Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2021/0223(COD)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A9-0234/2022

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A9-0234/2022

Keskustelut :

PV 17/10/2022 - 14
CRE 17/10/2022 - 14
PV 10/07/2023 - 15
CRE 10/07/2023 - 15

Äänestykset :

PV 19/10/2022 - 7.5
CRE 19/10/2022 - 7.5
Äänestysselitykset
PV 11/07/2023 - 8.12
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P9_TA(2022)0368
P9_TA(2023)0261

Hyväksytyt tekstit
PDF 372kWORD 148k
Keskiviikko 19. lokakuuta 2022 - Strasbourg
Vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotto ***I
P9_TA(2022)0368A9-0234/2022

Euroopan parlamentin tarkistukset 19. lokakuuta 2022 ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/94/EU kumoamisesta (COM(2021)0559 – C9-0331/2021 – 2021/0223(COD))(1)

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Komission teksti   Tarkistus
Tarkistus 1
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 1 kappale
(1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2014/94/EU43 luotiin puitteet vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotolle. Kyseisen direktiivin soveltamista koskevassa komission tiedonannossa44 viitataan lataus- ja tankkausinfrastruktuurin epätasaiseen kehitykseen unionissa sekä puutteisiin yhteentoimivuudessa ja käyttäjäystävällisyydessä. Tiedonannossa todetaan, että selkeiden yhteisten menetelmien puuttuminen tavoitteiden asettamiseksi ja direktiivissä 2014/94/EU edellytettyjen kansallisten toimintakehysten mukaisten toimenpiteiden hyväksymiseksi on johtanut tilanteeseen, jossa tavoitteiden asettamisen ja tukemisen tavoitetaso vaihtelee suuresti jäsenvaltioiden välillä.
 (1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2014/94/EU43 luotiin puitteet vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotolle. Kyseisen direktiivin soveltamista koskevassa komission tiedonannossa44 viitataan lataus- ja tankkausinfrastruktuurin epätasaiseen kehitykseen unionissa sekä puutteisiin yhteentoimivuudessa ja käyttäjäystävällisyydessä. Tiedonannossa todetaan, että selkeiden yhteisten menetelmien puuttuminen tavoitteiden asettamiseksi ja direktiivissä 2014/94/EU edellytettyjen kansallisten toimintakehysten mukaisten toimenpiteiden hyväksymiseksi on johtanut tilanteeseen, jossa tavoitteiden asettamisen ja tukemisen tavoitetaso vaihtelee suuresti jäsenvaltioiden välillä. Tämä puolestaan on johtanut siihen, että kaikkialla unionissa ei ole onnistuttu luomaan kattavaa ja valmista vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuriverkkoa.
__________________
 __________________
43 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/94/EU, annettu 22 päivänä lokakuuta 2014, vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta (EUVL L 307, 28.10.2014, s. 1).
 43 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/94/EU, annettu 22 päivänä lokakuuta 2014, vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta (EUVL L 307, 28.10.2014, s. 1).
44 COM(2020)0789.
 44 COM(2020)0789.
Tarkistus 2
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 3 kappale
(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2019/63146 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2019/124247 asetetaan jo hiilidioksidipäästönormit uusille henkilöautoille ja uusille kevyille hyötyajoneuvoille sekä tietyille raskaille hyötyajoneuvoille. Näiden välineiden odotetaan nopeuttavan erityisesti päästöttömien ajoneuvojen käyttöönottoa ja luovan siten kysyntää lataus- ja tankkausinfrastruktuurille.
 (3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2019/63146 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2019/124247 asetetaan jo hiilidioksidipäästönormit uusille henkilöautoille ja uusille kevyille hyötyajoneuvoille sekä tietyille raskaille hyötyajoneuvoille. Näiden välineiden tarkistamisessa olisi varmistettava yhdenmukaisuus nykyisen asetuksen tarkistamisen kanssa, jotta varmistetaan vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöä ja käyttöönottoa tieliikenteessä koskevan kehyksen johdonmukaisuus ja jotta voidaan nopeuttaa erityisesti päästöttömien ajoneuvojen ja vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöönottoa ja luoda siten kysyntää lataus- ja tankkausinfrastruktuurille.
__________________
 __________________
46 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/631, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2019, hiilidioksidipäästönormien asettamisesta uusille henkilöautoille ja uusille kevyille hyötyajoneuvoille ja asetusten (EY) N:o 443/2009 ja (EU) N:o 510/2011 kumoamisesta (EUVL L 111, 25.4.2019, s. 13).
 46 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/631, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2019, hiilidioksidipäästönormien asettamisesta uusille henkilöautoille ja uusille kevyille hyötyajoneuvoille ja asetusten (EY) N:o 443/2009 ja (EU) N:o 510/2011 kumoamisesta (EUVL L 111, 25.4.2019, s. 13).
47 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1242, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2019, hiilidioksidipäästönormien asettamisesta uusille raskaille hyötyajoneuvoille ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 595/2009 ja (EU) 2018/956 sekä neuvoston direktiivin 96/53/EY muuttamisesta (EUVL L 198, 25.7.2019, s. 202).
 47 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1242, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2019, hiilidioksidipäästönormien asettamisesta uusille raskaille hyötyajoneuvoille ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 595/2009 ja (EU) 2018/956 sekä neuvoston direktiivin 96/53/EY muuttamisesta (EUVL L 198, 25.7.2019, s. 202).
Tarkistus 3
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 4 kappale
(4)  ReFuelEU Aviation48- ja FuelEU Maritime 49-aloitteiden odotetaan lisäävän kestävien vaihtoehtoisten polttoaineiden tuotantoa ja käyttöä lento- ja meriliikenteessä. Vaikka kestävien lentopolttoaineiden käyttövaatimukset voivat suurelta osin täyttää nykyisellä tankkausinfrastruktuurilla, pysäköityjen ilma-alusten sähkönsyöttöön tarvitaan investointeja. FuelEU Maritime -aloitteessa asetetaan erityisesti maasähkön käyttöä koskevia vaatimuksia, jotka voidaan täyttää vain, jos TEN-T-satamissa otetaan käyttöön riittävä määrä maasähköjärjestelmiä. Näihin aloitteisiin ei kuitenkaan sisälly tarvittavaa polttoaineinfrastruktuuria koskevia säännöksiä, jotka ovat edellytys tavoitteiden saavuttamiselle.
 (4)  ReFuelEU Aviation48- ja FuelEU Maritime49 -aloitteiden odotetaan lisäävän kestävien vaihtoehtoisten polttoaineiden tuotantoa ja käyttöä lento- ja meriliikenteessä. Vaikka kestävien lentopolttoaineiden käyttövaatimukset voivat suurelta osin täyttää nykyisellä tankkausinfrastruktuurilla, pysäköityjen ilma-alusten sähkönsyöttöön tarvitaan investointeja. Lisäksi jäsenvaltioiden ja komission olisi arvioitava lentoliikenteen vetymarkkinoiden nykytilaa ja tulevaa kehitystä sekä huolehdittava siitä, että laaditaan toteutettavuustutkimus, joka koskee asiaankuuluvan infrastruktuurin käyttöönottoa ilma-alusten tehonsyötössä, mukaan lukien tarvittaessa suunnitelma vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta lentoasemilla, erityisesti ilma-alusten vetytankkauksen ja sähkölatauksen osalta. FuelEU Maritime -aloitteessa asetetaan erityisesti maasähkön käyttöä koskevia vaatimuksia, jotka voidaan täyttää vain, jos TEN-T-satamissa otetaan käyttöön riittävä määrä maasähköjärjestelmiä. Näihin aloitteisiin ei kuitenkaan sisälly tarvittavaa polttoaineinfrastruktuuria koskevia säännöksiä, jotka ovat edellytys tavoitteiden saavuttamiselle.
__________________
 __________________
48 COM(2021)0561.
 48 COM(2021)0561.
49 COM(2021)0562.
 49 COM(2021)0562.
Tarkistus 4
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 5 kappale
(5)  Sen vuoksi kaikkia liikennemuotoja olisi käsiteltävä yhdellä säädöksellä, jossa olisi otettava huomioon erilaiset vaihtoehtoiset polttoaineet. Päästöttömien voimansiirtoteknologioiden käyttö on eri kehitysvaiheissa eri liikennemuodoissa. Erityisesti tieliikenteessä akkukäyttöiset sähköajoneuvot ja ladattavat hybridiajoneuvot yleistyvät nopeasti. Myös vetypolttokennokäyttöisiä tieliikenteen moottoriajoneuvoja on saatavilla markkinoilla. Lisäksi pienempiä vety- ja akkukäyttöisiä sähköaluksia ja vetypolttokennojunia otetaan käyttöön parhaillaan eri hankkeissa ja ensimmäisissä kaupallisissa toiminnoissa, ja laajaa kaupallista käyttöönottoa odotetaan lähivuosina. Sitä vastoin ilmailu- ja vesiliikenneala ovat edelleen riippuvaisia nestemäisistä ja kaasumaisista polttoaineista, sillä päästöttömien ja vähäpäästöisten voimalinjaratkaisujen odotetaan tulevan markkinoille vasta vuoden 2030 tienoilla ja varsinkin ilmailualalla vielä myöhemmin, sillä täysimittainen kaupallistaminen on hidasta. Fossiilisten kaasumaisten tai nestemäisten polttoaineiden käyttö on mahdollista vain, jos se on selkeästi nivottu selkeään hiilestä irtautumisen polkuun, joka on unionin ilmastoneutraaliutta koskevan pitkän aikavälin tavoitteen mukainen edellyttäen, että tällaisiin polttoaineisiin sekoitetaan yhä enenevässä määrin uusiutuvia polttoaineita, kuten biometaania, kehittyneitä biopolttoaineita tai uusiutuvia ja vähähiilisiä synteettisiä kaasumaisia ja nestemäisiä polttoaineita, tai niitä korvataan tallaisia uusiutuvilla polttoaineilla.
 (5)  Sen vuoksi kaikkia liikennemuotoja olisi käsiteltävä yhdellä säädöksellä, jossa olisi otettava huomioon erilaiset vaihtoehtoiset polttoaineet. Päästöttömien voimansiirtoteknologioiden käyttö on eri kehitysvaiheissa eri liikennemuodoissa ja eri jäsenvaltioissa ja alueilla. Erityisesti tieliikenteessä akkukäyttöiset sähköajoneuvot ja ladattavat hybridiajoneuvot yleistyvät nopeasti, minkä vuoksi näille kypsille teknologioille täytyy asettaa kunnianhimoisempia tavoitteita. Myös vetypolttokennokäyttöisiä tieliikenteen moottoriajoneuvoja on saatavilla markkinoilla, vaikkakin vähäisemmässä määrin. Lisäksi pienempiä vety- ja akkukäyttöisiä sähköaluksia ja vetypolttokennojunia otetaan käyttöön parhaillaan eri hankkeissa ja ensimmäisissä kaupallisissa toiminnoissa, ja laajaa kaupallista käyttöönottoa odotetaan lähivuosina. Sitä vastoin ilmailu- ja vesiliikenneala ovat edelleen riippuvaisia nestemäisistä ja kaasumaisista polttoaineista, sillä päästöttömien ja vähäpäästöisten voimalinjaratkaisujen odotetaan tulevan markkinoille vasta vuoden 2030 tienoilla ja varsinkin ilmailualalla vielä myöhemmin, sillä täysimittainen kaupallistaminen on hidasta. Unionin olisi tehostettava toimiaan fossiilisten kaasumaisten tai nestemäisten polttoaineiden asteittaiseksi käytöstä poistamiseksi ja edistettävä uusiutuvia vaihtoehtoja, ja fossiilisten polttoaineiden käytön olisi oltava mahdollista vain, jos se on selkeästi nivottu selkeään hiilestä irtautumisen polkuun, joka on unionin ilmastoneutraaliutta koskevan pitkän aikavälin tavoitteen mukainen edellyttäen, että tällaisiin polttoaineisiin sekoitetaan yhä enenevässä määrin uusiutuvia polttoaineita, kuten biometaania, kehittyneitä biopolttoaineita tai uusiutuvia ja vähähiilisiä synteettisiä kaasumaisia ja nestemäisiä polttoaineita, tai niitä korvataan tallaisia uusiutuvilla polttoaineilla.
Tarkistus 5
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 6 kappale
(6)  Tällaisia biopolttoaineita ja synteettisiä polttoaineita, joilla korvataan dieseliä, bensiiniä ja lentopetrolia, voidaan tuottaa eri raaka-aineista, ja niitä voidaan sekoittaa fossiilisiin polttoaineisiin erittäin korkeilla sekoitussuhteilla. Niitä voidaan teknisesti käyttää nykyisellä kulkuneuvoteknologialla vähäisin mukautuksin. Uusiutuvaa metanolia voidaan käyttää myös sisävesiliikenteessä ja lähimerenkulussa. Synteettisillä ja parafiinisilla polttoaineilla voidaan vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä liikenteen energianlähteenä. Kaikkia näitä polttoaineita voidaan jakaa, varastoida ja käyttää olemassa olevan infrastruktuurin tai tarvittaessa samantyyppisen infrastruktuurin kanssa.
 (6)  Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämispotentiaalin maksimoimiseksi tällaisia biopolttoaineita, myös biokaasua, ja synteettisiä polttoaineita, joilla korvataan dieseliä, bensiiniä ja lentopetrolia, voidaan tuottaa eri raaka-aineista, ja niitä voidaan sekoittaa fossiilisiin polttoaineisiin erittäin korkeilla sekoitussuhteilla. Tämä on erityisen tärkeää kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ilmailu- ja meriliikennealalla, joiden sähköistyminen on hitaampaa. Näitä polttoaineita voidaan teknisesti käyttää nykyisellä kulkuneuvoteknologialla vähäisin mukautuksin. Uusiutuvaa metanolia voidaan käyttää myös sisävesiliikenteessä ja lähimerenkulussa. Synteettisillä ja parafiinisilla polttoaineilla voidaan vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä liikenteen energianlähteenä. Kaikkia näitä polttoaineita voidaan jakaa, varastoida ja käyttää olemassa olevan infrastruktuurin tai tarvittaessa samantyyppisen infrastruktuurin kanssa.
Tarkistus 6
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 6 a kappale (uusi)
(6 a)  On tärkeää noudattaa teknologianeutraaliuden ja energiatehokkuuden yleisiä periaatteita ensisijaisesti niissä teknologioissa, jotka ovat tarpeen ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi, koska osa lähitulevaisuudessa tarvittavista teknologioista edellyttää edelleen investointeja tutkimukseen ja kehittämiseen, samalla kun säilytetään erilaisten vaihtoehtoisten teknologioiden välinen kilpailu markkinoilla ottaen asianmukaisesti huomioon kohtuuhintaisuus ja jäsenvaltioiden erilaiset lähtökohdat.
Tarkistus 7
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 7 kappale
(7)  Nesteytetyllä maakaasulla on todennäköisesti jatkuva rooli meriliikenteessä, jossa ei tällä hetkellä ole taloudellisesti kannattavaa päästötöntä voimalinjateknologiaa. Älykkään ja kestävän liikkuvuuden strategiaa koskevassa tiedonannossa todetaan, että päästöttömiä merialuksia voidaan saada markkinoille vuoteen 2030 mennessä. Aluskannan korvaaminen olisi toteutettava asteittain alusten pitkän käyttöiän vuoksi. Toisin kuin meriliikenteessä, päästöttömien voimansiirtoteknologioiden, kuten vedyn ja sähkön, odotetaan tulevan markkinoille nopeammin sisävesiliikenteessä, jossa alukset ovat yleensä pienempiä ja etäisyydet lyhyempiä. Nesteytetyllä maakaasulla ei enää odoteta olevan merkittävää roolia tällä alalla. Nesteytetyn maakaasun kaltaiset liikenteen polttoaineet on enenevässä määrin irrotettava hiilestä esimerkiksi sekoittamalla niihin nesteytettyä biometaania (nesteytetty biomaakaasu) tai uusiutuvia ja vähähiilisiä synteettisiä kaasumaisia sähkön avulla tuotettuja polttoaineita (e-kaasuja) tai korvaamalla ne niillä. Näitä vähähiilistettyjä polttoaineita voidaan käyttää samassa infrastruktuurissa kuin kaasumaisia fossiilisia polttoaineita, mikä mahdollistaa asteittaisen siirtymisen kohti vähähiilisiä polttoaineita.
 (7)  Nesteytetyn maakaasun pitkäaikainen käyttö ei ole unionin ilmastoneutraaliustavoitteen mukaista. Sen vuoksi nesteytetty maakaasu olisi poistettava asteittain käytöstä meriliikenteessä mahdollisimman pian ja korvattava kestävämmillä vaihtoehdoilla. Lyhyellä aikavälillä nesteytetyllä maakaasulla on kuitenkin todennäköisesti siirtymävaiheessa rooli meriliikenteessä, jossa ei tällä hetkellä ole taloudellisesti kannattavaa päästötöntä voimalinjateknologiaa. Älykkään ja kestävän liikkuvuuden strategiaa koskevassa tiedonannossa todetaan, että päästöttömiä merialuksia voidaan saada markkinoille vuoteen 2030 mennessä, ja tällaisia hankkeita toteutetaan jo parhaillaan. Tähän liittyvää kehitystä olisi edistettävä, sitä olisi seurattava asianmukaisesti ja siitä olisi raportoitava. Aluskannan korvaaminen olisi toteutettava asteittain alusten pitkän käyttöiän vuoksi. Kun otetaan huomioon nesteytetyn maakaasun rooli siirtymävaiheessa, nesteytetyn maakaasun alustankkausinfrastruktuurin saatavuuden satamissa olisi oltava kysyntälähtöistä erityisesti uusia julkisia investointeja ajatellen. Toisin kuin meriliikenteessä, päästöttömät voimansiirtoteknologiat, kuten vety ja sähkö, alkavat olla kypsää teknologiaa ja niiden odotetaan tulevan markkinoille nopeammin sisävesiliikenteessä, jossa alukset ovat yleensä pienempiä ja etäisyydet lyhyempiä, ja niillä voisi olla suuri merkitys meriliikenteelle päästöttömien käyttövoimaratkaisujen laajemman käyttöönoton kannalta. Nesteytetyllä maakaasulla ei enää odoteta olevan merkittävää roolia tällä alalla. Nesteytetyn maakaasun kaltaiset liikenteen polttoaineet on enenevässä määrin irrotettava hiilestä esimerkiksi sekoittamalla niihin nesteytettyä biometaania (nesteytetty biomaakaasu) tai uusiutuvia ja vähähiilisiä synteettisiä kaasumaisia sähkön avulla tuotettuja polttoaineita (e-kaasuja) tai korvaamalla ne niillä. Näitä vähähiilistettyjä polttoaineita voidaan käyttää samassa infrastruktuurissa kuin kaasumaisia fossiilisia polttoaineita, mikä mahdollistaa asteittaisen siirtymisen kohti vähähiilisiä polttoaineita.
Tarkistus 8
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 9 kappale
(9)  Yleisesti saatavilla olevan kevyiden sähköajoneuvojen latausinfrastruktuurin käyttöönotto on ollut epätasaista eri puolilla unionia. Epätasaisen jakautumisen jatkuminen hidastaisi tällaisten ajoneuvojen käyttöönottoa ja heikentäisi liikenneyhteyksiä eri puolilla unionia. Kansallisten tavoitetasojen ja lähestymistapojen jatkuvat erot eivät luo pitkän aikavälin varmuutta, jota tarvitaan merkittäviin markkinainvestointeihin. Jäsenvaltioille kansallisella tasolla asetettavien pakollisten vähimmäistavoitteiden olisi sen vuoksi tarjottava politiikalle suuntaviivoja ja täydennettävä kansallisia toimintakehyksiä. Tässä lähestymistavassa olisi yhdistettävä kansalliset ajoneuvokantaperusteiset tavoitteet ja Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) etäisyysperusteiset tavoitteet. Kansallisilla ajoneuvokantaperusteisilla tavoitteilla olisi varmistettava, että ajoneuvojen yleistymiseen kussakin jäsenvaltiossa vastataan riittävällä yleisesti saatavilla olevalla latausinfrastruktuurilla. TEN-T-verkon etäisyysperusteisilla tavoitteilla olisi varmistettava sähkölatauspisteiden täysi kattavuus unionin päätieverkostoissa ja siten varmistettava helppo ja saumaton liikenne kaikkialla unionissa.
 (9)  Yleisesti saatavilla olevan kevyiden sähköajoneuvojen latausinfrastruktuurin käyttöönotto on ollut epätasaista eri puolilla unionia ja sen alueita. Epätasaisen jakautumisen jatkuminen hidastaisi tällaisten ajoneuvojen käyttöönottoa ja heikentäisi liikenneyhteyksiä eri puolilla unionia. Kansallisten tavoitetasojen ja lähestymistapojen jatkuvat erot haittaavat kipeästi kaivattua liikennealan kestävää siirtymää eivätkä myötävaikuta sellaisen pitkän aikavälin varmuuden luomiseen, jota tarvitaan merkittäviin markkinainvestointeihin. Jäsenvaltioille kansallisella tasolla asetettavien pakollisten vähimmäistavoitteiden olisi sen vuoksi tarjottava politiikalle suuntaviivoja ja täydennettävä kansallisia toimintakehyksiä. Tässä lähestymistavassa olisi yhdistettävä kansalliset ajoneuvokantaperusteiset tavoitteet ja Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) etäisyysperusteiset tavoitteet. Kansallisilla ajoneuvokantaperusteisilla tavoitteilla olisi varmistettava, että ajoneuvojen yleistymiseen kussakin jäsenvaltiossa vastataan riittävällä yleisesti saatavilla olevalla latausinfrastruktuurilla erityisesti maantieteellisillä alueilla, joilla on harvinaisempaa, että kevyen hyötyajoneuvon omistaja omistaa yksityisen pysäköintipaikan. Keskuksiin, joissa asukastiheys on suhteellisesti suurempi ja sähköajoneuvojen markkinaosuus suurempi, on tarpeen kiinnittää erityistä huomiota, ja niissä myös kansallisen käyttöönottotahdin olisi oltava tiukempi. Markkinoiden olisi säädeltävä itseään, kun tietynsuuruinen sähköajoneuvokanta on saavutettu tietyssä jäsenvaltiossa. TEN-T-verkon etäisyysperusteisilla tavoitteilla olisi varmistettava sähkölatauspisteiden täysi kattavuus unionin päätieverkostoissa ja siten varmistettava helppo ja saumaton liikenne kaikkialla unionissa, myös liikenne unionin syrjäisimmillä alueilla ja saarilla ja niille suuntautuva liikenne, elleivät kustannukset ole suhteettomat hyötyihin nähden, jolloin jäsenvaltiot voivat tehdä poikkeuksia tai harkita sähköverkon ulkopuolisen infrastruktuurin kehittämistä. Tällaisen infrastruktuuriverkoston kehittäminen helpottaisi kaikkien unionin alueiden, myös syrjäisimpien alueiden ja muiden syrjäisten alueiden tai maaseutualueiden, saavutettavuutta ja yhteyksiä ja vahvistaisi niiden välistä sosiaalista, taloudellista ja alueellista yhteenkuuluvuutta.
Tarkistus 9
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 10 kappale
(10)  Kansalliset ajoneuvokantaperusteiset tavoitteet olisi asetettava kyseisessä jäsenvaltiossa rekisteröityjen sähköajoneuvojen kokonaismäärän perusteella käyttäen yhteistä menetelmää, jossa otetaan huomioon teknologian kehitys, kuten sähköajoneuvojen lisääntynyt ajotoimintasäde tai sellaisten pikalatauspisteiden yleistyminen markkinoilla, jotka voivat ladata suuremman määrän ajoneuvoja latauspistettä kohti kuin tavanomaiset latauspisteet. Menetelmässä on otettava huomioon myös akkukäyttöisten sähköajoneuvojen ja ladattavien hybridiajoneuvojen erilaiset lataustarpeet. Menetelmän, jolla asetetaan normit kansalliseen ajoneuvokantaan perustuville, yleisesti saatavilla olevan latausinfrastruktuurin suurinta kokonaisantotehoa koskeville tavoitteille, olisi mahdollistettava riittävä joustavuus jäsenvaltioissa käytettävien erilaisten latausteknologioiden suhteen.
 (10)  Kansalliset ajoneuvokantaperusteiset tavoitteet olisi asetettava sen perusteella, mikä on rekisteröityjen sähköajoneuvojen osuus kyseisen jäsenvaltion koko ajoneuvokannasta, käyttäen yhteistä menetelmää, jossa otetaan huomioon teknologian kehitys, kuten sähköajoneuvojen lisääntynyt ajotoimintasäde tai sellaisten pikalatauspisteiden yleistyminen markkinoilla, jotka voivat ladata suuremman määrän ajoneuvoja latauspistettä kohti kuin tavanomaiset latauspisteet. Menetelmässä on otettava huomioon myös akkukäyttöisten sähköajoneuvojen ja ladattavien hybridiajoneuvojen erilaiset lataustarpeet sekä asukasluku ja sähköajoneuvojen markkinaosuudet. Menetelmän, jolla asetetaan normit kansalliseen ajoneuvokantaan perustuville, yleisesti saatavilla olevan latausinfrastruktuurin suurinta kokonaisantotehoa koskeville tavoitteille, olisi mahdollistettava riittävä joustavuus jäsenvaltioissa käytettävien erilaisten latausteknologioiden suhteen. Lisäksi komission olisi arvioitava, miten ajoneuvot, joissa on integroituja aurinkopaneeleja, voivat vaikuttaa yleisesti saatavilla olevan latausinfrastruktuurin käyttöönottoon ja tarvittaessa tämän asetuksen mukaisten latausinfrastruktuurin käyttöönottoa koskevien tavoitteiden vastaavaan mukauttamiseen.
Tarkistus 10
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 11 kappale
(11)  Käytännön toteutuksessa jäsenvaltioissa olisi varmistettava, että erityisesti julkisen liikenteen keskuksiin, kuten satamien matkustajaterminaaleihin, lentoasemille tai rautatieasemille, asennetaan riittävä määrä yleisesti saatavilla olevia latauspisteitä. Lisäksi olisi otettava käyttöön riittävä määrä kevyille hyötyajoneuvoille tarkoitettuja yleisesti saatavilla olevia pikalatauspisteitä kuluttajien hyödyksi erityisesti TEN-T-verkossa, jotta voidaan varmistaa täysi rajat ylittävä liikkumismahdollisuus ja mahdollistaa sähköajoneuvojen käyttö kaikkialla unionissa.
 (11)  Käytännön toteutuksessa jäsenvaltioissa olisi varmistettava, että riittävä määrä yleisesti saatavilla olevia kiinteitä, verkon ulkopuolisia tai liikkuvia latauspisteitä asennetaan tavalla, jolla tuetaan alueellista tasapainoa ja multimodaalista matkustamista, vältetään alueellisia eroja ja varmistetaan, ettei mitään aluetta jätetä jälkeen. Käyttöönotto on erityisen tärkeää asuinalueilla, joilla ei ole saatavilla muita kuin kadunvarsipysäköintipaikkoja ja joilla ajoneuvoja tavallisesti pysäköidään pitkiksi ajoiksi, taksien pysäköintialueet mukaan lukien, sekä julkisen liikenteen keskuksissa, kuten satamien matkustajaterminaaleissa, lentoasemilla tai rautatieasemilla. Lisäksi olisi otettava käyttöön riittävä määrä kevyille hyötyajoneuvoille tarkoitettuja yleisesti saatavilla olevia pikalatauspisteitä kuluttajien hyödyksi erityisesti TEN-T-verkossa, jotta voidaan varmistaa täysi rajat ylittävä liikkumismahdollisuus ja mahdollistaa sähköajoneuvojen käyttö kaikkialla unionissa.
Tarkistus 11
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 11 a kappale (uusi)
(11 a)  Yleisesti saatavilla olevan latausinfrastruktuurin käyttöönoton olisi ensisijaisesti perustuttava yksityisiin markkinainvestointeihin. Kunnes on luotu kilpailukykyiset markkinat, jäsenvaltioiden olisi kuitenkin tuettava infrastruktuurin käyttöönottoa tapauksissa, joissa markkinaolosuhteet edellyttävät julkista tukea, edellyttäen, että se on täysin valtiontukisääntöjen mukaista. Jäsenvaltioiden olisi tarvittaessa otettava huomioon, että niiden alueiden tietyissä osissa, esimerkiksi monissa matkailukohteissa, latauspisteiden riittävän määrän kysyntä saattaa vaihdella vuodenajan mukaan. Tällaisissa tapauksissa mahdollisuus ottaa käyttöön tilapäinen liikkuva verkon ulkopuolinen latausinfrastruktuuri voisi lisätä joustavuutta ja helpottaa kausittaiseen kysyntään vastaamista ilman kiinteän infrastruktuurin asentamista.
Tarkistus 12
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 11 b kappale (uusi)
(11 b)  Komission olisi tarkasteltava tarvittaessa uudelleen tässä asetuksessa asetettuja kevyille ja raskaille hyötyajoneuvoille tarkoitettua sähköistä latausinfrastruktuuria koskevia tavoitteita varmistaakseen niiden yhteensopivuuden niiden vaatimusten kanssa, jotka on vahvistettu hiilidioksidipäästönormien asettamista kevyille ja raskaille hyötyajoneuvoille koskevissa unionin asetuksissa.
Tarkistus 13
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 11 c kappale (uusi)
(11 c)  Komission olisi tarkasteltava uudelleen tarvetta ottaa käyttöön latausinfrastruktuuria koskevia vaatimuksia, jotka koskevat sähköavusteisia polkupyöriä ja L-luokan ajoneuvoja, kuten sähkökäyttöisiä polkupyöriä ja sähkömopoja, ja erityisesti mahdollisuutta varustaa latausinfrastruktuuri kotitalouksien virtapistokkeella, joka mahdollistaa tällaisten ajoneuvojen lataamisen helposti, koska ne ovat liikennemuoto, joka voi auttaa vähentämään edelleen hiilidioksidipäästöjä ja ilman saastumista.
Tarkistus 14
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 13 kappale
(13)  Sähkökäyttöiset raskaat hyötyajoneuvot tarvitsevat varsin erilaisen latausinfrastruktuurin kuin kevyet hyötyajoneuvot. Sähkökäyttöisten raskaiden hyötyajoneuvojen yleisesti saatavilla olevaa infrastruktuuria ei kuitenkaan ole tällä hetkellä unionissa ole juuri lainkaan. TEN-T-verkon etäisyysperusteisten tavoitteiden, yön yli -latausinfrastruktuuria koskevien tavoitteiden ja kaupunkisolmukohtia koskevien tavoitteiden yhdistelmällä olisi varmistettava, että kaikkialla unionissa on sähkökäyttöisille raskaille hyötyajoneuvoille riittävästi yleisesti saatavilla olevaa infrastruktuuria tukemaan akkukäyttöisten raskaiden hyötyajoneuvojen odotettua yleistymistä markkinoilla.
 (13)  Sähkökäyttöiset raskaat hyötyajoneuvot tarvitsevat varsin erilaisen latausinfrastruktuurin kuin kevyet hyötyajoneuvot. Sähkökäyttöisten raskaiden hyötyajoneuvojen yleisesti saatavilla olevaa infrastruktuuria ei kuitenkaan ole tällä hetkellä unionissa ole juuri lainkaan, minkä vuoksi on tarpeen nopeuttaa infrastruktuurin käyttöönottoa. TEN-T-verkon etäisyysperusteisten tavoitteiden, yön yli -latausinfrastruktuuria koskevien tavoitteiden ja kaupunkisolmukohtia koskevien tavoitteiden yhdistelmällä olisi varmistettava, että kaikkialla unionissa on sähkökäyttöisille raskaille hyötyajoneuvoille riittävästi yleisesti saatavilla olevaa infrastruktuuria tukemaan ennakoivasti akkukäyttöisten raskaiden hyötyajoneuvojen markkinaosuuden kasvua.
Tarkistus 15
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 13 a kappale (uusi)
(13 a)  Tämän vuoksi tarvitaan alkuvaiheen julkisia investointeja sähkökäyttöisten raskaiden hyötyajoneuvojen infrastruktuuriin, ja tämän asetuksen soveltamisalaa laajemmalle ulottuvassa infrastruktuurin kehittämisen olisi oltava riippuvaista näiden ajoneuvojen markkinaosuuden unionin laajuisesta, kansallisesta ja alueellisesta kehityksestä ja merkityksellisistä liikennetiedoista.
Tarkistus 16
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 14 a kappale (uusi)
(14 a)  Raskaiden hyötyajoneuvojen latausinfrastruktuuria koskevia uusia standardeja kehitetään parhaillaan. On teknisesti mahdollista varmistaa fyysisten liitäntöjen ja tiedonsiirtoprotokollien päivitettävyys, jotta yksittäiset latausasemat ja -pisteet voidaan myöhemmin päivittää vastaamaan uutta standardia. Sen vuoksi komission olisi harkittava latauspooleissa olevien latausasemien yksilöllisen antotehon kasvattamista heti, kun uudet yhteiset tekniset eritelmät ovat saatavilla.
Tarkistus 17
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 17 kappale
(17)  Yleisesti saatavilla olevia lataus- tai tankkauspisteitä ovat esimerkiksi yksityisomistuksessa olevat lataus- tai tankkauspisteet, joihin kaikilla on pääsy ja jotka sijaitsevat julkisissa tai yksityisissä tiloissa, kuten julkisilla parkkipaikoilla tai kauppojen parkkipaikoilla. Yksityisessä tilassa sijaitsevaa lataus- tai tankkauspistettä, joka on kaikkien käytettävissä, olisi pidettävä yleisesti saatavilla olevana, myös tapauksissa, joissa sen käyttö on rajoitettu tiettyyn yleiseen käyttäjäryhmään, esimerkiksi kaupan asiakkaisiin. Autojen yhteiskäyttöjärjestelmien lataus- tai tankkauspisteitä olisi pidettävä yleisesti saatavilla olevina vain siinä tapauksessa, että niissä nimenomaisesti sallitaan järjestelmään osallistumattomien osapuolten mahdollisuus niiden käyttöön. Yksityisissä tiloissa sijaitsevia lataus- tai tankkauspisteitä, joihin pääsy on rajoitettu ennalta määrätylle henkilöryhmälle, kuten toimistorakennusten pysäköintialueita, joille pääsevät ainoastaan työntekijät tai erityisluvan saaneet henkilöt, ei pitäisi katsoa yleisesti saatavilla oleviksi lataus- tai tankkauspisteiksi.
 (17)  Yleisesti saatavilla olevia lataus- tai tankkauspisteitä ovat esimerkiksi yksityisomistuksessa olevat lataus- tai tankkauspisteet, joihin kaikilla on pääsy ja jotka sijaitsevat julkisissa tai yksityisissä tiloissa, kuten julkisilla parkkipaikoilla tai kauppojen parkkipaikoilla. Tällaisissa paikoissa, joissa pysäköintitiloissa on yli 30 paikkaa, jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että käytössä on riittävä määrä yleisesti saatavilla olevia lataus- tai tankkauspisteitä. Yksityisessä tilassa sijaitsevaa lataus- tai tankkauspistettä, joka on kaikkien käytettävissä, olisi pidettävä yleisesti saatavilla olevana, myös tapauksissa, joissa sen käyttö on rajoitettu tiettyyn yleiseen käyttäjäryhmään, esimerkiksi kaupan asiakkaisiin. Autojen yhteiskäyttöjärjestelmien lataus- tai tankkauspisteitä olisi pidettävä yleisesti saatavilla olevina vain siinä tapauksessa, että niissä nimenomaisesti sallitaan järjestelmään osallistumattomien osapuolten mahdollisuus niiden käyttöön. Yksityisissä tiloissa sijaitsevia lataus- tai tankkauspisteitä, joihin pääsy on rajoitettu ennalta määrätylle henkilöryhmälle, kuten toimistorakennusten pysäköintialueita, joille pääsevät ainoastaan työntekijät tai erityisluvan saaneet henkilöt, ei pitäisi katsoa yleisesti saatavilla oleviksi lataus- tai tankkauspisteiksi.
Tarkistus 18
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 17 a kappale (uusi)
(17 a)  Jotta voidaan välttää tämän asetuksen tahattomat seuraukset, joilla haitataan latausinfrastruktuurin käyttöönottoa suljetuille kalustokokonaisuuksille, kuten julkiselle liikenteelle, julkisen liikenteen kalustolle osittain tarkoitetut yleisesti saatavilla olevat latausasemat voidaan ottaa huomioon tässä asetuksessa asetettujen asiaankuuluvien tavoitteiden saavuttamisessa. Autojen yhteiskäyttöjärjestelmien latauspisteitä olisi pidettävä yleisesti saatavilla olevina vain siinä tapauksessa, että niissä nimenomaisesti sallitaan järjestelmään osallistumattomien osapuolten mahdollisuus niiden käyttöön.
Tarkistus 19
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 17 b kappale (uusi)
(17 b)  Kuluttajien hyödyksi jäsenvaltioiden olisi kannustettava yleisesti saatavilla olevien lataus- tai tankkauspisteiden ylläpitäjiä varmistamaan, että niiden palvelujen aukioloajat ja käyttövalmius vastaavat täysin loppukäyttäjien tarpeita.
Tarkistus 20
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 20 kappale
(20)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2019/94452 määritellyt älykkäät mittausjärjestelmät mahdollistavat verkon vakauden varmistamiseksi ja latauspalvelujen järkevän käytön kannustamiseksi tarvittavien reaaliaikaisten tietojen tuottamisen. Tarjoamalla reaaliaikaista energiamittaustietoa sekä tarkkaa ja läpinäkyvää kustannustietoa älymittausjärjestelmät ja älylatauspisteet kannustavat lataamaan sähköä aikoina, jolloin sähkön yleinen kysyntä ja hinnat ovat alhaisempia. Älykkäiden mittausjärjestelmien ja latauspisteiden yhdistelmällä lataustoimintaa voidaan optimoida, mistä on hyötyä sekä sähköjärjestelmälle ja että loppukäyttäjälle. Jäsenvaltioiden olisi kannustettava älymittausjärjestelmien käyttöön sähköajoneuvojen yleisesti saatavilla olevilla latausasemilla, jos se on teknisesti toteutettavissa ja taloudellisesti järkevää, ja varmistettava, että järjestelmät ovat direktiivin (EU) 2019/944 20 artiklassa säädettyjen vaatimusten mukaisia.
 (20)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2019/94452 määritellyt älykkäät mittausjärjestelmät mahdollistavat verkon vakauden varmistamiseksi ja latauspalvelujen järkevän käytön kannustamiseksi tarvittavien reaaliaikaisten tietojen tuottamisen. Tarjoamalla reaaliaikaista energiamittaustietoa sekä tarkkaa ja läpinäkyvää kustannustietoa älymittausjärjestelmät ja älylatauspisteet kannustavat lataamaan sähköä aikoina, jolloin sähkön yleinen kysyntä ja hinnat ovat alhaisempia. Älykkäiden mittausjärjestelmien ja latauspisteiden yhdistelmällä lataustoimintaa voidaan optimoida, mistä on hyötyä sekä sähköjärjestelmälle ja että loppukäyttäjälle. Jäsenvaltioiden olisi kannustettava älymittausjärjestelmien käyttöön sähköajoneuvojen yleisesti saatavilla olevilla latausasemilla, jos se on teknisesti toteutettavissa, ja varmistettava, että järjestelmät ovat direktiivin (EU) 2019/944 20 artiklassa säädettyjen vaatimusten mukaisia.
Tarkistus 21
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 21 kappale
(21)  Sähkökäyttöisten kulkuvälineiden määrän kasvu tie-, raide-, meri- ja muussa liikenteessä edellyttää, että lataustoiminnot optimoidaan ja niitä ohjataan tavalla, joka ei aiheuta ruuhkautumista ja jossa hyödynnetään täysimääräisesti uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön saatavuutta ja alhaisia sähkön hintoja järjestelmässä. Varsinkin älylataus voi helpottaa sähköajoneuvojen integrointia sähköjärjestelmään, koska se mahdollistaa aggregointiin perustuvan ja hintaperusteisen kysyntäjouston. Järjestelmien integrointia voidaan edelleen helpottaa kaksisuuntaisella lataamisella (ajoneuvosta verkkoon). Kaikkien tavanomaisten latauspisteiden, joiden yhteyteen ajoneuvoja tavallisesti pysäköidään pidemmäksi ajaksi, olisi sen vuoksi tuettava älylatausta.
 (21)  Sähkökäyttöisten kulkuvälineiden määrän kasvu tie-, raide-, meri- ja muussa liikenteessä edellyttää, että lataustoiminnot optimoidaan ja niitä ohjataan tavalla, joka ei aiheuta ruuhkautumista ja jossa hyödynnetään täysimääräisesti uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön saatavuutta ja alhaisia sähkön hintoja järjestelmässä. Varsinkin älylatauspisteet ja verkon ulkopuoliset latauspisteet voivat helpottaa sähköajoneuvojen integrointia sähköjärjestelmään ja pienentää sähköajoneuvojen vaikutuksia sähkönjakeluverkkoon, koska ne mahdollistavat aggregointiin perustuvan ja hintaperusteisen kysyntäjouston. Järjestelmien integrointia voidaan edelleen helpottaa kaksisuuntaisella lataamisella (ajoneuvosta verkkoon). Kaikkien latauspisteiden olisi sen vuoksi tuettava älylatausta.
Tarkistus 22
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 21 a kappale (uusi)
(21 a)   Kaksisuuntainen lataus sekä yksityisellä että yleisesti saatavilla olevalla infrastruktuurilla voi kannustaa ihmisiä ostamaan sähköajoneuvoja, koska niitä voitaisiin käyttää sekä liikkumiseen että energian varastointiin. Sen vuoksi olisi vältettävä lainsäädännöllisiä esteitä, kuten kaksinkertaista verotusta, kaksisuuntaisen latauksen liiketoimintaedellytysten kehittämiselle edelleen ja älykästä kaksisuuntaista lataamista varten olisi asetettava saataville riittävä määrä yksityisiä ja yleisesti saatavilla olevia latausasemia.
Tarkistus 23
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 21 b kappale (uusi)
(21 b)  Jotta voidaan varmistaa, että nopea muutos kohti sähköistä liikennettä tapahtuu kestävällä tavalla, unionin olisi otettava maailmanlaajuinen johtoasema kestävien tuotteiden, teknologioiden, palvelujen ja innovaatioiden osalta, erityisesti kiertotalouteen perustuvan, sosiaalisesti oikeudenmukaisen, ympäristöystävällisen ja kestävän akkujen arvoketjun osalta, mukaan lukien työpaikkojen turvaaminen ja kestävyys siirryttäessä kohti päästötöntä ja vähäpäästöistä maantie-, meri- ja lentoliikennettä.
Tarkistus 24
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 22 kappale
(22)  Sähköajoneuvoille suunnatun infrastruktuurin kehittämisen, infrastruktuurin ja sähköjärjestelmän vuorovaikutuksen sekä sähköistetyn liikenteen markkinoiden eri toimijoille jakautuvien oikeuksien ja velvollisuuksien on oltava direktiivissä (EU) 2019/944 vahvistettujen periaatteiden mukaisia. Näin ollen jakeluverkonhaltijoiden olisi tehtävä syrjimättömällä tavalla yhteistyötä kaikkien sellaisten henkilöiden kanssa, jotka perustavat tai ylläpitävät yleisesti saatavilla olevia latauspisteitä, ja jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että latauspisteeseen toimitettavasta sähköstä voidaan tehdä sopimus muun toimittajan kuin sen tahon kanssa, joka toimittaa sähköä kotitalouteen tai muuhun tilaan, jossa latauspiste sijaitsee. Unionin sähköntoimittajien pääsyn latauspisteisiin ei pitäisi rajoittaa direktiivin (EU) 2019/944 66 artiklan mukaisia poikkeuksia.
 (22)  Sähköajoneuvoille suunnatun sähköverkkoon liitetyn ja sen ulkopuolisen infrastruktuurin kehittämisen, infrastruktuurin ja sähköjärjestelmän vuorovaikutuksen sekä sähköistetyn liikenteen markkinoiden eri toimijoille jakautuvien oikeuksien ja velvollisuuksien on oltava direktiivissä (EU) 2019/944 vahvistettujen periaatteiden mukaisia. Näin ollen jakeluverkonhaltijoiden olisi tehtävä syrjimättömällä tavalla yhteistyötä kaikkien sellaisten henkilöiden kanssa, jotka perustavat tai ylläpitävät yleisesti saatavilla olevia latauspisteitä, ja jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että latauspisteeseen toimitettavasta sähköstä voidaan tehdä sopimus muun toimittajan kuin sen tahon kanssa, joka toimittaa sähköä kotitalouteen tai muuhun tilaan, jossa latauspiste sijaitsee. Unionin sähköntoimittajien pääsyn latauspisteisiin ei pitäisi rajoittaa direktiivin (EU) 2019/944 66 artiklan mukaisia poikkeuksia.
Tarkistus 25
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 23 kappale
(23)  Sähköajoneuvojen latauspisteiden käyttöönotosta ja ylläpidosta olisi luotava kilpailulle avoimet markkinat, joille kaikilla infrastruktuurin rakentamisesta tai ylläpidosta kiinnostuneilla osapuolilla on vapaa pääsy. Koska moottoriteillä on vain vähän vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja latauspisteille, olemassa olevat käyttöoikeussopimukset, kuten tavanomaisia tankkausasemia tai lepoalueita koskevat sopimukset, ovat erityinen huolenaihe, koska ne voivat olla voimassa hyvin pitkiä aikoja ja joskus jopa siten, ettei päättymispäivää ole määritetty lainkaan. Jäsenvaltioiden olisi pyrittävä mahdollisuuksien mukaan ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/23/EU53 mukaisesti tekemään kilpailuun perustuvia uusia käyttöoikeussopimuksia latausasemille erityisesti olemassa olevilla lepoalueilla tai niiden yhteydessä, jotta voidaan rajoittaa toteutuskustannuksia ja avata mahdollisuuksia uusille markkinatoimijoille.
 (23)  Sähköajoneuvojen latauspisteiden käyttöönotosta ja ylläpidosta olisi luotava kilpailulle avoimet markkinat, joille kaikilla infrastruktuurin rakentamisesta tai ylläpidosta kiinnostuneilla osapuolilla on vapaa pääsy. Sen vuoksi jäsenvaltioiden olisi estettävä määräävässä asemassa olevien latausinfrastruktuurin ylläpitäjien syntyminen infrastruktuurin kehittämisvaiheessa. Alue- ja paikallisviranomaiset tukevat tätä tavoitetta osoittamalla alueita kilpaileville ylläpitäjille. Koska moottoriteillä on vain vähän vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja latauspisteiden ylläpitäjille, olemassa olevat käyttöoikeussopimukset, kuten tavanomaisia tankkausasemia tai lepoalueita koskevat sopimukset, ovat erityinen huolenaihe, koska ne voivat olla voimassa hyvin pitkiä aikoja ja joskus jopa siten, ettei päättymispäivää ole määritetty lainkaan. Jäsenvaltioiden olisi pyrittävä mahdollisuuksien mukaan ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/23/EU53 mukaisesti tekemään kilpailuun perustuvia uusia käyttöoikeussopimuksia latausasemille erityisesti olemassa olevilla lepoalueilla tai niiden yhteydessä, jotta vältetään viheralueiden käyttöä tähän tarkoitukseen ja jotta voidaan rajoittaa toteutuskustannuksia ja avata mahdollisuuksia uusille markkinatoimijoille. Mahdollisuutta perustaa kilpailevien ylläpitäjien latauspisteitä moottoriteiden levähdysalueille voidaan myös harkita.
__________________
 __________________
53 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/23/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, käyttöoikeussopimusten tekemisestä (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 1).
 53 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/23/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, käyttöoikeussopimusten tekemisestä (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 1).
Tarkistus 26
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 23 a kappale (uusi)
(23 a)  Jäsenvaltioiden käytettävissä on laaja valikoima rahoituslähteitä, joilla tuetaan vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönottoa, erityisesti asetuksella (EU) 2021/2411 a perustettu elpymis- ja palautumistukiväline, asetuksella (EU) 2021/2401 b perustettu komission teknisen tuen väline, asetuksella (EU) 2021/11531 c perustettu verkkojen Eurooppa -väline sekä Horisontti Eurooppa -puiteohjelman kumppanuudet ja missiot, erityisesti ehdotettu ilmastoneutraaleja ja älykkäitä kaupunkeja koskeva missio, jonka tavoitteena on muuttaa sata kaupunkia ilmastoneutraaleiksi vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi käytettävissä ovat asetuksella (EU) 2021/10581 d perustetut Euroopan aluekehitysrahasto ja koheesiorahasto, joilla tuetaan investointeja tutkimukseen, innovointiin ja käyttöönottoon, erityisesti vähemmän kehittyneissä jäsenvaltioissa ja vähemmän kehittyneillä alueilla, ja Invest EU -ohjelma voi kestävän infrastruktuurin ikkunansa kautta vahvistaa tulevaisuuden vaatimukset huomioon ottavia investointeja kaikkialla Euroopan unionissa, auttaa saamaan yksityisiä investointeja ja tarjota neuvontapalveluja hankkeiden toteuttajille ja ylläpitäjille, jotka työskentelevät kestävän infrastruktuurin ja liikkuvan kaluston parissa. Viime vuosina EIP-ryhmä on myös lisännyt tukeaan uudempien teknologioiden, kuten sähköisen liikenteen ja digitalisaation, nopeuttamiseksi Cleaner Transport Facility -aloitteella, ja EIP:n odotetaan edelleen tarjoavan useita rahoitusrakenteita, jotka auttavat nopeuttamaan käyttöönottoa. Jäsenvaltioiden olisi hyödynnettävä näitä rahoitusmahdollisuuksia erityisesti julkisen liikenteen ja aktiivisten liikenneratkaisujen tukemiseen sekä energia- ja liikenneköyhyydessä eläviä kansalaisia tukevien toimenpiteiden rahoittamiseen.
__________________
1 a Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/241, annettu 12 päivänä helmikuuta 2021, elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta (EUVL L 57, 18.2.2021, s. 17).
1 b Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/240, annettu 10 päivänä helmikuuta 2021, teknisen tuen välineen perustamisesta (EUVL L 57, 18.2.2021, s. 1).
1 c Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1153, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2021, verkkojen Eurooppa -välineestä ja asetusten (EU) N:o 1316/2013 ja (EU) N:o 283/2014 kumoamisesta (EUVL L 249, 14.7.2021, s. 38).
1 d Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1058, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2021, Euroopan aluekehitysrahastosta ja koheesiorahastosta (EUVL L 231, 30.6.2021, s. 60).
Tarkistus 27
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 24 kappale
(24)  Hintojen läpinäkyvyys on ratkaisevan tärkeää saumattoman ja helpon latauksen ja tankkauksen varmistamiseksi. Vaihtoehtoisia polttoaineita hyödyntävien ajoneuvojen käyttäjille olisi annettava tarkat hintatiedot ennen latauksen tai tankkauksen aloittamista. Hinta olisi ilmoitettava selkeästi jäsennellyllä tavalla, jotta loppukäyttäjät voivat ymmärtää, mistä hinta koostuu.
 (24)  Hintojen läpinäkyvyys ja edullisuus ovat ratkaisevan tärkeitä saumattoman ja helpon latauksen ja tankkauksen varmistamiseksi. Vaihtoehtoisia polttoaineita hyödyntävien ajoneuvojen käyttäjille olisi annettava tarkat hintatiedot ennen latauksen tai tankkauksen aloittamista. Hinta olisi ilmoitettava selkeästi jäsennellyllä tavalla tarvittaessa kilowattitunnin tai kilogramman hintana, jotta loppukäyttäjät voivat ymmärtää ja ennakoida lataus- tai tankkaustapahtuman tosiasialliset kokonaiskustannukset.
Tarkistus 28
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 24 a kappale (uusi)
(24 a)  Akkukäyttöisten sähkö- ja vetyajoneuvojen käyttöönotto muuttaa merkittävästi lataustarpeita, minkä vuoksi tiedot sähkölatauspisteiden ja tankkausasemien saatavuudesta ovat olennaisen tärkeitä saumattoman liikkumisen kannalta EU:ssa. Kuljettajille olisi annettava kattavat tiedot tiettyjen lataus- ja tankkauspisteiden saatavuudesta ja odotettavissa olevista odotusajoista sekä matkasuunnittelun että latauksen tai tankkausten tehokkuuden optimoimiseksi. Sen vuoksi jäsenvaltioiden olisi kannustettava operaattoreita tarjoamaan loppukäyttäjille tietojärjestelmiä. Järjestelmien olisi oltava täsmällisiä, käyttäjäystävällisiä ja käytettävissä jäsenvaltion virallisella kielellä tai virallisilla kielillä sekä englanniksi.
Tarkistus 29
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 25 kappale
(25)  Erityisesti sähköajoneuvojen käytön tueksi on nousemassa esiin uusia palveluja. Näitä palveluja tarjoavien tahojen, kuten liikennepalvelun tarjoajien, olisi voitava toimia tasapuolisin markkinaehdoin. Latauspisteiden ylläpitäjien ei etenkään pitäisi myöntää perusteettomia etuuksia tietyille tällaisille palveluntarjoajille esimerkiksi soveltamalla perusteetonta hintaerottelua, joka voi haitata kilpailua ja johtaa lopulta korkeampiin kuluttajahintoihin. Komission olisi seurattava latausmarkkinoiden kehitystä. Asetuksen uudelleentarkastelun yhteydessä komissio ryhtyy toimiin markkinoiden kehityksen niin vaatiessa, esimerkiksi jos loppukäyttäjäpalveluja rajoitetaan tai markkinoilla esiintyy kilpailua mahdollisesti rajoittavia käytäntöjä.
 (25)  Erityisesti sähköajoneuvojen käytön tueksi on nousemassa esiin uusia palveluja. Näitä palveluja tarjoavien tahojen, kuten liikennepalvelun tarjoajien, olisi voitava toimia tasapuolisin markkinaehdoin. Latauspisteiden ylläpitäjien ei etenkään pitäisi myöntää perusteettomia etuuksia tietyille tällaisille palveluntarjoajille esimerkiksi soveltamalla perusteetonta hintaerottelua, joka voi haitata kilpailua ja johtaa lopulta korkeampiin kuluttajahintoihin. Kansallisten sääntelyviranomaisten ja komission olisi seurattava latausmarkkinoiden kehitystä. Viimeistään asetuksen uudelleentarkastelun yhteydessä komissio ryhtyy toimiin markkinoiden kehityksen niin vaatiessa, esimerkiksi jos loppukäyttäjäpalveluja rajoitetaan tai markkinoilla esiintyy kilpailua mahdollisesti rajoittavia käytäntöjä.
Tarkistus 30
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 26 kappale
(26)  Vetykäyttöisten moottoriajoneuvojen markkinaosuus on tällä hetkellä hyvin pieni. Riittävän vetytankkausinfrastruktuurin rakentaminen on kuitenkin olennaisen tärkeää, jotta vetykäyttöisten moottoriajoneuvojen laajamittainen käyttöönotto olisi mahdollista ilmastoneutraalia Eurooppaa koskevan komission vetystrategian mukaisesti54. Tällä hetkellä vetytankkauspisteitä on vain muutamissa jäsenvaltioissa, eivätkä ne juurikaan sovellu raskaille hyötyajoneuvoille, minkä vuoksi vetykäyttöisiä ajoneuvoja ei voida hyödyntää kaikkialla unionissa. Yleisesti saatavilla olevia vetytankkauspisteitä koskevilla pakollisilla käyttöönottotavoitteilla olisi varmistettava, että TEN-T-ydinverkossa otetaan käyttöön riittävän tiheä vetytankkauspisteiden verkosto, jotta vetykäyttöisiä kevyitä ja raskaita hyötyajoneuvoja voidaan käyttää saumattomasti kaikkialla unionissa.
 (26)  Vetykäyttöisten moottoriajoneuvojen markkinaosuus on tällä hetkellä hyvin pieni. Riittävän vetytankkausinfrastruktuurin rakentaminen on kuitenkin olennaisen tärkeää, jotta vetykäyttöisten moottoriajoneuvojen laajamittainen käyttöönotto olisi mahdollista ilmastoneutraalia Eurooppaa koskevan komission vetystrategian mukaisesti54. Tällä hetkellä vetytankkauspisteitä on vain muutamissa jäsenvaltioissa, eivätkä ne juurikaan sovellu raskaille hyötyajoneuvoille, minkä vuoksi vetykäyttöisiä ajoneuvoja ei voida hyödyntää kaikkialla unionissa. Yleisesti saatavilla olevia vetytankkauspisteitä koskevilla pakollisilla käyttöönottotavoitteilla olisi varmistettava, että TEN-T-ydinverkossa otetaan käyttöön riittävän tiheä vetytankkauspisteiden verkosto, jotta vetykäyttöisiä kevyitä ja raskaita hyötyajoneuvoja sekä pitkän matkan joukkoliikenteen ajoneuvoja voidaan käyttää saumattomasti kaikkialla unionissa.
__________________
 __________________
54 COM(2020)0301.
 54 COM(2020)0301.
Tarkistus 31
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 27 kappale
(27)  Vetykäyttöisiä ajoneuvoja olisi voitava tankata määränpäässä tai sen läheisyydessä, eli yleensä kaupunkialueella. Kaikissa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1315/201355 määritellyissä kaupunkisolmukohdissa olisi oltava tällaisia tankkausasemia, jotta varmistetaan, että tarjolla on yleisesti saatavilla oleva tankkausmahdollisuus määränpäässä ainakin tärkeimmillä kaupunkialueilla. Kaupunkisolmukohdissa viranomaisten olisi harkittava asemien sijoittamista multimodaalisiin rahtikeskuksiin, koska ne ovat raskaiden hyötyajoneuvojen tyypillinen määränpää ja niissä voitaisiin myös toimittaa vetyä muihin liikennemuotoihin, kuten rautatie- ja sisävesiliikenteeseen.
 (27)  Vetykäyttöisiä ajoneuvoja olisi voitava tankata määränpäässä tai sen läheisyydessä, eli yleensä kaupunkialueella. Kaikissa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1315/201355 määritellyissä kaupunkisolmukohdissa olisi oltava tällaisia tankkausasemia, jotta varmistetaan, että tarjolla on yleisesti saatavilla oleva tankkausmahdollisuus määränpäässä ainakin tärkeimmillä kaupunkialueilla. Kaupunkisolmukohdissa viranomaisten olisi harkittava asemien sijoittamista multimodaalisiin rahtikeskuksiin, koska ne ovat raskaiden hyötyajoneuvojen tyypillinen määränpää ja niissä voitaisiin myös toimittaa vetyä muihin liikennemuotoihin, kuten rautatie- ja sisävesiliikenteeseen sekä pitkän matkan joukkoliikenteeseen.
__________________
 __________________
55 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1315/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi ja päätöksen N:o 661/2010/EU kumoamisesta (EUVL L 348, 20.12.2013, s. 1).
 55 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1315/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi ja päätöksen N:o 661/2010/EU kumoamisesta (EUVL L 348, 20.12.2013, s. 1).
Tarkistus 32
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 28 kappale
(28)  Käyttöönoton alkuvaiheessa on vielä jonkin verran epävarmuutta siitä, millaisia ajoneuvoja markkinoille tulee ja minkä tyyppisiä teknologioita tulee laajamittaiseen käyttöön. Komission tiedonannossa ”Vetystrategia ilmastoneutraalille Euroopalle”56 raskaat hyötyajoneuvot määriteltiin todennäköisimmäksi markkinasegmentiksi, jolla vetykäyttöisiä ajoneuvoja tulee varhaisessa vaiheessa laajamittaiseen käyttöön. Siksi vetytankkausinfrastruktuurissa olisi keskityttävä alustavasti tähän segmenttiin. Samalla olisi mahdollistettava myös kevyiden hyötyajoneuvojen tankkaaminen yleisesti saatavilla olevilla vetytankkausasemilla. Yhteentoimivuuden varmistamiseksi kaikilla yleisesti saatavilla olevilla vetyasemilla olisi vähintään voitava tankata kaasumaista vetyä 700 baarin paineella. Infrastruktuurin käyttöönotossa olisi myös otettava huomioon nestemäinen vety ja muut uudet teknologiat, jotka tuovat lisää kantamaa raskaille hyötyajoneuvoille ja ovat joidenkin ajoneuvovalmistajien ensisijainen teknologiavalinta. Tämän vuoksi tietty vähimmäismäärä vetytankkausasemista olisi oltava sellaisia, joilta voidaan tankata 700 baarin kaasumaisen vedyn lisäksi myös nestemäistä vetyä.
 (28)  Käyttöönoton alkuvaiheessa on vielä epävarmuutta siitä, millaisia ajoneuvoja markkinoille tulee ja minkä tyyppisiä teknologioita tulee laajamittaiseen käyttöön. Komission tiedonannossa ”Vetystrategia ilmastoneutraalille Euroopalle”56 raskaat hyötyajoneuvot määriteltiin todennäköisimmäksi markkinasegmentiksi, jolla vetykäyttöisiä ajoneuvoja tulee varhaisessa vaiheessa laajamittaiseen käyttöön. Siksi vetytankkausinfrastruktuurissa olisi keskityttävä alustavasti tähän segmenttiin. Samalla olisi mahdollistettava myös kevyiden hyötyajoneuvojen tankkaaminen yleisesti saatavilla olevilla vetytankkausasemilla. Yhteentoimivuuden varmistamiseksi kaikilla yleisesti saatavilla olevilla vetyasemilla olisi vähintään voitava tankata kaasumaista vetyä 700 baarin paineella. Infrastruktuurin käyttöönotossa olisi myös otettava huomioon nestemäinen vety ja muut uudet teknologiat, jotka tuovat lisää kantamaa raskaille hyötyajoneuvoille ja ovat joidenkin ajoneuvovalmistajien ensisijainen teknologiavalinta. Tämän vuoksi tietty vähimmäismäärä vetytankkausasemista olisi oltava sellaisia, joilta voidaan tankata 700 baarin kaasumaisen vedyn lisäksi myös nestemäistä vetyä.
__________________
 __________________
56 COM(2020)0301.
 56 COM(2020)0301.
Tarkistus 33
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 28 a kappale (uusi)
(28 a)  On tärkeää tukea suunnitellun vetytankkausinfrastruktuurin tehokasta käyttöönottoa jäsenvaltioissa. Tämä edellyttää koordinointia kaikkien sidosryhmien kesken, mukaan lukien unionin toimielimet ja kansalliset ja alueelliset instituutiot, ammattiliitot ja toimiala. Myös sellaisia aloitteita kuin neuvoston asetuksella (EU) 2021/2085 perustettu puhtaan vedyn yhteisyritys olisi hyödynnettävä yksityisen rahoituksen saannin helpottamiseksi ja sen houkuttelemiseksi, jotta saavutetaan sille tässä asetuksessa määritellyt tavoitteet.
Tarkistus 34
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 30 kappale
(30)  Vaihtoehtoisia polttoaineita hyödyntävien ajoneuvojen käyttäjien olisi voitava maksaa helposti ja vaivattomasti kaikissa yleisesti saatavilla olevissa lataus- ja tankkauspisteissä ilman, että käyttäjän tarvitsee tehdä sopimusta lataus- tai tankkauspisteen ylläpitäjän tai liikennepalvelun tarjoajan kanssa. Sen vuoksi kaikissa yleisesti saatavilla olevissa lataus- ja tankkauspisteissä olisi kertalatausta tai -tankkausta varten hyväksyttävä maksuvälineet, joita käytetään laajalti unionissa, ja erityisesti sähköiset maksut maksupäätteiden ja -välineiden kautta. Tämän kertamaksutavan olisi aina oltava kuluttajien saatavilla, myös silloin, kun lataus- tai tankkauspisteessä tarjotaan sopimusperusteisia maksutapoja.
 (30)  Vaihtoehtoisia polttoaineita hyödyntävien ajoneuvojen käyttäjien olisi voitava maksaa helposti ja vaivattomasti kaikissa yleisesti saatavilla olevissa lataus- ja tankkauspisteissä ilman, että käyttäjän tarvitsee tehdä sopimusta lataus- tai tankkauspisteen ylläpitäjän tai liikennepalvelun tarjoajan kanssa. Sen vuoksi kaikissa yleisesti saatavilla olevissa lataus- ja tankkauspisteissä olisi kertalatausta tai -tankkausta varten hyväksyttävä sähköiset korttimaksut tai laitteet, joissa on lähimaksutoiminto ja jotka pystyvät vähintään lukemaan maksukortteja, ja mahdollisuuksien mukaan myös muut maksuvälineet, joita käytetään laajalti unionissa. Tämän kertamaksutavan olisi aina oltava kuluttajien saatavilla, myös silloin, kun lataus- tai tankkauspisteessä tarjotaan sopimusperusteisia maksutapoja. Jotta voidaan taata kuluttajaystävälliset ja saumattomat maksut lataus- ja tankkausasemilla, komissiota olisi kannustettava muuttamaan direktiiviä (EU) 2015/2366 sen varmistamiseksi, että lähimaksaminen kortilla on mahdollista lataus- ja tankkausasemilla.
Tarkistus 35
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 30 a kappale (uusi)
(30 a)  Jotta varmistetaan, että latausinfrastruktuuria käytetään tehokkaasti ja että se on omiaan lisäämään toimintavarmuutta ja kuluttajien luottamusta sähköiseen liikenteeseen, on olennaisen tärkeää varmistaa, että yleisesti saatavilla olevien latausasemien käyttö on käyttäjäystävällisellä ja syrjimättömällä tavalla avointa kaikille käyttäjille riippumatta automerkistä.
Tarkistus 36
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 31 kappale
(31)  Liikenneinfrastruktuurin olisi mahdollistettava saumaton liikkuvuus ja esteettömyys kaikille käyttäjille, myös vammaisille ja ikäihmisille. Lähtökohtaisesti lataus- ja tankkausasemien sijainnit sekä itse lataus- ja tankkausasemat olisi suunniteltava siten, että mahdollisimman monet käyttäjät, ja erityisesti ikääntyneet, liikuntarajoitteiset ja vammaiset henkilöt, voivat käyttää niitä. Tähän liittyen olisi esimerkiksi varmistettava, että pysäköintipaikan ympärillä on riittävästi tilaa, että latausasemaa ei ole asennettu korotetulle pinnalle, että latausaseman painikkeet tai näyttöruudut ovat sopivalla korkeudella ja että latauskaapelit ja tankkausletkut ovat painoltaan sellaisia, ettei niiden käsittelyyn tarvita suurta voimaa. Lisäksi latausasemien käyttöliittymien olisi oltava esteettömiä. Lataus- ja tankkausinfrastruktuuriin olisi näin ollen sovellettava direktiivin (EU) 2019/88257 liitteissä I ja III vahvistettuja esteettömyysvaatimuksia.
 (31)  Liikenneinfrastruktuurin olisi mahdollistettava saumaton liikkuvuus ja esteettömyys kaikille käyttäjille, myös vammaisille ja ikäihmisille. Lataus- ja tankkausasemien sijainnit sekä itse lataus- ja tankkausasemat olisi suunniteltava siten, että kaikki käyttäjät, ja erityisesti ikääntyneet, liikuntarajoitteiset ja vammaiset henkilöt, voivat käyttää niitä ja ne ovat käyttäjäystävällisiä kaikille. Tähän liittyen olisi esimerkiksi varmistettava, että pysäköintipaikan ympärillä on riittävästi tilaa, että latausasemaa ei ole asennettu korotetulle pinnalle, että latausaseman painikkeet tai näyttöruudut ovat sopivalla korkeudella ja että latauskaapelit ja tankkausletkut ovat painoltaan sellaisia, ettei niiden käsittelyyn tarvita suurta voimaa. Lisäksi latausasemien käyttöliittymien olisi oltava esteettömiä. Lataus- ja tankkausinfrastruktuuriin olisi näin ollen sovellettava direktiivin (EU) 2019/88257 liitteissä I ja III vahvistettuja esteettömyysvaatimuksia.
__________________
 __________________
57 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/882, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2019, tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimuksista (EUVL L 151, 7.6.2019, s. 70).
 57 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/882, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2019, tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimuksista (EUVL L 151, 7.6.2019, s. 70).
Tarkistus 37
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 32 kappale
(32)  Maasähköpalvelut voivat toimia meri- ja sisävesiliikenteen puhtaan energian lähteenä ja auttaa vähentämään meri- ja sisävesialusten ympäristövaikutuksia. FuelEU Maritime -aloitteen mukaisesti kontti- ja matkustaja-alusten liikennöitsijöiden on noudatettava säännöksiä, joilla vähennetään päästöjä kiinnityspaikassa. Pakollisilla käyttöönottotavoitteilla olisi varmistettava, TEN-T-ydinmerisatamissa ja kattavissa TEN-T-merisatamissa on saatavilla riittävästi maasähköä, jotta alalla voidaan vastata kyseisten säännösten vaatimuksiin. Näiden tavoitteiden kohdistamisen kaikkiin TEN-T-merisatamiin pitäisi varmistaa satamien tasapuoliset toimintaedellytykset.
 (32)  Maasähköpalvelut, jotka voivat olla kiinteitä tai liikuteltavia, voivat toimia meri- ja sisävesiliikenteen puhtaan energian lähteenä ja auttaa vähentämään meri- ja sisävesialusten ympäristövaikutuksia. Maasähköjärjestelmien käytöllä on satamia ympäröivien kaupunkialueiden ilmanlaadun kannalta merkittäviä kansanterveydellisiä ja ilmastohyötyjä. FuelEU Maritime -aloitteen mukaisesti kontti- ja matkustaja-alusten liikennöitsijöiden on noudatettava säännöksiä, joilla vähennetään päästöjä kiinnityspaikassa. Pakollisilla käyttöönottotavoitteilla olisi varmistettava, TEN-T-ydinmerisatamissa ja kattavissa TEN-T-merisatamissa on saatavilla riittävästi maasähköä, jotta alalla voidaan vastata kyseisten säännösten vaatimuksiin. Koska unionin merisatamia säännellään erilaisilla hallintokehyksillä, jäsenvaltiot voivat päättää, että infrastruktuuri otetaan käyttöön asiaankuuluvissa terminaaleissa, joissa satamakäyntien määrä on suurin kunkin alustyypin osalta, näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Näiden tavoitteiden kohdistamisen kaikkiin TEN-T-merisatamiin pitäisi varmistaa satamien tasapuoliset toimintaedellytykset. Koska maasähkön käyttöönotto merisatamissa aiheuttaa kustannuksia ja on monimutkaista, on keskeisen tärkeää asettaa etusijalle investoinnit sellaisissa satamissa ja tarvittaessa sellaisten terminaalien välillä, joissa ne ovat käytön, taloudellisen elinkelpoisuuden, kasvihuonekaasujen ja ilman saastumisen vähentämisen ja verkkokapasiteetin kannalta järkevimpiä.
Tarkistus 38
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 32 a kappale (uusi)
(32 a)  Jäsenvaltioiden olisi toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen riittävän taajuudenmuunnon ja tehoreservin sekä sen, että sähköverkkoa laajennetaan riittävästi yhteenliitettävyyden ja kapasiteetin osalta sen varmistamiseksi, että pystytään tuottamaan riittävä määrä maasähköä, joka vastaa maasähkön tarjonnasta satamissa johtuvaa sähkön kysyntää, kuten tässä asetuksessa edellytetään. Jatkuvuuden varmistamiseksi jäsenvaltioiden olisi parannettava ja ylläpidettävä verkkoa, jotta se pystyy vastaamaan maasähköpalvelujen nykyiseen ja tulevaan kasvavaan kysyntään satamissa. Jos maasähköä ei voida toimittaa riittävästi satamaan liitetyn paikallisen verkon heikon kapasiteetin vuoksi, jäsenvaltion olisi korjattava tämä eikä tätä olisi pidettävä sataman eikä aluksen omistajan tai liikenteenharjoittajan laiminlyöntinä tämän asetuksen vaatimusten noudattamisessa, kunhan verkonhaltija on asianmukaisesti osoittanut paikallisen verkon kapasiteetin riittämättömyyden.
Tarkistus 39
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 32 b kappale (uusi)
(32 b)  Vaihtoehtoisten polttoaineiden kehittäminen ja käyttöönotto meriliikennealalla edellyttävät koordinoitua lähestymistapaa tarjonnan ja kysynnän yhteensovittamiseksi ja hukkainvestointien välttämiseksi. Sen vuoksi kaikki asiaankuuluvat julkiset ja yksityiset toimijat olisi otettava mukaan vaihtoehtoisten polttoaineiden ja erityisesti maasähkön käyttöönottoon, mukaan lukien muun muassa paikalliset, alueelliset ja kansalliset viranomaiset, satamaviranomaiset, terminaalioperaattorit, verkonhaltijat, maasähkön toimittajat, alusten omistajat ja muut asiaankuuluvat meriliikennealan markkinatoimijat.
Tarkistus 40
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 32 c kappale (uusi)
(32 c)  Jotta vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöä ja käyttöönottoa koskeva lainsäädäntökehys olisi varmasti johdonmukainen, tämä asetus olisi yhdenmukaistettava asetuksen XXXX-XXX [FuelEU Maritime] sekä direktiivin 2003/96/EY [energiaverodirektiivi] kanssa. Yhdenmukaistamisella olisi varmistettava, että maasähkön jakelua koskevien säännösten lisäksi otetaan käyttöön sääntöjä, joilla alukset velvoitetaan käyttämään maasähköä ja joilla niitä kannustetaan maasähkön käyttöön verovapautuksen avulla.
Tarkistus 41
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 32 d kappale (uusi)
(32 d)  Merenkulun tiettyjen segmenttien asettaminen etusijalle maasähkön toimittamisessa ja käytössä kiinnityspaikoissa tapahtuvien päästöjen vähentämiseksi ei saisi vapauttaa muita segmenttejä osallistumasta ilmasto- ja päästöttömyystavoitteiden edistämiseen. Sen vuoksi komission olisi osana tämän asetuksen uudelleentarkastelua arvioitava maasähkön vähimmäistarjontaa TEN-T-ydinverkon ja kattavan TEN-T-verkon merisatamissa koskevien säännösten ulottamista myös pienempiin aluksiin ja muihin alustyyppeihin. Komission olisi erityisesti tarkasteltava asiaankuuluvien tietojen saatavuutta, kasvihuonekaasupäästöjen ja ilman saastumisen mahdollista vähentämistä, teknologian kehitystä ja soveltamisalan laajentamisen tehokkuutta ilmasto- ja terveyshyötyjen kannalta, hallinnollisen taakan laajuutta sekä sen taloudellisia ja sosiaalisia seurauksia. Lisäksi komission olisi arvioitava säännösten soveltamisalan laajentamista siten, että mahdollistetaan se, että maasähköä tuottava infrastruktuuri koskee satama-alueella sijaitsevassa ankkuripaikassa olevia aluksia.
Tarkistus 42
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 32 e kappale (uusi)
(32 e)  On tärkeää välttää hukkainvestointeja ja varmistaa, että nyt tehtävät julkiset ja yksityiset investoinnit ovat hyödyllisiä myös tulevaisuudessa ja edistävät Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa vahvistettua ilmastoneutraalia kehityspolkua. Maasähkön käyttöönottoa merisatamissa pitää tarkastella yhdessä vastaavien vaihtoehtoisten kasvihuonekaasupäästöjä ja epäpuhtauspäästöjä aiheuttamattomien teknologioiden nykyisen ja tulevan käyttöönoton kanssa ottaen huomioon erityisesti teknologiat, jotka vähentävät kasvihuonekaasu- ja epäpuhtauspäästöjä sekä kiinnityspaikassa että merenkulun aikana.
Tarkistus 43
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 34 kappale
(34)  Matkustaja-aluksia koskevissa tavoitteissa olisi otettava huomioon alusten tyypit ja liikennemäärät. Merisatamat, joiden liikennemäärät ovat tiettyjen alusluokkien osalta pienet, olisi vapautettava näitä alusluokkia koskevista pakollisista vaatimuksista liikenteen vähimmäistason perusteella, jotta vältetään luomasta käyttämätöntä kapasiteettia. Pakollisilla tavoitteilla ei myöskään pitäisi pyrkiä vastaamaan enimmäiskysyntään, vaan riittävän suureen kapasiteettiin, jotta voidaan välttää kapasiteetin vajaakäyttö ja ottaa huomioon satamien operatiiviset ominaispiirteet. Meriliikenne luo tärkeitä yhteyksiä, jotka vahvistavat unionin saarten yhteenkuuluvuutta ja tukevat niiden taloudellista kehitystä. Energiantuotantokapasiteetti saarilla ei välttämättä aina riitä siihen, että pystyttäisiin tuottamaan maasähkön tarjoamiseen tarvittava sähkömäärä. Tällaisessa tapauksessa saaret olisi vapautettava tästä vaatimuksesta, paitsi jos ja kunnes sähköyhteys mantereeseen on saatu valmiiksi tai paikallinen tuotantokapasiteetti puhtaista energialähteistä on riittävä.
 (34)  Matkustaja-aluksia koskevissa tavoitteissa olisi otettava huomioon alusten tyypit ja liikennemäärät. Merisatamat, joiden liikennemäärät ovat tiettyjen alusluokkien osalta pienet, olisi vapautettava näitä alusluokkia koskevista pakollisista vaatimuksista liikenteen vähimmäistason perusteella, jotta vältetään luomasta käyttämätöntä kapasiteettia. Pakollisilla tavoitteilla ei myöskään pitäisi pyrkiä vastaamaan enimmäiskysyntään, vaan riittävän suureen kapasiteettiin, jotta voidaan välttää kapasiteetin vajaakäyttö ja ottaa huomioon satamien operatiiviset ominaispiirteet. Meriliikenne luo tärkeitä yhteyksiä, jotka vahvistavat unionin saarten samoin kuin syrjäisimpien alueiden yhteenkuuluvuutta ja tukevat taloudellista kehitystä, koska meriliikennettä käytetään niillä matkailutoimintaan. Niiden energiantuotantokapasiteetti ei välttämättä aina riitä siihen, että pystyttäisiin tuottamaan maasähkön tarjoamiseen tarvittava sähkömäärä. Tällaisessa tapauksessa nämä alueet olisi vapautettava tästä vaatimuksesta, paitsi jos ja kunnes sähköyhteys mantereeseen on saatu valmiiksi tai paikallinen tuotantokapasiteetti puhtaista energialähteistä on riittävä.
Tarkistus 44
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 35 kappale
(35)  Merisatamien nesteytetyn maakaasun tankkauspisteiden ydinverkoston olisi oltava käytettävissä vuoteen 2025 mennessä. Nesteytetyn maakaasun tankkauspisteitä ovat muun muassa nesteytetyn maakaasun terminaalit, säiliöt, siirrettävät säiliöt, tankkausalukset ja tankkausproomut.
 (35)  Merisatamien nesteytetyn maakaasun, vedyn ja ammoniakin tankkauspisteiden ydinverkoston olisi oltava käytettävissä vuoteen 2025 mennessä. Koska nesteytetyn maakaasun rooli liittyy nimenomaan siirtymävaiheeseen, siihen liittyvän infrastruktuurin käyttöönoton olisi hukkainvestointien ja käyttämättömän kapasiteetin välttämiseksi seurattava markkinakysyntää. Nesteytetyn maakaasun tankkauspisteitä ovat muun muassa nesteytetyn maakaasun terminaalit, säiliöt, siirrettävät säiliöt, tankkausalukset ja tankkausproomut.
Tarkistus 45
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 36 kappale
(36)  Lentokentillä pysäköityinä oleville ilma-aluksille toimitettavalla sähköllä olisi korvattava nestemäisten polttoaineiden käyttöä puhtaammalla voimanlähteellä apumoottoreita tai maavirtalaitteita varten. Tämän pitäisi vähentää epäpuhtaus- ja melupäästöjä, parantaa ilmanlaatua ja vähentää ilmastonmuutosvaikutuksia. Sen vuoksi kaikessa kaupallisessa lentoliikenteessä olisi voitava hyödyntää ulkoista sähkönsyöttöä TEN-T-lentoasemien porteilla tai seisontapaikoilla.
 (36)  Lentokentillä pysäköityinä oleville ilma-aluksille toimitettavalla sähköllä olisi korvattava nestemäisten polttoaineiden käyttöä puhtaammalla voimanlähteellä apumoottoreita tai maavirtalaitteita varten. Sen vuoksi kaikessa tämän asetuksen soveltamisalan kattamassa kaupallisessa lentoliikenteessä olisi hyödynnettävä ulkoista sähkönsyöttöä lentoasemien porteilla tai seisontapaikoilla. Lisäksi olisi otettava huomioon TEN-T-ydinverkon lentoasemilla käytettävät pca-ilmastointijärjestelmät, jotka mahdollistavat kaupallisten matkustajailma-alusten moottoreiden sammuttamisen kokonaan aluksen ollessa pysäköitynä. Tämä vähentäisi epäpuhtaus- ja melupäästöjä, parantaisi ilmanlaatua ja vähentäisi ilmastonmuutosvaikutuksia. Sen vuoksi kaikessa kaupallisessa lentoliikenteessä olisi voitava hyödyntää ulkoista sähkönsyöttöä sekä pca-ilmastointijärjestelmiä, TEN-T-lentoasemien porteilla tai seisontapaikoilla.
Tarkistus 46
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 37 kappale
(37)  Direktiivin 2014/94/EU 3 artiklan mukaisesti jäsenvaltiot ovat laatineet kansalliset toimintakehykset, joissa esitetään niiden vahvistamat suunnitelmat ja tavoitteet sen varmistamiseksi, että kyseiset tavoitteet saavutetaan. Sekä kansallisten toimintakehysten että direktiivin 2014/94/EU arvioinnin yhteydessä on todettu, että tavoitetasoa on nostettava ja tarvitaan parempaa koordinointia jäsenvaltioiden kesken, jotta vaihtoehtoisia polttoaineita käyttävien kulkuvälineiden, erityisesti sähköajoneuvojen, käyttöönoton odotettuun nopeutumiseen voidaan vastata. Lisäksi kaikissa liikennemuodoissa tarvitaan vaihtoehtoja fossiilisille polttoaineille Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Nykyisiä kansallisia toimintakehyksiä olisi tarkistettava, jotta voidaan selkeästi kuvata, miten jäsenvaltiot aikovat vastata entistä huomattavasti suuremman yleisesti saatavilla olevan lataus- ja tankkausinfrastruktuurin määrän tarpeeseen, joka on esitetty pakollisissa tavoitteissa. Tarkistetuissa toimintakehyksissä olisi käsiteltävä yhtäläisesti kaikkia liikennemuotoja, myös niitä, joille ei ole asetettu pakollisia käyttöönottotavoitteita.
 (37)  Direktiivin 2014/94/EU 3 artiklan mukaisesti jäsenvaltiot ovat laatineet kansalliset toimintakehykset, joissa esitetään niiden vahvistamat suunnitelmat ja tavoitteet sen varmistamiseksi, että kyseiset tavoitteet saavutetaan. Sekä kansallisten toimintakehysten että direktiivin 2014/94/EU arvioinnin yhteydessä on todettu, että tavoitetasoa on nostettava ja tarvitaan parempaa koordinointia jäsenvaltioiden kesken, jotta vaihtoehtoisia polttoaineita käyttävien kulkuvälineiden, erityisesti sähköajoneuvojen, käyttöönoton odotettuun nopeutumiseen voidaan vastata. Lisäksi kaikissa liikennemuodoissa olisi luovuttava asteittain fossiilisista polttoaineista ja niille tarvitaan kestäviä vaihtoehtoja Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden ja unionin ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Nykyisiä kansallisia toimintakehyksiä olisi tarkistettava, jotta voidaan selkeästi kuvata, miten jäsenvaltiot aikovat vastata entistä huomattavasti suuremman yleisesti saatavilla olevan lataus- ja tankkausinfrastruktuurin määrän tarpeeseen, joka on esitetty pakollisissa tavoitteissa. Kansallisten toimintakehysten olisi perustuttava alueelliseen analyysiin, jossa yksilöidään erilaiset tarpeet ja otetaan tarvittaessa huomioon olemassa olevat lataus- ja tankkausinfrastruktuurin käyttöönottoa koskevat alueelliset ja paikalliset suunnitelmat. Maaseutualueisiin olisi kiinnitettävä huomiota sen varmistamiseksi, että tällainen infrastruktuuri on täysin saatavilla. Lisäksi tarkistetuissa toimintakehyksissä olisi käsiteltävä yhtäläisesti kaikkia liikennemuotoja, myös niitä, joille ei ole asetettu pakollisia käyttöönottotavoitteita.
Tarkistus 47
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 38 kappale
(38)  Tarkistettuihin kansallisiin toimintakehyksiin olisi sisällyttävä läheisessä yhteistyössä alue- ja paikallisviranomaisten ja alan toimijoiden kanssa toteutettavia sekä pienten ja keskisuurten yritysten tarpeet huomioivia tukitoimia vaihtoehtoisten polttoaineiden markkinoiden kehittämiseksi, mukaan lukien tarvittavan infrastruktuurin käyttöönotto. Tarkistetuissa kehyksissä olisi lisäksi kuvattava infrastruktuurin suunnittelua, lupia ja hankintaa koskeva yleinen kansallinen kehys, mukaan lukien havaitut esteet ja toimet niiden poistamiseksi siten, että infrastruktuurin käyttöönotto nopeutuu.
 (38)  Tarkistetut kansalliset toimintakehykset olisi sovitettava yhteen unionin ilmastotavoitteiden kanssa, ja niihin olisi sisällyttävä yksityiskohtaisia markkina- ja liikenneosuuksia, erityisesti kauttakulkuliikenteen osalta, usein toteutettavaa tietojen seurantaa ja arviointia, markkinaennusteiden mahdollistamista ja läheisessä yhteistyössä alue- ja paikallisviranomaisten ja alan toimijoiden kanssa toteutettavia sekä pienten ja keskisuurten yritysten tarpeet huomioivia ja sosiaalisesti oikeudenmukaisen siirtymän varmistavia tukitoimia vaihtoehtoisten polttoaineiden markkinoiden kehittämiseksi, mukaan lukien tarvittavan infrastruktuurin käyttöönotto. Tarkistetuissa kehyksissä olisi lisäksi kuvattava infrastruktuurin suunnittelua, lupia ja hankintaa koskeva yleinen kansallinen kehys, mukaan lukien havaitut esteet ja toimet niiden poistamiseksi siten, että infrastruktuurin käyttöönotto nopeutuu. Tarkistetuissa kansallisissa toimintakehyksissä olisi kaikilta osin otettava huomioon energiatehokkuus etusijalle -periaate. Jäsenvaltioiden olisi tarkasteltava periaatteen täytäntöönpanoon liittyviä äskettäin julkaistuja suositusta ja suuntaviivoja, joissa selitetään, miten poliittisilla sekä suunnittelua ja investointia koskevilla päätöksillä voidaan vähentää energiankulutusta useilla keskeisillä aloilla, kuten liikenteen alalla.
Tarkistus 48
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 39 kappale
(39)  Komission olisi helpotettava jäsenvaltioiden tarkistettujen kansallisten toimintakehysten laadintaa ja toteutusta jäsenvaltioiden välisellä tietojen ja parhaiden käytäntöjen vaihdolla.
 (39)  Komission olisi helpotettava jäsenvaltioiden tarkistettujen kansallisten toimintakehysten laadintaa ja toteutusta jäsenvaltioiden ja alue- ja paikallisviranomaisten välisellä tietojen ja parhaiden käytäntöjen vaihdolla.
Tarkistus 49
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 40 kappale
(40)  Vaihtoehtoisten polttoaineiden edistämiseksi ja asiaankuuluvan infrastruktuurin kehittämiseksi kansallisissa toimintakehyksissä olisi oltava yksityiskohtaisia strategioita vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöönoton tukemiseksi aloilla, joita on vaikea irrottaa hiilestä, kuten ilmailu, meriliikenne, sisävesiliikenne ja rautatieliikenne verkkosegmenteillä, joita ei voida sähköistää. Jäsenvaltioiden olisi erityisesti laadittava selkeät strategiat sisävesiliikenteen hiilestä irtautumiseksi TEN-T-verkossa tiiviissä yhteistyössä asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa. Hiilestä irtautumista koskevia pitkän aikavälin strategioita olisi laadittava myös TEN-T-satamia ja TEN-T-lentoasemia varten. Strategioissa olisi keskityttävä infrastruktuurin käyttöönottoon vähäpäästöisten ja päästöttömien alusten ja ilma-alusten osalta sekä niiden raideosuuksien osalta, joita ei ole tarkoitus sähköistää. Komission olisi tarkasteltava tätä asetusta uudelleen näiden strategioiden pohjalta, jotta kyseisille aloille voidaan mahdollisesti asettaa lisää pakollisia tavoitteita.
 (40)  Vaihtoehtoisten polttoaineiden edistämiseksi ja asiaankuuluvan infrastruktuurin kehittämiseksi kansallisissa toimintakehyksissä olisi oltava yksityiskohtaisia strategioita vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöönoton tukemiseksi aloilla, joita on vaikea irrottaa hiilestä, kuten ilmailu, meriliikenne, sisävesiliikenne ja rautatieliikenne verkkosegmenteillä, joita ei voida sähköistää. Jäsenvaltioiden olisi erityisesti laadittava selkeät strategiat sisävesiliikenteen hiilestä irtautumiseksi TEN-T-verkossa tiiviissä yhteistyössä asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa. Hiilestä irtautumista koskevia pitkän aikavälin strategioita olisi laadittava myös TEN-T-satamia ja TEN-T-lentoasemia varten. Strategioissa olisi keskityttävä infrastruktuurin käyttöönottoon vähäpäästöisten ja päästöttömien alusten ja ilma-alusten osalta sekä niiden raideosuuksien osalta, joita ei ole tarkoitus sähköistää. Komission olisi tarkasteltava tätä asetusta uudelleen näiden strategioiden pohjalta ja ottaen huomioon kansalliset markkina- ja liikenneosuustiedot ja markkinaennusteet, jotta kyseisille aloille voidaan mahdollisesti asettaa lisää pakollisia tavoitteita.
Tarkistus 50
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 40 a kappale (uusi)
(40 a)  Vaikka vain noin 56 prosenttia Euroopan nykyisestä rautatieverkosta on sähköistetty, sähkökäyttöisten junien osuus kaikista ajetuista junakilometreistä on yli 80 prosenttia. Tällä hetkellä käytössä on kuitenkin edelleen arviolta 6 000 dieseljunaa. Koska ne ovat riippuvaisia fossiilisista polttoaineista, ne aiheuttavat kasvihuonekaasupäästöjä ja ilman saastumista. Siksi raideliikenteen alalla on tarpeen ja kiireellistä laajentaa vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönottoa, jotta voidaan varmistaa siirtyminen pois fossiilisia polttoaineita käyttävistä junista, ja varmistaa sen myötä, että kaikki liikenteen alat tekevät oman osuutensa ilmastoneutraaliin talouteen siirtymiseksi. Näin ollen on aiheellista, että tässä asetuksessa vahvistetaan konkreettiset tavoitteet. Rautatiealalla on saatavilla erilaisia teknologioita, joiden avulla voidaan siirtyä pois dieseljunien käytöstä, mukaan lukien suora sähköistäminen, akkukäyttöiset junat ja vetysovellukset, jos segmentin suora sähköistäminen ei ole mahdollista palvelun kustannustehokkuuteen liittyvistä syistä. Näiden tekniikoiden kehittäminen edellyttää soveltuvan lataus- ja tankkausinfrastruktuurin käyttöönottoa jäsenvaltioissa. Ennen käyttöönottoa jäsenvaltioiden olisi arvioitava huolellisesti tällaisen infrastruktuurin parhaita sijaintipaikkoja ja harkittava erityisesti niiden käyttöönottoa multimodaalisissa keskuksissa ja kaupunkisolmukohdissa. Energiatehokkuus etusijalle -periaate olisi otettava suunnittelu- ja investointipäätöksissä täysin huomioon.
Tarkistus 51
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 41 kappale
(41)  Jäsenvaltioiden olisi hyödynnettävä sääntelyllisiä ja muita kannustimia ja toimenpiteitä pakollisten tavoitteiden saavuttamiseksi ja kansallisten toimintakehystensä toteuttamiseksi tiiviissä yhteistyössä yksityisen sektorin toimijoiden kanssa, joilla olisi oltava keskeinen rooli vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin kehittämisen tukemisessa.
 (41)  Jäsenvaltioiden olisi hyödynnettävä markkinapohjaisia ja sääntelyllisiä kannustimia ja toimenpiteitä pakollisten tavoitteiden saavuttamiseksi ja kansallisten toimintakehystensä toteuttamiseksi tiiviissä yhteistyössä alue- ja paikallisviranomaisten sekä yksityisen sektorin toimijoiden kanssa, joilla olisi oltava keskeinen rooli vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin kehittämisen tukemisessa ja rahoittamisessa.
Tarkistus 52
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 41 b kappale (uusi)
(41 b)  Jäsenvaltioiden olisi otettava käyttöön kannustinjärjestelmiä ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet pyrkiessään edistämään kestäviä liikennemuotoja. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä kunta- tai alueviranomaisten rooliin, sillä ne voivat helpottaa vaihtoehtoisia polttoaineita käyttävien ajoneuvojen käyttöönottoa erityisillä verokannustimilla, julkisilla hankinnoilla tai paikallisilla liikennemääräyksillä.
Tarkistus 53
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 42 kappale
(42)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/33/EY58 mukaisesti julkisissa hankinnoissa on varattu kansallinen vähimmäisosuus puhtaille ja päästöttömille linja-autoille, kun puhtaat linja-autot käyttävät tämän asetuksen 2 artiklan 3 alakohdassa määriteltyjä vaihtoehtoisia polttoaineita. Koska yhä useammat julkisen liikenteen viranomaiset ja liikenteenharjoittajat siirtyvät puhtaiden ja päästöttömien linja-autojen käyttöön näiden tavoitteiden saavuttamiseksi, jäsenvaltioiden olisi painotettava tarvittavan linja-autoinfrastruktuurin kohdennettua edistämistä ja kehittämistä kansallisissa toimintakehyksissään. Jäsenvaltioiden olisi otettava käyttöön ja ylläpidettävä asianmukaisia keinoja, joilla edistetään lataus- ja tankkausinfrastruktuurin käyttöönottoa myös suljetuille kalustokokonaisuuksille, erityisesti paikallisliikenteen puhtaille ja päästöttömille linja-autoille.
 (42)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/33/EY58 mukaisesti julkisissa hankinnoissa on varattu kansallinen vähimmäisosuus puhtaille ja päästöttömille linja-autoille, kun puhtaat linja-autot käyttävät tämän asetuksen 2 artiklan 3 alakohdassa määriteltyjä vaihtoehtoisia polttoaineita. Koska yhä useammat julkisen liikenteen viranomaiset ja liikenteenharjoittajat siirtyvät puhtaiden ja päästöttömien linja-autojen käyttöön näiden tavoitteiden saavuttamiseksi, jäsenvaltioiden olisi painotettava tarvittavan linja-autoinfrastruktuurin kohdennettua edistämistä ja kehittämistä kansallisissa toimintakehyksissään. Jäsenvaltioiden olisi otettava käyttöön ja ylläpidettävä asianmukaisia keinoja, joilla edistetään lataus- ja tankkausinfrastruktuurin käyttöönottoa teiden varsilla myös suljetuille kalustokokonaisuuksille, erityisesti päästöttömille linja-autoille, kaukoliikenteen linja-autoille sekä yhteiskäyttöautoille, ja niiden olisi voitava ottaa huomioon tällaisen infrastruktuurin käyttöönotto tässä asetuksessa asetetuissa tavoitteissa.
__________________
 __________________
58 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/33/EY, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, puhtaiden ja energiatehokkaiden tieliikenteen moottoriajoneuvojen edistämisestä (EUVL L 120, 15.5.2009, s. 5).
 58 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/33/EY, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, puhtaiden ja energiatehokkaiden tieliikenteen moottoriajoneuvojen edistämisestä (EUVL L 120, 15.5.2009, s. 5).
Tarkistus 54
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 43 kappale
(43)  Koska moottoriajoneuvoille tarkoitettuja eri polttoainelajeja on yhä enemmän ja tieliikenne eri puolilla unionia edelleen lisääntyy, on tarpeen antaa ajoneuvojen käyttäjille selkeää ja helppotajuista tietoa tankkauspisteissä saatavilla olevista polttoaineista ja siitä, miten heidän ajoneuvonsa voi käyttää eri polttoaineita tai eri latauspisteitä unionin markkinoilla. Jäsenvaltioiden olisi voitava päättää, että ne toteuttavat tällaisia tiedotustoimenpiteitä myös jo ennen 18. marraskuuta 2016 markkinoille saatettujen ajoneuvojen osalta.
 (43)  Koska moottoriajoneuvoille tarkoitettuja eri polttoainelajeja on yhä enemmän ja tieliikenne eri puolilla unionia edelleen lisääntyy, on tarpeen antaa ajoneuvojen käyttäjille selkeää ja helppotajuista tietoa tankkauspisteissä saatavilla olevista polttoaineista ja siitä, miten heidän ajoneuvonsa voi käyttää eri polttoaineita tai eri latauspisteitä unionin markkinoilla. Jäsenvaltioiden olisi voitava päättää, että ne toteuttavat tällaisia tiedotustoimenpiteitä myös jo aiemmin markkinoille saatettujen ajoneuvojen osalta.
Tarkistus 55
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 44 kappale
(44)  Yksinkertaiset ja helposti vertailtavissa olevat tiedot eri polttoaineiden hinnoista voisivat antaa ajoneuvojen käyttäjille paremmat mahdollisuudet arvioida markkinoilla saatavilla olevien eri polttoaineiden suhteellisia kustannuksia. Sen vuoksi kaikilla asiaankuuluvilla huoltoasemilla olisi esitettävä tiedotustarkoituksessa tiettyjen vaihtoehtoisten polttoaineiden ja perinteisten polttoaineiden yksikköhintojen vertailu, joka on ilmaistu polttoaineen hintana 100 kilometriä kohti.
 (44)  Yksinkertaiset ja helposti vertailtavissa olevat tiedot eri polttoaineiden hinnoista voisivat antaa ajoneuvojen käyttäjille paremmat mahdollisuudet arvioida markkinoilla saatavilla olevien eri polttoaineiden suhteellisia kustannuksia. Sen vuoksi kaikilla asiaankuuluvilla huoltoasemilla olisi esitettävä tiedotustarkoituksessa tiettyjen vaihtoehtoisten polttoaineiden ja perinteisten polttoaineiden yksikköhintojen vertailu, joka on ilmaistu polttoaineen hintana 100 kilometriä kohti. Kuluttajille olisi tehtävä selväksi, että tämä hintavertailu koskee polttoaineen keskimääräistä hintaa jäsenvaltiossa, joka voi poiketa kyseisellä jakeluasemalla veloitettavista todellisista hinnoista. Lisäksi sähkön kertalatauksessa ja vedyn kertatankkauksessa kyseisellä asemalla veloitettava hinta olisi ilmoitettava myös kilowattituntia ja kiloa kohti.
Tarkistus 56
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 46 kappale
(46)  Näillä tiedoilla olisi oltava keskeinen rooli lataus- ja tankkausinfrastruktuurin asianmukaisessa toiminnassa. Käyttäjien tarpeita vastaavan vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuriekosysteemin yleisen laadun määräytyy sen mukaan, missä muodossa, miten tiheästi ja minkä laatuisena tällaisia tietoja tuotetaan ja asetetaan saataville. Lisäksi tietojen olisi oltava saatavilla yhdenmukaisella tavalla kaikissa jäsenvaltioissa. Sen vuoksi tiedot olisi toimitettava Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2010/40/EU59 kansallisille yhteyspisteille asetettujen vaatimusten mukaisesti.
 (46)  Näillä tiedoilla olisi oltava keskeinen rooli lataus- ja tankkausinfrastruktuurin asianmukaisessa toiminnassa. Käyttäjien tarpeita vastaavan vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuriekosysteemin yleisen laadun määräytyy sen mukaan, missä muodossa, miten tiheästi ja minkä laatuisena tällaisia tietoja tuotetaan ja asetetaan saataville. Lisäksi tietojen olisi oltava saatavilla yhdenmukaisella tavalla kaikissa jäsenvaltioissa. Sen vuoksi tiedot olisi toimitettava avoimena datana Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2010/40/EU59 kansallisille yhteyspisteille asetettujen vaatimusten mukaisesti. Saumattoman matkustamisen kaikkialla unionissa mahdollistavia palveluja varten olisi myös luotava unionin laajuinen järjestelmä, johon tuodaan standardoituja tietoja kansallisista järjestelmistä. Näin ollen komission olisi perustettava yhteinen eurooppalainen yhteyspiste, joka toimii unionin tasolla tietoliikenneväylänä, jonka kautta loppukäyttäjät ja liikennepalvelun tarjoajat voivat helposti saada käyttöönsä kansallisissa yhteyspisteissä säilytettävät asiaankuuluvat tiedot. Sen olisi mahdollisuuksien mukaan oltava yhteensopiva ja yhteentoimiva jäsenvaltioiden kehittämien olemassa olevien tieto- ja varausjärjestelmien kanssa. Eurooppalainen yhteyspiste voisi helpottaa kuluttajien kannalta parempia hintavertailuja yleisesti saatavilla olevien lataus- ja tankkausasemien ylläpitäjien välillä sisämarkkinoilla ja tarjota käyttäjille tietoa tankkaus- ja latauspisteiden esteettömyydestä ja saatavuudesta, odotusajoista ja jäljellä olevasta vaihtoehtoisten polttoaineiden kapasiteetista. Tämä voisi auttaa välttämään liikennehäiriöitä sekä edistää liikenneturvallisuutta. Nämä tiedot olisi asetettava saataville julkisella, ajantasaisella, käyttäjäystävällisellä, helposti saatavilla olevalla ja monikielisellä käyttöliittymällä EU:n tasolla.
__________________
 __________________
59 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/40/EU, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2010, tieliikenteen älykkäiden liikennejärjestelmien käyttöönoton sekä tieliikenteen ja muiden liikennemuotojen rajapintojen puitteista (EUVL L 207, 6.8.2010, s. 1).
 59 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/40/EU, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2010, tieliikenteen älykkäiden liikennejärjestelmien käyttöönoton sekä tieliikenteen ja muiden liikennemuotojen rajapintojen puitteista (EUVL L 207, 6.8.2010, s. 1).
Tarkistus 57
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 52 kappale
(52)  Tätä asetusta sovellettaessa komission olisi kuultava asiaankuuluvia asiantuntijaryhmiä, erityisesti kestävän liikenteen foorumia (Sustainable Transport Forum, STF) ja Euroopan kestävän meriliikenteen foorumia (European Sustainable Shipping Forum, ESSF). Asiantuntijoiden kuuleminen on erityisen tärkeää silloin, kun komissio aikoo antaa delegoituja säädöksiä tai täytäntöönpanosäädöksiä tämän asetuksen nojalla.
 (52)  Tätä asetusta sovellettaessa komission olisi kuultava laajalti erilaisia organisaatioita ja sidosryhmiä, myös kuluttajaryhmiä, kuntia, kaupunkeja ja alueita, sekä asiaankuuluvia asiantuntijaryhmiä, erityisesti kestävän liikenteen foorumia (Sustainable Transport Forum, STF) ja Euroopan kestävän meriliikenteen foorumia (European Sustainable Shipping Forum, ESSF). Asiantuntijoiden kuuleminen on erityisen tärkeää silloin, kun komissio aikoo antaa delegoituja säädöksiä tai täytäntöönpanosäädöksiä tämän asetuksen nojalla.
Tarkistus 58
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 53 kappale
(53)  Vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuri on nopeasti kehittyvä ala. Yhteisten teknisten eritelmien puuttuminen muodostaa esteen vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin sisämarkkinoiden synnylle. Sen vuoksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti teknisten eritelmien vahvistamiseksi aloilla, joilla yhteisiä teknisiä eritelmiä ei ole mutta joilla niitä tarvitaan. Tähän olisi sisällyttävä erityisesti sähköajoneuvon ja latauspisteen välinen tiedonsiirto sekä latauspisteen ja latausohjelmiston hallintajärjestelmän (taustajärjestelmän) välinen tiedonsiirto; sähköajoneuvojen verkkovierailupalvelua koskeva tiedonsiirto ja tiedonsiirto sähköverkon kanssa. On myös tarpeen määritellä sopiva hallintokehys ja niiden eri toimijoiden roolit, jotka osallistuvat ajoneuvon ja verkon väliseen tiedonsiirtoekosysteemiin. Lisäksi on otettava huomioon kehittyvä teknologia, kuten sähkötiejärjestelmät. Tietojen toimittamisen osalta on tarpeen säätää muista datatyypeistä ja teknisistä eritelmistä, jotka koskevat sitä, missä muodossa, millaisin aikavälein ja minkä laatuisina tiedot olisi tuotettava ja asetettava saataville.
 (53)  Vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuri on nopeasti kehittyvä ala. Yhteisten teknisten eritelmien puuttuminen muodostaa esteen vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin sisämarkkinoiden synnylle. Sen vuoksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti teknisten eritelmien vahvistamiseksi aloilla, joilla yhteisiä teknisiä eritelmiä ei ole mutta joilla niitä tarvitaan. Tähän olisi sisällyttävä erityisesti sähköajoneuvon ja latauspisteen välinen tiedonsiirto sekä latauspisteen ja latausohjelmiston hallintajärjestelmän (taustajärjestelmän) välinen tiedonsiirto; sähköajoneuvojen verkkovierailupalvelua koskeva tiedonsiirto ja tiedonsiirto sähköverkon kanssa samalla kun varmistetaan kyberturvallisuuden ja kuluttajien tietosuojan korkea taso. On myös tarpeen määritellä nopeasti sopiva hallintokehys ja niiden eri toimijoiden roolit, jotka osallistuvat ajoneuvon ja verkon väliseen tiedonsiirtoekosysteemiin, ottaen samalla huomioon suuren kasvihuonekaasupäästöjen vähentämispotentiaalin omaava kehittyvä teknologia, kuten sähkötiejärjestelmät, erityisesti induktio- ja ajojohdinratkaisut, ja tukien sitä. Tietojen toimittamisen osalta on tarpeen säätää muista datatyypeistä ja teknisistä eritelmistä, jotka koskevat sitä, missä muodossa, millaisin aikavälein ja minkä laatuisina tiedot olisi tuotettava ja asetettava saataville. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.
Tarkistus 59
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 54 a kappale (uusi)
(54 a)   Koska tämä asetus aiheuttaa asianomaisille aloille säännösten noudattamisesta johtuvia lisäkustannuksia, on syytä toteuttaa korvaavia toimia, joilla estetään sääntelytaakan kokonaistason nousu. Komissio olisi sen vuoksi velvoitettava esittämään ennen tämän asetuksen voimaantuloa ehdotuksia tästä asetuksesta aiheutuvan sääntelytaakan kompensoimiseksi tarkistamalla tai kumoamalla sellaisia muiden EU:n asetusten säännöksiä, joista seuraa säännösten noudattamisesta aiheutuvia tarpeettomia kustannuksia asianomaisilla aloilla.
Tarkistus 60
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta
1.  Tässä asetuksessa vahvistetaan pakolliset kansalliset tavoitteet, jotka koskevat maantieajoneuvojen, vesiliikenteen alusten ja pysäköityjen ilma-alusten riittävän vaihtoehtoisten polttoaineiden riittävän infrastruktuurin käyttöönottoa unionissa. Siinä vahvistetaan yhteiset tekniset eritelmät ja vaatimukset, jotka koskevat vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttäjille annettavia tietoja, infrastruktuurin toimintaa koskevien tietojen toimittamista ja maksutapoja.
 1.  Tässä asetuksessa vahvistetaan kansalliset vähimmäistavoitteet, jotka koskevat maantieajoneuvojen, vesiliikenteen alusten, junien ja pysäköityjen ilma-alusten riittävän vaihtoehtoisten polttoaineiden riittävän infrastruktuurin käyttöönottoa unionissa. Siinä vahvistetaan yhteiset tekniset eritelmät ja vaatimukset, jotka koskevat vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttäjille annettavia tietoja, infrastruktuurin toimintaa koskevien tietojen toimittamista ja maksutapoja.
Tarkistus 61
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 3 kohta
3.  Tällä asetuksella perustetaan raportointimekanismi yhteistyön edistämiseksi ja edistymisen luotettavan seurannan varmistamiseksi. Mekanismi käsittää jäsennellyn, läpinäkyvän ja iteratiivisen prosessin komission ja jäsenvaltioiden välillä kansallisten toimintakehysten viimeistelyä ja toteutusta ja vastaavia komission toimia varten.
 3.  Tällä asetuksella perustetaan raportointimekanismi yhteistyön edistämiseksi ja edistymisen luotettavan seurannan varmistamiseksi. Mekanismi käsittää jäsennellyn, läpinäkyvän ja iteratiivisen sekä monitasohallinnon mukaisen prosessin komission sekä jäsenvaltioiden ja alue- ja paikallisviranomaisten välillä kansallisten toimintakehysten viimeistelyä varten, ottaen huomioon olemassa olevat vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönottoa koskevat paikalliset ja alueelliset strategiat, ja toteutusta ja vastaavia komission toimia varten.
Tarkistus 62
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 2 a alakohta (uusi)
2 a)  ilmaisuilla ’TEN-T-verkon’ ja ’TEN-T-verkossa’ TEN-T-verkon varrella sijaitsevien sähkölataus- ja vetytankkausasemien osalta sitä, että ne sijaitsevat TEN-T-verkossa tai enintään 1,5 kilometrin etäisyydellä lähimmästä TEN-T-verkkoon kuuluvan tien poistumisliittymästä;
Tarkistus 63
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 3 alakohta – a alakohta – johdantokappale
a)  ’päästöttömien ajoneuvojen vaihtoehtoiset polttoaineet’:
 a)  ’päästöttömien ajoneuvojen, alusten ja ilma-alusten vaihtoehtoiset polttoaineet’:
Tarkistus 64
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 3 alakohta – b alakohta – 1 luetelmakohta
–  direktiivin (EU) 2018/2001 2 artiklan 27 ja 33 alakohdassa määritellyt biomassapolttoaineet ja biopolttoaineet,
 –  direktiivin (EU) 2018/2001 2 artiklan 27, 28 ja 33 alakohdassa määritellyt biomassapolttoaineet, mukaan lukien biokaasu, ja biopolttoaineet,
Tarkistus 65
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 3 alakohta – c alakohta – johdantokappale
c)  ’vaihtoehtoiset fossiiliset polttoaineet’ siirtymävaihetta varten:
 c)  ’vaihtoehtoiset fossiiliset polttoaineet’ rajoitettua siirtymävaihetta varten:
Tarkistus 66
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 9 a alakohta (uusi)
9 a)   ’kansalaisten energiayhteisöllä’ direktiivin (EU) 2019/944 2 artiklan 11 alakohdassa määriteltyä yhteisöä;
Tarkistus 67
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 17 alakohta
17)  ’sähkötiejärjestelmällä’ tiehen asennettua fyysistä laitteistoa, joka mahdollistaa sähkön siirtämisen sähköajoneuvoon ajoneuvon ollessa liikkeessä;
 17)  ’sähkötiejärjestelmällä’ tiehen asennettua fyysistä laitteistoa, joka mahdollistaa sähkön siirtämisen sähköajoneuvoon antaakseen sille käyttövoimaan tai dynaamiseen lataukseen tarvittavaa energiaa;
Tarkistus 68
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 17 a alakohta (uusi)
17 a)  ’dynaamisella latauksella’ sähköajoneuvojen akun lataamista ajoneuvon ollessa liikkeessä;
Tarkistus 69
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 19 a alakohta (uusi)
19 a)  ’energiatehokkuus etusijalle -periaatteella’ asetuksen (EU) 2018/1999 2 artiklan 18 alakohdassa määriteltyä energiatehokkuus etusijalle -periaatetta;
Tarkistus 70
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 19 b alakohta (uusi)
19 b)  ’teknologianeutraaliudella’ direktiivin (EU) 2018/1972 johdanto-osan 25 kappaleessa tarkoitettua teknologianeutraaliutta;
Tarkistus 71
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 35 a alakohta (uusi)
35 a)  ’maksukortilla’ maksupalvelua, jonka toiminta perustuu fyysiseen ja digitaaliseen maksu- tai luottokorttiin ja joka kattaa älypuhelinsovellukseen sisällytetyt maksukortit;
Tarkistus 72
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 35 b alakohta (uusi)
35 b)  ’maksupalvelulla’ direktiivin (EU) 2015/2366 4 artiklan 3 alakohdassa määriteltyä maksupalvelua;
Tarkistus 73
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 37 a alakohta (uusi)
37 a)  ’pca-ilmastointijärjestelmällä’ lentoasemien kiinteää tai liikuteltavaa järjestelmää, joka tuottaa ulkoisesti ilmastoitua ilmaa pysäköityjen ilma-alusten matkustamon jäähdyttämiseen, tuuletukseen tai lämmittämiseen;
Tarkistus 74
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 38 alakohta
38)  ’yleisesti saatavilla olevalla’ vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurilla vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuria, joka sijaitsee paikassa tai alueella, joka on avoin suurelle yleisölle, riippumatta siitä, sijaitseeko vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuri julkisessa vai yksityisessä omistuksessa olevalla paikalla ja sovelletaanko sijaintipaikkaan tai -tilaan pääsyä koskevia rajoituksia tai ehtoja, sekä riippumatta sovellettavista vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöehdoista;
 (38)  ’yleisesti saatavilla olevalla’ vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurilla vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuria, joka sijaitsee paikassa tai alueella, joka on avoin suurelle yleisölle, myös liikuntarajoitteisille henkilöille, riippumatta siitä, sijaitseeko vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuri julkisessa vai yksityisessä omistuksessa olevalla paikalla ja sovelletaanko sijaintipaikkaan tai -tilaan pääsyä koskevia rajoituksia tai ehtoja, sekä riippumatta sovellettavista vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöehdoista;
Tarkistus 75
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 40 alakohta
40)  ’kertalatauksella’ loppukäyttäjän ostamaa latauspalvelua, johon ei kyseisen palvelun ostamisen lisäksi sisälly loppukäyttäjää koskevaa velvoitetta rekisteröityä, tehdä kirjallinen sopimus tai solmia pidempikestoinen liikesuhde kyseisen latauspisteen ylläpitäjän kanssa;
 40)  ’kertalatauksella’ loppukäyttäjän ostamaa latauspalvelua, johon ei kyseisen palvelun ostamisen lisäksi sisälly loppukäyttäjää koskevaa velvoitetta rekisteröityä, tehdä kirjallinen sopimus tai solmia pidempikestoinen liikesuhde kyseisen latauspisteen ylläpitäjän kanssa tai kirjautua sähköisesti verkossa toimiviin välityspalveluihin;
Tarkistus 76
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 41 alakohta
41)  latauspisteessä voi olla yksi tai useampi liitin eri liitintyyppejä varten, mutta siinä pystyy lataamaan vain yhden sähköajoneuvon kerrallaan; latauspisteisiin ei lasketa laitteita, joiden antoteho on enintään 3,7 kW ja joiden ensisijainen tarkoitus ei ole sähköajoneuvojen lataaminen;
 41)  ’latauspisteellä’ kiinteää tai liikkuvaa sähköverkkoon liitettyä tai sen ulkopuolista rajapintaa, joka mahdollistaa sähkön siirtämisen sähköajoneuvoon; latauspisteessä voi olla yksi tai useampi liitin eri liitintyyppejä varten, mutta siinä pystyy lataamaan vain yhden sähköajoneuvon kerrallaan; latauspisteisiin ei lasketa laitteita, joiden antoteho on enintään 3,7 kW ja joiden ensisijainen tarkoitus ei ole sähköajoneuvojen lataaminen;
Tarkistus 77
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 49 alakohta
49)  ’tankkauspisteellä’ minkä tahansa nestemäisen tai kaasumaisen vaihtoehtoisen polttoaineen syöttämiseen tarkoitettua tankkauspalvelupistettä, joka koostuu joko kiinteästä tai liikkuvasta laitteistosta ja jolla voidaan tankata vain yksi ajoneuvo kerrallaan;
 49)  ’tankkauspisteellä’ minkä tahansa nestemäisen tai kaasumaisen vaihtoehtoisen polttoaineen syöttämiseen tarkoitettua tankkauspalvelupistettä, joka koostuu joko kiinteästä tai liikkuvasta laitteistosta ja jolla voidaan tankata vain yksi ajoneuvo tai alus kerrallaan;
Tarkistus 78
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 54 a alakohta (uusi)
54 a)   ’uusiutuvan energian yhteisöllä’ direktiivin (EU) 2018/2001 2 artiklan toisen kohdan 16 alakohdassa määriteltyä yhteisöä;
Tarkistus 79
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 56 alakohta
56)  ’turvallisella pysäköintialueella’ 17 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettua pysäköinti- ja levähdysaluetta, joka on tarkoitettu raskaiden hyötyajoneuvojen yöpysäköintiin;
 56)  ’turvallisella pysäköintialueella’ asetuksen (EU) N:o 1315/2013 17 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettua pysäköinti- ja levähdysaluetta, joka on tarkoitettu raskaiden hyötyajoneuvojen yöpysäköintiin ja joka on sertifioitu asetuksen (EY) N:o 561/2006 8 a artiklan säännösten mukaisesti;
Tarkistus 80
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 57 alakohta
57)  ’kiinnityspaikassa olevalla aluksella’ asetuksen (EU) 2015/757 3 artiklan n alakohdassa määriteltyä kiinnityspaikassa olevaa alusta;
 57)  ’kiinnityspaikassa olevalla aluksella’ alusta, joka on turvallisesti kiinnitettynä laiturissa jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvassa satamassa, kun sitä lastataan tai puretaan tai kun matkustajat nousevat sille tai poistuvat siltä tai kun se odottaa satamassa, mukaan lukien aika, jolloin se ei osallistu lastin tai matkustajien kuljetuksiin;
Tarkistus 81
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 58 alakohta
58)  ’maasähkön syötöllä’ maasähkön toimitusta standardoidun rajapinnan kautta kiinnityspaikassa oleville meri- tai sisävesialuksille;
 58)  ’maasähkön syötöllä’ maasähkön toimitusta standardoidun kiinteän, kelluvan tai liikkuvan laitteiston kautta kiinnityspaikassa oleville meri- tai sisävesialuksille;
Tarkistus 82
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 66 a alakohta (uusi)
66 a)  ’multimodaalikeskuksella’ liikkumispalvelujen infrastruktuuria, kuten rautatie-, maantie-, ilma-, meri- ja sisävesiliikenteen asemia ja terminaaleja, joka mahdollistaa asetuksen (EU) N:o 1315/2013 3 artiklan 1 kohdan n alakohdassa määritellyn multimodaalisen liikenteen;
Tarkistus 83
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 66 b alakohta (uusi)
66 b)  ’L-luokan ajoneuvoilla’ asetuksessa (EU) N:o 168/2013 ja liitteessä I esitetyn luokituksen mukaisia moottorikäyttöisiä kaksi-, kolmi- tai nelipyöräisiä ajoneuvoja, mukaan lukien moottorilla varustetut polkupyörät, kaksi- ja kolmipyöräiset mopot, kaksi- ja kolmipyöräiset moottoripyörät, sivuvaunulliset moottoripyörät, kevyet maantiemönkijät ja maantiemönkijät sekä kevyet ja raskaat nelipyörät.
Tarkistus 84
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – 2 luetelmakohta
–  niiden alueella on käytössä kevyille hyötyajoneuvoille tarkoitettuja yleisesti saatavilla olevia latausasemia, joiden antoteho on riittävä näille ajoneuvoille.
 –  niiden alueella on alueellista tasapainoa ja multimodaalisia matkustusmuotoja tukevalla tavalla käytössä kevyille hyötyajoneuvoille tarkoitettuja yleisesti saatavilla olevia latausasemia, joiden antoteho on riittävä näille ajoneuvoille;
Tarkistus 85
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – 2 a luetelmakohta (uusi)
–  yleisesti saatavilla olevia kevyiden hyötyajoneuvojen latausasemia on riittävästi yleisillä teillä sellaisilla asuinalueilla, joilla ajoneuvoja tavallisesti pysäköidään pitkäksi ajaksi;
Tarkistus 86
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – 2 b luetelmakohta (uusi)
–  älylataus ja kaksisuuntainen lataus on mahdollista riittävän monessa yleisesti saatavilla olevassa kevyiden hyötyajoneuvojen latausasemassa;
Tarkistus 87
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – 2 c luetelmakohta (uusi)
–  verkkoliitäntä ja -kapasiteetti on asetettu saataville.
Tarkistus 88
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – a alakohta
a)  yleisesti saatavilla olevien latausasemien kautta on tarjolla kutakin jäsenvaltion alueella rekisteröityä akkukäyttöistä kevyttä sähköhyötyajoneuvoa kohti vähintään 1 kW:n kokonaisantoteho; sekä
 a)  yleisesti saatavilla olevien latausasemien kautta on tarjolla kutakin jäsenvaltion alueella rekisteröityä akkukäyttöistä kevyttä sähköhyötyajoneuvoa kohti vähintään 3 kW:n kokonaisantoteho, jos akkukäyttöisten kevyiden sähköhyötyajoneuvojen osuus kyseisen jäsenvaltion koko ennakoidusta kevyiden hyötyajoneuvojen ajoneuvokannasta on alle 1 prosentti;
Tarkistus 89
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – a a alakohta (uusi)
a a)  yleisesti saatavilla olevien latausasemien kautta on tarjolla kutakin jäsenvaltion alueella rekisteröityä akkukäyttöistä kevyttä sähköhyötyajoneuvoa kohti 2,5 kW:n kokonaisantoteho, jos akkukäyttöisten kevyiden sähköhyötyajoneuvojen osuus kyseisen jäsenvaltion koko ennakoidusta kevyiden hyötyajoneuvojen ajoneuvokannasta on 1 prosentti tai yli 1 prosentti mutta alle 2,5 prosenttia;
Tarkistus 90
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – a b alakohta (uusi)
a b)  yleisesti saatavilla olevien latausasemien kautta on tarjolla kutakin jäsenvaltion alueella rekisteröityä akkukäyttöistä kevyttä sähköhyötyajoneuvoa kohti vähintään 2 kW:n kokonaisantoteho, jos akkukäyttöisten kevyiden sähköhyötyajoneuvojen osuus kyseisen jäsenvaltion koko ennakoidusta kevyiden hyötyajoneuvojen ajoneuvokannasta on 2,5 prosenttia tai yli 2,5 prosenttia mutta alle 5 prosenttia;
Tarkistus 91
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – a c alakohta (uusi)
a c)  yleisesti saatavilla olevien latausasemien kautta on tarjolla kutakin jäsenvaltion alueella rekisteröityä akkukäyttöistä kevyttä sähköhyötyajoneuvoa kohti vähintään 1,5 kW:n kokonaisantoteho, jos akkukäyttöisten kevyiden sähköhyötyajoneuvojen osuus kyseisen jäsenvaltion koko ennakoidusta kevyiden hyötyajoneuvojen ajoneuvokannasta on 5 prosenttia tai yli 5 prosenttia mutta alle 7,5 prosenttia; ja
Tarkistus 92
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – a d alakohta (uusi)
a d)  yleisesti saatavilla olevien latausasemien kautta on tarjolla kutakin jäsenvaltion alueella rekisteröityä akkukäyttöistä kevyttä sähköhyötyajoneuvoa kohti vähintään 1 kW:n kokonaisantoteho, jos akkukäyttöisten kevyiden sähköhyötyajoneuvojen osuus kyseisen jäsenvaltion koko ennakoidusta kevyiden hyötyajoneuvojen ajoneuvokannasta on vähintään 7,5 prosenttia;
Tarkistus 93
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – b alakohta
b)  yleisesti saatavilla olevien latausasemien kautta on tarjolla kutakin jäsenvaltion alueella rekisteröityä ladattavaa kevyttä hybridihyötyajoneuvoa kohti vähintään 0,66 kW:n kokonaisantoteho.
 b)  yleisesti saatavilla olevien latausasemien kautta on tarjolla kutakin jäsenvaltion alueella rekisteröityä ladattavaa kevyttä hybridihyötyajoneuvoa kohti vähintään 2 kW:n kokonaisantoteho, jos sähköajoneuvojen osuus kyseisen jäsenvaltion koko ennakoidusta ajoneuvokannasta on alle 1 prosentti;
Tarkistus 94
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – b a alakohta (uusi)
b a)  yleisesti saatavilla olevien latausasemien kautta on tarjolla kutakin jäsenvaltion alueella rekisteröityä ladattavaa kevyttä hybridihyötyajoneuvoa kohti vähintään 1,65 kW:n kokonaisantoteho, jos sähköajoneuvojen osuus kyseisen jäsenvaltion koko ennakoidusta ajoneuvokannasta on 1 prosentti tai yli 1 prosentti mutta alle 2,5 prosenttia;
Tarkistus 95
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – b b alakohta
b b)  yleisesti saatavilla olevien latausasemien kautta on tarjolla kutakin jäsenvaltion alueella rekisteröityä ladattavaa kevyttä hybridihyötyajoneuvoa kohti vähintään 1,33 kW:n kokonaisantoteho, jos sähköajoneuvojen osuus kyseisen jäsenvaltion koko ennakoidusta ajoneuvokannasta on 2,5 prosenttia tai yli 2,5 prosenttia mutta alle 5 prosenttia;
Tarkistus 96
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – b c alakohta (uusi)
b c)  yleisesti saatavilla olevien latausasemien kautta on tarjolla kutakin jäsenvaltion alueella rekisteröityä ladattavaa kevyttä hybridihyötyajoneuvoa kohti vähintään 1 kW:n kokonaisantoteho, jos sähköajoneuvojen osuus kyseisen jäsenvaltion koko ennakoidusta ajoneuvokannasta on 5 prosenttia tai yli 5 prosenttia mutta alle 7,5 prosenttia; ja
Tarkistus 97
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – b d alakohta (uusi)
b d)  yleisesti saatavilla olevien latausasemien kautta on tarjolla kutakin jäsenvaltion alueella rekisteröityä ladattavaa kevyttä hybridihyötyajoneuvoa kohti vähintään 0,66 kW:n kokonaisantoteho, jos sähköajoneuvojen osuus kyseisen jäsenvaltion koko ennakoidusta ajoneuvokannasta on vähintään7,5 prosenttia.
Tarkistus 98
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 1 a kohta (uusi)
1 a.  Rajoittamatta 1 kohdan toisen alakohdan a alakohdan soveltamista jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansallisella tasolla otetaan käyttöön latausinfrastruktuurin antotehon vähimmäistavoitteita, jotka ovat riittäviä
–  3 prosentin osuuteen koko ennakoidusta kevyiden hyötyajoneuvojen ajoneuvokannasta 31 päivään joulukuuta 2027 mennessä,
–  5 prosentin osuuteen koko ennakoidusta kevyiden hyötyajoneuvojen ajoneuvokannasta 31 päivään joulukuuta 2030 mennessä;
Tarkistus 99
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 2 kohta – a alakohta – johdantokappale
a)  TEN-T-ydinverkon varrella otetaan kummankin matkustussuunnan osalta käyttöön kevyille hyötyajoneuvoille tarkoitettuja yleisesti saatavilla olevia latauspooleja, joiden välinen etäisyys on enintään 60 kilometriä ja jotka täyttävät seuraavat vaatimukset:
 a)  TEN-T-ydinverkon ja kattavan TEN-T-verkon varrella otetaan kummankin matkustussuunnan osalta käyttöön kevyille hyötyajoneuvoille tarkoitettuja yleisesti saatavilla olevia latauspooleja, joiden välinen etäisyys on enintään 60 kilometriä ja jotka täyttävät seuraavat vaatimukset:
Tarkistus 100
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 2 kohta – a alakohta – i alakohta
i)  kunkin latauspoolin on 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä tarjottava vähintään 300 kW:n antoteho ja sisällettävä vähintään yksi latausasema, jonka yksilöllinen antoteho on vähintään 150 kW;
 i)  kunkin latauspoolin on 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä tarjottava vähintään 600 kW:n antoteho ja sisällettävä vähintään yksi latausasema, jonka yksilöllinen antoteho on vähintään 300 kW;
Tarkistus 101
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 2 kohta – a alakohta – ii alakohta
ii)  kunkin latauspoolin on 31 päivään joulukuuta 2030 mennessä tarjottava vähintään 600 kW:n antoteho, ja sisällettävä vähintään kaksi latausasemaa, joiden yksilöllinen antoteho on vähintään 150 kW;
 ii)  kunkin latauspoolin on 31 päivään joulukuuta 2030 mennessä tarjottava vähintään 900 kW:n antoteho ja sisällettävä vähintään kaksi latausasemaa, joiden yksilöllinen antoteho on vähintään 350 kW;
Tarkistus 102
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 2 kohta – b alakohta
b)  kattavan TEN-T-verkon varrella otetaan kummankin matkustussuunnan osalta käyttöön kevyille hyötyajoneuvoille tarkoitettuja yleisesti saatavilla olevia latauspooleja, joiden välinen etäisyys on enintään 60 kilometriä ja jotka täyttävät seuraavat vaatimukset:
 Poistetaan.
i)  kunkin latauspoolin on 31 päivään joulukuuta 2030 mennessä tarjottava vähintään 300 kW:n antoteho ja sisällettävä vähintään yksi latausasema, jonka yksilöllinen antoteho on vähintään 150 kW;
ii)  kunkin latauspoolin on 31 päivään joulukuuta 2035 mennessä tarjottava vähintään 600 kW:n antoteho ja sisällettävä vähintään kaksi latausasemaa, joiden yksilöllinen antoteho on vähintään 150 kW.
Tarkistus 103
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 2 a kohta (uusi)
2 a.  Jos sähköajoneuvojen markkinoille tulo tapahtuu nopeasti jollakin asiaan liittyvällä raportointikaudella, jäsenvaltioiden olisi lyhennettävä 2 kohdassa tarkoitettuja määräaikoja ja korotettava latauspooleja koskevia tavoitteita vastaavasti.
Tarkistus 104
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 2 b kohta (uusi)
2 b.  Jos kustannukset ovat suhteettomat hyötyihin, mukaan lukien ympäristöhyödyt, nähden, jäsenvaltiot voivat päättää olla soveltamatta tämän artiklan 1 ja 2 kohtaa
a)  Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 349 artiklassa tarkoitettuihin syrjäisimpiin alueisiin tai
b)  saariin, joita ei ole liitetty mantereen energiaverkkoihin ja jotka kuuluvat direktiivin (EU) 2019/944 mukaisen pienten liitettyjen verkkojen tai erillisten verkkojen määritelmän piiriin.
Tällaisissa tapauksissa jäsenvaltion on perusteltava päätöksensä komissiolle ja asetettava kaikki asiaankuuluvat tiedot saataville kansallisissa toimintakehyksissään.
Tarkistus 105
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 2 c kohta (uusi)
2 c.  Komissio voi jäsenvaltion perustellusta pyynnöstä myöntää vapautuksen 2 kohdassa säädetystä vaatimuksesta TEN-T-teille, joiden vuotuinen keskimääräinen vuorokausiliikenne on yhteensä alle 2 000 kevyttä hyötyajoneuvoa, edellyttäen, että infrastruktuuria ei voida perustella sosioekonomisella kustannus-hyötysuhteella. Jos vapautus myönnetään, jäsenvaltio voi ottaa tällaisilla teillä käyttöön yhden yleisesti saatavilla olevan latauspoolin, joka palvelee molempia kulkusuuntia ja täyttää samalla 2 kohdassa säädetyt vaatimukset, jotka koskevat etäisyyttä, poolin kokonaisantotehoa, pisteiden lukumäärää ja yksittäisten pisteiden antotehoa, joita sovelletaan yhteen kulkusuuntaan, edellyttäen, että latauspooli on helposti saatavilla molemmista kulkusuunnista. Komissio myöntää tällaiset vapautukset asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa arvioituaan jäsenvaltion esittämän perustellun pyynnön.
Tarkistus 106
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 2 d kohta (uusi)
2 d.  Komissio voi jäsenvaltion perustellusta pyynnöstä myöntää vapautuksen tämän artiklan 2 kohdassa säädetystä enimmäisetäisyysvaatimuksesta TEN-T-teille, joiden vuotuinen keskimääräinen vuorokausiliikenne on yhteensä alle 1 500 kevyttä hyötyajoneuvoa, edellyttäen, että infrastruktuuria ei voida perustella sosioekonomisella kustannus-hyötysuhteella. Jos tällainen vapautus myönnetään, jäsenvaltiot voivat sallia suuremman, enintään 100 kilometrin enimmäisetäisyyden latauspisteiden välillä. Komissio myöntää tällaiset vapautukset asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa arvioituaan jäsenvaltion esittämän perustellun pyynnön.
Tarkistus 107
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 2 e kohta (uusi)
2 e.  Tiheään asutuilla alueilla ja alueilla, joilla ei ole saatavilla muita kuin kadunvarsipysäköintipaikkoja tai joilla rekisteröityjen kevyiden sähkökäyttöisten hyötyajoneuvojen käyttöaste on korkea, jäsenvaltioiden on varmistettava, että yleisesti saatavilla olevien latausasemien määrää lisätään vastaavasti tarvittavan infrastruktuurin tarjoamiseksi ja markkinoiden kehityksen tukemiseksi.
Tarkistus 108
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 3 kohta
3.  Naapurijäsenvaltioiden on varmistettava, että a ja b kohdassa tarkoitettuja enimmäisetäisyyksiä ei ylitetä TEN-T-ydinverkon ja kattavan TEN-T-verkon rajat ylittävillä osuuksilla.
 3.  Naapurijäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että a ja b kohdassa tarkoitettuja enimmäisetäisyyksiä ei ylitetä TEN-T-ydinverkon ja kattavan TEN-T-verkon rajat ylittävillä osuuksilla.
Tarkistus 109
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 3 a kohta (uusi)
3 a.  Komissio toteuttaa tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen yhteistyön kolmansien maiden kanssa, erityisesti jäsenehdokasmaiden ja sellaisten kolmansien maiden kanssa, joissa jäsenvaltioiden väliset kauttakulkukäytävät sijaitsevat.
Tarkistus 110
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 1 kohta – a alakohta – i alakohta
i)  kunkin latauspoolin on 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä tarjottava vähintään 1400 kW:n antoteho ja sisällettävä vähintään yksi latausasema, jonka yksilöllinen antoteho on vähintään 350 kW;
 i)  kunkin latauspoolin on 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä tarjottava vähintään 2000 kW:n antoteho ja sisällettävä vähintään kaksi latausasemaa, joiden yksilöllinen antoteho on vähintään 800 kW;
Tarkistus 111
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 1 kohta – a alakohta – ii alakohta
ii)  kunkin latauspoolin on 31 päivään joulukuuta 2030 mennessä tarjottava vähintään 3500 kW:n antoteho, ja sisällettävä vähintään kaksi latausasemaa, joiden yksilöllinen antoteho on vähintään 350 kW;
 ii)  kunkin latauspoolin on 31 päivään joulukuuta 2030 mennessä tarjottava vähintään 5 000 kW:n antoteho ja sisällettävä vähintään neljä latausasemaa, joiden yksilöllinen antoteho on vähintään 800 kW;
Tarkistus 112
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 1 kohta – b alakohta – i alakohta
i)  kunkin latauspoolin on 31 päivään joulukuuta 2030 mennessä tarjottava vähintään 1 400 kW:n antoteho ja sisällettävä vähintään yksi latausasema, jonka yksilöllinen antoteho on vähintään 350 kW;
 i)  kunkin latauspoolin on 31 päivään joulukuuta 2030 mennessä tarjottava vähintään 2 000 kW:n antoteho ja sisällettävä vähintään yksi latausasema, jonka yksilöllinen antoteho on vähintään 800 kW;
Tarkistus 113
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 1 kohta – b alakohta – ii alakohta
ii)  kunkin latauspoolin on 31 päivään joulukuuta 2035 mennessä tarjottava vähintään 3 500 kW:n antoteho ja sisällettävä vähintään kaksi latausasemaa, joiden yksilöllinen antoteho on vähintään 350 kW;
 ii)  kunkin latauspoolin on 31 päivään joulukuuta 2035 mennessä tarjottava vähintään 5 000 kW:n antoteho ja sisällettävä vähintään kaksi latausasemaa, joiden yksilöllinen antoteho on vähintään 800 kW;
Tarkistus 114
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 1 kohta – b a alakohta (uusi)
b a)  komissio voi jäsenvaltion perustellusta pyynnöstä myöntää vapautuksen 1 kohdassa säädetystä vaatimuksesta TEN-T-teille, joiden vuotuinen keskimääräinen vuorokausiliikenne on yhteensä alle 800 raskasta hyötyajoneuvoa, edellyttäen, että infrastruktuuria ei voida perustella sosioekonomisella kustannus-hyötysuhteella. Jos vapautus myönnetään, jäsenvaltio voi ottaa tällaisilla teillä käyttöön yhden yleisesti saatavilla olevan latauspoolin, joka palvelee molempia kulkusuuntia ja täyttää samalla 1 kohdassa säädetyt vaatimukset, jotka koskevat etäisyyttä, poolin kokonaisantotehoa, pisteiden lukumäärää ja yksittäisten pisteiden antotehoa, joita sovelletaan yhteen kulkusuuntaan, edellyttäen, että latauspooli on helposti saatavilla molemmista kulkusuunnista. Komissio myöntää tällaiset vapautukset asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa arvioituaan jäsenvaltion esittämän perustellun pyynnön;
Tarkistus 115
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 1 kohta – b b alakohta (uusi)
b b)  komissio voi jäsenvaltion perustellusta pyynnöstä myöntää vapautuksen tämän artiklan 1 kohdassa säädetystä enimmäisetäisyysvaatimuksesta TEN-T-teille, joiden vuotuinen keskimääräinen vuorokausiliikenne on yhteensä alle 600 raskasta hyötyajoneuvoa, edellyttäen, että infrastruktuuria ei voida perustella sosioekonomisella kustannus-hyötysuhteella. Jos tällainen vapautus myönnetään, jäsenvaltiot voivat sallia suuremman, enintään 100 kilometrin enimmäisetäisyyden latauspisteiden välillä. Komissio myöntää tällaiset vapautukset asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa arvioituaan jäsenvaltion esittämän perustellun pyynnön;
Tarkistus 116
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 1 kohta – c alakohta
c)  31 päivään joulukuuta 2030 mennessä jokaiseen turvalliseen pysäköintialueeseen on asennettu vähintään yksi raskaille hyötyajoneuvoille tarkoitettu latausasema, jonka antoteho on vähintään 100 kW;
 c)  31 päivään joulukuuta 2027 mennessä jokaiseen turvalliseen pysäköintialueeseen on asennettu vähintään kaksi raskaille hyötyajoneuvoille tarkoitettua latausasemaa, joiden antoteho on vähintään 100 kW ja joissa älylataus ja kaksisuuntainen lataus on mahdollista;
Tarkistus 117
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 1 kohta – c a alakohta (uusi)
c a)  31 päivään joulukuuta 2030 mennessä jokaiseen turvalliseen pysäköintialueeseen on asennettava vähintään neljä raskaille hyötyajoneuvoille tarkoitettua latausasemaa, joiden antoteho on vähintään 100 kW ja joissa älylataus ja kaksisuuntainen lataus on mahdollista;
Tarkistus 118
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 1 kohta – d alakohta
d)  31 päivään joulukuuta 2025 mennessä kaikissa kaupunkisolmukohdissa on otettava käyttöön raskaille hyötyajoneuvoille tarkoitetut yleisesti saatavilla olevat latauspisteet, joiden yhteenlaskettu antoteho on vähintään 600 kW ja jotka kuuluvat latausasemiin, joiden yksilöllinen antoteho on vähintään 150 kW;
 d)  31 päivään joulukuuta 2025 mennessä kaikissa kaupunkisolmukohdissa on otettava käyttöön raskaille hyötyajoneuvoille tarkoitetut yleisesti saatavilla olevat latauspisteet, joiden yhteenlaskettu antoteho on vähintään 1 400 kW ja jotka kuuluvat latausasemiin, joiden yksilöllinen antoteho on vähintään 350 kW;
Tarkistus 119
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 1 kohta – e alakohta
e)  31 päivään joulukuuta 2030 mennessä kaikissa kaupunkisolmukohdissa on otettava käyttöön raskaille hyötyajoneuvoille tarkoitetut yleisesti saatavilla olevat latauspisteet, joiden yhteenlaskettu antoteho on vähintään 1 200 kW ja jotka kuuluvat latausasemiin, joiden yksilöllinen antoteho vähintään 150 kW.
 e)  31 päivään joulukuuta 2030 mennessä kaikissa kaupunkisolmukohdissa on otettava käyttöön raskaille hyötyajoneuvoille tarkoitetut yleisesti saatavilla olevat latauspisteet, joiden yhteenlaskettu antoteho on vähintään 3 500 kW ja jotka kuuluvat latausasemiin, joiden yksilöllinen antoteho vähintään 350 kW.
Tarkistus 120
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 1 a kohta (uusi)
1 a.  Edellä 1 kohdan a ja b alakohdassa säädettyjen vaatimusten lisäksi sovelletaan 1 kohdan c, c a, d ja e alakohdassa tarkoitettuja vaatimuksia.
Tarkistus 121
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 1 b kohta (uusi)
1 b.  Komissio harkitsee, lisätäänkö1 kohdan a, b, d ja e alakohdassa tarkoitettua yksilöllistä antotehoa, kun yhteiset tekniset eritelmät ovat saatavilla ja niitä on täydennetty liitteen II mukaisesti osana 22 artiklan mukaista tämän asetuksen uudelleentarkastelua.
Tarkistus 122
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 1 c kohta (uusi)
1 c.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tarjolla on tarvittava sähköverkkoliitäntä ja verkkokapasiteetti. Sen vuoksi jäsenvaltioiden olisi yhteistyössä asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa tehtävä ennen vuotta 2025 analyysi, jotta voidaan arvioida ja suunnitella tarvittavia sähköverkon vahvistamisia.
Tarkistus 123
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 2 kohta
2.  Naapurijäsenvaltioiden on varmistettava, että a ja b kohdassa tarkoitettuja enimmäisetäisyyksiä ei ylitetä TEN-T-ydinverkon ja kattavan TEN-T-verkon rajat ylittävillä osuuksilla.
 2.  Naapurijäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että a ja b kohdassa tarkoitettuja enimmäisetäisyyksiä ei ylitetä TEN-T-ydinverkon ja kattavan TEN-T-verkon rajat ylittävillä osuuksilla.
Tarkistus 124
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 2 a kohta (uusi)
2 a.  Komissio toteuttaa tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen yhteistyön kolmansien maiden kanssa, erityisesti jäsenehdokasmaiden ja sellaisten kolmansien maiden kanssa, joissa jäsenvaltioiden väliset kauttakulkukäytävät sijaitsevat.
Tarkistus 125
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 2 b kohta (uusi)
2 b.  Jos kustannukset ovat suhteettomat hyötyihin, mukaan lukien ympäristöhyödyt, nähden, jäsenvaltio voi päättää olla soveltamatta tämän artiklan 1 ja 2 kohtaa
a)  Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 349 artiklassa tarkoitettuihin syrjäisimpiin alueisiin tai
b)  saariin, joita ei ole liitetty mantereen energiaverkkoihin ja jotka kuuluvat direktiivin (EU) 2019/944 mukaisen pienten liitettyjen verkkojen tai erillisten verkkojen määritelmän piiriin.
Tällaisissa tapauksissa jäsenvaltioiden on perusteltava päätöksensä komissiolle ja asetettava kaikki asiaankuuluvat tiedot saataville kansallisissa toimintakehyksissään.
Tarkistus 126
Ehdotus asetukseksi
5 artikla – 2 kohta – 1 alakohta – a alakohta – johdantokappale
a)   latauspisteiden ylläpitäjien on 24 artiklassa tarkoitetusta päivästä alkaen käyttöön otetuilla yleisesti saatavilla olevilla latausasemilla, joiden antoteho on alle 50 kW, hyväksyttävä sähköiset maksut, joiden maksamiseen voidaan käyttää vähintään yhtä seuraavista maksupäätteistä ja -laitteista:
 Tätä varten latauspisteiden ylläpitäjien on [tämän asetuksen voimaantulopäivästä] alkaen käyttöön otetuilla yleisesti saatavilla olevilla latausasemilla hyväksyttävä sähköiset maksut, joiden maksamiseen voidaan käyttää maksupäätteitä ja -laitteita, vähintään maksukorttien lukulaitteita tai lähimaksulaitteita, jotka pystyvät lukemaan vähintään maksukortteja. Lisäksi voidaan mahdollisuuksien mukaan tarjota internetyhteyttä käyttäviä laitteita, joilla voidaan luoda esimerkiksi maksun suorittamiseen käytettävä QR-koodi.
Tarkistus 127
Ehdotus asetukseksi
5 artikla – 2 kohta – 1 alakohta – a alakohta – i alakohta
i)  maksukorttien lukulaitteet;
 Poistetaan.
Tarkistus 128
Ehdotus asetukseksi
5 artikla – 2 kohta – 1 alakohta – a alakohta – ii alakohta
ii)  laitteet, joissa on lähimaksutoiminto ja jotka pystyvät vähintään lukemaan maksukortteja;
 Poistetaan.
Tarkistus 129
Ehdotus asetukseksi
5 artikla – 2 kohta – 1 alakohta – a alakohta – iii alakohta
iii)  laitteet, jotka käyttävät internetyhteyttä, jolla voidaan luoda esimerkiksi maksun suorittamiseen käytettävä QR-koodi;
 Poistetaan.
Tarkistus 130
Ehdotus asetukseksi
5 artikla – 2 kohta – 1 alakohta – b alakohta
b)  latauspisteiden ylläpitäjien on 24 artiklassa tarkoitetusta päivästä alkaen käyttöön otetuilla yleisesti saatavilla olevilla latausasemilla, joiden antoteho on vähintään 50 kW, hyväksyttävä sähköiset maksut, joiden maksamiseen voidaan käyttää vähintään yhtä seuraavista maksupäätteistä ja -laitteista:
 Poistetaan.
i)  maksukorttien lukulaitteet;
ii)  laitteet, joissa on lähimaksutoiminto ja jotka pystyvät vähintään lukemaan maksukortteja.
Tarkistus 131
Ehdotus asetukseksi
5 artikla – 2 kohta – 2 alakohta
Latauspisteiden ylläpitäjien on 1 päivästä tammikuuta 2027 alkaen varmistettava, että kaikki yleisesti saatavilla olevat latausasemat, joiden antoteho on vähintään 50 kW, täyttävät b alakohdan vaatimukset.
 Latauspisteiden ylläpitäjien on 1 päivästä tammikuuta 2027 alkaen varmistettava, että kaikki niiden ylläpitämät yleisesti saatavilla olevat latausasemat täyttävät tässä kohdassa säädetyt vaatimukset.
Tarkistus 132
Ehdotus asetukseksi
5 artikla – 2 kohta – 3 alakohta
Edellä a ja b alakohdassa säädettyjä vaatimuksia ei sovelleta yleisesti saatavilla oleviin latauspisteisiin, jotka eivät edellytä maksua latauspalvelusta.
 Tässä kohdassa säädettyjä vaatimuksia ei sovelleta yleisesti saatavilla oleviin latauspisteisiin, jotka eivät edellytä maksua latauspalvelusta.
Tarkistus 133
Ehdotus asetukseksi
5 artikla – 3 kohta
3.  Kun latauspisteiden ylläpitäjät tarjoavat automaattista tunnistamista ylläpitämässään yleisesti saatavilla olevassa latauspisteessä, niiden on varmistettava, että loppukäyttäjillä on aina oikeus olla käyttämättä automaattista tunnistamista ja että loppukäyttäjät voivat joko käyttää kertalatausta 3 kohdan mukaisesti tai käyttää kyseisessä latauspisteessä tarjottua muuta sopimusperusteista latauspalvelua. Latauspisteiden ylläpitäjien on tuotava tämä vaihtoehto esille avoimesti ja tarjottava sitä vaivattomasti loppukäyttäjälle kussakin ylläpitämässään yleisesti saatavilla olevassa latauspisteessä, jossa ne tarjoavat automaattista tunnistamista.
 3.  Kun latauspisteiden ylläpitäjät tarjoavat automaattista tunnistamista ylläpitämässään yleisesti saatavilla olevassa latauspisteessä, niiden on varmistettava, että loppukäyttäjillä on aina oikeus olla käyttämättä automaattista tunnistamista ja että loppukäyttäjät voivat joko käyttää kertalatausta 3 kohdan mukaisesti tai käyttää kyseisessä latauspisteessä tarjottua muuta sopimusperusteista latauspalvelua. Latauspisteiden ylläpitäjien on tuotava tämä vaihtoehto esille avoimesti ja tarjottava sitä vaivattomasti loppukäyttäjälle kussakin ylläpitämässään yleisesti saatavilla olevassa latauspisteessä, jossa ne tarjoavat automaattista tunnistamista, ja varmistettava, että verkkovierailut ovat mahdollisia.
Tarkistus 134
Ehdotus asetukseksi
5 artikla – 4 kohta
4.  Yleisesti saatavilla olevien latauspisteiden ylläpitäjien veloittamien hintojen on oltava kohtuullisia, helposti ja selkeästi vertailtavia, läpinäkyviä ja syrjimättömiä. Yleisesti saatavilla olevien latauspisteiden ylläpitäjät eivät saa harjoittaa syrjintää loppukäyttäjiltä ja liikennepalvelun tarjoajilta veloitettavien hintojen välillä tai eri liikennepalvelun tarjoajilta veloitettavien hintojen välillä. Tarvittaessa hintatasoja voidaan eriyttää vain oikeasuhteisesti ja objektiivisin perustein.
 4.  Yleisesti saatavilla olevien latauspisteiden ylläpitäjien on varmistettava, että kaikilla liikennepalvelujen tarjoajilla on syrjimätön pääsy niiden ylläpitämiin latausasemiin. Yleisesti saatavilla olevien latauspisteiden ylläpitäjien veloittamien hintojen on oltava kohtuullisia ja edullisia, helposti ja selkeästi vertailtavia, läpinäkyviä ja syrjimättömiä. Yleisesti saatavilla olevien latauspisteiden ylläpitäjät eivät saa harjoittaa syrjintää loppukäyttäjiltä ja liikennepalvelun tarjoajilta veloitettavien hintojen välillä tai eri liikennepalvelun tarjoajilta veloitettavien hintojen välillä. Tarvittaessa hintatasoja voidaan eriyttää vain oikeasuhteisesti ja objektiivisin perustein tai sopimusehtojen perusteella.
Tarkistus 135
Ehdotus asetukseksi
5 artikla – 4 a kohta (uusi)
4 a.  Jäsenvaltioiden on toteutettava asianmukaisia toimenpiteitä estääkseen kuluttajiin kohdistuvat epäreilut käytännöt, kuten hintakiskonnan, myös yleisesti saatavilla olevien latauspisteiden käyttöhintojen osalta, siten, että yleisenä tavoitteena on turvata kilpailu markkinoilla ja kuluttajien oikeudet. Tällaisten toimenpiteiden toteuttamisen on perustuttava ajoneuvojen valmistajien ja latauspisteiden ylläpitäjien hinnoittelun ja käytäntöjen säännölliseen seurantaan. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle siitä, että asianomainen sääntelyviranomainen on toteuttanut tällaisia toimenpiteitä.
Tarkistus 136
Ehdotus asetukseksi
5 artikla – 5 kohta – johdantokappale
5.  Latauspisteiden ylläpitäjien on esitettävä kertahinta ja kaikki sen hintatekijät kaikilla ylläpitämillään yleisesti saatavilla olevilla latausasemilla selkeästi siten, että ne ovat loppukäyttäjän tiedossa ennen latauskerran aloittamista. Latausasemalla on esitettävä selkeästi ainakin seuraavat hintatekijät, jos niitä sovelletaan kyseisellä latausasemalla:
 5.  Latauspisteiden ylläpitäjien on esitettävä kilowattitunnin kertahinta ja kaikki sen hintatekijät kaikilla ylläpitämillään yleisesti saatavilla olevilla latausasemilla selkeästi siten, että nämä tiedot ovat loppukäyttäjän tiedossa ennen latauskerran aloittamista.
Tarkistus 137
Ehdotus asetukseksi
5 artikla – 5 kohta – 1 luetelmakohta
–  latauskerran hinta,
 Poistetaan.
Tarkistus 138
Ehdotus asetukseksi
5 artikla – 5 kohta – 2 luetelmakohta
–  minuuttihinta,
 Poistetaan.
Tarkistus 139
Ehdotus asetukseksi
5 artikla – 5 kohta – 3 luetelmakohta
–  kilowattitunnin hinta.
 Poistetaan.
Tarkistus 140
Ehdotus asetukseksi
5 artikla – 6 kohta
6.  Liikennepalvelun tarjoajien loppukäyttäjiltä veloittamien hintojen on oltava kohtuullisia, läpinäkyviä ja syrjimättömiä. Liikennepalvelun tarjoajien on asetettava loppukäyttäjien saataville ennen latauskerran alkua ja aiottua latauskertaa koskevasti vapaasti saatavilla olevin ja laajalti tuetuin sähköisin menetelmin kaikki asianmukaiset hintatiedot, joissa eritellään selkeästi latauspisteen ylläpitäjän veloittamat hintatekijät, sovellettavat sähköisen verkkovierailun kustannukset ja muut liikennepalvelun tarjoajan soveltamat maksut. Maksujen on oltava kohtuullisia, läpinäkyviä ja syrjimättömiä. Rajat ylittävästä verkkovierailusta ei saa periä lisämaksuja.
 6.  Liikennepalvelun tarjoajien loppukäyttäjiltä veloittamien hintojen on oltava kohtuullisia ja edullisia, läpinäkyviä ja syrjimättömiä. Liikennepalvelun tarjoajien on asetettava loppukäyttäjien saataville ennen latauskerran alkua ja aiottua latauskertaa koskevasti vapaasti saatavilla olevin ja laajalti tuetuin sähköisin menetelmin kaikki asianmukaiset hintatiedot, joissa on selvästi esillä latauspisteen ylläpitäjän veloittama kilowattitunnin hinta, sovellettavat sähköisen verkkovierailun kustannukset ja muut liikennepalvelun tarjoajan soveltamat maksut. Maksujen on oltava kohtuullisia ja edullisia, läpinäkyviä ja syrjimättömiä. Rajat ylittävästä verkkovierailusta ei saa periä lisämaksuja.
Tarkistus 141
Ehdotus asetukseksi
5 artikla – 6 a kohta (uusi)
6 a.  Älykkäiden tai kaksisuuntaisten latauspisteiden ylläpitäjien on asetettava saataville siirtoverkonhaltijoilta, sähköntoimittajilta tai oman sähköntuotantonsa kautta saamansa tiedot uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön osuudesta siirtoverkossa ja tähän liittyvistä kasvihuonekaasupäästöistä. Nämä tiedot on asetettava saataville reaaliaikaisesti säännöllisin väliajoin, niihin on liitettävä ennusteet, jos sellaisia on saatavilla, ja tarvittaessa on sovellettava sähköntoimittajan kanssa tehdyn sopimuksen ehtoja.
Tarkistus 142
Ehdotus asetukseksi
5 artikla – 7 kohta
7.  Latauspisteiden ylläpitäjien on 24 artiklassa tarkoitetusta päivämäärästä alkaen varmistettava, että kaikki niiden hallinnoimat yleisesti saatavilla olevat latauspisteet ovat digitaalisesti liitettyjä latauspisteitä.
 7.  Latauspisteiden ylläpitäjien on [tämän asetuksen voimaantulopäivä] alkaen varmistettava, että kaikki niiden hallinnoimat yleisesti saatavilla olevat vastikään rakennetut tai uudistetut latauspisteet ovat digitaalisesti liitettyjä, niissä on verkkovierailut mahdollistava toiminto ja niiden sijainti ja tila ovat helposti näkyvillä verkossa.
Tarkistus 143
Ehdotus asetukseksi
5 artikla – 8 kohta
8.  Latauspisteiden ylläpitäjien on 24 artiklassa tarkoitetusta päivästä alkaen varmistettava, että kaikki niiden ylläpitämät yleisesti saatavilla olevat normaaliteholatauspisteet pystyvät älylataukseen.
 8.  Latauspisteiden ylläpitäjien on [tämän asetuksen voimaantulopäivä] alkaen varmistettava, että kaikki niiden ylläpitämät vastikään rakennetut tai uudistetut yleisesti saatavilla olevat latauspisteet pystyvät älylataukseen.
Tarkistus 144
Ehdotus asetukseksi
5 artikla – 8 a kohta (uusi)
8 a.  Yleisesti saatavilla olevien latauspisteiden ylläpitäjien on varmistettava, että
a)  latausasemien toimintakunto on asianmukainen koko niiden kaupallisen käyttöiän ajan ja että 2–5 kohdassa säädetyt toiminnot ovat aina loppukäyttäjien saatavilla ja säännölliset huolto- ja korjaustoimet suoritetaan heti, kun toimintahäiriö havaitaan;
b)  kaikissa niiden ylläpitämissä yleisesti saatavilla olevissa latauspisteissä noudatetaan toimenpiteistä yhteisen korkeatasoisen verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuuden varmistamiseksi koko unionissa 6 päivänä heinäkuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/1148 säännöksiä.
Tarkistus 145
Ehdotus asetukseksi
5 artikla – 9 kohta
9.  Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että TEN-T-tieverkon pysäköinti- ja levähdysalueilla, joihin vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuria on asennettu, otetaan käyttöön asianmukaiset opasteet, jotta vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin tarkka sijainti selviää helposti.
 9.  Jäsenvaltioiden on [tämän asetuksen voimaantulopäivä] alkaen toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että TEN-T-tieverkon pysäköinti- ja levähdysalueilla, joihin vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuria on asennettu, otetaan käyttöön asianmukaiset opasteet, jotta vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin tarkka sijainti selviää helposti. Opasteita on myös sijoitettava asianmukaisin etäisyyksin sellaisille pysäköinti- ja levähdysalueille, joihin kyseinen vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuri on asennettu, johtavien TEN-T-tieverkon teiden varsille.
Tarkistus 146
Ehdotus asetukseksi
5 artikla – 9 a kohta (uusi)
9 a.  Jäsenvaltioiden on kannustettava ylläpitäjiä toteuttamaan tarvittavia toimenpiteitä ja tarjoamaan standardoituja ja täysin yhteentoimivia tietojärjestelmiä, jotka tarjoavat tietoa latauspisteiden saatavuudesta. Järjestelmien on oltava täsmällisiä, käyttäjäystävällisiä ja käytettävissä jäsenvaltion virallisella kielellä tai virallisilla kielillä sekä englanniksi.
Tarkistus 147
Ehdotus asetukseksi
5 artikla – 11 a kohta (uusi)
11 a.  Yleisesti saatavilla olevien latauspisteiden ylläpitäjien on varmistettava, että paikallisten hätäpalvelujen tarvittavat yhteystiedot ovat selvästi esillä latausasemilla.
Tarkistus 148
Ehdotus asetukseksi
5 artikla – 11 b kohta (uusi)
11 b.  Jäsenvaltioiden on helpotettava miehittämättömillä latausasemilla kameravalvontajärjestelmien ja hätäpuhelupainikkeen asentamista, jotta on mahdollista ottaa välittömästi yhteyttä paikallisiin hätäpalveluihin.
Tarkistus 149
Ehdotus asetukseksi
6 artikla – 1 kohta – 1 alakohta
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden alueella otetaan käyttöön vähimmäismäärä yleisesti saatavilla olevia vetytankkausasemia 31 päivään joulukuuta 2030 mennessä.
 Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden alueella otetaan käyttöön vähimmäismäärä yleisesti saatavilla olevia vetytankkausasemia 31 päivään joulukuuta 2027 mennessä.
Tarkistus 150
Ehdotus asetukseksi
6 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
Tätä varten jäsenvaltioiden on varmistettava, että 31 päivään joulukuuta 2030 mennessä TEN-T-ydinverkossa ja kattavassa TEN-T-verkossa otetaan enintään 150 kilometrin välein käyttöön yleisesti saatavilla olevia vetytankkausasemia, joiden kapasiteetti on vähintään 2 tonnia päivässä ja joissa on vähintään 700 baarin jakelulaite. Nestemäistä vetyä on oltava tarjolla yleisesti saatavilla olevilla tankkausasemilla enintään 450 kilometrin välein.
 Tätä varten jäsenvaltioiden on varmistettava, että 31 päivään joulukuuta 2027 mennessä TEN-T-ydinverkossa ja kattavassa TEN-T-verkossa otetaan enintään 100 kilometrin välein käyttöön yleisesti saatavilla olevia vetytankkausasemia, joiden kapasiteetti on vähintään 2 tonnia päivässä ja joissa on vähintään 700 baarin jakelulaite. Nestemäistä vetyä on oltava tarjolla yleisesti saatavilla olevilla tankkausasemilla enintään 400 kilometrin välein.
Tarkistus 151
Ehdotus asetukseksi
6 artikla – 1 kohta – 3 alakohta
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 31 päivään joulukuuta 2030 mennessä kussakin kaupunkisolmukohdassa on vähintään yksi yleisesti saatavilla oleva vedyn tankkausasema. Tällaisten tankkausasemien parhaasta sijainnista on tehtävä analyysi, jossa on erityisesti tarkasteltava käyttöönottoa multimodaalikeskuksissa, joissa voidaan palvella myös muita liikennemuotoja.
 Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 31 päivään joulukuuta 2027 mennessä kussakin kaupunkisolmukohdassa on vähintään yksi yleisesti saatavilla oleva vedyn tankkausasema. Tällaisten tankkausasemien parhaasta sijainnista on tehtävä analyysi, jossa on erityisesti tarkasteltava käyttöönottoa multimodaalikeskuksissa, joissa voidaan palvella myös muita liikennemuotoja.
Tarkistus 152
Ehdotus asetukseksi
6 artikla – 1 a kohta (uusi)
1 a.  Jäsenvaltioiden on julkaistava 31 päivään joulukuuta 2024 mennessä yksityiskohtainen luettelo vedyn tankkausasemien käyttöönottoon soveltuvista multimodaaliliikennekeskuksista, teollisuusklustereista ja satamista.
Tarkistus 153
Ehdotus asetukseksi
6 artikla – 2 kohta
2.  Naapurijäsenvaltioiden on varmistettava, että 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettua enimmäisetäisyyttä ei ylitetä rajat ylittävillä TEN-T-ydinverkon ja kattavan TEN-T-verkon osuuksilla.
 2.  Naapurijäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettua enimmäisetäisyyttä ei ylitetä rajat ylittävillä TEN-T-ydinverkon ja kattavan TEN-T-verkon osuuksilla.
Tarkistus 154
Ehdotus asetukseksi
6 artikla – 3 a kohta (uusi)
3 a.  Jos kustannukset ovat suhteettomat hyötyihin, mukaan lukien ympäristöhyödyt, nähden, jäsenvaltiot voivat päättää olla soveltamatta tämän artiklan 1 kohtaa a) Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 349 artiklassa tarkoitettuihin syrjäisimpiin alueisiin tai b) saariin, joita ei ole liitetty mantereen energiaverkkoihin ja jotka kuuluvat direktiivin 2019/944 mukaisen pienten liitettyjen verkkojen tai erillisten verkkojen määritelmän piiriin; tällaisissa tapauksissa jäsenvaltioiden on perusteltava päätöksensä komissiolle ja asetettava kaikki asiaankuuluvat tiedot saataville kansallisissa toimintakehyksissään.
Tarkistus 155
Ehdotus asetukseksi
6 artikla – 3 b kohta (uusi)
3 b.  Komissio toteuttaa tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen yhteistyön kolmansien maiden kanssa, erityisesti jäsenehdokasmaiden ja sellaisten kolmansien maiden kanssa, joissa jäsenvaltioiden väliset kauttakulkukäytävät sijaitsevat.
Tarkistus 156
Ehdotus asetukseksi
7 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – johdantokappale
Kaikkien yleisesti saatavilla olevien vetytankkausasemien ylläpitäjien on 24 artiklassa tarkoitetusta päivästä alkaen annettava loppukäyttäjille mahdollisuus kertatankkaukseen, joka voidaan maksaa laajalti unionissa käytössä olevalla maksuvälineellä. Tätä varten vedyn tankkausasemien ylläpitäjien on varmistettava, että kaikki niiden ylläpitämät vedyn tankkausasemat hyväksyvät sähköiset maksut, joiden maksamiseen voidaan käyttää vähintään yhtä seuraavista maksupäätteistä ja -laitteista:
 Kaikkien yleisesti saatavilla olevien vetytankkausasemien ylläpitäjien on [tämän asetuksen voimaantulopäivästä] alkaen annettava loppukäyttäjille mahdollisuus kertatankkaukseen, joka voidaan maksaa laajalti unionissa käytössä olevalla maksuvälineellä. Tätä varten vedyn tankkausasemien ylläpitäjien on varmistettava, että kaikki niiden ylläpitämät vedyn tankkausasemat hyväksyvät sähköiset maksut, joiden maksamiseen voidaan käyttää vähintään maksukorttien lukulaitteita tai lähimaksulaitteita, jotka pystyvät lukemaan maksukortteja.
Tarkistus 157
Ehdotus asetukseksi
7 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – a alakohta
a)  maksukorttien lukulaitteet;
 Poistetaan.
Tarkistus 158
Ehdotus asetukseksi
7 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – b alakohta
b)  laitteet, joissa on lähimaksutoiminto ja jotka pystyvät vähintään lukemaan maksukortteja.
 Poistetaan.
Tarkistus 159
Ehdotus asetukseksi
7 artikla – 1 a kohta (uusi)
1 a.  Jäsenvaltioiden on kannustettava ylläpitäjiä tarjoamaan standardoituja ja täysin yhteentoimivia tietojärjestelmiä, jotka tarjoavat tietoa tankkauspisteiden saatavuudesta. Järjestelmien on oltava täsmällisiä, käyttäjäystävällisiä ja käytettävissä jäsenvaltion virallisella kielellä tai virallisilla kielillä sekä englanniksi.
Tarkistus 160
Ehdotus asetukseksi
7 artikla – 3 kohta
3.  Vedyn tankkauspisteiden ylläpitäjien on asetettava hintatiedot saataville ylläpitämillään tankkausasemilla niin, että asiakas näkee ne ennen tankkauskerran aloittamista.
 3.  Vedyn tankkauspisteiden ylläpitäjien on asetettava hintatiedot saataville ylläpitämillään tankkausasemilla niin, että asiakas näkee ne ennen tankkauskerran aloittamista. Niiden on esitettävä kertahinta ja kaikki sen osatekijät kaikilla ylläpitämillään yleisesti saatavilla olevilla tankkausasemilla selkeästi siten, että ne ovat loppukäyttäjän tiedossa ennen latauskerran aloittamista. Kilohinta on esitettävä selkeästi.
Tarkistus 161
Ehdotus asetukseksi
7 artikla – 4 kohta
4.  Yleisesti saatavilla olevien tankkausasemien ylläpitäjät voivat tarjota vedyn tankkauspalveluja asiakkaille sopimusperusteisesti, myös muiden liikennepalvelun tarjoajien nimissä ja puolesta. Liikennepalvelun tarjoajien loppukäyttäjiltä veloittamien hintojen on oltava kohtuullisia, läpinäkyviä ja syrjimättömiä. Liikennepalvelun tarjoajien on asetettava loppukäyttäjien saataville ennen tankkauskerran alkua ja aiottua tankkauskertaa koskevasti vapaasti saatavilla olevin ja laajalti tuetuin sähköisin menetelmin kaikki asianmukaiset hintatiedot, joissa eritellään selkeästi tankkauspisteen ylläpitäjän veloittamat hintatekijät, sovellettavat verkkovierailun kustannukset ja muut liikennepalvelun tarjoajan soveltamat maksut.
 (Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)
Tarkistus 162
Ehdotus asetukseksi
9 artikla – 1 kohta – johdantokappale
1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että merisatamissa on tarjolla vähimmäismäärä maasähköä kontti- ja matkustaja-aluksille. Tämän vuoksi jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että 1 päivään tammikuuta 2030 mennessä:
 1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että TEN-T-ydinverkon ja kattavan TEN-T-verkon merisatamissa on tarjolla vähimmäismäärä maasähköä kontti- ja matkustaja-aluksille. Tämän vuoksi ja täysin asetuksen XXXX-XXX [FuelEU Maritime] 5 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti jäsenvaltioiden on yhteistyössä hallintoelimen tai toimivaltaisen viranomaisen kanssa toteutettava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että 1 päivään tammikuuta 2030 mennessä
Tarkistus 163
Ehdotus asetukseksi
9 artikla – 1 a kohta (uusi)
1 a.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että saatavilla on riittävästi verkkoinfrastruktuuria ja -kapasiteettia, tehoreserviä ja taajuudenmuuntoa 1 kohdan a, b ja c alakohdassa säädettyjen vaatimusten täyttämiseksi.
Tarkistus 164
Ehdotus asetukseksi
9 artikla – 2 kohta – johdantokappale
2.  Satamakäyntien lukumäärää määritettäessä ei oteta huomioon seuraavia satamakäyntejä:
 2.  Asetuksen XXXX-XXX [FuelEU Maritime] 5 artiklan 3 kohtaa täysimääräisesti noudattaen satamakäyntien lukumäärää määritettäessä ei oteta huomioon seuraavia satamakäyntejä:
Tarkistus 165
Ehdotus asetukseksi
9 artikla – 2 kohta – a a alakohta (uusi)
a a)  satamakäynnit, joissa aluksen arvioitiin olevan kiinnityspaikassa alle kaksi tuntia ja joissa alus estyi lähtemästä kyseisessä määräajassa sellaisten tapahtumien vuoksi, joita ei voitu ennakoida satamaan saavuttaessa ja jotka eivät selvästikään olleet operaattorin hallittavissa tai vastuulla;
Tarkistus 166
Ehdotus asetukseksi
9 artikla – 2 kohta – c a alakohta (uusi)
c a)  useat lyhyet satamakäynnit rahdin kuormaamiseksi ja purkamiseksi saman sataman eri kiinnityspaikoissa siten, että ei ylitetä a alakohdassa määriteltyä aikarajaa;
Tarkistus 167
Ehdotus asetukseksi
9 artikla – 3 kohta
3.  Jos TEN-T-ydinverkon ja kattavan TEN-T-verkon merisatama sijaitsee saarella, jota ei ole liitetty suoraan sähköverkkoon, 1 kohtaa ei sovelleta ennen kuin tällainen yhteys on saatu valmiiksi tai puhtaista energialähteistä paikallisesti tuotettu kapasiteetti on riittävä.
 3.  Jos TEN-T-ydinverkon ja kattavan TEN-T-verkon merisatama sijaitsee saarella tai Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 349 artiklassa tarkoitetulla unionin syrjäisimmällä alueella, jota ei ole liitetty suoraan sähköverkkoon, 1 kohtaa ei sovelleta ennen kuin tällainen yhteys on saatu valmiiksi tai puhtaista energialähteistä paikallisesti tuotettu kapasiteetti on riittävä.
Tarkistus 168
Ehdotus asetukseksi
9 artikla – 3 a kohta (uusi)
3 a.  Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta Ceutan ja Melillan alueeseen ennen kuin suora yhteys mantereen tai naapurimaan sähköverkkoon on saatu valmiiksi tai puhtaista energialähteistä paikallisesti tuotetun sähkön kapasiteetti on riittävä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 3 kohdan soveltamista.
Tarkistus 169
Ehdotus asetukseksi
10 artikla – 1 kohta – b a alakohta (uusi)
b a)  satamissa on saatavilla riittävä verkkokapasiteetti ja -liitäntä, tehoreservi ja taajuudenmuunto.
Tarkistus 170
Ehdotus asetukseksi
11 artikla – otsikko
Merisatamissa toimitettavaa nesteytettyä maakaasua koskevat tavoitteet
 Merisatamissa toimitettavaa nesteytettyä maakaasua, ammoniakkia ja vetyä koskevat tavoitteet
Tarkistus 171
Ehdotus asetukseksi
11 artikla – 1 kohta
1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 2 kohdassa tarkoitettuihin TEN-T-ydinverkon merisatamiin perustetaan 1 päivään tammikuuta 2025 mennessä asianmukainen määrä nesteytetyn maakaasun tankkauspisteitä, jotta merialukset voivat liikkua koko TEN-T-ydinverkossa. Jäsenvaltioiden on tehtävä tarvittaessa yhteistyötä naapurijäsenvaltioiden kanssa TEN-T-ydinverkon tarkoituksenmukaisen kattavuuden varmistamiseksi.
 1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 2 kohdassa tarkoitettuihin TEN-T-ydinverkon merisatamiin perustetaan 1 päivään tammikuuta 2025 mennessä asianmukainen määrä nesteytetyn maakaasun, ammoniakin ja vedyn tankkauspisteitä, jotta täytetään tällaisten polttoaineiden markkinakysyntä sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä ja jotta merialukset voivat liikkua koko TEN-T-ydinverkossa. Jäsenvaltioiden on tehtävä tarvittaessa yhteistyötä naapurijäsenvaltioiden kanssa TEN-T-ydinverkon tarkoituksenmukaisen kattavuuden varmistamiseksi.
Tarkistus 172
Ehdotus asetukseksi
11 artikla – 2 kohta
2.  Jäsenvaltioiden on nimettävä kansallisissa toimintakehyksissään ne TEN-T-ydinverkon merisatamat, jotka tarjoavat 1 kohdassa tarkoitettuja nesteytetyn maakaasun tankkauspisteitä, ottaen huomioon myös markkinoiden tosiasialliset tarpeet ja kehityssuuntaukset.
 2.  Jäsenvaltioiden on nimettävä kansallisissa toimintakehyksissään ne TEN-T-ydinverkon merisatamat, jotka tarjoavat 1 kohdassa tarkoitettuja nesteytetyn maakaasun tankkauspisteitä, ottaen huomioon myös satamien kehittämisen, nesteytetyn maakaasun nykyiset toimituspaikat, markkinoiden tosiasialliset tarpeet ja kehityssuuntaukset sekä niiden unionin ilmastoneutraaliustavoitteeseen liittyvät velvoitteet.
Tarkistus 173
Ehdotus asetukseksi
12 artikla – 1 kohta – johdantokappale
1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikkien TEN-T-ydinverkon ja kattavan TEN-T-verkon lentoasemien pitäjät varmistavat sähkön tarjonnan pysäköidyille ilma-aluksille seuraavasti:
 1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikkien TEN-T-ydinverkon ja kattavan TEN-T-verkon lentoasemien pitäjät ja maahuolintapalvelujen tarjoajat varmistavat sähkön tarjonnan pysäköidyille ilma-aluksille seuraavasti:
Tarkistus 174
Ehdotus asetukseksi
12 artikla – 1 kohta – 1 a alakohta (uusi)
Kuitenkaan 1 kohdan a ja b alakohtaa ei sovelleta lyhytaikaisiin seisontapaikkoihin, ilma-alusten jäänpoistopaikkoihin, sotilasalueilla sijaitseviin seisontapaikkoihin ja yleisen lentoliikenteen seisontapaikkoihin (alle 5,7 tonnin suurin lentoonlähtöpaino).
Tarkistus 175
Ehdotus asetukseksi
12 artikla – 2 a kohta (uusi)
2 a.  Poiketen siitä, mitä 1 kohdan 1 ja 2 alakohdassa säädetään, jos TEN-T-ydinverkon tai kattavan TEN-T-verkon lentoasema sijaitsee saarella, jota ei ole liitetty suoraan sähköverkkoon, tai syrjäisimmällä alueella, kyseistä kohtaa ei sovelleta ennen kuin tällainen yhteys on saatu valmiiksi tai puhtaista energialähteistä paikallisesti tuotettu kapasiteetti on riittävä tai jos kustannukset ovat suhteettomat hyötyihin, myös ympäristöhyötyihin, nähden.
Tarkistus 176
Ehdotus asetukseksi
12 artikla – 2 kohta (uusi)
2 b.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että TEN-T-ydinverkon lentoasemien pitäjät tai maahuolintapalvelujen tarjoajat tarjoavat pca-ilmastointijärjestelmiä.
Tarkistus 177
Ehdotus asetukseksi
12 aartikla (uusi)
12 a artikla
Raideosuuksien infrastruktuuria koskevat tavoitteet
1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava riittävä infrastruktuuri, joka mahdollistaa sen, että raideosuudet kaikkialla unionissa täyttävät asetuksen (EU) N:o 1315/2013 [TEN-T-asetus] sähköistämistavoitteet.
2.  Jos raideosuuksien suora sähköistäminen ei ole mahdollista, muun muassa palvelun kustannustehokkuuteen liittyvistä syistä, jäsenvaltioiden on varmistettava, että otetaan käyttöön asianmukainen määrä akkukäyttöisten junien latausasemia ja rautateiden vetytankkausasemia. Tätä varten jäsenvaltioiden on varmistettava, että TEN-T-ydinverkossa ja kattavassa TEN-T-verkossa otetaan käyttöön akkukäyttöisten junien latausasemia ja vetyjunien tankkausasemia kuhunkin suuntaan osuuksilla, joiden sähköistämisestä ei säädetä asetuksessa (EU) N:o 1315/2013 [TEN-T-asetus].
3.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että energiatehokkuus etusijalle -periaate otetaan täysimääräisesti huomioon, kun tehdään päätöksiä 2 kohdan noudattamiseksi käyttöön otettavasta infrastruktuurista.
4.  Ennen käyttöönottoa jäsenvaltioiden on tehtävä analyysi tällaisten asemien parhaasta sijainnista. Näin tehdessään jäsenvaltioiden on harkittava erityisesti asemien käyttöönottoa kaupunkisolmukohdissa ja multimodaalikeskuksissa, joihin voitaisiin integroida myös muita liikennemuotoja.
Tarkistus 178
Ehdotus asetukseksi
13 artikla – 1 kohta – 1 alakohta
Kunkin jäsenvaltion on 1 päivään tammikuuta 2024 mennessä laadittava ja lähetettävä komissiolle kansallisen toimintakehyksen luonnos vaihtoehtoisten polttoaineiden markkinoiden kehittämiseksi liikenteen alalla ja asiaan liittyvän infrastruktuurin käyttöönottamiseksi.
 Kunkin jäsenvaltion on 1 päivään tammikuuta 2024 mennessä koordinoidusti kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten kanssa laadittava ja lähetettävä komissiolle kansallisen toimintakehyksen luonnos vaihtoehtoisten polttoaineiden markkinoiden kehittämiseksi liikenteen alalla ja asiaan liittyvän infrastruktuurin käyttöönottamiseksi.
Tarkistus 179
Ehdotus asetukseksi
13 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – a alakohta
a)  markkinoiden nykytilan ja tulevan kehityksen arviointi liikenteen alalla käytettyjen vaihtoehtoisten polttoaineiden osalta sekä vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin kehityksen arviointi ottaen huomioon vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin intermodaalinen saatavuus ja tarvittaessa sen rajojen yli ulottuva jatkuvuus;
 a)  markkinoiden nykytilan ja tulevan kehityksen arviointi liikenteen alalla käytettyjen vaihtoehtoisten polttoaineiden osalta sekä vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin kehityksen arviointi ottaen huomioon vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin intermodaalinen saatavuus ja tarvittaessa sen rajojen yli ulottuva jatkuvuus sekä liikkuvuus ja saavutettavuus saarten ja syrjäisimpien alueiden välillä sekä niiden ja mantereen välillä;
Tarkistus 180
Ehdotus asetukseksi
13 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – a a alakohta (uusi)
a a)  sen arviointi, miten toimenpiteet toteutetaan täysin energiatehokkuus etusijalle -periaatteen mukaisesti; jäsenvaltioiden on annettava selvitys siitä, miten energiatehokkuus etusijalle -periaatetta on sovellettu tehtäessä suunnittelu- ja investointipäätöksiä, jotka liittyvät vaihtoehtoisten polttoaineiden lataus- ja tankkausinfrastruktuurin käyttöönottoon;
Tarkistus 181
Ehdotus asetukseksi
13 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – a b alakohta (uusi)
a b)  verkkoliitäntöjen ja -kapasiteetin nykytilan ja tulevan kehityksen arviointi, mukaan lukien tarvittavat parannus- ja häiriönsietotoimenpiteet sekä tarvittava rahoitus;
Tarkistus 182
Ehdotus asetukseksi
13 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – a c alakohta (uusi)
a c)  liikennesektorin käytettävissä olevan sähkön määrän muutosnäkymiä sekä sähkön lähteitä koskeva arviointi;
Tarkistus 183
Ehdotus asetukseksi
13 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – b alakohta
b)  asetuksen 3, 4, 6, 8, 9, 10, 11 ja 12 artiklan mukaiset kansalliset tavoitteet ja päämäärät, joita koskevat pakolliset kansalliset tavoitteet on vahvistettu tässä asetuksessa;
 b)  asetuksen 3, 4, 6, 8, 9, 10, 11, 12 ja 12 a artiklan mukaiset kansalliset tavoitteet ja päämäärät, joita koskevat pakolliset kansalliset tavoitteet on vahvistettu tässä asetuksessa;
Tarkistus 184
Ehdotus asetukseksi
13 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – c alakohta
c)  kansalliset tavoitteet ja päämäärät tämän kohdan l, m, n, o ja p alakohtaan liittyvälle vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotolle, jolle ei ole asetettu pakollisia tavoitteita tässä asetuksessa;
 c)  kansalliset tavoitteet ja päämäärät tämän kohdan l, l a, m, n, o, p, p a ja p b alakohtaan liittyvälle vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotolle, jolle ei ole asetettu pakollisia tavoitteita tässä asetuksessa;
Tarkistus 185
Ehdotus asetukseksi
13 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – e alakohta
e)  toimenpiteet, joilla edistetään vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönottoa suljettujen kalustokokonaisuuksien osalta ja erityisesti julkisen liikenteen kaluston sähkölataus- ja vetytankkausasemien ja autojen yhteiskäyttöön tarkoitettujen sähkölatausasemien osalta;
 e)  toimenpiteet, joilla edistetään vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönottoa suljettujen kalustokokonaisuuksien osalta ja erityisesti julkisen liikenteen kaluston sähkölataus- ja vetytankkausasemien ja autojen yhteiskäyttöön ja takseille tarkoitettujen sähkölatausasemien osalta;
Tarkistus 186
Ehdotus asetukseksi
13 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – g alakohta (uusi)
g a)  kansalliset tavoitteet ja toimenpiteet vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin edistämiseksi TEN-T-ydinverkon ja kattavan TEN-T-verkon ulkopuolisissa tieverkoissa erityisesti yleisesti saatavilla olevien latauspisteiden osalta. Jäsenvaltioiden on varmistettava erityisesti, että latausinfrastruktuuri kattaa asianmukaisesti keski- ja runsasliikenteiset tieverkot sekä kevyen että raskaan liikenteen osalta;
Tarkistus 187
Ehdotus asetukseksi
13artikla – 1 kohta – 2alakohta – h alakohta
h)  toimenpiteet, joilla edistetään sitä, että yleisesti saatavilla olevia suurteholatauspisteitä on riittävästi;
 h)  toimenpiteet, joilla edistetään sitä, että yleisesti saatavilla olevia suurteholatauspisteitä on riittävästi ja niiden antoteho on riittävä kuluttajien hyödyksi, ja joilla varmistetaan sähköajoneuvojen saumaton liikkuminen sen alueella ja tilanteen mukaan rajojen yli;
Tarkistus 188
Ehdotus asetukseksi
13 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – i a alakohta (uusi)
i a)  toimenpiteet, joilla taataan lataus- ja tankkausinfrastruktuurin saatavuus kaikilla alueilla kiinnittäen erityistä huomiota maaseutualueisiin niin, että taataan niiden saavutettavuus ja alueellinen yhteenkuuluvuus; jäsenvaltioiden olisi harkittava ja toteutettava kohdennettuja politiikkoja ja toimenpiteitä kyseisiä alueita varten;
Tarkistus 189
Ehdotus asetukseksi
13 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – j alakohta
j)  toimenpiteet sen varmistamiseksi, että ikääntyneet, liikuntarajoitteiset ja vammaiset henkilöt voivat käyttää yleisesti saatavilla olevia lataus- ja tankkauspisteitä direktiivin (EU) 2019/882 liitteissä I ja III vahvistettujen esteettömyysvaatimusten mukaisesti;
 j)  toimenpiteet sen varmistamiseksi, että ikääntyneet, liikuntarajoitteiset ja vammaiset henkilöt voivat käyttää kaikkia yleisesti saatavilla olevia lataus- ja tankkauspisteitä direktiivin (EU) 2019/882 liitteissä I ja III vahvistettujen esteettömyysvaatimusten mukaisesti;
Tarkistus 190
Ehdotus asetukseksi
13 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – j a alakohta (uusi)
j a)  toimenpiteet, joita kohdennetaan tarvittaessa syrjäisimpien alueiden erityistarpeisiin;
Tarkistus 191
Ehdotus asetukseksi
13 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – k alakohta
k)  toimenpiteet, joilla poistetaan vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin suunnitteluun, lupamenettelyihin ja hankintaan liittyviä mahdollisia esteitä;
 k)  toimenpiteet, joilla poistetaan vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin suunnitteluun, lupamenettelyihin ja hankintaan liittyviä mahdollisia esteitä ja joilla alkuperäisen hakemuksen ja tosiasiallisen käyttöönoton välinen viive rajoitetaan kuuteen kuukauteen ottaen asianmukaisesti huomioon sidosryhmien kuulemiset ja ympäristövaikutusten arviointimenettelyt. Lupamenettely on digitalisoitava kaikilta osin;
Tarkistus 192
Ehdotus asetukseksi
13 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – k a alakohta (uusi)
k a)  toimenpiteet, joilla varmistetaan, että kansallisesti yleisesti saatavilla olevan vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin kattavuudessa otetaan huomioon asukastiheys ja vaihtoehtoisia polttoaineita käyttävien ajoneuvojen rekisteröintien määrä viimeisimmän NUTS-luokituksen mukaisella NUTS 3 -tasoon perustuvalla paikallisalueella;
Tarkistus 193
Ehdotus asetukseksi
13 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – k b alakohta (uusi)
k b)  toimenpiteet, joilla edistetään sähköavusteisten pyörien sekä L-luokan ajoneuvojen, kuten sähkömoottorilla varustettujen pyörien ja sähkömopojen, käyttöä;
Tarkistus 194
Ehdotus asetukseksi
13 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – k c alakohta (uusi)
k c)   toimenpiteet, joilla tuetaan uusiutuvan energian yhteisöjä, kansalaisten energiayhteisöjä ja muita kuin kaupallisia toimijoita latauspisteiden käyttöönotossa erityisesti harvaan asutuilla alueilla;
Tarkistus 195
Ehdotus asetukseksi
13 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – l alakohta
l)  suunnitelma vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin, erityisesti ilma-alusten vetytankkauksen ja sähkölatauksen, käyttöönotolle lentoasemilla, lukuun ottamatta sähkönjakelua pysäköidyille ilma-aluksille;
 l)  arviointi lentoliikenteen vety- ja sähkökäyttövoimailmailun markkinoiden nykytilasta ja tulevasta kehityksestä sekä toteutettavuustutkimus, joka koskee kyseisen infrastruktuurin käyttöönottoa, mukaan lukien tarvittaessa suunnitelma vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin, erityisesti ilma-alusten vetytankkauksen ja sähkölatauksen, käyttöönotolle lentoasemilla;
Tarkistus 196
Ehdotus asetukseksi
13 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – l a alakohta (uusi)
l a)  suunnitelma pca-ilmastointijärjestelmien käyttöönotosta TEN-T-ydinverkon lentoasemilla, myös tavoitteet ja tarvittava rahoitus, sekä toteutettavuustutkimus asiaankuuluvan kiinteän tai liikkuvan infrastruktuurin käyttöönotosta;
Tarkistus 197
Ehdotus asetukseksi
13artikla – 1 kohta – 2 alakohta – p alakohta
p)  käyttöönottosuunnitelma, joka sisältää tavoitteet, keskeiset välitavoitteet ja tarvittavan rahoituksen vetykäyttöisille junille tai akkukäyttöisille sähköjunille niillä verkon osuuksilla, joita ei sähköistetä.
 p)  tarvittaessa käyttöönottosuunnitelma, joka sisältää tavoitteet, keskeiset välitavoitteet ja tarvittavan rahoituksen vetykäyttöisille junille tai akkukäyttöisille sähköjunille niillä verkon osuuksilla, joita ei voida sähköistää.
Tarkistus 198
Ehdotus asetukseksi
13 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – p a alakohta (uusi)
p a)  kattava investointisuunnitelma, joka perustuu sosioekonomiseen analyysiin ja ympäristö- ja kustannus-hyötyanalyysiin ja jossa esitetään kansallisessa toimintakehyksessä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat investoinnit ja johon sisältyvät myös TEN-T-verkon ulkopuoliset infrastruktuurit;
Tarkistus 199
Ehdotus asetukseksi
13 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – p b alakohta (uusi)
p b)  julkisesti saataville asetettava kartta kaiken vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin tulevista sopivista sijaintipaikoista niiden kehittämistä varten, mukaan lukien tiedot kysynnän perusteella riittävästä verkkokapasiteetista;
Tarkistus 200
Ehdotus asetukseksi
13 artikla – 1 a kohta (uusi)
1 a.  Sen estämättä, mitä 1 kohdassa säädetään, jäsenvaltioita kehotetaan esittämään ennen mainitussa kohdassa asetettua määräaikaa alustavat kansalliset toimintakehykset infrastruktuurin sujuvan ja nopean kehittämisen ja käyttöönoton varmistamiseksi. Kun jäsenvaltio päättää esittää alustavan kansallisen toimintakehyksen, komissio arvioi alustavan kansallisen toimintakehyksen ja antaa suosituksia viimeistään kuuden kuukauden kuluttua alustavan kansallisen toimintakehyksen toimittamisesta.
Tarkistus 201
Ehdotus asetukseksi
13 artikla – 2 kohta
2.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansallisissa toimintakehyksissä otetaan huomioon jäsenvaltioiden alueella olemassa olevien eri liikennemuotojen tarpeet, myös niiden liikennemuotojen, joita varten on käytettävissä vain vähän vaihtoehtoja fossiilisille polttoaineille.
 2.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansallisissa toimintakehyksissä otetaan huomioon jäsenvaltioiden alueella olemassa olevien eri alueiden ja liikennemuotojen tarpeet, myös niiden liikennemuotojen, joita varten on käytettävissä vain vähän vaihtoehtoja fossiilisille polttoaineille, ja että lataus- ja tankkausinfrastruktuuri edistää liikennemuotosiirtymää ja helpottaa multimodaaliliikennettä.
Tarkistus 202
Ehdotus asetukseksi
13 artikla – 2 a kohta (uusi)
2 a.  Jäsenvaltioiden on arvioitava 1 kohdan säännösten kumulatiivista vaikutusta asetuksessa (EU) 2021/1119 vahvistettuihin vuoteen 2030 ulottuvaan unionin ilmastotavoitteeseen ja tavoitteeseen saavuttaa ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä.
Tarkistus 203
Ehdotus asetukseksi
13 artikla – 2 b kohta (uusi)
2 b.  Jäsenvaltioiden on varmistettava tämän asetuksen nojalla käyttöön otettuja vaihtoehtoisia polttoaineita käsittelevien työntekijöiden täydennys- ja uudelleenkoulutus sekä asianmukaiset investoinnit työterveyteen ja -turvallisuuteen sosiaalisen oikeudenmukaisen siirtymän varmistamiseksi.
Tarkistus 204
Ehdotus asetukseksi
13 artikla – 3 kohta
3.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansallisissa toimintakehyksissä otetaan tarvittaessa huomioon alue- ja paikallisviranomaisten intressit, erityisesti kun on kyse julkisen liikenteen lataus- ja tankkausinfrastruktuurista, sekä asianomaisten sidosryhmien intressit.
 3.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansallisissa toimintakehyksissä otetaan huomioon alue- ja paikallisviranomaisten intressit, erityisesti kun on kyse julkisen liikenteen lataus- ja tankkausinfrastruktuurista, sekä kaikkien asianomaisten sidosryhmien intressit. Jäsenvaltioiden on kuultava säännöllisesti alue- ja paikallisviranomaisia ja kannustettava niitä laatimaan asiaankuuluvat toimintakehykset, joihin voi sisältyä toimintasuunnitelma, jossa määritellään infrastruktuurin käyttöönottoalueita, nopeita latausmahdollisuuksia, asiaankuuluvia rahoituskehyksiä ja eri toimijoita koskevia konkreettisia toimia vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönoton helpottamiseksi.
Tarkistus 205
Ehdotus asetukseksi
13 artikla – 3 a kohta (uusi)
3 a.  Jäsenvaltioiden on osana kansallista toimintakehystään arvioitava ja raportoitava, miten lataus- ja tankkauspisteiden ylläpitäjät ovat panneet täytäntöön 5 ja 7 artiklan säännökset. Arvioinnin tulosten perusteella jäsenvaltioiden on toteutettava asiaankuuluvat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että lataus- ja tankkauspisteiden ylläpitäjät noudattavat 5 ja 7 artiklaa.
Tarkistus 206
Ehdotus asetukseksi
13 artikla – 3 b kohta (uusi)
3 b.  Kunkin jäsenvaltion on nimettävä vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin kansallinen koordinaattori, joka valvoo kansallisen toimintakehyksen (ministeriöiden välistä) kansallista koordinointia ja toteutusta, mieluiten siten, että ei luoda uutta vakanssia. Kansallisen koordinaattorin on tehtävä yhteistyötä komission, asiasta vastaavan TEN-T-koordinaattorin ja tarvittaessa muiden kansallisten koordinaattorien kanssa ja avustettava alue- ja paikallisviranomaisia, esimerkiksi tarjoamalla asiantuntemusta, välineitä ja EU:n normeihin perustuvia ohjeita, ja neuvottava asiaankuuluvien paikallisten liikkuvuussuunnitelmien alueellisessa koordinoinnissa.
Tarkistus 207
Ehdotus asetukseksi
13 artikla – 4 kohta
4.  Jäsenvaltioiden on tarvittaessa tehtävä yhteistyötä pyytämällä toisiltaan lausuntoja tai laatimalla yhteisiä toimintakehyksiä, jotta voidaan varmistaa, että tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet ovat johdonmukaisia ja koordinoituja. Jäsenvaltioiden on erityisesti tehtävä yhteistyötä sellaisten strategioiden laatimisessa, jotka koskevat vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöä ja vastaavan infrastruktuurin käyttöönottoa vesiliikenteessä. Komissio avustaa jäsenvaltioita yhteistyöprosessissa.
 4.  Jäsenvaltioiden on tarvittaessa tehtävä yhteistyötä pyytämällä toisiltaan lausuntoja tai laatimalla yhteisiä toimintakehyksiä, jotta voidaan varmistaa, että tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet ovat johdonmukaisia ja koordinoituja. Jäsenvaltioiden on erityisesti tehtävä yhteistyötä sellaisten strategioiden laatimisessa, jotka koskevat vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöä ja vastaavan infrastruktuurin käyttöönottoa vesiliikenteessä. Komissio avustaa jäsenvaltioita yhteistyöprosessissa. Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) ydinverkkokäytävien eurooppalaisia koordinaattoreita on kuultava asetuksen (EU) N:o 1315/2013 45 artiklan mukaisesti.
Tarkistus 208
Ehdotus asetukseksi
13 artikla – 4 a kohta (uusi)
4 a.  Jäsenvaltiot toimivat tarvittaessa yhteistyössä kolmansien maiden kanssa, erityisesti jäsenehdokasmaiden ja sellaisten kolmansien maiden kanssa, joissa jäsenvaltioiden väliset kauttakulkukäytävät sijaitsevat. Komissio avustaa jäsenvaltioita tässä yhteistyöprosessissa.
Tarkistus 209
Ehdotus asetukseksi
13 artikla – 5 kohta
5.  Vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin tukitoimenpiteiden on oltava SEUT-sopimuksen asiaa koskevien valtiontukisääntöjen mukaisia.
 5.  Vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin tukitoimenpiteet on sovitettava yhteen ilmastotavoitteiden kanssa hukkainvestointien estämiseksi, ja niiden on oltava SEUT-sopimuksen asiaa koskevien valtiontukisääntöjen mukaisia.
Tarkistus 210
Ehdotus asetukseksi
13 artikla – 6 kohta
6.  Kunkin jäsenvaltion on asetettava kansallisen toimintakehyksensä luonnos julkisesti saataville ja varmistettava, että yleisölle annetaan varhaisessa vaiheessa ja tosiasiallisesti mahdollisuus osallistua kansallisen toimintakehyksen luonnoksen valmisteluun.
 6.  Kunkin jäsenvaltion on asetettava kansallisen toimintakehyksensä luonnos, mukaan lukien kattava investointisuunnitelma, julkisesti saataville ja varmistettava, että yleisölle annetaan varhaisessa vaiheessa ja tosiasiallisesti mahdollisuus osallistua kansallisen toimintakehyksen luonnoksen valmisteluun.
Tarkistus 211
Ehdotus asetukseksi
13 artikla – 7 kohta – johdantokappale
7.  Komissio arvioi kansallisten toimintakehysten luonnokset ja voi antaa jäsenvaltiolle suosituksia kuuden kuukauden kuluessa 1 kohdan mukaisen kansallisen toimintakehyksen luonnoksen toimittamisesta. Kyseiset suositukset voivat koskea erityisesti seuraavia:
 7.  Komissio arvioi kansallisten toimintakehysten luonnokset. Komissio voi pyytää asiasta vastaavalta eurooppalaiselta TEN-T-koordinaattorilta lausuntoa toimintakehystä tarkastellessaan kunkin käytävän johdonmukaisuuden ja edistymisen takaamiseksi ja voi antaa jäsenvaltiolle suosituksia kuuden kuukauden kuluessa 1 kohdan mukaisen kansallisen toimintakehyksen luonnoksen toimittamisesta. Kyseiset suositukset on asetettava julkisesti saataville helposti luettavassa ja ymmärrettävässä muodossa, ja ne voivat koskea erityisesti seuraavia:
Tarkistus 212
Ehdotus asetukseksi
13 artikla – 7 kohta – a alakohta
a)  päämäärien ja tavoitteiden tavoitetaso 3, 4, 6, 8, 9, 10, 11 ja 12 artiklassa säädettyjen velvoitteiden täyttämiseksi;
 a)  päämäärien ja tavoitteiden tavoitetaso 3, 4, 6, 8, 9, 10, 11, 12 ja 12 a artiklassa säädettyjen velvoitteiden täyttämiseksi;
Tarkistus 213
Ehdotus asetukseksi
13 artikla – 7 kohta – b a alakohta (uusi)
b a)  sitä, jakautuvatko politiikat ja toimenpiteet maantieteellisesti jäsenvaltion alueiden kesken.
Tarkistus 214
Ehdotus asetukseksi
13 artikla – 9 kohta
9.  Kunkin jäsenvaltion on 1 päivään tammikuuta 2025 toimitettava komissiolle lopullinen kansallinen toimintakehyksensä.
 9.  Kunkin jäsenvaltion on 1 päivään tammikuuta 2025 toimitettava komissiolle lopullinen kansallinen toimintakehyksensä. Toimintakehys on asetettava julkisesti saataville helposti luettavassa ja ymmärrettävässä muodossa.
Tarkistus 215
Ehdotus asetukseksi
14 artikla – 1 kohta
1.  Kunkin jäsenvaltion on annettava komissiolle erillinen edistymisraportti kansallisen toimintakehyksensä toteutuksesta ensimmäisen kerran 1 päivään tammikuuta 2027 mennessä ja sen jälkeen joka toinen vuosi.
 1.  Kunkin jäsenvaltion on annettava komissiolle erillinen edistymisraportti kansallisen toimintakehyksensä toteutuksesta ensimmäisen kerran 1 päivään tammikuuta 2026 mennessä ja sen jälkeen joka vuosi. Edistymisraportti on asetettava julkisesti saataville helposti luettavassa ja ymmärrettävässä muodossa ja asetettava esille Euroopan vaihtoehtoisten polttoaineiden seurantakeskuksessa.
Tarkistus 216
Ehdotus asetukseksi
14 artikla – 3 kohta
3.  Jäsenvaltioiden sääntelyviranomaisen on arvioitava 30 päivään kesäkuuta 2024 mennessä ja sen jälkeen säännöllisesti joka kolmas vuosi, miten latauspisteiden käyttöönotto ja toiminta voisi sähköajoneuvojen kautta edelleen edistää energiajärjestelmän joustavuutta, mukaan lukien niiden myötävaikutus tasehallintamarkkinoihin, sekä uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön hyödyntämistä. Arvioinnissa on otettava huomioon kaikentyyppiset julkiset tai yksityiset latauspisteet ja annettava suosituksia liittyen latauspisteiden tyyppiin, taustateknologiaan ja maantieteelliseen jakautumiseen, jotta käyttäjien olisi helpompi integroida sähköajoneuvonsa järjestelmään. Arviointi on asetettava julkisesti saataville. Arvioinnin tulosten perusteella jäsenvaltioiden on tarvittaessa toteutettava asiaankuuluvat toimenpiteet latauspisteiden lisäämiseksi ja sisällytettävä ne 1 kohdassa tarkoitettuun edistymisraporttiinsa. Verkonhaltijoiden on otettava arviointi ja toimenpiteet huomioon direktiivin (EU) 2019/944 32 artiklan 3 kohdassa ja 51 artiklassa tarkoitetuissa verkon kehittämissuunnitelmissa.
 3.  Jäsenvaltioiden sääntelyviranomaisen on arvioitava 30 päivään kesäkuuta 2024 mennessä ja sen jälkeen säännöllisesti joka vuosi, miten latauspisteiden käyttöönotto ja toiminta voisi sähköajoneuvojen kautta edelleen edistää energiajärjestelmän joustavuutta, mukaan lukien niiden myötävaikutus tasehallintamarkkinoihin, sekä uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön hyödyntämistä. Arvioinnissa on otettava huomioon kaikentyyppiset niin julkiset kuin yksityiset latauspisteet, älylatauspisteet ja kaksisuuntaiset latauspisteet antotehosta riippumatta ja annettava suosituksia liittyen latauspisteiden tyyppiin, taustateknologiaan ja maantieteelliseen jakautumiseen, jotta käyttäjien olisi helpompi integroida sähköajoneuvonsa järjestelmään. Siinä on otettava huomioon kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien, myös latauspisteiden ylläpitäjien, siirto- ja jakeluverkonhaltijoiden, kuluttajajärjestöjen ja ratkaisujen tarjoajien, toimittamat tiedot, ja se on asetettava julkisesti saataville. Arvioinnin tulosten perusteella jäsenvaltioiden on tarvittaessa toteutettava asiaankuuluvat toimenpiteet latauspisteiden lisäämiseksi ja sisällytettävä ne 1 kohdassa tarkoitettuun edistymisraporttiinsa. Jäsenvaltioiden on myös toteutettava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen latausinfrastruktuurin suunnittelun ja vastaavan verkkosuunnittelun välisen johdonmukaisuuden. Verkonhaltijoiden on otettava arviointi ja toimenpiteet huomioon direktiivin (EU) 2019/944 32 artiklan 3 kohdassa ja 51 artiklassa tarkoitetuissa verkon kehittämissuunnitelmissa.
Tarkistus 217
Ehdotus asetukseksi
14 artikla – 4 kohta
4.  Jäsenvaltioiden sääntelyviranomaisen on arvioitava siirtoverkonhaltijoilta ja jakeluverkonhaltijoilta saatujen tietojen perusteella 30 päivään kesäkuuta 2024 mennessä ja sen jälkeen kolmen vuoden välein, kaksisuuntaisen latauksen mahdollisuuksia lisätä uusiutuvista lähteistä tuotetun energian yleistymistä energiajärjestelmässä. Arviointi on asetettava julkisesti saataville. Arvioinnin tulosten perusteella jäsenvaltioiden on tarvittaessa toteutettava asianmukaiset toimenpiteet kaksisuuntaisten latauspisteiden saatavuuden ja maantieteellisen jakautumisen mukauttamiseksi sekä julkisissa että yksityisissä tiloissa ja sisällytettävä toimenpiteet 1 kohdassa tarkoitettuun edistymisraporttiinsa.
 4.  Jäsenvaltioiden sääntelyviranomaisen on arvioitava siirtoverkonhaltijoilta ja jakeluverkonhaltijoilta saatujen tietojen perusteella 30 päivään kesäkuuta 2024 mennessä ja sen jälkeen vuoden välein, kaksisuuntaisen latauksen mahdollisuuksia tasata huippuja ja lisätä uusiutuvista lähteistä tuotetun energian yleistymistä energiajärjestelmässä. Arviointi on asetettava julkisesti saataville. Arvioinnin tulosten perusteella jäsenvaltioiden on toteutettava asianmukaiset toimenpiteet kaksisuuntaisten latauspisteiden saatavuuden ja maantieteellisen jakautumisen mukauttamiseksi sekä julkisissa että yksityisissä tiloissa ja sisällytettävä toimenpiteet 1 kohdassa tarkoitettuun edistymisraporttiinsa.
Tarkistus 218
Ehdotus asetukseksi
14 artikla – 5 kohta
5.  Komissio hyväksyy ohjeita ja malleja kansallisten toimintakehysten sisällöstä, rakenteesta ja muodosta sekä niiden kansallisten edistymisraporttien sisällöstä, jotka jäsenvaltioiden on toimitettava 13 artiklan 1 kohdan mukaisesti ja kuuden kuukauden kuluessa 24 artiklassa tarkoitetusta päivästä. Komissio voi antaa ohjeita ja malleja helpottaakseen tämän asetuksen muiden säännösten tuloksellista soveltamista unionissa.
 5.  Komissio antaa asianomaisille kansallisille viranomaisille teknistä ja neuvoa-antavaa apua ja hyväksyy ohjeita ja malleja kansallisten toimintakehysten sisällöstä, rakenteesta ja muodosta sekä niiden kansallisten edistymisraporttien sisällöstä, jotka jäsenvaltioiden on toimitettava 13 artiklan 1 kohdan mukaisesti ja kuuden kuukauden kuluessa 24 artiklassa tarkoitetusta päivästä. Komissio voi antaa ohjeita ja malleja helpottaakseen tämän asetuksen muiden säännösten tuloksellista soveltamista unionissa.
Tarkistus 219
Ehdotus asetukseksi
15 artikla – 2 kohta
2.  Komissio arvioi jäsenvaltioiden 14 artiklan 1 kohdan mukaisesti toimittamat edistymisraportit ja antaa tarvittaessa suosituksia jäsenvaltioille tässä asetuksessa säädettyjen tavoitteiden ja velvoitteiden saavuttamisen varmistamiseksi. Jäsenvaltioiden on päivitettävä edistymisraporttinsa suositusten perusteella kuuden kuukauden kuluessa komission suositusten vastaanottamisesta.
 2.  Komissio arvioi jäsenvaltioiden 14 artiklan 1 kohdan mukaisesti toimittamat edistymisraportit. Komissio varmistaa, että edistymisraportit asetetaan julkisesti saataville helposti luettavassa ja ymmärrettävässä muodossa ja asetetaan esille Euroopan vaihtoehtoisten polttoaineiden seurantakeskuksessa. Komissio antaa tarvittaessa suosituksia jäsenvaltioille tässä asetuksessa säädettyjen tavoitteiden ja velvoitteiden saavuttamisen varmistamiseksi. Jäsenvaltioiden on päivitettävä edistymisraporttinsa suositusten perusteella kuuden kuukauden kuluessa komission suositusten vastaanottamisesta.
Tarkistus 220
Ehdotus asetukseksi
15 artikla – 2 a kohta (uusi)
2 a.  Asianomaisen jäsenvaltion on kuuden kuukauden kuluessa suositusten vastaanottamisesta ilmoitettava komissiolle, miten se aikoo panna suositukset täytäntöön.
Tarkistus 221
Ehdotus asetukseksi
15 artikla – 2 b kohta (uusi)
2 b.  Kun 2 a kohdassa tarkoitettu ilmoitus on toimitettu, asianomaisen jäsenvaltion on suositusten antamisvuotta seuraavana vuonna toimittamassaan seurantaraportissa esitettävä, miten se on pannut suositukset täytäntöön. Jos asianomainen jäsenvaltio päättää olla panematta suosituksia tai niiden merkittävää osaa täytäntöön, sen on perusteltava komissiolle, miksi se ei tee niin.
Tarkistus 222
Ehdotus asetukseksi
15 artikla – 3 kohta – johdantokappale
3.  Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen 14 artiklan 1 kohdan mukaisten edistymisraporttien arvioinnista vuoden kuluttua siitä, kun jäsenvaltiot ovat toimittaneet kansalliset edistymisraporttinsa. Tähän arviointiin on sisällyttävä arvio seuraavista:
 3.  Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen 14 artiklan 1 kohdan mukaisten edistymisraporttien arvioinnista kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun jäsenvaltiot ovat toimittaneet kansalliset edistymisraporttinsa. Tähän arviointiin on sisällyttävä arvio seuraavista:
Tarkistus 223
Ehdotus asetukseksi
15 artikla – 4 kohta – d alakohta
d)  pysäköityjen ilma-alusten sähkönsyöttöinfrastruktuuri TEN-T-ydinverkon ja kattavan TEN-T-verkon lentoasemilla;
 d)  pysäköityjen ilma-alusten sähkönsyöttöinfrastruktuuri TEN-T-ydinverkon ja kattavan TEN-T-verkon lentoasemilla sekä tarvittaessa lataus- ja tankkauspisteet sähkö- ja vetykäyttöisten ilma-alusten tarpeisiin;
Tarkistus 224
Ehdotus asetukseksi
15 artikla – 4 kohta – e alakohta
e)  nesteytetyn maakaasun tankkauspisteiden lukumäärä TEN-T-ydinverkon ja kattavan TEN-T-verkon meri- ja sisävesisatamissa;
 e)  nesteytetyn maakaasun, vedyn ja ammoniakin tankkauspisteiden lukumäärä TEN-T-ydinverkon ja kattavan TEN-T-verkon meri- ja sisävesisatamissa;
Tarkistus 225
Ehdotus asetukseksi
15 artikla – 4 kohta – j a alakohta (uusi)
j a)  sellaisten yleisesti saatavilla olevien latauspisteiden lukumäärä, jotka on osittain tarkoitettu suljetuille kalustokokonaisuuksille, mukaan lukien julkinen liikenne ja autojen yhteiskäyttö;
Tarkistus 226
Ehdotus asetukseksi
15 artikla – 4 kohta – j b alakohta (uusi)
j b)  vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuri syrjäisimmillä alueilla ja saarilla.
Tarkistus 227
Ehdotus asetukseksi
15 artikla – 4 a kohta (uusi)
4 a.   Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle 1 päivään tammikuuta 2030 mennessä ja aina kolmen vuoden välein vuoteen 2050 asti kertomuksen tämän asetuksen toimintaa koskevan arvioinnin tuloksista painottaen tämän asetuksen vaikutuksia sisämarkkinoiden toimintaan, asianomaisten alojen kilpailukykyyn ja hiilivuodon suuruuteen.
Tarkistus 228
Ehdotus asetukseksi
15 artikla – 4 b kohta (uusi)
4 b.   Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle 1 päivään tammikuuta 2030 mennessä ja sen jälkeen viiden vuoden välein vuoteen 2050 asti kertomuksen 55-valmiuspaketin1 a muodostavien asetusten makrotaloudellisen kokonaisvaikutuksen kattavan arvioinnin tuloksista painottaen vaikutuksia unionin kilpailukykyyn, työpaikkojen luomiseen, liikenteen rahtihintoihin, kotitalouksien ostovoimaan ja hiilivuodon suuruuteen.
_________________
1 a Komission tiedonanto (COM(2021)0550), annettu 14 päivänä heinäkuuta 2021.
Tarkistus 229
Ehdotus asetukseksi
15 artikla – 4 c kohta (uusi)
4 c.   Komission harkitsee mahdollisia muutoksia tähän asetukseen sääntelyn yksinkertaistamiseksi. Komission ja jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on mukauduttava jatkuvasti parhaisiin käytäntöihin perustuviin hallinnollisiin menettelyihin ja toteutettava kaikki toimenpiteet tämän asetuksen täytäntöönpanon yksinkertaistamiseksi pitäen hallinnolliset taakat mahdollisimman vähäisinä.
Tarkistus 230
Ehdotus asetukseksi
16 artikla – 2 kohta
2.  Jos tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta raportista tai komission käytettävissä olevista tiedoista käy ilmi, että on vaarana, että jäsenvaltio ei saavuta 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kansallisia tavoitteitaan, komissio voi antaa asiaa koskevan lausunnon ja pyytää kyseistä jäsenvaltiota toteuttamaan korjaavia toimenpiteitä kansallisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Asianomaisen jäsenvaltion on kolmen kuukauden kuluessa komission lausunnon vastaanottamisesta ilmoitettava komissiolle korjaavat toimenpiteet, jotka se aikoo toteuttaa 3 artiklan 1 kohdassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Korjaaviin toimenpiteisiin on sisällyttävä lisätoimia, jotka jäsenvaltion on toteutettava 3 artiklan 1 kohdassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi, sekä selkeä aikataulu toimille, jotta voidaan arvioida vuosittaista edistymistä näiden tavoitteiden saavuttamisessa. Jos komissio katsoo, että korjaavat toimenpiteet ovat riittäviä, asianomaisen jäsenvaltion on päivitettävä viimeisin 14 artiklassa tarkoitettu edistymisraporttinsa näillä korjaavilla toimenpiteillä ja toimitettava se komissiolle.
 2.  Jos tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta raportista tai komission käytettävissä olevista tiedoista käy ilmi, että on vaarana, että jäsenvaltio ei saavuta 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kansallisia tavoitteitaan, komissio antaa asiaa koskevan lausunnon ja pyytää kyseistä jäsenvaltiota toteuttamaan korjaavia toimenpiteitä kansallisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Asianomaisen jäsenvaltion on kolmen kuukauden kuluessa komission lausunnon vastaanottamisesta ilmoitettava komissiolle korjaavat toimenpiteet, jotka se aikoo toteuttaa 3 artiklan 1 kohdassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Korjaaviin toimenpiteisiin on sisällyttävä lisätoimia, jotka jäsenvaltion on toteutettava 3 artiklan 1 kohdassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi, sekä selkeä aikataulu toimille, jotta voidaan arvioida vuosittaista edistymistä näiden tavoitteiden saavuttamisessa. Jos komissio katsoo, että korjaavat toimenpiteet ovat riittäviä, asianomaisen jäsenvaltion on päivitettävä viimeisin 14 artiklassa tarkoitettu edistymisraporttinsa näillä korjaavilla toimenpiteillä ja toimitettava se komissiolle. Jos komissio katsoo, että korjaavat toimenpiteet eivät ole riittäviä, se harkitsee tarvittavien toimenpiteiden toteuttamista kyseisen jäsenvaltion osalta. Näiden toimenpiteiden on oltava oikeasuhteisia, asianmukaisia ja perussopimusten mukaisia.
Tarkistus 231
Ehdotus asetukseksi
16 artikla – 2 a kohta (uusi)
2 a.  Komissio tiedottaa asianmukaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle 2 kohdan mukaisesti toteutetuista toimenpiteistä ja asettaa nämä päätökset julkisesti saataville asetuksen (EY) N:o 1049/2001 mukaisesti.
Tarkistus 232
Ehdotus asetukseksi
17 artikla – 1 kohta
1.  On varmistettava, että saatavilla on merkityksellistä, johdonmukaista ja selkeää tietoa niistä moottoriajoneuvoista, jotka voidaan säännöllisesti tankata markkinoille saatetuilla yksittäisillä polttoaineilla tai ladata latauspisteissä. Nämä tiedot on annettava moottoriajoneuvojen ohjekirjoissa, tankkaus- ja latauspisteissä, moottoriajoneuvoissa ja moottoriajoneuvojen edustusliikkeissä. Tätä vaatimusta sovelletaan kaikkiin 18 päivän marraskuuta 2016 jälkeen markkinoille saatettuihin moottoriajoneuvoihin ja niiden ohjekirjoihin.
 1.  On varmistettava, että saatavilla on merkityksellistä, johdonmukaista ja selkeää tietoa niistä moottoriajoneuvoista, jotka voidaan säännöllisesti tankata markkinoille saatetuilla yksittäisillä polttoaineilla tai ladata latauspisteissä. Tätä varten jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikki moottoriajoneuvoja koskevat tiedot, jotka ovat merkityksellisiä tässä asetuksessa ja muussa sovellettavassa unionin lainsäädännössä esitettyjen polttoaineiden tai sähköisen latauksen osalta, on annettava moottoriajoneuvojen ohjekirjoissa, tankkaus- ja latauspisteissä, moottoriajoneuvoissa ja moottoriajoneuvojen edustusliikkeissä. Tätä vaatimusta sovelletaan kaikkiin markkinoille saatettuihin moottoriajoneuvoihin ja niiden ohjekirjoihin.
Sen vuoksi komissio tarkastelee tarvittaessa uudelleen direktiiviä 1999/94/EY viimeistään vuoden kuluttua tämän asetuksen 24 artiklassa mainitusta päivämäärästä.
Tarkistus 233
Ehdotus asetukseksi
17 artikla – 2 kohta – johdantokappale
2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen ajoneuvojen ja infrastruktuurien yhteensopivuuden sekä polttoaineiden ja ajoneuvojen yhteensopivuus on ilmoitettava liitteessä II olevassa 9.1 ja 9.2 kohdassa tarkoitettujen teknisten eritelmien mukaisesti. Jos tällaisissa standardeissa viitataan graafiseen merkintään, kuten värikoodijärjestelmään, kyseisen graafisen merkinnän on oltava yksinkertainen ja helposti ymmärrettävä ja se on asetettava esille selkeästi näkyvällä tavalla:
 2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen ajoneuvojen ja infrastruktuurien yhteensopivuuden sekä polttoaineiden ja ajoneuvojen yhteensopivuus on ilmoitettava liitteessä II olevassa 9.1 ja 9.2 kohdassa tarkoitettujen teknisten eritelmien mukaisesti. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jos tällaisissa standardeissa viitataan graafiseen merkintään, kuten värikoodijärjestelmään, kyseisen graafisen merkinnän on oltava yksinkertainen ja helposti ymmärrettävä ja se on asetettava esille selkeästi näkyvällä tavalla:
Tarkistus 234
Ehdotus asetukseksi
17 artikla – 2 kohta – a alakohta
a)  vastaaviin jakelulaitteisiin ja niiden suuttimiin kaikissa tankkauspisteissä siitä päivästä alkaen, jolloin polttoaineita saatetaan markkinoille; tai
 a)  vastaaviin jakelulaitteisiin ja niiden suuttimiin kaikissa tankkauspisteissä siitä päivästä alkaen, jolloin polttoaineita saatetaan markkinoille; ja
Tarkistus 235
Ehdotus asetukseksi
17 artikla – 2 kohta – b alakohta
b)  18 päivän marraskuuta 2016 jälkeen markkinoille saatettujen moottoriajoneuvojen osalta kyseisen polttoaineen kanssa suositeltujen ja yhteensopivien moottoriajoneuvojen polttoainesäiliöiden kaikkien täyttöaukkojen kohdalle tai välittömään läheisyyteen ja moottoriajoneuvojen ohjekirjoihin.
 b)  markkinoille saatettujen moottoriajoneuvojen osalta kyseisen polttoaineen kanssa suositeltujen ja yhteensopivien moottoriajoneuvojen polttoainesäiliöiden kaikkien täyttöaukkojen kohdalle tai välittömään läheisyyteen ja moottoriajoneuvojen ohjekirjoihin.
Tarkistus 236
Ehdotus asetukseksi
17 artikla – 3 kohta
3.  Esitettäessä polttoaineiden hintoja polttoaineiden jakeluasemalla on tarpeen mukaan esitettävä tiedotustarkoituksessa asiaankuuluvia yksikköhintoja koskeva vertailu erityisesti sähkön ja vedyn osalta liitteessä II olevassa 9.3 kohdassa tarkoitettua vaihtoehtoisten polttoaineiden yksikköhintojen vertailua koskevaa yhteistä menetelmää noudattaen.
 3.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että esitettäessä polttoaineiden hintoja polttoaineiden jakeluasemalla esitetään tarpeen mukaan tiedotustarkoituksessa asiaankuuluvia yksikköhintoja koskeva vertailu erityisesti sähkön ja vedyn osalta liitteessä II olevassa 9.3 kohdassa tarkoitettua vaihtoehtoisten polttoaineiden yksikköhintojen vertailua koskevaa yhteistä menetelmää noudattaen. Sähkön kertalatauksessa ja vedyn kertatankkauksessa hinta on ilmoitettava myös kilowattituntia ja kiloa kohti.
Tarkistus 237
Ehdotus asetukseksi
18 artikla – 2 kohta – johdantokappale
2.  Yleisesti saatavilla olevien lataus- ja tankkauspisteiden ylläpitäjien tai, näiden toimijoiden välisten järjestelyjen mukaisesti, kyseisten pisteiden omistajien on varmistettava, että niiden ylläpitämästä vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurista on saatavilla staattista ja dynaamista tietoa ja että kyseiset tiedot ovat saatavilla kansallisten yhteyspisteiden kautta maksutta. Saataville on asetettava seuraavat tietotyypit:
 2.  Yleisesti saatavilla olevien lataus- ja tankkauspisteiden ylläpitäjien tai, näiden toimijoiden välisten järjestelyjen mukaisesti, kyseisten pisteiden omistajien on varmistettava, että niiden ylläpitämästä vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurista on saatavilla staattista ja dynaamista tietoa ja että kyseiset tiedot ovat saatavilla kansallisten yhteyspisteiden kautta maksutta. Näin tehdessään kyseisten ylläpitäjien on myös varmistettava kyberturvallisuuden, tietosuojan ja turvallisuuden korkein mahdollinen taso erityisesti todentamis-, laskutus- ja maksuprosesseissa. Kyseisten ylläpitäjien on tarvittaessa noudatettava toimenpiteistä yhteisen korkean kyberturvatason varmistamiseksi koko unionissa annetun direktiivin (NIS2-direktiivi) säännöksiä. Saataville on asetettava seuraavat tietotyypit:
Tarkistus 238
Ehdotus asetukseksi
18 artikla – 2 kohta – a alakohta – i alakohta
i)  lataus- tai tankkauspisteen maantieteellinen sijainti,
 i)  lataus- tai tankkauspisteen maantieteellinen sijainti ja mahdollisuuksien mukaan tiedot lepotiloista ja elintarviketarjonnasta sen läheisyydessä,
Tarkistus 239
Ehdotus asetukseksi
18 artikla – 2 kohta – a alakohta – i a alakohta (uusi)
i a)  tilat, jotka suojaavat sateelta tai muilta ankarilta sääoloilta,
Tarkistus 240
Ehdotus asetukseksi
18 artikla – 2 kohta – a alakohta – i b alakohta (uusi)
i b)  valaistus yöaikaan tapahtuvan latauksen aikana,
Tarkistus 241
Ehdotus asetukseksi
18 artikla – 2 kohta – b alakohta – ii alakohta
ii)  liitännän tyyppi,
 ii)  liitännän tyyppi ja saatavuus,
Tarkistus 242
Ehdotus asetukseksi
18 artikla – 2 kohta – b alakohta – iv alakohta
iv)  antoteho (kW),
 iv)  kokonaisantoteho (kW) ja yksilöllinen enimmäisantoteho,
Tarkistus 243
Ehdotus asetukseksi
18 artikla – 2 kohta – b alakohta – iv a alakohta (uusi)
iv a)  soveltuvuus raskaille hyötyajoneuvoille, mukaan lukien lataus- ja tankkauspisteiden käyttöä koskevat korkeus-, pituus- ja leveysrajoitukset.
Tarkistus 244
Ehdotus asetukseksi
18 artikla – 2 kohta – c alakohta – ii alakohta
ii)  saatavuus (käytössä/ei käytössä),
 ii)  saatavuus (käytössä/ei käytössä), saatavillaoloaste sopivaa aikayksikköä kohti (päivä/tunnit),
Tarkistus 245
Ehdotus asetukseksi
18 artikla – 2 kohta – c alakohta – iii a alakohta (uusi)
iii a)  uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön osuus ja kasvihuonekaasupäästöt latauspisteissä tarjotusta sähköstä, jos tiedot ovat saatavilla,
Tarkistus 246
Ehdotus asetukseksi
18 artikla – 2 kohta – c alakohta – iii b alakohta (uusi)
iii b)  mahdollisuus kaksisuuntaiseen lataukseen (kyllä/ei),
Tarkistus 247
Ehdotus asetukseksi
18 artikla – 2 kohta – c alakohta – iii c alakohta (uusi)
iii c)  älylatausvalmius,
Tarkistus 248
Ehdotus asetukseksi
18 artikla – 2 kohta – c alakohta – iii d alakohta (uusi)
iii d)  hyväksytyt maksutavat,
Tarkistus 249
Ehdotus asetukseksi
18 artikla – 2 kohta – c alakohta – iii e alakohta (uusi)
iii e)  tarvittaessa pysäköinnin hinta ja aikaraja,
Tarkistus 250
Ehdotus asetukseksi
18 artikla – 2 kohta – c a alakohta (uusi)
c a)  näytöllä saatavilla olevat kielet,
Tarkistus 251
Ehdotus asetukseksi
18 artikla – 2 kohta – 1 a alakohta (uusi)
Yleisesti saatavilla olevien lataus- ja tankkauspisteiden ylläpitäjät tai, näiden toimijoiden välisten järjestelyjen mukaisesti, kyseisten pisteiden omistajat eivät – noudattaen kuitenkin asiaa koskevaa unionin oikeutta – ole velvollisia antamaan staattisia tai dynaamisia tietoja, jos niiden myötä paljastuisi yrityksen luottamuksellisia tietoja, jotka saattavat vaarantaa yrityksen intressin.
Tarkistus 252
Ehdotus asetukseksi
18 artikla – 3 kohta
3.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tiedot ovat avoimesti ja syrjimättömästi kaikkien sidosryhmien saatavilla jäsenvaltion kansallisen yhteyspisteen kautta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/40/EU67 mukaisesti.
 3.  Jäsenvaltioiden on varmistettava noudattaen asiaa koskevaa unionin oikeutta, että tiedot, lukuun ottamatta yritysten luottamuksellisia tietoja, jotka saattavat vaarantaa yrityksen intressin, ovat avoimesti ja syrjimättömästi kaikkien sidosryhmien saatavilla jäsenvaltion kansallisen yhteyspisteen kautta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/40/EU67 mukaisesti.
__________________
 __________________
67 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/40/EU, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2010, tieliikenteen älykkäiden liikennejärjestelmien käyttöönoton sekä tieliikenteen ja muiden liikennemuotojen rajapintojen puitteista (EUVL L 207, 6.8.2010, s. 1).
 67 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/40/EU, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2010, tieliikenteen älykkäiden liikennejärjestelmien käyttöönoton sekä tieliikenteen ja muiden liikennemuotojen rajapintojen puitteista (EUVL L 207, 6.8.2010, s. 1).
Tarkistus 253
Ehdotus asetukseksi
18 artikla – 3 a kohta (uusi)
3 a.  Komissio perustaa 31 päivään joulukuuta 2026 mennessä yhteisen eurooppalaisen yhteyspisteen vaihtoehtoisia polttoaineita koskevia tietoja varten. Näin tehdessään komissio varmistaa, että direktiivin XX-XXX [ITS-direktiivi] ja multimodaalisen liikkuvuuden digitaalipalveluista annetun asetuksen XX-XXX säännöksiä noudatetaan kaikilta osin. Yhteisen eurooppalaisen yhteyspisteen on perustuttava täysin kansallisiin yhteyspisteisiin ja yhdistettävä ne toisiinsa. Sen on tarjottava pääsy kaikkiin kansallisten yhteyspisteiden saataville asetettuihin tietoihin ja varmistettava, että ne ovat julkisesti ja syrjimättömästi loppukäyttäjien, muiden markkinaosapuolten ja palveluntarjoajien saatavilla näiden käyttöön edellyttäen, että tietosuojavaatimuksia noudatetaan. Komissio varmistaa, että yhteinen eurooppalainen yhteyspiste asetetaan yleisön saataville ja se on helposti käytettävissä, esimerkiksi luomalla tarkoitukseen suunnitellun verkkoportaalin. Komissio varmistaa, että yhteisessä eurooppalaisessa yhteyspisteessä olevat tankkaus- ja latauspisteiden saatavuutta ja esteettömyyttä koskevat tiedot, mukaan lukien odotusajat ja jäljellä olevien vaihtoehtoisten polttoaineiden kapasiteetti, ovat saatavilla yleisesti saatavilla olevan, ajantasaisen, käyttäjäystävällisen ja monikielisen rajapinnan kautta EU:n tasolla.
Tarkistus 254
Ehdotus asetukseksi
18 artikla – 3 b kohta (uusi)
3 b.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden kansalliset yhteyspisteet mahdollistavat automaattisen ja yhdenmukaisen tiedonsiirron yhteisen eurooppalaisen yhteyspisteen ja yleisesti saatavilla olevien lataus- ja tankkauspisteiden ylläpitäjien kanssa 4 kohdan mukaisesti vahvistettavien menettelyjen ja teknisten vaatimusten mukaisesti.
Tarkistus 255
Ehdotus asetukseksi
18 artikla – 4 kohta – johdantokappale
4.  Siirretään komissiolle valta antaa 17 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla:
 4.  Siirretään komissiolle valta antaa 20 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla:
Tarkistus 256
Ehdotus asetukseksi
18 artikla – 4 kohta – c alakohta
c)  vahvistetaan yksityiskohtaiset menettelyt 2 kohdassa edellytettyjen tietojen tuottamista ja siirtoa varten.
 c)  vahvistetaan yksityiskohtaiset menettelyt ja tekniset vaatimukset 2, 3 a ja 3 b kohdassa edellytettyjen tietojen yhdenmukaista eurooppalaista tuottamista ja siirtoa varten.
Tarkistus 257
Ehdotus asetukseksi
19 artikla – 3 a kohta (uusi)
3 a.  Yleisesti saatavilla olevien ammoniakin tankkauspisteiden, jotka otetaan käyttöön tai uusitaan [tämän asetuksen voimaantulopäivästä] alkaen, on oltava liitteessä II olevassa 7.1 ja 7.2 kohdassa vahvistettujen teknisten eritelmien mukaisia.
Tarkistus 258
Ehdotus asetukseksi
19 artikla – 7 kohta – johdantokappale
7.  Siirretään komissiolle valta antaa 17 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla:
 7.  Siirretään komissiolle valta antaa 20 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla:
Tarkistus 259
Ehdotus asetukseksi
19 artikla – 7 kohta – b alakohta
b)  muutetaan liitettä II päivittämällä viittaukset standardeihin, joihin viitataan kyseisessä liitteessä vahvistetuissa teknisissä eritelmissä.
 b)  muutetaan liitettä II päivittämällä viittaukset standardeihin, joihin viitataan kyseisessä liitteessä vahvistetuissa teknisissä eritelmissä, viimeistään kuuden kuukauden kuluttua niiden teknisestä hyväksymisestä.
Tarkistus 260
Ehdotus asetukseksi
21 aartikla (uusi)
21 a artikla
Kompensoiva sääntelyn vähentäminen
Komissio esittää viimeistään vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta ja ”yksi sisään, yksi ulos” -periaatteen soveltamisesta antamansa tiedonannon1 a mukaisesti ehdotuksia tämän asetuksen aiheuttaman sääntelytaakan kompensoimiseksi muuttamalla tai kumoamalla muissa unionin säädöksissä olevia säännöksiä, joista koituu säännösten noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia asianomaisilla aloilla.
_________________
1 a Euroopan komission lehdistötiedote, annettu 4 päivänä joulukuuta 2019, von der Leyenin komission toimintatavoista.
Tarkistus 261
Ehdotus asetukseksi
22 artikla – 1 kohta
Komissio tarkastelee uudelleen tätä asetusta 31 päivään joulukuuta 2026 mennessä sekä tekee tarvittaessa ehdotuksen sen muuttamisesta.
 Komissio seuraa asetuksen täytäntöönpanon edistymistä. Komissio tarkastelee uudelleen tätä asetusta 31 päivään joulukuuta 2026 mennessä kiinnittäen erityistä huomiota tässä asetuksessa vahvistettujen tavoitteiden ja infrastruktuurivaatimusten asianmukaisuuteen. Jos komissio toteaa, että yksi tai useampi säännös ei enää ole asianmukainen tai että uutta teknologiaa on kehitetty, se tekee ehdotuksen tämän asetuksen muuttamisesta. Osana tätä uudelleentarkastelua komissio harkitsee erityisesti seuraavaa:
–  alennetaan tämän asetuksen 9 artiklassa säädetyn bruttovetoisuuden kynnysarvo neljäänsataan sekä ulotetaan nämä säännökset koskemaan myös kaikkia muita asetuksen XXXX-XXX (FuelEU Maritime) soveltamisalaan kuuluvia alustyyppejä;
–  sisällytetään tähän asetukseen asianmukaiset tavoitteet infrastruktuurille, jota tarvitaan sähkö- ja vetykäyttövoimaisten ilma-alusten voimanlähteenä;
–  sähkötiejärjestelmien, kuten kontaktittoman induktiivisen latauksen tai ajojohdinteknologian, teknologinen kehitys ja se, voiko tällaisen infrastruktuurin käyttöönotto vaikuttaa yleisesti saatavilla olevan latausinfrastruktuurin käyttöönottoon, ja tarvittaessa tämän asetuksen latausinfrastruktuurin käyttöönottotavoitteisiin edellytettävät mukautukset. Osana tätä arviointia komissio tarkastelee erityisesti jäsenvaltioiden mahdollisuutta ottaa sähkötiejärjestelmät huomioon 3 artiklassa kevyille hyötyajoneuvoille ja 4 artiklassa raskaille hyötyajoneuvoille vahvistettujen kokonaisantotehoa koskevien tavoitteiden saavuttamisessa.
Tarkistus 262
Ehdotus asetukseksi
Liite I – 1 kohta – 1 alakohta – a alakohta – johdantokappale
a)  ennusteet, jotka koskevat ajoneuvojen käyttöönottoa 31. joulukuuta 2025, 2030 ja 2035 mennessä seuraavien osalta:
 a)  ennusteet, jotka koskevat ajoneuvojen käyttöönottoa 31. joulukuuta 2025, 2027, 2030, 2032 ja 2035 mennessä seuraavien osalta:
Tarkistus 263
Ehdotus asetukseksi
Liite I – 1 kohta – 1 alakohta – b alakohta – johdantokappale
b)  tavoitteet 31. joulukuuta 2025, 2030 ja 2035 mennessä seuraavien osalta:
 b)  tavoitteet 31. joulukuuta 2025, 2027, 2030, 2032 ja 2035 mennessä seuraavien osalta:
Tarkistus 264
Ehdotus asetukseksi
Liite I – 1 kohta – 1 alakohta – b alakohta – 7 luetelmakohta
–  nesteytetyn maakaasun tankkauspisteet TEN-T-ydinverkon ja kattavan TEN-T-verkon merisatamissa, mukaan lukien sijaintipaikka (satama) ja satamakohtainen kapasiteetti;
 –  nesteytetyn maakaasun, vedyn ja ammoniakin tankkauspisteet TEN-T-ydinverkon ja kattavan TEN-T-verkon merisatamissa, mukaan lukien sijaintipaikka (satama) ja satamakohtainen kapasiteetti;
Tarkistus 265
Ehdotus asetukseksi
Liite I – 1 kohta – 1 alakohta – b alakohta – 8 luetelmakohta
–  maasähkönsyöttö TEN-T-ydinverkon ja kattavan TEN-T-verkon merisatamissa, mukaan lukien kunkin laitteiston tarkka sijainti (satama) ja kapasiteetti satamassa;
 –  maasähkönsyöttö TEN-T-ydinverkon ja kattavan TEN-T-verkon merisatamissa, mukaan lukien kunkin laitteiston tarkka sijainti (satama), verkon kapasiteetti ja kapasiteetti satamassa;
Tarkistus 266
Ehdotus asetukseksi
Liite I – 1 kohta – 1 alakohta – b alakohta – 11 a luetelmakohta (uusi)
–   L-luokan ajoneuvojen sähkölatausinfrastruktuuri: latausasemien lukumäärä ja antoteho.
Tarkistus 267
Ehdotus asetukseksi
Liite I – 1 kohta – 1 alakohta – b alakohta – 11 b luetelmakohta (uusi)
–  Luetelmakohdissa 1–4 olevat latausasemia koskevat tiedot on eriteltävä normaalin, älykkään ja kaksisuuntaisen latauskapasiteetin osalta.
Tarkistus 268
Ehdotus asetukseksi
Liite I – 1 kohta – 2 alakohta
2.  käyttöaste: edellä 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen luokkien osalta raportointi kyseisen infrastruktuurin käyttöaste;
 2.  käyttöaste: edellä 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen luokkien osalta raportointi kyseisen infrastruktuurin käyttöasteesta ja sen odotetusta tulevasta kysynnästä;
Tarkistus 269
Ehdotus asetukseksi
Liite I – 1 kohta – 3 alakohta – 1 luetelmakohta
–  edellä 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen infrastruktuurin käyttöönottoa koskevien tavoitteiden saavuttamisaste kaikkien liikennemuotojen osalta, erityisesti sähkölatausasemien, sähkötiejärjestelmien (tapauksen mukaan), vetytankkausasemien, meri- ja sisävesisatamissa tapahtuvan maasähkönsyötön, TEN-T-ydinverkon merisatamissa tapahtuvan nesteytetyn maakaasun alustankkauksen, satamien muiden vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin, pysäköityjen ilma-alusten sähkönsyötön sekä junien vedyntankkauspisteiden ja sähkönlatauspisteiden osalta;
 –  edellä 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen infrastruktuurin käyttöönottoa koskevien tavoitteiden saavuttamisaste kaikkien liikennemuotojen osalta, erityisesti sähkölatausasemien, sähkötiejärjestelmien (tapauksen mukaan), vetytankkausasemien, meri- ja sisävesisatamissa tapahtuvan maasähkönsyötön, TEN-T-ydinverkon merisatamissa tapahtuvan nesteytetyn maakaasun, vedyn ja ammoniakin alustankkauksen, satamien muiden vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin, pysäköityjen ilma-alusten sähkönsyötön sekä junien vedyntankkauspisteiden ja sähkönlatauspisteiden osalta;
Tarkistus 270
Ehdotus asetukseksi
Liite I – 1 kohta – 3 alakohta – 3 luetelmakohta
–  vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotto kaupunkisolmukohdissa;
 –  vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotto kaupunkisolmukohdissa ja multimodaaliliikennekeskuksissa;
Tarkistus 271
Ehdotus asetukseksi
Liite I – 1 kohta – 3 alakohta – 3 a luetelmakohta (uusi)
–  toimenpiteet sen varmistamiseksi, että yleisesti saatavilla olevien lataus- ja tankkauspisteiden sekä vaihtoehtoisia polttoaineita käyttävien liikennevaihtoehtojen, erityisesti julkisen liikenteen, laajentaminen on kohtuuhintaista ja että ne ovat helposti saatavilla haavoittuvassa asemassa oleville kuluttajille ja niille, jotka elävät energiaköyhyydessä tai ovat vaarassa joutua energiaköyhyyteen;
Tarkistus 272
Ehdotus asetukseksi
Liite I – 1 kohta – 7 a alakohta (uusi)
7 a.   selvitys siitä, miten energiatehokkuus etusijalle -periaate on otettu mahdollisimman tarkasti huomioon ajoneuvojen käyttöönottoennusteissa, tavoitteiden asettamisessa, käyttöasteiden arvioinnissa sekä kansallista politiikkakehystä ja siihen liittyviä julkisia investointeja tukevien poliittisten toimenpiteiden kehittämisessä ja toteuttamisessa.
Tarkistus 273
Ehdotus asetukseksi
Liite III – 3 kohta – 4 a luetelmakohta (uusi)
–  kaksisuuntaisten latauspisteiden lukumäärä kunkin 2 kohdassa mainitun luokan osalta.
Tarkistus 274
Ehdotus asetukseksi
Liite II – 9 kohta – 9.3. a alakohta (uusi)
9.3. a.  Rautatieliikenteen sähkölataus- ja vetytankkausasemia koskeva tekninen eritelmä.

(1)Asia päätettiin palauttaa asiasta vastaavaan valiokuntaan toimielinten välisiä neuvotteluja varten työjärjestyksen 59 artiklan 4 kohdan neljännen alakohdan mukaisesti (A9-0234/2022).

Päivitetty viimeksi: 21. helmikuuta 2023Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö