Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2022/0165(NLE)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A9-0243/2022

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A9-0243/2022

Keskustelut :

PV 17/10/2022 - 15
CRE 17/10/2022 - 15

Äänestykset :

PV 18/10/2022 - 5.5
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P9_TA(2022)0359

Hyväksytyt tekstit
PDF 275kWORD 94k
Tiistai 18. lokakuuta 2022 - Strasbourg
Jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivat *
P9_TA(2022)0359A9-0243/2022

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 18. lokakuuta 2022 ehdotuksesta neuvoston päätökseksi jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista (COM(2022)0241 – C9-0199/2022 – 2022/0165(NLE))

(Kuuleminen)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (COM(2022)0241),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 148 artiklan 2 kohdan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C9-0199/2022),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 82 artiklan,

–  ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan mietinnön (A9‑0243/2022),

1.  hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.  pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 293 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

3.  pitää myönteisenä komission ehdotusta päivitetyistä jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista ja erityisesti sen voimakasta keskittymistä covid-19-pandemian jälkeiseen ympäristöön, vihreän ja digitaalisen siirtymän yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden ja taloudellisen kestävyyden varmistamiseen sekä viimeaikaisiin poliittisiin aloitteisiin vastauksena Venäjän Ukrainaan kohdistamaan hyökkäykseen; kehottaa jälleen demokraattisen päätöksenteon vahvistamiseksi ottamaan parlamentin mukaan yhdennettyjen suuntaviivojen määrittelyyn unionin tasolla tasavertaisena toimijana neuvoston kanssa, kuten se esitti ehdotuksesta neuvoston päätökseksi jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista 10. heinäkuuta 2020 antamassaan lainsäädäntöpäätöslauselmassa;

4.  pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

5.  pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen;

6.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

Komission teksti   Tarkistus
Tarkistus 1
Ehdotus päätökseksi
Johdanto-osan -1 kappale (uusi)
(-1)  Synergioiden luomiseksi ja kunnianhimoisten politiikkojen edistämiseksi jäsenvaltioiden tasolla on tärkeää, että tämän päätöksen liitteessä vahvistetut työllisyyden suuntaviivat yhdenmukaistetaan vuodelle 2030 asetettujen työllisyyttä, osaamista ja köyhyyden vähentämistä koskevien unionin yleistavoitteiden kanssa, joista unionin johtajat, unionin toimielimet, työmarkkinaosapuolet ja kansalaisyhteiskunnan edustajat sopivat Porton huippukokouksessa vuonna 2021.
Tarkistus 2
Ehdotus päätökseksi
Johdanto-osan 1 kappale
(1)  Jäsenvaltiot ja unioni pyrkivät kehittämään yhteensovitettua työllisyysstrategiaa ja erityisesti edistämään ammattitaitoisen, koulutetun ja mukautumiskykyisen työvoiman sekä tulevaisuuteen suuntautuvien ja talouden muutoksiin reagoivien työmarkkinoiden kehittymistä, jotta voidaan saavuttaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklassa määrätyt täystyöllisyyttä ja sosiaalista edistystä, tasapainoista kasvua, korkeatasoista ympäristönsuojelua ja ympäristön laadun parantamista koskevat tavoitteet. Jäsenvaltiot pitävät työllisyyden edistämistä yhteistä etua koskevana asiana ja sovittavat sitä koskevat toimensa neuvostossa yhteen niin, että ne ottavat huomioon työnantajien ja työntekijöiden velvollisuuksiin liittyvät kansalliset käytännöt.
(1)  Unioni pyrkii kehittämään korkeaa työllisyystasoa koskevaa yhteensovitettua strategiaa ja erityisesti edistämään ylöspäin tapahtuvaa taloudellista ja sosiaalista lähentymistä sekä laadukasta työllisyyttä ja parantamaan työoloja tukemalla ja täydentämällä jäsenvaltioiden toimia sekä sellaisten tulevaisuuteen suuntautuvien, talouden muutoksiin reagoivien, osallistavien, joustavien ja vakaiden työmarkkinoiden kehittymistä, jotka tarjoavat mahdollisuuksia liikkuvuuteen ja ammatilliseen kehittymiseen, jotta voidaan saavuttaa unionin kestävä kehitys, jonka perustana ovat tasapainoinen talouskasvu ja hintavakaus, erittäin kilpailukykyinen sosiaalinen markkinatalous. Näin pyritään saavuttamaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklassa ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 151 artiklassa määrätyt täystyöllisyyttä ja sosiaalista edistystä sekä korkeatasoista ympäristönsuojelua ja ympäristön laadun parantamista koskevat tavoitteet noudattaen samalla Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteita ilmastoneutraaliuden saavuttamisesta unionissa vuoteen 2050 mennessä. Jäsenvaltiot pitävät työllisyyden edistämistä yhteistä etua koskevana asiana ja sovittavat sitä koskevat toimensa neuvostossa yhteen niin, että ne ottavat huomioon työnantajien ja työntekijöiden velvollisuuksiin liittyvät kansalliset käytännöt.
Tarkistus 3
Ehdotus päätökseksi
Johdanto-osan 3 kappale
(3)  Unioni on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaisesti kehittänyt ja pannut täytäntöön politiikan koordinointivälineitä talous- ja työllisyyspolitiikan alalla. Tämän päätöksen liitteessä esitetyt jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivat, jäljempänä ’suuntaviivat’, yhdessä neuvoston suosituksessa (EU) 2015/11845 vahvistettujen jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen kanssa ovat osa näitä välineitä ja muodostavat yhdennetyt suuntaviivat. Niiden tarkoituksena on ohjata jäsenvaltioita ja unionia politiikan täytäntöönpanossa niin, että otetaan huomioon jäsenvaltioiden keskinäinen riippuvuus. Tämän tuloksena saatavilla koordinoiduilla eurooppalaisilla ja kansallisilla politiikoilla ja uudistuksilla pyritään muodostamaan asianmukainen yleisesti kestävä talous- ja työllisyyspolitiikan yhdistelmä, jonka avulla pitäisi saada aikaan myönteisiä heijastusvaikutuksia.
(3)  Unioni on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaisesti kehittänyt ja pannut täytäntöön politiikan koordinointivälineitä talous- ja työllisyyspolitiikan alalla. Tämän päätöksen liitteessä esitetyt jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivat, jäljempänä ’suuntaviivat’, yhdessä neuvoston suosituksessa (EU) 2015/11845 vahvistettujen jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen kanssa ovat osa näitä välineitä ja muodostavat yhdennetyt suuntaviivat. Niiden tarkoituksena on ohjata jäsenvaltioita ja unionia politiikan täytäntöönpanossa niin, että otetaan huomioon jäsenvaltioiden keskinäinen riippuvuus. Tämän tuloksena saatavilla koordinoiduilla eurooppalaisilla, kansallisilla ja alueellisilla politiikoilla ja uudistuksilla pyritään muodostamaan asianmukainen yleisesti kestävä talous-, työllisyys- ja sosiaalipolitiikan yhdistelmä, jonka avulla pitäisi saada aikaan myönteisiä heijastusvaikutuksia yhteiskuntaan, työmarkkinoihin ja työvoimaan pyrkien samalla välttämään mahdollisia kielteisiä sosiaalisia ja taloudellisia seurauksia ja reagoimaan tehokkaasti covid-19-pandemian, Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen ja elinkustannusten nousun vaikutuksiin.
__________________
__________________
5 Neuvoston suositus (EU) 2015/1184, annettu 14 päivänä heinäkuuta 2015, jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin talouspolitiikan laajoista suuntaviivoista (EUVL L 192, 18.7.2015, s. 27).
5 Neuvoston suositus (EU) 2015/1184, annettu 14 päivänä heinäkuuta 2015, jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin talouspolitiikan laajoista suuntaviivoista (EUVL L 192, 18.7.2015, s. 27).
Tarkistus 4
Ehdotus päätökseksi
Johdanto-osan 3 a kappale (uusi)
(3 a)  Unionin sosiaalisen mallin vahvistamiseksi edelleen jäsenvaltioiden olisi edistettävä kunnollisia palkkoja, vahvistettava työehtosopimusneuvotteluja ja varmistettava, että työmarkkinat ovat osallistavat. Tässä yhteydessä olisi kiinnitettävä erityistä huomiota naisiin ja muita heikommassa asemassa oleviin ryhmiin, kuten lapsiin, nuoriin, ikääntyneisiin, vammaisiin henkilöihin, yksinhuoltajiin, rodullisiin ja etnisiin vähemmistöihin, kuten romaneihin ja maahanmuuttajataustaisiin henkilöihin, hlbtiqa+-henkilöihin ja heikommassa asemassa olevilla alueilla, myös syrjäisillä ja maaseutualueilla, epäsuotuisilla alueilla, saarilla ja syrjäisimmillä alueilla, asuviin henkilöihin.
Tarkistus 5
Ehdotus päätökseksi
Johdanto-osan 3 b kappale (uusi)
(3 b)  Taloudellisen ja sosiaalisen edistyksen vauhdittamiseksi, vihreän ja digitaalisen siirtymän helpottamiseksi ja osallistavien, kilpailukykyisten ja joustavien työmarkkinoiden saavuttamiseksi unionissa jäsenvaltioiden olisi edistettävä laadukasta koulutusta, täydennys- ja uudelleenkoulutusta sekä elinikäistä oppimista, tulevaisuuteen suuntautuvaa harjoittelu- ja opiskelujaksoja yhdistelevää koulutusta ja parempia uramahdollisuuksia vahvistamalla koulutusjärjestelmän ja työmarkkinoiden välisiä yhteyksiä ja tunnustamalla epävirallisen ja arkioppimisen kautta hankitut taidot, tiedot ja osaaminen.
Tarkistus 6
Ehdotus päätökseksi
Johdanto-osan 4 kappale
(4)  Suuntaviivat ovat johdonmukaiset vakaus- ja kasvusopimuksen, voimassa olevan unionin lainsäädännön ja unionin eri aloitteiden kanssa, mukaan lukien 20 päivänä heinäkuuta 2001 annettu neuvoston direktiivi6, 10 päivänä maaliskuuta 20147, 15 päivänä helmikuuta 20168, 19 päivänä joulukuuta 20169, 15 päivänä maaliskuuta 201810, 22 päivänä toukokuuta 201811, 22 päivänä toukokuuta 201912, 8 päivänä marraskuuta 201913, 30 päivänä lokakuuta 202014, 24 päivänä marraskuuta 202015 ja 29 päivänä marraskuuta 202116 annetut neuvoston suositukset, 4 päivänä maaliskuuta 2021 annettu komission suositus17, 14 päivänä kesäkuuta 2021 annettu neuvoston suositus18, 26 päivänä helmikuuta 2021 annettu neuvoston päätöslauselma19, 9 päivänä joulukuuta 2021 annettu komission tiedonanto20, 22 päivänä joulukuuta 2021 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös21 [, ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi riittävistä vähimmäispalkoista Euroopan unionissa22, ehdotus neuvoston suositukseksi oikeudenmukaisesta siirtymisestä ilmastoneutraaliuteen23, ehdotus neuvoston suositukseksi eurooppalaisesta lähestymistavasta mikrotutkintoihin elinikäisen oppimisen ja työllistettävyyden tukemiseksi24, ehdotus neuvoston suositukseksi yksilöllisistä oppimistileistä25, ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi miesten ja naisten samapalkkaisuuden periaatteen soveltamisen lujittamisesta palkkauksen läpinäkyvyyden ja täytäntöönpanomekanismien avulla26, ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi työolojen parantamisesta alustatyössä27 ja ehdotus neuvoston suositukseksi ympäristökestävyyttä koskevasta oppimisesta28].
(4)  Suuntaviivat ovat johdonmukaiset vakaus- ja kasvusopimuksen, talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen ja voimassa olevan unionin lainsäädännön ja unionin eri aloitteiden kanssa, mukaan lukien 20 päivänä heinäkuuta 2001 annettu neuvoston direktiivi6 (tilapäistä suojelua koskeva direktiivi), 10 päivänä maaliskuuta 20147, 14 päivänä heinäkuuta 20157 a, 15 päivänä helmikuuta 20168, 19 päivänä joulukuuta 20169, 15 päivänä maaliskuuta 201810, 22 päivänä toukokuuta 201811, 22 päivänä toukokuuta 201912, 8 päivänä marraskuuta 201913, 30 päivänä lokakuuta 202014, 24 päivänä marraskuuta 202015 ja 29 päivänä marraskuuta 202116 annetut neuvoston suositukset, 4 päivänä maaliskuuta 2021 annettu komission suositus17, 14 päivänä kesäkuuta 2021 annettu neuvoston suositus18, 26 päivänä helmikuuta 2021 annettu neuvoston päätöslauselma19, 9 päivänä joulukuuta 2021 annettu komission tiedonanto20, 22 päivänä joulukuuta 2021 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös21, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi riittävistä vähimmäispalkoista Euroopan unionissa22, ehdotus neuvoston suositukseksi oikeudenmukaisesta siirtymisestä ilmastoneutraaliuteen23, ehdotus neuvoston suositukseksi eurooppalaisesta lähestymistavasta mikrotutkintoihin elinikäisen oppimisen ja työllistettävyyden tukemiseksi24, ehdotus neuvoston suositukseksi yksilöllisistä oppimistileistä25, ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi miesten ja naisten samapalkkaisuuden periaatteen soveltamisen lujittamisesta palkkauksen läpinäkyvyyden ja täytäntöönpanomekanismien avulla26, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi julkisesti noteerattujen yhtiöiden toimivaan johtoon kuulumattomien johtokunnan jäsenten sukupuolijakauman tasapainottamisesta ja siihen liittyvistä toimenpiteistä26 a, ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi työolojen parantamisesta alustatyössä27, ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi sosiaalisen ilmastorahaston perustamisesta27 a ja ehdotus neuvoston suositukseksi ympäristökestävyyttä koskevasta oppimisesta28.
__________________
__________________
6 Neuvoston direktiivi 2001/55/EY, annettu 20 päivänä heinäkuuta 2001, vähimmäisvaatimuksista tilapäisen suojelun antamiseksi siirtymään joutuneiden henkilöiden joukottaisen maahantulon tilanteissa, ja toimenpiteistä näiden henkilöiden vastaanottamisen ja vastaanottamisesta jäsenvaltioille aiheutuvien rasitusten tasapuolisen jakautumisen edistämiseksi (EYVL L 212, 7.8.2001, s. 0012–0023).
6 Neuvoston direktiivi 2001/55/EY, annettu 20 päivänä heinäkuuta 2001, vähimmäisvaatimuksista tilapäisen suojelun antamiseksi siirtymään joutuneiden henkilöiden joukottaisen maahantulon tilanteissa, ja toimenpiteistä näiden henkilöiden vastaanottamisen ja vastaanottamisesta jäsenvaltioille aiheutuvien rasitusten tasapuolisen jakautumisen edistämiseksi (EYVL L 212, 7.8.2001, s. 12).
7 Neuvoston suositus, annettu 10 päivänä maaliskuuta 2014, harjoittelun laatupuitteista (EUVL C 88, 27.3.2014, s. 1).
7 Neuvoston suositus, annettu 10 päivänä maaliskuuta 2014, harjoittelun laatupuitteista (EUVL C 88, 27.3.2014, s. 1).
7 a Neuvoston suositus (EU) 2015/1184, annettu 14 päivänä heinäkuuta 2015, jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin talouspolitiikan laajoista suuntaviivoista (EUVL L 192, 18.7.2015, s. 27).
8 Neuvoston suositus, annettu 15 päivänä helmikuuta 2016, pitkäaikaistyöttömien integroitumisesta työmarkkinoille (EUVL C 67, 20.2.2016, s. 1).
8 Neuvoston suositus, annettu 15 päivänä helmikuuta 2016, pitkäaikaistyöttömien integroitumisesta työmarkkinoille (EUVL C 67, 20.2.2016, s. 1).
9 Neuvoston suositus, annettu 19. joulukuuta 2016, taitojen parantamisesta: uusia mahdollisuuksia aikuisille (EUVL C 484, 24.12.2016, s. 1).
9 Neuvoston suositus, annettu 19. joulukuuta 2016, taitojen parantamisesta: uusia mahdollisuuksia aikuisille (EUVL C 484, 24.12.2016, s. 1).
10 Neuvoston suositus, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2018, laadukkaan ja tehokkaan oppisopimuskoulutuksen eurooppalaisista puitteista (EUVL C 153, 2.5.2018, s. 1).
10 Neuvoston suositus, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2018, laadukkaan ja tehokkaan oppisopimuskoulutuksen eurooppalaisista puitteista (EUVL C 153, 2.5.2018, s. 1).
11 Neuvoston suositus, annettu 22 päivänä toukokuuta 2018, elinikäisen oppimisen avaintaidoista (EUVL C 189, 4.6.2018, s. 1).
11 Neuvoston suositus, annettu 22 päivänä toukokuuta 2018, elinikäisen oppimisen avaintaidoista (EUVL C 189, 4.6.2018, s. 1).
12 Neuvoston suositus, annettu 22 päivänä toukokuuta 2019, laadukkaista varhaiskasvatusjärjestelmistä (EUVL C 189, 5.6.2019, s. 4).
12 Neuvoston suositus, annettu 22 päivänä toukokuuta 2019, laadukkaista varhaiskasvatusjärjestelmistä (EUVL C 189, 5.6.2019, s. 4).
13 Neuvoston suositus, annettu 8 päivänä marraskuuta 2019, sosiaalisen suojelun saatavuudesta työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien kannalta (EUVL C 387, 15.11.2019, s. 1).
13 Neuvoston suositus, annettu 8 päivänä marraskuuta 2019, sosiaalisen suojelun saatavuudesta työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien kannalta (EUVL C 387, 15.11.2019, s. 1).
14 Neuvoston suositus, annettu 30 päivänä lokakuuta 2020, ”Silta työelämään – entistä vahvempi nuorisotakuu” ja nuorisotakuun perustamisesta 22 päivänä huhtikuuta 2013 annetun neuvoston suosituksen korvaaminen (EUVL C 372, 4.11.2020, s. 1).
14 Neuvoston suositus, annettu 30 päivänä lokakuuta 2020, ”Silta työelämään – entistä vahvempi nuorisotakuu” ja nuorisotakuun perustamisesta 22 päivänä huhtikuuta 2013 annetun neuvoston suosituksen korvaaminen (EUVL C 372, 4.11.2020, s. 1).
15 Neuvoston suositus, annettu 24 päivänä marraskuuta 2020, kestävää kilpailukykyä, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja selviytymiskykyä tukevasta ammatillisesta koulutuksesta (EUVL C 417, 2.12.2020, s. 1).
15 Neuvoston suositus, annettu 24 päivänä marraskuuta 2020, kestävää kilpailukykyä, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja selviytymiskykyä tukevasta ammatillisesta koulutuksesta (EUVL C 417, 2.12.2020, s. 1).
16 Neuvoston suositus, annettu 29 päivänä marraskuuta 2021, monimuotoisen oppimisen menetelmistä laadukkaan ja osallistavan perus- ja toisen asteen koulutuksen edistämiseksi (EUVL C 66, 26.2.2021, s. 1–21).
16 Neuvoston suositus, annettu 29 päivänä marraskuuta 2021, monimuotoisen oppimisen menetelmistä laadukkaan ja osallistavan perus- ja toisen asteen koulutuksen edistämiseksi (EUVL C 66, 26.2.2021, s. 1).
17 Komission suositus (EU) 2021/402, annettu 4 päivänä maaliskuuta 2021, tehokkaasta työllisyyden aktiivituesta covid-19-kriisin jälkeen (EASE-järjestelmä) (EUVL L 80, 8.3.2021, s. 1).
17 Komission suositus (EU) 2021/402, annettu 4 päivänä maaliskuuta 2021, tehokkaasta työllisyyden aktiivituesta covid-19-kriisin jälkeen (EASE-järjestelmä) (EUVL L 80, 8.3.2021, s. 1).
18 Neuvoston suositus (EU) 2021/1004, annettu 14 päivänä kesäkuuta 2021, eurooppalaisen lapsitakuun perustamisesta (EUVL L 223, 22.6.2021, s. 14).
18 Neuvoston suositus (EU) 2021/1004, annettu 14 päivänä kesäkuuta 2021, eurooppalaisen lapsitakuun perustamisesta (EUVL L 223, 22.6.2021, s. 14).
19 Neuvoston päätöslauselma eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisista puitteista edettäessä kohti eurooppalaisen koulutusalueen toteuttamista ja kehittämistä (2021–2030) (2021/C66/01) (EUVL C 66, 26.2.2021, s. 1–21).
19 Neuvoston päätöslauselma eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisista puitteista edettäessä kohti eurooppalaisen koulutusalueen toteuttamista ja kehittämistä (2021–2030) (2021/C66/01) (EUVL C 66, 26.2.2021, s. 1).
20 Komission tiedonanto (EU) 2021/778, annettu 9 päivänä joulukuuta 2021, Ihmisten hyväksi toimivan talouden rakentaminen: yhteisötalouden toimintasuunnitelma.
20 Komission tiedonanto COM(2021)0778, annettu 9 päivänä joulukuuta 2021, Ihmisten hyväksi toimivan talouden rakentaminen: yhteisötalouden toimintasuunnitelma.
21 Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös (EU) 2021/2316, annettu 22 päivänä joulukuuta 2021, Euroopan nuorison teemavuodesta (2022) (EUVL L 462, 28.12.2021, s. 1–9).
21 Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös (EU) 2021/2316, annettu 22 päivänä joulukuuta 2021, Euroopan nuorison teemavuodesta (2022) (EUVL L 462, 28.12.2021, s. 1).
22 COM(2020)682 final.
22 Ei vielä julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
23 COM/2021/801 final
23 COM(2021)0801.
24 COM/2021/770 final
24 COM(2021)0770.
25 COM/2021/773 final
25 COM(2021)0773.
26 COM/2021/93 final
26 COM(2021)0093.
26 a Ei vielä julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
27 COM/2021/762 final
27 COM(2021)0762.
27 a COM(2021)0568.
28 COM/2022/11 final
28 COM(2022)0011.
Tarkistus 7
Ehdotus päätökseksi
Johdanto-osan 5 kappale
(5)  Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso yhdistää nämä eri välineet talous- ja työllisyyspolitiikan yhdennetyn monenvälisen koordinoinnin ja valvonnan kehykseen. Talouspolitiikan eurooppalaisella ohjausjaksolla pyritään ympäristökestävyyteen, tuottavuuteen, oikeudenmukaisuuteen ja vakauteen, mutta samalla siihen sisältyvät Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin ja sen seurantavälineen, sosiaali-indikaattoreiden tulostaulun, periaatteet ja sillä mahdollistetaan vahva sitoutuminen toimintaan työmarkkinaosapuolten, kansalaisyhteiskunnan ja muiden sidosryhmien kanssa. Sillä tuetaan myös kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamista. Unionin ja jäsenvaltioiden talous- ja työllisyyspolitiikan olisi oltava tiiviissä yhteydessä Euroopan oikeudenmukaisen siirtymisen kanssa ilmastoneutraaliin, ympäristökestävään ja digitaaliseen talouteen; sillä olisi parannettava kilpailukykyä, varmistettava asianmukaiset työolosuhteet, edistettävä innovointia, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia sekä torjuttava eriarvoisuutta ja alueellisia eroja.
(5)  Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso yhdistää nämä eri välineet talous-, työllisyys-, sosiaali- ja ympäristöpolitiikan yhdennetyn monenvälisen koordinoinnin ja valvonnan kehykseen. Talouspolitiikan eurooppalaisella ohjausjaksolla pyritään ympäristökestävyyteen, tuottavuuteen, osallisuuteen, oikeudenmukaisuuteen ja vakauteen, mutta samalla siihen olisi sisällytettävä paremmin Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin, jäljempänä ’pilari’, ja sen seurantavälineen, sosiaali-indikaattoreiden tulostaulun, periaatteet, mukaan lukien lastenhoitoa ja lapsille annettavaa tukea koskeva periaate numero 11, ja sillä olisi mahdollistettava vahva sitoutuminen toimintaan työmarkkinaosapuolten, kansalaisyhteiskunnan ja muiden sidosryhmien kanssa. Sillä olisi tuettava Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamista, mukaan lukien tavoite 1 ”Ei köyhyyttä”, tavoite 4 ”Hyvä koulutus”, tavoite 5 ”Sukupuolten tasa-arvo”, tavoite 7 ”Edullista ja puhdasta energiaa”, tavoite 8 ”Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua” ja tavoite 10 ”Eriarvoisuuden vähentäminen”. Osallistava, tasa-arvoinen ja laadukas koulutus ja elinikäisen oppimisen mahdollisuudet olisi taattava kaikille, ja ne olisi kytkettävä osaksi työllisyys- ja sosiaalipolitiikkaa. Sukupuolten tasa-arvo olisi valtavirtaistettava kaikissa unionin politiikoissa. Tasa-arvoindeksi voisi olla yksi ohjausjakson välineistä, joilla seurataan edistymistä työllisyystavoitteiden ja sosiaalisten tavoitteiden saavuttamisessa sekä mitataan työllisyys- ja sosiaalipolitiikan sukupuolivaikutuksia. Unionin ja jäsenvaltioiden talous- ja työllisyyspolitiikan olisi oltava tiiviissä yhteydessä Euroopan tasapuolisen ja oikeudenmukaisen siirtymisen kanssa ilmastoneutraaliin, ympäristökestävään, sosiaalisesti osallistavaan ja digitaaliseen talouteen, jolla varmistetaan ylöspäin tapahtuva sosiaalinen lähentyminen, parannetaan kilpailukykyä kestävällä tavalla, tuetaan pk-yrityksiä, mikroyritykset mukaan lukien, varmistetaan kunnolliset työolosuhteet ja muutosjoustavat sosiaalisen suojelun järjestelmät, tuetaan innovointia, edistetään sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia kaikille, poistetaan köyhyyttä, tuetaan lapsia ja nuoria ja investoidaan heihin sekä torjutaan sosiaalista syrjäytymistä, eriarvoisuutta, risteävää syrjintää ja alueellisia eroja, erityisesti syrjäisillä ja syrjäisimmillä alueilla. On tarpeen varmistaa laadukas ja kestävä työllisyys tiiviissä yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa lainsäädäntöaloitteiden tai tarvittaessa voimassa olevan lainsäädännön tarkistamisen pohjalta, erityisesti kun on kyse etätyöstä, vanhempain- ja hoitovapaasta, työterveydestä ja -turvallisuudesta, tekoälystä työpaikalla, eurooppalaisesta köyhyyden vastaisesta strategiasta sekä alihankintaa koskevasta yleisestä oikeudellisesta kehyksestä huolehtien suuremmasta avoimuudesta ja antaen suosituksia vastuukysymyksistä. Euroopan tason työmarkkinaosapuolet keskustelevat parhaillaan digitalisaatiota koskevan puitesopimuksensa yhteydessä unionin säädöksestä, joka koskee oikeutta olla tavoittamattomissa. Keskustelujen pitäisi johtaa vähimmäisvaatimuksiin ja -edellytyksiin, joilla varmistetaan, että työntekijät voivat tosiasiallisesti käyttää oikeuttaan olla tavoittamattomissa, ja säännellään olemassa olevien ja uusien digitaalisten välineiden käyttöä työtarkoituksiin. Unionin tasolla olisi otettava käyttöön yhteinen oikeudellinen kehys, jolla varmistetaan oikeudenmukainen korvaus työharjoittelusta ja oppisopimuskoulutuksesta, jotta vältetään nuorten työntekijöiden hyväksikäyttö ja heidän oikeuksiensa loukkaaminen. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava harjoittelijoille ja oppisopimuskoulutuksessa oleville kunnolliset työolot ja sosiaalisen suojelun saatavuus.
Tarkistus 8
Ehdotus päätökseksi
Johdanto-osan 5 a kappale (uusi)
(5 a)  Jotta työpaikalla esiintyvät riskit voidaan poistaa tehokkaasti, sekä psyykkistä että fyysistä terveyttä olisi suojeltava. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä työntekijöiden altistumiseen haitallisille aineille, mutta myös pitkiin työpäiviin, psykososiaaliseen paineeseen, huonoon työasentoon, toistuviin liikkeisiin ja raskaiden taakkojen nostamiseen. Työterveyden ja -turvallisuuden parantaminen on ratkaisevan tärkeää kunnollisten työolojen varmistamiseksi, erityisesti kun otetaan huomioon väestörakenteen muutokset ja jo olemassa oleva pula pätevistä työntekijöistä. Sen vuoksi tarvitaan kiireellisesti laadukkaita, turvallisia ja kestäviä työpaikkoja, kuten todetaan työterveyttä ja -turvallisuutta koskevasta EU:n uudesta strategiakehyksestä vuoden 2020 jälkeen 10 päivänä maaliskuuta 2022 ja mielenterveydestä digitaalisessa työelämässä 5 päivänä heinäkuuta 2022 annetuissa Euroopan parlamentin päätöslauselmissa. Kaikille työntekijöille tarkoitettuja työterveyspalveluja, psykososiaalinen tuki ja säännölliset vapaaehtoiset tarkastukset mukaan lukien, olisi sen vuoksi vahvistettava.
Tarkistus 9
Ehdotus päätökseksi
Johdanto-osan 6 kappale
(6)  Ilmastonmuutokseen ja ympäristöön liittyvät haasteet, tarve nopeuttaa energiaomavaraisuuteen siirtymistä ja varmistaa Euroopan avoin strateginen riippumattomuus sekä globalisaatio, digitalisaatio, tekoäly, etätyön lisääntyminen, alustatalous ja väestörakenteen muutokset muuttavat Euroopan taloutta ja yhteiskuntia. Unionin ja sen jäsenvaltioiden on toimittava yhdessä, jotta kyseiseen rakenteelliseen kehitykseen voidaan puuttua tehokkaasti ja ennakoivasti ja jotta nykyisiä järjestelmiä ja niihin liittyvää politiikkaa voidaan mukauttaa tarpeen mukaan niin, että otetaan huomioon jäsenvaltioiden talouksien ja työmarkkinoiden tiivis keskinäinen riippuvuus. Tämä edellyttää koordinoituja, kunnianhimoisia ja tehokkaita toimia sekä unionin että kansallisella tasolla Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja talouden ohjausjärjestelmää koskevien unionin säännösten mukaisesti samalla, kun toteutetaan Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria. Tällaisten politiikkatoimien olisi katettava kestävien investointien edistäminen ja entistä vahvempi sitoutuminen asianmukaisesti jaksotettuihin uudistuksiin, joilla vahvistetaan talouskasvua, laadukkaiden työpaikkojen luomista, tuottavuutta, asianmukaisia työolosuhteita, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta, ylöspäin tapahtuvaa lähentymistä, kriisinsietokykyä ja vastuullisen finanssipolitiikan harjoittamista, joita tuetaan EU:n olemassa olevilla rahoitusohjelmilla ja erityisesti elpymis- ja palautumistukivälineellä sekä koheesiopolitiikan rahastoilla (mukaan lukien Euroopan sosiaalirahasto plus ja Euroopan aluekehitysrahasto) ja oikeudenmukaisen siirtymän rahastolla. Politiikkatoimissa olisi yhdistettävä tarjonta- ja kysyntäpuolen toimenpiteitä ja otettava samalla huomioon niiden vaikutukset ympäristöön, työllisyyteen ja yhteiskuntaan.
(6)  Ilmastonmuutokseen ja ympäristöön liittyvät haasteet, tarve saavuttaa energiaomavaraisuus ja toteuttaa sosiaalisesti oikeudenmukainen vihreä siirtymä ja varmistaa Euroopan avoin strateginen riippumattomuus samoin kuin globalisaatio, digitalisaatio, tekoäly, etätyön lisääntyminen, alustatalous, väestörakenteen muutokset ja Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen vaikutukset muuttavat perusteellisesti Euroopan taloutta ja yhteiskuntia. Unionin ja sen jäsenvaltioiden on toimittava yhdessä, jotta kyseiseen rakenteelliseen kehitykseen sekä inflaation kiihtymiseen voidaan puuttua tehokkaasti ja ennakoivasti ja jotta nykyisiä järjestelmiä ja niihin liittyvää politiikkaa voidaan mukauttaa tarpeen mukaan niin, että otetaan huomioon jäsenvaltioiden talouksien ja työmarkkinoiden tiivis keskinäinen riippuvuus. Tämä edellyttää koordinoituja, monialaisia, kunnianhimoisia ja tehokkaita toimia unionin, kansallisella ja alueellisella tasolla ja työmarkkinaosapuolten osallistumista niihin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, toissijaisuusperiaatteen, pilarin ja 4 päivänä maaliskuuta 2021 annetussa pilaria koskevassa toimintasuunnitelmassa, jäljempänä ’toimintasuunnitelma’, asetettujen tavoitteiden sekä talouden ohjausjärjestelmää koskevien unionin säännösten mukaisesti. Tällaisten politiikkatoimien olisi katettava kestävien julkisten ja yksityisten investointien, kilpailukyvyn ja infrastruktuurien edistäminen ja entistä vahvempi sitoutuminen asianmukaisesti jaksotettuihin uudistuksiin, joilla vahvistetaan kestävää ja osallistavaa talouskasvua, laadukkaampien työpaikkojen luomista, tuottavuutta, kunnollisia työolosuhteita, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta, ylöspäin tapahtuvaa sosiaalista lähentymistä ja taloudellista vaurautta, sosiaalista oikeudenmukaisuutta, yhtäläisiä mahdollisuuksia ja osallisuutta, oikeudenmukaista työvoiman liikkuvuutta, kriisinsietokykyä ja vastuullisen finanssi- ja sosiaalipolitiikan harjoittamista, joita tuetaan EU:n olemassa olevilla rahoitusohjelmilla ja erityisesti elpymis- ja palautumistukivälineellä sekä koheesiopolitiikan rahastoilla (mukaan lukien Euroopan sosiaalirahasto plus ja Euroopan aluekehitysrahasto) ja oikeudenmukaisen siirtymän rahastolla. Politiikkatoimissa olisi yhdistettävä tarjonta- ja kysyntäpuolen toimenpiteitä ja otettava samalla huomioon niiden vaikutukset ympäristöön, työllisyyteen ja yhteiskuntaan. Vakaus- ja kasvusopimuksen yleisen poikkeuslausekkeen aktivointi covid-19-kriisin vuoksi maaliskuussa 2020 antoi jäsenvaltioille mahdollisuuden reagoida nopeasti ja hyväksyä hätätoimenpiteitä pandemian taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten lieventämiseksi. Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen aiheuttaman makrotaloudellisen häiriön erityisluonne sekä nykyinen elinkustannuskriisi edellyttävät jäsenvaltioiden finanssipoliittisen liikkumavaran jatkamista. Sen vuoksi nykyisessä tilanteessa on komission kannan mukaisesti perusteltua jatkaa yleisen poikkeuslausekkeen voimassaoloa vuoden 2023 loppuun ja poistaa se käytöstä vuodesta 2024 alkaen. Jäsenvaltioiden olisi hyödynnettävä täysimääräisesti yleisen poikkeuslausekkeen tarjoamia mahdollisuuksia tukea vaikeuksissa olevia yrityksiä tai yrityksiä, joilta puuttuu likviditeettiä, erityisesti pk-yrityksiä, mikroyritykset mukaan lukien, jotta voidaan hyväksyä kohdennettuja toimenpiteitä työpaikkojen, palkkojen ja työolojen turvaamiseksi sekä investoida ihmisiin ja sosiaaliturvajärjestelmiin. Yleisen poikkeuslausekkeen soveltamisen jatkamisesta julkiselle taloudelle mahdollisesti aiheutuva riski sekä lausekkeen soveltamisen lopettamisen mahdolliset kielteiset sosiaaliset seuraukset olisi arvioitava etukäteen. Vakaus- ja kasvusopimusta olisi sen vuoksi tarkistettava.
Tarkistus 10
Ehdotus päätökseksi
Johdanto-osan 6 a kappale (uusi)
(6 a)  Etätyö voi parantaa työ- ja yksityiselämän tasapainoa, vähentää fossiilisten polttoaineiden kulutusta, parantaa ilmanlaatua, ylittää maantieteelliset rajat ja mahdollistaa aiemmin työmarkkinoiden ulkopuolelle jääneiden ryhmien pääsyn työmarkkinoille, mutta sen vaarana on työn ja yksityiselämän välisen rajan hämärtyminen, mikä voi vaikuttaa kielteisesti työntekijöiden perusoikeuksien toteutumiseen ja heidän fyysiseen ja psyykkiseen terveyteensä. Vastaavasti tekoälyratkaisuilla voidaan parantaa työoloja ja elämänlaatua, edistää esteettömyyttä vammaisten henkilöiden kannalta ja ennakoida työmarkkinoiden kehitystä. Ne aiheuttavat kuitenkin mahdollisia huolenaiheita, jotka liittyvät yksityisyyteen, henkilötietojen valvontaan, työterveyteen ja -turvallisuuteen, syrjintään rekrytoinnissa sekä rotuun ja sukupuoleen perustuvan profiloinnin lisääntymiseen ja joihin olisi puututtava.
Tarkistus 11
Ehdotus päätökseksi
Johdanto-osan 7 kappale
(7)  Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio antoivat Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevan julistuksen29. Siinä esitetään 20 periaatetta ja oikeutta, joilla tuetaan moitteettomasti toimivia ja oikeudenmukaisia työmarkkinoita ja hyvinvointijärjestelmiä. Ne on järjestetty kolmeen luokkaan: yhtäläiset mahdollisuudet ja pääsy työmarkkinoille, oikeudenmukaiset työolot sekä sosiaalinen suojelu ja sosiaalinen osallisuus. Periaatteet ja oikeudet ohjaavat unionia strategisesti, ja niillä varmistetaan, että ilmastoneutraaliuteen, ympäristökestävyyteen, digitalisaatioon sekä väestörakenteen muutoksiin liittyvät siirtymät ovat sosiaalisesti tasapuolisia ja oikeudenmukaisia. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari ja siihen liittyvä sosiaali-indikaattoreiden tulostaulu muodostavat viitekehyksen, jolla seurataan jäsenvaltioiden työllisyys- ja sosiaalipolitiikan toimivuutta, edistetään uudistuksia kansallisella tasolla, aluetasolla ja paikallistasolla sekä sovitetaan yhteen sosiaaliset ja markkinanäkökohdat tämän päivän modernissa taloudessa, mihin sisältyy myös yhteisötalouden edistäminen. Komissio esitti 4 päivänä maaliskuuta 2021 Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoa koskevan toimintasuunnitelman, jäljempänä ’toimintasuunnitelma’, joka sisältää kunnianhimoisia mutta realistisia yleistavoitteita ja täydentäviä alatavoitteita työllisyyden, osaamisen, koulutuksen ja köyhyyden vähentämisen alalla vuodeksi 2030, sekä tarkistetun sosiaali-indikaattoreiden tulostaulun.
(7)  Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio antoivat pilaria koskevan julistuksen. Siinä esitetään 20 periaatetta ja oikeutta, joilla tuetaan moitteettomasti toimivia ja oikeudenmukaisia työmarkkinoita ja hyvinvointijärjestelmiä. Ne on järjestetty kolmeen luokkaan: yhtäläiset mahdollisuudet ja pääsy työmarkkinoille, oikeudenmukaiset työolot sekä sosiaalinen suojelu ja sosiaalinen osallisuus. Periaatteet ja oikeudet ohjaavat unionia strategisesti, ja niillä varmistetaan, että ilmastoneutraaliuteen, ympäristökestävyyteen, digitalisaatioon sekä väestörakenteen muutoksiin liittyvät siirtymät ovat sosiaalisesti ja maantieteellisesti tasapuolisia ja oikeudenmukaisia. Pilari ja siihen liittyvä sosiaali-indikaattoreiden tulostaulu muodostavat viitekehyksen, jolla seurataan jäsenvaltioiden työllisyys- ja sosiaalipolitiikan toimivuutta, edistetään uudistuksia kansallisella tasolla, aluetasolla ja paikallistasolla sekä sovitetaan yhteen sosiaaliset ja markkinanäkökohdat tämän päivän taloudessa, mihin sisältyy myös yhteisötalouden sekä vihreän, digitaalisen ja kiertotalouden edistäminen. Toimintasuunnitelma sisältää kunnianhimoisia mutta realistisia yleistavoitteita ja täydentäviä alatavoitteita työllisyyden, osaamisen, koulutuksen ja köyhyyden vähentämisen alalla vuodeksi 2030, sekä tarkistetun sosiaali-indikaattoreiden tulostaulun. Tässä suhteessa oikeudenmukainen työvoiman liikkuvuus ja oikeuksien ja etuuksien siirrettävyys suojaamalla paremmin liikkuvia työntekijöitä, mukaan lukien rajatyöntekijät ja kausityöntekijät, tehostamalla työsuojeluviranomaisten toimintaa ja ottamalla käyttöön tehokkaita digitaalisia ratkaisuja olisi turvattava unionin, kansallisella ja alueellisella tasolla.
__________________
29 Toimielinten välinen julistus Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista (EUVL C 428, 13.12.2017, s. 10).
Tarkistus 12
Ehdotus päätökseksi
Johdanto-osan 8 a kappale (uusi)
(8 a)  Perheystävälliset politiikat ja lapsiin tehtävät sosiaaliset investoinnit, joilla suojellaan lapsia köyhyydeltä ja autetaan kaikkia lapsia käyttämään oikeuksiaan, kuten laadukkaan päivähoidon ja varhaiskasvatuksen saatavuus, ovat olennaisen tärkeitä lasten tulevaisuuden, yhteiskunnan kestävän kehityksen ja myönteisen väestökehityksen kannalta ja takaavat heille terveellisen ympäristön ja turvallisen ilmapiirin. Jäsenvaltioiden olisi poistettava lapsiköyhyys ja keskitettävä toimensa eurooppalaisen lapsitakuun perustamisesta 14 päivänä kesäkuuta 2021 annetun neuvoston suosituksen (EU) 2021/10041 a ja sen nojalla hyväksyttyjen kansallisten toimintasuunnitelmien tehokkaaseen täytäntöönpanoon, jotta taataan, että kaikilla apua tarvitsevilla lapsilla on mahdollisuudet saada maksuttomia ja laadukkaita palveluja, ja varmistetaan näin lasten yhtäläiset ja tosiasialliset mahdollisuudet maksuttomaan terveydenhuoltoon, maksuttomaan koulutukseen, maksuttomaan lastenhoitoon, kunnollisiin asuntoihin ja terveelliseen ravitsemukseen. Tätä varten eurooppalaisen lapsitakuun rahoitusta olisi kiireellisesti lisättävä tähän varatuilla vähintään 20 miljardilla euron määrärahoilla, kuten Euroopan parlamentti on toistuvasti pyytänyt. Eurooppalainen lapsitakuu olisi valtavirtaistettava kaikilla politiikan aloilla viipymättä, ja lasten oikeuksien rahoittamista olisi tehostettava hyödyntämällä täysimääräisesti unionin nykyisiä politiikkoja ja varoja. Jäsenvaltioiden olisi edelleen lisättävä investointeja kestäviin ja laadukkaisiin työpaikkoihin ja omaksuttava kattava lähestymistapa avun tarpeessa olevien lasten vanhempien tukemiseksi. Komission ehdotuksella neuvoston suositukseksi riittävästä vähimmäistulosta aktiivisen osallisuuden varmistamiseksi voitaisiin edistää tavoitetta vähentää köyhyyttä vähintään puolella kaikissa jäsenvaltioissa vuoteen 2030 mennessä.
____________________
1 a Neuvoston suositus (EU) 2021/1004, annettu 14 päivänä kesäkuuta 2021, eurooppalaisen lapsitakuun perustamisesta (EUVL L 223, 22.6.2021, s. 14).
Tarkistus 13
Ehdotus päätökseksi
Johdanto-osan 8 b kappale (uusi)
(8 b)  Asunnottomuus on yksi sosiaalisen syrjäytymisen äärimmäisimmistä muodoista, joka vaikuttaa kielteisesti asunnottoman fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen, hyvinvointiin ja elämänlaatuun sekä mahdollisuuteen työllistyä ja käyttää muita taloudellisia ja sosiaalipalveluja. Euroopan parlamentti, komissio, kansalliset, alueelliset ja paikalliset viranomaiset sekä unionin tasolla toimivat kansalaisjärjestöt ovat sopineet asunnottomuuden vähentämistä käsittelevän eurooppalaisen foorumin perustamisesta. Ne ovat sitoutuneet tavoitteeseen tehdä loppu asunnottomuudesta vuoteen 2030 mennessä ja sen saavuttamiseksi soveltamaan asunto ensin -periaatetta, edistämään asunnottomuuden ennaltaehkäisyä ja tarjoamaan asianmukaisia, turvallisia ja kohtuuhintaisia asuntoja sekä tukipalveluja asunnottomille, samalla kun ne ottavat käyttöön tarpeen mukaan politiikkatoimia, joilla on riittävä kansallinen ja unionin rahoitus. Jäsenvaltioiden olisi myös pyrittävä varmistamaan kunnollisten ja kohtuuhintaisten asuntojen saatavuus kaikille kohtuuhintaista asumista koskevien kansallisten suunnitelmien avulla, jotka olisi sisällytettävä niiden kansallisiin uudistusohjelmiin.
Tarkistus 14
Ehdotus päätökseksi
Johdanto-osan 9 kappale
(9)  Venäjän hyökättyä Ukrainaan Eurooppa-neuvosto tuomitsi 24 päivänä helmikuuta 2022 antamissaan päätelmissä toimet, joilla Venäjä pyrkii heikentämään turvallisuutta ja vakautta Euroopassa ja koko maailmassa, ja ilmaisi solidaarisuutensa Ukrainan kansaa kohtaan korostaen, että Venäjän toimet rikkovat kansainvälistä oikeutta ja YK:n peruskirjan periaatteita. Pakolaistulvan ja siirtymään joutuneiden henkilöiden maahantulon vuoksi nykytilanteessa tarvitaan tilapäistä suojelua, jota myönnettiin 4 päivänä maaliskuuta 2022 annetulla neuvoston päätöksellä30, jolla otettiin käyttöön tilapäistä suojelua koskevan direktiivin31 toimenpiteet. Tilapäisen suojelun ansiosta ukrainalaisilla pakolaisilla on kaikkialla unionissa yhdenmukaiset oikeudet, joilla taataan asianmukainen suojelun taso, johon sisältyy oleskeluoikeus, työmarkkinoille pääsy ja integroituminen, mahdollisuus kouluttautumiseen, asumiseen ja pääsyyn sosiaaliturvajärjestelmien piiriin sekä oikeus sairaanhoitoon, sosiaalipalveluihin ja muuhun apuun sekä toimeentuloturvaan. Osallistumalla Euroopan työmarkkinoille ukrainalaiset pakolaiset voivat osaltaan vahvistaa EU:n taloutta ja auttaa tukemaan omaa maataan ja kansalaisiaan. Hankitut kokemukset ja taidot voivat tulevaisuudessa edistää Ukrainan jälleenrakentamista. Tilapäinen suojelu antaa ilman huoltajaa saapuville lapsille ja teini-ikäisille oikeuden lailliseen holhoukseen sekä mahdollisuuden lapsuusiän hoivaan ja koulutukseen. Jäsenvaltioiden olisi otettava työmarkkinaosapuolet mukaan sellaisten poliittisten toimenpiteiden suunnitteluun, täytäntöönpanoon ja arviointiin, joilla pyritään vastaamaan Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan aiheutuviin työllisyys- ja osaamishaasteisiin. Työmarkkinaosapuolilla on keskeinen rooli sodan vaikutusten lieventämisessä työllisyyden ja tuotannon säilymisen kannalta.
(9)  Venäjän hyökättyä Ukrainaan Eurooppa-neuvosto tuomitsi 24 päivänä helmikuuta 2022 antamissaan päätelmissä toimet, joilla Venäjä pyrkii heikentämään turvallisuutta ja vakautta Euroopassa ja koko maailmassa, ja ilmaisi solidaarisuutensa Ukrainan kansaa kohtaan korostaen, että Venäjän toimet rikkovat kansainvälistä oikeutta ja YK:n peruskirjan periaatteita. Pakolaistulvan ja siirtymään joutuneiden henkilöiden maahantulon vuoksi nykytilanteessa tarvitaan tilapäistä suojelua, jota myönnettiin 4 päivänä maaliskuuta 2022 annetulla neuvoston päätöksellä, jolla otettiin käyttöön tilapäistä suojelua koskevan direktiivin31 toimenpiteet. Tilapäisen suojelun ansiosta ukrainalaisilla pakolaisilla on kaikkialla unionissa yhdenmukaiset oikeudet, joilla taataan asianmukainen suojelun taso, johon sisältyy oleskeluoikeus, työmarkkinoille pääsy ja integroituminen, mahdollisuus kouluttautumiseen, asumiseen ja pääsyyn sosiaaliturvajärjestelmien piiriin sekä oikeus sairaanhoitoon, sosiaalipalveluihin ja muuhun apuun sekä toimeentuloturvaan. Tässä yhteydessä olisi kiinnitettävä erityistä huomiota vammaisiin henkilöihin. Osallistumalla Euroopan työmarkkinoille ukrainalaiset pakolaiset voivat osaltaan vahvistaa EU:n taloutta ja auttaa tukemaan omaa maataan ja kansalaisiaan. Koska suurin osa ukrainalaispakolaisista on naisia ja lapsia, jäsenvaltioiden olisi varmistettava riittävä tuki asumis- ja lastenhoitopalvelujen tarjoamiselle, jotta voidaan edistää heidän osallisuuttaan. Jäsenvaltioiden olisi myös varmistettava, että eurooppalaisen lapsitakuun täytäntöönpanolla varmistetaan maksuttomien ja laadukkaiden palvelujen saatavuus Ukrainasta pakeneville lapsille tasavertaisesti vastaanottavan jäsenvaltion lasten kanssa. Hankitut kokemukset ja taidot voivat tulevaisuudessa edistää Ukrainan jälleenrakentamista. Tilapäinen suojelu antaa ilman huoltajaa saapuville lapsille ja teini-ikäisille oikeuden lailliseen holhoukseen sekä mahdollisuuden lapsuusiän hoivaan ja koulutukseen. Jäsenvaltioiden olisi otettava työmarkkinaosapuolet mukaan sellaisten poliittisten toimenpiteiden suunnitteluun, täytäntöönpanoon ja arviointiin, joilla pyritään vastaamaan Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan aiheutuviin työllisyys- ja osaamishaasteisiin, sekä tutkintojen tunnustamiseen. Työmarkkinaosapuolilla on keskeinen rooli sodan vaikutusten lieventämisessä työllisyyden ja tuotannon säilymisen kannalta. Jäsenvaltioiden olisi harkittava tilapäistä suojelua koskevan direktiivin tarjoaman suojelun ulottamista koskemaan kaikkia pakolaisia ja puututtava työnantajien huolenaiheisiin, jotka liittyvät sellaisten henkilöiden palkkaamiseen, jotka saavat ainoastaan tilapäistä suojelua.
__________________
__________________
30 Neuvoston täytäntöönpanopäätös (EU) 2022/382, annettu 4 päivänä maaliskuuta 2022, Ukrainasta siirtymään joutuneiden henkilöiden joukoittaisen maahantulon tilanteen toteamisesta direktiivin 2001/55/EY 5 artiklan nojalla ja sen seurauksena tilapäisen suojelun antamisesta.
31 Neuvoston direktiivi 2001/55/EY, annettu 20 päivänä heinäkuuta 2001, vähimmäisvaatimuksista tilapäisen suojelun antamiseksi siirtymään joutuneiden henkilöiden joukottaisen maahantulon tilanteissa, ja toimenpiteistä näiden henkilöiden vastaanottamisen ja vastaanottamisesta jäsenvaltioille aiheutuvien rasitusten tasapuolisen jakautumisen edistämiseksi.
31 Neuvoston direktiivi 2001/55/EY, annettu 20 päivänä heinäkuuta 2001, vähimmäisvaatimuksista tilapäisen suojelun antamiseksi siirtymään joutuneiden henkilöiden joukottaisen maahantulon tilanteissa, ja toimenpiteistä näiden henkilöiden vastaanottamisen ja vastaanottamisesta jäsenvaltioille aiheutuvien rasitusten tasapuolisen jakautumisen edistämiseksi (EYVL L 212, 7.8.2001, s. 12).
Tarkistus 15
Ehdotus päätökseksi
Johdanto-osan 10 kappale
(10)  Työmarkkinoiden, myös kansallisten palkanmuodostusmekanismien, uudistuksissa olisi noudatettava työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun kansallisia käytäntöjä, kun tavoitellaan oikeudenmukaisia palkkoja, jotka mahdollistavat kohtuullisen elintason ja kestävän kasvun. Uudistusten olisi mahdollistettava laaja pohdinta sosioekonomisista tekijöistä, kuten kestävyyteen, kilpailukykyyn, innovointiin, laadukkaiden työpaikkojen luomiseen, työoloihin, työssäkäyvien köyhyyteen, koulutukseen ja osaamiseen, kansanterveyteen, osallisuuteen sekä reaalituloihin liittyvistä parannuksista. Näin ollen elpymis- ja palautumistukiväline ja muut EU:n rahastot tukevat jäsenvaltioita EU:n painopisteiden mukaisten uudistusten ja investointien toteuttamisessa tehden Euroopan talouksista ja yhteiskunnista kestävämpiä, selviytymiskykyisempiä ja valmiimpia vihreään ja digitaaliseen siirtymään. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on entisestään vaikeuttanut covid-19-kriisin aiheuttamia sosioekonomisia haasteita. Jäsenvaltioiden ja unionin olisi yhä varmistettava, että sosiaalisia sekä työllisyys- ja talousvaikutuksia lievennetään ja että siirtymät ovat sosiaalisesti tasapuolisia ja oikeudenmukaisia, kun otetaan huomioon myös se, että lisääntynyt avoin strateginen riippumattomuus ja vihreän siirtymän nopeutuminen auttavat vähentämään riippuvuutta energian ja muiden strategisten tuotteiden ja teknologioiden tuonnista etenkin Venäjältä. On tärkeää vahvistaa kriisinsietokykyä ja pyrkiä osallistavaan ja selviytymiskykyiseen yhteiskuntaan, jossa ihmisiä suojellaan ja jossa he pystyvät ennakoimaan ja hallitsemaan muutosta ja osallistumaan aktiivisesti yhteiskunnalliseen ja taloudelliseen toimintaan. Kun otetaan huomioon myös vihreä ja digitaalinen siirtymä, työmarkkinasiirtymien tueksi tarvitaan johdonmukaista aktiivista työmarkkinapolitiikkaa, johon sisältyy tilapäisiä työhönotto- ja siirtymäkannustimia, osaamispolitiikkaa ja parannettuja työvoimapalveluja, kuten suosituksessa (EU) 2021/402 [ja neuvoston suosituksessa oikeudenmukaisesta siirtymisestä ilmastoneutraaliuteen] korostetaan.
(10)  Työmarkkinoiden, myös kansallisten palkanmuodostusmekanismien, uudistuksissa olisi noudatettava työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun kansallisia käytäntöjä, kun tavoitellaan oikeudenmukaisia palkkoja, jotka mahdollistavat kohtuullisen elintason, kestävän kasvun ja ylöspäin tapahtuvan sosiaalisen ja alueellisen lähentymisen. Uudistusten olisi mahdollistettava laaja pohdinta sosioekonomisista tekijöistä, kuten kestävyyteen, kilpailukykyyn, innovointiin, laadukkaiden työpaikkojen luomiseen, kunnollisiin työoloihin, työssäkäyvien köyhyyteen, sukupuolten tasa-arvoon, koulutukseen, osaamiseen ja tutkintoihin, kansanterveyteen ja sosiaaliseen osallisuuteen sekä reaalituloihin ja ostovoimaan liittyvistä parannuksista. Jäsenvaltioiden olisi sen vuoksi kunnioitettava Euroopan unionin perusoikeuskirjassa ja asiaankuuluvissa kansainvälisissä yleissopimuksissa vahvistettuja neuvotteluoikeutta ja oikeutta työtaistelutoimiin sekä kokoontumis- ja yhdistymisvapautta. Osallistavan ja sosiaalisesti oikeudenmukaisen elpymisen varmistamiseksi jäsenvaltioiden olisi vahvistettava työmarkkinaosapuolten asemaa, tuettava työpaikkaneuvostoja ja työntekijöiden edustusta, edistettävä työehtosopimusneuvotteluja ja tuettava korkeaa ammattiliittoihin ja työnantajajärjestöihin järjestäytymisen astetta. Näin ollen elpymis- ja palautumistukiväline ja muut EU:n rahastot tukevat jäsenvaltioita EU:n painopisteiden mukaisten uudistusten ja investointien toteuttamisessa tehden Euroopan talouksista ja yhteiskunnista kestävämpiä, selviytymiskykyisempiä ja valmiimpia vihreään ja digitaaliseen siirtymään. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on entisestään vaikeuttanut covid-19-kriisin aiheuttamia sosioekonomisia haasteita. Jäsenvaltioiden ja unionin olisi yhä varmistettava, että sosiaalisia sekä työllisyys- ja talousvaikutuksia lievennetään ja että siirtymät ovat sosiaalisesti tasapuolisia ja oikeudenmukaisia, kun otetaan huomioon myös se, että lisääntynyt avoin strateginen riippumattomuus ja vihreän siirtymän nopeutuminen auttavat vähentämään riippuvuutta energian ja muiden strategisten tuotteiden ja teknologioiden tuonnista etenkin Venäjältä. Jotta voidaan vahvistaa kriisinsietokykyä ja pyrkiä osallistavaan ja selviytymiskykyiseen yhteiskuntaan, jossa ihmisiä suojellaan ja jossa he pystyvät ennakoimaan ja hallitsemaan muutosta ja osallistumaan aktiivisesti yhteiskunnalliseen ja taloudelliseen toimintaan, olisi perustettava aiheesta ”Venäjän Ukrainassa käymän sodan sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset EU:hun – EU:n toimintavalmiuksien vahvistaminen” 19 päivänä toukokuuta 2022 annetun Euroopan parlamentin päätöslauselman mukaisesti tilapäinen eurooppalainen sosiaalinen selviytymis- ja palautumiskykypaketti, jolla koordinoidaan toimenpiteitä ja keinoja, joilla vahvistetaan sosiaaliturvajärjestelmiä ja sosiaalisen suojelun järjestelmiä unionissa, mukaan lukien eurooppalaisen hätätilasta aiheutuvien työttömyysriskien lieventämisen tilapäisen tukivälineen (SURE) jatkaminen ja jälleenrahoitus niin kauan kuin Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen sosioekonomiset seuraukset vaikuttavat edelleen kielteisesti työmarkkinoihin, sekä sosiaalinen pelastusjärjestely, jossa lisätään julkista tukea nykyisille välineille, jotka on suunnattu yhteiskuntamme köyhimmille. Kun otetaan huomioon myös vihreä ja digitaalinen siirtymä, työmarkkinasiirtymien tueksi tarvitaan johdonmukaista aktiivista työmarkkinapolitiikkaa, johon sisältyy siirtymäkannustimia, pätevyydenhankkimista, osaamisen sekä tulevaisuuteen suuntautuvan koulutuksen, elinikäisen oppimisen, ammatillisen koulutuksen sekä täydennys- ja uudelleenkoulutuksen validointia ja hankkimista ja parannettuja työvoimapalveluja, kuten suosituksessa (EU) 2021/402 [ja neuvoston suosituksessa oikeudenmukaisesta siirtymisestä ilmastoneutraaliuteen] korostetaan. Covid-19-pandemian vaikutusten lieventämiseksi käyttöön otettuja kansallisia politiikkoja ja tukijärjestelmiä olisi arvioitava kattavasti, jotta voidaan tunnistaa parhaat käytännöt ja välineet tulevaa käyttöä varten.
Tarkistus 16
Ehdotus päätökseksi
Johdanto-osan 11 kappale
(11)  Kaiken muotoista syrjintää olisi torjuttava, sukupuolten tasa-arvo varmistettava ja nuorisotyöllisyyttä tuettava. Kaikille olisi taattava mahdollisuudet, ja köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä, myös lasten ja romanien köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä, olisi vähennettävä erityisesti varmistamalla työmarkkinoiden ja asianmukaisten ja osallistavien sosiaalisen suojelun järjestelmien32 tehokas toiminta ja poistamalla tekijöitä, jotka estävät osallistavaan ja tulevaisuuteen suuntautuvaan koulutukseen ja työmarkkinoille osallistumisen, myös investoimalla varhaiskasvatukseen ja päivähoitoon sekä digitaalisiin ja vihreisiin taitoihin. Kohtuuhintaisten pitkäaikaishoidon ja terveydenhuollon palvelujen, myös ennaltaehkäisevien ja terveydenhuoltoa edistävien palvelujen, nopea ja tasapuolinen saatavuus on erityisen merkityksellistä myös vuonna 2020 alkaneen covid-19-pandemian aikana ja yhteiskuntien ikääntyessä. Vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia myötävaikuttaa talouskasvuun ja sosiaaliseen kehitykseen olisi parannettava edelleen. Uusien talous- ja liiketoimintamallien saadessa jalansijaa työpaikoilla kaikkialla unionissa myös työsuhteet muuttuvat. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että uusiin työmuotoihin perustuvissa työsuhteissa säilytetään Euroopan sosiaalinen malli ja vahvistetaan sitä.
(11)  Kaiken muotoinen syrjintä olisi poistettava, sukupuolten tasa-arvo olisi varmistettava ja nuorisotyöllisyyttä, etenkin heikommista lähtökohdista tulevien nuorten työllisyyttä, olisi edistettävä aktiivisesti. Kaikille olisi taattava yhtäläiset mahdollisuudet, ja köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä, myös lasten, ikääntyneiden, vammaisten henkilöiden ja romanien köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä, olisi poistettava erityisesti varmistamalla työmarkkinoiden ja asianmukaisten ja osallistavien sosiaalisen suojelun järjestelmien32 tehokas toiminta ja poistamalla tekijöitä, jotka estävät osallistavaan ja tulevaisuuteen suuntautuvaan koulutukseen, elinikäiseen oppimiseen, ammatilliseen koulutukseen ja työmarkkinoille osallistumisen, myös investoimalla varhaiskasvatukseen ja päivähoitoon sekä digitaalisiin ja vihreisiin taitoihin. Aiheesta ”Kohti hoivatyötä koskevia EU:n yhteisiä toimia” 5 päivänä heinäkuuta 2022 annetun Euroopan parlamentin päätöslauselman mukaisesti pitkäaikaishoidon ja terveydenhuollon palvelujen ja mielenterveydestä digitaalisessa työelämässä 5 päivänä heinäkuuta 2022 annetun Euroopan parlamentin päätöslauselman mukaisesti myös ennaltaehkäisevien – eikä vähiten mielenterveysongelmia työpaikalla ehkäisevien palvelujen – ja terveydenhuoltoa edistävien palvelujen, nopea, yhtäläinen, tosiasiallinen ja tasapuolinen saatavuus on erityisesti tarpeen myös covid-19-pandemian aikana ja yhteiskuntien ikääntyessä. Työterveyden ja -turvallisuuden sekä terveyttä edistävän työ- ja yksityiselämän tasapainon varmistaminen työntekijöille koko työuran ajan on edellytys ihmisarvoiselle työelämälle sekä aktiivisena ja terveenä ikääntymiselle. Vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia myötävaikuttaa talouskasvuun ja sosiaaliseen kehitykseen olisi parannettava edelleen muun muassa työpaikalla tehtävien kohtuullisten mukautusten avulla neuvoston direktiivin 2000/78/EY32 a ja vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen mukaisesti. Uusien talous- ja liiketoimintamallien saadessa jalansijaa työpaikoilla kaikkialla unionissa myös työsuhteet muuttuvat. Jäsenvaltioiden olisi vahvistettava edelleen Euroopan sosiaalista mallia varmistamalla, että kaikilla työntekijöillä on samat oikeudet, kunnolliset työehdot ja kohtuulliset palkat. Jokaisella on oikeus tasapuolisiin, oikeudenmukaisiin, terveellisiin ja turvallisiin työoloihin ja asianmukaiseen suojeluun digitaalisessa ympäristössä samoin kuin fyysisessä työympäristössä riippumatta ammattiasemasta, työjärjestelyistä, työsuhteen kestosta tai työnantajan koosta. Lisäksi jäsenvaltioiden olisi puututtava työntekijöiden hyväksikäyttöön ja kaikkiin epävarmojen työsuhteiden muotoihin, näennäisyrittäjyys, pimeä työ, epätyypillisten sopimusten väärinkäyttö ja nollatuntisopimukset mukaan lukien, ja varmistettava, että uusiin työmuotoihin perustuvat työsuhteet ovat unionin oikeuden ja kansallisen lainsäädännön mukaisia. Jäsenvaltioiden olisi myös puututtava epäviralliseen talouteen edistämällä työntekijöiden siirtymistä epävirallisesta taloudesta virallisen talouden piiriin. Yrittäjyyttä olisi kannustettava ja ammatillista liikkuvuutta helpotettava muun muassa sosiaaliturvaoikeuksien siirrettävyyden ja tehokkaiden digitaalisten ratkaisujen käyttöönoton avulla.
__________________
__________________
32 Neuvoston suositus, annettu 8 päivänä marraskuuta 2019, sosiaalisen suojelun saatavuudesta työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien kannalta, 2019/C 387/01.
32 Neuvoston suositus, annettu 8 päivänä marraskuuta 2019, sosiaalisen suojelun saatavuudesta työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien kannalta (EUVL C 387, 15.11.2019, s. 1).
32 a Neuvoston direktiivi 2000/78/EY, annettu 27 päivänä marraskuuta 2000, yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista (EYVL L 303, 2.12.2000, s. 16).
Tarkistus 17
Ehdotus päätökseksi
Johdanto-osan 12 kappale
(12)  Yhdennettyjen suuntaviivojen olisi toimittava perustana maakohtaisille suosituksille, joita neuvosto voi antaa jäsenvaltioille. Yhdennettyjen suuntaviivojen olisi toimittava perustana maakohtaisille suosituksille, joita neuvosto voi antaa jäsenvaltioille. Yhdennettyjen suuntaviivojen olisi toimittava perustana maakohtaisille suosituksille, joita neuvosto voi antaa jäsenvaltioille. Jäsenvaltioiden on hyödynnettävä täysimääräisesti asetuksella (EU) 2020/222133 vahvistettuja REACT-EU-välineen määrärahojaan. Asetuksella vahvistetaan vuosien 2014–2020 koheesiopolitiikan rahastoja ja vähävaraisimmille suunnattua eurooppalaista rahastoa (FEAD) vuoteen 2023 saakka. Ukrainan nykyisen kriisin vuoksi asetuksen tueksi on annettu lisäksi asetus koheesiopoliittisesta tukitoimesta Euroopan pakolaisten auttamiseksi (CARE)34 ja tehty yhteisiä säännöksiä koskevaan asetukseen lisämuutos35, joka koskee REACT-EU-välineen ennakkomaksujen korottamista ja uutta yksikkökustannusta, joilla nopeutetaan Ukrainasta lähtevien ihmisten integroitumista EU:hun36. Jäsenvaltioiden olisi lisäksi ohjelmakaudella 2021–2027 hyödynnettävä täysimääräisesti asetuksella (EU) 2021/105737 perustettua Euroopan sosiaalirahasto plussaa, asetuksella (EU) 2021/105838 perustettua Euroopan aluekehitysrahastoa, asetuksella (EU) 2021/24139 perustettua elpymis- ja palautumistukivälinettä ja muita unionin rahastoja, mukaan lukien asetuksella (EU) 2021/105640 perustettua oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa ja asetuksella (EU) 2021/52341 perustettua InvestEU-rahastoa, edistääkseen työllisyyttä, sosiaalisia investointeja, sosiaalista osallisuutta ja esteettömyyttä sekä tukeakseen työvoiman täydennys- ja uudelleenkoulutusmahdollisuuksia, elinikäistä oppimista sekä kaikille suunnattua korkealaatuista koulutusta, johon sisältyy digitaalinen lukutaito ja digitaalinen osaaminen. Jäsenvaltioiden on myös täysimääräisesti hyödynnettävä asetuksella (EU) 2021/69142 perustettua Euroopan globalisaatiorahastoa työttömiksi jääneille työntekijöille sellaisten työntekijöiden tukemiseksi, jotka on irtisanottu merkittävien rakenteellisten muutosten, kuten covid-19-pandemian, maailmanlaajuisemmasta kehityksestä johtuvien sosioekonomisten muutosten sekä teknologisten ja ympäristöön liittyvien muutosten seurauksena. Vaikka yhdennetyt suuntaviivat on osoitettu jäsenvaltioille ja unionille, ne olisi pantava täytäntöön yhdessä kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten kanssa siten, että tehdään tiivistä yhteistyötä parlamenttien, työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan edustajien kanssa.
(12)  Yhdennettyjen suuntaviivojen olisi toimittava perustana maakohtaisille suosituksille, joita neuvosto voi antaa jäsenvaltioille. Yhdennettyjen suuntaviivojen olisi toimittava perustana maakohtaisille suosituksille, joita neuvosto voi antaa jäsenvaltioille. Yhdennettyjen suuntaviivojen olisi toimittava perustana maakohtaisille suosituksille, joita neuvosto voi antaa jäsenvaltioille. Jäsenvaltioiden on hyödynnettävä täysimääräisesti asetuksella (EU) 2020/222133 vahvistettuja REACT-EU-välineen määrärahojaan. Asetuksella vahvistetaan vuosien 2014–2020 koheesiopolitiikan rahastoja ja vähävaraisimmille suunnattua eurooppalaista rahastoa (FEAD) vuoteen 2023 saakka. Ukrainan nykyisen kriisin vuoksi asetuksen tueksi on annettu lisäksi asetus koheesiopoliittisesta tukitoimesta Euroopan pakolaisten auttamiseksi (CARE)34 ja tehty yhteisiä säännöksiä koskevaan asetukseen lisämuutos35, joka koskee REACT-EU-välineen ennakkomaksujen korottamista ja uutta yksikkökustannusta, joilla nopeutetaan Ukrainasta lähtevien ihmisten integroitumista EU:hun36. Jäsenvaltioiden olisi lisäksi ohjelmakaudella 2021–2027 hyödynnettävä täysimääräisesti asetuksella (EU) 2021/105737 perustettua Euroopan sosiaalirahasto plussaa, asetuksella (EU) 2021/105838 perustettua Euroopan aluekehitysrahastoa, asetuksella (EU) 2021/24139 perustettua elpymis- ja palautumistukivälinettä ja muita unionin rahastoja, mukaan lukien asetuksella (EU) 2021/105640 perustettua oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa ja asetuksella (EU) 2021/52341 perustettua InvestEU-rahastoa, edistääkseen kestävyyttä ja laadukasta työllisyyttä sekä sosiaalisia investointeja, poistaakseen köyhyyttä, syrjintää ja sosiaalista syrjäytymistä, varmistaakseen esteettömyyden sekä tukeakseen työvoiman täydennys- ja uudelleenkoulutusmahdollisuuksia, elinikäistä oppimista sekä kaikille suunnattua korkealaatuista koulutusta, erityisesti digitaalista lukutaitoa ja digitaalista osaamista, jotta kaikki voivat saada digitaalisen, vihreämmän ja kiertotalouteen perustuvan talouden edellyttämät tiedot ja pätevyyden. Jäsenvaltioiden on myös täysimääräisesti hyödynnettävä asetuksella (EU) 2021/69142 perustettua Euroopan globalisaatiorahastoa työttömiksi jääneille työntekijöille sellaisten työntekijöiden tukemiseksi, jotka on irtisanottu merkittävien rakenteellisten muutosten, kuten covid-19-pandemian, maailmanlaajuisemmasta kehityksestä johtuvien sosioekonomisten muutosten, uuden maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin sekä teknologisten muutosten ja ympäristöön liittyvien haasteiden seurauksena. Vaikka yhdennetyt suuntaviivat on osoitettu jäsenvaltioille ja unionille, ne olisi pantava täytäntöön ja niitä olisi tutkittava yhdessä kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten kanssa siten, että tehdään tiivistä ja aktiivista yhteistyötä asiaankuuluvalla tasolla parlamenttien, työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan edustajien kanssa.
__________________
__________________
33 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/2221, annettu 23 päivänä joulukuuta 2020, asetuksen (EU) N:o 1303/2013 muuttamisesta lisämäärärahojen ja toteuttamisjärjestelyjen osalta tuen antamiseksi covid-19-pandemian ja sen sosiaalisten seurausten aiheuttaman kriisin vahinkojen korjaamisen edistämiseen sekä talouden vihreän, digitaalisen ja palautumiskykyä tukevan elpymisen pohjustamiseen (REACT-EU-väline) (EUVL L 437, 28.12.2020, s. 30).
33 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/2221, annettu 23 päivänä joulukuuta 2020, asetuksen (EU) N:o 1303/2013 muuttamisesta lisämäärärahojen ja toteuttamisjärjestelyjen osalta tuen antamiseksi covid-19-pandemian ja sen sosiaalisten seurausten aiheuttaman kriisin vahinkojen korjaamisen edistämiseen sekä talouden vihreän, digitaalisen ja palautumiskykyä tukevan elpymisen pohjustamiseen (REACT-EU-väline) (EUVL L 437, 28.12.2020, s. 30).
34 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2022/562, annettu 6 päivänä huhtikuuta 2022, asetusten (EU) N:o 1303/2013 ja (EU) N:o 223/2014 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse koheesiopoliittisesta tukitoimesta Euroopan pakolaisten auttamiseksi (CARE).
34 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2022/562, annettu 6 päivänä huhtikuuta 2022, asetusten (EU) N:o 1303/2013 ja (EU) N:o 223/2014 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse koheesiopoliittisesta tukitoimesta Euroopan pakolaisten auttamiseksi (CARE) (EUVL L 109, 8.4.2022, s. 1).
35 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1060, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2021, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahasto plussaa, koheesiorahastoa, oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa ja Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä ja varainhoitosäännöistä sekä turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoa, sisäisen turvallisuuden rahastoa ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälinettä koskevista varainhoitosäännöistä (EUVL L 231, 30.6.2021, s. 159–706).
35 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1060, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2021, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahasto plussaa, koheesiorahastoa, oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa ja Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä ja varainhoitosäännöistä sekä turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoa, sisäisen turvallisuuden rahastoa ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälinettä koskevista varainhoitosäännöistä (EUVL L 231, 30.6.2021, s. 159).
36 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2022/613, annettu 12 päivänä huhtikuuta 2022, asetusten (EU) N:o 1303/2013 ja (EU) N:o 223/2014 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse REACT-EU-määrärahoista myönnettävien ennakkomaksujen korottamisesta ja yksikkökustannuksen vahvistamisesta.
36 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2022/613, annettu 12 päivänä huhtikuuta 2022, asetusten (EU) N:o 1303/2013 ja (EU) N:o 223/2014 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse REACT-EU-määrärahoista myönnettävien ennakkomaksujen korottamisesta ja yksikkökustannuksen vahvistamisesta (EUVL L 115, 13.4.2022, s. 38).
37 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1057, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2021, Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+) perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 1296/2013 kumoamisesta (EUVL L 231, 30.6.2021, s. 21).
37 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1057, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2021, Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+) perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 1296/2013 kumoamisesta (EUVL L 231, 30.6.2021, s. 21).
38 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1058, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2021, Euroopan aluekehitysrahastosta ja koheesiorahastosta (EUVL L 231, 30.6.2021, s. 60).
38 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1058, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2021, Euroopan aluekehitysrahastosta ja koheesiorahastosta (EUVL L 231, 30.6.2021, s. 60).
39 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/241, annettu 12 päivänä helmikuuta 2021, elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta (EUVL L 57, 18.2.2021, s. 17–75).
39 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/241, annettu 12 päivänä helmikuuta 2021, elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta (EUVL L 57, 18.2.2021, s. 17).
40 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1056, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2021, oikeudenmukaisen siirtymän rahaston perustamisesta (EUVL L 231, 30.6.2021, s. 1).
40 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1056, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2021, oikeudenmukaisen siirtymän rahaston perustamisesta (EUVL L 231, 30.6.2021, s. 1).
41 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/523, annettu 24 päivänä maaliskuuta 2021, InvestEU-ohjelman perustamisesta ja asetuksen (EU) 2015/1017 muuttamisesta (EUVL L 107, 26.3.2021, s. 30).
41 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/523, annettu 24 päivänä maaliskuuta 2021, InvestEU-ohjelman perustamisesta ja asetuksen (EU) 2015/1017 muuttamisesta (EUVL L 107, 26.3.2021, s. 30).
42 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/691, annettu 28 päivänä huhtikuuta 2021, Euroopan globalisaatiorahastosta (EGR) työttömiksi jääneille työntekijöille ja asetuksen (EU) N:o 1309/2013 kumoamisesta (EUVL L 153, 3.5.2021, s. 48).
42 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/691, annettu 28 päivänä huhtikuuta 2021, Euroopan globalisaatiorahastosta (EGR) työttömiksi jääneille työntekijöille ja asetuksen (EU) N:o 1309/2013 kumoamisesta (EUVL L 153, 3.5.2021, s. 48).
Tarkistus 18
Ehdotus päätökseksi
Liite I – suuntaviiva 5 – 1 alakohta
Jäsenvaltioiden olisi edistettävä aktiivisesti kestävää sosiaalista markkinataloutta ja helpotettava ja tuettava investointeja laadukkaiden työpaikkojen luomiseksi ja hyödynnettävä tässä myös digitaaliseen ja vihreään siirtymään liittyviä mahdollisuuksia vuodelle 2030 asetettu työllisyyttä koskeva EU:n yleistavoite huomioon ottaen. Tätä varten niiden olisi vähennettävä esteitä, joita yrityksillä on työntekijöiden palkkaamisessa, edistettävä vastuullista yrittäjyyttä ja aitoa itsenäistä ammatinharjoittamista ja tuettava erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten perustamista ja kasvua, myös helpottamalla rahoituksen saantia. Jäsenvaltioiden olisi edistettävä aktiivisesti yhteisötalouden kehittämistä ja pyrittävä sen koko potentiaalin hyödyntämiseen, edistettävä sosiaalista innovointia ja sosiaalisia yrityksiä sekä tuettava tällaisia liiketoimintamalleja, joilla luodaan korkealaatuisia työmahdollisuuksia ja tuotetaan sosiaalisia etuuksia paikallistasolla, etenkin kiertotaloudessa sekä alueilla, joihin vihreään talouteen siirtyminen eniten vaikuttaa niiden alakohtaisen erikoistumisen vuoksi.
Jäsenvaltioiden olisi edistettävä aktiivisesti kilpailukykyiseen, innovatiiviseen ja kestävään sosiaaliseen markkinatalouteen perustuvaa täystyöllisyyttä ja tuettava investointeja laadukkaiden työpaikkojen luomiseksi. Jäsenvaltioiden olisi pantava täytäntöön älykkäitä, kunnianhimoisia ja osallistavia työllisyyspolitiikkoja työvoimapulan ennakoimiseksi, jotta voidaan hyödyntää digitaaliseen ja vihreään siirtymään liittyviä mahdollisuuksia ja saavuttaa vuodelle 2030 asetettu työllisyyttä koskeva EU:n yleistavoite. Jäsenvaltioiden olisi tuettava yrityksiä työntekijöiden palkkaamisessa ja edistettävä ammatillista koulutusta, vastuullista yrittäjyyttä ja aitoa itsenäistä ammatinharjoittamista, myös naisten, nuorten, ikääntyneiden ja muiden muita heikommassa asemassa olevien ryhmien keskuudessa. Niiden olisi tuettava erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten perustamista ja kasvua, myös helpottamalla rahoituksen saantia, valmiuksien kehittämisen ja ohjauksen avulla sekä toteuttamalla kohdennettuja toimenpiteitä uuden henkilöstön palkkaamiseksi ja nykyisen henkilöstön sitouttamiseksi. Jäsenvaltioiden olisi pantava yhteisötalouden toimintasuunnitelma ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelma täysimääräisesti täytäntöön ja edistettävä aktiivisesti yhteisötalouden sekä vihreän ja digitaalisen talouden kehittämistä ja pyrittävä niiden koko potentiaalin hyödyntämiseen, edistettävä sosiaalista innovointia ja lujitettava sosiaalisia yrityksiä sekä tuettava liiketoimintamalleja, joilla luodaan korkealaatuisia työmahdollisuuksia erityisesti muita heikommassa asemassa oleville ryhmille ja tuotetaan sosiaalisia etuuksia paikallistasolla, etenkin kiertotaloudessa sekä aloilla ja alueilla, jotka tarvitsevat enemmän tukea siirtymässä vihreään ja digitaaliseen talouteen.
Tarkistus 19
Ehdotus päätökseksi
Liite I – suuntaviiva 5 – 2 alakohta
Covid-19-kriisin jälkeisessä tilanteessa hyvin suunnitelluilla työajan lyhentämis- ja vastaavilla järjestelyillä olisi myös helpotettava ja tuettava rakenneuudistusprosesseja sen lisäksi, että niillä säilytetään työpaikkoja, mikä auttaa nykyaikaistamaan taloutta myös yhtä aikaa tapahtuvan osaamisen kehittämisen avulla. Huolellisesti suunniteltuja työhönotto- ja siirtymäkannustimia sekä täydennys- ja uudelleenkoulutustoimenpiteitä olisi harkittava, jotta tuetaan työpaikkojen luomista ja erilaisia siirtymiä sekä pystytään puuttumaan työvoimapulaan ja osaamisvajeeseen tilanteessa, johon vaikuttavat digitaalinen ja vihreä siirtymä sekä Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen seuraukset.
Covid-19-kriisin jälkeisessä tilanteessa hyvin suunnitelluilla työajan lyhentämis- ja vastaavilla järjestelyillä olisi säilytettävä mahdollisuuksien mukaan työpaikka ja myös helpotettava ja tuettava rakenneuudistusprosesseja, mikä auttaa ja voimaannuttaa työntekijöitä siirryttäessä kestävään talouteen, myös yhtä aikaa tapahtuvan osaamisen kehittämisen avulla. Huolellisesti suunniteltuja työhönotto- ja siirtymäkannustimia, elinikäistä oppimista, ammatillista koulutusta sekä täydennys- ja uudelleenkoulutusta koskevia toimenpiteitä olisi harkittava, jotta voidaan tukea työpaikkojen luomista ja hallita siirtymiä sekä puuttua työvoimapulaan ja osaamisvajeeseen ja ennakoida niitä sekä kuroa umpeen koulutuksen ja työmarkkinoiden välinen kuilu tilanteessa, johon tarvittava digitaalinen ja vihreä siirtymä vaikuttaa, ja rajoittaa Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen seurauksia ja elinkustannusten nousua Euroopassa. Jäsenvaltioiden olisi mukautettava työllisyyspolitiikkaansa ja koordinoitava unionin tasolla sellaisiin tilapäisiin toimenpiteisiin liittyvien parhaiden käytäntöjen täytäntöönpanoa, joilla suojellaan työntekijöitä ja työmarkkinoita kriisiaikoina, ja otettava työmarkkinaosapuolet mukaan tähän. Tällaisiin toimenpiteisiin voisi kuulua palkkatuki, tulotuki ja työttömyysetuusjärjestelmien laajentaminen sekä palkallisen sairausloman, omaishoitovapaan ja etätyöjärjestelyjen jatkaminen. Jäsenvaltioiden olisi tuettava sellaisten talouden alojen muutoksia, jotka ovat keskeisiä omavaraisuuden ja strategisen riippumattomuuden varmistamisen kannalta. Työvoiman oikeudenmukaisen liikkuvuuden helpottamiseksi olisi kiinnitettävä erityistä huomiota liikkuvien työntekijöiden oikeuksien ja työpaikkojen turvaamiseen, tutkintojen tunnustamiseen sekä rajatylittävien koulutus- ja vaihto-ohjelmien vahvistamiseen. Euroopan työviranomaisella on tärkeä rooli jäsenvaltioiden ja komission auttamisessa varmistamaan, että työvoiman liikkuvuutta ja sosiaaliturvan yhteensovittamista koskevat unionin säännöt pannaan täytäntöön oikeudenmukaisella, yksinkertaisella ja tehokkaalla tavalla.
Tarkistus 20
Ehdotus päätökseksi
Liite I – suuntaviiva 5 – 3 alakohta
Verotuksen painopistettä olisi siirrettävä työn verottamisesta muihin verotuslähteisiin, jotka tukevat paremmin työllisyyttä ja osallistavaa kasvua ja ovat ilmasto- ja ympäristötavoitteiden mukaisia niin, että otetaan huomioon verotusjärjestelmän uudelleenjakovaikutukset mutta suojellaan samalla verotulot riittävää sosiaalista suojelua ja kasvua edistäviä julkisia menoja varten.
Kansallisella verotuksella olisi tuettava työllisyyttä ja osallistavaa kasvua Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklassa esitettyjen poliittisten tavoitteiden sekä kestävän kehityksen tavoitteiden, Pariisin sopimuksen ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ilmasto- ja ympäristötavoitteiden mukaisesti. Verouudistuksissa olisi otettava huomioon verotusjärjestelmän tulonjakovaikutukset ja suojeltava tuloja julkisia investointeja, erityisesti laadukkaita julkisia palveluja, sosiaalista suojelua ja kestävää kasvua edistäviä julkisia menoja varten.
Tarkistus 21
Ehdotus päätökseksi
Liite I – suuntaviiva 5 – 4 alakohta
Jäsenvaltioissa, myös niissä, joissa on käytössä lakisääteinen vähimmäispalkka, olisi edistettävä työehtosopimusneuvottelujen hyödyntämistä palkanmuodostuksessa ja varmistettava työmarkkinaosapuolten tosiasiallinen osallistuminen läpinäkyvällä ja ennakoitavalla tavalla, jotta saadaan palkkatasot vastaamaan asianmukaisesti tuottavuuden kehitystä ja huolehditaan oikeudenmukaisesta palkkauksesta, joka mahdollistaa kohtuullisen elintason. Tässä olisi kiinnitettävä erityistä huomiota pieni- ja keskituloisiin ryhmiin ja vahvistettava taloudellista ja sosiaalista lähentymistä ylöspäin. Palkanmuodostusmekanismeissa olisi otettava huomioon sosioekonomiset olosuhteet, mukaan lukien eri alueiden ja toimialojen kehitys. Jäsenvaltioiden ja työmarkkinaosapuolten olisi kansallisia käytäntöjä ja työmarkkinaosapuolten riippumattomuutta kunnioittaen varmistettava, että kaikilla työntekijöillä on oikeudenmukainen palkka suoraan tai epäsuorasti työehtosopimusten nojalla tai riittävä lakisääteinen vähimmäispalkka, ottaen huomioon niiden vaikutus kilpailukykyyn, työpaikkojen syntymiseen ja työssäkäyvien köyhyyteen.
Toimet, joilla varmistetaan, että palkat mahdollistavat kohtuullisen elintason, myös muita heikommassa asemassa oleville ryhmille, ovat edelleen tärkeitä työssäkäyvien köyhyyden torjumiseksi. Jäsenvaltioissa, myös niissä, joissa on käytössä lakisääteinen vähimmäispalkka, olisi edistettävä työehtosopimusneuvottelujen hyödyntämistä palkanmuodostuksessa ja varmistettava työmarkkinaosapuolten tosiasiallinen osallistuminen läpinäkyvällä ja ennakoitavalla tavalla, jotta saadaan palkkatasot vastaamaan asianmukaisesti pitkän aikavälin tuottavuuden kehitystä ja huolehditaan oikeudenmukaisesta palkkauksesta, joka mahdollistaa kohtuullisen elintason kaikille työntekijöille. Tässä olisi kiinnitettävä erityistä huomiota pieni- ja keskituloisiin ryhmiin ja heidän ostovoimaansa ja vahvistettava taloudellista ja sosiaalista lähentymistä ylöspäin. Palkanmuodostusmekanismeissa olisi otettava huomioon sosioekonomiset olosuhteet, mukaan lukien eri alueiden ja toimialojen kehitys, ja niissä olisi käytettävä esimerkiksi tavara- ja palvelukoria kansallisella tasolla vahvistettuina reaalihintoina tai kansainvälisiä tai kansallisia viitearvoja. Jäsenvaltioiden ja työmarkkinaosapuolten olisi kansallisia käytäntöjä ja työmarkkinaosapuolten riippumattomuutta perussopimusten mukaisesti kunnioittaen varmistettava, että kaikilla työntekijöillä on oikeudenmukainen palkka suoraan tai epäsuorasti joko työehtosopimusten nojalla tai riittävä lakisääteinen vähimmäispalkka, ottaen huomioon niiden vaikutus kilpailukykyyn, työpaikkojen syntymiseen, sukupuolten tasa-arvoon ja työssäkäyvien köyhyyteen. On tärkeää välttää vaihtelujen ja vähennysten laajamittaista käyttöä, koska ne saattavat vaikuttaa kielteisesti palkkojen riittävyyteen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioiden toimivaltaa määrittää vähimmäispalkka sekä sallia mahdolliset vaihtelut ja vähennykset. Niiden on varmistettava, että näissä vaihteluissa ja vähennyksissä noudatetaan syrjimättömyyden ja oikeasuhteisuuden periaatteita ja että niillä pyritään oikeutettuun tavoitteeseen riittävistä vähimmäispalkoista Euroopan unionissa annetun direktiivin mukaisesti1 a.
__________________
1 a Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.
Tarkistus 22
Ehdotus päätökseksi
Liite I – suuntaviiva 5 – 4 a alakohta (uusi)
Unionin varojen edunsaajien on noudatettava sovellettavaa sosiaalisia oikeuksia ja työntekijöiden oikeuksia sekä verotusta koskevaa unionin ja kansallista lainsäädäntöä. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että yrityksille pandemian ja Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen taloudellisten vaikutusten torjumiseksi myönnetyn julkisen taloudellisen tuen ehdoksi asetetaan se, että rahoitus käytetään työntekijöiden hyväksi ja että tukea saavat yritykset pidättäytyvät bonusten maksamisesta johdolle, osinkojen maksamisesta ja osakkeiden takaisinostojärjestelyjen toteuttamisesta sinä aikana, kun ne saavat tätä tukea.
Tarkistus 23
Ehdotus päätökseksi
Liite I – suuntaviiva 6 – 1 alakohta
Digitaalisen ja vihreän siirtymän, väestörakenteen muutoksen ja Ukrainan sodan kontekstissa jäsenvaltioiden olisi edistettävä kestävyyttä, tuottavuutta, työllistyvyyttä ja inhimillistä pääomaa sekä tuettava osaamisen ja taitojen hankkimista läpi elämän ja vastattava työmarkkinoiden nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin vuodelle 2030 asetettu osaamista koskeva EU:n yleistavoite huomioon ottaen. Jäsenvaltioiden olisi myös mukautettava koulutusjärjestelmiään ja investoitava niihin, jotta ne tarjoavat korkealaatuista ja osallistavaa koulutusta, mukaan lukien ammatillinen koulutus, kielikoulutusta (myös esimerkiksi Ukrainasta saapuville pakolaisille) ja mahdollisuuden digitaaliseen oppimiseen. Jäsenvaltioiden olisi tehtävä yhteistyötä työmarkkinaosapuolten, koulutuksen järjestäjien, yritysten ja muiden sidosryhmien kanssa, jotta voidaan puuttua koulutusjärjestelmien rakenteellisiin heikkouksiin ja parantaa niiden laatua ja työmarkkinarelevanssia myös vihreän ja digitaalisen siirtymän mahdollistamisen näkökulmasta. Tässä olisi puututtava nykyisiin osaamisen kohtaanto-ongelmiin ja estettävä uusien osaamisvajeiden syntyä etenkin REPowerEU-ohjelmaan liittyvässä toiminnassa, kuten uusiutuvan energian käyttöönotossa tai rakennusten perusparannuksessa. Erityishuomiota olisi kiinnitettävä opetusammatin haasteisiin, myös panostamalla opettajien ja kouluttajien digitaaliseen osaamiseen. Koulutusjärjestelmien olisi varustettava kaikki oppijat avaintaidoilla, mukaan lukien perus- ja digitaidot sekä monialaiset taidot, joilla luodaan perusta elinikäiselle sopeutumis- ja selviytymiskyvylle. Jäsenvaltioiden olisi pyrittävä vahvistamaan yksilöllisiä koulutusta koskevia oikeuksia ja varmistamaan niiden siirrettävyys työuran muutosten aikana, tarvittaessa myös yksilöllisten oppimistilien kautta, sekä tarjoamaan luotettava koulutuksen laadunarviointijärjestelmä. Jäsenvaltioiden olisi hyödynnettävä mikrotutkintojen tarjoamia mahdollisuuksia elinikäisen oppimisen ja työllistyvyyden tukemisessa. Niiden olisi annettava kaikille mahdollisuus ennakoida työmarkkinoiden tarpeita ja mukautua niihin paremmin etenkin jatkuvan täydennys- ja uudelleenkoulutuksen kautta ja tarjoamalla yhdennettyä ohjausta ja neuvontaa, jotta tuetaan tasapuolista ja oikeudenmukaista siirtymää kaikille, vahvistetaan sosiaalisia tuloksia, puututaan työvoimapulaan ja osaamisen kohtaanto-ongelmiin, parannetaan talouden yleistä kykyä selviytyä shokeista ja helpotetaan mahdollisesti tarvittavia mukautuksia.
Digitaalisen ja vihreän siirtymän, väestörakenteen muutoksen ja Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen kontekstissa sekä elinkustannusten noustessa jäsenvaltioiden olisi edistettävä sosiaalisia oikeuksia, kestävyyttä, tuottavuutta, työllistyvyyttä ja investointeja työntekijöihin ja kansalaisiin tukemalla osaamisen ja taitojen hankkimista läpi elämän ja vastattava työmarkkinoiden nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin vuodelle 2030 asetettu osaamista, erityisesti digitaalista osaamista, koskeva EU:n yleistavoite huomioon ottaen. Jäsenvaltioiden olisi myös mukautettava koulutusjärjestelmiään, uudenaikaistettava niitä ja investoitava niihin, jotta ne tarjoavat korkealaatuista ja osallistavaa koulutusta, erityisesti ammatillista koulutusta, yrittäjyysosaamista, mukaan lukien sosiaalinen yrittäjyys, mahdollisuuden digitaaliseen oppimiseen ja kielikoulutusta (esimerkiksi kaikille pakolaisille, myös Ukrainasta saapuville pakolaisille) sekä elinikäistä virallista ja arkioppimista. Jäsenvaltioiden olisi tehtävä yhteistyötä työmarkkinaosapuolten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten, koulutuksen järjestäjien, yritysten ja muiden sidosryhmien kanssa, jotta voidaan puuttua koulutusjärjestelmien rakenteellisiin ja uusiin heikkouksiin ja parantaa niiden laatua ja työmarkkinarelevanssia vihreän ja digitaalisen siirtymän tukemiseksi edelleen ja sen nopeuttamiseksi. Tässä olisi puututtava nykyisiin osaamisen kohtaanto-ongelmiin ja osaamisen vanhenemiseen ja estettävä uusien osaamisvajeiden syntyä etenkin REPowerEU-ohjelmaan liittyvässä toiminnassa, kuten uusiutuvan energian käyttöönotossa tai rakennusten energiatehokkuudessa ja pitkälle menevässä peruskorjauksessa. Jäsenvaltioiden olisi vastattava sellaisten alojen ja alueiden tarpeisiin, joilla on rakenteellista työvoimapulaa ja osaamisvajetta, muun muassa vihreän, teknologisen ja digitaalisen siirtymän mahdollistamiseksi samanaikaisesti. Jäsenvaltioiden olisi tuettava yrityksiä ja kannustettava niitä investoimaan henkilöstönsä osaamiseen ja tarjoamaan kunnolliset työehdot pätevien työntekijöiden houkuttelemiseksi. Lisäksi jäsenvaltioiden olisi käytettävä kaikkia ESR+:n ja muiden unionin ohjelmien ja välineiden, kuten Next Generation EU -välineen, käytettävissä olevia varoja nuorten pätevyyden vahvistamiseen ja harjoittelu- ja opiskelujaksoja yhdistelevien koulutusjärjestelmien edistämiseen. Erityishuomiota olisi kiinnitettävä opetusammatin haasteisiin, myös panostamalla opettajien ja kouluttajien digitaaliseen osaamiseen sekä heidän tietämykseensä ilmastonmuutoksesta ja kestävästä kehityksestä. Koulutusjärjestelmien olisi varustettava kaikki oppijat avaintaidoilla, mukaan lukien perus- ja digitaidot sekä monialaiset viralliset ja epäviralliset taidot, kuten viestintätaidot ja kriittinen ajattelu, joilla luodaan perusta elinikäiselle sopeutumis- ja selviytymiskyvylle, ja vastaavasti valmistettava opettajia niin, että he pystyvät tarjoamaan nämä taidot oppijoilleen. Jotta voidaan edistää oppijoiden kehitystä ja liikkuvuutta ottaen huomioon vuodelle 2030 asetettu tavoite nostaa aikuisten vuotuinen osallistuminen koulutukseen 60 prosenttiin, jäsenvaltioiden olisi pyrittävä vahvistamaan yksilöllisiä koulutusta koskevia oikeuksia ja varmistamaan niiden siirrettävyys työuran muutosten aikana, tarvittaessa myös yksilöllisten oppimistilien kautta, sekä tarjoamaan luotettava koulutuksen laadunarviointijärjestelmä. Jäsenvaltioiden olisi hyödynnettävä mikrotutkintojen tarjoamia mahdollisuuksia elinikäisen oppimisen ja työllistyvyyden tukemisessa. Niiden olisi samanaikaisesti varmistettava, että tämä koulutuksen humanistinen puoli säilytetään ja yksilöiden omia pyrkimyksiä kunnioitetaan. Jotta voidaan tukea tasapuolisia ja oikeudenmukaisia siirtymiä kaikille sekä ennakoida työmarkkinoiden tarpeita ja mukautua niihin paremmin, on ratkaisevan tärkeää, että jäsenvaltiot parantavat talouden yleistä häiriönsietokykyä. Niiden olisi edistettävä kunnollisia työoloja ja helpotettava mahdollisia mukautuksia jatkuvan täydennys- ja uudelleenkoulutuksen kautta, vahvistamalla sosiaalisen suojelun järjestelmiä ja palveluja ja tarjoamalla yhdennettyä ohjausta ja neuvontaa, sekä edistettävä aktiivista työmarkkinapolitiikkaa myös tulevia talouden häiriöitä silmällä pitäen.
Tarkistus 24
Ehdotus päätökseksi
Liite I – suuntaviiva 6 – 2 alakohta
Jäsenvaltioiden olisi edistettävä kaikkien yhtäläisiä mahdollisuuksia puuttumalla koulutusjärjestelmien eriarvoisuuksiin. Etenkin olisi tarjottava lapsille mahdollisuus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ja päivähoitoon eurooppalaisen lapsitakuun mukaisesti. Jäsenvaltioiden olisi nostettava yleistä pätevyystasoa, vähennettävä ammatilliset tai yleissivistävät opintonsa keskeyttävien määrää, tuettava syrjäisiltä alueilta kotoisin olevien lasten mahdollisuutta päästä koulutukseen, lisättävä ammatillisen koulutuksen houkuttelevuutta sekä edistettävä korkea-asteen koulutukseen pääsyä ja tutkintojen loppuun suorittamista, helpotettava nuorten siirtymistä opinnoista työelämään laadukkaiden harjoittelujaksojen ja oppisopimuskoulutuksen avulla sekä lisättävä aikuisten osallistumista jatkuvaan oppimiseen, etenkin heikommista lähtökohdista tulevien oppijoiden ja vähiten koulutettujen parissa. Uudet vaatimukset yhteiskunnissa, jotka ovat digitaalisia ja vihreitä, mutta joissa ikääntyviä on yhä enemmän, edellyttävät, että jäsenvaltioiden olisi tehostettava työssä oppimista ammatillisen koulutuksen järjestelmissään, esimerkiksi laadukkailla ja tehokkailla oppisopimuksilla, ja lisättävä luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan (STEM) alan tutkinnon suorittaneiden määrää sekä ammatillisessa koulutuksessa että korkea-asteen koulutuksessa etenkin naisten osalta. Jäsenvaltioiden olisi myös parannettava korkea-asteen koulutuksen ja tarpeen mukaan tutkimuksen työmarkkinarelevanssia, parannettava osaamisen seurantaa ja ennakointia, lisättävä taitojen näkyvyyttä ja tutkintojen vertailtavuutta, myös ulkomailla hankittujen tutkintojen osalta, sekä parannettava mahdollisuuksia saada virallisen koulutusjärjestelmän ulkopuolella hankitut taidot ja osaaminen tunnustettua ja validoitua. Niiden olisi parannettava ja lisättävä joustavan ammatillisen täydennyskoulutuksen tarjontaa ja siihen osallistumista. Jäsenvaltioiden olisi myös rohkaistava vähän koulutettuja aikuisia ylläpitämään tai parantamaan työllistettävyyttään pitkällä aikavälillä parantamalla korkealaatuisten oppimismahdollisuuksien tarjontaa ja niihin osallistumista panemalla täytäntöön taitojen parantamista koskevan suosituksen, mihin sisältyy taitojen arviointi, työmarkkinamahdollisuuksien kannalta sopivan koulutuksen tarjoaminen ja jo hankittujen taitojen validointi ja tunnustaminen.
Jäsenvaltioiden olisi edistettävä kaikkien yhtäläisiä mahdollisuuksia poistamalla koulutusjärjestelmien eriarvoisuudet. Etenkin olisi tarjottava lapsille yhtäläinen mahdollisuus korkealaatuiseen varhaiskasvatukseen ja päivähoitoon eurooppalaisen lapsitakuun ja Barcelonan tavoitteiden mukaisesti. Jäsenvaltioiden olisi nostettava yleistä pätevyystasoa, vähennettävä ammatilliset tai yleissivistävät opintonsa keskeyttävien määrää, tuettava muita heikommassa asemassa oleviin ryhmiin kuuluvien ja heikommassa asemassa olevilta alueilta kotoisin olevien lasten mahdollisuutta päästä koulutukseen, lisättävä ammatillisen koulutuksen houkuttelevuutta sekä edistettävä korkea-asteen koulutukseen pääsyä ja tutkintojen loppuun suorittamista, helpotettava nuorten siirtymistä opinnoista työelämään palkallisten ja osallistavien laadukkaiden harjoittelujaksojen ja oppisopimuskoulutuksen avulla sekä lisättävä aikuisten osallistumista jatkuvaan oppimiseen, etenkin heikommista lähtökohdista tulevien oppijoiden ja vähiten koulutettujen parissa. Uudet vaatimukset yhteiskunnissa, jotka ovat digitaalisia ja vihreitä, mutta joissa ikääntyviä on yhä enemmän, edellyttävät, että jäsenvaltioiden olisi tehostettava työssä oppimista ammatillisen koulutuksen järjestelmissään, myös palkallisilla ja osallistavilla laadukkailla ja tehokkailla oppisopimuksilla, ja varmistettava jatkuvat investoinnit elinikäiseen oppimiseen sekä lisättävä luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan (STEM) alan tutkinnon suorittaneiden määrää sekä ammatillisessa koulutuksessa että korkea-asteen koulutuksessa etenkin naisten osalta. Jäsenvaltioiden olisi myös parannettava korkea-asteen koulutuksen ja tarpeen mukaan tutkimuksen työmarkkinarelevanssia, vahvistettava harjoittelu- ja opiskelujaksoja yhdistelevää koulutusta, parannettava osaamisen seurantaa ja ennakointia, lisättävä taitojen näkyvyyttä ja yksinkertaistettava tutkintojen vertailtavuutta ja tunnustamista, myös ulkomailla hankittujen tutkintojen osalta, sekä parannettava mahdollisuuksia saada virallisen koulutusjärjestelmän ulkopuolella hankitut taidot ja osaaminen tunnustettua ja validoitua myös kolmansien maiden kansalaisten osalta. Niiden olisi parannettava ja lisättävä joustavamman ja osallistavamman ammatillisen täydennyskoulutuksen jatkuvaa tarjontaa ja siihen osallistumista. Jäsenvaltioiden olisi tuettava työpaikkojen luomista ja investoitava sosiaalisen suojelun järjestelmiin, myös vammaisille henkilöille ja työntekijöille, joilla on vaikeuksia täydennys- ja uudelleenkoulutuksessa, sekä tuettava vähän koulutettuja aikuisia pääsemään työmarkkinoille ja saamaan vakituisia ja laadukkaita työpaikkoja. Tässä yhteydessä on tärkeää ylläpitää tai parantaa heidän työllistettävyyttään pitkällä aikavälillä parantamalla korkealaatuisten oppimismahdollisuuksien tarjontaa ja niihin osallistumista panemalla täytäntöön taitojen parantamista koskevan suosituksen, mihin sisältyy taitojen arviointi ja työmarkkinamahdollisuuksien kannalta sopivan koulutuksen tarjoaminen. Oikeutta palkalliseen opintovapaaseen ammatillisia tarkoituksia varten olisi edistettävä noudattaen Kansainvälisen työjärjestön (ILO) asiaa koskevia yleissopimuksia, joiden mukaan työntekijät voivat osallistua koulutusohjelmiin työaikana. Jäsenvaltioiden olisi toteutettava tarvittavia toimia edistääkseen etäopiskelun ja -koulutuksen yleistä, tosiasiallista ja yhtäläistä saatavuutta ottaen täysin huomioon vammaisten henkilöiden, syrjäisillä alueilla asuvien henkilöiden ja vanhempien, erityisesti yksinhuoltajien, tarpeet.
Tarkistus 25
Ehdotus päätökseksi
Liite I – suuntaviiva 6 – 3 alakohta
Jäsenvaltioiden olisi tarjottava työttömille ja työmarkkinoiden ulkopuolella oleville tehokasta, nopeaa, koordinoitua ja räätälöityä apua, joka perustuu työnhaun, koulutuksen ja uudelleenkoulutuksen tukemiseen sekä muiden tukipalvelujen saatavuuteen, niin että erityistä huomiota kiinnitetään haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin ja henkilöihin, joihin vihreä ja digitaalinen siirtymä vaikuttavat erityisesti. Olisi toteutettava kattavia strategioita, joihin sisältyy työttömien perusteellinen yksilöllinen arviointi mahdollisimman nopeasti, mutta viimeistään 18 kuukauden työttömyyden jälkeen, jotta voitaisiin merkittävästi vähentää ja estää pitkäaikais- ja rakennetyöttömyyttä. Nuorisotyöttömyyteen sekä työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevia nuoria koskevaan ongelmaan olisi kiinnitettävä edelleen huomiota ehkäisemällä koulunkäynnin varhaista lopettamista ja tekemällä rakenteellisia parannuksia koulun ja työelämän väliseen nivelvaiheeseen, myös panemalla vahvistettu nuorisotakuu täytäntöön kaikilta osin, ja tällä olisi myös ja etenkin tuettava nuorison laadukkaita työllistymismahdollisuuksia pandemian jälkeisessä elpymisvaiheessa. Euroopan nuorison teemavuodesta 2022 johtuen jäsenvaltioiden olisi lisäksi lisättävä ponnistelujaan etenkin siinä, että ne nostavat esiin vihreän ja digitaalisen siirtymän tarjoamia uusia tulevaisuudennäkymiä ja mahdollisuuksia torjua kielteisiä vaikutuksia, joita pandemialla on ollut nuoriin.
Jäsenvaltioiden olisi tarjottava työttömille ja työmarkkinoiden ulkopuolella oleville työikäisille, erityisesti pitkäaikaistyöttömille, heidän työmarkkinanäkymiensä parantamiseksi tehokasta, nopeaa, koordinoitua ja räätälöityä apua, joka perustuu työnhaun, koulutuksen ja uudelleenkoulutuksen tukemiseen sekä muiden tukipalvelujen saatavuuteen, myös terveydenhuollon ja asumisen aloilla, niin että erityistä huomiota kiinnitetään muita heikommassa asemassa oleviin ryhmiin ja henkilöihin, jotka tarvitsevat lisätukea vihreän ja digitaalisen siirtymän hallintaan. Olisi toteutettava kattavia strategioita, joihin sisältyy työttömien perusteellinen yksilöllinen arviointi mahdollisimman nopeasti, mutta viimeistään 18 kuukauden työttömyyden jälkeen, jotta voitaisiin merkittävästi vähentää ja estää pitkäaikais- ja rakennetyöttömyyden lisääntymisen riskiä, ja viimeistään kahdeksan kuukauden kuluttua vasta työttömiksi jääneiden työntekijöiden osalta, jotta voitaisiin ehkäistä pitkäaikaistyöttömyyden riskiä, kiinnittäen erityistä huomiota vammaisiin henkilöihin ja muihin muita heikommassa asemassa oleviin ryhmiin. Jäsenvaltioiden olisi työmarkkinaosapuolten myötävaikutuksella helpotettava siirtymistä työpaikasta toiseen ESR+:n, oikeudenmukaisen siirtymän rahaston ja RePowerEU:n kaltaisten aloitteiden tuella. Nuorisotyöttömyyteen, nuorten epävarmoihin työsuhteisiin sekä työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevia nuoria koskevaan ongelmaan olisi kiinnitettävä edelleen ensisijaista huomiota ehkäisemällä koulunkäynnin varhaista lopettamista, maksullinen osallistava oppisopimuskoulutus mukaan lukien, ja tekemällä rakenteellisia parannuksia koulun ja työelämän väliseen nivelvaiheeseen, myös panemalla vahvistettu nuorisotakuu täytäntöön tehokkaalla tavalla ja kaikilta osin ja käyttämällä asiaankuuluvaa unionin rahoitusta esimerkiksi ESR+:sta ja elpymis- ja palautumistukivälineestä, ja tällä olisi myös tuettava laadukasta nuorisotyöllisyyttä pandemian jälkeisessä elpymisvaiheessa. Jäsenvaltioiden olisi myös varmistettava harjoittelijoille ja oppisopimuskoulutuksessa oleville kunnolliset työolot ja sosiaalisen suojelun saatavuus. Euroopan nuorison teemavuodesta 2022 johtuen jäsenvaltioiden olisi lisäksi lisättävä ponnistelujaan siinä, että ne nostavat esiin vihreän ja digitaalisen siirtymän tarjoamia uusia tulevaisuudennäkymiä ja mahdollisuuksia torjua kielteisiä vaikutuksia, joita pandemialla on ollut nuoriin. Jäsenvaltioiden olisi harkittava sellaisen nuorisolausekkeen täytäntöönpanoa, jossa arvioidaan uusien aloitteiden vaikutusta nuoriin kaikilla politiikan aloilla.
Tarkistus 26
Ehdotus päätökseksi
Liite I – suuntaviiva 6 – 4 alakohta
Jäsenvaltioiden olisi pyrittävä poistamaan työmarkkinaosallistumisen esteitä ja pidäkkeitä sekä tarjoamaan kannustimia työmarkkinoille osallistumiselle, etenkin pienituloisille, kotitalouksien toissijaisille ansaitsijoille sekä työmarkkinoista kauimpana oleville, mukaan lukien maahanmuuttajataustaiset henkilöt ja syrjäytyneet romanit. Koska eräissä ammateissa ja aloilla kärsitään ankarasta työvoimapulasta, jäsenvaltioiden olisi osaltaan huolehdittava työvoiman tarjonnasta etenkin edistämällä riittäviä palkkoja ja kunnollisia työoloja sekä tehokasta aktiivista työmarkkinapolitiikkaa. Jäsenvaltioiden olisi myös tuettava vammaisille henkilöille soveltuvia työympäristöjä, myös kohdennetulla rahoitustuella ja palveluilla, joiden avulla he voivat osallistua työmarkkinoille ja yhteiskunnan toimintaan.
Jäsenvaltioiden olisi pyrittävä poistamaan työmarkkinaosallistumisen esteitä ja pidäkkeitä sekä tarjoamaan kannustimia työmarkkinoille pääsemiselle ja osallistumiselle, etenkin muita heikommassa asemassa oleville ryhmille ja työmarkkinoista kauimpana oleville, mukaan lukien vammaiset henkilöt, maahanmuuttajataustaiset henkilöt ja syrjäytyneet romanit. Koska eräissä ammateissa ja aloilla kärsitään ankarasta työvoimapulasta, jäsenvaltioiden olisi osaltaan huolehdittava työvoiman tarjonnasta etenkin edistämällä kunnollisia palkkoja ja työoloja sekä tehokasta aktiivista työmarkkinapolitiikkaa. Jäsenvaltioiden olisi myös tuettava vammaisille henkilöille esteettömiä työympäristöjä ja tarjottava kohtuullisia mukautuksia työpaikalla, myös kohdennetulla rahoitustuella, tuotteilla ja palveluilla sekä ympäristöllä, joiden ansiosta he voivat osallistua työmarkkinoille ja yhteiskunnan toimintaan. Säännelty etätyö ja uudet teknologiat voivat tarjota mahdollisuuksia erityisesti muita heikommassa asemassa oleville ryhmille, kunhan tarvittava digitaalinen infrastruktuuri on käytössä, kohtuuhintaista ja kaikkien saatavilla. Etätyö ei kuitenkaan saisi vapauttaa työnantajia velvollisuudesta tehdä kohtuullisia mukautuksia työpaikalla ja luoda osallistavia työpaikkakulttuureja vammaisille työntekijöille.
Tarkistus 27
Ehdotus päätökseksi
Liite I – suuntaviiva 6 – 5 alakohta
Sukupuolten välisiin työllisyys- ja palkkaeroihin olisi puututtava. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava sukupuolten tasa-arvo ja naisten lisääntynyt osallistuminen työmarkkinoille, myös takaamalla yhtäläiset mahdollisuudet ja urakehitys sekä poistamalla johtotehtäviin pääsyn esteitä kaikilla päätöksentekotasoilla. Sama palkka samasta työstä tai samanarvoisesta työstä sekä palkkojen läpinäkyvyys olisi varmistettava. Sekä naisten että miesten työ-, perhe- ja yksityiselämän yhteensovittamista olisi edistettävä etenkin tarjoamalla kohtuuhintaisia ja laadukkaita palveluja pitkäaikaishoidon ja varhaiskasvatuksen alalla. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että vanhemmilla ja muilla henkilöillä, joilla on hoitovelvollisuuksia, on mahdollisuus asianmukaisiin perhevapaisiin ja joustaviin työaikajärjestelyihin, jotta voidaan tasapainottaa työ-, perhe- ja yksityiselämää ja edistää sitä, että naiset ja miehet käyttävät näitä oikeuksia tasapuolisesti.
Olemassa olevat sukupuolten väliset työllisyys-, palkka- ja eläke-erot olisi kurottava umpeen. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava sukupuolten tasa-arvo ja naisten lisääntynyt osallistuminen työmarkkinoille, myös takaamalla yhtäläiset mahdollisuudet, koulutus ja urakehitys sekä poistamalla johtotehtäviin pääsyn esteitä kaikilla päätöksentekotasoilla. Jäsenvalioiden olisi pantava nopeasti täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi julkisesti noteerattujen yhtiöiden toimivaan johtoon kuulumattomien johtokunnan jäsenten sukupuolijakauman tasapainottamisesta ja siihen liittyvistä toimenpiteistä1 a. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että äitiys- ja vanhempainvapaajaksoja arvostetaan asianmukaisesti sekä etuuksien että eläkeoikeuksien muodossa, ja otettava näin huomioon tulevien sukupolvien kasvatuksen suuri merkitys erityisesti ikääntyvässä yhteiskunnassa. Sama palkka samasta työstä tai samanarvoisesta työstä sekä palkkojen läpinäkyvyys olisi varmistettava tosiasiallisesti perussopimusten mukaisesti esimerkiksi ottamalla käyttöön miehiä ja naisia heidän kaikessa moninaisuudessaan vertailevia kansallisia palkkatasa-arvoindeksejä. Sekä naisten että miesten työ-, perhe- ja yksityiselämän yhteensovittamista olisi edistettävä etenkin varmistamalla laadukkaiden palvelujen yleinen ja tosiasiallinen saatavuus pitkäaikaishoidon ja varhaiskasvatuksen alalla sekä jakamalla hoiva- ja kotityövelvollisuudet tasan. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että vanhemmilla ja muilla henkilöillä, joilla on hoitovelvollisuuksia, on mahdollisuus asianmukaisiin perhevapaisiin ja joustaviin työaikajärjestelyihin, jotta voidaan tasapainottaa työ-, perhe- ja yksityiselämää ja edistää sitä, että naiset ja miehet käyttävät näitä oikeuksia tasapuolisesti. Lisäksi niiden olisi varmistettava hoivatyöntekijöiden pääsy laadukkaaseen ammatilliseen koulutukseen, heidän pätevyytensä tunnustaminen ja hoiva-alan työnantajien tukeminen pätevän henkilöstön löytämisessä ja sitouttamisessa kiinnittäen erityistä huomiota kunnollisiin työoloihin. Jäsenvaltioiden olisi edettävä vähitellen kohti täysin palkallista ja yhtä pitkää äitiys- ja isyysvapaata.
_________________________
1 a Ei vielä julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tarkistus 28
Ehdotus päätökseksi
Liite I – suuntaviiva 7 – 1 alakohta
Hyötyäkseen dynaamisesta ja tuottavasta työvoimasta ja uusista työnteon tavoista ja liiketoimintamalleista jäsenvaltioiden olisi tehtävä työmarkkinaosapuolten kanssa yhteistyötä edistääkseen oikeudenmukaisia, avoimia ja ennakoitavia työoloja, joissa oikeudet ja velvollisuudet ovat tasapainossa. Niiden olisi vähennettävä ja ehkäistävä työmarkkinoiden segmentoitumista, torjuttava pimeää työtä ja näennäisyrittäjyyttä ja edistettävä siirtymistä vakituisiin työsuhteisiin. Työsuhdeturvaa koskevien sääntöjen sekä työlainsäädännön ja työmarkkinalaitosten olisi kaikkien taattava sekä asianmukainen rekrytointiympäristö että riittävä joustavuus työnantajille, jotta ne voivat mukautua nopeasti taloustilanteen muutoksiin, ja samalla olisi suojeltava työntekijöiden oikeuksia ja varmistettava sosiaalinen suojelu, asianmukainen työturvallisuuden taso sekä terveellinen, turvallinen ja asianmukainen työympäristö kaikille työntekijöille. Joustavien työjärjestelyjen, kuten etätyön, hyödyntämisellä voidaan osaltaan nostaa työllisyysastetta ja parantaa työmarkkinoiden osallistavuutta pandemian jälkeisessä tilanteessa. Samalla on tärkeää varmistaa, että esimerkiksi työaikaan ja työoloihin sekä työ- ja yksityiselämän tasapainoon liittyviä työntekijöiden oikeuksia kunnioitetaan. Epävarmoihin työoloihin johtavat työsuhteet olisi estettävä torjumalla epätyypillisten työsopimusten väärinkäyttöä, myös alustatyöntekijöiden osalta, etenkin kun kyseessä ovat matalan osaamistason työntekijät. Olisi varmistettava, että perusteettomien irtisanomisten yhteydessä käytettävissä on tehokas ja puolueeton riitojenratkaisu ja oikeus hakea muutosta, mukaan lukien oikeus saada riittävä korvaus.
Hyötyäkseen dynaamisesta ja tuottavasta työvoimasta ja uusista työnteon tavoista ja liiketoimintamalleista jäsenvaltioiden olisi tehtävä työmarkkinaosapuolten kanssa yhteistyötä edistääkseen oikeudenmukaisia, avoimia ja ennakoitavia työoloja, joissa työntekijöiden ja työnantajien oikeudet ja velvollisuudet ovat tasapainossa. Komission ja jäsenvaltioiden olisi toteutettava konkreettisia toimenpiteitä työehtosopimusneuvottelujen ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun edistämiseksi ja vahvistamiseksi tältä osin. Niiden olisi vähennettävä ja ehkäistävä työmarkkinoiden segmentoitumista, torjuttava pimeää työtä ja näennäisyrittäjyyttä ja edistettävä siirtymistä vakituisiin työsuhteisiin. Työsuhdeturvaa koskevien sääntöjen sekä työlainsäädännön ja työmarkkinalaitosten olisi kaikkien taattava työntekijöiden oikeuksien suojelu, korkeatasoinen sosiaalinen suojelu ja työllisyysturva, osallistava rekrytointi, työterveys ja -turvallisuus sekä asianmukainen työympäristö kaikille työntekijöille. Samalla jäsenvaltioiden olisi varmistettava yrityksille menestymisen mahdollistava toimintaympäristö ja joustavuus, jotta työnantajat voivat sopeutua muutoksiin. Työnantajien ja työntekijöiden tai heidän edustajiensa välillä sovittujen joustavien työjärjestelyjen, kuten etätyön, hyödyntämisellä voidaan osaltaan nostaa työllisyysastetta ja parantaa työmarkkinoiden osallistavuutta pandemian jälkeisessä tilanteessa, erityisesti yksinhuoltajien, vammaisten henkilöiden sekä maaseudulla ja syrjäisillä alueilla asuvien henkilöiden osalta. Samalla on tärkeää varmistaa, että esimerkiksi työaikaan ja työoloihin, työterveys ja -turvallisuus mukaan lukien, sosiaaliseen suojeluun sekä työ- ja yksityiselämän tasapainoon liittyviä työntekijöiden oikeuksia kunnioitetaan. Epävarmoihin työoloihin ja epäreiluun kilpailuun johtaviin työsuhteisiin olisi puututtava kiireellisesti torjumalla epätyypillisten työsopimusten väärinkäyttöä, myös alustatyöntekijöiden osalta, etenkin kun kyseessä ovat matalan osaamistason työntekijät. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että kaikilla työntekijöillä on kunnolliset työolot, sosiaaliset oikeudet ja riittävä sosiaalinen suojelu. Tätä varten jäsenvaltioiden olisi pantava täysimääräisesti täytäntöön ILO:n yleissopimus nro 81 työsuojelutarkastuksista ja panostettava tehokkaisiin työsuojelutarkastuksiin antamalla toimivaltaisille viranomaisille valtuudet ja koordinoimalla toimiaan rajatylittävien väärinkäytösten torjumiseksi Euroopan työviranomaisen puitteissa. Olisi varmistettava, että perusteettomien irtisanomisten yhteydessä käytettävissä on tehokas ja puolueeton riitojenratkaisu ja oikeus hakea muutosta, mukaan lukien oikeus saada riittävä korvaus. Jäsenvaltioiden olisi hyödynnettävä unionin virastoja ja unionin laajuista julkisten työvoimapalvelujen verkostoa näyttöön perustuvien parhaiden käytäntöjen tunnistamiseksi, vertailuoppimisen kannustamiseksi ja työllisyyspolitiikan paremman koordinoinnin edistämiseksi.
Tarkistus 29
Ehdotus päätökseksi
Liite I – suuntaviiva 7 – 2 alakohta
Politiikalla olisi pyrittävä parantamaan ja tukemaan työmarkkinaosallistumista, työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamista ja työmarkkinasiirtymiä, myös heikommassa asemassa olevilla alueilla. Jäsenvaltioiden olisi tehokkaasti aktivoitava henkilöitä, jotka voivat osallistua työmarkkinoille, ja annettava heille mahdollisuuksia. Tässä kyseeseen tulevat etenkin muita heikoimmassa asemassa olevat ryhmät, kuten matalan osaamistason työntekijät tai maahanmuuttajataustaiset henkilöt, myös tilapäistä suojelua saavat henkilöt, sekä syrjäytyneet romanit. Jäsenvaltioiden olisi laajennettava ja tehostettava aktiivista työmarkkinapolitiikkaa parantamalla sen kohdentamista, saavuttavuutta ja kattavuutta sekä yhdistämällä se paremmin työttömien sosiaalipalveluihin, koulutukseen ja toimeentulotukeen työnhaun aikana ottaen huomioon heidän oikeutensa ja velvollisuutensa. Jäsenvaltioiden olisi lisättävä julkisten työnvälityspalveluiden kapasiteettia tarjota työnhakijoille oikea-aikaista ja räätälöityä apua, vastata työmarkkinoiden nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin ja toteuttaa suoritusperusteista hallinnointia, jota tuetaan myös digitalisaation keinoin.
Politiikalla olisi pyrittävä parantamaan ja tukemaan työmarkkinaosallistumista, työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamista ja siirtymiä, erityisesti vihreää ja digitaalista siirtymää, myös heikommassa asemassa olevilla alueilla, mukaan lukien syrjäiset alueet ja maaseutualueet, epäsuotuisassa asemassa olevat alueet, saaret ja syrjäisimmät alueet. Jäsenvaltioiden olisi tehokkaasti tuettava henkilöitä, jotka voivat ja haluavat osallistua työmarkkinoille laadukkaan työpaikan löytämiseksi. Tässä kyseeseen tulevat etenkin muita heikoimmassa asemassa olevat ryhmät, kuten nuoret ja ikääntyneet, matalan osaamistason työntekijät, epäviralliset työntekijät, vammaiset henkilöt tai maahanmuuttajataustaiset henkilöt, myös tilapäistä suojelua saavat henkilöt, sekä syrjäytyneet romanit. Jäsenvaltioiden olisi laajennettava ja tehostettava aktiivista työmarkkinapolitiikkaa parantamalla sen kohdentamista, saavuttavuutta ja kattavuutta sekä yhdistämällä se paremmin työttömien sosiaalipalveluihin, koulutukseen ja kohtuulliseen toimeentulotukeen laadukkaan työpaikan etsimisen aikana ottaen huomioon heidän oikeutensa ja velvollisuutensa. Jäsenvaltioiden olisi lisättävä julkisten työnvälityspalveluiden kapasiteettia tarjota työnhakijoille oikea-aikaista ja räätälöityä apua, vastata työmarkkinoiden nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin sekä työnhakijoiden toiveet ja toteuttaa suoritusperusteista hallinnointia, jota tuetaan myös digitalisaation keinoin. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että näitä palveluja ja tukea tarjotaan verkossa ja verkon ulkopuolella, jotta ne ovat esteettömiä kaikille, myös ikääntyneille ja vammaisille henkilöille, jotta ketään ei jätetä jälkeen.
Tarkistus 30
Ehdotus päätökseksi
Liite I – suuntaviiva 7 – 3 alakohta
Jäsenvaltioiden olisi tarjottava työttömille kohtuulliseksi ajaksi riittävät työttömyysetuudet sosiaalivakuutusmaksujen ja kansallisten kelpoisuussääntöjen mukaisesti. Työttömyysetuudet eivät saisi heikentää kannustimia työttömien nopeaan paluuseen työmarkkinoille, ja niiden lisäksi olisi harjoitettava aktiivista työmarkkinapolitiikkaa.
Jäsenvaltioiden olisi tarjottava työttömille kohtuulliseksi ajaksi riittävät työttömyysetuudet sosiaalivakuutusmaksujen ja kansallisten kelpoisuussääntöjen mukaisesti. Tällaiset etuudet eivät saa viivästyttää työttömien nopeaa paluuta työmarkkinoille, kuten pilarin periaatteessa numero 13 esitetään, ja niiden lisäksi olisi harjoitettava aktiivista työmarkkinapolitiikkaa.
Tarkistus 31
Ehdotus päätökseksi
Liite I – suuntaviiva 7 – 4 alakohta
Oppijoiden ja työntekijöiden liikkuvuutta olisi tuettava asianmukaisesti, jotta voitaisiin parantaa osaamista ja työllistyvyyttä ja hyödyntää Euroopan työmarkkinoiden koko potentiaalia, samalla kun varmistetaan tasapuoliset edellytykset kaikille, jotka harjoittavat toimintaa valtioiden rajojen yli, ja tiivistetään Euroopan työviranomaisen tuella hallinnollista yhteistyötä kansallisten hallintojen välillä liikkuvien työntekijöiden osalta. Kriittisissä ammateissa toimivien työntekijöiden sekä raja-, kausi- ja lähetettyjen työntekijöiden liikkuvuutta olisi tuettava silloin, kun rajat suljetaan väliaikaisesti kansanterveysnäkökohtien vuoksi.
Jäsenvaltioiden olisi tuettava työvoiman liikkuvuutta kaikkialla unionissa, jotta voidaan korjata alueellinen ja alakohtainen työvoimapula ja hyödyntää unionin työmarkkinoiden koko potentiaalia puuttumalla samalla tehokkaasti aivovuodon kielteiseen vaikutukseen tietyillä alueilla. Samalla olisi tuettava oppijoiden ja työntekijöiden liikkuvuutta, jotta voidaan lisätä heidän taitotietoaan, osaamistaan ja työllistettävyyttään erityisesti vahvistamalla edelleen Erasmus+-ohjelmaa. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava kaikkien rajatylittävää toimintaa harjoittavien oikeudet ja kunnolliset työehdot sekä sosiaaliturvaoikeuksien ja -etuuksien siirrettävyys parantamalla hallinnollista yhteistyötä kansallisten hallintojen välillä liikkuvien työntekijöiden osalta sekä hyödyntämällä Euroopan työviranomaisen tukea. Kriittisissä ammateissa toimivien työntekijöiden sekä raja-, kausi- ja lähetettyjen työntekijöiden oikeudenmukaista liikkuvuutta olisi tuettava ja heidän oikeuksiaan olisi kunnioitettava myös silloin, kun rajat suljetaan väliaikaisesti, esimerkiksi terveyden ja turvallisuuden, verotuksellisen kotipaikan ja sosiaaliturvan koordinoinnin osalta.
Tarkistus 32
Ehdotus päätökseksi
Liite I – suuntaviiva 7 – 4 a alakohta (uusi)
Jäsenvaltioiden olisi tehtävä yhteistyötä liikkuvien työntekijöiden, mukaan lukien itsenäiset ammatinharjoittajat, jotka työskentelevät toisessa jäsenvaltiossa, sosiaaliturvan koordinoimiseksi. Sosiaaliturvajärjestelmien nykyaikaistamisen olisi edistettävä unionin työmarkkinoiden periaatteita, joilla taataan kestävät kansalliset sosiaaliturvajärjestelmät, joissa vältetään suojelussa esiintyviä puutteita ja viime kädessä varmistetaan tuottava työvoima. Tätä varten jäsenvaltioiden olisi tehostettava elpymis- ja palautumistukivälineen ja muiden unionin välineiden mukaisten kansallisten suunnitelmiensa avulla julkisten palvelujen digitalisointia niiden toiminnan laadun parantamiseksi, erityisesti panemalla täysimääräisesti täytäntöön sosiaaliturvatietojen sähköisen vaihdon järjestelmä. Jäsenvaltioiden olisi lisättävä rajatylittäviä kumppanuuksia sekä edistettävä ja käytettävä asiaankuuluvia eurooppalaisia välineitä, kuten Euroopan työnvälitysverkostoa (Eures) ja julkisten työvoimapalvelujen verkostoa, liikkuvien työntekijöiden tukemiseksi, erityisesti tarjoamalla heille kattavaa tietoa työmahdollisuuksista ja sosiaalisesta suojelusta.
Tarkistus 33
Ehdotus päätökseksi
Liite I – suuntaviiva 7 – 5 alakohta
Jäsenvaltioiden olisi myös pyrittävä luomaan asianmukaiset olosuhteet uudenlaisille työnteon muodoille ja hyödynnettävä niiden työpaikkoja synnyttävää potentiaalia, mutta samalla varmistettava, ettei sosiaalisten oikeuksien kunnioittamisesta tingitä. Jäsenvaltioiden olisikin tarjottava neuvontaa ja ohjausta siitä, miten oikeuksia ja velvollisuuksia sovelletaan, kun kyseessä ovat epätyypilliset työsopimukset ja uudenlaiset työnteon muodot, esimerkiksi digitaalisilla alustoilla tehtävä työ. Työmarkkinaosapuolilla voi olla tässä ratkaiseva rooli, ja jäsenvaltioiden olisi tuettava niitä epätyypillisissä työsuhteissa olevien ja alustatyötä tekevien henkilöiden tavoittamisessa ja edustamisessa. Jäsenvaltioiden olisi tuettava myös täytäntöönpanoa – esimerkiksi laatimalla ohjeita tai järjestämällä erityiskoulutusta työsuojeluviranomaisille kun on kyse haasteista, jotka johtuvat työn organisoinnin uusista muodoista, kuten algoritmijohtamisesta, tietovalvonnasta tai pysyvästä tai lähes pysyvästä etätyöstä.
Jäsenvaltioiden olisi myös pyrittävä luomaan asianmukaiset olosuhteet uudenlaisille työnteon muodoille ja hyödynnettävä niiden työpaikkoja synnyttävää potentiaalia, mutta samalla varmistettava, ettei työlainsäädännön noudattamisesta ja sosiaalisten oikeuksien kunnioittamisesta tingitä. Jäsenvaltioiden olisikin varmistettava, että oikeuksia ja velvollisuuksia sovelletaan, kun kyseessä ovat epätyypilliset työsopimukset ja uudenlaiset työnteon muodot, esimerkiksi digitaalisilla alustoilla tehtävä työ, ja tarjottava tarvittaessa neuvontaa ja ohjausta. Samalla jäsenvaltioiden olisi edistettävä siirtymistä vakituisiin työsuhteisiin pilarin mukaisesti. Työmarkkinaosapuolilla voi olla tässä ratkaiseva rooli, ja jäsenvaltioiden olisi tuettava niitä epätyypillisissä työsuhteissa olevien ja alustatyötä tekevien henkilöiden tavoittamisessa ja edustamisessa samalla kun helpotetaan aidosti itsenäisten ammatinharjoittajien kollektiivista edustusta ja työtaistelutoimia. Jäsenvaltioiden olisi tuettava myös täytäntöönpanoa, muun muassa tarjoamalla riittäviä henkilöresursseja ja taloudellisia resursseja, ohjeita tai erityiskoulutusta työsuojeluviranomaisille, kun on kyse haasteista, jotka johtuvat työn organisoinnin uusista muodoista, kuten algoritmijohtamisesta, tietovalvonnasta tai pysyvästä tai lähes pysyvästä etätyöstä, sekä tehokkaista, oikeasuhteisista ja varoittavista seuraamuksista.
Tarkistus 34
Ehdotus päätökseksi
Liite I – suuntaviiva 7 – 6 alakohta
Jäsenvaltioiden olisi työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun tehostamiseksi ja sosioekonomisten vaikutusten parantamiseksi – myös esimerkiksi Ukrainan sodan kaltaisina kriisiaikoina – varmistettava nykyisten kansallisten käytäntöjen pohjalta, että työmarkkinaosapuolet otetaan riittävän ajoissa ja tarkoituksenmukaisella tavalla mukaan työllisyys-, sosiaali- ja tarvittaessa talousuudistusten ja -politiikan suunnitteluun ja toteutukseen, myös tukemalla työmarkkinaosapuolten valmiuksien parantamista. Jäsenvaltioiden olisi edistettävä työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua ja työehtosopimusneuvotteluja. Työmarkkinaosapuolia olisi kannustettava neuvottelemaan ja laatimaan työehtosopimuksia niiden kannalta merkityksellisissä asioissa kunnioittaen kaikilta osin niiden itsenäisyyttä ja työtaisteluoikeutta.
Jäsenvaltioiden olisi työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun edistämiseksi, tehostamiseksi ja vilkastuttamiseksi sekä sosioekonomisten vaikutusten parantamiseksi – myös esimerkiksi Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen kaltaisina kriisiaikoina, elinkustannusten noustessa ja ilmastonmuutoksen kiihtyessätuettava työmarkkinaosapuolten vahvistamista kaikilla tasoilla ja varmistettava nykyisten kansallisten käytäntöjen pohjalta, että työmarkkinaosapuolet otetaan riittävän ajoissa ja tarkoituksenmukaisella tavalla mukaan työllisyys-, sosiaali- ja tarvittaessa talous- ja ympäristöuudistusten ja -politiikan suunnitteluun ja toteutukseen. Jäsenvaltioiden olisi vahvistettava ja edistettävä työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua ja työehtosopimusneuvottelujen kattavuuden laajentamista. Työmarkkinaosapuolia olisi kannustettava neuvottelemaan ja laatimaan työehtosopimuksia niiden kannalta merkityksellisissä asioissa kunnioittaen kaikilta osin niiden itsenäisyyttä ja työtaisteluoikeutta.
Tarkistus 35
Ehdotus päätökseksi
Liite I – suuntaviiva 7 – 7 alakohta
Jäsenvaltioiden olisi tarvittaessa ja nykyisten kansallisten käytäntöjen pohjalta otettava huomioon asiaankuuluvien kansalaisjärjestöjen kokemukset työllisyys- ja sosiaalialan kysymyksistä.
Jäsenvaltioiden olisi tarvittaessa ja nykyisten kansallisten käytäntöjen pohjalta otettava huomioon asiaankuuluvien kansalaisjärjestöjen asiantuntemus ja kokemukset työllisyys-, ympäristö- ja sosiaalialan kysymyksistä, mukaan lukien järjestöt, jotka edustavat muita heikommassa asemassa olevia ryhmiä ja tekevät tiivistä yhteistyötä näiden ryhmien kanssa, joilla on vaikeuksia työmarkkinoilla ja laadukkaiden työpaikkojen saannissa. Lisäksi jäsenvaltioiden olisi tuettava voittoa tavoittelemattomia sosiaali- ja työvoimapalveluja tarjoavia kansalaisjärjestöjä.
Tarkistus 36
Ehdotus päätökseksi
Liite I – suuntaviiva 7 – 7 a alakohta (uusi)
Terveellinen ja turvallinen työpaikka on elintärkeä. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että työnantajat kantavat vastuunsa työntekijöiden terveydestä ja turvallisuudesta ja antavat työntekijöille ja heidän edustajilleen riittävästi tietoa, arvioivat riskejä ja toteuttavat ehkäiseviä toimenpiteitä, ja tuettava tätä. Tähän olisi sisällyttävä kuolemaan johtavien työtapaturmien ja työperäisten syöpätapausten määrän vähentäminen nollaan vahvistamalla muun muassa sitovat työperäisen altistuksen raja-arvot vaarallisille aineille työpaikalla. Tältä osin jäsenvaltioiden olisi otettava huomioon työperäisten psykososiaalisten riskien, ammattitautien ja ilmastonmuutokseen liittyvien riskien, kuten helleaaltojen, kuivuuden tai maastopalojen, vaikutus työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen erityisesti rakennusalalla, maataloudessa ja julkisissa palveluissa. Jäsenvaltioiden olisi puututtava nykyisten ja tulevien kriisien aiheuttamiin työmarkkinavaikutuksiin ja ennakoitava niitä myös ilmastokriisin ja Euroopan avoimen strategisen riippumattomuuden yhteydessä tukemalla työntekijöitä, jotka ovat tilapäisesti työttömiä tai jotka tekevät lyhennettyä työaikaa, koska työnantajat joutuvat keskeyttämään toimintansa tai palvelujen tarjoamisen, sekä tukemalla itsenäisiä ammatinharjoittajia ja pienyrityksiä, jotta ne voivat säilyttää henkilöstönsä ja jatkaa toimintaansa tai palvelujen tarjoamista.
Tarkistus 37
Ehdotus päätökseksi
Liite I – suuntaviiva 8 – 1 alakohta
Jäsenvaltioiden olisi edistettävä kaikille avoimia osallistavia työmarkkinoita toteuttamalla tehokkaita toimenpiteitä, joilla torjutaan kaikenlaista syrjintää ja edistetään kaikkien ja etenkin työmarkkinoilla aliedustettuina olevien ryhmien yhtäläisiä mahdollisuuksia. Tässä olisi kiinnitettävä asianmukaista huomiota alueelliseen ulottuvuuteen. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava yhdenvertainen kohtelu työllisyyden, sosiaalisen suojelun, terveydenhuollon ja pitkäaikaishoidon, koulutuksen ja tavaroiden tai palvelujen saatavuuden suhteen sukupuolesta, rodusta tai etnisestä alkuperästä, uskonnosta tai vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä tai sukupuolisesta suuntautumisesta riippumatta.
Jäsenvaltioiden olisi edistettävä sosiaalisia oikeuksia kaikille avoimia osallistavia työmarkkinoita toteuttamalla tehokkaita toimenpiteitä, joilla torjutaan kaikenlaista syrjintää ja stereotypioita ja edistetään kaikkien ja etenkin työmarkkinoilla aliedustettuina olevien tai muita heikommassa asemassa olevien ryhmien yhtäläisiä mahdollisuuksia kiinnittämällä asianmukaista huomiota alueelliseen ulottuvuuteen. Niiden olisi varmistettava sama palkka samasta tai samanarvoisesta työstä, yksilöllinen tuki työnhakijoille sekä yhdenvertainen kohtelu ja samat oikeudet työllisyyden, sosiaalisen suojelun, terveydenhuollon, lastenhoidon ja pitkäaikaishoidon, asumisen, koulutuksen ja tavaroiden tai palvelujen saatavuuden suhteen sukupuolesta, rodusta tai etnisestä alkuperästä, sosiaalisesta taustasta, uskonnosta tai vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä tai sukupuolisesta suuntautumisesta riippumatta.
Tarkistus 38
Ehdotus päätökseksi
Liite I – suuntaviiva 8 – 2 alakohta
Jäsenvaltioiden olisi nykyaikaistettava sosiaalisen suojelun järjestelmiä, jotta niillä voidaan tarjota kaikille kaikissa elämänvaiheissa riittävää, tehokasta, toimivaa ja kestävää sosiaalista suojelua, jolla edistetään sosiaalista osallisuutta ja sosiaalisen aseman kohentamista, kannustetaan työmarkkinoille osallistumista, tuetaan sosiaalisia investointeja, torjutaan köyhyyttä sekä puututaan eriarvoisuuteen, myös niiden verotus- ja etuusjärjestelmien rakenteen kautta ja arvioimalla politiikkojen jakaumavaikutuksia. Yleiskattavien toimintamallien täydentäminen valikoivilla toimintamalleilla parantaa sosiaalisen suojelun järjestelmien tehokkuutta. Sosiaalisen suojelun järjestelmien nykyaikaistamisella olisi myös pyrittävä parantamaan niiden kykyä selvitä monitahoisista haasteista.
Jäsenvaltioiden olisi nykyaikaistettava sosiaalisen suojelun järjestelmiä ja investoitava niihin, jotta niillä voidaan tarjota kaikille kaikissa elämänvaiheissa riittävää, tehokasta, toimivaa ja kestävää sosiaalista suojelua, jolla edistetään sosiaalista osallisuutta ja ylöspäin tapahtuvaa sosiaalista lähentymistä ja liikkuvuutta, tuetaan työmarkkinoille osallistumista ja pääsyä laadukkaisiin työpaikkoihin ja tarjotaan kannustimia tähän, tuetaan sosiaalisia investointeja, poistetaan köyhyyttä, myös työssäkäyvien köyhyyttä, sekä puututaan eriarvoisuuteen, myös niiden verotus- ja etuusjärjestelmien progressiivisen rakenteen kautta ja arvioimalla politiikkojen jakaumavaikutuksia. Yleiskattavien toimintamallien täydentäminen kohdennetuilla toimintamalleilla parantaa sosiaalisen suojelun järjestelmien tehokkuutta. Jäsenvaltioiden olisi parannettava sosiaalisen suojelun järjestelmiensä kykyä selviytyä monitahoisista haasteista ja parannettava niiden kestävyyttä.
Tarkistus 39
Ehdotus päätökseksi
Liite I – suuntaviiva 8 – 3 alakohta
Jäsenvaltioiden olisi kehitettävä ja yhdennettävä aktiivisen osallisuuden kolmea osa-aluetta, jotka ovat riittävä toimeentulotuki, osallistavat työmarkkinat ja laadukkaat mahdollistavat palvelut yksilöllisiin tarpeisiin vastaamiseksi. Sosiaalisen suojelun järjestelmillä olisi varmistettava riittävä vähimmäistoimeentulotuki kaikille, joilla ei ole riittävästi varoja, ja edistettävä sosiaalista osallisuutta rohkaisemalla ihmisiä osallistumaan aktiivisesti työmarkkinoille ja yhteiskunnan toimintaan, myös tarjoamalla kohdennetusti sosiaalipalveluja.
Jäsenvaltioiden olisi kehitettävä ja yhdennettävä aktiivisen osallisuuden kolmea osa-aluetta, jotka ovat riittävä toimeentulotuki, osallistavat työmarkkinat ja laadukkaat palvelut yksilöllisiin tarpeisiin vastaamiseksi. Sosiaalisen suojelun järjestelmillä olisi varmistettava riittävän vähimmäistoimeentulotuen1 a saatavuus kaikille, joilla ei ole riittävästi varoja, jotta voidaan varmistaa ihmisarvoinen elämä, ja edistettävä sosiaalista osallisuutta tukemalla ihmisten aktiivista osallistumista ja palaamista työmarkkinoille ja yhteiskuntaan, myös tarjoamalla kohdennetusti saataville mahdollistavia tavaroita ja sosiaalipalveluja. Sosiaalisen suojelun järjestelmien saatavuutta olisi seurattava ja arvioitava oikeuksiin perustuvalla lähestymistavalla.
__________________
1 a Komission ehdotus neuvoston suositukseksi riittävästä vähimmäistulosta aktiivisen osallisuuden varmistamiseksi, julkaistu 28 päivänä syyskuuta 2022, https://ec.europa.eu/social/main.jsp?langId=en&catId=89&furtherNews=yes&newsId=10417.
Tarkistus 40
Ehdotus päätökseksi
Liite I – suuntaviiva 8 – 4 alakohta
Kohtuuhintaisten, helposti saatavien ja laadukkaiden palvelujen, kuten varhaiskasvatuksen, iltapäivähoidon, yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen, asumisen sekä terveydenhuollon ja pitkäaikaishoidon, saatavuus on välttämätöntä yhtäläisten mahdollisuuksien varmistamiseksi. Erityisesti olisi kiinnitettävä huomiota köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaan, mukaan lukien työssäkäyvien köyhyys, vuodelle 2030 asetetun köyhyyden vähentämistä koskevan EU:n yleistavoitteen mukaisesti. Etenkin lapsiköyhyyteen olisi puututtava kattavilla ja yhdennetyillä toimenpiteillä, ja tässä keinona on erityisesti eurooppalaisen lapsitakuun toteuttaminen kaikilta osin.
Kun otetaan huomioon köyhyyden jatkuvasti hälyttävä taso, covid-19-kriisin ja Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen vaikutukset, elinkustannusten nousu ja kiihtyvä ilmastonmuutos, tarvitaan lisätoimia köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseksi työssäkäyvien köyhyyttä, energia- ja liikenneköyhyyttä, elintarvikeköyhyyttä ja asunnottomuutta koskevan horisontaalisen strategian avulla. Tässä yhteydessä olisi kiinnitettävä erityistä huomiota lapsiin, ikääntyneisiin, yksinhuoltajiin, erityisesti yksinhuoltajaäiteihin, etnisiin vähemmistöihin, maahanmuuttajiin ja vammaisiin henkilöihin. Etenkin lapsiköyhyyteen olisi puututtava kattavilla ja yhdennetyillä toimenpiteillä, ja tässä keinoina ovat erityisesti eurooppalaisen lapsitakuun toteuttaminen kaikilta osin ja määrärahojen lisääminen vähintään 20 miljardiin euroon aiheesta ”Venäjän Ukrainassa käymän sodan sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset EU:hun – EU:n toimintavalmiuksien vahvistaminen” 19 päivänä toukokuuta 2022 annetun Euroopan parlamentin päätöslauselman mukaisesti. Jäsenvaltioiden olisi toimitettava eurooppalaisen lapsitakuun kansalliset toimintasuunnitelmansa, joilla torjutaan lapsiköyhyyttä ja edistetään yhtäläisiä mahdollisuuksia takaamalla avun tarpeessa oleville lapsille tehokas ja maksuton pääsy terveydenhuoltoon, koulutukseen ja koulupohjaiseen toimintaan, varhaiskasvatukseen ja lastenhoitoon sekä asianmukaisten asuntojen ja terveellisen ravinnon tosiasiallinen saatavuus EU:n vuoden 2030 yleistavoitteen mukaisesti, jonka mukaan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa olevien ihmisten määrää on vähennettävä vähintään 15 miljoonalla, joista vähintään 5 miljoonaa on lapsia. Kaikkien jäsenvaltioiden olisi käytettävä yli 5 prosenttia ESR+:sta kohdennetuista varoistaan lapsiköyhyyden torjuntaan ja lasten hyvinvoinnin edistämiseen.
Tarkistus 41
Ehdotus päätökseksi
Liite I – suuntaviiva 8 – 5 alakohta
Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että peruspalvelut ovat kaikkien, myös lasten, saatavilla. Apua tarvitseville tai muita heikommassa asemassa oleville jäsenvaltioiden olisi taattava mahdollisuus asianmukaiseen sosiaaliseen asumiseen tai asumistukeen. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava puhtaan ja oikeudenmukaisen energiasiirtymän toteutuminen ja puututtava energiaköyhyyteen, joka on aina vain merkittävämpi köyhyyden muoto osittain Ukrainan sotaan liittyvän energian hinnan nousun vuoksi. Tarvittaessa olisi käytettävä myös kohdennettuja väliaikaisia tulotukitoimenpiteitä. Asuntojen perusparannuspolitiikan olisi oltava myös osallistavaa. Vammaisten henkilöiden erityistarpeet, mukaan lukien esteettömyys, olisi otettava huomioon kyseisten palvelujen yhteydessä. Erityisesti olisi puututtava asunnottomuuteen. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava nopea pääsy kohtuuhintaisiin ja laadukkaisiin ennaltaehkäiseviin ja parantaviin terveydenhuollon ja pitkäaikaishoidon palveluihin niin, että varmistetaan kestävyys pitkällä aikavälillä.
Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että laadukkaat peruspalvelut ovat kaikkien, myös lasten, saatavilla. Jäsenvaltioiden olisi taattava apua tarvitseville tai haavoittuvassa tai muita heikommassa asemassa oleville mahdollisuus kunnolliseen sosiaaliseen asumiseen tai asumistukeen, puututtava häätöihin ja niiden seurauksiin, investoitava liikuntaesteisten henkilöiden esteettömään asumiseen ja toteutettava toimenpiteitä oikeudenmukaisen ja osallistavan siirtymän varmistamiseksi nykyisen asuntokannan energiatehokkuuden parantamiseksi. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava puhtaan ja oikeudenmukaisen energiasiirtymän toteutuminen ja puututtava energiaköyhyyteen, joka on aina vain merkittävämpi köyhyyden muoto energian hinnan nousun vuoksi. Tarvittaessa olisi käytettävä myös kohdennettuja väliaikaisia tulotukitoimenpiteitä ja rakenteellisia investointeja. Asuntojen perusparannuspolitiikan olisi oltava osallistavaa, jotta asunnot olisivat esteettömiä, kohtuuhintaisia ja terveellisiä ja jotta vuokralaisten elinkustannukset eivät nousisi kohtuuttomasti. Vammaisten henkilöiden erityistarpeet, mukaan lukien esteettömyys, olisi otettava huomioon kyseisten palvelujen yhteydessä. Asunnottomuus olisi poistettava vuoteen 2030 mennessä asunnottomuuden vähentämisestä EU:ssa 24 päivänä marraskuuta 2020 annetun Euroopan parlamentin päätöslauselman mukaisesti käyttäen perustana asunto ensin -lähestymistapaa. Covid-19-kriisi osoittaa tarpeen lisätä julkisia investointeja, jotta voidaan varmistaa hyvin koulutetun hoito- ja hoivahenkilöstön riittävyys ja terveydenhuollon saatavuus kaikille, myös muita heikommassa asemassa oleville ryhmille. Tästä syystä jäsenvaltioiden olisi varmistettava tosiasiallinen ja yhtäläinen pääsy kestäviin korkealaatuisiin ennaltaehkäiseviin ja parantaviin julkisen terveydenhuollon, erityisesti mielenterveyshuollon ja pitkäaikaishoidon, palveluihin.
Tarkistus 42
Ehdotus päätökseksi
Liite I – suuntaviiva 8 – 6 alakohta
Tilapäistä suojelua koskevan direktiivin43 mukaisten toimien käynnistämisen myötä jäsenvaltioiden olisi tarjottava Ukrainasta tuleville pakolaisille asianmukainen suojelun taso, johon sisältyy oleskeluoikeus, työmarkkinoille pääsy ja integroituminen, mahdollisuus kouluttautumiseen, asumiseen ja pääsyyn sosiaaliturvajärjestelmien piiriin sekä oikeus sairaanhoitoon, sosiaalipalveluihin ja muuhun apuun sekä toimeentuloturvaan. Lapsille olisi varmistettava pääsy lapsuusajan koulutuksen ja hoivan sekä peruspalveluiden piiriin eurooppalaisen lapsitakuun mukaisesti. Ilman huoltajaa saapuvien lasten ja teini-ikäisten osalta jäsenvaltioiden olisi pantava täytäntöön oikeus lailliseen holhoukseen.
Tilapäistä suojelua koskevan direktiivin43 mukaisten toimien käynnistämisen myötä jäsenvaltioiden olisi tarjottava asianmukainen suojelun taso Ukrainasta tuleville pakolaisille, myös romaneille ja Ukrainassa laillisesti oleskeleville ja Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen seurauksena Eurooppaan pakeneville kolmansien maiden kansalaisille. Tässä yhteydessä olisi säädettävä oleskeluoikeuksista, työmarkkinoille pääsystä ja integroitumisesta, mahdollisuudesta kouluttautumiseen, kieliapuun, asumiseen ja pääsyyn sosiaaliturvajärjestelmien piiriin sekä oikeudesta sairaanhoitoon ja psykososiaaliseen hoitoon, sosiaalipalveluihin ja muuhun apuun sekä toimeentuloturvaan. Lapsille olisi varmistettava pääsy maksuttomaan ja laadukkaaseen lapsuusajan koulutuksen ja hoivan sekä peruspalveluiden piiriin tasavertaisesti vastaanottavan jäsenvaltion lasten kanssa eurooppalaisen lapsitakuun mukaisesti. Ilman huoltajaa saapuvien lasten ja teini-ikäisten osalta jäsenvaltioiden olisi pantava täytäntöön oikeus lailliseen holhoukseen. Jäsenvaltioiden olisi harkittava tilapäistä suojelua koskevan direktiivin tarjoaman suojelun ulottamista koskemaan kaikkia pakolaisia ja puututtava työnantajien huolenaiheisiin, jotka liittyvät sellaisten henkilöiden palkkaamiseen, jotka saavat ainoastaan tilapäistä suojelua.
__________________
__________________
43 Neuvoston direktiivi 2001/55/EY, annettu 20 päivänä heinäkuuta 2001, vähimmäisvaatimuksista tilapäisen suojelun antamiseksi siirtymään joutuneiden henkilöiden joukottaisen maahantulon tilanteissa, ja toimenpiteistä näiden henkilöiden vastaanottamisen ja vastaanottamisesta jäsenvaltioille aiheutuvien rasitusten tasapuolisen jakautumisen edistämiseksi.
43 Neuvoston direktiivi 2001/55/EY, annettu 20 päivänä heinäkuuta 2001, vähimmäisvaatimuksista tilapäisen suojelun antamiseksi siirtymään joutuneiden henkilöiden joukottaisen maahantulon tilanteissa ja toimenpiteistä näiden henkilöiden vastaanottamisen ja vastaanottamisesta jäsenvaltioille aiheutuvien rasitusten tasapuolisen jakautumisen edistämiseksi (EUVL L 212, 7.8.2001, s. 12).
Tarkistus 43
Ehdotus päätökseksi
Liite I – suuntaviiva 8 – 7 alakohta
Eliniän pidentyessä ja väestörakenteen muuttuessa jäsenvaltioiden olisi varmistettava työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien eläkejärjestelmien riittävyys ja kestävyys ja tarjottava naisille ja miehille yhtäläiset mahdollisuudet eläkeoikeuksien hankkimiseen ja eläkkeen kerryttämiseen, myös täydentävillä järjestelyillä, jotta taataan riittävä tulotaso vanhuusiässä. Eläkeuudistuksia olisi tuettava politiikoilla, joilla pyritään kaventamaan sukupuolten välistä eläke-eroa, ja toimenpiteillä, joilla pidennetään työelämän kestoa, kuten nostamalla todellista eläkeikää etenkin helpottamalla ikääntyneiden osallistumista työmarkkinoille, ja niiden tueksi olisi laadittava aktiivisen ikääntymisen strategioita. Jäsenvaltioiden olisi käytävä rakentavaa vuoropuhelua työmarkkinaosapuolten ja muiden asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa ja annettavaa riittävästi aikaa uudistusten vaiheittaiselle toteuttamiselle.
Eliniän pidentyessä ja väestörakenteen muuttuessa jäsenvaltioiden olisi varmistettava työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien eläkejärjestelmien riittävyys ja kestävyys ja tarjottava yksilöille yhtäläiset mahdollisuudet eläkeoikeuksien hankkimiseen julkisten tai ammatillisten eläkejärjestelmien tai niiden yhdistelmän kautta sekä täydentävillä järjestelyillä, jotta taataan kohtuullinen eläketulo, joka ylittää köyhyysrajan. Eläkeuudistusten olisi perustuttava aktiiviseen ikääntymiseen optimoimalla kaikenikäisten työntekijöiden mahdollisuudet työskennellä laadukkaissa, tuottavissa ja terveellisissä oloissa lakisääteiseen eläkeikään asti. Samalla työntekijöillä, jotka haluavat pysyä työelämässä eläkeiän saavuttamisen jälkeen, olisi oltava mahdollisuus tehdä niin. Erityisiä toimenpiteitä olisi tarkasteltava seuraavilla osa-alueilla: työvoiman ikärakenne, työterveys ja -turvallisuus, koulutus, osaamisen ja pätevyyden hallinta sekä työn organisointi terveyden ja tuottavuuden varmistamiseksi työurien aikana. Näihin olisi sovellettava eri sukupolvet huomioivaa lähestymistapaa. Jäsenvaltioiden olisi helpotettava nuorten työllistymistä ja varhaiseläkkeelle siirtymistä samoin kuin osaamisen ja kokemusten siirtoa sukupolvelta toiselle. Jäsenvaltioiden olisi käytävä rakentavaa vuoropuhelua työmarkkinaosapuolten, kansalaisjärjestöjen ja muiden asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa ja annettavaa riittävästi aikaa uudistusten vaiheittaiselle toteuttamiselle sekä mahdollisuus muuttaa iäkkäämpiä työntekijöitä ja heidän työllistettävyyttään koskevia käsityksiä. Lisäksi jäsenvaltioiden olisi laadittava terveenä ikääntymistä koskevia suunnitelmia, jotka kattavat terveys- ja hoivapalvelujen saatavuuden, sekä strategioita terveyden edistämiseksi ja sairauksien ehkäisemiseksi.
Päivitetty viimeksi: 21. elokuuta 2023Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö