden ja erityisesti ilmastoneutraaliuden saavuttamista vuoteen 2050 mennessä koskevan tavoitteen mukaisia ja että sähkömarkkinoiden olisi annettava oikea hintasignaali, jotta investoidaan hiilestä irtautumiseen ja annetaan kuluttajille ja teollisuudelle mahdollisuus hyötyä turvallisesta, kohtuuhintaisesta ja puhtaasta energiasta; katsoo, että on myös puututtava suhteettomiin voittoihin sähkömarkkinoilla; kehottaa komissiota analysoimaan mahdollisuutta irrottaa sähkön hinta kaasun hinnasta;

41.  kehottaa komissiota analysoimaan tarvetta ottaa käyttöön muita toimenpiteitä kriisin ratkaisemiseksi, mukaan lukien väliaikaiset tukku- ja tuontihintakatot; kehottaa komissiota ehdottamaan myönteisen analyysin perusteella asianmukaista hintakattoa pääasiassa Venäjältä tuotavalle putkikaasulle; kannustaa komissiota ja neuvostoa uudistamaan EU:n energiafoorumia ja muuttamaan sen energialähteiden yhteishankintojen välineeksi, jotta voidaan vahvistaa EU:n neuvotteluvoimaa ja alentaa tuontikustannuksia; pitää myönteisenä komission päätöstä perustaa työryhmä, joka neuvottelee kaasun hinnasta kolmansien maiden kanssa;

42.  suhtautuu myönteisesti siihen, että komissio jäsenvaltioiden pyynnöstä arvioi mahdollisia ratkaisuja likviditeetin tarjoamiseksi energiayhtiöille, joihin kohdistuu korkeita vakuusvaatimuksia sähkön ja kaasun futuurimarkkinoilla;

Keinottelu energiamarkkinoilla

43.  muistuttaa, että energiatoimitusten häiriöt, joiden taustalla on Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan, ovat lisänneet volatiliteettia ja epävakautta energian johdannaismarkkinoilla ja että tällä voi olla ketjureaktiovaikutus finanssimarkkinoihin;

44.  kehottaa lisäämään markkinapohjaisen ja OTC-kaasukaupan ja ostohintojen avoimuutta ja viranomaisvalvontaa;

45.  suhtautuu myönteisesti komission kilpailun pääosaston Gazpromia vastaan vireille panemaan kilpailuoikeudelliseen kanteeseen, joka koskee sen määräävän aseman väärinkäyttöä, ja kehottaa komissiota saattamaan menettelyn nopeasti päätökseen ja tekemään tarvittavat päätökset; korostaa, että komission on hyödynnettävä kaikkia käytettävissä olevia kilpailulainsäädännön mukaisia välineitä markkinoiden vääristymien ja epäoikeudenmukaisen hintojen manipuloinnin torjumiseksi energiamarkkinoilla; katsoo, että havaitessaan kilpailuoikeuden rikkomisia sähkön ja kaasun alalla komission on myös harkittava rakenteellisten toimenpiteiden soveltamista korjaavina toimenpiteinä;

46.  panee merkille komission todenneen(16), että Euroopassa esiintyy kaasumarkkinoiden manipulointia, joka puolestaan vaikuttaa sähkön hintoihin; kehottaa lopettamaan keinottelun ja manipuloinnin kaasumarkkinoilla ja toteuttamaan toimenpiteitä, jotka koskevat TTF-järjestelmän ja markkinoilla toimimiseen oikeutettujen tahojen toimintaa; katsoo, että näihin toimenpiteisiin voisi kuulua ESMAn ehdotuksen mukaisesti mekanismi kaupankäynnin keskeyttämiseksi TTF-järjestelmässä liiallisten hintavaihtelujen tapauksessa ja hintarajat, jotta voidaan erottaa sopimusten indeksointi TTF-keskuksesta; suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen kehittää vaihtoehtoinen EU:n vertailuarvo putkikaasua ja nesteytettyä maakaasua koskevalle TTF-järjestelmälle; kehottaa komissiota ja erityisesti kilpailun pääosastoa sekä ESMAa seuraamaan tiiviisti Euroopan kaasumarkkinoilla mahdollisia määräävää markkina-asemaa koskevia tapauksia tai avoimuuden puutetta;

47.  kehottaa asianomaista toimivaltaista viranomaista tutkimaan tapauksia, joissa on mahdollisesti kyse markkinoiden väärinkäytöstä tai manipuloinnista yleisesti hyödykemarkkinoilla ja etenkin kaasumarkkinoilla, raportoimaan niistä ja puuttumaan niihin;

48.  kehottaa komissiota tutkimaan tarkasti niiden rahoitusalan toimijoiden toimintaa, jotka ovat myötävaikuttaneet hiilen hinnan epävakauteen; kehottaa komissiota ryhtymään toimiin spekulatiivisen pääoman vaikutuksen eliminoimiseksi EU:n päästökauppajärjestelmän päästöoikeusmarkkinoilta;

o
o   o

49.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1) EUVL L 328, 21.12.2018, s. 82. (2) EUVL L 328, 21.12.2018, s. 210. (3) EUVL L 156, 19.6.2018, s. 75. (4) EUVL L 158, 14.6.2019, s. 54. (5) EUVL L 158, 14.6.2019, s. 125. (6) EUVL L 280, 28.10.2017, s. 1. (7) EUVL L 243, 9.7.2021, s. 1. (8) EUVL L 283, 31.10.2003, s. 51. (9) EUVL C 184, 5.5.2022, s. 163. (10) EUVL C 270, 7.7.2021, s. 2. (11) EUVL C 456, 10.11.2021, s. 145. (12) EUVL C 465, 17.11.2021, s. 11. (13) ESMAn toimitusjohtajan Verena Rossin kirje komission rahoitusvakauden pääosaston pääjohtajalle John Berriganille, 22. syyskuuta 2022. (14) Saksan liittotasavallan ympäristö-, luonnonsuojelu-, ydinturvallisuus- ja kuluttajansuojaministeriö. (15) Euroopan parlamentin päätöslauselma 19. toukokuuta 2022 Venäjän Ukrainassa käymän sodan sosiaalisista ja taloudellisista vaikutuksista EU:hun – EU:n toimintavalmiuksien vahvistaminen (Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2022)0219) (16) Komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin energiaa koskeva julkilausuma, 7. syyskuuta 2022.