Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon 11. joulukuuta 2019 annetun komission tiedonannon Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta (COM(2019)0640),

–  ottaa huomioon 15. tammikuuta 2020 antamansa päätöslauselman Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta(1),

–  ottaa huomioon 10. marraskuuta 2016 annetun komission ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan yhteisen tiedonannon ”Kansainvälinen valtamerten hallinnointi: EU:n panos vastuulliseen valtamerten hoitoon” (JOIN(2016)0049),

–  ottaa huomioon 16. tammikuuta 2018 antamansa päätöslauselman kansainvälisestä valtamerten hallinnoinnista: valtamerten tulevaisuusohjelma vuoden 2030 kestävän kehityksen tavoitteiden yhteydessä(2),

–  ottaa huomioon 24. kesäkuuta 2022 annetun komission ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan yhteisen tiedonannon EU:n kansainvälisestä valtamerten hallinnoinnin ohjelmasta ”Kestävä tulevaisuus siniselle planeetalle” (JOIN(2022)0028),

–  ottaa huomioon 20. toukokuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Vuoteen 2030 ulottuva EU:n biodiversiteettistrategia – Luonto takaisin osaksi elämäämme” (COM(2020)0380) ja sen tavoitteen 30 prosenttia merialueista käsittävän johdonmukaisen merellisten suojelualueiden verkoston perustamisesta EU:ssa vuoteen 2030 mennessä sekä siitä 9. kesäkuuta 2021 antamansa päätöslauselman(3),

–  ottaa huomioon yhteisön meriympäristöpolitiikan puitteista 17. kesäkuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/56/EY (meristrategiadirektiivi)(4),

–  ottaa huomioon merten aluesuunnittelun puitteista 23. heinäkuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/89/EU(5) (merten aluesuunnitteludirektiivi),

–  ottaa huomioon 25. maaliskuuta 2021 antamansa päätöslauselman merten roskaantumisen vaikutuksista kalatalouteen(6),

–  ottaa huomioon 3. toukokuuta 2022 antamansa päätöslauselman ”Kohti kestävää sinistä taloutta EU:ssa: kalastuksen ja vesiviljelyn merkitys”(7),

–  ottaa huomioon 6. heinäkuuta 2016 antamansa päätöslauselman Japanin päätöksestä jatkaa valaanpyyntiä kaudella 2015–2016(8) ja 12. syyskuuta 2017 antamansa päätöslauselman valaanpyynnistä Norjassa(9),

–  ottaa huomioon komission Horisontti Eurooppa -ohjelman yhteydessä toteuttaman hankkeen ”Mission Starfish 2030: Restore our Ocean and Waters”,

–  ottaa huomioon 10. lokakuuta 2007 annetun komission tiedonannon ”Euroopan unionin yhdennetty meripolitiikka”(COM(2007)0575),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin ja Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden järjestön jäsenten välisen kumppanuussopimuksen, joka tehtiin Cotonoun sopimuksen jälkeistä tilannetta koskevien neuvottelujen päätteeksi,

–  ottaa huomioon vaarallisten ja haitallisten aineiden merikuljetuksista vuonna 2010 tehdyn ja vuonna 1996 hyväksyttyä aiempaa välinettä muuttavan yleissopimuksen ratifioinnin ja voimaantulon,

–  ottaa huomioon YK:n kestävän kehityksen huippukokouksessa New Yorkissa 25. syyskuuta 2015 hyväksytyn YK:n yleiskokouksen päätöslauselman kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelmasta ”Transforming our world: the 2030 Agenda for Sustainable Development” ja erityisesti YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman tavoitteen 14, jossa kannustetaan merten ja niiden luonnonvarojen säilyttämiseen ja kestävän käytön edistämiseen,

–  ottaa huomioon ilmastonmuutosta koskevan YK:n puitesopimuksen (UNFCCC), vuoden 2015 Pariisin sopimuksen, joka tuli voimaan 4. marraskuuta 2016,

–  ottaa huomioon 13. marraskuuta 2021 hyväksytyn UNFCCC:n Glasgow’n ilmastosopimuksen,

–  ottaa huomioon 29. joulukuuta 1993 voimaan tulleen biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen,

–  ottaa huomioon Montego Bayssa Jamaikalla 10. joulukuuta 1982 allekirjoitetun ja 16. marraskuuta 1994 voimaan tulleen YK:n merioikeusyleissopimuksen (UNCLOS),

–  ottaa huomioon merioikeusyleissopimuksella perustetun Kansainvälisen merenpohjajärjestön toimeksiannon ja vuonna 1994 tehdyn sopimuksen UNCLOSin XI osan täytäntöönpanosta,

–  ottaa huomioon 24. syyskuuta 2019 julkaistun hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin erityisraportin valtameristä ja kryosfääristä muuttuvassa ilmastossa,

–  ottaa huomioon YK:n julistaman kestävän kehityksen valtameritieteen vuosikymmenen (2021–2030),

–  ottaa huomioon toukokuussa 2019 julkaistun biodiversiteettiä ja ekosysteemipalveluja käsittelevän hallitustenvälisen tiede- ja politiikkafoorumin maailmanlaajuisen arviointiraportin biodiversiteetistä ja ekosysteemipalveluista,

–  ottaa huomioon Brestissä Ranskassa 9.–11. helmikuuta 2022 pidetyn One Ocean -huippukokouksen,

–  ottaa huomioon Nairobissa 2. maaliskuuta 2022 annetun YK:n ympäristökokouksen päätöslauselman muovisaasteen syntymisen lopettamisesta ”End plastic pollution: towards an international legally binding instrument”,

–  ottaa huomioon 24. joulukuuta 2017 annetun YK:n yleiskokouksen päätöslauselman kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisten merialueiden biologisen monimuotoisuuden säilyttämistä ja kestävää käyttöä käsittelevän YK:n merioikeusyleissopimuksen alaisen oikeudellisesti sitovan kansainvälisen sopimuksen laatimisesta,

–  ottaa huomioon Lissabonissa 27. kesäkuuta – 1. heinäkuuta 2022 pidetyn YK:n korkean tason konferenssin kestävän kehityksen tavoitteen 14 toteuttamisen tukemiseksi (YK:n valtamerikonferenssi) ja sen jälkeen annetun Lissabonin julistuksen,

–  ottaa huomioon Palaun tasavallan ja Yhdysvaltojen 13.–14. huhtikuuta 2022 yhdessä isännöimän seitsemännen korkean tason Our Ocean -konferenssin,

–  ottaa huomioon Montrealissa 5.–17. joulukuuta 2022 pidettävän YK:n biodiversiteettikonferenssin (COP 15),

–  ottaa huomioon Maailman kauppajärjestön (WTO) 12. ministerikokouksessa 17. kesäkuuta 2022 tehdyn sopimuksen kestämättömälle kalastukselle myönnettävien tukien lakkauttamisesta,

–  ottaa huomioon syyskuussa 2022 pidetyssä maailman merifoorumissa annetun Bizerten julistuksen,

–  ottaa huomioon 26. syyskuuta 2022 annetun Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 20/2022 ”EU:n toimet laittoman kalastuksen torjumiseksi – Käytössä on valvontajärjestelmiä, joita kuitenkin heikentävät jäsenvaltioiden epäyhdenmukaiset tarkastukset ja seuraamukset”,

–  ottaa huomioon 19. marraskuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”EU:n strategia merellä tuotettavan uusiutuvan energian potentiaalin valjastamiseksi ilmastoneutraalin tulevaisuuden tarpeisiin” (COM(2020)0741),

–  ottaa huomioon 16. helmikuuta 2022 antamansa päätöslauselman merellä tuotettavaa uusiutuvaa energiaa koskevasta EU:n strategiasta(10),

–  ottaa huomioon 26. marraskuuta 2020 annetun Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 26/2020 ”Meriympäristö: suojelu on EU:ssa laaja-alaista mutta jää pinnalliseksi”,

–  ottaa huomioon 8. heinäkuuta 2021 antamansa päätöslauselman Etelämantereen merellisten suojelualueiden perustamisesta ja Eteläisen jäämeren biologisen monimuotoisuuden suojelusta(11),

–  ottaa huomioon 7. heinäkuuta 2021 antamansa päätöslauselman merituulipuistojen ja muiden uusiutuvan energian järjestelmien vaikutuksesta kalastusalaan(12),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 132 artiklan 2 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että Euroopan parlamentti on julistanut ilmasto- ja ympäristöhätätilan ja sitoutunut kiireellisesti toteuttamaan tarvittavat konkreettiset toimet tämän uhan torjumiseksi ja hillitsemiseksi ennen kuin on liian myöhäistä; ottaa huomioon, että biologisen monimuotoisuuden köyhtyminen ja ilmastonmuutos ovat kytköksissä toisiinsa ja pahentavat toisiaan ja ovat yhtä suuria uhkia elämälle maapallolla ja että niihin olisi siksi puututtava kiireellisesti yhdessä;

B.  ottaa huomioon, että luonnon tila heikkenee ihmiskunnan historiassa ennennäkemättömällä vauhdilla ja laajuudella; ottaa huomioon, että arvioiden mukaan maailmanlaajuisesti miljoona lajia on vaarassa kuolla sukupuuttoon; ottaa huomioon, että EU:n luontodirektiivien mukaisista lajeista vain 23 prosentin ja luontotyypeistä vain 16 prosentin suojelutaso on suotuisa;

C.  toteaa, että valtameret kattavat 71 prosenttia maapallon pinta-alasta, tuottavat puolet maapallon hapesta, imevät kolmanneksen hiilidioksidipäästöistä ja 90 prosenttia ilmastojärjestelmän ylimääräisestä lämmöstä(13) ja että niillä on ainutlaatuinen ja ratkaiseva ilmastoa säätelevä rooli ilmastokriisissä;

D.  ottaa huomioon, että maapallo on ilmasto- ja ympäristökriisissä, joka edellyttää globaaleja toimia, joissa määritetään yhteiset haasteet, synergiat ja yhteistyön alat;

E.  ottaa huomioon, että syvänmeren biodiversiteetin katsotaan olevan suurin maailmassa käsittäen noin 250 000 tunnettua lajia ja monia muita vielä tuntemattomia lajeja ja että syvänmeren alueella elää vähintään kaksi kolmasosaa maailman vielä tunnistamattomista meriympäristön lajeista(14);

F.  ottaa huomioon, että EU:n ja sen jäsenvaltioiden alueella on maailman suurimmat merialueet, kun otetaan huomioon merialueet merentakaisissa maissa ja alueilla;

G.  toteaa, että valtameret myös edistävät ruokaturvaa ja terveyttä tarjoamalla ensisijaisen proteiinin lähteen yli kolmelle miljardille ihmiselle sekä uusiutuvan energian lähteitä ja mineraalivaroja ja että ne synnyttävät työpaikkoja rannikkoyhteisöihin ja toimivat tavaraliikenteen välineenä ja helpottavat internetyhteyksiä;

H.  toteaa, että valtameriin kohdistuu tällä hetkellä suurta painetta ihmisen toiminnasta, kuten ylikalastuksesta ja vahingollisista kalastusmenetelmistä, esimerkiksi pohjaa koskettavasta kalastuksesta, saastumisesta, kaivannaisteollisuuden toiminnasta ja ilmastokriisistä, joista koituu peruuttamatonta vahinkoa, kuten valtamerten lämpenemistä, merenpinnan kohoamista, happamoitumista, happivajetta, rannikoiden eroosiota, merten pilaantumista, merten biodiversiteetin liiallista hyväksikäyttöä, elinympäristöjen häviämistä ja niiden tilan heikkenemistä sekä biomassan vähenemistä, ja että myös näillä on seurauksia ihmis- ja eläinpopulaatioiden terveydelle ja turvallisuudelle sekä muille organismeille;

I.  toteaa, että biodiversiteettiä ja ekosysteemipalveluja käsittelevän hallitustenvälisen tiede- ja politiikkafoorumin ja hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin mukaan merten biodiversiteetti on vakavasti uhattuna; ottaa huomioon, että Euroopan ympäristökeskus on varoittanut Euroopan meriympäristön heikkenevästä nykytilasta ja tarpeesta ennallistaa nopeasti meriekosysteemit rajoittamalla ihmisen toiminnan vaikutusta meriympäristöön; ottaa huomioon, että ilmastonmuutos ja saastuminen heikentävät ja uhkaavat vakavasti merten herkkiä alueita, kuten koralliriuttoja, mangrovemetsiä ja meriheiniä;

J.  toteaa, että jos Pariisin sopimuksen tavoitteita ei saavuteta, siitä aiheutuisi valtavia ympäristövaikutuksia ja taloudellisia kustannuksia, kuten sen todennäköisyyden kasvaminen, että saavutetaan kriittiset pisteet, joissa lämpötilatasot alkavat rajoittaa luonnon kykyä sitoa hiiltä valtameriin;

K.  toteaa, että valaat lisäävät ekosysteemien tuottavuutta ja niillä on merkittävä rooli hiilen talteenotossa ilmakehästä; toteaa, että yksi suurvalas sitoo elinaikanaan keskimäärin 33 tonnia hiilidioksidia; ottaa huomioon, että Kansainvälinen valuuttarahasto on todennut laskelmissaan, että jos valaiden määrän annetaan palata valaanpyyntiä edeltäviin määriin, ilmastopositiivisen kasviplanktonin määrä lisääntyisi merkittävästi ja hiilidioksidia sitoutuisi lisää satoja miljoonia tonneja vuodessa, millä olisi sama vaikutus kuin jos äkillisesti ilmaantuisi kaksi miljardia ylimääräistä puuta(15); katsoo, että valaiden suojelun olisi oltava etusijalla kansainvälisessä valtamerten hallinnoinnissa;

L.  katsoo, että valtameret olisi tunnustettava kansainvälisesti maapallon yhteisiksi luonnonvaroiksi ja niitä olisi suojeltava, kun otetaan huomioon niiden ainutlaatuisuus ja keskinäinen riippuvuus sekä niiden tarjoamat keskeiset ekosysteemipalvelut, ja että nykyisten ja tulevien sukupolvien selviytyminen ja hyvinvointi ovat niistä riippuvaisia;

M.  toteaa, että EU:n syrjäisimmät alueet ja saaret auttavat maantieteellisten erityispiirteidensä ja ominaisuuksiensa ansiosta EU:ta hyötymään valtamerten geostrategisesta, ekologisesta, taloudellisesta ja kulttuurisesta ulottuvuudesta ja antavat sille vastuuta; toteaa, että EU:n muihin alueisiin ja muuhun kehittyneeseen maailmaan verrattuna syrjäisimmät alueet ja saaret kärsivät eniten erityisesti ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja myös kestävän kehityksen kannalta;

N.  ottaa huomioon, että Euroopan ympäristökeskus on määritellyt valtamerten hallinnoinnin siten, että maailman valtameriä ja niiden luonnonvaroja hallinnoidaan ja käytetään tavalla, joka pitää ne terveinä, tuottavina, turvattuina ja selviytymiskykyisinä(16);

O.  toteaa, että EU:n sininen talous tarjoaa suoraan 4,5 miljoonaa työpaikkaa ja kattaa kaikki valtameriin, meriin ja rannikoihin liittyvät toimialat ja sektorit, kuten merenkulun, matkustajaliikenteen, kalastuksen ja energiantuotannon sekä satamat, telakat, rannikkomatkailun ja maalla harjoitettavan vesiviljelyn; katsoo, että valtameriin liittyvät taloudelliset kysymykset ovat tärkeä osa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa ja elpymissuunnitelmaa ja että kestävän sinisen talouden kehittäminen meriekosysteemeille voi edistää voimakkaasti talouden kehitystä ja työpaikkojen luomista erityisesti rannikko- ja saarivaltioissa ja -alueilla sekä syrjäisimmillä alueilla(17);

P.  toteaa, että Ranska ja Kolumbia perustivat Brestissä helmikuussa 2022 pidetyssä One Ocean -huippukokouksessa sinistä hiiltä koskevan kansainvälisen yhteenliittymän ja että tämän lisäksi perustettiin myös merten biologista monimuotoisuutta kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla alueilla käsittelevä korkean tason yhteenliittymä;

1.  kehottaa EU:ta toimimaan edelläkävijänä valtamerten suojelussa, meriekosysteemien ennallistamisessa ja tietoisuuden lisäämisessä valtamerten keskeisestä roolista sellaisen maapallon säilyttämisessä, jossa ihmisten ja eläinten on hyvä elää sekä niiden yhteiskunnalle tuomista lukuisista hyödyistä; pitää tässä yhteydessä tärkeänä, että parannetaan ihmisten suhdetta valtameriin; kannustaa komissiota edistämään valtamerten suojelua koskevien kysymysten sisällyttämistä paremmin muihin politiikan aloihin, myös tulevissa ilmasto- ja biodiversiteettikonferensseissa, kuten erityisesti COP15- ja COP27-kokouksissa;

2.  on pettynyt siihen, että aavan meren sopimusta ei lopulta hyväksytty viidennessä hallitustenvälisessä konferenssissa, mutta toteaa, että asiassa on edistytty; katsoo, että on välttämätöntä varmistaa biodiversiteetin suojelu kansallisten lainkäyttöalueiden ulkopuolella, jotta meren eliöstöä voidaan suojella, säilyttää ja ennallistaa ja jotta valtamerten yhteisiä luonnonvaroja voidaan käyttää oikeudenmukaisesti ja kestävästi; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita jatkamaan viipymättä neuvotteluja aavan meren sopimuksesta, jotta voidaan asettaa kunnianhimoiset tavoitteet neuvotteluihin biologista monimuotoisuutta kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla alueilla käsittelevästä sopimuksesta, ja toteaa, että sopimuksella taataan korkean tavoitetason, tehokas ja tulevaisuuden vaatimukset huomioon ottava kansainvälinen kehys, jolla on keskeinen merkitys maailman valtamerten ja merten vähintään 30 prosentin osuuden suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamisessa;

3.  korostaa, että sopimuksen osapuolten konferenssilla olisi oltava täysi toimivalta hyväksyä merellisiä suojelualueita koskevia tehokkaita hoitosuunnitelmia ja toimenpiteitä, ja on vakaasti sitä mieltä, että kaikenlaiset opt-out -mekanismit heikentäisivät merten suojelutoimia; korostaa lisäksi, että sopimukseen olisi sisällyttävä myös oikeudenmukainen ja tasapuolinen mekanismi merten geenivarojen käyttämiseen ja jakamiseen, ja siinä olisi määrättävä riittävästä rahoituksesta sopimuksen ydintoimintojen tukemiseksi sekä taloudellisesta, tieteellisestä ja teknisestä tuesta sitä tarvitseville valtioille valmiuksien kehittämisen ja meriteknologian siirtojen avulla; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään sitä, että käsite valtameristä yhteisinä luonnonvaroina sisällytettäisiin tulevien julistusten ja kansainvälisten sopimusten johdanto-osaan, erityisesti biologista monimuotoisuutta kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla alueilla käsittelevän sopimuksen johdanto-osaan;

4.  korostaa, että tulevat ilmasto- ja biodiversiteettikonferenssit (COP27 ja COP15) ovat ratkaisevan tärkeitä, jotta voidaan varmistaa valtamerten keskeinen asema ilmastonmuutoksen torjunnassa ja Pariisin sopimuksen ja biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen tavoitteiden saavuttaminen kaikilta osin; toteaa, että valtamerten ja merten hyvä tila on ratkaisevan tärkeää, jotta niiden rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä säilyisi ja voitaisiin pysyä Pariisin sopimuksen mukaisessa lämpötilatavoitteessa; toistaa EU:lle esittämänsä kehotuksen siitä, että COP15-kokouksessa olisi ajettava kunnianhimoista vuoden 2020 jälkeistä maailmanlaajuista biodiversiteettikehystä, jonka tavoitteena on kääntää biologisen monimuotoisuuden köyhtymissuuntaus, myös oikeudellisesti sitovilla maailmanlaajuisilla ennallistamis- ja suojelutavoitteilla, joilla tähdätään vähintään 30 prosentin tasoon vuoteen 2030 mennessä;

Valtamerten hallinnoinnin parantaminen EU:ssa ja kansainvälisesti

5.  katsoo, että on tehtävä huomattavia yhteisiä ponnistuksia, jotta valtamerten tilan heikkenemistä voidaan torjua; kehottaa varmistamaan maailmanlaajuisen, systeemisen, yhdennetyn ja korkean tavoitetason hallinnoinnin;

6.  toistaa kehotuksensa komissiolle ja jäsenvaltioille, jotta ne tukisivat syvänmeren kaivostoiminnan kansainvälistä moratoriota(18);

7.  korostaa, että EU:n politiikoissa on tärkeää arvioida maa-alueiden ja meren välisiä yhteyksiä, mukaan lukien tehomaataloudesta aiheutuvat typpi- ja fosforivuodot sekä muovisaaste; korostaa lisäksi, että on tärkeää varmistaa yhteinen terveys -lähestymistavan valtavirtaistaminen ja tunnustaa ihmisten, eläinten ja ympäristön terveyden väliset yhteydet;

8.  ilmaisee jälleen huolensa siitä, että kolmansien maiden paikallinen kalastuselinkeino ja rannikkoyhteisöt eivät usein hyödy suoraan kestävää kalastusta koskevien kumppanuussopimusten tarjoamasta alakohtaisesta tuesta; kehottaa jälleen komissiota varmistamaan, että tällaiset sopimukset ovat kestävän kehityksen tavoitteiden, EU:n ympäristövelvoitteiden ja EU:n yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteiden mukaisia; kehottaa EU:ta lisäämään kestävää kalastusta koskeviin kumppanuussopimuksiin sisältyviä avoimuutta, tiedonkeruuta (erityisesti saaliista, alusten rekisteröinneistä ja työoloista) ja raportointia koskevia vaatimuksia ja perustamaan keskitetyn sosioekonomisen tietokannan, joka palvelee kaikkia EU:n aluksia riippumatta siitä, missä ne toimivat;

9.  korostaa tarvetta sisällyttää maailmanlaajuiseen valtamerten hallinnoinnin puitteisiin merillä työskentelevään työvoimaan ja ihmisoikeuksiin liittyvät kysymykset; kehottaa komissiota ryhtymään kohdennettuihin toimiin edistääkseen ihmisarvoisen työn normeja kalastusalalla maailmanlaajuisesti ja tunnustamaan yhteyden työvoiman hyväksikäytön ja ihmisoikeuksien rikkomisen sekä kestämättömien ja tuhoisien kalastuskäytäntöjen, erityisesti laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen (LIS-kalastuksen), välillä;

10.  kehottaa neuvostoa ja puheenjohtajana toimivia maita kehittämään ja panemaan täytäntöön merta käsittelevien kysymysten pitkän aikavälin strategisen vision, jotta EU:sta tulisi globaali edelläkävijä valtamerten kestävässä kehittämisessä ja erityisesti valtamerten ja niiden ekosysteemien suojelussa ja jotta nykyisiä ympäristö- ja ilmastokriisejä voitaisiin torjua;

11.  muistuttaa kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuuden periaatteesta, johon EU ja sen jäsenvaltiot ovat sitoutuneet ja jolla pyritään minimoimaan ristiriidat ja luomaan synergioita EU:n eri toimintapolitiikkojen välille; korostaa tässä yhteydessä EU:n kehitysyhteistyöpolitiikan keskeistä roolia, sillä sen pitäisi auttaa kumppanimaita saavuttamaan edellä mainitut valtameriä ja ihmiskuntaa koskevat yhteiset tavoitteet;

12.  korostaa, että on tärkeää suojella valaskantoja sekä biodiversiteetin että ilmaston näkökulmasta; kannattaa vahvasti, että jatketaan kaupallisen valaanpyynnin keskeyttämistä maailmanlaajuisesti ja kieltoa valastuotteiden kansainvälisestä kaupasta; kehottaa Japania, Norjaa ja Islantia lopettamaan valaanpyyntinsä; kehottaa EU:ta torjumaan valaslajeille hengenvaarallisia uhkia, kuten törmäyksiä aluksiin, kalastusverkkoihin juuttumista, merten muovijätettä ja melusaastetta;

Suojelun varmistaminen ilmasto- ja ympäristökriiseissä

13.  toistaa biodiversiteettistrategiasta esittämänsä kannan, jonka mukaan parlamentti tukee voimakkaasti EU:n tavoitteita suojella vähintään 30 prosenttia EU:n merialueista ja suojella näistä vähintään 10 prosenttia tiukasti; odottaa, että EU:n uudella luonnon ennallistamista koskevalla lailla varmistetaan heikentyneiden meriekosysteemien ennallistaminen, kun otetaan huomioon, että terveet meriekosysteemit voivat suojella ja ennallistaa biodiversiteettiä ja hillitä ilmastonmuutosta sekä tarjota useita ekosysteemipalveluja; toistaa kehotuksensa asettaa ennallistamistavoitteeksi vähintään 30 prosenttia EU:n maa- ja merialueista, mikä menee pelkkää suojelua pidemmälle;

14.  toistaa antavansa täyden tukensa kahden yli kolme miljoonaa neliökilometriä itäisellä Etelämantereella ja Weddellinmerellä kattavan uuden merellisen suojelualueen perustamiselle(19); kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tehostamaan merkittävästi toimiaan tämän tavoitteen saavuttamiseksi;

15.  tukee EU:n hakemusta tarkkailijan asemasta Arktisessa neuvostossa; kehottaa tehostamaan arktisen alueen suojelua muun muassa kieltämällä öljynetsintä ja mahdollisimman pian kaasunetsintä;

16.  palauttaa mieliin tukevansa kaiken ympäristöä vahingoittavan teollisen louhintatoiminnan kieltämistä, kuten kaivostoiminnan ja fossiilisten polttoaineiden porauksen suojelluilla merialueilla; kehottaa jälleen EU:ta käynnistämään ja rahoittamaan tieteellisiä tutkimusohjelmia, joilla kartoitetaan runsaasti hiiltä sisältäviä merielinympäristöjä EU:n vesillä ja joiden pohjalta voidaan määrittää tällaiset alueet tiukasti suojelluiksi merialueiksi, jotta voidaan suojella ja ennallistaa merten hiilinieluja ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen mukaisesti ja suojella ja ennallistaa ekosysteemejä, erityisesti merenpohjan ekosysteemejä, meristrategiapuitedirektiivin mukaisesti ja suojella niitä sellaiselta ihmisen toiminnalta, joka voi häiritä ja vapauttaa hiiltä vesimassaan, kuten pohjaa koskettavilta kalastustoimilta;

17.  toteaa jälleen, että kalastuksen ja vesiviljelyn on maailmanlaajuisesti oltava ympäristön kannalta kestäviä ja niitä on hoidettava johdonmukaisesti taloudellisten, sosiaalisten ja työllisyyteen liittyvien etujen saavuttamista ja elintarvikkeiden saatavuutta edistävien tavoitteiden kanssa; korostaa, että tieteellisten ja sosioekonomisten tietojen kerääminen on kestävän kalastuksenhoidon kannalta ensisijaisen tärkeää; pitää valitettavana, että 15. syyskuuta 2022 annettu komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/1614 hyväksyttiin riittämättömillä tiedoilla ja kuulematta sidosryhmiä riittävästi; kehottaa komissiota tarkastelemaan uudelleen päätöstään marraskuussa 2022 julkaistavan Kansainvälisen merentutkimusneuvoston lausunnon valossa ja sen jälkeen, kun sosioekonominen vaikutustenarviointi on saatavilla;

18.  korostaa, että on ratkaisevan tärkeää virtaviivaistaa rannikkoalueiden sinisen hiilen ekosysteemien (mangrovemetsät, vuoroveden alle jäävät suolaiset kosteikot ja meriheinät) sisällyttämistä Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan, ja kannustaa komissiota jatkamaan työtä luotettavien, avointen ja tieteeseen perustuvien menetelmien määrittämiseksi, jotta kyseisten ekosysteemien hiilipoistumat ja päästöt lasketaan oikein ja muita biodiversiteettitavoitteita vahingoittamatta;

19.  korostaa, että syrjäisimmät alueet ja saaret ovat olennaisen tärkeitä valtameriin liittyviin haasteisiin vastaamiseksi, ja kehottaa EU:ta vahvistamaan niiden roolia, kun etsitään ratkaisuja ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi, merten biodiversiteetin suojelemiseksi ja kestävään siniseen talouteen siirtymiseksi, myös edistämällä ekosysteemipohjaisia ratkaisuja; kehottaa EU:ta ottamaan syrjäisimmät alueet paremmin mukaan valtameristrategioihin, myös yhdennettyyn meripolitiikkaan;

20.  muistuttaa, että YK:n ympäristöohjelman mukaan on tärkeää kiireellisesti vähentää ja välttää merten roskaantumista, sillä muovijätteen osuus kaikesta merten saastumisesta on 80 prosenttia, ja toteaa, että muovia on arvioiden mukaan valtamerissä noin 75–199 miljoonaa tonnia ja että tämä määrä voi kolminkertaistua vuoteen 2040 mennessä, jos merkityksellisiä toimia ei toteuteta(20); suhtautuu myönteisesti käynnissä olevaan työhön, joka koskee neuvotteluja muovisaastetta koskevasta maailmanlaajuisesta sopimuksesta, ja kehottaa YK:n jäsenvaltioita pyrkimään kunnianhimoiseen ja tulokselliseen sopimukseen viimeistään vuonna 2024; korostaa, että muovisaastetta on torjuttava ensisijaisesti vähentämällä jätettä sen lähteellä sekä muovin käyttöä ja kulutusta ja lisäämällä kiertotaloutta; ilmaisee lisäksi tukevansa puhdistustoimia; kiinnittää huomiota muovitalouteen ja sen tuotannon räjähdysmäiseen kasvuun viime vuosikymmeninä; kehottaa soveltamaan järjestelmällistä lähestymistapaa, jotta voidaan puuttua asianmukaisesti ympäristön muovisaasteeseen, mikromuovit mukaan lukien; kehottaa toteuttamaan kansainvälisiä toimia, joilla estetään ydinlaitos- ja sotilastoiminnassa syntyneiden jätteiden päätyminen valtameriin, ja etsimään käytännön ratkaisuja niiden nykyisten ympäristö- ja terveysvaikutusten rajoittamiseksi;

21.  pitää myönteisenä äskettäin hyväksyttyä kalastukselle myönnettäviä tukia koskevaa WTO:n sopimusta, joka kaikkien osapuolten olisi ratifioitava nopeasti, mutta pitää valitettavana, ettei ole päästy sopimukseen liikakalastusta ja laivaston liikakapasiteettia kasvattavien tukien rajoittamisesta; kehottaa komissiota pyrkimään sopimukseen WTO:ssa viipymättä; korostaa, että kalastusta on harjoitettava kestävällä tavalla ja että on varmistettava, että minimoidaan kalastustoiminnan kielteiset vaikutukset meriekosysteemiin ja vältetään ympäristön tilan heikkeneminen, mikä on yksi yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteista; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ryhtymään toimiin liikakapasiteetin ja liikakalastuksen torjumiseksi ja kieltämään tuet, jotka edistävät liikakapasiteettia ja liikakalastusta;

22.  korostaa, että LIS-kalastus ja liikakalastus ovat merkittävä uhka kestävälle kalastukselle ja meriekosysteemien sietokyvylle; pitää myönteisenä, että komissio on sitoutunut LIS-kalastuksen suhteen nollatoleranssiin, mutta panee huolestuneena merkille tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 20/2022 päätelmän, jonka mukaan laittoman kalastuksen torjuntaan käytettävien valvontajärjestelmien tehokkuutta vähentää se, että jäsenvaltiot tekevät tarkastuksia ja soveltavat seuraamuksia epäyhdenmukaisesti; kehottaa jäsenvaltioita parantamaan EU:n LIS-asetuksen(21) täytäntöönpanoa ja noudattamaan tilintarkastustuomioistuimen suosituksia sekä varmistamaan varoittavat seuraamukset laittomalle kalastukselle;

23.  on lisäksi huolissaan EU:n vesien ulkopuolella tapahtuneista LIS-kalastustapauksista; vaatii vahvaa globaalia varoittavien seuraamusten järjestelmää ja monitahoista lähestymistapaa LIS-kalastuksen torjuntaan; korostaa tarvetta rajoittaa mukavuuslippujen käyttämistä ja lippuvaltion vaihtamista sekä puuttua merellä tapahtuvaan jälleenlaivaukseen; kehottaa komissiota edistämään tehokkaasti avoimuutta yritysrakenteiden tosiasiallisista omistajista ja edunsaajista ja kehottaa EU:ta vahvistamaan laajemmin korruptiontorjuntavalmiuksien kehittämistä edistämällä kansallisten virastojen välistä yhteistyötä, lisäämällä kansainvälistä yhteistyötä, parantamalla kalastusalan toimijoiden valvontaa kehitysmaissa EU:n tuella ja tukemalla alueellisia seuranta-, valvonta- ja tarkkailukeskuksia ja työryhmiä;

Kestävän sinisen talouden edistäminen

24.  toteaa, että valtamerten hyvä tila on monien toimintojen, kuten kalastuksen, matkailun, tutkimuksen ja merenkulun, pitkän aikavälin kestävyyden kannalta olennaisen tärkeää; pitää myönteisenä täysin kestävän sinisen talouden kestävään kehitykseen ja työpaikkojen luomiseen liittyvää potentiaalia ja korostaa, että on ensisijaisen tärkeää tukea näiden alojen pyrkimyksiä parantaa kestävyyttään ja mukautua Euroopan vihreän kehityksen ohjelman uusiin normeihin;

25.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita panemaan kaikilta osin täytäntöön merten aluesuunnittelua koskevan direktiivin ja ottamaan siinä huomioon kaikki mereen liittyvät taloudelliset toiminnot, mukaan lukien kalastus, merellä toimivat energiantuotantolaitokset, meriliikennereitit, liikennejakojärjestelmät, satamien kehittäminen, matkailu ja vesiviljely, soveltamalla yhdennettyä ja ekosysteemiin perustuvaa lähestymistapaa, jolla varmistetaan meriekosysteemien suojelu; toistaa, että tarvitaan lisätoimia direktiivin johdonmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi, sillä direktiivissä kehotetaan jäsenvaltioita soveltamaan suunnittelussaan ekosysteemiin perustuvaa lähestymistapaa, jotta voidaan toimia esimerkkinä merten aluesuunnittelun maailmanlaajuiselle käyttöönotolle;

26.  muistuttaa, että hiilidioksidin ja typpidioksidin lisäksi meriliikenteen hiilestä irtautumiseen olisi sisällytettävä metaanipäästöt, koska metaani on 20 vuoden ajanjaksolla hiilidioksidia yli 80 kertaa voimakkaampi kaasu, mikä tekee siitä toiseksi haitallisimman kasvihuonekaasun, joka aiheuttaa noin neljäsosan nykyisestä ilmaston lämpenemistä;

27.  huomauttaa, että musta hiili on sekä ilman epäpuhtaus että lyhytaikainen ilmastotekijä ja että sitä muodostuu palamisen aikana hiukkasten ohella ja jolla on merkittävä lämmitysvaikutus, ja että se on toiseksi merkittävin alusten aiheuttamaa ilmaston lämpenemistä edistävä tekijä; korostaa, että on tärkeää suojella arktista aluetta erityisesti merenkulun päästöiltä ja hiukkasilta, ja muistuttaa, että 13. lokakuuta 2021 annetussa yhteisessä tiedonannossa EU sitoutui johtamaan ”Pohjoisen jäämeren päästöttömän ja saasteettoman laivaliikenteen edistämistä vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden ja 55-valmiuspaketin mukaisesti”(22); kehottaa EU:ta edistämään kansainvälisesti pyrkimystä hyväksyä konkreettisia toimenpiteitä päästöttömän ja saasteettoman laivaliikenteen saavuttamiseksi arktisella alueella;

28.  ilmaisee huolensa meriliikenteen, paalutuksen ja muiden mereen liittyvien toimintojen aiheuttamasta vedenalaisesta melusta sekä valaiden törmäyksistä aluksiin, mikä vaikuttaa kielteisesti meriekosysteemeihin ja meriympäristön lajien hyvinvointiin; kehottaa komissiota yksilöimään ja ehdottamaan toimenpiteitä näihin ongelmiin puuttumiseksi;

29.  painottaa, että fossiilisten polttoaineiden poraaminen merellä voi vahingoittaa valtameriä; korostaa, että fossiilisten polttoaineiden käyttö edistää ja nopeuttaa ilmastonmuutosta entisestään; katsoo, että EU:n on tehtävä yhteistyötä kansainvälisten kumppaneiden kanssa, jotta voidaan saada aikaan oikeudenmukainen siirtymä pois merellä tapahtuvasta fossiilisten polttoaineiden porauksesta;

30.  toistaa kantansa tarkkailua, raportointia ja todentamista koskevasta asetuksesta(23) ja päästökauppajärjestelmää koskevasta direktiivistä(24) valtamerirahaston perustamisen puolesta, jotta voidaan parantaa alusten energiatehokkuutta ja tukea sellaisia investointeja, joilla pyritään edistämään meriliikenteen hiilestä irtautumista esimerkiksi käyttämällä tuulta propulsiovoimana myös lähimerenkulussa ja satamissa;

31.  korostaa tarvetta ottaa nopeasti käyttöön merellä tuotettavaa uusiutuvaa energiaa koskevat kestävät hankkeet ja ottaa samalla huomioon niiden vaikutus ekosysteemeihin ja muuttaviin lajeihin sekä ympäristö-, sosiaaliset ja taloudelliset seuraukset; korostaa, että EU hyötyisi vahvoista merellä tuotettavan uusiutuvan energian kotimarkkinoista, jotta se voisi edelleen kehittää teknologista johtoasemaansa tällä alalla ja luoda siten uusia maailmanlaajuisia vientimahdollisuuksia EU:n teollisuudelle;

32.  korostaa, että EU:n olisi näytettävä esimerkkiä hyväksymällä kunnianhimoisia oikeudellisia vaatimuksia meriliikenteen hiilestä irtautumiseksi ja sen kestävyyden parantamiseksi ja samalla tuettava ja edistettävä toimenpiteitä, jotka ovat kansainvälisillä foorumeilla, kuten Kansainvälisessä merenkulkujärjestössä, tavoitetasoltaan vähintään vertailukelpoisia, jotta meriliikenneala voi asteittain luopua kasvihuonekaasupäästöistään maailmanlaajuisesti ja Pariisin sopimuksen mukaisesti; korostaa, että jos Kansainvälinen merenkulkujärjestö hyväksyy tällaisia toimenpiteitä, komission olisi tarkasteltava niiden tavoitetasoa ja yleistä ympäristötavoitteiden tinkimättömyyttä, mukaan lukien niiden yleinen tavoitetaso Pariisin sopimuksen tavoitteisiin nähden ja ottaen huomioon EU:n koko talouden laajuinen tavoite, joka koskee kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä vuoteen 2030 mennessä ja ilmastoneutraaliuden saavuttamista viimeistään vuoteen 2050 mennessä; katsoo, että komission olisi tämän jälkeen tarvittaessa tehtävä parlamentille ja neuvostolle ehdotuksia, joilla säilytetään EU:n ilmastotoimien ympäristötavoitteiden tinkimättömyys ja tehokkuus ja tunnustetaan itsemääräämisoikeus, joka EU:lla on säännelläkseen osuuttaan kansainvälisistä merimatkoista aiheutuvista päästöistä Pariisin sopimuksen velvoitteiden mukaisesti;

33.  pitää myönteisenä alueellisten kalastusjärjestöjen roolia; kehottaa komissiota varmistamaan alueellisia kalastusjärjestöjä koskevasta yleissopimuksesta käytävien neuvottelujen yhteydessä, että hyväksytyt hoito- ja säilyttämistoimenpiteet ovat yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteiden mukaisia tai niitä kunnianhimoisempia, että EU:n laivastolle annetaan yhdenmukaiset säännöt riippumatta siitä, millä maantieteellisellä alueella ne toimivat, ja taataan tasapuoliset toimintaedellytykset kaikille näiden kansainvälisten yleissopimusten nojalla toimiville laivastoille; kehottaa komissiota kannustamaan uusien alueellisten kalastusjärjestöjen perustamista ja esittämään kunnianhimoisia toimeksiantoja, joilla parannetaan kalakantojen suojelua ja kalavarojen kestävää hoitoa, vähennetään poisheitetyn saaliin määriä ja parannetaan saatavilla olevia tietoja, sääntöjen noudattamista ja päätöksenteon avoimuutta; kannustaa käyttämään laajemmin suurimpia sallittuja saaliita ja kiintiöitä koskevia mekanismeja erityisesti neuvotteluissa alueellisia kalastusjärjestöjä koskevasta yleissopimuksesta ja kestävää kalastusta koskevista kumppanuussopimuksista, jotta varmistetaan kalavarojen tehokas maailmanlaajuinen säilyttäminen;

34.  korostaa tarvetta ottaa täysimääräisesti huomioon kestävään siniseen talouteen siirtymiseen liittyvät sosiaaliset tarpeet; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan työvoiman uudelleenkoulutusta ja täydennyskoulutusta sekä niiden uusien työntekijöiden houkuttelemista työvoimaan, joilla on kestävän talouden käytäntöjen edellyttämät valmiudet;

35.  kehottaa komissiota tekemään sosioekonomisia analyyseja ja hyödyntämään olemassa olevia analyyseja EU:n kalastusyhteisöjen kohtaamista haasteista, jotta voidaan määrittää asianmukaiset tukea ja monipuolistamista koskevat toimenpiteet oikeudenmukaisen ja tasapuolisen siirtymän takaamiseksi;

Tiedon jakaminen, tutkimuksen edistäminen ja tietämyksen parantaminen

36.  korostaa tarvetta tukea valtamerten ilmastonmuutokseen sopeutumista ja merten uusiutuvia energialähteitä koskevaa tutkimusta ja innovointia, jotta EU:sta tulisi ympäristöystävällisten alusten, kalastusalusten ja satamien edelläkävijä; katsoo, että olisi myönnettävä rahoitusta syvänmeren ekosysteemien ja biodiversiteetin hyväksi; kehottaa toteuttamaan tehokkaita toimia alusten aiheuttaman pilaantumisen ja jätteiden laittomien päästöjen torjumiseksi; kehottaa EU:ta ottamaan johtavan roolin vihreiden käytävien ja vihreiden satamien välisten yhteyksien luomisessa maailmanlaajuisesti, jotta merenkulkualan vihreää siirtymää voidaan vahvistaa ja laajentaa; kehottaa toteuttamaan tehokkaita toimia alusten aiheuttaman pilaantumisen ja jätteiden laittomien päästöjen torjumiseksi;

37.  katsoo, että kestävien meripolttoaineiden kehittämistä ja tuotantoa olisi merkittävästi lisättävä tulevina vuosina ja että EU:n ja sen jäsenvaltioiden olisi investoitava kestävien meripolttoaineiden tutkimukseen ja tuotantoon, koska ne tarjoavat sekä ympäristöön liittyviä että teollisia mahdollisuuksia; kehottaa komissiota tutkimaan mahdollisuutta perustaa kestävien meripolttoaineiden ja -teknologioiden EU:n tutkimuskeskus, joka auttaisi koordinoimaan kestävien meripolttoaineiden kehittämiseen osallistuvien sidosryhmien toimia;

38.  ilmaisee tukensa YK:n julistamalle kestävän kehityksen valtameritieteen vuosikymmenelle ja komission hankkeelle ”Mission Starfish 2030: Restore our Ocean and Waters”, joiden tavoitteena on nopeuttaa tietämyksen ja datan keräämistä ja valtamerten elpymistä sekä edistää valtamerten, merten ja jokien elpymistä koskevaa syklistä ajattelutapaa konkreettisilla alueellisilla pilottihankkeilla;

39.  toteaa, että tiedeyhteisöt on otettava mukaan, jotta voidaan koordinoida toimia sellaista valtamerten kestävää tulevaisuutta varten, joka helpottaa uusia tapoja tuottaa ja jakaa tietoa; kehottaa tämän vuoksi EU:ta edistämään valtamerten kestävyyttä käsittelevän kansainvälisen paneelin perustamista hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin mallin pohjalta, jotta voidaan luoda perusta tulevalle valtamerten hallinnoinnille ja hoidolle;

40.  tukee toimia, joita Costa Rican, Ranskan ja Yhdistyneen kuningaskunnan johdolla toimiva hallitustenvälinen korkean tason koalitio luonnon ja ihmisten puolesta on toteuttanut; pitää myönteisenä komission osallistumista koalitioon; muistuttaa EU:n sitoutumisesta valtamerten ja merten luonnonvarojen säilyttämiseen ja kestävään käyttöön YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman kestävän kehityksen tavoitteen 14 mukaisesti;

o
o   o

41.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1) EUVL C 270, 7.7.2021, s. 2. (2) EUVL C 458, 19.12.2018, s. 9. (3) EUVL C 67, 8.2.2022, s. 25. (4) EUVL L 164, 25.6.2008, s. 19. (5) EUVL L 257, 28.8.2014, s. 135. (6) EUVL C 494, 8.12.2021, s. 14. (7) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2022)0135. (8) EUVL C 101, 16.3.2018, s. 123. (9) EUVL C 337, 20.9.2018, s. 30. (10) EUVL C 342, 6.9.2022, s. 66. (11) EUVL C 99, 1.3.2022, s. 214. (12) EUVL C 99, 1.3.2022, s. 88. (13) UN Climate Action, ‘The ocean – the world’s greatest ally against climate change’. (14) ‘Marine Biodiversity and Ecosystems Underpin a Healthy Planet and Social Well-Being’, UN Chronicle, Nos 1 & 2, Volume LIV – Our Ocean, Our World, toukokuu 2017. (15) Kansainvälinen valuuttarahasto, ‘A strategy to protect whales can limit greenhouse gases and global warming’, joulukuu 2019. (16) Euroopan ympäristökeskus, ‘Ocean governance’, 5. toukokuuta 2022. (17) Parlamentin 3. toukokuuta 2022 antamassa päätöslauselmassa ”Kohti kestävää sinistä taloutta EU:ssa: kalastuksen ja vesiviljelyn merkitys” esitetyn mukaisesti. (18) Katso komission sinistä taloutta koskeva vuoden 2022 kertomus EU Blue Economy Report 2022, 3. toukokuuta 2022. (19) Parlamentin 8. heinäkuuta 2021 Etelämantereen merellisten suojelualueiden perustamisesta ja Eteläisen jäämeren biologisen monimuotoisuuden suojelusta antamassa päätöslauselmassa esitetyn mukaisesti. (20) Katso YK:n ympäristöohjelman Itä-Aasian merten koordinointielimen (COBSEA) julkaisu ‘Marine Litter and Plastic Pollution’ ja YK:n ympäristöohjelman yhteenveto From pollution to solution: a global assessment of marine litter and plastic pollution, 2021. (21) EUVL L 286, 29.10.2008, s. 1. (22) Komission ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan 13. lokakuuta 2021 antama yhteinen tiedonanto ”EU:n voimakkaampi sitoutuminen rauhanomaiseen, kestävään ja vauraaseen arktiseen alueeseen” (JOIN(2021)0027), s. 9. (23) Parlamentin 16. syyskuuta 2020 esittämä kanta ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) 2015/757 muuttamisesta alusten polttoöljynkulutusta koskevien tietojen maailmanlaajuisen tiedonkeruujärjestelmän huomioon ottamiseksi (EUVL C 385, 22.9.2021, s. 217). (24) EUVL L 76, 19.3.2018, s. 3.